1. TAUS

Soiden enn

luonnontil

luonnon m

”Heikentyn

palautua lu

laaditaan m

Suomen pin

ojitettu met

on menetet

puhdistajina

Niin Suome

palauttamis

metsäntutk

riittämättöm

Soiden enna

vettymään 

Ojituksen ku

hiljalleen pe

ennallistett

Ennallistam

Vedenpinta

ne. Lisäksi v

on usein tar

poistetaan a

säästetään.

tarvittavat v

Osalla vähä

hyvät mahd

palautumaa

 

OJITE

STAA

nallistamise

laa. Valtion

monimuotoi

neitä ekosy

uonnon om

myös elinym

nta‐alasta no

tsätaloutta v

tty soiden luo

a ("kidneys o

ssa kuin mu

seksi. Suome

kimuslaitokse

myyden vuok

allistamisess

uudestaan.  

uivattama tu

eittävät suon

u suo alkaa t

misen toimen

aa nostetaan 

voidaan rake

rpeellista, sil

aiemmin avo

 Ojien tukkim

vesiensuojel

tuottoisista 

dollisuudet. V

an itsestään.

                      

Suometsien

ETTUJEN

en tarkoitu

neuvoston v

isuuden suo

ysteemejä e

mien kehitys

mpäristöjen

oin kolmanne

varten. Ojitta

onnollinen t

of the landsc

uallakin on t

essa ennallist

en arvion mu

ksi jäämään 

sa on olenna

Suon oma ve

urve imee ko

n. Kun veden

toimia oikea

piteitä ovat 

 mieluummi

ntaa pintapa

lä puuta hai

oimilta ja har

misen yhteyd

urakenteet. 

ojitusaloista

Vähätuottois

 Tulos voi to

 

                      

n kokonaisva

N SOIDEN

ksena on pa

vuonna 201

ojelun ja ke

ennallisteta

skulkujen m

n ennallista

es, 10 miljoo

amisen myöt

oiminta hiile

cape").  

ällä hetkellä

tamiselle on 

ukaan jopa y

taloudellisen

isinta suon lu

esitalous vai

osteutta vähi

npinta pysyy 

na suona.  

suolle kasva

n täyttämäll

atoja varmist

hduttavat ru

rvapuustoisi

dessä on mu

 voi olla järk

silta ojitetuilt

sin olla epäv

                      

altainen käsit

 1 

N ENNAL

alauttaa oj

12 hyväksym

estävän käy

aan kustann

myötä.” Par

amisohjelm

onaa hehtaar

tä suoluonno

en nieluina ja

 käynnissä la

erityisen hy

li miljoona h

n toiminnan 

uontaisen ve

kuttaa suotu

tellen. Mets

korkealla, ka

neen puusto

ä ojat kokon

tamaan vede

unsaasti vett

lta suo‐osilta

istettava hu

kevää jättää n

ta soilta void

varma ja pala

                      

ttely ‐ hanke

LLISTAM

itettu suo m

mässä peria

ytön strateg

nustehokka

rhaillaan Su

maa. 

ria, on suota 

on monimuo

a valuma‐alu

aajamittaista

vät edellytyk

ehtaaria ojit

ulkopuolelle

esitalouden p

uisasti myös 

äkasvit anta

asvillisuus al

on poisto (os

naan tai, mikä

en laaja leviä

ä. Ojituksen 

a. Alun perin

olehtia myös

ne ennallistu

daan poistaa

autuminen h

 

e 2013‐2014 

MINEN

mahdollisim

aatepäätöks

giassa vv. 20

ailla keinoill

uomessa ja 

ja yli puolet 

toisuus on h

eensa vesien

a ennallistam

kset, koska 

tettuja soita 

e jo lähitulev

palauttamine

soiden eliöla

vat tilaa suo

kaa muodost

aksi) sekä oj

äli se ei ole m

äminen suoll

seurauksena

 runsaspuus

s vesiensuoje

umaan, mihin

puustoa ja j

idasta. 

mman lähel

sessä Suom

012 ‐ 2020 

la tai niiden

kaikissa EU

suopinta‐ala

heikentynyt, 

n suodattajin

mistoimintaa 

tulee ravinn

vaisuudessa. 

en, suo on sa

ajiston elpym

kasveille, jot

taa turvetta 

jien tukkimin

mahdollista, 

e. Puuston p

a syntynyt p

stoisilla soilla

elusta tekem

n uusi metsä

jättää ne sen

   

le 

men 

todetaan: 

n annetaan 

U–maissa 

asta on 

ja samalla 

na ja 

suoluonnon

evarojen 

aatava 

miseen. 

tka 

– 

nen. 

patoamalla 

poistaminen 

uusto 

a puusto 

mällä 

älaki antaa 

n jälkeen 

 

 

 

2. ENNA

Luonnon m

toiminta ja 

muuttaman

luonnontila

Vesitaloude

toimii mahd

takaisin luo

Ennallistam

pidättää val

laatuun on 

kulkeutumi

Selkeänä ta

kaltaisesti t

täsmälleen 

palautettua

Yksi soiden 

hiilidioksidin

aerobinen h

Hyvin suunn

retkeilykoht

myönteises

ja riekko av

pesimiseen

ALLISTA

onimuotoisu

elämän edel

n ekosysteem

isen kaltaise

ellisena lopul

dollisimman 

ntaista vasta

malla palautet

luma‐alueilla

odotettaviss

nen alapuoli

voitteena on

oimivaksi su

ojitusta ede

a tietylle suo

ennallistami

n nieluna. Ku

hajotus hidas

nitellulla enn

teina kuin es

ti suon riista

osoilla ja niid

. Myös maise

                      

Suometsien

MISEN T

uuden säilytt

llytykset maa

min palautum

eksi. 

llisena tavoit

samalla tava

aavalle tasol

taan suon ve

a, voidaan m

sa parantum

isiin vesistöih

n pysäyttää s

oekosysteem

ltäneeseen t

n osalle sille 

isen tavoite 

un ojitettu su

stuu ja hiiltä 

nallistamisell

simerkiksi su

a‐arvoihin. M

den laitamill

ema‐arvot m

                      

n kokonaisva

TAVOITT

täminen on v

apallolla. Soi

mista rakenne

tteena on, et

alla kuin ojitt

le ja veden k

edenpidätys‐

mahdollisesti 

ista, kun se s

hin todennäk

suolajiston ta

miksi. Useim

tilanteeseen

tyypillistä la

on ilmastonm

uo ennalliste

alkaa varast

la on mahdo

omarjojen p

Metso viihtyy 

a. Useat ves

monipuolistuv

                      

altainen käsit

 2 

TEITA

välttämätönt

iden ennallis

epiirteiltään

ttä luonnont

tamattoman

kulku pyritää

‐ ja suodatus

vähentää tu

suodattuu tu

köisesti vähe

aantuminen 

miten ei ole 

. Suolajiston

ajistoa. 

muutoksen h

etaan, turvet

toitua turpee

ollista lisätä s

poimintapaik

pienkosteik

ilinnut esiint

vat erilaisten

                      

ttely ‐ hanke

tä, jotta void

stamisen tavo

, toiminnalta

tilaisen kalta

 suon. Suove

n palauttam

sominaisuud

lvariskejä ala

urvekerroste

enee. 

ja käynnistä

mahdollista

 osalta lajisto

hillitseminen

tta muodosta

eseen.  

soiden virkist

kkoina. Ennal

oilla, teeri so

tyvät soiden 

n suomaisem

 

e 2013‐2014 

daan turvata 

oitteena on 

aan ja eliölaj

isen, ennallis

edenpinta py

aan luontais

et. Mikäli tul

apuolisilla al

n läpi. Kiinto

ä sukkessio, 

päätyä enna

otavoitteeks

n. Luonnontil

avat kasviyht

tyskäyttömah

listaminen u

oiden laitam

lampareilla j

mien lisäänty

ekosysteem

nopeuttaa ih

istoltaan 

stetun suon 

yritään nosta

sille reiteillee

lvavesiä void

ueilla. Myös

oaineksen 

 joka johtaa 

allistamisen 

si voidaan as

laiset suot to

teisöt elpyvä

hdollisuuksia

usein vaikutt

illa sekä reu

ja käyttävät 

yessä.  

   

mien 

hmisen 

vesitalous 

amaan 

en. 

daan 

veden 

luontaisen 

kautta 

ettaa saada 

oimivat 

ät, turpeen 

a niin 

aa 

nametsissä 

laajalti soita

 

 

 

3. ENNA

Ennallistam

perusteella 

vaikutusten

Ennallistam

1. Ylei

2. Alu

3. Teh

4. Kus

5. Seu

Ennallistam

suojelualue

suoekosyste

tulvasuojelu

ALLISTAM

misen on hyvä

määritellään

n seuranta.  

missuunnitelm

iskuvaus 

een nykytila

htävät toime

stannukset 

uranta 

misen tavoitte

etta vai metsä

eemin palau

ua tai vaikka

                      

Suometsien

MISEN S

ä perustua su

n toimenpite

man yleispiirt

, toimenpite

npiteet ja ni

eet todennäk

ätalouskäytö

ttamisen oh

pa suon virk

                      

n kokonaisva

SUUNNIT

uunnitelmaa

eiden tarve ja

teinen sisältö

eiden tarve ja

iden arvioidu

köisesti jonk

össä olevaa a

ella esimerk

istyskäyttöä

                      

altainen käsit

 3 

TTELU

an, jossa kuva

a tavoitteet,

ö: 

a tavoitteet

ut vaikutukse

in verran po

aluetta. Mets

iksi riistan el

. 

                      

ttely ‐ hanke

ataan kohtee

 toteutettav

et 

ikkeavat riip

sätalousalue

linolojen par

 

e 2013‐2014 

en ominaispi

uus ja toteut

puen siitä en

eella voidaan

rantamista, v

iirteet. Niide

ttamiskeinot

nnallistetaan

n painottaa 

vesiensuojelu

   

en 

t sekä 

nko 

ua, 

 

 

4. ENNAL

Yleisimmät 

Oja

Puu

Ojie

Ves

Lah

4.1 Ojalin

Ojien tukkim

reunoilta.  O

ne eivät ole

4.2 Puust

Ojalinjapuid

Ojituksen se

ojittamatto

osilta. Suon

alkujaan kes

Yleensä puu

korjuuolosu

kalustolla. E

poistettaess

metsänkäyt

metsätuhon

käsittelystä

LLISTAMIS

ennallistami

linjojen raiva

uston poisto 

en tukkimine

sien ohjaami

hopuun määr

njojen raiv

miseen ja pa

On huomatta

e kaivinkonee

ton poisto

den poistami

eurauksena s

man suo kalt

n ja metsän v

skiosaa runs

usto korjataa

uhteet ovat u

Erityisen han

sa on muiste

ttöilmoitus M

n johdosta te

. 

                      

Suometsien

SEN TOIM

iseen liittyvä

aus 

tai vähentäm

en ja / tai pat

nen  

rän lisäämine

vaus

toamiseen k

ava, että elle

en tiellä eivä

o tai vähen

isen lisäksi o

syntynyt puu

tainen. Puus

välinen vaihe

saampi puust

an ennen ojie

usein sellaise

nkalissa, upot

ettava, että u

Metsäkeskuk

ehtävästä ha

                      

n kokonaisva

MENPITEET

ät toimenpite

minen 

toaminen 

en erityisesti

kaivinkonetyö

ei kaadettavi

tkä jää täyte

ntäminen

n usein tarp

usto haihdut

stoa poisteta

ettumisvyöhy

to palautetaa

en tukkimist

et, että korju

ttavissa koht

uuden metsä

ksen alueyksi

kkuusta ja m

                      

altainen käsit

 4 

T

eet: 

i laiteille 

önä liittyy us

a puita korja

ettävään ojaa

eellista poist

ttaa vettä eik

aan erityisest

ykkeeltä puu

an luontaise

a, koska siin

uu on mahdo

teissa voidaa

älain mukaan

ikölle aiotust

muusta hakku

                      

ttely ‐ hanke

sein tarve po

ata pois, ne k

an muodosta

taa puustoa 

kä ekosystee

ti alun perin 

ustoa poistet

n kaltaiseksi

ä vaiheessa 

ollista vain ta

an joutua tal

n on pääsään

ta kasvatush

uusta sekä e

 

e 2013‐2014 

oistaa puusto

kaadetaan po

amaan ”riuku

myös ojalinj

mi ole tältäk

avoimilta ja 

aan varovast

. 

suo upottaa 

lvella ja suo‐

vitien tekoon

ntöisesti teht

akkuusta, uu

rityisen tärke

oa täytettävi

oispäin ojast

usalaojaa”. 

jojen välialue

kään osin aie

harvapuusto

ti ”yksin puin

vähiten. Suo

‐olosuhteisii

n. Puustoa 

tävä 

udistushakku

eiden elinym

   

en ojien 

ta. Tällöin 

eilta. 

emman 

oisilta suo‐

n”, jotta 

olla 

n kehitetyllä

uusta, 

mpäristöjen 

 

ä 

 

Kuva 1. Puu

4.3 Vesita

Yleisimmin 

kaivinkonee

miestyönä. 

ennallistett

Ojat täytetä

poistetaan o

piilosalaojin

saatavilla m

tavoitellulle

koko soistet

uston poistoa

alouden p

vesitaloutta 

ella suon olle

Samalla vett

avalle alueel

ään pohjasta

ojiin mahdol

na. Ojien täyt

massoilla. Riit

e tasolle. Tar

ttavalle alue

                      

Suometsien

a hakkuukon

palauttami

palautetaan

essa lumeton

tä ohjataan h

lle. Pohjaved

a pintaan huo

llisesti jääne

ttöön käytet

ttävän tihein

vittaessa pat

eelle. 

                      

n kokonaisva

neella. 

nen

n alkuperäise

n ja jäätön. H

haluttuihin s

den ja lähteid

olellisesti tiiv

et ojalinjapu

tään vanhoja

 välein tehdä

tojen jatkeek

                      

altainen käsit

 5 

een tilaansa t

Herkissä ja pi

suuntiin, että

den esiintym

vistäen. Pain

uut, etteivät 

a kaivumasso

ään turpeest

ksi tehdään p

                      

ttely ‐ hanke

täyttämällä j

enissä kohte

ä vesi saatais

mät on otetta

umisen vuok

ne mahdollis

oja täydentäe

ta patoja, joi

pintavalleja o

 

e 2013‐2014 

ja patoamall

eissa työ void

siin leviämää

ava huomioo

ksi ojat usein

sta täytettyje

en sopivista 

lla varmistet

ohjaamaan v

a ojat kaivur

daan tehdä m

än tasaisesti 

on.  

n ”ylitäytetää

en ojien toim

kohdista suo

taan veden n

vettä pois oja

   

rilla tai 

myös 

koko 

än”. Samalla 

mimista 

ota 

nouseminen 

alinjoilta 

 

 

 

Suurempien

huuhtoutum

käyttäen. U

vesiensuoje

Kuva 2. Kon

4.4 Lahop

Lahopuun m

Uhanalaiste

keinoin laho

riippuvaista

välillisesti ri

muut kolop

n vesimäärie

misen ehkäis

usien haittoj

elusuunnitelm

netyönä tukit

puun mää

määrää pidet

en ja vaatelia

opuun määrä

a eliölajia, mi

iippuvaisia la

pesijät. 

                      

Suometsien

en ohjailemis

semiseksi voi

jen ehkäisem

man tekemis

ttua ojaa. 

ärän lisääm

tään yhtenä 

aiden metsäl

ää kasvattam

ikä on noin v

ahopuun tarj

                      

n kokonaisva

seksi ja patoa

i olla tarpeen

miseksi, on a

sestä. 

minen

tärkeimmist

ajien elinolo

malla. Suome

viidesosa me

joamasta suo

                      

altainen käsit

 6 

amiseksi voim

n rakentaa e

ina muistett

tä metsän mo

oihin voidaan

essa on arvio

etsälajien kok

ojasta ja ravi

                      

ttely ‐ hanke

makkaasti ka

rikoispatoja 

tava huoleht

onimuotoisu

n myötävaiku

oitu esiintyvä

konaismäärä

innosta, kute

 

e 2013‐2014 

altevalla suol

puuta, kiviä 

ia huolellisen

uutta kuvaav

uttaa talousm

än noin 4 000

stä. Lisäksi jo

en esimerkik

lla tai maa‐a

ja suodatink

n 

vista indikaat

metsien luon

0–5 000 laho

otkut lajit ov

ksi valkoselkä

   

inesten 

kangasta 

ttoreista. 

nnonhoidon 

opuusta 

vat 

ätikka ja 

 

 

 

Ennallistam

Kaivinkonee

avosuolla m

puiden kaul

Kuva 3. Lah

misen yhteyde

ella juurinee

maarungot pe

laaminen py

hopuun lisääm

                      

Suometsien

essä voidaan

n kaadettu p

eittyvät nope

styyn. 

mistä kaivink

                      

n kokonaisva

n lahopuuta t

puu muistutt

easti rahkasa

koneella. 

                      

altainen käsit

 7 

tehdä kaatam

taa laadultaa

ammalten al

                      

ttely ‐ hanke

malla puita k

an luontaises

le, jolloin toi

 

e 2013‐2014 

kaivinkoneell

sti kuollutta p

inen tapa lah

la juurineen.

puuta. Räme

hopuun tuot

   

. 

eellä ja 

toon on 

 

 

 

5. ENNAL

Kuva 4. Enn

5.1 Suon

Ennallistam

koostumus.

pintaa. Ong

virtaa täyte

Suon vesita

kasvillisuud

turpeen ker

vaihtelevat 

LLISTAMIS

nallistettu let

vesitalou

misella pyritää

. Ennallistam

gelmia on mo

tyille ojalinjo

lous ja kasvi

en pääpiirte

rtymisestä, m

ja pintaturp

                      

Suometsien

SEN VAIK

ttoräme. 

uteen

än palauttam

minen nostaa

onesti veden

oille.  

llisuus ovat t

eet palautuva

mikä voi olla 

een kasvu vo

                      

n kokonaisva

KUTUKSET

maan suon ve

vedenpinna

 leviämisess

tiiviissä vuor

at ja päinvast

hyvin erilais

oi myös vaih

                      

altainen käsit

 8 

T

edenpinnan 

an varsin nop

ä suolle. Sar

rovaikutukse

toin. Eri suop

ta suon eri o

della täytety

                      

ttely ‐ hanke

taso, veden 

peasti ja vede

kojen keskio

ssa. Vesitalo

pintojen kos

osissa ja erila

yillä ojalinjoi

 

e 2013‐2014 

virtaus sekä 

enpinnat pys

osat saattava

ous palautuu 

teuden kehit

aisilla soilla. K

lla ja viereisi

 veden kemi

syvät lähellä

at jäädä kuivi

 vain, jos my

tys riippuu r

Kosteusolosu

illä keskisaro

   

allinen 

 suon 

iksi, kun vesi

yös 

atkaisevasti 

uhteet 

oilla. 

 

 

i 

 

Tiedot enna

jälkeen suo 

Ennallistam

Ennallistam

lisääntymin

Veden viipy

syntyy enna

Kuva 5. Poh

5.2 Tulva

Kyrönjoen j

poistuvien t

soveltuvuut

Käytöstä po

vettä valum

allistamisen v

vettyy, pohj

misen pidemp

misessa poiste

en lisää sitä.

ymä ennallist

allistamisen s

hjavedenpint

avesien pid

a Lapuanjoe

turvetuotant

tta kosteikoi

oistettujen tu

ma‐alueilla ja 

                      

Suometsien

vaikutuksista

javeden pint

piaikaiset vai

ettavan puus

. Ennallistam

tetulla suolla

seurauksena

ta nousee. 

dättämine

en valuma‐alu

toalueiden k

ksi, joiden av

urvetuotanto

näin tasoitta

                      

n kokonaisva

a valuntaan j

ta nousee, su

kutukset val

ston vähenem

misen seurauk

a saattaa teh

a keinotekois

en valuma-

ueilla on alka

artoitus. Kar

vulla voidaan

oalueiden tu

aa virtaushu

                      

altainen käsit

 9 

ja sen vaihte

uon pinta no

untaan riipp

minen piene

ksena ylivirta

hostua luonn

sia painantei

-alueella

amassa tulva

rtoitustyössä

n pidättää tu

lvasuojelullin

ippuja koko 

                      

ttely ‐ hanke

eluihin ovat o

usee turpee

puvat suurest

entää haihdu

aamat useim

ontilaiseen s

ta. 

avesien pidät

ä selvitetään 

ulvavesiä ja v

nen hyöty pe

jokilaaksoss

 

e 2013‐2014 

osittain ristir

n turpoamis

ti haihduttam

ntaa, mutta 

mmissa tapau

suohon verra

ttämiseen so

turvetuotan

vähentää jok

erustuu mah

a. Tulvavesie

riitaisia. Enna

en myötä. 

misen kehitty

märkien pin

uksissa piene

attuna, kun s

opivien käytö

ntoalueiden 

kilaaksojen tu

hdollisuuteen

en pidättämi

   

allistamisen 

ymisestä. 

ntojen 

enevät. 

suolle 

östä 

ulvariskiä. 

n varastoida 

inen 

 

 

 

valuma‐alue

tulvaniityt j

kauden virt

Veden pidät

tulvariskien

turvetuotan

Lapuanjoell

5.3 Kasvi

Ennallistam

poistamisen

pinnan taso

Alkuvaihees

pallosara, m

kattavan ra

rahkaturvet

Kaiken kaikk

ennallistam

pinnan kork

eella on sekä

a ‐metsät to

aamia. 

ttäminen va

n hallintaan e

ntoon, metsä

a 400 hehta

illisuuteen

minen aiheutt

n myötä valo

o nousee ja h

ssa jotkut laj

maitohorsma

hkasammali

tta. Pintaturp

kiaan ojituks

misen vaikutu

keus ja sen v

                      

Suometsien

ä vesienhoid

imivat parha

luma‐alueell

esitettävistä 

ätalouteen ja

aria. Myös e

n

taa kasvillisu

on määrä lisä

hapellinen pi

it runsastuva

a ja vadelma.

kon synnytty

peen kehitty

sesta hyötyn

uksesta. Kehi

aihtelu enna

                      

n kokonaisva

on että tulva

aimmillaan m

la pienimuot

toimenpiteis

a maataloute

nnallistetut 

uden kannal

ääntyy ja rav

ntakerros hä

at voimakkaa

. Rahkasamm

yä, kuoleva r

yminen on ed

eiden metsä

tyksen kulku

allistettavalla

                      

altainen käsit

 10 

ariskien halli

myös monim

toisilla toime

stä. Pitkäntä

een veden pi

suot voivat o

lta voimakka

inteita vapau

äviää tai ohe

asti. Karuilla

malten elpym

rahkasamma

dellytys suoe

älajien runsa

uun vaikuttaa

a alueella. 

                      

ttely ‐ hanke

nnan kannal

uotoisina eli

enpiteillä on 

htäyksen tav

idätysalueita

osittain mah

aita elinympä

utuu muun k

nee. 

 soilla erityis

minen käynni

al kerrostuu j

ekosysteemin

us vähenee j

a suuresti su

 

e 2013‐2014 

ta hyvä ratka

nympäristöi

yksi Kyrön‐ j

voitteena on

a Kyrönjoella

dollisesti toi

äristön muut

kasvillisuude

sesti tupasvil

styy yleensä

a muodosta

n toiminnan 

ja suolajien p

on ravinteisu

aisu. Kosteik

nä ja lisäävä

ja Lapuanjoe

n saada 

a 800 hehtaa

imia pidätysa

toksia. Puust

n käyttöön. 

lla, rehevillä 

ä nopeasti. S

a ajan kulue

palautumise

peittävyys ka

uus ja erityis

   

kot ja 

t kuivan 

ella 

ria ja 

alueina. 

ton 

Pohjaveden 

soilla 

uon pinnan 

ssa 

elle. 

asvaa 

sesti veden 

 

 

Kuva 6. Tup

 

pasvilla runsa

                      

Suometsien

astuu karuill

 

                      

n kokonaisva

a soilla. 

                      

altainen käsit

 11 

                      

ttely ‐ hanke

 

e 2013‐2014 

    

 

 

6. RIEKK

Lapin linnuk

ovat erityise

Eteläisestä S

eritäytynee

ojituksia seu

6.1 Mitä e

Ennallistett

ennallistam

kannalta rat

esiintyä enn

niiden välill

6.2 Miten

Ennallistam

ja metsän jä

suosia keloo

pääasiassa y

suosittaviin

suojapaikko

Suon vesita

väliset reun

pitäisi saada

Toimintama

metsätalou

voidaan esi

soveltumato

valumavesie

ennallistam

ollaan lisääm

Riekkokann

säädetystä 

ojitetuilta k

KOSUON

ksi nimitetty 

esti suoaluee

Suomesta rie

t yhä kauem

uranneesta e

ennallistet

avia kohteita

miskohteita. V

tkaisevaa. Ri

nestään riekk

ä. Koiraat liik

ennalliste

miskohteilta p

älkeinen vaih

ontuneita pu

yksittäisiä pu

 lajeihin. Kuu

oja. 

louden ja su

naojat, niskao

a jakautuma

allia on erityi

den vakiintu

m. kunnostu

on ojitettu s

en pintavalu

miseen norma

mässä ja kalu

an elvyttäm

uudistamisv

kitu‐ ja joutom

                      

Suometsien

N ENNAL

riekko esiint

et. Havumet

ekot ovat mo

mmas toisista

elinympärist

taan?

a ovat erityis

Vesitalouden

iekot liikkuva

koja. Soiden 

kkuvat miele

etaan?

poistetaan oj

hettumisvyö

uita ja iäkkäit

uita. Katajat,

usien latvoja

okasvien pa

ojat on suosi

an tasaisesti

isesti metsäh

uneita järjest

usojituksen y

uo. Ennallist

tuskenttänä

aalien metsä

ustoa on keh

isen kannalt

elvoitteesta 

maiden soilt

                      

n kokonaisva

LLISTAM

tyy Suomess

säalueen rie

onin paikoin 

an. Metsärie

öjen hupene

sesti karut rä

n palauttamin

at suhteellise

tulisi olla läh

ellään avosoi

jituksesta hy

hyke palaute

tä, lakkapäis

 lepät, marjo

a katkomalla 

lautumista e

iteltavaa täyt

i suoalueelle

hallituksessa

elmiä käyttä

yhteydessä e

tettavaa suot

. Mahdollisu

taloustoimie

hitetty. 

a on helpom

puuntuotan

a, jolloin alku

                      

altainen käsit

 12 

MINEN -es

sa myös havu

kkokannat o

hävinneet k

ekon ahdingo

emisesta ja m

ämeet. Soidin

nen lähelle a

esti vähän, jo

heisesti yhte

iden läheisyy

yötynyt ja ojit

etaan luonno

iä mäntyjä. S

ovat puuta ja

voidaan kuu

edistetään tä

yttää, jotta ka

e sekä keskel

a kehitetty se

äen ja vähäis

nnallistaa sa

ta voidaan li

uudet riekkos

en yhteydess

mpaa, kun me

nollisesti väh

uperäinen su

                      

ttely ‐ hanke

simerkki

umetsävyöhy

ovat vähenty

kokonaan ja v

on uskotaan

muuttumises

n‐ ja pesimäs

alkuperäistä 

oten ennallis

een kytkeytyn

ydessä, mutt

tuksen jälkee

ontilaisen ka

Suon laitaa k

a pensaat se

uset saada tu

äyttämällä ja 

ankailta pääs

le että laitei

ellaiseksi, ett

in lisäresurss

amalla lähein

säksi hyödyn

soiden kusta

sä ovat paran

etsälakia on 

häarvoisilla s

uoluonto pal

 

e 2013‐2014 

i

ykkeellä, mis

neet jo vuos

vielä säilynee

johtuvan en

sta. 

suot ovat hyv

on ennallista

stettavan alu

neitä, jotta r

ta suosivat vä

en kasvanut 

ltaiseksi. Jää

kohti mentäe

kä kuusialika

uuheentuma

patoamalla 

see vettä val

lle. 

tä mallia void

sein. Toimint

nen kunnostu

ntää kunnost

annustehokka

ntuneet, kun

muutettu luo

soilla. Muuto

autuu kohte

ssä sen eliny

sikymmenten

et populaatio

nnen kaikkea

yviä 

amisen onnis

ueen läheisyy

riekot voivat 

ähäpuustois

puusto siten

ävässä puust

essä poisteta

asvos kuuluv

an ja tarjoam

ojia. Kankaa

lumaan suoll

daan sovelta

tamallia sov

usojitukseen

tusojitetun a

aaseen 

n energiapuu

opumalla me

os edistää pu

eille ajan kan

   

mpäristöjä 

n ajan. 

ot 

a soiden 

stumisen 

ydessä tulisi 

liikkua 

ia rämeitä.

n, että suon 

ossa tulee 

aan 

vat 

maan 

an ja suon 

le. Vesi 

aa 

eltaen 

 

alueen 

un korjuuta 

etsälaissa 

uunkorjuuta 

nssa.

 

 

7. TURP

Etelä‐Pohja

hehtaaria tu

hehtaareja.

Sitä mukaa,

on monia, m

tuotantoalu

ym. käyttöm

Eräs esimer

metsittämin

7.1 Soista

Uudelleenso

suokasvillisu

tarvitse teh

harvoilla su

ennallistam

7.2 Tuotta

Osa turvetu

turpeentuo

jälkihoidost

tuotannosta

käyttöön m

hyvissä ajoi

7.3 Vesip

Soistamises

uudelleenso

mahdollista

kaltaisen su

Mikäli tuota

lopetetaan,

PEENTUO

nmaan maak

urvetuotanto

 Niiden osuu

, kun tuotant

mutta kaikki 

ueelle. Suopo

muodot.  

rkki turpeen 

nen ja keskik

amisen ta

oistamisen t

uuden leviäm

dä mitään, v

opohjilla hyd

mistoimenpite

aja ja omi

uotantoalueis

tanto vuokra

ta ja maanom

a poistuneel

ahdollisimm

n yhteistyös

pintaa nos

ssa tai ennall

oistumisen e

aa suokasvilli

uoekosysteem

antoalueen k

 alue vettyy 

                      

Suometsien

OTANTO

kunnan alue

oalueita. Van

us eteläpohja

totoiminta a

eivät sovi ka

ohjan jälkikä

tuotannosta

kohdan uude

rkoitus

arkoituksena

misen alueel

vaan se palau

drologia pala

eitä. 

staja yhte

sta on tuotta

a‐alueelta al

mistaja jälkik

la alueella u

man pian. Jälk

sä tuottajan 

tettava

listamisessa 

edellytys on v

isuuden hiile

min palautum

kuivatuksess

tuotannon l

                      

n kokonaisva

OALUEID

ella on Etelä

nhoja alueita

alaisessa ma

lueella päätt

aikille alueille

yttömuotoja

a poistuvan a

elleen soistam

a on palautta

le. Useasti aj

utuu itsestää

autuu itsestä

eistyöhön

ajien omistam

ueelta on pä

äytöstä. Turv

usi maankäy

kikäyttömuot

ja omistajan

keskeistä on

vesipinnan ta

ensidonnan e

misen alueel

a on joudutt

oputtua. Täl

                      

altainen käsit

 13 

EN SOIS

ä‐Pohjanmaa

a on poistunu

isemassa on

tyy, on pikais

e. Toisaalta y

a ovat: metsä

alueen useam

minen. 

aa suopohjil

jatellaan, ett

än takaisin su

ään suokasvi

maa ja osa o

äättymässä, y

vetuottajan 

yttö ja saada 

tojen suunni

n kanssa. 

n suonpohjan

ason pysymi

eli turpeen k

lle.  

tu turvautum

löin jälkikäyt

                      

ttely ‐ hanke

STAMINE

an suoselvity

ut ja poistuu

 merkittävä.

sesti ratkaist

yksi käyttöm

ätalous, pelt

mmista käytt

le olosuhtee

tei käytöstä 

uoksi. Tämä 

llisuudelle ed

on vuokrattu 

yleensä turv

ja maanomis

suonpohja k

itteluun ja to

n vesipinnan

nen riittävän

ertymisen ja

maan pumpp

ttövaihtoehd

 

e 2013‐2014 

EN

shankkeen m

 käytöstä läh

  

tava sen jälki

uoto harvoin

oviljely, soist

tömuodoista

t, jotka mah

poistuneelle

on kuitenkin

dulliseksi ilm

muilta maan

etuottaja vas

stajan yhtein

kasvipeitteise

oteutukseen 

nostaminen

n korkealla lä

 toiminnallis

aamiseen ja 

dot supistuva

mukaan n. 25

hivuosina tuh

ikäyttö. Mah

n sopii koko 

taminen, ves

a on reuna‐al

dollistavat 

e turvetuotan

n harvinaista

man mitään 

nomistajilta.

staa alueen 

nen etu on a

eksi tai muu

kannattaa v

n. Tärkein 

äpi vuoden, 

sesti luonnon

 pumppaam

at merkittäv

   

5 000 

hansia 

hdollisuuksia

sittäminen 

lueen 

ntoalueelle 

, koska vain 

 Kun 

loittaa 

hun 

varautua 

mikä 

ntilaisen 

inen 

ästi. Tässä 

 

 

 

tapauksessa

ovat vartee

Ennallistam

edulliseksi. 

uudelleenso

uudelleenso

Joskus tarvi

vesiensuoje

7.4 Istute

Vapo toteut

nousi lopull

Ei kylvetty e

kasvaa nyt m

Muualla ma

siirtoistutta

rahkasamm

7.5 Monim

Jokaisella jä

vaikutukset

jälkikäyttöm

eläimistöllä

Jälkikäyttö o

hiiltä sitova

a ennallistam

notettavia v

minen sellaise

Pumppaami

oistamisalue

oistamisessa

taan myös p

elurakenteet 

etaanko su

tti Kihniön A

isesti takaisi

eikä istutettu

muiden kost

aailmalla uud

minen soiste

malen siirtoist

muotoisuu

älkikäyttömu

t ovat ennalli

muodoissa al

 on mahdoll

on hyvä aloit

ksi ekosyste

                      

Suometsien

minen tai ves

aihtoehtoja.

ella alueella, 

sen lopettam

eelta lähtevis

a ei yleensä o

pengerryksiä,

on myös teh

uokasveja

Aitonevalla ko

in alkuperäis

u kasveja. Ky

eikkolajien l

delleensoista

ettavalle alu

tutus nopeut

us lisäänty

uodolla on ek

istamisella ja

ue palautuu

isuus hyödyn

ttaa mahdol

emiksi. 

                      

n kokonaisva

sittäminen es

  

jonka vesita

minen ja mah

stä purkukoh

ole tarvetta o

, jos alue on 

htävä. 

?

okeen, jossa 

seen korkeut

ymmenessä v

isäksi myös r

amiseen liitty

eelle. Metsä

ttaa soistum

yy

kologisia vaik

a lintujärveks

 lähimmäksi 

ntää alaa. 

lisimman no

                      

altainen käsit

 14 

sim. lintujärv

loutta on pid

hdollisesti la

hdista usein r

ojien täyttäm

pohjaprofiil

turvetuotan

teensa. Aluee

vuodessa suo

rahkasamma

yy myös suo

äntutkimusla

miskehitystä p

kutuksia. Luo

si tai muuksi

alkuperäistä

peasti tuota

                      

ttely ‐ hanke

veksi, kosteik

detty kurissa

skuojien pat

riittää. Turpe

miseen sama

iltaan epätas

nnon loppues

elle ei levitet

okasvilajit ol

alta.  

kasvillisuude

itoksen alust

pelkkään ves

onnon monim

 kosteikoksi 

ä tilaansa, jo

nnon loputt

 

e 2013‐2014 

koksi tai luon

a pumppaam

toaminen 

eennostoalue

lla tavalla ku

sainen. Tarvi

ssa, alue pad

tty lannoitte

ivat palanne

en, etenkin ra

tavien kokeid

sipinnan nost

muotoisuude

vesittämisel

lloin alkuper

ua. Näin alue

nnonravinto

malla, tulee m

een 

uin metsäojit

ittavat 

dottiin niin, e

eita, tuhkaa e

eet alueelle ja

ahkasamma

den mukaan

toon verratt

en kannalta p

llä. Näissä 

räisellä lajist

e saadaan m

   

lammikoksi 

monesti 

tusalueella. 

että vesi 

eikä kalkkia. 

a paikalla 

lten, 

n, 

una. 

parhaat 

olla ja 

muutettua 

 

 

8. VALTKESTÄV Valtioneuvo

soiden ja tu

Ennallistam

Suojelualue

suon osia se

perustuvin 

luontaisesti

rajausmuut

suoluonnon

Lisätään en

olevilla alue

kytkeytynei

alueilla ja ar

ennallistam

Yksityisten m

rahoituslain

rahoituksell

suojelualue

suoelinymp

Metsälain u

metsänomis

monimuoto

tavalla. Selv

uudistamisv

eivät ole tal

luonteen pe

Metsänhoit

suojelualue

valtion sekä

Metsälain u

niiden mets

eivät ole ka

monimuoto

maankäytön

TIONEUVVÄSTÄ J

osto on 30.8.

urvemaiden v

mista koskevia

eiden soiden 

ekä edistämä

keinoin, kute

i kuuluvia ve

osten ja vesi

n suojelun ja 

nallistamisto

eilla. Valtion 

isyyden, valu

rvioidaan eri

mistarpeet. En

maanomista

n ja ‐asetukse

la toteutetta

eiden ja uhan

päristöjen tila

uudistamisen

staja voi teh

oisuuden säil

vitetään myö

velvoitetta se

loudellisesti 

erusteella m

tosuosituksis

eiden reunav

ä yksityisten 

uudistamisen

säojitettujen

nnattavia ta

oisuuden tai 

n muutokset

                      

Suometsien

VOSTON JA VAST

.2012 maa‐ j

vastuullisesta

a kirjauksia: 

tilaa parann

ällä tarvittae

en suojelualu

siä yläpuolis

italouden en

ennallistam

oimia suoluo

metsätalous

uma‐alueiden

ityisesti korp

nnallistamist

ajien omistam

en mukaisina

avissa ennall

nalaisten suo

an parantam

n yhteydessä

dä kohteen e

yttämisen, m

ös mahdollisu

ellaisissa tap

kannattavia 

onimuotoisu

ssa ja metsän

yöhykkeiden

metsätalous

n yhteydessä

 turvemaide

i silloin, kun 

riistanhoido

t ja niiden va

                      

n kokonaisva

PERIAAUULLISE

a metsätalo

a ja kestäväs

netaan ennal

essa suojeltuj

ueiden rajau

elta ojitusalu

nnallistamise

isen pitkän a

nnon tilan p

salueiden tur

n vesitaloude

pien, lettojen

toimissa pyri

milla turvema

a luonnonho

istamisessa j

oluontotyypp

mista sekä riis

 selvitetään 

erityisluonte

maiseman, m

uudet poista

pauksissa, joi

tai silloin, ku

uuden tai riis

neuvonnassa

n vesitaloude

salueiden tur

 selvitetään 

n osalta, jois

metsänomis

n edistämise

aikutukset ar

                      

altainen käsit

 15 

ATEPÄÄTESTA KÄ

usministeriö

stä käytöstä j

listamalla ta

jen soiden ve

uksia tarkista

ueelta. Tässä

en tarpeet se

aikavälin ohj

parantamisek

rvemailla lisä

en ja vesistö

n ja muiden u

itään luomaa

ailla ennallis

oitohankkein

ja luonnonho

pien sekä me

stalintukanto

mahdollisuu

een mukaisia

monikäytön t

aa tai väljentä

issa investoin

un metsänom

stanhoidon e

a korostetaan

en säilyttämi

rvemailla osa

mahdollisuu

ssa investoin

staja asettaa

en. Uudistam

rvioidaan Suo

                      

ttely ‐ hanke

TÖS SOIDÄYTÖSTÄ

ön esityksestä

ja suojelusta

arpeen muka

esitalouden 

malla ja/tai j

ä tarkoitukse

ekä toteuteta

elmaa. 

ksi sekä suoje

ätään ennall

öjen sekä riist

uhanalaisten

an vesitaloud

tetaan ojitet

a luonnonar

oitokohteide

etsälain muka

ojen elvyttäm

udet muuttaa

a hakkuita ja 

ai riistalintuk

ää suometsie

nnit seuraav

mistaja asett

edistämisen.

n luonnontil

istä. Edistetä

ana talousm

uksia poistaa

nnit seuraava

a tavoitteeks

misvelvoittee

omen ilmast

 

e 2013‐2014 

DEN JA TÄ JA SUO

ä tehnyt täm

a. 

an aikaisem

palauttamist

johtamalla s

essa selvitetä

aan tarvittav

elualueilla et

istamistoimi

talintukantoj

n suoluontoty

dellisesti yhte

ttuja soita ke

voiltaan tärk

en valinnassa

aisten erityis

mistä. 

a metsälakia

suon ennalli

kantojen hoi

en osalta me

an puusukup

taa tavoittee

aisten suoko

ään aktiivisia 

etsien kestäv

 tai väljentää

an puusukup

een kohteen

n poistamise

ovelvoitteide

TURVEMOJELUS

män periaate

min ojitettuj

ta vapaaehto

uojelualueel

ään suojelua

vat toimet os

ttä talouskäy

ia suoluonno

jen kannalta

yyppien 

enäisiä koko

estävän mets

keillä alueilla

a tuetaan 

sen tärkeide

a siten, että 

istamistoime

idon edellytt

etsälain muk

polven kasva

ekseen kohte

okonaisuuksi

 ennallistam

vää käyttöä.

ä uudistamis

polven kasvat

n luonteen p

een kytkeyty

en täyttämis

   

MAIDENTA

päätöksen 

ja soita tai 

oisuuteen 

lle 

lueiden 

sana 

ytössä 

on 

a tärkeillä 

onaisuuksia.

sätalouden 

a. Valtion 

n 

enpiteitä 

tämällä 

kaista 

attamiseen 

een 

en ja 

mistoimia 

 

svelvoitetta 

ttamiseen 

erusteella 

yvät 

sen kannalta 

 

 

Selvitetään 

jatkokäyttö

Luonnonarv

jätetään pa

edistämisek

myös bioma

 

metsätaloud

mahdollisuu

voja sisältävä

lautumaan lu

ksi. Sijainnin 

assojen hyöd

                      

Suometsien

dellisesti kan

udet. 

ät metsätalo

uonnontilaa

ja laadun as

dyntämiseen

                      

n kokonaisva

nnattamattom

udellisesti ka

n luonnon m

ettamat rajo

n ja turvetuot

                      

altainen käsit

 16 

mien, ojitett

annattamatt

monimuotois

oitukset huom

tantoon. 

                      

ttely ‐ hanke

tujen suomet

tomat ojitetu

uuden suoje

mioon ottae

 

e 2013‐2014 

tsien erilaise

ut suometsät

lemiseksi ja 

n niitä voida

et kustannus

t ennallisteta

soiden hiiliv

aan jatkossa 

   

tehokkaat 

aan tai 

arastojen 

käyttää 

 

 

9. METS

Metsälakiin

5 a§ Uudi

Uudistusha

päättyneeks

Uudistamisv

Edellä 1 mo

ojitetulla tu

käsittelyalu

myöskään a

hyväksymän

perinneymp

Valtioneuvo

niille jätettä

10 a § Eli

Edellä 10 §:

hoito‐ ja käy

Toimenpite

kuolleet ja l

Ominaispiir

luonnontila

poimintaluo

kuuluvien p

elinympäris

mikäli se ei 

SÄLAIN U

n tehtiin Valti

istushakk

kkuun päätty

si, kun puun

velvoite täyt

omentissa tar

urvemaalla, jo

eelle on jäte

alueella, jolla

n suunnitelm

päristö. 

oston asetuk

ävästä puust

nympärist

n 2 moment

yttötoimenp

issä on säilyt

lahot puut se

rteitä vahvist

n ennallistam

onteiset hakk

puiden taimie

stöissä voida

vaaranna om

                      

Suometsien

UUDISTU

ioneuvoston

kuu ja siihe

ymisestä seu

korjuun seur

ttyy, kun alue

rkoitettua uu

olla runkopu

ettävä luonno

a Suomen me

man perustee

ksella säädetä

osta sekä me

töjen käsi

tissa tarkoite

piteitä, joissa

tettävä eliny

ekä otettava

tavia hoito‐ j

mistoimet. O

kuut, yksittä

en istuttamin

an erityistä v

minaispiirteid

                      

n kokonaisva

UKSIA (M

n periaatepää

en liittyvä

uraa metsän 

rauksena käs

eelle on saat

udistamisvel

uun vuotuine

on monimuo

etsäkeskukse

ella ennallist

ään tarvittae

enettelystä e

ttelyn ylei

etuissa erityis

 elinympäris

ympäristölle 

 huomioon k

a käyttötoim

Ominaispiirte

isten kuokka

nen ja niiden

varovaisuutt

den säilyttäm

                      

altainen käsit

 17 

Metsälaki 2

ätöksen muk

ä uudistam

uudistamisv

sittelyalueel

tu taimikko s

voitetta ei o

en kasvu on a

otoisuutta ed

en alueyksikö

etaan alun p

essa tarkemm

ennallistamis

iset periaa

sen tärkeissä

stöjen omina

erityinen ve

kasvillisuus, m

menpiteitä ov

eet säilyttäviä

alaikkujen te

n siementen 

ta noudattae

mistä. 

                      

ttely ‐ hanke

20.12.2013

kaisia uudistu

misvelvoite

velvoite. Uud

le on syntyny

siten kuin 8 §

ole puuntuota

alle kuutiom

distävää puu

ön, jäljempä

perin avoin ta

min vähätuo

sen hyväksym

atteet ja k

ä elinympäri

aispiirteet sä

sitalous, puu

maaston vai

vat suunnite

ä hoito‐ ja kä

ekeminen sek

kylväminen.

en kuljettaa p

 

e 2013‐2014 

3/1085)

uksia ennallis

e

distushakkuu

yt yli 0,3 heh

§:ssä säädetä

annollisesti v

etrin hehtaa

stoa. Uudista

nä metsäkes

ai harvapuus

ttoisiksi kats

mistä haetta

ielletyt toi

stöissä voida

ilytetään tai 

uston rakenn

htelevaisuus

lmalliset luo

äyttötoimen

kä Suomen lu

 Erityisen tär

puutavaraa ja

stamista hel

u katsotaan 

htaarin avoin

ään. 

vähätuottois

aria kohden. 

amisvelvoite

skus, tai vira

stoinen suo t

sottavista tur

aessa. 

imenpitee

aan tehdä va

niitä vahvist

ne, vanhat yl

s ja maaperä

nnonhoitoto

piteitä ovat 

uontaiseen l

rkeissä 

a ylittää pur

   

pottamaan.

n alue. 

sella 

Tällöin 

etta ei ole 

nomaisen 

taikka 

rvemaista ja 

et

arovaisia 

tetaan. 

ispuut, 

. 

oimet ja 

varovaiset, 

ajistoon 

on uoma, 

 

 

10.TUTK

• Suo

• Laji

• Enn

sijo

• Eko

• Enn

 

 

LÄHTEIT

Aapala K., S

Turveteollis

Metsähallit

Etelä‐Pohja

Suomen Riis

Kuvat Suom

 

KIMUSTA

on hydrologis

en elinvoima

nallistamisto

oittaa aluetas

ologinen ja ta

nallistamisen

TÄ:

Similä M., Pe

suusliitto: Tu

uksen useita

nmaan liiton

stakeskuksen

men metsäke

                      

Suometsien

ARPEITA

sen / ekolog

aisten popul

iminnan laaj

solla.  

aloudellinen 

n ilmastovaik

nttinen J. (to

urvetuotanto

a julkaisuja ja

n julkaisuja ja

n artikkeleita

skuksen kuv

                      

n kokonaisva

A

isen toiminn

aatioiden pa

entuessa on

kustannuste

kutukset tunn

oim.): Ojitett

oalueiden jälk

a kirjoituksia 

a ohjelmia 

a 

va arkistosta

                      

altainen käsit

 18 

nallisuuden p

alautumiseen

n tärkeä selvi

ehokkuus 

netaan toista

tujen soiden 

kikäyttö 

 ennallistam

                      

ttely ‐ hanke

palautuminen

n vaikuttavat

ttää miten e

aiseksi huon

ennallistam

miskokemuksi

 

e 2013‐2014 

n. 

t tekijät ja pa

ennallistettav

osti. 

isopas 

ista 

alautumisno

vat kohteet k

   

peus. 

kannattaa