1

museoon!Tampereen taidemuseo H.R. Giger Art – Design – Film

TR1 Echoes of Light / Valon kaikuja Sara Hildénin taidemuseo Wilhelm SasnalVapriikki Karhun vuosi InrōRupriikki Uudistuu

TAM

PE

RE

EN

KA

UP

UN

GIN

MU

SE

OPA

LVE

LUT

1/20

10

2 1

Tampereen kaupungin museoiden tiedotuslehti

Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2010

Vastaava päätoimittaja: Toimi Jaatinen

Toimitusneuvosto: Toimi Jaatinen, Timo Lehtinen, Taina Myllyharju, Tähtitalvikki Poikajärvi

Toimitussihteeri: Tähtitalvikki Poikajärvi

Taitto: Timo Lehtinen

Painopaikka: Hämeen kirjapaino Oy 2010

Museoon! –lehteä voi lukea myös netissä museoiden sivuilla.

Kansi: Milla Laitinen: Mekkokaappi, 2009. Kuva: Mikko Marjamäki

Kuva: Marika Tamminen

JUHLAVUOSIA

ampereen kaupunki täytti viime vuonna 230 vuotta. Samalla Sara Hildénin taidemuseo vietti 30-vuotisjuhlaansa. Tampereen kunnallinen museotoiminta täytti 40 vuotta, mitä juhlittiin työn merkeissä kuten juhlittiin taannoin myös Tampereen museotoiminnan 100-vuotista taivalta. Sen juh-lan perusteena olisi voinut olla joko Hämeen museon perustaminen 1904 tai avaaminen 1908. Mutta juhlan pääkohde Näsilinna ei ollut juhlakuosissa. Tulossa on isoja juhlia kun Tampereen taidemuseo ja Hiekan taidemuseo täyttävät 80 vuotta 2011, museoiden Kokoelmakeskus valmistuu 2012 ja Näsilinnakin avautunee vihdoin 2012–13.

Värikäs näyttelyvuosi 2010 Tampereen näyttelyvuosi 2010 sisältää mielenkiintoisia ja jännittäviä aiheita Suomesta ja maailmalta. Tampereen taidemuseo avaa vuoden maailmankuulun sveitsiläisen taiteilijan H.R. Gigerin näyttelyllä Art – Design – Film. Vuonna 1979 ensi-iltansa saanut elokuva ”Alien – kahdeksas matkustaja” yhdisti scifin ja kauhun, ratkaisevassa roolissa oli moniselitteinen hirviö Alien. Yhdessä muiden Gigerin karmivi-en olioiden kanssa se toivottaa vieraat tervetulleeksi taidemuseoon tammikuun lopulta alkaen. Kotoinen karhumme on Alieniin verrattuna vihaisimmillaankin säyseä otso. Vapriikin ”Karhun vuosi” esittelee suomalaisten erityissuhdetta karhuun, karhua luonnossa, myyttisenä hahmona, kotien nallekarhuna ja moninaisten tuotteiden ja paikkojen symbolina. Tärkeä kevään tapaus on Sara Hildénin taidemuseon näyttely puolalaisesta taidemaalarista ja elokuvantekijästä Wilhelm Sasnalista. Sasnal yhdistää taitees-saan Puolan historian ja nykyisyyden. Kommunistisen järjestelmän jälkeen koittanut kapitalismi, muisto sodasta, miehityksestä, holokaustista ovat toistuvia aiheita Sasnalin taiteessa, jossa ”yksityinen ja yleinen yhtyvät jaetun muistin virraksi.”

Tampereen nykytaiteen museo on vienyt taiteen katujen varsille sähkönjakokaappeihin. Vuoden nuo-ri taiteilija Anni Leppälä tuo valokuvissaan tarinat Tampereen taidemuseoon.

Elokuva, video, valokuva, sarjakuva, muotoilu, internet, pelikulttuuri ovat vahvasti esillä Taidera-kennus TR1:n ja Rupriikin värikkäässä ohjelmistossa. Museot vastaavat visuaalisen kulttuurin ja taiteen monipuolistumisen haasteeseen ja etsivät samalla uutta yleisöä erityisesti nuorista.

Vapriikin näyttely ”Inrō – avain samuraiden maailmaan” kertoo samuraiden vyöllään kantamien rasioiden kautta Edo-kauden (1603–1868) Japanista. Inro oli samurain statussymboli, äärimmäisen upea kädentaidonnäyte – kuin maailma pienoiskoossa. Näyttelyesineiden pienuus asettaa todellisen haasteen näyttelysuunnittelulle: miten saada esiin esineiden kauneus ja informaatio. Tavoitteena on näyttely, joka valottaa Japanin rikasta historiaa, mutta myös historian yhteyksiä nykypäivään. Aivan yhtä vaikean tehtävän edessä on Tampereen taidemuseo toteuttaessaan näyttelyä mitalitaiteesta. Mitali on paljon muuta kuin urheilukilpailun palkinto. Tällä ikivanhalla rikkaalla taidemuodolla on vakaat kannattajansa, ja mitalitaide elää vahvasti nykyajassa uusine tekniikoineen ja muotoineen. Epäröinti sikseen ja ennakkoluulottomasti kesällä taidemuseoon ja sen jälkeen mitalikahville Amurin Helmeen.

2010 on Tampereella myös museokongressien vuosi. Euroopan museofoorumi toukokuussa (EMF), Kansainvälinen mitalitaiteen kongressi kesäkuussa (FIDEM), Teollisuushistorian ja tekniikan historian kongressi elokuussa (TICCIH, ICOHTEC, WORKLAB) kokoavat Tampereelle satoja tutkijoita ja museo-alan asiantuntijoita kaikkialta maailmasta. Tämä on erinomainen mahdollisuus tehdä tunnetuksi tam-perelaista museo-osaamista ja samalla laajemminkin Tamperetta.

TOIMI JAATINEN, MUSEOTOIMENJOHTAJA

TTässä lehdessä:1 Pääkirjoitus2 Karhu – myyttinen metsän kuningas4 Inrō – avain samuraiden aikaan6 Wilhelm Sasnal – taidemaalari ja elokuvantekijä8 H.R. Giger Art – Design – Film10 Mitalin muodonmuutos11 Vuoden nuori taiteilija 2010 Anni Leppälä12 Valoa, väriä ja vetovoimaa. TR1:n värikäs vuosi 201014 Taidetta sähkönjakokaapeissa16 Uudet viestintäkulttuurin ilmiöt Rupriikin perusnäyttelyssä 17 Uutisia18 Ajattelun ja kätten jälkiä20 Musti-kerho21 Näyttelykalenteri22 Tapahtumakalenteri

2 3

Yksi Karhun vuosi -näyttelyn keskeisistä teemoista on suo-malaisten erityinen, muista eläimistä poikkeava suhde kar-huun. Sen taustalla on karhun tärkeä asema muinaissuoma-laisessa mytologiassa.

KarhujumalaKarhun syntymä talvipesässä piilossa ihmisen silmiltä kieh-toi ihmistä. Uskottiin, että kar-hu syntyi taivaassa, Otavassa,

alueella tunnetut kertomukset karhusta, joka otti puolisok-seen pesästään turvaa hake-neen nuoren naisen. Heidän pojastaan sikisi ihmisen suku. Myös pyyntikulttuurin suo-malaisille karhu oli totemis-tinen esi-isä ja patriarkka. Sitä ei saanut tappaa, vaan se herätettiin talvipesältä ja kaadettiin tarkkojen rituaali-en mukaisesti. Karhun suhde yhteisöönsä varmistettiin, kun se kaadon jälkeisissä peijaisis-sa - karhun häissä - naitettiin sukuun. Karhun sukulaisena metsästäjät saivat karhun tie-don ja pääsivät erityisasemaan ympäröivässä luonnossa. Kar-hun puolisona naisilla oli kar-huun aivan erityinen suhde. Naisen tulikin karhun kohda-tessaan vain nostaa hameensa ja karhu kääntyi pois.

Karhu vai ihminen?Suomalaiset ovat kautta vuo-situhansien nähneet karhussa inhimillisiä piirteitä. Karhu nousee kahdelle jalalle kuin ihminen ja katselee ympäris-töään kannoillaan keinuen. Se metsästää, kalastaa ja marjas-taa. Se osaa viheltää, ilmehtiä ja kyynelehtiä. Karhun jalan-jälki muistuttaa ihmisen jalan-jälkeä, sen kasvot muistuttavat

Helmikuun 24. päivä, Talvi-Mat-tina, talven selkä taittui. Silloin Karhu käänsi kylkeä pesässään ja huokaisi: “Yö puolessa, pi-kipalli peräsuolessa”. Sitten se alkoi taas imeä käpäläänsä ja nukahti. Talvi-Mattina 2010 avautuva Karhun vuosi -näyttely tuo Vapriikkiin karhun, Suomen kansalliseläimen. Näyttely vie museokävijän karhumetsään vuodenkierron ajaksi. Karhun vuoden kuluessa tulee tutuksi karhu myyttisenä metsän kunin-kaana, muinaisten suomalaisten palvomana jumalana ja esi-isänä. Toisaalta esiin nostetaan karhun nykyinen asema kiistel-tynä suurpetona ja metsästäjän tavoitelluimpana saaliina. Myyt-tisen karhun rinnalla kulkee vah-va tietopaketti karhusta luonto-kappaleena.

Kuvat: Antti Leinonen

Karhu myyttinen metsän kuningas

MARJO MERILUOTO-JAAKKOLA

mistä se laskettiin maan päälle hongan latvaan. Se kuoli syk-syllä pesäänsä ja syntyi uudel-leen keväällä niin kuin luonto talven jälkeen heräsi uuteen kukoistukseensa. Karhun tal-viuni ja ylösnousemus vuo-denkierron mukaisesti nostivat karhun jumalalliseen asemaan osana ihmiskunnan vanhinta uskomusta, hedelmällisyys-kulttia. Karhun syntytarinaa toistaneet karhulaulut ja -riitit

säilyttivät yhteisön elinvoi-maa ja torjuivat, epäonnet ja sairaudet. Tänä päivänä kar-hulaulut ovat runsaslukuinen todistusaineisto suomalaisten aina 1800-luvulle asti harjoit-tamasta karhukultista.

Karhu kantaisäMonet pohjoisen kansat pitä-vät karhua kantaisänään. Esi-isäuskomusten taustalla ovat lukuisat, koko pohjoisella

ihmisen piirteitä ja sen silmien suora katse on sielukas. Karhu Mesikämmen on myös ihmisen kaltainen herkkusuu - nyky-karhujen tiedetään pitävän dominokekseistä, mutta ei mintun makuisista! Kun met-sän rauha syksyllä häiriintyy metsäautoteillä alkavan rallin, huutojen ja koiranhaukunnan vuoksi, osaavat rajan pinnassa elävät karhut siirtyä Venäjän puolelle turvaan metsästäjien aseilta. Karhumyytti elää voi-makkaana.

4 5

Heti pääsiäisen jälkeen Vapriikki siirtyy samuraiden aikaan. Näyttely Inrō – avain samuraiden aikaan esittelee Edo-kauden

Japania, sen elämää, kulttuuria ja ajatusmaailmaa, jolloin Japania hallitsi Togukawa shogunaatti.

MARJO-RIITTA SALONIEMI

INRŌ – avain samuraiden aikaan

Inrō on pieni, monista osastoista koostuva rasia, jota vain miehet saivat kantaa vyöllään. Se oli käyttöesine, jossa säilytettiin esimerkiksi lääkkeitä. Aluksi se oli pel-kästään samurailuokan statussymboli, mutta myöhem-min myös rikas kaupunkiväestö alkoi sitä käyttää. Inrō oli muotiesine, joka heijasteli omistajansa varallisuutta, persoonallisuutta, tyyliä ja makua.

Ylellisesti koristellut inrōt ovat todellisia taideteoksia ja ne ovat loistava esimerkki japanilaisesta käsityötai-dosta. Samurait ja rikas chōnin-kaupunkiväestö olivat Edo-kauden (1603–1868) kulttuurielämän suunnan-näyttäjiä, joten inrō toimii oivallisesti avaimena tuon aikakauden estetiikan sekä sosiaalisten ja kulttuuristen olojen ymmärtämiseen.

Shogunaatin kaaduttua ja samuraiden valtakauden loputtua inrō unohtui pitkäksi aikaa. Nyt kiinnostus niitä kohtaan on virinnyt uudelleen. Inrō on ainutlaatuinen japanilainen esine: Se heijastelee japanilaista kulttuu-ria ja mentaliteettia – ei pelkästään samuraiden aikaa, vaan myös nyky-Japania.

Vapriikin näyttely Inrō – avain samuraiden aikaan tuo nähtäville pari sataa ennen näkemätöntä, toinen toistaan upeampaa inrōa suomalaisesta yksityiskoko-elmasta. Niiden kautta avautuu näkymä kiehtovaan ja eksoottiseen Japaniin.

6 7

Taidemaalari ja elokuvantekijä

Puolalainen Wilhelm Sasnal on nuoren itäeurooppalaisen taiteili-japolven tunnetuimpia edustajia. Sasnal alkoi herättää kansain-välistä kiinnostusta 1990-luvun lopulta lähtien, ja viime vuosina hänen maineensa on kasvanut nopeasti. Sara Hildénin taidemu-seossa helmikuussa 2010 avau-tuva Wilhelm Sasnalin näyttely on hänen ensimmäinen yksityis-näyttelynsä Pohjoismaissa. Se käsittää sekä maalauksia että lyhytelokuvia.

Wilhelm Sasnal syntyi joulu-kuussa 1972 Tarnówissa. Hän opiskeli arkkitehtuuria Krakovan teknisessä yliopistossa 1992–94 ja maalausta Krakovan taideaka-temian maalaustaiteen linjalla 1994–99. Vuonna 2006 Sasnal voitti arvostetun Vincent van Gogh -palkinnon. Sasnalilla on ollut useita yksityisnäyttelyitä eu-rooppalaisissa museoissa ja gal-lerioissa, ja hän on osallistunut

lukuisiin yhteisnäytte-lyihin ja kansainvälisen taiteen suurkatselmuk-siin eri puolilla maail-maa. Wilhelm Sasnal asuu ja työskentelee Krakovassa.

Wilhelm Sasnal on ennen kaikkea maalari, mutta hänen tuotantoonsa kuuluu myös lyijykynä- ja mus-tepiirroksia, valokuvia, videotaidetta ja elokuvia. Hän risteilee taiteessaan ennakkoluulottomasti paitsi eri välineiden, myös

eri aiheiden

ja tekniikoiden välillä. Sasnalin kuvallinen maailma on runsas, vaihteleva ja vaikeasti luoki-teltava. Aiheeksi soveltuu yhtä lailla kalkkiviivoilla juokseva huippu-urheilija kuin niityllä le-päävä cowboy, kalliomaisema, rannalle hylätyt autonrenkaat tai tyynypino. Sasnal ei aseta rajoja sille, mikä aihe on kuvattavaksi kelpaava. Hän tarkastelee rin-natusten arkipäiväisiä banaaleja esineitä, valokuvajournalistisia ja poliittisia propagandistisia kuvia, mainosten ja populaa-rikulttuurin maailmaa. Yhtä mielellään hän kuvaa näkymiä kotikaupungistaan Krakovasta tai katkelmallisia tuokiokuvia ystävistään ja perheenjäsenis-tään. Yhteistä Sasnalin erilaisille aiheille on tietty katkelmallisuus ja hetkenomaisuus.

Wilhelm Sasnal yhdistää taiteessaan Puolan historian ja nykyisyyden. Toistuvana teema-na hänen teoksissaan on niistä

välittyvä pyrkimys etsiä omaa henkilökohtaista paikkaansa keskellä uutta kapitalistista kult-tuuria, joka virisi itäisessä Euroo-passa kommunismin kaatumisen jälkeen. Samalla hänen taiteensa on niiden muistikuvien läpäise-mää, jotka edelleen määrittävät puolalaisten kollektiivista tietoi-suutta, johon sota, miehitys, ho-lokausti ja stalinismi ovat jättä-neet jälkensä. Wilhelm Sasnalin maalaustaide on tutkimusmatka ei kenenkään maalla, missä yk-sityinen ja yleinen yhtyvät jaetun muistin virraksi.

Wilhelm Sasnalin tapa maala-ta on yhtä moniulotteinen ja yllä-tyksellinen kuin hänen aihepiirin-sä. Hänen tekniikkansa vaihtelee graafisesta ja julistemaisesta pel-kistämisestä sarjakuvamaiseen kaksiulotteisuuteen. Värityksenä Sasnal suosii usein mustaval-koista väriskaalaa, mutta yhtä lailla hän on hienostunut ja vi-vahteikas värienkäyttäjä, joka

luo siveltimellä ja maalilla eläviä pintoja. Sinisen ja mustan yhdis-telmä esiintyy monissa Sasnalin teoksissa. Hän sivelee toisinaan öljyväriä tasaisina värikenttinä tai läpikuultavan ohuelti, toisinaan taas paksuin, siveltimen jäljet näkyviin jättävin vedoin. Yhtä lailla hän valuttaa väriä kankaalle näennäisen sattumanvaraisesti. Sasnal on hyödyntänyt maala-ustensa osana myös kollaasi-tekniikkaa. Maalatessaan Sasnal käsittelee kaikkia tekniikoita sa-manvertaisina ja rinnakkain aivan kuten aiheitaankin.

Sara Hildénin taidemuseon näyttelyssä nähdään maala-usten ohella Wilhelm Sasnalin

VIRPI NIKKARI

WILHELM SASNAL 20.2.–30.4.2010 Sara Hildénin taidemuseo, Särkänniemi

lyhytelokuvia. Elokuva ja maa-laus liittyvät Sasnalin taiteessa kiinteästi toisiinsa. Elokuvissa on materiaalisia, maalauksellisia piirteitä, ja maalauksissa kuvan rajaukset ja katkelmalliset koh-taukset ovat kuin kameran lins-sin lävitse nähtyjä.

Sasnalin tunnetuin kokoillan elokuva Sikopaimen (Swineherd) (2009) esitetään taiteilijan toivo-muksesta Tampereen kansainvä-lisillä elokuvajuhlilla maaliskuun alussa. Elokuvan lähtökohtana on Hans Christian Andersenin samanniminen klassikkosatu, josta Sasnalin sodanjälkeisen Puolan maaseudulle sijoittuva elokuva kuitenkin radikaalisti

poikkeaa. Pääosassa on maan-viljelijän tyttären ja tämän les-borakastajattaren välillä kirjeitä välittävä sikopaimen. Tärkeintä ei kuitenkaan ole itse tarina, vaan se surrealistinen kuvamaailma, joka syntyy erilaisten yhteen sopimattomien elementtien ja vaikutelmien hämmentävästä yhdistymisestä – samaan tapaan kuin Sasnalin maalauksissa.

Sara Hildénin taidemuseos-sa helmikuussa 2010 avautuva Wilhelm Sasnalin näyttely on toteutettu yhteistyössä taiteilijan, Centro de Arte Contemporàneo, Málagan (CAC Málaga) sekä galleria Hauser & Wirth, Zürichin kanssa.

Wilhelm Sasnal

8 9

Tampereen taidemuseossa avautuu 30.1.2010 ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua sveitsiläisen H.R. Gigerin taiteeseen laajassa

H.R. Giger: Art – Design – Film elokuvaretrospektiivinäyttelyssä.

Vuonna 1979 elokuvayleisö sai kokea kauhun hetkiä, kun Ridley Scottin ohjaama Alien – kahdek-sas matkustaja -elokuva piirtyi valkokankaalle. Gigerin luomas-sa hirviön hahmossa yhdistyivät ihminen ja kone, otuksen alkupe-rä oli tuntematon ja sen liikkeet, äänet ja olemus karmivat toden-mukaisuudessaan. Elokuvan kau-hua ja scifiä yhdistelevä maail-ma on edelleen yksi alan elokuvi-en esikuvista ja legendoista.

Vuonna 1940 syntyneen moni-taitoisen taiteentekijän tuotantoa esitellään piirrosten, videoiden, veistosten ja kuvadokumentaa-tioiden muodossa. Näyttelyssä on omistettu osa-alueita ALIEN, ALIEN 3, POLTERGEIST II ja SPECIES -elokuville, joihin Giger on luonut maailmanlaajuisesti tunnettuja olioitaan. Näyttely on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä H.R. Gigerin kanssa ja näyttelyn on tuottanut Deutsches Filminsti-tut / Deutsches Filmmuseum.

Yleisöllä on ensiluokkainen mahdollisuus tutustua taiteilijan luonnoksiin ja suunnitelmiin, joiden pohjalta elokuvahistorian tunnetuimman hirviöt toteutet-tiin. Gigerin taiteessa ominaista on hänen itsensä kehittämät bio-mekaaniset figuurit, joissa yhdis-tyy ihminen ja kone. Giger tunne-taan myös levynkansitaiteestaan sekä hänen nimeään kantavasta, Sveitsissä sijaitsevasta museosta.

Art – Design – Film

H.R. Giger: Art – Design – Film Tampereen taidemuseossa 5.4.2010 saakka

LAURA KÖÖNIKKÄ

10 11

Mitalitaide on kätevä laji. Mitali on pieniko-koinen ja helppo kuljettaa. Lisäksi se on mo-nistettu ja siksi halpa. Mitalilla on siis hyvät edellytykset löytää paikkansa taiteen ystävän majatalossa. Vastassa on kuitenkin ennakko-luuloinen asukas, jonka mieleen mitali-sana tuo ensinnä urheilupalkinnot ja ansiomerkit, joillekin jopa rahan ja kolikot. Tämä ikivanha taidemuoto on kuitenkin sitkeästi säilyttänyt elinvoimaisuutensa ja uskollisen kannattaja-kuntansa.

Olisiko mitali sittenkin oivallisempi taiteel-lisen ilmaisun väline kuin mielikuvat antavat ymmärtää? Ensi kesänä on tilaisuus ottaa siitä selvää, kun Tampereen taidemuseossa esitellään uusinta mitalitaidetta koko maa-ilmasta näyttelyssä Art Medal in a Global World. Tapahtuma alkaa Tampere-talossa kansainvälisellä mitalitaiteen kongressilla, johon odotetaan keräilijöitä, taiteilijoita, alan asiantuntijoita ja muita mitalitaiteesta kiinnos-tuneita noin 40 maasta. Kongressin suojelija on Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Taidemitalia ei ole helppo määritellä. Mitali ymmärretään yleensä pienenä, pyöreänä kaksi-puoleisena esineenä, joka on valmistettu prons-sista joko lyömällä tai valamalla. Nämä ehdot on kyseenalaistettu jo moneen kertaan. Edellisessä mitalitaiteen maailmankatselmuksessa Colorado Springsissä 2007 noin puolet teoksista oli valmis-tettu sekatekniikoin. Perinteisten mitalien lisäksi tarjolla oli yksipuolisia, moniosaisia ja kolmiulot-teisia esineitä, jotka oli valmistettu melkein mistä materiaalista tahansa. Tämä linja tullee jatku-maan Tampereella, ja se kielii siitä, että nyky-mitalit ovat monin tavoin kiinni oman aikansa taiteellisessa orientaatiossa. Tätä taidemuseo ha-vainnollistaa tuomalla samassa yhteydessä esiin veistotaidetta Pirkanmaan alueen taiteilijoilta. Mitalitaide esitetään luonnollisena osana kuvan-veiston kenttää, ja pyrkimyksenä on synnyttää vuoropuhelu globaalin ja paikallisen välillä.

Kongressin järjestäjät ovat Tampereen tai-demuseo ja Suomen Mitalitaiteen Kilta, jon-ka mitalikokoelma on talletettu Tampereen taidemuseoon. Kolmas yhteistyötaho on alan kansainvälinen kattojärjestö Fidem (Fédération Internationale de la Médaille d’Art), joka pe-rustettiin vuonna 1937 Pariisissa. Sotavuosia lukuun ottamatta kongresseja ja näyttelyitä on pidetty siitä lähtien joka toinen tai kolmas vuo-si. Perinteeseen kuuluu myös kongressia varten suunniteltu mitali, jonka nyt muovailee tampe-relainen kuvanveistäjä Assi Madekivi.

TAPIO SUOMINENMUODONMUUTOS

Ensi kesänä mitalinäyttelyssä esillä oleva Otakar Dušekin teos on omistettu toisen maailmansodan kaikkien aikojen suurimmalle panssaritaistelulle Kurskissa 1943. Siinä venäläiset löivät T-34 tank-kiensa avulla saksalaiset. Mitali on valmistettu alkuperäisen tankin materiaalista. Otakar Dušek: Kursk-1943, kuva: Ilona Sochorová.

Hylätty talo. Lumen peittä-mä nurmi. Tummunut tapetti. Auki jätetty esirippu. Tunnel-mia, joita vuoden 2010 Vuo-den nuori taiteilija Anni Leppä-lä on vanginnut valokuviinsa. Teoksissa näkyy hetkiä, paik-koja ja tilanteita, jotka kätke-vät sisäänsä tarinan. Kuvissa yhdistyy vanhojen albumivalo-kuvien haikeus sekä voimakas tunnelman ja hetken taltiointi. Kuvien tarina ei kuitenkaan kerro kaikkea, vaan jättää paljon katselijan tulkinnan ja mielikuvituksen varaan.

Valokuville yleensä olen-naista on niiden tunnistetta-vuus, kuva jäljittelee todel-lisuutta ja tallentaa hetken. Digitaalisen valokuvan aikana ympäristömme tulvii muuttu-via kuvia ja kuvien tutkimiselle ei jätetä aikaa. Kuvatulvassa katse harhailee ja ympärilläm-me olevien kuvien lähes raja-ton määrä heikentää sisältöön keskittymistä. Valokuvaaja Anni Leppälän kuvissa vasta-vuoroisesti on jotain pysyvää. Kuvat kutsuvat katsomaan ja pysähtyneisyydellään hi-dastavat myös katselijan tutki-maan kuvaa ja sen tarinaa.

Taidemuseolla 17.4.2010 yleisölle avautuva näyttely on esillä aina toukokuun lopulle asti. Näyttelyn yhteydessä tai-demuseo julkaisee kirjan, jos-sa mm. kirjailija Bo Carpelan tulkitsee Leppälän valokuva.

Anni Leppälä (s.1981) on jär-jestyksessä 26. Vuoden nuori taiteilija. Hän on valmistunut vuonna 2004 Turun Ammatti-korkeakoulusta / Taideakate-miasta ja opiskelee Taidete-ollisen korkeakoulun valoku-vataiteen koulutusohjelmassa (Master of Arts).

Vuoden nuori taiteilija 2010

Anni Leppälä

Anni Leppälä, kuva: Jari Kuusenaho

Anni Leppälä: Flora (esiäidin muotokuva), 2008

Art Medal in a Global World Mitalitaidetta maailmalta – kuvanveistoa SuomestaTaidemuseossa 17.6.–29.8.2010

FIDEM-kongressi 16.9.–19.6.2010www.tampere.fi/fidem

12 13

TR1:n ohjelmavuoden 2010 avaavat suomalai-sen nykyvalokuvan uudet huiput. Neljän taitei-lijan Sandra Kantasen, Ea Vaskon, Nanna Hän-nisen ja Rita Jokirannan yhteisnäyttelyn teokset tutkivat valoa ja liikettä. Taiteilijat tuovat taide-rakennuksen suureen näyttelyhalliin valokuvia sekä videoteoksia. Näyttelyn järjestäjänä toimii Valokuvakeskus Nykyaika.

Vuoden alussa TR1:seen mahtuu myös su-persankareita. Supersankari kuvassa! -näyttely esittelee amerikkalaisten sarjakuvapiirtäjien portfolioita, joissa seikkailee elokuvistakin tuttu-ja hahmoja.

Helmikuussa liikkuvan kuvan tutkimus jatkuu kun Tampereen Elokuvajuhlat ja Tam-pereen Nykytaiteen museo juhlistavat TR1:ssä järjestyksessään toisessa FestArt -näyttelyssä vi-deotaiteen ja elokuvan voittokulkua.

Elokuva muuttuu sarjakuvaksi, kun Tam-pereella neljättä kertaa järjestettävä sarja-kuvafestivaali Tampere Kuplii täyttää TR1-näyttelyhallin sarjakuvilla. Maaliskuus-sa on samanaikaisesti Ruutukaava kuplii -näyttely, jonka ovat koonneet arkkitehti Ka-lervo Pulkkinen ja sarjakuvatoimittaja Juha-ni Tolvanen. Suomen Pariisin-instituutissakin esillä ollut näyttely esittelee arkkitehtuuria suomalaisessa sarjakuvassa.

Liikkuvan kuvan ja sarjakuvan jälkeen TR1 antaa yleisölle mahdollisuuden tutustua lehtiku-vien kautta vuoden uutistapahtumiin ja lehtiku-vauksen huippuihin. Suomen Lehtivalokuvaaji-en ja Mediamuseo Rupriikin järjestämä Vuoden

Valoa, väriä ja vetovoimaa! TR 1:n värikäs vuosi 2010

lehtikuvat 2009 -näyttely esittelee lehtikuvien parhaimmistoa. Kolmatta kertaa TR1:ssä esiteltä-vä kisa on toiminut jo vuodesta 1962.

TR1:ssä taide ei elä vain kuvissa. Kevät tuo tulleessaan myös Kaj Franck -muotoilupalkin-non 2009 saajan, muotoilija, taiteilijaprofes-sori Hannu Kähösen tuotannon näyttelyn. Kaj Franck -muotoilupalkinto tukee muotoilijaa tai työryhmää, joka uutta luovalla tavalla on suunnitellut korkeatasoisia teollisesti valmistet-tuja tuotteita tai teoksia. Suomen tärkein muo-toilulle annettava tunnustuspalkinto jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1992. Suomalaisen muotoilun keskeisen hahmon, Kaj Franckin, nimeä kantavan palkintonäyttelyn antia Tam-pereelle tuo Pirkanmaan muotoilu- ja taidete-ollisuusyhdistys Modus ry yhteistyössä Design Forum Finlandin kanssa.

Toukokuussa TR1 täyttyy nuoresta innosta kun hallin täyttää Tampere Art Factory – Ku-vataiteen koulutusohjelman lopputyönäyttely. Uusien, vastavalmistuneiden taiteen tekijöiden näyttelyssä voi haistella tulevien vuosien tuu-lia taiteen alalla.

TR1:sen kesässä ei kulmia kurtisteta vaan annetaan kesätuulen ja villin nykytaiteen hi-vellä hipiää. 8140kg-kesänäyttely tuo Tampe-reelle Jani Leinosen, Anssi Kasitonnin ja Katja Tukiaisen taidetta. Kolmikko toteuttaa teoksen-sa suoraan suureen näyttelyhalliin. Samaan aikaan TR1:ssä on esillä Juice, Juankoskelta lähtöisin olevan runoilijan, laulajan ja kirjaili-jan elämää valokuvin.

Kaj Franck –palkitun Hannu Kähösen Abloylle suunnittelemat Ava-lukot

Sandra Kantanen: Untitled (Lake 2, fishpond), 2009

Vuoden lehtikuvat 2008 -näyttely.

14 15

Sähkönjakokaapit, nuo katu-jen välttämättömät rumilukset, kuuluvat niihin kadunkalustei-siin, joiden ulkonäköön jokai-nen haluaisi tavalla tai toisella puuttua. Ja monet sen myös te-kevät käyttämällä niitä ilmoi-tustauluina ja graffitialustoina, mikä ei tilannetta ainakaan esteettisessä mielessä paranna. Ympäristötaiteilijat ovat jo pitkään olleet jakokaapeista kiinnostuneita ja erilaisia yri-tyksiä kaappien muuttamiseksi taideteoksiksi on tehty niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tampereella ensimmäisen ker-ran asialla oli taiteilija Anna Alapuro, joka kesällä 1998 teki neljästä Hämeenpuistossa ole-vasta jakokaapista uniikkeja taideteoksia.

Valokuvaus- ja painotek-niikan kehittyminen on viime vuosina tehnyt mahdolliseksi taiteen tuomisen kadunkalus-teisiin entistä laajemmassa mitassa. Helsingissä on jo neljänä peräkkäisenä vuonna toteutettu taiteilija Magdalena Åbergin ideoima Katugalle-riaprojekti, jossa Museokadun ja Eerikinkadun jakokaappei-hin on kiinnitetty digitaalisessa muodossa olevia pleksille tulos-tettuja taideteoksia. Teknisestä

TAIDETTA SÄHKÖNJAKOKAAPEISSA

toteutuksesta kustannuksineen on vastannut Helsingin ener-gia. Helsingissä saatujen hyvi-en kokemusten innoittamana ja samaa mallia noudattaen Tampereen nykytaiteen museo ja Tampereen Sähköverkko Oy ovat yhdessä toteuttaneet Tai-detta jakokaapeissa I -projektin 15 jakokaapissa kaupungin ydinkeskustassa rautatiease-man ja Hämeenpuiston välisel-lä alueella.

SIRPA JOENNIEMI

Marja Pirilä: Herbaario / Juudaksen kyynel, 2009

Hanna Mélart: Suudelma, 2006

Tampereen nykytaiteen museo on valinnut teokset Tampereen taiteilijaseuran jäsenten lähettämistä eh-dotuksista. Tampereen Säh-köverkko Oy puolestaan on vastannut kuluista, joita on aiheutunut pleksien paina-tuksesta ja kiinnityksestä, ja Tampereen Vera Oy on suorittanut asennustyön. Teokset ovat esillä elokuuhun 2010 saakka ja sen jälkeen hanke arvioidaan. Mikäli projektia päätetään jatkaa, toiveena on saada käyttöön lisää kaappeja. Ensimmäisten kahden kuukauden aikana ilmoitusten kiinnittäjät ja

1. Milla Laitinen: Mekkokaappi, 20092. Aimo Hyvärinen: Vaahtera3. Jari Arffmann: Bart, Ata Gears Oy, Tampere, 9.8.20064. Tuomo Rosenlund: Otetaanpa rauhallisesti / Keep your hats on, 20085. Lars Holmström: Metropolis I, 20096. Leena Pukki: Paluu hiljaiseen maahan, 20087. Kirsti Tuokko: Mummo ja iltapuku, 20088. Sirpa Hirvikoski: Onnellisten maa, 20099. Marja Pirilä: Herbaario / Juudaksen kyynel, 200910. Anna Alapuro: Villisika, 200711. Merja Miettinen: Vastaantulijat, 200912. Kaija Papu: Nimetön, 200813. Helena Pokkinen: Seitsemän syvyyttä II, 200314. Julia Prusi: Taina, 200815. Hanna Mélart: Suudelma, 2006

graffitien tekijät ovat jättä-neet kaapit rauhaan ja näin kunnioittaneet taidetta ja yh-teistä yritystämme kohentaa kaupunkiympäristön esteet-tistä ilmettä.

Taiteilijoiden ja yleisön re-aktiot ovat olleet myönteisiä ja toivomuksia ja ideoita pro-jektin jatkamiseen on esitetty. ”Eloani on suuresti ilahdut-tanut sähköjakokaappeihin kiinnitetyt taidekuvat. Ihanaa! Juuri tuolla taidetta tarvitaan, työmatkalla, ruokakassien raa-haamisen keskellä… Hyvä idea ja toivottavasti saadaan lisää. Kiitos!”, kirjoittaa Elina Harju palautteessaan.

16 17

Muumilaaksolle oma verkkokauppa!

Moominvalleyshop.com on Tampereen taidemuseon Muumilaakson oma verkkokauppa, joka tarjoaa laajan valikoiman muumituotteita niin lapsille kuin aikuisillekin. Moominvalleyshop.com myy ja toimittaa muumitavaraa kaikkialle maailmaan, ja maksutapoina käyvät kansainvälisten luottokorttien ja Paypal-maksun lisäksi myös suomalaiset verkkopankit!

Tammerkosken kaupunki –3D avautuu virtuaalimaailmassa! Koe koskimaisema uudesta kulmasta! Tampereen kaupungin museopalvelut on tuottanut verkkosivuston, joka kertoo Tammerkosken kansallismaisemasta. Tammerkosken kaupunki -sivuilla pääsee liikkumaan kosken yllä ja tutustumaan tehtaiden elämään vanhojen kuvien välityksellä. Sivut aukeavat osoitteessa www.vapriikki.net/tammerkoskenkaupunki ja niihin voi tutustua myös Vapriikin Tammerkoski-näyttelyssä.

Museoiden yö 2010 Tampereella 15.5. Museoiden yö on huippusuosittu tapahtuma eurooppalaisissa museoissa. Toukokuinen iltayö houkuttelee museoihin joukoittain kävijöitä, joten Berliinissä, Pariisissa, Wienissä ja Frankfurtissa joukkoliikenteessä kulkee erityisiä museovuoroja. Entä Tampereella? Lauantaina 15.5. museolinja-auto, entinen turistibussi, kuljettaa kävijät kohteesta toiseen. Yhteistä eurooppalaisilla tapahtumilla Tampereelta Pariisiin on innostava ilmapiiri, kevätyön lumo ulottuu museoiden näyttelysaleihin.

Öiseen museoon pääsee tutustumaan Tampereen taidemuseossa, Muumilaaksossa, Mediamuseo Ruprii-kissa, Taiderakennus TR1:ssä, Työväenmuseo Werstaalla, Lenin-museossa, Emil Aaltosen museossa, Gra-fiikanpaja Himmelblaussa ja Vapriikissa. Museot tarjoavat näyttelyiden lisäksi kävijöilleen erikoisohjelmaa mm. elokuvia, kirjatoreja, opastettuja kierroksia, musiikkia ja performansseja. Museovieraille avataan ovia myös kokoelmatiloihin, konservaattorin työhuoneeseen ja kuva-arkistoon.

Museoiden yö -tapahtuman taustalla ovat Ranskan kulttuuriministeriö, Unesco ja kansainvälinen museoalan järjestö ICOM. Euroopan laajuisessa tapahtumassa on havaittu, että Museoiden yö kiinnostaa erityisesti nuoria. Paikallisesti museoita yhdistävä, vetovoimainen tapahtuma muistuttaa museoiden arvokkaasta tehtävästä. Arvokkuuden ohella mukana on annos seikkailumieltä, onhan öinen museo elokuvistakin tuttu kiehtova paikka. http://nuitdesmusees.culture.fr/http://www.tampere.fi/museoidenyo

UUTISIAMediamuseo Rupriikin perusnäyttelyyn avautuu syyskuussa uusi osa, jossa keskiössä ovat uudet mediat ja niiden vaikutukset ihmisten väliseen kom-munikaatioon. Internet, verkkojen verkko, on vaikut-tanut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana viestintäkulttuuriin mullistavasti.

OUTI PENNINKANGAS & HENRIK SAARI

Uuden viestintäkulttuurin ilmiöt esille Rupriikin perusnäyttelyssä

Opiskelijoista koostuva työryhmä toteuttaa Demolassa Mediamuseo Rupriikin näyttelyyn sovelluksen klassikkopeleistä. Kuvassa Tampereen yliopiston Hypermedian laitokselta Vilja Heinonen (vas.) ja Henrik Saari sekä Juho Korhonen vuorovaikutteisen median linjalta TAMKista. Ryhmään kuuluu myös Mikko Kähäri vuoro-vaikutteisuuden suunnittelun linjalta TAMKista. Kuva: Marika Tamminen

Näyttelyn ensimmäisessä kokonaisuudessa tarkastellaan Internetin varhaisvaiheita ja Suomen liitty-mistä maailmanlaajuiseen tietoverkkoon. Netin nykytila ja uudet ilmiöt kuten sosiaalinen media tulevat esille tamperelaisen Mediaskooppi-verkoston toteuttamassa osuudessa. Museovieraat pääsevät kes-kelle nuorten nettimaailmaa. Sosiaalisesta mediasta puhumalla viitataan uusiin verkkopalveluihin, jotka hälventävät tuottamisen ja kuluttamisen välisiä rajoja. Ne antavat mahdollisuuden käyttäjille tuottaa omia sisältöjään ja jakaa niitä. Lisäksi sosiaalisen median palveluissa korostuu tiedon jakaminen ja yhteydenpi-to sekä verkostoituminen. Tässä yhteydessä esitellään muutamia suomalaisia vuorovaikutteisen median menestystarinoita, esimerkiksi IRC ja Mobiles Disco (Habbo Hotel).

Toinen kokonaisuus perusnäyttelyn uudistuksesta käsittelee digitaalista pelikulttuuria. Digitaalisten pelien historiaa esitellään muutamien merkittävien pelilaitteiden kautta. Museossa pääsee klassikkope-lien ääreen näyttelyä varten rakennettavan pelilaitteen avulla. Historia lisäksi pelitaide on myös tarkoitus nostaa esiin kiinnostavana, mutta usein unohdettuna elementtinä digitaalisista peleistä. Niin musiikki kuin visuaalinen taide herättävät usein nostalgisia tunteita pelaajissa ja vaikuttavat laajemmin populaarikult-tuuriin. Toisen kokonaisuuden tavoitteena on tuoda esiin museokävijälle pelikulttuurien moniulotteisuus kuitenkin tiiviissä paketissa.

Kolmas kokonaisuus tarkastelee mediayhtiöiden asemaa muuttuvassa viestintäkulttuurissa. Pe-rinteisen journalismin rinnalle haastajaksi on noussut kansalainen, joka bloggaa, keskustelee verkossa, julkaisee aineistoa ja perustaa ryhmiä.

Konekuvat: Reetta Tervakangas

16

18 19

Ajattelun ja kätten jälkiä – museopedagoginen toiminta tuottaa lasten omia näyttelyitä

Museot ovat mukana tampe-relaisessa Taidekaari-kulttuuri-kasvatusohjelmassa esikoulusta alkaen. Ohjelmaa tuottavassa TAITE-yksikössä uskotaan vah-vasti kaupungin museoiden näyt-telyiden opetukselliseen arvoon ja museon tehoon erilaisena op-pimisympäristönä. TAITE tarjoaa museokäyntejä ja työpajoja kou-lupolun taitekohdissa eli esikou-lussa ja 1. luokalla sekä jälleen 6. ja 7. luokalla. Muille vuosiluokille on omat taiteenlajinsa. Esimer-kiksi 2. -luokkalaisille on valittu tutustumiskohteeksi tanssitaide. Tänä lukuvuonna Taidekaaren kulttuuri kasvattaa yli 11 000 tam-perelaiskoululaista. Vuonna 2014 se koskettaa kaikkia Tampereella koulua käyviä lapsia ja nuoria.

Otetaan esimerkiksi Sara Hildénin taidemuseon FLASH! -näyttely. TAITEn kulttuuriohjaaja Janina Ahlforsin käsikirjoittamalla museokäynnillä kävi yhteensä 900 lasta. Näyttelyssä katseltiin ja kummasteltiin, tunnusteltiin, maisteltiin ja haisteltiin. Toisin sanoen siellä tutustuttiin aisteihin taiteen ohella ja avulla. Särkän-niemessä sijaitseva taidemuseo oli täynnä moottoreita, lamppuja ja valonheittimiä. Kun opas kysyi lapsilta, oliko Huonekasvi-teok-sen tehnyt Petri Eskelinen taitei-lija vai keksijä, lapset vastasivat: ”Hän on molempia!”

Näyttelyssä käynnin jälkeen ryhmät osallistuivat valitsemaan-sa työpajaan. Kuvataidetyöpa-jassa luotiin askarrelluista puista valoisa ja varjoisa maisema. FLASH! -näyttely antoi tällai-seen työskentelyyn nimensä mukaisesti loistavat edellytykset. Työpajan päätteeksi on tapana tarkastella omaa ja luokkaka-verin kädenjälkeä ja keskustella teoksista. ”Miltä puista syntynyt maisema näyttää valmiina?”

neitä riipuksia. FLASH! –näytte-lyssä käynti ja työpajaan osallis-tuminen poiki pienoisnäyttelyn Lastenkulttuurikeskus Rullaan.

Kevätlukukaudella Taidekaa-ressa tutustutaan Karhun vuoteen, Tammerkoski-näyttelyyn, Muumi-laaksoon, vuoden 2010 nuoreen taiteilijaan Anni Leppälään ja H.R.

Esikoululaiset ihmettelevät suuresti Nicolas Schöfferin Suurta prismaa.

TIINA HEIKKINEN

Gigerin sekä Wilhelm Sasnalin tai-teiseen. Ja käydään työpajoissa. Ja tehdään tietysti omia teoksia. Ja näytetään töitä muillekin. Näin syntynyt kaari, joka alkaa käyn-nistä näyttelyssä päättyen omien teosten näyttelyyn on tamperelai-nen kulttuurikasvatusmalli. Ja sitä kutsutaan Taidekaareksi.

Tamperelaiset koululaiset teoksiaan tutkimassa.

Rullan kävijä ihailee koululaisteoksia pienoisnäyttelyssä.

Kuvat: TAITE, Janina Ahlfors ja Tiina Heikkinen

kysyy Sara Hildén -akatemiassa kuvataidetyöpajaa ohjaava Merja Miettinen. ”Ihan kuin se puu joisi pillimehua”, vastaa lapsi. ”Mi-nusta se on ukkipuu!” kiljahtaa toinen pieni taiteilija. ”Vai onko se sittenkin äitipuu?” jatkaa kolmas koululainen ajatusta. Miettinen nyökkää hyväksyvästi: nämäkin

tulkinnat ovat tietenkin oikeita.Taidekaaressa syntyneitä

lasten ja nuorten teoksia asete-taan esille museoihin ja muihin ympäristöihin. Jokaisen lapsen teoksella on arvonsa. Vapriikissa syksyllä 2009 nähdyn Sitting Bull -näyttelyn yhteydessä esiteltiin Taidekaaren työpajoissa synty-

20 21

NÄYTTELYKALENTERIMediamuseo RupriikkiPaljastavat kuvat 6.2.–30.5.2010 Hannu Vanhasen kokoama näyttely esittelee suomalaisen kuvajournalismin suuria draamoja ja julkkisten tähtihetkiä.

Mediamuseo Rupriikin perusnäyttelyssä median historiaa ja nykypäivää.

Muumilaaksokoko vuodenTanssiva MuumilaaksoYli 30 teoksen näyttely käsittelee liikettä ja tanssillisuutta Tove Janssonin muumitaiteessa.

Sara Hildénin taidemuseoWilhelm Sasnal 20.2.–30.4.2010 Kansainvälisesti tunnetun puolalaisen taiteilijan maalauksia ja lyhytelokuvia.

Kesänäyttely 19.5–5.9.2010Valikoima Sara Hildénin säätiön kokoelman teoksista. Esillä modernismin klassikoita sekä uusimpia taidehankintoja. Ko-koelman keskeisistä taiteilijoista esitellään turkulainen taide-maalari ja piirtäjä Kauko Lehtinen.

Tampereen TaidemuseoH.R.Giger: ART – DESIGN – FILM 30.1.–5.4.Elokuvaretrospektiivinen näyttely tarjoaa ainutlaatuisen mah-dollisuuden tutustua H.R. Gigerin taiteeseen.

Be your Enemy - idoli/minä/inhokki 30.1.–5.4. Nuorten omakuvia Suomesta ja VenäjältäKuraattorit Teemu Mäki ja Arja Elovirran kanssa.

Eräänlaisia sidoksia, Marko Lampisuo ja Elina Relander 30.1.–5.4.Dokumentaarinen näyttely pureutuu syvälle sisimpään ja identiteetin kiemuroihin.

Vuoden nuori taiteilija 2010 – Anni Leppälä 17.4.–30.5

Art Medal in a Global World 17.6. – 29.8. Mitalitaidetta maailmalta – kuvanveistoa Suomesta

TR1Echoes of Light / Valon kaikuja 9.1.–7.2.Suomalaista valokuva- ja videotaidetta, Sandra Kantanen, Ea Vasko, Nanna Hänninen, Rita JokirantaJärjestäjä Valokuvakeskus Nykyaika

Supersankari kuvassa! 9.1.–7.2. Amerikkalaisten sarjakuvapiirtäjien portfolioita 80-luvulta

Ruutukaava kuplii 13.2.–21.3. Arkkitehtuuria suomalaisessa sarjakuvassaJärjestäjä Tampere kuplii

Film Festival: Festart010 13.2.–14.3. Video- ja elokuvataidetta Suomesta ja muualta Järjestäjät Tampereen Elokuvajuhlat ja Tampereen Nykytaiteen museo

Vuoden lehtikuvat 2009 27.3.–2.5. Järjestäjät Mediamuseo Rupriikki, Suomen Lehtivalokuvaajat ja Valokuvakeskus Nykyaika

Kaj Franck -muotoilupalkintonäyttely 2009 – Hannu Kähönen 27.3.–2.5.Järjestäjä Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ryTampere Art Factory 8.5.–30.5. Kuvataiteen koulutusohjelman lopputyönäyttely / TAMK

Artist´s head / Taiteilijan pää 5.6.–20.6.Video- ja performanssi-installaatio Pekka Kainulainen ja Ami Hyvärinen

8140kg: Kasitonni, Leinonen, Tukiainen 5.6.–15.8.Anssi Kasitonni, Jani Leinonen ja Katja Tukiainen yhdistävät voimansa TR1:n kesänäyttelyssä.

Juice 5.6.–15.8. Juankoskelta lähtöisin olleen muusikon, kirjailijan ja runoilijan elämä valokuvin. Yhteistyössä VB -valokuvakeskus.

VapriikkiKarhun vuosi 24.2.2010–9.1.2010Karhun vuoden kuluessa mesikämmen tulee tutuksi myyt-tisenä metsän kuninkaana ja pyyntiyhteisön jatkuvuuden turvanneena jumalana. Rinnalla kulkee vahva tietopaketti karhusta luontokappaleena.

Inrō – avain samuraiden aikaan 8.4. 2010–9.1.2011Vapriikin näyttely Inrō–avain samuraiden aikaan tuo nähtävil-le pari sataa toinen toistaan upeampaa inrōa. Niiden kautta avautuu näkymä kiehtovaan ja eksoottiseen Japaniin.

Aika leikkiä - Lelulaatikon aarteitaLeikkikalujen ja leikin historiaa.24.3. alkaen Nukkemuseossa esitellään peltileluja Hannu Pekkarisen kokoelmasta.

Tammerkoski ja kosken kaupunkiTampereen historia kylästä kaupungiksi.

Innovaatiot Paikallisen teknisen osaamisen historiaa ja nykypäivää.

JääkiekkomuseoKenkämuseo

Poikkeukset avoinnaoloon:Museot suljettu 2.4., 25.–27.6., 6.12., 23.–26.12.Avoinna 1.4., 30.4., 5.12., 31.12. klo 10–16Sara Hildénin taidemuseo suljettu 18.1.–19.2., 2.4. ja 5.4., 1.5.–18.5., 25.–27.6. ja 6.9.–17.9.

Hau!Olen museoiden opaskoira Musti. Minulla on oma kerho, jonne ovat tervetulleita kaikki 7-12-vuotiaat tytöt ja pojat, jotka halu-avat olla ensimmäisten joukossa nuuskimassa tiensä uusiin näyt-telyihin! Luvassa on jännittäviä opastuksia, hauskoja työpajoja ja paljon muuta. Tule mukaan!

Mustin museot: Amurin työläismuseokortteli, Muumilaakso, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen taidemuseo, Vapriikki, Mediamuseo Rupriikki ja TR1. Mukana toiminnassa museopedagoginen yksikkö TAITE.

Kuinka liityt:Musti-kerhoon voi liittyä maksamalla vuosimaksun 20€ Vapriikin kassalle. Kerholaisilla on oma Musti-passi, jolla pääsee ilmaiseksi kaupungin museoihin sekä kerhon tapahtu-miin. Liittymislahjana saat myös hienon kerhopaidan.

Kerhotapaamiset keväällä 2010Tammikuu: vierailu Poliisimuseoon 13.1. klo 16.30 ja 17.30

Helmikuu 20.2. Mediamuseo Rupriikki: Filmityöpaja

Maaliskuu 21.3. Vapriikki: Filmin katselu ja lasten museopäivä

Huhtikuu 25.4. Tampereen taidemuseo: Vuoden nuori taiteilija

Toukokuu 23.5. Maakuntamuseon arkeologit vievät kerholaiset maastoretkelle.

Tiedustelut puh. 03 5656 6966, vapriikki@tampere.fi

22 23

Maaliskuu

MuumilaaksoTaittele tipu! -origamityöpaja 28.3. klo 12–16

Sara Hildénin taidemuseoMaksuttomat yleisöopastukset Wilhelm Sasnalin näyttelyssä sunnuntaisin 21.2.–25.4.

Wilhelm Sasnalin elokuva Swineherd (Sikopaimen) 13.3. klo 16.00 elokuvakeskus Niagara, Kehräsaari. Elokuva ei sovellu lapsille.

Tampereen taidemuseoYleisöopastukset sunnuntaisin klo 15

Vauvan kanssa taidemuseoon! 31.3. Opastukset klo 10 ja klo 13. Hidastempoisella kierroksella pienten lasten kanssa liikkeellä olevat vanhemmat saavat tilaisuuden tutustua taiteeseen omassa tahdissaan oppaan johdolla.

TallipihaMaalismarkkinat 27.–28.3. la klo 10–17, su klo 11–17Käsityöläisten tori: taidetta, käsitöitä, herkkuja. Lammastuottajia alueella myymässä ja esittelemässä tuotteitaan. Vanhassa tallissa pikkuiset pupujussit tuovat keväisen tervehdyksensä 3.4. asti.Hevosajelua, ponitalutusta klo 11–17. Pihalla paistetaan muurinpohjalättyjä. Myymälät ja kahvila avoinna. Vapaa pääsy!

TR1 ja RupriikkiSarjakuvafestivaali Tampere Kuplii 20.–21.3.

Open house! TR1:een ja Mediamuseo Rupriikkiin perjantaisin vapaa pääsy.

VapriikkiKarhun vuosi -luennot keskiviikkoisin Vapriikin auditoriossa. Klo 17 opastus näyttelyyn pääsylipun lunastaneille. Luennoille on vapaa pääsy. 17.3. klo 18 TT Risto Pulkkinen: Mitä paikannimet kertovat Suomen karhusta? 24.3. klo 18 FT, YTT Osmo Pekonen: Karhuja ja pyhimyksiä14.4. klo 18 FL Riku Hämäläinen: Mustaa ruokaa ja kaksijalkaisia – Pohjois-Amerikan intiaanien karhurituaalit

Sunnuntai 14.3. Luentoja: Karhu Suomen kalliotaiteessa. Klo 13 yleisöopastus Karhun vuosi -näyttelyyn pääsylipun lunastaneille. klo 14 Avauspuheenvuoro professori Juha Pentikäinen: Pyhän merkit kivessä? Luennoimassa ja kommentoimassa:Arkeologi Timo Miettinen: Karhut Euroopan vanhimmassa kalliotaiteessa Tietokirjailija Pekka Kivikäs: Kalliotaiteessa kohtaamani karhut Tilaisuus kestää alle kolme tuntia. Luennoille on vapaa pääsy.

TAPAHTUMAKALENTERIHelmikuu

MuumilaaksoYstävänpäivä-sunnuntai 14.2. Kaksi yhden hinnalla näyttelyihin.

Sara Hildénin taidemuseoMaksuttomat yleisöopastukset Wilhelm Sasna-lin näyttelyssä sunnuntaisin 21.2.–25.4.

Taidetorstait senioreille ja työttömille 25.2., 18.3. ja 22.4. Sisäänpääsy 1 €. Maksuton näyttelyn esittely klo 14.00, johon myös muut museovieraat ovat tervetulleita.

Tampereen taidemuseoYleisöopastukset sunnuntaisin klo 15.

Ope-iltapäivä 2.2. klo 16

Keskustelutilaisuus 13.2. klo 14. Be Your Enemy -näyttelyn kuraattorit Teemu Mäki ja Arja Elovirta keskustelevat yhdessä yleisön kanssa nykyihimistä ympäröivistä erilaisista roolimalleista.

Ystävänpäivä-sunnuntai 14.2. Kaksi yhden hinnalla näyttelyihin, opastus klo 15

Yleisöopastus 18.2. klo 17, tulkataan viittomakielelle

Vauvan kanssa taidemuseoon! 24.2. Opastukset klo 10 ja klo 13. Hidastempoisella kierroksella pien-ten lasten kanssa liikkeellä olevat vanhemmat saavat tilaisuuden tutustua taiteeseen omassa tahdissaan oppaan johdolla.

TallipihaLaskiaisrieha 14.2.2010 klo 11–17Koko perheen ulkotapahtuma. Hevosajelua, ponitalutusta klo 11–17. Koirareki klo 11.30–14.30. Säävaraus: pakkasraja -15°. Riesa-Pelle hauskuttaa lapsia klo 12–15.Aidossa kodassa, nuotion äärellä makkaraa, muurinpohja-lättyjä. Hernerokkaa tarjolla. Kädentaitajien tuotteita ja herkkuja myynnissä useissa eri pisteissä. Vapaa pääsy!

TR1 ja RupriikkiRupriikki suljettu 2.–5.2.2010 näyttelyvaihdon vuoksi

Sanomalehtiviikko Rupriikissa 9.–12.2.

Ystävänpäivä-sunnuntai, kaksi yhden hinnalla näyttelyihin 14.2.

Open house! TR1:een ja Mediamuseo Rupriikkiin perjan-taisin vapaa pääsy.

VapriikkiTammerkoski-luennot keskiviikkoisin Vapriikin auditoriossa. Klo 17 opastus Tammerkoski-näytte-lyyn pääsylipun lunastaneille. Luennoille on vapaa pääsy.3.2. klo 18 Professori Pertti Haapala: Miksi Tampere on tehtaiden kaunis kaupunki? 10.2. klo 18 Toimittaja Hannu Hyttinen: Pipa päähäj ja Tampereelle! Kuinka murteesta tulikin muotia?17.2. klo 18 Arkkitehti Jorma Mukala: Arkkitehtuurin tamperelaisuus

Tamperelaisuuden syvin olemus -erikoisopastukset Tammerkoski-näyttelyyn 7.2. klo 14, 7.3. klo 14Draamallinen opastus. Opastukset vetää Arttu Haapalainen Tutkivan teatterityön keskuksesta sekä Markus Henriksson Vapriikista. Draamalliset opastukset ovat osa Vapriikin ja Tampereen Työväen Teatterin yleisötyö-projektia. Pääsylipun lunastaneille.

20.2. Manserock-iltapäivä Elävää musiikkia. Tarjolla tietoa Vapriikin uudesta Manserock-tallennushankkeesta. Yhteistyössä Hype Recordsin kanssa.

Kalevalanpäivä sunnuntaina 28.2.Uusi Kalevala täytti 160 vuotta vuonna 2009 ja Vanha Kalevala täyttää 175 vuotta vuonna 2010. Juhlavuoden kunniaksi luennot: klo 15 FT Lassi Saressalo: Kalevan tarinoitaLuennolla tarkastellaan Lönnrotin Kalevalan tarjoamaa kuvaa Suomen historiastaklo 16 FM Soila Kaipiainen: Ekmanista Väisäseen – Kalevala-aiheista taidetta Tampereen taidemuseosta

Joseph AlanenLemminkäinen ja suuri käärme, 1919–20Tampereen taidemuseoKuva: Jari Kuusenaho

Piirrokset: Outi Virtanen

Kuva: Tallipiha

Karhumetsä kutsuu: las-ten museosunnuntai 21.3. Ohjelma yli 5-vuotiaille, liput 5 € / alle 12-vuotiaat maksutta. klo 12.30–16.30 kasvomaa-lausta nalletyyliin lapsille ja karhujen ystäville klo 14 ja klo 15.30 Mesikäm-men kädentaitopaja. Kesto noin 60 min. Pajan vetää Näpsä-käsityökoulu. Ennakkoilmoittau-tuminen paikan päällä Vapriikin neuvontaan, rajoitettu osallistu-jamäärä. klo 14 ja 15.30 Karhun kierros -opastukset Karhun vuosi -näyt-telyyn. Kierrokset vetää TAITE.klo 14 ja klo 15.30 Nallen maalauspajaTutustutaan karhusatuun ja kuvitetaan satua. Maalauspajan vetää kuvataiteilija Noora Westerberg, kesto noin 45 min. Ennakkoilmoittautu-minen paikan päällä Vapriikin neuvontaan, rajoitettu osallistuja-määrä. Yhteistyössä: TAITE, Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut sekä Taidekaari ja Taika-lamppu-verkosto.

24 25

Huhtikuu

Sara Hildénin taidemuseoMaksuttomat yleisöopastukset Wilhelm Sasnalin näyttelys-sä sunnuntaisin 21.2.–25.4.

Tampereen taidemuseoYleisöopastukset sunnuntaisin klo 15

17.4 Arvoituskuvia - Perhepäivä. Lyhyt opastus, pieni konsertti ja työpaja, yhteensä noin 60 minuuttia, klo 13 ja 15. Liput 8€/perhe (2 aikuista ja 2 lasta). Yhteistyössä: Tampere Biennale ja TAITE.

Yleisöopastus 29.4. klo 17, tulkataan viittomakielelle

TR1 ja Mediamuseo RupriikkiOpen house! TR1:een ja Mediamuseo Rupriikkiin perjan-taisin vapaa pääsy.

TallipihaTallipihan lankalauantai 3.4. klo 10–17Käsityöläisten tori: suomalaista käsityötä, taidetta, herkkuja.Vanhassa tallissa pupuja (20.3.–3.4.). Hevosajelua, ponitalu-tusta klo 11–17. Koirareki klo 11.30–14.30. Säävaraus: pak-kasraja -15°. Tallipihan noita tekee kolttosiaan klo 12–16. Aidossa kodassa, nuotion äärellä herkutellaan lätyillä, makkaralla, hehkuvilla juomilla. Tallipihan myymälät ja kahvila avoinna. Vapaa pääsy!

Toukokuu

MuumilaaksoÄitienpäivän Muumimamman esiliina –työpaja 8.5. klo 10–14, materiaalimaksu 3 euroa

Äitienpäivä 9.5. Äidit maksutta näyttelyyn Museoiden yö 15.5. www.tampere.fi/museoidenyo

Tampereen taidemuseoYleisöopastukset sunnuntaisin klo 15

Äitienpäivä 9.5. Äidit maksutta näyttelyyn. Opastus klo 15.

Museoiden yö 15.5. www.tampere.fi/museoidenyo

Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä kertoo näyttelystään 23.5. klo 15

TR1 ja RupriikkiÄitienpäivä 9.5. Äidit maksutta näyttelyihin.

Museoiden yö 15.5. www.tampere.fi/museoidenyo

Open house! TR1:een ja Mediamuseo Rupriikkiin perjan-taisin vapaa pääsy.

Vapriikki

Äitienpäivä 9.5. Äidit maksutta näyttelyihin. Opastus klo 15

Museoiden yö 15.5. www.tampere.fi/museoidenyo

Kesä

29.6.–31.8. Opastukset Vapriikissa päivittäin

16.–23.6 Gerberalabyrintti. Taiteilija Kaisa Salmen kym-menistä tuhansista gerberoista koostuva labyrintti on esillä viikon ajan keskustorilla.

Kesän ohjelmat museoiden nettisivuilla!

VapriikkiLauantaina 24. 4. klo 11–15 Kansainväliset jääkiekko- korttimessut. Myynnissä ja esillä jääkiekkoon liittyvää keräilytavaraa, ennen kaikkea jääkiekkokortteja. Vapaa pääsy.

”Tallipihan noita: Kati Kiukkunen”

Senioripäivät

Päivien aikana seniorit pääsevät eurolla museoon ja voivat halutessaan osallistua maksuttomaan näyttelyopastukseen.

KivimuseoPerjantai 5.2., 5.3., 7.5. ja 28.5. Opastus klo 12

MuumilaaksoToven torstai 8.4. Opastus klo 14

Sara Hildénin taidemuseo:Taidetorstait senioreille ja työttömille 7.1., 25.2., 18.3. ja 22.4.

Tampereen taidemuseoTiistai 16.2., 27.4. ja 18.5. Opastus klo 14

TR1 ja Mediamuseo Rupriikki Torstai 21.1., 18.2., 8.4. ja 20.5. Opastus klo 13 Rupriikissa ja klo 14 TR1:ssä

VapriikkiPerjantai 29.1.Opastus Tammerkoski-näyttelyyn klo 12Oppaana Markus Henriksson

Perjantai 26.2. Opastus Tammerkoski-näyttelyyn klo 12Oppaana Markus Henriksson

Perjantai 26.3.Opastus Tampere 1918 klo 12 - Pohjoismaiden suurin kaupunkitaistelu klo 12Oppaana Markus Henriksson

Perjantai 23.4.Opastus Karhun vuosi -näyttelyyn klo 12Oppaana Isokarhu Markus Henriksson

MUUTOKSET MAHDOLLISIA

Poikkeukset avoinnaoloon:Museot suljettu 2.4., 25.–27.6., 6.12., 23.–26.12.Avoinna 1.4., 30.4., 5.12., 31.12. klo 10–16Sara Hildénin taidemuseo suljettu 18.1.–19.2., 2.4. ja 5.4., 1.5.–18.5., 25.–27.6. ja 6.9.–17.9.

Lasse Oksanen Champion Jääkiekkosarja 1966

Tove Jansson: Ruttuvaari. Kuvitusta teokseen Muumilaakson marraskuu. Tampereen taidemuseon Muumilaakson kokoelma. Kuva Jari Kuusenaho.

26

TAMPEREEN TAIDEMUSEOwww.tampere.fi/taidemuseo

tamu@tampere.fiopas- ja ryhmävaraukset taidemuseo@tampere.fi

puhelin (03) 5656 6577Puutarhakatu 34

Aukioloajat ti – su 10–18Pääsymaksu 6/2 €

TAMPEREEN TAIDEMUSEON MUUMILAAKSOwww.tampere.fi/muumi

muumi@tampere.fipuhelin (03) 5656 6578

Hämeenpuisto 20 Aukioloajat ti – pe 9–17, la – su 10–18

Pääsymaksu 7/2 €

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOwww.tampere.fi/sarahilden

sara.hilden@tampere.fipuhelin (03) 5654 3500

SärkänniemiAukioloajat 21.2.–30.4. ti – su 11–18,

1.5.–30.8. ma – su 12–19Pääsymaksu 6/3 €

RUPRIIKKI JA TR1www.tampere.fi/mediamuseo, www.tampere.fi/tr1

rupriikki@tampere.fi, tr1@tampere.fipuhelin (03) 5656 6411

Finlaysonin alueVäinö Linnan aukio 13

Aukioloajat ti – pe 9–17, la – su 10–18Pääsymaksu 5/1 €

VAPRIIKKIwww.tampere.fi/vapriikki

vapriikki@tampere.fipuhelin (03) 5656 6966

Tampellan alueAlaverstaanraitti 5

Aukioloajat ti – su 10–18 Pääsymaksu 7/2 €

TAMPEREEN KIVIMUSEOwww.tampere.fi/kivimuseo

puhelin (03) 5656 6046Hämeenpuisto 20

Aukioloajat ti – pe 9–17, la – su 10–18Pääsymaksu 4/1 €

AMURIN TYÖLÄISMUSEOKORTTELIwww.tampere.fi/amuripuhelin (03) 5656 6690

Satakunnankatu 49Avoinna 11.5.–1.9.2010

Aukioloajat ti – su klo 10–18Pääsymaksu 6/1 €

POIKKEUKSET AVOINNAOLOON:Sara Hildénin taidemuseo suljettu 18.1.–19.2., 2.4. ja 5.4., 1.5.–18.5., 25.–27.6. ja 6.9.–17.9.Muut museot suljettu 2.4., 25.–27.6., 6.12., 23.–26.12.Avoinna klo 10–16 1.4., 30.4., 5.12., 31.12.