PPPPääääiiiijjjjäääättt-HHHHäääämmmeeeeeennn RRRReeessseeerrrvvviiiipppiiiiiiiirrriiii rrryyy:::nnn tttiiiieeeddddoootttuuussslllleeehhhhtttiiii 2222////2222000011110000

Tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailu Lahden varuskunnassa s.3

Myrsky 2010Apilas on tehokas, todisti sinkopartion TommiPonkala. Pasiin osui ja vaunu peittyi siniseensavuun. kuva Matti Hilska

KaKaKaKaKKaKaKaKaKaKKaKaKaKKKaKaKaptptptptptptpptptpptpptptpptptptptp eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeenininininininininnininini ������������������������� ����������������������� ��LiLiLiLiLiLiLiLiLLLLiiLLLL ukukukukkukukukukukukuuu kokokokokokokokokokoooooooneneneneneeeneneenenenen n nnnnnn n n nn ililililililillililiii momomomomommommmommmmm ititititttititittittttttttatatatatatattataatataaatatttaa a aaaaaaaaaaa kukukukukukkkkukukkkukkk nnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn iaiaiaiaiaiaiaiaiaiaaaa----kokokokokokokokkkokkkkokokkk mpmpmpmpmpmpmppmpmpmppppapapapapapapapapapaaappapapaaanininininininininiininiininin ananananaannananannanananaanan pp ppppppp p p p p p p ppprererrererererererereeeesisisisisisiisisisisiisiisiisidedededededededdeddedeeddeedentntntntntntntnntntn tititititititiitiiit ����������������������������������������������������������������� HHHH HH HH HHHHHHHalalalalalalalalalalalallallososososossosssosoososseleleleleleleleelleleelelllelelelellleleeleleeleeell

AAAmmppummavaasstaaaavaan tieedoote S. 2

TTaassaavvaallann ppreesiideenntti Tarja HHHaaloosseenn vvierraailuu S.. 3

MMMyyrrsskkyy 2001100 SS. 33

TTaalviissooddaan mmuuisstooppäivvä S. 44

LLiippppuujuhllappäivää S. 5

VVVeteerraaaaniippääivvä ja keerääys S. 6

EEmmmmee oolee unoohhtaaneeett t S. 6

VVVenääjjäänn vvaaikkuttuusvvalta kassvaaa ja uuusii ""ssuurri ppeli" on käyynnnissää S. 7

UUUnneelmmma ittsennssä ylitttämmiseestää S. 7

MMMilccoommpp FFinnlaand 200100 S. 8

UUUrhheeiiluukkoouuluu SS. 9

SSootiilaass ppaainii S.. 9

KKKooluummni SS. 100

UUUuusii aasseelaakki S. 10

TTuullookksiaa SS. 110

2Päijät-Hämeen

I LV ES

Päijät-Hämeen ILVES No 2/2010, 52. vuosikerta.

Päijät-Hämeen ILVES on Päijät-Hämeen Reservipiiri ry:n tiedotusleh-ti, joka lähetetään kaikille jäsenmaksunsa suorittaneille jäsenille. Päijät-Hämeen Reservipiiriin kuuluvat sekä Suomen Reserviupseeriliiton että Reserviläisliiton alueen paikallisyhdistykset.

Seuraavien lehtien ilmestymisaikatauluNro 3/2010 ilmestyy 20.9. ( materiaali ja ilmoitukset 30.8)Nro 4/2010 imestyy 13.12.( materiaali ja ilmoitukset 25.11.)

Toimituksen osoite: Päijät-Hämeen Reservipiiri Päijänteenkatu 5 A,15140 Lahti � www.asapen.net/respiiri

Päätoimittaja: Juha Tarnanen, kultatyo@tarnanen.inet.fiPuheenjohtaja:Marko Patrakka, markopatrakka@phnet.fi Piirisihteeri: Juha Nuoritalo, juha.nuoritalo@phnet.fi, 050 3522185Talouspäällikkö: Hannu Nieminen, hanski.nieminen@mbnet.fiAmpumavastaava: Marko Patrakka, markopatrakka@phnet.fi Liikuntavastaava: Kimmo Salojoki, Kimmo.Salojoki@tapiola.fiPainopaikka / lehden taitto: Padasjoen Kirjapaino, Padasjoki.

Piirin kevätkokous pidet-tiin Orimattilassa yhdes-sä Maanpuolustusnais-ten kanssa, jonka jälkeenkuultiin Ari-Ilmari Iisak-kalan erinomainen esitystämän hetken maailmantilanteesta. Ennen ko-kousta piiri palkitsi Hä-meen rykmentin esikun-tapäällikön Risto Kolste-lan Puolustamisen arvoi-nen patsaalla. Kokouk-sessa huomioitiin myösvuoden aikana jäsenhan-kintakilpailussa menes-tyneitä ihmisiä. Kilpai-lun voitti Mikko Iittala Padasjoen reserviläisis-tä. Iittala sai myös Pii-rin paras palkinnon teh-dystä työstä, Lahden re-serviupseerikerho sai vuoden upseeriyhdistys palkinnon kansainvälis-ten kilpailujen järjestä-misestä. Vuoden reser-viläisyhdistys palkintomeni Sysmän reserviläi-sille, kun he järjestivätsuuren kansallisen syys-jotoksen Sysmässä. JuhaTarnanen palkittiin ko-kouksessa Maanpuolus-tusnaisten piirin pöytä-standartilla sekä Maan-puolustusnaisten piirin

PÄIJÄT-HÄMEEN MAANPUOLUSTUSVÄKIpuheenjohtaja KaarinaSuhonen palkittiin piirinpronssisella ansioristillä.Parhaimmat onnittelutkaikille huomion-osoi-tuksen saanneille.

Tällä hetkellä reservi-läisiä on puhuttanut ko-vasti saavatko he pu-kea sotilaspukua eri ti-laisuuksissa joissa seolisi mahdollista. Puo-lustusvoimilta tuli nor-mitus kyseisestä asias-ta mikä nostatti kovanhälyn kentällä. Varsin-kin kun reserviläinen onyli 60- vuotias, niin hänei saa käyttää sotilaspu-kua, eikä arvomerkke-jä. Nyt kuitenkin on tul-lut korjaus puolustusvoi-milta asiaan ja pukujenkäyttö on sallittu, kun-han puvun käyttö täyttääsiihen asetetut määräyk-set. Tämä asia sai jossa-kin vaiheessa suuren nä-rästyksen aikaan, muttatämä vain kertoo kuin-ka tärkeitä asioita nämäovat reserviläisille.

Suuri huoli joka kokoajan nousee esille reser-vissä olevilta henkilöil-tä, on kertausharjoituk-sien vähentäminen. Se,

että suunnitellaan tule-vaisuudessa 35-vuotiaanreserviläisen siirtämistävarareserviin, ei ole saa-nut kentällä suurta suo-siota. Tässä iässä henki-löllä on elämänkokemus-ta ja perheasiat kunnos-sa. Mies ja nainen ovat parhaassa iässä jos ajat-telee johtamista ja elä-männäkemystä. Reser-vin kova vähentäminen ei voi olla maan puolus-tuksen kannalta hyvä asia. Olen käynyt kovasti keskusteluja evp upsee-rien kanssa asiasta. Mo-ni evp upseeri on kovin huolestunut kyseisestä trendistä, mitä joukko-jen suurilla supistuksilla saadaan aikaan.

Nyt on taas herännyt keskustelu asevelvolli-suudesta Suomessa ja pitäisikö Suomen ottaa palkka-armeija tai vali-koiva asevelvollisuus. Suomessa on tällä het-kellä erinomainen ase-velvollisuuslaki jota ei pidä muuttaa. Lisäksi palveluksen keskeyttä-misprosentti on pienen-tynyt joka kertoo halus-ta suorittaa asepalvelus.

Jos palkka-armeija Suo-meen tulisi, niin se var-masti pienentäisi puo-lustusvoimia vielä enem-män, ja siihen meillä ei ole varaa.

Lopuksi hyvät lukijat haluan vielä puhua tule-vasta aselaista jota edus-kunnassa kovasti puu-hataan. Lakiesityksessä on suuria puutteita joi-ta ei ole otettu huomi-oon, eikä alan harrastajia ole huomioitu ollenkaan kun sitä on tehty. Se että jos laki menee näillä esi-tyksillä läpi niin se tie-tää ammunnanharrasta-jille ja kilpailijoille suuria ongelmia, sekä varmas-ti tulee heijastumaan va-paa-ehtoiseen maanpuo-lustukseen. Tähän asi-aan pitää nyt reagoida ei-kä vain odottaa mitä tu-levaisuus tuo tullessaan. Nyt kaikki joilla on mah-dollisuus vaikuttaa päi-jäthämäläisiin kansan-edustajiin, niin toimikaa. Meitä ammunnan harras-tajia on lähes 700 000 ih-mistä joka on suuri mää-rä ääniä tulevissa edus-kuntavaaleissa.

Vaikka elämmekin täl-

lä hetkellä suurien asi-oitten ympärillä, niin ke-sä on tulossa ja toimin-ta vain lisääntyy piirissä.Olkaa ihmiset aktiivisiaja tulkaa piirin järjestä-miin tapahtumiin ja tuo-

Piirilehtemme Ilves onollut paikallisten maan-puolustajien tiedonjaka-ja jo 52:n vuoden ajan. Otin vastuun sen päätoi-mittajan tehtävistä vuo-den loppuun. Tarkoituk-seni on saattaa lehti pa-remmin kattamaan ko-ko maakunnan tarpeen välittää tietoa reser-vin toiminnasta unohta-matta yhteistyökump-paneitamme. Tarkoitus on luoda uusien yhteyk-sien kautta laajempaa ja tasokkaampaa luettavaa

jäsenistölle. Lehteä teh-dään edelleen pääasialli-sesti talkoin, mutta vas-tuuta jakamalla toimin-ta on mahdollista. Otam-me vastaan maanpuolus-tukseen liittyvää aineis-toa vastaisuudessakin. Lehteen on mahdollista myös myydä mainoksia. Näin pystymme rahoitta-maan lehteämme ja suo-raan tukemaan yhdistyk-sesi toimintaa. Toivotanhyviä lukuhetkiä.

Juha Tarnanen

Päätoimittajan terveiset

Seuraava asia piirin ampujille on erittäin tär-keä kun puhutaan osal-listumismaksuista pii-rin ulkopuolisiin tapah-tumiin. Piirin talouden-hoitaja haluaa että kilpai-lumaksut suoritetaan pii-rin tilille kun on ilmoitta-nut piirin ampumavastaa-valle että on lähdössä kil-pailemaan ampumatapah-tumiin. Ampuja voi myö-hemmin hakea yhdistyk-seltä tätä maksua jos yh-distys haluaa tukea omiajäseniään ammunnassa. Tällä toimenpiteellä väl-

Ampumavastaavan tiedote

kaa ystävätkin mukaan.Lopuksi haluan onnitellahuomioituja ja ylennet-tyjä. Hyvää kesää kaikil-le piirin jäsenille ja leh-den lukijoille.

Marko Patrakka

tetään sitä että maksuttulevat hoidettua ajois-sa, eikä piirin talouden-hoitajan tarvitse selvit-tää mitä yhdistystä kil-pailija edustaa ja karhu-ta tätä maksua montakuukautta myöhemmin.

Piirin tilinumero on 561007-20069690. Il-moita aina maksaessasi kilpailutapahtuma, mi-hin lajeihin osallistut, maksun suuruus.

Lisätietoa saat piirin ampumavastaavalta.

Marko Patrakka

Vesijärven ympäriajoVeVesijijärvrvervven ympän ympäriajririiajajoajo30.7. perjantainaklo 17.00 alkaen.

Lähtö Ravintola Lokin vierestä

vierassataman kohdalta.

Pyöräilemme tänä vuonna omin

avuin, eikä matkalla ole huoltoa.

Joukossa on kuitenkin turvaa ja

enemmän iloa. Joukolla mukaan.

Ei osallistumismaksua.

Piirien yhteiskokous Orimattilassa oli naisten järjestämä.

Kokousesitelmän pitäjää Ari-Ilmari Isakkalaa huo-mioi piirin pj Marko Patrakka.

3Päijät-Hämeen

I LV ES

Tasavallan president-ti Tarja Halonen saapui 31.3. harvinaiselle vierai-lulle Lahteen, Hämeenrykmenttiin ja Sotilaslää-ketieteen keskukseen. Edellisestä presidentinvierailusta onkin ehtinytkulua jo tovi ja silloin vie-railija oli Urho Kekkonen.Ymmärrettävästi vierai-lu sai koko varuskunnanhuomion ja valmistelui-hin oli panostettu, olihan seurueessa vielä muka-na Puolustusvoimien ko-mentaja kenraali Ari Pu-heloinen ja Maavoimienkomentajakin kenraali-luutnantti Ilkka Aspara.Vieraille haluttiin esit-

Tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailutää sitä korkeaa ammatti-osaamista, mitä HämeenRykmentin eri osat edus-tavat.

Alkuseremoniaan kuu-lui, että presidentti tar-kisti Hämeen Ratsujääkä-ripataljoonan varusmie-histä muodostetun kun-niakomppanian HennalanUpseerikerhon edustalla.Tästä siirryttiin luonte-vasti juhlalounaalle ker-hon tiloihin.

Seuraavaksi ohjelmas-sa oli tutustuminen puo-lustusvoimien Urheilu-koulun testausasemaansekä Sotilaslääketieteenkeskuksen ensihoitosi-mulaattoriin. Simulaatto-

ri on herättänyt kansain-välistäkin kiinnostus-ta. Sillä opetetaan mm.leikkaustoimintoja tais-teluolosuhteissa. Vierai-lun ehkä mieleenpainuvinkohde oli tutustuminenVarusmiessoittokuntaan,sen tiloihin ja toimintaan.Presidenttiä huomioitiinhänelle erityisesti valituil-la ja esitetyillä kappaleilla.

Huoltokoulu esitte-li, silloin ajankohtaisenhuipputeknisen armeijanvedenporaus- ja puhdis-tuskaluston uutuuksia.Haitin maanjärjestysalu-een ongelmat nousivatpresidentti Halosenkinhuulille. Armeijan osaa-

mista tulee rauhan aika-na käyttää siviilikriisien-kin apuna.

Tapasihan president-ti sitten meitä reservi-läisiäkin, jotka satuim-me olemaan kertaushar-joituksessa samaan ai-kaan. Rohkeimmat meis-tä uskaltautui keskuste-lemaankin hänen kans-saan.

Päivä päättyi perin-teisten lahjojen ja muis-tojen vaihtoon Upseeri-kerholla päätöskahvienlomassa. Vierailu oli eri-tyisen lämminhenkinenja onnistunut. Näin sesai paikkansa Hennalanhistoriassa.

Maakuntajoukon ja re-servin vuoden pääharjoi-tus järjestettiin Hälvä-län-kankaalla 23.- 25.4. Yli 250 miestä ja naistaoli harjoittamassa osaa-mistaan Päijät-Hämees-tä ja naapuri maakunnis-ta. Hämeen Rykmentin tukemaan harjoitukseen osallistui myös kanta-henkilökuntaa ja Hä-meen Ratsujääkäripatal-joonan varusmiehiä Pa-si-vaunukalustoillaan.

Ehdolla olevan, uuden MPK:n piiripäällikön evlAarne Kumpulaisen joh-tama viikonlopun pu-ristus oli vaativa, mut-ta monen mielestä paras harjoitus vuosiin. Maa-kuntajoukko hyökkäsi,muut reservijoukot javarusmiehet toimivat ta-hoillaan - peli oli valmis.Paikallinen Maakunta-komppania on maan par-haita. Sillä on hyvä hen-ki, kalusto ja koulutusta-

so. Maakuntakomppani-an toiminnasta saat lisäätietoa www.maaknta-koppania.fi. Meitä mui-ta reserviläisiä motivoitoiminnan lisäksi kou-lutus, ammunnat ja laa-tuaika samanhenkistenihmisten kanssa. Ainutasia, mikä reserviläisiäjäi jurppimaan, oli hei-dän osalta varsinaisenhyökkäyksen kuvauk-sen päättyminen lauan-taina jo alkuillasta. Tä-mä kuitenkin korjataanjo seuraavaan harjoituk-seen.

Erinomaisesta toimin-nasta huomioitiin kersJanne Brodi, tykm Aku Peltomaa ja alik KatjaPuumala. Rk-ammunnatvoitti kers Simo-Pek-ka Ahponen 94p, toinenjääk Markku Lehtinen92p. ja kolmas ratsum Olli Lumaja 92p.

Hälvälän harjoitus-alueelle on tullut ympä-ristön asujien toimes-ta Hollolan kunnaltaoutoja rajoituksia, mit-

kä rajoittavat toimintaa.

Myrsky 2010

Varuskunnan komentaja ev Hannu Alén kiitti presi-dentti Tarja Halosta vierailusta

Kuvat: Merja Hämäläinen, HämR

Kenraalit Puheloinen, Aspara ja presidentti Halonen tutustuvat ensihoitosimulaattoriin

Evl Juho Raulo kertoo kertausharjoituksen taustoja presidentti Haloselle

Kunnan toiminta häm-mästyttää meitä aktiive-ja reserviläisiä. Alue on rykmentillemme tärkeä ja mahdollistaa LahdenVaruskunnan toiminnan monipuolisena jatkossa-kin. Valtaosa rykmentin henkilöstöstä ja muistatyöläisistä asuu Hollolankunnassa ja tuovat kun-taan arvokkaita verora-hoja. Tulevaisuudessa

Puolustusvoimat tuleeedelleen supistamaan toimintaansa. Koko alu-een etu on pitää merkit-tävä työnantaja edelleentoiminnassa.

Alkuvalmistelut päätöksessä, valmiina toimeen.

Pasit tulivoimaisine kalustoineen osallistui harjoitukseen.

Harjoituksessa testattiinhaavoittuneiden evaku-ointi huoltoreittiä pitkin.

4Päijät-Hämeen

I LV ES

Talvisodan päättymistäjuhlistettiin Lahdessa tä-nä vuonna erityisen juh-lavasti. Tulihan päättymi-sestä kuluneeksi nyt 70 vuotta. Juhlinta on aloi-tettu Lahdessa vuodesta1961 ja jatkunut yhtäjak-soisesti pisimpään maas-samme. Juhlan järjestääLahden reserviupseerien ja reserviläisten ohellaSotalapset ja orvot. Mu-kana ärjestelytoimikun-nassa, ns. ”neliapilassa”on vielä Päijät-HämeenKiltapiiri.

Juhla alkoi perinteisinmenoin marsalkka Man-nerheimin ratsastajapat-saalla, missä kenraali Ve-li-Pekka Parkatti tarkas-ti paraatijoukot, joita joh-ti ev Kari Siljander ja pi-ti juhlapuheen. Vielä oliveteraanejakin juhlivas-sa joukossa mukana. Au-kiolta siirryttiin Ristin-kirkolle Vapauden hen-gettärelle, missä lasket-tiin seppele kunnioitta-maan kaatuneita. Perin-teen mukaan karjalaisetlaskevat seppeleen omal-le kivelle, muistoksi me-netetystä kotimaistaan jasinne jääneiden puolesta.Kirkossa sotilaan sananlausui ev Hannu Ale’n ja juhlapuheen piti kansan-opiston rehtori Ville Mar-jomäki. Tällaisia järjeste-lyjä ei maanpuolustus-väki yksin pysty järjes-tämään. Erityinen kiitosjälleen Lahden Kaupun-gille, Lahden Varuskun-nalle, Seurakunnalle, Po-liisille, Etelä-Suomen Sa-nomille ja muille yhteis-työkumppaneille.

Kenraali Veli-Pekka

Parkatin puhe: Tänään siis tulee ku-

luneeksi 70 vuotta sii-tä, kun Talvisota Suomenja Neuvostoliiton välil-lä päättyi. Sodan aikanasyntyneet lapset ovat nythyvinvointiyhteiskun-tamme rakentaneita elä-keläisiä ja heidän isän-sä yli 90 -vuotiaita vete-raaneja. Heitä on joukos-samme enää vähän. Ko-ko sotiemme sukupolviansaitsee kuitenkin sen,että kansakuntamme sy-ventyy heidän seitse-mänkymmenen vuoden takaisiin ponnistuksiinsa,uhrauksiinsa ja saavutuk-siinsa.

Oma isoisäni kuva-si Talvisodan päättymis-tä Taipaleen rintamal-la seuraavasti: ”Oli saa-tu ennakkotieto, että so-ta päättyisi. Yhdentois-ta aikoihin tuli yhtäkkiäaivan hiljaista. Korvis-sa humisi. Hetken kulut-tua alkoivat aivan edes-sämme olevat venäläisetnousta asemistaan. Hei-tä oli valtava määrä. Iloi-sina he huusivat ja hurra-sivat sodan päättymisel-le. Suomalaisten puoleltanousi harvoja puolusta-jia sieltä täältä. Viimeisiähaavoittuneita ryhdyt-tiin evakuoimaan. Meitäoli komppaniassa jäljelläenää kuusitoista miestä”Kaikilla rintamilla tilan-ne oli samanlainen; puut-teellisesti varustetut ku-luneet joukot olivat voi-mansa äärimmilleen pon-nistaen torjuneet ylivoi-maisen vihollisen hyök-käykset. 50 divisioonaamaatamme vastaan kes-

kittänyt Neuvostoliitto oli kärsinyt valtavia hen-kilöstö- ja materiaalitap-pioita. Talvisodan loppu-tulosta on usein kuvattuihmeeksi. Ihme se kiis-tatta olikin niin suoma-laisille, neuvostojohdol-le ja -joukoille, kuin ko-ko maailmalle. Tämän ih-meen osatekijöille löytyykuitenkin loogisia selittä-viä tekijöitä.

Pieni Suomi kykeni pe-rustamaan itärajansa suo-jaksi väkilukuunsa ver-rattuna suhteellisen suu-ren armeijan. Aseidenja ampumatarvikkeidenpuutetta kompensoivatoman alueen tuntemusja olosuhteisiin kehitet-ty taktiikka. Suomalaisetsotilaat olivat motivoitu-neita ja oma-aloitteisiasekä tottuneita talviolo-suhteisiin. Vaikka yllä-tyksiäkin tuli, suunnitel-mat vastasivat kohtuulli-sesti toteutuneeseen uh-kaan. Kenttäarmeija oliperustettu ennakoivas-ti ja puolustusvalmiste-lut olivat suhteellisen hy-vällä tolalla sodan alkaes-sa. Pienet ilmavoimat ky-kenivät kiistämään neu-vostoliiton täydellisen il-maherruuden ja merivoi-mat ja rannikonpuolus-tus suojasi Suomenlah-den rannikon. Itsenäisyy-temme kahtena ensim-mäisenä vuosikymmene-nä rakennetut puolustus-voimat olivat pienen, 3,7miljoonan asukkaan kan-sakunnan resursseihinnähden toimintakykyi-nen kokonaisuus.

Toisen maailmanso-dan jälkeinen maailman-

järjestys mureni kaksi-kymmentä vuotta sitten.Monet kansat saivat vas-ta siinä murroksessa senvapauden, jota suomalai-set puolustivat talviso-dassa ja siitä johtunees-sa Jatkosodassa. Suomisäästyi noiden maiden kohtalolta yli 25 000 kaa-tuneen ja lähes 45 000haavoittuneen hinnalla - laskematta muita kärsi-myksiä ja aineellisia me-netyksiä. Hinta oli hirvit-tävä, mutta me suomalai-set olemme tänäkin päi-vänä kiitollisia, että semaksettiin.

Tänä päivänä puolus-tusvoimamme ovat hy-vässä kunnossa. Muual-la maailmalla jo harvinai-seksi käynyt yleinen ase-velvollisuus toimii meil-lä Suomessa hyvin. Nuo-ret varusmiehet koulute-taan sodan ajan joukko-jen kokoonpanoon. Ker-tausharjoituksilla ja va-paaehtoisesti kouluttau-tumalla pidetään taitojayllä. Jos isänmaa joutuu

uhatuksi, voimme nope-asti perustaa reservistä uhkaa vastaavat joukot. Kustannustehokkaam-paa järjestelmää on tur-ha hakea. Nykyinen puo-lustusjärjestelmämmemukautuu helposti tur-vallisuusympäristömmemuutoksiin ja soveltuukaikkiin eri turvallisuus-poliittisiin vaihtoehtoi-hin. Se vastaa myös niinkutsuttuihin uusiin uh-kiin sekä kansainvälisenkriisinhallintayhteistyönhaasteisiin.

Vaikka asiat maanpuo-lustuksen näkökulmas-ta juuri nyt ovat kunnos-sa, kohdistuu puolustus-voimiin tulevina vuosinamittavia haasteita. Suuriosa maavoimien materi-aalista on vanhenemas-sa vuosikymmenen puo-livälissä. Sen myötä me-netettävän suoritusky-vyn korvaamista rajoit-taa puolustusmateriaalinkallistuminen yleistä hin-tatasoa nopeammin. Mo-net uudet velvoitteet jamääräykset ovat jo nyt li-säämässä puolustusvoi-mien toiminnan kustan-nuksia. Yhdessä taloudentaantuman kanssa näistämuodostuu vaikeasti to-teutettava yhtälö. Puo-lustusvoimissa joudutaansiirtämään varoja hankin-noista toiminnan rahoi-tuksen puolelle. Riippu-matta rahoituksen tasos-ta, on puolustusvoimi-en tarpeen muuttaa ra-kenteitaan vuosikymme-nen puolivälin tienoilla.Tavoitteena on toteuttaapuolustusvoimien johta-minen ja pienenevien va-rusmiesikäluokkien kou-luttaminen mahdollisim-man kustannustehok-kaasti nyt ja tulevaisuu-dessa.

Olisi äärimmäisen tär-keää, että viimeisim-mässä selonteossa linjat-

tu puolustusbudjettien 2prosentin tarkistus toteu-tuu. Se vaikuttaa yhdes-sä lähivuosien rahoituk-sen kanssa suoraan tämän vuosikymmenen puolivä-lissä tehtävän puolustus-voimien rakennemuutok-sen laajuuteen ja ajoituk-seen. Kyse on siitä, minkäkokoiset ja miten varuste-tut puolustusvoimat Suo-messa ylläpidetään sekämyös siitä vaatimukses-ta että puolustusvoimienon muodostettava kaikiltaosiltaan toimiva kokonai-suus. Suorituskyvyt, joi-ta ei kyetä pitämään ajantasalla, menetetään mel-ko nopeasti. Mahdollisellasotilaallisella liittoutumi-sella ei ratkaista tätä haas-tetta, koska liittoutunee-nakin kansallinen puolus-tuskyky olisi ylläpidettä-vä. Talvisota osoitti meille suomalaisille, että pienimaa voi vain hyvin rajalli-sesti vaikuttaa maailman-politiikan kulkuun. Maa-ilmanlaajuisen kriisin al-kua on vaikea etukäteenennustaa ja vielä vaike-ampaa on kenenkään senkulkua ohjata. Kriisissäkaikki maat toimivat it-sekkäästi omien päämää-riensä hyväksi. Tärkeääpienen kansakunnan kan-nalta on tällöin se, mitenkriiseihin on varaudut-tu. Varautumisesta huoli-matta Suomi on niin pienimaa, että tuki ja apu va-kavassa kriisissä on meil-le tarpeen.

Suomen itsenäisyyson lunastettu viime so-dissamme kalliilla hin-nalla. Me tämän päivänsuomalaiset kunnioitam-me veteraanisukupolvensaavutuksia. Meidän onmyös omalta osaltammekannettava vastuummesiitä, että Suomi ja suo-malaiset säilymme kan-sakuntana kansakuntienjoukossa.

Talvisodan muistopäivä 13.3.2010

Prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti

5Päijät-Hämeen

I LV ES

Tänä vuonna valta-kunnallinen paraati jär-jestettiin Kotkassa, mi-hin osallistui yli tuhat sotilasta ja 40 ajoneu-voa eri puolustushaa-roista. Meillä Päijät-Hämeessä päivää juh-listettiin aamusta Lah-den varuskunnan ken-tällä, missä komentajaev Hannu Alén julkistiylennettävät ja huomi-on saajat. Juhlapäivän vietto jatkui iltapäivällä Lahden Seurahuoneella maanpuolustusväen Pe-rinnejuhlassa. Rykmen-tin tervehdyksen toimaj Juha Karjalainen ja Lahden kaupungin ter-vehdyksen valtuustonpuheenjohtaja Ilkka Vil-janen. Viljanen koros-ti puheessaan veteraa-nien perinnön vaalimi-sen tärkeyttä ja yhteis-tä vastuuta tulevaisuu-destamme. Tilaisuudes-sa myös huomioitiin ak-tiiveja reserviläisiä.

Suomen Reserviup-seeriliiton kultainenansiomitali soljella: ylil Timo Savutie, kultainenansiomitali: ylil SamiLeppänen

Vapaussodan veljes-liiton Sininen risti: AtteSarilo, Toivo Juntunen,Pertti Nurmela, Risto Vuorisalo

Maanpuolustuski l -tojenliitto ansiomitaliJukka Elomaa , pronssi-nen ansioristi Esa Toi-vanen

Päijät-Hämeen Reser-vipiirin hopeinen an-sioristi: Pekka Särkiö,Veikko Simula , prons-sinen ansioristi: Tar-ja Viita, Sami Pajunen,Lauri Latvakangas, Ei-

no HyväriMaanpuolustusmitali

kultaisella soljella Kei-jo Ruolahti ja luokka-korotus kultainen AnttiKuusinen

Vuoden reserviupsee-riyhdistys: Lahden Re-serviupseerikerho

Ylennetyt reservissä 4.6.

Majuriksi: Joensuu Jyrki Martti Lahti, Lip-sanen Jaakko Juhani Lahti, Rajala Pekka Ta-pani Lahti

Kapteeniksi: Haapa-saari Tauno Juhani Lah-ti, Inkinen Antti En-sio Hollola, MinkkinenTimo Einari Mäntsälä,Nieminen Juha Heik-ki Padasjoki, PaalanenPetteri Aarne Sakari Heinola, Paukku Jarmo Tapani Lahti

Yliluutnantiksi: Aal-tonen Kati Anneli Lah-ti, Haapa Lasse Johan-nes Lahti, Harmaakorpi Vesa Kalevi Lahti, Kau-kinen Kari Matti Lah-ti, Leppänen Sami Il-mari Hollola, Mutru Ol-li Sakari Asikkala, Mä-ki Tarmo Olavi Asikka-la, Paavola Riku Mika-el Kärkölä, Rekola Mat-ti Tapio Lahti, Schlo-bohm Keijo Erik Heino-la, Simola Valtteri Hei-kinpoika Hollola, Snell-man Kimmo Juhani Ori-mattila, Säämänen Lau-ri Pekka Lahti, Vesteri-nen Mikko Sakari Asik-kala

Luutnantiksi: Aalto-nen Jani Samuli Lah-ti, Autio Risto JuhaniHausjärvi, Halme Han-nu-Pekka Juhani Artjär-vi, Hannula Antti Hen-rik Askola, Heikkilä

Taavi Kalevi Lahti, Jyl-hä Osmo Sakari Heino-la, Kauppila Janne An-tero Lahti, Kuosma-nen Kimmo Pasi Pet-teri Lahti, LaaksonenRoope Eemeli Heino-la, Laitinen Anssi TapioHeinola, Laraste MarkoAllan Lahti, LiukkonenMika Juhani Lahti, Nis-kanen Saku Joonas Kär-kölä, Pakarinen Ari Ka-levi Heinola, PasanenHarri Sakari Mäntsälä, Pelkonen Heikki Tapa-ni Lahti, Peltotalo AriTapani Lahti, Raulah-ti Mikko Janne HenrikAsikkala, Starck Peter Kristian Lahti, Ståhl-berg Tom Christian Heinola, Tuomela Ti-mo Kullervo Lahti, Vii-takangas Mika Juhani Lahti

Ylivääpeliksi: HilskaMatti Sakari Lahti

Vääpeliksi: HeinoKalle Samuli Orimatti-la, Huhtiainen Jyri Hen-rik Lahti, Jokinen Kos-ti Aulis Sysmä, Koivis-to Olli Sakari Nasto-la, Lehtinen Arto PetriAsikkala, Leinonen Ju-ha Erik Lahti, Raaska Mika Sami Tapio Hollo-la, Rantanen Timo Ta-pio Hartola, RiipinenAri-Pekka Kalevi Hol-lola, Vilja Erkki TapioLahti, Ylikorpi MarkoKalervo Lahti

Ylikersantiksi: AholaJoni Ari Antero Heino-la, Dillström Tero Juha-ni Hollola, Eronen Jou-ko Antero Lahti, Haa-palainen Ari Jukka Lah-ti, Hellqvist Tim Tho-mas Hämeenkoski, Juu-ti Harri Tapani Hollola,Kaija Mika Kimmo Ka-

lervo Orimattila, Kais-lavuo Pasi Ilari Hol-lola, Karjalainen Joo-nas Juho Mikael Lah-ti, Korhonen Jouni Rai-ner Juhani Lahti, Laiti-nen Heikki Alpo AleksiLahti, Lindroos MarkkuSakari Sysmä, Maso-nen Mikko Jalmari Lah-ti, Mikkonen Jorma An-tero Heinola, PokkinenPertti Juhani Lahti, Rit-vanen Jyrki Juhani Nas-tola, Savolainen TimoPekka Lahti, Schildt Jy-ri-Pekka Juhana Sys-mä, Suntiola Olli Ta-pio Asikkala, Suomalai-nen Heikki Olavi Hollo-la, Tiilola Antti OskariHausjärvi, Toimela Ri-ku Samuli Lahti, Touko-la Hannu Antero Lahti,Tuovinen Ville MatiasHausjärvi, Varjonen Ja-ni Petteri Nastola, Virk-kunen Pekka Matti An-tero Lahti, Virtanen

Hannu Elias HeinolaYlikersantiksi: Apu-

nen Jari Juhani LahtiKersantiksi: Haapa-

la Mikko Kari Samu-li Lahti, Heinonen AkiYrjö Juhani Lahti, Hei-nonen Jukka AnteroLahti, Honkanen Mik-ko Tapani Lahti, Huo-tarinen Lauri MatiasLahti, Huovinen Han-nu Tapio Sysmä, Hurs-kainen Lassi Tapio Lah-ti, Hyppänen Antti Ola-vi Lahti, Häkkinen Jus-si Heikki Petteri Harto-la, Iivonen Sami-Pette-ri Mikael Hollola, Joke-la Vesa-Pekka Heinola,Kahrola Ari Juhani Lah-ti, Komonen Timo Pek-ka Hollola, KoskinenEsa Tapani Lahti, Lah-tinen Tony Antero Hol-lola, Laitinen KimmoTapio Hollola, Lehikoi-nen Harri Markus Lah-ti, Lindqvist Jarno An-tero Lahti, LöppönenMikko Antero Heinola,Malminen Juha PekkaLahti, Marjokorpi JuhaMatti Heinola, Mattei-nen Ari Tapio Heinola, Mäkinen Markus Saka-ri Lahti, Mälkiä Mar-ko Tapani Hollola, Mäl-linen Matti Veli Lah-ti, Nättinen Jukka Pek-ka Lahti, Onnila PekkaJuhani Lahti, PakkanenIlkka Olavi Orimatti-la, Patinen Veli-Mat-ti Lahti, Pelttari Ee-ro Martti Sakari Lahti,Päivärinta Mikko Ta-pani Lahti, Rauhamä-ki Ilkka Martti JuhaniLahti, Saario Olli-Pek-

ka Hollola, Seppälä KariKalevi Orimattila, Sipi-lä Juho Petteri Hollola,Sten Timo Tapani Lah-ti, Vehmola Toni Aarne Tapani Hollola, VesalaMiikka Johannes Lah-ti, Wallenius Otto Pet-teri Lahti

Alikersantiksi: GöösMarko Tapani Hollo-la, Hakala Jussi Har-ri Arvid Hollola, Hak-karainen Jaakko Juhani Lahti, Korhonen Kim-mo Tapio Hollola, Laak-so Juha Ville Asikka-la, Raunio Sami Pette-ri Lahti, Tenhunen Toni Kristian Joutsa, Vanni-nen Toni Antero Juhani Lahti, Leander Markus Jere Petteri Lahti

Korpraaliksi: Aro-la Veli-Matti Asikkala,Huotari Jaakko MattiBenjam Hollola, Ihalai-nen Tuomo Henrik Hol-lola, Jauhiainen Jukka-Pekka Lahti, Kiuru Ju-ha Antero Hollola, Koi-visto Sami Juhani Lah-ti, Koljonen Sampo Ola-vi Lahti, Korhonen Tee-mu Osmo Elmeri Lah-ti, Myyrä Kimmo Tapa-ni Lahti, Nieminen Ju-ri Urho Johannes Asik-kala, Papinniemi Ur-ho Pekka Sysmä, Pent-tinen Kimmo TapaniLahti, Pietikäinen JaniJohannes Lahti, Ropo-nen Jani Petteri Nasto-la, Sirvo Teemu Saka-ri Lahti, Vikman Pekka Markus Lahti, Virtanen Tuomo Sakari Lahti

Ylirajajääkäriksi: Jäp-pinen Kalle Olavi Lahti

Lippujuhlapäivä 4.6.

Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilkka Viljanen.

Seurahuoneella huomion saaneet

6Päijät-Hämeen

I LV ES

Otsikon mukaisellateemalla retkeili linja-autollinen isänmaallis-ta väkeä Karjalan Kan-naksella talvisodan vii-me päiviä aistimassa 70vuoden viiveellä. Evl.Ilmari Hakalan ja Lee-na Hakalan vetämä mat-ka oli laajasti aihetta va-lottava. Vuoksen alueentaisteluiden vaiheet sel-kiytyivät joltiseksi ko-konaisuudeksi.

Muolaassa tutustuim-me kirkon mäellä vii-meisien päivien rinta-malinjojen ja taistelui-den vaiheisiin. Sillä vä-lin linja-automme jatkoieteenpäin kääntöpaikal-le, mutta jäi mottiin mä-keen jumittuneen re-kan taakse. Siinä vie-rähti ratevasti viisi tun-tia hiljaisen kylän kape-alla raitilla odotellessa.Onneksemme kylän ai-noa kauppa oli lähellä.Se toimi tarpeellisenatankkaus- ja lämmitte-

lypaikkana. Oli hyvä ta-voitella uutta talvisodanhenkeä.

Todelliseen talviso-dan henkeen pääsim-me tutustumaan Sum-man kenttähautausmaanmuistomerkin äärelläkirpeässä pakkasaamus-sa. Evl. Hakalan, juurituolla paikalla käytyjenankarien ja keskeytymät-tömien taistelujen kuva-us oli mukaansatempaa-va. Käsityskyvyn ylittä-vä, musertava, kaikkien aseiden ylivoima pakottisoturimme vetäytymäännoista vaatimattomistaasemista. Summan puo-lustajat olivat kestäneetyli kaksi kuukautta ää-rimmäisiä olosuhteita jaherkeämätöntä painet-ta raskain tappioin. Vii-meisintä, suurhyökkäys-tä, kestettiin 11 päivää.Hakala oli joskus teetät-tänyt oppilaillaan tieto-koneajon, jolla selvitet-tiin mahdollisuuksiam-

me selvitä tuossa taiste-lussa. Olkoonkin, että seoli amerikkalainen ohjel-ma, niin kahdeksan tun-nin kestämisaika suoma-laisilla oli hämmästyttä-vän lyhyt todellisuuteenverrattuna. Kun voima-suhdetietoihin lisättiintaistelumoraalin maksi-mit meille ja minimit vi-hulaiselle, saatiin lisä-aikaa vain muutama mi-nuutti! Esitys päättyi sy-vämietteisiin sanoihin:”Tässä taistelussa oli jo-tain erityistä”.

Lisää taistelujen ko-vuudesta kertoi seuraa-vaksi puhunut HeikkiHavas Hartolasta. Hän luki pastori-isänsä, kan-sanedustaja, komppanian päällikkö Väinö Havak-sen vaimolleen lähettä-män kirjeen, joka on päi-vätty ”uudella rajalla” 15.3.40. Kuin valoina kir-jeestä nousee muutamat kohdat mieleen: ”...Lak-kini sensijaan on 'haa-voittunut' edelleen. Tuon sen Jumalan pelastavan ihmeen muistomerkkinä kotiin.... Summa oli mur-tunut. Meidät heitettiinnopeasti sille suunnal-le... 21.2. oli ensimmäi-nen taistelupäivämme... Tankit ajoivat suoraan korsujemme eteen. Niin sakeassa teräs- ja nik-kelisateessa en ole mil-loinkaan ollut.... yksin asemaan tullessani näin

näyn. Metsästä ilmestyi eteeni parvi valkoviit-taisia miehiä, jotka het-kessä häipyivät pois. Hy-vä Isä oli näyttänyt näky-mättömän vartionsa. Tu-li tyven olo... ja tuhannet esirukoukset ovat minua tukeneet”.

Se 'Summan erityi-nen', jota Hakala pohdis-keli, oli varmasti rukous-vastauksena saatu Hy-vän Jumalan varjelus, jo-ta suuri osa suomalaisia tuolloin hartaasti rukoili.

Palattuamme linja-au-tolle Summan sankari-haudoilta, joimme kent-täkahvit bussin vieressä. Muistomerkille oli tullutkolme venäläistä nuorta. Kysyin heidän kiinnos-tustaan sotamuistomer-kistä. Tytön vastaus oli yllättävä ja selvällä suo-men kielellä: ”Minä ra-kastan Suomea”. Se oli aseistariisuvaa palautet-ta. Samanlaista suope-utta olimme kokeneet jo Muolaassa. Asenteet ovat muuttumassa oi-kean historiatietouden myötä.

Virallinen Viipuri tul-kitsee historiaa omalla tavallaan. Juuri rauhan-tulon hetkellä 13.3. jär-jestettiin taistelunäytös,jossa ”Viipuri vallattiin äkkirynnäköllä, kuten 70 v. aiemminkin”. To-dellisuudessa rintama-linja kulki Patterinmäel-

lä, jossa vietimme infor-matiivistä muistohetkeä paukkeen kuullen. Kau-punki oli rauhan tullessa suomalaisilla eteläisiä esikaupunkialueita lu-kuunottamatta. Tällä oli ratkaiseva merkitys. Jos Viipurista olisi jouduttu luopumaan, NL olisi to-dennäköisesti jatkanut sotaa – meille tuhoisin seurauksin.

Kohteliaina vieraina laskimme kukat venä-läisille panssarijoukoil-le pystytetylle muisto-merkille.

Emme ole unohtaneet

Summan ja Ihantalan sankarihaudoille veim-me sinivalkoiset kukatja kymmeniä kynttilöitä.Myös Viipurin maaseu-rakunnan kirkon rauni-oiden vieressä olevillesankarivainajien muis-tokiville jäivät kyntti-lät palamaan kiitoksek-si, sillä emme ole unoh-taneet.

Erkki HeiskanenHeinola

MuMMuMuMuMuMuMuMuMuMMM ooolollaaa n n kyk läkauppa sai oivana mmmmmyyyyyyyyyyyyyyyyyyntntntntntntntntntnttntttntttn ililililililillili isisisisisisisisisisisissänänänänänänänäänänänänänännännnä j j jj jjj j j j j j jjjjjja a aaa aaa aaammmmmmmemememmmme lämmittelypaikaan.

Summan muistomerkki, Heikki Havas 13.3.10.

Kansallista veteraani-päivää juhlistettiin 27.4.Päijät-Hämeessä ehkäviimeistä kertaa Artjär-vellä. Uusien kuntalii-

Veteraanipäivä ja keräys

tosten myötä Artjärvi onliittymässä Orimattilaan.Myös maanpuolustusyh-distyksissä on jo päätettyjoiltakin osiltaan yhdisty-

misistä. Väkeä oli saapu-nut paikalle kiitettäväs-ti. Tilaisuudet ovat edel-leen erityisen suosittujaveteraanisukupolven pa-rissa. Puheissa ja ilmas-sa on yhteinen sanoma:suomalaisuus, muistotja yhteistyö. Tilaisuussai arvoisensa puitteetniin Artjärven kunnan kuin Hämeen Rykmen-tin tukemana. Valtakun-nallinen veteraanikerä-yksen päätapahtuma jär-jestettiin alueellamme28.- 29.4. Keräys toteu-tettiin jälleen perintei-sin järjestelyin, me res-sut kuljetimme LahdenVaruskunnan varusmie-hiä ja naisia, jotka suorit-tivat varsinaisen keräyk-sen. Keräystulos viime-vuoteen nähden parantuivähän muissa kunnissa paitsi Lahdessa. Kerää-jämäärän jakoperustei-

siin vaadittiin veteraa-nien määrään perustu-vaa jakoperustetta. Alu-een keräyksestä vastaa-va Seppo Vohlonen lu-pasikin, että ensivuonnakerääjät jaetaan prosen-tuaalisesti alueilla asuvi-en veteraanien mukaan.Tämä uusi jakoperusteon tasapuolinen ja pal-velee tunnusta: "kaveriaei jätetä". Jokainen vete-raani on keräyksessä ta-savertainen, niin Asik-kalassa kuin Orimatti-lassa ja Lahdessa. Viimesyksyn TV-ohjelmissakäsiteltiin yksipuolises-ti ja tiettyjen tahojen toi-mesta veteraanien varal-lisuutta. Niiden johdostayllättävän moni kerääjäoli joutunut vastaamaankysymyksiin: "vieläköniille kerätään?" tai "ei-kö niillä ole jo paljon ra-haa ja kiinteää omaisuut-

ta?" Tosiasiahan on, ettäkiinteää omaisuutta onlähinnä sota-invaliideil-la. Valtaosa veteraaniyh-distyksistä on tavallisiayhdistyksiä, joiden va-rallisuus kattaa vain seu-raavan vuoden toimin-taa. Keräyksillä olemmevuosittain pienellä osalla

korjanneet valtionavunvajavuutta ja osoittaneetkunnioitustamme heidänuhrauksilleen niin so-dan kuin sitten Suomenrakentamisen aikana.Kuinka kauan keräykset jatkuvat - niin kauan kunmeillä on kunniakansa-laisia joukoissamme!

Kuva Merja Hämäläinen

Keräystuotto tilitetään ja sitten kahvi ja pulla maistui.

7Päijät-Hämeen

I LV ES

Suurlähettiläs HeikkiTalvitie saapui Lahteenesitelmöimään Georgi-an sodasta Lahden Re-serviupseerikerhon ke-vätkokoukseen. Heik-ki Talvitie on toiminut Kaukasian alueella Suo-men, ETY:in ja EU:n eri toimissa jo usean vuo-den aikana. Näin hänel-lä on ensikäden tietoatapahtumista, taustois-ta ja henkilöistä. Ava-uksessaan hän yllättikuulijansa kritisoimal-la voimakkaasti medi-aa Kaukasuksen tapah-tumien tiedottamises-ta. Välitetty informaa-tio ei suurlähettiläänmielestä ole ollut am-mattimaista, tutkittua ja puolueetonta. Talvi-tie taustoitti alueen eri

Venäjän vaikutusvalta kasvaa ja "uusi suuri peli" on käynnissäkansojen intressejä jakonflikteja vuosisato-jen ja vuosien takaa tä-hän päivään. Armeniaja Aserbaitzan, Tzetse-nia, Inguzethia, Dages-tan, Abhasia, Pohjois jaEtelä Ossetia, Georgianvallankumous ja 8.8. so-ta. Edelleen Ukrainan jaKrimin niemimaan sekäBalttian maiden tilan-ne. Loppupäätelmät oli-vat loogisia, mutta kuu-lijoille tyrmääviä. Ve-näjä pyrkii saattamaanvanhat provinssinsa jäl-leen sen vaikutuspiiriinja näin vahvistamaansuurvalta-asemaansa. Tämän etupiirin Venä-jä ei salli enää liittyäNato:n tai EU:n lisää-vän vaikutustaan. Kriit-tisiä maita ovat Kauka-

sian maat ja Ukraina.Venäjän asenne on erit-täin jyrkkä - uhataan jo-pa isoilla aseilla. Tal-vitien mukaan Baltti-an maat kuuluvat edel-leen näihin provinssei-hin, mutta Suomi ei.Syy on Talvisodassa,missä Suomi vakuuttiitsenäisyytensä. Aikoi-naan solmittiin Molo-tov - Rippendrop sopi-mus, nyt uusi peli (NewGrate Game) etupiiri-maista on jo käynnis-sä huolimatta erilaisis-ta rauhanpuheista. Isotpelaa ja me pienet maatolemme vain nappuloi-ta. Mitä olemme oppi-neet historiasta? Lah-den Reserviupseerit tu-lee järjestämään loppu-kesästä kerhoillan, mis-

Alkuunsa hiukan Mar-kun huumorilla heittä-mä idea, ”eiköhän mekin lähdetä hiihtämään Kau-kopartiohiihto”. Osoit-tautui hämäläisittäinnoin kahden vuoden tuu-mailun jälkeen todeksihelmikuussa 2010. Alus-sa oli puheissa useam-pi lähtijä, mutta sopivaluova hulluus ja urheilu-henki puuttuivat ja alku-peräinen lähtijäporukka kutistui kahden hengenharjoittelupariksi.

Hyvä luminen tal-vi mahdollisti harjoitte-lun aloittamisen tosis-saan jo joulun tuntumas-sa. Lumisilla metsäteilläotsalampun valossa hiih-täessämme työpäivän päätteeksi, me kaveruk-set herätimme Asikka-lan metsissä meidät koh-danneissa kummastusta ja hilpeyttä. Monia ker-toja harjoiteltiin rinkassakymmenen kilon edes-tä painoa ja muutoinkinoikeassa varustukses-sa. Illat venyivät välil-lä kymmeneen ladulla ja se joskus verotti perhe-onnea ja seuraavaa työ-päivää, mutta tavoitettakohti oltiin menossa.

Saimme porukkaam-me hyvän täydennyksen Vahdon Seposta Asik-kalasta, joka oli vastaa-vanlaisia matkoja hiihtä-nyt ennenkin. Hyväkun-toisena aktiivireservi-läisenä Sepon kunto olikohdallaan ilman suu-rempia harjoitteluja. Li-säksi huoltoon tarjoutuiNaumin Aki Sysmästä,

Unelma itsensä ylittämisestä ja omien rajojen voittamisestajoka ei näin ollen päässytitse näyttämään hiihto-voimiaan.

Tiirismaan 40km latu-retkellä testattiin nor-maaleilla suksilla mis-sä kunnon kanssa men-nään. Viikkoa ennen var-sinaista hiihtoa osallis-tuimme hiihtoretkeenSysmässä, myös ahkioi-ta vetäen. Sysmän ret-kelle lähtiessä antoi Vah-don Seppo ohjeita ener-gia- ja nestetankkauk-sesta ja silloin kuulimmemyös Sepon seokses-ta (ranskanpastillia ru-sinoita suolapähkinöitä).Sepon seosta laitettiinpari pussia taskuun no-peaa tankkausta vartenja kenraaliharjoitus Kau-kopartiohiihtoon pääsialkamaan. MyöhemminKaukopartiohiihdon jäl-keen tuo Sepon seos jotuoksuikin niin etoval-ta, että sitä herkkua eiole tullut nautittua sitten Utin maastojen.

Hyvän harjoittelun jäl-keen lähdimme itsevar-moina liikkeelle aamus-ta aikaisin lauantainahelmikuun 27 päivä. Se-pon perheautoon mah-tui kaikkien kolmen suk-set ja runsas määrä va-rasauvoja ym. varustei-ta. Tavoitteena oli ho-peinen suoritus 75km 12tunnin aikana. Ilmoittau-tuessa saimme numero-laput, joilla meidän mat-kan taittumista seurat-tiin. Teuvolle tuli osu-vasti numeroksi 75 jaMarkulle tavoitteellinen300 (korkein mahdolli-

nen suoritus on 300km48 tunnin aikana).

Tunnelma alkoi latis-tua kun pääsimme hiih-tolenkille. Meidän intinmallisten pitopohjasuk-sien pohjissa oli melkeinenemmän lunta kuin it-se ladulla. Talven en-simmäinen suojasää te-ki tepposensa meidänkunnianhimoiselle etu-käteistavoitteelle. Säätoi todellisia lisähaas-teita. Kellekään ei tullutmieleen keskeytys, mut-ta Lappalan hiihtomajaalähestyttäessä alkoi po-rukan juttujen sävy ol-la, että kunhan päästäänläpi, mitalin väri ei enääole tärkeintä. Pronssin-han saamme, kun pää-semme maaliin 24 tun-nin aikana.

Lappalan hiihtomajal-la odotti kuitenkin pe-lastus. Saimme silikoni-voidetta suksien pohjaanja meidänkin suksemmetulivat sään mukaiseenkuntoon. Silikonit saa-tuamme lähdimme ”täy-sin rinnoin” eteenpäinja matkakin alkoi taittuajoutuisammin.

H u o l t o m i e h e m m e kaahaili Sepon autol-la aina edellä ja huolsi-pa hän siinä sivussa mui-denkin sauva- ym. on-gelmia käyttäen lainas-sa meidän koko varavä-linevarastomme. Tauoil-la vaihdettiin välillä syy-linkiä ja sukkia huopaku-misaappaisiin. Taukopai-koilla vaihdettiin myöskokemuksia toisten sa-maa urakkaa suorittavi-

en kanssa. Matkalle olilähdetty monen tasoisinpohjavarusteluin ja har-joitteluin. Toisilla ei ol-lut selässä rinkkaa, jokataas meiltä kaikilta löy-tyi vaaditun 10kg painoi-sena ja asiallisesti pakat-tuna. Rinkka lisäsi mat-kamme haastavuutta sa-teesta johtuen runsaas-ti. Toiset taas eivät ol-leet hiihtäneet hyvästälumitalvesta huolimattajuuri lainkaan etukäteen.Meillä oli pohjalla puolentuhatta kilometriä hiih-toa intin suksilla rinkkaselässä.

Huoltomiehemme pi-ti tauoilla huumoria ylläkertoilemalla mitä seik-kaperäisimmin meidän etenemisestämme ja oletetusta maaliin tulo-ajasta. Sepon malli siitä,että ei hiihtäessä kanna-ta turhaa suksia nostella,

vaan liu’uttaa lunta myö-ten eteenpäin, säästi voi-mia koko matkalle.

Maaliin saavuimme kaikki suhteellisen hy-vissä ruumiin ja sielun voimissa, sekä sillä jär-jellä jolla meidät on josyntyessä varustettu. Ihan omin voimin pää-simme saunaan, jossa vielä vaihdoimme koke-muksia muiden matkaa tehneiden kanssa. Kyl-miltään matkaan lähte-neet olivat kyllä kaik-kensa antaneet. Sauna oli meillekin tarpeen ra-sittuneiden lihasten ren-touttamisessa. Kohtuul-lisen hyvä ennakkoval-mistautuminen helpottiretkestä palautumista.

Kokonaisaikamme oli15 tuntia ja 40 minuut-tia. Olimme ihan tyyty-väisiä sään huomioidenensi yrittämäämme Kau-

kopartiohiihdossa. En-sikertalaisen kokemuk-sella mieli on kuin tele-tapilla, että ”uudestaan,uudestaan”, nyt hope-an kiilto silmissä entis-tä vahvempana. Katso-taan montako saamme ensi vuonna mukaamme Utin metsiin rämpimään vai jääkö se edelleen pu-heiden asteelle tekojensijaan.

Kaukopartioperinteen vaalimiseksi tämä kan-nattaa kokea. Avartuu ymmärrys ja kunnioitus siitä mihin ne miehet yl-sivät.

On sitä ihminen paljonhullumpaankin aikaansa käyttänyt.

Markku Riukka ja Teuvo Jussila

Asikkalan reserviläisistä

sä mm. tämä esitelmä on nähtävänä ja kuulta-vana videoesityksenä. Seuraa kerhon nettisi-

vuja www.lahdenreser-viupseerikerho.fi http://www.lahdenre-serviupseerikerho.fi/

LRUK:n pj Wille Viit-tttanen ja suurlähettiläsHeikki Talvitie

8Päijät-Hämeen

I LV ES

2. MILCOMP FINLAND 2010

Sotilaspoliisieskad-roona Lahden Kilta Ryon vapaaehtoista maan-puolustustyötä teke-vä yksityisoikeudelli-nen yhdistys, joka aino-ana lajissaan ylläpitää jakehittää Sotilaspoliisia-selajiin kuuluvaa reser-vin tietotaitoa Päijät-Hämeessä. Sotilaspo-liisieskadroona on vuo-sien ajan ollut läheises-sä yhteistyössä Hämeen Rykmentin ja HämeenRatsujääkäripataljoo-nan kanssa sekä muka-na MPK Ry:n kurssi ja koulutustoiminnassa.

SOTILASPOLIISI-ESKADROONA LAHDEN KILTA RY

Killan suurimpia ak-tiviteetteja on tällä het-kellä eri reserviläisam-munnan lajit eritoten Sra-ammunta.

Killalla on ampuma-seuran täyttävän kritee-rin luvat läänistä. Kilta kouluttaa jäseniään am-munnassa aktiivisesti, sekä myös järjestää eri ampumalajien kilpailuja Päijät-Hämeessä.

Killan suurempia haas-teita tällä hetkellä on jä-senten kunto, johon kil-ta vahvasti panostaa. Killan joukkue on ollut useasti Kesä-yön mars-

silla sotilas-sarjassa se-kä joka vuotinen spol-olympialaiset jossa jä-senet kampailevat yleis-urheilussa. Killassa to-ki huolehditaan myös oman aselajin tietotai-dosta ja sen kehittämi-sestä. Joka kuukausi jär-jestetään kerhoilta jos-sa on luentoja eri aiheis-ta historiasta aina asela-ji taitoihin. Kerho-illat ja koulutus tapahtuvat kil-lan kerhohuoneella joka sijaitsee Askonkatu 13.

Kilta kasvaa tällä het-kellä todella nopeasti nuorista uusista jäsenis-

Jo perinteeksi muo-dostunut sotilasmaa-ottelu eteläisen naa-purimaamme Vi-ron kanssa järjestet-tiin jälleen Lahdessa 29.-30.5. Suomi - Vi-ro maaottelun voit-ti äärimmäisen täpä-rästi Suomi ja kilpai-lun yksilösarjan voit-ti RUL:n Mikko Hau-tala. Tällaiseen tulok-seen vaaditaan jo ru-tiinia ja tietysti kun-non lisäksi taitoa.

Myös Reserviupsee-riliiton karsintana Na-ton reserviupseerien jokakesäiseen MIL-COMP sotilasmoniot-teluun toimiva kilpai-lu keräsi tänä vuonna 16 osallistujaa. Kilpai-lu oli kovatasoinen ja sen osalajeissa kivää-riammunnassa, pis-tooliammunnassa, es-teuinnissa, esteradal-la, käsikranaatin hei-tossa ja suunnistuk-

sessa nähtiin useita erinomaisia suorituk-sia. Ilahduttavaa oli myös uusien urhei-lijoiden esiinmarssi Reserviupseeri l i i ton joukkueessa. Piirissä on jo pitkään haikailtu oman joukkueen pe-rään. Mikäli olet kiin-nostunut lajista ota yhteyttä yhdistyksesi puheenjohtajaan. Vas-taisuudessa upseerit ja aliupseerit tulevat tekemään eneneväs-ti yhteistyötä kisojen tiimoilla kansainväli-sestikin. Lisää tietoa kisasta www.rul.fi

tä koska pystymme tällä hetkellä tarjoamaan jä-senille haasteita maan-puolustuskentällä. Kil-taan kuuluu eri aselaji-en ihmisiä, eli tämä tar-koittaa että killan jäse-nyyteen ei tarvitse ol-la sotilaspoliisi. Tämän takia pystymme koulut-tamaan erittäin laajas-ti maanpuolustus asioi-ta killassa. Killan suu-rempia ponnistuksia tu-

lee olemaan tänä vuonna edelleen

killan kehittäminen se-kä vuonna 2011 killan 10v juhla.

Hämeen Rykmentti on palkinnut Sotilaspo-liisieskadroonan Teol-lisuusseuran lahjoitta-malla kiertopalkinnolla maanpuolustuksen hy-väksi tehdystä työstä.

Sotilaspoliisieskad-roona on myös ollut

valtakunnallisesti valit-tu vuoden kilta.

T a m p e r e e l l a24.4.2010 kilta valit-tiin taas Vuoden killak-si Suomessa.

Jos olet kiinnostu-nut killan toiminnas-ta niin käy katsomassayhdistyksen nettisivujaosoitteesta

www.spol.fi

TuloksetTT

1. Mikko Hautala2. Urmo Liblik, Viro3. Kaido Ruul, Viro

4. Saku Liehu5. Raul Hindov, Viro6. Joakim Siirilä

9Päijät-Hämeen

I LV ES

27th MilitaryWrestling World Championship

12. – 15. 8. 2010 Lahti, Finland

Friendship through Sport

www.militarywrestling2010.com

Puolustusvoiminen Urheilukoulu toimii Lahden Varuskunnassa

Puolustusvoimien Ur-heilukoulu on nuortenhuippu-urheilijoiden jasotilasurheilijoiden val-takunnallinen valmen-nuskeskus, joka palve-lee ammattiurheilijoita, edustusvalmennusryh-miä sekä toimii ikäluok-kansa parhaiden urheili-joiden varusmiespalve-luspaikkana.

Urheilukoulu on osakansallista valmennus-järjestelmää, ja se tukeemaamme edustusurhei-lua järjestämällä lahjak-kaiden urheilijoiden val-

mentautumisen varus-miespalveluksen aikana.Urheilukoulun tavoit-teena on urheiluvalmen-nuksella kasvattaa ja ke-hittää urheilijaa koko-naisvaltaisesti siten, ettäurheilija tottuu harjoit-teluun, joka mahdollis-taa etenemisen kansain-väliselle huipulle. Tämämahdollistaa varusmies-ten fyysisten ja psyyk-kisten ominaisuuksien jatuloskunnon kehittymi-nen sekä henkinen kas-vu varusmiespalveluk-sen aikana.

Urheilukoulu antaa upseerin perusopintoi-hin ja upseerin tutkin-toihin kuuluva opetustasotilaspedagogiikan ai-neopinnoissa liikunta-alalla, toteuttaa liikunta-alan henkilökunnan täy-dennys- ja jatkokursse-ja sekä -tilaisuuksia sekätoteuttaa aliupseerin vir-koihin kuuluvaa liikunta-alan koulutusta.

Urheilukoulu tuottaasodan ajan joukkoja ku-ten kaikki muutkin Puo-lustusvoimien joukko-osastot. Urheilukoulul-

le on tuotantotehtäväk-si annettu ylimmän joh-don tiedustelujoukkojentuottaminen sotilaslää-neille ja armeijakunnal-le. Sotilaskoulutuksenpäämääränä on pyrkiäkouluttamaan oma-aloit-teisia, sisukkaita ja teh-tävänsä hallitsevia tie-dustelujoukkojen johtajiasekä miehistöä yläjohto-portaan tiedusteluyksi-kön tiedustelu-, valvon-ta ja maalittamistehtävi-en suorittamiseen. Soti-laskoulutuksen vaativienselviytymistilanteiden jasuoritusten myötä saa-vutetaan henkisten omi-naisuuksien kehittämis-tä eli tahtotilan kasvatta-mista, jolla luodaan hen-kisiä edellytyksiä me-nestyä myös kilpailuti-lanteissa

Urheilukoulua ohjaavauusittu Puolustusvoimi-en normi otettiin käyt-töön 1.6.2009 alkaen. Ensimmäisen vuoden kokemukset sen käy-töstä ovat olleet myön-teisiä. Normin mukaan koulutus suunnitellaanja toteutetaan siten, et-tä annettava valmennus tukee urheilijana kehit-tymistä. Näillä perusteil-

la Urheilukoulussa an-nettavan valmennuksenosuus on yli 55 prosent-tia käytettävissä olevas-ta palvelusajasta. Käy-tännössä tämä tarkoittaasitä, että käytössä olevaaika valmennukseen on kasvanut ja vuosisuun-nitelmassa on yli tuhat-ta tuntia harjoitusaikaavuoden palvelevalla va-rusmiehellä. Uuden nor-min mukainen koulutus ottaa valmennuksessaparemmin huomioon yk-silöiden tarpeet.

Valmentautumisen ja kilpailutoiminnan järjes-täminen on osa suoma-laista huippu-urheilu-ohjelmaa, jolla pyritään mahdollistamaan täy-sipainoisesti urheilijanuran jatkaminen varus-miespalveluksen aika-na kohti kansainvälistä huippua. Valmentautu-misen painopiste on saa-pumiserän varusmiesten henkisten ominaisuuksi-en eli tahtotilan paran-tamisessa sekä lajikoh-taisten ominaisuuksien valmentamisessa ja val-mentajakurssien kaut-ta saatavilla tiedollisilla ominaisuuksilla parantaa urheilijoiden oman har-

joittelun laatua.Yllä mainituin periaat-

tein saapumiserän kou-lutuksessa pyritään yh-distämään sekä valmen-nustoiminta että sotilas-koulutus käytännön ta-solla, jotta päivittäisessäkoulutuksessa saavute-taan tuloksia tehokkaas-ti saavuttaen sekä soti-lastaitojen että urheilija-na kehittyminen.

Urheilukoulun suoritta-vat yleensä myös huippu-urheiliii jamme. KuvassaiiMikael Forssell treenaa-massa.

Maailman parasta pai-nia Lahden Suurhallissa.

Kansainvälisen Sotilas-urheiluliiton (CISM) 27. Sotilaiden painin MM-kilpailut järjestetään Lahdessa 10.–16.8.2010. Kilpailupaikkana toimii Lahden Suurhalli.

Kilpailuun odotetaan osallistuvan noin 250 ur-heilijaa sekä 100 johtajaa,toimihenkilöä ja tarkkai-lijaa 25 eri maasta. Jouk-kue käsittää enintään 26henkilöä. Naiset osallis-tuvat ensimmäistä ker-taa Kansainvälisen So-tilasurheiluliiton painin kilpailuihin kisaillen nel-jässä eri sarjassa.

SOTILAIDEN PAININ MM-KILPAILUT 10.-16.8.2010 LAHDESSAKilpailujen järjestämis-

vastuu on MaavoimienEsikunnalla yhteistoi-minnassa Hämeen Ryk-mentin kanssa. Järjeste-lytoimikunnan puheen-johtajana toimii HämeenRykmentin komentajaPääesikunnan Henkilös-töosaston ohjatessa kil-pailun järjestämistä.

Kisojen avajaisia viete-tään torstaina 12.8.2010klo 1700 alkaen. Kilpai-lut tulee avaamaan Puo-lustusministeri Kari Hä-kämies. Kilpailuiden so-tilaallisissa avajaisis-sa ohjelmassa on myösvuoden 2010 SuomenTalent kilpailun voitta-ja Flying Circus, jokaesiintyy Panssarisoitto-kunnan säestyksellä.

Suomi on järjestä-nyt 25 kertaa sotilaidenmaailman mestaruuskil-pailua vuodesta 1963 al-kaen. Nyt järjestämis-vastuulla oli ensimmäis-tä kertaa painikilpailut.Lahdessa on aikaisem-min järjestetty neljät so-tilaiden MM kilpailut.(Suunnistus 1984, Am-munta 1963, 1988, 2001)

Suomi on saanut osallis-tua 15 kertaa painin so-tilaiden MM kilpailui-hin vuodesta 1974 alka-en. Suomi on saavutta-nut 21 mitalisijaa, joista7 mestaruutta, eri paino-luokissa. Viimeinen suo-malainen mitalisti on ny-kyinen CISM painin la-jipresidentti majuri Mar-ko Korpela. Hänen aktii-visella työllä Suomi saimyös mahdollisuudenjärjestää nämä tämän-kertaiset kilpailut.

Elokuussa järjestet-tävien kilpailuiden joh-tajana toimii eversti-luutnantti Reima Kuut-sa Puolustusvoimien Ur-heilukoululta. Kilpailunteknisenä johtajana toi-mii majuri Tarmo Napa-ri. Kisan pääsihteeri on reservin kapteeni ja pai-niliiton toiminnan johtajaPertti Vehviläinen. Ur-heilukoulun koko henki-löunta on sitoutunut jär-jestelyorganisaation teh-täviin. Kilpailuiden jär-jestelyissä on mukana myös reserviläisiä ker-tausharjoituksissa. Päi-jät-Hämeen Maakunta-

komppanian sotilaspolii-sijoukkue vastaa kilpai-luiden turvallisuudesta sekä varuskunnassa ettäkilpailupaikalla.

Kisojen perusviesti on kansainvälisen sotilasur-heiluliiton tunnus: ”Fri-endship through sport” – ”Ystävyyttä urheilun kautta”.

Itse kilpailujen ja nii-den perusviestin taus-talla on Puolustusvoi-mien 2010 liikuntatee-ma: ”Enjoy your life fit - Nauti elämästä kunnol-la” sekä ”Suomen suurin kuntokoulu” teema

Kilpailutapahtumia voiseurata online internetin kautta osoitteessa www.militarywrestling2010.com. Kisasivuilla esitel-lään kaikki osallistuvatjoukkueet ja heidän pai-nijat. Kilpailuiden aikana kaikki tulokset tallenne-taan sivustolle reaaliai-kaisesti. Sivustoilta voiseurata myös otteluiden videointia. Kisasivuil-la esitellään myös Kan-sainvälisen Sotilasurhei-luliiton toimintaa.

OHJELMA

Torstai 12.8. 13.00 - 16.00 Karsinta- ja keräilyottelut vp. 55kg, 66kg ja 96kg,

17.15 - 18.00 Avajaiset

18.00 - 20.00 Loppuottelut ja palkintojen jako vp. 55kg, 66kg ja 96kg,

Perjantai 13.8.13.00 - 17.00 Karsinta- ja keräilyottelut vp. 60kg, 74kg, 84kg ja 120kg,

naiset 48kg ja 63kg,

18.00 - 20.00 Loppuottelut ja palkintojen jako vp. 60kg, 74kg, 84kg ja 120kg,

naiset 48kg ja 63kg,

Lauantai 14.8. 13.00 - 17.00 Karsinta- ja keräilyottelut kr 55kg, 66kg ja 96kg, naiset 55kg ja 72kg,

17.00 - 18.00 Sotilaspainin näytösottelut

18.00 - 20.00 Loppuottelut ja palkintojen jako kr. 55kg, 66kg ja 96kg, naiset 55kg ja 72kg,

Sunnuntai 15.8. 11.00 - 14.00 Karsinta- ja keräilyottelut kr. 60kg, 74kg, 84kg ja 120kg,

16.00 - 18.00 Loppuottelut ja palkintojen jako kr. 60kg, 74kg, 84kg ja 120kg,

18.00 - 21.00 Päättäjäiset Lahden Suurhalli

Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy!

10Päijät-Hämeen

I LV ES

Va p a a e h t o i s e s s a maanpuolustuksessa matka yhdeksänkym-mentäluvun alusta tä-hän päivään on ollut kiintoisaa ”eestaas” liikettä. Vuosikymme-nen alun melko nih-keästä tukipolitiikas-ta tultiin vuosituhan-nen vaihteessa tilan-teeseen, jossa vapaa-ehtoiskentällä koet-tiin todella merkittä-vää yhteyttä puolus-tusvoimien ja puolus-tushallinnon kanssa.

Pari vuotta sitten voimaan astunut la-ki vapaaehtoisesta maanpuolustukses-ta on kuitenkin, jos-takin vapaaehtoisil-le piilossa olevasta syystä, vienyt takai-sin 1970 -80 luvun ti-lanteeseen.

Lain uskottiin tuo-van uusia resursse-ja laajan vapaaehtois-kentän toimintaan. Mikä on sitten nyky-hetken tilanne käy-tännön toiminnan osalta? Viimeisten pa-rin vuoden aikana re-servijärjestöjen toi-minta on kohdannut viranomaistaholta lu-kuisia, sinällään pie-niä, masentavia muu-toksia suhtautumises-sa vapaaehtois- ja re-serviläistoimintaan.

Lähes kaikki PV:n

Niin on jos siltä näyttää vai onko?tukitoiminta pyritäännykyisin kohdentamaanMPK:n kautta, jossase kentän kokemustenkautta siirtyy vain PV:ntilaamien erilaistenharjoitusten ja kurssi-en järjestämiseen se-kä MPK:n henkilökun-nan palkkaukseen. En-si vuoden alusta toteu-tettava MPK:n hallin-non muutos tuskin tuomitään helpotusta tilan-teeseen, siirtyväthänLapin päätöksen tekijätyhä kauemmas etelään.

Vapaaehtoisjärjestötovat tukipyynnöissäänkokeneet pikku vastoin-käymisiä, jotka kenttäon syystä tai syyttä lait-tanut Puolustusvoimi-en piikkiin. Kuljetus- jaajoneuvotuki on vähen-tynyt, ampumatoimin-taan on tullut merkit-täviä rajoituksia. Am-pumaharrastustoimintaon kaikkien reserviläis-ten keskuudessa ehdot-tomasti tärkein toimin-tamuoto, suorastaan si-säänheittokeino. Asiaavain ei oikein ymmär-retä vihreän veran ää-rellä. – Miksi aina pi-tää päästä ampumaan?Kysymys toistuu use-asti. Myös reserviläis-ten oikeudesta käyttääsotilaspukua käytiin ke-väällä harvinaisen tur-ha sanasota. Onneksipukeutumismääräykset

ainakin lähiajan pysyvätennallaan.

Ylentämisperusteet-kin ihmettelyn aiheena

Reserviläisten kes-kuudessa on ajoittain ol-lut epäselvyyttä vapaa-ehtoistoiminnan vaiku-tuksesta ylennysperus-teisiin. Aiemman käy-tännön on koettu tiu-kentuneen. Ylentämi-set ja erityisesti ylen-tämättä jättämiset kir-voittavat kritiikkiä, eri-tyisesti silloin kun ylen-nystä odottavan mieles-tä kaikki ylentämispe-rusteet täyttyvät. Ylen-täminen sinällään ei li-sää kuluja ja se koetaanharvinaisen hyväksi re-serviläisen motivointi-keinoksi. Toivottavastinyt uusittu ja täsmen-netty uusi ylentämis-ohjeistus poistaa turhatepäluulot.

Uusin hämmentävä”tulkinta” tuli loppu-keväästä MPK:n kurs-seista saataviin korvaa-vien kertausharjoitus-päivien määräytymis-perusteisiin. Kurssi-en johtajat ja koulutta-jat eivät vastaisuudessasaa enää korvaavia kh -päiviä ilmaiseksi teke-mästään työstä. Jatku-vasti kohoavat kurssi-maksut ovat jo karkot-taneet monia kurssilai-sia. Valitettavan monetkouluttajat ja kurssin-

johtajina toimineet ovatjo todenneet, että ”kii-tos riittää”. Ilmeisestiaiemmin on päiviä jaet-tu väärin perustein taikoulutus ollut väärää.Jos vain suoranaiseensa-sijoitukseen liitty-vät sotilaalliset harjoi-tukset mahdollistavattulevaisuudessa kor-vaavat kh-vuorokaudet,vaarantuvat suurten asutuskeskusten ulko-puolella kaikki muutkuin Puolustusvoimiensuoranaisesti tilaamatkurssit.

Onko tarkoituksenaajaa alas vapaaehtois-järjestöjen parikym-mentä vuotta sitten pe-rustama vapaaehtoinenMaanpuolustuskoulu-tus - nyt ollaan tuke-vasti sillä tiellä. Kurs-sien yhdistäminen ko-ko sotilasläänin alueellaei toimi, sillä matkaku-lut nousevat kohtuut-tomiksi, kurssimak-sut nousevat koko ajan ja tämä koulutus on jo maksettu veroina. Hyö-ty koulutuksestahan tu-lee yhteiskunnalle.

MPK perustettiin puutteellisesti koulu-tettujen sijoitettujenja olemattomasti jatko-koulutettujen sijoitta-mattomien reserviläis-ten koulutustason nos-tamiseksi aikana, jol-loin kertausharjoituk-

sia ajettiin lähes nolla-tasolle eikä suurin osa reservistä saanut min-käänlaista koulutustavarusmiespalveluksen jälkeen.

Reserviläisjärjestöjen olisi tarpeen keskustel-la suuret linjat selviksi,

jotteivät tällaiset pikkuharmit ylenaikaa rasit-taisi reserviläistoimin-taa. Kyllä reserviläisis-tä pitää aidosti huoleh-tia myös juhlapuhei-den välillä.

Kai Leinonen

Kahden vuoden aikana tapahtuneet tragediatovat saaneet Suomessa aikaan sen että ammun-nanharrastajat sekä kil-pailijat ovat joutuneet aivan eri arvoon tässä maassa.

Uusi aselaki on edus-kunnassa kohtapuoliinkäsittelyssä ja parastaaikaa valiokunnat käsit-televät siihen liittyviä asioita. Se että aselakiaollaan jo tällä hetkellä tiukentamassa erittäinkovaksi, niin ilmestyiKauhajoen tutkintalau-takunnan raportti jos-sa vaaditaan puoli-au-tomaatti aseiden täys-kieltoa sekä niiden ke-räämistä pois ammun-nanharrastajilta. Tä-män lautakunnan pu-heenjohtaja, Pekka Sau-ri on mielenterveysala-nammattilainen ja luuli-

KOHTALON VUODET AMPUMAHARRASTUKSESSA SUOMESSAsi hänen jos kenen tie-tävän että terve ihmi-nen ei tee tämänkaltai-sia veritekoja. Nyt Sau-ri syyttää tästä asiastapuoli-automaattiaseitaja että ne tulisi poistaaSuomesta. Sekin rahajoka tähän suureen ope-raatioon kuluisi, niin setulisi käyttää mieluim-min nuorten mielen-terveyden hoitoon sekäpoliisin resurssien pa-rantamiseen. Poliisijoh-taja Paatero totesi tele-visiossa että tämä ei olemikään ratkaisu tähänongelmaan että aseetkerättäisiin pois.

Tämänkaltaiset aja-tukset pistoolien tä-yskiellosta ovat todellahuolestuttavaa luetta-vaa, kun ajatellaan mi-kä merkitys ampumaur-heilulla on Suomessa jakuinka tärkeää on re-

serviläisen harjoitellaammuntaa omilla aseil-la. Se että reserviläinenuhraa omaa aikaa ja ra-haa ammunnan ylläpitä-miseksi on selvää sääs-töä valtiolle kun puo-lustusvoimat eivät ky-kene tällä hetkellä ker-tausharjoittamaan jouk-koja, ja kaiken lisäksipuolustusvoimat tule-vat lähitulevaisuudes-sa vähentämään sodan-ajan joukkojen mää-rää 100000:lla reservi-läisellä. Se on fakta et-tä jos nyt joitakin asei-ta kerätään pois, niinvoitte olla varmoja ettäse ei jää tähän. Seuraa-vaksi kielletään kivääritja haulikot ja metsästysloppuu. Suomessa onkorkea vapaaehtoinenmaanpuolustustahto,jonka yksi tärkeimmis-tä asioista on ammun-

nanharrastaminen. Jos tämä asia reserviläisiltäviedään, niin voin luva-ta että tämä maanpuo-lustustahto romahtaa Suomessa.

Se mitä nyt seuraa-vien kuukausien aika-na Suomessa tapahtuu kun tätä asiaa käsitel-lään eduskunnassa, on vain meidän harrastaji-en odotettava. Tämä ei kuitenkaan tarkoita et-tä ammunnan harrasta-jien pitäisi tyytyä tilan-teeseen, vaan nyt pitää vaikuttaa kansanedus-tajiin ja muihin tahoihinkaikin tavoin. Ammun-nanharrastajia on paljon Suomessa ja he voivat vaikuttaa siihen keitä kansanedustajia he seu-raavaksi haluavat edus-kuntaan. Nyt hyvät lu-kijat pitää vaikuttaa asi-oihin kun on vielä mah-

dollisuus. Meidän täy-tyy turvata ammunnan-harrastus ja metsästys Suomessa. Lopuksi ha-luan kysyä onko sisä-ministeri Holmlund jahallitus valmiita lupaa-maan, että kun käsi-aseet on kerätty pois ja Suomessa on kaikki hy-vin, niin mitään Jokelan ja Kauhajoen tapaisia tragedioita ei tapahdu.

Se asia mihin viitta-

sin otsikolla kohtalonvuodet ammunnassa,on tosi asia eikä se siitämuutu. Seuraavien kuu-kausien ja toivottavastivuosien kuluessa näem-me, mikä vaikutus kokotällä lakiesityksellä on.Toivottavasti pääsem-me kaikki sellaisiin rat-kaisuihin että se palve-lee ammunnanharrasta-jia sekä muita.

Marko Patrakka

11Päijät-Hämeen

I LV ES

Hälvälässä vietettiinlaatuaikaa ampuen osu-mia hyvässä talvisäässä. Lahden Reserviupsee-rikerhon järjestämään Talvi Cup:iin oli saapu-nut päijät-hämäläisten harrastajien lisäksi vie-raiksi Helsingin aktiivi-sia reserviläisä. Kisa kä-sitti ammunnan reservi-läiskiväärillä 10, perin-nekiväärillä 10 ja pistoo-lila 10 laukausta. Pisteetlaskettiin yhteen ja saa-tiin voittaja. Jos jollain ei ollut omia aseita sai ker-hon aseilla ampua, mikä ei osoittautunut ollen-kaan huonoksi vaihtoeh-doksi tuloksia ajatellen.Ikärasismia ei harjoitet-tu, olimme kaikki samal-la viivalla. Vaikka jokuyrittikin ampua hampaatirvessä, välitön ressu-henki voitti. Viimeistäänsiinä vaihessa kun odot-telimme tuloksia ja nau-timme "enkeleittemme"valmistamaa kotiruokaa. Erinomaisen hieno re-serviläispäivä. Oli myös avartavaa keskustella vieraiden hanssa ja ver-rata kokemuksia maan-puolustustyöstä ja olo-suhteista.

Talvi Cup 27.3.

Kiikan Metsästysseu-ran ampumaradalla Sas-tamalassa.

Mukaan oli kutsut-tu perinteisesti Etelä-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen piirit,mutta uusina osallistuji-na myös Keski-Suomen ja Satakunnan piirit.

Kilpailutapahtumanorganisoinnista vasta-si Maanpuolustusnais-ten Pirkanmaan Piiri ry yhteistyössä Vammalan seudun Maanpuolustus-naiset ry ja Äetsän Re-

serviläiset ry:n kanssa. Kilpailun johtajana toi-mi Äetsän Reserviläis-ten puheenjohtaja Ve-sa Yli-Hongisto. Kilpai-lu on aiemmin ollut il-ma-asekilpailu, mutta tä-nä vuonna järjestelyt oli-vat erilaiset. Aseena olireserviläiskivääri ja am-munta tapahtui järjestä-jien aseilla: 10 ls ja 100m matka, henkilökohtainen ja joukkuekilpailu. Li-säksi oli lipastus-kilpai-lu. Ensi vuonna kilpailutjärjestetään Etelä-Hä-

MAANPUOLUSTUSNAISTEN PIIRIEN VÄLISET AMMUNTAKILPAILUT 10.4.2010

Päijäthämäläiset ilma-aseampujat saavutti-vat viisi mitalia Rese-viläisurheiluliiton ilma-asemestaruuskilpailuis-sa Hankasalmella 13.-14.3.2010

Ainoan kultamitalin toi Eeva Vilander ilmapis-toolin D-sarjassa tulok-sella 372. Hän oli yli-voimainen voittaen 6pisteellä hopealle sijoit-tuneen Etelä-HämeenLaura Wegeliuksen, 366. Pronssia vei Pohjois-Sa-von Reetta Hynninen tu-loksella 363. Eeva olituomassa myös toistamitalia, hopeista. Sen

Viiden mitalin kisathän saavutti yhdessä Ti-mo Paalasen ja MarttiTähkäsen kanssa ilma-pistoolin H-sarjan jouk-kuekilpailussa tuloksella1114. He hävisivät voit-tajajoukkue Kainuulle,1128, 14 pistettä. Prons-sijoukkue Etelä-Hämejäi 2 pistettä hopeasta,1112.

Hopeaa saavutti myösSakari Paasonen ilma-pistoolin H70-sarjas-sa. Hän hävisi tulok-sella 363 yhden pisteenvoittajalle Keski-Suo-men Antti Weijolle, 364.Toinenkin mitali oli täs-sä sarjassa lähellä. Es-

ko Marttila ja Lapin Yr-jö Mäkelä ampuivat sa-man tuloksen 356 muttaMäkelä voitti sisäkym-peillä 5-3. Kolmannenhopean toi ilmakiväärinH50-sarjassa Jarmo Jär-velä tuloksella 383. Hänhävisi voittajalle Keski-Suomen Jari Lehtiselle 5pistettä. Lehtisen tulos388 on uusi ResUL:n en-nätys. Entinen oli Järve-län vuonna 2007 Turus-sa ampuma 386. Viiden-nen mitalin, pronssisen toi ilmapistoolin H50-sarjassa Mauri Pokki-nen tuloksella 366. Voi-ton vei 3 pistettä parem-

malla tuloksella Etelä-Hämeen Veikko Alanko, 369 ja hopean Etelä-Kar-jalan Jouko Lehikoinen 368. Pokkisen prons-si oli tiukassa sillä hän, Etelä-Pohjanmaan Jarmo Vuorinen ja Varsinais-Suomen Matti Anttonen ampuivat saman tulok-sen 366 mutta Pokkisel-la oli eniten sisäkymppe-jä, 6, Vuorisella niitä oli 5 ja Anttosella 2.

Eeva VilanderKuvat: Keijo Vilander

H50 sarjan voittaja on Veikko Alanko Etelä-Hä-meestä, toinen Jouko Lehikoinen Etelä-Karjalastaja kolmas Mauri Pokkinen Päijät-Hämeestä.

Kuvassa Inkeri Haarla-Kettunen, Pilvi Salovaara, Susanna Jaatinen, Katja Heinonen, Marja Koukku.

meessä, jonne pyritään saamaan taas runsaas-ti osallistujia Päijät-Hä-meestä.

Laser: 1. Asukas Kir-si 47,1 2. Anttonen Heli 45,0 3. Yli-Savola Sirkka 44,7 LAHTI 7. Könönen Marja 43,2 LAHTI

Ammunta Y 50 1. Rau-hala Marja Vammalan S. MPN 93 2. Järvinen An-ja Vammalan S. MPN 92 3. Haarla-Kettunen In-keri Ylöjärven MPN 92 (napakympit ratk. järj.) 4. Yli-Savola Sirkka Lah-den MPN 82 5. Könönen Marja Lahden MPN 77

A 50 1. Salovaara Pilvi Vammalan S. MPN 100 2. Jaatinen Susanna Lah-den MPN 97 3. Heino-nen Katja Lahden MPN 95 5. Savolainen Terhi Lahden MPN 94 8. Asu-kas Kirsi Lahden MPN 93 10. Lehtinen Minna-Kaisa Lahden MPN 89

Joukkuekisa (kolmen parhaan tulos yht.):

1. Pirkanmaa 287 2.Päijät-Häme 286 3. Ete-lä-Häme 276

Ilmapistoolin D-sarjassa voittaja on allekirjoittanut, toinen Laura Palokangas Etelä-Hämeestä ja kolmas Reetta Hynninen Pohjois-Savosta.

MPK -kouluttaa

Maanpuolustuspäivä, Hämeenkoski 30.07.2010 Kehitysvammaiset Intti-tutuksi kurssi Hälvälä10.08.2010

Perinneasekilpailu Hälvälän leirialue 14.08.2010 Testaajakurssi Hennala 21.08.2010

Johtamisharjoitus Hennala 03.09.2010

Nuorten maastokurssi 2 Hälvälä 03.09.2010 Kalustokoulutus Hennala 04.09.2010

Laskeutumiskoulutus Hälvälä 04.09.2010

Nuorten maastokurssi 1 Hälvälä 04.09.2010 Poikkeusolojen ruokahuollon kurssi Hälvälä07.09.2010

Hygieniapassi Hennala 08.09.2010

Ratsuväen perinnepäivä Hennala 09.09.2010 Valtakunnalinen turvaharjoitus Päijät-Häme 10.09.2010

Etsintäkurssi Hälvälän leirialue, Riimu10.09.2010

12Päijät-Hämeen

I LV ES

AALTOSEN PUUTARHA OYPorvoonjoentie 10, LAHTI

Puh. 03 735 2323Fax 03 735 2223

JO YLI JO YLIYLI 50 50 ONEETKERTOAN OLEMME KEODEN AJANVUODEN AJAN OLEMME KERTOUODEN AJAN OLEMME KERTOVUODEN AJAJAJAN OLEMME KERTRTOONEETEETET

N KUKKASIN KAIKEN KUKKASKAIKEN KUKKASKAKAKAIKEN KUUUKKAKASKAASAS NIN

ASEET JA TARVIKKEETLauneenkatu 82, puh. (03) 881 0444

www.asepiste.fi

1.9 Syyskauden avajaiset Pajulahdessa klo 17.30 jäsenille, järjestää Nastolan yhdistys

4-5.9 MNL:n Liittohallitus Ikaalisissa

11.9 Perhejotos Vierumäellä klo 10 – 14 , maksuton ja avoin tapahtuma kaikille

17-19.9 Nasta –Harjoitus HIMOTTU Mikkelissäwww.naistenvalmiuliitto.fi

19.9 Osallistuminen Veteraanikävely Lahdessa jaOrimattilassa

MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITONPÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI RYTOIMINTAKALENTERI SYKSYLLE 2010

Tärkkeittä llinkkkejäPäijäät-Hämeen RReserrvipiiri: wwww.aasaapenn.neet//reesppiirri

Reserrviupseerriliittto: wwwww.rul.fiReseerviläisliittto: wwww.reeserrvillaissliittto.fifi

Resservilläisurrheiluliittto: wwwww.reesull.fiMMaanpuuolustuskoulutusyhhdisstyss: wwww.mmpky.fi

Puolustusvoiimatt: wwwww.mmil.fifiMP-mmyymäälä: wwwww.maaanppuoolusstussyhhtioo.fi

31.07.2010 Piirin perinnease ampumamestaruus- kilpailut

14.08.2010 - 15.08.2010 RESUL perinnease ampumamestaruus- kilpailut, Hälvälä

28.08.2010 SRA-ampumakilpailu

04.09.2010 SRA-ampumakilpailu

03.10.2010 Hämeen Rykmentin vuosipäivä

16.10.2010 Heinolan reserviläiset 70 vuotta

27.10.2010 Piirin syyskokous

06.12.2010 Itsenäisyyspäivä, iltajuhla, Lahti

24.12.2010 - 25.12.2010 Jouluaaton ja -aamun vartiot

Reservipiirin toimintaa