net terapia, pst, dos, sa, kirsi peltonen
TRANSCRIPT
Narratiivisen altistusterapian haasteet ja mahdollisuudettraumatisoituneen pakolaisen hoidossa
Kirsi Peltonen (PsT., Dos., SA, Tampereen yliopisto)
https://www.youtube.com/watch?v=CwF79ZISzlI
Nature, 13th October, 2016 (Vol. 538)
Kun henkilö on kokenut useita traumatisoivia tapahtumia
• Miten huomioida koko elämäntarina?• Miten päättää mitä hoidetaan?• Miten ymmärtää hajanaista tarinaa?-> Mitä muistille tapahtuu kun ihminen traumatisoituu?
Kompleksi trauma ja muisti
• NET:n taustalla kaksi keskeistä teoriaa post traumaattisen stressihäiriön (PTSD) synnystä • Brewin:n ym. (1996, 2010) kaksoisrepresentaatiomalli• Ehlers & Clark:n (2000) kognitiivinen malli • Lisätietoja: www.mielenterveystalo.com (ammattilaisten osio)
Kuvat :mielenterveystalo.com
Narratiivinen Altistusterapia• Manualisoitu, yksilöterapeuttinen lyhytinterventio
useita traumatapahtumia kokeneiden henkilöiden PTSD-oireiden hoitoon (Narrative Exposure Therapy, NET; Schauer, Neuner & Elbert, 2011)
• Perustuu traumaan keskittyvään kognitiivis- behavioraaliseen terapiaan ja on saanut vaikutteita altistusterapioiden sekä todistusterapian (testimonial therapy; Cienfuegos & Monelli, 1983) metodeista.
• Katsausten perusteella narratiivisen altistusterapian toimivuudesta traumaperäisen stressihäiriön hoidossa on hyvää näyttöä aikuisten osalta ja jonkin verran näyttöä lasten osalta (McPherson, 2012; Robjant & Fazel, 2010). NET:n on todettu vähentävän traumaperäisen stressihäiriön oireita erityisesti kompleksin traumahistorian omaavilla henkilöillä.
• NET-työskentely sisältää psykoedukatiiviset ja diagnostiset alkutapaamiset, yhden tapaamiskerran kutakin merkittävää elämäntapahtumaa, erityisesti traumatapahtumaa, kohden sekä päätöstapaamisen. Kuitenkin niin ettei tapaamisten määrä ylitä kymmentä kertaa.
Kuva :mielenterveystalo.com
Tutkimus NarratiivisenAltistusterapian tehokkuudesta sota-
alueilla traumatisoituneidenlasten ja nuorten mielenterveyden
tukemiseksi (2014-2017) sekä
Traumahoidon malli alaikäisyksiköille, TASA-hanke (2016-
2018)
TAYS: Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EVA-yksikkö, Lasten traumapsykiatrian vastuuyksikköTampereen kaupungin perheneuvolaKidutettujen kuntoutuskeskus, Lasten ja nuorten projektiRyhmä- ja Perheryhmäkoti SatakieliHDL:n Ryhmä- ja PerheryhmäkotiPSYKE Opetus- ja tutkimusklinikkaVSSHP Lasten ja Nuorisopsykiatrian yksiköt (Kaarina, Raisio, Salo, Turku)
Kangaslampi, Garoff, Peltonen. BMC Psychiatry (2015) 15:127
Alustavia tuloksia• Osallistujat: • Kansalaisuudet: Irak (n=4), Afganistan(n=4), Etiopia (n=1), Suomi (n=3)• Ikä: ka=13.90 (SD=2.81). • Sukupuoli: 5 tyttöä, 7 poikaa• Suurimmalla osalla ei aiempaa hoitoa
• Eroavatko NET ja TAU ryhmät toisistaan PTSD-oireiden (CRIES) muutosten suhteen?• NET = Manuaalin mukainen Narratiivinen Altistusterapia n.10 krt., kesto 3 kk• TAU = Yksikössä toteutettava tavanomainen hoito, mittaukset 3 kk välein
(neuvonta, terapeuttiset tukikäynnit, verkostotapaamiset, joissakin kognitiivisen psykoterapian tai psykoanalyyttisen psykoterapian lähestymistapoja)
Alustavia tuloksia (n=12) interventioiden tehokkuudesta
• Molemmat ryhmät hyötyivät interventioista: NET ja TAU ryhmien välillä ei merkitsevää eroa PTSD:n kokonaisoireiden muutoksen (U=13.00, p=.483) tai sen alaskaalojen (int.: U=15.50, p=.735, vält.: U=14.00, p=.567, yliv.: U=17.00, p=.922) suhteen
• Erilainen kehitys ryhmien sisällä:• NET:
• PTSD kokonaisoireilu väheni viidellä osallistujilla ja kohosi yhdellä osallistujalla T1:stä T3:een (muutos oli tilastollisesti merkitsevä: Z=-1.995, p=.46).
• Intrusiiviset oireet vähenivät kaikilla kuudella osallistujalla (muutos oli tilastollisesti merkitsevä: Z=-2.214, p=.03).
• TAU: • PTSD kokonaisoireilu väheni neljällä osallistujilla, kohosi yhdellä ja pysyi samana yhdellä osallistujalla
T1:stä T3:een (muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä: Z=-1.753, p=.08). • Intrusiiviset oireet vähenivät neljällä, lisääntyivät yhdellä ja pysyivät samana yhdellä osallistujalla
(muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä: Z=-1.761, p=.08). • Välttämis- ja ylivireysoireissa muutos ryhmien sisällä samanlaista (vaikka suurimmalla osalla oireet
vähenivät, muutos parempaan ei ollut tilastollisesti merkitsevä kummassakaan ryhmässä)
• Traumahoitoa vain joillekin sitä tarvitseville alaikäisille turvapaikanhakijoille/pakolaisille• Silloinkin kun hoitoa on tarjolla se ei aina ole nuoren tilanteeseen ja
tarpeisiin sopivaa (mm. Pottie et al., 2011)• Vaikka traumafokusoituja menetelmiä suositellaan kansallisesti ja
kansainvälisesti (www.käypähoito.fi, NICE, 2014), käytetään useimmiten pääsääntöisesti vakauttavia, nykyhetken pärjäämiseen tähtääviä menetelmiä -> Näiden kahden tulisi muodostaa jatkumo siten että traumafokusoitu hoito aloitettaisiin kun siihen on tarve, mutta sitä edeltäisi aina riittävä vakauttava hoito. -> Akatemian Kärkihanke 2016-2018• Lisää tutkimusta tarvitaan erityisesti kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan
pohjaavien menetelmien vaikuttavimmista osatekijöistä (kuten psykoedukaatio, kertomuksellisuus, luovat ja ilmaisulliset menetelmät, turvallisuuden tunteen rakentaminen, traumamuistoille altistaminen, kognitiivinen uudelleenstrukturointi, tarkkaavaisuuden kontrolli, keholliset menetelmät jne.)
Tämänhetkiset aukot avun tarjoamisessa
Ratkaisuyrityksenä• Traumahoidon malli alaikäisyksiköille• Ensimmäinen vakauttava taso tarjolla kaikille ryhmä- ja perheryhmäkodin
lapsille• Toinen, traumafokusoitu taso (NET) tarjolla sitä tarvitseville-> Toteutetaan mahdollisimman pitkälle siellä missä nuoret ovat eli ryhmä- ja perheryhmäkodeissa
Tutkimus käynnistyy neljässä pilottiyksikössä• Helsingissä: HDLja• Tampereella: Tampereen kaupunki
-> saatu data yhdistetään edellisen tutkimuksen dataan
Hyöty kaikille alaikäisyksiköille
• Hankkeen lopputuotteena traumahoitomallin työkirja joka jaetaan Maahanmuuttoviraston mielenterveystyöryhmän kautta kaikkiin Suomen alaikäisyksiköihin
• Hoitoon ohjautuminen• Hoitoon motivointi (myös kulttuuriset tekijät)• Hoitoon sitoutuminen• Tulkkaus• Työskentelytiheys• Hoitoperinteet
• HUOM. Alaikäisillä turvapaikanhakijoilla oikeus samoihin terveydehuoltopalveluihin kuin kunnan muilla lapsilla (Vastaanottolain 26 § /2)
Jos kerron niistä tapahtumista,
tietoa käytetään minua vastaan
Haluan unohtaa menneet ja
päästä elämässä eteenpäin
Jos muistelen niitä
tapahtumia, pyörryn tai
kuolen
NET:n haasteita
