Muutoksenhaku

2.5.2014Sari Anetjärvi

Oikaisuvaatimusmenettely

(Yhteisen) kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston, johtokunnan ja viranhaltijan päätöksestä voidaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus

Tuomiokapitulin päätöksestä, joka koskee papin pysymistä kirkon tunnustuksessa tai pappisviran velvollisuuksien vastaista toimintaa tai velvollisuuksia laiminlyöntiä tai papille sopimatonta käytöstä

Päätöksiä tiedoksi annettaessa on lähetettävä mukana oikaisuvaatimusohje.

Oikaisumenettelyn tarkoitus

Oikaisuvaatimusjärjestelmässä viranomainen tutkii oikaisuvaatimukseen oikeutetun vaatimuksesta sen, rasittaako tehtyä hallintopäätöstä oikaisuvaatimuksessa väitetty virhe.

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Oikaisuvaatimus on kirkollisvalituksen pakollinen esivaihe, jota ennen valitusta ei voida tehdä.

Oikaisuvaatimuksen tekeminenOikaisuvaatimuksen voi tehdä lähtökohtaisesti

yhteisen kirkkoneuvoston, johtokunnan ja viranhaltijan päätöksestä yhteiselle kirkkoneuvostolle

seurakuntaneuvoston ja kirkkoherran päätöksestä seurakuntaneuvostolle, paitsi silloin tuomiokapitulille, jos päätös koskee KJ 6 luvun 12:1 §:ssä tarkoitettua vapaa-ajan, vuosiloman ja virkavapauden myöntämistä,

papinvaalissa tai seurakuntavaalissa käytettävästä vaaliluettelosta vaalilautakunnalle

tuomiokapitulin (pappia koskevasta) päätöksestä tuomiokapitulille

Muutoksenhakuun oikeutetut

Oikaisuvaatimuksen ja kirkollisvalituksen voi tehdä

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (= asianosainen)• Asianosaisena pidetään sekä päätöksen kohdetta että sen

välittömän oikeusvaikutuksen piirissä olevaa. Välittömyyttä arvioidaan asian laadun ja asiaan liittyvän oikeussuojan tarpeen kannalta.

seurakunnan jäsen

seurakuntayhtymän hallintoelimen päätöksestä jäsenseurakunta

Muutoksenhakukielto

Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeutta ei ole

päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa• Esimerkiksi: Työryhmän tai toimikunnan jäsenen valintapäätös

koskee valmistelua, jos on kyse ryhmästä, joka valmistelee tietyn päätöksen tekemistä. Jos taas on kyse ryhmästä, joka on luonteelta pysyvämpi ja käsittelee useita eri asioita, ei ole kyse valmistelusta, ja päätöksestä on muutoksenhakuoikeus.

seurakunnan jäsenellä päätökseen, joka koskee toiseen henkilöön kohdistuvaa diakoniaa, kristillistä kasvatusta tai opetusta

Oikaisuvaatimuksen kieltoOikaisuvaatimusta ei voi tehdä

alistettavassa asiassa tehtyyn päätökseen hankinta-asiassa, jos asia kuuluu markkinaoikeuden

toimivaltaan (hankinta ylittää kansallisen kynnysarvon) virka- ja työehtosopimuksessa sovittuihin

palvelussuhteen ehtoja koskeviin päätöksiin (palkkaus, virkavapaa, vuosiloma, matkakorvaukset, työaika, henkilöstökoulutus)

työsuhteeseen valintaa koskeviin päätöksiin, jos työsuhteeseen ei ole asetettu kelpoisuusvaatimusta (kuuluvat käräjäoikeuden toimivaltaan)

työsuhteesta irtisanomista koskeviin päätöksiin (kuuluvat käräjäoikeuden toimivaltaan)

yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemistä koskevaan hallintopäätökseen (paitsi menettelytavan osalta).

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Kirjallisen muodon edellytyksen täyttää myös sähköposti. Oikaisuvaatimuksessa on mainittava lähettäjän nimi ja

tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos asiakirjassa on lähettäjän tiedot eikä sen

alkuperäisyyttä ja eheyttä ole syytä epäillä, asiakirjan ei tarvitse olla omakätisesti allekirjoitettu.Asiakirjan alkuperäisyys = asiakirjan lähettäjä on juuri

se taho tai henkilö, joka on merkitty viestin lähettäjäksi

Asiakirjan eheys = alkuperäistä asiakirjaa ei ole tahallisesti tai tahattomasti muokattu (tietoa ei ole lisätty, poistettu tai muutettu)

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettavapäätös, johon haetaan oikaisuamillaista oikaisua päätökseen haetaanmillä perusteilla oikaisua haetaan

Muutoksenhakijalle on annettava tieto oikaisuvaatimuksen muotoa ja sisältöä koskevista vaatimuksista päätöksen tiedoksiantoon liitettävässä oikaisuvaatimusohjeessa.

Hallinnon palveluperiaatteen mukaisesti on annettava mahdollisuus oikaisuvaatimuksen muodon ja sisällön virheiden ja puutteiden korjaamiseen.

Käsittelyn kiireellisyys

Oikaisuvaatimusasia on käsiteltävä kiireellisenä.

Hyvään hallintoon kuuluva palveluperiaate edellyttää, että oikaisuvaatimusasiat ratkaistaan joustavasti ja tehokkaasti.

Kiireellisyyttä on arvioitava kunkin tapauksen erityispiirteiden valossa, jotta vaatimus ei esimerkiksi heikennä asian selvittämistä ja käänny tätä kautta asianosaisen etua vastaan.

Oikaisuvaatimuksen ratkaiseminen

• Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset on tutkittava ja niihin on vastattava oikaisupäätöksellä (ratkaisupakko).

• Oikaisuvaatimus voidaan jättää tutkimatta, jos sitä ei ole tehty säädetyssä määräajassa.

• Oikaisuvaatimusmenettelyssä viranomainen ei lähtökohtaisesti tutki asiaa laajemmin kuin oikaisuvaatimuksessa on esitetty.

Oikaisuvaatimuksen ratkaiseminen

• Oikaisuvaatimusmenettelyssä viranomainen voi muuttaa alkuperäisen hallintopäätöksen, kumota sen tai hylätä oikaisuvaatimuksen.

• Oikaisuvaatimuspäätös on perusteltava (esittelytekstissä). Perusteluista tulee käydä ilmi, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttanet ratkaisuun ja, minkä säännösten nojalla asia on ratkaistu.

• Oikeus asia- ja kirjoitusvirheen korjaamiseen on sekä päätöksen tehneellä viranomaisella että oikaisuvaatimuksen käsittelevällä viranomaisella.

Hankintapäätösten oikaisu Kaikista hankintapäätöksistä (kynnysarvon alittavat ja

ylittävät) on mahdollista tehdä hankintaoikaisu.

Asianosaisen on esitettävä vaatimus hankintaoikaisun käytöstä 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä.

Hankintapäätöksen tehnyt voi itse ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai ratkaisu on tehty.

Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä hankintaoikaisun tekemistä tai hankintaoikaisun käsittelyä. Hankintaoikaisu voi koskea myös lainvoimaiseksi tullutta hankintayksikön päätöstä, jos asiaa ei ole saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Hankintapäätösten oikaisu

Kansallisen kynnysarvon alittavista hankinnoista ei voi valittaa markkinaoikeuteen. Niitä koskee kirkkolain mukainen oikaisu- ja valitusmenettely.

Kansallisen kynnysarvon ylittävistä hankinnoista ei voi tehdä oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta. Niistä voi tehdä hankintaoikaisun ja valittaa markkinaoikeudelle.

Valitusmenettely• Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksestä tai yhteisen

kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvoston oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä valitetaan lähes aina kirkollisvalituksella hallinto-oikeuteen.

• Hallintovalitus on yleensä valitusmuotona asioissa, joissa viranomaisen toimivalta perustuu erityislainsäädäntöön. Hautaustoimilain 8 luvun 27 §:ssä säädetään, että hautaustoimessa perittäviä maksuja ja hautasijan osoittamista koskevista päätöksistä sekä krematorion ylläpitäjän päätöksestä olla luovuttamatta tuhkaa voi tehdä hallintovalituksen hallinto-oikeudelle. Oikaisuvaatimusta ei edellytetä sitä ennen. Valittaa voi sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Valitusmenettely

• Oikaisupäätöksistä on lähetettävä otteen mukana valitusosoitus.

• Jatkovalitus osoitetaan kaikissa tapauksissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus

• Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa oikaisupäätöksen tiedoksisaamisesta.

• Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että– päätös on syntynyt virheellisessä

järjestyksessä,– päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt

toimivaltansa tai– päätös on muuten lainvastainen

Alistuspäätökset

• Valitukset alistettavista päätöksistä käsittelee tuomiokapituli.

• Alistettavasta päätöksestä saa valittaa sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

• Tuomiokapitulien käsiteltäväksi tulee myös hallintokanteluita.

Päätösten tiedoksi antaminen• Asianosaiselle annetaan päätös tiedoksi eli lähetetään

päätöstä koskeva pöytäkirjanote tai ilmoituskirje oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen.

• Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin.

• Hallintopäätös voidaan antaa sähköpostitse tiedoksi, mikäli asianosainen on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa. Tällöin asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä tiedon lähettämisestä.

Seurakunnan jäsenen tiedoksisaanti

• Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen asiasta tiedon, kun (yhteisen) kirkkovaltuuston, (yhteisen) kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston tai vaalilautakunnan pöytäkirja tai alistus- tai valitusviranomaisen päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi tai papinvaalissa vaalin tulos on julistettu.

• Yleinen valitusaika luetaan päätöksen nähtäville asettamisesta. Pöytäkirja tai päätös on pidettävä nähtävillä vähintään oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (nähtäville asettamispäivä + 14 tai 30 päivää).

Päätöksen lainvoimaisuus

• Päätöksen lainvoimaisuusaika lasketaan seuraavasti: tiedoksiannon lähettämispäivä + 7 tai 3 päivää + oikaisuvaatimus- tai valitusaika= päätös lainvoimainen.

• Asianosaisen on tehtävä oikaisuvaatimuksensa / valituksensa edellä mainittujen aikarajojen puitteissa.