Tutkimuksen r?nsis.il jaiv-ena t a r k a i tiiksena s l j s e l v I t t 3 a t i r t k i - 7 > r- *. ..L4.sd-Ci~eel-t-a l ö y d e t t y j c n rrna4rnj Pohkarei den k u l j e tussuunna t

mbrt?enir, s t s a t i-qrafiaa ja kiv.i..Iasku jen p e r u s t e e l l a s e l v i t -

tSa moreenin l i t o l o g i s . t a k ~ o s t u m u s t a . cfutkimukcen o l e e l -

lisena bsana s S I runsas geokem.iallis.te9 nay t te i .den o t t o seka rns~eeninayt t ; e iden o t t o rnsreenl.tyypin mX?tsittZrniseksi.,

M a i s t e r i Max-tti Kokkolan e s i t y k s e s t ä o t e t t i i n myös esaista

rnontuis ta ~ i s e i t a m t l . ~ r s s u u n t a u s p r e p a ~ r i a t t e ja normaalin suun-

tacislaskrrn l i.siii.:si. N2.itt.en Z i s l i k s i kaivettiin uudel.7een

r n c ? ~ . t ; t i t 3, 2Q j a 7.i1 a u k i ja ylcsi. u u s i r f i i ~ 7 t u 4 4 k a i v e - t t l . i n

mil,:-ron2yttei.den saaxiseksi. T, i sSk~ , i k a i v e t t i i n gintamont-

t u j a Surnuinmaen zlueeP1.e ( M39 - 4 8 ) . Naista mon tu i s t a .t ~ . e h t i . i n nc - smaa l i t siiuntaus1ask:i-b n s i n yhden n e t r i n syvyy-

2es tZ . Tztz k i r j o i t e t t a e s s a kiviiaskvjen teko on viela kesken,

koska t iukRa shjelrnarnmo p a k o t t i meidat s i i r t y rnaan uu-

d e l l e e n Péshcn tu.tkimu.salti .eelle varnistnmaar! m a i t t e n

suun~tau.shasku. jen pa.ikkunsapi.tavyys . Siionenjoel l a. f c; imi vs

ryhná-Fas.kkinen kalliopes2puslel.h sai. tehtauSksi suo- . . :rittaa k%.v:i.las'xisit syksyn kr.xl.ueue,z ja lahettZS tulokset

suoraan Ohar i in . . - ". Työ o~ v i e t y P2iFes alkuperaise~ ohjelman ~ukaiseuta i a p i .

Ru i tbenl.r.in j n t e h t y v2hZ.i 2; .j S .~:ui~Leics:.i.ri e o l 2 X c a i n i . t t u jen . . Baz$enn~! s-berr i:isZksi sl joi?# t.ama!.? a. esix. rnrrint tu sovelia -

aanpaan ~ a i k k z a n jne.

Ra.ilrki.aa~ 11tnivett . i in 44 n.urnes~bi tua mant t u a . F?on,t%ia 2 0

puut tuv. Icuibenkin sar Jasta.

TySs2rn te ly on t a p a h t u n u t kaivinkonetyös4entePyna ja

ry?.rni=i jaett iin s j. t e n , e-::tY y k s i ryhrn3n j5,;;en k a i ~ r a t t i .

msntut. v:i'imliksi terassei.nt:er, ja t ninen osa ;-yhm:i.s-kZ

i;uor.i.-kti. t , a r p e e l I i . s e l h a v a i ~ ~ o t j a n%yttei.!Gen otat p e ~ S s -

t a k u l l c i e n . Tjiösi,;entely t i i l l X t a v a l l a on nopeaa 5 2 "ky5

edistyy hyvj..~, , mu-+,ta oli havui-ktavissa vailtei1.1~~ ia t5.l-

laisessa jii.rjes+elmZssa: Mont:.in kaivattajalla ei aina ole

~abdo'l.li.si.1~1i~iia tarkltail1.a moreenipat joissa nZkyviX vai-

hett!~.mic;vyöhyl;keI.ta, jotka saa+:tavat eraissa tapauksi.sna

merkitä kahka eri msreenlpatjaa. Taälöin kaivattaja saat-

taa kaivattaa terassin spimattomalle tasolle eikX huomi-

oi. patjojen valista rajaa. Tama olisi poisteti-avissa si-

ten, etta kaivinkone odottaa avatun. m9ntun Zirella kun-

nes havaintojen perusteella voidaan m3XrittZ5 suuntaus-

laskuja varten kai.ve$tavien terassien tarkka asema.

Maapera

Korke:?serot tutkinusalueella vaihtelevat pienillä alu-

eilla suhteellisen nopeasti. Korkeimmat alueet ovat 1a-

hes 200 metriä meren pinnasta. Alimzan ja korkeimman

montun v!-!.linen korkeusero !rako tutkimusalue huomioon-

ottaen on noin 80 metrin luokkaa.

Karttalehdellä 324909 (~urnuinmaki) val.litsevana piirtee-

n5 osiat drumliinimuodostumat , varsinkin Piekskimaen tien varteen sijoitetut montut ovat drumliinin molemmin puo-

lin. Suuntauslaskut tältä alueelta antavat vakuuttavan

kuvan jiiän li '~kesi.i:lnnasta. Tlrumliin ' en pintaa peitt5.S

mcein kivi.kerros, joka parhaiten tulee esille peltojen

reunoilla nakyvista kivikasoista. Surnuinrn5en sinkki-

1ohl:are on löydett;;; t5l.l aisesta, pellolta kasatusta

kiviröy kiösta. Alavammilla mailla moreenipatjojen pääl-

le on muodcstunut glasifluviaalisia kerrostumia, eritoten

Hk-Ht-ker-roksia. Savimaita ei juuri tavattu avatuista mon-

tuista. Eräissä, järven rannoilla sijaitsevissa rnontuissa

tavattiin ohufita savikerrostumia (M28), jotka ovat svnty-

neet jZrvi.en rannnilla aikana, jolloin jarvien laajuus

on ollut s~iurempi.

Pieksäm'ien tien varressa, ennen karttalehdelle 324909 tu-

Boa, on selvapiirteisiä tien suuntaisia harjumuodostumia,

gjoitten suunta viittaisi pitkittaisharjuihin.

Tutki.musalmeid.en maala j it :>n arvioitu silmarnli.5r2iicest i.

jokaisesta montusta ja arvmoinnin perusteell.a tyypilli-

sin moreenimanlaji. on HkHtYr, joka vastaa tyypillisinta

Suomessa tavattavaa moreemia. Oleellisinta on se, etta

maalajeista puuttuu jotensakin tarko;n saves. Kivet ovat

yleensä melko yyöri-stynektä, varsinkin iso~mat kivet.

JgXn llilc!reet uurx-ehavaint ojen - - - - - - - - - - P - - - - -- -

ja ~u~~ntauslaskujen ---- - - per;:steella. Mi7;soanaly Tsinäytteet on mcrlc&tty maala ji~rofiileihin

BIKRO-sanalla siihen kohtaan mistä nzyte on otettu. Näy-

te~umeroina an käytetty qeo!:emiallisen naytesarran nume-

roita. Suu.ntauslaskuissa on yleensa Käytetty sadan kiven

laskusarjaa. Vai.n eräitä poikkeuksia on kivlen vähyyden

VUO'. 8 1.

Luiulsten uurrehavaintojen Ja suuntauslaskujen perusteella

voidaan pit5a suuntaa 330 astetta alueella vallitsevana-

p?-52iikesunntana. Havaintojen perusteella voidaan pc'5ntel-

12 tamán liilresuunnan alleen viimeisi~man voimakkaan.

Mutta suiinta esi 'nt-;y myos alemmissa kerroksissa jakaan-

tuneena haaruBkamaiseen muokoon siten, että syntyy kak-

si ::~aksimia 300 ja 330 astetta. Rdellarnainitut suumnat saat-

tavat olla samassa tasoseakin ja ovat syntyneet otaksut-

tavasti j5Xn myöhäisernmKn kiertokiikkkeen seurauksena si-

ten, etta alempi 300-310 astetVa on muuttunut jäZn liik-

keen vaikutuksesta 330 suunnaksi. T a t a kiertoliikettä

tukee myös se seikka, että moreeniprofiilissa ei ole ha- vaittavissa selviä kerrosrajoja mainittujen suuntien va-

1i11Z. Tämän johdosta olen tukkinnut suunnan 300 vanhem-

maksi ja 330 nuoremmaksi suunnaksi, mutta samanaikaisen jSitikön synn:yttamSksi.

Karttalehti 324106

T a I i a 1:arttalehdella 02 havaittavizsa liikesu:--.ta 220-

230 astetta , joka suunta melkein poikkeuksetra asettuu ï30:n sïalle. Tamän saunnan vaikutlls heijas%uu allaole-

vaan 3 3 0 :n suuntaan vähe:nrnän selvlina. Suunnat plitSitty-

vat itiipuolella olevan jarven rantaan ja havaintojen

vahyyden vuoksi ei voida varmundella sanoa, jatkuuko ko

suunta jarven koillisrahna!.la. Koska sur~nnat ovat vallitse-

vina -olet e t a n nunr,i.mnan j35n 1iS.kesu::nnnnpXZllä. on nämä

suunnat tulkittava reunamoreenien aiheuttamiksi. Vehvil3.n- lahden rannalta, jos::a em. pari-kittaissuu~~nat on havainnoi-

tu, on nontusta 28 lsytynyt noin metrin s:yryyydesta ja sen

ylapuolelta orgaanisia jätteitä, joitten ajoitus ratkai-

see poikittaissuunnan luonteen.

Mikäli edellä rnaini-jtu tulkinta pitää paikkansa jäan lii--

suuntiin nähden, on luultavaa, että malmilohkare on kul-

'ceutanut löytöpaikalleen suunnasta 330 asteBta ja on

todennäköisesti pitk5matkalaincn.

Pistvessä 2 2 on havaittu suunta 350 astetta, joka heikkona

heijastuu myös pisteessa 25 hieman lanteen kzantyneenä.

Suunta erdttuu 330 pSä?le.

Karttalehti 324109

Valli$seva su:ln.ta on tal-lakin alueella 330 astetta, joka

I.nenee melko selvänä s.uuntana lShes jokaisessa suu.ntaus-

laskvssa. 339:n suunnan alla on kuite -kin enemmsn tai

vt'hearn2n seiv5 270 asteen s~il~ita, joka taipuu jonkin ver-

ran kaakkoon. TSm3 suunta on jotensaki? vallitseva kok?

alueella ja on i3ltäZn selviisti suuntaa 330 vamhe mpi.

kuten kar,ttalehdella 32A-106, on täl1.äki.n alueella 330:n

paallii 360-10:n suunta hava:i.+tavissa.

Ka~ttaPehti 32?101

Voimakkaimmat S3Q:n s>luna&t sijoittuvat tälle karttaleh-

dePPe, Varsinkin Haasakoski-Pieksämaki-tiehristeyksen

seutuvj-lle kai-vetuista pintamontuista t ~ h d yt suun?:aus

laskut antavat vakuuttavan kxvan vallitsevas~a suunnasta.

Eintamsntuista ainakin yksi kai~ettiin kallioon saakka,

joten suunnan 339 alayilole'ila, ei ole tällä pim$amonttu-

sarjan alueella muita suuntia. Alue oh sitäpaitsi koko

karttalehden korkein, eli noin 200 metriä meren pinnan

yläpuolella.

PieksSmSen tien suunnassa pohjbhseen suunta 330 on edel-

leen valliseanna pääsuuntana, mutta sen lisäksi tulee

näkyviin t5tS vastaan Kohtisuora suunta noi-n 230 astetta

joka jaa e r z i n paikoin vallitsevan suunmn. yl2ipuelelle . . rnu+ix :c rssakin tapauksissa myös sen alapuolella. N a m a

sul~nn-<t voidaan tulkita reunamsreene5ksi.

Aienmin 71ainitt-u haarautuaa suuntaus5 iagrammi ssa välillä

30Q - 730 astetta ilmenee tällä karttalehdella selvasti

Eiikit eivztirtaudu toisistaan celv~piirtelsiksisriksi

suunnikseen, vaan usein haarautuvat eri syvyyksilla kah-

teen osam muodostaen kumpikin oman maksiminsa. Suunta

300 on katssgtava vanhemmaksi suunnaksi, koska se ylös-

p'ii n tviltaessa havi 33 330:n maksimln alle.

Ilm3kuvakarttoihin on merkitty jZän liikesuuntia eri

varein, joista vaaleanpunainen on tarkoitettu osoit+a-

maan a l ~ l e i l l a vallitsevia pZi1 i.ikesuun*ia. Nuslten asema

on rnerki tty ci%en, etts e r i-ikäiset lii'ces~iunnat voi3aan

erottaa toisistaan. Arviointi perustuu pelkZst?i?n saatui-

hin suuntnusln~kutuloksiin ja niiden syvyyksiin, e i k ä

x i ssXFn tapauksns::a voine olla taydell inen esitys koko . .. .. alueen ;aan liikesuunnista. Takeapi tulkinta ja tietojen

ko'lrcaminen-tuo lisävalaistusta asjaan.

d-Y-es,lcL-&-L Yeikki Koskela f il . kand.

Rq,~l -~ i - . ' ; i 2. I l vose i , työryhr~liin 1naa9er:-.ie;eolo!;:isis t a tut!.:inl-ilk-

s i s t a l i~zruvec!cll:-j. 30.5-15.6 1 Ci73 vS.liseni2 a i k a n a .

1 . ,L;r l r i~i : i r j:Zs;.nistl; Ilvmen ja : uuri :1~11 o s a l l i s t u i v a t oulu-

t u s l - 2 i v i l l v Zspoon S l a r i s a 2 ,-21;.5 5a s i i r t y i v ä t tc.mYLn j2 l -

1-etlm ; ,l. 5 i.iuruved e l l e , j o?~r,e 30.5 s a : > , p ~ i v a t myös i erininl:ilam-

o i j a ' enonen.l!yhrri< rca. j o i t t u i e r a i j e n in~iclen L i , : l r n i e t s inn i in

p i i r i , s a t y ö s k e n t e l i ~ r i e n henk i lö i i4en kanssa Savibon t i l a l l e

1, iuruved eri_ ki r l . ro l lc . i -a j o i tus ra i l11 a a ;j ou? ii t t i i n ryhrl::Ln toimes-

t a si ivonm-an J a iiunnostamaan asurniskel~~oiseksi,jo11aise1isi

s e l o n u k s i o n n i s t u t t i i n l 5 h e s saariaankin.

2. llyhyen ennakoivan a lueeseen t u t u s t u r l i s c n ja lkeen p 5 S s t i i n

v a r s i n a i s e t t u tk im; s työ t a l o i t t a m a a n 1 .6 .1973.~m.ajankohdas-

t a l z h t i e n on morcenitut!.;irnilsta s l io r i t e t t u anFetun s-i lunnitel-

man p u i t t e i s s a ja t y ö ja tkuu edelleen.;<yhrn;.:5n or i p a l k a t t u

paikka&:unr?alta mieshen1,:ilö l a h i n n 2 av-- j~tamzan s u o r i t e t t a v i s -

. . sa ;,caiva.ustöissa 6.6. -73 15ht ien.A jar~kohtr_ian n.iihtlen l i a rv ina i -

s en r u n s a a t s a t e e t ova t a i h e u t t a n e e t a i n o a s t a a n v a h a i s t a h a i t -

t z a v? i l i t tömZi le t y ö , l . ; e n t e l y l l e niaastossa.3en s i j a a n maal_ieriin

s u u r i v e s i p i t o i s u u s on o l l u t h a i t a l l i s e n a telrijt'ini'i tu tkimus-

:caivantr).jen a l a o s a s t a s u o r i t e t t a v i s s a s ~ i ~ i n i ,ausznaly- ,~seissS.

I'aaneri;g v e s i ~ i t o i s u u s on e d e l l e e n s u u r i , j o t e n n n i n i t t i s t a s e i -

Lzsta on j a t p u v a s t i h a i t t a a t u t k i m u s ~ u u n n i t e l m a n mie lekkS5l le

tote~~ttsmFselle,i+~m.useiden tut ' l-i .nusnizteii!en gail-1 o j a on jou-

d u t t u siirt '; riZ5;.in r r i a a s t o l l i s e s t i kor1. t - i l le p a i k o i l l e , j o tka

tut1.t iinulcsen 'caiinalta, e i v z t rh!3 3 l e k a i k k e i n e d u l l i s i n p i a .

' J r i t y i ~ ~ n uh; --avana on t i l a n n e t t a t n r l c a u t + l t a v a rri:hdoll i s e n

Yaivin , onctyGskentelyn k a n n a l t a .

3.TghSn nernezs2, on tu tk inu : : t a s u o r i t e t t u yhde%skissS a i -

. ' iaisemmin n imetyssa k o h t e e s s a , j o t k a s i j a . i t s e v a t k r t t a l e h -

t i e n 5323-05,0% j a 136, a l u e i l l a . Y h t e r n s G on te"ity 22 tutl,:i-

r;iuslna.ivantoa, j o i s t a on t e h t y Ita:.i-:;i sui in tausznalyysiZ kus t a -

: ~ i n , y h t e e n e S s i i s 44 seka o t c t l u 110 n i i y t e t t 2 ~ ; u o k e m i a l l i s -

t a t u t % i ~ : u s t a v a r t e n j a l i s? iks i 44 moreenin i iy te t tä f r a 2 t i o -

ana lyyse j a v a r t e n . i::oreenin I i i v i l a j i e n pe tro:.raf i s e n koostu-

mulcsen mS?irityksi5. on s u o r i t t a n u t I ' ; . V i i s t i muutamien p a i v i e n

;ii jan apilna,an joku h .enki lö m;..apera)eoloftisesta .. ry.hmZsta. Ta l la

h e t k e l l 5 y l i p u o l e t k ivi1ask:uis ta on t e h t y .

4 . S u o r i t e t t u j e n t u t k i i ~ u s t e n p e r u s t e e l l a on s e l v a s t i h a v a i t -

t a v i s s a , e t t ? i l ~ i u r u v e d e n a l u e e l l a on t y y p i l l i s t a pohjamoree-

n i n e s i i n tyminen $ 0 hyvin l Z h e l l 2 mz,anpintaa,keskim5lirin 20-

40 cm syvy.-ydess5.liol.o maata. a j a t e l l e n t i l a n n e on s i t e n va r -

s i n noikkeirkseJ.linen j a o t t a e n huoinioon I . , iur l~vedcn v a r s i n

v x i h t e l e v a n to; )ograf ian seka. a lueen s u b a k v a a t t i s e n luon teen

korostuu. vo reen in e s i i n t y r n i s t y y 3 i . e ~ t i s e s t%:ïn;:.in .I.loreenin

nur i s t1 . jne i suu t ta lcuvastaa hyvin s e s e i k k a , e t t 2 l a rne l l i raken-

t e i t a t a v a t a a n jo 40 cm patissa maanpin,lasta.Tliihes j o k a i s e s s a

tut2-imuslcohteessa on moreenissa t o d e t t a v i s s a larriellira.:centei-

. . t a , u s e i n v i e l a . e r i t tS .? .n sel_v:?.s t i kehittyneita.Pintamoreeni on

rnonin n a i k o i n o s i t t a i ~ l a j i t t u n u t t a j a huuh tou tunu t t a .Y le i se s -

t i o t t a e n gohjamoreenissa e s i i n t y y runsaah.i,:osti l i i ~ e e n s i i rapa,u

tuneita,!iah_m~nsa s & i l y t t % n e i t a k ' ivi i3, jot i .a i : r r o i t e t z a e s s a ha-

j oava t h ienorake is ( :ks i a i n e k s e k s i .l.ryös n.#.id.en ra,:pautuneiden

k i v i e n es i in tyrnisrunsau-s on Kiuruvedell$i n o r m z a l i i n meik2lgLi-

s e e n rnoreeniin v e r r a t t u n a h a r v i n a i s e n korkea.

S.I::or?eniri suuntautuminen e i cnZ2 -n in t aosas sa ,ku ten od-ottaa

s o p i i k i n , o l e kovin s e l v a s t i nZkyviss5 . N . 60:; n i n n a s t a (2il-30cm)

telld.iist.9 s u i . : n t a u s a . n a l y ~ r s e i ~ o s o i t t a a s u h t e e i l i s e n voimakas-

- - >iaa~>eri~i j ;eoloi ; inui l t1rtlri::;ils 1 iuruved.el l5, on jat;runu.t

. . 1 6-30 . 6 v!:ll j.s on;>. a i k z n a samanka?. k c 7 . i ~ eria ;.:uin l,:e sii.kuu;~. a lku-

puoliu!l:ollai:in. TyEr~ihnll:;.n hen2- i l i j l c~os tu i~~us on e d e l l e e n sa.nIa

. . .pa. i tci e t t i ju.?~annv.lrsen ;;'ri_tuyf;.es:::i 0 l l ~ ~ ? i 3 . vô,-paaja1;:~0~1 j3.l-

ir tien OII. tutl::irnusl~rziv~':~~to j ar3 ryh.d g t t y te:-:,:ernii.Srt 1:aiviri::onzen

a .vul la . -Xi esvoirnig on a7.u.: eL7.a t e h t y t!+Lh!ri.l? saalrka yhtecnsii

. . 29 t i .?t i : imJs!,-aimtoa, jotl ,<a l<.all,:l-i ulott1.iva.t - : :nhJagoree~i_in

iz 07iat - i e t r i n sjv~~Fsi!;'..'Tut:rj-mus,~~l~e~;n no?) jo i sosassa , ! ;a r t -

t a l e h d e n '5324- a l u e e l l a , ;;'ov.clilttiin t u t k i r n u s p i ~ tever: . ou toa ha r -

vei'i tcri..aa,an i l m e i s e n aikaou1a.n l;a.l;ia. - - l i a i v i ~ k o ~ e t y i S v i . ente?-y a l o i t e t t i i n tu tki rnusaluecn e t e l a i -

si;n?l:i!Zs t a o s a s t a 1 6 , iUruvcfi.en 3uirta.nan lcyl'is t5i j a tlirnan jallceen

. . s i i r r y t t i i n I;zutaj?irveri_ yri,n:l,iistöön j a e d e l l e e n KiemiskylS:in,

j o s s a t :xt?: i ir iuspi~tei tZ oli s i j o i t e t t u - y h t e i s t y ö s s z m a i s t e r i

i ielovuoren ki in: i ios tavi in f:eofysilc::.al!isiin ' r i a i r iö i i i in .

Tautaji:ive:i y rnp~~. r i s töusZ s i j a i t s e v i s s a . tut-.:i!i,uskuopissa

on ~ein~rs!~;al_lio u.seiinnir,sa t=.-avl?~:,issa t a v a t t u jo 1-2 n syvyy-

dessi:!. . j . :uiter~liin jo t$i,lt% a l u e e l t a t a v a t t i i n vnaiirriiZiset mer-

k i t n o r m a e l i n , t i i v i i n :?ohjamoreenin a l l a s i j a i t s e v i s t a s a v i -

rnoreeni- ja savik:errostur-i is t a , j o t k a o v a t voimal:::,aasti noikke-

a v i a Liuruveden sell:?4. y l e e n s a a j a t e l - l en koko Suo!ileni.'in moree-

n e i s t a . N Z i t 5 e r i t t a i n ; ? l a s t _ i s i a , savesri l ; i -ai ta j a v:linilti:i,i-5.n

voimakkaan s i n i s i , 5 t a i 'fiairnaan s i r i i s i a k e r r o s tiirnia on ede l -

l e e n t a v a t t u r1~nsaa.s t i Xie!i:is jarven yrnpciris t ö s t a . TZs ta pa i -

T ~ o i ~ i si.?htee l . l i s en pu!-;taasta ur11:ies t a on e n s i n a l l e l c i r j o i t t a -

n1.J.t j a ~iyöhemzin cr l~ r i i s ,Y - muut ryhrr,Sn I j:: .- s e n e t löytani:,:et s e l v a a

orr;,i.anista a i n e s t a , ;j oskán m5ri.rat ova t s u h t e e l i-isen v:$h;=;isig.

f 'olztirnatta t5ssi:l yh.teydessá s e n !?nernnCs 1öyd.ön huomatta-

v z a t i e t : - e l l i s t,< ~sr!.l-i'ci/s ta 1:ranat i;::;a 1.roro:i taa s e n toden-

. . ii:r~l.röi::.:esti s u u r t a rri.al-r:?inetsirlrii-i,1.~istZ merkitysta.TSm2n m a a -

l a j i n a t aan es i in tyminen a s e t t a a t a i sa:?.ttaa a s e t taa t u t k i -

:n~,~l.< s en lij-it,?l;iohtana o . . l e iden rnalrniloli;rareid.en e s i i.ntyrnisen

j a a1l:lur:eriin uu teen valoon.-(P2scii yhteyciessii vo idaan m a i -

n i t a , e t t ' 5 tuon s i n i s e n . saven-savimoreenin a l t a 1-öydetys ta s i l o j c a l l i o s t , z on tava , t tu uu~:resui:i.nta 270-2Gs0 .Suunta e s i i n -

t y y e r i t t n i f i . voimal~rkaasti j a s e l v i i s t i .T.orrnaaleissa lca l l io -

p s l j a s ta.rilisca e s i i n t y v a i l i r r~esuun tahan o n ti_illii. a l u e e l l a

n . 330' j a 1isS:si e s i i n t y y omana v:EhLisenpana ,mut ta k u i t e n -

k i n selvSiiCL ryhnilna suirnta 330~.Sanioja suun taus luokk ia on

h a v a i t t a v i s s a myös moreenin iciviainel:sesta teE-idyiss3. su1J.n-

t a u s a n a l y y s e i s s 5 . - T W yh tey6essa on t u l o k s i a k u i t e n k i n

mahdotonta r y h t y a 1~;HsittelernCii2n y k : s i t y i s k o h t a i s e m ~ i n . -

Lo-uksi t o d e t t a k o o n , e tta NiernislcylLitiri ; c a i v e t t u j e n Ituop-

? i e n poh j a i l a es i inkyvass i i liivess2(tumrna, hienoralceinen ,,:vart-

s i r i kas , . aa i l so in r u ~ s a a s t i . - - r a f i i t t i a sis!:iltG,vii)on huomatta-

v a a I c i i s u m i n e r a l i s a a t i o t a .Plia.malmijnineraaleina e s i i n ty t ' i t

na,::neetti!,..iFsu . , j a r i k l i i k i i s u ,mut ta l i s a k s i jo -:!i~iness5, pa l -

j a s tur ieessa i~rivia.ir?esmZ~.lr~ssii. on ( t o s i n v%teinr~i~in) myö s l r u ~ a -

. . r i k i i a u a sel,;:~ v::lilZn s i n % k i v ~ > , l k e t t X . T ~ l l - i i hetlcellt,i. t y ö t j a t -

' ~ (~uva t 3 iemiskyl5n a l u e e l l a .

Outokumnu Oy

Malminetsinta

Espoo Olari

Raportti E.Ilvosen työryhman tutkimuksista Kiuruve-

dellä 1.7.-15.7.1973 viilisena aikana.

Koko edell5 mainitun ajan on ryhrnan k5ytössii ollut

!caivinkone, jonka i~ayttö aloitettiin- jo 27.6.1973 .Iieinäkuun

1-4 paivinii jatkettiin t::öaJrcn telya NiemiskylZn :;eofysikaa-

lisia hkiiri-öita aiheuttavien kiisuritoisten kivilajien esiin-

tymisalueel a kaivaen t~tl~i~nuso jia sellaisiin ohteisiin,mis-

SS oli mahdollisuus saavuttaa kalliopinta kaivamalla.haikki-

aan kaivettiin seitsekin tutkimusojaa tai -kuoppaa ennalta

ma5rSttgihin (Helovuori,Kainulainen) 1cohteisiin.LisSksi kai-

ve t tiin alueen SE- ja ??\!/-rrxolelle kaksi tutkiri~uskuopnaa peL-

kZst2"n ;eo4emiallista-ja rnoreenitutkimusta silmeillZ pitsen.

U~eat ~eofysikaalisiin hziriöihin kaivetut kuopat osoittau-

tuivat erittäin hyödyllisiksi myös moreenitutkimuksen kannal-

ta,;ioslrin muutamiin oli cohjaveden tulo niin voinakasta,ettei

~ d e s tiiydellisia ~eokeiliallisia niiytesarjoja ehditty saada.

Eunsaan veden tulon vuolcsi nuuan kaivanto sortui pian kaiva-

misen jzlkeen, kuten on i<:iiynyt myös erdissa ai~zaisemi.iissa ja

nyöliem~:iiss~i, sellaisissa kohteissa, joissa riormaalin tiiviin

~ohjarnorc>enin alla esiintyy erillinen sininen,runsaasti vet-

til r)is:?lt 8a savi-saxrimoreeni . lLivilajiriäytteiden oton por?amalla ja raj2ytt5miilla suo-

ritti h. kainulainen apunaan ~yh:< sai-nelainen laturi . -1s:oreeni- ryhmLi-Ei.lEihan ei ole kaytössS2n poraa eik5 kenell_5k;il;.n ole myös-

k'<ln Pirjal-lista lu?aa rujuyt-rstöiden suoritta9iseen.Zr5issa

r~yöhe;;i,*~issZ tapaulrsissa osoittau~ui kivilajinäytteen saaminen

lcaivam~on -:o:l. j a l t a p a l j a sSunees t a s i l e i i s t i i k a l l i o - i n n a s -

t a mahdottoma:!.r:si, j o t en tu leva. i . suudessa v a s t a a v a n l a i s e s s a

. . ty6s i ren te l ' j s sa i c a n n a t t a i s i ehka ryhmät v a r u s t a a myös vasa-

r a x t eh~~ lcaa r i l rn i l l a nZy t t eeno t to r r5 l . i ;~e i l l i l .

Hein.i,,kuun 5-1 2 ~Sivin;:!, t e h t i i n tutl<imuskaiva.nto j a

Kiuruveden kirkonkyl-Sn poh j o i s - j a k o i 1 l i s p u o ~ ~ - e l l a seka

l . r a r t t a l eh . t i 3324 01 :n j a 0 2 :n a lue i l l . a .Huomat tav in v g l i -

t c n t u t k i m u s t u l o s l a r> ioka ivauks i in fiahden o l i s e , e t t a k a i -

vinlconeen a v u l l a v o i t i i n u-i:eista p a i k o i s t a t o d e t a sama r u s -

kean 7oh.jamoreenin a l a i n e n s i n i n e n savi-savimoreenipa. t , ia ,

joka ail!:aisemmin o l i l ö y d e t t y Wiemiskylan-Iiautajarven seu-

d u l t a . T ä t e n voidaan k a t s o a , e t t S m a i n i t t u m a , . l a j i k e r r o s e s i i n -

t y y s,Y,g,rnöllises t i koko Kiuru.veden a l u e e l l a rus1,:ean , u s e i n

l a m e l l i r a k e n t e i s e n pohjamorecnin a l l a . l ~ ~ a a s t o l ! . . i s e s t i kor-

ke immil la a l u e i l l a e s i l n t y n i n e n on f r agm, :+n taa r i s t a ,mu t t a

maaston alavamiriissa o s i s s a on tixo omalaatuinen saven ja lcar-

1:eamnan a ineksen rrii.~odosi;arna m a a l a j i m i l t e i s l i ? n n ö l l i s t a .Lu-

t e n a i k a i s c n x i n 02 jo n a i n i t t u , e s i i n t y y k e r r o s t u ~ i , a s s a myös

p u h t a i t a s a v i o s u e i t a . L;aitsi t5.tZ ty; , r ; !~i l l i s tS. s j -n i s t3 ker -

rocturnaa on i iilruvciien kiïlïonicylan 1~:oil .Lisnuolel ta t a v a t t u

, - ;, a k s i m o r e e n i p t j a a , j o i s t a a l en -? i on e r i t - t a i n k i v i n e n ja.

1ohl ra re i i i en . ia t jojen. ra. j a l t a , i l n i e i c e s t i muinaisen mzmpin-

. . . . . . . . . nan 151izisy~rd e s tz., on 1ö2,rt2.etty ??ie:ii;;. na.:;!.ria. o s i t-Lain h i i l -

. .. t p e i t - i Ii-a..vinj,!.lttei t a ,rnm.~nai~ungedasia,rr!i: a s;l;lvi:isti o s o i t -

t z a , e t t;':i. z o r e e n i j a t j o i l l a on l~.uo.!iati,;ava il-5.ero. Toinen Der-

lcitti:^-::i ~ 2 i i r r e oli se ,e>t i ;s 3.l.e:-,~.'a,n r i~o rccn ipa t j an yl5,ocan k i -

v i s t ? _ ( l i . :i, 5-1n1 ~a1;lici.ll.a) on n . 73-?:3 ;.i l.5.p en$>:: r apau tu .ne i t a .

1 '3u.11.-:e t l ; in l ohka re? T nn j oava t l:-'.Esii~ -.~u:.-.is t e l ~l.en hiel.rz%si .l.iai--

?~ i t . t a !< .oon ,e t t ; l !,.:ivi!.ajisto:,s:~~ esi.i.nt;.ry ?.i .uoi~iattavasti v a a l e i -

. .. . 1 . L - . .. t?. h;-t-:~~?a,riiii~, l.:ivs~~-:i9~r:,~~i:; 1- I,P;.~, 2 .q . - ; ~ : : > : 7 ::.;~:L.:~.?!+:~?::i,:). E;{;J:?.~?.I~ . , :~,t-

- .~ -: - ' : : 7 - i. : . : I.,:. ' :.' i -zines o s o i t t a ~ . s i i s kauan ja i n t e n s i i v i - u ' "

s e s t i J~ , t l run i l t t a r a - : a u t u ~ i i s i I n : . i i j . t , ~ ~ . r L ~ s ~ ~ ~ y 1 ~ s e ; ; c ~ - i on lw i t en -

. - - :ri?.l j on;..il~ TT?,-:-!.,iisen jt~!:Zl~;:~ud.en~ ..or~l~:a LZe ?.-uL j e t t a , i i z ïiiate-

-- i 9 -. . .. . . , , \ . l i ,~ l l - l . :>~ 1cFvic:~ Aa-21.irrioiusa. or- e r o t e t t a v i s s a siIv5Z, no-

. . . r c -en i~ l j.rivi].le t y ; ~ ~ ~ - ! j . ' _ ~ i s ' ~ ~ . va,jLlntel_evn,z 3.- i!-ll:.n -,-:!-öristynistZ.

1 ocJ!ra t a a s s i i i ~ i r - i : i o sa ra-2auLturi?is t a !:ivis t a on h~ir!i:>lt<?,:?~~

. - . . eli ji;-i (?;o;:.i;c:;:,.ti;2 1:~:. izj.s;:ydp:c;. c s i i_nty\:- inyös ri- -1; oi-~.t-j-neita

1: i v i i i 32. 10 i-i'i:ar~it~,).~73iiJ.:..uun pZ,,:i t ell_i2, e-t t Z r8-!1i,utuiciiiien on

c b ~ ~ : ~ ~ ~ . ~ t u y i ~ : t t ~ . ~ . l l ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ : ~ l l a ?il<s, js:-: t i7 ~' ö suinkaan o l e tuo-

n u t ra3a,utlr?it-i t a IriviS p a i k a l l e .

. ". 1 3-1 4.. 7. 1373 on i .rai-r i i i l~ron~~ella :.r:>sivettu au!ri iIauta j:-;r-

yen zluceur rr_ittaustulol.;si:-:sa e s i i n t y v i a ano~cia l io i ta y h t e i s -

ty5sr;S. ~r; l .nist .!febvuor~~i !,:aussa.

Pia ivi??l-:on^en i-jl~ytt::;.ninpn r;l.or'~enitut2clirnui~rse s s a i.iuyu-

vedell,;;, on to i : i t ; : , i s~ l r s i lo:!etc?tJ~u. S5l.lS. h;: t!c@ 1. l i i rryhms työs-

l.:e:qtelei: tSydenti-iii,Icseen tu2-~lcsi;i:ar, all;~utu.tlrimi~?rsessa a jan-

p1.1~-?teen vuol.csi vliliiiisemrn5lIle o s a l l e j5,i~.~nrellk~. k a r t t a l s h t i

73211.: 115.

.- 11;; . 7. -31 . 7 vii1.i scri:lt :i,ii:.-.fia on 1: i l i n . l ~ ~ e d e n i :r i ;~apeï+itut~~i-

. . m l i s t n suor i tp t? : .u iIv.!:-?.n :ii::i~~j~nll;o:l:~,tta.I'~~.,~~i.tc!lt;i,~.~i;iii. tsn. : , z i -an.a

ova t 011-eit n lu t?e l l ine i l te:icstcl;tli iiii.rréti~.l;:i.~ir~ius, ; iossa on 7)y-

r i t-ky I _ a ; ? i o i l l a .k:?*Fvaen nalja~ taixaan r:;>..pa,utu;nator:ta k a l l i o p i n -

. ,-, t z a r l . i t t ?S ,~r ' '~ ! ~ - e v a i n tor!~il:'.riln saamisc!<. s i . ;,anoin ori tt.:.ydenne t t y

Ja 1aa ; i e . -ne t tu ~,~ior~~eri i tu . t l . ; i i -~n: : :~ta ja yeo1:erilian nii;,rtteiGen o t t o -

a :aiesvoi-*;!in t ~ t l ~ : i i ~ ~ - ~ s ; ; u o n - - ~ : i a 'kaiv:.en.i~,is.!2.!!rsi on nai.ido~l.isu.uk-

s i e n rnuk:-!mri t u t l , i t - t u ;:rh?lsa.lr?i~.n i<:aivr>',csen rcaan-:oiston ; yh teydes -

SS. ~ x l - l ja:? t ~~i .nei t r? ke-. rost i l-nia .Viime m a i n i t t u a l;e!.ltSv2iZ on .b>-y~*it-

c t,y toi;ei.ltta:na?-n s - ~ ~ r s i , e t t i i . , L'yS2,sa'I-ncn >a li.uz-iivcdcn l,:isi~:ili;ii-

s en 15he i sen s i j a i n u ~ i n vilc~i. s i e i r:iyösl, ;;'.:n ma.apelian r,rlkenti.:iden

;3eruspi i r te iss i<. o l e o l e i l l ~ i - i s i a e r o j a . : , is!iksi l .-iuruvedellii mo-

n i s s a syvemrnissti kc7..:i-v i n l , on i c l - l a t;elid:;is:~5. t !~t l i . inuclca, ivan~iois-

sa o l . i va t o lo s i l h t ee t s e l l a i s e t , e t t e i rn;li.rnalrrosuunti~uslasi~~u, j a

voit11 'i;ai,ri % . t a tehdä, vnden runsaan t:.l.lon vuoltsi . i2yhiisal!:i-ri t a -

-r~au'l-sesoa e i ; .~ai -ni t t i .~a ha . i t t navaa tekijiG.:. o l e , j o t en 05. k a t s o t -

t u z. i h e e l i ~ i s e l s i sc lv i - t t i i , ? myös 3'yht;sal;l;el:la e s i i l i t :~v i i i l:o!.mea

. . . . r-noreenicat j aa jo !'-errostui-rlien !:es-,,:ln.;) ... 1 : ; ~ - q ,,_ ver.tau:rsen vuo; s i k i n

n i i n i auan .l u i n s i i h e n or, olemassa vieI5 , j jorikirilai~en mahdol l i -

. - . suus.!?osin . iiiruri;-.den o1:ijc l ;ian totcilt-tzj.:iLnvl? on nsc..tt,c~ni_it iyh5-

lL y.1~ 11 111 !:i, ~ 2 , p e ;(: [.i, n t ~ 1 - ' ::(.l: . ; : ' ' : , . : . ~ : s e l l e : - ' o:n:~a.t -:.a, joitg:..s-::sa, joten ::ita OY^

voi t ) : . .tcl.ld!-i v a i n sat!,~nnz.isena sivi;.tyi;nii.

~r . . .. !~lyhrpj;n j;i::enis tt2- Jen po 1 erin -i y l l r i l q y - ' - i , . -111 ,~ ' on , : o i t . : . r~.~~t !+.:ai. k i

!. a i7~ in lcone ty? i s l c i ' r i t e l~~ ;~~n l i i t tyviit a s i a t l o ::-;;ujln ao . työvailie:-.n

.. .. .. pi'.:;ty-ttyg(mm. t a v a l l i s t a suu.z:.ern::i ~ ~ u ~ . ~ v t o v a h i r : l , c . o j e ~ ~ :ii::;*ra

T T LlautaJar-ven s;ijl::-jisterl h'-; i r i ö i d e n icaiv:~.misen ?:~:lte';?.es~2. t:jön

.. . lon;;uv.aihe,:ssa selc:i lur-: ien h~ril~.ki:iiiilen yrn. , j o i t a ;:ai!;ii.ia e i

.. .. . . -t;:tss:~ tar;ai;.~,:sci;sa eiid.it ';y h2yviils:;~ a j o i n ii:.;~itclia).

. ,"iliekirrj o i t.ta.111~-t on liu;? i;-si IQlyriyt Iil.1i;iputxal'l.a j a Ilaa-

pajZr; .!el l .% s e l v i t t ~ ; ; l ~ s s , - 1 . er2sti-i f h t i ö l l e t u l l u t t a korkealuok-

>:aista r -mlrn in l iy te t t , joka o l i l ö y d e t t y Flaa.pajj,irvelt%.Lyh~ren

pereli~.tyrnisen ji-.lli,;een riay'te os-:oit l a u t u i o levan varmu7.fdel la

-perkiisin Pybi;salmcn rnalmia t a j a s en kul-..eutur!iinen 167 t ö p a i -

i::.al!e v o i t i i n myös t ags i r i c e l v i t t i i S . '

Uur.-i?e t.utl;i;;;vlcsen p53i:iavninno t tulrevat s a n o ja i~:kisitjfl~csi?i

k u i n n 1 i t l 2 ~ . , i l .aisernmissa r a ' n o i , t e i s s a on e s i t e t t y vZhiiisvrnm5.n

havaintom;:i.li.rFh -peru~tcella.Ilur.retutlcii~~usta on t e h t y nyös var-

s i n a i s e n tiitkiniusa.11-leen ( t s . t5h:I.n iilennessti iczivarnaLla t u t k i -

1. ~ u i i c 2 1 u ~ . ~ e n ) u l l . ; o y u o i e l t a , s i l i a ku t en yl,:.ensLi ril:?ös j - iuruveden

a l u e e l l a e s i i n t y y l i a l l i ~ r > a l j a s tumien runsaudes ta !iuc;liulat-ta

n i u k a s t i 11 r t e i t a kauan rapautumisen k o h t e i n a o l ' e i l l a 3in-

no i l l a . -Guku i s i en l i s i i h a v a i n t o j e n u e r u s t e e l l a a l u e e n pakiuur-

0 r e s u u n t a on n . 330 ku ten jo a ikaisemrt in on u s e a s t i m a i n i t t u .

T5Ao!5n lis!:.i.'i,.si e s i i n t y y e r i t y i s e s t i k a r t t a l e h t i 3323:n l t i n s i -

j a l o u n a i s o s a s s a sylunta 2 90-31 0' s u h . t - e l l i s e n voirnaic!s:aana.

O:~i;:ia il?.arrt?su?~n.ta e s i i n t y y voinak:..aana myös lyhasalnien malmin

jmp5r i s tön Xallioissa.I:umnalla~~in uuxresuu.ri~!alla on s e l v a

v a s t i n e e n s a rriyss l u k u i s i s s a ~noreen in k i v i s t a t e h d y i s s a suun-

t ausana lyyse i scS .Sen s i j a a n n5yt-ikii5,'z s i l t a , e t t ä h e l p o h k o s t i

~ : z l j a s t e t t a v i l l a k a l l i o a l u e i l . ; a e l i maaston kor'!; eirn::?illa koh-

d i l l a e s i i n t y y i t a - lSn t i : ; t g ui l r8 e s u ~ r n t a a c~ iukas t i . l : .u ten on

ail.raisemr.]in t u . 0 t u e s i i n , on rnaini t t u a uur. :esuuntaa !cuiten.k.in

l ö y t y n ~ r t sclviiriii j a -~oimak>,aana u s e i s t a s i n i s e n saviriiorecnin

a la i s i s ta s i l o l c a l i . i o i s t u , j o t a s a a t i i n ni5l:yville kaivinkoneen

a v u i La."T5yttliii kuite!llciii ta 115 hz t l r e l l 2 s i l t a , e t t ä t u o l l e

i t a - l a n t i s e l i e h u l j e t u s s u u n n a l l e l ö y t y y huomattavan u s e i n

v a s t i n e cioreenin k i v i e n suu-ntautumisesta . Koska kyaymyl<s~s-

sti on se lvLis t i h i x o ~ ~ a t t a v a s t i vanhempi mannerja ' : t ikön P u l j e -

t u s s u u n t a ku in n y k y i s i n puasuuntana nakyvii luode-kaakho suun-

t a , ~ ~ t i e t y s t i l u o n n o l l i s t a , e t t 5 v a n h e m p i , m a h d o ~ l i s e s t i jopa

y h t s voirnalca s t a i voimalclra,am~iikin suunta n5.1~ y n-7kyisin enSS

Tlvvin n l a v i s ~ a j a h a r v o i s ~ a ~ i l o ~ ~ a l l i o i s s a .

Tutl.;imusaliie k ' l s i t t 5 5 tz;i,l_l!i h e t l i e l l s 9 p e r u s k a r t t a l e h -

t ea (3323/02 ,03 ,05 ,06 ,08 j a 09 seka 3324/01,04 j a 07)seka myös

rnuutarii:~,n kohteen n i d e n u l k o ~ u o l e l t a .

Vi imeisen k a i v e t u n tutkimu.skuojan numero on 50 , johon

lukuun s is2l tyv!<, t k o r t i s t o i d u t a l u e e l l e t e h d y t k a i v a n n o t ( 1 i -

s a k s i on n .10 s e l l a i s t a k a i v a n t o a , j o i t a l a j i t t u n e i s u u d e n t m s .

t a i k a i v i n k o n e e l l a e s i i n . h ~ ~ v i n I a h e i s e n kesk in i i i sen s i j a i n n i n

vuol~;c:i o l e l. o r t i s t o i t u muualle k u i n r n u i s t i k i r j o i h i n ) . -Naista

80 k a i v e t u s t a k u o i a s t a on l a p i o l l a t e h t y j a yh teensa 57 k ~ l

j a n i i d e n kesJ:isyvyys on 10 dm . Raivinkoneel1.a t e h t y j a kuop-

p i a on yhtuensa 33 k -p l (n2 i s t a . 11 k p l on lcaivettu. ITieniskylSn

ja Eau ta j a rven s a h k ö i s i i n h ( 5 i r i ö i h i ~ ) j a n i i d e n kesk isyvyys

on 23 ,7 dm.

Tutkini~isalueen suuruus on tYl.12 hetlcell-?L s i i s 30 x 30

kmz ja, t a r l < o i t u s on t chd8 v i c l s jonkin a i k a a m ~ r e e n i t u ~ t k i -

n u s t a k a r t t a l e h t i 3324-02 j a o s i t t a i n 05:n alueella.TSmSn

jK!.lrecn e%dotta,a a l l e k i r j o i t t a n u t v ic l5 , 1~l iyta iE:ais t u 1ca.i-

vinkoneen k3.yttö5, k e s k e i s e l l a k a r t t a l e h t i 3323-06 j a o s i t -

t a i n O3:n alucella.ll?imii siitki sy?rs tk i , e t t a t u t k i r ~ u s a l u e on

laa , j a j a o s a s i i t z j Z i s i muuten l i i a n ha rvo jen kaivinkone-

tuti;iri?us73iisteid.en varaan .

Kiuruves i 1 s n a e l o k u u t a 1973 ,&&- - '7- 3rlclri I lvonen

2-TJ ii!c1 o i s r a p o r t t i iur.uv-d en naar,er;iireolo i s i s t a t u t -

1-4.9 on i?)Tl? l i ; : . t;,r;-;sl..~):(?_~lei:~yt moreeni-jc?. c-eo:.:emialli-

s e s u a -t!itl.:i~ni.i se::?a l::arL6-t;alc'i?.tien 3324-01 ,02 , 3 4 j a 05

. - all.lci1la.r ? ~ 5 s ~~? , . , r~aa~z : : sc>n S.r?-12.? j'::'Llieen on 3rhde:n pi:i-

T T U ~ j ~ n t;,~$s'.,-.n~,:?:_t.; , - - ? i :q i . - t ; - - ! - ' ,l, .-- ' 1 1 -. -! 3. . 7 . ,.~-"" >-.,-,-; i , - . { - # . ,. - : - < .

. - 7 .. , .. . .. . , , , : i l u e e l l a ova t h i d a s - t a n e ~ t ; r - L ~ i -

s_.cst;F mori'enin nii'-;,l!.:-;, esi.i!:t; vEt kiielc-a-ja snralrerr80stinirlat.

r,is'-. 'lt s i siioal.uci t 2 :-:n r i r ~ s a c l s t i . 'i'5:"111Ii~n joh:; Q S tz . e i Le !~~,i , : .aal-

I;'!.:ea.n ty;:si,,.e-;tely-_lt:. o l e s,ztatu y h t s i:)al;jon ti.itl;i.:;ust~i13!:r-

. . s i a ku in I,.ev'r.tkes,.,n etel-ise:r.i:.ii-I.15 r ? l u c e l l a ty:.iske_.itelyn a i -

Icana.

-7

r .!-i. a l u e e l l a 'nie;.'iia- j? soi'al~aca,utu!nien a l l a esiint:;rva

n o r e e n i on y1eens.T heikoi7il ' n su1~n tau tu i iu t t a l u i n rnitc; i u r u -

veden n o r c e n i t t, h ln nenness'i s a a t u j e n l.oXemusten nu'l aan

ova t . ;uur i ssa n i i r t e i s c a void7an k u i t ~ n k i n h t s o a s a a t u j c n

t u l o s t e n Tra'~vis t . . y ~ a l i a iha i sev l?7 ia 1. sitZr! ~ i i i .

o r e e n i t u t l i;?ulrsen \rh t 7ydessZ on s l u e e n poh j o i s o s a s t a

(1 a-r.t a l e h t i 3 j?4-u2 ,x=3146 y=6319) löydc t ty i)uolen l iuutio-

! , : e t r in suu ru inen m~lil-iilohi.are, j7i-a on s 1---ilt ~n l i e v - i s t i

p?.r.liri s t--n;i t Ja on muodozL-mut ia n e e t t i k i i s u s t a .

Vapaa;i>l-son j 11:;een on työs; ,e:~iiel ty k a r t a i e h t i e n 33.23-

07, j a 06 a l u e e l l a , j o s sa iiyc5sLin e s i i n t y y rnoreenin p i : ; l l a run-

s a a s t i s o r a - j a h i ek l ca ' i i e r ro s t~n ia , j o t e n l ap io työ115 e i monin

pailcoin o l e p a l s t y moreeneihin k 5 s i k s i . T a l l e a l u e e l l e a i o t -

t u a k(9ivinl oneen kiiyttö2. on szma l l a v;:l-misteltu j a t yö on

ta!:.koitus a l o i t t a a lRhip'5ivinS.

! iuruved en Savikon :nai o i tuspa ikkaan ova t vapaa jzlt son jiil-

ke n muut tanee t asumaan ; , an insa lon h o u l u l t a ulronlehto , ' J 5 s t i

j a Xh l sved , jo t en S a v i k o l l a asuu ta115 h e t k e l l a 7 henk i löa .

E i u r ~ v e d e l l ~ 1 5 pna e l o k u u t a 1973 C& ~LZ44.4-

Kiuruveden maapersgeologisesta tutki-

muksesta.

1 .Näytteiden otto

Sep no Penninkilampi

2.Tulosten tsrkastelua

Yrkki Ilvonen

Liitteenä:Ba%aintokortit,suunti^.usIa~~kut

sekii uurrekartta ja montlujen sijaintia

osoittava kartta.

-z&y ?Ja squorrr squ jn;; :.,q"s uandd~~~' r-[aqr,Lr-eii ua gyoy Enqqaou nl.:pqn;i ~z.: ..u

-ozaanrn ur'qms eTpn1i.e uylrrp;l, qaprC~CnLs eC qox~jzinu ua praqqL.kla STTaqqaq oqqo

-Ls oqqo uaaqqLgc 2C OJalurLu EnTuoLu UTYSG~~~ urrqq~q~3~~ uT~ssnCc ~~JS~FJ[O~

-L&q urysoLm rqsa oTnq uapan sEsrnx*uauua gq's ,~\;,apLLnLs urq&u-z/~

u'rqqeheq ar~~eq ess~o['$nquou 3as'eTTas $snrqsoponm uasynayyrocI *e$sou

-uenpy e$sas~eyoC urrqqaqo gqraqqL~u eqqeueqqounnynT ersynaqyrod Epeqnn3j

*enq.quomsnmryqn$ g 1 1 u'rqqanpy aTyaenTe ua pannmr:J

Tulos t en t a r k a s t e l u a

~ u ~ i n t , ~ . u ~ l a ~ i < : u j e p e r u s t e e l l a , j o i t a Kiuruveden a l u -

e e l t a t e h t i i n yh teensa 159 k p l , on hava i t ' i a -v i ssa , e t t a

rnoreenin k i v i a i n e s on j o i taicin rioi!.;.!:: eii1c.ia lu-kuuno t ta,-

matt;a hyvin su8 :n tau tunut ta.

:3hdoti;oman va l - tasuuntana voida;i:.n p i ta::;. suun taa

3 0 0 - 3 3 0 ~ , j o t a e s i i n t y y t o i s t u v a s t i xyEs e r i no reen i -

p a t jo i ssa .TZten tama su3~-ntc7x e i o l e ?haen j ; i : . t ikö i ty -

ciisen ailleu-t aina. ,vaan t u l o s usean e r i va iheen toimin-

n a s t a . I l r ~ c i s e s t i t:ristii t o i s t u v u u d e r t a . johtuu tutkimus-

l u e e n n5'~iosassa e s i i n t y ~ ~ i i maaston s i l h t ee ' l l i s en voi:oia-

Las suuntaus dru!r:;lizeineen sekg drumlinirnais ine s e lun -

t r: l n e en.

r-s i:ilJ<,. i~riulcsen iculue;?sa v o i t i i n e r o t t a a 1- iu ruvede l ta

k ali:si ~ n o r e e n i k . e r ~ r o ~ t u r , i e n ~%:;.luolil:-.aa, j o tka e s i i r i t y v a t

-. . . 5<0kL0 a ~ ~ ~ e e l l a . ' \ l ~ ~ , l i i t 6 ~ i ~ i . 1 s t i ; . ; a l l i -;>erZn niui:;alla e s i i n -

kyy , , , ; leis i i i ! r ! l i i ~ . sinil-lariilaa t a . i naii,roin voimak!:;aan s i n i -

nen r m r e e n i , j olca e r o a a t a v a l l i s i 1 i ~ r i n e s i i n tyvSs ta r u s -

Icea:? harmn;xsta -ioh j a m o r e a i ~ i s t a ::o;rlreai~ian s a v e s p i t o i -

s u ! ~ t e n s a .vu,?l~sl .f(:yös v e s i p i t o i s u i . ~ ~ on n0riila.al.i~ t i l ~ o r -

I..eav-rpi :kuin t a v a l l i s e n 703 jamoreenin v z s i p i to isui ;s .;;ilo-

l n a t i ava e r o on ~iyi is kiviai-ri_e!csen i:iell!:o ~roiin: &as pyijr is-

t>r~eisy; ; :s ~ i n i h a ~ r n a a . sa : oree' . i-issa v'er:ra-iti.i~na ruskeaan

r:iore!~,ni.l.n. TjinS. moreeni on r;.ias s a i ~ ~ ; ~ i s - t a J a I.:nritcikti on nor-

naal i s t i ter i iva y l i i p o l e n riat jn,an. Jois: : :akin ta-a.:iic:;issa

o:n r a j a : , i n l - a l l a n.2'-30 cm na:':suinei~ I . : ivet tgnyt k e ~ r o s ,

joka er?.i:s2 tar;au:rsissa on s ! ~ o ; - ~ a s t a a n k o ~ ~ ~ ~ - l o i 7 e r a a t - . ' ; i -

:t;ainen j a ..rasta v a s a r a l l a r i . * o - t taviscia.

";iniharma.a saves-ri.i i aarn-oi ;nori\elii puut ?,IIII kiai!:ki-

a l t a maaston l;orli:eai;ii!lilta ~ . luci l ta . : : .u i ia lLa s e s e n s i j a a n

e s i i ~ t y y k a i k i a l l a n . 1 .5-3.5m s ~ ~ v y - ~ ~ d ~ s s ~ . r i l ~ . s t X morie-

n i s t a v o i t i i n s'itn t a u s a n a l y ~ ~ s e j5i tehdi-i melko h a r v o i n , s i l -

1s ;jui;ri fiLiihin kuopl-:iin t u l i u.sein!:iiteui. v e t t5. s u h t r e l l i -

s en n o p e a s t i . l-lis3!isi a ineksel i luon i a i n c n Icorkea saves- ,

silt-i;i-, j a ves ipi to ie i l l . i . s v a i k e u t t i v a t rna,liro,~~ial:~;;isien t e -

Ice::.iis t a .Viirnenainitu?; t.-.!ci j i i t a i h e u t t i v n t myös nniden

roonttujcn t z v a l ? , . i s t a suu ren .lan s ~ ; ~ t u m i s a l t t i u ~ i e n .I"%ikro-

suuntaus:?Liyti;eit2, Jo iden t i ,~lo! . ::Fa e i !ruit:,nIcr.,i,,n o l e v i e 1 3

I,:i.-ytet ';;<'.rirsli, o t e t t i i n lulci l isfa.

Sul.lrim Iassa o s a s s a na ,as tossa ~ ! ~ o r i . t ; e t i r i s t a si11.1nta.us-

a n a l y ~ e e i i s t: 'l on havaittavissr'2,ettli.ittavissz, e t t'l?iSn t n v a l l i s i r r , ~ ~ i n

ali::ii!ana esiirityvi:n ,nor ien in 1:iviaines on --~cuim-:,:isse 'ta- .?. -?a?,.~l,sisc-.a a :se t tunut suilntaa2 300-349' .P~iu.ruvccien ;, i t : m i s -

kyi2,stS t21,vat i i i n kuitc7nkin ic5m:in n o r e n i n a l a i s e s k a s i l o -

lial L ioc ta l-i.tk1xicl.i.a vo i~a? . ; .~ a i t a 270-250' suiin.nan oïiiaavia

uilr4~eita.01i; , . o ~~ys~,~rnjr : , -sessZ r g o r ~ e n i n uiid-el i een suuntau tu-

m i n en v a i on:<-o u1,rr;-.e s u u n t a j onkin huorna.t Lavan a i k a i s e n

j X 'tilcöit;.rmj.sin ai-heirt; ta~iia on e d e l l e e n 'nieiila-n ep5.selva-i .

Uudell..eei? s u ~ l n t a ~ t i . i s t a v a s t a a n tjUh.uisi s e se ik ' , . :a , et-La

E:.iu~uvedell.?i e i s in iherm~-.as t rz moreen i s t a t a v a t t u I,rertaa-

]:aan voi:2ai:a.sta .L:$uitist.!-i su~~_n ta ,u s t a .Sene i jaan >'?iI~Zsal-

meri !~rai.vo!rsen avoloi!.hr!3;:3en rnaan~::oiuton yht-e;yriie.is~::.~ pa ika l -

:Lises ta Ices%; i i~ i i : i ses tS n o r ~ e n i ? ~ a t j a s t a , jo'ra -todenn:'.;cijisesti

v a s t a a i . iur?.zveden sinih::r!!iaata r-roreinia , s a a t i i n vr5,':ssS.

0 s u i ~ n t ~ u s l ~ ~ , e l r ~ , ~ . s s a t u l o s 260 . -ili.'.hiin oii<:clr;i::an t u o v a t rnikïo-

sin\~ntr:..ins~~i.:it t e e t eh>-i-:iti lisZ,valaist;~.sta.-~,~aastoss,-, s a a t u j e q

t v l o s t e n ..ierus t e c l i a 03 irir.iLerii:i% t:%ri15.n moreenin tulos~aiin-

Yleisimnin liiuruvt den paamoreenipat j assa esiintyy

0 suuntauksena 310-320~-330~. TämZ on erittäin voimakkaas-

ti kehittynyt ja on nakyvissa useimmiten jo melko lahel-

12 maanpintaa.l'äma kuljetussuunta lienee voimakkaimmin

vaikuttanut myös lahtökohtana olleiden malmilohkareiden

kulkeutumiseen.

I;ioreenipeitt;een ylim~issS osissa on melko runsaasti

havaittavissa myös kiviaineksen pohjoista suuntautumis-

ta.Suuntausmaksimeita 350-30' tavataan yleisesti, joskaan

ei kaikkialta tutkirnusaiueelta.SamS suunta,jonka havai-

taan asteittain kasvavan moreenipatjan yläosassa pohjois-

ta kohti ja edelleen koilliseen,edustanee viimeista jcZ-

tikön voimakkaahkoa 1iikesuuntaa.Se ei kuitenkaan esiin-

ny kaikkialla tutkimusalueella ollenkaan eika se ole pys-

tynyt sanottavasbi jiittamaiin jElkiU mgöskaiin maaston mor-

fologiaan.T5miin jK.5tikön liikesuunnan vaikutusvoima nayt-

ta.5 alueellisesti vaihtelevan nelkoisesti,silla esim.kart-

talehti 332j:n alueella se on nZkyvissE vain siella tagl-

l=i moreenin yl.2osassa,mu!r-ta jo karttalenti 3324:n alueella

(seka jj2j:n po~~joisocassa)pohjoinen-koillinen suuntautu-

minen saattaa ulottua morecnissa yli kahden metrin syvyy-

teen.

ya115 kulJ etui;suunnallcï. on suattanut olla vuilcutusta

Jonkin verran erityisesti Joidenkin 3324-karttalehden mal-

milohl.rcreicicn l.ruJ.'-eiatur~iiseen.

.Suori-',ietti~.;j e n 'iivilaslc~~j en tu1ci'l~:;ir;ta on hevaitt avis-

sa,etta noreenin 'rivilajistossa esiintgvat hap!>~mat kivet,

Ic.u.ten i"raniitti,grani.ittigneissi ja ;:;nc5ssixraniitti jatliu-

v a s t i yl ivoimaisena enei~mistöna. l~~kunZ:~iriilta?in vahai-

s i n ä es i j .n tyy moreenin k i v i s s a j a t k u v a s t i happamia j a

ema'ksisia vulkani.j.t;te j a seka g u b r o j a . ~ ~ i o r e e n i p e i t t e e n

e r i o s i s t a s u o r i t e t u i c s a k i v i l a s k u i s s a on G i d e n kesken

se lva i i , josk in vaha i s t a vaihtelua.5'äma vahainen v a i h t e l u

on ku i t enk in i l m e i s e s t i merki tseva%,mutta tarT5-empi t u l -

k i n t a voidaan s u o r i t t a a va in y1~:si tyis l~ohtzisen k a l l i o -

pe r aka r t t a an s u o r i t e t u n v e r t a i l u n avu l l a .

Emaksisten k i v i l a j i e n su .h tee l l inen vahtiisyys noreenin

k i v i l n j i s t o s s a s a a t t a a o l l a nZennSis ta , s i l l i i moreenissa

e s i l n t y y lieslcinhii:.rin sui ; teel . l isen runsaas t i . rapautunei-

t a IciviS. j a rapau-tumiilen n l y t t 5:<. voirria.kliaim!:iin kohdistu-

neen Ini i l1eri~i ; - :a is i in j a emaksici in Isiviin.hosls_a ra-:>au-

tuminen on s a a t t znut e d i s t y 5 voina!~:!cu.amrriin j E;.:t-ikcity-

c i s t e n v z l i s i n a a iko ina kuin v i imeisen jaEkauden jä lkeen,

ovat ernZl:,ciset ki.vi1a;ii.t v a h i t e l l e n tuhoutuneet su?:.teel-

l i s e s t i nopeanr~in kuin happamat. . - P~oreenin kiviusr-n, esiri.ntyg j a t k u v a s t i sieiLl5. taijllii

.. ,- .. e r i t y y p ~ i s i i i hiekkalr iviz , joiden naara ku i t enk in on 1-2,;.

. . Yleensz ne ovat p y ö r i s t g n e i t a j a l&j.pirnitaltaan 5-15cn.

Tiielr':al.;ivet ovat toden.n%.kE,i::esti kauempaa k ~ l ' r r e u t ~ n e i t a

kuin LiurUvedellii

~ ~ i u r u v e d e n rnalmilclikareet ovat s u h t e e l l i s e n 9 a i k a i i i s t a

alku-er& eiv5tkF kau>:ol.:ul je tuksen tu loksena s l i r t y n e i -

t a .

Turku 8 pnz sygskuuta 1.,73

-uzIar; au~s~lzin~u~~un~p qas -uaaa-[au'~irrn.~p srlequnris sey

73 nequnns

rraa syl;r-fii).if1a-,Tn:i Uap?aJ.e3lL;OT Tr;I

-nr;.6~~ ?.:>isoyoU??Ar:{ 'iiTrS?s:l-;?icia eC rr--?srel.;>i?,raTT??>l uaau

nTaq.y?r?n uai;r'ErIi?n ??rnzA wi~ G)$II~EA ~?q.s~~y~n ury so C ' EEAT as

uaysay uaprca ~xo ess~nqsln.~-~n?y sss~nq.aqyons uqs~so ?Ja

uaaqq?ad?xaa.xor.,~ --e Co~q?,8 s:[as ~Car~.~~~~uz~~~nn ~~s?s:.i~tila

E C ~'~12dd~y rq.s~nr?qq~ C cs:;~n?y . . u?rxaa~onr Ll(lqu.crsa eurs

-?r>ycn . . ui.~'~q.~~;"~:;~:::;nljn-:r:*c~ir_,~~~~~~;::aua .. .. '.:uasT.~?~lTonTT:L~ rq.s~n

- ( ,.; Raportti ajalta 14.6. - 28,6.1973 r. ,

,: j 'j

1. Yleistä Pirttikyliin kvartaarinen rnonttiltutkimus saatiin päätökseen

torstaina 28.6.. Osa ~yhmasta muutti torstai-iltana uuteen

kohteeseen Alaharmaan ja kaksi ryhman jnsentä (Markku Hyvä-

rinen ja Timo ~urpela) jäivät perjantaihin saakka Pirttiky-

laan hoitaakseen minikivinäytteiden pesun ja kuljetuksen

Korsnasiin.

2. Monttu jen kaivaus

Kaikkiaan 14 mbnttua kaivettiin Pirttikylään Röihholmin ja Nybyn karttalehdille. 11 monttua sijaitsee kakttalehdella

424208 ja kolme karttalehdellä 124210. Montut on merkitty L

karttaan : 11a ja vi-eressa tai alla: on montun merkintä (esim ~1). Koordinaatii; on laskettu mustien koordinaat4!ien mu-

kaan.

Yleensä montut=kaivettiin ennakkoon merkityille alueille,

mutta eräissä tapauksissa oli tarkoituksénmukai ssCa siirtää

montun paikkaa jonkin verran sivuun annetusta pisteest.5,

MitHan oleellisia muutoksia ei ole tehty. Annettujen pisteiden

lisäksi tehtiin 4 lisämonttua siten, että niitten avulla pyrittiin levittamaän tutkimudalueen pajoja koillis-lounais-

suunnassa. Lisamontut antoivat aiheen oletuEselle, että mahdol-

linen lohkareviuhka on varsin kapea ja heikosti edustettuna

monttujen kivilaskuissa.

3. Suuntaus- ja kivilaskut

Työt suoritettu annettujen ohjeiden mukaisesti. Tulokset

oheL sena.

4. Minikivilaskut Markku HyvSrinen on suorittanut minikivien kokoamisen ryh-

män avustuksella ja on lahe~ta~~jct ne Korsnasiin tutkitta-

vaksi. Kivinäytteitä tuli yhteensä 136 kpl. Useissa kuopissa oli

vaikeutena. kivien vähäisyys.

*qaaq+Aqzu ~as'~~aadzeq ~$20 eC $ny

-seIsneTunns Tya3 eyoC 'y~yb~ uaurop TyIny gss-gzad upybm-pg .

*g~~ed saplra TnIny uaas~m~:qqrad eC ~SSXA~~~

3ssgCpou (~dy 21) TsyTymIeh u-gqees 3nquoM *e~n$~uom FqTTrnIen

~qseanu;qeC 'OATB~ ef aeeueyntu saTu ~syG aIIacTo$ e3Iaaqyoq rq --py auoy zqqa 'uaq's u.rrqqahrey eIIaauoyarATeg *gss~~s-pwbwL

Ehdottaisin menetelm22i, jonka avulla saadaan mikrosuuntausn5y-

te kiinteässä tilassa suoraan alkuper5isel%a alustaltaan:

Naytteenottoa varten tasatulle alueelle fiksataan hiukkaset.

kiinni alkuperäiseen ~ k L ~ 2 f t i i ~ x jollain sopivalla liïoksella.

Kuivuttuaan näyte voidaan ottaa yhtenäisenä levynä irti alus-

taltaan ja säilyttää johonkin umpinaiseen rasiaan, jossa se

ei pääsisi kolhiintumaan. Laboratoriossa sitten voitaisiin

leikata saadusta levysta sopivan kokoinc>n näyte pintahiettä

varten,

Suuntauslaskuista näyttäisi käyvän ilmi seuraavaa: syvyydestä

n, 1,O m saadut suuntaukset ovat n. 210-220 astetta. Sitä vas-

toin syvempäa saadut laskut osoittavat selvästi suuntaa 330-350

astetta, Erillinen havainto uurresuunasta osoittaa myös suun-

taa n. 330 astetta. Geiheettisesti. ej. kuitenkaan voida varmuu-

della erottaa kahta moreenipatjaa. Tämän seikan varmistaa myö-

hemmät analyysit ja kivilaskut, jotka on vielä suorittamatta.

Kivet yleensä ovat melkopyöristyneitä,

Tärypöytanaytteet Ne otettiin annettujen ohjeitten mukaisesti ja työ on loppuun-

saatettu Olarissa. Näytteitä otettiin yhteensä 24 kpl. Seulon-

taa ei voitu suorittaa maastossa naytteiden kosteuden vuoksi.

Kaikki näytteet koottiin tukikohdan pihaan kuivumaan noin kah-

deksi vuorokaudeksi.

Perhon montut(l0.7. -12.7)kaivettiin annettuihin kohteisiin.

kalliopera on lähespoikeuksetta vastassa jo 1,5 - 2,O metris- sa, joten monttujen kaivaminen kävi nopeasti. Yritimme teh-

da lisamonttu>a annettujen kohteiden läheisyyteen, mutta niis- tä ei tehty havaintoja monttujen mataluuden vuoksi.

Suuntauslakujen teko jä,i vähäiseksi monttujen hataluuden vuoksi

Vallitseva suuxjta alueella on 240-270 astetta, mutta uurreha-

vainto osoittaa suuntaa 300 astetta,

Ki.visyys on huomattava sekä pinnassa ett% pohjassa. Maala ji

on paaasiassa H k - moreenia. Ruoste horisontteja ja -osueita

ylemmissä kerroksissa. Kivet yleensä hyvin pyöristyneita.

Tata kirjotettaessa tehdsän kivilaskua.

Perhossa 14.7.1973

& - - & L L L ~ Heikki Koskela

Logpllraportti Alahärrnan kvart?iSkigeologisesta

monttututkimuksesta

Karttalehdellä 231207 (~laharmä) suoritettiin elokuu n

lopulla lisätutkimuksia noin viikon ajan -tarkoituksena

saada selville sen alueen aarirajat, jolla scheeliittl

on saastuttanut maaperän. Tata tarkoitusta varten otettiin tärypöytaä varten lisanäytteita laajenkaen

qlketta koilliseen ja lounaaseen.

Lisäksi tehtiin suuntauslaskuja ja otettiin mikrosuun-

tauspreparaatteja suuntauslaskujen tueksi. Suuntauslas-

kkjen perusteella voidaan alueen (nyt tutkitun) kulje-

tucsuunnaksi jotensakin epäselvästi havaita 300-330

astetta, joka itsepintaisesti toistua täzlakin alueella

kuten $uonenjoellakin. Eräl.ssS. diagrammeissa toistuu

myös suunta 360 astetta, jonka vaikutus vahenee alas-

pain. Kaikkein alimmaisena suun.tana löyt :;y suunta

210-240, joka heijastuu vastaavasti yiödpain.

TContuLssa 19 ja 20 havaitaan Hk-kerros , jonka paksuus on noin 5-10 cm. Cuuntauslaskut osoittavat M20: ssa

ylearngn ja alenrnan kerroksen suundiautuneon eri tavalla

Ylemmä:;s5. kerroksessa o2evaa suuntaa on vaikea tulki-

ta mutta joka tapauksessa se on erilai,,-ien suunta kuin

qllaolevan kerroksen suunta, joka puolestaan on erit-

täin selvä 240 sul-~nta.

Kivilaskuaa ei ole sgoritettu kokp Alah5,rmän tutkinus-

alueella. Tiirypöytanaytteet on jätetty Kotoluh6an SOK:n

varastoon YlihärrnZssa, Koska ei o7lut mahdol.lisuuksia

kuljettaa niita nukana Hituraan, joka o l i seuraava

tutlkmusko5de.

Raportti ajalta 1.7. - 15.7.

Yleista

Alaharman työt aloitettiin 29.6. Flei-nin peltoaukiolla ja sen

ympäristössä. Kaivinkoneella kaivettiin siten, että kone kul-

ki kohteelta toiselle yksi mies mukanaan ja kaivoi jatkuvasti

valmiita monttuja. Montut saatiin valmiiksi (13 kpl) neljässä

päivässä ja peittamiseen kului viides päivä.

Kaivuryhmän perässä kulki toinen ryhmä, joka teki suuntauslas-

kut ja otti tarpeelliset näytteet.

Maala jit Alueen maalajiksi monttukohteissa todettiin pinnassa HkHt-mo-

reeni, joka alaspäin vaihettui jossain määrin Si-moreeniksi.

Pinnassa kivisyys on yleemsa runsasta, mutta vähenee nopeasti

alaspäin mentXessa. Usein montrrn pohjaosista puuttuivat kivet

niin tyydtin, että suuntauslaskun tekeminen oli mahdotonta.

Alueella on mgös lajittuneita maalajeja, joihin ei kuitenkaan

kaivettu monttuja.

Lisäksi on todettava, että kallioperä on alueella varsin pin-

nassa, mikä tietenkin vaik~ttaa sen, että montun kaivussa

kalliopera tulee usein hyvin nopeasti näkyviin.

Suuntauslaskut

Jaan kulkusuunnan maaraamiseksi tehtiin suuntauslaskuja jokai- sesta montusta. Tehtiin yrityksiä ottaa miksosuuntauslaskuja

annettuihin rasioihin,mutta useitten yritysten jälkeen todet-

tiin, että mainitulla asias systeemillä tarkkaa mikroanalyysia

ei saada aikaan seuraavien haittatekijöitten johdosta:

1. Laatikon suuntaaminen kompacsin avulla epatark-

kaa. Virheellinen suuntaus aiheuttaa tiettyyn

suuntaan syntyvän virheen, joka eikompensoi~i~

pois, kuten normaalissa suuntauslask71ssa muilla

eri suuntiin syntyvi119 virheillä

2. Maaperässä oleva vesi aihe~ttaa rasiaa kaiverret-

taessasuuntausta varten pienten osasten liikku-

mista rasian sis?illä.

3. Rasiat ovat liian pieniä tarkoitusta varten.

Ehdottaisin menetelmää, jonka avulla saadaan rnikrosuuntausnäy-

te kiinteässä tilassa suoraan alkupe~äisel8ä alustaltaan:

Näytteenottoa varten tasatulle alueelle fiksataan hiukkaset

kiinni alkuperäiseen &Ak&a~#h jollain sopiTralla liuoksella.

Kuivuttuaan nayte voidaan ottaa yhtenäisenä levynä irti alus-

taltaan ja säilyttää johonkin umpinaiseen rasiaan, jossa se

ei pää-sisi kolhiintwnaan. Laboratoriossa sitten voitaisiin

leikata saadusta levystä sopivan kokoin(~n nayte pintahiettä

varten,

Suuntauslaskuista näyttäisi käyvän ilmi seuraavaa: syvyydestä

n. 1,O m saadut suuntaukset ovat n. 210-?20 astetta. Sitä vas-

?lain syvempää saadut laskut osoit+,avat selvästi suuntaa 330-350

astetta. Erillinen havainto uurresuunasta osoittaa myös suun-

taa n. 330 astetta. Geiheettisesti ei kuitenkaan voida varmuu-

della erottaa kahta moreenipatjaa. Tämän seikan varmistaa myö-

hemmut analyysit ja kivilaskut, jotka on vielä suorit-tamatta.

Kivet yleensa, ovat melkopyöristyneitä.

Tärypöytanaytteet Ne otettiin annettujen ohjeitten mukaisesti ja työ on loppuun-

saatettu Olarissa. Näytteitä otettiin yhteensä 26 kpl. Seulon-

taa ei voitu suorittaa maastossr näytteiden kosteuden vuoksi.

Kaikki näytteet koottiin tukikoldan pihaan kuivu maa^ noin kah-

deksi vuorokaudeksi.

Perhon mo~tut(l0.7. -12.7)kaivettiin annettuihin kohteisiin.

kallioperä on lähespoikeuksetta vastassa jo 4,5 - 2,O metris- sa, joten monttujen kaivaminen kavi nopeasti. Yritimme teh- dä lisämonttuja annettujen kohteiden läheisyyteen, mutta niis-

ta ei tehty havaintoja monttujen mataluuden vuoksi.

Suuntauslakujen teko jäi vähäiseksi monttujen inataluuden vuoksi

Vallitseva suurjta alueella on 240-270 astetta, mutta uurreha-

vainto osoittaa suuntaa 300 astetta.

Kivisgys on huomattava sekä pinnassa etta pohjassa. Maalaji

on pääasiassa Hk- moreenia. Ruoste horisontteja ja -osueita

ylemmissä kerroksissa. Kivet yleensä hyvin pyöristyneita.

Tätä kirjotettaessa tehdatin kivilaskua.

l4-4A-Ll- Heikki Koskela

Raportti ajalta 1.6. - 13.6.1973

1. Yleistä

Varsinaiset monttututkimukset aloitettiin maanantaina 4.6.

Sitä ennen tehtiin suuntauslaskuja pintakerroksista lapion

avulla. Nonttu3a on tehty tähän mennessä 13 kpl karttaleh- dilla Nyby (Ml - B10) ja Pörtom (Ml1 - P113). Lisäksi on teh-

ty suuntausanalyysi löydetyn lohkareen vierestä pintakerrok-

sesta. Kaivinkonetyöskentely on sujunut häiriöittä ja on

yleensa saatu 2 monttua päivittäin valmiiksi. Puuvauriot ja vahingot yleensa ovat jääneet vähäisiksi, usein ei ole

tullut vahinkoja lainkaan. Montut ovat jääneet keskihäarin

2 m:n syvyisiksi. Eräät montut on saatu yli 3 m:n ( H5, M7

ja M8). Viimeksi mainituissa montuissa työn on keskeyttänyt

pohjaveden nopea nousu montussa.

2. Maalajit

Alueen maalajit, savia lukuunottamatta, ovat yleensa run-

saasti hienoa maalajitetta si.sältäviä moreeneja ( siltti ja

savi). Kivisyys pinnassa huomattava ja kivet yleensa suuria.

Alempana kivisyys vähenee ja moreenissa on havaiCtavissa

lamellirakennetta. Kerroksellisuutta on havaittavissa siten,

että noin 1,5 m:n alapuolella useissa montuissa tulee melko

voimakas ruostehorisontti, jolla ei ole selväpiirteistä ylä-

rajaa. R~ostehorisont~n paksuus vaihtelee 0,5 m:stä 1,5 m:iin

Ruosterbsen kerroksen alla on siniharmaa moreeni, joka rajoit-

tuu ylläolevaan moreeniin selväpiirteisesti. Siniharmaan

moreenin koostumus on lähinnä silttimoreenia. Kerros yleensa

ei ole kovin paksu (10 - 30 cm), paitsi montuissa Fi17 ja Ml2

d@it!~n toistaiseksi ainoat suuntauslasl<ut ko. rnoreenista.

Kivet tässä kerroksessa ovat särmiltaän pyoristyneempiä kuin

yllä olevien kerrostumien.

3. Näytteiden otto

Näytteiden otto on tapahtunut annettujen ohjeiden mukaan

joissakin tapauksissa soveltaen.

Suuntauslaskut Si;untauslaskut on tehty kerroksittain siten, että yhdestä

montusta on tehty 2 - 3 suuntauslaskua. Alla olevassa

luettelossa on mainittu ne vallitsevat suunnat, jotka voi- daan erottaa suuntauslaskujen perusteella:

monttu pinnasta syvältä

W ? 320 astetta 300 astetta M2 330 330

M3 340 3 50 hajonta

M4 335 320

M5 2 50 suuri hajonta M6 310 320

N7 330 190-220 hajonta M8 340 - M9 270 280 Nl 0 '3 Li 0 3 se Ml 1 AL. ~ - ~ ~ ~ i p u +

Nl 2 3 '.ro 3 6 0

Ml3 - 2 3 C;

L 340 irtolohkareen vierestä

5. Kivilaskut Kivlaskuja on tehty montuista annettujen ohjeiden mukaan. Vallit-

seva kivilaji on'ikii l legneissi-muunnokset (inm. granaattikiillegn

Mukana usein rikkikiisua, joka on pirotteena, harvemmin rako-

silauksena. Vulkaniiteiksi luokiteltuja kiviä on löytynyt

myös useimmista montuista. Johtolohkareena voidaan pitää dia-

baasia, joita on löytynyt montuista M2 (1,1 - 1,7 m), M5 (0,5- 1,6 m) ja F48 (0,4 - i,4 m). Kallioperästa om onnistuttu saamaan vain pari näytettä, jotka

ovat kiillegneissia, toisessa rikkikiisua pirotteena.

Luonteenomai sena lisänä kiillegneisissa on grafiitti.

Irtolohkareen kaltainen kivi löytyi montusta Ml, joka lohkare

todettiin kivilaskussa peridotiitiksi.

Kivilaskut svat suorittaneet Pistol (~orsnasin kaivokselta)

Sirpa Koponen ja Sinikka Roos.

Oheen liitetty monttgjen koordinaatit,

Pirttikylä 13.6.1973

Raportti ajalta 14.5. - 28.6.1973

1. Yleistä Pirttikylän kvartaarinen monttututkimus saatiin päätökseen

torstaina 28.6.. Osa ryhmästä muutti torstai-iltana uuteen

kohteeseen Alaharmiiiin ja kaksi ryhmän jasenta (Markku Hyvä-

rinen ja Timo Turpela) jäivät perjantaihin saakka Pirttiky-

laän hoitaakseen minikivinäytteiden pesun ja kuljetuksen

Korsnasiin.

2, Monttujen kaivaus

Kaikkiaan 14 mbnttua kaivettiin Pirt$i.kylSan liöiinholmin ja

Nybyn karttalehdille. 1 1 monttua sijaitsee kakttalehdella

124208 ja kolme karttalehdellä 124110. Montut on merkitty

karttaan :11ä ja vieressä tai alla on montun merkintä

(esim Ml). Koordinaatit on laskettu mustien koordinaattien mu-

kaan.

Yleensä montut.kaivettiin ennakkoon merkityille alueille,

mutta eräissä tapauksissa oli tarkoituksenmukai sta siirtää

montun paikkaa jonkin verran sivuun annetusta pisteestä,

Mitiiian oleellisia muutoksia ei ole tehty. Annettujen pisteiden

lisäksi tehtiin 4 lisämonttua siten, että niitten avulla pyrittiin levittämään tutkimudalueen yajoja koillis-lounais-

suunnassa. Lisamontut antoivat aiheen oletuffselle, että mahdol-

linen lohkarevluhka on varsin kapea ja heikosti edustettuna

monttujen kivilaskuissa.

3. Suuntaus- ja kivilaskut Työt suoritettu annett1:jen ohjeiden multaisesti. Tulokset

ohei sena.

4. Minikivilaskut Narkku Hyvärinen on suorittanut minikivien kokoamisen ryh-

män avustuksella ja on lahe tanyt ne Korsnasiin tutkitta-

vaksi. Kivinaytteita tuli yhteensä 136 kpl. Useissa kuopissa oli

vaikeutena kivien vähäisyys.

Raportti ajalta 1.8. - 15.8. 1973

Suonen joelta

Tällä raporttijaksolla pidettiin lona , joka alkoi A . 8 . ja

pasttyi 11.8. Lauantai 4.8. tehtiin vapaaksi yligöilla sitä

edeltäneellä viikolla maisteri Martti Rokl.colan suostumuksella.

Raporttijakso jäi siis työnteon kannalta normaalia humattavas-

ti lyhyemmaksi.

Työskentely on tapahtuhut kaikilla kolmella alueella (kt1:t

Haapakoski, Lyytilänmaki ja ~akram,2iki). Monttujen kaivaminen

on suoritettu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Nutta suun-

nitelmaan on tehty lisayhsia kaivamalla tarkoituksenmukaisiin

paikkoihin lisämonttuja moreenipatjojen stratigrafian ja jään

liikesuuntien selvittamiselcsi. Lisäksi on kaivettu pintamonttu-

sarja (kt1:llä ~aapakoski) Surnuinmakeen. Pintamonttujen luku-

rnaaraksi tuli 6, joista montuista tehtiin vain suuntauslaskut. Tata kirjoitettaessa aineistoa ei ole vieta tarkemmin ehditty

tutkia, mutta ylei svaikutetma pintar onttu jen suuntauslaskuista osoittaa jään 1ii.kesuunnaksi noin 300 - 330 astetta.

Montusta 28, joka sijaitsee kt1:llä Lyytilanmäki, lähellä jär-

ven rantaa, löydettiin noin metrin syvyydesta, tiukan saviker-

roksen päältä pieniä hiiltyneita kasvin jätteitä. Niitten alku-

perää on tässä vaiheessa vai.kea sanoa, mutta todennäköisesti.

ne ovat kulttuurijatteita.

Suonenjoen alueen 'työt saadaan paatökseen kenttätöiden osalta

tanaän . Suonenjoella 16.8.1973

. i \I \(-. , 'b -\ p\rd - He'ikki Koskela

s

Raportti ajalta 15.7. - 31.7. 1973

Suonen joki KTL 3241 01

Yleistä

16.7. tapahtui muutto Suonenjoelle. Asunto varattiin aluksi

Lempyyn koululta, mutta sen huonon kunnon vuoksi etsittiin

17.7. uusi asunto Pörölänrnäen koululta. Kaivinkoneen saanti

osoittautui vaikeaksi paikkakunnalla vallinneen hyvän työtilan-

teen vuoksi. Kone saatiin käyttöön vasta 23.7. maanantaina.

Tätä edeltävän viikon ajan kaivettiin lapiolla pints,monttuja,

Monttujen syvyydeksi pysittiin saamaan vahint%?in puoli metriä.

Tässä raportissa käsitellyt työn tulokset koskevat karttaleh-

teä Haajakoski 324101.

Tutkitun alueen maanpinm n muodot ovat vaihtelevat . Aluella on harjumuodosturnia ja drumliinien kaltaisia rnuodost~umia, Koskein

piste alueella on 200 metriä meren pinnan yläpuolella. Ala-

villa mailla on puhtaita hiekkakerrostumia (~4:n alkuperäinen

sijainti siirrettiin tämän vuoksi toiseen paikkaan). ?':Iuodos-

tumien vaihtelevuus vaikuttanee onalta osalta tulosten tul-

kintaan.

Työt ovat sujuneet normaali-sti ja tarkasti annettu3en ohjeitten

mukaisesti.

Maalajit

Montut oli ennakolta sijoitettu löydettyjen lohkareiden ym-

pärille, yleensä lähelle teiden varsia. Si.nkkilohkareen löy-

töpaikka osoittautui kuitenkin virQeelliseski karttaan merki-

tyksi. Oikean löytöpaikan koordinaatit ovat seuraavat:

x= 2784 y= 0588. Virheellisen sijainnin vuoksi siirrettiin eräitä monttuja lähemmäksi oikeaa paikkaa (M4, 29, 30 ja 31)

Maalajit tutkitulla alueella ovat likimain samanlaatui$et

eli HtHkMr tai HkHtMr. Pinnassa on 0,5 - 1,O m:n paksuinen

ablaatiomoreeni, joka on huuhtoutunut ja suuntauslaskujen

antama informaatio ei anna vakuuttavaa tulospa jaan liikkeistä

Moreenista puuttuu suurimmaksi osaksi saviaines eikä m3ära juuri

lisäänny alaspäin mentäessä, kuten näyttää normaalisti olevan

ahianlaita (pirttikylä, ~laharma). Kivien ma,ara pysyy kohta-

laisena tai jopa vähäisenä, mutta alemmalla tasolla kivisyys

saattaa vaikeuttaa kaivamista niin, että se on keskeytettäva

koska kaivinkone ei pääse läpi. Tarkoituksenmukaista olisi,

mikali halutaan päästä syvemmälle, suorittaa pohjan syventa-

minen muilla keinoin kuin kaivinkoneella.

Kivien pyörityneisyysaste on huomattavan korkea (suuret kivet).

Koska kivilaskuja ei ole vielä suoritettu, ei eri kivilajien

suhdetta patjan eri osiin voida suorittaa.

Saatujen tulosten perusteella ei toistaiseksi ole havaittavis-

sa muita kuin yksi moreenipatja, jossa kuitenkin ilmenee suun-

tautumiseroja suuntausanalyysien perusteella.

Suuntausanalyysit

Koska maalajiprofiilkissa ei voida havaita kuin yksi patja, käsit- telen suuntauslaskujen tuloksia toistaiseksi syvyyden fukktiona:

Yleisesti ottaen suuntauslaskut antavat varsin sekavan kuvan

moreenin suuntaksesta. Moreenin sekavaa suuntausta emme ole

voineet toistaiseksi selittää tyydyttävästi. Lähtökohtana on

kuitenkin pidettävä sitä, että jZ5n liike tutkimusalueella on

330 astetta. Tämä, havainto on voitu varmistaa lukuisilla

uurrehavainnoilla ja osittain suuntauslaskuilla.

Välillä 0,O - 1,O m suuntauslaskut osoittavat suuntaa välillä 200 - 250 astetta, mutta myös suunta 270 on havaittavissa (M6 ja 8).

14entäessä alaspäin välille 1,l - 2,0 m oleellisin niir~e suun- tauksessa on suunnan 330 vahvistuminen (M1,6,9 ja 13). Muut

tältä tasolat tehdyt suuntausahalyysit osoittavat laajahkoa

suuntien muutosta välillä 200 - 260 astetta, painopisteen ehkä ollessa noin 220.

Alimmassa tasossa 2,l - 3,2 m suuntauksen painopiste kaäntyy

välille 390 - 350 astetta, mikä suunta selvästi korreloi jaän liikettä.

Suuntauslaskujen perusteella voitaisiin siis erottaa ainakin

kaksi eri paasuuntaa nimittäin 220 - 230 ja 330 astetta. Kuten edellä on todettu ei kuitenkaan ole voitu patjan raken-

teessa erottaa sellaisia geneettisia piirteitä, joiden nojalla

voitaisiin puhua kahdesta tai usea-mmasta moreenipat jasta.

Mahdollisesti geokemiallinen tulkinta voi~i*;~tuoda lisävalaistusta

myös tahän kysymykseen.

Muu!, asiat

On osoittautunut käytännössä vaikeaksi ottaa lapiolla ehdotto-

man puhdasta geokemiallista näytettä ylhäältä varisevan sivu-

aineksen johdosta. Täman takia olisi mielekästä kehitellä

vastaisuudessa pieni teraskaira tai -kouru, joka voitaisiin

työntää montun seinämaan tarkalleen ajateltuun kohtaan. T ä l -

löin myös vältyttäisiin siltä, että mahdoliset kerrosrajat

jäisivät koskemattomiksi.

Suonenjoella 31.7. 1973

\A-Ci)-L& LL- Heikki Koskela

esseuase essasrnqEeIqncre uo EJllqTiI -;uEqsaIaT;q * Essam

-onS eIIennux aIIrepqT alI.Laee%sen aIIrnu ugm;;qqrs~sn;ad

uasre~u~quoC epees rs;on eqseLnqrH sqqa 'sqrs uren ueq

-royxeL *uey~q eysyoInq eqrnu essaeqqeuan OAJB ew~en

rsgo BLIOC 'uaas~o~nqndilo~ uaasr@oo~ uLLqqaTq aqqeugq

-s-ccn rsre3yoC oya; uaCo+~rene~~ uaupynm u~m~aqsaC~cC

uLqar& *ueC~rysgqrgn el,y-!en ueeseq gqgsgn 's'on eq lrs

XTqa 'eerse 7Cpd ujqu gqsgwguj~s znrsapqL UC LLqL21

gqIars gqqa 'ursr-gqq-t~~ '~pya; ?on Greh eCcqu'eney

l;suaa~g G~Iars urny 'ueney G. yu elp;.~~ed eCryqn+ rq

-sennyqeC ggqrd rs-cco nFyqeJ SeJ-ed *?qqasroyyne eC JS

-ye~eqey uryeqsoyed -eeC 'csueyet sarm~adns uaura~-ru gs

-saasLy edirooy~o 'oyaq uaqs~~m'yqnq eC esseJn;-tL nIaysaIo

uoyrrn uapy-k *Lceqsen eeqqo Tqay 1q;d eyoC 4uasyt~oC~zq

-EL% ~gngqqg~~A: u;es eysoy 'nq~ey nqqnume uaa~ondeyel

uTny e~-~eqed s-;od ggBgqapyg1 rIo uncTm rq.seneTqaq

en *zrsqa ysnp, UTEA urny 'eeCqed equou urcu euas

-yneznas uas~moyuad uauard TL$A~I ugqyiIarS*eueyTe qsay

oyoy ueeuesuoy u;nq uzuuaua eer201oa9r~~;+~eny erddo

Lres ezscC 'esse~nq~g 3~11: TJII~~ TqqnTae urs~e~~

*rsyapnnsTeuoyoy rsyemoq$'cqr~e qquurenzy qLpyaq FGU

onS eqI-ccond rJa rqseuaer, ueuuTqopya 'trp?uqyauT;oy cq.tio$

-opyeui g1aTn ILO 'eqsrsynm~yqnq gqsrsrddLAq csug$ ures EueyTeZsay eyuoC 'e-[laaqcn~ad uasynuayoy uasTE SAI uag

'eqsaaquon1 e+sasFIIap,,q uemnqyedeq u~auoC enqinnyen

rqsemaen urycsuaqoC urrsreTTon eqqoC 'em~aoyoy uar

-oqureney uarsueynq ueeqrn..ie& *e~yi?o~oa2rngq~eny uamons

erLqqaq?oCqy oC ueeueqsrIlnu FqcaLLnns uv?yuohoy rs --cInq as gqqa '~qy~c qnunqqnnyen ueeyurns aio ua eqqn>j

*uLAquLs uer2o~ga2r~~g$~eny UasrnqeeIuapnn uene4qn:~ren

u-cyeTJaTeu rsxrn&~ax ucysn ?qsasTeqyoyeao 'uenalo xcyse

uaEu gtirrn eyuyny 'gq~rs cLq~sa uo as uryururiiayrd *qeu

-uTqInq TeayTo qcoure %eno au gqla '-g~rrs qnunqqnnyen

uFFiyurns aio rra e +qnu 'ueeyt~m rrra rsqnnsrIIopqeur ers -yoTnq eCnqees -eTJyInq qnueqqaoy uaT0 *ueCe agsay Tuessnl

-1eq qnIIo uo eyoC 'qse~~aqeu as ~yyrey -0Tnq gssgá

Raportti maanvyörymasta Hituran avolouhoksella

29.8.1973

Maanvyöryrna tapahtui mainittuna paivänä kello 14.15

Outokumpu o/y:n malminetslntaryhmsn työckenneFlessä kaivosalueella,

Ryhmän tarkoituksena oli suorittaa kvart2arigeblogisia

havaintoja reunoilla olevista moreenipa$joista. Paikak-

si valittiin alue, joka tuntui. tarkoitukseen sopivalta.

Kaikki ryhman Basenet olivat varustautuneet suojakypäral-

1ä. Kaksi ryhmän jäsentä suoritti rinteessä suuntauslas-

kua moreenista ja kaksi jä: montun 'pohjalle tarkkailemaan

yläpuolella olevien maamassojen . liikkeitä. Vartiointi

järjestettiin tarkoituksellisesti $uuri tätä varten.

Noin 40 metrin päässä työskenteli pyörakuokmaaja lasta-

ten keskeytyksettä kuorma-autoja. Ilmeisesti kuormaajan

aiheuttaman tarinan seurauksena tapahtui voimakas maan-

vyörymä työskent elevän ryhman yläpuolella. Mutta tarkan

vart ioinnin ansiosta ehditti in huutaa vEo tushuudst rin-

teessa työskentelevillq jotka nopeasti alas syöksymällä

pelastuivat vyöryman alta. Sen sijaan vyöryrnan alle jäi

yhlen työskentelijan päästä pudonnut suojakypara, jota

ei voitu pelastaa.

Alas syöksynyt maam2ara oli. 20 kuution luokkaa. :TL. , ' -- , .,

Nivalassa 30.8.1973

Fsta 4 ! sw Heikki Koskela