Sivu 1/28

Omavalvontasuunnitelma Terveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Tervalammen kartanon kuntoutuskeskus

Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen omavalvontasuunnitelma 29.9.2017

Sivu 2/28

ESIPUHE ................................................................................................................................................. 4 1 Toimintayksikköä koskevat tiedot .......................................................................................................... 5 2 ASIAKAS-/POTILASTURVALLISUUS- JA OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN ............... 5

2.1 Toimintayksikön suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot ....................... 5 2.2 Suunnitelman seuranta ja raportointi .......................................................................................... 5

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET ............................................................. 6 3.1 Toiminta-ajatus .......................................................................................................................... 6

3.1.1 Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen toiminta-ajatus .............................................. 6 3.2 Arvot ja toimintaperiaatteet ........................................................................................................ 6

4 RISKINHALLINTA ............................................................................................................................. 8 4.1 Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat ............................................................................ 8 4.2 Riskinhallinnan työnjako ............................................................................................................ 8 4.3 Riskien tunnistaminen ................................................................................................................ 9 4.4 Riskien käsitteleminen ............................................................................................................... 9 4.5 Korjaavat toimenpiteet ............................................................................................................. 10 4.6 Muutoksista tiedottaminen ....................................................................................................... 10

5 ASIAKKAAN/POTILAAN ASEMA JA OIKEUDET ........................................................................... 10 5.1 Palvelutarpeen arviointi ............................................................................................................ 10 5.2 Päätös palvelusta .................................................................................................................... 10 5.3 Hoito- ja/tai palvelusuunnitelma ............................................................................................... 10 5.4 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ................................................................................... 11 5.5 Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet .................................................................... 11 5.6 Asiakkaan/potilaan kohtelu ...................................................................................................... 12

5.6.1 Eettinen ohje kuntoutumisrauhasta ................................................................................... 12 5.7 Asiakkaan/potilaan osallisuus .................................................................................................. 13 5.8 Palautteen kerääminen ............................................................................................................ 13 5.9 Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä ........................................................... 14

6 ASIAKKAAN/POTILAAN OIKEUSTURVA ....................................................................................... 14 6.1 Sosiaaliasiamies ja potilasasiamies ......................................................................................... 14 6.2 Neuvontanumerot .................................................................................................................... 15 6.3 Helsingin neuvontapalvelu Virka-info ....................................................................................... 16 6.4 Muistutusten, kantelujen ja muiden valvontapäätösten käsittely ............................................... 16 6.5. Päihdeasiamies ....................................................................................................................... 17

7 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA ....................................................................................... 18 7.1 Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta ...................................................................... 18 7.2 Ravitsemus .............................................................................................................................. 18 7.3 Hygieniakäytännöt ................................................................................................................... 18 7.4 Toimintayksikön asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoito .......................................................... 18 7.5 Lääkehoito ............................................................................................................................... 18 7.6 Yhteistyö muiden palveluntuottajien kanssa - alihankintana tuotetut palvelut ........................... 19

8 HENKILÖSTÖ ................................................................................................................................. 19 8.1 Henkilöstön määrä, rakenne ja ammattien harjoittamisen edellytykset ja valvonta ................... 19

8.1.1 Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen henkilöstön määrä ja rakenne ..................... 20 8.2 Yksikön sijaisten käytön periaatteet ......................................................................................... 20 8.3 Henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistaminen ................................................................ 20 8.4 Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet ......................................................................................... 20 8.5 Henkilöstön osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen ......................................................... 21 8.6 Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltolain perusteella ................................................. 21

9 TOIMITILAT .................................................................................................................................... 22 9.1 Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen tilojen kuvaus ..................................................... 22 9.2 Tilojen käytön periaatteet ......................................................................................................... 23 9.3 Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen siivous- ja pyykkihuoltojärjestelyt ....................... 23

Sivu 3/28

9.4 Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen teknologiset ratkaisut, asiakkaiden käytössä olevat turva- ja kutsulaitteet .......................................................................................................................... 23 9.5 Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto ......................... 23 9.6 Asiakastietojen sähköisen käytön omavalvonta ....................................................................... 23 9.7 Asiakkaiden apuvälineet/hankinta, käyttö ja huolto .................................................................. 23 9.8 Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot .................. 24

9.8.1 Toimintayksikön terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot..................................................................................................................................... 24

10 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY.......................................................................... 25 10.1 Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä ohjeistus ja käyttö ........................................ 25 10.2 Henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittely ja perehdytys ...................................... 25 10.3 Yksikön rekisteriseloste tai tietosuojaseloste ........................................................................... 25 10.4 Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot ................................................................................. 26

11 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN ........................................................................................... 26

Sivu 4/28

ESIPUHE

Terveydenhuoltolaki 1.5.2011 (1326/2010) edellyttää, ettät terveydenhuollon toimintayksikön on laaditta-va suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otetta-va huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013 (980/2012). Tämän lain 23 § koskee toiminnan omavalvontaa ja sen mukaan omavalvontasuunnitelma tulee olla julkisesti nähtävänä 1.1.2015 alkaen. Sosiaalihuoltolain 1.4.2015 (1301/2014) perusteella sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintako-konaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvalli-suuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi

• suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä

• sen toteutumista on seurattava säännöllisesti

• toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti ke-rättävän palautteen perusteella

Useat eri aikoina voimaan tulleet säädökset edellyttävät toiminnan ohjausta ja seurantaa. Osittain pääl-lekkäisten suunnitelmien välttämiseksi viraston käyttösuunnitelmassa vuodelle 2016 määritellään, että asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma integroidaan lainsäädännön edellyttämän omavalvonnan kanssa. Tämä on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston yhdistetty omavalvonta- ja asiakas-/potilasturvallisuussuunnitelma. Tämä suunnitelma on virastotason puitesuunnitelma. Toimintayksiköt laativat omat suunnitelmansa tämän suunnitelman rungon mukaan soveltaen sitä omaan toimintaansa niin, että tämä pohja on otsikoineen kaikille yhteinen ja yksiköt tarkentavat omia tietojaan lisäämällä tä-hän pohjaan tai jättämällä pois sellaiset kohdat, jotka eivät liity ko. yksikön toimintaan. Viraston yhteinen suunnitelma ja toimintayksikkökohtaiset suunnitelmat ovat saatavissa Helsingin kau-pungin verkkosivuilla (www.hel.fi) ja yksiköiden toimitiloissa esim. ilmoitustaululla. Suunnitelmia täydennetään toiminnan muutosten mukaan ja suunnitelmien toteutumista seurataan vuo-sittain. Juha Jolkkonen vs.virastopäällikkö sosiaali- ja terveysvirasto

Sivu 5/28

1 Toimintayksikköä koskevat tiedot Toimintayksikön katuosoite Lehmuskuja 20 Postinumero Postitoimipaikka 03220 Tervalampi Toimintayksikön vastaava esimies vs. johtaja Johanna Palve Puhelin 040-3344523 Sähköposti johanna.palve(at)hel.fi

2 ASIAKAS-/POTILASTURVALLISUUS- JA OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

2.1 Toimintayksikön suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot

Palvelukokonaisuuden taso Terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen leena.turpeinen(at)hel.fi PL 6000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Palvelun taso Psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja vs. Mikko Tamminen mikko.tamminen(at)hel.fi PL 6900, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Yksikön taso Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelujen päällikkö vs. Sirpa Kurkela sirpa.kurkela(at)hel.fi Psykososiaalisen työn päällikkö Aila Ronkanen aila.ronkanen(at)hel.fi Ylihoitaja Leena Alho leena.alho(at)hel.fi PL 6800, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Johtaja vs. Johanna Palve johanna.palve(at)hel.fi PL 8542, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

2.2 Suunnitelman seuranta ja raportointi

Suunnitelmat päivitetään aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakas-/potilasturvallisuuteen liittyviä oleellisia muutoksia.

Suunnitelma on nähtävillä asiakastiloissa olevalla ilmoitustaululla siten, että asiakkaat, omaiset ja oma-valvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Suunnitelma on nähtävänä myös Helsingin kaupungin verkkosivuilla www.hel.fi/sote sekä toimintayksik-köjen omilla verkkosivuilla.

Sivu 6/28

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

3.1 Toiminta-ajatus

Sosiaali- ja terveysviraston perustehtävä on edistää helsinkiläisten terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Viraston toimintaa ohjaavat Helsingin kaupungin arvot ja eettiset periaatteet. Tavoitteena on, että palvelut ovat alan parhaimmistoa ja ne järjestetään kustannustehokkaasti. Hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Osaava henkilöstö tukee helsinkiläisiä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Virasto on hyvä ja haluttu työnantaja, joka huolehtii henkilös-tönsä työhyvinvoinnista.

3.1.1 Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen toiminta-ajatus

Tervalammen kartanon kuntoutuskeskus tarjoaa yhteisöllistä päihdekuntoutusta, jota toteutetaan työ- ja ryhmätoimintayhteisössä, toiminnallisen arkikuntoutuksen yhteisössä sekä naisten ja miesten yhteisöis-sä. Kuntoutusjakso kestää kuusi viikkoa.

3.2 Arvot ja toimintaperiaatteet

Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö noudattaa Helsingin kaupungin palveluksessa ollessaan Helsin-gin kaupungin arvoja sekä kaupungin eettisiä periaatteita. Arvot ja eettiset periaatteet ovat osa organi-saatiokulttuuria, joka tulee näkyväksi henkilöstön toiminnassa ja käyttäytymisessä. Helsingin kaupungin arvot ovat

Asukaslähtöisyys

Ekologisuus

Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus

Taloudellisuus

Turvallisuus

Osallisuus ja osallistuminen

Yrittäjämielisyys Sosiaali- ja terveysvirastossa arvot tarkoittavat Asukaslähtöisyys • Kehitämme sosiaali- ja terveyspalvelujamme asukkaiden tarpeista lähtien ja tutkittuun tietoon ja osaamiseen perustuen • Tuemme asukkaita ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja sairauksiensa hoi-dosta • Toimimme aktiivisesti väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi tiiviissä yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa • Palvelu käynnistyy ensimmäisestä kohtaamisesta ja asiakas saa sen silloin kun hän sitä tarvitsee • Jokaisella asiakkaalla on oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen ja oikeus tulla kuulluksi omassa asias-saan • Kunnioitamme asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta • Palvelemme asiakkaitamme ammattitaitoisesti, laadukkaasti ja monikulttuurisuus huomioon ottaen • Toimintaamme ohjaa periaate ”Tulit juuri oikeaan paikkaan, miten voin auttaa?” Ekologisuus • Edistämme toiminnassamme ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ympäristön terveellisyyttä pitkä-jänteisesti haittoja ennalta ehkäisten • Tuemme yhteiskunnan ja työympäristön kestävää kehitystä • Säästämme luontoa ja luonnonvaroja

Sivu 7/28

• Toimintaamme kuvaa periaate ”Huolehdimme työpaikastamme kuin kodistamme” Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus • Jaamme käytettävissä olevat voimavarat väestön tarpeet huomioon ottaen. • Kohdennamme voimavarat parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuen • Heitteille ei jätetä ketään • Kohtelemme toisiamme reilusti ja tasapuolisesti • Toimintaamme ohjaa periaate ”Kaikki toimemme rakentavat luottamusta” Taloudellisuus • Toimimme tuloksellisesti, tuotamme tai järjestämme palvelumme laadukkaasti, tehokkaasti ja koko-naistaloudellisesti • Arvioimme palvelujamme niiden tuottaman hyvinvoinnin, terveyshyödyn, vaikuttavuuden ja asiakkai-den kokemusten perusteella • Tunnistamme riskejä ja varaudumme niihin • Toimintaamme ohjaa periaate ”Isännätöntä rahaa ei ole” Turvallisuus • Tarjoamiimme sosiaali- ja terveyspalveluihin voidaan luottaa kaikissa olosuhteissa, myös kriisitilan-teissa • Teemme hyvin, mitä lupaamme emmekä jätä avuntarvitsijaa yksin • Potilas- ja asiakasturvallisuus on keskeinen toimintaamme ohjaava tekijä • Käyttämämme tilat, laitteet, tarvikkeet, hoitomenetelmät ja hoito ovat asianmukaisia ja niiden toimi-vuutta arvioidaan säännöllisesti • Huolehdimme henkilöstön osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. • Edesautamme osaltamme Helsingin kehittymistä turvalliseksi ja sosiaalisesti tasapainoiseksi kaupun-giksi • Toimintaamme ohjaa periaate: ”Ennakoimme ja huolehdimme” Osallisuus ja osallistuminen • Kuulemme sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä erityisesti palveluja tarvitsevia kaupunkilaisia • Helsinkiläisten aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tuetaan sähköisillä ja vuo-rovaikutuksellisilla menetelmillä • Helsinkiläinen on oman terveystietonsa omistaja • Toimintaamme ohjaa periaate: ”Osallisuus ja osallistuminen ovat terveyttä ja hyvinvointia” Yrittäjämielisyys • Johtamistapa tukee henkilöstön mahdollisuutta toimia joustavasti ja aloitteellisesti, vastata asiakkais-taan, sitoutua työhönsä ja vaikuttaa ammattitaidollaan työyhteisönsä parhaan tuloksen aikaansaami-seen • Jokaisella on vastuu toiminnan jatkuvasta parantamisesta • Toimimme hyvässä yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa kehittäessämme ja tuottaessamme pal-veluja • Toimintamme kehittämistä ohjaa ”Intohimo parempaan”

Sivu 8/28

4 RISKINHALLINTA

4.1 Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Viraston linjajohdolla on vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuuden järjestämisestä. Johdon on huoleh-dittava, että toimintaympäristön olosuhteet mahdollistavat turvallisen työn tekemisen, asiakaspalvelun sekä turvallisen ja laadukkaan hoidon. Asiakas- ja potilasturvallisuus sekä omavalvonta perustuvat riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia otetaan huomioon monipuolisesti. Riskinhallinnassa laatua ja asiakas-turvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittata-pahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henki-löstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuu-teen liittyviä epäkohtia. Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa virastopäällikkö ja linjajohto vastaavat asiakas- ja potilasturvalli-suudesta. Virastopäällikkö ja osastopäälliköt linjaavat ja asettavat tavoitteet viraston laadunhallinnalle ja asiakas-/potilasturvallisuudelle sekä seuraavat ja arvioivat niiden toteutumista osana muuta toimintaa. Osastopäälliköt ja toimistojen johtajat vastaavat osaltaan tavoitteiden eteenpäin toteuttamisesta ja seu-rannasta. Virastopäällikkö ja osastopäälliköt varmistavat kehittämistoimien toteutumisen mm. johdon katselmusten ja itsearviointien yhteydessä. Keskeiset henkilöstöä koskevat tiedot esitellään sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja toimitetaan talous- ja suunnittelukeskukseen liitettäväksi koko kaupungin yhtei-seen henkilöstöraporttiin. Asiakas- ja potilasturvallisuutta mittaavien mittareiden tuloksia tulee tarkastel-la avoimesti sekä johtoryhmissä että henkilöstön kanssa. Henkilökunta osallistuu monin tavoin moniammatilliseen laadunhallinnan ja asiakas- ja potilasturvalli-suuden kehittämiseen ja saa palautetta oppimista ja oman toimintansa kehittämistä varten. Muistutukset ja kantelut käsitellään tapahtumassa mukaan olleiden kanssa. HaiPro-ilmoitukset käsitellään työpaikoil-la erillisen ohjeen mukaisesti. Ilmoituksista saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Hen-kilökunnalle järjestetään viraston sisäisiä potilasturvallisuuskoulutuksia. Yleisten koulutusten lisäksi on erillisiä infektioiden, lääkehoidon ja tapaturmien ehkäisyyn liittyviä koulutuksia. Työyhteisön koulutus ja työyhteisölle laadittavat turvaohjeet sekä tekniset turvajärjestelmät ovat ensisi-jaisia keinoja vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisessa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimipis-teen turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvaohjeisiin on välttämätöntä. Turvallisuus-ongelmien tunnustaminen ja avoin käsittely luo pohjan turvallisuuskulttuurille.

4.2 Riskinhallinnan työnjako

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työnte-kijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmis-tamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilös-töltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, asiakas-/potilasturvallisuus- ja oma-valvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaadi-taan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysviraston turvallisuustoiminta on kokonaisuus, jolla pyritään turvaamaan viraston

Sivu 9/28

mahdollisimman häiriötön perustehtävän toteuttaminen ja palvelutuotanto niin arkipäivässä ja normaa-liolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Turvallisuustyötä johtaa virastopäällikkö ja linjajohto sosiaali- ja terveystoimen johtosäännössä1 määritellyllä tavalla. Turvallisuuden hallinta on osa organisaation kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Kaupungin riskienhallin-taohje2 määrittelee vastuut ja menettelytavat riskienhallinnan toteuttamisessa. Viraston oma ohjeistus3 kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysviraston turvallisuustoiminnan kokonaisuuden. Sosiaali- ja terveysviraston kaikissa toimipisteissä laaditaan kokonaisvaltaiset, vuosittain tarkistettavat turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat, joissa käsitellään henkilökunnan, asiakkaiden, potilaiden ja kiin-teistön turvallisuuteen riskienarvioinnin perusteella vaikuttavat uhkatekijät ja varautumistoimenpiteet näiden varalle. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat sisältävät pelastuslain ja työturvallisuuslain edellyt-tämät asiat. Suunnitelma sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita ennaltaehkäistään, miten niihin varaudutaan ja millä tavalla tapahtuvissa onnettomuustilanteissa toimitaan. Työpaikan vaarojen arviointi tehdään yhteistoiminnallisesti ja kirjataan Työsuojelupakki-ohjelmaan. Myös työterveyshuollon lakisääteisissä työpaikkaselvityksissä kartoitetaan työpaikan olosuhteet ja arvi-oida niiden terveydellinen merkitys.

4.3 Riskien tunnistaminen

Asiakas- ja potilasturvallisuutta edistetään ja korjataan virastotasolla lääkehoito-osaamisen, hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan, potilaan eristämisen ja liikkumisen rajoittamisen, hoidon dokumentoin-nin, osto- ja tukipalvelujen, alueellisen yhteistyön ja fyysisen ympäristön osalta. Työntekijät ilmoittavat havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit omalle esimiehelleen. Asiak-kaisiin kohdistuneista vaaratapahtumista työntekijät tekevät ilmoituksen SosPro- ja HaiPro-järjestelmien kautta. Sosiaalihuoltolain edellyttämien työntekijöiden on viipymättä ilmoitettava työnantajalle havaites-saan epäkohdan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Työsuojelupakkiin tehdään ilmoitus työnte-kijöihin kohdistuneista turvallisuuspoikkeamista sekä uhka- ja väkivaltatilanteista.

4.4 Riskien käsitteleminen

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja rapor-tointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esimiehellä, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Helsingin kaupunki on laatinut työhyvinvoinnin edistämisestä kaupunkitasoisen suunnitelman. SosPro-Haipro ja Työsuojelupakki ovat välineitä suunnitelman seurannan toteuttamisessa. HaiPro-ilmoitusten käsittely ja seuranta on kuvattu liitteessä 3 ”HaiPro-ilmoitusten käsittely sosiaali- ja terveysvirastossa”. Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa toimii monialainen turvallisuustyöryhmä, joka käsittelee turvallisuuspoikkeamat (vaara- ja uhkatilanteet, työtapaturmat, läheltä piti -tilanteet) ja turvallisuuskäve-lyiden havainnot sekä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Kuntoutuskeskuksen toimitilat on jaettu yhdek-sään alueeseen, joissa työskentelevät tekevät turvallisuuskävelyn kahden kuukauden välein. HaiPro-ilmoitukset käydään läpi terveydenhuollon henkilöstön kokouksessa viikoittain. Turvallisuustyöryhmä kokoaa muut poikkeamat henkilökuntakokouksen käsittelyyn joka toinen kuukausi.

1 Kaupunginhallitus 6.6.2012, 202§ 2 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Helsingin kaupunkikonsernissa 10.10.2011, khs 14.11.2011, 1022§ 3 Pysyväisohje Henkilö-, toimitila- ja rikosturvallisuuden yleisohje PYSY071 28.2.2014

Sivu 10/28

4.5 Korjaavat toimenpiteet

Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpi-teet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. HaiPro-järjestelmässä toimenpiteet kirjataan kohtaan ”Kuvaus toimenpiteiden toteuttamisesta”. Sosiaa-lihuoltolain edellyttämä työntekijän ilmoitusvelvollisuus on kuvattu tämän suunnitelman kohdassa 7.9.

4.6 Muutoksista tiedottaminen

Esimiehet vastaavat toiminnan toteutumisesta ja sitä tukevasta riittävästä ja ajantasaisesta ohjeistuk-sesta sekä tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeis-tä ja niiden korjaamisesta) henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille.

5 ASIAKKAAN/POTILAAN ASEMA JA OIKEUDET

5.1 Palvelutarpeen arviointi

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Palvelutarpeen arviointi tehdään tarvittaessa moniammatillisena yhteis-työnä. Palvelutarpeen arviointia säädellään mm. sosiaalihuoltolaissa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelu-tarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistä-minen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottu-vuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.

5.2 Päätös palvelusta

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston viranhaltijoiden päätösvallan käyttämistä yksilöhuollon asioissa koskeva sääntö määrittelee, että päihdehuollon palvelujen antamisesta voivat päättää psyko-sosiaalisen työn päällikkö ja Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen johtaja. Päihdehuollon palve-lujen antamisen lisäksi niistä perittävästä maksusta sekä päihdehuoltolaissa tarkoitetusta lyhytaikaises-ta hoidosta väkivaltaisuuden perusteella voivat päättää psykiatria- ja päihdekeskuksen, psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelujen sekä psykiatrisen sairaalahoidon ja päivystyksen johtava sosiaalityönte-kijä, johtava sosiaaliterapeutti, sosiaalityöntekijä, sosiaaliterapeutti ja sosiaaliohjaaja. Helsingin päihdepalveluissa laitoskuntoutukseen ohjataan psykiatria- ja päihdekeskusten päihdepolikli-nikoilta. Avohuollon työntekijä kirjaa lähetteen avo- ja laitoshuollon yhteiseen hoitotietojärjestelmään, Tervalammen lähetekäsittelijänä työskentelevä sairaanhoitaja sopii kuntoutukseen tulosta ja päihdepoli-klinikan sosiaaliterapeutti, sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja tekee yksilöhuollon sijoituspäätöksen sekä määrittelee palvelusta asiakkaalta perittävän maksun ensimmäisten neljän viikon ajalta.

5.3 Hoito- ja/tai palvelusuunnitelma

Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa ja palvelua koske-vaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja toimintakyvylleen asetetut tavoitteet. Suunnitelman avulla seurataan asiakkaan palvelutarpeessa tapah-tuvia muutoksia. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutar-peessa tapahtuvista muutoksista. Suunnitelma päivitetään noudattaen sovittuja määräaikoja tai asiak-kaan toimintakyvyn/avun tarpeen/voinnin olennaisesti muuttuessa.

Sivu 11/28

Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa kuntoutussuunnitelma laaditaan moniammatillisesti yh-dessä kuntoutujan kanssa ensimmäisellä kuntoutusviikolla. Suunnitelmaa arvioidaan viikoittain. Kuntou-tusjakson lopulla tehdään yhdessä kuntoutujan kanssa moniammatillinen arvio koko hoitojaksosta ja sen tavoitteiden toteutumisesta sekä jatkohoitosuunnitelma yhdessä avohoidon vastuutyöntekijän kans-sa.

5.4 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hä-nen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvis-taa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Laatimalla hoitotahdon asiakas voi varmistaa, että hoidossa noudatetaan hänen elämänarvojaan ja että mahdolliset hoitoratkaisut perustuvat hänen omaan tahtoonsa. Hoitotahdon laatiminen mahdollisimman ajoissa edistää itsemääräämisoikeuden kunnioittamista.

5.5 Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet

Asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Palve-luja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoas-taan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemää-räämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti. Mahdolliset rajoitustoimenpiteet toteutetaan lievimmän rajoittamisen periaat-teen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevaa ohjeistusta päivitetään Laki sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä -lain voimaantulon yhteydessä. Ensimmäisellä kuntoutusviikolla kuntoutujan kanssa käydään kuntoutuksen säännöt, joihin jokainen kuntoutuja omalla allekirjoituksellaan sitoutuu. TERVALAMPI-KUNTOUTUS Syy kuntoutukseen on päihdeongelman hoitaminen. 1. Päihteettömyyttä arvioidaan kuntoutujan suostumuksella puhalluttamalla alkometriin, seulojen ottami-

sella, pistojälkien ja henkilökohtaisen omaisuuden tarkistamisella. 2. Fyysinen, henkinen ja sosiaalinen väkivalta sekä seksuaalinen häirintä ovat kiellettyjä. 3. Tupakointi sisätiloissa on ehdottomasti kielletty. Tupakointi on sallittu ainoastaan erikseen merkityillä

tupakointipaikoilla. 4. Kuntoutuksen aikana vain lääkelistassa olevien lääkkeiden käyttö ja hallussapito on sallittu. Tervalammel-

la ei käytetä energiajuomia. 5. Sellainen kuntoutujan omaisuus, jonka voidaan katsoa vaarantavan yleistä turvallisuutta, pyydetään säi-

lytykseen kuntoutuksen ajaksi. 6. Kuntoutuksen päättyessä kuntoutuja pakkaa omat tavaransa ja palauttaa haltuunsa kuntoutuksen ajaksi

luovutetun kuntoutuskeskuksen omaisuuden. Kuntoutuskeskukseen jäänyttä kuntoutujan omaisuutta säilytetään kolme kuukautta.

7. Kuntoutuja noudattaa yhteisönsä viikko-ohjelmaa. 8. Päihteettömyyden tukemiseksi kuntoutuksen orientaatiovaiheessa ei ole kaupunkiharjoitteluja. Orien-

taatiovaiheen jälkeen päihteettömät, kuntoutusta tukevat kaupunkiharjoittelut ovat mahdollisia. Harjoit-telut sovitaan etukäteen yhteisön käytäntöjen mukaisesti. Käynnit kuntoutuslaitoksen ulkopuolella sovi-

Sivu 12/28

taan etukäteen yhteisön työntekijän/omaohjaajan kanssa. 9. Yhteisökuntoutukseen kuuluu avoin yhdessä keskusteleminen. Kannustava ja keskusteleva ilmapiiri tuke-

vat kuntoutumista. Kuntoutuksessa kuullut asiat ovat luottamuksellisia, eikä niitä saa puhua muille. Päih-teistä ihannoivasti puhuminen ei edesauta kuntoutuksen tavoitteita.

10. Kuntoutujalla on mahdollisuus tavata vieraita Tervalammen kartanon yleisillä alueilla iltaisin ja viikonlop-puisin. Yhteisöissä vierailut ovat mahdollisia vain kaikkien yhteisössä paikalla olevien kuntoutujien suos-tumuksella. Kuntoutuja vastaa kartanolla vierailevien tai kuntoutukseen osallistuvien lastensa päiväryt-mistä, kasvatuksesta ja hoidosta. Kuntoutuja asettaa lapselleen rajat ja on lapsensa käytettävissä, kun lapsi häntä tarvitsee.

11. Kuntoutukseen liittyvät tiedot kirjataan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston yhteiseen asia-kastietojärjestelmään.

Puutteet kuntoutukseen sitoutumisessa voivat johtaa kuntoutuksen edellytysten arvioimiseen uudelleen. Olen saanut edellä mainitut asiat tiedokseni. Tervalammella ___/___20___ ________________________________________________

Kuntoutujan allekirjoitus ja nimenselvennys Tervalammen kuntoutuksessa käytetään tarvittaessa alkometripuhallutuksia ja virtsan huumeseuloja hoidon seurantaan ja arviointiin. Testaukset ovat kuntoutujalle vapaaehtoisia ja perustuvat THL:n suosi-tukseen terveydenhoidollisesta huumetestauksesta (2015). Kuntoutujan hoito- ja kuntoutussuunitelmas-sa otetaan yksilöllisesti kantaa testausten toteuttamiseen kuntoutuksen aikana yhteistyössä kuntoutujan kanssa. Lisäksi on laadittu psykiatria- ja päihdepalveluja varten oma potilasohje virtsatesteistä.

5.6 Asiakkaan/potilaan kohtelu

Asiakkaiden kohtelu pohjautuu kaupungin arvoihin1 ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin2 3. Nämä käydään läpi uusien työntekijöiden kanssa jo perehdytysvaiheessa. Jos asiakas on tyytymätön saa-maansa palveluun tai kohteluun, hän voi olla yhteydessä toimintayksikön johtajaan tai kääntyä sosiaali- tai potilasasiamiehen puoleen. Asiakkaalla on myös oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhen-kilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Yksikössä kiinnitetään huomiota ja tarvittaessa reagoidaan epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.

5.6.1 Eettinen ohje kuntoutumisrauhasta

Kuntoutumisrauhalla tarkoitetaan kuntoutujan oikeutta keskittyä omaan kuntoutumiseensa ja työntekijän velvollisuutta pitäytyä ammatillisessa roolissa. Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen henkilökun-ta kunnioittaa kuntoutumisprosessia ja antaa kuntoutujille kuntoutumisrauhan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä ammattiryhmillä on kullakin omat eettiset ohjeensa, joil-la tuetaan työntekijöiden eettistä päätöksentekoa heidän päivittäisessä työssään. Ohjeet myös kertovat työntekijöille, heidän kanssaan työskenteleville ja väestölle työn perustehtävän ja periaatteet. Eettisissä ohjeissa puhutaan mm. työntekijän ja asiakkaan suhteesta. Ammattieettiset periaatteet eivät

1 Arvot on käsitelty kohdassa 2.2 2 Vanhuspalvelulaki 980/2012, 14§: Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin,

että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuoro-vaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. 3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4§: Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta

laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.

Sivu 13/28

anna suoraa vastausta siihen, miten erilaisissa ristiriitaisissakin tilanteissa tulisi toimia, mutta ne ohjaa-vat pohtimaan asiakkaan oikeuksien ja työntekijän velvollisuuksien välistä suhdetta. Työntekijää ohja-taan toimimaan asiakkaan ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen oikeudenmukaisesti ja ystävällisesti. Työntekijän ja asiakkaan suhde on kuitenkin aina epäsymmetrinen valtasuhde. Tervalammen kartanon kuntoutuskeskukseen tullaan kuntoutumaan päihderiippuvuudesta. Työntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, joiden osaamiseen ja ammattieettiseen harkintaan kun-toutujilla on oikeus luottaa. Tunteiden herääminen ihmisten välillä on luonnollista, mutta ammattilaisen vastuulla on se, miten tunteiden kanssa toimii. Seurustelusuhde kuntoutujan kanssa on aina ammat-tietiikan vastainen. Kuntoutumisrauhalla viitataan ammattilaisen ja kuntoutujan erityissuhteeseen sekä kuntoutuksen aikana että sen jälkeen. Kuntoutujalla on oikeus luottaa, että ammattilainen pysyy ammatillisessa roolissaan. Ammattietiikan vastainen käytös ja toiminta työnantajan tulee käsitellä yksilöllisesti ja tarvittaessa on oltava yhteydessä valvovaan viranomaiseen (Valvira). Valvira on antanut suhteista potilaaseen tai asi-akkaaseen kurinpidollisia seuraamuksia. Potilaan tai asiakkaan hyväksikäyttöepäilystä ilmoitetaan myös poliisille.

5.7 Asiakkaan/potilaan osallisuus

Asiakkailla on mahdollisuus osallistua hoidon ja palvelun laadun arviointiin mm. antamalla palautetta työntekijöille ja esimiehille sekä osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin, joissa toimintaa käsitellään. Yksiköissä voi antaa suullisesti palautetta työntekijöille tai kirjallisesti toimipisteen palautelaatikkoon. Internetin kautta saa antaa myös jatkuvaa palautetta. Saadusta palautetiedosta julkaistaan säännölli-sesti yhteenveto viraston internet-sivulla http://www.hel.fi/www/sote/fi/palaute/osallistu-ja-vaikuta/ Palautetta voi antaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Asiakkaat voivat osallistua myös erilaisiin kyse-lyihin, joita tehdään sekä toimipisteissä että virastotasoisesti. Tervalammen kartanon kuntoutuskeskus tarjoaa päihdekuntoutusta yhteisökuntoutuksen menetelmin. Kaikissa yhteisöissä päivä alkaa yhteisökokouksella, jossa käsitellään mitä tahansa yhteisön arkeen liittyviä asioita päiväohjelman läpikäymisen lisäksi. Tarvittaessa kutsutaan koolle kaikkien yhteisöjen ja työntekijöiden yhteinen kokous. Aloite koollekutsumisesta voi tulla myös kuntoutujilta itseltään. Ammattilaisten rinnalla Tervalammella työskentelee noin 20 vertaisohjaajaa, kokemusasiantuntijaa tai vapaaehtoista eri yhteisöissä ja työpisteissä. Vertaistuki on keskeistä kuntoutumisessa ja vertaisilta saatu palaute auttaa toiminnan kehittämisessä. Vastaava vertaisohjaaja osallistuu kuntoutuskeskuksen johtoryhmän työskentelyyn ja vertaiset ovat keskeisesti mukana kaikessa kehittämistyössä.

5.8 Palautteen kerääminen

Asiakaspalautetta saadaan mm. hoidon, asiakastapaamisten ja asiakaskäyntien yhteydessä. Lisäksi spontaania asiakaspalautetta tulee työntekijöille ja esimiehille puhelimitse, sähköpostilla ja kirjeitse. Pa-lautetta saadaan asiakkailta ja heidän omaisiltaan myös yksikköjen asiakaspalautelaatikoihin jätettyjen viestien sekä kaupungin sähköisen palautejärjestelmän kautta. Palvelukeskuksissa asiakkaat antavat runsaasti palautetta suoraan henkilökunnalle mm. ryhmätoimintojen yhteydessä. Tervalammen kartanon päivystystoimiston ulkopuolella on palautelaatikko, johon voi jättää jatkuvasti palautetta. Laatikko tyhjennetään viikoittain ja johtaja toimistosihteerien kanssa käy saadun palautteen läpi ja vie asioita tarvittaessa eteenpäin eri yhteisöjen käsiteltäviksi. Kuntoutuskeskuksen asiakkaat osallistuvat Psykiatria- ja päihdepalvelujen ja Kuusikkokuntien organi-soimiin yhteisiin asiakastyytyväisyyskyselyihin.

Sivu 14/28

5.9 Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

Asiakkaiden palautteisiin vastataan viipymättä, ja palautteet käydään läpi henkilöstön ja tarvittavien pal-veluntuottajien kanssa. Havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi. Kyselyjen tuloksia ja asia-kaspalautteista saatua tietoa käsitellään työyksiköissä ja niitä käytetään toiminnan kehittämisessä. Pa-lautetietoa käytetään myös koulutustarpeita arvioitaessa.

6 ASIAKKAAN/POTILAAN OIKEUSTURVA Sosiaali- ja terveysvirastossa toimii asiakkaiden neuvonnassa apuna potilasasiamies ja sosiaali-asiamies. Kotihoidon palveluissa toimii potilasasiamies ja sosiaalihuollon palveluissa (päivä- ja palvelu-keskustoiminta, alle 65-vuotiaiden asumispalvelut sekä ympärivuorokautinen hoito) sosiaaliasiamies. Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies neuvovat asiakkaita ja heidän omaisiaan heitä askarruttavissa asi-oissa. Ensisijaisesti ongelmallista asiaa kannattaa selvittää ensin omassa hoitopaikassa asiakasta hoi-taneen työntekijän ja hoitopaikan esimiehen kanssa. Jos asia ei näin selviä, voi ottaa yhteyttä potilas-asiamieheen tai sosiaaliasiamieheen. Tarvittavat yhteystiedot on saatavilla myös kyseisestä hoitopai-kasta.

6.1 Sosiaaliasiamies ja potilasasiamies

Sosiaaliasiamies neuvoo asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa muistutuksen teossa1 tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja to-

teuttamiseksi seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain

kunnanhallitukselle. Kun asiakas kokee tulleensa väärin kohdelluksi julkisessa tai yksityisessä sosiaalihuollossa tai tarvitsee neuvoja oikeuksistaan, hän voi olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava. Sosiaaliasiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaaliasiamieheen voivat olla yhteydessä myös asiakkaiden omaiset ja läheiset, muut kuntalaiset ja sosiaalihuollon asiakkaiden asioissa toimivat yhteistyötahot.

Sosiaaliasiamiesten yhteystiedot ma klo 13–15, ti ja to klo 10–12 puh. 09 310 43365 Postiosoite, PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki Käyntiosoite, Toinen linja 4 A Sähköpostiosoite sosiaaliasiamies(at)hel.fi Sähköpostitse lähetetyt viestit eivät kulje tietoverkossa suojatussa muodossa, joten salassa pidettävien tietojen tietoturva voi vaarantua. Yhteydenottaja lähettää sähköpostin omalla vastuullaan. Sosiaali-asiamies ei voi lähettää salassa pidettäviä tietoja sähköpostitse. Sosiaaliasiamies ottaa asiakkaaseen pääsääntöisesti yhteyttä puhelimitse tai postitse. Mikäli yhteydenottaja päättää lähestyä sähköpostitse, tulee sähköpostiviestissä olla lähettäjän yhteystiedot. Henkilökohtaisesta tapaamisesta tulee aina sopia etukäteen. Sosiaalihuoltolain mukaan tehdystä päätöksestä valittaminen Sosiaalihuoltolain perusteella tehtyjen päätösten, sekä myönteisten että kielteisten päätösten, mukana tulee ohjeet muutoksenhakuun. Sosiaalihuoltolain perusteella tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta päätöksen mukana tulleiden ohjeiden mukaan. Ohjeissa kerrotaan muutoksenhaun muoto ja

1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 23§

Sivu 15/28

määräajat, joita on ehdottomasti noudatettava tai muutoin muutoksenhaun mahdollisuus raukeaa. Lisä-tietoja muutoksenhausta voi kysyä päätöksen tehneestä yksiköstä tai sosiaaliasiamieheltä. Potilasasiamies neuvoo sosiaali- ja terveysviraston toimintaan liittyvissä asioissa neuvoo ja ohjaa potilasta, omaisia sekä henkilökuntaa ns. potilaslain soveltamiseen liittyvissä asi-

oissa1 neuvoo ja tarvittaessa avustaa muistutuksen tekemisessä, potilasvahinkoasioiden käsittelemisessä

ja vahingonkorvausasioissa toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi tiedottaa potilaan oikeuksista. Potilasasiamies ei tee päätöksiä eikä ota kantaa lääketieteelliseen hoitoon. Toimintaohjeet ongelmatilanteissa Potilasasiamiehet neuvovat potilaita ja omaisia toimimaan ongelmatilanteissa seuraavasti: Asiaa selvitetään ensin omassa hoitopaikassa hoitaneen lääkärin, hoitajan tai muun asioita hoita-

neen henkilön kanssa. Jos asia ei näin selviä, otetaan yhteyttä hoitopaikan ylilääkäriin, ylihoitajaan tai muuhun esimieheen.

Tarvittavat yhteystiedot saa kyseisestä hoitopaikasta. Ottakaa tämän jälkeen tarvittaessa yhteys potilasasiamieheen.

Potilasasiamiesten yhteystiedot Puhelinneuvonta: ma-to kello 8.30–11.00 Puhelinnumero (09) 310 43355 • Henkilökohtaisesta tapaamisesta tulee sopia aina etukäteen • Postiosoite: PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki • Sähköpostiosoite: potilasasiamies(at)hel.fi Potilasasiamiesten käytössä ei ole suojattua (salattua) sähköpostia. Jos tiedustelu sisältää arkaluonteis-ta tietoa (esim. terveydentilatiedot), tiedustelun lähettämistä ei suositella sähköpostitse, koska salaa-mattoman sähköpostin tietoturva on heikko.

6.2 Neuvontanumerot

Sosiaalipalvelujen neuvontaa annetaan kaikissa sosiaalipalvelujen yksiköissä kuten palvelukes-kuksissa, sosiaali- ja lähityön ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, joissa toimii sosiaalityöntekijöi-tä ja sosiaaliohjaajia. Helsingin sosiaalipäivystys puh. 020 696 006. Helsingin kaupungin sosiaalipäivystys on päivystävä sosiaaliviranomainen. Helsingin kriisipäivystys puh. 09 310 44222 antaa keskusteluapua ja tukea äkillisissä kriisitilanteissa ympäri vuorokauden. Terveyspalvelujen neuvonta on keskitetty kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina toimi-vaan puhelinpalveluun numerossa 09-310 10023. Terveyspalvelujen neuvontaa saa myös jokaisesta terveydenhuollon toimipaikasta aukioloaikoina. Seniori-info-puhelinneuvonta on tarkoitettu helsinkiläisille ikääntyneille ja heidän asioitaan hoitaville lä-heisille. Palveluneuvontaa on ma - pe klo 8.30 – 12, puh. 09 310 44556, seniori.info@hel.fi. Soittajia neuvovat palvelukeskusten sosiaaliohjaajat. Palveluja koskeviin kysymyksiin vastataan myös sähköpos-titse. Seniori-infon numerossa ei ole jonotusmahdollisuutta. Kaupungin verkkosivut http://www.hel.fi/www/helsinki/fi tarjoavat tietoa Helsingin sosiaali- ja terveyspal-veluista.

1 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992

Sivu 16/28

6.3 Helsingin neuvontapalvelu Virka-info

Virka-info on Helsingin kaupungin yleisneuvontapiste kaupungintalolla. Se palvelee kaikkia helsinkiläi-siä. Lisäksi Virka-info tarjoaa erityisneuvontaa maahanmuuttoasioissa. Virka-info palvelee monipuolisesti Palveluneuvojat opastavat ja neuvovat Helsingin kaupunkia ja sen palveluja koskevissa kysymyksissä. Virka-infosta myös saat tietoa elämästä Suomessa kun muuttaa ulkomailta Helsinkiin: esimerkiksi oles-keluluvista, Suomen kansalaisuudesta, EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnistä ja perusasiat suomalaisesta sosiaaliturvasta. Suomen ja ruotsin kielen lisäksi Virka-info palvelee mm. englanniksi, venäjäksi, arabiaksi, ranskaksi, kiinaksi, berberiksi, kurdiksi, somaliksi, turkiksi, dariksi ja persiaksi (far-si) sekä bulgariaksi. Virka-info on maahanmuuttoviraston, Helsingin maistraatin ja poliisin yhteispalve-lupiste. Virka-infon hyllyillä on laaja valikoima Helsinki-aiheisia esitteitä ja tietoa opiskelusta ja suomen kielen kursseista. Asiakkaiden käytössä on kuusi tietokonetta sekä wlan-yhteys. Lehtinurkkauksessa on mahdollisuus lukea sanomalehtiä ja aikakauslehtiä suuresta valikoimasta tieteen ja taiteen sekä viihteen saralta. Ota yhteyttä!

tule käymään Virka-infossa kaupungintalolla, Sofiankatu 1/Pohjoisesplanadi 11–13, (ma–pe 9–19, la–su 10–16)

soita Virka-infoon, puhelin (09) 310 11 111 (ma-pe 9–15) lähetä sähköpostia osoitteeseen virkainfo@hel.fi lähetä verkkosivuilla kysymys tai palautetta http://www.hel.fi/palaute.

Tarvitsemansa tiedot voi myös hakea kaupungin verkkosivuilta osoitteessa www.hel.fi (suomeksi, ruot-siksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi) tai muilla kielillä Infopankista.

6.4 Muistutusten, kantelujen ja muiden valvontapäätösten käsittely

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltoa muutoin järjestettäessä. Muistutus kohdistuu asiakkaan sosiaalihuollon tosiasialli-seen järjestämiseen eli viranomaisen menettelyyn; erityisesti siihen, miten asiakas on kokenut kohte-lunsa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Muistutus tehdään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutus on vapaamuotoinen, eikä sen tekeminen rajoita asiakkaan oikeutta hakea muu-tosta siten kuin siitä on erikseen säädetty. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oi-keuteen kannella asiasta sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille tai esimerkiksi muille kunnan viran-omaisille. Potilaslain 10§:n mukaan ”jos muistutusta käsiteltäessä ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä”. Neuvontaa potilasvahin-koasioissa annetaan muulloinkin kuin muistutuksen yhteydessä.

Sivu 17/28

Pysyväisohjeessa1 määritellään menettelytavat vahinkoa ja vahingonkorvausta koskevissa asioissa, jotka sisältyvät vahingonkorvauslakiin. Tämän lain mukaisesti korvataan myös sosiaali- ja terveysviras-tossa asiakkaille/potilaille, heidän omaisilleen, sosiaali- ja terveysviraston tai toisen kaupungin viraston henkilökunnalle, toiselle virastolle ym. sosiaali- ja terveysviraston toiminnassa aiheutuneet vahingot. Hallintolain mukaan muistutukseen on annettava vastaus ilman aiheetonta viivytystä. Asiakkaalle on pyynnöstä kerrottava vastauksen arvioitu antamisajankohta ja vastattava käsittelyn etenemistä koske-viin tiedusteluihin. Muistutukseen ja kanteluun vastaamiselle on asetettu kohtuullinen vastaamisaika, joka on yksi kuukaut-ta muistutuksen ja kantelun saapumisesta yksikön tietoon. Pysyväisohjeissa2 on määritelty toimintata-vat, miten asiakkaiden tekemiin muistutuksiin ja kanteluihin vastataan. Yksikön toimintaa koskevat muistutukset ja kantelut käydään yksiköissä läpi ja havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi.

6.5. Päihdeasiamies

Päihdeasiakkaiden edunvalvoja päihdeasiamies työskentelee Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n palveluk-sessa. Hän auttaa päihdepalveluihin liittyvissä asioissa ja on riippumaton palvelujen tuottajista. Palvelu on maksutonta. Päihdeasiamiehen tavoittaa numerosta 050 435 7520.

1 Pysyväisohje Vahinkoa ja vahingon korvaamista koskevat ohjeet PYSY032 29.10.2013 2 Pysyväisohje Lausuntojen ja vastausten valmistelu kanteluihin ja muistutuksiin PYSY038 1.5.2014

Sivu 18/28

7 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

7.1 Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta

Asiakkaan terveydentilaa, toimintakykyä ja hyvinvointia seurataan säännöllisesti. Asiakkaan vastuuhoi-taja arvioi asiakkaan ja muiden hoitoon osallistuvien työntekijöiden kanssa. Tervalammen kuntouttava työtoiminta tukee asiakkaiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehittymistä antamalla mahdollisuuden harjaantua työnteossa ja opetella toimimaan vastuullisesti yhdessä toisten kanssa.

7.2 Ravitsemus

Asiakkaiden ravitsemuksessa noudatetaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2010 julkaise-mia suosituksia. Ravinnon saantia, painoa, ravitsemustilaa ja nestetasapainoa seurataan ja annetaan yksilöllistä neuvontaa. Tervalammen ateriapalveluiden tehtävänä on tuottaa monipuolista, terveellistä ja maittavaa ruokaa, jolla tuetaan asiakkaiden ja henkilökunnan jaksamista, sekä annetaan tietoa terveellisestä ravitsemuksesta ja hygieniasta sekä tarjotaan malli hyvistä ruokailutottumuksista. Ruokailulla rytmitetään päivää ja tuote-taan mielihyvän kokemuksia.

7.3 Hygieniakäytännöt

Asiakkaiden yksilöllisissä hoito- ja palvelusuunnitelmissa asetetaan asiakaskohtaisille hygieniakäytän-nöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi mm. tarvittaessa tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Käsien pesuun ja käsihuuhteen käyttöön on mahdollisuus kaikissa yksiköissä sekä työntekijöille että asiakkaille ja heidän omaisilleen sekä muille vierailijoille. Henkilökunta noudattaa Tavanomaisia varotoimia kaikkien asukkaiden kohdalla -ohjetta ja muita hygie-niaohjeita, jotka löytyvät viraston sisäisiltä verkkosivuilta. Konsultaatioapua saa hoitotyön asiantuntijalta, epidemiologisesta toiminnasta sekä infektiolääkäreiltä. Tervalammella yhden sairaanhoitajan erityisvas-tuualueena on hygieniahoitajana toimiminen. Yleistä hygieniatasoa seurataan hygieniakierroilla, hoitoon liittyvien infektioiden tilastoinnilla, käsihuuh-dekulutusseurannalla ja suojakäsineiden kulutusseurannalla. Lisäksi infektiolääkärit seuraavat sairaala-apteekista toimitettavien mikrobilääkkeiden kulutusta.

7.4 Tervalammen kuntoutujien terveyden- ja sairaanhoito

Organisaatiossa on laadittu Pysy- ja hoito-/toimintaohjeet terveyden- ja sairaanhoidon eri tilanteita var-ten ja näiden ohjeiden noudattamista seurataan. Terveydenhuoltoa toteuttaa hoitohenkilökunta, johon kuuluu sairaanhoitajia ja ohjaajia. Ostopalvelulää-käri on käytettävissä 8h/viikko, jolloin hän ottaa kantaa akuutteihin kysymyksiin. Jokaisella kuntoutujalla on avohoidossa hoitava lääkäri, joka vastaa kuntoutujan kokonaishoidosta. Terveyden- ja sairaanhoi-don asianmukaista toteuttamista seuraa ja valvoo osastonhoitaja, joka on arkisin yksikössä virka-aikana, sekä ylihoitaja ja ylilääkäri.

Sivu 19/28

7.5 Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Sosiaali- ja terveysviraston Turvallinen lääkehoito -pysyväisohjeen päivitys valmistuu syksyllä 2017. Lääkekaappeja on kaksi, yksi naisten yhteisö Kaislassa ja toinen päivystyksessä. Lisäksi on yksi lääke-varasto, josta vastaa virka-aikana yksi sairaanhoitaja. Virka-aikana yhteisöjen sairaanhoitajat voivat hakea varastosta täydennystä omiin kaappeihinsa. Lääkkeiden kulutusta seurataan kirjallisesti ja sään-nöllisesti. Lääkkeet jaetaan dosetteihin, joista ne jaetaan kuntoutujille. Kaikki lääkkeiden jaot tuplatar-kastetaan. Lääkehoitoa toteuttavat ainoastaan lääkehoitoluvalliset hoitajat. Lääkehoidon osaaminen varmistetaan tentein, joita on määräajoin. Lääkehoidon haittatapahtumia seurataan Haipro-ohjelmalla. Haittatapahtumailmoitukset käsitellään säännöllisesti osastonhoitajan johtamassa terveydenhuollon henkilöstön työkokouksessa.

7.6 Yhteistyö muiden palveluntuottajien kanssa - alihankintana tuote-tut palvelut

Sosiaali- ja terveysviraston talous- ja tukipalvelut –osasto vastaa keskitetysti palvelujen kilpailutuksesta, hankinnasta ja valvonnasta. Alihankintana tuotettujen palvelujen tuottajien kanssa tehdään sopimukset ja heiltä edellytetään oma-valvontasuunnitelma. Säännölliset yhteistyöneuvottelut käydään palveluntuottajien kanssa. Palvelun-tuottajat sitoutuvat kaupungin edellyttämiin vaatimuksiin hyväksyttäessä palveluntuottaja palveluseteli-tuottajaksi. Palvelujen laatua seurataan yksikössä sekä erikseen kerättävillä seurantatiedoilla, joita käsi-tellään yhteisissä säännöllisissä tapaamisissa palveluntuottajan kanssa (siivouspalvelut).

8 HENKILÖSTÖ

8.1 Henkilöstön määrä, rakenne ja ammattien harjoittamisen edelly-tykset ja valvonta

Toimintayksikössä on monipuolinen ja yksikön asiakastarpeita vastaava henkilöstö. Kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa noudatetaan vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen1 vaatimuksia. Henkilöstömitoitusta suunniteltaessa ja arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve, palvelurakenne, palvelujen tuottaminen ja saatavuus sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liit-tyvät tekijät. Terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vaatimukset on säädetty terveydenhuollon ammattihenki-löistä annetussa laissa (559/1994). Terveydenhuollon ammateissa toimiminen edellyttää koulutuksen ja Valviran laillistuksen tai rekisteröinnin lisäksi riittäviä ammattitaito- ja -tietoja, sekä sitä, että henkilö ky-kenee terveydentilansa ja toimintakykynsä puolesta toimimaan ammatissaan. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon am-matillinen osaaminen. Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon sosiaalihuollon ammatillisen henki-löstön kelpoisuuslaki. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toi-mintaympäristöstä.

Sivu 20/28

Sosiaali- ja terveysviraston ohjeistuksen mukaan1 työnantaja tarkistaa ennen päätöstä palvelukseen ottamista, että palkattavalla henkilöllä on tutkinnon lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon-taviraston Valviran rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysvirasto edellyttää, että sekä laillistetut että nimike-suojatut ammattihenkilöt on merkitty Valviran rekisteriin. Sosiaali- ja terveysvirasto vaatii ostopalvelujen hankkimista koskevissa tarjouspyynnöissä myös yksityistä palvelun tuottajaa tarkistamaan ko. asiat palkattavalta työntekijältä. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tuli voimaan 1.3.2016. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tuo oi-keuksia ja velvollisuuksia sosiaalihuollon henkilöstölle ja Valviralle uusia velvoitteita ja tehtäviä. Ammat-tihenkilölaki varmistaa ja turvaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksia ja asiakasturvallisuutta aiempaa paremmin.

8.1.1 Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen henkilöstön määrä ja rakenne

Nimike Määrä

johtaja 1

johtava sosiaaliterapeutti 1

johtava sosiaalityöntekijä 1

osastonhoitaja 1

sosiaalityöntekijä 1

sairaanhoitaja 7

psykologi 2

toimintaterapeutti 1

sosiaaliohjaaja 6

kuntoutusohjaaja 1

ohjaaja 12

ravitsemispäällikkö 1

keittäjä 6

kotihuollon ohjaaja 2

vastaava työnjohtaja 1

työnjohtaja 3

puutarhuri 1

autonkuljettaja 1

toimistosihteeri 2

Yhteensä 51

8.2 Yksikön sijaisten käytön periaatteet

Asiakkaiden hoito ja asiakasturvallisuus varmistetaan huolehtimalla riittävästä henkilöstömäärästä ja osaamisesta. Sijaisia hankittaessa arvioidaan ensin talon sisäiset työjärjestelymahdollisuudet ja omien varahenkilöiden käyttö. Äkillisesti tarvittavat sijaiset hankitaan pääasiassa Seure Henkilöstöpalvelun kautta.

8.3 Henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistaminen

Henkilöstösuunnittelua tehdään ennakoivasti muutamaksi vuodeksi eteenpäin riittävän ja osaavan hen-kilöstön turvaamiseksi. Valtuustokauden virastotasoisessa strategiasuunnitelmassa on suunniteltu hen-kilöstötarvetta ja tämän toteutumista seurataan strategisilla seurantamittareilla. Suunnitelmat toimeen-pannaan vuositasona talousarviossa ja siihen perustuvassa käyttösuunnitelmassa.

8.4 Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstön rekrytointi perustuu kaupungin virkoja ja työsuhteisia tehtäviä

1 Pysyväisohje Terveydenhuollon ammattioikeudet ja niiden rajoittaminen 18.2.2013

Sivu 21/28

koskeviin ohjeisiin, kaupungin talousarvion noudattamisohjeisiin, sosiaali- ja terveysviraston tulosbudjet-tiohjeisiin sekä täyttölupia ja henkilökunnan palvelukseen ottamista koskeviin ohjeisiin1. Työvoiman muutostarpeet esitetään seuraavan vuoden talousarvioesityksessä. Helsingin sosiaali- ja terveysviras-tossa on ammattihenkilöille määritelty kelpoisuusvaatimukset, jotka ilmoitetaan aina työpaikkailmoituk-sessa. Työntekijöiden soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviin arvioidaan rekrytointitilanteessa. Opiskelijoiden toimimisesta sijaisina ja palkkaamisesta on omat ohjeensa2.

8.5 Henkilöstön osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen

Henkilökunta osallistuu monin tavoin moniammatilliseen laadunhallinnan ja asiakas-/potilasturvalli-suuden kehittämiseen ja saa palautetta oppimista ja oman toimintansa kehittämistä varten. Muistutukset ja kantelut käsitellään tapahtumassa mukaan olleiden kanssa. HaiPro-ilmoitukset käsitellään työpaikoil-la erillisen ohjeen mukaisesti. Ilmoituksista saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Hen-kilökunnalle järjestetään viraston sisäisiä asiakas- ja potilasturvallisuuskoulutuksia. Yleisten koulutusten lisäksi on erillisiä infektioiden, lääkehoidon ja tapaturmien ehkäisyyn liittyviä koulutuksia. Intranetissä on koko henkilökunnan käytettävissä asiakas-/potilasturvallisuussivusto. Sinne on koottu yleistietoa asiakas-/potilasturvallisuudesta ja kerrotaan viraston omasta toiminnasta sen edistämiseksi. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöä (559/1994) 15 § velvoittaa terveydenhuollon henkilöstön huomioimaan mitä potilaan oikeuksista on säädetty. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö vastaa toimintansa asiakas-/potilasturvallisuudesta. Potilailla ja heidän läheisillään on myös keskeinen rooli asiakas-/potilasturvallisuuden edistämisessä.

8.6 Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltolain perusteella

Sosiaalihuoltolain 48§:n mukaan sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toi-meksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti.Edellä tarkoitetun henkilön on ilmoitet-tava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epä-kohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanot-taneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytet-tävä 47 §:ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa koh-distaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.

Sosiaalihuoltolain 49§:n mukaan edellä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnis-tää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta sa-lassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.

Sosiaali- ja terveysvirastossa työntekijä tekee ilmoituksen SosPro-järjestelmään. Järjestelmä ohjaa il-moituksen yksikön lähiesimiehelle. Lähiesimiehen tehtävänä on käynnistää tarvittavat toimet epäkohdan uhan poistamiseksi ja sen lisäksi ilmoitettava asiasta erikseen nimetylle sosiaalihuollon johtavalle viran-haltijalle. Tämä ilmoitus tehdään myös SosPro-järjestelmässä

Ostopalveluyksiköissä pitää olla sisäinen ilmoituskäytäntö. Ostopalveluyksiköt toimittavat tiedot sosiaa-lihuollon johtavalle asiantuntijalle vapaamuotoisella raportoinnilla.

1 Pysyväisohje Kelpoisuusehdot sosiaali- ja terveysvirastossa PYSY057 31.3.2014. 2 Pysyväisohje Hoitoalan opiskelijoiden toimiminen sijaisina ja palkkaus PYSY008 1.9.2014

Sivu 22/28

Sosiaalihuollon johtava asiantuntija saa SosPro-järjestelmästä herätteet kaikista ilmoituksista. Hän ra-portoi tiedot ilmoituksista ja kehittämistoimista osaksi viraston sosiaalista raportointia ja toimii sovitusti johtavan viranhaltijan työparina ilmoituksiin liittyvissä asioissa.

9 TOIMITILAT Kolmikielisestä palvelukartasta löytyy tiedot toimipisteistä ja kuinka niihin pääsee. Palvelukartasta voi tarkistaa myös mitä kunnallisia palveluja valitun kadun lähellä on ja mihin palvelupiiriin katu kuuluu. Kiinteistönhuoltoon liittyvistä kysymyksistä vastaa viraston tilahallinto.

9.1 Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen tilojen kuvaus

Tervalammen kartanon kuntoutuskeskus toimii Vihdissä vanhassa kartanomiljöössä. Toimintaa on kymmenissä eri rakennuksissa, jotka ajoittuvat 1830-luvulla valmistuneesta päärakennuksesta 2000-luvulla valmistuneeseen naisten yhteisön rakennukseen. Rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on 12 093 m2 ja ne käsittävät mm. työlaitosmuseona toimivan väentuvan, kauppapuutarhatoimintaan so-veltuvat kasvihuoneet, metalli- ja puutyöpajat sekä kaksi rantasaunaa. Tilat eivät ole esteettömiä. Osa majoitustiloista on jo vuosia odottanut peruskorjausta. Tilat eivät täytä paloturvallisuusnormeja automaattisen sammutusjärjestelmän puuttuessa. Tilojen asettamat rajoitukset huomioidaan kuntoutujien sisäänottokriteereissä ja henkilöstön vahvuudessa eri työvuoroissa. Toimin-nalle etsitään uusia tiloja Helsingistä. Työ- ja ryhmätoimintayhteisö (31 paikkaa) toimii rakennuksessa 16. Kuntoutujille on yhden hengen huoneet, suihku- ja wc-tilat ovat yhteisiä. Samassa rakennuksessa on ryhmätiloja ja kuntosali, kirjasto, pyykinpesukoneet kuntoutujien käyttöön sekä toverikunnan ylläpitämä kahvio. Toiminnallisen arkikuntoutuksen pienyhteisö (7 paikkaa) toimii rakennuksen 14 alakerrassa. Kuntoutujil-le on yhden hengen huoneet ja yhteinen wc- ja suihkutila käytävällä. Yhteisö on päivystystoimiston välit-tömässä läheisyydessä, joten muistiongelmaisilla ja muutoin toimintakyvyltään rajoittuneilla kuntoutujilla on ympäri vuorokauden mahdollisuus tavoittaa henkilökuntaa helposti. Samassa rakennuksessa on pohjakerroksessa varusvarasto ja saunaosasto. Kuntoutuskeskuksen keittiö ja ruokasali ovat myös yh-teisön vieressä. Miesten yhteisö (12 paikkaa) toimii rakennuksen 14 yläkerrassa. Kuntoutujille on yhden hengen huo-neet, suihku- ja wc-tilat ovat yhteiset. Yhteisö käyttää kartanoalueen muissa rakennuksissa sijaitsevia ryhmätiloja (rak 16, päärakennus, Punainen tupa), koska ryhmätiloja rakennuksessa 14 ei ole. Naisten yhteisö (13 paikkaa) toimii rakennuksessa 47, joka on rakennettu tähän tarkoitukseen vuonna 2007. Yhteisöllä on käytössään oma piha-alue, sauna ja monipuoliset ryhmätilat. Jokaiselle kuntoutujal-le on oma huone, wc- ja suihkutilat jaetaan. Yhteisöissä on kuntoutujien omien huoneiden lisäksi yhteinen oleskelu/ TV-tila sekä keittiö/ keittonurk-kaus ruokapöytineen. Kuntoutujien käytössä on jokaisessa yhteisössä kiinteä puhelin, toverikunta tarjo-aa mahdollisuuden tietokoneen käyttöön. Avointa verkkoa Tervalammella ei ole. Yhteisöjen työntekijöiden työhuoneet sijaitsevat kunkin yhteisön välittömässä läheisyydessä tai yhtei-sössä. Hallintopalvelut toimivat päärakennuksessa, jossa myös on arkipäivisin avoinna laitoksen käteis-kassa kuntoutujien käyttövarojen nostamista varten. Tilapalvelujen työnjohtajien työtilat ovat pajaraken-nuksessa.

Sivu 23/28

9.2 Tilojen käytön periaatteet

Tilojen käytön periaatteista on virastolla pysyväisohje1.

9.3 Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen siivous- ja pyykki-huoltojärjestelyt

Terveydenhuollon hoitotoimenpiteisiin käytettävien työtilojen, ruokasalin, saunaosaston sekä toiminnal-lisen arkikuntoutuksen yhteisön käytävä-, oleskelu-, keittiö- ja hygieniatilojen siivous on ulkoistettu. Sii-vous tehdään 5 x viikossa. Kaikkien muiden tilojen tarpeenmukaisesta siivouksesta huolehtivat kuntou-tujat kahden kotihuollon ohjaajan ohjauksessa. Lakanat ja pyyhkeet vuokrataan ja huolletaan Uudenmaan sairaalapesulassa. Muu pyykkihuolto tapah-tuu omassa pesulassa kuntouttavana työtoimintana kotihuollon ohjaajien ohjauksessa.

9.4 Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen teknologiset ratkai-sut, asiakkaiden käytössä olevat turva- ja kutsulaitteet

Päärakennuksessa ja naisten yhteisössä sijaitsevissa inva-wc:ssä on hälytyspainikkeet. Henkilökunnan käytössä on henkilöhälytysjärjestelmä.

9.5 Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön oh-jaus ja huolto

Laitehankinnat tehdään Helsingin kaupungin hankintasääntöjen mukaisesti ja niiden suunnittelussa ja hallinnassa on keskeistä lääketieteellinen ja hoitotyön asiantuntijuus. Laite- ja tarvikehankinnat tehdään osastokohtaisesti tarpeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysviraston lääkintälaitteiden vastaanottotarkas-tuksesta vastaa HUS:n lääkintätekniikan keskus, joka vastaa myös Mequsoft-laiterekisteristä. Laitteiden käyttöönoton ohjauksesta vastaavat laitetoimittajat. Laitteiden huollosta huolehtivat HUS:n lääkintätek-niikan keskus sekä laitetoimittajat. Ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen aiheuttamasta vaarati-lanteesta, joka johtuu laitteen tai tarvikkeen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta tai käytöstä23.HaiPro-järjestelmässä on linkki ilmoittamista varten suoraan Valviralle.

9.6 Asiakastietojen sähköisen käytön omavalvonta

THL:n määräyksessä 2/2015 ”Määräys omavalvontasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja lait-teista” edellyttää asiakastietojen sähköisen käytön omavalvontaa. Tästä omavalvonnasta on sosiaali- ja terveysvirastossa oma erillinen suunnitelmansa.

9.7 Asiakkaiden apuvälineet/hankinta, käyttö ja huolto

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden tulee olla potilaille ja henkilöstölle potilasturvallisia. Laki ter-veydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) velvoittaa terveydenhuollon toimintayksikön nimeä-mään vastuuhenkilön vastaamaan siitä, että toiminnassa noudatetaan lakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Sosiaali- ja terveysvirastossa vastuuhenkilö on talous- ja tukipalvelut -osaston välinehuol-toyksikön ylihoitaja. Tämän lisäksi jokaiselle osas-tolle ja toimintayksikölle on nimetty terveydenhuollon laitteista vastaavat henkilöt. Linjajohto vastaa yksikkönsä vastuuhenkilöiden nimeämisestä, koulutuk-sesta ja toiminnan seurannas-ta. Sosiaali- ja terveydenhuollon laitteiden käyttökoulutusta antavat mm. laitetoimittajat, opetushoitajat ja osastojen laitevastaavat omassa yksikössään. Laitehankinnat tehdään Helsingin kaupungin hankintasääntöjen mukaisesti ja niiden suun-nittelussa ja

2 Pysyväisohje Terveydenhuollon laitteiden hallinnointi ja vaaratilanteista ilmoittaminen sosiaali- ja terveysvirastossa PYSY090 30.9.2014 3 Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010

Sivu 24/28

hallinnassa on keskeistä lääketieteellinen ja hoitotyön asiantuntijuus. Laite- ja tarvikehankinnat tehdään osastokohtaisesti tarpeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysvirason lääkintälaitteiden vastaanottotarkas-tuksesta vastaa HUS:n lääkintätekniikan keskus, joka vastaa myös Mequsoft-laiterekisteristä. Laitteiden huollosta huolehtivat HUS:n lääkintä-tekniikan keskus sekä laitetoimittajat. Sosiaali- ja terveysviraston laitteista ja tarvikkeista ohjeistetaan henkilökuntaa pysyväisohjeessa.” Ter-veydenhuollon laitteiden hallinnointi ja vaaratilanteista ilmoittaminen sosiaali- ja terveysvirastossa, Py-sy090”. Valviran tehtävänä on terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden valvonta sekä turvallisen käytön edistäminen. Valviran internet-sivuilta löytyy mm. sähköi-nen käyttäjän vaarati-lanneilmoitus, jolla ilmoitetaan laitteen tai tarvikkeen käytössä mahdol-lisesti havaituista vaaratilanteista Valviralle. Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet - Valvira.fi Palveluasumisyksikössä asuva henkilö voi saada lääkinnällisenä kuntoutuksena yksilöllisen apuväli-nearvioinnin perusteella välttämättömiä itsenäistä suoriutumista tukevia apuvälineitä. Apuvälinearvioin-nissa huomioidaan apuvälineen käyttöön liittyvä toimintaympäristö. Palveluasumisyksikkö vastaa mm. yhteiskäytössä olevista apuvälineistä ja sähkösäädettävistä sängyistä. Pitkäaikaisessa ja lyhytaikaises-sa laitoshoidossa olevan asiakkaan apuvälinepalvelun järjestämisvastuu on laitoksella. Asiakkaan tar-vitsemat apuvälineet kirjataan asiakas-/potilastietojärjestelmään. Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osastolla on nimetty apuvälinetyöryhmä 24.9.2014, joka jatkossa täsmentää osaston sisäisiä käytäntöjä.1

9.8 Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

Ylihoitaja Anneli Lintuluoto, Talous- ja tukipalvelut/Tukipalvelut/Välinehuolto p. 09 310 47431, PL 6600 00099 HELSINGIN KAUPUNKI anneli.lintuluoto@hel.fi

9.8.1 Toimintayksikön terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteys-tiedot

Sairaanhoitaja Ann-Katri Ervasti, Tervalammen kartanon kuntoutuskeskus p. 09 310 46468, PL 8542, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI ann-katri.ervasti@hel.fi

1 Pysyväisohje Apuvälinekäytäntöjä koskevat ohjeet sosiaali- ja terveysvirastossa PYSY102 4.11.2014.

Sivu 25/28

10 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY

10.1 Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä ohjeistus ja käyttö

Terveydenhuoltolaissa, osin kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa säädetyn kunnan järjes-tämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön liittyvän potilastietorekisterin ja potilastietojen käsittelyn vaatimukset on ilmoitettu henkilötietolaissa, potilaslaissa1 ja Sosiaali- ja ter-veysministeriön potilasasiakirjoista annetussa asetuksessa. Sosiaali- ja terveysvirasto vastaa omassa toiminnassaan syntyneiden potilasasiakirjojen rekisterinpidosta henkilötietolain2 mukaisesti. Potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat saavat käsitellä potilasasiakirjoja vain siinä laa-juudessa kuin heidän työtehtävänsä ja vastuunsa sitä edellyttävät. Terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevien käyttöoikeudet potilasasiakirjoihin sisältyviin tietoihin tulee määritellä yksityiskohtaisesti. Sähköisessä potilastietojärjestelmässä tulee olla käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä, jonka avulla kul-lekin käyttäjälle voidaan määritellä tämän tehtävien mukaiset käyttöoikeudet potilasasiakirjoihin ja poti-lastietojärjestelmän eri toimintoihin. Sähköisten potilastietojärjestelmien käyttäjä tulee yksilöidä ja tun-nistaa siten, että käyttäjä todennetaan yksiselitteisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilas-asiakirjoista 298/2009) Sosiaalihuollon viranomaisen on talletettava sosiaalihuollon ilmoitusrekisteriin yksityisen henkilön palve-luntarpeen selvittämiseksi tehdyt ilmoitukset ja pyynnöt sekä niiden käsittelyä koskevat tiedot. Muut asiakasasiakirjat on talletettava sosiaalihuollon asiakasrekisteriin. Kaikista henkilörekistereihin talletet-tavista asiakasasiakirjoista on käytävä ilmi, mihin palvelutehtävään tai palvelutehtäviin se liittyy. Tervey-den ja hyvinvoinnin laitos antaa määräykset sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta. Asiakasasiakirjoihin on tehtävä merkinnät tietojen luovuttamisesta ja merkinnät tietojen saamisesta. Sa-lassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. Jos asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merki-tystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. (Laki sosiaalihuollon asiakasasiakir-joista 10§ ja 11§, Asiakaslaki 16-18§ ja 20§ ) Potilasasiakirjoihin tulee merkitä potilaan hyvän hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedot. Merkintöjen tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä ja niitä tehtäessä saa käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhen-teitä. Potilasasiakirjamerkinnöistä tulee ilmetä tietojen lähde, jos tieto ei perustu ammattihenkilön omiin tutkimushavaintoihin tai jos potilasasiakirjoihin merkitään muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009) Perehdytyksessä käsitellään tietosuoja-asioiden merkitys, kirjaamiskäytännöt ja salassapitovaatimuk-set. Esimies myöntää oikeuden potilas- ja asiakasasiakirjojen käyttöön. Henkilöstöhallinto on laatinut ohjeet salassapidon velvollisuuksista työsopimusta solmittaessa. Helsingin kaupungin julkisen terveydenhuollon rekisteriin tehdyt merkinnät siirtyivät kansallisten määri-tysten mukaisesti 26.11.2014 Potilastiedon arkistoon eli Kantaan.

10.2 Henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittely ja pereh-dytys

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelma määrittelee käytännöt, muut yleiset ohjeet. Käyttöoikeudet-käytännöistä P45 pysy (päivittämättä sote-käytäntöön).

10.3 Yksikön rekisteriseloste tai tietosuojaseloste

1 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 2 Henkilötietolaki 523/1999

Sivu 26/28

Rekisteriselosteet ovat nähtävissä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston verkkosivuilla. Toi-mintayksikön ilmoitustaululla on tieto mistä rekisteriselosteen voi pyydettäessä saada kirjallisena. http://www.hel.fi/static/helsinki/rekisteriselosteet/sotev/Sotev-Ikaantyneiden-ja-monisairaiden-sosiaalihuoltolain-mukaisten-palvelujen-asiakasrekisteri.pdf http://www.hel.fi/static/helsinki/rekisteriselosteet/sotev/Sotev-Kotihoidon-rekisteri.pdf

10.4 Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

Sosiaali- ja terveysviraston tietosuojavastaava on Mikko Kilpiä, mikko.kilpia@hel.fi Toimintayksikön tietosuojakysymyksiin vastaa yksikön johtaja.

11 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Paikka ja päiväys Helsingissä 29.9.2017

Allekirjoitus Sirpa Kurkela Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelujen päällikkö vs. Toimintayksikön johtajan allekirjoitus Johanna Palve johtaja vs.

Sivu 27/28

Liite 1

HaiPro-ilmoitusten käsittely Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa

HaiPro-vaaratapahtumailmoituksen tekijä laatii ilmoituksen kiinnittäen huomiota tapahtu-mahetken olosuhteisiin, tapahtuman syntyyn vaikuttaviin tekijöihin sekä miten tapahtuman toistuminen voitaisiin estää. Jokainen työntekijä voi tehdä HaiPro-ilmoituksen havaitsemas-taan potilasturvallisuutta vaarantavasta tapahtumasta (haittatapahtuma tai läheltä-piti-tilanne) intranetissä olevan linkin kautta. Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamuksel-liseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn.

Ilmoitusten käsittelijät (lähiesimies ja ensisijainen sijainen tai toiminnan luonteen vuoksi joku muu esim. osastonlääkäri) saavat viestin sähköpostiinsa uusista ilmoituksista. Viestit katsotaan päivittäin ja arvioidaan käsittelyn kiireellisyys. Välittömiä toimenpiteitä vaativat asiat käsitellään heti. Lähiesimies tekee lisämerkinnät ja aloittaa saapuneiden ilmoitusten käsittelyn kahden viikon kuluessa. Ylemmälle tasolle siirretään kaikki tapahtumat, jossa asiakkaalle/potilaalle on tapahtunut vakava haitta. Ylemmälle tasolle voidaan siirtää käsitel-täväksi asioita, joihin halutaan tulosyksikköä laajempi käsittely tai joilla on merkittävää infor-maatioarvoa esim. yksikkö-/jaostasolla.

1) Tulosyksikön kokouksissa (esim. osasto/tiimikokouksissa) käsitellään oman tulosyk-

sikön HaiPro-raportteja vähintään kerran kuukaudessa ja yksittäisten ilmoitusten ai-heuttamia toimenpiteitä aina kun tapahtumat ovat ajankohtaisia.

2) Esimiesten kokouksissa esim. osastonhoitaja- ja lääkärikokouksissa käsitellään yk-

sikkötason raportit huomioiden myös toteutuneet kehittämistoimet vähintään 2 kertaa vuodessa ja toimintakäytäntöjen muutoksia aiheuttavat ilmoitukset aina kun se on ajan-kohtaista.

3) Jaos- ja/tai yksikkötason potilasturvallisuusvastaavia HaiPro-järjestelmässä ovat esim. ylihoitajat, jaoksen tai yksikön johtajat, joille tulee ilmoitus sähköpostiin ylemmälle tasolle siirretyistä ilmoituksista. Hän arvioi ilmoituksen saatuaan, mikä on ylemmälle ta-solle siirretyn ilmoituksen oikea käsittelyfoorumi, vaatiiko käsittely esim. johtoryhmän käsittelyn.

4) Jaoksen ja/tai yksikön johtoryhmä käsittelee sille lähetetyt vaaratapahtumailmoituk-

set ja arvioi tarpeen toimintakäytäntöjen muutokseen. Asian käsittelyn lopputulos kirja-taan johtoryhmän muistioon soveltuvalla tavalla. Asian esittelijä kirjaa käsittelyn tulok-sen Haipro -lomakkeelle, informoi Haipro -ilmoituksen tehneen osaston käsittelijää jat-kotoimista ja lähettää tiedon eteenpäin asianomaisille vastuuhenkilöille jatkokäsittelyä tai toimenpiteitä varten. Tällaisia vastuuhenkilöitä voivat olla linjajohdon lisäksi esim. potilastietojärjestelmien pääkäyttäjät, hygieniahoitajat ja infektiolääkärit, opetushoitajat tms., jotka omalla toiminta-alueellaan voivat käsitellä esiin tulevia potilasturvallisuusris-kejä ja tarvittaessa esittää täsmennyksiä ohjeistuksiin. Johtoryhmä tai laajennettu johtoryhmä käsittelee asiakas/potilasturvallisuuden tilaa sekä HaiPro-raportteja vähintään kaksi kertaa vuodessa huomioiden myös toteutuneet kehittämistoimet.

5) Toimistojen johtoryhmä ja /tai laajennettu johtoryhmä käsittelee HaiPro-raportteja

(sis. myös toteutuneet kehittämistoimet) vähintään kerran vuodessa ja toimintakäytän-töjen muutoksia aiheuttavat ilmoitukset aina kun se on ajankohtaista.

Sivu 28/28

6) Osaston johtoryhmä käsittelee HaiPro-raportteja (sis. myös toteutuneet kehittämis-toimet) vähintään kerran vuodessa.

7) Potilasturvallisuuden seurantaryhmä käsittelee viraston HaiPro-raportit (sis. myös

toteutuneet kehittämistoimet) kerran vuodessa ja vie asian viraston johtoryhmään.

Liite 2 Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltolain perusteella HaiPro-

järjestelmässä

Sosiaalihuollon tehtävissä henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle hen-kilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

1) Työntekijä tekee ilmoituksen HaiProo esimiehelle/toiminnasta vastaavalle henkilöl-le.

2) Ilmoituksen vastaanottanut henkilö jatkolähettää saamansa ilmotuksen sosiaali-

huollon johtavalle viranhaltijalle.

3) Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai il-meisen epäkohdan uhan poistamiseksi.

4) Asiasta on ilmoitettava salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä.

5) Osastojen johtoryhmät käsittelevät HaiPro-raportteja vähintään kerran vuodessa.

6) Viraston johtoryhmälle raportoidaan HaiPro-raportit kerran vuodessa muun vuosi-

raportoinnin yhteydessä (asiakas-/potilasturvallisuus-/omavalvontaraportti).