.

Opettamisesta osaamiseen -

Mikä muuttuu?

HAAGA – HELIA AMKK

OPETTAJAKORKEAKOULU

Raimo Jaakkola21.8.2009

TOIMINTAKEHYS

AMK-TUTKINTOOPS

Tavoitteet-------

Opisk.aikanarekrytointi

-----AOTT

Menettelyt

Ulkom.Tutkinnot

Yliop. JaAmkk.

tutkinnot

Toisen asteenamm.tutkinnot

AT ja

EAT

Non- Formaalit

tutkinnot jaoppiminen

InformaaliOppiminen

( työ ja vapaa-aika )

HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET YM.

TUTKINTOSÄÄNTÖ– YHTEISET LINJAUKSET

MENETTELYTAVOISTA– TUNNUST. MÄÄRÄ + MAHD.

RAJOITTEET– OPINTOSUORIT. VANHENEMINEN– ARVIOINNIN ILMAISEMINEN

LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄ– KUVAUS AOTT:N JÄRJESTELMÄSTÄ JA

VASTUISTA ERI VAIHEISSA

TUNNISTAMIS- JA TUNNUSTAMISJÄRJESTELMÄ

Kuvaus aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisjärjestelmästä sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- miten ja mistä hyväksilukemista haetaan- hakemuksen kannalta keskeiset asiakirjat (esim. tutkintotodistukset, muut todistukset)- keneltä hyväksilukua tai päätöstä täydentävistä opinnoista haetaan- hakemuksen käsittelyaika- muutoksenhakumenettely- tehtyjen päätösten dokumentointi (ml. päätösten perustelu)- miten hyväksiluettavat opinnot tai osaaminen merkitään korkeakoulun ylläpitämään rekisteriin-miten hyväksiluetut opinnot tai osaaminen merkitään tutkintotodistukseen (OPM 2007: 4 )

Osaamisen tunnistamisen prosessi(alustava ehdotus)

.

Opiskelija kirjoittaa omin sanoin

tarinaa omasta osaamisesta

Puuttuvan osaamisen

hankkiminen

Henkilökohtaisen kehittämissuunnitel-

man ja HOPSin rakentaminen

Osaamisen tunnustaminen

(ks. osaamisen tun-nustamisen prosessi)

Opiskelija kerää näyttöä osaamisesta

yhteistyössä lehtoreiden ja HOPS-

ohjaajan kanssa. Opiskelija rakentaa osaamisportfolion

aikaisemmastaosaamisesta.

Muut opiskelijat ja HOPS-ohjaaja autta-vat tunnistamaan

osaamista

Opiskelija vertaa tarinaansaOPSiin ja etsii yhteyksiä.

HOPS-ohjaaja tiedottaa opiskelijoille hyväksilukemisen periaatteista, päätöksentekijästä, menettelytavoista ja tarjottavasta ohjauksesta.

HOPS-ohjausRyhmähops

Osaamisportfolion ohjeistaminen:opintokokonaisuu-desta vastaava lehtori ja HOPS-ohjaaja

Opiskelu

Ohjauksen kokonaissuunnitelma Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen sisällöt Ohjauksen eteneminen ja

painopisteet Ohjauksen toimintamuodot ja

välineet Ohjauksen mitoitus Ohjauksen työnjako Ohjauksen resurssointi Ohjauksen vaikuttavuuden arviointi

Hakeutumis-vaihe

Opintojen aloitusvaihe

Opiskelunkeskivaihe

Opintojen päättövaihe

Hakutoimisto: asiantuntemus- Opot

- Koulutuspäälliköt- Kov

Valintakokeissa!Markkinointi

Orientaatio: opsHOPS

Tutorointi: opiskelijat ja opettajat

Hops päivittyyHarjoittelut: ohjaustoimenpiteet

urasuunnittelun suhteenKehityskeskustelut -> varmistetaan

opiskelun eteneminenT&K –toiminnan hyödyntäminen

osaaamisen osoittamisessa

Alumni- ja mentorointiUraohjausta

Esim. Työvälineet oman osaamisen osoittamiseen esim. portfolio

OHJAUSTOIMENPITEET OPINTOPOLKU

- tie- oltava järjestelmä olemassa (esim. Tutkintosääntö)

- Ennakkotehtävä esim. - dottamista, informointia

Opisk. -> oppimistavoitteet-> päätökset korvaavuuksista

ItsearviointiEsitys hyväksiluvuista

Hops päivittyy: kehityskeskustelut

HarjoittelutRekisteröinnit

Osaamisen “näytön” osoittaminen t& k -

toiminnassa

Orientaatio jatko-opintoihinOman osaamisen

tunnistaminen -> vaikutus työelämään

sijoittumisessa/tehtävänkuvaan ja työelämän kehittämiseen

AHOTT-TOIMENPITEET

TUTKINTOON JOHTAVAN NÄKÖKULMA

AHOT-JÄRJESTELMÄN VAIKUTUS OPINTOJEN OHJAUSPROSESSIIN

ENNEN OPISKELUA TAPAHTUVA OHJAUS– - tiedotus (www-sivut, hakijan oppaat,– hakutoimisto)– - hakutoimiston antama ohjaus ja neuvonta– - opinto-ohjaajan antama ohjaus ja neuvonta– - opintotoimiston antama ohjaus

OPINTOJEN ALKUVAIHEEN OHJAUS– - orientoivat opinnot (opo & ro & tuutorit)– - opinto-toimiston antama ohjaus ja neuvonta– - henkilökohtainen tulohaastattelu (ro)– - henk.koht. opintosuunnitelma (eHops)– - opettajien ja ko. vast. antama ohjaus

. OPINTOJEN AIKAINEN OHJAUS

– - opinto-toimiston antama ohjaus ja neuvonta– - henk.koht. keskustelut (ro & opo & ope &– ko. vast.)– - ryhmäohjaus (ro, & ope & ko. vast.)– - kv-toimisto

TYÖHARJOITTELUN OHJAUS– - harjoittelu- ja oppimissopimukset jne.– - opon ja ro:n antama ohjaus– - työpaikkaohjaaja– - ryhmäohjaus– - harjoitteluvastaavan antama ohjaus

.

PÄÄTÖSVAIHEEN OHJAUS– - opintotoimiston tiedotus ja ohjaus– - ryhmäohjaus (ro)– - opinnäytetyön ohjaus– - ko. vast. antama ohjaus– - uraohjaus (opo, ura&rekrypalvelu)

Opinto-ohjaukseen läheisesti liittyvät siis myös– • tiedottaminen– • neuvonta sekä– • tutorointi.

TUTKINTOJEN VIITEKEHYSTEN TAVOITTEENA ON...

tehdä tutkintojen tuottamaa osaamista näkyvämmäksi

tukea koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta uudistaa opetussuunnitelmia helpottaa liikkuvuutta edistää tutkintojen vastavuoroista tunnustamista luoda viitekehys ja yhteinen käsitteistö

keskustelulle ja kansallisille viitekehyksille edistää elinikäistä oppimista ja aiemmin hankitun osaamisen ja muualla kuin muodollisessa

koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamista

EDELLYTTÄÄ: OSAAMISEN KUVAAMISTA

– AMMATTITAIDON KUVAAMINEN JA PROFILOINTI

– OSAAMISEN ANALYSOINTIA (YDINALUEET )

– OSAAMISEN TUNNISTEET (KRITEERIT)

– OPS:N RAKENTEELLISET JA SISÄLLÖLLISET JATKUMOTJ

– OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEIDEN, KRITEEREIDEN, ARVIOININ JA TOTEUTUKSEN MÄÄRITTÄMINEN

ESIMERKKI MITEN TEHDÄÄN ? Opintokokonaisuuksiin/moduuleihin ja opintojaksoihin

liittyvien oppimistavoitteiden konkretisointi lähtee liikkeelle tavoitelauseista.

Tavoitteiden konkretisointi etenee seuraavien työvaiheiden kautta:

Tavoitelauseet jaetaan suurehkoon joukkoon konkreettisia (opiskelijan, opettajan, eri oppiaineen kollegan ja työelämän edustajien helposti ymmärrettävien) kysymysmuodossa oleviin Mitä opitaan? -tavoitelauseiksi. Opintojakson tavoitelauseet esitetään ryhmälle, joka koostuu eri sidosryhmien edustajista. He antavat palautetta tavoitelauseiden konkreettisuudesta. Tavoitelauseet viimeistellään saadun palautteen pohjalta.

 Mitä-opitaan? -tavoitelauseet ryhmitellään teemoiksi, joilla on merkitystä ammatillisen kasvun ja oppimisprosessin etenemisen kannalta. Teemat määrittelevät opetuksen sisältöä, mutta eivät muutoin ota kantaa pedagogiseen toteutukseen.

Kuvataan teemoihin liittyvä ammatillista kasvua tukeva ydinsisältö (se mihin opetuksessa, oppimisessa ja arvioinnissa keskitytään). Karsitaan Mitä-opitaan? -tavoitelauseista pois ne, jotka eivät liity ydinsisältöön. Muokataan tarvittaessa Mitä-opintaan? -tavoitelauseita.

  Teemojen ajoitus hahmotellaan aikajanalle. Syntyy

esikäsitys opintojakson (tai muun opetuksellisen kokonaisuuden) oppimisprosessin etenemiseen liittyvistä mahdollisuuksista, rajoituksista ja pelivarasta. Teemojen välisissä suhteissa on peräkkäisyyttä, rinnakkaisuutta ja limittäisyyttä.

Tunnistetaan ja arvioidaan työelämälähtöisiä oppimistilanteita, toimintamalleja ja niihin liittyviä oppimisen resursseja. Ammatillisen korkea-asteen koulutuksessa pyritään

Kuvataan opintojakson (tai muun osakokonaisuuden) konkreettisia oppimistavoitteita ja täydennetään muostettujen kuvausten avulla opintojaksokuvauksia ja muiden osakokonaisuuksien kuvauksia:– Mitä osataan?-tavoitelauseet opintojakson (tai

muun osakokonaisuuden) alkaessa. Tämä osa integroi opintojakson oppimisprosessin aiemmin opittuun

– Mitä teemoja opintojaksoon sisältyy? Mitä-opitaan?-tavoitelauseet teemoittain

– Teemojen ydinsisältö– Mitä tulevia opintojaksoja tämän opintojakson

aikana tapahtunut oppiminen erityisesti tukee? Tavoitteiden saavuttamiseen arvioinnin välineiden

kehittäminen. Mitä opitaan? -tavoitelauseiden ja teemojen avulla laaditaan kyselyjä, joita voidaan käyttää palauteprosesseissa opintojakson alkutilanteeseen liittyvän osaamisen kartoituksessa, oppimisprosessin etenemisen seuraamisessa ja opintojakson oppimisen loppuarvioinnissa.

OPINTOJEN MITOITTAMINEN

OPINTOKOKONAISUUKSIEN VERTAILTAVUUS ?– TAVOITTEET– SISÄLLÖT

OPINTOKOKONAISUUKSIEN KUORMITTAVUUS ?

PEDAGOGISET TOIMENPITEET

HENKILÖKOHTAISTAMINEN, HOPS OPINTOJEN HORISONTAALINEN JA

VERTIKAALINEN YHTEYS KEHITTÄVÄ JA TUTKIVA OTE (t&k) VAIHTOEHTOISIA TYÖSKENTELY-

TAPOJA VAIHTOEHTOISIA ARVIOINTITAPOJA

OSAAMISEN NÄYTTÄMINEN JA ARVIOINTI

OSAAMISEN NÄYTTÄMISELLÄ TARKOITETAAN NIITÄ TOIMINTATAPOJA JA AINEISTOJA, JOILLA TUTKINNON SUORITTAJA OSOITTAA TIETOJAAN, TAITOJAAN JA PÄTEVYYTTÄÄN SUHTEESSAOPETUSSUUNNITELMASSA JA/TAI SEN

OSA- ALUEISSA MÄÄRITELTYIHIN OSAAMISTAVOITTEISIIN

ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT A) ARVIOINNIN KOHTEET

AMMATTITAIDON TAI TIETÄMYKSEN KESKEISIÄ ALUEITA TAI TOIMINTOJA

ESITETÄÄN OPS:SSA

B) ARVIOINNIN KRITEERIT

– Arvioinnin kriteerit ilmaisevat, kuinka yksilön on työssään suoriuduttava tai millä tasolla hänen on hallittava kohteena olevat asiat. Kriteerien avulla arvioidaan saavutetut osaamisen tai pätevyyden sisällöt.

– Julkilausumia, joiden perustalta arvioitsijat tekevät päätöksen edellyttäen, että henkilö on riittävästi osoittanut pätevää osaamista.

– Kriteerit ovat aina laadullisia. – Mahdollistaa

Osaamisen vertaamisen OPS:n tavoitteisiinOsaamisen arvioinnin tasotOsaamisen hyväksytyt tasot yksittäisissäkin

spesifeissä tilanteissa

PORTFOLIO Osaamisportfolio vs. oppimisportfolio

Sisältää yleensä kirjallisia dokumentteja (mm. todistuksia, raportteja, jne)

Portfolion esittäminen valmiina lopputuotteena ei sellaisenaan riitä osaamisen näytöksi.

Edellyttää dokumenttien aitouden varmentamista esim. keskusteluilla

OSAAMISPÄIVÄKIRJA

Osaamispäiväkirja on opiskelijan henkilökohtaisen reflektiivisen ajattelun työväline.

Opiskelija arvioi osaamispäiväkirjassa omaa osaamistaan suhteessa tavoitteisiin.

Osaamispäiväkirjaan voi kerätä havaintoja ja kokemuksia tiedoista,taidoista ja pätevyyksistä.

Osaamispäiväkirja on henkilökohtainen tuotos, joka voi toimia itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin välineenä, ja sen osia voi liittää portfolioon.

Edellyttää aina tietojen varmentamista.

HAVAINNOINTI

Voidaan kohdistaa lopputulokseen ja prosessiin Mahdollistaa integroidun arvioinnin Voidaan päätellä myös asenteet ja kommunikaatio toimintaa

ohjaamassa Tarjoaa joustavuutta arvioinnille eri tilanteissa Mahdollistaa teknisten ja käytännöllisten taitojen arvioinnin

monimutkaisissa tehtävissä Antaa epäsuoraa aineistoa tiedoista ja ymmärtämisestä Voidaan kohdistaa relevantteihin ja keskeisiin kohtiin Käyttökelpoinen luonnollisissa työympäristöissä

Edellyttää yhdenmukaista käsitystä arvioinnin kohteista ja kriteereistä

Voi olla vaikea päättää havainnoinnin tasot Arviointiolosuhteet voivat olla liian spesifit Havainnoija voi sitoutua emotionaalisesti tilanteeseen tai

suorittajaan

KIRJALLISET KYSELYT Täydentää muita arviointimenetelmiä Sopii tietojen arviointiin Osoittaa mikä on keskeistä tai tärkeää vastaajan

ajattelussa Voi antaa selvyyttä ymmärtämisestä (soveltavat

tehtävät ja ennakkotehtävät esim. työsuunnitelma)

Ei mahdollista integroitua arviointia Heikko asenteiden ja suorien vuorovaikutustaitojen

arvioinnissa Heikko korrelaatio ammatillisen pätevyyden kanssa Mittaa myös kirjallista esitystaitoa

ESSEE

Esseetä käytetään paljon korkeakouluissa voi myös täydentää muuta osaamisen näyttöä, esimerkiksi opiskelijan esittämää todistusta

Antaa evidenssiä kielen hallinnasta suhteessa opetussuunnitelmassa esitettyihin ammattialan kielitaidon tavoitteisiin.

opiskelija voi myös täydentää käytännöllisen osaamisensa näyttöä ja/tai

osoittaa aiemmin hankkimansa osaamisen yhteyttä korkeakoulun vaatimaan teoreettiseen osaamiseen

SUULLISET KYSELYT

Mahdollistaa toiminnan perusteiden välittömän selvittämisen (miksi kysymykset)

Usein tuo esille vastaajan sitoutuneisuutta ja motivaatiota

Helpompi vastata kuin esim. kirjallisesti

Edellyttää; lyhyitä, selkeitä ja yksiselitteisiä kysymyksiä

HAASTATTELU Haastattelua suositellaan käytettäväksi

yhdessä monien osaamisen näyttötapojen kanssa.

Haastattelu täydentää ja luo lisätietoa, eikä sitä suositella ainoaksi arviointimenetelmäksi.

Haastattelukysymykset on hyvä laatia etukäteen muun toimitetun näytön pohjalta. sopii hyvin henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadinnan yhteyteen.

Opiskelijaa haastattelemalla kartoitetaan hänen osaamistaan ja suunnitellaan hänen kanssaan sopivaa opintopolkua.

TYÖTEHTÄVÄKOHTAISET KOKEET (TYÖKOKEET) Voidaan kohdistaa työprosessin osiin ja

lopputuloksiin Mahdollistaa yksittäisten työsuoritusten tarkemman

tarkastelun Mahdollistaa teknisten ja käytännön taitojen

toiminnallisen arvion Mahdollistaa tehtävien ”standardisoinnin”, joka lisää

sisäistä arvioinnin ”luotettavuutta” Korkea korrelaatio kirjoitettuihin kokeisiin tai

testeihin

Ei mahdollista kokonaisuuksien tai kokonaisten työprosessien arviointia

Ei voida tehdä yleistyksiä erilaisiin työympäristöihin Vaatii arvioinnilta pituutta ja kustannuksia

luotettavuuden saavuttamiseksi

SIMULAATIOT Sopii tiettyihin erityistilanteisiin, joita on niiden

vaarallisuuden, kalleuden tai olosuhteiden vuoksi vaikea muuten toteuttaa

Antaa hyvän kuvan kokonaisuuden eri suhteiden hallinnasta

Sopii erilaisiin kompleksisiin ongelmanratkaisu-tilanteisiin

Mahdollistaa integroidun arvioinnin Yhdistää yleensä tiedot ja teknisen osaamisen

Simulaatiot eivät kuvaa aina autenttisia tilanteita Ei voi suoraan tehdä yleistyksiä eri

toimintaympäristöihin Suorittajalla voi olla asennevaikeuksia

Opettajien tehtävänkuvan muutosMitä vaikuttaa tehtäviin: Osaamisperustaisten

opetussuunnitelmien käyttöönotto ? Aiemmin opitun osaamisen

tunnistaminen ja tunnustaminen ? Ohjaustoiminnan kehittäminen?