NRO 5/05 Pekeman Työntekijät ry

Statoil irtautui Borealiksesta

Norjan valtion enemmistö-omistama Statoil teki pit-kään ilmassa olleen ratkaisun ja möi oman puolikkaan-sa Borealiksesta. Ratkaisu tehtiin kesä- heinäkuunvaihteessa ja kauppakirja on vain EU:n leimaa vaillevalmis. Borealis ei joutunut täysin vieraisiin käsiin,vaan tähänkin asti omistajiin kuuluneet IPIC (Inter-national Petroleum Investment Company) Arabiemi-

Siiloaluetta noin 15 vuotta sitten. Pekemalta kaikki alkoi, Neste Chemicalsin kausi seurasi sitä ja nyt ontilinauhassa 11,5 vuoden ajan lukenut Borealis.

raateista ja Itävaltalainen OMV lunastivat kaupan ol-leet osakkeet.

Siinä missä norjalaiset tekivät myynnillä hyvän ti-lin, oli suomalaisten myydessä osuutensa vuosina1994 ja 1998 lopputulos ihan toisenlainen.

Myyntiä ja sen mahdollisia seurauksia arvioidaanuseissa kohdin tämänkertaisessa Virikkeessä. (HLT)

2

Seuraava numeroilmestyy viikolla 45.Lehteen tarkoitetutkirjoitukset on olta-va toimitussihtee-rillä 6. marraskuutamennessä.

KIRJOITTELE!

Porvooseenluotetaan

NRO 5/0528. vuosikerta30.9.2005

Julkaisija:

PekemanTyöntekijät ryPL 33006101 Porvoowww.pekemantyontekijat.fi

Päätoimittaja:Olavi Ojala(09) 3949 3708050 379 4035

Toimitussihteeri:Hannu Lindqvist(09) 3949 3415050 379 4088Olef.-tuotanto v. 1e-mail:hannu.lindqvist@borealisgroup.com

Toimitus:Veikko Höök(09) 3949 3452Hannu Tuominen(09) 3949 3023Esa Karppinen050 379 4142

Painopaikka:Oy Formato Print Ab,Porvoo

Toimikunta aloitti syyskauden kokoontumalla 6.9. Kokouksessa käsiteltiintavanomaiset juoksevat asiat, mitään erikoista ei noussut esille. 12-tuntistavuorotyöaikamuotoa sivuttiin sen verran, että asian tarkempaan käsittelyynpalataan seuraavassa kokouksessa 4.10, jolloin on saatavilla meneilläänolevan PE2:n 12-tuntisen kokeilun loppuraportti.

Syyskokouksen (21.11.) sekä pikkujoulujen (17.12.) ajankohdat varmistuivat.Pikkujoulu on aika likellä varsinaista joulujuhlaa, mutta eipähän tule turhanpitkää siirtymäaikaa eli se on sitten melkein yhtä juhlaa.

”Hyvästä huipuksi” -esimieskoulutus etenee hyvää vauhtia koulutussuunni-telman mukaan. Palaute koulutuksesta on ollut pääsääntöisesti myönteistä.Työntekijäpuolta tämä koulutus sivuaa lähinnä esimiesten alaisiltaan pyytä-män esimiesarvostelun kautta. Toivottavasti koulutusjakson jälkeen tulee uusiarviointikysely, jotta näemme kuinka lähellä huippua ollaan. ”Hyvästä hui-puksi” -tyyppistä koulutusta olisi syytä järjestää myös työntekijäpuolellaammatillista koulutusta kehitettäessä, mutta vähäinen ja tiukka miehitysasettaa sille omat rajansa. Ylityönä järjestetty koulutus johtaa taas ylityökier-teeseen siirrettyjen ja perusosavapaiden osalta.

Porvoo on saanut kiitettävästi investointirahaa niin kapasiteetin nostoihinkuin laitosten kunnossapitoon ja se antaa uskoa tulevaisuuteen. Ilmeisestiomistajat luottavat meihin ja kykyihimme tuottaa hyvää tulosta jatkossakin.Toivottavasti olemme luottamuksen arvoisia!

Toimikunnan puolesta toivotan onnea ja menestystä tehtävässään aloittaneel-le henkilöstöpäällikkö Tiina Kaupille!

Hyvää syksyä!

Olavi OjalaPuheenjohtaja

Toimikunta kokoontuu

Tiistaina marraskuun 1. päivänä

3

Kesän aikana se sitten tapahtui –Borealiksen omistuspohjan muutos.Borealiksen omistuspohjan kaventu-minen ja sen siirtyminen käytännös-sä Euroopan ulkopuoliseen omistuk-seen on yhteiskunnallisella omistuk-sella ja varallisuudella perustettujenvaltionyhtiöiden yksityistämisenjohdonmukaista seurausta. Olkoon-pa sitten kyseessä valtionyhtiö Nes-te Suomessa tai Statoil Norjassa.

Suomalaisen valtioyhtiö Nesteen yk-sityistämisen käytännön järjestelyt jaosakeanti toteutettiin vuonna 1995.Seuraavan vuoden alussa yhtiö lis-tautui pörssiin. Neste myi – tappiol-la – osuutensa Statoilin kanssa puo-leksi omistamastaan Borealiksesta1998 holding-yhtiölle, jonka omistiitävaltalainen OMV ja abu dhabilai-nen IPIC. Nyt pääomistus on IPIC-yhtiöllä ja Borealiksessa ei ole enääpohjoismaista omistuspohjaa.

Bisneksessä omistajien lähtökohta-na on mahdollisimman suuri tuottosijoituksilleen. Niiden toimintaan onlähes mahdotonta vaikuttaa ulkopuo-lelta. Kansalaisilla on parempi mah-dollisuus valvoa yritysten yhteiskun-nallista vastuuta valtionyhtiön koh-dalla kuin ulkomaisten omistamissayrityksissä. Porvoolaisittain katsoenomistusmuutoksen vaikutus - aina-kaan muutaman viikon kokemuksel-la - ei näyttäisi kuitenkaan mitenkäändramaattiselta.

No, näissä hommissa on oppinut senverran varovaiseksi, joten koputansamalla varmuuden vuoksi puuta.Jatko on nähtävissä jonkin ajan pääs-tä. Esimerkiksi se, mihin konsernin

investoinnit keskittyvät, on meillemerkittävä asia. Niiden kuuluisienkiinteiden kustannusten jahti on tie-tenkin aina päällä ja konserni seuraaniitä Porvoonkin osalta tarkasti. No,ammattiosasto puolestaan seuraa sitäseuraamista …

Katsotaan mitä tuleman pitää.

❑ Muistissa on Kemianliiton käymälakkotaistelu Foxconnin työntekijöi-den sopimusoikeudesta viime kevää-nä. Työntekijöille raskaassa ja peri-aatteellisesti merkittävässä kamppai-lussa oli häiriköimässä työnantaja-puolen lisäksi toinen ammattiliitto.Tämä on ay-liikkeen tapahtumissauskomatonta: metalliliitto otti jäse-nikseen laillisessa lakossa rikkurei-na olleita! Myös paperityöläiset jou-tuivat tupo-tohinoissa Metsäteolli-suuden simputuksen kohteeksi. Josei muillekaan tupoon sortuneille tul-lut työehtosopimuksiin juuri teksti-parannuksia, yrittivät metsäpatruu-nat kiristää paperityöläisilta vieläpäheikennyksiä työehtoihin. Paperityö-läisten kamppailussakin olisi ollutay-liikkeen sisäisessä solidaarisuu-dessa parantamisen varaa, erityises-ti SAK:n matalaa profiilia ei työpai-koilla ymmärretty. Metsäteollisuu-den julistama viikkokausien työsul-ku ei kuitenkaan onneksi lannistanutpaperimiehiä ja naisia.

Molemmat kuvatut ikävät tapahtu-mat ovat tuskin yksittäisiä kokeilujaja tietävät ay-liikkeelle vaikeita haas-teita tulevaisuudessa. Joudumme te-kemisiin Elinkeinoelämän keskus-liitto EK:n tämäntyyppisten koven-tuneiden otteiden kanssa. Haasteetolisi helpompi ottaa vastaan, jos ay-

liikkeen sisäinen solidaarisuus olisiparemmalla tasolla. Jäitä hattuun siismetalliliitto!

❑ Kemianliitossa ollaan tekemässäuusia strategioita, joilla liittoa luot-sataan tulevissa koitoksissa. Tapah-tuneiden useiden liittofuusioiden jäl-keen on pysähdyttävä ja rauhallisestikatsottava järjestöorganisaation ti-lanne. Uusien fuusioiden haikailuton syytä jättää, iso ei aina välttämättäole kaunista.

Organisaatio on kaiken a ja o. Liittoei ole Helsingissä oleva liiton toimis-to vaan liitto on enemmän; se onammattiosastojen yhteiselin. Toi-minnan on rakennuttava ammatti-osastojen ja työpaikkojen välistenyhteyksien ympärille. Ammattiosas-tojen iskukyvystä ja voimasta raken-tuu järjestövoiman perusta, jolla onmahdollista selviytyä tulevista haas-teista.

Kemianliiton strategian on rakennut-tava ammattiosastojen roolin koros-tamisen ympärille. On lisättävä am-mattiosastojen konkreettista vaiku-tusvaltaa edunvalvontakysymyksis-sä. Erityisesti tämä tarkoittaa jäse-nistön vaikutusmahdollisuuksiaomiin työehtosopimuksiinsa, tämävaikutusmahdollisuus on ylätasontupoilujen aikana jäänyt heitteille.Tämä on näkynyt selkeästi myösmeidän sopimusalallamme. Lyhyes-ti: tupoilussa romutettu on palautet-tava!

Hannu Tuominen

Pääluottamusmiehenkommentteja

4

Työsuojeluvaltuutetunpalsta

SuojavaatekokeiluOsastoille on annettu kokeiluun eräSuomessa valmistettuja suojavaattei-ta (umpihaalari, takki ja housut sekälappuhaalari ja ”kesätakki”). Asuis-ta on syytä antaa palautetta niin käyt-täjän kuin työkavereidenkin. Muunmuassa taskujen koot, joustot ja na-pit on hyvä tsekata. Toivottavasti saa-daan mieleiset ja standardien täyttä-mät kamppeet jo ensi vuoden alustavähitellen käyttöön. Myös suojavaat-teiden pesuun tullaan kiinnittämäänenemmän huomiota tulevaisuudessa,jotta kankaan syttymissuoja pysyymahdollisimman kauan muuttumat-tomana kuin myös vaatteiden kutis-tuvuus.

SeisokitFenolin seisokki ei ennakkosuunni-telmien mukaan mennytkään aivan”nappiin”. Ilman tapaturmia ei sel-vitty ja mikä huolestuttaa eniten, ontapaturman, ensiaputapauksien jatapahtumien mukana olleiden pro-sessiaineiden osuus. Ulkopuolistenhenkilöiden mahdollisuus altistumi-selle mm. lipeälle ei anna hyvää ku-vaa turvallisten työolosuhteiden huo-mioimisesta. Miten olisi vaikuttanutriskikartoitus tai selkeästi työkohteentarkempi tarkastelu ennen työnaloi-tusta. Tulisuojakankaiden kunto oli-si nyt syytä ainakin tsekata, koskanoita seisokkeja on vielä tänä vuon-na jäljellä muillakin osastoilla.

KoulutustaSuuri määrä niin omaa väkeä kuinpalveluntoimittajien työntekijöitäkinsai fenolin seisokkiin tullessaan hy-

vän paketin seisokin turvallisuudes-ta ja se poiki omalta osaltaan paljonturvallisuusraportteja ja ehkäisi mo-nen tapaturman synnyn. Seisokissaoli huomattavissa huolestuttava”trendi” ulkomaalaisen työvoimanlisääntyneestä käytöstä. Ongelmia eituottanut niinkään kieli vaan myöstotutut käyttäytymistavat ja muuta-massa tapauksessa hieman heikoh-ko ammattitaito. Telineiden turval-lisuuteen jouduttiin jo alkuvaihees-sa kiinnittämään huomiota ja jos vas-taava suunta työn laadussa tulee jat-kumaan tulevaisuudessa, niin saam-me olla varmoja, että jotain vakavaatulee vielä tapahtumaan. Ne käyttä-jät, jotka näkevät ohjeiden mukaises-ti telineisiin asennetun vihreän tar-kastuskortin, luottavat telineen tur-vallisuuteen säässä kuin säässä.

Terveenä eläkkeelleOnko kontrollia niistä tuntimääristäja pitkistä päivistä, joita palveluntoi-mittajien työntekijät tekevät esim.seisokeissa? Olenpa kuullut, että sa-mat henkilöt lopettaessaan päiväntoisaalla, aloittavat työt toisaalla jaonpa noita työpäiviäkin pötkönä.Mitenkäs meillä, nuo vuoden koko-naisylityömäärät? Ei niitä rajoja olekiusaksi lakiin pistetty vaan työnte-kijöiden suojelemiseksi. Kyllähän setyönantaja mielellään teettää ylimää-räisiä tunteja ottamatta lisää työvoi-maa, mutta jaksamisessakin on ra-jansa. Ihmisen puhti heikkenee van-hetessa ja vaivat lisääntyy. Kiitostaei tule ainakaan työnantajan puolel-ta kun voimat uupuu. Ei ole työnan-tajallamme kovinkaan montaa uu-

delleensijoituspaikkaa jäljellä. Vii-meistään kuntoutustoiminta uuvut-taa sitä tarvitsevan, hitaudellaan.

TyöpaikkaselvityksetTyöpaikkaselvitykset ovat meneil-lään Teknisten palveluiden petroke-mian ja muovin korjaamolla, sekälisäksi sekoitelaitoksella ja hallin-nossa. Homettahan sitä löytyi (hy-vänlaatuista) myös muovin kontto-rin ”pohjoissiiven” tiloista. Taas to-detaan ”suunnittelun kukkanen” ra-kennuksesta, joka noudattaa eräänaikakauden muoti-ilmiötä tasakat-tonsa puolesta. Konttoriväen muut-toliike tapahtunee talven kynnykselläremontin ajaksi.

Talvi tulee ja olosuhteet muuttuvatIlmat viilenee ja jälleen on tullut seaika, kun eristepuutteet ja vuotokoh-dat ilmoittavat itsestään jäätymise-nä ja jääpuikkoina. Ennen talvipak-kasten tuloa on hyvä tarkistaa turva-jalkineiden pohjien ja nilkkatukienkunto.

Kaveria ei jätetä!Uskallatko sanoa kaverille turvalli-suuspuutteista hänen suojavarusteis-saan tai toimintatavoissaan? Ehkäolisi syytä! Voit mahdollisesti eh-käistä hänelle koituvan tapaturmanjossain vaiheessa. Välittämällä kans-sakaverista on mahdollista saadamanauksen lisäksi myös kiitosta. Vaionko tämä vain toiveajattelua?

Turvallista syksyä, yhteistyöterveisinPasi Mäntysaari

5

Omistajuus loittonee

C C CCorporateCo-operationCouncil

Statoilin halu myydä Borealis-osak-keensa oli spekulaatioiden kohtee-na pitkään. Jo vuosi sitten pääkont-torilaiset osoittivat levottomuudenmerkkejä. Viime joulun alla CCC:nja omistajien hallituksen yhteises-sä tapaamisessa asia oli pinnallamonien kysymysten muodossa.Omistajatahon vastaukset olivatvältteleviä ja läpinäkyviä.

Tuolloin Norjan valtio omisti Sta-toilista 80 %, nyt enää noin 70.Norjan ammattiliittojen keskusjär-jestö LO oli saamiensa myyntitie-tojen perusteella tammikuun puoli-välissä käynyt keskustelemassamm. Norjan öljy- ja kaasuasioistavastaavan ministerin luona. Moniamuita kanavia käytettiin myös, mm.Bamblen kunnallisjohto kääntyiNorjan hallituksen puoleen.

Huhut voimistuivat ja 19.1 ei enääepäilty että myykö Statoil Borealik-sen puolikkaansa, vaan arvuuteltiinenää että milloin tämä tapahtuisi?Silloin nimittäin Norjan ammatti-liittojen taholta vuodettiin Suomenlehdistölle – ilmeisen tarkoituksel-lisesti – tieto myyntihankkeesta.Miksi se vuodettiin Suomeen? Nor-jassa katsottiin, että Suomesta voi-si saada tukea yrityksessä vaikuttaaulkopuolelta Norjan hallitukseen jasen kautta Statoiliin, siis Kemian-liiton, Toimihenkilöunionin ja po-liitikkojen taholta. Seuraavana päi-vänä uutinen oli Helsingin Sano-missa. Tieto oli Suomen lisäksi an-nettu myös Ruotsiin, jossa asiastakuitenkin vaiettiin.

Muissa Borealismaissa eivät leh-det olleet tietääkseen koko asiasta.

Ensimmäinen uutinen Norjassa jul-kaistiin 22. tammikuuta. Borealik-sen omistajat ja johto kieltäytyivätluonnollisesti kommentoimasta.Pörssikursseja tuntevat ja seuraavatasiantuntijat Suomessakin näkivätStatoilin nousuun lähteneestä kurs-sista jotakin konkreettista asian tii-moilta olevan tekeillä. Silloin arvel-tiin kaupan tapahtuvan hyvin pian,mutta se lykkääntyi kuitenkin vieläyli viidellä kuukaudella.

Kemianliitto yhdessä Toimihenki-löunionin kanssa vapautti lehdistö-tiedotteen tammikuun 24 päivänä.Paikalliset ammattiosastot eivät se-kaantuneet tähän. Tiedotteessa pu-heenjohtaja Timo Vallittu mainitsimm.:

- Suomalaiset yritykset ovat olleetetulinjassa myymässä huippuyhtiöi-tämme. Tämä on jo osoittautunuterittäin lyhytnäköiseksi strategiak-si palkansaajien ja työllisyyden kan-nalta. Tällainen lyhytnäköinen pää-töksenteko voi osoittautua kannat-tamattomaksi myös elinkeinoelä-män itsensä kannalta

Omistajat vahvoja yrityksiä

Porvoon perspektiivistä katsellenBorealis putosi, mutta onneksi vie-lä tällä kertaa jaloilleen. Omistaja-yhtiöt ovat kaukana, mutta eivätsentään ihan huu-haa-yrityksiä.Vaikka kehitys on surullista, ne ovatsentään maailmanluokan talojakumpikin, sellaisia joista kehtaapuhua omistajina.

Maailman suurimpiin öljynporaa-

jiin kuuluva IPIC omistaa nyt Bo-realiksesta 65 %. Yritys on perus-tettu 21 vuotta sitten ja sitä sano-taan pitkän tähtäimen strategiseksisijoitusyhtiöksi. Tähän mennessä seei ole luopunut ainoastakaan sijoi-tuskohteestaan; Borealiksen omis-tajiin se on kuulunut Nesteen jäl-keen vuodesta 98 samoin kuinOMV:kin.

OMV on keskivanha, vuonna 56perustettu, Itävallan suurin pörssi-listattu teollisuusyritys. Se on Kes-ki-Euroopan johtava öljyn ja kaa-sun jalostaja. Sen liikevaihto on 10miljardin euron luokkaa ja omaahenkilöstöä on 6500. Borealiksenhallituksen puheenjohtajana toimiitri. Gerhard Roiss OMV:stä. Hän onollut aiemminkin tässä tehtävässä.

Olaug Hole jatkaa CCC:n pu-heenjohtajana

Olaug Hole Hub Scandinavian Nor-jan tuotantopaikkakunnalta jatkaavielä seuraavat kaksi vuotta CCC:npuheenjohtajana. Olaug oli jo luo-pumassa tehtävästä, mutta vankantuen johdosta jatkaa vielä vuoden2007 loppuun. Ratkaisuun vaikut-tivat myös omistajuuden vaihtumi-nen ja sen seuraukset.

CCC/Hannu Lindqvist

6

Johan Brenner

Lokakuun ensimmäisenä päivänävuonna 2000 astui Borealis Poly-mers Oy:n (BPOY) ohjiin JohanBrenner. Monet tuotantopuolen ih-miset eivät tunteneet Johania, jollakuitenkin oli jo pohjanaan pitkä uraGroupissa. Virike haastatteli Joha-nia syksyllä 2000, jolloin hän saa-pui konttorin toisen kerroksen kul-mahuoneeseensa. Silloin hänet tun-nettiin paremmin – ja tunnetaanedelleen varsin hyvin – Suomen ul-kopuoleisilla tuotantopaikkakunnil-la. Johanista on nyttemmin tullutSuomen Borealiksen pitkäaikaisintoimitusjohtaja.

Viidessä vuodessa on päästy si-nuiksi täällä Porvoossakin. Paljonon muuttunut ja tunnusluvuissa yri-tys on kehittynyt kautta linjan. Täl-läkään periodilla ei ole vältytty täy-sin sarvien kalistelulta ja PekemanTyöntekijät ry. on joutunut maksa-maan perinteikkään historiansa en-simmäiset lakkosakot. Mutta por-voolaiset saivat näyttöä Johan Bren-nerin yhteistyökyvyistäkin, kun ki-reä vuosi 2004 rauhoitettiin henki-löstösaneerauksilta konsernin vaa-timuksista huolimatta.

Viisi vuotta toimitusjohtajana onmuutaman kysymyksen väärti.Aluksi yksi tämän Virikkeen pää-teemaan, omistusrakenteeseen, liit-tyvä kysymys:

Pääomistaja Statoil jätti Borealik-sen tuottoisimmillaan. Miksi abudhabilaiset ovat enemmän kiinnos-tuneita alastamme kuin öljyvaltioNorja?

- Ei ole tietenkään minun asianiarvioida entisten tai nykyisten omis-

tajien intressejä, mutta kai se onniin, ettei heillä siellä ole petroke-mian ja muoviteollisuuden lisäksivaihtoehtoisia käyttökohteita kaa-suille. Lämmityskäyttöä ei ole, ku-ten täällä pohjoisessa, eikä kovinpaljon muutakaan polttoainekäyt-töä, joten kaasut jouduttaisiin myy-mään ulos. Tämän voisin kuvitellasyyksi.

Onko työntekijöiden käsittely ollutvaikeaa Porvoossa?

- Ei ehkä sen vaikeampaa kuinmuuallakaan. Keskinäiset suhteetpitää hoitaa ja käyttää siihen aikaa.Voisi olla syytä käyttää vieläkinenemmän. Tässä muuttuvassa maa-ilmassa paikallisen johdon ja työn-tekijöiden tavoitteet ovat enemmänja enemmän samansuuntaisia. Yh-teinen tavoite toivottavasti nähdäänja ymmärretään, hyvän tuloksen ai-kaansaaminen toimii jatkon takee-na.

Suhteet Pekeman Työntekijöidenkanssa, onko viiden vuoden takai-nen toiveesi paremmasta yhteistyös-tä toteutunut?

- Kyllä on. Viime ja tämän vuo-den kuluessa on esiintynyt vähem-män kiistakysymyksiä ja meno ontasaisempaa. Toivotaan, että tilan-ne jatkuu näin!

Mikä on ollut vaikeinta Porvoonjohtamisessa tämän viiden vuodenaikana?

- Vaikeimmat asiat olivat ilmanmuuta mittavat henkilöstövähen-nykset, jotka jouduttiin tekemään.Tulevaisuudessa yritetään edetä fik-susti, ettei tarvittaisi tehdä enääisompia vähennyksiä.

Entä myönteiset yllätykset henkilös-tön suhteen BPOY:ssa?

- Kyllähän tämä osaaminen jakokemus Porvoossa on aika vakuut-tavaa. Sillä pärjää erittäin hyvinkansainvälisessä kilpailussa. Sanoi-sin vielä tehdyistä ilmapiirikyselyis-tä, että vaikka tulokset edelleennäyttävät meillä huonoa sitoutumis-ta, niin uskon sen todellisuudessakuitenkin olevan hyvä.

Toimit myös työmarkkinoiden työn-antajapuolella. Mitä tehtäviä sinul-la on siellä?

- Olen jäsenenä KemianteollisuusRy:n hallituksessa, jossa on pari-kymmentä jäsentä eri yrityksistä.Muita teollisuuden työnantajapuo-len edustuksia minulla ei ole.

Hannu Lindqvist

Ratkaisevaa on, että kehitetään jasaadaan hyvä tulos aikaiseksi.Toiminta Porvoossa on meistäkaikista kiinni, toimitusjohtajaJohan Brenner sanoo.

7

Viisivuorosheema vuonna 2006

8

Henkilöstön edustajien näkemyksiä

Suurimpana omistajana Statoil oh-jaili paljolti tähän saakka Borealik-sen strategiaa ja mm. henkilöstönkäsittelyä. Se ei tapahtunut elegan-tisti silkkihansikkain, siltikin poh-joismaisuudella oli arvoa työnteki-jöille. Mitä nyt seuraa, emme vie-lä tiedä, mutta vielä ei mustia pil-viä näy horisontissa.

Pääkonttorilaisilla ei mene yhtähyvin, kun ensimmäinen strategi-nen muutos uusien omistajien ai-kana oli alkaa valmistella kontto-rin siirtoa Kööpenhaminasta Wie-niin. Muista vaihtoehdoista punta-roitiin Brysseliä, Mecheleniä jaLontoota. Kun katsoo viime vuo-sien investointien päävirtaa, ei si-nänsä ollut suuri yllätys se, ettätoiminnot menevät omistajan luoeikä päinvastoin. Lyngbyssä työs-kentelee noin 80 henkilöä, joistapuolet ihan tavallista konttorihen-kilökuntaa. Konttori on helppo siir-tää, paljon helpompi kuin tuotan-tolaitos. Alustavasti osa väestä olisivalmiita muuttamaan Itävaltaan,loput joutuvat etsimään uudensponsorin.

Tarkempia lausuntoja on luvattuantaa vasta myöhemmin syksyllä.

Asia on ollut hiljaisesti vireillä ai-nakin vuoden verran, siis jo ennenomistusrakenteen muutosta. Mo-nen pääkonttorilaisen pää on nytvadilla, koska muuttovaihe on sa-malla saneerausvaihe – enemmäntai vähemmän.

Puheenaiheena investoinnit

Kun kysyy melkeinpä mistä hyvän-sä suunnalta Borealiksen väen nä-kemyksiä uudesta omistajaraken-teesta, nousevat esiin investoinnittulevaisuudessa.

Norjalaisten fiilikset ei-vät ole korkealla, sillätämä kauppa kouraisi hei-tä tietenkin syvemmältäkuin esim. meitä Suomes-sa. Norjalaiset kertovat,että myynti nähdään po-liittisena ratkaisuna, eikäkukaan tuomitse siitä Bo-realista. Jos kauppa ei oli-

si toteutunut ennen vaaleja, on ti-lanne nyt sen verran muuttunut,että sitä ei enää syntyisikään. Rat-kaisu oli oikeistohallituksenkin ai-kana erittäin täpärällä.

Norjalainen Anne Marie Fatnessanoo, että nyt näyttää todella pa-halta, laitokset ovat pienet ja on-gelmia on. Viime vuonna melkeinpaniikinomaisesti tehdystä HubScandinavian yhdistämisestä hänsanoo, että kyllähän se tukee nor-jalaisten pysymistä alalla, mutta eisekään pelasta juuri pienuudenvuoksi aiheutuvilta haitoilta joskova paikka tulee. Vielä nyt on

paikkakunnalla käynnissäinvestointitöitä, mutta onkokovinkaan kauan?

Lyngbyn pääkonttori vaikeneenähtävästi ensi kesänä

Anne Marie Fatnes

Anders Thelander

9

Ruotsalaiset sen sijaan näkevät ti-lanteen hyvin positiivisena. Aluk-si oli esiintynyt toisenlaista tunnel-maa, mutta pian omistajavaihdok-sen jälkeen Stenungsundille luvat-tiin investointirahaa. Kaapelieris-teisiin käytettävän polyeteenin uusilinja maksaa noin 40 miljoonaaEuroa ja krakkerin laajennushan-ke lähti eteenpäin niin ikään.

Eikö tätä päätöstä sitten olisi tul-lut Statoilin ollessa pääomistaja?

- En usko, sanoo pääluottamus-mies Anders Thelander, ja jatkaaettä tällä hetkellä mielialat ovatrauhallisemmat kuin aikoihin.Helmut Stieglbauer Linzistä Itäval-

lasta on erittäin varovai-nen sanoissaan:

- Emme me mitäänvoittaneet tässä omista-juusasiassa eikä pää-konttorin siirrossakaan.IPIC:in osuus kasvoipaljon isommaksi kuinOMV:n, jonka omistama35% jää nyt Statoilin si-jasta arabien varjoon. Jamitä tapahtuu neljän taiviiden seuraavan vuodenkuluessa, jää nähtäväk-si, varoittaa Helmut.

Hartmut Krueger HubKeski-Euroopan Burg-

Tulevaisuuskeskustelua käymässä Helmut Stieglbauer (vas)ja Harmut Krueger Hub Central Europelta.

hausenin tuotannosta antaa toisen-laisen kommentin.

- Tämä tietää ilman muuta lisääinvestointeja meille nyt käynnissäolevien puolen miljardin euron ra-kennustöiden jatkoksi. Meillä riit-tää tulevaisuutta.

Keski-Euroopan Hubiin kuuluvaMonzan sekoitelaitos myynti- jaasiakaspalveluineen Italiassa työl-listää vain 83 henkeä.

- Kyllä meille on tiedotettu asi-asta, mutta omistajuus ei meitä pal-jonkaan vaivaa. Yleensä ottaensuhtaudumme ihan positiivisestinykytilanteeseen, vastaa Antonel-la Piazza Monzan myyntikontto-rista. Monzassa on toki oma mur-heensa, joka ehkä ei johdu omis-tusrakenteesta. Sekoitelaitoksenvolyymia kenties pienennetäänensi vuonna, jolloin työntekijöitälähtee talosta.

Hannu Lindqvist

Antonella Piazza

10

Bo-Erik Löfgren on poissa

Pekeman Työntekijäin pitkäai-kainen aktiivivaikuttaja, asenta-ja Bo-Erik Löfgren poistui kes-kuudestamme syyskuun viiden-tenä päivänä 59-vuotiaana. Hä-net muistetaan muun henkilö-kunnan keskuudessa elämän-myönteisenä työntekijänä, kes-kuskorjaamon useiden luottoteh-tävien hoitajana ja ammattiosas-tossa monin tavoin vaikuttanee-na persoonana.

Bo-Erik Löfgren toimi luotta-mustehtävissä pitkään 80- ja 90-luvuilla, ensin tehdaspalvelu-osastolla ja jäsenenä ammatti-osaston toimikunnassa sekä mm.liittokokousedustajana. Borealik-sen perustamisvaiheessa hänetvuonna 1994 valittiin varapää-luottamusmieheksi maaliskuunalusta alkaen loppuvuodeksi jahän oli sen jälkeen myös pääluot-tamusmiesehdokkaana. Näin Bo-Erikin nimi tuli liitetyksi ammat-tiosaston historiaan. Hän jäi Bo-realiksesta työkyvyttömyyseläk-keelle vuoden 1997 talvella.

Bo-Erik toimi Suomen paikka-

Bo-Erik Löfgren hoiti erilaisialuottamustoimia yli 15 vuodenajan ennen eläkkeelle jäämis-tään vajaat yhdeksän vuottasitten.

kunnan työntekijöiden ensimmäise-nä edustajana Borealiksen yhteis-työneuvosto CCC:ssä noin kolmenvuoden ajan.

Borealiksen perustamisvaiheessakäynnistyneen CCC:n perustajajä-senet tapasivat viime keväänä. Kos-ka useimmat perustamisneuvotte-luihin osallistuneet toimivat sittem-min myös neuvoston jäseninä, Bo-Erik muistettiin hyvin henkilöstönedustajien keskuudessa. Kun hemuistelivat neuvoston alkuaikojavv.94-96, nousi Bo-Erikin nimiesiin useaan otteeseen ja aina posi-tiivisessa hengessä. Senaikaiset vai-kuttajat Borealiksen eri maiden tuo-tantopaikkakunnilla arvostivat Bo-Erikiä paitsi hyvänä yhteistyö-kumppanina, myös loisteliaana seu-ramiehenä.

Nyt luotettu seuramies on poissa.Bo-Erik Löfgren siunattiin Por-voossa läheisimpiensä saattamanaviidentenätoista päivänä syyskuuta.Pekeman Työntekijöiden kukkalai-te laskettiin pääluottamusmies Han-nu Tuomisen toimesta viimeisenätervehdyksenä pidetylle toverille.

Työtovereista osaa siunaustilai-suuteen ja omaisten suruun otti-vat myös Torolf Nieminen jaeläkkeellä oleva perustajajäsenMartti Siltala.

Hannu Lindqvist

Ammattiosaston syyskokous

Syyskokous pidetään marraskuun 21. päivänäTarkkaile marraskuussa ilmoituksia!

Kiitos!Ei enää nuoruuden voimaa, eivielä vanhuksen viisautta!Mutta ah, hitunen kumpaakinon viiskymppisen etuoikeus!

Kiittäen suurenmoisista huo-mionosoituksista! Hannu

11

Vuoden 2005 kesäpäivät järjestet-tiin rallikaupunkinakin tunnetus-sa Jyväskylässä. Juhlapaikaksi olivalittu Jyväskylän Paviljonki, jokasoveltuu tähän tarkoitukseen mai-niosti.

Meidän pekemalaisten maineenylläpitäminen jäi kuuden ihmisenharteille. Tähän varmaankin vai-kuttivat monenlaiset kiireet, erityi-sesti ehkä Aromaattiyksikön sei-sokki.

Juhlapaikalle menimme linja–autol-la yhdessä Öljynjalostamon työnte-kijöiden kanssa. Matka sujui mai-niosti, jotkut innostuivat laulaa lui-kauttamaankin. Muutama vitsikin, ála Tuomo Tourunen, taisi keventäämatkatunnelmaa.

Hotellihuoneet saimme heti saavut-tuamme perille, joten sekin asia su-jui ilman viivytyksiä. Eipä siis muu-ta kuin nenä kohti juhlapaikkaa. Ter-vetuliaispuheiden ja maljojen jälkeentunnelma alkoi kohota, ihmiset tapa-

Kesäpäiväjuhlahumua

sivat vanhoja tuttuja ja kertoivat kuu-lumisiaan. Monen työelämässä oli ta-pahtunut rajuja muutoksia viimeisenvuoden aikana ja nämä muutoksetolivat vaikuttaneet siviilielämäänkin.Globalisaation tuomat ongelmat nä-kyvät turhan usein uutisissa, jotenKemianliitollakin riittää haasteitatyöpaikkojemme puolustajana.

Kesäpäivien järjestäminen vaatiipaljon työtä, mutta kenttäväen koh-datessa huomaa, että panostaminennäihin juhliin kyllä kannattaa. Hyväohjelma ja leikkimieliset kilpailutsaavat aikaan naurua sekä tuovat esiinsellaisia tunteita, joita aistitaan vainKemianliiton kesäpäivillä. Tälläkinkertaa oli mahdollisuus osallistuahyvin moneen tapahtumaan, muttapekemalaiset osallistuvat vain tieto-kilpailuun. Nelihenkinen joukkue-emme ei menestynyt kovin hyvin,mutta hauskaa oli.

Ruoka sai monelta taholta kiitosta,mikä toiminee pienenä vinkkinä tu-levia kesäpäiviä varten.

Kun vatsat oli täytetty, suihkussa käy-ty ja huilattu hieman niin moni meistävietti loppuillan tanssiparketilla. Or-kesteri sai musiikillaan monet rauta-lantiot taipumaan asentoihin, joistaaktiivitanssijakin olisi ollut ylpeä.

Sunnuntain ohjelma ei ehkä ollutsitä, mitä olin odottanut, sillä suosik-kisarjan tytöt Anne ja Ellu eivät yltä-neet tv-sarjansa tasolle. Tuli todistet-tua jälleen kerran se tosiasia, että live-esitykseltä ei voi vaatia samaa kunesim. tv-sarjalta.

Kaiken kaikkiaan tämänvuotisetkesäpäivät olivat iloinen ja hauskatapahtuma. Eiköhän mennä ensivuonna suuremmalla porukalla edus-tamaan ammattiosastoamme! Seu-raavat kesäpäivät vietetään laivalla,joten paha merisairaus lienee ainoasyy jäädä pois, luulisin…

Esa Vainonen

Pekemalaisia kesäpäivillä

12

Tilanne 26.09. 2005 x = vapaa

PUNKAHARJUN LOMAOSAKKEIDENVAPAAT VIIKOT/PÄIVÄT

Tiedustelut javuokrausanomukset:

Pasi Mäntysaari,Borealis konttori,

puh. 3048, 050-379 4050

( H-asema / project / borealis /pekema / loma / ).

Samasta osoitteesta löytyyajankohtainen lista vapaistaviikoista sekä hieman tietoa

vapaa-ajan asunnoista.Poikkea myös osaston kotisivuilla

www.pekemantyontekijat.fi /Punkaharju, josta löytyy kuvia ja

linkkejä Punkaharjunlähiseutuihin ja tapahtumiin.

Viikon vaihtopäivä on perjantai. Vuokra-aika alkaa ensimmäisenäpäivänä klo 14:00 ja päättyy viimeisenä klo 12:00. Viikkovuokra-ukset ovat etusijalla viikonloppuvuokrausta.Vuokrataan myös sopimuksen mukaan. Esim. päivävuokraus.Loma-asunto (osake5) on paremmin allergisille soveltuva, jonneeläinten vieminen on ehdottomasti kielletty.Tupakointi on kielletty molempien loma-asuntojen sisätiloissa.Siivous kuuluu vuokraajalle (itse tai palvelunosto infosta).

Osake 5 Osake 58

TalvikausiVko 41 10.10 - 14.10 xVko 42 14.10 - 21.10 x xVko 43 – 52 vapaana x x

Osake 58

Joku tolkku eliitin menoonKirjoitin keväällä Virikkeessä (3/05) valtionyhtiö Fortumin yksityis-tämisestä. Viime päivien ja valtion-yhtiö- ja optiokeskustelujen joh-dosta on suorastaan pakko todetajotain; meno ja kansalaisten rahas-tus kun on mennyt täysin tolkutto-maksi.Valtion osuus Fortumin osakkeistaon nyt 61 prosenttia. Johtajien op-tiot vievät valtion osakkeista 3 pro-sentin siivun. Fortumin ja NesteOilin optioiden tämän päivän arvoon 500 miljoonaa euroa. Rahapo-tilla voisi maksaa Nesteen uudendieseljalostamon koko hinnan. Ja-lostamo on yksi Suomen suurim-mista rakennushankkeista.Fortumin johto on esittänyt Euroo-

pan laajuista yhtenäistä sähkön hin-taa. Se tietäisi sähkön kokonaishin-nan rajua nousua Suomessa.Neste Oil on käyttänyt häikäilemät-tömästi hyväkseen maailman myrs-kyjä ja tyveniä kansalaisten rahas-tuksessa. Pääomistaja valtio - siispoliitikot - eivät ole puuttuneetmenoon. Puolet voitoista siirtyy si-joitusyhtiöiden kautta yksityisiintaskuihin. Sanotaan, että köyhän eikannata ostaa halpaa, mutta Suo-messa ei ole kuin kallista bensaa.Kaiken tämän keskellä pintapolii-tikot - siis ne jotka ovat itse asiassaaiheuttaneet ja antaneet esimerkik-si valtion energiayhtiön kohdallatapahtua tuon kehityksen - puhuvatkansallisen edun turvaamisesta

maailman globalisaatiossa. Tätä hekorostavat erityisesti silloin, kunyrittävät jarruttaa työntekijöidenpalkkavaatimuksia työehtosopi-mustilanteissa. Samaa kansallistaetua he eivät näe valtionyhtiöidenromuttamisessa, työpaikkojen ka-toamisessa ulkomaille ja valtavas-sa työttömyydessä. Ilmeisesti näi-den aiheuttamat ongelmat eivät kos-ke heitä itseään!

Kysymys SAK:lle: Mitä se aikootehdä eliitin röyhkeyden hillitsemi-seksi?

Hannu Tuominen