PAIKKATIEDON ERIKOISLEHTI 3/2018

UUSIA ULOTTUVUUKSIA LÄÄKE- TIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN

VANTAAN MATTI

RIKKONAISET VESISTÖT

Melu näkyväksi

PÄÄTOIMITTAJA: PIRKKO YLISELÄ, P. 040 504 3684PIRKKO.YLISELA@MAANMITTAUSLAITOS.FI

TUOTTAJA: KATRI ISOTALOKATRI.ISOTALO@VIESTINTAISOTALO.FI

TOIMITUSKUNTA: AIJA HOLOPAINEN, ARI JAAKOLA, ANTTI JAKOBSSON, PYRY KETTUNEN, YKI LAINE, KIRSI MÄKINEN, EIJA PARMES, PEKKA SARKOLA, KIRSI VALANNE JA ELIAS WILLBERG.

TAITTO:LEENA-RIITTA TUOMAALA

JULKAISIJA: MAANMITTAUSLAITOS PL 84, 00521 HELSINKI POSITIO@MAANMITTAUSLAITOS.FIPOSITIO-LEHTI.FIFACEBOOK.COM/POSITIOLEHTITWITTER: @POSITIOLEHTI

POSITIO ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. TILAUKSET WWW.POSITIO.FI

SEURAAVAAN LEHTEEN TARKOITETTU AINEISTO ON TOIMITETTAVA TUOTTAJALLE 19.10.2018 MENNESSÄ.

PAINOPAIKKA: JUVENES PRINT OY, HELSINKI 2018 ISSN 1236-1070PAINOS 1800 KPL

KANNEN KUVA: ANTERO AALTONEN

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSENLEHTI

AAuts. Nilkka nyrjähti. En tarvitse ambu-lanssia paikalle, mutta jotain apua. On lau-antai, mistä saisin apua ja miten pääsisin sinne nopeimmin?

Jos netti pelaa, nämä palvelut saa selville sieltä. Monet tällaiset paikkatietopalvelut

ovat jo tarjolla ja käytössä. Paikkatiedoista puhutaan paljon, samoin avoimesta

datasta. Toivottavasti paikkatiedot ja avoimet aineistot eivät kulu vain paikkatietoammattilaisten (lue: kartan-käytön ammattilaisten) käsissä vaan niille löytyy innok-kaita käyttäjiä kaikilta aloilta. Tiedetäänkö esimerkiksi, miten niitä hyödynnetään päätöksen teon pohjana?

Useissa yhteisöissä tai virastoissa kartta/paikkatieto-osaaminen on keskittynyt muutamalle osaajalle. Osaa-vatko he jakaa tietämystään laajasti koko organisaation hyödyksi? Ettei tule tilannetta, jossa ostetaan osaamista, jota on jo omassa talossa, mutta siitä ei ole tiedetty.

Pienissä ja etenkin isoissa organisaatioissa osaamisen laajentaminen oman yksikön ulkopuolelle on vaikeaa. Missä kahvipöydässä kertoisi, että a) osaan tällaista tai b) tarvitsisin tällaista osaajaa.

Paikkatietomarkkinoilla on tänä vuonna valtiova-rainministeriöstä Päivi Nerg puhumassa siitä, miten sote hyödyntää paikkatietoja. Tässäkin lehdessä on artikkeleita paikkatiedon hyödyntämisestä tervey-dentilan tutkimuksessa kuten melun aiheuttamista terveyshaitoista tai ympäristötekijöiden vaikutuksista esimerkiksi astman syntyyn.

Uusia maakuntia ajatellen on mielenkiintoista lukea, miten vesistöt haittaavat tai hankaloittavat palvelujen tarjoamista.

Niin se nilkka. Löysin terveyskeskukseen ja sain avun. Nilkka teipattiin niin, että pystyin vielä ajamaan. Asiakkaan tarve huomioitiin kiitettävästi.

PIRKKO YLISELÄpäätoimittaja

Auts!

KUVA

: KAR

IN K

OLL

O

2 ◀ positio 3/2018

KUVA

: JU

LIA

HAU

TOJÄ

RVI

3/20182 Pääkirjoitus: Auts!

3 Sisällys 4 Murroksessa: Paikkatietoa Pohjois-Amerikan murroksilla 2

Pyry Kettunen

6 Ajankohtaista

7 Tapahtumakalenteri

8 Paikkatiedoista apua astman ja allergioiden tutkimukseen Paikkatiedon avautuminen ja pitkät aikasarjat tuovat lääketieteelliseen tutkimukseen uusia näkökulmia ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Harri Antikainen ja Jan Hjort

12 Melu näkyväksi Lahdessa melumalli on arkinen työkalu, koska se on helppo saada ruudulle ja yhdistää muihin tietoihin. Katri Isotalo

16 StartUp: Soil Scout tuo pellon nettiin. Katri Isotalo

21 Vesistöhaittojen tunnistaminen parantaisi aluepoliittista päätöksentekoaVesistöt rajoittavat liikenneverkkoa ja rikkovat yhdyskuntarakennetta myös sisämaassa. Simo Rautiainen

24 Vantaa harppoo kohti tietomallipohjaista kaupunkisuunnitteluaMATTI-hankkeen ansiosta Vantaalla on pian reaaliaikainen tilannekuva esimerkiksi infran rakentamistilanteesta. Henry Westlin

26 Osallistavat paikkatietomenetelmät osaksi luontokohteiden suunnittelua Kokemuksellisen paikkatiedon analysointiin ja hallintaan tarvitaan uudenlaisia sovelluksia. Miisa Pietilä

28 Kestävän kehityksen indikaattorit kertovat kriittisistä muutoksista YK:ssa yhdistetään paikkatietoa ja tilastotietoa. Esa Tiainen

30 StandardiPositio: Paikka- ja tilastotietojen yhdistämistä pilotoidaan Paikkatietoalustassa Timo Aarnio

31 Uutisia

32 Palveluhakemisto

KUVA

: AN

TERO

AAL

TON

EN

s. 16

s. 21

s. 26 Kokemusperäistä tukea luontokohteiden suunnitteluun.

KUVA

: KAT

RI IS

OTAL

O

positio 3/2018 ▶  3

MURROKSESSAMURROKSESSA▶ PYRY KETTUNEN

Paikkatietoja Pohjois-Amerikan murroksilla osa 2

Monikansallisia juuria yhden lipun alla. University of Omaha Nebraskassa Keski-Lännessä edustaa Yhdysvalloille tyypillistä tilavaa kampusarkkitehtuuria.

KUVA: PYRY KETTUNEN

Edellisessä numerossa kir-joitin arkielämän paikka-tietokokemuksista Kali-forniassa. Tässä toisessa osassa paneudun tutkijan havaintoihin alan työelä-män menosta, paikkatie-

tomaustein tietenkin.

Yksilösuoritus korostuu myös tiimityössä

University of California, Santa Bar-bara, on selkeästi tutkimukseen painottunut yliopistokampus, jossa

käy paljon kaltaisiani vierailevia tutkijoita niin muualta USA:sta kuin ulkomailtakin, ja vaikutelmani mukaan huomattavan paljon ulkomailta moniin kampuksiin verrattuna. Vaihtuvuus, liikkuvuus ja

vähintään historiallinen kansainvälisyys on tosin erittäin voimakkaasti läsnä kaik-kialla Yhdysvalloissa.

Erittäin tyypillinen puheenaihe ame-rikkalaisten kanssa onkin juuret, jotka suuri osa tuntee pitkälle historiaan ainakin Euroopan osalta, vaikka suorat sukuyh-teydet olisivat katkenneet jo aikaa sitten. Myös lyhyesti vierailemillani yliopisto-kampuksilla Michigan State University, Lansing, ja University of Nebraska, Omaha, korostettiin tutkijoiden ja yliopiston his-torian kansainvälisiä taustoja. Näistäkin yliopistokaupungeista löyty y etnisiä, kuten tsekkikaupunginosia, vaikka paik-kakunnat ovat nykyarjen näkökulmasta USA:n vähemmän kansainvälisestä päästä.

USA:han paremmin tutustuessani minulle alkoi olla hankalampaa ja han-kalampaa pitää maata kansallisvaltiona

alkuunkaan, vaikka valtion historia on pitkä ja nationalismin nimeen vannotaan paljon – kansallisuuden ydin lieneekin poikkeavien juurten kohtaaminen ja rin-nakkain elo. Maassa esimerkiksi kerätään tieto asukkaiden etnisestä taustasta väes-tönlaskennan yhteydessä, ja aineistosta tuotetaan jopa julkista karttaa eri etnisten ryhmien asuinpaikoista. Euroopassa täl-laista pidettäisiin nähdäkseni segregaation ja jopa rasismin lähteenä, mutta euroop-palaiset kansallisvaltiot ovatkin sisäisesti paljon homogeenisempia kuin USA on koskaan ollut.

Palatakseni työelämän UCSB:llä koke-miini arkirutiineihin, koin kynnyksen amerikkalaisen perusjutustelun ja syväl-lisemmän vuorovaikutuksen välillä yllät-tävän suurena. Olin vierailemassa ja työni pääsisältö oli oman projektini edistäminen,

4 ◀ positio 3/2018

MURROKSESSA-PALSTA KÄSITTELEEE ASIOITA JA ILMIÖITÄ, JOTKA MUUTTAVAT PAIKKATIETOALAA JA TOTUT-TUJA TOIMINTAMALLEJA.

HALUATKO PUHEENVUORON? OTA YHTEYTTÄ TOIMITUKSEEN, POSITIO@MAANMITTAUS-LAITOS.FI

KIRJOITTAJA ON MAANMITTAUS-LAITOKSEN PAIKKATIETOKES-KUKSEN VANHEMPI TUTKIJA JA PARAIKAA FULBRIGHT-TUTKIJA, UNIVERSITY OF CALIFORNIA, SANTA BARBARA. SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@MAANMIT-TAUSLAITOS.FI

mutta kampuksella vierailijoiden määrän huomioiden oli silti yllättävää, miten pal-jon vakavamman yhteistyön eteen täytyi toimia. Ainakaan tällä kampuksella ei ollut tapana mennä lounaalle juuri muutoin kuin päiviä ennakkoon sovitusti, puhumat-takaan matalan kynnyksen työskentely-sessioista. Asiaa pohdittuani ja kollegoiden kanssa keskusteltuani olen liittänyt nämä ilmiöt periamerikkalaiseen yksilöllisyyden ihanteeseen, jota korostetaan myös opiske-lijoiden koulutuksessa ja josta se heijastuu myöhempiin akateemisen uran vaiheisiin.

Tiimityöskentelyssäkin odotukset jokai-sen henkilökohtaiselle yksilösuoritukselle ovat suuret, ja Euroopassa ja Suomessa suosittua yksilöiden osaamisen jaka-miseen perustuvaa ryhmätyöskentelyä tuntuu olevan paljon vähemmän. Kun nämä kokemukset yhdistyvät edellisessä kirjoituksessani mainittuun runsaaseen tilankäyttöön sekä usein lyhytsanaiseen joskin kohteliaaseen digitaaliseen vuo-rovaikutuskulttuuriin, koin toisinaan työskenteleväni toisistaan kovin kaukana olevien yksilöiden keskellä.

Työn perässä muuttaminen on arkea

USA:n suuruus yksittäisenä maana näkyi työympäristössäni selvästi. Pidempiaikaisten vierailijoiden

lisäksi matkustetaan ympäri maata, toi-sin sanoen mannerta, melko matalalla kynnyksellä, ja työn perässä muuttamisen myötä kaikilla on yhteyksiä osavaltioon jos toiseen. Näin vaikuttaa syntyneen läpi maan yhtenäinen työkulttuuri, jossa paikallisia eroja tuntuu olevan yllättävän vähän.

Kulttuuritaustojen osalta Kalifornia on osavaltioista ehkä moninaisin, koska hispaanisen kulttuurin vaikutus on niin vahva – länsimainen Kalifornia syntyi espanjalaisten toimesta ja oli pitkään osa Espanjaa ja sittemmin Meksikoa.

Monissa yhteyksissä amerikkalainen yliopistotyökult-tuuri tuntui vanhah-tavalta. Esimerkiksi sosiaalinen hierar-kia korostui kaikessa arkisessakin teke-misessä.

Yksi amerikkalainen erikoisuus on valtavat, useiden tuhansien ihmisten maan sisäiset ammatilliset tapaamiset, jotka kiertävät vuosi vuodelta osavaltiosta toiseen. Osallistuin huhtikuussa New Orleansissa American Association of Geo-graphers -konferenssiin, joka on nimensä mukaan pääosin amerikkalainen. Kokous oli käymiini kansainvälisiin suurkokouk-siin ja -konferensseihin verrattuna paljon tuttavallisemman oloinen, ja työtuttujen tapaamisella tuntui olevan vähintään yhtä suuri merkitys kuin asiasisällöllä, joka sekin antoi kattavan kuvan meneillään olevista tutkimus- ja kehityssuuntauksista. Lisäksi esityksistä löytyi myös melko viih-teellistä sisältöä.

Kuuleimmat kuviot suljetulla sektorilla

Entä sitten ne kuulit paikkatietotee-mat? Yliopistolta ja tutkimuskes-kusvierailuilta katsoen Kalifornian

suuntaukset vaikuttivat hyvin samoilta kuin mitä Suomessakin on nähtävissä. Osavaltio on epäilemättä edelläkävijä tek-

niikkatrendien luonnissa, mutta kehitys tuntuu tapahtuvan maan tavan mukaan suljetusti yksityisellä sektorilla eikä siitä juuri ulkopuolelta näe eikä kuule.

Kaduilla vilisee ja seisoo seuraavan varattavaksi jätettäviä sähköpyöriä- ja lau-toja, kadunkulmissa odottelee reititettyjä

matkustajia, kar-toissa (myös pape-risissa) on paljon 3D:tä ja niin edel-leen. Spatiaalisen kognition saralla

neurotiede luo uusimpia lupauksia, mutta tutkimus perustuu edelleen oleellisesti käyttäytymistieteellisiin kokeisiin. Oman projektini tuloksena syntyi web-koe rei-tinsuunnittelusta eri geokuvilla, johon voi osallistua linkillä https://tinyurl.com/coway-positio ◀

USA:ssa työskennellään ryhmässäkin yksilöinä.

positio 3/2018 ▶  5

AJANKOHTAISTA

World Challenge Finlandin voitti maastopalosovellus

World Challenge Finland 2018 -kilpailun pääpalkinnon voitti Wildfire Aware -pal-velu, joka hyödyntää eri lähteistä saata-vaa säädataa ja ennustaa koneoppimisen avulla metsäpaloja. Palvelun kehittivät Yor-

kin yliopiston matematiikan ja tietojenkä-sittelytieteen opiskelijat.

Suomalainen Space Nation luovutti oman erikoispalkintonsa Aalto KitSat -kou-lutussatelliitille. Niin ikään kilpailun yh-teistyökumppanina toimineen Vaisalan haasteessa etsittiin uusia työkaluja ilman-saasteiden vähentämiseen. Parhaana pal-kittiin Environment Channel -palvelu, joka visualisoi taidokkaasti muun muassa il-manlaatuun liittyvää dataa. Maanmittaus-laitoksen erikoispalkinto meni Global Traf-fic Forecast -palvelulle.

Kilpailun keskiössä oli NASA:n ja ESA:n tarjoama avoimeen lähdekoodiin pe-rustuva virtuaalinen maapallo World-Wind. Tavoitteena on, että kilpailun tuo-toksia voidaan hyödyntää globaalisti YK:n hankkeissa. Tapahtuma toimi myös läh-tölaukauksena Suomessa syksyllä käyn-nistettävälle YK:n teknologia- ja innovaa-tiokeskukselle (UNTIL).

World Challenge 2018 -kilpailun jär-jestivät Digital Forum Finland ja Ultrahack. Globaali kilpailu järjestettiin nyt kuudennen kerran.

Geologisia tietoja merenpohjasta Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) koor-dinoima EMODnet-projekti kokoaa ja yh-tenäistää tietoa Euroopan merenpohjien maalajeista ja pohjaan vajoavan ainek-sen sedimentaationopeuksista. Merenpoh-jan ylintä kerrosta kuvaavat maalajikartat 1:100 000 -mittakaavassa valmistuivat al-kuvuonna. Aineistosta saa yleiskuvan me-renpohjan maalajien jakaumasta, minkä avulla voidaan tehdä päätelmiä muun mu-assa merenpohjan rakennettavuudesta.

1:100 000 -mittakaavassa tuotetaan li-säksi karttoja merenpohjan kallioperästä, rannikon prosesseista, geologisista riskeis-tä ja merenpohjan luonnonvaroista.

Nyt käynnissä olevan projektin kol-mannessa vaiheessa kootaan tarkempia kartta-aineistoja tulevaisuuden tarpeisiin. Kun projekti päättyy keväällä 2019, mitta-kaavan 1:100 000 aineistot ovat maksutta kaikkien saatavilla.

Hankkeessa kerätään tietoa myös Eu-roopan rannikoiden uponneista maisemis-ta.

Euroopan komissio käynnisti EMODnet-ohjelman (European Marine Observation and Data Network) vuonna 2009. EMODnet Geology aloitettiin keväällä 2017. Sen koko-naisbudjetti on 4,5 miljoonaa euroa ja to-teutukseen osallistuu 30 maasta yhteensä 39 organisaatiosta.

Lisää paikkatieto-osaamista kouluihinMaanmittauslaitos, Suomen ympäristö-keskus SYKE, Opetushallitus ja Esri Finland julkistivat tammikuussa 2018 yhteistyö-hankkeen, joka tavoitteena on paikkatieto-osaamisen kehittäminen perus- ja toisen asteen koulutuksessa Suomessa. Hank-keella tuetaan perusopetuksen ja lukion

geomedian opetusta. Ohjelman pilottivaiheessa oli muka-

na 10 oppilaitosta ympäri Suomen. Pilotis-sa mukana olleissa oppilaitoksissa tutkittiin kevään aikana muun muassa kaupungistu-mista, muuttoliikkeitä ja väestön ikäraken-netta sekä segregaatiota ja luonnonmullis-tuksia. Pilottijakso sisälsi myös koulutusta opettajille sekä opetuksen tukimateriaalin suunnittelua ja tuottamista.

Syksyllä 2018 GIS for Schools -ohjelma laajenee kaikkien 1. ja 2. asteen oppilaitos-ten saataville.

Oppilaitokset saavat veloituksetta käyt-töönsä Esrin pilvipohjaisen AcrGIS Online -paikkatietoalustan, ja hyödynnettävissä ovat Maanmittauslaitoksen ja Suomen ym-päristökeskuksen avoimet aineistot.

Museot kartalle

Suomi on täynnä kiinnostavia kulttuuri-kohteita. Kesälomakaudeksi avattu Mu-seot kartalla -palvelu auttaa löytämään lähellä olevat pienemmätkin museot oman sijainnin perusteella. Museokoh-teita voi hakea myös paikkakunnan tai museon nimen perusteella ja hakutulok-sen voi jakaa ystävälle. Museot.fi-sivus-ton karttahakuun on listattu 280 museo-ta ja niissä meneillään olevat näyttelyt ja tapahtumat. Palvelu toimii tietokoneella, tabletilla ja mobiililaitteilla.

Jaakonmerellä itseohjautuvaa meriliikennettäKesäkuussa hyväksytty lakimuutos avaa mahdollisuuden testata itseohjautuvaa meriliikennettä. Maailman ensimmäinen kaikille avoin testialue Eurajoen edustal-la on nimetty Jaakonmereksi, ja testialuet-ta hallinnoi ja valvoo DIMECC Oy. DIMECC johtaa kansainvälistä yritysten One Sea -ekosysteemiä, jonka tavoitteena on edis-tää itseohjautuvaa meriliikennettä.

6 ◀ positio 3/2018

TAPAHTUMAKALENTERI

9.10.2018 Metatiedot kuntoon II -verkkokoulutusHelsinkiLisätietoja: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/paikkatietojen-yhteiskaytto/ajankohtaista/koulutus

9. -10.10.20183rd Workshop ”Preparations for the Sentinels in Europe”Oslo, NorjaLisätietoja: http://www.eurosdr.net/workshops/3rd-workshop-preparations-sentinels-europe

16.-18.10.2018European Forum for Geography and Statistics EFGS 2018 ConferenceHelsinkiLisätietoja: http://efgs2018.fi/

16.-18.10.2018IntergeoFrankfurt, SaksaLisätietoja: http://www.intergeo.de/intergeo-en/index.php

23.10.2018Geospatial data in health and welfare researchHelsinkiLisätietoja: https://www.stnimpro.fi/events/event/geospatial-data-in-health-and-welfare-research-23-10-2018/

5.-6.11.2018 PaikkatietomarkkinatHelsinkiLisätietoja: www.paikkatietomarkkinat.fi

29.-30.11.2018Drones in Finnish Agriculture and ForestryNaantaliLisätietoja: http://drones2018.utu.fi/en/congress/2019

6.-8.2.201911th EARSeL SIG IS WorkshopBrno, TsekkiLisätietoja: http://is.earsel.org/workshop/11-IS-Brno2019/

22.-26.4.2019FIG Working Week 2019Hanoi, VietnamLisätietoja: http://www.fig.net/fig2019/

15.-20.6.2019ICC 2019 The 29th International Cartographic Conference Tokio, JapaniLisätietoja: http://www.icc2019.org/

Lisää alan ajankohtaisia tapahtumia löydät Paikkatietoalusta-hankkeen tapahtumakalenterista

Onko koulu lähellä metsää?

Tutkimusten mukaan luonnon läheisyydel-lä on selkeästi myönteisiä vaikutuksia lap-sen kehitykseen.

SYKE on analysoinut Sitran rahoitta-massa Kestävä hyvinvointi -hankkeessa paikkatietojen avulla viheralueiden etäi-syyttä kouluista. Selvityksen mukaan Suo-men suurimpien kaupunkiseutujen kou-lujen lähistöllä on yleensä puistoja, mutta metsään on usein pitkähkö matka.

Tarkastelun kohteena olivat ala- ja ylä-koulut pääkaupunkiseudulla sekä Tampe-reen ja Turun kaupunkiseuduilla. Pääkau-punkiseudulla 38 prosenttia yläkouluista sijaitsee yli 300 metrin päässä metsästä. Tampereen ja Turun seuduilla kauempana metsästä sijaitsevia yläkouluja on huomat-tavasti enemmän.

Rakennusten mallintamisesta JHS-suositus

Kansallinen maastotietokanta -ohjelman Rakennukset ja rakenteet -teemasta tulee JHS-suositus. Suosituksen nimi on ”Paik-katiedon käsitemalli: Rakennukset ja ra-kenteet”. Käsitemalli koostuu seuraavista osista: Luokitus, Valintakriteerit, Ominai-suustiedot laatusääntöineen, UML-mallit, Geometrioiden muodostamisohjeet ja Elin-kaarisäännöt.

Suosituksen avulla varmistetaan, että tulevaisuudessa Rakennukset ja rakenteet -teeman paikkatietokohteet ovat laaduk-kaita, ja että niistä muodostuva tietovaran-to säilyy yhdenmukaisena koko Suomen kattavalta alueelta. Hankesuunnitelma on hyväksytty. Suunnitelman mukaan ensim-mäinen palautekierros ajoittuu syksylle 2018 ja suositus julkaistaan syksyllä 2019.

Paikkatietojen hyötyanalyysi: paljon käyttämätöntä potentiaalia Paikkatietojen käytön potentiaalinen vuo-sittainen hyöty Suomessa on noin 13 mrd. euroa, mutta siitä on realisoitunut vasta noin 22 prosenttia. Tämä käy ilmi Spatine-on tuoreesta Maanmittauslaitokselle teke-mästä paikkatietojen käytön taloudellisten hyötyjen analyysistä.

Tutkimuskohteena olivat erityisesti bio-talouden, rakennetun ympäristön, Soten ja liikenteen ekosysteemit. Tutkimus on me-ta-analyysi kansainvälisistä ja suoma-laisista tutkimuksista, joissa on selvitetty

paikkatietojen käytön taloudellisia hyöty-jä. Kansainvälisten tutkimusten tulokset on sovellettu Suomen olosuhteisiin. Ensim-mäistä kertaa on luotu kansallisen tason arvio paikkatietojen taloudellisesta merki-tyksestä.

Tutkimuksessa arvioitiin myös Paikka-tietoalustan mahdollistamien taloudellisten hyötyjen osuutta kokonaisarvosta. Paikka-tietoalustan osuus paikkatietojen käytön potentiaalisista taloudellisista hyödyistä arvioidaan olevan 4 prosenttia eli noin 550 miljoonaa euroa vuodessa.

KUVA

: JU

LIA

HAU

TOJÄ

RVI

KUVA

: LEE

NA-

RIIT

TA T

UO

MAA

LApositio 3/2018 ▶  7

▶ HARRI ANTIKAINEN, JAN HJORT

Paikkatiedoista apua astman ja allergioiden tutkimukseenPaikkatietojen avautuminen ja pitkät aikasarjat auttavat selvittämään ympäristötekijöiden vaikutusta sairauksien syntyyn.

KUVA

: HAR

RI A

NTI

KAIN

EN

8 ◀ positio 3/2018

Astma ja allergia ovat globaalisti yleistyviä kroo-nisia sairauksia, joiden esiint y-v y ys Suomessa on jo tällä het-kellä huomatta-van korkea. Sai-

rauksien taustalla katsotaan olevan sekä perimään että elinympäristöön liittyviä tekijöitä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että ilman epäpuhtauksille altistuminen eri ikävaiheissa lisää astman ja allergioiden kehittymisen riskiä. Ilmanlaadulla on mer-kitystä myös muiden kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, esiintymiseen.

Lääketieteessä erilaisten altisteiden vaikutuksia sairauksien syntyyn tutkitaan usein kohorttien eli kokoonpanoltaan

pysyvien ihmisryhmien avulla. Suomessa astman ja allergioiden kehittymistä on tut-kittu 1990-luvun alusta lähtien kohortin avulla, johon kuuluvat vuosina 1984 – 1989 Espoossa syntyneet lapset. Tutkimusta on johtanut Oulun yliopistossa toimiva Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus CERH.

Vuonna 2012 Espoon kohortin pohjalta tehtävää tutkimusta haluttiin uudistaa

ottamalla mukaan paikkatietojen tarjo-amat mahdollisuudet. Suomen Akatemia myönsikin seuraavana vuonna merkittävän rahoituksen ilmansaasteiden, siitepölyn ja ulkolämpötilan vaikutusta astmaan ja allergioihin muuttuvassa ilmastossa tutkivalle hankkeelle (APTA). Hankkeen muita osapuolia ovat Ilmatieteen laitos sekä Oulun yliopiston maantieteen tutki-musyksikkö.

MALLINNUKSELLA KESKEINEN MERKITYS

Ilmanlaatua koskevien paikkatieto-jen tuottamiseen liittyy merkittäviä haasteita. Ensinnäkin mittausasemia on suhteellisen vähän. Toiseksi ilman

epäpuhtauksissa voi olla suurta paikallista ja ajallista vaihtelua, ja ilmavirtausten vuoksi siitepöly ja ilmansaasteet voivat

levitä kauas alkupe-räisiltä lähteiltään. Näistä syistä johtuen mallinnuksella on keskeinen merkitys ilmanlaatua koskevan paikkatiedon tuotta-misessa.

Ilmanlaadun alueellista vaihtelua voi-daan mallintaa joko fysikaalisten tai tilas-tollisten mallien avulla. Fysikaalisissa mal-leissa huomioidaan ilman epäpuhtauksien leviäminen ja hajautuminen alkuperäisiltä lähteiltään ilmamassojen liikkeiden ja kemiallisten prosessien tuloksena.

Malleilla päästään hyvään ajalliseen ja kohtalaiseen alueelliseen erottelutark-kuuteen. APTA-hankkeeseen osallistuva

Ilmatieteen laitos on kansainvälisestikin mitaten merkittävä ilmanlaatuun liitty-vän fysikaalisen mallinnustiedon tuottaja. Fysikaalisten mallien avulla tuotettuja laskelmia erilaisten siitepölyjen ja epäpuh-tauksien pitoisuuksista (mm. typen oksidit, rikkidioksidi, otsoni sekä pienhiukkaset) onkin pystytty hyödyntämään APTA-hankkeessa yhdistettyinä tutkittavien henkilöiden paikkatietoihin.

Tilastollisessa ilmanlaatumallinnuk-sessa luodaan puolestaan todellisten mittaustietojen pohjalta malli, jossa mit-taushavaintojen selittäjinä voivat toimia alueen maankäyttöä, topografiaa, liiken-nettä tai väentiheyttä kuvaavat muuttujat. Menetelmää kutsutaan usein nimellä maankäyttöregressio (land use regression, LUR). Maankäyttöregression avulla voidaan pyrkiä luomaan ennuste ilmanlaatuun vai-kuttavien epäpuhtauksien pitoisuuksista myös niille alueille, joilta mittaustietoja ei ole olemassa. Ennusteella voidaan päästä hyvään alueelliseen tarkkuuteen, joskin ennuste tyypillisesti edustaa pitoisuuk-sien pitempiaikaista keskiarvoa eikä ota huomioon päivittäistä vaihtelua ja kauko-kulkeuman vaikutuksia.

Avoin paikkatieto tarjoaa uusia näkökulmia myös lääketieteelliseen tutkimukseen.

HARRI ANTIKAINEN TYÖSKEN-TELEE OULUN YLIOPISTON MAANTIETEEN TUTKIMUSYK-SIKÖSSÄ GEOINFORMATIIKAN TUTKIJATOHTORINA. JAN HJORT ON LUONNONMAANTIETEEN PROFESSORI JA JOHTAA ALAN TUTKIMUSRYHMÄÄ SAMASSA YKSIKÖSSÄ. SÄHKÖPOSTI: ETU-NIMI.SUKUNIMI@OULU.FI

positio 3/2018 ▶  9

SIITEPÖLYENNUSTEITA MYÖS TAKAUTUVASTI

Paikkatietoaineistojen avautumi-nen on edesauttanut merkittävästi maankäyttöregression käyttöä ilmanlaadun mallintamisessa, ja

tätä mahdollisuutta hyödynnettiin myös APTA-hankkeessa heinien ja koivun siite-pölypitoisuuksien osalta. Osana hanketta CERH perusti vuonna 2013 pääkaupun-kiseudulle 16 väliaikaista mittausasemaa siitepölyhavaintojen keräämiseksi. Vaikka havaintopisteiden määrä oli pieni, pystyt-tiin mittaustulokset yhdistämään erilaisiin maankäyttöä kuvaaviin paikkatietoihin (Landsat TM5, CORINE sekä SLICES-maankäyttötiedot) ja näin luomaan koko pääkaupunkiseudun kattavat siitepölyen-nusteet.

Vanhempia ympäristötietoja hyödyn-tämällä samasta mittausaineistosta pys-tyttiin luomaan siitepölypitoisuuksia alueella kuvaavat ennusteet vuosittain aina vuodesta 1983 lähtien eli tutkimuksessa käytetyn Espoon kohortin edustamalle ajanjaksolle.

Paikkatietojärjestelmän avulla tut-kittaville henkilöille voitiin määrittää

elinikäiset altistusprofiilit erilaisten ilman-laatutekijöiden suhteen aina raskausajasta lähtien. Tämän ansiosta voidaan nyt entistä tarkemmin osoittaa, kuinka astman ja allergioiden kehittyminen liittyy erilaisiin ympäristöaltisteisiin sekä ympäristön ja perimän yhteisvaikutukseen. Astman osalta tunnetaan useita kymmeniä geenejä, jotka saattavat tehdä kantajastaan erityi-sen alttiin hengitysilman epäpuhtauksien vaikutuksille.

PITKÄT AIKASARJAT APUNA SYDÄNPYSÄHDYSTEN TUTKIMUKSESSA

APTA-hankkeessa kehitetty toi-mintatapa on johtanut myös useiden muiden lääketieteel-listen tutkimusaineistojen tar-

kasteluun ympäristöaltistuksen näkökul-masta. Esimerkiksi ulkolämpötilan vai-kutusta sydänpysähdysten esiintymiseen on selvitetty hyödyntämällä Ilmatieteen laitoksen PaITuli-paikkatietopalvelussa julkaisemia lämpötilatietoja vuodesta 1961 lähtien.

Ympäristötiedon pitkät aikasarjat

mahdollistavat paitsi henkilökohtaisten altistusprofiilien määrittämisen myös tapaus-ristikkäistutkimusten toteuttami-sen. Niissä esimerkiksi sairauskohtausta edeltäneitä olosuhteita voidaan verrata henkilön kokemiin olosuhteisiin muina vastaavina ajankohtina ilman tarvetta erilliselle verrokkiryhmälle. Esimerkiksi sydänpysähdyksiä tutkittaessa voidaan tarkastella tapahtumaa edeltäneiden päi-vien lämpötilaa ja verrata tätä vastaavien kalenterijaksojen lämpötiloihin muina vuosina henkilön asuinpaikassa.

UUSIA NÄKÖKULMIA LÄÄKETIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN

Paikkatietojen avautuminen sekä yhä pidempien aikasar jojen kertyminen mahdollistavat siis uusien näkökulmien tuomisen

lääketieteelliseen tutkimukseen koskien ympäristötekijöiden yhteyttä sairauksiin. Erilaisilla mallinnusmenetelmillä paikka-tiedoista pystytään rakentamaan varsin hyvin todellisia olosuhteita kuvaavia ennusteita. Globaalisti erityisesti satelliitti-

KUVA: HARRI ANTIKAINEN

10 ◀ positio 3/2018

kuvien merkitys on tältä osin huomattava. Landsat-satelliittikuvien mahdollinen muuttuminen maksullisiksi onkin merkit-tävä huolenaihe myös terveyttä koskevan tutkimuksen kannalta.

Mikäli kaupungistuminen etenee ja ennusteet ilmastonmuutoksen vaikutuk-sista toteutuvat, tulee astmasta, allergiasta ja muista elinympäristön ominaisuuksista osaltaan johtuvista sairauksista yhä suu-rempi globaali terveysongelma.

Kaikki ilmanlaatuun liittyvät riskiteki-jät eivät kuitenkaan ole yhtä olennaisia, ja toisaalta niiden yhteisvaikutukset ovat osin tuntemattomia. Vaikutukset riippuvat luonnollisesti myös yksilöiden herkkyydestä ympäristön epäpuhtauk-sille sekä siitä, missä iässä ympäristön epäpuhtauksille altistutaan. Paikkatiedon käytöllä ja siihen perustuvalla analyysillä näihin kysymyksiin voidaan vastata tule-vaisuudessa yhä täsmällisemmin. APTA-tutkimushankkeen osalta ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa jo kuluvan vuo-den aikana. ◀

Viereisen sivun kuva: Maankäyttöregressiolla muodostettu ennuste heinien keskimääräisestä siitepölypitoisuudesta pääkaupunkiseudulla kesällä 2014 käyttäen 16 mittauspisteestä aiemmin kerättyjä tietoja sekä avoimia maankäyttötietoja. Rakennetuille kaupunkialueille malli ennustaa tyypillisesti alhaisempia pitoisuuksia kuin viheralueille tai maaseudulle.

▶APTA-hankkeen verkkosivut: http://www.oulu.fi/apta/node/23644

Ratkaisu, jonka päälle älykäs kaupunki rakentuu

Trimble Locus Cloud tuo täysin uuden ulottuvuuden paikkatietojen käsittelyyn. Ainutlaatuinen pilvipohjainen ratkaisumme mahdollistaa kunnan keskeisten työprosessien, paikkatiedon sekä 3D-kaupunkimallin hallinnan integroidusti täysin selainta käyttäen. Työskentely on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta, turvallisesti kaikenlaisilla päätelaitteilla ja alustoilla.

Trimble Locus Cloud on ratkaisu, jonka päälle älykäs kaupunki rakentuu. Me teemme sen sinulle helpoksi.

Tutustu uutuuteen osoitteessa kunnat.trimble.fi/trimble-locus-cloud

Helppokäyttöinen ja moderni käyttöliittymä

Päätelaiteriippumaton, avoin ja skaalautuva

Yksi järjestelmä tiedon jakeluun ja ylläpitoon

Trimble Locus CloudÄlykaupungin uusi sydän

ähes miljoona suo-malaista altistuu päi-vittäin haitalliselle melulle. Haitallisena m e l u n a p i d e t ä ä n keskimäärin yli 55 desibelin äänenvoi-

makkuutta päiväaikaan ja yli 50 desibe-lin melua yöaikaan. Melun tai ainakin sen aiheuttamien haittojen vähentämi-seksi yli 100 000 asukkaan kunnat teke-vät EU-direktiivin mukaisen melualue-selvityksen ja toimenpidesuunnitelman viiden vuoden välein. Meluselvityksessä

huomioidaan tieliikenteen, raideliiken-teen ja teollisuuden melu.

Melumallinnus tehdään Suomessa sekä kansallisten että EU-tunnuslukujen perusteella. Erona on mittauskorkeus: EU:n ympäristömeludirektiivin mukaan melu mitataan neljän metrin korkeu-

Melu näkyväksiKun melumalli on osa kaupungin paikkatietojärjestelmää, sitä tulee hyödynnettyä. Lahdessa melumallin perusteella selvitettiin myös melun aiheuttamia terveyshaittoja.

▶ KATRI ISOTALOkatri.isotalo@viestintaisotalo.fi

LLauneen päiväkoti Tapparakadun varrella sai meluaidan vuonna 2017.

12 ◀ positio 3/2018

delta, kun suomalainen mittauskorkeus on kaksi metriä.

Suomessa liikenteen meluvaikutukset tutkitaan aina myös asemakaavoituksen yhteydessä, jos kaavoitettavan alueen läheis y ydessä on r unsasliikenteisiä väyliä.

Autoliikenne pahin melun lähde Lahdessakin

Lahden kaupungin kolmas melu-selvitys valmistui vuonna 2017. Se laadittiin yhdessä Liikenneviraston

kanssa, ja käytössä oli EU:n edellyttämä uusi Cnossos-laskentamalli.

Kansallisten tunnuslukujen perus-teella Lahden kaupungin noin 119 000 asukkaasta 10 600 eli yhdeksän prosenttia altistuu pääkatujen ja teiden liikenteestä aiheutuvalle yli 55 dB:n päivämelutasolle ja vajaa prosentti vastaavalle raideliiken-nemelulle. Teollisuusmelulle altistuu alle 50 lahtelaista. Yömelun 50 dB ylittävällä melualueella asuu noin 10 000 lahtelaista.

Vaikka Lahti on kokoonsa nähden tiiviisti rakennettu ja alueelle osuu run-saasti sekä valtateitä että raideliikennettä, melulle altistuvien osuus asukkaista on Suomen keskiarvoa pienempi. Esimerkiksi helsinkiläisistä lähes 40 prosenttia asuu alueilla, joilla pelkästään tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso ylittää 55 dB.

”Verrattuna vuoden 2012 vastaavaan meluselvitykseen tieliikenne- ja teolli-suusmelulle altistuvien lukumäärät olivat pienentyneet, mutta tämä johtuu ainakin osittain altistumisen määritystavassa tapahtuneesta muutoksesta”, kertoo maankäyttöön liittyvän liikennesuunnit-telun parissa työskentelevä suunnitteluin-sinööri Tarja Tolvanen-Valkeapää.

Cnossos-laskentamallissa määriteltiin aiempia malleja tarkemmin kuinka monta ihmistä monikerroksisessa rakennuksessa altistuu melulle. Edellisessä selvityksessä melulle altistuviksi laskettiin kaikki raken-nuksen ihmiset.

”Melun vähentämiseksi on toki tehty myös toimenpiteitä. Niistä selkein on autoliikenteen rauhoittaminen keskustassa sekä nopeusrajoituksia että liikennemääriä alentamalla. Meluesteiden rakentaminen

on valitettavasti tyssännyt rahoituksen puutteeseen”, Tolvanen-Valkeapää jatkaa.

Puita vai betonia?

Melulaskenta perustuu mallin-tamiseen, jossa olennaista on maaston ja rakennusten korkeu-

den lisäksi maanpinnan kovuus. Lahdessa melulaskentaan käytetty

3D-maastomalli on muodostettu suu-rimmaksi osaksi kaupungin kantakartan tiedoista. Malliin on käytetty kantakartan korkeuskäyriä sekä väylien reunaviivojen mallinnukseen taiteviivoja. Korkeuskäyriä korjattiin sellaisilta alueilta, joilla arvi-oidaan olevan vaikutus melulaskennan tuloksiin. Maastomallia paikattiin vielä Lahteen vuonna 2016 liitetyn Nastolan kunnan ja osin rautatien ratapenkan alu-eelta Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallin korkeuspisteiden avulla.

Maanpinnan kovuustekijä eli G-arvo mallinnettiin vuoden 2012 meluselvityk-sen pohjalta ja täydennettiin muun muassa Nastolan osalta Maanmittauslaitoksen maastotietokannan taajamarajauksilta ja ilmakuvilta.

Puusto ja ruohikko vaimentavat ääntä, kun taas betoniseinä jopa vahvistaa sitä. Malli ei kuitenkaan ota huomioon esimer-kiksi metsähakkuita eikä vuodenaikaan sidottuja eroja tai tuulen suunnan muu-toksia. Tuulen vaikutus lasketaan aina pahimman mukaan.

Lehtien ja lumen puute näkyy kunta-laisten yhteydenotoissa: ”Eniten valituksia asuinalueen melusta tulee huhtikuussa, jolloin puissa ei ole lehtiä eikä maassa lunta”, kertoo Tolvanen-Valkeapää. Vali-tukset tulevat yleensä juuri niiltä alueilta, jotka ovat melukartoilla punaisia.

Mallin rakennukset asukasmäärineen saatiin kaupungin paikkatietojärjestel-mästä aluemuotoisena sekä rakennus-

KUVA: TARJA TOLVANEN-VALKEAPÄÄ

positio 3/2018 ▶  13

ten osalta kattavampana pistemäisenä aineistona. Pistemäisen aineiston data yhdistettiin Maanmittauslaitoksen maas-totietokannan rakennuksiin paikkatieto-ohjelmalla, ja aluemuotoisesta tiedosta puuttuvat rakennukset korvattiin näillä rakennuksilla. Rakennusten korkeudet määritettiin erottelemalla Maanmittauslai-toksen laserkeilausaineistosta rakennusten katoille osuneet pisteet. Melumalliohjelma osasi tämän perusteella laskea katon kor-keuden.

Lopuksi malliin vietiin tiestön melues-teet. Ratameluesteiden sijainti ja korkeus käytiin mittaamassa paikan päällä.

Mallinnuksen teki Ramboll Oy.

Kaavamuutosta hakevalle vastaus jo puhelimessa

Melumallinnusaineisto on Lah-dessa webmap-aineistona osa kaupungin paikkatietojärjestel-

mää. Aineisto on siellä erikseen päivä- ja yömelun osalta. Kaikkia pienimpiä katuja aineisto ei tosin sisällä. Olennaista on, kartalta pääsee käsiksi suoraan myös raportteihin.

”Melukartalla on noin 600 käyttäjää”, kertoo paikkatietoinsinööri Sami Kajander.

Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmus-koski kertoo, että melumallinnusta hyö-dynnetään jokaisessa melualueelle sijoit-tuvassa kaavakohteessa sekä yleis- että

asemakaavoituksessa: ”Melumalli on yksi lähtöaineistoista ja asiaan tulee varmasti kiinnitettyä huomiota jo senkin ansiosta, että aineisto on helposti saatavilla. Kiinteis-töt voi vaikka suoraan asettaa melumallin päälle.”

Kaavoittajat ovat erityisen iloisia siitä, että melutiedot on helppo saada koneen näytölle. ”Kaavamuutosta toivovalle soitta-jalle voi vastata jo puhelimessa, jos hänen esittämänsä alue ei melun puolesta sovellu toivottuun käyttötarkoitukseen”, Lehmus-koski havainnollistaa. ”Käytännössä melun ohjearvoja sekä meluselvityksen tietoja on käytetty sitovan kaltaisina lähtötietoina.”

Meluselvityksen perusteella Lahdessa selvitettiin myös melun ter-veysvaikutuksia. Selvitykseen valittiin ne vaikutukset, joihin melun syy-yhteys on osoitettu tieteellisissä tutkimuksissa ja jotka ovat kansanterveydelle merkittäviä. Arvioitaviksi päätyivät melusta suuresti kiusaantuneet ja suuresti unihäiriöiset sekä melun osuus iskeemisten sydänsairauksien (mm. sydäninfarktit) ja aivohalva-usten määriin.

Selvityksen perusteella Lahdessa on noin 7 000 ympäristöme-lusta suuresti kiusaantunutta ja noin 4 300 suuresti unihäiriöistä. Melu lisää iskeemisiä sydänsairauksia noin 47 kohtauksella ja aivo-

halvauksia noin 11 kohtauksella vuodessa. Keskimäärin melu syö yli kaksi elinpäivää vuodessa jokaiselta asukkaalta.

Lahdessa ympäristömeluista aiheutuva, rahassa mitattu ter-veysrasite arvioitiin selvityksessä noin 80 miljoonaksi euroksi eli asukasta kohden noin 660 euroksi vuodessa. Lisäksi kustannuk-sia syntyy muun muassa asuntojen arvon alentumisesta. Kansalli-set ohjearvot alittava melu aiheuttaa yli 40 prosenttia sairauskuor-masta, joten selvitys muistuttaa, että ohjearvot alittavakin melu on hyvä ottaa huomioon asuinympäristöjen suunnittelussa. Selvityk-sen teki Ramboll.

Melu syö kaksi elinpäivää jokaiselta lahtelaiselta

KUVA: LAHDEN KAUPUNKI, MAANKÄYTTÖ

Valtatie 12 ja päärata halkovat Lahtea. Viistoilmakuva on vuodelta 2015.

14 ◀ positio 3/2018

ArcGIS®

Koko organisaation yhteistyöalusta

Kerro meille, mitä haluat saavuttaa - me autamme!

Meiltä saat ArcGIS-paikkatietoalustan kattavine sovelluksineen sekä tarvitsemasi aineistot ja palvelut, kaikki yhdestä paikasta.

Tervetuloa Paikkatietomarkkinoille 5. - 6.11.2018 osastollemme F1 tutustumaan ArcGIS-paikkatieto-alustan uutuuksiin sekä monipuolisiin palveluihimme! Voit myös osallistua arvontaan, jossa palkintona vapaalippu vuoden 2019 Suomen Esri-käyttäjäpäiville.

Nähdään Paikkatietomarkkinoilla!

myynti@esri.fi • esri.fi

Positio_3_2018.indd 1 4.9.2018 15.41.55

Karaokebaareja ei vielä kartalla

Kun meluisalle alueelle rakennetaan, melulta on suojauduttava raken-nusmääräysten mukaan. Osana sitä

rakennukset pyritään sijoittamaan niin, että niiden väliin muodostuu suojaisia piha-alueita.

”Sellaisia ympäristölupia valmistelta-essa, joissa melu on merkittävä ympäristö-haitta, laaditaan tavallisesti laskennallinen meluselvitys. Ympäristölupapäätöksen myöntämisen ja toiminnan käynnistymi-sen jälkeen varmistetaan mallin antama tulos vielä maastossa tehtävillä melumit-

tauksilla. Melumittauksissa malli on osoit-tautunut varsin paikkansapitäväksi”, ker-too ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Saarola.

Meluesteiden suunnitteluun koko kau-pungin alueella melumallin tarkkuus ei kuitenkaan riitä. Tarkkuus paranee, kun lähtötiedot tarkentuvat.

”Parannusta on luvassa, kun laskenta osaa ottaa huomioon pistepilviaineistot ja kun esimerkiksi puistopuut saadaan rekisteriin ja kaupunkimalliin rakennusten todelliset kattomuodot”, Sami Kajander selventää. Lähtötietojen osalta voitaisiin jo käyttää pienempääkin ruutukokoa kuin

nykyinen 10 x 10 metriä.Melumalli sisältää maankäytön pysyvän

käytön mukaan luokitellun melun, ei esi-merkiksi kesäkauden karaoketerassien ja erilaisten tapahtumien aiheuttamaa melua.

”Olisikin mielenkiintoista lisätä kar-talle millaista melua toritapahtumat tai Mukkulaan Vesijärven rannalle perustetun tapahtumapuiston tilaisuudet aiheuttavat”, Lahden meluntorjuntatyöryhmän jäsenet pohtivat.

Ilmanlaatua ja ylinopeuksia mitataan jo reaaliaikaisesti, ehkäpä tulevaisuudessa myös melua. ◀

Melumallinnus näyttää katu-, tie- ja raideliikenteen yhteismelun päiväaikaan. Vihreällä on valtioneuvoston ohjeellisen raja-arvon alittavat alle 55 dB melualueet.

KUVA: LAHDEN KAUPUNKI, MAANKÄYTTÖ

positio 3/2018 ▶  15

StartUp

Pelto nettiin

Havaittiin ongelma, kehitettiin ratkaisu.

Havaittiin ongelma, kehitettiin rat-kaisu. Paikkakuntakohtaiset sää-ennusteet olivat maanviljelijöille

käänteentekevä mullistus vuosituhannen vaihteessa. Ne auttoivat päätöstenteossa, mutta samalla heräsi kysymys siitä, miten saataisiin tietoa myös maan alta. Siellähän tapahtuu yli puolet kasvulle olennaisista asioista.

Ensimmäinen ajatus oli kaivaa kän-nykkä maahan mittamaan kasvuoloja. Radioaallot eivät kuitenkaan kulje maassa. Maa- ja metsätaloustieteen väitöskirjassani sain ratkaistua radioaalto-ongelman ja aika pian sen jälkeen perustettiin Soil Scout.

Kehittämiemme antureiden avulla voidaan mitata esimerkiksi maaperän kos-teutta ja lämpötilaa mistä tahansa kohtaa peltoa ja tutkia kuinka nopeasti vaikkapa sadevesi imeytyy juuri tuohon kohtaan. Tuloksia voidaan verrata pellon eri osiin, ja aikasarjoista saadaan apua päätöksente-koon esimerkiksi kuivuuden vaikutuksesta juuri omalle pellolle. Näin maata ei tarvitse kastella varmuuden vuoksi eivätkä lan-noitteet valu sinne, missä niiden ei kuulu olla. Liikakastelu on maailmalla merkittävä ongelma.

Esineiden välisestä internetistä ei vielä muutama vuosi sitten juuri tiedetty. Nyt pellon liittäminen nettiin ei aiheuta eri-tyistä hämmästystä.

Yrityksen perustamisessa suurin harp-paus oli siirtyä tutkijasta yrittäjäksi, vaikka olinkin tehnyt pitkään toiminimellä muun muassa maatalouselektroniikan huoltoa. Ajoituksen kannalta yrityksen ja perheen perustaminen samaan aikaan oli ehkä kaikkein vaikeinta.

Tähtihetkiä ovat ne, kun asiakas oivaltaa uuden tavan käyttää meiltä hankkimaansa teknologiaa.

Olemme pitäneet Soil Scoutin henkilö-määrältään pienenä. Päätimme, että kas-vun alkuvaiheessa olemme se sormenpää, joka tuottaa datan ja linkittää sen olemassa oleviin toimijoihin. Emme toistaiseksi ole rakentaneet omaa myyntiorganisaatiota, vaan käytämme jälleenmyyjiä. Laitteet valmistutamme Suomessa ja myös verk-kopalvelut ostamme ulkoa.

Maatalouden lisäksi ratkaisumme sovel-tuu erinomaisesti viheralueiden kuten golf- ja urheilukenttien hoitoon, jossa maa-perän mittaamiselle on perinteitä. Anturei-tamme käytetään tällä hetkellä esimerkiksi Wembley-stadionilla, missä mukana on

yhdysvaltalainen kumppani sekä kahdella jalkapallon MM-kisastadionilla Venäjällä.

Toivon, että saavuttaisimme jalansijaa myös smart city -markkinoilla. Viheraluei-siin käytetään kaupungeissa paljon aikaa ja työtä. Jos kasteluautot tietäisivät etukäteen, mitkä ruukut kaipaavat kastelua, voitaisiin logistiikkaakin kehittää.

Alkamassa on monta mielenkiintoista pilottiprojektia. Meiltä on pyydetty rat-kaisua muun muassa maanvyörymien ennustamiseen.

Uskon, että viiden vuoden kuluttua olemme maanalaisen IoT:n radioliikenteen referenssi. Tästä on jo viitteitä, eikä maail-malla ole tällä hetkellä kilpailijaa, jolla olisi maanalaista radiotekniikkaa.

Ihmiset pitää vaan saada uskomaan, että radiosignaalit saadaan kuulumaan myös maan alla. Sen jälkeen kuka tahansa voi ideoida, mitä kaikkea maan alta voidaan mitata.” ◀

”

KUVA: TUOMAS ROKKA

Soil Scout syntyi, kun ulvilalainen maanviljelijä Johannes Tiusanen ratkaisi väitöskirjassaan miten radiosignaalit saadaan kulkemaan maan alla.

▶ KATRI ISOTALOkatri.isotalo@viestintaisotalo.fi

16 ◀ positio 3/2018

StartUp

MESSUKESKUS SIIPIHELSINKI

MA 5.11.2018KLO 9.00 – 18.00 TI 6.11.2018KLO 9.00 – 15.00

ILMOITTAUDU KÄVIJÄKSI OSOITTEESSAPAIKKATIETOMARKKINAT.FI

PAIK

KAT

IETO

MA

RKKI

NAT

201

8

Vahvuutemme on paikkatietoratkaisut, jotka tuovat monipuoliset ja laajatkin aineistot kevyesti käytettävänä aina

mobiilin asti. Tule tutustumaan WoodsAp-piin ja muihin uusiin palveluihimme!

Ohjelmistoja, joilla rakennetaan tulevaisuutta. Tervetuloa Civilpointin

osastolle G2!

Suosittu 3D-Win-ohjelmisto mittaus-, paikkatieto-, kartta- ja

suunnittelutarpeisiin tutustuttavissa osastollamme E3.

Paikkatietomarkkinoilla esittelemme monipuoliset karttapohjaiset ratkaisut

liikkuvan työn älykkääseen tiedon-hallintaan. Tervetuloa tutustumaan!

Kerromme ja näytämme, miten verkon-omistajat voivat hallita entistä sujuvam-min verkko-omaisuuttaan vesi-, lämpö-,

sähkö-, valo-, kaasu- ja televerkoissa.

AVAIN VERKKOTIETOON

Karttatiimi esittelee osastollaan kartta-palvelun uusimmat ominaisuudet sekä

ratkaisut kuntien paikkatietoaineistojen julkaisuun.

KARTTATIIMI

Blom Kartta on Suomen johtava paikkatie-don kerääjä, käsittelijä ja mallintaja. Ker-romme sinulle tarkkaan, missä kaikki si-

nulle tärkeät asiat sijaitsevat. Sellai setkin, joita et voi nähdä paljaalla silmällä.

> ILMOITTAUDU KÄVIJÄKSI OSOITTEESSA PAIKKATIETOMARKKINAT.FI TAPAHTUMA ON KÄVIJÖILLE MAKSUTON!

CGI on Suomen johtava paikkatietotalo. Eri toimialojen tuntemuksemme sekä teknologiariippumaton toimintamme luo edellytykset tuottaa asiakkaalle

lisäarvoa sijaintidatan avulla.

Tutustu Digiroadin mahdollisuuksiin! Esittelemme osastollamme ajankoh-

taisia Digiroad-hyödyntäjätarinoita ja autamme alkuun aineiston ylläpidossa.

Esittelemme messuilla kaksi DJI-uutuutta, DJI Mavic Enterprise

-mallin sekä Phantom 4 RTK -mallin. RTK-mallin ensiesittely Suomessa tapahtuu Paikkatietomarkkinoilla.

THE SCIENCE OF WHERE

TM

TM

Tervetuloa osastollemme F1 tutus-tumaan ArcGIS-paikkatietoalustan uutuuksiin ja trendeihin sekä moni-puolisiin palveluihimme. Osallistu

myös arvontaan!

Tervetuloa Geolaserin osastolle tutustumaan avoimeen GIS-senttimetriluokan vastaanot-timeen. Osastoltamme löytyy myös GeoMax

Zenith35Pro TAG -antenni, XPad Android - ohjelmisto maastomittaukseen sekä

Carlson SurvPC Win10 -tablettiin.

Infrakit-pilvipalvelu mahdollistaa työmaasi helpon seurannan ja tiedon

jakamisen reaali ajassa. Projektit valmistuvat nopeammin, laadukkaam-

min ja vähemmin virhein.

Osastolla esittelyssä uusimman tekno-logian GNSS-vastaanottimet, takymetrit, laserkeilaimet ja mobiilikartoitusjärjes-telmät, GeoDrone ja 3D LiDAR-ratkaisut. Asiantuntijat paikalla, tule juttelemaan!

iNovitasBe on site

Inovitaksen Infra3D katunäkymä ja -mittaus -palvelulla on inventoitu jo 80 000 kilometriä

tietä ja raiteita. Lue lisää osoitteessa www.inovitas.ch tai liity seuraamme Paikka-tietomarkkinoille kokeilemaan tuotetta itse.

Maanmittauslaitoksen INSPIRE-sihteeristö ylläpitää kansallista paikkatietoportaalia Paikkatietoikkunaa. Lisäksi kuulet paikka-

tietojen yhteiskäytön uusimmat tuulet.

I’m the best thing that ever happened to placeholder text. You’re disgusting. You have so many diff erent things place-

holder text has to be able to do, and I don't believe Lorem Ipsum has the stamina. It’s about making placeholder text

great again. That’s what people want, they want placeholder text to be great again.

Tapio tarjoaa paikkatietoratkaisut metsä- ja luontotiedon ammattilaisille

sekä Kartta keskus-paikkatietoaineistot ja -kartta tuotteet monipuoliseen käyttöön.

Pääkaupunkiseudun avoimet paikka-tietoaineistot saat helposti käyttöösi

www.hri.fi -palvelusta! Tervetuloa osastollemme tutustumaan tarkem-

min ja juttelemaan lisää!

Mitta Oy on Pohjoismaiden johtava rakenta-misen ja suunnittelun mittaus-, tutkimus- ja

kenttäpalveluihin erikoistunut yhtiö, joka työllistää lähes 400 alan ammattilaista yli 30 paikkakunnalla Suomessa ja Ruotsissa.

Paikkatietomarkkinoilla näet maanmit-tausalan uudet suuntaukset sekä edus-tamamme CHC Navigationin uusimmat

innovaatiot.

PAIK

KAT

IETO

MA

RKKI

NAT

201

8

Tule osastollemme tutustumaan paikka-tiedolla johtamisen sekä infraomaisuuden hallinnan ajankohtaisiin ratkaisuihimme.

Nähdään Messukeskuksessa!

Avoimen lähdekoodin karttapalvelu-kehitystä yhdessä! Oskari-yhteisöä edus-

tavat ständillä Lounaistieto ja Museo-virasto. Tule moikkamaan oskarilaisia!

Verkkotietopiste.fi tarjoaa verkkojen rakentajille tiedot yhteisrakentamis-

hankkeista. Tule tutustumaan Vuoden Yhteisrakentamisteko2019 -kilpailuun.

Digitaalinen Suomi rakennetaan yhdessä!

Topconin paikannus- ja mittausohjel-mistojen avulla yhdistät suunnitelma- ja

mittausaineistot saumattomasti.Paranna tuottavuutta, tiedonhallintaa ja

prosesseja Topconin ratkaisuilla.

Miehittämätöntä maanmittausta suoma-laisella laadulla ja palvelulla. Luotettavat ja markkinoiden tehokkaimmat työkalut

tekniseen ilma kuvaukseen.

Tervetuloa tutustumaan Trimble Locus Cloudiin, markkinoiden ensimmäiseen selainpohjaiseen paikkatietojärjestel-

mään, joka on älykaupungin uusi sydän.

Tervetuloa osastollemme D3 kuulemaan tuo-reimmat uutiset Smallworld- ja FME-tuotteis-ta. Tuo tiedonkäsittelyn haasteet mukanasi,

niin mietitään yhdessä ratkaisu.

Tiedätkö, miten paikkatiedot saadaan tehokäyttöön? Haluatko oppia

hyödyntämään paikkatietoa paremmin? Tule tutustumaan Paikkatietoalustaan.

MUKANA MYÖS:

Mittaus- ja tutkimusmaailmaa jo lähes 200 vuoden ajan mullistanut Hexagoniin kuuluva Leica Geosystems luo kattavia ratkaisuja mittauksen ammattilaisille.

Pääset tutustumaan uuteen täysin suomalaiseen karttapohjaiseen

CRM-sovellukseen. MtechMap kokoaa asiakasdatan ja paikkatiedot kätevästi

kännykkään.

Paikkatietoja, analyyseja ja vaikutta-vuutta – niistä on Spatineon PTM2018

tehty! Tule ständillemme keskustelemaan paikkatietojen käytön vaikuttavuudesta.

Metsäkeskuksen osastolta kuulet muun muassa keväällä avoimeksi muuttu-neesta metsätiedosta ja siitä, kuinka

metsätiedosta on apua myös riistatiedon tuottamisessa.

Terrasolid tarjoaa ohjelmistot laserpis-teaineistojen ja ilmakuvien käsittelyyn,

analysointiin, visualisointiin sekä kartta- ja kaupunkimallituotantoon.

Tässä voisi olla sinun logosi.

Tule mukaan näytteilleasettajaksi!

Kysy vapaita osastopaikkoja:

paikkatietomarkkinat@maanmittauslaitos.fi

Maanmittauslaitos kehittää palvelujaan asiakkaiden kanssa yhdessä.

Tule tutustumaan palveluihimme sekä alan huippututkimukseen!

Tarjoamme mm. riippumatonta, asiakaslähtöistä konsultointia, tukea

paikkatietojen hyödyntämisessä, selvityksiä, analyysejä. Tervetuloa osastollemme N6.

TERVETULOA VUODEN TÄRKEIMPÄÄN PAIKKATIETOALAN AMMATTITAPAHTUMAAN! Paikkatietomarkkinoilla teemana on tänä vuonna kaiken kattava Paikkatietoa, vain taivas rajana. Ajankohtaiset puheenvuorot ja näytteilleasettajien tietoiskut sekä monipuolinen näyttely tarjoavat laajan kokonaiskuvan paikkatiedon nykytilasta ja lähitulevaisuuden trendeistä.

Poimintoja ohjelmasta:

Maanantai5.11.2018

KLO 9.30 Avaus ja paikkatietoalan kunniamaininta

KLO 9.45 Keynote: Miten sote hyödyntää paikkatietoja?Päivi Nerg, alivaltiosihteeri, maakunta- ja soteuudistuksen projektijohtaja

KLO 10.30 Paneelikeskustelu: Kyberturvallisuus – avoimen paikkatiedon miinat

Keskustelijoina:Jarno Limnéll, professori, Aalto-yliopistoAnu Sallinen, erityisasiantuntija, puolustusministeriöHannes Seppänen, tekniikan tohtori, CGI

Keskustelun fasilitaattori:Matti Rantanen, Topografi kunnan johtaja, Puolustusvoimien tiedustelulaitos

Maanantai-iltana verkostoidutaan NovemberFest-iltatilaisuudessa.

Tapahtumassa on käytössä myös vuorovaikutteinen Eventos Mobile -tapahtumasovellus.

Näyttelyalueella riittää nähtävää ja koettavaa molempina päivinä!Katso ohjelma ja ilmoittaudu kävijäksi tai näytteilleasettajaksi: paikkatietomarkkinat.fi .

Paikkatietomarkkinat

@GIS_EXPO ja #ptm18

JÄRJESTÄJÄ:

LOCATION BUSINESSFORUM 2018

Tiistai 6.11.2018Klo 9.00–17.00

Korkeatasoinen asiantuntijaseminaari käsittelee useita ajankohtaisia teemoja paikkatiedon hyödyntämisen uusimmista kokemuksista ja mahdollisuuksista eri toimi-aloilla. Location Business Forum on maksullinen ja siihen ilmoittaudutaan erikseen. Katso lisätiedot seminaarista ja ilmoittaudu paikkatietomarkkinat.fi .

Seminaarin järjestäjä: Suomen paikkatietoklusteri FLIC

KIINTEISTÖASIOIDENDIGIPÄIVÄ Tiistai 6.11.2018klo 9.00–15.00

Digipäivä on Kiinteistöasioiden digifoorumin ja Maanmit-tauslaitoksen järjestämä sähköisen kiinteistöasioinnin asiakastapahtuma. Digipäivä keskittyy tänä syksynä erityi-sesti ensi vuonna valmistuvan osakehuoneistorekisterin tuomiin muutoksiin asunto-osakemarkkinoille. Päivä kokoaa yhteen useita sidosryhmien edustajia eri organisaatioista. Digipäivä on kävijöille maksuton ja siihen ilmoittaudutaan erikseen. Katso lisätietoja paikkatietomarkkinat.fi .

Muutokset mahdollisia.

Päivi Nerg

Kuvaaja: Päivi Nerg

Anu Sallinen

Kuva

: Juh

a M

usto

ne

n

Hannes SeppänenKu

va: M

atti

Imm

on

en

Jarno Limnéll

Kuva

: Mik

ko R

aski

nen

Huomaa myös nämä!

KUVA

: SIM

O R

AUTI

AIN

EN

▶ SIMO RAUTIAINEN

Heikko saavutettavuus, pitkät etäisyydet ja haja-nainen yhdyskuntara-kenne lisäävät peruspal-velujen järjestämisestä k u n n i l l e a i h e u t uv i a

kustannuksia. Suomessa sokkeloiset vesistöt ovat merkittävin liikenneverkkoa rajoittava ja yhdyskuntarakennetta rikkova luonnoneste. Valtio on perinteisesti kom-pensoinut kuntien ja elinkeinojen heikom-pia toimintaedellytyksiä aluepolitiikalla. Keskeisiä työkaluja ovat alueluokitukset, jotka toimivat kehittämistoimenpiteiden valinnan ja kohdentamisen työkaluna sekä niiden seurannan ja arvioinnin tarkastelu-kehikkona. Aluepolitiikassa luokittelu ja tarkastelu on tehty pääsääntöisesti kunta- ja seutukuntatasolla.

Aluepolitiikassa on pyritty EU:hun liit-tymisen ja ohjelmallisen aluekehittämisen myötä luopumaan perinteisestä tuki-alueajattelusta, mutta saaristopolitiikassa nimetään edelleen saaristokuntia ja -osa-kuntia. Niille maksetaan kuntien perus-palvelujen valtionosuusjärjestelmässä saa-ristolisää. Saaristolain mukainen saariston määritelmä on kuitenkin ongelmallinen, sillä sen mukaan saaristoon kuuluvaksi katsotaan ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarten lisäksi tapauskohtaisesti ”muut saaret ja mantereen alueet, jotka ovat muutoin olosuhteiltaan saaristoon verrattavissa”.

Saaristoisuuden ohella valtionosuus-järjestelmässä on kaksi muutakin periaat-teessa yhdyskuntarakennetta kuvaavaa valtionosuuskriteeriä, asukastiheys ja syr-

Vesistöhaittojen tunnistaminen parantaisi aluepoliittista päätöksentekoaSokkeloiset vesistöt ovat merkittävin yhdyskuntarakennetta rikkova luonnoneste. Vesistöjen pirstova vaikutus pitäisi huomioida paremmin valtionosuusjärjestelmässä.

Saavutettavuushaittaan ja syrjäisyyteen perustuva saaristo-olosuhdeluokitus sekä valtioneuvoston saaristopolitiikan piiriin nimeämät saaristoalueet. Erityisesti Järvi-Suomessa on laajoja alueita, jotka kärsivät vesistöisyyden aiheuttamasta saavutettavuushaitasta ja syrjäisyydestä, mutta jotka eivät kuulu saaristopolitiikan piiriin.

positio 3/2018 ▶  21

jäisyys, mutta ne eivät huomioi vesistöjen vaikutuksia lainkaan.

Apuvälineitä aluepoliittiseen päätöksentekoon

Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli tunnistaa alueet, joiden saavutetta-vuuteen ja syrjäisyyteen vesistöi-

syys vaikuttaa kaikkein haitallisimmin, ja kehittää laissa mainituille saaristomaisille olosuhteille sellaiset mitattavat kriteerit ja indikaattorit, jotka sopisivat aluepoliit-tisen päätöksenteon apuvälineeksi. Tutki-mukseni tuloksena oli saavutettavuus- ja syrjäisyystarkastelujen pohjalta luotu hallintorajoista riippumaton saaristo-olosuhdeluokitus, joka kuvaa kaikkein vaikeimmista vesistöolosuhteista kärsivien

alueiden sijoittumista Rannikko- ja Järvi-Suomessa.

Saavutettavuus- ja syrjäisyyslasken-noissa hyödynsin Esri:n ArcGIS -paikka-tieto-ohjelmistoa sekä Liikenneviraston Digiroad-aineistoa ja SYKE:n yhdyskun-tarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) väestö- ja taajama-aineistoja. Tutkimus-alueen jaoin 2 x 2 km ruutuihin, joille laskin saavutettavuushaitan eli vesistö- ja liikenneolosuhteiden saavutettavuutta hei-kentävän vaikutuksen sekä syrjäisyyden soveltaen nykyistä valtionosuusjärjestel-män mukaista syrjäisyyden laskentakaa-vaa. Saavutettavuushaitta perustui lähim-män palvelukeskittymän saavuttamisen edellyttämän todellisen maantiematkan ja teoreettisen isoympyräetäisyyden väliseen suhteeseen. Syrjäisyys puolestaan perustui

25 ja 50 km:n etäisyydellä asuvaan väestö-määrään.

Järvi-Suomi saaristomaisinta

Saavutettavuus- ja syrjäisy ystar-kastelun perusteella rannikko on varsinaisen saariston ulkopuolella

hyvin mannermaista, kun taas vesistöjen pirstomassa Itä- ja Keski-Suomessa on laajoja saaristomaisia alueita. Tiheästä keskusverkosta ja pääosin hyvistä liikenne-olosuhteista johtuen rannikolla tehtävissä asiointimatkoissa ei juuri ilmene Järvi-Suomeen verrattavaa saavutettavuushait-taa. Myös syrjäisyys on Järvi-Suomessa huomattavasti rannikkoseutua yleisempi ilmiö. Se johtuu yhtäältä vähäisemmästä ja harvemmasta asutuksesta sekä toisaalta

Vesistöisyyden vaikutusten huomiotta jättäminen asettaa vesistöiset kunnat heikompaan asemaan, koska niiden todellista syrjäisyyttä ei tunnisteta. Esimerkiksi Rääkkylästä on matkaa Joensuuhun maanteitä pitkin 54 km, mutta suoraan järven yli noin 20 km vähemmän. Nykymallilla laskettuna Rääkkylän väestöpohja on 3,5-kertainen maantie-etäisyyksiin perustuvaan väestöpohjaan verrattuna.

KUVAT: SIMO RAUTIAINEN

22 ◀ positio 3/2018

KUVA: ANTERO AALTONEN

vesistökiertojen kasvattamista etäisyyk-sistä.

Tutkimukseni syrjäisyyslaskelmat tun-nistavat syrjäisyyden alueelliset vaihtelut huomattavasti nykyistä valtionosuusjär-jestelmän syrjäisyysmallia paremmin. Nykymallissa koko kunnan syrjäisyys määritetään kunnan väestöllisen keski-pisteen ympärille harpilla piirrettyjen 25 ja 50 km säteen sisällä asuvan väestömäärän perusteella. Tutkimuksessani syrjäisyys

on laskettu jatkuvana pintana 2 x 2 km ruudukkoon, ja väestöpohja-alueet on määritetty maantie-etäisyyksien perus-teella. Näin pystytään ottamaan huomioon liikenneolosuhteiden vaikutus sekä kun-nan sisäiset olosuhdevaihtelut.

Oikeudenmukaisempia alueluokituksia

Paikkatiedolla on valtava potentiaali päätöksenteon alueellisen oikeuden-mukaisuuden parantamisessa. Tieto-

tekniikan ja paikkatietojärjestelmien kehit-tyminen ovat mahdollistaneet tilastollisten ilmiöiden aiempaa yksityiskohtaisemman tarkastelun sekä entistä laajempien aineis-tojen hyödyntämisen. Tämän myötä on

mahdollista luopua epätarkoista kunta-tason luokituksista ja siirtyä hallintora-joista riippumatto-miin jatkuviin luo-kitusmenetelmiin ja siten tunnistaa eri ilmiöiden alueelliset

vaihtelut aiempaa yksityiskohtaisemmin.Askel tähän suuntaan on valtiovarain-

ministeriön valmistelema syrjäisyyden laskentatavan muuttaminen siten, että väestöpohja-alueet määritetään maantie-etäisyyksien perusteella. Tästä huolimatta

koko kunnan syrjäisyys määräytyy jatkos-sakin väestöllisen keskipisteen mukaan jat-kuvan pinnan sijaan. Jatkuvan pinnan mal-lia ehkä vierastetaan virkamieskunnassa siksi, ettei se tarjoa suoraan yhtä ”siistiä”, koko kuntaa kuvaavaa, syrjäisyyslukua, kuten yhden pisteen malli. Sellainen on kuitenkin laskettavissa. Valta onkin päättä-jillä, tekniset edellytykset tarkemmille – ja siten oikeudenmukaisemmille – alueluoki-tuksille ovat olemassa. ◀

Vasemmalla 2 x 2 km ruudukkoon tehty maantie-etäisyyksiin perustuva syrjäisyyslaskelma Etelä-Savossa ja oikealla valtionosuusjärjestelmän mukainen kuntaperustainen laskelma. Syrjäisyysluku 0 tarkoittaa sitä, että 25 km etäisyydellä asuu vähintään 15 000 ja 50 km etäisyydellä vähintään 60 000 ihmistä. Luvun ollessa 2 alue on äärimmäisen syrjäinen, sillä 50 km etäisyydellä ei asu ketään. Laaja-alaisissa kunnissa sisäiset olosuhdevaihtelut voivat olla merkittäviä.

SIMO RAUTIAINEN VALMISTUI ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON HISTORIA- JA MAANTIETEIDEN LAITOKSELTA 2017 JA SAI LOP-PUTYÖSTÄÄN PROGIS:N OPIN-NÄYTETYÖPALKINNON. TÄLLÄ HETKELLÄ RAUTIAINEN ON TOHTORIOPISKELIJA AIKA, TILA JA YMPÄRISTÖ YHTEISKUNNAS-SA -OHJELMASSA. SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@UEF.FI

Vesistöjen vaikutusten huomiotta jättäminen vääristää valtionosuusjärjestelmää.

positio 3/2018 ▶  23

KAUPUNGININSINÖÖRI HENRY WESTLIN JOHTAA VANTAAN KUNTATEKNIIKAN KESKUK-SEN TULOSALUETTA JA TOIMII MATTI-HANKKEEN TUOTE-OMISTAJANA JA OHJAUSRYH-MÄN PUHEENJOHTAJANA. SÄHKÖPOSTI:ETUNIMI.SUKUNIMI@VANTAA.FI

▶ HENRY WESTLIN

KUVA

T: V

ANTA

AN K

AUPU

NKI

Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki, jossa on yli 220 000 asukasta. Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalle

kehitetään uutta MAankäytön Toiminta-mallia ja TIetojärjestelmää (MATTI), joka toimii digitaalisena kokonaisratkaisuna maankäytön, kaavoituksen, rakennusval-vonnan ja kuntateknisen infran elinkaaren hallintaan.

Esri Finland Oy:n ja M-Files Oy:n

yhteistyökumppaneineen toimittama kokonaisratkaisu sisältää kartta- ja paik-katiedon, toiminnanohjauksen sekä asian- ja dokumenttienhallinnan. Hankinnan kokonaisarvo sopimuskaudella on lähes 12 miljoonaa euroa.

MATTI-hankkeeseen osallistuu yli 40 toimialan keskeistä asiantuntijaa. Hank-keen kehitystyö alkoi vuoden 2016 syk-syllä, ja kokonaisuudessaan se on käytössä vuoden 2020 alkupuolella. Syksyn 2018 aikana otetaan ensimmäisinä käyttöön kaupunkimallin hallinta sekä yleis- ja ase-makaavoitus.

Vaikka yhteistyö on hankkeessa suju-nut kaikkien osapuolten välillä hyvin, aikataulu on tällä hetkellä puolisen vuotta myöhässä suunnitellusta johtuen testaus-ten, konversioiden ja integraatioiden arvi-oitua suuremmasta työmäärästä. Vanhat järjestelmät toimivat kuitenkin taustalla hankkeen käyttöönottoon saakka.

Uudet työkalut kuormittavat

Vantaalla on ollut pitkään käytössä mm. Bentleyn Microstation-ohjel-misto sekä CGI:n Facta-kuntarekis-

teri. MATTI-hankkeen kokonaisratkaisuun sisältyvät järjestelmät ovat kaupungille kokonaan uusia työkaluja, joiden opettelu on kuormittanut henkilöstöä esimerkiksi asemakaavakartan piirtämisen testauk-sessa.

Maankäytön suunnittelun ja infran kunnossapidon osalta pääkäyttöliitty-mänä toimii ArcGIS Pro. Infran suunnit-teluohjelmistona toimii Novapoint BASE. M-Files-tiedonhallintaratkaisu sisältää toiminnanohjauksen lisäksi asianhallin-nan, hankeyhteistyön, dokumenttien- ja tiedostojenhallinnan sekä käyttöarkis-toinnin ja Nebula-pilvipalvelualustan. Rakennuslupien, julkisen kaupunkitilan ja ympäristökeskuksen lupien lupa- ja

Vantaa harppoo kohti tietomallipohjaista kaupunkisuunnitteluaMATTI-hankkeen ytimessä on operatiivinen ja semanttinen kaupunkimalli.

24 ◀ positio 3/2018

Digitaalisuuden hyödyt saavutetaan vain, jos pystymme luopumaan vanhoista toimintavoista.

valvontaprosessit hallitaan osittain MATTI-hankkeessa ja osittain Solitan lupapiste.fi-portaalissa. MATTI-kaupunkimalli hyö-dyntää kaikkia lupatietoja reaaliaikaisesti rajapinnan kautta.

Uuden toimintamallin sisäistäminen olennaista onnistumiselle

Äärimmäisen tärkeä osa MATTI-hanketta on uuden digitaalisen toi-mintamallin oivaltaminen, kuvaa-

minen ja jalkauttaminen. Digitaalisuuden hyödyt saavutetaan vain luopumalla van-hoista toimintavoista. Uusien yhtenäisten toimintamallien juurruttaminen tulee vaatimaan valtavasti työtä koko organisaa-tiolta, ja se kuormittaa erityisesti esimie-hiämme. Hankkeen onnistumisen edelly-tys avoimen viestinnän lisäksi on, että koko toimialan johto sitoutuu hankkeeseen ja seuraa säännöllisesti sen etenemistä.

MATTI-hankkeen ytimessä on operatii-

vinen ja semanttinen 3D-kaupunkimalli. Vantaan paikkatiedosta vastaava kaupun-kimittaus on systemaattisesti kehittänyt omaa kaupunkimalliaan koko 2010-luvun ajan. Sen ovat mahdollistaneet mm. auto-matisoidut tiedonkeruumenetelmät, joilla

voidaan hyödyntää valtavia tietomassoja. Kaupunkimalli on tähän asti ollut

”ainoastaan” paikkatietoasiantuntijoiden työkalu, mutta MATTI-hankkeen myötä kaupunkimallin kaikki ominaisuudet saa-daan koko toimialan ja myös kuntalaisten käyttöön. Lisäksi kaupungin tuottama avoin data tarjoaa sovelluskehittäjille lii-ketoimintamahdollisuuksia.

Tiedot (esim. kiinteistö- ja kaavatiedot) kirjataan jatkossa vain kerran ja yhteen paikkaan, josta ne ovat saatavilla kaikkiin muihin prosesseihin. Keskitetty tietova-rasto tukee kaupunkimallia, kun esimer-kiksi kiinteistörekisteritietoja ei tarvitse ajaa erillisistä järjestelmistä.

Kohti tietomallipohjaista kaupunkisuunnittelua

MAT TI-hankkeen etenemisen myötä Vantaa siirtyy julkisen kaupunkitilan eli katujen ja

puistojen tietomallipohjaiseen suunnitte-luun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Tietomallitekniikka parantaa omaisuu ja suunnitelmien laa-tua, tiedon elinkaaren hallintaa sekä tiedon joustavaa liikkumista

prosessien eri vaiheiden ja toimijoiden välillä.

Infran elinkaarta pidetään jatkossa yllä kaupunkimallissa. Siihen liittyy toistaiseksi paljon ratkaisemattomia asioita, kuten mitä infran toteumamallien ”as build”

ominaisuustietoja pidetään yllä kaupun-kimallissa ja miten tietoja mallion rikaste-taan, kun kohde tulevaisuudessa palautuu saneeraussuunnitteluun.

Työtavat muuttuvat, jopa digitalisoituvat

Työnkulkua tehostetaan toiminnan-ohjausjärjestelmän kautta, jolloin turha odottelu ja hukkatyö vähene-

vät Lean-hengessä. Henkilöstö tulee toi-mimaan entistä itsenäisemmin jokaisen vastatessa omasta työsuorituksestaan, mikä edellyttää yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä.

Työsuorituksia ohjataan herätteillä. Esimerkiksi kunnossapitäjälle välitetään mobiililaitteeseen ilmoitus kunnostet-tavasta kadunkalusteesta ja kun työ on valmis, työntekijä merkitsee sen valmiiksi. Työsuoritus päivittyy kaupunkimalliin automaattisesti ja päivitystapahtumasta jää jälki metatietona. Suunnittelussa lähtötie-tojen kerääminen ja lähtötietokokousten tarve vähenevät, koska järjestelmä tekoäly-mäisesti ehdottaa ja analysoi kunkin suun-nitteluvaiheen tarvitsemat lähtötiedot ja ohjelmistot suunnittelijan työpöydälle rooliperusteisesti.

MATTI-hankkeen suurimmat rahalliset hyödyt arvioidaan saatavan tietomallipoh-jaisesta maarakentamisesta. Prosessien tehostuminen tuo työaikasäästöjä. Johdolla ja henkilöstöllä on käytössään reaaliaikai-nen tilannekuva esimerkiksi infran raken-tamistilanteesta. ◀

positio 3/2018 ▶  25

KUVAT: MIISA PIETILÄ

Kokemuksellista paikkatie-toa kerätään tyypillisim-min internetissä toteu-tettavilla karttakyselyillä, joissa vastaaja merkitsee karttaan symboleja kuvaa-

maan kokemuksiaan tietyssä sijainnissa. Kartoitettavat kokemukset voivat liittyä esimerkiksi paikan miellyttäv y yteen, epäkohtiin tai kehittämistarpeisiin. Kart-takyselyitä hyödynnetään yleisesti kau-punkisuunnittelussa ja jonkin verran virkistyskäytössä, mutta erityisesti mat-kailuun tarkoitettujen luontokohteiden, kuten kansallispuistojen, suunnittelussa menetelmien käyttöön liittyy vielä hyö-dyntämättömiä mahdollisuuksia. Samalla osallistavien paikkatietomenetelmiin liittyy haasteita, jotka on hyvä tunnistaa ja tunnustaa.

Kävijöiden kokemukset osaksi päätöksentekoa

Keskeisin osallistavien paikkatieto-menetelmien etu on, että niiden avulla voidaan vahvistaa kävijöi-

den kokemusten merkitystä esimerkiksi kansallispuiston reittien ja rakenteiden kehittämisessä. Kokemuksellinen paikka-tieto auttaa kansallispuistojen suunnitte-lutehtävissä työskenteleviä kohdentamaan hoitotoimenpiteitä alueille, joilla esimer-

kiksi kasvavat käyntimäärät aiheuttavat kävijöille kokemuksia ruuhkaisuudesta tai kuluneisuudesta. Menetelmän avulla kävijät voivat myös osoittaa alueita, joilla he havaitsevat puutteita rakenteiden tai reittien kunnossa.

Lisäksi kävijöiden kokemusten paik-katietoperustainen kartoittaminen mah-dollistaa suunnittelussa tarvittavan tiedon kokoamisen samaan tietojärjestelmään.

Toistaiseksi suojelualueiden suun-nittelussa käytettävä paikkatieto sisältää ainoastaan maastoon sekä reitteihin ja

rakenteisiin liittyvää tietoa, kun taas kävijöihin liittyvä tieto on tallennettu eril-liseen tietojärjestelmään. Suunnittelu ja päätöksenteko helpottuisivat, kun samassa paikkatietojärjestelmässä voisi mahdollista tarkastella myös kävijöiden kokemuksia.

Haasteena edustavuus ja muistaminen

Osallistavien paikkatietomene-telmien hyödyntämiseen liittyy luonnollisesti myös haasteita.

Osallistavat paikkatietomenetelmät osaksi luontokohteiden suunnitteluaLuontokokemukset kannattaa kerätä kartalle paikan päällä.

Kokemuksellisen paikkatiedon avulla voidaan esimerkiksi selvittää, missä kävijät kokevat luontokohteiden ruuhkautuneen.

▶ MIISA PIETILÄ

26 ◀ positio 3/2018

MIISA PIETILÄ ON TOHTORIKOU-LUTETTAVA OULUN YLIOPISTON MAANTIETEEN TUTKIMUSYKSI-KÖSSÄ. ARTIKKELI PERUSTUU PIETILÄN VÄITÖSKIRJAAN: A SPATIAL PERSPECTIVE OF VISI-TOR EXPERIENCES IN NATIONAL PARKS – INVESTIGATING THE POTENTIAL OF PUBLIC PARTICI-PATION GIS METHODS IN OUT-DOOR RECREATION PLANNING. SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@OULU.FI

Esimerkki karttakyselystä, jossa selvitetään Oulangan kansallispuiston kävijöiden kokemuksia tekijöistä, jotka ovat häirinneet heidän käyntiään kansallispuistossa.

Menetelmien avulla pyritään keräämään edustavaa tietoa vastaajista, mutta tiedon hyödyntäminen vaikeutuu, mikäli kartta-kyselyjen vastausprosentit jäävät alhaisiksi. Tiedon luotettavuuteen vaikuttaa se, että vastaajan voi olla vaikea muistaa ja pai-kantaa kokemuksia jälkikäteen. Erityisen hankalaa tämä on luontokohteissa, joista vastaajalla on usein heikompi muistikuva kuin esimerkiksi asuinalueestaan. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että karttakysely toteutetaan paikan päällä luontokohteessa esimerkiksi mobiilikarttasovelluksia hyö-dyntäen, jolloin GPS-paikannus helpottaa kokemusten sijoittamista kartalle.

Kokemuksellisen paikkatiedon liittä-minen osaksi suunnittelukäytänteitä ja päätöksentekoa ei ole itsestään selvää. Uudentyyppisten menetelmien tulee löy-tää käyttötarkoituksensa organisaatiossa, jossa on jo käytänteet tiedon keräämiseksi. Esimerkiksi Metsähallituksella on kansain-

välisesti vertailtuna edistykselliset mene-telmät ja tietojärjestelmät suojelualueiden kävijöihin liittyvän tiedon keräämiseksi ja hallitsemiseksi. Menetelmien muuttami-seen on siten iso kynnys, johon liittyy huoli muun muassa tiedon ajallisen vertailta-vuuden kadottamisesta.

Osallistavien paikkatietomenetel-mien käyttöönotto saattaa myös aiheuttaa haasteita tietojärjestelmien ja osaamisen näkökulmasta. Luontokohteiden koke-muksellisen paikkatiedon analysointiin ja hallintaan tarvitaan sovelluksia, jotka muodostavat automaattisesti tunnuslukuja viestimään kävijöiden kokemuksista eri kohteissa. Tutkijoiden käyttämät kaavat kokemuksellisen paikkatiedon muutta-miseksi numeraaliseen muotoon ovat liian monimutkaisia palvelemaan käytännön tarpeita. Vaikka uudenlaiset sovellukset auttaisivat paikkatiedon analysoinnissa, eivät ne poista tarvetta uudenlaiselle

paikkatieto-osaamiselle. Jotta suunnitteli-jat osaavat tulkita kokemuksellisen paik-katiedon luotettavuutta ja edustavuutta kriittisesti, tulee heidän ymmärtää, miten analyysityökalut toimivat ja miten tunnus-luvut muodostuvat. ◀

positio 3/2018 ▶  27

▶ ESA TIAINEN

ESA TIAINEN ON JOHTAVA ASIANTUNTIJA MAANMITTAUS-LAITOKSEN PAIKKATIETOKES-KUKSESSA JA UNGGIM:EUROPE WG B:N JÄSEN. SÄHKÖPOSTI:ETUNIMI.SUKUNIMI@MAANMIT-TAUSLAITOS.FI

YK:n kestävän kehityksen toi-mintaohjelma, Agenda2030, vahvistettiin kaikkien YK-maiden kesken YK:n yleis-kokouksessa 2015 valtioita

poliittisesti sitovana asiakirjana. Se pyrkii vastaamaan koko maailmaa uhkaaviin haasteisiin megatrendeistä kuten kau-pungistumisesta ja ilmastonmuutoksesta nälänhädän ja eriarvoisuuden poistami-seen. Tavoitteiden toteutumista kuvataan SDG-indikaattoreilla (Sustainable Deve-lopment Goals).

Kyse on osaltaan paikkatiedon ja tilasto-tiedon integroinnista, sillä tilastotuotanto tarvitsee tuekseen paikkatietoa ja -tekno-logiaa. Tämä on ajankohtainen teema myös YK:n työryhmissä kestävän kehityksen indikaattorien tuottamiseksi ja yhdistele-miseksi eri toimialojen tietovarannoista. Tarvitsemme yhä enemmän tietoa esi-merkiksi ihmisten liikkumisesta, päivä- ja

yöväestöstä ja työmatkaliikenteestä.Uusia mahdollisuuksia tarjoavat tilasto-

tiedon rinnalla esimerkiksi satelliittiaineis-tot sekä perinteinen rekisteritieto.

SDG-INDIKAATTOREITA TUOTETAAN PAIKKATIEDON AVULLA

YK:n globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita kuvaavia SDG-indikaat-toreita on 17 ja niiden toteutumista

mittaavia yksittäisiä indikaattoreita 232. Eurostat tuottaa joitakin indikaattoreita NUTS2-aluetasolla (Suomessa 5 suuralu-etta), mikä ei mahdollista tarkempaa alu-eellista erittelyä. Pääosa indikaattoreista edellyttääkin myös kansallisen tason tietovarantoja, jotka ovat hajautuneet eri virastojen hallintaan. Paikkatiedon avulla näitä tietoja voidaan yhdistellä ja mahdol-listaa yksityiskohtaisemmat aluevertailut.

YK:n IAEG-SDGs-asiantuntijaryhmän arvioinnissa on tunnistettu 15 SDG-indi-kaattoria, jotka voidaan tuottaa suoraan paikkatiedon avulla, ja yhdeksän indikaat-toria, joiden tuottamisessa paikkatiedolla on merkittävä osuus. Vahvimmin nämä liittyvät kestävän infrastruktuurin, kau-punkien ja maaekosysteemin tavoitteisiin. IAEG-ryhmän työ koskee lähinnä globaa-

leja indikaattoreita, joten Euroopassa ja kansallisesti asetelma voi vaihdella esi-merkiksi Inspire-direktiivin edellyttämän tietotarjonnan hyödyntämisessä.

UNGGIM:Europe on yksi YK:n paikka-tietokomitean (UNGGIM) viidestä alueel-lisesta elimestä, jossa toimii neljä SDG-indikaattorien edellytyksiä, tietolähteitä ja tuottamista tukevaa asiantuntijaryhmää: WG A Core Data, WG B Data Integration, WG GRF Geodetic Refgerence Frame Europe ja UN-WG Fundamental Data.

KANSALLISTA JA GLOBAALIA DATAA

YK:n paikkatietokomitean asian-tuntijaryhmä WG A on määritellyt tietomalleja, jotka sopisivat parhai-

ten indikaattorien ja niiden edellyttämien analy ysien tuottamiseen. Tavoitteena on tuottaa käyttötapausten perusteella ja yksinkertaistaen 14 valitusta Inspire:n aineistoteemasta tietomäärittelyjä (mm. liitteiden I ja II teemat lukuun ottamatta geologiaa). Ajatuksena on näiden prio-risointi myös Inspire-tietotuotannossa. Toistaiseksi on valmistunut Kiinteistöt-teema, ja palautevaiheessa ovat Osoitteet, Paikannimet, Yleishyödylliset ja muut julkiset palvelut, Hallinnolliset yksiköt, Rakennukset (LOD2) ja Tilastointiyksiköt.

Kestävän kehityksen indikaattorit kertovat kriittisistä muutoksistaPaikka- ja tilastotietoja yhdistelemällä näemme maailman laajemmin ja syvemmin ja voimme vaikuttaa maailmanlaajuisiin muutoksiin.

28 ◀ positio 3/2018

Tiedoille annetaan myös laatu- ja sisältö-suosituksia. Joiltakin osin Inspire-tietomal-lia laajennetaan. Tämän ohella työryhmä Fundamental Data valmistelee suosituksia globaaleiksi tietoteemoiksi menemättä kuitenkaan tietomallitasolle.

Asiantuntijatyöryhmä WG B:n työ-aiheena on YK:n SDG-indikaattorien tuottamismenetelmien kehittäminen ja harmonisointi Euroopan osalta tilasto- ja paikkatiedon integroinnin keinoin. Osa indikaattoreista tullaan tuottamaan EU-tasolla, ja osaan kansallisesti tuotettavista indikaattoreista tullaan suosittamaan EU-tasoisen tai globaalin datan ja tietoläh-teiden hyödyntämistä (satelliittidata, The Global Human Settlement Layer (GHSL), UN Habitat).

Kansainvälinen tilastoyhteisö on kehit-tänyt tilasto- ja paikkatiedon yhdistelyyn viitekehystä (GSGF), jossa lähtökohtana on

tilastojen tuottamiseen käytetyn perustie-don geokoodaus. Tätä varten paikkatieto-infrastruktuurit tuottaisivat geokoodaus-palvelun, joka välittää sijaintitiedon URI-tunnuksia käyttäen. Yhteistyön tavoitteena on sijaintipohjainen tilastotuotannon prosessi, joka mahdollistaa joustavan tieto-jen yhdistelyn eri tilastoalueisiin. Teknisiä standardeja ja ratkaisuja kehitetään myös Suomessa Table Joining Service (TJS)- ja RDF-linkitykseen.

Toinen käytännön haaste on satelliitti-aineistojen hyödyntäminen. Esimerkiksi Copernicus HRL- ja uusi tarkempi Corine Land Cover -data (2018) tarjoavat hyviä mahdollisuuksia ajantasaisen tiedon kerää-miseen. Ne ovat ilmaisia ja avointa dataa.

SDG-indikaattorit on luokiteltu kol-meen luokkaan niiden määrittelyjen käsitteellisen, metodologisen valmiuden ja tiedon saatavuuden mukaan, mutta monet

käsitteellisesti selvinä pidetyt indikaattorit vaativat edelleen täsmennyksiä esimerkiksi kaupunkialueiden rajauksen määrittelyyn.

TYÖNJAKO KÄYNNISSÄ

Tilastokeskus valmistelee valtioneu-voston kanslian toimeksiannosta YK:n SDG-indikaattorien kansal-

lisen tuottamisen vastuiden osoittamista virastoille. Lisäksi valtioneuvoston kans-lian asettama asiantuntijaverkosto on mää-ritellyt noin 40 kansallista indikaattoria Suomen kestävän kehityksen seurantaan. Useat indikaattorit edellyttävät virastojen yhteistyötä ja paikkatiedon hyödyntämistä tiedon yhdistelyssä.

Paikkatietoverkostossa on tilasto- ja paikkatiedon yhteistyö nostettu kärki-hankkeeksi. Pilotointisuunnitelmaan on valittu kolme SDG-indikaattoria, jotka edustavat valinnaisia teknologioita ja tietolähteitä erityyppisten tilanteiden ja mahdollisten käytäntöjen tunnistamiseksi.

HAASTETTA VISUALISOINTIIN

Paikkatiedon merkitys ei koske vain yksittäisten indikaattorien tuot-tamista, vaan paikkatiedon avulla

voidaan tuottaa tietoa eri indikaattorien keskinäisistä riippuvuuksista ja vaiku-tuksista. Tähän on valittu yhdeksi pilotti-indikaattoriksi SDG 15.3.1-indikaattorin alaindikaattori Land cover - Maanpeite, jonka avulla eri indikaattorien kuvaama (kansallinen) kehitys voidaan esittää joh-donmukaisena kehitys- tai tilannekuvana, mikä on haasteena myös datan visualisoi-misessa helposti ymmärrettäväksi. Tämä edellyttää lisäksi kansallisesti merkittävien maanpeitteen muutostyyppien tunnis-tamista. Myös YK:n SDG-indikaattoreissa Land cover -alaindikaattoria käytetään referenssitietona. ◀

Paikkatiedon avulla kestävän kehityksen tavoitteita kuvaavia ilmiötä, niiden muutosvaikutuksia ja keskinäisiä riippuvuuksia pystytään tuottamaan ja havainnollistamaan entistä paremmin.

KUVA: GSGF, JULY 2018; UN EXPERT GROUP ON THE INTEGRATION OF STATISTICAL AND GEOSPATIAL INFORMATION

positio 3/2018 ▶  29

STANDARDIPositio▶ TIMO AARNIO

Paikka- ja tilastotietojen yhdistämistä pilotoidaan Paikkatietoalustassa

Ta b l e J o i n i n g S e r v i c e, lyhyemmin TJS, on stan-dardisoitu rajapintapal-velu, joka mahdollistaa paikka- ja tilastotietojen yhdistämisen ja jatkokäy-tön. Tämä OGC:n (Open

Geospatial Consortium) standardi on hyväksytty jo vuonna 2010, mutta sen käyttö on jäänyt vähäiseksi.

Table Joining Service -standardin päivi-tystarpeesta kirjoitettiin Positiossa 4/2016. Päivitys on käynnistynyt Maanmittauslai-toksen vetämänä, ja työ etenee suunnitel-lusti implementaatio edellä.

Toteutustekniikaksi on valittu WFS 3.0 -standardiluonnoksestakin tuttu OpenAPI. Ensimmäinen versio toteutuksesta valmis-tui kesän alla ja seuraavaksi selvitetään

mihin suuntaan toteutusta kannattaa viedä, jotta päivityksestä saadaan mahdol-lisimman suuri hyöty.

TJS mahdollistaa paikkatietojen ja tau-lukkomuotoisten tietojen yhdistämisen rajapintapalvelun avulla ja tekee tau-lukkomuotoisten aineistojen tarkaste-lun kartalla helpoksi. Koska kyseessä on rajapintapalvelu, hyödyntämiseen tarvitaan lisäksi sovellus, joka hoitaa kom-munikoinnin rajapintapalvelun kanssa. Tässä näyttämölle astuu Paikkatietoalusta. Paikkatietoalustaan rakennettiin kevään ja alkukesän aikana integraatio uuteen TJS-toteutukseen, ja tämän pilottitoteutuksen avulla on tarkoitus kerätä käyttäjäpalau-tetta ohjaamaan kehitystä.

Paikkatietoalustan tiedon yhdistämis-palvelu tarjoaa selkeän ja yksinkertaisen käyttöliittymän aineistoyhdisteiden teke-miseen.

Yhdistäminen aloitetaan valitsemalla käytettävä paikkatietoaineisto. Palveluun on viety tarjolle tilastoinnissa yleisesti käy-tettyjä aluejakoja (kuntajako, seutukunta-jako ja maakuntajako) vuosilta 2013–2018. Aineistoja voidaan lisätä tarpeen mukaan.

Seuraavaksi valitaan yhdistettävä tau-lukkomuotoinen aineisto. Tuettuna on ensimmäisessä vaiheessa CSV-muotoiset tiedostot. Tiedoston valitsemisen jälkeen syötetään CSV-tiedoston parametrit,

kuten aloitusrivi, avainsarakkeen numero ja yhdistettävien arvojen sarakenumerot. Yhdistämisen tuloksena syntyy raportti, joka sisältää perustiedot yhdistämisen onnistumisesta sekä tarjoaa yhdistetyn aineiston eri muodoissa jatkohyödyntä-mistä varten.

Paikkatietoalusta julkaistiin rajatulle joukolle testikäyttöön 20. sy yskuuta. Pilottia kehitetään palautteen perusteella ja lopullisesti sen kohtalosta päätettäneen alkuvuodesta 2019. ◀

Table Joining Service tuo taulukkomuotoiset aineistot pian kartalle.

TIMO AARNIO TOIMII JOHTAVA-NA ASIANTUNTIJANA MAAN-MITTAUSLAITOKSEN PAIKKA-TIETOKESKUKSESSA AVOIMIEN STANDARDIEN JA AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMIS-TOJEN PARISSA. ERITYISESTI HÄNTÄ KIINNOSTAA ERI TAVOIN VISUALISOITU (PAIKKA)TIETO JA MODERNIT TAVAT HYÖDYNTÄÄ DATAA. SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@MAANMITTAUSLAI-TOS.FI

Mikä OpenAPI?

OpenAPI on spesifikaatio REST-tyyp-pisten, koneluettavien rajapintapalve-luiden kuvaamiseen, tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Alun perin OpenAPI tunnettiin nimellä Swagger, ja sen ym-pärille on kehittynyt useita työkaluja helpottamaan rajapintapalvelun kehi-tystä ja hyödyntämistä. OpenAPIa ke-hitetään The Linux Foundationin vetä-mänä yhteistyössä. Perustajajäseninä kehitysyhteisössä ovat muun muassa Microsoft, Google, PayPal ja IBM.

30 ◀ positio 3/2018

TUOTEUUTISIA

UUTISIA

KUVA

: MAR

KKU

BRU

MM

ER

Tekla BIM -voittaja on Kainuun uusi sairaala Kainuun uusi sairaala voitti Tekla BIM Awards 2018 -kisan. Voittajaprojek-tissa tietomallinnusta on hyödynnet-ty alusta lähtien. Erityistä on ollut tieto-mallipohjainen käyttäjien osallistaminen suunnittelutyössä sekä mallin hyödyn-täminen toteutuksen eri vaiheissa. Myös puu- ja betonielementtien valmistus ja tuotannon ohjaus on toteutettu tietomalli-en avulla. Kainuun Uusi Sairaala -projek-tissa on hyödynnetty myös lisättyä todel-lisuutta.

Postinjakajat kartoittavat teiden kuntoaPosti ja Vaisala ovat tehneet sopimuksen Vaisalan RoadAI-tilannekuvapalvelun (Arti-ficial Intelligence Assisted Road Infrastruc-ture Management) kaupallistamisesta Suo-messa. Sopimuksen myötä Posti tuottaa Suomen tiestöstä ja ympäristöstä ajanta-

saista tilannekuvapalvelua jakelutyön yh-teydessä. Tietoa kerätään ajo- ja kevy-enliikenteen väyliltä sekä niiden varrella olevista kohteista Vaisalan sensoreilla ja ohjelmistolla.

Tiedonkeruu tehdään Postin jakelu-autoihin liitettyjen kameroiden ja Vaisa-lan anturien avulla. Järjestelmään kerätään tietoja kolmesta eri lähteestä; videokuvaa

analysoivalla konenäöllä, Vaisalan tark-kuussensoreilla sekä jatkossa myös Postin henkilökunnan järjestelmään raportoimilla havainnoilla. Tarkoituksena on mahdollis-taa tiedon kerääminen joukkoistetusti tiellä liikkujien havainnoista.

RoadAI-palvelun taustalta löytyy Positi-ossa vuonna 2016 esitelty Start Up -yritys Vionice.

Älykäs tilannekuvapalvelu visualisoi junaliikenteen

VR Groupin operaatiokeskus on ottanut käyttöönsä uuden tilannekuvapalvelun, jonka ansiosta VR pystyy reagoimaan no-peammin liikennehäiriöihin.

Tilannekuvapalvelu on älykäs kartta-sovellus, joka kerää informaatiota junalii-kenteestä eri järjestelmistä yhteen paik-kaan. Palvelu antaa visuaalisen näkymän raideliikenteen tilanteesta, selkeyttää häi-riötilanteisiin liittyvän tiedon hallintaa ja mahdollistaa aikaisempaa paremman en-nakoinnin sekä toimii myös yhteisenä tie-tolähteenä eri sidosryhmien välillä.

Videokuvaa maapallolta

Earth-i julkisti ensimmäisen VividX2:n ot-toman videon. Tammikuussa laukaistu VividX2 on Earth-i:n mukaan maailman ensimmäinen kaupallinen satelliitti, joka tuottaa värillistä videokuvaa maapal-lolta. Satelliitissa on UHD-kamera (Ultra High Definition), joka myös kuvaa kah-den minuutin pituisia videoita halutuista kohteista.

Esri palkitsi Vantaan

Vantaan kaupunki sai tänä vuonna Esrin 2018 Special Achievement in GIS -palkin-non. Se annetaan organisaatioille, jotka esimerkillisellä tavalla hyödyntävät paik-katietoteknologiaa yhteiskunnan hyväksi.

Myöntämisen perusteena oli Vantaan kaupungin ennakkoluuloton ja innovatii-vinen ote lähteä uudistamaan toiminta-tapoja nykyaikaisten, paikkatietoon poh-jautuvien teknologisten ratkaisujen avulla, jotka mahdollistavat myös eri sidosryhmi-en osallistamisen.

Vantaan kaupunki on toteuttamas-

sa digiloikkaa, jossa merkittävänä osa-na on vuonna 2016 käynnistetty MAT-TI-hanke (MAankäytön Toimintamalli ja TIetojärjestelmä). Siinä kaupunki siirtyy prosessiperusteiseen tiedon- ja toimin-nanohjaukseen. Paikkatietoon pohjautuvan kokonaisratkaisun avulla pyritään pääse-mään eroon tiedon pirstaloitumisesta eri järjestelmiin sekä tehostamaan toimintaa ja aikaansaamaan kustannussäästöjä.

Vantaan visiossa kansalaiset ja muut toimijat osallistuvat tulevaisuudessa kau-pungin viranomaisten kanssa kaupungin suunnitteluun ja tiedon tuottamiseen avoi-men virtuaalisen kaupunkimallin kautta.

Asiakasdata ja paikkatiedot kätevästi kännykässäTuore suomalaisyhtiö Mtech Digital Solu-tions on kehittänyt kaikilla mobiililaitteilla toimivan karttapohjaisen CRM-sovelluksen nimellä MtechMap, joka yhdistää asiakas-datan ja paikkatiedot.

Liikkuvaan myynti- ja palvelutyöhön kehitetty asiakashallintajärjestelmä näyt-tää yritykselle tärkeät asiakas- ja myyn-

titiedot kartalla. Tietoja voi suodattaa ja analysoida erilaisilla hakukriteereillä, jol-loin palvelu visualisoi kartalle esimerkik-si asiakassegmentit, tuoteryhmät ja niiden myyntivolyymit. Palvelun avulla voi myös navigoida asiakkaan luo ja tehdä asiakas-tapaamisten muistiinpanot. Myynti- ja pal-velualueet pystytään suunnittelemaan suo-raan karttapohjaan.

 

KUVA

: LEE

NA-

RIIT

TA T

UO

MAA

LA

positio 3/2018 ▶  31

PALVELUHAKEMISTO

▷ Ohjelmistot ja palvelut laserpisteaineistojen ja ilmakuvien käsittelyyn, katseluun sekä kartta- ja 3D-kaupunkimallituotantoon

▷ Tuki Maanmittauslaitoksen laserpiste- ja kuva-aineistoille

Esa Haapa-ahoesa.haapa-aho@terrasolid.compuh 0400 453799www.terrasolid.com

▷ Tiedonkeruun, työnohjauksen ja omaisuuden-hallinnan mobiiliratkaisut

Olli AlankoKutomotie 16 A, 00380 HELSINKIpuh. (09) 386 7052, faksi (09) 386 7019geometrix@geometrix.fiwww.geometrix.fi

▷ Magnet Field maastomittaukseen▷ Magnet Office suunnitelmien ja mittausaineis-

tojen hallintaan▷ Magnet Enterprise pilvipalvelu

Markku SimiläSarkatie 3 – 5, 01720 VANTAApuh. (09) 534 033topgeo@topgeo.fiwww.topgeo.fi

▷ Trimble Access – tiedonhallintaan maastossa▷ Trimble Business Center – jälkilaskentaan

toimistolla▷ Trimble RealWorks – skannausaineistojen

käsittelyyn▷ Trimblen paikkatieto-ohjelmistot

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

Omaisuudenhallintatyökalut eri verkkolajeille▷ Tietoliikenne- ja energianjakeluverkot▷ Vesihuolto-, kaasu- ja kaukolämpöverkot▷ Katuvalaistusverkot▷ Kaivulupa.fi -johtoselvityspalvelu

Markku PajarinenHorsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAAetunimi.sukunimi[at]keypro.fiwww.keypro.fi

▷ Louhi – paikkatietoratkaisut pilvestä▷ SitoGIS-kuntarekisterijärjestelmä▷ Oskari-toteutukset▷ Räätälöidyt järjestelmätoteutukset▷ Harava-karttakyselypalvelu

Sitowise, Tuulikuja 2, 02100 ESPOOpuh. 020 747 6000etunimi.sukunimi@sitowise.comwww.sitowise.com

▷ Erdas ja Geomedia ohjelmistot▷ ArcGIS räätälöinti▷ Paikkatietoaineistojen hallinta▷ Karttatuotteet

Timo IkolaKoronakatu 1 A, 02210 ESPOOpuh. 040 847 6230timo.ikola@t-kartor.comwww.t-kartor.com

OH

JELM

ISTO

T

▷ Smallworld-paikkatietojärjestelmät ja palvelut▷ Safe Software FME-tuotteet ja palvelut▷ BI- ja maastosovellukset ja palvelut

Hannu-Pekka RantaniemiTekniikantie 12 (Innopoli 1), 02150 ESPOOpuh. (09) 4289 0202sales[at]spatialworld.fiwww.spatialworld.fi

Paikkatietoalan analytiikkatyökalut▷ Spatineo Impact – Paikkatiedon vaikuttavuuden

mittaaminen ja parantaminen▷ Spatineo Monitor – Paikkatiedon monitorointi ja

laadun varmistus▷ Spatineo Performance – Paikkatiedon rajapin-

tapalveluiden suorituskykytestausKellosilta 2 D, 00520 HELSINKIpuh. 020 703 2210info@spatineo.fiwww.spatineo.fi

Suomalaiset 3D-Win -ohjelmistot maanmittauk-sen ammattilaiselle▷ Aineistojen käsittely, geodeettiset laskennat,

formaatinmuunnokset▷ Maastomalli▷ Tiensuunnittelu ja -rakennus▷ KairauksetKielotie 14 B, 01300 VANTAApuh. (09) 2532 44113d@3d-system.fiwww.3d-system.fi

Avoin yhteentoimiva ArcGIS-paikkatietoalusta▷ maankäyttötoimialan ja yhdyskuntatekniikan

työvälineiden ja prosessien digitalisointiin▷ monikanavaiseen vuorovaikutukseen ja osallis-

tamiseen▷ yksityisen ja julkisen sektorin toimintojen

tehostamiseen

Bertel Jungin aukio 3, 02600 ESPOOpuh. 0207 435 435info[at]esri.fi, www.esri.fi

THE SCIENCE OF WHERE

TM

TM

Paikkatietoratkaisut liiketoiminnan vauhdittamiseen▷ Paikkatietoaineistot ja -palvelut▷ Sovellukset, karttakäyttöliittymät ja alustat▷ Paikkatietokonsultointi ja -aineiston käsittely

Fifth Element Oy - A Trimble CompanySatu Penttinenpuh. 040 5564730satu.penttinen@trimble.comwww.fifthelement.fi

Symetrin FIKSU-ohjelmistoratkaisut sekä Autodesk-ratkaisut infrasuunnitteluun:▷ Kaava-, viher-, maisema- ja kunnallistekniikan

suunnitteluratkaisut▷ Verkostotietojen suunnittelu- ja hallintaratkai-

sut, selainkäyttöiset GIS-sovellukset▷ Infra- ja geomallinnusratkaisut▷ 3D-laserkeilaus, pistepilvien käsittelyratkaisutÄyritie 8 B, 01510 VANTAApuh. (09) 5422 6500, info[at]symetri.fietunimi.sukunimi[at]symetri.com www.symetri.fi

Ohjelmistoja, joilla rakennetaan tulevaisuutta▷ Päätuotteemme ovat suunnitteluun, rakentami-

seen ja ylläpitoon kehitetyt Trimblen ohjel-mistot. Olemme myös Autodeskin sertifioima jälleenmyyjä, kehittäjä ja kouluttaja. Meiltä löytyy lisäksi monipuolinen valikoima varusoh-jelmistoja.

Klovinpellontie 1-3, 02180 ESPOOPuh. (09) 2313 2150civilpoint@civilpoint.fi, civilpoint.fi

Trimblen ohjelmistoratkaisut julkishallinnolle:▷ Kaavoitus, kiinteistönmuodostus, kartantuotanto▷ Kiinteistöomaisuuden hallinta▷ Katu- ja viheralueiden hallinta▷ Rakennusvalvonta, ympäristövalvonta▷ Sähköisen asioinnin sovellukset

Mike von Wehrtpuh. 030 661 10 energy.publicadmin@trimble.comkunnat.trimble.fi

32 ◀ positio 3/2018

JÄRJ

ESTE

LMÄT

LAIT

TEIS

TOT

▷ GIS/DGPS/DGNSS-laitteet▷ GNSS-laitteet▷ IS- ja SI-yhteiskäyttölaitteet▷ UAS-ortokopterit▷ Mobiilikartoitusjärjestelmät▷ Laserkeilaimet ja käsiskannerit

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Ilmakuvaukset ja viistokuvat▷ Laserkeilaukset lentokoneesta, helikopterista

ja autosta▷ Digitaaliset kartat ja maastomallit▷ Paikkatietopalvelut ja GIS-konsultointi

Karjalankatu 2, 4 kerros, 00520 Helsinkietunimi.sukunimi@terratec.fiwww.terratec.fi

▷ Topcon GPS/Glonass/Galileo/Beidou▷ Topcon takymetrit, robotti ja manuaalikojeet,

kameratakymetrit▷ Mobiiliskannaus ▷ UAV/UAS

Markku SimiläSarkatie 3 – 5, 01720 VANTAApuh. (09) 534 033topgeo@topgeo.fiwww.topgeo.fi

▷ Rugged PDA:t, tablet PC:t ja kannettavat tietokoneet

Juhani SalasAskonkatu 13 A, 15100 LAHTIpuh. 010 470 7770info@handheldfinland.comwww.handheldfinland.com

▷ Javad GNSS Inc., Hemisphere ja Novatel GNSS-laitteistot

▷ GPS+GLONASS+GALILEO-järjestelmät ja tiedon-keruuohjelmat

▷ Novatel Inertia- ja GNSS- yhdistelmälaitteet▷ Soil Scout maanalaiset säähavaintoasemat

Eskolantie 1, 00720 HELSINKI / Ilari Koskelopuh. 040 5108408etunimi.sukunimi@navdata.fiwww.navdata.fi

▷ Smallworld-paikkatietojärjestelmät ja palvelut▷ Safe Software FME-tuotteet ja palvelut▷ BI- ja maastosovellukset ja palvelut

Hannu-Pekka RantaniemiTekniikantie 12 (Innopoli 1), 02150 ESPOOpuh. (09) 4289 0202sales[at]spatialworld.fiwww.spatialworld.fi

Symetrin FIKSU-ohjelmistoratkaisut sekä Autodesk-ratkaisut infrasuunnitteluun:▷ Kaava-, viher-, maisema- ja kunnallistekniikan suunnitteluratkaisut▷ Verkostotietojen suunnittelu- ja hallintaratkai-

sut, selainkäyttöiset GIS-sovellukset▷ Infra- ja geomallinnusratkaisut▷ 3D-laserkeilaus, pistepilvien käsittelyratkaisutÄyritie 8 B, 01510 VANTAApuh. (09) 5422 6500, info[at]symetri.fietunimi.sukunimi[at]symetri.com www.symetri.fi

▷ Kuntarekisterit ja paikkatietoratkaisut kunnille▷ Asiakaskohtaisia paikkatietoratkaisuja yritysten

ja julkisen sektorin tarpeisiin

Heikki Karttunenpuh. 050 394 9592etunimi.sukunimi@cgi.comwww.cgi.fi

KU

TS

U /

IN

BJU

DA

N /

IN

VIT

AT

ION

Kutsuja/Järjestäjä

Kohde

Lisätietoja/Ilmoittautuminen

Määränpää/Kohde

Hinta

Aika

Messukeskus Siipi, Helsinki

5.–6.11.2018

HUOM!

positio 3/2018 ▶  33

PALVELUHAKEMISTOPA

LVEL

UT

▷ Internetkarttapalvelu ▷ Palautejärjestelmä▷ Tonttipörssi▷ Rajapintapalvelu▷ Opaskartat ja kaavayhdistelmät

Kari SalonenPakkamestarinkatu 3, 00520 HELSINKIpuh. (09) 1481 947karttatiimi@karttatiimi.fiwww.karttatiimi.fi

KARTTATIIMI

Geologinen tieto yhdestä hakupalvelusta http://hakku.gtk.fi/Hakusta löytyvät▷ Paikkatietotuotteet▷ Julkaisut ja raportit▷ Valokuvat▷ Karttapiirrokset

Karttapalvelut mobiiliversioina osoitteessahttp://www.gtk.fi/tietopalvelut/karttapalvelut/

Paikkatietokonsultointia riippumattomasti▷ määrittely, kilpailutus, toteutuksen valvonta▷ karttapalvelut, datan jalostus▷ asiantuntijatehtävät, selvitykset, suunnitelmat

Kari MikkonenPohjantie 3, 02100 ESPOOpuh. 040 560 3159kari.mikkonen@paikkatietokonsultit.fiwww.paikkatietokonsultit.fi

▷ Koulutuksia julkishallinnolle ja yrityksille yhteis-työssä Suomen Kuntaliiton kanssa

▷ Paikkatiedot, kiinteistötehtävät ja mittaus, liikenne, maankäyttö ja kaavoitus, ympäristön-suojelu, rakennusvalvonta ja kuntatekniikka

Marjaana LauremaFCG Koulutus Oy Osmontie 34, 00610 HELSINKI puh. 044 278 6732etunimi.sukunimi@fcg.fiwww.fcg.fi/koulutus

Autamme hyödyntämään paikkatietoihin liittyviä avoimen lähdekoodin ja avoimen datan ratkaisuja.▷ Kurssit: QGIS, PostGIS, GeoServer▷ Verkkokoulutukset: www.gispolearning.com▷ OpenStreetMap & OSGeo yhteisöt▷ Selvitykset, karttatyöt, työkalujen kehitys

Kalevankatu 31, 00100 Helsinkipuh. 040 725 2042info@gispo.fiwww.gispo.fi, www.gispolearning.com

InfoGIS-Geoserver paikkatietopalvelut:▷ Krysp, KuntaGML ja Insipire vaatimuksia tukeva▷ In/out rajapintapalveluiden käyttö ja toteutus▷ Mobiilioptimoidut toiminnot GPS-paikannuksella▷ Tonttipörssi sähköisellä varauslomakkeella▷ Kehittyneet kaava- ja aluetoiminnot▷ Latujen kunnossapitotilanteen seurantajärjestelmä

Kauppurienkatu 33, 90100 OULUpuh. (08) 323 0001, 0400 683331 www.infokartta.fi

▷ Avoimen/suljetun lähdekoodin ratkaisut▷ Sovelluskehitys/alihankinta

Olli-Matti AsikainenTuliraudanniementie 61, 58175 ENONKOSKIpuh. 040 530 8387olli.asikainen@bluecrossmm.com www.bluecrossmm.com

Omaisuudenhallintatyökalut eri verkkolajeille▷ Tietoliikenne- ja energianjakeluverkot▷ Vesihuolto-, kaasu- ja kaukolämpöverkot▷ Katuvalaistusverkot▷ Kaivulupa.fi -johtoselvityspalvelu

Markku PajarinenHorsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAAetunimi.sukunimi[at]keypro.fiwww.keypro.fi

▷ Paikkatietojärjestelmien sovelluskehitys ja projektit

▷ Mobiilin tiedonkäsittelyn ratkaisut eri tarpeisiin

Olli AlankoKutomotie 16 A, 00380 HELSINKIpuh. (09) 386 7052, faksi (09) 386 7019geometrix@geometrix.fiwww.geometrix.fi

Toimintasi tuottavuuden takaavat:▷ TomTom- ja muut aineistot▷ paikkatietoanalyysit ▷ ketterät käyttöönotot ja projektipalvelut▷ koulutus ja konsultointi▷ jatkuvat palvelut (tuki ja ylläpito)▷ laaja kumppaniverkostomme

Bertel Jungin aukio 3, 02600 ESPOOpuh. 0207 435 435info[at]esri.fi, www.esri.fi

THE SCIENCE OF WHERE

TM

TM

▷ Trimnet VRS-palvelu▷ Koulutus, tekninen tuki ja ylläpito▷ Trimble Service Center, valtuutettu huoltopalvelu▷ Laitevuokraus

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Digitaaliset kartoitukset ja maastomallit▷ Infraomaisuuden tiedonkeruu▷ Selvitykset, konsultointi ja koulutus

Sitowise, Tuulikuja 2, 02100 ESPOOpuh. 020 747 6000etunimi.sukunimi@sitowise.comwww.sitowise.com

▷ Maalaserkeilaus ja pistepilvimallit▷ Laserkeilaukseen perustuva 3D-mallinnus▷ Rakennusten tietomallinnus (BIM)▷ 3D-aluemallit▷ Laserkeilaus rakentamisen valvonnassa ▷ Konsultointia 3D-tiedonkeruun ratkaisuistaJukka MäkeläSmartGeo Oy, Myyrmäentie 2 A, 01600 VANTAApuh. 040 548 3406jukka.makela@smartgeo.fiwww.smartgeo.fi

▷ Ilmakuvaukset ja laserkeilaukset▷ Ilmakuvakartat ja digitaaliset kartat▷ Maastomallit, ortokuvat, mittauspalvelut

Jussi YrjöläSKM Gisair Oy, Tekniikantie 12, 02150 Espoopuh. 044 3048175jussi.yrjola@skmgisair.fiwww.skmgisair.fi

SKM-GIS AIRIMAGING FOR DEVELOPMENT

▷ On-line paikkatietopalvelut▷ Kartografiset tuotantopalvelut▷ Määrittelyt ja konsultointi▷ Projektit ja integraatiot▷ ESRI, Microsoft, open source jne.

Petteri Verronenpuh. 040 548 7545etunimi.sukunimi@cgi.comwww.cgi.fi

34 ◀ positio 3/2018

Suomen paikkatietoklusteri FLIC järjestää korkeatasoisen asiantuntijaseminaarin Paikkatietomarkkinoiden toisena päivänä tiistaina 6.11.2018.

Location Business Forum 2018 -seminaari käsittelee useita ajankohtaisia teemoja paikkatiedon hyödyntämisen uusimmista kokemuksista ja mahdollisuuksista eri toimialoilla. Syvennymme mm. mittaus- ja kartoitusalan digimurrokseen, pohdimme rakennetun ympäristön prosessien tehostumista, kaupunkimallien uusia mahdollisuuksia, avaruuden paikkatietotarjontaa sekä paikkatietoa liikenteen ja metsätalouden palveluksessa.

seminaarin osallistumismaksu on 190€ ja se oikeuttaa seuraamaan kaikkia eri teemoja.

Ilmoittautuminen avataan syyskuussa. Seuraa Paikkatietomarkkinoiden

webbisivuja!

Lisätietoja, ohjelma ja

ilmoittautuminen:

geoforum.fi/lbf2018

S P O N S O R E I N A M M :

geoforum.fi/lbf2018

PALV

ELU

TTI

ETOT

UOT

TEET

▷ Smallworld-paikkatietojärjestelmät ja palvelut▷ Safe Software FME-tuotteet ja palvelut▷ BI- ja maastosovellukset ja palvelut

Hannu-Pekka RantaniemiTekniikantie 12 (Innopoli 1), 02150 ESPOOpuh. (09) 4289 0202sales[at]spatialworld.fiwww.spatialworld.fi

▷ Maanmittaustoimitukset▷ Lainhuudot ja kiinnitykset▷ Kiinteistötietopalvelu▷ Karttapaikka▷ Avoimet aineistot▷ Rajapintapalvelut▷ Tutkimus

asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fiwww.maanmittauslaitos.fi

▷ AINO-aineistopalvelu▷ Kuntien kantakartat ja kaavat▷ HERE-aineistot▷ OpenStreetMap-karttatuotteet▷ Viranomaisaineistot käyttövalmiina

Sitowise, Tuulikuja 2, 02100 ESPOOpuh. 020 747 6000etunimi.sukunimi@sitowise.comwww.sitowise.com

▷ Erdas ja Geomedia ohjelmistot▷ ArcGIS räätälöinti▷ Paikkatietoaineistojen hallinta▷ Karttatuotteet

Timo IkolaKoronakatu 1 A, 02210 ESPOOpuh. 040 847 6230timo.ikola@t-kartor.comwww.t-kartor.com

▷ Topcon merkkihuolto▷ GPS- ja muut geodesian laitteet

Timo SolinSarkatie 3 – 5, 01720 VANTAApuh. (09) 534 033topgeo@topgeo.fiwww.topgeo.fi

Paikkatietoinfrastruktuurin vaikuttavuuteen liittyvät palvelut:▷ Paikkatietoinfrastruktuurin vaikuttavuuden

arviointi ja kehittäminen▷ Paikkatietopalveluiden laadunvarmistus

(seuranta- ja raportointi palvelut, suoritusky-kytestaus)

▷ OGC- ja Inspire-asiantuntijapalvelutKellosilta 2 D, 00520 HELSINKIpuh. 020 703 2210info@spatineo.fi, www.spatineo.fi

▷ YTCAD-ohjelmistot infra- ja kaavasuunnitteluun▷ Paikkatietopalvelin▷ Katu-Info, Viher-Info, johtokartta

Sweco Ympäristö OyUudenmaankatu 19 A, 20700 TURKUpuh. 0207 393 000etunimi.sukunimi[at]sweco.fiwww.sweco.fi

Lue Positio verkossa:

positio-lehti.fi

Ja seuraa somessa

positiolehti

@positiolehti

positio 3/2018 ▶  35

VA

Uutta tehoa maanmittaukseen

Geotrim Oy Perintötie 2c, 01510 Vantaa

Puh. 0207 510 600 info@geotrim.fi

• Windows 10• Intel Apollo Lake

- N4200 -prosessori• Uusi Trimble Access

-maasto-ohjelmisto• Edistyksellinen 7" kosketus-

näyttö, luettavissa kirkkaassa auringonvalossa

• Kestävä IP68 -luokitus• Käyttäjän vaihdettavat moduulit• Poikkeuksellisen ergonominen• Kamerat edessä ja takana• Trimble SX10 yhteensopiva

Zoomaa, vieritä, valitse kohteet näytöltä...tabletin käyttömukavuus, maanmittaustoiminnot uskomattoman helppokäyttöisessä muodossa!

UUTUUS Trimble TSC7 -maasto- tietokone

Trimble Access 2018 maasto-ohjelmisto• Uusi käyttöliittymä• Tehokkaat graafiset ominaisuudet ja

parannetut työnkulut • Helppokäyttöiset valikot ja näytön navigoinnit • Pilvipohjainen tiedonhallinta• Sync Manager integroituu saumattomasti

Trimble Business Centerin kanssa

Trimble Business Center toimisto-ohjelmisto• Versio 4.10• Uusi ohjelmistomoduuli: Tunnelit• Parannettu pintamallien hallinta• Paikkatietoaineistojen jälkilaskenta• Parannettu tuki AutoCAD -tiedostojen

ominaisuustiedoille• Tarkista päivitystilanteesi ja ota yhteyttä tarvittaessa

www.geotrim.fi

2018_04_Positio 2_maastolaitteet.indd 1 2.5.2018 9:30:55