Opettajankoulutuksen iso kuva taakse ja eteen

Ritva EngeströmAkatemiatutkijaritva.engestrom@helsinki.fi

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Katse taakse päinPasi Sahlberg: Finnish Lessons (2011)

Globaalin koulureformin (GERM) ja suomalaisen koulun vertailu Standardointi opettamisessa ja oppimisessa – räätälöinti: selkeä

mutta joustava OPS math & science – luova oppiminen: persoonallisuuden kasvu, syvä ja

laaja oppiminen prescribed curricula: tulosten arvioinnille universaali perusta –

riskien ottaminen jota tuetaan borrowing market-oriented ideas – paikallisten opettajien

professionaalinen rooli ja suhde oppilaisiin (menneisyys ja

innovaatiot) testeihin pohjautuva tuloksellisuus, palkitseminen (voittajat/luuserit)

– koulun yhteinen jaettu vastuu ja keskinäinen luottamus

Valmiiksi annetusta tiedosta siirrytään uuden tiedon luomisen prosesseihin, jotka tapahtuvat reaalimaailmassa ja vuorovaikutuksessa

Tutkiva oppiminen: älykäs toiminta, tiedon rakentelu, jaettu asiantuntijuus, verkostoituminen (Kai Hakkarainen ja Kirsti Lonka ym.)

Konstruktivistinen, tuottava (productive), tai ilmiölähtöinen oppimiskäsitys

Kehittävä työntutkimus ja ekspansiivinen oppiminen: yhteiskehittely, solmutyöskentely, rajojen ylittäminen, toimintaa kehittävien ristiriitojen ratkaisut, moniäänisyys (Yrjö Engeström ym.)

Inhimilliset tekijät dynaamisten prosessien hallinnassa: tietointensiivisyys, arvostelukykyä edellyttävä asiantuntijuus (Leena Norros, Anneli Leppänen ym.)

04/08/23

4

Sama me-nettelytapa

Tehtävä 1Tehtävä 2Tehtävä 3Tehtävä 4Tehtävä 5Tehtävä N

Oikean ratkaisunantaminen (vää-

rien korjaaminen)

Malli A: Tehtävien pintaominaisuudet vaihtelevat; oppiminen kohdistuu niihin

Sama mutki-kas tehtävä

Ratkaisu 1Ratkaisu 2Ratkaisu 3Ratkaisu 4Ratkaisu 5Ratkaisu N

Ratkaisunjen ver-tailu, perustelu ja

väittely

Malli B: Ratkaisuideat ja niiden perustelut vaihtelevat, oppiminen kohdistuu tehtävän periaatteisiin

Opetuksen mallit A ja B

Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö

04/08/23

6

Koulun oma kehittämistoiminta lähti liikkeelle laboratorioistuntojen muodossa

Yhteistyössä koko koulu Välineinä peiliaineisto ja

teoreettiset mallit Suunnittelu integroitu koulutyöhön

MUUTOSLABORATORIO

1. ML:SSA KERÄTÄÄN PEILIAINEISTOA TOIMINNAN ARJESTA2. ML:SSA YHDISTETÄÄN TYÖNTEKIJÖIDEN ARKITYÖTÄ KOSKEVAT HAVAINNOT, KEHITTÄMISIDEAT, HILJAINEN TIETO JA JOHDON VISIOINTI3. ML ORGANISOI YHTEISEN KÄSITTELYN, NOJAA VUOROVAIKUTUKSEEN JA PYRKII MALLINTAMAAN ANALYYSIN TULOKSIA4. KEHITTÄMISEN TAVOITTEENA ON LÖYTÄÄ UUSI, TOIMINNAN RISTIRIITOIHIN RATKAISUA HAKEVA JA KEHITYSMAHDOLLISUUKSIA VASTAAVA KOKONAISVALTAINEN TOIMINTAMALLI (TAI KONSEPTI)

Yksilöllinen oppimispolku”Instrumenttien etsintää”

HOPS, HOJKS, AiHe (aikuisopiskelun henkilökohtaistaminen)Laajennettu työssä oppiminen, Oppisopimuskoulutus, Työpajatoiminta, Ammattistartti, Oma ura, JOPO-toiminta

Arviointi: summatiivinen, formatiivinen, autenttinen, inklusiivinen, dynaaminen ja narratiivinen

Opintojen aikainen arviointi: paitsi osaaminen myös oppilaan kehitys ja elämänhallinta erilaisissa toiminnallisissa yhteyksissä

Joustava perusopetus eli JOPO -toiminta

Kokeilu aloitettiin v 2006 ja v 2010 toiminta vakiinnutettiin asetuksella

“se että pyritään korjaamaan ne ankarat rauniot, jotka nuori kahden vuoden koulupinnaamisellaan on aikaansaanu omaan persoonaansa, eli eheytetään persoonaa takaisin” (jopo-opettaja)

JOPOn pedagogisena näkökulmana on toimintalähtöisyys joka laajentaa oppimista ainekohtaisista tavoitteista sisäisen motivaation ylläpitämiseen ja ammatillisen kiinnostuksen heräämiseen 

Työpaikkajaksot avaavat mahdollisuuksia tutkia pedagogiikan rakentumista koulun ulkopuolella

Uuden kehittämisen ristiriidat institutionaalisessa järjestelmässä

Oppiainelähtöinen arviointi on ristiriidassa sen kanssa mitä koulun ulkopuolella opitaan ja mitä tuloksia saadaan JOPO:ssa

Tuplaparadoksi peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin pyrkiessä, kun päättötodistuksen arvosanat eivät ilmennä oppilaan ammatillista suuntautuneisuutta tai kiinnostusta tiettyä alaa kohtaan

Arvioinnin kaksoistehtävä: työ on suunnattava JOPOn ajatuksen mukaan, jossa olennaista on saada oppilas motivoitumaan oppimiseen ja ohjata häntä siinä. Toisaalta mikä lopulta vie oppilasta koulupolulla eteenpäin on perusopetuksen päättötodistus

Arvioinnin kaksoistehtävä

“.” Toisaalta  arvioinnin tehtävä on ohjata ja motivoida oppilasta. Okei ja  sillon täytyy ottaa huomioon sen oma lähtökohta ja kaikki muut kauniit asiat hyvä juttu. Loistava juttu! Mut sitte, sit tullaan siihen että lyödään tätä kaikkee seinällä päähän, kun tullaan siihen kohtaan, että todetaan että peruskoulun päättöarvioinnin tehtävä on asettaa kaikki valtakunnassa vertailukelposiksi keskenään elikä silloin homman nimi on se, että sillon loppuu se lätinä niistä kaikista  kauniista asioista, joissa otetaan arvioinnissa mukaan ne oppilaan  lähtökohdat. Niitä ei oteta mukaan, koska sillon puhutaan perusopetuksen päättötodistuksesta, jolla lähetään hakemaan jatkopaikkoja