muutosvirtaa - heinola...hyödyntävä rakentaminen voivat luoda miellyttävällä tavalla...

MUUTOSVIRTAA Toimenpiteitä Heinolan keskustan elinvoimaisuuden turvaamiseksi 11.11.2014 Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

ESIPUHE - POIMINTOJA HEINOLAN KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ Heinolan keskustaa on pyritty kehittämään aktiivisesti kymmenen vuoden ajan ulkopuolisen, EU:lta saadun

lisärahoituksen turvin. Alkuaikoina rahoitusta saatiin investointeihin ja sen määrä oli 40 – 50 %

kokonaiskustannuksista. Silloin toteutettiin mm. Rantapuiston kunnostus laitureineen, vierasvenesataman

palvelupiste ja polttoainejakeluasema, sataman ympäristön kunnostus sekä joukkoliikenteen pysäkkien siirto

Kaivokadulle ja kirjastoaukion ympäristön muutostyöt. ”Kaupunkipuisto Heinola”-hankkeet päätyivät vuonna

2006.

Kaupunginhallituksen alainen työryhmä haki vuonna 2008 uusia avauksia kehittämistyölle. Jyränkölässä

järjestettiin seminaareja ja kaupunkilaisilta kysyttiin heidän näkemystään ja tarpeistaan keskustan osalta. Silloin

nousi esille keskustan kaupallisen kehittämisen tärkeys ja opastuksen vajaavaisuus. Torialueen

tulevaisuudennäkymiä tutkailtiin ”kutsukilpailun” avulla, Arkkitehtitoimisto Vesa Honkonen ja WSP esittivät

oman näkemyksensä mm. uuden toripalvelurakennuksen ulkonäöstä ja sijainnista.

Ydinkeskustan osayleiskaavan valmistelu oli alkanut vuonna 2005 ja yleiskaava hyväksyttiin

kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2008. Sen tavoitteena on mm. kaupungin ominaispiirteiden korostaminen,

rakentamisen lisääminen keskustaan kaupunkikuvan ehdoilla ja myös matkailullisten tavoitteiden huomioiminen.

Rakennemuutoshankkeisiin saatiin taas rahoitusta EU:ta vuosina 2010 – 2012. Rahoitusta ei enää saatu

investointeihin, vaan suunnitteluun. Ulkopuolisen rahoituksen suuruus oli 60 %. ”Maankäytön tehostaminen

yritysten ja asukkaiden näkökulmasta”-hankkeen yhtenä osahankkeena oli ”Keskustan palveluyritysten

liiketoiminnan ja työllistämismahdollisuuksien parantaminen”. Kaupunkilaiset haastettiin taas pohtimaan

keskustan tulevaisuutta, silloin kokoonnuttiin seurakuntatalolla ja WPK-talolla. Yhtenä konkreettisena tuloksena

oli keskustan kehittämisyhdistyksen Heinolan KaupunkiSydän ry:n perustaminen. Se on edustanut niin yrittäjiä

kuin kiinteistönomistajia kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa. Keskustan kaupallinen kehittäminen ja

vetovoimaisuuden lisääminen olivat silloin erityisesti tarkastelun alaisena.

”Yhdyskuntarakenteen parantaminen”-hankkeen rahoituspäätös saatiin vuonna 2012 ja se päättyy vuoden 2014

lopussa, avustuksen määrä on nyt 70 % hankkeen kustannuksista. Keskustan osalta on mm. kehitetty

kolmiulotteista kaupunkimallia sekä keskeisten ranta- ja harjualueiden viihtyvyyden parantamista Ydinkeskustan

osayleiskaavan ja kansallisen kaupunkipuiston hengen mukaisesti. Kaupunkilaisten ja matkailijoiden viihtyvyyden

lisäämiseksi on suunniteltu keskustan puisto- ja ranta-alueille parantamistoimenpiteitä aiemmin saatujen

palautteiden ja toiveiden mukaisesti. Kaupunkinäkymien avaaminen ja samalla virkistysreittien parantaminen on

ollut suunnittelun yhtenä tavoitteena. WSP Finland on tehnyt työtä rinnan ja osin yhteistyössä

Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy:n kanssa. Keskustan yrittäjiltä tuleen palautteen pohjalta ollaan

teettämässä myös keskustan markkinointisuunnitelmaa ja vuosikelloa yhteistyön tueksi, se valmistuu

marraskuun aikana.

Tämän työn tarkoituksena on ollut muodostaa ja kuvata 3 – 5 Heinolan keskustan kehittämistoimenpidettä, jotka

lisäävät olennaisesti keskustan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa lähitulevaisuudessa ja pitemmällä aikavälillä.

Toimenpiteet konkretisoivat keskustan kehittämisen tavoitteita ja auttavat eri toimijoita suuntaamaan

voimavaroja ja investointeja kokonaisuuden laatua edistävällä tavalla. Toimenpiteiden visualisoinnilla haastetaan

kaupunkilaiset keskustelemaan Heinolan tulevaisuudesta, yhteisesti asetettavista tavoitteista ja niiden

toteuttamisesta. Keskeisenä tavoitteena pidetään sosiaalista kestävyyttä (social sustainability), jolla viitataan

hyvinvointia ja menestymisen edellytyksiä turvaavaan, laadukkaaseen rakennettuun ympäristöön, jolla on

maantieteelliseen sijaintiinsa ja historiaansa tukeutuva vahva identiteetti.

Kaikki matkan varrella esitetyt mielipiteet ja palautteet ovat edelleen tallessa ja ne ovat vaikuttaneet

jatkotyöskentelyyn, niin myös tähän työhön. Kiitos kaikille mukana olleille!

Heinolassa 11.11.2014

Ritva-Maija Kuuskoski, suunnitteluarkkitehti

1. JOHDANTO Muutosvirtaa-raportti on osa pitkään jatkunutta työtä Heinolan ja erityisesti sen keskusta-alueen kehittämiseksi.

Tavoitteena on aiemmin tehtyä työtä hyödyntäen sekä asukkaita ja keskeisiä intressiryhmiä kuunnellen esittää

näkemys Heinolan kehityksestä lähivuosina ja aina vuoteen 2030 saakka - sekä kuvata muutamia keskeisiä

toimenpiteitä, jotka tukevat myönteistä kehitystä.

Tämän raportin tarkastelut keskittyvät rakennettuun ja luonnonympäristöön. Siitä syystä raportti ei varsinaisesti

käsittele elinkeinopoliittisia toimenpiteitä, jotka ratkaisevasti määrittävät Heinolan tulevaisuutta.

Työtä Heinolan keskustan kehittämiseksi on tehty jo pitkään, ja työ jatkuu yhä erilaisten hankkeiden muodossa.

Tämän raportin kannalta keskeisimmät lähteet ovat selvitykset Heinolan maankäytön tehostamisesta yritysten ja

asukkaiden näkökulmasta sekä suunnittelukilpailun tuloksena syntyneet torivisiot (Vesa Honkonen arkkitehdit,

WSP Finland Oy).

Tämän lisäksi järjestettiin elokuussa 2014 Muutosvirtaa-työpaja, jossa koottiin asukkaiden ja keskeisten

toimijoiden näkemyksiä Heinolan kehittämisestä. Työpajan tulokset on dokumentoitu tämän raportin liitteessä.

Kuva: Muutosvirtaa-työpaja elokuussa 2014.

Tässä raportissa esitettävät toimenpiteet perustuvat asukkailta, yrityksiltä ja yhteisöiltä koottuihin näkemyksiin ja

ideoihin. Raportissa ja siihen liittyvissä suunnitelmissa ideoita on koottu, ryhmitelty ja muokattu, ja

toriympäristön osalta ne ovat saaneet luonnossuunnitelman muodon. Suunnitelmat antavat tavoitteille

konkreettisen ulkoasun, ja niiden tarkoituksena on käynnistää vaiheittain toteutettavat kehittämistoimenpiteet.

Systemaattisesti ja koordinoidusti toteutettuina eri toimijoiden investoinneista muodostuu enemmän kuin

osiensa summa.

Raportti esittää kaksi kehittämisperiaatetta, joilla on strateginen ulottuvuus. Periaatteet ovat kaupunkimainen

kehitys ja sosiaalisen kestävyyden näkökulma. Niitä voidaan siis pitää linjauksina, joita sovelletaan laajemminkin

kuin vain yksittäisissä toimenpiteissä. Tämän lisäksi raportissa esitetään muita yksittäisiä kehittämisideoita, jotka

nekin konkretisoivat asukkailta, yrityksiltä ja yhteisöiltä koottuja näkemyksiä.

Samaan aikaan keskustan kehittämisnäkemysten kanssa on käynnissä kaksi rinnakkaista hanketta, jotka liittyvät

sisällöltään läheisesti tähän hankkeeseen. Heinolan keskustan ranta-alueen ja puistojen kaupunkikuvallinen ja

toiminnallinen kehittäminen esittää toimenpiteitä Heinolan ainutlaatuisten puistojen kehittämiseksi ja

kytkemiseksi aiempaa tiiviimmäksi viheralueiden kokonaisuudeksi. Keskustan markkinointihankkeessa

tarkastellaan toimenpiteitä, joilla lisätään keskustan tunnettuutta ja vetovoimaisuutta.

2. KAUPUNKIMAINEN KEHITYS Heinola sitoutuu keskusta-alueen kaupunkimaiseen kehitykseen. Tämä ilmenee mm. keskusta-alueen

tiivistämisenä. Samalla kehitystä kuitenkin luotsataan siten, että Heinolan arvokkaimpiin ominaisuuksiin

lukeutuva pikkukaupunkimainen, ”ihmisen kokoinen” ruutukaavamiljöö säilyy. Käytännössä tämä toteutetaan

luomalla täydennysrakentamiselle pelisäännöt ja ohjeistus, jonka puitteissa keskustaa voidaan tiivistää

hyvinvointiin vaikuttavien, tärkeiden arvojen vaarantumatta.

Ohjeistus ehdotetaan laadittavaksi seuraavien pääperiaatteiden varaan:

mahdollistetaan korkeampi rakentaminen toriympäristössä

luodaan lähtökohdat toriympäristön maanalaiselle pysäköintijärjestelmälle

aktivoidaan kattokerrokset ja ohjataan kattomaiseman muotoutumista

varjellaan historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita rakennuksia

vaalitaan kivijalkakauppoja ja kaupunkikuvallista monimuotoisuutta

vahvistetaan torin elinvoimaa Heinolan sydämenä.

Seuraavassa kuvataan tarkemmin näitä pääperiaatteita.

Mahdollistetaan korkeampi rakentaminen toriympäristössä

Korkeampi rakentaminen ohjataan huolellisesti harkittuihin rakennuspaikkoihin torin lähiympäristössä. Korkeat

rakennukset voivat olla esimerkiksi asuinrakennuksia, jotka osoittavat Heinolan keskustan kaupunkirakenteessa.

Kaupunkikuvalliseen funktioon nähden sopiva määrä korkeammille rakennuksille on 3 – 4 rakennusta. Ne

suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa hyödyntäen kaupunkimallia. Pimeään vuoden- ja

vuorokaudenaikaan tornit ovat valaistut siten, että ne toimivat lyhtymäisinä torin maamerkkeinä myös silloin.

Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lasitetun parvekevyöhykkeen avulla. Samalla on kuitenkin huolehdittava

siitä, ettei parvekevyöhyke kasvata liiaksi rakennuksen mittasuhteita.

Korkeat rakennukset sijoitetaan keskenään tasa-arvoisille paikoille ja aina korttelirakenteen sisään siten, että

katujulkisivun korkeus on harmoninen matalaan kaupunkikuvaan nähden. Rakennusten ”jalanjälki” määritellään

siten että rakennukset voidaan toteuttaa mittasuhteiltaan siroina, mutta taloudellisesti kannattavasti.

Tarkoituksenmukainen kerroksen pinta-ala lienee n. 400 - 450 kem².

Matalaa kaupunkia on tiivistetty korkeammilla pistetaloilla onnistuneesti mm. Vancouverissa, jossa sirot

asuintornitalot sulautuvat luontevaksi osaksi kaupunkikuvaa. Vancouverissa tornitalojen keskinäisen etäisyyden

tulee olla vähintään 30 metriä.

Luodaan lähtökohdat toriympäristön maanalaiselle pysäköintijärjestelmälle

Toriympäristön kehittämisen pullonkaulaksi on tunnistettu tiivistävän rakentamisen edellyttämät uudet

pysäköintipaikat, joita ei voida toteuttaa kaupallisten palvelujen asiakaspysäköinnin kustannuksella.

Kaupunkimainen kehitys merkitsee sitä, että autopaikoille etsitään tilaa maan alta. Kirkonkylille ja pienemmille

taajamille tyypillisiä, yhtenäisiä, suuria pysäköintikenttiä vältetään ruutukaava-alueella.

Tämän raportin liitteenä esitettävä suunnitelma perustuu katujen ja kiinteistöjen alle sijoitettavaan,

maanalaiseen autopaikoitusjärjestelmään, joka toteutetaan vaiheittain ja eri investoijien toimesta. Yhtenäisen

pysäköintipaikkajärjestelmän luominen edellyttää kuitenkin viitesuunnitelmaa, jossa määritellään ennakkoon

pysäköintitason korkeusasemat sekä jalankulkuyhteyksien ja sisäänkäyntiramppien paikat. Alustavan

kartoituksen mukaan toriympäristöön voidaan tällä tavoin osoittaa yhteensä yli 500 maanalaisen autopaikan

kokonaiskapasiteetti ilman torin alle sijoitettavaa pysäköintiä. Torin alle rakentaminen säilyy mahdollisuutena,

joka voidaan tarpeen mukaan ottaa käyttöön.

Toria ympäröivillä kiinteistöillä on jo tälläkin hetkellä maanalaisia pysäköintitiloja, ja uusia kiinteistöjä on

ohjeistettu varautumaan yhdyskäytäviin. Esitetyn pysäköintijärjestelmän vahvuutena on mahdollisuus asiakas- ja

asukaspysäköinnin joustavaan yhdistämiseen. Maanalaisen pysäköintiratkaisun lisäksi maanpäällinen, katutason

pysäköinti säilytetään sujuvan asioinnin ja palvelujen vetovoimaisuuden varmistamiseksi.

Aktivoidaan kattokerrokset ja ohjataan kattomaiseman muotoutumista

Nykyään käytössä olevasta kattopysäköinnistä esitetään asteittain luovuttavan. Kattotasanteilta näkymät ovat

hienot erityisesti torin ja rannan suuntaan, ja näille voidaan osoittaa pysäköintiä parempi käyttö. Korkean

rakentamisen myötä myös rakennusten katot muodostuvat näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa. Kattomaiseman

suunnittelussa voidaan hyödyntää keskusta-alueesta tehtyä kaupunkimallia.

Noudatettavat periaatteet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaiset:

tasakatto tehdään aina joko kattoterassiksi tai viherkatoksi tai vaihtoehtoisesti päällystetään yhtenäisellä

värisepelikerroksella; tasakatolle sallitaan myös aurinkopaneeliasennukset sekä niiden edellyttämät

rakenteet.

harja- ja lapekatot suunnitellaan muodoltaan, mittasuhteiltaan ja materiaaleiltaan naapurirakennuksiinsa

sopiviksi

vesikaton läpiviennit sijoitetaan hallitusti riveihin tai keskitetään mahdollisuuksien mukaan

kokonaisuuksiksi

ullakkoasuntojen rakentamista suositaan.

EU-maissa kaikki uudisrakentaminen on ”lähes nollaenergiarakentamista” vuoden 2020 jälkeen; julkisten

rakennusten osalta jo vuoden 2018 jälkeen. Lisäksi EU-jäsenmaat ovat sitoutuneet kunnianhimoiseen

päästötavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Parhaillaan keskustellaan siitä, tulisiko lisäksi asettaa

energiatehokkuutta koskeva tavoite, joka vaikuttaisi erityisesti rakentamiseen. Näiden tavoitteiden

toteuttamisessa aurinkoenergialla tulee nykyisen tiedon valossa olemaan Suomessakin merkittävä rooli, ja

kattoarkkitehtuurin ohjeistuksessa tuleekin siksi huomioida myös aurinkopaneelien ja -keräinten sijoittelutarve.

Kiiinteistökohtaisesti ja ohjaamattomasti tapahtuva aurinkosähköpaneelien rakentaminen johtaa laajamittaisena

hallitsemattomaan kaupunkikuvaan ja kattomaisemaan.

Aurinkosähköjärjestelmien hintakehitys on aivan viime aikoina johtanut siihen, että liikerakennukset

Suomessakin voisivat jo tällä hetkellä tuottaa aurinkopaneeleilla sähköä omaan käyttöönsä verkkosähköä

edullisemmin.

Varjellaan historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita rakennuksia

Parhaat kaupunkimiljööt sisältävät kerrostumia eri aikakausilta. Tätä laadukkaan kaupunkiympäristön

ominaisuutta ei voida saavuttaa uudisrakentamisella. Heinolalla on arvokas historia, jonka tulee ilmetä myös

kaupunkikuvassa.

Historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita rakennuksia varjellaan kaavoituksen keinoin, mutta myös

seuraamalla rakennusten ylläpitoa ja omistajuutta. Heinolan keskusta-alueen kehityksen kannalta yksi

avainkysymyksistä on Seminaarin rakennusten ja sen ainutlaatuisen miljöön tuleva käyttö.

Vaalitaan kivijalkakauppoja ja kaupunkikuvallista monimuotoisuutta

Heinolan keskustassa on yhä säilynyt kaupunkikuvaa rikastuttavia ja palvelutarjontaa monipuolistavia

kivijalkakauppoja. On koko kaupungin etu turvata näiden toimintaedellytykset ja löytää tasapaino ja symbioosi

laajempien kauppojen ja pienempien liikkeiden kaupallisen menestyksen välille.

Kaupunkikuvallinen monimuotoisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kortteli koostuu useammasta erilaisesta –

ja usein eri-ikäisestä - rakennuksesta, jotka yhdessä muodostavat monikerroksista ja kuitenkin riittävän

yhtenäistä kaupunkikuvaa. Tätä periaatetta voidaan ylläpitää suunnittelemalla korttelin sivu siten, että se

koostuu aina useammasta erillisestä rakennuksesta. Esimerkiksi laajempien kaupan rakennusten suhteen tätä

periaatetta ei voida aina noudattaa. Silloin julkisivun jäsentelyyn ja moni-ilmeisyyteen tulee kiinnittää erityistä

huomiota rakennussuunnittelussa.

Suurten kauppojen ja esimerkiksi pysäköintiä palvelevien rakennusten julkisivut ovat usein umpinaisia, eikä

vuorovaikutusta kadulla kulkevien kanssa synny. Tähän voidaan vaikuttaa aktivoimalla julkisivua erilaisilla

toiminnoilla tai kehittämällä uusia kaupan konsepteja. Sähköiseen kulunvalvontaan perustuvia sisäänkäyntejä voi

kenties olla useampia ja eri suunnista. Rakennusta voi reunustaa pienempien liiketilojen vyöhyke, johon

sisäänkäynti on kadun puolelta. Näyttötekniikan radikaali halpeneminen tarjoaa mahdollisuuden uudenlaisiin

näyteikkunoihin.

Tavoitteeksi asetetaan palvelujen moninaisuuden turvaaminen, esimerkiksi Heinolan elokuvateatterin

katsomotilalle voidaan ideoida uusia rinnakkaiskäyttöjä vaikkapa koulutus- ja kokoontumistarkoituksiin.

Vahvistetaan torin elinvoimaa Heinolan sydämenä

Toria ehdotetaan uudistettavaksi Vesa Honkosen kilpailuehdotuksen ”Täysikuun tori” esittämien

pääperiaatteiden mukaisesti. Puurakenteinen kauppahalli kokoaa sisälleen torilla tarvittavat palvelut ja

toiminnot. Arkkitehtonisesti korkealaatuisesta, veistoksellisesta kauppahallista muodostuu yksi torin

vetovoimatekijöistä. Esikuvana voidaan pitää esimerkiksi belgialaisen Gentin kaupungin kauppahallia, joka on

huolellisesti sovitettu ympäristöön, mutta samalla omaleimainen ja vetovoimainen, moderni rakennus.

Kuva: Gentin kauppahalli, Belgia, arkkitehdit Robbrecht en Daem ja Marie-José Van Hee. Valokuva: Hufton &

Crow. Lähde: www.dezeen.com.

Kauppapaikan lisäksi torilla on historiallisesti myös muita funktioita: tori on asukkaiden kohtaamispaikka,

kulttuurin ja taiteiden näyttämö sekä poliittiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen liittyvä tapahtumapaikka.

Heinolan uusi tori jäsennetään siten, että yhteys puistoon ja rantaan vahvistuu. Torille muodostuu kolme

tilakokonaisuutta, jotka palvelevat yhdessä ja erikseen edellä kuvattuja torin perustehtäviä. Limittyvät tilat

johdattelevat kulkijaa poikittain torin halki kohti torinlaidan arvorakennusta (Heinolan Heilin puutaloa),

kesäteatteria ja rantaa. Puutalon vastapariksi torin diagonaaliakselin toiseen päähän toteutetaan laadukas

uudisrakennus, jossa on liiketilaa, asuntoja ja kellarikerroksessa pysäköintipaikkoja. Rakennuksen torikulman

suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota.

Torialuetta laajennetaan yhtenäisellä, laadukkaalla pintamateriaalilla, valaistuksella ja detaljoinnilla. Pohjoisessa

torialue ulottuu yhtenäisenä Kirkkokadun pohjoispuolelle siten että kauppakeskuksen paviljonkimaisesti käsitelty

eteläosa sulautuu osaksi toria. Torin länsilaitaa käsitellään vastaavalla tavalla siten, että syntyy vaikutelma

toritilan jatkumisesta kauppakeskuksiin ja sisätiloihin. Tori on julkista ulkotilaa, joka säilytetään ”ihmisen

kokoisena” pitämällä katuja ja toria reunustavat rakennukset aina matalina (2-3 kerrosta). Toria ympäröivät

korkeammat rakennukset sijoittuvat aina korttelin keskiosaan. Kauppakeskusmaiset katetut tilat vastaavat

työpajoissa esitettyyn ajatukseen torin kattamisesta ja lisäävät toriympäristön viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta

syys- ja talvikaudella.

Toriympäristön uudistaminen tapahtuu vaiheittain siinä tahdissa, kun kiinteistöjen uusiminen ja investoinnit

tulevat ajankohtaisiksi.

3. IHMINEN EDELLÄ – JOHTOLANKANA SOSIAALINEN KESTÄVYYS Heinola on sitoutunut kestävään kehitykseen mm. Aalborgin sitoumusten kautta. Kestävä kehitys jaotellaan

yleisesti sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristönäkökulmaan. Sosiaalinen kestävyys (social sustainability)

koskee asukasta ja yksilöiden välistä vuorovaikutusta sisältäen myös hallinnon ja kansalaisten välisen

vuorovaikutuksen. Viimeksi mainittua näkökulmaa kutsutaan toisinaan poliittiseksi kestävyydeksi.

Sosiaalista kestävyyttä pidetään hyvän kaupunkikehityksen kulmakivenä, ja sen arvioimiseksi on kehitetty viime

vuosikymmeninä useita erilaisia arviointikehyksiä, joissa sosiaalista kestävyyttä arvioidaan erilaisten

indikaattorien avulla. Sosiaalisen kestävyyden toteutuessa kaupunki on vetovoimainen ja kilpailukykyinen

ympäristö asukkaille, yrityksille ja vierailijoille. Se tarjoaa kaikille hyvinvointia tukevan, omaleimaisen

elinympäristön.

Sosiaalista kestävyyden ilmenemistapoja ovat hyvinvointi, moniarvoisuus, identiteetti, tasa-arvoisuus,

elinvoimaisuus ja osallistuminen. Työpajoista kootuista ideoista monet ovat Heinolan kaupungin myönteiseen

identiteettiin liittyviä: esimerkiksi maamerkkirakentaminen, omaleimainen toriympäristö tai veden läheisyyttä

hyödyntävä rakentaminen voivat luoda miellyttävällä tavalla erityistä ympäristöä, johon on helppo sitoutua.

Keskustan elinvoimaisuutta tukevat puolestaan toriympäristön kaupallisten palvelujen kehittäminen, ranta-

alueen, puiston ja torin yhteyden parantaminen sekä kaupan toimintaedellytysten turvaaminen

täydennysrakentamisen ja pysäköintiratkaisujen kautta. Osallistuminen sitouttaa asukkaat ja muut toimijat

yhteisiin tavoitteisiin. Päätöksenteko ja niiden valmistelu on avointa ja läpinäkyvää. Asukkailla on suora yhteys

päätöksentekijöihin ja mahdollisuus tulla kuulluksi – toisin sanoen ilmaista oma näkemyksensä muutenkin kuin

nimettömänä internetin keskustelupalstalla.

Sosiaalista kestävyyttä vahvistavia kehittämisideoita on jäsennelty näkökulmittain tämän raportin liitteessä.

4. MUITA KEHITTÄMISIDEOITA

MAAMERKKIPUUKERROSTALO Työpajoista kootuissa ideoissa esitetään useampaan kertaan ajatus maamerkkirakennuksesta. Tämänkaltaista

kerrostalorakentamista on toteutettu mm. Jyväskylässä, jossa suunnittelukilpailun tuloksena syntyneet

asuinkerrostalosuunnitelmat toteutettiin Jyväsjärven rantaan osana asuntomessuhanketta.

Heinolassa maamerkkirakennus voisi olla yksittäinen, korkeampi puukerrostalo, jossa kehitetään tavanomaista

korkeamman puurakentamisen ratkaisuja. Kansallinen ja kansainvälinen mielenkiinto tähän aihepiiriin on laaja.

Lähes kaikki keskeisimmät suomalaisen puukerrostalorakentamisen toimijat ovat edustettuina Heinolassa.

Rakennusliike Reponen Oy:n Vierumäelle toteuttama PuuEra-kerrostalo keräsi laajaa valtakunnallista huomiota

puukerrostalorakentamisen mallina. Rakennusta on matkustettu katsomaan kauempaakin, mutta kohteen

sijainnin vuoksi vierailijat eivät yleensä tule Heinolan keskustaan saakka. Arkkitehtuuriturismin vetovoima ja

merkittävä osaamisen keskittymä voitaisiin ohjata palvelemaan myös Heinolan tunnettavuutta.

Ruotsissa puukerrostaloilla on jo 15 %:n markkinaosuus uusista asuinkerrostaloista, ja Suomessakin niiden

osuuden oletetaan kasvavan olennaisesti nykyisestä. Samalla korkea puurakentaminen on maailmalla

mielenkiinnon kohteena. Lontoossa sijaitseva clt-runkoinen ja 9-kerroksinen Murray Grove piti jonkin aikaa

hallussaan maailman korkeimman puukerrostalon titteliä. Vuonna 2015 tittelin oletetaan siirtyvän Norjaan, kun

Bergeniin valmistuu 14-kerroksinen ja 51 metriä korkea puukerrostalo. Tutkimuksissa on osoitettu ratkaisuja jopa

42-kerroksisen puurakennuksen turvalliseen toteuttamiseen. Puurakenteisia pilvenpiirtäjiä on ideoitu eri puolille

maailmaa, mm. Tukholmaan.

Kuva: Norjan Bergeniin rakennettava 14-kerroksinen puukerrostalo. Kuvapalvelu Caters.

Lähde: https://uk.finance.yahoo.com/photos/tallest-wooden-apartment-block-photo-1398961746181.html.

Osallistuminen korkean puurakentamisen kilpajuoksuun ei liene tarkoituksenmukaista, mutta nimenomaan

Heinolassa maamerkkirakennuksen ideaan voitaisiin hyvin perustein liittää edellä kuvattu ajatus

puurakentamisesta. Tämä lisää osaltaan hankkeen ja rakennuksen yleistä kiinnostavuutta. Maamerkkirakennus

voi olla myös matalampi, mutta arkkitehtuuriltaan sekä symboli- ja huomioarvoltaan erityinen kokonaisuus.

Olennainen lähtökohta on kuitenkin kaupunkikuvallisesti sopivan sijaintipaikan löytäminen. Luonteva paikka

sijaitsee todennäköisesti ruutukaavasta erillään. Maamerkkirakennus edellyttää korkeatasoista, kaupunkikuvaan

ja paikkaan sopivaa arkkitehtuuria ja innovatiivista toteuttajatahoa. Tämänkaltaisia kaupunkikuvallisia aksentteja

on tarkoituksenmukaista toteuttaa vain yksi, jotta rakennukset eivät kilpaile huomiosta keskenään. Tunnistettava

ja tunnettu maamerkkirakennus tarjoaa yhden uuden, myönteistä identiteettiä luovan tekijän Heinolalle.

Kuvat: (vasen) Puukerrostalo Berliinissä, Arkkitehdit Kaden+Klingbeil Architekten 2008, kuva: Berndt Borchardt

2013; (oikea) Puukerrostalo Tukholmassa, Wingårdhs Arkitekter 2012-, kuva: Rasmus Norlander.

EDELLÄKÄVIJYYS TIETOMALLIKAAVOITUKSESSA Heinolan keskustasta laadittu kaupunkimalli mahdollistaa uusimpien digitaalisten työkalujen täysimääräisen

hyödyntämisen sekä paremman vuorovaikutuksen kaupunkisuunnittelussa. Mallinnuksen ja paikkatiedon avulla

voidaan simuloida mm. muuttuvan ilmaston vaikutusta olosuhteisiin, aurinkoenergian tuottopotentiaalia,

tuulisuutta ja pienilmastoa sekä energiankulutusta. Esimerkiksi Espoon kaupunki on toteuttanut

paikkatietopohjaisesti uusiutuvan energian tuottopotentiaalin kartoituksen, joka osoittaa rakennuspaikoittain

mahdollisuudet aurinkoenergian ja maalämmön hyödyntämiseen. Aurinkoenergian kartoituksessa hyödynnettiin

kaupunkimallia ja Göteborgin yliopiston kehittämää, paikkatietoa hyödyntävää SEES-ohjelmistoa.

Käsitys arvioitavien toimenpiteiden kaupunkikuvallisista vaikutuksista täsmentyy edelleen, kun suunnitelma

mallinnetaan kolmiulotteisesti koettavaksi. Liikkumista mallissa voidaan simuloida esimerkiksi CAVE-

ympäristössä, jollaisia on jo useilla suomalaisilla oppilaitoksilla ja tutkimusorganisaatioilla.

Tietomallikaavoituksen ideaa ja mahdollisuuksia on tutkittu useissa eri selvityksissä ja tutkimushankkeissa.

Kaupunkimalleja ovat toistaiseksi toteuttaneet edelläkävijät ja suuremmat kaupungit. Heinola voi vahvistaa

edelläkävijyyttään kehittämällä kaupunkimallia ja sen hyödyntämistapoja edelleen. Kehittäminen voi tapahtua

esimerkiksi EU-rahoitetussa kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa toisten kaupunkien ja alan yritysten kanssa.

Parhaimmillaan kaupunkimalli koestaa etukäteen kaikki kaupunkikeskustan alueella toteutettavat

rakennushankkeet sekä teknisen toimivuuden että kaupunkikuvan suhteen. Kaupunkimallia voidaan hyödyntää

vuorovaikutteisuuden ja osallistamisen kehittämisessä ja kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien

parantamisessa. Uusia vaihtoehtoisia suunnitelmia voidaan arvioida kodeissa ja työpaikoilla todellista vastaavien

katunäkymien perusteella. Vaihtoehdoista voidaan käydä avointa keskustelua, jossa asukkaat voivat aiempaa

paremmin muodostaa mielipiteensä tulevista hankkeista. Nämä mahdollisuudet tukevat osaltaan sosiaalista

kestävyyttä.

Kuva: Esimerkki malllinnukseen perustuvasta ympäristön tuulisuussimulaatiosta. Albert Andersson ja Jyri

Nieminen, Sweco Oy 2014. Lähde: Lylykangas et al: Vantaan lähes nollaenergiapäiväkotikonsepti 2014.

LÄHTEET Aalborgin sitoumukset. http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-

lausunnot/yleiskirjeet/2005/Sivut/Aalborgin-sitoumukset-ja-kuntien-kestavan-kehityksen-tyo.aspx

Heinolan kansallinen kaupunkipuisto. Hoito- ja käyttösuunnitelma 2007. Heinolan kaupunki 2007.

Heinolan keskustan laatukäsikirja 2012, Heinolan kaupunki 2012.

Heinolan keskustan ranta-alueen ja puistojen kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen kehittäminen.

Hankesuunnitelma. Luonnos 22.10.2014. WSP Finland Oy.

Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta. Yhteenveto 30.11.2010 pidetystä

ideointipajasta ja ideointi-illasta. . Heinolan kaupunki, maankäyttöosaston kaavoitusyksikkö, Arkkitehtitoimisto A-

Konsultit Oy, WSP-Finland Oy, Santasalo ky 2011.

Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta. Yhteenveto työvihkoista. Heinolan

kaupunki, maankäyttöosaston kaavoitusyksikkö, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, WSP-Finland Oy, Santasalo ky

2011.

Heinolan torin ideasuunnitelma yleiskaavoitusta varten. ”Torilla tavataan”. WSP Finland Oy 2008.

Honkonen, Vesa: Tutkielma torirakennusten pienennyksestä. Täysikuun tori. 15.7.2008.

Keskustan toimintaedellytysten parantaminen. Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden

näkökulmasta. Raportti 21.6.2011. Heinolan kaupunki, maankäyttöosaston kaavoitusyksikkö, Arkkitehtitoimisto

A-Konsultit Oy, WSP-Finland Oy, Santasalo ky 2011.

Muutosvirtaa työpajan työryhmien ideoita Heinolan kehittämiseksi. Muutosvirtaa 19.8.2014. Koonneet Juha

Päätalo ja Kimmo Lylykangas. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy 2014.

Rakennemuutoksesta maankäytön tehostamiseen. Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden

näkökulmasta. Raportti 21.6.2011. Heinolan kaupunki, maankäyttöosaston kaavoitusyksikkö, Arkkitehtitoimisto

A-Konsultit Oy, WSP-Finland Oy, Santasalo ky 2011.

LIITTEET Heinolan keskustan kehittämissuunnitelma, idealuonnos toriympäristöstä, 7 sivua. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo

Lylykangas Oy 2014.

Heinolan keskustan kehittämissuunnitelma, idealuonnos ydinkeskustasta, 1 sivu. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo

Lylykangas Oy 2014.

Maanalainen pysäköinti Heinolan torin ympäristössä, mitoituskaavio, 1 sivu. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo

Lylykangas Oy 2014.

Sosiaalista kestävyyttä tukevat kehittämistoimenpiteet, kaavio, 1 sivu. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas

Oy 2014.

Muutosvirtaa työpajan työryhmien ideoita Heinolan kehittämiseksi. Muutosvirtaa 19.8.2014. Koonneet Juha

Päätalo ja Kimmo Lylykangas. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy 2014.

2. VAIHEtr

Musiikki-

al II

at

alIII al III al

I

IV

kt

ar

kt I

II

Koulukatu

mläII

ar

kt

I

IIIar

koulu

kt

kt

arIII

ar III

tr

al

Kym

enka

rtano

nkat

u

IIIal

III

II

III

I

kt

III

liiker

IIal

Imlä

kt

al

II

III al

ar

ar IV

mlä

RavintolaTaidemuseoWpk:n talo

tr

kt

Sav

ontie

Kesäteatteri

III IIIIII

tr

alal al

kt

ar V

kt

IVal

Torik

atu

kt

kt

akt

Kirjasto II

mläIkt

Virta

katu

Museo

al III al III

Kai

voka

tu

kt

kt

al V

kt

kt

kt

kt

IIIalmlä

II

IImlä

II IIliikerliiker

mlä II

mlä I

II

I

mlä II mlä

kt

kt

kt

ktkt

I

I

II

Lampikatu

Kirkkokatu

Kauppakatu

ar

Muisto-merkki

P

2014

Heinolan keskusta ja tori1:1000

11.11.2014

Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

2. VAIHEtr

Musiikki-

al II

at

alIII al III al

I

IV

kt

ar

kt I

II

Koulukatu

mläII

ar

kt

I

IIIar

koulu

kt

kt

arIII

ar III

tr

al

Kym

enka

rtano

nkat

u

IIIal

III

II

III

I

kt

III

liiker

IIal

Imlä

kt

al

II

III al

ar

ar IV

mlä


tr

kt

Sav

ontie

Kesäteatteri

III IIIIII

tr

alal al

kt

ar V

kt

IVal

Torik

atu

kt

kt

akt

Kirjasto II

mläIkt

Virta

katu

Museo

al III al III

Kai

voka

tu

kt

kt

al V

kt

kt

II

kt

kt

IIIalmlä

II

IImlä

II IIliikerliiker

mlä II

85.9 87.4

83.0

83.9

84.8

83.1

83.8

83.9

83.4 84.8 85.7

83.5 82.8 83.0

81.9

80.2

83.8

83.1

82.5

80.6

79.6

84.0

84.0

83.4

IVar

III

II

II

ar

II

Lampikatu

Kirkkokatu

Kauppakatu

ar

Kauppahalli

Torikauppa

KansalaistoriSpeaker's Corner

Penkki

Penkki

Penkki

AllasTaksi

Bussi

Toripaviljongit

Kompassitori

III

IV

II

Muisto-merkki

P

2020


11.11.2014


2. VAIHEtr

Musiikki-

al II

at

alIII al III al

I

IV

kt

ar

kt I

II

Koulukatu

mläII

ar

kt

I

IIIar

koulu

kt

kt

arIII

ar III

tr

al

Kym

enka

rtano

nkat

u

IIIal

II

III

II

III

II

II

I

kt

III

liiker

IIal

Imlä

kt

al

II

III al

ar

ar IV

mlä


tr

kt

Sav

ontie

Kesäteatteri

III IIIIII

tr

alal al

kt

ar V

kt

IVal

Torik

atu

kt

akt

II

Kirjasto II

mläIkt

Virta

katu

Museo

al III al III

kt

kt

al V

kt

kt

II

ar

ar

II

kt

kt

IIIal

85.9 87.4

83.0

83.9

84.8

83.1

83.8

83.9

83.4 84.8 85.7

83.5 82.8 83.0

81.9

80.2

83.8

83.1

82.5

80.6

79.6

84.0

84.0

83.4

IVar

III

III

III

III

II

II

II

ar

II

Lampikatu

Kirkkokatu

Kauppakatu

ar

Kauppahalli

Torikauppa

KansalaistoriSpeaker's Corner

Penkki

Penkki

Penkki

AllasTaksi

Bussi

Toripaviljongit

Kompassitori

III

IV

II

Muisto-merkki

P


11.11.2014


2030

2014

Heinolan keskusta ja tori

11.11.2014Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

2020



2030



NÄKÖALA-TASANNE

VESITORNI

SEMINAARI

MATKAKESKUS

TORI

HEINOLA 2030 -

Yleissuunnitelma

Heinolan keskusta1:5000


MAAMERKKIUUSI RAKENNUSNÄKYMÄAKSELIKEHITETTÄVÄ ALUE

42 ap

77 ap

54 ap

60 ap

32 ap60 ap

47 ap

85 ap

40 ap

69 ap

32 ap

26 ap

MUUTOSVIRTAA

SOSIAALISEN KESTÄVYYDEN VIITEKEHYS JA HEINOLAN KESKUSTAN KEHITTÄMISIDEAT Heinolan elinvoimaisuuden turvaamiseksi ehdotetut kehittämisideat tukeutuvat sosiaalisen kestävyyden käsitteeseen. Seuraavassa sosiaaliseen kestävyyteen tähtääviä ehdotuksia on ryhmitelty aihepiireittäin. Tässä sovellettava

sosiaalisen kestävyyden jaottelu on peräisin julkaisusta Mega, Voula & Pedersen, Jørn: Urban Sustainability Indicators. European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 1998. Kaupunkien sosiaalisen

kestävyyden arvioimiseen on kehitetty erilaisia indikaattoreita. Jaottelu ja nimikkeistö vaihtelee lähteestä riippuen.

Muutosvirtaa-raportin ideat on koottu kaupunkilaisilta sekä keskustan keskeisimmiltä intressiryhmiltä. Ideoitten kokoamiseksi järjestettiin elokuussa 2014 työpaja, johon kutsuttiin kaupunkilaisia sekä toriympäristön keskeisten

intressiryhmien edustajia. Lisäksi lähteenä käytettiin aiempien työpajojen ja vuorovaikutteisten tilaisuuksien tuottamaa aineistoa. Suunnitelma on näiltä osin pyritty laatimaan mahdollisimman suuressa määrin bottom up –periaatteen

mukaisesti osallistumista painottaen. Ideoita on kuitenkin pitänyt koota, valikoida, ryhmitellä, tulkita ja kehittää yhtenäisen kokonaisuuden muodostamiseksi. Lisäksi kirjallisesti tai suullisesti esitetyt ideat on pitänyt esittää

suunnitelman muodossa. Tämä tuo väistämättä mukaan myös top down –aspektin, toisin sanoen edellä kuvatusta osallistamispyrkimyksestä huolimatta merkittävä osa suunnitelmasta perustuu kuitenkin asiantuntijan ja

ammattisuunnittelijan näkemykseen tavoiteltavasta kaupunkikehityksestä.

SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS

social justice varmistetaan lisä- ja täydennysrakentamisessa eri kokoisten ja erilaisia käyttäjäryhmiä palvelevien

asuntojen tarjonta Heinolan keskustassa

huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät ja eri ikäiset käyttäjät rakennetun ja luonnonympäristön

suunnittelussa

varmistetaan kaupunki- ja puistotilojen sekä ranta-alueiden yhteinen ja tasa-arvoinen käyttö

ASUMINEN

housing huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät ja varmistetaan monipuolinen asuntojakauma lisä- ja täydennys-

rakentamisessa

kiinnitetään erityistä huomioita asuinympäristön laatuun, palvelutarjontaan ja virkistysmahdollisuuksiin

rakennetaan myönteistä, omaleimaista identiteettiä tukevaa uutta rakennuskantaa (harkitut

maamerkkirakennukset)

luodaan edellytykset kivijalkakaupan ja monipuolisen palvelutarjonnan säilymiselle

TURVALLISUUS

urban safety kaupunkimallia hyödynnetään ympäristön olosuhdesimulaatioihin, joiden avulla pienilmasto-olosuhteet

(tuulisuus, aurinkoisuus) muodostuvat miellyttäviksi kaikkialla kaupunkirakenteessa ja viheralueilla

tuetaan julkisten tilojen turvallisuutta mm. valaistuksella

OSALLISTUMINEN

citizen participation kaupunkimallia hyödynnetään vuorovaikutuksen lisäämiseen lähiympäristön suunnittelussa

luodaan foorumeita kaupungin johdon, virkamiesten ja kaupunkilaisten tapaamisille ja avoimelle

vuorovaikutukselle, esimerkiksi kaupunginjohtajan torikahvit tms.

toriympäristöä aktivoidaan kaupan lisäksi myös kaupunkilaisten olohuoneena ja kohtauspaikkana

(tiedotustaulut, tapahtumat, speaker’s corner)

VIHERYMPÄRISTÖN, KULTTUURIPERINNÖN JA JULKISTEN TILOJEN LAATU

the quality of green, heritage and public spaces tuetaan puistojen muodostaman viherverkoston ja kansallisen kaupunkipuiston säilymistä ja myönteistä

kehitystä

vaalitaan kaupunkirakenteen monikerroksisuutta ja säilytetään vanhinta puurakennuskantaa sekä muita

historiallisia kerrostumia kaupunkikuvassa

uudistetaan toriympäristön laadukkaaksi, kaupunkilaisten yhteiseksi tilaksi, jolla on monipuolista käyttöä

eri vuodenaikoina ja mahdollisuuksien mukaan myös eri vuorokaudenaikoina

vahvistetaan ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia

KAUPUNKIKOHTAISET SOSIAALISEN KESTÄVYYDEN INDIKAATTORIT

unique sustainability indicator tuetaan Heinolan identiteettiä erilaisten tapahtumien ja kulttuuritarjonnan kautta

vahvistetaan historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten merkitystä etsimällä uudet

käyttötarkoitukset mm. Seminaarin rakennuksille ja vesitornille

tuetaan palvelutarjonnan säilymistä innovatiivisilla ratkaisuilla (esim. elokuvateatterin rinnakkaiskäyttö)

muutosvirtaa - heinola...hyödyntävä rakentaminen voivat luoda miellyttävällä tavalla...

Documents