news

NAVITAS NEWS 1/2016

Navitas

Vuoden Uusyritys: Fimecon Oy s. 10

Navitas News 1/2016 Pääkirjoitus2

julkaisija: Navitas Kehitys OyNavitas kiinteistöt (Keski-Savon Teollisuuskylä Oy ja Varkauden Taitotalo Oy)Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus rytoimituspäällikkö: Tuula Sydänmaa/ Navitas kiinteistöttoimittaja: Matti Tuovinen, toimittaja.matti.tuovinen@gmail.com toimituskunta: Jouko Laitinen, Jarkko Karvinen osoitelähde:Julkaisijan asiakas- ja osoiterekisterittaitto ja paino: Mainostoimisto Luode Oykannen kuvassa Wäläkyn Vuoden Uusyritykseksi valitsemanFimecon Oy:n yrittäjäkaksikko Aki Maaranen ja Jussi Mykrä.

”Momentum”

Oikein hyvää ja lämmintä alkanutta vuotta 2016 kaikille!

jarkko karvinentoimitusjohtaja, Navitas kiinteistöt

sisältö 2 ”Momentum” 3 tuotekehitystyö hyvässä vauhdissa 4 Menestykseen yhdessä tekemällä 5 työnä myönteinen varkaus-kuva 6 kiertotalous myötätuulessa 8 tavoitteena parempi kilpailukyky 9 Maitoa, vakuutuksia, ensiapua10 ”Mielekästä työtä, luotamme tulevaisuuteen”11 Nyt saa ruoalla leikkiä!12 ”on aika osoittaa yhtenäisyyttä” 14 täsmäkoulutusta pk- ja yksinyrittäjille 15 Pikku-uutisia

”Investoinnit tarjoavat alueen toimijoille valtavan hienon mahdollisuuden kehittää

uutta liiketoimintaa.””Hockey is a momentum game”. Tämä on yksi suomalaisen jääkiekkolegenda Juhani Tammisen julkisuudessa lausumista sitaateista. Tamminen tarkoittaa lausumalla sitä, että jääkiekkopelissä tulee jossain vaiheessa oman joukkueen tärkeän maalin tai vastustajan tekemän virheen myötä hetki (momentum), johon tarttumalla ja josta energiaa ammen-tamalla toinen joukkue voi kääntää pelin itselleen. Varkauden alueen elinkeinoelämässä vallitsee parasta aikaa tällainen momentum. Stora Enson kartonkikone-konversio, Riikin-voima Oy:n ekovoimalaitos, Stora Enson LVL-tuotantolinja, akkutuotannon jatko… Ohes-sa vain muutama nosto niistä käänteen tekevistä ja erittäin myönteisistä tapahtumista alueella kuluneen kahden vuoden aikana, jotka muodostavat koko laajan talousalueen toimijoille lähes historiallisen momentumin. On tunnustettava, että edellä mainitut investoinnit eivät tee aluettamme automaat-tisesti ”autuaaksi”. Niiden silmiin pistävin vaikutus on luonnollisesti ollut niin sanotussa läpimenovaiheessa, kun paikkakunnan katukuvaa on värittänyt satapäinen (parhaim-millaan yli tuhatpäinen) investoinnin toteutukseen liittyneiden asiantuntijoiden joukko. Investointien valmistuttua ja tuotannon käynnistyessä alueelle syntyy toki tärkeitä uusia suoria työpaikkoja, mutta investoinnit tarjoavat alueen toimijoille valtavan hienon mah-dollisuuden kehittää uutta liiketoimintaa, käynnistää erilaisia tuotekehityshankkeita ja tätä kautta elävöittää entisestään alueen elinvoimaisuutta. Tämän momentumin hyödyntämisessä on myös kaupungilla ja sen elinkeinotoimijoilla oma tärkeä roolinsa. Kaupunki / elinkeinoyhtiöt ovat edellytysten rakentajia alueen yrityk-sille. Edellä mainitut investoinnit eivät ole olleet itsestään selvyyksiä niille yhtiöille, jotka ne toteuttavat. Yritykset ovat joutuneet haastamaan koko organisaatiotaan lunastaakseen paikkansa globaalisti kilpailluilla markkinoilla, jonka lisäksi ne ovat joutuneet uudistamaan ja tehostamaan toimintaansa, jotta myös konsernin sisäisesti on saatu syntymään luotta-mus sille, että juuri Varkauden alue on investoinnin oikea osoite. Myös me elinkeinotoi-mijat joudumme uudistumaan. Maailma ympärillämme on muuttunut ja ennen kaikkea asiakkaidemme eli alueen elinvoimaisten yritysten tarpeet ovat muuttuneet. On siis eh-dottoman tärkeää kehittää ja tehostaa elinkeinotoimijoiden organisoitumista niin, että yritykset saavat jatkossakin parasta mahdollista palvelua ja aidosti yhdeltä luukulta. Tähän uudistamis- ja kehittämistyöhön Varkauden kaupunki kevään 2016 aikana kes-kittyy ja tavoitteena on entistäkin dynaamisempi, ketterämpi ja asiakasystävällisempi elinkeinopalveluiden työkalupakki. Tällä työkalupakilla ja erittäin aktiivisella kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä saavutetaan jatkossakin varmuudella tuloksia yritysten hyväksi, ja toivottavasti myös jatkossa alue saa osakseen viime vuoden ”Pohjois-Savon yrittäjäystä-vällisin kunta” kaltaisia tunnustuksia.

Navitas News 1/2016 3

Tuotekehitystyö hyvässä vauhdissa

vuosi sitten käynnistynyt Hyvinvointia elintarvikkeista -hanke on osoittanut tarpeellisuutensa, sanoo hankkeen projektipäällikkö vuokko Niemitalo kehitysyhtiö savoGrow oy:stä. elintarvikealan toimijoiden yhteistyö maakunnassa on lisääntynyt ja uusia tuottei-ta kehitetään tuoreen tutkimustiedon pohjalta.

Vahva verkostoituminenVuoden 2017 loppuun saakka jatkuvan hankkeen päätoteuttaja on Ke-hitysyhtiö SavoGrow Oy. Sen vahvuus on tuotekehitys-, laatu- ja lainsää-dännön osaamisessa. Keski-Savossa osatoteuttaja on Navitas Kehitys Oy. Sen vahvuus on toimijoiden verkottamisessa, ideoiden keräämisessä ja kehittämisessä sekä tilaisuuksien ja markkinointitapahtumien järjestämi-sessä. Kolmas osatoteuttaja on Savonia-ammattikorkeakoulu, joka vas-taa kansainvälistymisasioista, laboratorio- ja kuluttajatutkimuksista sekä osaltaan tuotekehityksestä. Yhteistyötä tehdään myös muun muassa Itä-Suomen yliopiston kanssa. Varsinaisia hankeyrityksiä on mukana 13. Näiden kanssa on aloitettu tuotekehitysprojektit. Työtä tehdään myös pienempien ja aloittavien yri-tysten kanssa. Lisäksi Niemitalo toivoo mukaan elintarvikeyrittäjyyttä suun-nittelevia. Hanke antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yrityksen starttiin.

Analyysipalvelut kehitteilläHankkeessa pyritään kehittämään uusia, hyvinvointia edistäviä elin-tarvikkeita. Hyvinvoinnin hanke ymmärtää laajasti. Tuotekehityksen ja tutkimuksen tuottamaa tietoa pyritään muokkaamaan yrityksille kilpai-lueduksi. Tämä tuo maakuntaan taloudellista hyvinvointia ja turvaa osal-taan niin puhtaan ruoan tuotantoa kuin maaseudun säilymistä asuttuna. Niemitalo poimii esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun analyysi-palvelut. Savonia on kehittämässä ja pystyttämässä laboratoriota, jossa kyetään tekemään tuotteiden ravintosisältöanalyysejä. – Analyysipalvelujen tarjonta on hajanaista. Tässä olisi yhteistyön paikka myös muilla palvelun tarjoajilla, sillä analytiikan tarve on kasvanut todel-la paljon, Niemitalo sanoo.

Kovaa työtä tarvitaan yhäNavitas Kehitys Oy:n osahankkeen projektipäällikkö Armi Nissinen sanoo olevansa todella tyytyväinen hankkeen etenemiseen. Keski-Savosta on jo noussut tuotekehitykseen useita uusia ideoita, ja tuotteita on työn alla. Nissisen mukaan esimerkiksi leipomopuolelta on lupa odottaa uusia avauksia. Hän muistuttaa työn määrästä: – Uudet tuotteet eivät synny yhdessä yössä. Vaikkapa uusi mehu ei ole valmis ja kauppakelpoinen yhdellä koevalmistuksella. Tuotekehitys vie keskimäärin kaksi vuotta, mutta voi viedä enemmänkin. Varkaudessa Hyvinvointia elintarvikkeista -hanke osallistuu tänä kesänä muun muassa Vekara-Varkaus-tapahtumaan, jonka teema on ruokakulttuuri.

Vuoden, parin kuluttua myyntiin saadaanaivan uudenlaisia savolaisia elintarvikkeita.

• Teksti: Matti Tuovinen • Kuvat: Tarja Luostarinen

TuotekehityspäiväSavoGrowlla.Taikinan kimpussaMarjatta Keinänen,Otto Mykkänen jaUrpo Hirvonen.

Lähituotteita kaupan:Pihlajanmarjaa,viljatuotteita, hapankaalia,kalajalosteita.

u Hyvinvointia elintarvikkeista -hanketta rahoittavat Pohjois-Savon liitto (EAKR),Pohjois-Savon kehittämisrahasto, kunnat sekä hankkeeseen osallistuvat yritykset.

Navitas News 1/20164

Menestykseen yhdessä tekemällä

savon Yrittäjät ja Pohjois-savon liitto palkitsivat tammikuus-sa varkauden Pohjois-savon yrittäjäystävällisimpänä kuntana vuonna 2015. Loppupisteissä kisa oli tiukka varkauden, suonen-joen ja vieremän kesken. varkauden voittoon vaikutti ennen kaikkea se, kuinka laaja-alaisesti eri toimijat ovat mukana luomassa edellytyksiä yrittämiselle. kaupunginvaltuusto sai kokoukseensa 22. helmikuuta yrittäjäjärjestön tervehdyksen ja kävi elinkeinopoliittista keskustelua.

Pk-kenttä työllistääSavon Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen muistutti, että pienten ja keskisuurten yritysten merkitys yhteiskunnassa on muuttunut täysin 30 vuodessa. Tällä vuosituhannella on työllistäminen Suomessa ollut lähes yksinomaan pk-yritysten vastuulla. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut ja kirjo laajentunut asiantuntijoihin, kouluttajiin, lääkäreihin. Yrittäjäjärjestön toiminnan painopisteet tänä vuonna ovat Nykäsen mukaan työllistämisen helpottaminen sen riskejä pienentämällä, yrittä-jävähennyksen ajaminen verotukseen, työllistämistä haittaavan säänte-lyn purkaminen ja pk-yritysten rahoituksen saatavuuden turvaaminen. Nykänen huomautti, että yrittämisessä on Suomen tulevaisuus. – Vain siten syntyy uusia työpaikkoja, että joku ottaa riskin ja lähtee yrittämään.

Jatkuvaa kehitystyötäVarkauden Yrittäjien puheenjohtaja Aimo Aalto korosti paikallisten toimijoiden aktiivisuutta ja yhteistyötä Varkauden elinvoimaisuuden li-

Varkauden valinta Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi sai kaupunginvaltuuston keskustelemaan vilkkaasti yrittämisestä.

• Teksti & kuva: Matti Tuovinen

säämiseksi. Tarvitsemme toisiamme, Aalto sanoi, ja haastoi kaikki pelaa-maan yhteiseen maaliin. Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen alleviivasi, että nyt saatu palkinto on pitkäjänteisen työn tulos. Se tukee ponnisteluja, joita elinkeinojen kehittämiseksi kaupungissa tehdään, ja vaikuttaa po-sitiiviseen vireeseenkin. Laitinen painotti, ettei palkinnosta huolimatta ole vara jäädä lepäämään. Hän havainnollisti, miten 50–100 kontaktista yksi tai kaksi johtaa maaliin, kuten uusien työpaikkojen syntymiseen tai yritystoiminnan alkamiseen. – Nyt meidän pitää hyödyntää palkinto, rakentaa tästä yhteinen pon-nistus, kertoa ympäri Suomen mitä me täällä teemme, Laitinen sanoi.

Karu ongelmakenttäKaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki toi valtuutettujen eteen Varkauden karun työttömyystilanteen. Varkaudessa on noin 230 alle 25-vuotiasta työtöntä ja pitkäaikaistyöttömiä noin 490. Niin sanottu Kela-sakko, eli kunnan maksettava osuus pitkäaikaistyöttömien työmark-kinatuesta, jos kunta ei aktivoi työtöntä 500 päivän kuluessa, oli viime vuonna 2 022 472 euroa. Summa kasvoi edellisvuodesta 714 812 eurolla. – Tilanteen täytyy johtaa konkreettisiin ajatuksiin ja tekoihin, Rajamäki tiivisti. Valtuuston keskustelupuheenvuoroissa huoli jaettiin ja pohdittiin keinoja helpottaa yrittämistä. Kehittämisehdotuksina esitettiin muun muassa, että yrittäjäjärjestön edustus otettaisiin kaupungin elinkoeino-ryhmään, pk-kenttä huomioitaisiin paremmin kaupunkistrategian val-mistelussa, markkinointia ja brändäystä tehostettaisiin.

olkaamme ylpeitä yrittäjistä, tiivistivarkauden Yrittäjien puheenjohtaja aimo aalto,ja sai valtuutetuilta aplodit.

Navitas News 1/2016 5

Työnä myönteinen Varkaus-kuva

Myönteinen varkaus-kuva houkuttelee matkailijoita. Nämä taas tuovat euroja varkautelaisten yritysten kassaan. kun yri-tykset puolestaan tarjoavat hyvää palvelua ja unohtumatto-mia elämyksiä, matkailijat tulevat toisenkin kerran. samalla heistä tulee markkinoijia, kun he kertovat eteenpäin myöntei-sistä kokemuksistaan. Positiivinen kierre on valmis.

Internetin iso rooliTämän kierteen eteen työskentelee Varkauden matkailutoimi, joka on keskitetty Navitas Kehitys Oy:öön. Myönteisen mielikuvan luominen matkailumarkkinoinnin keinoin on yksikön tärkeimpiä tehtäviä, sanoo markkinointisihteeri Eeva Lemiläinen. Siihen liittyy olennaisena yhteistyö Varkauden alueen yritysten ja tapahtumatoimijoiden kanssa. Keskeisiä työkaluja myönteisen mielikuvan luomisessa ovat Visit Var-kaus -verkkosivut. Ne tarjoavat kattavan läpileikkauksen Varkauden seu-dun matkailullisesta palvelutarjonnasta. Matkailuyksikkö vastaa sivujen ylläpidosta. Entistä tärkeämpi viestintämuoto ovat myös sosiaalisen me-dian kanavat. Näitäkin matkailuyksikkö päivittää Varkaus-tiedolla sään-nöllisesti. – Ne ovat meille välttämättömiä kanavia, Lemiläinen toteaa.

Yhteistyöstä voimaaYhä digitaalisemmasta maailmasta huolimatta ovat paperille painetut matkailuoppaat kysyttyjä. Viime vuoden esitemenekin perusteella pai-natettiin Loma Savossa -opasta tälle vuodelle 25 500 kappaletta. Esite

Navitas Kehitys Oy:n matkailuyksikön tärkeimpiä tehtäviä ovat mielikuvamarkkinointija yhteistyö alueen yritysten kanssa.

• Teksti: Matti Tuovinen • Kuva: Anssi Toivanen

käy 52 sivullaan läpi Varkauden, Leppävirran, Heinäveden, Joroisten ja Pieksämäen keskeisen matkailu- ja palvelutarjonnan. Loma Savossa -opas on erinomainen esimerkki matkailun seudullisesta yhteistyöstä, Lemiläinen sanoo. Matkailijaa kiinnostaa enemmän se, mitä hän voi matkallaan kokea, kuin minkä kunnan alueella jokin tietty palvelu sijaitsee. Yhteistyöllä haaviin jää suurempi joukko matkailijoita, kuin jos jokainen kunta markkinoisi antiaan yksin. Matkailuyksikön tekemää Varkauden opaskarttaa jaetaan vuoden mit-taan noin 10 000 kappaletta. Keskusta-alueen ohella on sen kääntöpuo-lella laajempi kartta, joka ulottuu kaupungin upeisiin maaseutu- ja saaris-tomaisemiin. Yksikön painotuotteisiin kuuluu myös Pyöräile taiteeseen -esite, joka näyttää pyöräilyreitin 34 ulkotaideteokseen tutustumiseksi. Vanha Varkaus -esitteen avulla taas voi tutustua kävelykierroksella kult-tuurihistorialliseen alueeseen Päiviönsaarella ja Kommilassa.

Tutut kärkitapahtumatBränditapahtuma sampea ja samppanjaa järjestetään tänä vuonna aiempaa leveämmin hartein, kun vetovastuu on siirtynyt Navitas Kehi-tys Oy:lle. Mukana ovat edelleen Varkauden Nuorkauppakamari ry sekä joukko muita yhteistyötahoja. Kärkitapahtumiin lukeutuu niin ikään vekara-varkaus Festivaaliviikko. Pro Päiviönsaari ry tuo mittavan lisän kesään iltatoritarjontaan. Sen vas-tuulla on myös uusi Dekkari 2016 -filmi- ja kirjafestivaali. Heinäkuussa järjestetään niin ikään aivan uusi kesätapahtuma warkaus Pit stop 523, joka yhdistää kesäkadun vilskeen, vanhan ajan toritapahtuman, kesäisen konsertti-illan rantamaisemissa sekä olonkorjuupäivän ruuan merkeissä.

Katso Lisaa: www.visitvarkaus.fivarkauden vesistöt ja suomen ainoa sähkökäyttöinen risteilyalus Lady of the Lake ovat matkailijalle elämys. tässä soljutaan Pirtinvirrassa kaupungintalon takana.

Kiertotalous myötätuulessa

kiertotalous merkitsee tiivistetysti sitä, että lopetamme nykyi-sen yli varojemme elämisen. tämä onnistuu tehokkaammalla kierrättämisellä, lopettamalla materiaalien tuhlaus ja luomalla uudenlaisia palvelukonsepteja ja liiketoimintamahdollisuuk-sia. suomelle kiertotalous on jopa 1,5–2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus, laskee suomen it-senäisyyden juhlarahasto sitra. Navitas Kehitys Oy:n aloitteesta viime vuonna käynnistetty esiselvitys, viralliselta nimeltään Kiertotalouden ja resurssiviisauden tuntemuksen ja osaamisen lisääminen Pohjois-Savossa, on tehnyt kiertotalouden si-sältöä ja käsitteitä tutuksi kunnille, yrityksille ja muille toimijoille. Semi-naarien ja tiedotustapahtumien sarja jatkuu kesään asti, kertoo hank-keessa joulukuussa aloittanut projektiassistentti Teija Härkönen. Esihanke on myös tehnyt yhteistyötä Suomen resurssiviisaiden kau-punkien ja kuntien verkoston Fisun kanssa. Fisu-kunnat pyrkivät yh-

Navitas News 1/20166

Päähankkeen rahoituspäätöstä odotetaan vielä ennen kesää. Sen jälkeen maakunnassaalkaa työ nykyistä kestävämmän elinympäristön puolesta.

dessä kehittymään edelläkävijöinä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ja luomaan siitä menestystekijän. Verkoston ensimmäiset jäsenet olivat Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku. Talvella joukkoon liittyivät Kuopio, Lahti, Vaasa ja Ii. Varkauskin haki mukaan, mutta ei tullut vali-tuksi. Resurssiviisauden edistämistyö kuitenkin jatkuu.

Suurimpia hankkeitaVarsinainen kiertotalouden päähanke käynnistynee kesällä. Navitas Kehitys Oy:n yritysasiamies Matti Lönnroosin mukaan neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä päärahoittajan, Pohjois-Savon liiton, kanssa. Hankkeeseen odotetaan merkittävää panostusta Euroopan aluekehi-tysrahastosta (EAKR). Kaksivuotinen kiertotaloushanke olisi yksi viime vuosien suurimpia kehityshankkeita maakunnassa. Pääkoordinaattori-na toimisi Navitas Kehitys Oy. Kuopion ja Iisalmen kaupungit sekä Pro Agria olisivat osatoteuttajia. Lisäksi selvitetään muiden osatoteuttajien mahdollisuus.

• Teksti & kuva: Matti Tuovinen

Projektiassistentti teija Härkönen yrityskäynnillä Matti kuitunen oy:n varkauden toimipisteessä. Yhtiön harjoittama kierrätystoiminta on tärkeä osa kiertotalousajattelua.

u TEIJA HÄRKÖNEN ikä: 30 koulutus: Ympäristöteknologian insinööri Harrastukset: Frisbeegolf, sulkapallo

Navitas News 1/2016 7

Neljännen työpaketin tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla kierto-talous saadaan osaksi yritysten toimintaa. Tarvitaan hyötyjen kartoitta-mista ja arviointia, energiatehokkuusasioiden pohtimista, paneutumista tuotantoprosesseihin, raaka-aine- ja sivuvirtoihin sekä suunnitteluun. – Hyöty ei tule yhdestä isosta asiasta, vaan monesta pienestä, ja se voi olla varsin merkittävä, Lönnroos ja Härkönen sanovat.

Laaja yhteistyöpohjaKiertotaloushanke on iso, ja sen vuoksi sen onnistuminen vaatii eri toimi-joiden laajaa osallistumista. Mukaan tarvitaan niin yritykset, kunnat, järjes-töt, organisaatiot kuin tavalliset ihmiset. Mukaan pääsee myöhemminkin. Toisaalta kiertotaloushankkeen ei ole tarkoitus itse tehdä kaikkea mah-dollista. Siitä pyritään luomaan sateenvarjohanke, jonka alla toimitaan yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa. Kiinnostavina esimerkkeinä Lönnroos mainitsee Lappeenrannan teknillisen yliopiston Pohjoissavo-laisen materiaalitehokkaan kiertotalouden liiketoiminta – KILIKE -hank-keen. Sen tavoitteena on löytää ja kehittää uusia liiketaloudellisesti kannattavia sovelluksia kierrätysmateriaalien käytölle. Varteenotettavia hankkeita on myös muun muassa Itä-Suomen yliopistolla, Savonia-am-mattikorkeakoululla, ProAgrialla ja maa- ja metsätalousministeriön alai-sella Luonnonvarakeskuksella.

Päähankkeen tavoite on, että viitostien varrelle muodostuisi kiertota-louden ja resurssiviisauden kehityskäytävä, jossa Varkaus, Kuopio ja Ii-salmi toimivat edelläkävijöinä levittäen tietoisuutta alueen lähikuntiin. Lönnroos sanoo, että esimerkiksi teollisuuden symbioosiketjujen selvit-täminen ja aikaan saaminen ei voi lähteä siitä, että asia olisi vain kolmen kaupungin harteilla. Mukaan tarvitaan koko maakunta.

kahdella pääteemallaKiertotaloushankkeen tavoitteet tiivistyvät kahteen teemaan. Ensimmäi-nen on resurssiviisaus ja -tehokkuus. Toinen teema on kiertotalous ja siihen liittyvät asiat. Jotta laaja asiakokonaisuus ei leviäisi liikaa, on tavoitteet jaettu nel-jään työpakettiin, Teija Härkönen toteaa. Ensimmäinen sisältää resurs-siviisaiden kaupunkien ja kuntien Fisu-verkostoon liittyvät toimet. Tässä kartoitetaan kuntien lähtötaso ja luodaan suunnitelmat tavoitteiden toteuttamiseksi. Toinen työpaketti katsoo kiertotaloutta biotalouden ja bioenergian näkökulmasta. Keskeisessä roolissa ovat maatalous ja alkutuotanto. Sel-vitettäviä asioita ovat esimerkiksi, kyettäisiinkö biokaasua tuottamaan kustannustehokkaasti nykyistä isommissa yksiköissä ja mitä sivuvirroille ylipäänsä voi tehdä.

Paljon pieniä hyötyjäKolmas työpaketti keskittyy materiaalitehokkuuteen. Esillä on muun muassa niin sanotun teolliset symbioosit -yhteistyöverkoston käynnistä-minen maakunnassa. Lönnroosin mukaan symbioosimalli toimii jo hyvin muun muassa Pohjois-Karjalassa, jossa on löytynyt iso määrä yritysten yhteistyön mahdollisuuksia.

”Hyöty ei tule yhdestä isosta asiasta,vaan monesta pienestä.”

Navitas News 1/20168

Tavoitteena parempi kilpailukyky

Navitas kehitys oy:n technoknowhow-hankkeen tilaama ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lut) toteuttama kou-lutus pätevöittää toimimaan kansainvälisenä hitsauskoor-dinoijana. ohjelman suorittaneet saavat kansainvälisen hit-sausinsinöörin (iwe) tai kansainvälisen hitsausteknikon (iwt) pätevyyden. ohjelma perustuu kattojärjestö international institute of weldingin (iiw) hyväksymään international weld-ing engineer/technologist -koulutusohjelmaan.

Euroopan kärkeenPätevöityskoulutuksen tarpeeseen herättiin Suomessa 30 vuotta sitten. Tuolloin todettiin, että osaamisemme oli jäämässä kansainvälisesti ala-kynteen. Kotimaisten firmojen kilpailukyky hiipui. LUT:n koulutusohjel-man akateeminen johtaja, professori Jukka Martikainen muistaa, miten yliopistosta valmistui vuodessa vain viisi diplomi-insinööriä hitsausalalle. Se oli liian vähän. Ensimmäinen pätevöityskoulutus järjestettiin vuonna 1989. Nyt Varka-udessa meneillään oleva kurssi on kolmaskymmenes. Pätevöityjät ovat teknikoita, insinöörejä ja diplomi-insinöörejä, jotka työskentelevät metal-li- ja rakennusteollisuudessa, suunnittelutoimistoissa ja tarkastuslaitoksis-sa erilaisissa suunnittelu-, valmistus-, tarkastus-, osto- ja koulutustehtävis-sä, tai he vastaavat laadusta, koordinoinnista, prosesseista ja tuotannon valvonnasta. Työ on tuottanut tulosta. Suomi on Martikaisen mukaan noussut Euroo-pan kärkeen pätevöitymiskoulutuksessa. Meillä valmistuu Saksan jälkeen eniten IWE/IWT -koulutettuja asiantuntijoita.

Kansainvälisen hitsauskoordinoijan pätevöityskoulutuksesta valmistuu yrityksiinmaailmanluokan ammattilaisia.

• Teksti: Matti Tuovinen • Kuva: iStockphoto

Asiakkaat vaativatKoulutukseen osallistuvat Supplier Controller Mari Tuhkanen Adritz Oy:stä Varkaudesta ja tuotantoinsinööri Petri Ikäheimo siilinjärveläises-tä Hydroline Oy:stä sanovat, että hitsauksen asiantuntijan tulee entistä vahvemmin hallita kokonaisuus. Hitsausjäljen laadun valvonta ei yksin riitä. Tarvitaan osaamista niin tuotanto- ja materiaalitehokkuudesta kuin kustannushallinnasta. Yrityksen kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantami-sen ohessa haasteita aiheuttavat hitsattavien kappaleiden ja laitteiden monimutkaistuminen sekä materiaalien kehittyminen. Andritzilla koulutus on nähty varsin tärkeäksi, Tuhkanen sanoo. Yhtiössä työskentelee jo useita IWE-koulutuksen läpikäyneitä henkilöitä. Ikähei-mo kertoo puolestaan valmistuvansa Hydrolinen toiseksi pätevöitymis-koulututetuksi hitsausammattilaiseksi. Kaksikko kertoo niin ikään, että nykypäivänä asiakkaat jopa vaativat listaa henkilöistä ja näiden opinnois-ta, ennen kuin kauppaneuvotteluihin päästään. – Se alkaa olla yksi vaatimuksista. Asiakkaiden vaatimustaso on kasvanut todella paljon, Tuhkanen summaa.

”Asiakkaiden vaatimustaso onkasvanut todella paljon.”

u Navitas Kehitys Oy:n hallinnoima technoknowhow on kone- ja energiateknologian yritysten osaamisen kehittämishanke, jonka kohderyhmä ovat kone- ja energiateknologian yritykset Pohjois-Savossa, Joroisissa ja Pieksämäellä. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon Ely-keskus (Euroopan sosiaalirahasto), Pohjois-Savon, Joroisten ja Pieksämäen kunnat sekä yritykset. Maaliskuun 2017 loppuun jatkuvan TechnoKnowhow-hankkeen kaikista koulutuksista lisätietoa ja koulutusvinkkejä vastaanottavat Tiina Kaksonen, p. 050 558 2600, tiina.kaksonen@navitaskehitys.fi ja Katja Niiranen, p. 044 720 9395,katja.niiranen@navitaskehitys.fi.

tavallinen päivä Navitaksessa: Meneillään on kursseja, kokouk-sia, tapaamisia, suunnittelupalavereja, seminaareja. osallistu-jia tulee ja menee. aulapalvelu ohjaa vieraat oikeisiin tiloihin sujuvasti ja tehokkaasti. Yhteen päivään mahtuu paljon.

Iso tila täynnäOsuuskunta ItäMaito on varannut Ankkuri 1 ja 2 -kokoustilat maidon-tuottajien ItäMaito-päivää varten. Ilmassa on pientä jännitystä, sillä kohta kukitetaan kultamitalistit. Walter Ehrströmin säätiön kultamitalin saavat maidontuottajat, jotka ovat kyenneet säilyttämään tilallaan tuote-tun maidon parhaassa laatuluokassa yhtäjaksoisesti 25 vuotta. Onnitte-luhalaukset päälle ja sitten lounaalle Navitaksessa sijaitsevaan Sodexon ravintolaan. Tuotantoneuvoja Arja Rissanen Osuuskunta ItäMaidosta sanoo, että Na-vitas on tuttu paikka maidontuottajille. Ensimmäiset kokoukset ja koulu-tukset täällä pidettiin pian sen jälkeen, kun Navitas 1 -rakennus valmistui vuonna 2002. Paikan sijainti on Rissasen mielestä oivallinen. Se on paitsi Varkauden keskustassa myös ItäMaidon Keski-Savon toimialueen ytimessä. Lisäksi kaikki oheispalvelut saa saman katon alta.

Standilla aulassaMyyntipäällikkö Juha Romo LähiTapiola Savosta on pystyttänyt standin-sä Navitaksen aulaan. Kerta on Romolle ensimmäinen, mutta jo nyt hän arvioi, että tänne palataan. – Tulin sillä ajatuksella, että jos saan vaikka kahdestakymmenestä tapaa-misesta viisi jatkokontaktia, tapahtuma on onnistunut. Romo kertoo LähiTapiolan jalkautumisten kauppakeskuksiin olleen on-nistuneita. Niissä, kuten Navitaksessa tänään, vakuutusyhtiön edustajat voivat kohdata ison joukon ihmisiä. Aulatapaamisissa kynnys käydä jut-tusille on matala. Erilliset infotilaisuudet vetävät huonommin jo siksi, että ihmisillä on aina niin kiire. Romon mielestä aulatapahtuma oli erittäin helppo järjestää. Erikseen hän mainitsee Navitaksen internet-yhteydet – esittelyt käyvät sujuvasti.

Maitoa, vakuutuksia, ensiapuaNavitaksen kokous- ja koulutustiloissa tapahtuu joka päivä valtava määrä erilaisia asioita.

Navitas News 1/2016 9

• Teksti & kuvat: Matti Tuovinen

Rasteja kabinetissaAmiraali 1 -saunakabinetissa kiertää joukko ihmisiä huoneesta toiseen ja selvittää rastitehtäviä. Lattialla lepää kaikille ensiaputaitoisille tuttu An-ne-nukke. Ensiapukouluttaja Jatta Pekkonen kertoo, että Terveystalo järjestää ea-koulutuksia Navitaksessa 15–20 kertaa vuodessa. Amiraali 1 -tila sopii tähän erinomaisesti, sillä rastitehtäviä voi rakentaa niin saunaan, pesuti-loihin, vessaan, eteiseen kuin itse kokoustilaan. Pekkonen kiittää myös tilan varustelua. Uusi jättitelevisio käännettävällä jalustalla on valkokan-gasta monikäyttöisempi. Anne-nukkea elvyttävät Pöyry Finland Oy:n suunnittelijat Matti Immo-nen ja Mikko Karvinen lisäävät, että Amiraali 1 on viihtyisin Navitaksen kokoustiloista – järvimaisema on aina upea.

Osuuskunta ItäMaidon järjestämässä maakunnallisessa tilaisuudessa palkittiin laatumaitoa keskeytyksittä25 vuoden ajantuottaneet perheet.

u Navitaksen koulutus- ja kokoustilatarjontaan tutustut täällä: navitas.fi/kokous-ja-ravintolapalvelut/kokoustilat/

Myyntipäällikkö juha romo Lähitapiola savosta solmii asiakaskontakteja Navitaksen aulaan pystyttämällään standilla.

Pienelle ja ketterälle insinööritoimistolle on nyt markkinoita, sanoo Wäläkyn VuodenUusyritykseksi valitseman Fimecon Oy yrittäjäkaksikko.

Navitas News 1/201610

”Mielekästä työtä, luotamme tulevaisuuteen”• Teksti & kuva: Matti Tuovinen

wäläkky keski-savon uusyrityskeskus ry valitsi helmikuussa vuoden uusyritykseksi varkautelaisen insinööritoimisto Fime-con oy:n. vuonna 2013 perustettu yhtiö on toiminut alusta asti kasvuhakuisesti ja tehnyt voitolliset tilinpäätökset. wäläkyn hal-litus esitti Fimecon oy:n myös valtakunnallisen vuoden uusyri-tyskilpailun ehdokkaaksi. tämän kilpailun tulos ratkeaa kesällä.

Asiakaslähtöistä palveluaFimecon Oy:n hallituksen puheenjohtaja aki Maaranen ja toimitusjohta-ja jussi Mykrä sanovat ajatuksen omasta yritystoiminnasta kehittyneen vuosien mittaan. Molemmilla on pitkä kokemus kone- ja laitesuunnit-telusta ja projektihallinnasta. Ennen yrittäjiksi ryhtymistä Maaranen ja Mykrä työskentelivät yhdeksän vuotta Etteplanin palveluksessa Varkau-dessa. Molemmilla on yrittämiseen myös perhetausta – Mykrällä jo kol-mannessa polvessa. Fimecon Oy perustettiin tuottamaan suunnittelu- ja asiantuntijapalvelui-ta teollisuuden kone- ja laitevalmistajille. Pienenä toimijana yhtiö on ket-terä, joustava ja kustannustehokas. Pienet projektit ovat sen keskeistä työ-sarkaa. Asiakaslähtöisyys on toimintamme perusarvo, Mykrä luonnehtii. – Jos huomaamme, että osaamme tehdä asian paremmin kuin mitä asiakas tilauksessaan toivoi, niin tottakai ehdotamme tätä ratkaisua.

Tavoitteena hallittu kasvuKolmen vuoden aikana Fimecon Oy on päässyt kasvu-uralle. Talvella yhtiö palkkasi yhdeksännen työntekijänsä, kesään mennessä palkataan kymmenes. Varkauden lisäksi on perustettu toimisto Kuopioon. Suunnit-telijoiden määrää lisätään edelleen ja kolmas toimipaikka avataan lähi-vuosina. Viime vuonna Fimecon Oy teki noin 595 000 euron liikevaihdon. Tämän vuoden tavoite on 700 000 euron tuntumassa. Yrittäjäkaksikko kiittää onnistumisesta henkilökuntaansa – ilman osaa-via ja sitoutuneita työntekijöitä ei menestystä tule. Tekniikankin on olta-va hallussa. Fimecon Oy:n suunnittelijat käyttävät moderneimpia ohjel-mia, ja niitä myös kehitetään. Niin ikään arvokas kontaktiverkosto alan toimijoihin on luotu ja aktiivisessa käytössä.

Wäläkyn apu arvokastaWäläkyn palkinto oli yllätys, Maaranen ja Mykrä sanovat. Samalla he toteavat olevansa otettuja siitä, että työ ja osaaminen on huomattu. Kaksikko korostaa Wäläkyn merkitystä yrityksen käynnistämisvaiheessa. Ilman tukea ja tietoa moni yrittämiseen liittyvä asia olisi jäänyt opetelta-vaksi kantapään kautta. – Haastavaa tämä on ollut, mutta ehdottoman mielekästä. Luotamme tulevaisuuteen.

tiLasto: >> Yrityksiä perustettiin tasaiseen tahtiin

wäläkky keski-savon uusyrityskeskus ry:n kautta perustettiin viime vuonna 124 uutta yritystä. Edellisvuonna luku oli 129 yritystä.• Perustetuista yrityksistä 76 prosenttia oli palvelualan yrityksiä, tuo tannollisia oli 11 prosenttia ja kaupan alan yrityksiä 12 prosenttia.

• Yleisin perustetun yrityksen toimiala oli rakentaminen ja yleisin yhtiö- muoto toiminimi, joskin osakeyhtiön perustajien määrä kasvoi.

• Viime vuoden aikana Wäläkyssä kirjattiin kaikkiaan 209 ensikäyntiä, joissa keskusteltiin asiakkaiden kanssa uusista yritysideoista.

• Kaikista Wäläkyn asiakkaista oli miehiä 59 ja naisia 41 prosenttia. Yrityksen perustaneista oli miehiä 65 ja naisia 35 prosenttia.

aki Maarasen (vasemmalla) ja jussi Mykrän Fimecon oy tekee tuotekehitystyötä muun muassa aFt:lle.kehitysinsinööri aku asikainen aFt:n varkauden tehtaalta käy kaksikon kanssa läpi tuotteen loppusorvausta.

Navitas News 1/2016 11

Yleensä ei ruoalla leikkimiseen kannusteta, mutta tämän kesän vekara-varkaus tekee näin. karkkitehtuuri-työpajassa lapset luovat lakuista ja hammastikuista arkkitehtonisia teoksia. Mar-sipaani-työpajassa taideteosten materiaalina on marsipaani. alkukesän luontokin pidetään lähellä, kun lapset loihtivat let-tuja nuoresta nokkossadosta ja kiisselin raparperinversoista.

Yhteistyön juhlaaTapahtumatuottaja Heli Sutinen Navitas Kehitys Oy:stä sanoo, että ruo-kateemasta otetaan nyt kaikki irti. Alkuun se ideana yllätti, mutta sitten Sutinen maistatteli ajatusta eri tahoilla. Palaute oli yksinomaan myön-teistä. Nyt ohjelmatarjonnassa on todella mistä valita – työpajoja ja oh-jelmia on tarjolla yhteensä yli sata erilaista. Viikolle osallistuvien yritysten ja muiden tahojen lista ulottuu jo toiselle A4-arkille. – Olemme saaneet myös aivan uusia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi Keski-Savon Yrittäjänaiset innostui nyt järjestämään kesäkatuiltaa. Sutinen luonnehtii Vekara-Varkaus Festivaaliviikkoa paikkakunnan akti-vaattoriksi. Yritykset ovat mukana monipuolisesti, ja moni vuoden varrel-la lähinnä kulisseissa toimiva yhdistys aktivoituu tapahtumaviikolla. Suti-sen mukaan Navitas Kehitys Oy rakentaa tapahtumalle ikään kuin alustan, jonka päälle yhteistyökumppaneiden on hyvä tuoda omat ideansa.

Näkyvyys taattuTänä kesänä Vekara-Varkaus Festivaaliviikko näkyy entistä paremmin in-ternetissä. Mittavassa verkkosivu-uudistuksessa on tapahtumalle raken-nettu laajan sisällön omaavat sivut. Sivusto on suunnattu tiedonlähteeksi kaikille yhteistyökumppaneille: yrityksille, yhdistyksille, lapsiperheillekin. Valtakunnallista näkyvyyttä tapahtumalle tuo osaltaan Vekarakummi Pipsa Hurmerinta. Kokkina, keittokirjailijana ja tv-juontajana tunnettu Hurmerinta muun muassa tuomaroi lasten oman reseptikisan. Vekara-viikon tapahtumiin osallistui viime kesänä noin 28 000 kävijää. Joukosta noin kolmasosa oli ulkopaikkakuntalaisia. Viime vuodet on kä-vijämäärä ollut jatkuvasti 30 000 tuntumassa. Seudun yrityselämälle viik-ko on tuntuva piristysruiske.

Lautaset katuunViikon vakio-ohjelmistoon on kuulunut katumaalaus. Tänä vuonna sekin sujuu ruokateemalla, kun lapset maalaavat katuun ruokalautasia. Retkie-västyöpajassa lapset valmistavat eväät picnicille, joka sitten vietetään Hertunrannassa. Ohessa pikkukokit ehtivät ilahduttaa kesäkatuillan ylei-söä kulkueellakin.

Nyt saa ruoallaleikkiä!Karkkitehtuuri-työpajat ovat yksi 22:nnen Vekara-Varkaus Festivaaliviikon vetonauloista.

• Teksti: Matti Tuovinen • Kuva: Tiia Jordan

Niin ikään ohjelmassa on Kalevalaiset Vekarapidot sekä katuruokata-pahtuma, jossa on kokonainen katuosuus varattu ruokakojuille. Uutta on lisäksi kirkkovenesouturetki, jossa varkautelainen Niemen soutajat sou-dattaa yleisöä maksutta Hertunrannasta. Muutama vuosi sitten lansee-rattu ja menestykseksi noussut vohvelikisa saa jatkoa uudessa muodossa. – Viikon aikana vohveleita myydään joka nurkalla! Se on mainio maku-muisto tapahtumasta. Tänä kesänä me myös haastamme kahvilat palve-lemaan erityisesti lapsiperheitä, Sutinen kertoo.

u Vekara-Varkaus Festivaaliviikkoa

vietetään 13.-19.6.2016.

Lisätietoa: www.vekara-varkaus.fi

Navitas kehityksen tapahtumatuottaja Heli sutinen ja tapahtuma-assistentti tiina Nissinen kutsuvat lapset ruokaseikkailuun.

Navitas News 1/201612

kuntajohtajat lavalla. Puhumisvuorossa joroistenkunnanjohtaja joonas Hänninen.

”On aika osoittaa yhtenäisyyttä”

Yhteistyö entistä tiiviimmäksi, kunta- ja läänirajat ylit-täväksi. Globaaleilla markkinoilla on kuntien ja yritysten toi-mittava yhteisten tavoitteiden puolesta. seutustrategia on luotava. Muun muassa tällaisia ajatuksia esitettiin elinvoimaa keski-savoon -seminaarissa varkaudessa 23.3.2016.

Nyt jos koskaanJoroisten kunnanjohtaja Joonas Hänninen sanoi sen suoraan: Nyt jos koskaan on Keski-Savon aika osoittaa olevansa yhtenäinen. Yhtenäisenä seutukuntana Keski-Savo pystyy paremmin valvomaan etujaan ja neu-vottelemaan muun muassa investointituista ja rahoituksesta hankkeisiin. Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen kiteytti, että seudulle tar-vitaan yksinkertaisesti lisää investointeja ja työpaikkoja. Kaikki muu on turhaa. Keski-Savon suurkuntaan Turunen ei usko, mutta kannatti elin-

keinotoimen tiivistämistä. Valtuutetuilta hän peräsi entistä innovatiivi-sempia ratkaisuja. Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari ehdotti vetovoimaohjel-man laatimista. Se ohjaisi kuntia toimimaan yhdessä johdonmukaisesti. Leppävirran kunnanjohtaja Matti Raatikainen ja Heinäveden kunnanjoh-taja Riitta A. Tilus toivat esille, miten iso merkitys kuntien toiminnallisuu-della on seudun elinvoimalle.

Pääomat käyttöönJoroislaisen U-Cont Oy:n toimitusjohtaja Jari Sistonen teki terävimmät ehdotukset seudun elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Alueen pääomat oli-si käytettävä seudun hyväksi, ikääntyneet päättäjät olisi siirrettävä eläk keelle, kehittämistavoitteet olisi muotoiltava kristallinkirkkaiksi, Keski-Sa-volle olisi keksittävä parempi nimi.

Keski-Savo tarvitsee yhtenäistä toimintamallia ja edunvalvontaa, todettiin ElinvoimaaKeski-Savoon -seminaarissa.

• Teksti & kuvat: Matti Tuovinen

Navitas News 1/2016 13

Pieksämäkeläisen KPA Unicon Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Kovanen pohti, olisiko syytä perustaa alueellinen vientiyritys. Kuntia hän kehotti edistämään asioita ilman turhia poliittisia vääntöjä. Leppävirtalai-sen Oplatek Group Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Huttunen peräänkuulutti kannustavampaa ja rohkaisevampaa suhtautumista yrittämiseen. Honeywell Oy:n paikallisjohtaja Tommi Taskinen hahmotti elinvoi-ma-käsitteen sisältöä. Se syntyy liikkeestä ja siitä, että tehdään asioita, hän summasi.

Pohja lienee nähtyKuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento ennakoi sote-uudistuksen to-teuttamiseen siirtymäaikaa. Sote- ja maakuntauudistuksiin hän myös eh-dotti uutta lähestymistapaa Ruotsin mallin mukaan. Ruotsissa on kuntia paikallisella ja alueellisella tasolla, molemmat kuntalain alla. Päättäjiä hän kannusti omatoimisuuteen, ei odottamaan valmiita ratkaisuja Helsingistä. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi, että taloustilanteen pohja on nähty ja ettei estettä maltilliselle kasvulle ole. Hän kertoi yllät-

tyneensä siitä, että Suomen bruttokansantuote nousi viime vuonna 0,5 prosenttia plussalle ja että työttömyys kääntyi lievään laskuun. Kuntien velkaantumisen hän totesi olleen viime vuosina nopeaa. Myönteistä on, että rahat on käytetty investointeihin. Rahoitusalan erikoisasiantuntija Jari Vaine täydensi, että kuntien olisi erotettava velkaantumisen määrä laadusta. Hän myös muistutti uuden kuntalain korostavan kunnan vastuuta takauspäätöksissä.

Työtä ja sitoutumistaNavitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen tiivisti, mitä kaikkea Keski-Savossa on tehty elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Hän ehdotti edelleen yhteisen pääomarahaston luomista. Lisäksi Kes-ki-Savosta olisi luotava selkeämmin oma seutunsa huolimatta siitä, että se jakautuu viiteen kuntaan ja kahden maakunnan alueelle. Yhteinen brändi tulisi kirkastaa. – Lisäksi työhön pitää ehdottomasti sitoutua, Laitinen sanoi.

”Tarvitaan yksinkertaisesti lisää investointeja ja työpaikkoja. Kaikki muu on turhaa.”

Navitas kehitys oy:n toimitusjohtajajouko Laitinen tiivisti, mistä on keski-savon

elinvoimaisuus tehty.

Navitas News 1/201614

Täsmäkoulutustapk- ja yksinyrittäjillesavon Yrittäjien hallinnoima Yritys oppii ja menestyy (YoM) -palvelu laajeni varkauden seudulle maaliskuussa, kun tuomas kylänpää aloitti yritysyhteyshenkilönä Navitas kehitys oy:ssä. vuoden 2017 loppuun kestävä hanke tarjoaa yrityksille osaa-miskartoitukseen perustuvaa räätälöityä, edullista koulutusta.

Lisätehoa yrittämiseenYrittäjän kannattaa kiinnostua YOM-palvelusta siksi, että sen kautta on yrityksen toiminnasta mahdollista saada tehokkaampaa, nopeampaa ja tuottavampaa – ja sehän on puhdasta rahaa yrittäjälle, Kylänpää sanoo. Tänään Kylänpää tutustuu varkautelaiseen ravintola Hansun Pirttiin ja tekee osaamiskartoituksen yrittäjä Tarja Mikkosen kanssa. Mikkonen kertoo toimineensa yrittäjänä jo 30 vuotta. Tuoreen YOM-palvelun hän kokee tärkeäksi. – Haluan ainakin saada selville, vieläkö minulla on opittavaa. Joskus tun-tuu, että yritys on kasvanut liian isoksi ja vaikeasti hallittavaksi, Mikkonen pohtii. Kylänpää toteaa, että juuri tämä on palvelun idea: katsotaan mitä yrityk-sessä osataan ja onko jollain osa-alueella parannettavaa. Samalla mieti-tään, mikä osaamisen tason tulisi nyt olla.

Digimaailma haltuunYOM-palvelun koulutusten sisällöt rakennetaan osaamiskartoitusten pohjalta. Koulutusta on tarjolla muun muassa taloushallintoon, tuotta-vuuteen, myyntiin, markkinointiin, viestintään, johtamiseen, asiakaspal-

Yritys oppii ja menestyy -palvelukohentaa yritysten

liiketoimintaosaamista.

veluun, turvallisuuteen, yrityksen kasvuun ja lainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Digitalisaatio, sosiaalisen median ja internetin kanavien hyö-dyntäminen kulkee mukana jokaisessa koulutuskokonaisuudessa. Osaamiskartoitukset ovat yrityksille ilmaisia, eivätkä ne velvoita osallis-tumaan koulutuksiin. Koulutuksista peritään 100 euroa per henkilö per päivä. Koulutusten todellinen hinta on korkeampi, mutta YOM-palvelu maksaa erotuksen, Kylänpää korostaa. Kouluttajiksi on hankittu maan eturivin osaajia. Ensimmäiset koulutukset starttaavat keväällä.

Kokonaiskuva kuntoonOsaamiskartoitukset ja koulutukset on suunnattu pk-yrittäjien ohella yk-sinyrittäjille, Kylänpää sanoo. – Yksinyrittäjä on usein aika yksin. Hän ei välttämättä näe kokonaisku-vaa, vaan keskittyy olennaisimpaan. Kun ulkopuolinen taho haastaa tar-kastelemaan yrittämistä voikin löytyä tärkeitä asioita, jotka saa haltuun tämän palvelun kautta. Kylänpää muistuttaa lisäksi, että jos yrittäjä ei saa kaikkia vastauksia YOM-palvelusta, ohjataan hänet sopivien asiantunti-joiden puheille. Savon Yrittäjien YOM-palvelu kattaa koko Pohjois-Savon lukuun otta-matta Leppävirtaa, jossa jo toimii paikallinen vastaava hanke. Palvelun osatoteuttajia ovat Navitas Kehitys Oy, Kehitysyhtiö SavoGrow ja Ylä-Sa-von koulutuskuntayhtymä. Palvelu rahoitetaan pääosin Euroopan Sosi-aalirahastosta (ESR).

u Lisätietoa ja osaamiskartoitusten varaukset Varkauden alueella:Navitas Kehitys Oy / yritysyhteyshenkilö Tuomas Kylänpää, 044 752 6010, tuomas.kylanpaa@navitaskehitys.fi tai YOM-palvelun nettisivujen kautta.

u TUOMAS KYLÄNPÄÄ koulutus: Filosofian maisteri. Runsaasti tuotekehitykseen ja innovaatioihin liittyvää täydennyskoulutusta. Perhe: Vaimo sekä 3- ja 5-vuotiaat pojat. asuu: Kerrostalokolmiossa Kuopion keskustassa. Harrastukset: Perheen kanssa tekeminen. tykkää: Ihmisten parissa tehtävästä työstä ja haasteiden ratkaisemisesta.

Yritysyhteyshenkilö Tuomas Kylänpää ja ravintolayrittäjäTarja Mikkonen. Hansun Pirttiin tutustumisen jälkeen Kylänpää ja Mikkonen täyttävät YOM-osaamiskartoituksen lomakkeet.

• Teksti & kuva: Matti Tuovinen

Navitas News 1/2016 15

Resurssiviisaasti tulevaisuuteenPohjois-Savossa tehdään työtä resurssiviisauden ja kestävän aluekehityksen hyväksi. KierRe-hanke edistää kiertotalouden ja resurssiviisau-den käsitteiden tuntemusta yritysten ja kuntien keskuudessa. Savilahden vähähiilinen energiamalli (SaVE) -hanke selvittää vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen ja älykkään rakennusautomaation käyttömahdollisuuksia Kuopion Savilahden alueella. Hankkeiden yhteistyönä järjestetään Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopiossa 26.5.2016. Pohjois-Savon yrityksille ja kunnille tarkoitetussa tilaisuudessa käsitel-lään energian tuotantoon ja käyttöön sekä kiertotalouteen liittyviä teemoja yritysesimerkkien ja työpajojen muodossa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.savilahti.com

Pohjois-Italia yhteistyökohteenaNavitas kehitys oy selvittää kaupallisen yhteistyön mahdollisuuksia keskisavolaisten ja italialaisten yritysten kesken. Mansikka ry:n ra-hoituksella käynnistetyn hankkeen kohdealueena on Lombardian maakunta Milanon ympäristössä ja yhteistyökumppanina innesti srl -niminen yksityinen kehitysyhtiö. vuoden 2016 loppuun jatkuvalla hankkeella haetaan kontakteja pk-yrityksille ja etsitään kiinnostusta suomesta italialaisille tuotteille. keskeinen tavoite on synnyttää kohtaamisia italialaisten ja suomalaisten toimijoiden kesken. koe-erien muodossa on yhteistyö jo saatu alkuun.

Uusi teollisuusalue vireilleYrityksille sopivista rakennuspaikoista alkaa Varkaudessa olla pula. Tilanteen helpottamiseen tähtää Navitas Kehitys Oy:n perustama Warkaus Green Tech Valley -kehittämis-projekti. Se selvittää, millaisia rahoitusvaihtoehtoja olisi tarjolla uuden yritysalueen suunnitteluprosessiin ja raken-tamiskelpoiseksi valmistamiseen. Jos toimiva malli löytyy, jalostetaan Kiertotien Kommilan puoleisen ranta-alueen pohjukasta uusi teollisuusalue, joka sopii niin pk-yrityksille kuin suuremmille toimijoille.

3D-mittauskeskus tarpeenNavitas Kehitys Oy on aloittanut selvitystyön siitä, olisiko Var-kauteen mahdollista perustaa 3D-mittauskeskus. Suomessa ainutlaatuinen keskus palvelisi alueen valmistavaa konepaja-teollisuutta. Yritysten vahva viesti on, että koska ne eivät kyke-ne toimittamaan tilaajilleen kookkaiden koneistettujen osien 3D-mittaustuloksia, alkavat ne hävitä tarjouskilpailuja. Kook-kaiden kappaleiden mittauttaminen toisella paikkakunnalla tulee kalliiksi. Investointina ja rakennushankkeena 3D-mit-tauskeskus taas on niin suuri, etteivät yksittäisten yritysten rahkeet siihen riitä.

Euroopan unioniEuroopan aluekehitysrahasto

Euroopan sosiaalirahasto

KESKI-SAVON TEOLLISUUSKYLÄ OYVARKAUDEN TAITOTALO OYWredenkatu 2 (Navitas 1)78250 Varkaus | puh. 040 736 3001etunimi.sukunimi@navitas.fiwww.navitas.fi

HALLINTO toimitusjohtaja Jarkko Karvinen 040 184 1717 talouspäällikkö Tuula Sydänmaa 040 596 8550

NAVITAS AULAPALVELUpalvelupäällikkö Mirjam Ihalainen 040 029 4649 toimistosihteeri Tuija Korhonen 040 769 0379

RAKENNUTTAMINENkiinteistöpäällikkö Jukka Koskinen 040 486 5797rakennuttajainsinööri Jari Tulikanto 040 553 8777

NAVITAS KEHITYS OYWredenkatu 2 (Navitas 1)78250 Varkaus etunimi.sukunimi@navitaskehitys.fiwww.navitas.fi

HALLINTOtoimitusjohtaja Jouko Laitinen 040 720 2401talousassistentti Anne Koponen 040 745 8555

ERILLISSELVITYKSETprojektiassistentti Merja Mähönen 044 725 8614

HYVINVOINTIA ELINTARVIKKEISTAprojektipäällikkö Armi Nissinen 040 552 6727

KIERTOTALOUS JA RESURSSIVIISAUSprojektiassistentti Teija Härkönen 040 503 8935

MATKAILU JA PALVELULIIKETOIMINTAmarkkinointisihteeri Eeva Lemiläinen 040 481 9511tapahtumatuottaja Heli Sutinen 040 575 0536

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN YRITYSTEN KEHITTÄMINENhankeassistentti Katja Niiranen 044 720 9395kenttäpäällikkö Juha Mikkonen 040 769 2311projektipäällikkö Tiina Kaksonen 050 558 2600

>> www.technogrowth.fi

PUUTUOTTEIDEN JA PUUALAN YRITYSTEN KEHITTÄMINENkenttäpäällikkö Arto Yletyinen 040 057 8323

YRITYSTEN OSAAMISKARTOITUKSET JA KOULUTUSSUUNNITTELUyritysyhteyshenkilö Tuomas Kylänpää 044 752 6010

YRITYSKEHITTÄMINENyritysasiamies Matti Lönnroos 0400 674 008yritysasiamies Osmo Kokkonen 040 558 8108

WÄLÄKKY KESKI-SAVON UUSYRITYSKESKUS RYWredenkatu 2a (Navitas 2)78250 Varkaus | puh. 020 7425 870etunimi.sukunimi@walakky.fiwww.walakky.fi

toimitusjohtaja Tarja Pöyhönen 040 825 7095toimitusjohtaja Piia Puotinen perhevapaalla 11/2016 saakka yritysneuvoja Sanna Hietalahti-Husu 040 701 5066

RAJUPUSU-TOIMIPISTEJuvantie 13, 51900 Juvayritysneuvoja Markku Savola 040 717 7605

keski-savo

TilaNetti on yritystiloille ja -tonteille tarkoitettu maksuton markkinapaikka.Ilmoita myytävästä tai vuokrattavasta liike- tai toimistotilasta,

tuotannollisesta tilasta tai yritystontista: www.tilanetti.fi