2013 • 1

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

KNoppia nuppiin

Ohjaajuus nousussa

Matkamoniin maailmoihin

7

22

4

Sisällysluettelo

Ala

ker

ta

Rakkaus ohjaajana toimimiseen

4 Tukea ohjaustyöhön – KNoppia nuppiin6 Motoran tuoreet7 Ohjaajuus nousussa8 Puheenjohtajalta9 Kärkihanke – Ohjaajat jalustalla10 Vuoden ohjaajat 12 Ohjaajien olohuoneessa

virkistäydytään ja rentoudutaan14 Ohjaaja ei ole koskaan valmis16 Ramppikuumeen esitykset valitaan

Mika Nuojuan johdolla19 Kinoboxit – elämää ja elokuvaa

boksissa ja sen ulkopuolella19 Kinopäivä – elokuvakasvatusta

käytännössä20 Tästä kaikki lähti22 Matka moniin maailmoihin23 Lasten Kalenat24 Folkkia rajattomasti25 Pohjoispohjalaisilla maakuntajuhlat

Hailuodossa

Isto Turpeinen KoreografiOhjaajaPedagogi

Olen alle kouluikäisten, pienten poi-kien raakalauta-tanssitunnilla. Raa-kalauta-työtapani etenee yleisestä

erityiseen, karkeasta rakenteesta yksityiskoh-tiin. Tämä on minun tapani ohjaajana koh-data ja nähdä maailma. Pienten lasten mah-dollisuuksien horisontissa on kasvaminen ja rakentuminen. Tämä koskee niin oppijoita kuin minua ohjaajana. Sali on täynnä ääniä ja fyysistä toimintaa. Tapahtuminen on ker-roksista ja samanaikaista, mutta ei saman-laista. Ulkoapäin katsottuna tilanne saattaa ajoittain näyttää kaoottiselta. Sisällä ollen se on kompleksisesti dynaaminen. Yksittäisten hetkien ja toimintojen kietoutuessa yhtei-seen tilaan alkaa mahdollisuuksien kentässä organisoituminen. Fyysinen toiminta hakee sosiaalisesta systeemistä suhteita. Suhteet tuovat tai vievät tekemisen muotoja, rytmiä, tasoja tai suuntia. Jotkut osalliset julkaisevat kehollisen oivalluksensa hetkeen tarttuen, jotkut tuovat yhteiseen tapahtumaan ennen omaksuttua.

Pohdiskelussani ajan takaa ymmärrystä siitä, että vaikka olemme kokoontuneet sa-maan tilaan, samaan aikaan tekemään jo-tain yhdessä, meillä on lähtökohtaisesti käsissämme hajoava tilanne. Omassa tapa-uksessani salissa juokseva lasten ryhmä on liikkeelle ”heilahdettuaan” monitekijäisessä

tilassa. Tästä seuraava liiallinen informaation määrä aiheuttaa hallitsemattomuuden tun-teen. Juoksevat lapset kokevat kehollisen ta-pahtuman erilaisina sosiaalisina peleinä tai leikkinä, jossa haetaan ratkaisuja. Näiden ratkaisujen julkaisun kautta toiminta kohtaa etsinnän, jolloin toiminta edesauttaa raken-tumista. Kysymys on dialogista ryhmässä. Ky-symys on ilmapiiristä, jonka yhtenä tekijänä on ohjaaja itse.

Luova tila vaatii runsautta. Tilaa olla runsas. Runsaus syntyy ihmisten erilaisuudesta, ai-nutlaatuisuudesta. Edellä todetun hajoamis-uhkan estämiseksi voimme motivoida lasten tanssiryhmää yhteisin tavoittein ja säännöin. Määrätietoisen tasapainon tavoittelun uhka-na on voimankäyttö, josta seuraa runsauden menettäminen. Tasapainon yhtenä tekijänä on rakkaus ohjaamiseen ja ihmiseen.

Ohjaajuutta pohtiessani liittyy olemisen ja joksikin tulemisen rajapintaan pedagogi-nen rakkaus. Ympyrää juokseva lapsi toteut-taa hetkessä olemisessaan kaikkea sitä mitä häneen on kerrostuneena. Sen rikkauden nä-keminen ja olennaisen esiin nostaminen on ajassa kulkemista. Annetaan lasten juosta ja liikkua. Annetaan aikaa, annetaan tapahtua – annetaan asioille mahdollisuus syntyä, syttyä.

Ohjaajana elän, olen ajassa, jossa lapsi ja nuori omaksuu elämää ja tapoja useista pe-

dagogisista paikoista. Hänen todellisuuttaan ”kasvattaa” erilaiset mediat, jotka välittävät elämäntapoihin liittyviä uskomuksia itses-tään selvyyksinä. Syntyy tunne, että ilman näitä ei voi elää. Elämä kietoutuu enemmän abstraktioihin kuin konkreettiseen kohtaami-seen. Kasvokkain oleminen ja kohtaaminen luovat pedagogisen rakkauden paikkoja ja ti-loja, jotka antavat mahdollisuuden lukea tätä lasten todellisuutta ja olla mukana sen kriit-tisessä tulkitsemisessa. Juha Varton mukaan

”pyrkimyksenä on palauttaa ihmiselle hänen oma kokemismaailmansa” (Nuoruuden viisa-us. 1995, 38). Tällöin olemme mahdollisuuk-sien äärellä ”ilman suunnitelmaa”, avoimesti ja pakottomasti. Tällöin huomaan ohjaajana omalta osaltani olevani ”kasvatuksessa”, jossa elävä toiminta on itseään rikastuttava. Työni, elävä toiminta, kasvaa siinä kokemuksessa, jonka ohjaajan työni atmosfääri on nostanut nä-kyväksi.

24

2326 Teatterin osaamiskeskus edistämään esittävän taiteen harrastusedellytyksiä

27 H-Kilta28 Lyhyesti30 Uusi organisaatio palvelee

paikallista toimintaa31 Kolumni32 Tekemisen riemua

2

Julkaisija: Suomen Nuorisoseurat ry.

Päätoimittaja: Antti Kalliomaa

Puh. 040 5477 157

Toimituskunta: Hannu Ala-Sankola,Ulla Konttinen,

Greetta Lamminen ja Fanny Vilmilä

Taitto: Viestintätoimisto Mageena

Yhteystiedot: Vernissakatu 8 A

01300 Vantaa

Painopaikka: Painotalo Seiska Oy, Iisalmi

ISSN 1458-6479

Kannen kuva: Petri Kivinen

Kulttuurinen nuorisotyö on paljon enemmän kuin hyvän harrastustoi-minnan mahdollistamista. Se on toi-

mintaa, joka antaa osallistujille uusia taitoja ja positiivisia kokemuksia. Se kasvattaa ja kehittää. Se korostaa onnistumisen ja hyväk-sytyksi tulemisen tunnetta ja sille on vierasta päihittämisen tai kilpailemisen ilmapiiri.

Kulttuurisessa nuorisotyössä yhdistyvät taide, kasvatus ja yhteiskunta niin, että toi-minnassa mukana olevat saavat mahdolli-suuden kehittyä ja kasvaa. Parhaimmillaan lopputuloksena on yksilö, joka haluaa antaa oman panoksensa takaisin yhteiskunnalle, taiteelle ja kasvatukselle. Toisin sanoen kult-tuurinen nuorisotyö kasvattaa hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia, joille taide ja kulttuuri ovat luonnollinen osa elämää.

Nuorisoseuratyön menestys perustuu osaaviin ohjaajiin. Nuorisoseurat voi olla Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija vain, jos meillä on tulevaisuudessakin osaavia ja sitoutuneita ohjaajia. Tämän vuoksi haluamme nostaa

ohjaajat jalustalle ei vain tässä lehdessä vaan myös arjen teoissa. Toiminnassamme laadukas ohjaajakoulutus ja ohjaajahuolto ovat avainasemassa, samoin ajantasaiset ja tasokkaat koulutus- ja kerhoaineistot - mie-lekästä ja palkitsevaa toimintakulttuuria unohtamatta.

Kulttuurisessa lapsi- ja nuorisotyössä hyvä ohjaaja on korvaamaton. Ohjaaja on harrastusryhmän tai kerhon sydän, jonka osaaminen, innostus ja kiinnostus ohjaami-seen ovat toiminnan ytimessä. Ohjaajat ovat enemmän kuin oman harrastusalansa tai yksittäisen taidon opettajia. He ovat esiku-via, rinnalla kulkijoita ja kasvattajia. Ohjaajat ovat oppaita aktiiviseen kansalaisuuteen.

Antti Kalliomaapääsihteeriantti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Pääk

irjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Puh. (09) 5840 610

info@nuorisoseurat.fi

Vuosikerran hinta 12 euroa.

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Aineisto ja ilmestymispäivät v. 2013:

Aineisto lähetetään osoitteella:

nuorisoseuralehti@nuorisoseurat.fi

Nro 2, ilmestyy 22.5.

Nro 3, ilmestyy 25.9.

Nro 4, ilmestyy 4.12.

Aktiivisen kansalaisuuden oppaat

2013 • 1

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

KNoppia nuppiin 4

Ohjaajuus nousussa 7Matkamoniin maailmoihin 21

HUOM!muuttunut hinta

3

KNOPPI-OHJAAJAKOULUTUS antaa tukevat peruseväät lasten ja varhaisnuorten kerhojen pitämiseen ja ohjaajana toimimiseen nuorisoseuroissa. Koulutus sopii kaikille yli 13-vuotiaille oh-

jaustoiminnasta kiinnostuneille nuorille. Useista kursseista ja jaksoista koostuva koulutus keskittyy monipuolisesti ohjaajana toimimiseen ja opastaa nuoria aktiivisiksi seuratoimijoiksi.

KNoppi-koulutus on perustason koulutusta ja kaikkien ohjaajien tai ohjaajiksi aikovien suositellaan käyvän sen. Koulutus ei tähtää tie-tyn harrastusalan ohjaajantaitoihin vaan sen tehtävänä on antaa perus-valmiudet lasten ja varhaisnuorten kerhojen pitämiseen ja ohjaajana toimimiseen.

Vuonna 2002 valmistuneen opetussuunnitelman jälkeen noin 500 nuorta ympäri Suomen on osallistunut KNoppi -koulutukseen. Kou-lutuksia on järjestetty noin 50. KNoppi -kouluttajia on 33. KNoppi-koulutuksen opetussuunnitelma päivitetään kevään 2013 aikana.

Pornaisten Pohjoinen Nuorisoseura on vuosien ajan lähettänyt ak-tiivisesti halukkaita KNoppi-koulutukseen. Kerrallaan seurasta on ol-

TUKEA OHJAUSTYÖHÖN

KNoppia nuppiinteksti Greetta Lamminen kuvat Riku Suonio & Pirita Laiho

lut koulutuksessa kaksi tai kolme nuorta. Osallistuneet ovat olleet pää-asiassa 13 – 15 -vuotiaita.

Lähtijöitä ei ole tarvinnut karsia vaan kaikki halukkaat ovat pääs-seet mukaan.

–Yleensä nuoret ovat olleet ensin esimerkiksi yhden kauden apu-ohjaajina ja sitten lähteneet koulutukseen. Näin heillä on jo vähän käsitystä kerhon ohjaamisen käytännöistä ja lapsiryhmän toiminnas-ta, Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran sihteeri ja kerhovastaava Eija Kainulainen kertoo.

– KNoppi on oikein hyvää peruskoulutusta ohjaajille. Haluamme seurana tarjota nuorille ohjaajille koulutusta ohjaustyön tueksi. Kou-lutukseen lähtevät tutustuvat muiden seurojen nuoriin, verkostoitu-vat ja saavat perustietoa nuorisoseuratoiminnasta ja tietenkin tukea kerhonohjaukseen.

Entä mitä hyötyä KNoppi-koulutuksen kävijöistä on omalle seurallenne?

– Nuoret sitoutuvat helpommin toimintaan, kun saavat jotain

4

konkreettista apua ja hyötyä kerhotoimintaan ja tapaa-vat muita samassa tilantees-sa olevia nuoria. Seura saa näistä nuorista aktiivisia toi-mijoita toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Esimerkiksi nyt kaksi ai-koinaan KNopin käynyttä nuorta on seuran johtokun-nassa ja Lasten ja nuorten toimikunnassa.

”Koulutus lisää vastuuntuntoa”– KNoppi-koulutuksen käy-neitä ohjaajia on helppo saada mukaan seuran tapahtumien järjestelyihin, esimerkiksi ke-säteatterin puffettiin myyjiksi, vappujuhliin taikurin ilma-pallopisteelle tai kasvomaala-ukseen, pikkujoulujen laulu-jen säestäjiksi yms. Vaikka he eivät enää ohjaisikaan aktiivi-sesti kerhoja, he tulevat omalla panoksellaan osaksi talkooreserviä. Heistä tulee vastuullisia jäseniä yhteisössämme, mikä on erittäin tär-keää. Kun vastuuta annetaan nuorille sopivissa annoksissa, he kyllä ottavat tehtävät tosi hyvin hoitaakseen, Kainulainen kertoo.

KNoppi-koulutuksen käyneet ohjaavat tällä hetkellä seurassa las-ten teemallisia lyhytkursseja. He ovat ohjanneet viikoittain myös luovan toiminnan kerhoa ja lasten liikuntakerhoa sekä lasten teat-terikerhoa.

Seura tarjoaa myös tukea koulutuksesta juuri tulleille nuorille. Kaikki ohjaajat ovat mukana seuran Lasten ja nuorten toimikun-nassa, joka kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Siellä käydään yhdessä läpi kerhojen kuulumisia ja tarpeita sekä suunnitellaan tulevan kau-den ohjelmaa ja seuran tapahtumia. Tärkeä osa ohjaajahuoltoa ovat myös puhelinkeskustelut ja sähköpostiviestittely kerhovastaavan ja ohjaajien välillä.

– Tarjoamme myös mahdollisuuden lähteä maakunnallisiin oh-jaajien virkistys- ja koulutustapahtumiin, joihin osallistumisen seu-ra aina maksaa, Kainulainen korostaa.

”Koulutus toi itsevarmuutta”Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissin nuori aktiivi Anna Huotari kä-vi KNoppi-koulutuksen syksyllä 2008. Sittemmin opit ovat anta-neet selkänojaa paitsi apuohjaajana toimimiseen myös siihen, että hän perusti kahden ystävänsä kanssa nuorisoteatteriryhmä Emptyn. Ryhmän ensimmäinen musiikkinäytelmä ”Minne huuto ei kanna” sai ensi-iltansa tammikuun loppupuolella. Niin näytelmän käsikir-joitus, ohjaus, musiikki kuin koreografiakin ovat kolmikon tekemiä.

– En tiedä, olisinko uskaltanut ryhtyä projektiin ilman KNoppi-koulutusta. Se antoi itseluottamusta, nyt 20 -vuotias, kulttuurituo-tantoa opiskeleva Anna sanoo.

– Kun silloin aikanaan menin Marja Pylkäksen vetämään KNop-pi-koulutukseen, minulla ei ollut ohjaajakokemusta. Tavoitteenani ei myöskään ollut toimia kerho-ohjaajana.

Koulutuksen jälkeen Anna toimi Kulississa muun muassa Pylkäk-sen apuohjaajana KNoppi-koulutuksessa. KNoppi-paperit olivat ko-ko ajan ahkerassa käytössä. Tukena ja turvana – silloin ja edelleen.

– Se oli hyvä koulutus: antoi paljon tietoa esimerkiksi ryhmädy-namiikasta ja siitä, miten olla hyvä ohjaaja. Konkreettiset esimerkit ja opit säästävät aikaa varsinaiselle toiminnalle. On hyödyllistä tie-tää, miten selitetään vaikkapa alkulämmittelyn säännöt niin, että kaikki heti ymmärtävät. Samoin on tärkeää, että osaa suunnitella asiat etukäteen, Anna selittää.

– Suurin hyöty kurssista ehkä oli, että sai pohjatietoutta järjestön toiminnasta ja oppi, mitä kaikkea voi tehdä. Tuli ahaa-elämys: ”Hei, mehän voimme perustaa oman ryhmän!”.

”Antoi uusia näkökulmia”Teatterista kiinnostunut Niklas Baarman toimii apuohjaajana Klaukkalan nuorisoseurassa yläasteikäisten teatteriryhmässä. Kallion ilmaisutaidon lukion toista vuosikurssia käyvä Niklas on juuri saanut KNoppi-koulutuksen päätökseen ja on tyytyväinen sen antiin.

– Kurssilla tapasi mukavia ihmisiä, mutta ennen kaikkea se antoi entistä paremmat lähtökohdat harrastukselle, Niklas sanoo ja kiittää kurssin konkreettisia oppeja.

– Koulutus antoi uusia, hyödyllisiä näkökulmia. Esimerkiksi, jos joku ryhmäläinen on sanonut, ettei tykkää jostain harjoituksesta, olen pyytänyt häntä perustelemaan kantansa. Nyt ymmärrän, ettei tietynikäinen lapsi yksinkertaisesti pysty perustelemaan. Tätä en ai-kaisemmin tullut edes ajatelleeksi, hän kertoo.

Tänä keväänä Niklas käy läpi teatterikasvatuksen ohjaajakoulu-tuksen, jonka pohjaksi KNoppi antaa hyviä valmiuksia.

Myös balettia ja nykytanssia harrastava Niklas on kiinnostunut erityisesti teatterin ohjaamisesta. Hän uskoo, että ohjaamisen lisäk-si KNoppi hyödyttää myös näyttelijöitä, koska he oppivat ymmär-tämään ohjaajan käskyjä.

– Hakeuduin koulutukseen, koska halusin päästä ohjaamaan omaa ryhmää ja koulutus oli edellytys sille. Saan oman, 7.-luokka-laisista koostuvan ryhmän ensi syksynä Klaukkalaan.

Tiedon KNoppi-koulutuksesta Niklas sai kavereiltaan, jotka oli-vat käyneet sen läpi ja suosittelivat sitä.

– Suosittelen sitä itsekin kaikille kiinnostuneille!

5

Motoran tuoreet

teksti & kuva Henna Liiri

Netta Puhakka, Sanni Parkkinen ja Reetta Kettunen ovat Motoran uusia ohjaajia.

6

Haastattelimme Nuorisoseura Motoran uusia, nuoria kansantanssiohjaajia. Näin Sanni Parkkinen, Reetta Kettunen ja Netta Puhakka vastasivat:

Miksi päädyit lähtemään kansantanssin ohjaajakoulutukseen?Reetta: Halusin päästä toimimaan apuohjaajana ja kun sitä varten piti tämmöinen koulutus käydä niin lähdin mukaan. Ja oli ihan kiva, kun Nettakin lähti.Netta: Minäkin halusin toimia apuohjaajana ja kysyin Motoran toiminnanohjaaja Mari Lehikoiselta, että voi-sinko päästä KNoppi-koulutukseen, mutta se oli jo alka-nut, joten Mari keksi laittaa minut tälle kurssille.Sanni: Mari vähän painosti… Kun kaverit lähtivät niin minäkin päätin lähteä.

Mitä te opitte kurssilla ja mitä siellä tehtiin?Sanni: No, se oli vähän samaa kuin KNoppi-koulutuk-sessa, joten ei siinä minulle tullut hirveästi uutta. Uutta olivat lähinnä musiikkijutut ja nuotit.Reetta: Me opettelimme ohjaamaan tansseja ja erilaisia sarjoja, ja muutenkin sain enemmän tietoa ohjaamisesta.Netta: Opin, että ainakin äänenkäyttöä pitää harjoitella ja oikean musiikin löytämistä. Kurssilla piti tunnistaa eri lajeja kuten polska ja hambo.

Mitä jatkossa? Mitä vielä haaveilette tai toivoisitte ohjaajauraltanne?Sanni: Ehkä joskus tulevaisuudessa ohjaan jotakin ryh-mää ihan itse. Reetta: Voisin harkita, että joskus ohjaan itse jotakin ryhmää.Netta: En tiedä, haluaisin ehkä käydä koreografiakursse-ja, että oppisin tekemään koreografioita.

Haluaisiko teistä joku ihan ammattiopettajaksi?Sanni: Ehkä…Reetta: En varmaan.Netta: Ehkä.

Saitteko kurssilta kavereita ja oliko hyvää ruokaa?Sanni: Oli hyvää ruokaa. Kyllä minä sain kavereita - tai tuttuja ainakin. Meitä oli iso porukka ja oli hyvä, kun kaikki olivat suunnilleen samanikäisiä.Reetta: Oli hyvää ruokaa ja joo, sain kavereita.Netta: Ruoka oli välillä hyvää. Sain kavereita minäkin.

Mikä jäi erityisesti mieleen?Reetta: Kaverit, joita sieltä sai ja kokemus, kun sai käy-tännössä kokeilla ohjaamista. Se oli uutta ja jännää.Netta: Kaverit ja sitten myös se ohjaaminen tavallaan.

Tykkäsittekö opettajista ja kouluttajista?Kaikki: Joo.

MIKKELIN KURSSI osoitti selvästi, että ohjaa-juus nostaa taas päätään. On innostusta, mo-tivaatiota ja lahjakkuutta. Kasvamassa on hy-

vin lahjakas ohjaajasukupolvi, jolla on halua ja sydäntä tehdä yhteisöllistä työtä.

Näin sanoo kansantanssin ohjaajakoulutuksen pe-rusopintoja viime syksyn aikana yhtenä neljästä opet-tajasta vetänyt tanssinopettaja Susanna Kivinen. Suomen Nuoriso-opistolla järjestetty koulutus oli kan-santanssijärjestöjen yhteisponnistus, jonka vastuujärjes-täjänä oli Suomen Nuorisoseurat. Muut mukana olleet järjestöt olivat Finlands Svenska Folkdansring, Kansan-tanssinuorten Liitto, Karjalainen Nuorisoliitto ja Suo-men Setlementtiliitto sekä Suomalaisen Kansantanssin Ystävät.

Kansantanssin ohjaajan peruskoulutus koostui kol-mesta viikonlopun kestävästä osiosta, joista kertyi yh-teensä 3 opintopistettä. Ensimmäisellä kerralla käsi-teltiin kansantanssin opettamisen perusteita, toisella kerralla tekniikkaa ja musiikkia ja kolmannella kerralla opettamista sekä kehonhuoltoa. Osiot saattoi suorittaa myös pala kerrallaan.

Koulutuksiin oli ilmoittautunut 26 osallistujaa ja jo-kaisella kokoontumiskerralla mukana oli noin 20 op-pilasta. Kurssilaisten ikähaitari oli leveä, osallistujia oli 14-vuotiaista aikuisiin. Myös maantieteellisesti osallis-tujat tulivat laajalta alueelta, pohjoisimmat Ivalosta ja eteläisimmät Helsingistä.

Susanna Kivinen pitää tärkeänä, että eri järjestöt toi-mivat yhdessä.

– On arvokasta, että on lähdetty rakentamaan yh-dessä koulutusta. Se kantaa varmasti pitkälle ja opet-taa toisten toiminnan arvostusta. Kun tehdään yhdes-sä, ei synny kuiluja järjestöjen välille. Voimme vaihtaa kokemuksia ja oppia toistemme toimintatavoista, hän korostaa.

Toimintatapojen erot eivät hänen mielestään juuri-kaan näkyneet kurssin tuntitilanteissa, yhteistyö toimi hyvin.

Susanna Kivinen valmistui tanssinopettajaksi Ou-lun seudun ammattikorkeakoulusta vuonna 2006 pää-aineenaan kansantanssi. Hän aloitti tanssiharrastuksen neljävuotiaana. Nyt hän opettaa tanssia Rajan Nuorissa ja Lappeenrannan Tanssiopistossa.

teksti Greetta Lamminen

Ohjaajuus nousussa

7

Joonas JernbergValtuuston puheenjohtajaSuomen Nuorisoseurat

Pu

hee

njo

hta

jalt

a

Ohjaaja on harrastusryhmän sydän, joka pump-paa virtaa koko

järjestöön!

Nuorisoseurajärjestön kolmivuotisoh-jelma nostaa ohjaajat yhdeksi vuo-sien 2013 –2015 kärkihankkeeksi.

Strateginen tavoitteemme on, että nuoriso-seurojen tarjoama toiminta on luotettavaa ja turvallista osaavien ohjaajien ansiosta. Kes-keisiä toimenpiteitä tämän tavoitteen saa-vuttamiseksi ovat ajantasainen ja kattava oh-jaajakoulutus sekä ohjaajien työtä tukevat ja helpottavat aineistot. Mielestäni vielä näitä-kin tärkeämpää on tunnustaa ohjaajien teke-män vapaaehtoistyön arvo ja merkitys. Val-taosalle ohjaajista ohjaaminen on harrastus, jota tehdään pyyteettömästi ilman suuria korvauksia. Ilman ohjaajien tekemää työtä nuorisoseuroissa ei yksinkertaisesti olisi ker-hoja tai harrastusryhmiä. Ohjaajana toimi-minen on vaativaa sekä vastuullista, ja myös ohjaajat tarvitsevat työlleen tukea. Ohjaa-jahuollon kehittäminen ja toimivien mallien entistä laajempi käyttöönotto vaatiikin eh-dottomasti lisäpanostuksia.

Osaava ja innostava ohjaaja sytyttää har-rastajissa – niin lapsissa, nuorissa kuin aikui-sissakin – parhaimmillaan koko loppuelämän jatkuvan palon kulttuuriin ja sen harrastami-

Olet tärkeäseen. Lasten parissa toimiva ohjaaja on kas-vattaja ja hyvin usein kerholaiselleen myös esikuva. Muistan nuoruuden kansantanssi-harrastuksestani, kuinka tärkeä muutaman vuoden vanhempi miespuolinen ohjaajam-me oli - varsinkin ryhmämme pojille. Oh-jaajan ihailu ei rajoittunut ainoastaan vuosi-en varrella karttuneisiin tanssitaitoihin, vaan vanhemman esimerkillä ja tuella oli näin jäl-keenpäin ajatellen valtava merkitys nuo-ren epävarman itsetunnon vahvistumisessa murrosiän kynnyksellä. Tanssin harrastami-nen ei tuolloin ollut nuorten poikien ykkös-harrastus (niin kuin ei vielä tänäänkään) ja sen ääneen tunnustaminen porukoissa vaa-ti aika-ajoin rohkeutta. Tuskinpa oma harras-tuksenikaan olisi jatkunut parikymppiseksi ja siitä eteenpäin ilman ohjaajien rohkaisua ja vanhemman esimerkkiä siitä, kuinka tanssi voi olla pojillekin kova juttu!

Toiminnan jatkumisen turvaamiseksi tar-vitaan myös uusia ohjaajia. Arvojemme mu-kaan nuorisoseuratoiminta on avointa ja ar-vostavaa, ja siihen on helppo tulla mukaan. Tämän tulisi olla mahdollista myös ohjaaji-en kohdalla ilman että kukaan, varsinkaan

nuori apuohjaaja, kokee jäävänsä yksin ot-tamaan liian suurta vastuuta. Valitettavan usein järjestöissä aktiiviset ja innokkaat toi-mijat, jotka kiltteyttään eivät osaa tai kehtaa kieltäytyä, poltetaan loppuun kohtuuttomal-la työtaakalla. Tästäkin syystä ohjaajien jak-samisesta tulee aidosti kantaa huolta. Har-rastamisen tulee olla hauskaa ja mielekästä, olipa toiminnassa mukana sitten ohjaajana tai osallistujana. Ohjaajat tarvitsevat tukea, joka voi olla esimerkiksi koulutusta, tapaa-misia muiden ohjaajien kanssa tai käytän-nön apua vaikka tapahtumien järjestelyissä. Pienimmillään se on arjen keskellä yksi sa-na yhteisen kerhotunnin päätteeksi: ”Kiitos”. Koska Sinä viimeksi kiitit omaa ohjaajaasi ja kerroit, kuinka tär-keä hän on?

8

Ohjaaja on harrastusryhmän tai kerhon sydän, jonka osaaminen, innostus ja kiinnostus ohjaami-seen ovat toiminnan ytimessä.

Ohjaaja tarvitsee huolenpitoa: koulutusta ja muiden ohjaajien tapaamista, apua ryhmän käy-täntöjen pyörittämisessä sekä tapahtumiin tai koulutuksiin osallistuttaessa.

Yhtä oikeaa ohjaajahuollon tapaa ei ole, vaan jokainen nuorisoseura on omien ohjaajiensa asiantuntija, hyötyen ammattimaisesti tuotetuis-ta tukipalveluista.

Suomen Nuorisoseurojen tavoitteena on olla mer-kittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija vuonna 2020. Nuorisoseurakokouksen hyväksy-mät Kärkihankkeet ovat niitä toimenpiteitä, joilla aiomme tuon tavoitteen saavuttaa. Tämän leh-den teemana on yksi kärkihankkeista – Ohjaajat jalustalla. Strategian ja Kärkihankkeet 2013–2015 -ohjelman löydät kokonaisuudessa osoitteesta

www.nuorisoseurat.fi.

KärkihankeOhjaajat jalustalla

Vuonna 2015…Toiminnassa mukana olevat ohjaajat ovat sitoutuneita ja uusia oh-jaajia on saatu toiminnan piiriin. Sekä kerho- että harrastusalakoh-taista toimintaa vetävien ohjaajien osaaminen on kehittynyt ohjaa-jakoulutusten avulla. Osaamista tukevat laadukkaat materiaalit ja tukipalvelut. Ohjaajahuolto ja -tapaamiset motivoivat ja innostavat ohjaajia, ja jokaisella ohjaajalla on mahdollisuus osallistua koulutuk-seen tai ohjaajahuoltoon vähintään kerran vuodessa.

Toimenpiteet• Kehitämme ja järjestämme ohjaajakoulutusta

• Pidämme huolta ohjaajien jaksamisesta ja virkistäytymisestä ohjaajahuollon avulla

• Motivoimme ja innostamme ohjaajia

• Panostamme uusien ohjaajien rekrytointiin ja perehdytykseen

• Kokoamme ajantasaiset ohjaaja-, harrastus-ryhmä- sekä muut toimintaa tukevat tieto-pankit

• Käynnistämme, ylläpidämme ja kehitämme kulttuurisen harrastustoiminnan palvelukon-septeja

• Mahdollistamme ammattiopettajien, harras-teohjaajien ja seuratoimijoiden yhteistyön

• Kehitämme ja järjestämme kansainvälisyyttä tukevaa koulutusta

KUVA

Jussi Kaijankangas

9

VUODEN OHJAAJAT 2012

-T ANSSIMAAILMA menee niin kovaa vauhtia eteenpäin, että on melkoinen haaste pysyä ajan virrassa mukana. Ohjaaja ei saa juuttua paikalleen, hänen pitää seurata aikaansa ja

uusiutua. Iso haaste on myös poikien saaminen mukaan tanssimaan, sanoo Päivi Herd Nuorisoseura Nuori Iisalmesta.

Päivi tietää tarkalleen, mistä puhuu, sillä hänellä on yli 28 vuo-den kokemus ohjaajana toimimisesta. Ei siis ihme, että vuoden oh-jaajaksi nimeäminen tuli mieluisana yllätyksenä.

– Mukavaa, että pitkäjänteinen ruohonjuuritason uurastus notee-rattiin, hän myhäilee.

PÄIVI HERD:

”Haastavinta on pysyä ajan virrassa”

Päivi Herdin perheessä on tanssinharrastajia jo neljäs-sä polvessa. Tässä Kalenakatin ja Päivin kanssa tytär Iida ja nyt neljävuotias tyttärentytär Vilina.

Päivi on kouluttautunut kansantanssiohjaajaksi Peräpohjolan Opis-tossa Torniossa 1985. Sen lisäksi hän on käynyt monia jatkokursseja, muun muassa Tempoa Tenaviin -ohjaajakoulutuksen. Hän on ohjan-nut tanssijoita vauvasta vaariin, niin lasten kuin aikuisten kansantanssi-ryhmiä ja myös erityisryhmiä, joissa lapset ovat tarvinneet ylimääräistä motorista harjoitusta. Tällä hetkellä hänellä on viikoittain 12 tanssiryh-mää, joista 11 on lapsiryhmiä ja yksi aikuisryhmä.

Ylä-Savon Maakuntajuhlien pääjuhlaan Mansikkaniemelle Päi-vi on suunnitellut ohjelmat ja koreografiat lasten kansantanssin alle kouluikäisten ja kouluikäisten kenttä-ohjelmista vuodesta 1986 lähti-

en aina viime kesään saakka.Mieluisinta Päivi sanoo työssään olevan tanssin ja

leikin perinteen oppimisvalmiuksien vieminen eteen-päin. Myös se tuntuu mukavalta, kun näkee tiitiäisten jännittyneen odotuksen jälkeiset onnistumisen ilmeet. Reissut ja esiintymiset ovat tietenkin kohokohtia ja pieniä porkkanoita harrastukselle.

– Työn kuva on vuosien saatossa muuttunut niin, että vanhemmat ovat lähteneet mukaan lapsensa harrastukseen. Ennen he toivat 3-4 -vuotiaan tans-simaan ja odottivat, nyt vanhemmat tulevat kont-taamaan vauvan mukana. Siinä on haastetta heille-kin, Päivi sanoo.

Päivillä itsellään on viisi lasta, joista neljä on jo ai-kuisia. Lapset ovat olleet osa äidin työtä koko ajan, ensin mukana eväspussi kainalossa, sitten osa heistä apuohjaajina. Periaatteena kouluikäisille oli, että en-sin läksyt, sitten ruoka ja se jälkeen tanssi. Kaksi Päi-vin lapsista on saanut tanssimisesta ammatin. Atte tanssii Rimpparemmissä ja Hilppa on tanssinopettaja.

– Olen aina sanonut, että meillä lapset ovat nimen-omaan päässeet mukaan äidin töihin olivatpa sitten minkä ikäisiä tahansa. Perheenä on oltu osa Nuoriso-seuraa aina 110 lasissa, hän nauraa.

10

VUODEN OHJAAJAT 2012

-T EKEMISEN VAIHTELEVUUS ja se, että pystyy vaikuttamaan omaan työhön. Hyvät yhteistyökaverit ja -kumppanit. Mut-ta ylitse muiden: lapset!

Näin listaa ohjaajan työn parhaita puolia Heli Liimatainen. Hän toimii Keljon Nuorisoseuran iltapäivätoiminnan vastuuohjaajana koululaisten iltapäivätoimintapiste Jälkkärissä.

Helillä on pitkä kokemus kasvattajana toimimisesta Nuorisoseu-rajärjestön parissa, syksyllä lähti 13. vuosi käyntiin. Hän on toiminut vastuuohjaajan tehtävän lisäksi vuosittain ohjaajana alan opiskelijoil-le, kesätyöntekijöille ja harjoittelijoille, sekä KNOPPI-koulutuksen käyneille uusille ohjaajille. Heli tekee yhteistyötä Kalevan Nuorten il-tapäivätoiminnan ohjaajien tiimin kanssa ja järjestää ohjaajatiiminsä avustuksella lapsille kerhoja ja ta-pahtumia, joihin usein myös las-ten vanhemmat osallistuvat.

– Kun aikuinen itse viihtyy työs-sään, se tarttuu lapsiin ja heistäkin on hauskaa olla toiminnassa mu-kana, Heli korostaa.

Toki ohjaajan työssä on huono-jakin puolia kuten työn kuormit-tavuus kiireen keskellä. Silloin jou-tuvat innostavuus ja luovuus lujille.

– Perheiden yhteisen ajan puute ja hektisyys näkyvät sekä koulussa että Jälkkärissä. Lapset ovat välillä levottomia, uupuneita ja riitaisia-kin. Tilanne vielä pahenee, jos lap-siryhmä on liian suuri, Heli kertoo.

Nyt Jälkkärin ryhmässä on 30 lasta ja määrää Heli pitää sopivana. Tällä hetkellä heistä kolme tarvit-see erityistukea.

– Aika paljon on muuttunut

Nuorisoseurajärjestö palkitsee vuosittain Vuoden ohjaajat. Nimityksen tavoitteena on nostaa ohjaajan työn arvostusta tuomalla esiin henkilöitä, jotka nuorisoseuraliikkeessä hoitavat eri-ikäisten harrastustoimintaa. Valinnassa painotetaan ohjaajan pitkäjänteistä työtä kasvattajana, lasten ja nuorten toiminnan osaamista ja työn merkitystä nuorisoseuratoiminnan kehittäjänä.

PÄIVI HERD:

”Haastavinta on pysyä ajan virrassa”

HELI LIIMATAINEN:

”Parasta työssä ovat lapset”

vuosien myötä. Lapset ovat tietenkin lapsia edelleen, mutta kasvatus-kulttuuri on muuttunut. Nyt esimerkiksi halutaan, että jo ekaluok-kalaisilla on kännykät ja pelit, joiden käyttämisestä joutuu sitten il-tapäivällä vääntämään. Mihin eput tarvitsevat kännyköitä, kun he ovat aikuisten seurassa koko päivän ja vanhemmat hakevat heidät Jälkkäristä? Enkä oikein tiedä, onko hyvä vai huono asia, että he tie-tävät maailman menosta entistä enemmän, Heli pohtii.

– Toisaalta, nykylapset ovat reippaita ja sanavalmiita, he pystyvät kertomaan mielipiteensä ja myös tekevät sen. Niin on hyvä: lapsen äänen täytyy kuulua ja heitä pitää kuunnella, mutta aikuinen on se, joka lopulta tekee päätöksen lapsen parhaaksi.

Heli Liimatainen toimii vastuuoh-jaajana koululaisten iltapäivätoi-mintapiste Jälkkärissä.

11

O HJAAJIEN OLOHUONE on ohjaajahuollon malli, joka tarjo-aa ohjaajille tilaisuuden virkistäytymiseen, rentoutumiseen sekä uusien virikkeiden löytämiseen. Tilaisuuksissa ohjaajat

ja ohjaamisesta kiinnostuneet kokoontuvat jakamaan kokemuksiaan ja saamaan vertaistukea sekä kokoamaan uusia ideoita ja virikkeitä ko-tiin viemisiksi.

Ohjaajan rooli harrastustoiminnan mahdollistamisessa on merkit-tävä: hän on toiminnan sydän, joka suunnittelee ja ohjaa ryhmän toimintaa sekä pitää sen kasassa. Suomen Nuorisoseurojen viisikoh-taisessa Kärkihankkeet 2013 – 2015 -toimenpideohjelmassa ohjaa-jatoiminnalla on oma kärkihankkeensa ”Ohjaajat jalustalla”, jonka tavoitteita ovat muun muassa ohjaajakoulutuksen järjestäminen ja kehittäminen, huolehtiminen ohjaajien jaksamisesta ja virkistäytymi-sestä, ohjaajien motivointi ja innostaminen sekä ammattiopettajien, harrasteohjaajien ja seuratoimijoiden yhteistyön mahdollistaminen.

Ohjaajien olohuoneet suunnitellaan yksilöllisesti vastaamaan kun-kin ryhmän ja tapaamiskerran sen hetkisiä tarpeita. Ne voivat sisältää esimerkiksi keskustelua ajankohtaisista asioista, omien ohjaustaitojen analysointia ja vahvistamista, kevyttä liikunnallista tai muuta hyvin-vointiin liittyvää ohjelmaa sekä yhteistä rentoutumista. Tällä tavalla toteutettu ohjaajahuolto ja ohjaajien kohtaaminen edistävät ohjaaji-en motivaatiota ja jaksamista.

Ohjaajien olohuoneen tarkoituksena on järjestää tapaamisia oh-jaajien omilla paikkakunnilla ja tuoda ohjaajahuolto sinne, missä oh-jaajakin on. Kohtaamisia järjestetään eri paikkakunnilla ja lähialueilla sekä tapahtumissa, joihin ohjaajat osallistuvat yksin tai ohjaamansa ryhmän kanssa. Toiminnalle on suunniteltu neljä erilaista runkoa kak-sipäiväisestä tapahtumasta muutaman tunnin työpajaan, joiden poh-jalta toiminta suunnitellaan jokaista kertaa varten erikseen.

OHJAAJIEN OLOHUONEESSA

virkistytään ja rentoudutaan

teksti Anna Ahonen kuvat Jussi Perämäki

Ohjaajien olohuoneeseen ovat tervetulleita kaikki projektien, kerhojen, ryhmien ja tapahtu-mien ohjaajat ja vetäjät, joilla on halua ja moti-vaatiota kehittää ohjaamansa toiminnan lisäksi myös itseään ohjaajana. Tervetulleita ovat myös ohjaajana aiemmin toimineet tai ohjaamisesta kiinnostuneet nuoret ja aikuiset.

Vertaistukea ja vuorovaikutustaPia Vapalahti ja Heli Pelkonen osallistuivat syk-syllä 2012 sirkus- ja hyvinvointiteemaiseen Ohjaa-jien olohuoneeseen. Röykässä aikuisten jumppaa ohjaavalle Vapalahdelle kerta oli ensimmäinen. Sirkus-osiossa askarreltiin sirkusvälineitä ja ope-teltiin temppuja sekä tehtiin lopuksi yhteinen loppurentoutus. Vapalahti piti asiantuntevasta ohjauksesta ja sai ideoita muun muassa omalle jumpparyhmälleen sopivista venyttelyliikkeistä. Tärkeää hänelle oli muiden ohjaajien tapaaminen ja vuorovaikutus heidän kanssaan.

Kerkkoossa kahta Tempoa tenaviin -ryhmää ohjaava Pelkonen puolestaan on osallistunut lähes kaikkiin Uudenmaan Ohjaajien olohuoneisiin. Hänen mielestään olohuoneiden tärkeintä antia ovat kiinnostavat ja uutta oppia tarjoavat koulutusosuudet, tapaamisten virkistävä vaikutus sekä kuulumisten vaihto muiden ohjaajien kans-sa. Hänen seurastaan olohuoneisiin lähtee tavallisesti useampi ohjaaja, joten matkat ovat kuin seuran ohjaajien yhteisiä virkistysretkiä.

Pelkonen on saanut Ohjaajien olohuoneista uusia elementtejä omiin kerhoihinsa. Niin tenava- kuin kansantanssiryhmienkin ohjaa-

12

jat ovat hyödyntäneet sirkuksen teemoja työssään. Sirkusvälineiden askartelua sovel-letaan myös nuorisokahvilan toiminnassa. Useamman ohjaajan osallistuminen hel-pottaa myös ohjaajien yhteistä, seuran si-säistä ohjauksen suunnittelua ja toteutusta.

Eräs harrastajateatterifestivaali Teatte-rilaivalla ohjaajien olohuoneeseen kaksi kertaa osallistunut lasten ja nuorten teat-teriryhmän ohjaaja kertoo saaneensa tapaa-misissa tunteen vertaistuesta sekä uusia ideoita muilta ohjaajilta. Ammattimaisten ohjaajien joukossa harrastuspohjalta toimi-va sai tukea omalle työlleen muiden koke-musten kautta. Tuolla kerralla teemana oli-vat ohjaajan omat vahvuudet. Hän toivoo, että olohuonetapaamisten ideapankkimai-suus ja harrastajaohjaajien osallisuus vah-vistuvat tulevaisuudessa.

Järjestä Ohjaajien olohuone omalla alu-eellasi! Suomen Nuorisoseurojen kotisi-vulle osoitteeseen http://nuorisoseurat.fi/ohjaajille kootaan kevään aikana tietoa ja ohjeita nuorisoseuroissa toimiville ohjaa-jille. Voit myös pyytää ohjaajille suunnat-tua materiaalia Suomen Nuorisoseurojen toimistolta.

13

KUVA

Suomen N

uoriso-opisto

Ohjaajaeiole koskaanvalmis

Taitoja hiotaan peruskursseilla Paukkulassa

teksti Jatta Juhola

KUVA

Suomen N

uoriso-opisto

KUVA

Suomen N

uoriso-opisto

14

– Koko ohjausprosessin perustana ovat ryhmänohjaamisen tai-dot ja ryhmädynamiikan tunteminen. Lasten ryhmien ohjaami-nen on erilaista kuin nuorten ohjaaminen. On näkökulmaeroja siinä, minkälaisia juttuja tehdään, minkä verran ryhmälle anne-taan tilaa vaikuttaa tai minkälaisia aiheita voidaan käsitellä, ker-too teatteriohjauksen peruskurssin vastaava opettaja Janne Lah-tia. Kaikkea tätä peruskurssilla harjoitellaan myös käytännössä.

Ohjaajantyön lisäksi peruskurssilla opiskellaan näyttelijäntyötä, osallistavaa teatteria, dramaturgiaa ja teatterituotannon hallintaa. Peruskurssin tavoitteena on luoda lähtökohdat teatteri-ilmaisun ja esittävän taiteen ammatillisia opintoja varten, mutta myös tarjo-ta uusia työkaluja harrastajateatteritoimintaan ja erilaisten ryhmien ohjaamiseen. Pyrkimyksenä onkin tarjota yksittäisiä opintojakso-ja teatteriohjauksen peruskurssin sisällöistä myös viikonloppukurs-seina.

Ohjaaja ammattinaOhjaajakoulutuksella on Paukkulassa pitkät perinteet. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia on koulutettu kampuksella peräti vuodesta 1923 lähtien. Vararehtori Anne Havukainen pitää monialaisuutta Paukkulan vahvuutena.

– Tutkintoon johtavassa koulutuksessa hyödynnetään peruskurs-seihin sisältyvää osaamista ja sisältöjä, ja vastaavasti tutkintoon joh-tavan koulutuksen ohjausosaaminen on hyödynnettävissä perus-kursseilla. Opiskelijat perehtyvät erilaisiin ohjausmenetelmiin ja ohjaukseen erilaisissa toimintaympäristöissä, Havukainen kuvailee.

Kuvassa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opiskelijat perehtyvät erilaisiin ohjausmene-telmiin.

Liikunnanohjauksen peruskurssin opiskeli-joita syksyllä 2012.

T ÄTÄ MIELTÄ ON Noora Nousiainen, joka toimii liikun-nanohjauksen peruskurssin vastaavana opettajana Pauk-kulassa, Suomen Nuoriso-opistossa.

– Ohjaustaidoissa voi kehittyä, mutta kehittyminen edellyttää si-tä, että omaa tekemistään pystyy tarkastelemaan kriittisesti, reflek-toiden. Vuorovaikutustaitoja voi opiskella ja esiintymistaitoa hioa, mutta myös omaa asiantuntijuutta pitää päivittää jatkuvasti, Nou-siainen korostaa.

Hyvän ohjaajan tärkeimmät ominaisuudet voi Nousiaisen mu-kaan tiivistää muutamaan.

– Asiantuntijuus ja läsnäolo ovat keskeisiä. Mitä enemmän oh-jaustilanteeseen liittyy vuorovaikutusta, sitä enemmän ryhmädyna-miikan ymmärtäminen korostuu.

– Läsnäolo edellyttää heittäytymistä tilanteeseen, mutta kuiten-kin niin että ohjaajalla pysyy langat käsissä koko ajan, Nousiainen painottaa.

Liikunnanohjauksen peruskursseilla näitä taitoja on opiskeltu jo kahden ryhmän voimin. Syksyllä koulutus aloitetaan koko luku-vuoden mittaisena.

Menetelmäopintoja teatterinohjaukseenMyös toista vuotta tarjolla ollut esittämistaiteen koulutus painottuu syksystä alkaen ohjaajuuteen. Teatterinohjauksen peruskurssin ope-tussuunnitelmaa on työstetty yhteistyössä Opintokeskus Kansalais-foorumin, Suomen Harrastajateatteriliiton ja Nuorisoseurojen teat-teritoimikunnan kanssa.

KUVA

Tomm

i Närhi

Syksyllä käynnistyvät lukuvuoden mittaiset peruskurssit Paukkulassa, haku 31.7.2013 mennessä:

• Liikunnanohjaus• Teatterinohjaus• Mediatuotanto• Tanssi

LISÄTIEDOT www.paukkula.fi

15

R AMPPIKUUME! - valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä ja ko-kea nuorisoteatteriryhmien esityksiä Mikkelissä 26. – 28.

huhtikuuta 2013.Nuorisoteatteripäivien katselmuksessa nähtävät

esitykset valitaan hakemusten perusteella kahteen sar-jaan. Katselmuksen esityksiä palkitaan molemmissa sarjoissa erilaisin painotuksin. Jaossa on Ramppi-kuume-kiertopalkinto ja 1000 euron rahastipendi, Leimahdus-stipendi (500 €) sekä joukko kannus-tusstipendejä. Esityshaku päättyy 28. helmikuuta.

Katselmuksen esitykset valitsee tänä vuonna Mikkelin kaupunginteatterinjohtaja Mika Nuo-jua ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Janne Lahtia. Nuorten omaa ääntä valinnoissa edustaa Suo-men Nuoriso-opiston esittämistaiteen linjan opiskelijat.

Suomen Nuoriso-opistolla Paukkulassa järjestettävä tapahtuma on suunnattu 13 – 20 -vuotiaille teatteriharrastajille ohjaajineen. Kaikille avointen esitysten lisäksi ohjelmas-sa on alan koulutusta teatteriammattilais-ten ohjauksessa muun muassa näyttelijän-

Ramppikuumeen esitykset valitaan Mika Nuojuan johdolla

HAKUOHJEET & LISÄTIETOJA www.ramppikuume.net

LISÄTIETOJAJaakko Hanhela kulttuurituottaja

Suomen Nuoriso-opistoPaukkulantie 22,

50170 MikkeliPuh. 044 416 2418

jaakko.hanhela@sno.fiwww.sno.fi

työ-, improvisaatio-, tanssi-, sekä akrobatia-työpajoissa. Myös esitysten ohjaajille järjestetään oma ohjaajien olohuone työpaja. Viime vuonna Ramppikuume kokosi Mikkeliin yli 200 innostunutta ja lahjakasta te-atteriharrastajaa.

Tanssin työpajassa lajeina olivat street, breakdance ja showtanssi.

16

RAMPPI

KUU ME

VALTAKUNNALLISET NUORISOTEATTERI-PÄIVÄT

MIKKELISSÄ26.-28.4.2013

ramppikuume.net

17.

Ramppikuumeen tuottavat: Suomen Nuoriso-opisto yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat, Nuori Kulttuuri -säätiö, Opintokeskus Kansalaisfoorumi, Satakunnan Nuorisoseurojen liitto.

ESITYSHAKU

28.2.MENNESSÄ

17

nuori

so.hel.fi /teatris

24.–26.5.13

N U O R T E N V A L T A K U N N A L L I N E N T E A T T E R I K A T S E L M U S

www.nuorikulttuuri.fi

nuori

so.hel.fi /teatris

24.–26.5.13

N U O R T E N V A L T A K U N N A L L I N E N T E A T T E R I K A T S E L M U S

www.nuorikulttuuri.fi

18

Y HTEISTYÖSSÄ SUOMEN NUORISOSEUROJEN kanssa Suo-men Elokuvakontakti on aloittamassa uutta elokuviin liittyvää Kinoboxit-kerhotoimintaa. Voit järjestää oman

elokuvapäivän tai elokuvakerhon, joka kokoontuu useampana kertana tai käyttää elokuvaa muun kerhotoiminnan ohessa ikään kuin inspiraationa.

Kinoboxit koostuu nimensä mukaisesti elokuvapaketeista, jois-sa on kotimaisia lyhyt- ja dokumenttielokuvia sekä niihin liittyviä tehtäviä, joita voi käyttää apuna elokuvista keskusteltaessa tai nii-tä tehdessä. Boksit on helppo ottaa käyttöön ja niitä voi myös va-paasti muokata omalle ryhmälleen sopiviksi.

KINOBOXIT– elämää ja elokuvaa boksissa ja sen ulkopuolella

Kinoboxien tarkoituksena on näyttää valtavirrassa vähän nähty-jä kiinnostavia elokuvia, keskustella niistä sekä innostaa tutus-tumaan elokuvien tekemiseen. Elokuvan kautta pääsee kurkista-maan jonkun toisen ihmisen maailmaan, mihin normaalisti ei ole pääsyä tai voi kokea monenlaisia yllättäviäkin tunteita. Elokuvat kertovat monta erilaista tarinaa elämästä ja elokuvista itsestään.

Keväällä kerkiää vielä osallistumaan, mutta kannattaa ottaa yh-teyttä mahdollisimman pian ja ilmoittaa, mikä paketti kiinnostaa ja minkä ikäisistä kerholaisista on kysymys.

ELOKUVABOXIT • Mitä jälkeemme jää: kierrätys, ympäristö, metsä • Vieraassa maassa: monikulttuurinen Suomi,

maahanmuutto, yhteiskunta • Nuoruuden kohinaa: tasa-arvo, aikuiseksi kasvaminen,

ystävyys • Huumoripläjäys: humoristisia lyhytelokuvia • Welcome to Finland: lyhytelokuvia Suomesta ja

suomalaisuudesta • Lyhäriraati: poikkileikkaus kotimaiseen lyhytelokuvaan.

Elokuvia voidaan leikkimielisesti pisteyttää ja samalla he-rätellä sisällämme asuvaa elokuvakriitikkoa.

Tule kuulemaan ja keskustelemaan käytännön elokuvakasvatuksesta Suomessa!

SUOMEN ELOKUVAKONTAKTI RY järjestää yhteistyössä Tampe-reen elokuvajuhlien kanssa seminaarin, jossa esitellään useita elokuvakasvatukseen liittyviä käytännönläheisiä projekteja ja

toimintaa sekä keskustellaan elokuvakasvatuksen uusista tuulista alan asiantuntijoiden kanssa. Seminaari on tarkoitettu kaikille elokuvakas-vatuksesta kiinnostuneille, mutta erityisesti lasten ja nuorten parissa työskenteleville opettajille ja ohjaajille.

Luennoimassa on Richard Raskin Århusin yliopistosta Tanskasta, jossa hän opettaa estetiikan ja viestinnän laitoksella. Hänen erityis-alaansa on tarinankerronta ja tarinan rakentaminen, lyhytelokuvat se-kä TV-mainokset.

Käytännön elokuvakasvatuksesta on paikan päällä kertomassa mm. Suomen elokuvakontakti ry, Pirkanmaan elokuvakeskus, Tam-pereen Mediakoulu, Kinoboxit-hanke, Ihmefilmi, Koulukino ja Kaikki kuvaa -sivusto. Lisäksi tarjolla on tietoa monista muista elo-kuvaprojekteista. Seminaari päättyy paneelikeskusteluun, johon myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua.

Keräämme tietoa myös teidän mahdollisista elokuvaprojekteistan-ne. Kerro projektistasi ilmoittautumisen yhteydessä, niin voimme ja-kaa seminaarissa esimerkkejä onnistuneista elokuvaprojekteista tai ka-rikoista, joita välttää.

Varaa paikkasi pian, koska paikkoja on rajoitetusti. Sitovat ilmoit-

KINOPÄIVÄ – elokuvakasvatusta käytännössäSeminaari Tampereen elokuvajuhlilla torstaina 7.3. klo 9.30 –16.00

tautumiset osoitteeseen kinoboxit@elokuvakontakti.fi. Ilmoittautu-minen päättyy torstaina 28.2. Osallistumismaksu 10 € maksetaan pai-kan päällä.

Kerro ilmoittautumisen yhteydessä haluatko lounasvarauksen, sekä mahdollisesta erityisruokavaliosta. Lounas on omakustantei-nen. Tietoa hotellivaihtoehdoista saat ilmoittautumisvahvistuksen yhteydessä.

Seminaari järjestetään Werstaan auditoriossa, Väinö Linnan aukio 8, 33210 Tampere. Lisätiedot ja aikataulut tarkentuvat lähiaikoina www.elokuvakontakti.fi ja www. tamperefilmfestival.fi.

Seminaarin järjestävät:Suomen elokuvakontakti ry yhteistyössä Tampereen elokuvajuhlien kanssa. Seminaari on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitta-maa Kinoboxit-hanketta.

LISÄTIETOJAChrista Prusskij

Tuottaja christa.prusskij(a)elokuvakontakti.fi

www.elokuvakontakti.fi Suomen elokuvakontakti ry / KINOBOXIT

Pohjoisranta 20 B 23 00170 Helsinki

Puh. 046 596 9128

LISÄTIEDOTTuottaja

Christa PrusskijKinoboxit/ Suomen elokuvakontakti ry

Puh. 046 596 9128christa.prusskij@elokuvakontakti.fi

19

T OUKOKUUSSA 2012 kolme teatterinharrastajaa sai Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissin johtokunnalta yllättävän suostumuk-sen. Kyllä, tehkää teatteria! Ilman ryhmää, rahoitusta, näytel-

mää, esitystilaa – ilman mitään. 30-vuotias kesäteatteri osoitti ennakko-luulottomuutensa luottamalla nuoreen energiaan ja harrastajiinsa. On kulunut lähes päivälleen kahdeksan kuukautta ja Minne huuto ei kan-na –musikaalin ensi-ilta on pian.

Keitä olemme?Meitä on kolme: Anna Huotari (20), Frida Rajaniemi (19) ja Riku Mäkelä (20). Sen lisäksi, että olemme ystäviä keskenämme, yhteistyö toimii hyvin myös osaamistemme tähden. Anna opiskelee kulttuuri-tuotantoa, Frida on tehnyt jo useampaan eri näytelmään koreografiat ja tämä on muusikoksi valmistuvan Rikun neljäs musikaali, johon hän on säveltänyt kappaleita. Teatterissa syntynyt yhdessä tekemisen ilo va-kuutti meidät, että pystymme tähän, jos haluamme.

Ryhmä ja näytelmäOhjaustiimin tapaan ryhmän neljätoista 15-21-vuotiasta teatterinhar-rastajaa ovat Kulissin lastenryhmän kasvatteja. Elokuussa 2012 koottu ryhmä tarjoaa tekijöilleen mahdollisuuden päästä tekemään vakavam-paa ja kokeilevampaa teatteria. Lähtökohta tähänkin produktioon on kuitenkin Kulissin perinteitä kunnioittava: teatteri yhdistyy musiikkiin ja tanssiin, jotka vievät tarinaa eteenpäin.

Tästä kaikki lähtiMinne huuto ei kanna –musikaalin teksti syntyi ilman olemassa

olevaa pohjakertomusta ja sen myötä näytelmällä on aivan oma maa-ilmansa. Sadunomainen tarina on kuvaus neljästätoista hahmosta, jot-ka joutuvat keskelle maailmanloppua. Näytelmä pohtii, miten ihmiset reagoivat paineeseen ja pelkoon. Vaikka teksti on ohjaustiimin käsialaa, ovat nuoret saaneet vaikuttaa omien hahmojensa tarinaan ja sitä myö-ten myös näytelmän tapahtumiin. Harjoitusten ja näytelmän valmistu-misen edetessä ohjaustiimi käytti syksyn mittaan aikaa myös hankeha-kemuksen kirjoittamiseen.

HankeKuulimme Youth in Actionin nuorisoaloitteista kesän alussa Keski-Suomen Nuorisoseurojen työntekijöiltä Riina Kylmälahdelta ja Ai-mo Walamieheltä. Heidän avustuksellaan haimme onnistuneesti 6100 euron rahoitusta EMPTY-hankkeelle (Ei Mitään Postmodernia Tai-deshaissea –Yhteisö). Hankkeen tarkoitus on levittää itse tekemisen iloa ja mahdollisuuksia muillekin, sekä kehittää alueen nuorisoteatteritoi-mintaa. Jyväskylässä on paljon nuoria innokkaita teatterinharrastajia ja paljon hyviä mahdollisuuksia harrastaa teatteria. Tavoitteenaamme on löytää paikka, jossa nämä kaksi kohtaavat. Hankkeen puitteissa järjes-tetäänkin 18. helmikuuta Nuorisoteatteritapaaminen, jossa aiheesta on tarkoitus keskustella.

Tervetuloa mukaan!

teksti Anna Huotari kuvat Riku Suonio

20

KUN KESÄN LOPUSSA kuulin alkavasta teatteriprojektista, olin heti kiinnostunut. Neljäs vuoteni Kulissin lastennäytelmien pa-rissa oli alkamassa, ja olin jo jonkin aikaa kaivannut muunkin-

laista teatteriharrastusta. Sähköpostiini tullut ilmoitus EMPTY-projek-tista mainitsi vakavamman teatterin, kokeilevamman ohjauksen, hyvän ryhmähengen ja Muumi-kirjat – eikä tätäkään kaikkea olisi tarvittu, et-tä olisin halunnut mukaan. Olin siis enemmän kuin innoissani, kun sain kuulla pääseväni mukaan tähän seikkailuun.

Kävin KNoppi-koulutuksen vuosi sitten talvella saadakseni valmiuk-sia kerhonojaajana toimimiseen. Suunnittelimme siellä omaa kerhoa, jota haluaisimme alkaa vetämään. Aiemmin olin vain ohimennen aja-tellut, että olisipa hauska pitää teatteri- tai puuhakerhoa lapsille, mut-ta kun asiantuntevat ihmiset oikeasti antoivat tietoa ja ohjeita tämän-tyyppisen projektin suunnitteluun, tunsin olevani askeleen lähempänä haavetta. Onko tällainen oikeasti mahdollista?

Ajatus siitä, että Kulissin kasvatit - siis vähän niin kuin minä muuta-man vuoden päästä - voisivat vain päättää, että haluavat tehdä teatte-ria ja pelkästään siltä pohjalta oikeasti luoda teatteria, tuntui hurjalta ja ihanalta. Ilman harjoitus- tai esitystilaa, käsikirjoitusta, musiikkia ja rahoitusta ollut ideansiemen on kasvanut todeksi. Unelmat toteutu-vat, on mielessäni pyörinyt EMPTYn alusta saakka. Ohjaajiemme esi-merkkiä seuraten kuka tahansa nuorihan voisi vain ryhtyä tuumasta toimeen ja oikeasti saada aikaan uskomattomia asioita. Tämähän on mahdollista!

On ollut sanoinkuvaamattoman uskomatonta olla mukana tässä iha-nassa teatteriproggiksessa. Se on antanut paljon enemmän kuin osasin kuvitellakaan – mikään ei voita sitä tunnetta, kun istumme ringissä lau-laen loppulaulua ja kaikilla on kyyneleet silmissä. Tämä on todellista; tämä on teatteria.

Mia Leppänen

HANKEFAKTAA

• nuorisoaloite: jonkin aiheen ympärillä oleva nuorten oma projekti, kuten kam-panja, tapahtuma, julkaisu tai sarja tem-pauksia

• hyödyttävät aina tekijöiden lisäksi myös muita ihmisiä tai yhteisöä

• tekijöinä vähintään neljä nuorta• haku kolmesti vuodessa:

1.2., 1.5. ja 1.10.• projektituen lisäksi hankkeelle saadaan

1100 euroa ohjaajan palkkaa varten

työntekijöiltä Riina Kylmälahdelta ja Aimo Walamieheltä

21

L ASTEN KALENOIDEN pääjuh-lan käsikirjoitus on ensim-mäistä kertaa alusta lop-

puun lasten oman luomistyön tulosta. Vielä käsikirjoitus ei ole täysin valmis vaan sitä työstetään edelleen pitkin kevättä. Näy-telmäharjoitukset alkavat maa-liskuussa. Tulos nähdään Lap-peenrannan urheilutalon salissa kesäkuun yhdeksäntenä päivänä.

Valmis käsikirjoitus on pit-kän ja sekä lapsille että ohjaajal-le haastavan prosessin tulos. Pro-sessi alkoi viime keväänä, kun teatteri-ilmaisun ohjaaja Johan-na Juslin näytti lappeenrantalai-sille lapsille ja nuorille erilaisia kuvia. Niistä lapset kehitte-livät yhdessä useita maa-ilmoja kuten saamelaisen luonnonjumaluuden, tu-houtumassa olevan Itämeren pohjan ja keskiaikaisen Turun näkymän. He miettivät konkreettisen ongelman, joka täytyisi ratkaista juonenkulun keinoin. Tapaamiskerroilla nousi esiin kysymys, kuka kulkisi näissä maailmoissa.

Sittemmin tarinan juonta on viety eteenpäin pääasiassa Imatralla Irti-teatterin Pippuri-ryhmän harrastajien voimin. Ryhmä koostuu 9-13 -vuotiaista. Keskeisiä rooleja lopullisessa esityksessä tulee ole-maan noin 15.

– Käsikirjoituksen tekemistä tällä tavalla kutsutaan devising-mene-telmäksi. Tuloksena on jotakin ennennäkemätöntä, sillä näin luotu-na näytelmästä tulee OMA. Tekijät ja esitys todella kohtaavat, ja se näkyy myös yleisölle, Juslin sanoo.

Nyt syntyneessä käsikirjoituksessa tarina kulkee ja polveilee kuin kalevalainen taru ikään. Kun juonta alettiin luoda, päähenkilönä oli Väinämöinen, jonka matka kulki perinteisissä mytologioissa. Tarinan vähitellen kehkeytyessä Väinämöinen vaihtui nykyajan siivoojaan. Hahmo siivoaa toimistoa parhaansa mukaan, mutta despoottimai-nen pomo ei ole tyytyväinen. Työssään ponnisteleva siivooja sam-muttaa illalla ihan hyvää hyvyyttään kaikki käyntiin jätetyt tietoko-neet. Silloin käy huonosti, kaikki tiedot katoavat.

teksti Greetta Lamminen kuva Laura Seppänen

Väsynyt siivooja istahtaa toimistotuoliin miettimään, mikä nyt neuvoksi - ja nukahtaa. Unessa oraakkeli kertoo siivoojalle, että kaik-ki tuo koneissa ollut tieto oli aivan tyhjänpäiväistä, merkityksetöntä. Oraakkeli lähettää siivoojan kysymään neuvoja Antero Vipuselta, tie-täjältä, jolla on hallussaan arvokkaita ikiaikaisia tietoja.

Niin siivooja lähtee matkaan ja saapuu neljään erilaiseen maail-maan, joista hän hakee pysyvää tietoa, jotakin elämässä todella oleel-lista ja tärkeää. Matkalla käydään esimerkiksi lavatansseissa, joissa selviää, ettei pidä katsoa vain ihmisen ulkonäköä vaan tärkeintä on ihminen itse. Muun muassa tämä oivallus on siis lähtöisin 13-vuoti-aan omista ajatuksista.

Eri maailmoissa kulkeminen ja samalla koko esitys päättyy 1500-lu-vun Turun torille suureen joukkokohtaukseen, jonka esittäjinä on sa-toja eri-ikäisiä lapsia ympäri Suomen.

Vapaa tietosanakirja Wikipedian mukaan arvellaan, että Antero Vipusen alkuhahmo on lainattu Kalevalaan saamelaisista tarinois-ta, joissa käytiin noita Antereeuksen haudalla hakemassa tietoja.

22

teksti Greetta Lamminen piirrokset Anita Polkutie

”Onko siellä joku kilpailu?”TÄÄLTÄ TULLAAN LAPPEENRANTA

OULUSTA LASTEN KALENOIHIN matkaa kaksi bussilastillista innokkaita, ensikerta-laisia osallistujia. Kuume on jo nyt kova,

vaikka aikaa kesäkuuhun on. Eniten odotetaan pää-syä esiintymään isossa joukossa. Oikein pääjuhlaan, oikean yleisön eteen!

Oulunsalon Nuorisoseurasta mukaan on lähdös-sä kaksi ryhmää, 14 iältään 7-11 -vuotiasta lasta Kep-posista ja kymmenkunta 5-6 -vuotiasta Kikatuk-sesta. Nuorisoseura Vilikkaasta Oulusta lähtee 4-7 -vuotiaita tanssiryhmä Hyrrän jäseniä. Lapsia luot-saa heidän ohjaajansa, tanssinopettaja (AMK) Han-na Poikela. Koska lapset ovat vielä kovin nuoria kolmen päivän reissulle, toinen bussillinen täyttyy-kin huoltajista ja apuohjaajista.

Valmistautuminen Kalenoihin on vasta hiljalleen alkamassa, ensin täytyy hioa kuvioita toukokuista maakunnallista katselmusta varten. Samalla Keppo-set harjoittelevat jo kuitenkin sottiisin askelta pääjuh-lan Jänkäsottiisia varten. Harjoituksia on tunti kerran viikossa, mutta lähempänä tapahtumaa tahti tiivistyy.

Toukokuussa äitien ja muiden huoltajien on määrä ottaa ompelutarvikkeet esille ja panna koneet hyrräämään. Ison joukon esiintymisasujen tekemi-nen vaatii tietenkin myös ison työn tukijoukoilta. Ilman heitä lasten matkasta ei tulisi mitään.

Tieto tulevasta matkasta kutkuttaa kepposlais-

ten mieliä ja pyörii puheissa vähän väliä. Ohjaaja saakin vastata yhä uudelleen samoihin ky-symyksiin: ”Saadaanko me ihan totta matkustaa koko po-rukka?”, ”Eikö siellä ole kilpai-lua?”, ”Saako siellä valvoa myö-hään?”.

No, myöhään ja myöhään… Siihen ei tässä jutussa oteta kantaa.

– Yhteismajoitus on koululla ja kovasti Kepposet odottavat, että pääsevät makuupussiin kihisemään, Poikela naurahtaa.

– Ohjaajahan on myös matkanjohtaja ja näin pienten kanssa matkustettaessa on todella paljon huomioon otettavia asioita. Valmistaudun kuiten-kin luottavaisin mielin, hän sanoo.

Poikela on itse tanssinut kolmevuotiaasta lähti-en ja opettanut aikuisiällä tanssia Tempoa Tenaviin -ryhmistä 70-vuotiaisiin saakka. Monta matkaa on tullut tehtyä ja festivaalit ovat tulleet tutuiksi. Yksi on kuitenkin jäänyt käymättä: Lasten Kalenat.

– On mielenkiintoista nähdä ja kokea tapahtu-ma, joka on profiloitunut pelkästään lapsiin. Kale-nat on meille kaikille hyvä porkkana kevätkauden päätteeksi, hän sanoo.

TYÖPAJOJA JOKA LÄHTÖÖN Eri-ikäisille osallistujille suunnitelluissa työpajoissa on mistä valita. Voi opetella tanssia vaik-kapa Koputtaen karjalaisesti, valssaten villisti, polkaten pippurisesti tai kokeilla kädentaito-ja tekemällä Pohjan akan batiikkia. Tai voi tasapainoilla Joukahaisen jalannostoa ja Ilmari-sen ilmaveiviä. Karjalan emännän piirakkaverstaassa valmistuvat karjalanpiirakat.

Viimeisimmät tiedot Lasten Kalenoiden valmisteluista ja työpajoista löytyvät tapahtuman kotisivuilta www.lastenkalenat.fi sekä Facebookista.

6.– 9.6.2013

23

Folkkia rajattomastiF OLKIN FESTIVAALIKAUSI avattiin 11.–12.1.2013 rajoja rikkoen

Folklandia-risteilyllä. Laiva täyttyi jo 18. kerran kansanmusiikin ja -tanssin ystävistä. Suomen lisäksi esiintyjäryhmiä ja esiinty-

jiä oli mukana Belgiasta, Englannista, Kroatiasta, Latviasta, Ruotsista ja Virosta.

Folklandialla liikuttiin rajattoman riehakkaasta tunnelmasta kau-niin lyyrisiin sointuihin, sillä esiintyjiä ja esiintymisiä oli monipuoli-nen kattaus. Risteilyllä nautittiin muun muassa harmonikkataiteilija Maria Kalaniemen, Timo Alakotilan, Arto Järvelän ja Timo Mylly-kankaan herkästä ja taidokkaasta soitosta, ja hervoton brittiyhtye The New Rope String Band viihdytti ja nauratti risteily-yleisöä.

Uutta kotimaista tanssipoljentoa risteilylle toi tanssiryhmä Väke-väKollektiivi sekä koreografi Marjo Kuuselan teos Naisia ja laukkuja.

Nuorta ja energistä tanhua nähtiin, kun kansantanssiryhmät Kimurant-ti Lappeenrannasta ja ISOn Tanhuujien Juntu Jyväskylästä valloittivat Ocean Clubin tanssilattian ja kotimaista tanssitaitoa edustivat myös muun muassa Motoran Livakat ja Pelmakat. Kansainvälistä tanssitaitoa ja osaamista nähtiin kroatialaiselta kansantanssiryhmä Tenalta.

Ruotsista mukana oli villiä gypsypunkkia soittava Räfven ja Vi-rosta maaginen tulifolkin taituri virolais-ukrainalainen Svjata Vatra. Suomea folkloreristeilyllä edustivat etnistä nordgrass-iloittelua tarjon-nut uuden kansanmusiikin yhtye Frigg ja räväkkä live-bändi Tsuumi Sound System.

Folklandia-risteilyllä laivaan oli lastattu 3000 risteilyvierasta, joista esiintyjiä oli 1 000 kuudesta eri maasta. Folklandiaa oli toteuttamassa 54 valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävää organisaatiota.

• Tämän vuoden Folklandian kummiyhtye on Hyvinkään kansantanssijoiden Usva.

• Vuoden 2012 kansanmusiikkilevy -palkinnon saivat Frigg (Polka V), Jaakko Laitinen & Väärä raha (Yö Rovaniemellä) ja Kardemimmit (Autio huvila).

• Vuoden Wäinö 2013, kansanmusiikin tai -tanssin alalla ansioitunut henkilö, on kanteletaiteilija Arja Kastinen.

• Vuoden 2013 nuori pelimanni on Tradikaali-yhtye. Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe valit-sevat vuosittain tämän tunnustuksen saajan.

• Kultakantele eli Kanteleliiton ns. elämäntyöpalkinto luovutettiin Yleisradion toimittaja Sirkka Haloselle.

• Kanteleliiton Vuoden kantele -tunnustus myönnet-tiin PRO Kaustinen ry:lle.

KUVAT Petri Kivinen

24

N UORISOSEUROJEN MAAKUNTAJUHLAT ovat Pohjois-Poh-janmaan Nuorisoseurojen Liiton tärkein tapahtuma, jolla on jo yli 60 vuoden perinteet. Ensi kesänä juhlat järjeste-

tään kesäkuun lopussa Hailuodossa, jonka nuorisoseura viettää tänä vuonna 120-vuotisjuhlaansa.

Hailuoto on Perämeren suurin saari ja sinne matkataan kesäisin lautalla, mikä tekee juhlista entistä mielenkiintoisemmat.

Juhlat eivät ole yksinomaan nuorisoseuralaisten tapahtuma vaan ohjelmatarjonta suunnataan kaikelle kansalle. Juhlien järjestelyissä ovat mukana kunnan eri järjestöt, seurakunta ja Hailuodon kunta.

Alustavaan ohjelmaan on suunniteltu muun muassa huivipol-ku, arvoseminaari, sekä päättäjien ja kuntalaisten keskustelupaik-ka. Perinteeksi muodostunut terveydenedistämispalkinto luovute-taan taholle, joka on edistänyt kansanterveyttä merkittävällä tavalla. Palkinto on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Poh-janmaan Nuorisoseurojen Liiton yhteinen tunnustus. Lasten leiri ja lasten valokuvauskilpailu on niin ikään suunnitteilla.

Pohjois-Pohjanmaalla on järjestetty maakuntajuhlia katkeamatto-

mana ketjuna jo vuodesta 1942 lähtien. Ensimmäinen Pohjois-Poh-janmaan nuorisoseurojen yhteinen juhla tosin pidettiin jo vuon-na 1902 Limingassa. Sen jälkeenkin erilaisia kesäjuhlia järjestettiin, mutta maakuntajuhla-nimitys vakiintui sotien jälkeen. Tapahtuma on tärkeä voimannäyte järjestön jäseniltä ja osoittaa, että nuoriso-seuroilla on yhä tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Järjestö-jä, joilla on resursseja vastaavaan, ei ole monia.

Pohjoispohjalaisten nuorisoseurojen maakuntajuhla elää ja muun-tuu ajan hengen mukaan säilyttäen ja siirtäen uusille sukupolville sellaista perinnettä, mikä on säilyttämisen arvoista, luoden samanai-kaisesti uutta, tässä ajassa kiinni olevaa juhlakulttuuria.

Nykyisessä toimintamallissa korostuu maakunnallisen ohjelma-tarjonnan lisäksi paikallisuus. Maakuntajuhlan rikkaus onkin, että tapahtuma saa joka kerta erilaisen luonteen paikallisine erityispiir-teineen ja ohjelmansuorittajineen.

Maakuntajuhlat ovat keränneet parhaimmillaan lähes 10 000 osanottajaa. Keskimäärin tapahtumaan on osallistunut noin 2 000 henkilöä.

Pohjoispohjalaisilla maakuntajuhlat Hailuodossa

teksti & kuva Timo Nevanperä

25

P AUKKULAN KULTTUURIKAMPUS Mikkelissä toimii näyttä-mönä vuoden alusta käynnistyneelle Teatterin osaamiskes-kus -hankkeelle. Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämällä

EU:n rakennerahastotuella osarahoitetun hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa Mikkeliin valtakunnallinen, verkostomainen Teatterin osaamiskeskus. Osaamiskeskus kehittää esittävien taiteiden harras-tusedellytyksiä tarjoamalla koulutusta ja palveluja niin teatteritoi-minnan järjestäjille kuin harrastajillekin. Teatterin osaamiskeskus tuottaa tukipalveluja koko harrastajateatterikentälle.

Hankkeen kohderyhmää ovat esittävien taiteiden harrastajien lisäksi harrastajakentällä toimivat ammattilaiset ja taidekasvatta-jat, teatteri- ja sirkustoiminnan järjestäjät, kesäteatterit, kulttuuri-sen nuorisotyön koulutuksen tuottajat sekä välillisesti myös kuntien kulttuuri- ja nuorisotoimet.

Teatterin osaamiskeskus tuottaa palveluja, koulutusta ja neuvon-taa paikallisille ryhmille ja yhdistyksille, joilla on olemassa tai kiin-nostusta järjestää teatteritoimintaa alueellaan. Osaamiskeskuksen myötä taiteen harrastusmahdollisuudet ja sen hyvinvointia edistä-vät vaikutukset ovat yhä useamman nuoren ja aikuisen ulottuvilla.

Teatterin osaamiskeskus edistämään esittävän taiteen harrastusedellytyksiä

LISÄTIEDOT Jatta Juhola, projektipäällikkö

Puh. 044 416 2425jatta.juhola@sno.fi

Suomen Nuoriso-opistoPaukkulantie 22, 50170 Mikkeli

Hankkeen taustalla on valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön uudelleen organisoituminen. Pelkästään nuorisoseurajärjestön puit-teissa toimii yli 300 teatterin harrastusryhmää, joissa on lähes 5000 aktiivista harrastajaa. Teatterin osaamiskeskus -hanketta toteuttaa ja hallinnoi Suomen Nuoriso-opisto, yhteistyökumppaneina hank-keessa ovat Suomen Nuorisoseurat ja Mikkelin kaupunki. Hanke päättyy 31.3.2014.

Esiintymään Kaustiselle!Kaustisen 46. kansanmusiikkijuhlat järjestetään 8.– 14.7.2013 ja paikalle toivotaan jälleen satoja

kansanmusiikki- ja kansantanssiryhmiä!

Valtaosa Kaustisen esiintyjistä saapuu juhlille talkoohengessä ns. pelimanniehdoin. Pelimanniehtojen mukaan virallisiksi esiintyjiksi

valituille pelimanneille ja esiintyjäryhmille tarjotaan keikkojen lisäksi viikon festivaaliranneke sekä etuja majoituksen ja ruoan osalta.

Esiintyjäryhmät voivat hoitaa ilmoittautumisensa sähköisesti kaustinen.net-verkkosivujen kautta tai postitse.

Ilmoittautuminen tulee tehdä 31.3. mennessä! Paperista ilmoittautumislomaketta ja lisätietoja pelimanniehdoista

voi tiedustella pelimannivastaava Heta Kaistolta numerosta 040 3582 198 tai osoitteesta pelimannit@kaustinen.net

Tervetuloa mukaan tekemään pieneen kylään suurta juhlaa!

26

H

-kiltaNuorisoseuratyön tueksi perustettiin vuonna 1954 Suomen Nuo-

rison Tuki – säätiö, joka vuodesta 1966 alkaen myönsi ”rajoi-tetun määrän erityisiä Hermannin ja Hermanskan arvonimiä”. Arvonimen alkuperä pohjautuu Helsingin kaupungissa Her-mannin kaupunginosassa 1900‐luvun alussa toimineeseen nuo-risoseuraan, jonka puheenjohtajalla Aleksanteri Salavalla oli ta-pana päättää keskustelut lausumaan: ”Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan!”

Lauantai 13.4.11.00 Saapuminen ja keittolounas, lomahotelli Keurusselkä12.00 Kokous, Keurusselkä14.30 Kokouskahvit. Keurusselkä16.30 Päivällinen, Keuruun pappila19.00 Iltamat Männistön nuorisoseurantalolla

Sunnuntai 14.4.8.00 Aamusaunat8 – 9.00 Aamupala9.15 Lähtö jumalanpalvelukseen Pihlajaveden

uudelle kirkolle10.00 Jumalanpalvelus11.00 Seppeleen lasku sankarihaudoille11.30 Kirkkokahvit Pihlajaveden nuorisoseurantalolla12.30 Käynti erämaakirkolla ja opastettu kiertoajelu14.30 Välipala. Näkemiin, tapaamisiin!

Tiedustelut ja ilmoittautuminen 28.3.2013 mennessäJorma Rantakömi, puh. 0400 243 607Keski-Suomi Nuorisoseurat/ H-kiltaAsemakatu 6, 40100 JYVÄSKYLÄkeski-suomi@nuorisoseurat.fi, puh. 0400 207 769

Osanottajapaketti: 90,- joka sisältää kokouspaketin:– Materiaalit, yllä mainitun ohjelmat ruokineen.– Ei-majoittuvilta veloitetaan keittolounas ja päiväkahvi erikseen.

Osanottajapaketit maksetaan tilille:KSOP FI09 5089 0520 015226 28.3.2013 mennessä.

”Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan”

VALTAKUNNALLISET H-KILTAPÄIVÄT JA VUOSIKOKOUS KEURUSSELKÄ / KEURUU 13.–14.4.2013 tervetuloa H-kiltapäiville Keski-Suomeen!

Majoituspaketit varataan suoraan Hotelli Keurusselästä:– Majoituspaketit alkaen 61 euroa /henkilö 3 hengen huoneessa.

Majoitus sisältää: la keittolounaan ja päiväkahvit, sunnuntaina aamusaunan ja aamupalan.

Tiedustelut/varaukset (muista mainita kiintiö ”H-kiltapäivät 2013”)Hotelli KeurusselkäKeurusseläntie 13442700 KEURUUPuh. 014 75 100myynti@keurusselkä.comwww.keurusselka.com

Hermanni tai Hermanska on arvonimi pitkään nuorisoseu-ratyössä aktiivisesti toimineille ja edelleen toimiville henkilöille.

Arvonimiä myönnetään ansioituneille ”nuorisoseuraveteraa-neille” sekä sidosryhmissä ja yhteistyöverkostoissa toimiville nuo-risoseuratyön aatteellisille ja taloudellisille tukijoille.

Arvonimet myöntää Suomen Nuorisoseurat ry ja niitä voi ha-kea erillisellä lomakkeella, joka on tulostettavissa osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/ansiomerkit

27

Lyh

yest

i

Anni Kelkasta varapuheenjohtajaSUOMEN NUORISOSEURAT RY:N hallitus kokoontui ensim-mäisen kerran 18.1.2012 ja valitsi hallituksen puheenjohtajan ja työvaliokunnan. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin An-ni Kelkka (23) Joensuusta. Liiton työvaliokuntaan kuuluvat pu-heenjohtaja Esko Ahonen ja varapuheenjohtaja Anni Kelkka se-kä hallituksen jäsenistä Mikko Semeri.

Minna Ertimo Satakunnan toiminnanjohtajaksi

HEI, OLEN MINNA ERTIMO ja Sa-takunnan Nuorisoseurojen uusi toi-minnanjohtaja. Aloitin työt Porissa vuoden vaihteessa. Jo nyt olen pääs-syt tapaamaan monia paikallisseu-rojen toimijoita, liiton ja Hämeen piirin työntekijöitä sekä Satakunnan alueen kulttuurityön tekijöitä.

Nuorisojärjestöt ovat minulle tuttu ja mieluisa toimintaympä-ristö: olen työskennellyt ja harrastanut niin Suomen Partiolaisissa, Luonto-Liitossa kuin Suomen 4H-liitossakin. Nuorisoseuratoimin-takin tuli tutuksi lapsuudessa, jolloin tanssin kymmenisen vuotta Vantaan Kansantanssijoissa. Yhteisöllisyys eli silloin vahvana – ja uskon, että elää edelleen! Toivottavasti tapaamme pian!

Talvipäivät TALVIPÄIVIÄ VIETETTIIN IISALMESSA jo 30. kerran 31.1.– 3.2. Talvipäivät on ennen kaikkea monen eri harrastusalan koulutus-tapahtuma, jossa on runsaasti myös Talvi-päivien henkeen sopivasti liittyviä oheista-pahtumia. Talvipäivillä toteutui yhdeksän kurssia, joiden yhteinen osanottajamäärä oli 187 henkeä. Juhlakonsertin yhteydessä muistettiin pitkäaikaisia kouluttajia Antti Savilampea ja Heikki Lahtea monin huomi-onosoituksin.

Kuvassa ”Parhaat coverit duo” vahvistettuna basisti Jussi Salmella. Vas. Jussi Salmi, Lauri Kelppe ja Jari Lappalainen

Suomen Nuorisoseurat näkyi NUORI2013 -tapahtumassaJYVÄSKYLÄSSÄ JÄRJESTETTIIN tammikuussa nuorisoalan toimi-joita koonnut NUORI2013 -tapahtuma, jossa mukana oli myös Suomen Nuorisoseurat. Tapahtuma kokosi lähes 2500 osallistu-jaa. Suomen Nuorisoseurat näkyi tapahtuman aikana messualu-eella edistäen kulttuurista lapsi- ja nuorisotyötä. Lisäksi Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman hankkeiden esittelytilai-suudessa kerrottiin Lapset äänessä -hankkeesta ja CIMOn tilai-suudessa esiteltiin nuorisoseurojen EVS-projekteja.

EVS-koulutus keräsi osallistujia ympäri SuomenMITÄ EVS -PROJEKTI sai aikaan 200 hengen Suinulan kylässä? Mitä tapahtui Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeenkyrössä italialai-sen ja portugalilaisen vapaaehtoistyöjaksojen aikana? Minkä-lainen kokemus Bulgarian vapaaehtoistyöjaksosta jäi suomalai-selle nuorelle?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyi vastaus EVS (Eu-rooppalainen vapaaehtoispalvelu) -koulutuksessa tammikuus-sa. Koulutus kiinnosti tammikuussa toistakymmentä nuoriso-seuralaista, jotka kuulivat menneistä EVS-hankkeista ja ideoivat uusia projekteja nuorisoseuroihin. Kurssilaisen palautteesta poimittua:

”Hienoa kuulla oikeista kokemuksista. Uusia hyviä koke-muksia, mukavia uusia kontakteja ja tuttavuuksia”.

28

ESKO -VUODEN TEATTERITEKO -tunnustuksen saa-jaa etsitään jälleen! Tunnustus voidaan myöntää nuorisoseuralle, ryhmälle, esitykselle tai henkilölle toimintakaudella 1.8.2012 – 31.7.2013 tapahtunees-ta teatteriteosta, joka edustaa harrastajateatterei-ta ja teatteriharrastajia innostavalla tavalla. Produk-tion/teatteriteon ei tarvitse ehdotushetkellä olla valmis. Ehdokkaiden joukosta valitaan kolme Esko-kandidaattia, jotka esitellään kesän Nuorisoseurat-lehdessä. Tunnustuksen saaja julkistetaan Teatte-

rilaiva – harrastajateatterifestivaalilla syyskuussa. Lähetä oma ehdotuksesi perusteluineen 31.3. men-nessä osoitteeseen esko@nuorisoseurat.fi.

Esko-tunnustuksen myöntää nuorisoseurajär-jestön ja Suomen Nuoriso-opiston teatterin osaamiskeskus. Osaamiskeskus on käynnisty-nyt vuoden 2013 alusta Teatterin osaamiskes-kus -hankkeella.

SUOMEN NUORISOSEUROJEN joka toinen vuosi järjestettäviin aikuis-kansantanssiryhmien luokitteluihin on ilmoittautunut yhteensä peräti 30 ryhmää. Osallistujia on maan laidasta laitaan, Helsingistä Kittilään ja Alavudelta Joensuuhun. 12.–14.4.2013 Tampereella järjestettävä ta-

pahtuma koostuu yhteensä viidestä luokittelukonsertista, joissa ryh-mät luokitellaan esitystensä perusteella kuuteen eri sarjaan. Tulokset ovat voimassa seuraavat kaksi vuotta. Lisää tietoa tapahtumasta löy-tyy osoitteesta www.nuoriseurat.fi/aikuistenluokittelut.

AIKUISTEN LUOKITTELUT on erinomainen retkikohde lasten ja nuorten kansantanssiryhmil-le sekä kaikille laadukkaasta kan-santanssista kiinnostuneille. Ret-kipaketti sisältää päiväpassin joko lauantaiksi tai sunnuntaik-si sekä yhden ruokailun. Passilla on vapaa pääsy kyseisen päivän konsertteihin. Hinta ryhmille (vä-hintään 15 henkilöä):

Kalevan Nuorten ryhmät 20 euroa/hlö ja aikuisryhmät 25 euroa/hlö. Ennen 28.2. tehdyistä varauk-sista ilmainen ohjaajapaketti.

Lisätiedot Sottiisin toimistolta puh. (03) 2122 147 tai info@sottiisi.net

Retkelle luokittelutapahtumaan

Aikuisten kansantanssiluokitteluihin tulossa 30 ryhmää

Paljasta vuoden teatteriteko

29

V UODEN VAIHDE toi tullessaan merkittäviä uudistuksia nuo-risoseuraliikkeen organisaatiossa. Kalevan Nuorten Liitto ja sen piirijärjestöt purettiin ja niiden toiminnot ja henkilöstö

siirtyivät Suomen Nuorisoseurat ry:lle. Lisäksi valtakunnallisen liiton vastuulle siirtyi neljän keskusseuran toiminnot ja henkilöstö. Toimin-tamalleja on muutenkin uudistettu perustamalla osaamiskeskuksia, joiden vastuulla on palveluiden järjestäminen ja toiminnan kehittä-minen koko maassa.

AluetoimistotNuorisoseuran lähipalveluja varten järjestöllämme on alueellisesti kattava aluetoimistojen verkko. Aluetoimistojen ylläpidosta vastaa alueesta riippuen joko keskusseura tai Suomen Nuorisoseurat. Nuo-risoseurojen palvelemisen näkökulmasta ylläpitäjällä ei ole olennaista vaikutusta. Aluetoimistojen keskeisiin tehtäviin kuuluu yhteyden-pito jäsenkenttään, tiedottaminen, yhdistystoiminnan neuvonta ja seuratoiminnan kehittämien yhdessä jäsenseurojensa kanssa. Alue-toimistot järjestävät koulutusta ohjaajille ja luottamushenkilöille yhteistyössä opintokeskuksen, toisten aluetoimistojen ja osaamis-keskusten kanssa. Aluetoimistot järjestävät tapahtumia ja nuoriso-seuratoimintaa palvelevia hankkeita. Aluetoimistoilla voi olla myös erityistehtäviä, kuten iltapäivä- ja muuta kerhotoimintaa, nuoriso-tilojen ylläpitoa ja muutakin sellaista toimintaa, joka yleensä hoide-taan paikallisseurojen toimesta.

Osaamiskeskukset Osaamiskeskusten ja niiden tueksi muodostuvien osaamisverkostojen tehtävänä on oman vastuualueensa palvelujen järjestäminen ja toi-minnan kehittäminen läheisessä yhteistyössä aluetoimistojen, opinto-

Uusi organisaatio palvelee paikallista toimintaa

keskusten ja muiden toimijoiden kanssa. Seuraavassa lyhyet luonneh-dinnat osaamiskeskuksista ja tilanteesta:

Lastenkulttuurin osaamiskeskus toimii Kalevan Nuorten Liiton toiminnan jatkajana ja sen toiminta on hyvin verkostomaista. Sen tehtäviin kuuluu lastenkulttuurin kehittäminen nuorisoseurajärjes-tössä, ohjaajakoulutuksen kehittäminen ja järjestäminen, kerhotoi-minnan ja sen menetelmien kehittäminen sekä lastenkulttuurita-pahtumien järjestäminen. Lisäksi osaamiskeskus kehittää ja edistää nuorisoseurojen kansainvälistä toimintaa.

Tanssin osaamiskeskusta ylläpitää Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ja sen toimisto sijaitsee Lahdessa. Tanssin osaamiskeskus toimii tans-sikulttuurin hyväksi valtakunnallisesti. Se tiedottaa tanssitoiminnas-ta, edistää tanssitaiteen ja kulttuuripalveluiden saatavuutta sekä tukee kansantanssin ammattilaisten toimintaa ja työllistymistä. Lisätietoja www.nuorisoseurat.fi/tanssi.

Teatterin osaamiskeskusta ollaan perustamassa Suomen Nuori-so-opistolle Mikkeliin. Opisto on jo viime vuodesta alkaen vastan-nut keskeisten valtakunnallisten teatteritapahtumien Teatterilaivan ja Ramppikuume -nuorisoteatteritapahtuman tuottamisesta. Jatkossa teatterin osaamiskeskukselle tulee myös merkittävämpi rooli järjes-tömme teatteritoiminnan yleisessä kehittämisessä.

Tapahtumatuottamisen osaamiskeskuksen muodostaa Pispa-lan Sottiisin tapahtumatuotanto-organisaatio ja sen toimisto sijaitsee Tampereella. Sen tehtävänä on tuottaa järjestön keskeiset tanssitapah-tumat sekä toimia tapahtumatuotannon asiantuntijana laajemminkin.

Järjestö- ja tukipalveluita nuorisoseuroille tarjoavat niin aluetoimis-tot kuin Tikkurilan keskustoimistokin. Tällaisia palveluita ovat mm. tiedottaminen (Nuorisoseurat-lehti, www-sivut, Facebook-sivut) Nuorisoseurarekisteri, Seurantalot.fi -palvelu, ansio- ja tunnustus-merkit sekä muut nuorisoseuroille välitettävät aineistot ja tarvikkeet.

Paikallista nuorisoseuratoimintaa palvellaan ja kehitetään myös järjestön eri tasojen hallinnoimilla kehittämishankkeilla. Sisällöllisiä kehittämishankkeita on mm. Saimaan Nuorisoseurojen Kulttuuria Kylille -hanke ja Lapissa alkanut Kulttuurikehrä-hanke. Järjestöllisiä kehittämishankkeita on eri puolilla Suomea toimivat Leipää ja kult-tuuria -työllistämishankkeet sekä Keski-Suomessa kylien lähipalvelui-ta kehittävä Palvelutuuli-hanke.

Opintokeskus Kansalaisfoorumi palvelee nuorisoseurojen koulu-tus- ja opintotoimintaa kuten ennenkin. Alueilla toimivat koulutus-suunnittelijat ovat aluetoimistojen ja nuorisoseurojen tukena koulu-tustoiminnan asiantuntijoina. Juuri käyttöönotettu SKAFnet-palvelu helpottaa koulutus- ja opintotoiminnan ”paperityön” hoitamista. Li-sätietoja opintokeskuksen palveluista löydät osoitteesta www.kansa-laisfoorumi.fi.

Suomen Nuoriso-opisto eli tuttavallisemmin Paukkula on järjes-tömme ylläpitämä oppilaitos Mikkelissä. Se toimii sekä ammatillise-na oppilaitoksena (nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan sekä matkailualan perustutkinnot) sekä kansanopistona järjestäen sekä pitkiä useamman kuukauden että lyhyempiä kursseja. Opiston koulutustarjonnasta on tässä lehdessä myös laajempi juttu. Lisätietoja saat myös osoitteesta www.paukkula.fi.

nuorisoseura

tanssin, teatterin, lastenkulttuurin ja tapahtumatuotannon osaamiskeskukset

aluetoimistot jakeskusseurat

järjestö- jatukipalvelut

Suomen Nuoriso-opisto

Opintokeskus Kansalaisfoorumi

sisällölliset ja järjestöllisetkehittämishankkeet

teksti Hannu Ala-Sankola

30

Kolu

mn

i

Lumiukko

SUOMEN NUORISOSEURATVernissakatu 8 A01300 VANTAAPuh. (09) 5840 610fax (09) 5840 6200www.nuorisoseurat.fiinfo@nuorisoseurat.fietunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi

Tarkemmat toimihenkilöiden yhteys-tiedot sekä piirijärjestöjen yhteys tiedot löydät osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi

PAUKKULA SUOMEN NUORISO-OPISTOPaukkulantie 22 50170 Mikkeli Puh.040 357 7735www.paukkula.fi

Lisätietoja koulutustarjonnasta ja henki-lökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.paukkula.fi

facebook.com/nuorisoseuratwww.nuorisoseurat.fi

SIVISTYSLIITTO JA OPINTOKESKUSKANSALAISFOORUMIVernissakatu 8 A01300 VANTAAPuh. (09) 5840 6250fax (09) 5840 6200www.kansalaisfoorumiinfo@kansalaisfoorumietunimi.sukunimi@kansalaisfoorumi

Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot löydät osoitteesta: www.kansalaisfoorumi.fi

Ota yhteyttä

Näytelmäharrastukseni alkoi vuonna 1954. Olin seitsemänvuotias ja teh-tiin joulunäytelmää Lumiukko. Olen

aina viisastellut, että päärooliin sain niin sa-nottujen luontaisten taipumusteni takia, koska olin ainut luokkamme pojista, jonka päähän tuo nurin käännetty valkea vehnäjau-hopussi mahtui ja se oli olennainen osa lu-miukon rooliasua. Opettaja oli hommannut vanhan lakanan, joka oli täynnä epämääräi-siä pakanamaan karttoja. Pussi päähän, laka-na ympärille ja lumiukko oli siinä. Tuo hikinen suoritus esitettiin vain kerran Konginkankaan nuorisoseuran talossa Koivulassa pidetyssä kuusijuhlassa. Seisoin kuin muumio tiukassa paketissa näyttämön keskellä, tytöt taputte-livat minua valmiiksi, kyselivät kaikenlaisia ja minä vastailin viisaita. Repliikit piti huutaa, että ääni olisi pussista kuulunut. Koivula oli myös Mikko Niskasen ensimmäinen esiin-tymispaikka. Olenkin usein leuhkinut, että debytoimme teatteriuramme samalla näyt-tämöllä. Joskus 60-luvulla tuo seurantalo tu-houtui tulipalossa.

Seuraava roolini oli vasta vuonna 1975, jolloin Nivalassa tehtiin paikkakunnan histo-riaan pohjautuva kesäteatterinäytelmä Ko-nikapina ja näyttelin legendaarisen Nikke Pärmin osan. Konikapinaa esitettiin kahtena kesänä noin 7500:lle katsojalle. Mikko Niska-nen teki aiheesta Pulakapina-nimisen eloku-van vuonna 1977. Näyttelin amerikanmiestä, mutta lopullisessa versiossa osani saksittiin leikkauspöydällä. Konikapinan innoittamana Nivalan Nuorisoseuran teatteri virkistyi tois-takymmenvuotisen uinumisen jälkeen ra-juun vauhtiin ja näytelmiä alkoi syntyä jat-kuvaan tahtiin. Jo seuraavana talvena minut puukotettiin vallesmannina 12 kertaa Artturi Järviluoman Pohjalaisia-näytelmässä. Lentä-jä Aatuna olin TV-2:lle tehdyssä 6-osaisessa sarjassa Kallis oli maa. Sarjasta tehtiin myös elokuvaversio ja yhdessä roolissa oli mukana Matti Pellonpää.

Näyttelijäurani merkittävin rooli oli var-maan Matti Pajulan kirjoittamassa Armon vilaus näytelmässä esittämäni Paavo Ruotsa-laisen osa. Näytelmän ohjasi Pentti Rantti-

la ja se toi Nivalan Nuorisoseuralle neljännen Esko-patsaan. Ruotsalaista kävin esittämässä myös Nilsiän Harrastajateatterissa vieraileva-na näyttelijänä. Rauli Mollbergin elokuvassa, Paratiisin lapset, sain rovastina vihkiä Ria Ka-tajan ja näytellä samassa elokuvassa Heikki Kinnusen ja Helge Heralan kanssa. Viiden-nen Eskon saimme Nivalaan Dario Fon näy-telmällä Sokea ja Rampa, vuonna 1998, minä sokeana. Ulkomailla olemme vierailleet Niva-lan Nuorisoseuran ja Haapajärven Kopolan-teatterin näytelmillä yhdeksän kertaa. Ensi-il-toja on kertynyt 126 ja minut on valittu kerran Vuoden ohjaajaksi. Vuodesta 1992 olen oh-jannut harrastajateattereita kansalaisopis-toissa. Kaikki tämä ja paljon muuta vain siksi, että olin vuon-na 1954 niin pieni-päinen.

Kari Krapu

31

Tekemisen riemua

TAPAHTUMAKALENTERI

MAALISKUU

9. Piilometsän tansseja -kurssi, Helsinki15.–17. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopintojen valinnaiset opinno, Mikkeli17. Nuorisoseurapäivä, valtakunnallinen Nuorusoseurapäivän juhla, Ylöjärvi23. Muurasjärven tanssipäivä, Muurasjärvi

HUHTIKUU12.–14. Valtakunnalliset aikuisten kansantanssiryhmien luokittelut, Tampere17.–19. Työntekijäpäivät 19.–21. Tempoa Tenaviin ohjaajakoulutus, Ylivieska19.–21. ”Tanssitalo-ohjaajien täydennyskoulutus/ Kansantanssin ohjaajakoulutus: kansanomaiset paritanssit”, Mikkeli20.–21. Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus, Iisalmi13.–14. Valtakunnallinen H-kiltatapaaminen, Keuruu26.–28. Ramppikuume, Mikkeli

TOUKOKUU 4. Supikas, maakunnallinen kansantanssitapahtuma, Oulainen 18. Nuorisoseurojen valtuuston kevätkokous, Helsinki

KESÄKUU6.–9. Lasten Kalenat, Lappeenranta8. Ohjaajien Olohuone, Lappeenranta24.–30. Pohjois-Pohjanmaan Maakuntajuhlat, Hailuoto26.–30. Jutajaiset, Rovaniemi27.–30. Ylä-Savon Maakuntajuhlat, Iisalmi

Lisätietoja tapahtumista ja lisää tapahtumia osoitteessa www.nuorisoseurat.fi Tiedustelut info@nuorisoseurat.fi