Nuorisotyön ammattilaiset

ja muut institutionaaliset

puitteet. [Seinättömän

nuorisotyön ammatillinen

ydin?]

Tommi Hoikkala

Tutkimusprofessori,

Nuorisotutkimusverkosto

Nuorten reviireillä 1.11.2016

Xamk, Mikkeli

Nuorten palvelu ry.

Kuva:

https://osaamattomuusmaksaa.wordpre

ss.com/tag/ammatillinen-itsetunto/

Esittäytyminen

Pitkän linjan nuorisotutkija

MoJ?

- Kehittävä etnografia

- Onko nuorisotyö

nuorisolaisille?

Yhteisöpedagogian kentät

ja mahdollisuudet.

Humak &

Nuorisotutkimusverkosto

2017

Kuva: http://muinainen.fi/wordpress/?cat=4

Viritysmusiikki ja tubetus

https://www.youtube.com/watch?v=x7BlyDQPIWo&feature=youtu.be

Tiina Valkendorff, Petteri Huuskonen, Essi Ruuskanen:

Seinättömän nuorisotyön mahdollisuuksia. Kuvaus

osallistavasta toimintakokeilusta

Nuorisotyön ja yhteisöpedagogian kentät

Institutionaalisuus?

Kunnallinen

Seurakuntien

Järjestöjen

Hankkeiden ja projektien

ESR, Nuorisotakuu, Ohjaamot, Työpajat

Mikä askarruttaa?

Nuorisopedagogiat ja

ammattillisuus. Nuori –

lähtöisyys.

- järjestöillä tietty agenda, missio,

professio, ideologia ym.

- 4H, MLL - vakaat kiteytyneet

toimintamallit, humaanit,

ohjelmalliset järj. jotka tuottavat

palveluja, kansalaisyht; poliittiset,

kaupalliset & liikuntajärjestöt

omana - harrastus & kilpailu - sitten

partio & vapaaehtoistominta

- Nuorisojärjestöt / aikuislähtöisyys -

nuorilähtöisyys

- Kaupallisten toimijoiden

’nuorisotyö’ [??] - arvopohja,

palvelujen kattavuus tai

saavutettavuus / uudistumisen tarve

- Summarum - tarvitaan yhteistyötä,

ja rakenne & omaa ydintehtävää

koskeva näkymä, jotta päästään

saman pöydän ääres käytävään

keskusteluun NYT

Suhdeteoria

Tomi Kiilakoski, Viljami Kinnunen, Ronnie

Djupsund (2015): Miksi nuorisotyötä tehdään?

Tietokirja nuorisotyön opetussuunnitelmasta.

Humanistinen ammattikorkeakoulu

julkaisuja 5 &

Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura

julkaisuja 169.

Tutkimuksessa rakennettiin

aineistolähtöinen suhdeteoria.

Sen mukaan nuorisotyö tekee

työtä vahvistaakseen nuoren

suhteita seuraavalla tavalla:

Nuorten suhde

1. toisiin nuoriin

2. luotettaviin aikuisiin

3. palvelujärjestelmään ja

rakenteisiin

4. alueeseen ja omaan

lähiympäristöön

5. päätöksentekoon ja

yhteiskuntaan

6. maailmaan, kulttuuriin ja

luontoon

Työmuodot

Se on usean henkilön vastuulla oleva

kokonaisuus, jota toteutetaan

usean työmenetelmän avulla.

Työmuodon tavoitteet ovat laaja-alaisia

eikä niitä pystytä

saavuttamaan yksittäisen menetelmän

avulla.

Tavoitteiden saavuttamisen arviointiin

tarvitaan kuntatason

laaja-alaista ja pitkäkestoista mittausta

ja arviointia.

Jotta voidaan ylittää pelkkä

tekemisen kuvaus, täytyy

nostaa tarkastelun

abstraktiotasoa. Kokkolassa

tämä toteutettiin

tarkastelemalla nuorisotyön

työmuotoja. Työmuodon

määriteltiin olevan vastaus

kysymykseen, mitä

nuorisotyö tekee.

Tomi Kiilakoski

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/im

ages/tiedostot/nakokulma06_nuorisoty

n_luonnetta_ja_merkityst_on_kirkastet

tava.pdf

Työmenetelmä

• Työmenetelmä on toistettava ja suunnitelmallinen

tapa tehdä

nuorisotyötä. Se on joko vakiintunut ja/tai

hankemuotoinen

toimintatapa, jolla pyritään vastaamaan työmuodoille

asetettuihin

tavoitteisiin.

• Se on kokonaisuus, joka voi Kokkolan

nuorisopalveluissa olla

yhden työntekijän vastuulla.

• Se ei ole yksittäinen työsuorite, se sisältää useita

työvaiheita.

• Sitä kehitetään sisäisesti ja sitä arvioidaan sille

laadittujen

palaute-ja arviointimenetelmien avulla.

• Työmenetelmien toteutusta, resursointia ja laajuutta

seurataan sekä

ohjataan myös työmuotojen laajempien

arviointikokonaisuuksien avulla.

Työmenetelmä hahmotettiin

vastaukseksi kysymykseen,

miten nuorisotyö tekee

sen, mitä se tekee.

Työmenetelmä on siis

käsitteellisesti ja

tavoitteellisesti

alisteinen työmuodolle.

Työmenetelmälle asetettiin

seuraavat kriteerit:

Miten seinätön nuorisotyö asettuu palapeliin? Kolmosdia: suhteuta nuorisotyö tilaan (space), paikkaan ja alueellisuuteen

• Nn Talotyö [perinteinen] on viitepiste

• Liikkuva nuorisotyö: se menee nuorten suosimille mestoille ja

paikoille, mutta erottuu etsivästä työstä, joka tähtää

erityisryhmiin, syrjäytettyihin nuoriin [vai onko raja noin selvä:

syrjäytetty vs. norminuori?]

• Maitolava, ostari, nykyisin netti ja kauppakeskukset

kaupungeissa; ABC:t taajamissa

• ”Katettu puolijulkinen tila”

• Sosiologisetä tulkitsee: liminaalitilat ovat aina kiehtoneet

nuoruusvaiheen ihmisiä koska nuoruus on itsessään

liminaalivaihe.

Asian nyhtökauraNotkuminen

Päämäärätön oleskelu: leikillinen

tapa olla [hengailu

Vapaa hilluminen [oman nuoruuteni

termiä käyttääkseni

Rentoilu (vs. vakava vapaa-aika)

Seurallisuus, sosialiseeraaminen

kavereiden kanssa, yhdessä olo

Omat tilat ja paikat

Eli

Nuorisolaisten käytännön

mindfullnessia hengen ja ruumiin

voimin ilman että sellaisen

käynnistämiseksi tarvitsee käydä

kurssin tai ostaa oppaan.• Kuva: http://lifeinenglish-australia.blogspot.fi/2014/03/ranskalainen-

australiassa.html

Entäs sitten, jos pointti on nuorten vetäytyminen

aikuisten ja kontrollin ulottumattomiin, ikään kuin

pedagogioista vapaisiin tiloihin?

Hengailun maantiede?

• Tani, Sirpa (2010). Hengailun

maantiede ja nuorisotutkimuksen

eettiset ongelmat. Kasvatus & Aika

4 (3) 2010, 51-71.

• Lieberg, Mats (1995) Teenagers

and public space. Communication

Research 22 (6), 720-744.

• Lampela, Pauliina, Mikko

Leppävuori & Ilkka Puomilahti

(toim.): Hengalilua kohtaamisia ja

yhdessä olemista. Nuorten Palvelu

ry. Kuopio 2016.

• Pyyry, Noora (2015) Hanging out

with young people, urban spaces

and ideas: Openings to dwelling,

participation and thinking.

Väitöskirja. Helsingin yliopisto:

käyttäytymistieteellinen tiedekunta.

Ammatillinen ydin?

• Vierellä kulkeminen

• Läsnäolo

• Kuuntelu

• Kohtaaminen

• Ryhmäosaaminen, ryhmätaju