museoon 2 2013

1

museoon!TA

MP

ER

EE

N K

AU

PU

NG

IN M

US

EO

PA

LVE

LUT

2

/20

13TA

MP

ER

EE

N K

AU

PU

NG

IN M

US

EO

PALV

ELU

T

2/2

013

Vapriikki Maailman kahdeksas ihmeTampereen taidemuseo Bauhausin perintö elääTR1 Taidehalli Checkpoint LeonardoSara Hildénin taidemuseo Ellen Gallgher: Axme

Museoon 2-2013 taitto.indd 1 27.8.2013 16:25:32

2

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

Tampereen kaupungin museoiden tiedotuslehti

Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2014

Vastaava päätoimittaja: Toimi Jaatinen

Toimitusneuvosto: Toimi Jaatinen, Timo Lehtinen, Taina Myllyharju, Tähtitalvikki Poikajärvi ja Heli Hakala

Toimitussihteeri: Tähtitalvikki Poikajärvi

Editointi:Tammisto Knuutila Tammisto Oy

Taitto: Timo Lehtinen, Laura Kaisto

Painopaikka: Hämeen kirjapaino Oy 2013

Museoon -lehteä voi lukea myös netissä museoiden sivuilla.

Tässä lehdessä:1 Pääkirjoitus2 Maailman kahdeksas ihme6 Bauhausin perintö elää8 Tervetuloa matkalle naivismin maailmaan10 Valokuvakeskus Nykyajan vilkas näyttelysyksy12 Kaupunki tekee minusta seikkailijan14 Checkpoint Leonardo17 Ellen Gallagher: Axme18 Postimuseo tulee Vapriikkiin syyskuussa 201420 S/s Kurun höyrykone Mustalahden satamaan22 Avartuva museo avoinna sinulle24 Herkkua ja myrkkyä26 Tampereen likat mobiiliin28 Joko teillä ollaan Mustikerholaisia?30 Arkeologisia kaivauksia Kuninkaiden laaksossa32 Näyttelykalenteri36 Tapahtumakalenteri

Kansi: Ellen Gallagher: Preserve, 2001, 20 piirroksen sarja, öljyväri, lyijykynä, lelusilmät, hiusvoide, plastoliini ja aika-kauslehden sivu, 33 x25 cm, Courtesy the artist and Hauser & Wirth © Ellen Gallagher. Kuva: Thomas Powel

S


uurin osa maamme museoista on yhdistysten ja yksityisten henkilöiden perustamia. 1970-80-luvuilla monet niistä siirtyivät kuntien omistukseen ja vastuulle. Yhdistysten voimavarat eivät riittäneet kun museoille asetettiin uusia ammatillisia vaatimuksia. Moni museo joutui uuteen tilanteeseen myös sen vuoksi, että sitä vaalineen perustaja-sukupolven työlle ei löytynyt nuorempia jatkajia. Oli myös tavallista, että koulutetut museoammattilaiset, joita alettiin palkata museoihin, suhtautuivat hiukan vähätellen

vapaaehtoisiin perinteen- ja museotoiminnan harrastajiin. Ajat ovat nyt toiset. Yhteiskunnan rahoitusosuus museoiden taloudessa supistuu. Apua et-

sitään mm. vapaaehtoisista työntekijöistä. Samalla museoilta odotetaan yhä vahvempaa roolia ihmisten hyvinvoinnin edistäjinä. Esimerkiksi ikäihmisten palveluun museot hakevat uudenlaisia muotoja, jotka perustuvat yhdessä tekemiseen. Museoiden kokoelmille etsitään uusia merkityksiä museon ja asiakkaiden vuorovaikutuksella. Museo ja yleisö hoitavat ja tutkivat niitä yhdessä museoissa ja tietoverkoissa. Tampereen museoiden uuden kokoelmakeskuk-sen avoin varasto -konsepti tuo myös muita kuin näyttelyissä esillä olevia kokoelmia yhä enem-män yleisön nähtäville.

Muinaismuistojen, arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden ja rakennusten hoidossa Pirkan-maan maakuntamuseo tekee yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa Adoptoi monumentti –hankkees-sa. Tampereen taidemuseo tarvitsee Tampereen taideyhdistys ry:n ja Tampereen taidemuseon ystä-vät ry:n satojen jäsenten panosta monissa töissä, joihin vakituisen väen aika ei riitä.

Museoammattilaisten viimeinenkin monopoli, näyttelyiden tekeminen, on vähitellen katoamas-sa. Asiakkaat, kuntalaiset, otetaan yhä enemmän mukaan näyttelyiden suunnitteluun ja tekemi-seen.

Miksi ihminen haluaa työskennellä vapaaehtoisesti museoissa? Kuuluminen museon yhteisöön, yhteiskunnallisesti arvokkaan ja usein jännittävänkin työn tekeminen, itsensä haastaminen älylli-sesti ja joskus fyysisestikin, halu välittää tietoa ja omia kokemuksia nuoremmille sukupolville ovat yleisiä kannustimia.

Kansainväliset tutkimukset kertovat museoasiakkaiden jo muutenkin elävän keskimääräistä kauemmin. Jos museon asiakkuus sisältää yhä enemmän aktiivista osallistumista museon toimin-taan, museon vaikutus ihmisen hyvinvointiin lisääntyy entisestään.

TOIMI JAATINENTUOTANTOJOHTAJA

YSTÄVIÄ JA YHDESSÄ TEKEMISTÄ

1

S


TANJA HOISKO JA MARJO-RIITTA SALONIEMI

MAAILMAN KAHDEKSAS IHME VAPRIIKISSA

Kiinan ensimmäistä keisaria Qin Shihuangdia voidaan pitää yhtenä maailmanhistorian mahtavimmista hallitsijoista. Hänen vahvan ja valtansa symboleita ovat Kiinan muuri ja vuorimainen hautamausoleumi, jota vartioi terrakotta-armeija. Nuo hiljaiset soturit kuiskivat omaa tarinaansa kosmisen hallitsijan suuruudenhulluista visioista. Keisarilla oli myös inhimillisiä heikkouksia, joista yksi oli voimakas kuolemanpelko.

KUVIA VAPRIIKIN NÄYTTELYSTÄ Kuva: Reetta Tervakangas

Kuolemanpelkonsa riivaama-na Ensimmäinen keisari mat-kusteli ympäri valtakuntaansa toivoen löytävänsä kuolemat-tomien asuinsijoja ja pääse-vänsä osalliseksi heidän sa-laisuuksistaan.

Hän kyseli neuvoja okkultis-teilta, ja hänen lähettämänsä retkikunnat etsivät kuolemat-tomuuden yrttejä itäisen me-ren saarilta. Alkemistit valmis-tivat hänelle rohtoja, joita hän nautti ikuisen elämän toivossa. Juomat sisälsivät esimerkiksi elohopeaa ja jauhettua jadea. Todennäköisesti keisari kuoli ennenaikaisesti juuri näiden taikajuomiensa takia.

Valtava hautarakennelma oli osa Ensimmäisen keisarin kuolemattomuuden suunni-telmaa. Elämän oli tarkoitus jatkua kuoleman jälkeen siellä entisenlaisena. Rakennustyöt kestivät noin kolmekymmen-tä vuotta, ja sadattuhannet työläiset uhrasivat henkensä keisarillisen vallan symbolille – viimeksi jääneet joutuivat hau-taan yhdessä keisarin kanssa,

2


jotta tämän olinpaikka säilyisi salaisena. Keisarin hautaa vartioi terrakotta-armeija.

Merkittävä uudistaja ja armoton hallitsija

Ensimmäinen keisari oli silti en-nen kaikkea visionääri ja hän loi perustan nyky-Kiinan valtiolliselle järjestelmälle. Ying Zheng, josta myöhemmin oli tuleva Ensimmäi-nen keisari, nimettiin Qin-kotivalti-onsa kuninkaaksi hänen ollessaan vasta 13-vuotias. Kuusi vuotta myöhemmin hän oli valmis aloit-tamaan valloitusretkensä taivut-taakseen kuusi muuta kuningas-kuntaa, koko silloisen kiinalaisen maailman, valtansa alle. Urakka oli valmis vuonna 221 eaa.

Ensimmäinen keisari teki monia merkittäviä uudistuksia. Yhdistä-mällä lain, rahan, mittajärjestel-män ja kirjoitusmerkit hän loi pe-

rustan yhtenäiselle keisarikunnan kulttuurille, jonka aika kesti yli kaksituhatta vuotta. Hänen raken-nuttamansa uudet tie- ja kanava-järjestelmät mahdollistivat sekä sotilaiden että siviilien sujuvan kulkemisen valtakunnan osasta toiseen. Keskitetyn hallintojär-jestelmän ansiosta Ensimmäinen keisari pystyi pitämään kansansa tiukassa kontrollissa.

Ensimmäisen keisarin salaisuus raottuuEnsimmäinen keisari suunnitte-li perustamansa Qin-dynastian olevan vallassa 10 000 vuotta, mutta se supistui vain15 vuoteen. Itse hän ehti olla keisarina vain 11 vuotta kuoltuaan äkillisesti vuonna 210 eaa.

Hänen kuolemaansa seurasi neljä vuotta kestänyt sisällissota, jonka päätyttyä alkoi Han-dynas-

Kuva: Laura Vesa Kuva: Laura Vesa

tian aikakausi. Sitä pidetään yh-tenä Kiinan kultakautena, jolloin tieteet ja taiteet kukoistivat sekä valtakunta kasvoi, vaurastui ja vahvistui. Han-keisarit kritisoivat Ensimmäisen keisarin suuruuden-hulluja projekteja, mutta myös he rakennuttivat itselleen valtavia hautakumpuja. Niitä vartioineet soturi- ja eläinarmeijat olivat pie-noiskokoisia.

Han-dynastia vakiinnutti sen minkä Ensimmäinen keisari oli vasta ehtinyt panna alulle.

Kesällä 1974 maailmaa ravi-sutti sensaatio, Kiinassa oli tehty 1900-luvun merkittävin arkeologi-nen löytö. Kaivoa kaivaneen ta-lonpojan lapio oli vahingossa is-keytynyt yhden terrakottasotilaan päähän. Arkeologisissa kaivauk-sissa paljastui vähitellen monitu-hatpäinen terrakotta-armeija. Ter-rakotta-armeija kuuluu nykyään UNESCO:n maailmanperintölis-talle, ja sitä pidetään maailman kahdeksantena ihmeenä.

Varsinainen Ensimmäisen kei-sarin maanalainen hautakammio on edelleen avaamatta, sillä ny-

3


kyiset arkeologiset menetelmät eivät ole vielä kehittyneet niin pitkälle, että haudan esineistö kannattaisi altistaa valon ja hapen vaikutuksille.

Hänen hauta-alueensa on valtava, yli 50 neliökilometriä. Arkeologiset tutkimukset jatku-

vat siellä edelleen ja merkittäviä uusia löytöjä tehdään vuosittain. Vapriikin näyttelyssä on muka-na esineitä myös 2000-luvulla löydetyistä kivihaarniska-, vesi-lintu-, ja akrobaattikaivannoista. Nuorimmat löydöt ovat vuodelta 2008.

Kiinan Ensimmäisen keisarin terrakotta-armeija löytyi sattumalta 1974. Se oli löytyes-sään sensaatio. Sotilaat vartioivat keisarin hautaa kolmessa kaivannossa.

SHAANXI CULTURAL HERITAGE PROMOTION CENTER 4


5

TERRAKOTTA-ARMEIJA JA KIINAN KEISARIEN AARTEET

14.6.–1.12.2013


Gropius ja hänen seuraajansa Hannes Meyer (1889–1954) ja Ludwig Mies van der Rohe (1886–1969) kehittivät periaatteet, jotka muodostavat modernin arkkiteh-tuurin perustan. Heidän filosofias-saan painottuivat klassiset muo-dot ilman ylimääräistä koristelua. He suhtautuivat myönteisesti teknologiaan ja painottivat rat-kaisujen etsimistä ajankohtaisiin ongelmiin kaupunkisuunnittelus-sa, asuntorakentamisessa ja käy-tännöllisessä massatuotannossa.

Bauhaus kaksikymmentä-21 on monialainen hanke, jossa

Bauhausin perintö elää

Villa Tugendhat, Ludwig Mies van der Rohe, 1930, Brno, Tšekin tasavalta © Gordon Watkinson / VG Bild-Kunst

Arkkitehti Walter Gropius (1883–69) perusti vuonna 1919 arkkitehtuuri- ja taidekoulu Bauhausin, joka toimi 1919–1933 Weimarissa, Dessaussa ja Berliinissä. Vaikka Bauhaus on hyvin tunnettu kansainvälisesti,

harvat tuntevat sen historian ja arkkitehtuuriperinnön

monimuotoisuuden.

elementit ja keskittyessään koh-teidensa olemukseen Watkinson vangitsee modernin arkkitehtuu-rin ajattoman luonteen ja rinnas-taa jotkut sen edustavimmista saavutuksista nykyisiin, saman-tyyppisiin rakennuksiin.

Nykyarkkitehdit ja arkkiteh-titoimistot, joiden tuotantoa esi-tellään näyttelyssä, ovat Allmann Sattler Wappner, Rolf Disch, Han-no Vogl-Fernheim, Fink+Jocher, Galli & Rudolf, Ingvartsen, Gra-ham Phillips, Petzinka Pink, RCR Architects, Sauerbruch Hutton, Werner Sobek ja Gert Wingårdh. Watkinsonin visuaalisessa ot-teessa yhdistyvät Bauhaus-ajat-telun moniulotteinen perintö ja 2000-luvun alun muotokieli.

Näyttelyn lukuisia valokuvia täydentävät uustuotantona val-mistetut Bauhaus-huonekalut, jotka on suunniteltu ennen vuotta 1933. Edelleen tuotannossa olevat kalusteet kutsuvat katsojaa vuo-rovaikutukseen, kokemaan nyky-ajassa näiden varhaisen 1900-lu-vun mallien ajattomuuden.

yhdistyvät arkkitehtuu-ri, design ja valokuvaus. Näyttely on ensimmäi-nen kriittinen ja visuaa-linen katsaus Bauhausin perintöön nykyaikaisen

asumisen ja arkkitehtuurin kontekstissa.

Bauhaus kaksikymmen-tä-21 esittelee kaksitoista

tunnusomaisinta Bauhaus-ark-kitehtuurin saavutusta vuoropu-helussa kahdentoista myöhem-män rakennushankkeen kanssa. Viimeksi mainittujen takana ovat nousevat ja kansainvälistä tun-nustusta saaneet nykyarkkiteh-dit. Nämä kaikki esitellään yhdys-valtalaisen valokuvaajan Gordon Watkinsonin kuvasarjoissa.

Hyvin esteettisissä kuvissaan Gordon Watkinson keskittyy Walter Gropiuksen, Ludwig Mies van der Rohen, Georg Muchen (1995–1987)ja Richard Paulic-kin (1903–1979 ) ennen vuotta 1933 pystyttämien rakennusten korkean laadun esilletuomiseen. Riisuessaan kaikki tarpeettomat

6


Dashi Namdakov, Ratsumies, 65 x 44 x 30 cm, pronssi, 2000.

Taiteilija/valokuvaaja Gordon Watkinson on syntynyt Charlot-tesvillessa, USA:n Virginiassa vuonna 1964. Watkinson lainasi kameran 24-vuotiaana osallis-tuessaan valokuvauskurssille Virginian Commonwealth-yli-opistossa Richmondissa. Kurs-sin päätyttyä opettaja oli nähnyt hänen töissään niin paljon hyvää, että järjesti Watkinsonin valoku-vausassistentin työhön. Työsken-

Bauhaus-rakennus, Walter Gropius, 1925–26, Dessau, Saksa © Gordon Watkinson

Haus der Gegenwart, Allmann Sattler Wappner Architekten, 2005, München, Saksa © Gordon Watkinson

BAUHAUS KAKSIKYMMENTÄ-21 – ELÄVÄ PERINTÖGORDON WATKINSONIN VALOKUVIA

TAMPEREEN TAIDEMUSEO 24.8.–20.10.2013

neltyään ensimmäiset vuodet va-lokuvaajien avustajana Virginias-sa ja Texasissa Watkinson aloitti uransa mainosvalokuvaajana. Hänellä oli laaja joukko asiak-kaita mainonnan, arkkitehtuurin, designin ja muotisuunnittelun aloilta. Vuosien mittaan hän kiin-tyi vahvasti 1900-lu-vun taiteeseen ja designiin, jotka ovat muokan-

neet hänen visuaalista otettaan ja ruokkineet hänen alkuperäistä intohimoaan kalusteisiin ja de-signiin. Watkinson vangitsee kat-sojille aiheidensa olemuksen ja luo kerronnallisia jaksoja kuvista, jotka keskittyvät rakenteeseen, materiaaliin ja muotoon.

7


Värikkään ja elämäniloisen matkan voit tehdä Tampereen taidemuseossa, jossa esitellään keskellä vuoden synkintä aikaa yli sadan teoksen kesäinen kokonaisuus. Näyttelyssä ovat mukana taidesuunnan keskeiset kotimaiset taiteilijat sekä runsas joukko kansainvälisiä nimiä.

Naivismilla tarkoitetaan taidesuuntausta, jonka edustajat ovat pääsääntöisesti itseop-pineita. Naivistitaiteilijat näkevät maailman usein lapsenomaisesti. Heidän teostensa aiheet ovat kertovia ja tunnelmiltaan vilpittö-miä, optimistisia ja humoristisiakin. Yhteis-kuntakritiikki on harvinaista. Aiheet perus-tuvat tekijöiden oman elämän sattumuksiin, uniin ja haaveisiin.

Myös arkielämän kauneus kiinnostaa nai-visteja. Maalaiselämän aiheet kukkineen, niittyineen ja kesämökkeineen ovat yleisiä, samoin inhimillistetyt eläimet, leikkikalut ja sirkusmaailma. Huumori ja elämänmyöntei-syys antavat katsojille mahdollisuuden nau-raa myös itselleen.

Naivistiset maalaukset ovat tavallisesti vä-rikkäitä ja täynnä koristeellisia yksityiskohtia. Henkilöt ja muut yksityiskohdat on rajattu ja maalattu kirkkain värein. Naivistisen taiteen katsotaankin saaneen vaikutteita kansantai-teesta ja primitiivisestä taiteesta. Suuntaus syntyi 1800-luvun lopulla vastareaktiona imp-ressionismin ja sen jälkeisten tyylisuuntien teoreettisuudelle.

Kesän kaipuu -näyttely on koottu Suomen Gallupin säätiön naivistisen taiteen kokoel-masta. Yli 500 teoksen kokonaisuus muotou-tui vuosina 1975–2005 pääosin Suomen Gal-lupin hallituksen puheenjohtaja Jouko Jokisen toimesta.

Hän innostui naivistisesta taiteesta tutus-tuttuaan 1975 Martti Innaseen. Innasen yli sadan teoksen kokonaisuus muodostaakin kokoelman ytimen. Suomen Gallup lahjoitti taidekokoelman vuonna 1999 perustamalleen samannimiselle säätiölle. Kokoelmaa ei enää kartuteta.

Kokoelma koostuu pääosin suomalaisesta naivistisesta taiteesta mutta siinä on paljon teoksia myös venäläisiltä ja liettualaisilta tai-teilijoilta. Vaikka kokoelmasta on lainattu eri yhteyksiin paljon teoksia, sitä ei ole aiemmin esitelty yleisölle näin laajasti.

Kesän kaipuu esittelee naivismin suoma-laisten edelläkävijöiden, kuten Enni Idin, Hå-kan Brunbergin, Nikolai Lehdon ja Alice Kai-ran teoksia rinnan Tuomas Mäntysen, Pirkko Lepistön, Martti Innasen, Lea Pihkalan, Lena Kosken ja Lea Kaupin maalausten kanssa. Ulkomaisista taiteilijoista mainittakoon Marit Björnegren, Tatjana Elenok, Katja Medvede-va, Nikolai Almanov, Roger Boissier ja Ivan Rabuzin.

Tervetuloa matkalle naivismin maailmaan!

TAPANI PENNANEN

KESÄN KAIPUU – MATKA NAIVISMIN MAAILMAANTampereen taidemuseo 2.11.2013–5.1.2014

8


Pirkko Valo: Valo, 1982, akvarelli, 14 x 24 cm.

Lena Koski: Kaupunkilaisvieras, 1992, öljy kankaalle, 55 x 60 cm.

9


Valokuvakeskus Nykyajan näyttelysyksyn aloit-taa Sami Kulju Epälineaarisella päiväkirjallaan, joka on kuvattu urbaanin ympäristön syrjäpai-koissa.

Kuljun kuvallisen päiväkirjan jälkeen syys-kuun lopussa nähdään heijastuksia kasva-misen sävyistä Riitta Järvelän ja Tiina Riutan yhteisnäyttelyssä Tuntematonta valoa. Järvelän dokumentaarinen valokuvasarja Kasvamisesta kertoo identiteetin etsinnästä, kapinasta, itse-näistymisestä, ystävyydestä ja yksinäisyydestä. Riutta rakentaa kuvasarjoja yhdistämällä valo-kuvia vanhoista kirjoista skannattuihin kuviin. Teosten aika ja päällekkäiset todellisuudet luo-vat oman arvoituksellisen kuvastonsa.

Tampereelle alkuvuodesta muuttanut valoku-vaaja ja kuvataiteilija Perttu Saksa (s.1977) tuo näyttelyynsä More to Life ’Echo’- sarjan apina-

kuvien rinnalle myös aiemmin esittämättömiä teoksiaan. Saksan teosten keskiössä jatkavat yhä kädelliset eläimet ja näiden asema kult-tuurin osana ja rakentajana. Luonto, kulttuuri, niiden välinen suhde ja kohtaamispisteet ovat Perttu Saksan tuotannon läpi kulkevia teemoja.

Sarjaansa ’Echo’ Saksa kuvasi kahden vuo-den aikana eurooppalaisissa luonnontieteellis-ten museoiden arkistoissa mm. Kööpenhami-nassa, Brysselissä, Berliinissä ja Tukholmassa. Kuvien aiheina ovat siirtomaavaltojen aikaiset täytetyt apinat ja muut kädelliset. ’Echo’ pakot-taa katsojan kysymään itseltään, miten ja miksi me katsomme eläimiä – ja toisiamme. Saksa ky-seenalaistaa ihmisen ja eläimen välistä pientä eroa ja luonnonhistoriaa sivuavat teokset kerto-vat lopulta enemmän ihmisistä ja tavoistamme kirjoittaa historiaa luonnontieteen avulla.

VALOKUVAKESKUS NYKYAJAN VILKAS NÄYTTELYSYKSY TR1 TAIDEHALLISSA

TUULA ALAJOKI

Perttu Saksa: More to Life

10


Marko Karo on koonnut näyttelyn pirkka-lalaisen Matias Alfred Starkin tuotannosta. Näyttely kantaa nimeä M.A. Stark (1857–1940), Toinen näytös. Matias Alfred Stark oli pirkka-lalainen valokuvaaja, lehtimies ja opettaja, joka tallensi kotiseutunsa maisemia ja ihmisten arkea ja elämänpiiriä sekä kuvaamalla että kir-joittamalla.

Jos Starkin valokuvat tulivat ensimmäisen kerran yleisemmin esiin jo 1800–1900 -lukujen taitteessa (ryhmänäyttelyissä, postikortteina ja erilaisina toimeksiantoina), saavat ne toisen mahdollisuutensa julkiseen esittäytymiseen yli sadan vuoden mittaisella viiveellä.

Taidehallin parvi muuntuu näyttelyssä kuvalliseksi arkistoksi. Esille tulee viime vuo-situhannen alun suomalaisen elämänpiirin kirjo: luontomaisemista rakennetun miljöön ja tehdasalueiden kuvauksiin, koulukuvista ja työ-läispotreteista kartanoiden asukkaisiin. Näyttely on samalla myös kirjan julkaisutilaisuus. Näyt-telyn tuottavat valokuvataiteilija Marko Karo ja toimittaja Anja Portin yhdessä Valokuvakeskus Nykyajan kanssa.

VALOKUVAKESKUS NYKYAJAN VILKAS NÄYTTELYSYKSY TR1 TAIDEHALLISSA

Marko Karo: M.A. Starkin omakuva

TR1 TAIDEHALLISSA:

17.8.–15.9. Sami Kulju:

Epälineaarinen päiväkirja 2008–2013

21.9.–20.10. Riitta Järvelä & Tiina Riutta:

Tuntematonta valoa

26.10.–24.11. Perttu Saksa: More to Life

26.10.–24.11. Marko Karo:

M.A. Stark (1857–1940), Toinen näytös

11


Kaupunki tekee minusta seikkailijan

taidekäsityön tekniikat ovat tulleet tutuiksi nuo-rille. Taidepajassa on 10-vuotisjuhlanäyttelyyn valmistunut valokuvia, joissa seikkaillaan Tam-pereen kaupungissa pohtien kuinka kaupunki-kuvaa voisi muuttaa. Pajan keramiikkauunissa on poltettu kaupunkisotureiden naamioita ja iso yhteisteos.

Mediapajassa tehdään työtä media-alan am-mattilaisten ohjauksessa uutta mediaa, tietoja digitaalitekniikkaa käyttäen. Mediapaja tuo juhlanäyttelyyn mm. uuden videoinstallaation.

TR1 Taidehallin näyttelyn myötä OmaPolun nuoret haluavat nousta yhdenvertaisina esille muiden taiteilijoiden kanssa.

OmaPolku ry:n juhlavuosi on näkynyt erilai-sina taidenäyttelyinä ja oheistapahtumina ym-päri kaupunkia kuluneen vuoden aikana.

Lisätietoja: www.omapolku.fi

TR1 Taidehallin Vooninkisalissa avautuu 5.10 OmaPolku-nuorten taidenäyttely ”Kaupunki tekee minusta seikkailijan”.

Kaupunkiaiheisen näyttelyn teema on herättä-nyt nuorissa tekijöissä monenlaisia kysymyksiä ja ajatuksia. Kenelle kaupunki kuuluu? Millai-sen kuvan jätämme alati muuttuvaan kaupun-kiin. Millaisen jäljen kaupunki jättää meihin? Näyttelyssä kaupunki on universaali käsite. Elä-mää ja elämäntapaa kaupungissa käsitellään kuvataiteen, animaation, veistosten, valokuvan, äänen, valon, videon ja installaation keinoin. Näyttelytila elää kuin kaupunki.

Tänä syksynä 10-vuotisjuhlavuottaan viettävä OmaPolku ry tuottaa kulttuuripainotteista työ- ja päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehi-tysvammaisille nuorille. Toiminnassa mukana olevat nuoret tekevät työtä erilaisissa pajoissa.

Taidepajoissa toimintaa ohjaavat taiteen am-mattilaiset, ja siellä tehdään työtä mm. maala-uksen, keramiikan ja grafiikan eri menetelmien parissa. Myös kirjansidonta ja vaativatkin

KAUPUNKI TEKEE MINUSTA SEIKKAILIJAN 5.10 – 24.11.2013 TR1 TAIDEHALLIN VOONINKISALISSA

Markus, Ville ja Atte kuvaamassa kaupunkianimaatiota videokameralla.

12


Kaupunkisoturi.

13


Checkpoint Leonardo -näytte-lyyn on kutsuttu kaksi taitees-saan tiedettä hyödyntävää tai-teilijaa, Terike Haapoja ja Päivi Hintsanen. Haapoja on käyttänyt mediateoksessaan lämpökame-raa. Hintsasen Vaskenruosteyrt-titarha-installaatio taas perustuu kuparipitoisen metallin ruostu-misprosessiin. Näyttely esitte-lee myös kolme nuoren polven kuvataiteilijaa: Mikko Ijäs, Liisa Lounila ja Sami Lukkarinen. Hei-tä yhdistää kiinnostus inhimillistä visuaalista havaintoa kohtaan ja perinteisen sekä uuden tekniikan innovatiivinen käyttö.

Terike Haapojan teoksissa uusi teknologia ja tieteelliset menetel-mät toimivat välineinä elämän pe-ruskysymysten; muistin, luonto-suhteen, kuolevaisuuden ja kans-saolemisen pohdintaan. Haapoja

CHECKPOINT LEONARDO

NÄYTTELY TIETEEN JA TAITEEN VUOROVAIKUTUKSESTA

soveltaa työssään laajasti uutta teknologiaa lämpökameroista ja hiilidioksidimittareista videoon ja verkkotekniikkaan.

Päivi Hintsasen näyttelytyö Vaskenruosteyrttitarha-installaa-tio perustuu hitaalle muutokselle, jossa lasipurkeissa olevat ”me-tallikasvit” ruostuvat ajan myötä. Metallien korroosio näkyy eri ta-valla: rautaan muodostuu punais-ta ainetta, jonka me kaikki tun-nemme ruosteena, mutta kupa-riin - joka on installaation kasvien pääasiallinen aine – muodostuu sinivihreää ainetta. Vanha kansa tunsi aineen nimellä vaskenruos-te, ja taidehistoriassa se tunne-taan historiallisena maalauspig-menttinä nimellä espanjanvihreä (engl. verdigris).

Prosessin tallentaminen kuu-luu osana teokseen. Prosessi

Checkpoint Leonardo on taiteen ja tieteen vuorovaikutusta tutkiva näyttely. Se on suunnattu taideyleisön lisäksi erityisesti lapsille ja nuorille sekä opettajille ja opettajaopiskelijoille.

tallennetaan näyttelytilanteessa kameroin (intervallikuvauksella) ja muutetaan myöhemmin nopeute-tuksi time lapse -videoksi, jossa useamman viikon muutoksen voi havainnoida nopeammin.

Mikko Ijäs on tunnettu koske-tusnäytöllisillä välineillä toteute-tuista digitaalisista piirustuksis-taan. “Kesällä 2009 aloin piirtää iPhone-puhelimeen saatavissa olleella Brushes-piirustusohjel-malla. Puhelimella piirtäminen on hyvin välitöntä, väriskaala on raja-ton ja kuvat voi jakaa saman tien sähköpostilla, multimediaviestinä tai erinäisten sosiaalisten medioi-den avulla. Elo-syyskuussa olles-sani kaksi viikkoa Tulipamwe-työ-pajalla Kalaharin autiomaassa Namibiassa piirsin puhelimellani päivittäin. Aloin myös kuvata eri-laisten kuvankäsittelyohjelmien

Terike Haapoja: In and out of time, 2005, videoinstallaatio (stillkuva)

14


avulla eräänlaisia kubistisia valo-kuvakollaaseja, joiden tarkoitus oli kuvata inhimillistä havaintoa ja valokuvan näkemisen kritiikkiä.“

Liisa Lounilan teokset sijoit-tuvat valokuvan ja liikkuvan ku-van välimaastoon. ”Aiheiltaan ne liittyvät sosiaalisiin tilanteisiin tai ilmiöihin, joissa ollaan läsnä toi-mijoina, eikä ulkopuolisina tark-kailijoina. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi konsertit ja klubit, mutta myös henkilökohtaisempi kanssakäyminen. Teosten toteut-tamiseen käytän erilaisia histo-riallisina pidettäviä tehokeinoja, joiden avulla kuvan katsomisesta on pyritty tekemään ylevämpi tai kokonaisvaltaisempi kokemus. Käyttämiäni tehokeinoja ovat muun muassa klassiset puna-vi-her-laseilla katsottavat anag-

lyfiset kolmiulotteiset kuvat, View-Master-stereokuvat. Olen myös ollut kiinnostunut koko ajan yleistyvistä nykyaikaisista 3D-elokuvista, sekä liikkuvan kuvan ”temps mort” -efekteis-tä (eli ajan pysäytys kuvassa, vaikka kamera tuntuu kiertävän kohdetta). Olen myös tehnyt kokeiluja hologrammeilla se-kä lentikulaarisilla vedoksilla, joissa kuva muuttuu katsojan liikkeiden mukaan. Pidän käyt-tämiäni metodeja historiallisina siitä syystä, että vaikka korkea-laatuisemman jäljen aikaansaa-miseksi olisi olemassa ammat-timainen tuotantokoneisto, on mielekkäämpää toteuttaa ku-vaus- ja esittämisvälineet itse, ja näin ollen säilyttää jotain tek-niikan tarjoamasta taikuudesta,

joka onnistuessaan on aina yhtä ihmeellistä.”

Sami Lukkarinen on tunnet-tu erityisesti pikselitaiteestaan, mosaiikkimaisista maalauksista, joiden malleina toimivat digitaa-lisesti suurennetut, pikselöidyt, netistä löydetyt kuvat. Aiemmin aiheina ovat olleet arkkitehtuuri ja roskapostit, uudemmissa maala-uksissa kyseessä ovat netin pro-fiilikuvat. Lukkarista kiehtoo valo-kuvauksen ja maalauksen suhde. “Yleensä työskentelytapani pik-selimaalauksieni kohdalla menee seuraavalla tavalla. Ensin katson läpi tuhansia suomalaisten kuvia netin eri sosiaalisista medioista (Facebook, myspace, irc-galleria, ii2). Kopioin kiinnostavat kuvat ja katson ne myöhemmin tarkemmin Photoshop-kuvankäsittelyohjel-

Päivi Hintsanen: Vaskenruosteyrttitarha, 2011-, installaatio (yksityiskohta)

15


massa. Valitut kuvat suurennetaan ja lasken kuvien resoluutiota löy-tääkseni tason, jolla kuvat toimivat myös maalauksina. Vain parhaista kuvista otan printit, joita tarkaste-len edelleen viikkoja tai jopa kuu-kausia. Vasta tässä vaiheessa pää-tän maalauksen lopullisen koon. Valitun kuvan maalaan pikseli ker-rallaan öljyväreillä kankaalle. Yritän maalata mahdollisimman tarkasti alkuperäisen kuvan värisävyt. Yh-dessä maalauksessa on 800–3 000 pikseliä. Näyttelyssä maala-ukset toimivat kahdella tasolla: lä-heltä katsoen ne ovat abstrakteja maalauksia ja kauempaa katsoen alkuperäinen kuva näkyy selkeäm-pänä. Lopulta kuvaan valmiit maa-laukset ja lataan ne kotisivuilleni tai facebookiin, jolloin ne palaavat lähelle alkuperäistä kokoaan ja ku-va-aihe näkyy selvempänä.”

Checkpoint Leonardo -näytte-lyn yhteydessä rakennetaan yh-teistyömallia taidemuseon ja Hä-meenlinnasta Tampereelle muut-taneen opettajankoulutuslaitok-

sen välille. Yhteistyön tavoitteena on laajentaa oppimisympäristö koululuokan ulkopuolelle ilmiö-keskeisen oppimisen edistämi-seksi. Näyttely ja oppimisprojekti on alun perin suunniteltu ja toteu-tettu Jyväskylän taidemuseon, Jy-väskylän yliopiston, Live Herring -mediataidetyöryhmän ja Jyväs-kylän lastenkulttuurikeskuksen Kulttuuriaitan yhteistyönä.

Tampereella näyttely nähdään Tampereen taidemuseon, TR1 Taidehallin ja kulttuurikasva-tusyksikkö TAITEn tuottamana. Checkpoint Leonardo -projekti on laajentunut valtakunnalliseksi ja se siirtyy Tampereelta Ouluun ja mahdollisesti myös Joensuu-hun. Kaikilla näillä paikkakunnil-la on tavoitteena käynnistää tai syventää taidemuseon ja opetta-jankoulutuslaitoksen yhteistyötä. Näyttely muotoutuu omannäköi-sekseen eri paikkakunnilla. Pro-jektilla on myös omat verkkosivut, jotka täydentyvät projektin kier-täessä Suomea.

CHECKPOINT LEONARDO TR1 TAIDEHALLISSA 17.8.–20.10.2013

Mikko Ijäs: Nickyn terassi, 2009, tietokonepiirros, mustesuihkutulostus kankaalle. 16


ELLEN GALLAGHER: AxMESara Hildénin taidemuseo esittelee syksyllä 2013 afroamerikkalaisen kuvataiteilijan Ellen Gallagherin näyttelyn.

Ellen Gallagher on syntynyt vuonna 1965 ja asuu tällä hetkellä New Yorkissa ja Rotterdamissa. Näyt-telyyn on koottu Gallagherin keskeisiä töitä 1990-lu-vun alusta aina tähän päivään ja se tarjoaa ainutlaa-tuisen tilaisuuden perehtyä hänen monimuotoiseen tuotantoonsa. Esillä on piirroksia, elokuvainstallaati-oita, veistoksia ja paperileik-kaustekniikalla valmistettuja teoksia.

Gallagherin taiteen aihe-piiriin kuuluvat Amerikan afrik-kalaisperäisen väestön vaikea menneisyys, kirjallisuus, po-pulaarikulttuu-ri, muoti, tavat ja puhekielen erityisyys.

Monet Gal-lagherin teok-sista ovat sar-jallisia, kuten Watery Ecs-tatic (Veden hurmio), joka alkoi vuonna 2001 ja jat-kuu edelleen. Teossarja sai innoituksensa kun Ellen Gal-lagher työs-kenteli kaksikymmenvuotiaana yhden lukukauden merentutkimusaluksella tutkien mikroskooppisten siipijalkaisten merietanoiden muuttoreittejä.

Öisin hän pyydysti otuksia ja päivisin piirsi niitä. Teosarja sai vaikutteita myös Sigmund Freudin nuo-ruudessaan tekemistä merielämää kuvaavista piir-roksista. Watery Ecstatic -sarjan kuvissa eksootti-set kalat, meduusat, muinaiset merieläimet ja oudot

kasvit on tuotu merten salaperäisestä syvyydestä laboratorioon ja valolaatikon kirkkauteen.

Ellen Gallagherin työskentelytapa on hyvin fyy-sinen vaikka hän usein käsitteleekin hyvin hauraita materiaaleja kuten kaunokirjoituspaperiarkkeja tai sanomalehden sivuja. Hänen työkalunsa on terävä

kirurginveitsi, ja sillä hän leik-kaa ja muotoi-lee niin pape-ria, muovailu-vahaa, hius-voidetta kuin erilaisia muita-kin jäykkiä ja muovailtavia materiaaleja.

Näyttelyn leikillinen nimi AxME viittaa Yhdysvaltain mustan väes-tön puhekie-leen ja histo-riaan ja kyt-keytyy kiinnos-tavalla tavalla graafiseen muotoon ja merkitykseen. Esillä olevat teokset on saatu lainaan Tate Modernin kokoelmasta ja muista eu-rooppalaisista

ja amerikkalaisista instituutiosta sekä yksityiskoko-elmista. Näyttelyn on koonnut Lontoon Tate Modern museo läheisessä yhteistyössä taiteilijan kanssa. Näyttely siirtyy Lontoosta Sara Hildénin taidemu-seoon Tampereelle ja edelleen Haus der Kunstiin Müncheniin. Kaikki kolme näytteilleasettajaa ovat yhdessä Gallagherin kanssa muokanneet näyttelyä sopivaksi omiin tiloihinsa ja yleisöään ajatellen.

ELLEN GALLAGHER: AXME 28.9.2013 –26.1.2014 SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOSSA

17


Ehkä ensimmäisenä mieleen tulevat tutut postimerkit. Posti-museo on kuitenkin myös paljon muuta: museon kokoelmissa on kiinnostavia esineitä, postikort-teja, valokuvia, filmejä, kirjoja ja arkistomateriaalia. Viestinvälityk-sen historian ja nykypäivän laaja kirjo avautuu näiden kohteiden ja näyttelyelämyksen avulla Posti-museossa.

Kysyimme viime syksynä asi-akkailtamme monin tavoin, millai-nen uuden Vapriikissa avattavan Postimuseon tulisi olla. Saimme tietää, että museossa olisi hyvä olla esimerkiksi jännitystä, pos-tiryöstöjä, postinkantajan sattu-muksia ja kohahduttavia seikkoja postin menneisyydestä. Vastaa-jat haluaisivat kokea nostalgisia tunteita ja muistella. Lapset, per-heet ja erilaiset ryhmät toivoivat virkeää tapahtuma- ja työpaja-toimintaa. Myös kokonaiskuvan saaminen postin toiminnasta ja mielenkiintoiset vaihtuvat näyt-telyt koettiin tärkeiksi. Tuleeko sinulle jotakin muuta mieleen?

Postin historia voi vastata kaik-kiin edellä esitettyihin toivomuk-siin. Posti on Suomen vanhimpia yrityksiä. Jalkaisin kulkeneen postitalonpojan reitti postitalosta toiseen 1600-luvulla oli vaaroja ja yllätyksiä täynnä. Ahvenanmeren ylittänyt postireitti oli Euroopan vaarallisin. Postitoimistot olivat kylien keskipisteitä.

Postilinja-autojen kulta-aikana 1960-luvulla autoissa oli tunnel-maa ja niistä onkin monta haus-kaa tarinaa kerrottavana. Posti on muuttunut ja kehittynyt maailman ja Suomen mukana. Nykypäivän Itellan toiminta on voimakkaas-ti kansainvälistä ja digitaalista. Postin historian kaari menneestä nykyisyyteen on pitkä ja tarjoaa erilaisia näkökulmia esitettäväksi.

Postimuseo on vetreä yli kah-deksankymppinen erikoismuseo. Se on perustettu vuonna 1926. Museo toimi Helsingin pääposti-talossa maaliskuusta 1995 juhan-nukseen 2012. Vahvuuksiamme olivat Helsingissä moderni näyt-telytekniikka ja asiakaslähtöisyys. Samaa haluamme tarjota myös Tampereella.

Haluamme tuoda Vapriikkiin näyttelyn, joka tarjoaa elämyksiä, itse tekemistä ja tietoa sopivassa

Tampereen museomaailma saa uuden

tulokkaan syksyllä 2014, kun Postimuseon näyttely avautuu Vapriikissa. Mieti hetki, mitä sinulle

tulee mieleen Postimuseosta? Millaisia asioita, esineitä ja ilmiöitä kuvittelet tai odotat siellä olevan?

Mitä voisit siellä ylipäätään tehdä ja kokea?

POSTIMUSEO TULEE VAPRIIKKIIN SYYSKUUSSA 2014

Helena Pärssinen

Elämyksiä, tietoa ja itsetekemistä uuteen näyttelyyn

18


Postimuseo avaa uudet näyttelyt Vapriikissa syyskuussa 2014. Tus-kin maltamme odottaa…

Postimuseo laajentaa myös uudessa näyttelyssään omaa aihealuettaan. Graf Zeppelin – ilmojen jättiläinen -teemanäyttely keräsi vuonna 2010 Postimuseoon ilmalaivoista kiinnostunutta yleisöä.

suhteessa. Myös ensimmäinen erikoisnäyttelyn aihe herättää kes-kustelua ja kiinnostaa varmasti! Paitsi näyttelyitä niin tarjoamme jatkossa monipuolisia digitaalisia palveluita verkon kautta.

Lapintie 1:ssä sijaitsevat Pos-timuseon kirjasto-, kokoelma- ja kuvapalvelut. Kirjasto palvelee lokakuun 2013 alusta asiakkaita parina päivänä viikossa ja kuva- ja kokoelmapalvelut ovat avoinna sopimuksen mukaan.

[email protected]. 0400 806909

19


Nyt osa tuosta historiasta palaa takaisin, sillä Mustanlahden sa-tamassa on asetettu näytteille Kurun höyrykone. Se oli laivan voimanlähteenä kaikilla matkoilla.

Mustanlahden satamassa jo aikaisemmin ollut s/s Pohjolan höyrykone sai kesäkuussa 2013 seuralaisen, kun Tampereen mu-seoiden kokoelmiin kuuluva s/s Kurun höyrykone asetettiin pysy-västi näytteille. Tampereen mu-seoiden ohella hankkeessa ovat mukana Tampereen kaupungin satamatoimisto, Neontekniikka Oy, Buccaneer ltd ja joukko tam-perelaisia veneilyn harrastajia.

S/s Kurun kone on kolmisylin-terinen Trippel-höyrykone, jonka teho oli aluksi 300 ja myöhemmin 355 ihv. Höyrykoneen valmisti ko-nepaja Oy Sommers, af Hällström & Waldens vuonna 1915. Kone siirtyi Alavuden Puunjalostusteh-das Oy:ltä Tampereen museoiden

haltuun vuonna 1992. Höyrykone kunnostettiin Tampereen kau-pungin metalliverstaalla syksyllä 2012 Vapriikin konservaattorin Anne Makkosen ohjauksessa.

”Aina kun saadaan jokin mu-seokokoelmien osa kaikkien nähtäville, se lisää tietoisuutta historiasta”, toteaa Vapriikin ko-koelmapäällikkö Riitta Kela.

”Kurun höyrykone tulee var-masti herättämään kiinnostusta”, arvelee Näsijärven laivaliikenteen perinpohjaisesti tunteva Juhani Valanto, projektin asiantuntija.

S/s KURUN HÖYRYKONE MUSTANLAHDEN SATAMAANANTTI LIUTTUNEN

Kuva: Antti Liuttunen, Vapriikin kuva-arkisto

S/s Kuru Mustanlahden satamassa 1920-luvulla. Valokuvaamo Aira, Vapriikin kuva-arkisto

Monet nykytamperelaiset ovat katselleet Näsinkalliolla seisovaa pronssipatsasta, joka esittää tuulessa kahden pienen lapsensa kanssa seisovaa äitiä. Monet ovat varmasti lukeneet graniittijalustassa olevan tekstinkin, jossa kerrotaan höyrylaiva Kurun uponneen Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 vieden mukanaan 138 ihmistä. Harva sen sijaan on nähnyt itse laivan, sillä s/s Kuru teki neitsytmatkansa Näsijärvellä vuonna 1915 ja viimeisen matkansa vuonna 1939.

”Sisävesien laivaliikenteellä oli aikoinaan valtava merkitys Suo-messa ja erityisesti Tampereella. Parhaina aikoina Näsijärvellä oli 12 matkustajalaivaa päivittäises-sä liikenteessä, mutta nykyään vain Tarjanne.”

Kun esineestä tai asiasta tulee kulttuuriperintöä, sille luodaan uusi merkitysyhteys johonkin tiet-tyyn asiaan, esimerkiksi muistoon tai tunteeseen. Kurun höyrykone täyttää nämä tunnusmerkit.

S/s KuruVaikka höyrylaiva Kuru tunne-taankin parhaiten sitä kohdan-neesta haaksirikosta, on syytä muistaa, että Kuru oli aikoinaan Suomen sisävesien voimakkain ja nopein matkustajalaiva, joka neljännesvuosisadan ajan palveli Näsijärven matkustajaliikentees-sä Tampereen ja Kurun välillä.

20


Vesillelasku tapahtui 27. tou-kokuuta 1915. Kuru oli Näsijär-ven matkustajalaivoista pisin, 30,5 metriä. Voimakas höyryko-ne ja rungon suhteellinen kapeus antoivat laivalle noin 12 solmun nopeuden.

Kurusta tuli nopeasti Ku-run-reitin valtias. Aluksen kul-ta-aikaa oli 1920-luku. Liiken-nöinti oli niin tuottoisaa, että Höyrylaivaosuuskunta Kuru alkoi suunnitella Kurun uudistamista ja matkustajamäärän lisäämistä. A. Ahlströmin Varkauden konepaja suoritti muutostyöt vuosina 1927 –28. Kurusta tehtiin nyt perään saakka kaksikerroksinen. Lisäksi asennettiin uusi höyrykattila, jon-ka avulla kulkuaika Kuruun lyheni peräti tunnilla.

Kurun haaksirikkoOn lauantai, syyskuun 7. päivä 1929. Näsijärvellä raivoaa kah-deksan boforin voimalla puhal-tava pohjoismyrsky. Mustanlah-den satamassa höyrylaiva Kuru on valmiina lähtöön. Matkustajat vaativat päästä viikonlopuksi ko-tiinsa. Kurun kapteeni epäröi ja neuvottelee miehistönsä kanssa lähdöstä. Lopulta tehdään koh-talokas päätös: kello 15.15 Kuru lähtee satamasta kohti vaahto-päistä Näsiselkää. Laivassa on 148 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä.

Siilinkarin luona Kurua lähestyy kolme hyökyaaltoa: ensimmäinen iskee aluksen keulaan, toinen vyöryy laivaan sisälle. Kapteeni käskee sammuttaa koneen. Aje-lehtiva Kuru alkaa kuitenkin kään-tyä poikittain ja on täysin avuton kolmannen suuraallon iskiessä. Kuru kaatuu ja uppoaa parissa minuutissa. Kello on 15.26.

Vedestä onnistutaan pelasta-maan vain 22 henkeä. Hukkunei-den määrästä ei ole täyttä var-muutta, mutta useimmiten mai-nittu luku on 138. Kaikkia uhreja

ei koskaan löydetä. Haaksirikko on pahin Pohjoismaiden sisäve-siliikenteen historiassa.

Kurun joutsenlauluNeljäntoista metrin syvyyteen uponnut Kuru saatiin ylös paris-sa viikossa. Korjaustöiden yhtey-dessä yläkannen hytit poistettiin. Alus saattoi palata reittiliikentee-seen jo 14. marraskuuta, vain kaksi kuukautta haaksirikon jäl-keen.

Kurun 1930-lukua väritti kil-pailu samalle reitille ilmestyneen Wankavesi-laivan ja kehittyvän autoliikenteen kanssa. Ensim-mäisen kilpailun Kuru voitti, mutta linja-autoille se lopulta hävisi. Ku-run viimeinen kulkuvuoro oli 31. tammikuuta 1939. Saman vuoden huhtikuussa Kuru huutokaupattiin Naistenlahdessa ja joutui puret-

Kuva: Antti Liuttunen, Vapriikin kuva-arkisto

S/s Kuru Naistenlahdessa muutostöiden valmistuttua vuonna 1928. Vapriikin

kuva-arkisto

Kurun haaksirikko: kaksi matkustajaa veden varassa myrskyävässä Näsijärvessä. Molemmat onnistuttiin pelastamaan. Veikko Kanninen, Vapriikin kuva-arkisto

tavaksi.Kurun runko myytiin proomuk-

si Kähmän sahalle. Höyrykattila ja kone puolestaan päätyivät voimanlähteeksi Janakkalaan Turengin Saha Oy:lle. 1940-lu-vulla höyrykone siirtyi Länkipoh-jan Saha Oy:lle ja 1960-luvulla edelleen Alavuden Puunjalostus-tehdas Oy:lle. Kurun runko lojuu nykyisin ruostuneena Näsijärven rannassa, surullisena muistona vesistön aikoinaan niin kukois-tavasta reittiliikenteestä. Kurun huolellisesti entisöity höyrykone Mustassalahdessa palvelee kui-tenkin kohdettaan kunnioittavana muistomerkkinä.

Kuru-laivan höyrykone on nähtävillä Mustanlahden Satamassa

21


Tampereen kaupungin museopalveluihin kuuluva kulttuurikasvatusyksikkö TAITE on tutustuttanut Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelman avulla lähes kymmenen vuoden ajan tamperelaisia lapsia ja nuoria eri taiteen lajeihin taiteilijatapaamisten, vierailujen ja työpajojen avulla. TAITEssa tehdään nykyään myös paljon muuta: vuodesta 2012 alkaen TAITE on tarjonnut museopalveluja iäkkäämmälle yleisölle.

Konkarit-toiminta

Reilu vuosi sitten TAITEssa aloitti Suomen en-simmäinen ikäihmisten museopalveluihin keskittynyt museolehtori Lila Heinola. Hänen tehtävänään on suunnitella, kehittää ja tuot-taa laadukkaita museopalveluita ikäihmisille. Konkarit-toimintaa tehdään yhteistyössä eri tahojen, kuten ikäihmisten palveluyksiköiden, museoiden ja kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ai-kapalvelujen kanssa.

Erityisen huomion kohteena Konkarit-toi-minnassa ovat ne ikäihmiset, jotka eivät pysty enää itse menemään museoon. Toi-

Koukkuniemen vanhainkodin asukkaat ottivat värikylpijät riemulla vastaan. Kuva: Lila Heinola/kulttuurikasvatusyksikkö TAITE

AVARTUVA MUSEO AVOINNA SINULLELILA HEINOLA JA PILVI TUOMAINEN

minnassa museo viedään heidän luokseen päiväkeskuksiin ja korttelikerhoihin, jolloin museo saadaan ulottumaan museoraken-nusta laajemmalle alueelle. Toiminnassa hyödynnetään muun muassa muistelume-netelmiä sekä museoiden laajoja esine- ja kuvakokoelmia, joista on koostettu lainat-tavia muistelukasseja, kuvamuistelupaket-teja ja näyttelyitä. Keväällä 2012 Pappilan-puiston palvelukeskuksessa toimi Valokuvat tallessa -kerho, joka huipentui valokuva-näyttelyyn.

22


Konkarit-toiminnassa on kehitetty museo-palveluita myös ympärivuorokautisessa hoi-dossa oleville. Koukkuniemen vanhainkodin asukkaat saavat nauttia erilaisista ääni-maisemista Äänimuseon äärellä ja Kaupin sairaalan arkeen tuodaan vaihtelua video-taiteen keinoin LiikKUVAT-projektissa.

Keväällä alkoivat vauvojen värikylvyt Koukkuniemen vanhainkodissa ja nyt syk-syllä Tammelan palvelukeskuksessa aloite-taan keskustelevat taidekierrokset, joilla tutustu-taan rakennukseen sijoitettuihin taideteoksiin.

Haluaisitko sinä vapaaehtoiseksi museoon?

TAITEssa käynnistetään tänä vuonna myös museoissa tapahtuva vapaaehtoistoiminnan ohjelma, joka on tarkoitettu yli 60-vuotiaille henkilöille. Ohjelmassa vapaaehtoisille tarjo-taan erilaisia toimintamuotoja. Mukana olevat voivat toimia henkilöinä, jotka rohkaisevat ja vievät muita ihmisiä kulttuurin pariin tai he voivat osallistua museoammattilaisten avus-

tuksella museon kokoelmatyöhön Vapriikin ku-va-arkistossa. Tampellan alueella asuvat henki-löt voivat puolestaan toimia alueen innostavina kulttuurikavereina.

Vapaaehtoiseksi voi lähteä kuka tahansa, eikä ennakkotietoja tai erityistaitoja tarvita, sanoo toimintaa suunnitteleva ja koordinoiva Pilvi Tuomainen.

Vapaaehtoisille järjestetään perehdytys syk-syn aikana. Vapaaehtoistoiminnan myötä TAI-TE haluaa olla mukana edistämässä museoiden yhteisöllisyyttä ja avoimuutta sekä ihmisten hyvinvointia ja kulttuurin saavutettavuutta.

Muistatko Tampereen julkista taidetta? –muistelukassien sisällön suunnitteli FM Soila Kaipiainen. Suomen neidon palasia kootaan Venlantuvan korttelikerhossa syksyllä 2013. Kuva: Susanna Lyly / Tampereen kaupunki

”Ilves oli juuri tuossa kohtaa!”, kertoi Hannu jännittävästä hetkestä lapsuuskodin pihamaalla. Valokuvat tallessa -kerholaiset opettelivat skannaamaan valokuvia ja suunnittelivat Paikkoja elämänkaarella -valokuvanäyttelyn Pappilanpuiston palvelukeskukseen. Kuva: Pilvi Tuomainen/kulttuurikasvatusyksikkö TAITE

LILA HEINOLA JA PILVI TUOMAINEN

Lisätietoja: Konkarit-toiminta: Lila Heinola, puh. 040 806 3079.Vapaaehtoistoiminta: Pilvi Tuomainen, puh. 040 806 3910. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]/taite

23


24

Suomessa vieroksuttiin sieniä pitkään. Ankaran sienipropagandan ja karjalaisen siirtoväen ansiosta herkut kuitenkin päätyivät ruokapöytään.

Aivan koko totuus tämä ei kuitenkaan ole: uuden ranskalais-ruotsalaisen ruokamuodin kantarelli-innostus rantautui vikkelästi myös Länsi-Suomen herraskaisiin ruokapöytiin.

Suomalaisia on sieniasiassa valistettu noin 150 vuoden ajan. Vuonna 1797 perustetun Suo-men talousseuran valppaiden jäsenten huomio kiinnittyi alati lisääntyvien venäläiskontaktien myötä jo 1850-luvulla sienien ravintokäyttöön.

Hyödyllistä sienitietoutta päätettiin levittää kansalle valistuskirjasena. Fagervikin ruukin patruuna, vapaaherra Eduard Hisinger sai seu-ralta toimeksiannon ensimmäisen sienioppaan laatimiseksi. Sienikirja eli Sieni-Kallen osviitta tuntemaan ja käyttämään syötäviä sieniä ilmestyi 1863.

Nälkävuosien piina pakotti 1860-luvun lo-pulla etsimään ruokapulaan helpotusta mistä tahansa – jopa sienistä. Lehdistökin pohti ah-kerasti sienten mahdollisuuksia nälänhädän lievittämisessä, ja talousseura päätti tehostaa sienitietouden levittämistä jakamalla Sieni-Kal-len osviittaa ilmaiseksi.

Hartaimmat ja intomielisimmät valistajat hakivat asialleen oikeutusta jopa Raamatusta. Viipurin Sanomat tiesi syksyllä 1894 israelilaisten niskaan sataneen mannan olleen erästä sieni-lajia.

Sanomalehdissä vaadittiin 1890-luvulla yli-oppilaita, opettajia ja erityisesti koulutettuja naisia järjestämään kukin kotiseudullaan rah-vaalle sienikursseja ja -talkoita.

Nälkävuosista vauhtia saanut valistustyö jatkuu edelleen. Vuosittaiset sienikurssit ja sie-

HERKKUA JA MYRKKYÄ JA MYRKKYÄJA MYRKKYÄ

Sienet ovat kiehtovan salaperäisiä. Toisin kuin tavalliset kasvit, ne näyttävät nousevan kuin tyhjästä. Sienet ovat herkullisia, mutta jotkut myös vaarallisen myrkyllisiä, ja osa kykenee availemaan portteja hallusinaatioiden maail-maan.

Sieniherkkujen maailmanhistoria ulottuu an-tiikkiin saakka. Roomalaiset tunsivat tryffelin ja herkkusienet.

Rooman valtakunnan perintönä ovat rans-kalaiset ja italialaiset edelleen Euroopan innok-kaimpia sienestäjiä.

Germaaninen maailma ja sen mukana Ruot-si suhtautui sieniin vieroksuvammin. Luonnon-tukija Carl von Linné piti niitä vastenmielisinä, ja tämä asenne heijastui myös hänen oppilai-siinsa.

Napoleonin sotien myötä Ruotsin sienihisto-ria otti kuitenkin uuden suunnan. 1800-luvun alussa valtaistuimelle nostettiin ranskalainen Bernadotte-sukuinen marsalkka, hallitsijani-meltään Kaarle XIV Juhana.

Hän tajusi aitoranskalaiseen tapaan her-kutella sienillä, ja uusi muoti levisi nopeasti myös säätyläispiireihin. Herkkutatti ristittiin kuninkaan mukaan karljohaniksi ja jälkipolvet tuntevat hallitsijan edelleen myös pilkkanimellä Svampen.

Sieniasiassakin Suomi on ollut idän ja lännen rajamaa. Kansanparannuksessa ja lankojen värjäyksessä sieniä voitiin läntisessä Suomessa-kin käyttää, mutta ihmisruuaksi niitä ei kelpuu-tettu. Itä-Suomessa sieniä sen sijaan syötiin ja säilöttiin hyvällä halulla.

MARJO-RIITTA SALONIEMI

Kuvat:Laura Kaisto


25

ninäyttelyt ovat tätä samaa juurta. Joka syksy pullahtaa myös jossain julkisuudessa esiin har-mistunut valitus metsiin mätänemään jäävistä sienistä ja marjoista.

Erilaiset kotitalousjärjestöt kursseineen aloit-tivat voimallisen sienipropagandan jälleen 1920-luvulla. Nyt sienet olivat kätevän emän-nän valinta, niistä sai oivallista lihanjatketta ja vaihtelua ruokavalioon.

Emännän tietokirjan 1930-luvulla esittelemät säilöntämenetelmät, kuivaaminen, suolaami-nen, umpiointi tai etikkaliemi ovat edelleen pitäneet pintansa. 1960-luvulla avuksi tulivat myös pakastimet.

Koko Suomi tutustui sieniin ja sieniruokiin laajemmin vasta karjalaisten siirtolaisten myö-tä viime sotien jälkeen.

Sienistä toivottiin apua myös sodan runte-leman talouden elvyttämisessä. Huhtamäki yhtymän taloudellisella tuella ilmestyikin 1947 maamme ensimmäinen sieniaiheinen väitöskir-ja, Toivo Rautavaaran Suomalainen sienisato, jo-ka tutki myös sienisadon kaupallisia ja teollisia käyttömahdollisuuksia.

Nykyään sienestys on monen rakas harras-tus. Valppaana on oltava, koska myös sienitie-tämys päivittyy. Kukapa muistaa, että suppi-lovahvero vasta 1980-luvulla ylsi herkullisten ruokasienten joukkoon?

HERKKUA JA MYRKKYÄ

Kuvat:Laura Kaisto


Reitti on tamperelaisten yhteinen seinätön museo – ja Seinätön museo -nimisessä Suomen museoliiton vetämässä yhteistyöhankkeessa se on valmistunut-kin. Seinätön museo tarkoittaa älypuhelimella käy-tettävää opastusta, jonka avulla museot tarjoavat kävijöilleen mahdollisuuden opastuskierrokseen tai-de- ja kulttuurihistoriallisissa kohteissa. Älypuhelin paitsi opastaa oikealle paikalle, myös kertoo sanoin ja kuvin dramaattisista tapahtumista, arjen aherruk-sesta ja merkkihetkien juhlasta. Kurun haaksirikon muistomerkin kohdalla pääsee todistamaan koko maata 1929 järkyttänyttä onnettomuutta, jossa Nä-sijärvellä Tampereen edustalla 138 ihmistä menetti henkensä. Atlas-tyttö vie käynnille lahjoittajansa Suomen Trikoon tehtaalle ja Osuustoimintamuisto-merkki näyttää välähdyksiä vuoden 1950 suurista osuuskauppajuhlista, joiden yhteydessä muisto-merkki paljastettiin. Reitillä ei ole varsinaista alku- tai päätepistettä, vaan kierroksen voi aloittaa mistä kohteesta tahansa.

Reitin pohjana on Tampereen likat -kulttuuriraitti, jonka ovat tehneet yhteistyössä Tampereen taide-museo ja Tampereen kulttuuripalvelut. Tekninen to-teutus on tamperelaiselta Citynomadi Oy:ltä. Kaikki reitin veistokset kuuluvat Tampereen kaupungin tai-dekokoelmaan.

Lataa Nomadi mobiililaitteeseesiNomadi on mobiililaitteisiin asennettava sovellus, jonka avulla pääset tutustumaan Citynomadin pal-veluun luotuihin mobiilireitteihin. Palvelua on myös mahdollista käyttää mobiililaitteen selaimen kaut-ta, jolloin se toimii jatkuvan tietoliikenneyhteyden avulla.

Nomadin avulla koko kuljettava reitti karttoineen on mahdollista tallettaa etukäteen laitteen muistiin. Tällä tavoin palvelu on käytettävissä myös alueilla, joissa tietoliikenneyhteydet eivät välttämättä toimi täysin luotettavasti. Android-käyttöjärjestelmällä varustetuissa laitteissa reitin katselu on mahdollista ilman reitin lataamista laitteen muistiin

Löydät Nomadin omasta sovelluskaupastasi ha-kusanalla ”Nomadi”. Windows Phonella reitteihin voi toistaiseksi tutustua laitteen selaimen kautta osoitteessa:

citynomadi.com.

Tampereen likat mobiiliinTampereen likat ovat varmaan aina olleet liikkuvaisia, mutta nyt kyseessä on juuri valmistunut mobiili kulttuuriraitti, joka esittelee kymmenen Tampereen keskustassa sijaitsevaa naisaiheista veistosta tai muistomerkkiä.

MARJA-LIISA LINDER

26

Väinö Rautalinin Tanssiva tyttö löytyy Sorsa-puistosta. Kuvaaja: Markku Kekkonen.


Wäinö Aaltosen tekemä Aleksis Kiven muistomerkki Runoilija ja muusa oli aikanaan ensimmäinen vertauskuvallinen henkilömuistomerkki Suo-messa. Veistos sijaitsee Vanhan kirjastotalon edessä.

27


Tampereen museoilla on oma lastenkerho 7–12-vuotiaille lapsille. Kerhossa tutustutaan uusiin näyttelyihin, työskennellään työpajoissa ja päästään kurkistamaan myös sinne, minne tavallisilla museoasiakkailla ei ole asiaa.

7-vuotias Julianna liittyi Musti-kerhoon vuoden 2013 tammikuussa. "On ollut tosi kivaa! Olen käynyt monessa museossa. Leimoja on jo kerhopassin toisella sivullakin", reipas neiti kertoo.

Onko suosikkimuseo jo löytynyt?"Tykkään kaikista. Muumiot-näyttely oli kyllä hienoin toistaiseksi", Julianna miettii.

Julianna sai kerhojäsenyyden syntymäpäivälahjaksi. Äiti Aulikki Leisku-Johansson on ollut tyytyväinen kerhon toimintaan."Mukavaa nähdä lasten innostus museoon tullessa", Leisku-Johansson sanoo."Pidän myös siitä, että Musti-kerhosta tulee kuukausittain perinteinen kerhokirje kotiin. Se on henkilökohtaisempaa, kuin pelkkä sähköposti."

Musti-kerho on saanut nimensä museoiden omalta opaskoira Mustilta. Musti nuuskii museoiden uutuudet

ja raportoi niistä kerholaisille kirjeissään. Kerhopassilla jäsenet pääsevät ilmaiseksi museoihin. Lisäksi joka viidennen museoleiman jälkeen saa pienen palkinnon. Kerhon kanssa tavataan kerran kuussa eri museoissa.

JOKO TEILLÄ OLLAAN MUSTIKERHOLAISIA?TÄHTITALVIKKI POIKAJÄRVI

Musti-kerhoon voi liittyä maksamalla vuosimaksun 20 € Vapriikin kassalle. Jäsenmaksu sisältää pääsyn kaikkiin kerhon tapahtumiin, joita on vuosittain vähintään seitsemän, kerhopassin sekä liittymislahjana kerhon T-paidan.

28


Musti-kerhossa kasvaa rohkeita museokävijöitä. Julianna esittelee kerhopassiaan Vapriikin Velociraptor-saurukselle. Kuvaaja: Reetta Tervakangas/Vapriikin kuva-arkisto.

Kerhotapaamiset syksyllä 2013:

SyyskuuVapriikki Terrakotta-armeija-näyttely 15.9. klo 14.30–16. Tutustutaan näyttelyyn ja työskennellään työpajassa. Perheenjäsenille sisäänpääsy Terrakottaan perusnäyttelyiden lipun hinnalla.

LokakuuSara Hildénin taidemuseossa 12.10. klo 12 ja 14 (valitse ryhmä) tutustuminen Gallagherin näyttelyyn TAITEn opastuksella. Kerholaiset saavat osallistua kuudesluokkalaisille suunnatun kierroksen suunnitteluun ja valita mielenkiintoisimmat tutustumiskohteet näyttelystä.

MarraskuuVapriikki auditorio 16.11. klo 14–15.30. Tutustutaan uuteen julkaisuun Arkeologian opas nuorille. Teosta saa ostaa kerhopassia näyttämällä alehintaan Vapriikin museokaupasta.

JoulukuuJoulujuhla 15.12. Paikka ilmoitetaan myöhemmin

Mustin museot: Amurin työläismuseokortteli, Muumilaakso, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen taidemuseo, Vapriikki, Mediamuseo Rupriikki ja TR1. Mukana toiminnassa kulttuurikasvatusyksikkö TAITE.

29


30

Baselin yliopisto on tehnyt arkeologisia kaivauksia Kunin-kaiden Laaksossa, Luxorissa, vuodesta 1998 lähtien. Tehdes-sämme kaivauksia kuningas Siptahin haudassa, tutkimme myös haudan numero KV 32. Kaivauksissa löysimme esineis-töä, jonka avulla pystymme nyt todistamaan että hauta kuuluu 18. dynastian kuningat-tarelle, nimeltään Tiaa, joka oli Amenophis II. vaimo. Tästä al-koi kiinnostuksemme hautoihin Kuninkaiden Laaksossa, joissa ei ole seinämaalauksia.

Tällä hetkellä työmme koh-distuu 11 hautaan, jotka on usein ryöstetty jo antiikin ajal-la ja sen jälkeen myös viime vuosisadoilla, jolloin sen aikai-set aarteenetsijät ja arkeologit avasivat haudat, mutta eivät julkaisseet niistä juuri min-käänlaisia raportteja.

Haudat kuuluvat Uuden Valtakunnan aikaan, 18. dy-nastiaan, jolloin Kuninkaiden Laaksoon haudattiin myös kuninkaallisen perheen jä-seniä ja faaraon läheisiä vir-kamiehiä.

Vuonna 2011, tammikuun 25. päivänä työnjohtajamme Abdu Osman ja egyptiläiset työmiehemme löysivät hau-dan numero KV 40 vierestä kallioon hakatun kuilun reunan. Tämä löytö oli meille ja miehillemme, jotka ovat tehneet kaivaustöitä jo monet vuodet, todellinen yllätys. Ku-kaan ei uskonut, että Kunin-kaiden Laaksosta vielä löytyisi uusia hautoja.

Kaiken lisäksi samana pä-ivänä alkoi Egyptissä vallan-kumous, joka yhä vielä jatku-ukin. Jouduimme jättämään kaivaukset kesken, sillä emme

ARKEOLOGISIA KAIVAUKSIA KUNINKAIDEN LAAKSOSSAELINA PAULIN-GROTHE

osanneet arvella, miten tule-vat kuukaudet vaikuttaisivat kaivauksiimme. Odotimme ko-konaisen vuoden epätietoisina siitä, mitä olimme löytäneet, kuopan tai haudan, ryöstetyn vai vielä sinetöidyn?

Vuoden 2012 tammikuussa jatkoimme kaivauksia hau-dassa, jolla nyt on numero KV 64. Kolme metriä syvän kuilun lisäksi haudassa on arkkukam-mio, joka sisälsi esineitä kah-delta eri aikakaudelta.

Hautakammiota ei ollut sinetöity, vaan se oli suljettu kivillämuurilla. Kammiossa ylimmäisena, soran päällä, oli täydellinen 22. dynastian mus-ta arkku ja puinen maalattu hautapaasi. Vainajan nimi ja titteli ovat sekä arkun tekstissä että puisessa paadessa, hän oli Amun jumalan laulajatar ni-meltään Nehemesbastet.


31

MUUMIOT KIINNOSTAVAT MAAILMALLA EDELLEEN

MARJO-RIITTA SALONIEMI

Syksyn ja kevään 2012–13 aikana Vapriikissa oli ainutlaa-tuinen mahdollisuus tutustua muinaisen Egyptin aarteisiin ja ennen kaikkea kuoleman kulttiiin, kun esillä oli näyttely Muumiot – matka kuoleman valtakuntaan. Näyttely oli su-persuosittu, siihen tutustui reilussa neljässä kuukaudessa runsaat 47 000 museovierasta. Kuoleman jälkeinen elämä on askarruttanut ihmisiä kautta aikojen ja kaikissa kulttuu-reissa. Ihmismieli on pyrkinyt ratkomaan ongelmaa monin tavoin, Egyptissä ratkaisu oli vainajien palsamointi ja muu-miointi: vainaja ruumis piti säilöä ikuisesti sielun asuinpai-kaksi. Vapriikin näyttelyn esineet tulivat Firenzestä ja niistä monet olivat kuuluisan ranskalais-toskanalaisen retkikun-nan (1828–29) keräystyön tuloksia. Retkikuntaa johti maail-man egyptologian isä, ranskalainen Francois Champollion, joka myös ratkaisi hieroglyfikirjoituksen arvoituksen. Egyp-tologisen tutkimuksen 1900-luvun sensaatio oli Howard Carterin vuonna 1922 löytämä faarao Tutankhamonin kos-kematon hauta kaikkine aarteineen. Arkeologiset tutkimuk-set jatkuvat Egyptissä ja yhä edelleen on mahdollista löytää yllättäviä asioita, jotka haudanryöstäjiltä on jäänyt huomaa-matta, kuten Elina Paulin-Grothe artikkelissaan kirjoittaa.

Nehemesbastetin arkun ja täyttöhiekan alta löysimme esineitä, keramiikkaa ja toisen muumion 18. dynastian ajal-ta, jolloin hauta alunperin oli rakennettu.

Näiden kahden hautauksen väliin mahtuu yli 400 vuotta, jolloin ensimmäisen muumion esineet oli ryöstetty, muumio itse jätetty hautaan ilman arkkua kunnes noin 850 eKr. Nehemesbastet sai täältä lepo-sijan. Hänen jälkeensä hauta oli säilynyt koskemattomana tammikuuhun 2012. Muumi-oiden tutkimukset ovat vielä kesken ja modernien mene-telmien avulla saamme lisää tietoa sekä Nehemesbastetista että nimettömästä vainajasta, jolle hauta KV 64 oli alunperin rakennettu.


NÄYTTELYKALENTERIMEDIAMUSEO RUPRIIKKIJokapäiväinen mediammeMoniaistinen tutkimusmatka median välineisiin ja ilmiöihin.

MUUMILAAKSOSeikkaillen kotiinUudistetussa Muumilaaksossa on esillä Tove Janssoninmuumiaiheisia alkuperäisteoksia ja kolmiulotteisiamuumikuvaelmia.

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOEllen Gallagher: AxME 28.9.2013–26.1.2014Sara Hildénin taidemuseo esittelee syksyllä 2013 afrikka-laisamerikkalaisen kuvataiteilijan Ellen Gallagherin näytte-lyn. Esillä on piirroksia, elokuvainstallaatioita, veistoksia ja paperileikkaustekniikalla valmistettuja teoksia. Gallagherin taiteen aihepiiriin kuuluvat Amerikan afrikkalaisperäisen väestön vaikea menneisyys, kirjallisuus, populaarikulttuuri, muoti, tavat ja puhekielen erityisyys.

TAMPEREEN TAIDEMUSEOBauhaus kaksikymmentä-21: Elävä perintö – Gordon Watkinsonin valokuvia 24.8.–20.10.2013Bauhaus kaksikymmentä-21 esittelee kaksitoista Bauhaus-arkkitehtuurin saavutusta vuoropuhelussa kahdentoista myöhemmän rakennushankkeen kanssa – näiden takana ovat nousevat ja kansainvälistä tunnustusta saaneet nyky-arkkitehdit. Rakenukset esitellään yhdysvaltalaisen valo-kuvataiteilijan Gordon Watkinsonin kuvasarjoissa. Valokuvia täydentävät uustuotantona valmistetut ennen vuotta 1933 suunnitellut Bauhaus-huonekalut.

Kesän kaipuu – Matka naivismin maailmaan2.11.13–5.1.14Värikäs ja elämäniloinen matka naivistiseen taiteeseen keskellä vuoden synkintä aikaa. Yli sadan teoksen kokonai-suus on koottu Suomen Gallupin säätiön naivistisen taiteen kokoelmasta. Näyttelyssä ovat mukana taidesuunnan keskeiset kotimaiset taiteilijat sekä runsas joukko kansain-välisiä nimiä.

Haus der Gegenwart, Allmann Sattler Wappner Architekten, 2005, München, Saksa

Lena Koski: Kaupunkilaisvieras, 1992.

NÄYTTELYKALENTERITR1 TAIDEHALLICheckpoint Leonardo 17.08.–20.10. Checkpoint Leonardo on taiteen ja tieteen vuorovaikutusta tutkiva näyttely. Checkpoint Leonardoon on kutsuttu kaksi taiteessaan tiedettä hyödyntävää taiteilijaa, Terike Haapoja ja Päivi Hintsanen. Haapoja on käyttänyt mediateoksessaan lämpökameraa. Hintsasen Vaskenruosteyrttitarha-installaatio taas perustuu kuparipitoisen metallin ruostumisprosessiin. Näyttely esittelee myös kolme nuoren polven kuvataiteilijaa: Mikko Ijäs, Liisa Lounila ja Sami Lukkarinen. Heitä yhdis-tää kiinnostus inhimillistä visuaalista havaintoa kohtaan ja perinteisen sekä uuden tekniikan innovatiivinen käyttö. Järj. TAITE, Jyväskylän taidemuseo ja TR1 Taidehalli

tutkia tämän uskomukseni ja todellisuuden suhdetta. Pit-källä aikavälillä usko ei riitä. Tarvitaan todisteita. Kuvallinen päiväkirja on pätevä siinä kuin kirjallinenkin. Mahdollisesti jopa tarkempi, koska sitä ei hämärrä mahdollisuus sanoilla leikkimiseen. Järj. Valokuvakeskus Nykyaika ry

Sami Kulju: Epälineaarinen päiväkirja 2008–2013 17.8.–15.9.Visuaalinen havainto muuttuu löydöksi. Sen ärsyke on alitajunnassa ja kuvastaa sen hetken tunteita, mielialaa ja niitä ajatuksia, jotka kiertävät juuri ja juuri pinnan alla. Minä uskon tähän. Tallentamalla nuo löydöt valokuviksi haluan

Tiina Riutta: Tuntematonta valoa.

Aki Roukala: Leena 17.8.–29.9. Leena on muotokuvanäyttely rintasyöpään menehtynees-tä ystävästä. Valokuvaterapiana alkanut projekti muuttui nopeasti traagiseksi muotokuvasarjaksi viimeiseen hengen-vetoonsa valmistautuvasta nuoresta naisesta, joka katsoo lähestyvää kuolemaa suoraan silmiin. Järj. Aki Roukala.

Riitta Järvelä ja Tiina Riutta: Tuntematonta valoa 21.9.–20.10. Järvelän ja Riutan yhteisnäyttelyn teemana on lapsuus ja nuoruus, kasvaminen. Riitta Järvelän dokumentaarinen valokuvasarja Kasvamisesta kertoo identiteetin etsinnästä, kapinasta, itsenäistymisestä, ystävyydestä ja yksinäisyydes-tä. Tiina Riutta puolestaan rakentaa kuvasarjoja yhdistämällä valokuvia vanhoista kirjoista skannattuihin kuviin. Teosten aika ja päällekkäiset todellisuudet luovat oman arvoitukselli-sen kuvastonsa. Järj. Valokuvakeskus Nykyaika ry

Sami Lukkarinen: Alppivalo (M

uriel), 2011

NÄYTTELYKALENTERIPerttu Saksa: More to Life 26.10.–24.11. Saksa kyseenalaistaa ihmisen ja eläimen välistä pientä eroa. Luonnonhistoriaa sivuavat teokset kertovatkin lopulta enemmän ihmisistä ja tavoistamme kirjoittaa historiaa luonnontieteen avulla. Järj. Valokuvakeskus Nykyaika ry

Marko Karo: M.A. Stark (1857–1940), Toinen näytös 26.10.–24.11. Matias Alfred Stark oli pirkkalalainen valokuvaaja, lehtimies ja opettaja, joka tallensi kotiseutunsa maisemia ja ihmisten arkea ja elämänpiiriä sekä kuvaamalla että kirjoittamalla.Järj. Valokuvakeskus Nykyaika ry

suomalaiseen että ulkomaiseen arkistofi lmimateriaaliin, jon-ka kautta taiteilijat tarkastelevat yksilön suhdetta ympäris-töön sosiaalisista, poliittisista ja taloudellisista näkökulmista. Järj. TR1 Taidehalli, Anna Nykyri ja Hanna Ojamo

Summer School – Kesäkoulu 30.11.13 – 5.1.2014Valokuvan opiskelijat ry:n 40-vuotisjuhlanäyttely, jossa on teoksia kuuden valokuva-alan koulun opiskelijoilta. Teok-sissaan tekijät pyrkivät vastaamaan kysymykseen: Mitä on olla valokuvaaja, kun kaikki ovat valokuvaajia? Samalla intensiivisen kuvakulttuurin keskellä kasvaneet valokuvaajat haastavat aiempien sukupolvien valokuvaajat. Järj. VOry

VAPRIIKKITerrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet14.6.–1.12.Vapriikkiin marssii alkuperäisiä, Kiinan ensimmäisen keisa-rin Qin Shiuangdin hautaa vartioineita terrakottasotilaita.Lisäksi esillä on hautalöytöjä ja keisarien aarteitaQin- ja Han-dynastioiden ajalta, esimerkiksi keisarin prons-sivaunut, aseita ja koriste-esineitä.

Tähtiä ja tyttösiä – muodikkaat ja leikillisetpaperinuket 26.1.–9.2.2014Galleriakäytävän näyttelyyn on koottu Haiharan museosääti-ön ja Tampereen museoiden kokoelmista runsasvalikoima paperinukkeja 1870-luvulta 1980-luvulle asti.Paperinuket vievät värikkäälle matkalle eri aikakausienlapsuuteen, ihanteisiin ja muodin maailmaan.

Aika leikkiä – lelulaatikon aarteitaLeikkikalujen ja leikin historiasta kertova näyttely esittelee ulko- ja kotimaisia leikkikaluja. Nukkemuseossa Miekkamie-hiä ja fantasiamaailman sotureita – tinasotilaista miniatyy-ripeleihin.

Luonnontieteellinen museo Näyttelyssä voi tutustua elämän historiaan, alueen luonnon monimuotoisuuteen eri aistien avulla tai seurata ajankohtai-sia luontoilmiöitä.

Hanna Ojamo: Negretina, 2011. Videoinstallaatio Anna Nykyri: Huuto - kosketus – hiljaisuus, 2009

Kaupunki tekee minusta seikkailijan 5.10.–24.11. OmaPolku ry:n kehitysvammaisten nuorten taiteilijoiden kaupunkiaiheinen näyttely, joka juhlistaa yhdistyksen 10-vuotista historiaa. Elämää ja elämäntapaa kaupungissa käsitellään mm. animaation, veistoksen, valokuvan, videon ja installaation keinoin. Järj. OmaPolku ry

Hanna Ojamo & Anna Nykyri: Dreams Re-constructed – Uudelleen löydettyjä unelmia30.11.2013–5.1.2014Kahden kansainvälistä uraa tehneen taiteilijan videoinstal-laatioista koostuva näyttely. Lyhytelokuvat pohjautuvat sekä

Marko Karo: M

.A. Starkin omakuva

Tampere 1918Tampere sisällissodan pyörteissä

Tammerkoski ja kosken kaupunkiTampereen historia kylästä kaupungiksi.

Innovaatiot Paikallisen teknisen osaamisen historiaa ja nykypäivää.

Jääkiekkomuseo

Jäänmurtaja Jari Kurri Palkintoja legendaariselta uralta 2.3.2014 saakkaJari Kurrin ura oli ennennäkemätön suomalaisessa urhei-lukulttuurissa, myös hänen palkintonsa ja muistoesineensä vahvistavat ammattilaisen suuruutta.

KenkämuseoTuhannen kengän tarina

LASTENKULTTUURIKESKUS RULLA3.8.–15.9. Kun yö värittääVärinauttien taidenäyttely28.9.–3.11. Sirkus saapui kaupunkiin Astu estradille ja opi uusi temppu!16.11.–20.12. Vanhan ajan jouluTarinoita talven keskeltäJoulutauko 21.12.–3.1.2014

VANHA KIRJASTOTALOGalleria Emil 5.9.–27.9. Suomen Lasitaiteilijat ry:n 10-vuotisjuhlanäyttely ”Edith”

Tampereen XXIII Viro-viikkojen näyttely 3.10–25.10. Tarton taidekorkeakoulun opiskelijat ja opettajat.4.11.–17.11. Jan Jwan Kurimi. Maalaustaidetta25.11.–2.12. Romanian teemaviikon näyttely

Studio5.9–27.9. Suomen Lasitaiteilijat ry:n 10-vuotisjuhlanäyttely ”Edith” 4.10.–3.11. Residenssitaiteilijan näyttely

(Düsseldorf)8.11–28.11. Vuoden ruotsinsuomalainen taiteilija (Tukholma)28.11.–21.12 Residenssitaiteilijan näyttely (Chemnitz)

NÄYTTELYKALENTERI

AMURIN TYÖLÄISMUSEOKORTTELITampere-aiheiset elokuvanäytökset 11.9. klo 12–16, jolloin kaikilla ilmainen sisäänpääsy museoon. Järj. Konkarit – ikäihmisten museopalveluja / Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE. Samaan aikaan on Amuri elää -tapahtuma Väinö Linnan puistossa

Amuri avoinna Tampereen päivänä 29.9. klo 10–18 Vapaa pääsy. TALLIPIHASunnuntaina 15.9. Sadonkorjuujuhlatklo 11–16 Vanhan kaupungin tunnelmaa. Myynnissä sa-donkorjuutuotteita sekä laadukkaita käsitöitä. Iloinen värjäri loihtii padassa Suomen luonnon värikirjoa lankoihin. Kasvivärjättyjä lankoja, Virpi Viitanen.Elävää musiikkia klo 12–16. Hevosajelua, ponitalutusta. Ami-pässi rapsuteltavana klo 13–16.Myymälät ja kahvila avoinna. Ulkoterassilla tarjolla syyskauden herkkuja.Näyttely: “Noidan Lapsi ja Uneton Yö”,Vanhan tallin tila. Vapaa pääsy!

28.9.–29.9. Suuri käsityöläistapahtuma Tampere-päivänä la klo 10–17, su klo 10–18Suuri joukko vierailevia kädentaitajia töineen ja taitoineen. Iloinen värjäri loihtii padassa Suomen luonnon värikirjoa lankoihin. Kasvivärjättyjä lankoja, Virpi Viitanen.Hevosvaunuajelua, ponitalutusta klo 11–17. Ami-pässi rapsuteltavana su klo 13–16. Elävää musiikkia klo 12–16. Tallipihan omat myymälät ja kahvila terasseineen ja herkkuineen. Ulkomyynnissä mm. makkaraa ja loimutettua lohta. Näyttely: “Noidan Lapsi ja Uneton Yö”,Vanhan tallin tila.Vapaa pääsy!

Lauantaina 2.11. Kurpitsoita ja kummajaisia – tallipihan kekriLasten kurpitsajuhlat klo 12–16. Kekrijuhla aikuisempaan makuun klo 16–21. Hevosvaunuajelua, ponitalutusta klo 11–17.Ohjelma päivittyy tarkemmin myöhemmin. Vapaa pääsy!

23.11.–23.12. Tallipihan joulukylä Vanhan ajan pihamiljöössä voi aistia todellista joulun tuntua.Joulukylän myyntikojuista, vanhasta tallista ja putiikeista löytyy pukinkonttiin laadukkaita käsityötuotteita ja herkkuja.Mimmi-aasi ja lampaat toivottavat kävivät tervetulleiksi jokaisena päivänä 23.12. saakka.- Myymälät ja kahvila avoinna joka päivä klo 10–18.- Pienet pihakojut avoinna: la–su 10–17 sekä 6.12. alkaen arkisin klo 10.30–17, la–su 10–17.- Vanhassa tallissa seimi, Mimmi-aasi ja lampaita sekä kädentaitajia. Talli avoinna päivittäin klo 10–17.30.- Joulukaruselli 22.12. saakka klo 10.30–17.30.Viikonlopun joulutoreilla:- Vierailevia kädentaitajia klo 10–17- Hevosajelua, ponitalutusta klo 11–17- Tallitonttu Tilda klo 12–16Vapaa pääsy!

TAPAHTUMAKALENTERI

Kuva: Ahdin tila - “Virpi Viitanen”

TAMPEREEN TAIDEMUSEOYleisöopastukset sunnuntaisin klo 15Muut opastukset:Tiistaisin klo 1417.9. Bauhaus-näyttely8.10. Bauhaus-näyttely5.11. Kesän kaipuu -näyttely3.12. Kesän kaipuu -näyttely

TAPAHTUMAKALENTERIKulttuurikasvatusyksikkö TAITEn perhepäiväSeikkaileva sivellin sunnuntaina 3.11. Näyttelyopastus ja työpajoja klo 13 ja 15.Maksuton tapahtuma perheille.

Jousikvartetti FINESTren konsertti sunnuntaina 8.12. klo 16 Ohjelma vahvistetaan myöhemmin. Huom. Kesän kaipuu -näyttelyopastus klo 15.

MUUMILAAKSOTove Jansson, taiteilija ja muumien äiti sunnuntaina 6.10. klo 16.30–17.30Luento Toven taiteesta ja elämästä, muumien synnystä ja muumitaiteen kehityksestä sekä taiteilijan työskentelyta-voista ja ilmaisusta. Lasten museosunnuntai 13.10. nonstop-työpaja klo 13–16Alle 17-vuotiaat maksutta, aikuiset lastenlipulla (2 €)Valo Muumitalon ikkunassa – varjokuva-askarteluaSyksyllä illat pimenevät ja valoa tarvitaan enemmän. Työ-pajassa askarrellaan Muumeihin liittyvä ikkunakoriste, eli varjokuva-askarteluteos kartongin ja silkkipapereiden avulla. Työn voi toteuttaa itse suunnitellen tai valmiista malleista leikaten tai pistellen.

Teemallinen opastus: Kohdata, vaeltaa, tulla kotiin – olemisen tapa Muumilaaksossa sunnuntaina 10.11. klo 16.30–17.30Muumilaakso on matkalla uuteen kotiin. Matkalla pysäh-dymme leirinuotiolle Tampereen taidemuseoon. Koe uusi näyttely opastetulla kierroksella, jonka aikana syvennytään muumitarinoiden fi losofi siin teemoihin pintaa syvemmältä Tove Janssonin taiteen ja ilmaisun johdattamana.

Kesän kaipuu -näyttelyn esittely lauantaina 2.11. klo 15Leila Lotti Suomen Gallupin säätiöstä esittelee näyttelyn Kesän kaipuu – Matka naivismin maailmaan.

Lasten museosunnuntai 24.11. nonstop-työpaja klo 13–16Alle 17-vuotiaat maksutta, aikuiset lastenlipulla (2€ )Katso peiliin – Minun kuvaniTutustutaan omakuvan tekemiseen ja piirretään valinnaisella tekniikalla omakuva. Mietitään ympäröivää tunnelmaa, tun-netilaa, lempivärejä, mukavia asioita ja ennen kaikkea sitä, miltä minä näytän. Teoksen kokoon on mahdollista vaikuttaa myös itse.

Martti Innanen: Odessan kirnum

useon intendentti

Nuuskamuikkusen teltalla, tarinasta Muumilaakson marraskuu, 1978. Tuulikki Pietilä

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO Yleisöopastus sunnuntaisin klo 13

Taidetorstait 10.10., 14.11., 12.12. ja 16.1.2014Eläkeläisten ja työttömien pääsylippu 1€, opastus klo 14Sellisti Eeva Rysä konsertoi näyttelyssä Ellen Gallagher: AxME sunnuntaina 27.10. klo 14

TR1 TAIDEHALLIPekka Räihän luento: Ilmiökeskeinen oppiminen keski-viikkona 18.9. klo 16

Opastus Checkpoint Leonardo -näyttelyyn sunnuntaina 22.9. ja 29.9. klo 15. (ilmainen sisäänpääsy Tampereen päivänä 29.9.)

Taiteilijatapaaminen: Riitta Järvelä ja Tiina Riutta sunnuntaina 29.9. klo 14. Vapaa pääsy.

Taiteilija Päivi Hintsasen luento: Espanjanvihreää vas-kenruostetta torstaina 17.10. klo 16

Sami Lukkarisen pikselimaalaustyöpaja nuorille lauantaina 19.10. klo 11–15

Taiteilijatapaaminen: Marko Karo sunnuntaina 27.10. klo 14

Opastus Kaupunki tekee minusta seikkailijan -näytte-lyyn / OmaPolku ry torstaina 21.11. klo 14

Värien matematiikkaa -kurssit vauvoille (6–11kk) TR1:ssäKolmen kerran kurssin jokaisella kerralla on omat tee-mavärit, joihin tutustutaan virittäytyen ja tutkien. Kurssin aikana käydään läpi pää- ja välivärit. Työpajoissa pyritään rauhalliseen yhdessäolemiseen ja pienelle vauvalle sopivasti virikkeitä tarjoavaan toimintaan.Työpajan kesto on 60 min (sisältää pukemiset ja pesut). Kaikki työpajoissa käytetty maalausaines on maistelukel-poista ja elintarvikkeista valmistettua. Ryhmä 1 maanantaisin 26.8., 2. ja 9.9. klo 13–14Ryhmä 2 maanantaisin 16., 23. ja 30.9. klo 13–14Ryhmä 3 maanantaisin 16., 23. ja 30.9. klo 15–16Värien fysiikkaa -kurssit (12–24 kk) TR1:ssäRyhmä 1 maanantaisin 26.8., 2. ja 9.9 klo 15–16Ryhmä 2 maanantaisin 21.10., 28.10. ja 11.11. (huom. ei 4.11!) klo 13–14

Värien geometriaa -kurssit (2–3v.) TR1:ssäKolmen kerran kursseilla tutustutaan vastaväripareihin, mustaan ja valkoiseen sekä erilaisiin muotoihin. Maalailun lisäksi otetaan mukaan ikäkauden tarpeita ja taitoja tyydyt-tävää lisätoimintaa esim. vaativampia tekniikoita, maalaus-välineitä ja materiaaleja.Työpajan kesto on 60 min (sisältää pukemiset ja pesut). Työpajoissa käytetään sekä maistelukelpoista ja elintarvik-keista valmistettua maalausainesta että syömäkelvottomia materiaaleja. Ryhmä 1 maanantaisin 21.10., 28.10. ja 11.11. (huom. ei 4.11!) klo 15–16

TAPAHTUMAKALENTERI

Sami Lukkarinen: Alppivalo (M

uriel), 2011

TAPAHTUMAKALENTERIVäripulahdukset – avoimet työpajat TR1:ssäOnko värikylpyily aivan uusi juttu? Vuoden 2013 aikana järjestetään yhden kerran kokeilupajoja, joissa voi tulla kokeilemaan ja tutustumaan värikylpytoimintaan. Pajoihin on ennakkoilmoittautuminen.Pulahdus 9 (6–11 kk) ma 18.11. klo 13–14Pulahdus 10 (12–24 kk) ma 18.11. klo 15–16Pulahdus 11 (12–24 kk) ma 25.11. klo 13–14Pulahdus 12 (6–11 kk) ma 25.11. klo 15–16

MEDIAMUSEO RUPRIIKKISyksyn mediateemaiset työpajat Rupriikissa, vapaa pääsy! 6.9.–29.11. perjantaisin klo 15–17. Kuukausittain vaihtuvat tekniikat, teemat mediamuseon innoittamat! Näpräämisestä kiinnostuneiden

kohtaamispaikka.

Perjantaina 1.11. Radio 90 vuotta Suomessa, juhlaseminaari, Tampereen yliopiston juhlasali, Kalevantie 4perjantai 1.11.2013 klo 10–16. Vapaa pääsyJärj. Tampereen yliopisto, YLE, mediamuseo Rupriikki

Lauantaina 9.11. klo 11–18 Rupriikin Wikipaja. Tapahtumassa luodaan ja muokataan artikkeleita, jotka sivuavat erityisesti radion historiaa. Kaikki Wikipediaan kirjoittamisesta kiinnostuneet ovat kuitenkin tapahtumaan tervetulleita. Halutessaan voi työstää myös muita viestinnän ja median historiaan sekä museoihin liittyviä artikkeleita.

VAPRIIKKI

KESKIVIIKKOLUENNOT SYKSYLLÄ 2013Luennot yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa

Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteetLuennot alkavat klo 18. Luennoille on vapaa pääsy.Klo 17 opastus Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttelyyn.Opastus pääsymaksun lunastaneille.

18. 9. FT Minna Valjakka:Ensimmäisten keisarikuntien haasteet ja saavutukset (Qin ja Han)

25.9. Sinologi Pertti Seppälä: Kiinan varhainen kansanusko ja vainajanpalvonta

2.10. FT Minna Valjakka:Kansainväliset vaikutteet ja kulttuurin kukoistus (Tang ja Song)

9.10. FT Minna Valjakka:Ruohoaroilta Eurooppaan: Mongolien vallassa (Yuan)

16.10. FT Minna Valjakka:Jesuiittoja, eunukkeja ja oppineita Kiinalaisen sivistyksen uusi menestyskausi (Ming)

23.10. FT Minna Valjakka:Kolonisaatio, oopium ja viimeisen dynastian kukistuminen (Qing)

30.10. FT Minna Valjakka: Ruudista leijoihin Kiinalaiset keksinnöt

6.11. Dosentti Lauri Paltemaa: Vallankumous ja Maon Kiina

13.11. Dosentti Lauri Paltemaa: Uudistuskausi ja Kiinan nousu

TAMPEREEN PÄIVÄ SUNNUNTAINA 29.9. ILMAINEN PÄÄSY MUSEOIHIN!Vapriikin Terrakotta-armeija-näyttelyyn 7/3 €

ISÄNPÄIVÄNÄ 10.11. ISÄT ILMAISEKSI MUSEOIHIN!

Ei koske Vapriikin Terrakotta-armeija-näyttelyä

TAPAHTUMAKALENTERIKANSAINVÄLISET JÄÄKIEKKOKORTTIMESSUTLauantaina 21.9. klo 10–15Myynnissä ja esillä jääkiekkoon liittyvää keräilytavaraa, ennen kaikkea jääkiekkokortteja.Vapaa pääsy.

TAIJI-KURSSILauantaisin 28.9. , 5.10., 12.10., 19.10., 26.10., 2.11., 9.11., 16.11., 30.11., 14.12., klo 11–12.30. Poikkeuksena myös sunnuntaina 6.10. klo 11–12.30.Hinta: 35 €. Yhteistyössä Tampereen kesäyliopisto. Kouluttajana Jessica Zhang, opetuskielenä englanti ja suomi. Opettajan kieli on englanti mutta hänet tulkataan tarvittaessa suomeksi.

Egypti-luento:

Tiistaina 1.10. klo 18 MA Virpi Perunka: Aleksandriasta Assuaniin – Egyptin matkailukohteiden parhaat palatVapaa pääsy.

Kalligrafi aa lauantaina 12.10. ja sunnuntaina 13.10.

Klo 14 opastus Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttelyyn

La ja su klo 15.30–17.30 Kalligrafi atyöpaja Työpajassa harjoitellaan siveltimellä

kirjoittamisen tekniikkaa. Samalla kurkistetaan Kiinan kirjoitusmerkkien historiaan ja

rakenneperiaatteisiin. Opastukset ja työpajat sisältyvät Vapriikin

pääsymaksuun. Työpaja on sama lauantaina ja sunnuntaina. Rajoitettu osallistujamäärä. Pajan

ohjaa FM Mirja Paatero.

Kuva: Ronny Zhang

Tampereen päivä sunnuntaina 29.9.

Vapriikki avoinna klo 10–18

Pääsyliput Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet –näyttelyyn:

7 € Aikuiset , eläkeläiset ja työttömät

18 € Perhelippu (2 aikuista ja 1-4 lasta)

3 € Lapset (7–16-vuotiaat), opiskelijat, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet (ei muita alennuksia)

Muihin Vapriikin näyttelyihin vapaa pääsy.Museokaupassa kirjatarjouksia.

Puhu ruoka suussa – kiinan kieltä ja tapakulttuuria sunnuntaina 13.10. klo 14–15.30 ja klo 16–17.30Pikakurssin kiinalaisuudesta ohjaa kiinan kielen tulkki Tomi Virolainen. Opetuskieli on suomi. Pikakurssi sisältyy Vapriikin pääsymaksuun.

TAPAHTUMAKALENTERIKlo 14–17 Ansaitse oma kunniamerkkisi!Non stop -työpajassa jokainen valmistaa itselleen kunniamerkin. Työpajan ohjaa Mirva Juntunen Näpsä-käsityökoulusta.

Klo 16 MusiikkipajaJutta Juurisävel vie kuulijansa aikakoneella Kiinaan. Matkan aikana tavataan keisari, tanssitaan riisinviljelijän kanssa pellolla ja ihmetellään oopperaväen upeita kasvomaalauksia. Pajan ohjaa Kulttuuriosuuskunta Uulu.

Klo 13.30–15 ja klo 15.30–17 Kiinalainen lyhty Työpajassa koristellaan ja muotoillaan kiinalainen paperilyhty. Työpajan ohjaa taideohjaaja Outi Virtanen. Rajoitettu osallistujamäärä, ilmoittautuminen paikan päällä Vapriikin neuvontaan.

Sinustako posliinimaalauksen taitaja? Lauantaina 9.11.

Klo 13 opastus Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttelyyn.Opastus pääsymaksun lunastaneille.

Klo 15–17.30 Valkoinen posliini eloon – posliininmaalauksen työpaja Kokeillaan posliininmaalausta! Työpajassa ohjaavat pitkän linjan posliininmaalaajat Sirkku Hiekkasalmi ja Mirja Komusaari Pirkanmaan Posliininmaalaajat ry:stä. Essu mukaan. Työpaja sisältyy Vapriikin pääsymaksuun. Yhteistyössä: Porcellana/Oy Anders Meder Ab.

Koulujen syyslomaviikolla museorastirata lapsille Vapriikissa

keskiviikosta sunnuntaihin 16.10.–20.10.

Rastiradoista toinen sopii pienemmillekin lapsille ja toinen jo lukemaan oppineille.

Opastukset syyslomallaPerhekierros päivittäin klo 14

Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttelyyn

Museorastiradat ja opastukset

pääsymaksun lunastaneille.

Sunnuntaina 27.10. 芬兰语和文化简介 klo 12–13.30 ja klo 14–15.30

Lyhyt johdanto suomen kieleen ja kulttuuriin Opetus kiinaksi. Pikakurssin ohjaa Kiinan kielen tulkki Tomi Virolainen. Vapaa pääsy.

Lasten museosunnuntai Keisari Qin Shihuangdin aarteet sunnuntaina 27.10.

Pääsyliput :

10 € Aikuiset , eläkeläiset ja työttömät

20 € Perhelippu (2 aikuista ja 1–4 lasta)

3 € Lapset (7–16-vuotiaat), opiskelijat, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet(ei muita alennuksia)

Opastukset ja aktiviteetit on suunnattu yli 5-vuotiaille lapsille. Opastukset ja työpajat pääsylipun lunastaneille.

Klo 14 ja klo 15 ja klo 16 opastukset Kiinan ensimmäisen keisarin uroteot -perhekierros

Koko perheelle sopivalla opastetulla kierroksella tutustutaan Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shihuangdin urotekoihin ja aarteisiin. Kesto noin 1 tunti.

TAPAHTUMAKALENTERIJOULUN ODOTUSTA

Luciakulkue sunnuntaina 15.12. klo 15.30Tampereen Rudolf Steiner -koulun 3a:n oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

Lauantaina 23.11. Neulotut joulupallot klo 14–16Pajan vetää Näpsä-käsityökoulu. Paja sisältyy Vapriikin pääsymaksuun.

VAPRIIKIN VALKEA JOULU Antiikki- ja sisustustapahtumaLauantaina 7.12. klo 11–17Sunnuntaina 8.12. klo 10–16Joulun tunnelmaa ja sisustusideoita! Joulumessuihin saa-puu myyjiä ympäri Suomea. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

SYKSYN SENIORIPÄIVÄT

Päivien aikana seniorit pääsevät eurolla museoon ja voivat halutessaan osallistua maksuttomaan näytte-lyopastukseen. 18.10. ja 29.11. Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttelyn pääsymaksu on 5 €. Opastuksiin ovat tervetulleita myös muut museo-vieraat.

MUUMILAAKSOTo 12.9. klo 14 opastusTo 24.10. klo 14 opastusTo 28.11. klo 14 opastus To 23.1.2014 klo 14 opastus

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOTaidetorstait 10.10., 14.11., 12.12. ja 16.1.2014Opastus klo 14

TR1 TAIDEHALLI JA MEDIAMUSEO RUPRIIKKITo 26.9. opastus klo 14 Checkpoint Leonardo -näyttelyyn ja klo 15 RupriikkiinTo 17.10. Opastus klo 15 Rupriikkiin ja luento klo 16, Päivi Hintsanen: Espanjanvihreää vaskenruostetta, TR1 TaidehalliTo 21.11. klo 14 opastus Kaupunki tekee minusta seikkai-lijan -näyttelyyn (OmaPolku ry) ja klo 15 opastus Rupriikkiin

Kuva:Tuire HänninenPostikortin päivä klo 10–15 lauantaina 23.11.Posti- ja joulukorttien myyntiä ja vaihtoa. Yhteistyössä: Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry ja Postimuseo. Vapaa pääsy.

TAPAHTUMAKALENTERI

Liittovaltion ympäristövirasto, Sauerbruch Hutton, 2003, Dessau, Saksa © Gordon Watkinson

TAMPEREEN TAIDEMUSEO17.9. klo 14 opastus Bauhaus-näyttelyyn8.10. klo 14 opastus Bauhaus-näyttelyyn5.11. klo 14 opastus Kesän kaipuu -näyttelyyn3.12. klo 14 opastus Kesän kaipuu -näyttelyyn

VAPRIIKKI27.9. klo 12 opastus Tampere 1918 -näyttelyyn, liput 1 €18.10. klo 12 opastus Terrakotta-armeija-näyttelyyn,

liput 5 €8.11. klo 12 opastus Tähtiä ja tyttösiä – muodikkaat ja

leikilliset paperinuket -näyttelyyn, liput 1 €29.11. klo 12 opastus Terrakotta-armeija-näyttelyyn,

liput 5 €

44

Afrodite, Venus, Ishtar, Hathor – rakkauden ja kauneuden jumalattarella on monta nimeä. Mutta moni-ilmeisellä jumalattarella on myös kääntöpuolensa: rakkauden menettämisen tuska, mustasukkaisuus tai kauneuden katoavaisuus.

Afroditen valtakuntaRAKKAUS JA KAUNEUS ANTIIKIN MAAILMASSA

Avautuu 21.3.2014

Vapriikin näyttely Afroditen valtakunta tutustuttaa kävijän rakastumiseen, eroottisuuteen ja naisellisuuteen antiikin ajan Kreikan, Rooman, Egyptin ja Mesopotamian kulttuureissa.

Alaverstaanraitti 5, Tampere, 03 5656 6966, ti–su 10–18, 13/5€, www.vapriikki.fi

mainosAfrodite.indd 1 27.8.2013 14:26:02

KESAN KAIPUU..

Under the Patronage of UNESCO

distributed by

Musokalenterit 2_2013.indd 14-15 27.8.2013 15:01:23Museoon 2-2013 taitto.indd 44 27.8.2013 16:26:27

45

Santtu-Matias Rouvalin kausi

Koe uuden ylikapellimestarin johtamat konsertit! syksyllä 2013 6.9., 27.9. ja 8.11. keväällä 2014 24.1., 31.1., 28.3. ja 1.5. Teokset tutuiksi -tilaisuudet ennen konserttia (paitsi 1.5.). Liput alk. 22 / eläk. 16 / opisk. 10 € Tampere-talon Lipputoimistosta tai Lippupisteestä. Kauden koko ohjelma: www.tampere.fi/filharmonia

Kirj

asto

n sy

ksys

sä

Tampereen kaupunginkirjasto • Pirkanmaan maakuntakirjasto

KirjailijoitaAsko JaakonahoKe 11.9. klo 18 pääkirjasto MetsoRisto AhtiTo 19.9. klo 19 Sampolan kirjastoLasse Lehtinen ja Kalle IsokallioTi 24.9. klo 18 pääkirjasto MetsoPekka HiltunenKe 25.9. klo 18 pääkirjasto Metso Anneli KantoKe 2.10 klo 15 Koivistonkylän kirjastoTimo MalmiTo 17.10. klo 19 Sampolan kirjastoReidar PalmgrenKe 23.10. klo 18 Nekalan kirjastoJuha SiroTo 28.11. klo 19 Sampolan kirjasto

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, tervetuloa!

kirjasto.tampere. Lue lisää

LeffojaLe� alauantai pääkirjasto MetsossaLa 28.9. klo 11 Sisilia sydämessäni klo 14 KostoLa 26.10. klo 12 Kuudennen kerroksen naiset klo 14 Ben X.

MuutaVuoden pakolaisnainen Mi Mi Po Thi La 26.10. klo 12 Hervannan kirjastoPoistokirjojen myyntitoriKe 20.11. klo 10-18 pääkirjasto MetsoNobel-iltapäiväLa 14.12. klo 12-15 pääkirjasto Metso

Filoso aaMikä on loso an tehtävä?FL Erna OeschKe 4.9. klo 18 pääkirjasto MetsoDosentti Riku JutiKe 13.11. klo 18 pääkirjasto Metso

MusiikkiaMetso LIVELaura MoisioMa 23.9. klo 16.30 pääkirjasto MetsoEva Alkula & Jenny VartiainenMa 18.11. klo 16.30 pääkirjasto Metso22-PistepirkkoLa 14.12. klo 14.30 pääkirjasto Metso

KirjahetkiäNaiset – miehet, miehet – naisetKirjallisuuden esittelyä ja lukuvinkkejäpääkirjasto Metsossa ja lähikirjastoissa



Avautuu 21.3.2014




KESAN KAIPUU..


distributed by


46



Avautuu 21.3.2014




KESAN KAIPUU..


distributed by


museoon 2 2013

Documents