opetussuunnitelma kone- ja metallialan …...kone- ja metallialan perustutkinto sisältää...

OPETUSSUUNNITELMA

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO

Valmistustekniikan osaamisala

Koneenasentaja

Tekniikan alan apulaisrehtorin hyväksymä 29.4.2015, 10 §.

Näyttötoimikunta hyväksynyt 9.4.2015, 6 §.

OPETUSSUUNNITELMA

Sisällys KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN ............................... 2

KOULUTUKSEN AMMATTITAITOVAATIMUKSET, TOTEUTTAMISTAVAT,

OPPIMISYMPÄRISTÖT JA OSAAMISEN ARVIOINTI ................................................................... 5

PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, 75 OSP ................................................................................ 5

ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT, 15 OSP .................................................. 5

KONEISTUKSEN PERUSTYÖT, 15 OSP ............................................................................. 11

LEVYTÖIDEN JA HITSAUKSEN PERUSTYÖT, 15 OSP ...................................................... 17

KONEENASENNUS, 15 OSP ................................................................................................ 24

VALINNAISET TUTKINNON OSAT, 60 OSP ............................................................................. 30

KUNNOSSAPITO, 30 OSP .................................................................................................... 30

ASENNUSHITSAUS, 15 OSP ............................................................................................... 37

MANUAALIKONEISTUS, 15 OSP ......................................................................................... 43

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OSP ............................................................ 49

KONE- JA METALLIALAN ATK SOVELLUKSET, ............................................................... 49

TEKNIIKKAAN SOVELTAVA MATEMATIIKKA, .................................................................. 50

KUNNOSSAPITO JA KORJAUSHITSAUS, .......................................................................... 52

OPETUSSUUNNITELMA 2 (54)

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushalli-

tus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon si-

sältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaa-

misen arvioinnin.

Lain mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet

alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään

yhdellä osa-alueella. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisesta peruskoulutuk-

sesta annetussa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskou-

lutuksesta annetussa laissa 631/1998 (muutos 788/2014) tarkoitettuna näyttötutkintona.

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon

osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista

tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.

Tässä opetussuunnitelmassa on esitetty tutkinnon ammatilliset opinnot ja tarjottavat vapaasti valit-

tavat tutkinnon osat sekä niiden toteutus Saimaan ammattiopisto Sampossa. Koulutuksen toteutuk-

seen liittyvät yleiset periaatteet ja käytänteet on esitetty erillisessä opetussuunnitelman yhteisessä

osassa. Työssäoppimiseen liittyvät käytänteet on esitetty erillisessä työssäoppimisen järjestämis-

suunnitelmassa. Yhteisten ja vapaasti valittavien tutkinnon osien opinnoista on laadittu erillinen ope-

tussuunnitelma, joka sisältää tarkemmat kuvaukset ja arviointikriteerit opinnoista.

Edellä mainitut erilliset dokumentit on saatavilla Sampon www-sivuilla:

Opetussuunnitelman yhteinen osa

Työssäoppimisen järjestämissuunnitelma

Yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelma

Kone- ja metallialan perustutkinto sisältää yhteisten (35 osp) ja vapaasti valittavien tutkinnon osien

(10 osp) lisäksi pakollisia tutkinnon osia yhteensä 75 osp ja valinnaisia tutkinnon osia yhteensä

60 osp.

http://www.edusampo.fi/files/406/Opetussuunnitelman_yhteinen_osa.pdf

http://www.edusampo.fi/files/938/Tyossaoppimisen_jarjestamissuunnitelma.pdf


Kuva 1. Tutkinnon muodostuminen osaamispisteinä


Taulukko 1. Tutkinnon osien suunniteltu toteuttamisjärjestys

Kone- ja metallialan perustutkinto,

valmistustekniikan osaamisala, koneenasentajaOsaamis-

pistettä 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi

Pakolliset tutkinnon osat, 75 osp

Asennuksen ja automaation perustyöt 15 x

Koneistuksen perustyöt 15 x

Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 x

Koneenasennus 30 x

Valinnaiset tutkinnon osat, 60 osp

Kunnossapito 30 x

Asennushitsaus 15 x

Manuaalikoneistus 15 x

Yhteiset tutkinnon osat, 35 osp

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Äidinkieli 5 x x

Toinen kotimainen kieli 1 x

Vieras kieli 2 x x

Valinnaiset opinnot 3

Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen

Matematiikka 3 x x

Fysiikka ja kemia 2 x x

Tieto- ja viestintätekniikka ja sen soveltaminen 1 x


Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen

Yhteiskuntataidot 1 x

Työelämätaidot 1 x

Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 x

Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 x x


Sosiaalinen ja kultturinen osaaminen

Kulttuurien tuntemus 1 x

Taide ja kulttuuri

Etiikka

Psykologia

Ympäristöosaaminen 1 x

Jokin yhteisten tutkintojen osa-alueista

Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp

Tutkinnon osa ammattitaitoa syventävistä tai laajentavista ammatillisista tutkinnon osista

Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa

Tutkinnon osa yhteisistä tutkinnon osista tai lukio-opinnoista

Tutkinnon osa jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevista opinnoista

Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva tutkinnon osa

7 valinnaiset x

x

8 pakolliset / 3 valinnaiset




KOULUTUKSEN AMMATTITAITOVAATIMUKSET, TOTEUTTAMISTAVAT,

OPPIMISYMPÄRISTÖT JA OSAAMISEN ARVIOINTI

PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, 75 OSP

ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT, 15 OSP

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentä-kaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pieni-muotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytken-töjä.

Opiskelija/tutkinnon suorittaja osaa

lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia

lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentä-kaavi-oita

lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita

koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä

käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kun-nosta

tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa

selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti

tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuk-sia sekä osaa asentaa tiivisteitä

peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimin-taperiaatteet

asentaa pneumatiikkajärjestelmiä

sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaa-liset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja pe-rusasiat tasa- ja vaihtovirrasta

yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat

tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuus-standardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskou-lutuksesta

perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista

suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla

varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituk-sen

tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella

tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon

laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa.


Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opis-kelijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo ole-massa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaa-minen tunnustettua.

Oppimisen arviointi

Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Ar-vioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvi-ointia ei käytetä.

Osaamisen arviointi

Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammatti-taitovaatimuksissa määri-telty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaami-sensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken.

Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Tutkinnon osan arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteessa. (s. 6 – 8)

Osaamisen arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta

suunnitelmallinen työskentely

työn kokonaisuuden hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta

mekaaniset asennukset

sähköasennukset

työvälineiden käyttö

materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta

piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen

laadun hallintataidot

matematiikan ja luonnontieteiden taidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot

terveys, turvallisuus ja toimintakyky

oppiminen ja ongelmaratkaisu

vuorovaikutus ja yhteistyö

ammattietiikka

Ammattitaidon

osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammatti-osaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuh-teissa.


Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toi-sessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuk-sessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin,

että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.

Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuu-dessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvi-oinnilla.

Oppimisympäristöt lähiopetus, muut oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt

yritysten tilat

työelämä

työpaja

virtuaalinen oppimisympäristö

muut mahdolliset oppimisympäristöt

Oppimismenetelmät opettajan ohjaus ja valmennus

työssäoppiminen

itsenäinen oppiminen

tiimioppiminen

virtuaalioppiminen

tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat

opinnäyte, portfolio, tuote

suullisia ja kirjallisia harjoituksia

Oppimisen ohjaaminen Opettaja(t) vastaa(vat) tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, to-teutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettaja(t) ohjaa(vat) ja tukevat opiskelijan oppimista.

Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot

Oppiminen ja ongelmanratkaisu

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä ke-hittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkai-see työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tie-toa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä.

Vuorovaikutus ja yhteistyö

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla eri-laisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyö-kykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hy-väksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan.

Ammattietiikka

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperus-tan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudat-taen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa.


Terveys, turvallisuus ja toimintakyky

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elinta-poja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja.

Aloitekyky ja yrittäjyys

Opiskelijat tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työnte-kijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tulokselli-sesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mu-kaan.

Kestävä kehitys

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityk-sen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen peri-aatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.

Estetiikka

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäris-tönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä.

Viestintä ja mediaosaaminen

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuoro-vai-kutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja.

Matematiikka ja luonnontieteet

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattiteh-tävien ja ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja ke-mian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työs-sään.

Teknologia ja tietotekniikka

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena.

Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteis-kunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakenta-valla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oi-keuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielä-mässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-lakeja.


Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kult-tuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainväli-sissä toiminnoissa.

Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin

Fysiikka, matematiikka

Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa

Tutkinnon osa suoritetaan ensimmäisen lukuvuoden aikana.

Osaamisen arviointi

Arvioinnin kohde Arviointikriteerit

1. Työprosessien hallinta

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Opiskelija/ tutkinnon suorittaja

Suunnitelmallinen työskentely

tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta al-kuun pääsyssä

työskentelee itsenäises-ti suunnitelman mukaan

Työn kokonaisuuden hallinta

suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella.

suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustus-ten ja ohjeiden mukaan.

asentaa laitekokonai-suuden osista ja kom-ponenteista.


2. Työmenete-mien, -välineiden ja materiaalin hallinta



Mekaaniset asen-nukset

tekee kierreliitoksia

suorittaa asennusmit-tauksia

asentaa kaavion mu-kaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä

asentaa pyörivän liik-keen koneenosia

asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponent-teja

asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan kom-ponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liit-tyviä putkia ja letkuja

Sähköasennukset kiinnittää sähköiset lait-teet ja komponentit oi-kein

käyttää mittauksiin yleismittaria

asentaa johdot ja kaa-pelit piirustusten mu-kaan

käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja

tulkitsee sähkökaavioita

saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset

Työvälineiden käyttö käyttää annettuja työvä-lineitä tarkoituksenmu-kaisesti niin, että ne ei-vät vahingoita kom-ponentteja

tekee tarkoituksenmu-kaiset työvälinevalinnat

huoltaa ja pitää kun-nossa työvälineitään


Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käy-tettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin.

tietää materiaalien va-lintaperusteet

käsittelee materiaaleja oikein.

ratkaisee materiaaliva-lintoja

ennakoi materiaalitar-peen.


3. Työn perustana olevan tiedon hallinta



Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen

osaa lukea yksinkertai-sia osa- ja kokoonpa-nopiirustuksia ja hah-mottaa piirustusten mu-kaisen osan ja kokonai-suuden

osaa tulkita osa- ja ko-koonpanopiirustusten eri projektioita

osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopii-rustuksia

osaa lukea yksinkertai-sia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit

tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirros-merkit ja osaa lukea piirikaavioita

tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lu-kea myös sähköisiä piiri-kaavioita

Laadun hallintataidot tarvitsee ohjausta laa-tuvaatimusten tunnista-misessa

tunnistaa työhön liitty-vät laatuvaatimukset

saa aikaan laadukkaan lopputuloksen

Matematiikan ja luonnontieteiden taidot

ymmärtää työhön liitty-vät fysikaalisten suurei-den merkityksen.

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkoh-teessa.

tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toi-mintaan.


4. Elinikäisen oppi-misen avaintaidot




noudattaa työturvalli-suusmääräyksiä

työskentelee ergonomi-sesti oikein

huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyk-sestä

Oppiminen ja ongel-manratkaisu

kysyy tarvittaessa neu-voa

osaa arvioida omaa työ-tään

parantaa työsuoritus-taan työn edetessä


ottaa huomioon toiset työntekijät

toimii vuorovaikuttei-sesti

on aktiivinen

selviytyy suoraan työ-hön liittyvistä vuorovai-kutustilanteista myös vieraalla kielellä

selviytyy vuorovaikutus-tilanteista myös vie-raalla kielellä

hoitaa vuorovaikutusti-lanteita myös vieraalla kielellä

Ammattietiikka huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä.

huolehtii työvälineiden huollosta.

toimii laatujärjestelmän mukaisesti.


KONEISTUKSEN PERUSTYÖT, 15 OSP

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriö-pintojen sor-vausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laa-tia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset.


piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen

teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirus-tuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneen-piirustuksen

koneenpiirustuksen mittakaavat

piirtää leikkauskuvannon

porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen

eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille

tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa

laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet

sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä

käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa

valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin

asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää sii-hen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu

jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja

valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein

käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja

mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle

kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen

tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuk-sen mukaisesti

valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein

teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella

valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla

valita oikean poranterän kierrereikään

viimeistellä valmistamansa kappaleen

mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä

tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittami-seen.




Oppimisen arviointi


Osaamisen arviointi





työn kokonaisuuden hallinta

oppiminen ja ongelmanratkaisu Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta

tekninen piirtäminen

sorvaus

poraus ja kierteitys

poran teroitus

jyrsintä

mittaaminen Työn perustana olevan tiedon hallinta

työpiirustusten lukeminen

koneistus

laadunhallinta





ammattietiikka


Ammattitaidon

osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaa-

misen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneis-

tettavan osan. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinko-netta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitet-tava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.





yritysten tilat

työelämä

työpaja




työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen









Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla eri-laisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkö-kantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyö-kykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hy-väksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan.


Ammattietiikka





Opiskelijat tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työn-te-kijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tulokselli-sesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mu-kaan.

Kestävä kehitys


Estetiikka



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuoro-vai-kutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia media-tuot-teita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa medi-aaineistoja.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammatti-teh-tävien ja ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja ke-mian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työs-sään.





Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteis-kunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakenta-valla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oi-keuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arki-elä-mässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-lakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kult-tuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainväli-sissä toiminnoissa.


ATK, fysiikka, matematiikka



Osaamisen arviointi







työskentelee itsenäi-sesti suunnitelman mu-kaan


tarvitsee ohjausta työs-tömenetelmien tunnista-miseen

tuntee erilaiset työstö-menetelmät, mutta tar-vitsee ohjausta niiden käytössä

hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät


kysyy tarvittaessa neu-voa.

osaa arvioida omaa työ-tään.

parantaa työsuoritus-taan työn edetessä.


2. Työmenetel-mien, -välineiden ja materiaalin hallinta



Tekninen piirtäminen osaa hieman ohjeistet-tuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuk-sen

osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuk-sen

piirtää itsenäisesti työ-piirustuksen mitoituksi-neen oikein

Sorvaus osaa käyttää sorvia

tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvitta-van terän sorviin

osaa käyttää sorvin mit-tarumpuja ja osaa aset-taa tarvittavat työstöar-vot sorviin

osaa käyttää monipuoli-sesti sorvia ja osaa val-mistaa sorvilla kuvan-mukaisen kappaleen it-senäisesti


Poraus ja kierteitys osaa käyttää erityyppi-siä porakoneita ja tun-nistaa kierteen

osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa va-lita kierteelle sopivan poran

osaa itsenäisesti val-mistaa kuvan mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty ko-neenpiirustuksessa

Poran teroitus tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä

osaa teroittaa poran käsivaraisesti

teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen

Jyrsintä osaa käyttää jyrsinko-netta, tuntee jyrsinko-neen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan te-rän jyrsinkoneeseen

osaa käyttää jyrsinko-neen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkonee-seen

osaa asettaa ja kellot-taa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappa-leita, joissa on tasopin-toja

Mittaaminen valitsee oikean mittavä-lineen ja osaa työntömi-tan ja rullamitan käytön.

tekee mittaukset työntö-mitalla ja rullamitalla it-senäisesti.

tekee mittaukset itse-näisesti myös mikro-metrillä.





Työpiirustusten lukeminen

osaa lukea työpiirustuk-sia ja hahmottaa ko-neistettavan kappaleen

ymmärtää työpiirustus-ten projektioita, osaa lu-kea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit

osaa lukea työpiirustuk-set ja ymmärtää kaikki pinta- ja toleranssimer-kinnät

Koneistus osaa valita koneistusta-van (poraus, sorvaus, jyrsintä)

osaa valita työstöko-neen tarkkuusvaatimus-ten ja työn joutuisuuden mukaan

tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetel-mällä se on tehty

Laadunhallinta tarvitsee ohjausta laatu-vaatimusten tunnistami-sessa

tunnistaa laatuvaati-mukset

osaa korjata työsuori-tustaan laatuvaatimus-ten mukaisesti

Matematiikan ja luonnontieteidentai-dot

ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen.

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkoh-teessa.

tarkastelee matematii-kan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan.






noudattaa työturvalli-suusohjeita


pitää työpaikkansa siis-tinä ja järjestyksessä



kysyy tarvittaessa neu-voa


parantaa työsuoritus-taan työn edetessä




toimii aktiivisena työpa-rina tai ryhmän jäse-nenä

Ammattietiikka käyttää työvälineitä oi-kein.

työskentelee vastuun-tuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työym-päristöstä.

työskentelee huolelli-sesti ja tarkasti, huoleh-tii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauk-sesta.

LEVYTÖIDEN JA HITSAUKSEN PERUSTYÖT, 15 OSP

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevy-työt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hit-sauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistus-mittauk-set.


lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hit-sausmerkinnät

piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioi-den käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa

piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mit-taus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin

leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysak-silla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mu-kaisesti

leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä le-vyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan

kulmata ja pyöristää levyaihioita

käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä

tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsi-työka-luilla että koneilla

käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä

tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia

polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan

hitsata kaasuhitsausprosessilla

hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla

hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla

levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä

mitata pituus- ja kulmamittoja

tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät


asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittami-seen.



Oppimisen arviointi


Osaamisen arviointi

Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määri-telty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaami-sensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken.




aloitekyky ja yrittäjyys Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta

levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu

levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla

suuntaisleikkurin käyttö

levyjen kulmaus ja pyöristäminen

hionta

poraus

polttoleikkaus

hitsaus

juottaminen

mittaaminen Työn perustana olevan tiedon hallinta

piirustusten ymmärtäminen

materiaalituntemus

levykoneiden hallinta

polttoleikkaus ja kaasuhitsaus

hitsaus

matematiikan ja luonnontieteiden taidot


Elinikäisen oppimisen avaintaidot




ammattietiikka

Ammattitaidon

osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaa-misen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla ohutlevytyöko-konaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juot-tamalla ja hitsaamalla. Mainituista liitostavoista kahden osaaminen voidaan osoittaa ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitok-sina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaati-muksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toi-sessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuk-sessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.



yritysten tilat

työelämä

työpaja




työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen









Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla eri-laisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyö-kykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä


kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hy-väksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan.

Ammattietiikka






Kestävä kehitys


Estetiikka










Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteis-kunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakenta-valla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oi-keuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielä-mässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-lakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kult-tuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainväli-sissä toiminnoissa.





Osaamisen arviointi






tarvitsee ohjausta työn aloituksessa

tarvitsee jonkin verran ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä

työskentelee itsenäi-sesti

Aloitekyky ja yrittä-jyys


pyrkii työskentelemään itsenäisesti.

työskentelee oma-aloit-teisesti.





Levyjen piirrottami-nen, leikkaus ja tankojen katkaisu

osaa piirrottamisen pe-rusteet, mutta tarvitsee ohjausta

piirrottaa itsenäisesti tekee piirrotuksen ker-ralla mittojen mukaan

Levyjen leikkaami-nen levysaksilla ja leikkureilla

osaa käyttää työväli-neitä

leikkaa piirrotuksen mu-kaan

osaa tehdä leikkurien säädöt leikattavan ma-teriaalin mukaan

tekee siistin leikkausjäl-jen

Suuntaisleikkurin käyttö

tarvitsee apua leikkurin säädöissä ja leikattavan levyn asettelussa ja kiinnittämisessä

tekee leikkurin perus-säädöt

osaa asettaa ja kiinnit-tää levyn vähäisillä neu-voilla

tekee leikattavan kap-paleen asetukset ja kiin-nitykset mittojen mu-kaan itsenäisesti


Levyjen kulmaus ja pyöristäminen

osaa kulmaus- ja pyö-ristyskoneen peruskäy-tön ja -säädöt

osaa itsenäisesti kul-mata ja pyöristää ohut-levyaihioita

osaa käyttää kulmaus- ja pyöristyskoneita tar-koituksenmukaisesti

tekee levyjen kulmauk-set ja pyöristykset ai-nepaksuuden mukaan mitoilleen

Hionta osaa käyttää käsityöko-neita turvallisesti

osaa valita työhön sopi-van hioma- tai katkai-sulaikan

osaa valita sopivan hioma- tai katkaisulai-kan ottaen huomioon myös hiottavan tai kat-kaistavan raaka-aineen ominaisuudet

Poraus osaa käyttää pylväs- tai säteisporakonetta tai molempia

tietää kierrosluvun ja syötön säätöjen merki-tyksen

poraa reiät mittojen mu-kaan kohdalleen

poraa tarkkamittaisia ja siistejä reikiä

Polttoleikkaus osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotus-ten mukaan

osaa asentaa happi-asetyleenipoltto-leik-kauslaitteet ja kaasuhit-sauslaitteet käyttökun-toon

osaa tehdä oma-aloittei-sesti tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttö-huoltoon kuuluvat tehtä-vät

tekee siistin polttoleik-kausjäljen

Hitsaus osaa käyttää MAG-hit-sauslaitteistoa ja hit-sausvarusteita

osaa käyttää kaasuhit-sauslaitteistoa turvalli-sesti

säätää itsenäisesti jän-nitettä ja langan syöttöä

osaa hitsata levyjen lii-toshitsejä

säätää tarvittaessa oma-aloitteisesti jänni-tettä ja induktanssia

tekee yhtenäiset ja siis-tit levyjen liitoshitsit

Juottaminen saa aikaan juotosliitok-sen

tekee vettä pitävän juo-toksen

tekee siistin juotoksen

osaa tarvittaessa valita liitoslisäaineen

Mittaaminen osaa rullamitan, työntö-mitan ja harpin käytön.

tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti mittauksia.

tekee mittaukset huolel-lisesti ja tarkasti sekä pystyy arvioimaan mit-taustuloksen oikeelli-suutta.






Piirustusten ymmär-täminen

osaa lukea kuvantoja ja hahmottaa kappaleen piirustuksista

osaa lukea projektioita ja hitsausmerkintöjä

osaa itsenäisesti lukea työpiirustuksia ja ym-märtää mitoitukset ja merkinnät

Materiaalituntemus tunnistaa teräs-, RST- ja alumiinimateriaalit ja niiden merkinnät

tuntee teräksen käyttäy-tymisen polttoleikkauk-sessa ja hitsauksessa

tuntee erilaisten materi-aalien käyttäytymistä kulmauksessa ja pyöris-tyksessä

Levytyökoneiden hallinta

tekee käynnistykset ja pysäytykset turvallisesti ja huolehtii turvalait-teista

osaa tehdä kaikki tarvit-tavat säädöt itsenäisesti

työskentelee koneilla it-senäisesti niin, että osoittaa tuntevansa ko-neiden rakenteen ja toi-minnan

Polttoleikkaus ja kaasuhitsaus

tuntee polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen pe-riaatteet, niiden tyypilli-set käyttöalueet ja so-veltuvuuden eri perusai-neille

osaa itsenäisesti valita työkohteen sekä leikat-tavan ja hitsattavan ai-nepaksuuden vaatimat laitteet osineen

tietää teräksen ja sulan käyttäytymisen poltto-leikkauksessa ja kaasu-hitsauksessa

Hitsaus osaa lukea lisäaine-lankojen standardin mu-kaisia merkintöjä

tuntee perusteet teräk-sen käyttäytymisestä hitsauksessa

osaa tarvittaessa tehdä lisäainevalintoja


osaa laskea pyöristettä-vän aihion pituuden hal-kaisijan perusteella.

osaa laskea taivutuksen ja pyöristyksin muotoil-tavien kappaleiden ai-hiopituuksia.

osaa mitoittaa taivutus- ja pyöristyskohtien sijoi-tukset ottaen huomioon ainepaksuuden.



Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1



noudattaa työturvalli-suusmääräyksiä

huolehtii tulitöiden tur-vallisuuteen liittyvistä asioista

osaa toimia letkupaloti-lanteissa

osaa käsitellä kaasupul-loja turvallisesti

osaa käyttää polttoleik-kauskaasuja turvalli-sesti

osaa itsenäisesti valita turvallisimmat työtavat

käyttää kaasuja huolelli-sesti




tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä

osaa kysyä tarvittaessa neuvoa

ratkaisee työhön liittyviä ongelmia


ottaa huomioon toiset työntekijät.


on aktiivinen työssään

Ammattietiikka työskentelee vastuun-tuntoisesti ja huolehtii työvälineiden kunnosta.

työskentelee huolelli-sesti ja tarkasti.

KONEENASENNUS, 15 OSP

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja asentaa työpiirustusten ja asennusohjeiden avulla koneiden runkorakenteita ja koneissa yleisesti esiintyviä me-kaanisia rakenneosia, kuten laakereita, kytkimiä, johteita ja erilaisia tehonsiirron komponentteja. Hän osaa tehdä tarvittavat nostot ja siir-rot ja kiinnittää laitteita perustuksille sekä suorittaa asennuksissa vaa-dittavat mittaukset.

Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja asennusohjeita

valmistaa ja asentaa kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitoksia

käyttää mikrometriä ulko- ja sisämittauksien suorittamiseen ja selvittää kierreliitososien kierteet mittaamalla

mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen

suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla

suorittaa tasapainotuksia

asentaa komponentteja ja laitteita koneiden rakenteisiin

asentaa joustavia liitoksia jousien ja muiden joustavien kone-elimien avulla

valmistaa tiivisteitä sekä asentaa pyörivän ja suoraviivaisen liikkeen tiivisteet

tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit sekä asentaa laakeroin-teja

käyttää laakeriasennuksessa käytettäviä laitteita ja menetel-miä, kuten lämmityslaitteita ja puristimia

mitata laakerivälykset ja säätää ne oikeisiin toiminta-arvoihin

tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien kone-elimien toimintaperiaatteet

asentaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä, kuten kytki-miä, hammasvaihteita, hammaspyöriä, ketju-, hammashihna- ja hihnakäyttöjä

voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä

asentaa laitteita perustuksille ja koneiden alustoille

tarkistaa mittaamalla runkorakenteiden vastaavan tarkkuus-vaatimuksia

tehdä nostot ja siirrot turvallisesti

suojata koneenosat varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi mekaa-nisilta vaurioilta ja korroosiota vastaan

yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat ja osaa asentaa niitä


arvioida työhön kuluvaa aikaa ja laskea työkustannuksia

tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet

työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusoh-jeita ja -määräyksiä

työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä eng-lannin kielellä

lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita

selviytyy työtilanteista englannin kielellä.



Oppimisen arviointi


Osaamisen arviointi

Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määri-telty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaami-sensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaik-kien arviointiin osallistuneiden kesken.

Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyt-tävä 1. Tutkinnon osan arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteessa.





Asennustyöt

Työvälineiden käyttö

Materiaalin hallinta

Mittaukset ja säädöt Työn perustana olevan tiedon hallinta


Laadun hallintataidot

matematiikan ja luonnontieteiden taidot

englannin kielen taito


Elinikäisen oppimisen avaintaidot




ammattietiikka

Ammattitaidon

osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaa-misen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä koneenasennus-työkokonaisuuksia, kuten koneiden runko-rakenteiden, laakerointien, tehonsiirron koneenelimien ja voitelulaitteiden asennuksia työkoh-teissa. Työtä tehdään siinä

laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä..





yritysten tilat

työelämä

työpaja




työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen









Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla eri-laisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja


selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyö-kykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hy-väksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan.

Ammattietiikka






Kestävä kehitys


Estetiikka



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovai-kutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja.




Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan


hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa moni-puoli-sesti ammatissaan ja kansalaisena.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteis-kunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakenta-valla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oi-keuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielä-mässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-lakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kult-tuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainväli-sissä toiminnoissa.


ATK, fysiikka, matematiikka, englannin kieli


Tutkinnon osa suoritetaan toisen (ja kolmannen) lukuvuoden aikana.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

1. Työprosessin hallinta




tarvitsee ajoittain oh-jausta

tarvitsee ohjausta al-kuun pääsyssä

työskentelee suunnitel-mallisesti


osaa koneenelinten asennuksen, mutta tar-vitsee ajoittain ohjausta

hallitsee asennuskoko-naisuuden, mutta joutuu ajoittain kysymään neu-voa

tekee asennuskokonai-suuden työpiirustusten ja asennusohjeiden mu-kaan



pyrkii työssään säästä-väisyyteen ja joutuisuu-teen.

työskentelee oma- aloit-teisesti ja kustannuste-hokkaasti.

ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT

2. Työmenetelmien, -välineiden ja materi-aalin hallinta



Asennustyöt suorittaa osien mekaa-nisia kiinnityksiä

suorittaa ryhmän apuna asennuskohteen tai osien nostoja ja siirtoja

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jä-senenä vaativia asen-nuksia

suorittaa itsenäisesti laitteiden käyttöön-otossa tarvittavat me-kaaniset säädöt


Työvälineiden käyttö käyttää annettuja työvä-lineitä tarkoituksenmu-kaisesti niin, että ne ei-vät vahingoita koneen-osia


huoltaa ja pitää kun-nossa työvälineitään

Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käy-tettävien rakenteiden materiaalit

tekee materiaalin valin-nat ohjeiden mukaisesti


käsittelee materiaaleja oikein

ratkaisee materiaaliva-lintoja

ennakoi materiaalitar-peen

Mittaukset ja säädöt valitsee oikeat mittaväli-neet ja suorittaa mit-tauksia.

varmistaa mittaamalla asennuksen onnistumi-sen

säätää mekaanisia lait-teita.

tekee mittaukset huolel-lisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta

tekee laitteiden säädöt itsenäisesti toiminta-ar-voihin.






tuntee asennus-piirus-tuksissa käytetyt esitys-tavat

selvittää asennuspiirus-tuksen ja ohjauksen avulla asennettavan laitteen toiminnan

käyttää asennuspiirus-tuksia apuna työtehtä-vässään

päättelee piirustuksen avulla laitteen toimin-nan

selvittää piirustusten avulla laitteen toimin-nan ja asennusjärjes-tyksen

Laadun hallintataidot tarvitsee ohjausta laatu-vaatimusten tunnistami-sessa

tunnistaa työhön liitty-vät laatuvaatimukset

saa aikaan laadukkaan lopputuloksen


ymmärtää työhön liitty-vien fysikaalisten suu-reiden merkityksen

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkoh-teessa

tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan

Englannin kielen taito osaa tavallisimpia työ-hön liittyviä nimiä ja kä-sitteitä englannin kie-lellä.

osaa työhön liittyviä ni-miä ja käsitteitä ja

ymmärtää keskeiset asiat ohjeista.

osaa lukea työssä mah-dollisesti tarvittavia englanninkielisiä oh-jeita.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

4. Elinikäisen oppimi-sen avaintaidot




noudattaa työturvalli-suusmääräyksiä ja oh-jeita

huolehtii kaikissa tilan-teissa työpaikan työsuo-jelusta

pitää työpaikan siis-tinä sekä koneet ja laitteet järjestyksessä

käyttää koneita ja lait-teita turvallisesti ja käyt-tää henkilönsuojaimia

käyttää kaikissa tilan-teissa koneiden ja laittei-den suojavarusteita

varmistaa koneiden ja laitteiden kunnon en-nen työn aloitusta


oppii ohjauksen ja esi-merkkien avulla

ratkaisee ongelmatilan-teita

ratkaisee ongelmat


ei tee samaa virhettä kahta kertaa

muuttaa toimintatapo-jaan työn kuluessa niin, että suoritus pa-ranee



on joustava ja yhteistyö-kykyinen

on aktiivinen ja aloit-teellinen

selviytyy suoraan työ-hön liittyvistä vuorovai-kutustilanteista myös vieraalla kielellä

selviytyy vuorovaikutusti-lanteista myös vieraalla kielellä

hoitaa vuorovaikutusti-lanteet myös vieraalla kielellä

Ammattietiikka huolehtii jätteistä asian-mukaisesti

huolehtii työympäristön siisteydestä.

toimii ympäristönsuoje-lun periaatteiden mukai-sesti

huolehtii työpaikan siis-teydestä ja koneiden huollosta.

toimii laatujärjestel-män mukaisesti.

VALINNAISET TUTKINNON OSAT, 60 OSP

KUNNOSSAPITO, 30 OSP

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee pneumaattiset, hydrauliset ja sähkö-mekaaniset tavat aikaansaada liikettä, ja hän osaa asentaa vastaavia toimilaitteita. Hän tuntee ohjausjärjestelmien periaatteet. Hän tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet. Hän tietää paineen vaikutuksen pneumatiikassa ja hydrauliikassa ja niiden toi-milaitteiden toiminnassa. Hän tuntee koneiden ja koneenelinten toi-minta- periaatteita niin, että hän osaa tehdä tavanomaisia ko-neenasennustehtäviä ja voiteluhuoltoa. Hän osaa perusmetallien liit-tämisen perushitsaus- ja -juotosmenetelmillä sekä hallitsee perusko-neistusmenetelmät.



koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja auto-maattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit

varmistaa sähköturvallisuuden

tunnistaa voiteluaineita sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä

suorittaa voiteluhuoltotehtäviä

tehdä koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollon ja kor-jaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteitä

tehdä käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä havain-noida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta

tehdä myös kirjallisen raportin havaitsemistaan huolto- ja kor-jaustarpeista

ymmärtää koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen nii-den kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta

tehdä mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneuma-tiikkajärjestelmien asennus- ja huoltotehtäviä

tehdä pneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien kunnossa-pi-totöitä, kuten paikallistaa ja korjata järjestelmien tyypilliset viat suodattimissa, antureissa ja toimilaitteiden toiminnassa

paikallistaa ja korjata pneumatiikka- ja hydrauliikka-järjestel-mien vuotokohdat, suhtautuu vakavasti niiden merkitykseen turvallisuuden, ympäristön ja kustannus-vaikutusten vuoksi.

yleisimpien venttiilien rakenteen ja toiminnan sekä osaa asen-taa niitä ja liittää putkistoja

osaa valvoa ja säätää laitteistoja energiatehokkaiksi

käyttää eri materiaaleja, kiinnityselimiä, liimoja ja lukitteita

rajakytkintyypit sekä osaa mitata kytkentöihin liittyviä signaa-leja

tehdä asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä pieniä koneis-tustehtäviä ja hitsaustöitä sekä valmistaa

työpiirustusten mukaan yksinkertaisia koneenosia ja teräsra-kenteita.



Oppimisen arviointi



Osaamisen arviointi






työn turvallisuudesta huolehtiminen


Mekaaniset asennukset

Työvälineiden käyttö

Sähkötyöt ja – mittaukset

Mekaanisten lisäkomponenttien valmistus koneistamalla ja hitsaamalla

Materiaalin hallinta

Mittaukset ja säädöt Työn perustana olevan tiedon hallinta


Laadunhallinta





ammattietiikka

Ammattitaidon

osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaa-misen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ammattitaitovaati-musten mukaisia koneiden ja laitteiden kunnossapitoon liittyviä töitä, asennuksia ja huoltotoimenpiteitä työkohteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa katta-vasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.



yritysten tilat

työelämä

työpaja




työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen










Ammattietiikka



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elin-ta-poja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja.




Kestävä kehitys


Estetiikka









Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteis-kunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu ra-kentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arki-elämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kult-tuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainväli-sissä toiminnoissa.




Tutkinnon osa suoritetaan toisen ja kolmannen lukuvuoden aikana.


Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tarvitsee ohjausta koko ajan

tarvitsee ohjausta al-kuun pääsyssä



suoriutuu tehtävistä vain ohjauksen avulla

hallitsee työkokonaisuu-den, mutta tarvitsee oh-jausta

osaa huoltaa ja asentaa koneita suunnitelmien mukaisesti

Työturvallisuudesta huolehtiminen

osaa saattaa koneen jännitteettömäksi ennen huoltotyötä, mutta tarvit-see muistutusta muista tekijöistä

osaa saattaa koneen turvallisesti huoltokun-toon

ennakoi koneen huol-lossa tarvittavat turva-välineet paikalle ja py-säyttää työkierron huol-lon kannalta optimaali-seen kohtaan



pyrkii työskentelemään joutuisasti.

työskentelee oma- aloit-teisesti ja joutuisasti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Mekaaniset asen-nukset

suorittaa tavallisimmat mekaaniset asennukset ryhmän jäsenenä

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäse-nenä mekaanisia asen-nuksia

suorittaa itsenäisesti laitteiden huollossa tar-vittavat asennukset ja mekaaniset säädöt

Työvälineiden käyttö käyttää työvälineitä tar-koituksenmukaisesti


käyttää työvälineitä te-hokkaasti

Sähkötyöt ja -mit-taukset

osaa kytkeä koneen vir-rattomaksi turvallisesti

osaa mitata rajakytki-mien signaaleja

osaa mitata koneen jän-nitteet ja rajakytkimien signaalit ja etsiä loogi-sesti vikakohteen

Mekaanisten lisäkomponenttien valmistus koneista-malla ja hitsaamalla

tarvitsee apua kompo-nenttien mitoituksessa ja valmistuksessa

osaa soveltaa muissa laitteissa käytettyjä rat-kaisuja ja pystyy teke-mään osat lähes itse-näisesti

pystyy suunnittelemaan ja valmistamaan tarvit-tavat lisäkomponentit it-senäisesti


Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käy-tettävät voiteluaineet, johtimien ja putkien ma-teriaalin ja tekee materi-aalin valinnat ohjeiden mukaisesti


käsittelee materiaaleja oikein

ratkaisee materiaaliva-lintoja ja ennakoi mate-riaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varas-toinnista

Mittaukset ja säädöt valitsee oikeat mittaväli-neet mekaanisten asen-nusten mittaamiseen ja käyttää niitä oikein ja varmistaa asennuksen mittaamalla.

tekee kunnonvalvonta-mittaukset itsenäisesti ja osaa arvioida huollon tarvetta.

tekee mittaukset huolel-lisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta ja osaa säätää mekaaniset ja sähköiset rajakytkimet toiminta-arvoihin.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee keskeisimmät piirrosmerkit ja osaa lu-kea koneenpiirustuksia

tuntee ohjauslaitteiden ohjauksien esitystavat

selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla lait-teen toiminnan




Matematiikan ja luonnontieteiden tai-dot

ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen.

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkoh-teessa.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT










etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna

ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti





Ammattietiikka käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita komponentteja.

työskentelee vastuun-tuntoisesti ja huolehtii työvälineistä.

työskentelee huolelli-sesti ja tarkasti.


ASENNUSHITSAUS, 15 OSP

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata asennushitsauksia niissä tar-vittavilla hitsausprosesseilla (puikko-, MIG/MAG- ja TIG-) sekä poltto-leikata, juottaa kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsaus-prosessilla. Hän osaa korjaushitsauksen perusteet, kuten hitsaamalla täyttämisen, päällehitsauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen.


hitsausmerkinnät ja lukea työpiirustuksia

hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla ja tun-tee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat te-kijät asennusolosuhteissa

kaasupoltinlaitteiston käytön

kovajuottamisen

kaasuhitsausprosessin

teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuu-teen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet

ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet

valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan

esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta

havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne työssään

ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja sen seurauk-set hitsattavalle materiaalille

ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vai-kutukset työkappaleeseen

päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan

kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oi-kaisuja

hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen

eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan

korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkö-kemialliset jalousaste-erot

korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tehdä hi-ontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjä

tulityöturvallisuuden tilapäisellä tulityöpaikalla



Oppimisen arviointi

Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaa-mista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemi-sen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Ar-vioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän


osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palaut-teella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kir-jataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arvi-ointia ei käytetä.

Osaamisen arviointi

Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaito-vaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamis-taan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointi-keskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken.





Hitsaus

Polttoleikkaus

Kovajuottaminen ja kaasuhitsaus

Materiaalien hallinta

Työympäristö, työvälineet ja hitsauksen viimeistely

Hitsin viimeistely

Mittaukset Työn perustana olevan tiedon hallinta


Perusaineiden tuntemus

Korroosionesto

laadunhallinta





ammattietiikka

Ammattitaidon

osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaa-misen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla CNC-ohjelmoi-tavalla levyntyöstökoneella tai hitsauslaitteella työpiirustuksen mukai-sen monimuotoisen työkappaleen (levyosan tai tuotteen) tai osako-

konaisuuden työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoi-

tettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toi-sessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuk-sessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.




yritysten tilat

työelämä

työpaja




työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen










Ammattietiikka







Kestävä kehitys


Estetiikka









Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteis-kunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakenta-valla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oi-keuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielä-mässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kult-tuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainväli-sissä toiminnoissa.






Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

1. Työprosessin hal-linta



Työkokonaisuuden hallinta

tarvitsee ohjausta selviytyy työstä käytet-tävissä olevilla työoh-jeilla ja materiaaliop-pailla sekä jonkin verran kyselemällä

suoriutuu työstä itsenäi-sesti



on oma-aloitteinen ja pyrkii työskentelemään itsenäisesti.

työskentelee itsenäi-sesti ja joutuisasti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Hitsaus osaa hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hit-sausprosesseilla

käyttää puikko- ja TIG-hitsausvirtalähtei-den toimintoja tehok-kaasti

hitsaa puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsauspro-sesseilla vaikeissakin asennoissa tehokkaasti

tietää pääsäätöarvojen merkityksen hitsauksen laatuun

osaa ohjeisiin tutustu-malla valita lisäaineet

osaa käyttää OVC-, AC-, DC- ja suurtaajuuspulssi-toimintoja

ymmärtää hyvin teroituk-sen merkityksen

osaa teroittaa volfra-mielektrodin ohjeen mu-kaan

osaa teroittaa elektro-din teräkselle ja alu-miinille ilman ohjetta

osaa säätää elektrodin teroituksella valokaarta

osaa lisäaineiden oikean varastoinnin

osaa kuivata lisäai-neet

tunnistaa ongelmat, jotka aiheutuvat lisäaineen vir-heellisestä varastoinnista

Polttoleikkaus osaa polttoleikkauslait-teiston turvallisen käytön

osaa valita sopivat suuttimet ja kaasun-paineet ohjeiden mu-kaan

osaa ilman ohjeita valita sopivat suuttimet poltto-leikkaukseen


Kovajuottaminen ja kaasuhitsaus

osaa tehdä kovajuotok-sia ja hitsata kaasuhit-sausprosessilla

osaa tehdä kovajuo-toksia ja hitsata kaa-suhitsausprosessilla tehokkaasti

osaa tehdä kohteeseen sopivia menetelmäratkai-suja ja kovajuote- ja hit-sauslisäainevalintoja

Materiaalien hallinta suojaa ruostumattoman teräksen ja alumiinipin-nat

käsittelee alumiinia ja ruostumatonta terästä puhtausvaatimusten mukaisesti

huolehtii kaikissa tilan-teissa puhtaudesta ja pintojen suojauksista

Työympäristö, työvä-lineet ja hitsauksen viimeistely

ymmärtää olosuhteiden vaikutuksen hitsaustyön suoritukseen

osaa tehdä tarvittavat työympäristön suo-jaukset hitsausolosuh-teista riippuen

osaa oma-aloitteisesti ryhtyä sellaisiin toimenpi-teisiin, että hitsaus on-nistuu vallitsevissa olo-suhteissa ja tuntee hit-sausmenetelmien säära-joitteet asennusolosuh-teissa

Hitsin viimeistely tekee hitsien hionnat tekee huolellisesti hit-sien viimeistelyhion-nat ja poistaa terävät särmät

tekee kaikki viimeistely-hionnat huolehtien juoheudesta ja ulkonä-köseikoista

osaa jälkikäsitellä ruostu-mattomat hitsaussaumat asennushitsaustilantee-seen sopivimmalla ta-valla

Mittaukset osaa hitsata ja mitata pii-rustuksessa ja ohjeissa määrätyn mittaisia hit-sejä.

osaa tulkita hit-sausohjetta luotetta-vasti ja toteuttaa hit-sauksen mitat ja muo-dot ohjeen mukaan.

tekee mittaukset huolelli-sesti ja tarkasti sekä ar-vioi mittauksen oikeelli-suutta.

ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT




Piirustusten ja ohjei-den ymmärtäminen

ymmärtää hitsausmer-kinnät ja osaa lukea hit-sausohjeita (WPS)

osaa lukea taulukoita ja esimerkiksi lisäai-neiden valintaopasta

pystyy soveltamaan op-paiden ja ohjeiden tie-toja joustavasti asen-nushitsaustöihin

Perusaineiden tuntemus

erottaa toisistaan hiilite-räksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin

ymmärtää seostamattoman te-räksen ja seosteräk-sen eron hitsattavuu-den kannalta

tietää teräksen, seoste-tun teräksen, ruostumat-toman teräksen ja alu-miinin hitsausongelmat

tunnistaa perusaineet asiakirjan ISO/TR 15608 mukaan


Korroosionesto tietää eri materiaalien yhteensopimattomuu-den ja epäpuhtauksien ja kuona-aineiden mer-kityksen korroosion kan-nalta

osaa tehdä oikeat li-säainevalinnat liitettä-essä eri materiaaleja yhteen

tietää korroosiota hillit-seviä rakenneratkaisuja ja osaa tehdä täyttöjä ja hiontoja



tuntee laatuvaatimukset ja osaa korjata työsuori-tustaan laatuvaatimus-ten mukaisesti

Matematiikka ja luon-nontieteet

ymmärtää suojakaasu-jen merkityksen hitsauk-sessa.

tietää tavallisimmat hitsausvirheet ja mi-ten niitä vältetään.

ymmärtää hitsisulan muodostumisen ja jäh-mettymisen teoreettiset perusteet.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





noudattaa työturvallisuus-määräyksiä ja käyttää henkilönsuojaimia

huolehtii työsuojelus-ta työpaikalla

työskentelee ergonomi-sesti oikein ja pitää työ-paikkansa siistinä ja jär-jestyksessä


tarvitsee ohjausta, opas-tusta ja esimerkkejä

etsii tietoa ja ratkai-see ongelmia avustet-tuna




on joustava ja toimii vuorovaikutteisesti

toimii aktiivisena työpa-rina tai ryhmän jäsenenä

Ammattietiikka on täsmällinen. työskentelee vastuun-tuntoisesti.

huolehtii työvälineistä ja niiden kunnosta ja nou-dattaa ammatillisesti oi-keita työskentelytapoja.

MANUAALIKONEISTUS, 15 OSP

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan manuaalisilla työstökoneilla tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativia koneistustyö-kokonaisuuksia, joissa on tarkkoja sovitteita sekä vaativilla muotoja sijaintitoleransseilla määriteltyjä yksityiskohtia. Työkappaleiden ko-neistettavien pintojen yleistoleranssiaste on keskiaste (ISO 2768-m). Sorvattavissa kappaleissa on lieriöitä, kartioita ja kierteitä. Jyrsintä-pinnoissa tulee olla tasopintojen lisäksi olakkeita, hammastuksia ja kiilauria. Tutkinnon suorittajan on osattava myös työkappaleiden vii-meistelytyöt.



sorvata ulko- ja sisäpuolisia kierteitä

työkappaleen oikean kiinnittämisen

valmistuksessa tarvittavien asetusten tekemisen

pehmeiden leukojen koneistamisen

suorittaa kaikki työaikaiset ja valmiin työn tarkastusmittauk-set

tarkistaa työkappaleen mitat mitta-, muotoja sijaintitolerans-seineen ja verrata niitä piirustuksen asettamiin vaatimuksiin

mitata eri mittavälineillä monipuolisesti

valmistaa kappaleen sovittamalla sitä vastakappaleeseen

mitata pinnankarheuden valmistetusta kappaleesta

terien valinnat ja teräasetusten teon

valmistettavan kappaleen materiaalien työstöominaisuudet

valmistettavan kappaleen lämpökäsittelyn

valmistaa hammaspyörän jyrsinkoneella välillistä jakoa hy-väksi käyttäen

käyttää jyrsinkoneen jakopäätä ja hallitsee jakopään käyt-töön liittyvän matematiikan

laskea tarvittavat mitat hammaspyörän mittaamista varten ja osaa mitata hammaspyörän

työvaiheiden suunnittelussa ottaa huomioon kappaleen kiin-nityksen vaikutuksen

valmistusjärjestykseen ja vaadittavien toleranssien toteutumi-seen

vaativien kappaleiden mittaustekniikan

tehdä pikateräsmuototeriä

kunnostaa terät ja teräpäät

käyttää avarrustyökaluja jyrsinkoneessa.



Oppimisen arviointi


Osaamisen arviointi

Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimi-sen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täy-dennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näy-tössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määri-telty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaami-sensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan


arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaik-kien arviointiin osallistuneiden kesken.





Aloitekyky ja yrittäjyys Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta

Sorvaus

Jyrsintä

Jakopään käyttö

Työkappaleen kiinnitys

Mittaaminen Työn perustana olevan tiedon hallinta


Laadunhallinta





ammattietiikka

Ammattitaidon

osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaa-misen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneis-tettavan osan tai osakokonaisuuden työpaikalla. Työn valmistami-sessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Lisäksi tar-vitaan riittävä määrä apulaitteita, esim. jakopää ja koneruuvipuristin. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.





yritysten tilat

työelämä

työpaja




työssäoppiminen


tiimioppiminen

virtuaalioppiminen











Ammattietiikka






Kestävä kehitys


Estetiikka










Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteis-kunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakenta-valla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oi-keuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielä-mässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kult-tuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainväli-sissä toiminnoissa.





Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT








tarvitsee ohjausta työs-tömenetelmien tunnis-tamiseen

tuntee erilaiset työstö-menetelmät, mutta tar-vitsee ohjausta niiden käytössä

hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät




pyrkii työskentelemään joutuisasti.

työskentelee oma-aloit-teisesti ja joutuisasti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Sorvaus osaa sorvata sisä- ja ul-kopuolisia lieriöpintoja, joissa yleistolerans-siaste on hieno

osaa sorvata sisä- ja ul-kopuolisia kartioita vaa-dittuun pinnanlaatuun sekä hallitsee siniviivai-men käytön

osaa käyttää monipuoli-sesti sorvia ja osaa val-mistaa sisä- ja ulkopuo-lisia kierteitä sorvaa-malla

Jyrsintä osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkonee-seen ja osaa kiinnittää kiinnittimen jyrsinko-neen pöydälle

osaa kunnostaa terät ja käyttää avarrustyökalua

osaa käyttää jyrsinko-netta monipuolisesti ja osaa valmistaa työpii-rustuksen mukaisia kappaleita itsenäisesti

Jakopään käyttö osaa kiinnittää ja kellot-taa jakopään jyrsinko-neen pöydälle

hallitsee jakopään käyt-töön liittyvän matematii-kan

osaa valmistaa ham-maspyörän jyrsinko-neella jakopäätä hy-väksi käyttäen itsenäi-sesti ja osaa mitata hammaspyörän

Työkappaleen kiinnitys

tuntee koneenpiirustuk-sessa olevat muotoja sijaintitoleranssit ja osaa ohjattuna suunni-tella työjärjestyksen

osaa valita oikeat työs-töarvot ja kappaleen kiinnitykset ottaen huo-mioon pinnanlaatu- ja toleranssivaatimukset

osaa itsenäisesti suun-nitella työn vaiheistuk-sen ja tehdä siitä suun-nitelman, jossa huomi-oidaan työn kulku ja työstöarvot

Mittaaminen valitsee oikeat mittaväli-neet mittauksissa.

tekee eri mittavälineillä itsenäisiä mittauksia ja osaa asettaa ja tarkis-taa mittavälineen.

tekee mittaukset huolel-lisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Piirustusten ja ohjei-den ymmärtäminen

osaa lukea ja piirtää koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuk-sen mukaisen kappa-leen

osaa tulkita koneenpiirus-tuksen projektioita ja nii-hin liittyviä mitta- ja geo-metrisia toleransseja

hallitsee itsenäisesti ko-neenpiirustuksen luke-misen ja piirtämisen ja osaa eri toleranssit

Laadunhallinta tarvitsee ohjausta laa-tuvaatimusten tunnis-tamisessa

tunnistaa laatuvaatimuk-set



Matematiikan ja luon-nontieteiden taidot

ymmärtää fysikaalis-ten suureiden merki-tyksen.

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vai-kutusta työkohteessa.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT










etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna






Ammattietiikka käyttää työvälineitä huolellisesti.

työskentelee vastuun-tuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työym-päristöstä.

työskentelee huolelli-sesti ja tarkasti sekä huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta.

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OSP

KONE- JA METALLIALAN ATK SOVELLUKSET, 5 OSP

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa käyttää kone - ja metallialaan liittyviä atk sovelluksia ja ohjelmistoja. Tutkinnon suorittaja osaa tehdä cad tek-niikkaa hyväksikäyttäen ammattialaan liittyviä piirustuksia ja doku-mentteja.


käyttää tekniseen piirtämiseen liittyviä sovelluksia ja cad oh-jelmistoja

käyttää sovelluksia ammattialan mukaisien dokumenttien te-kemiseen

osaa käyttää sovelluksia teknisten ongelmien ratkaisuun




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Sovellusten ja ohjelmistojen käyttäminen

käyttää tarvitsemiaan sovelluksia mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

käyttää sujuvasti tarvitsemiaan sovelluk-sia

käyttää sovelluksia monipuolisesti eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan, ohjaa ja neuvoo tarvitta-essa muita.

Dokumenttien laatiminen

Ohjattuna laatii doku-mentit valmiiksi.

Dokumenttien valmiiksi saattaminen hyvälle ta-solle onnistuu pienin korjauksin.

Dokumenttien teko on-nistuu itsenäisesti hy-välle tasolle.

TEKNIIKKAAN SOVELTAVA MATEMATIIKKA, 5 OSP

Oppimisen arviointi


Osaamisen arviointi

Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti aikaansaan-nosten perusteella jatkuvan näytön periaatteita noudattaen ja tarvit-taessa sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Opiskelija osoittaa osaamistaan annettujen ongelmien ratkaisulla ja tehtävien tekemisellä ja pyrkii arvioimaan myös itse osaamistaan ja kehittymis-tään.


Tutkinnon osa suoritetaan kolmannen lukuvuoden aikana

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittajan osaamistavoitteet:

osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksi-köiden muunnokset oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa

osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia soveltaen taitoja tekni-siin ongelmiin

osaa soveltaa geometriaa tekniikan alan tehtävien vaati-massa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulot-teisesti

osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä tekniikan alan ongelmien ratkaisussa


ARVIOINNIN

KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen, geometrian soveltaminen

laskee tavanomaisim-mat pinta-ala- ja tila-vuuslaskutoimitukset

laskee sujuvasti tavan-omaisimmat pintaala- ja tilavuuslaskutoimi-tukset soveltaen teknii-kan alan ongelmiin

soveltaa sujuvasti tek-niikan alan työtehtäviin ja ongelmiin pinta-ala- ja tilavuuslaskutoimi-tuksia ja arvioi tuloksia

Matemaattisten ongelmien ratkaiseminen

ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset mate-maattiset ongelmat hyödyntäen yksinker-taisia laskutoimituksia

ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia mate-maattisten menetel-mien avulla

soveltaa matemaattisia menetelmiä ammat-tialaan liittyvien

ongelmien ratkaisussa ja asettelussa sekä ar-vioi tulosten luotetta-vuutta ja tarkkuustasoa

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apu-välineitä.



Oppimisen arviointi


Osaamisen arviointi

Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti aikaansaan-nosten perusteella jatkuvan näytön periaatteita noudattaen ja tarvit-taessa sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten testillä tai kokeella. Opiskelija osoittaa osaamistaan annettujen ongelmien ratkaisulla ja tehtävien tekemisellä ja pyrkii arvioimaan myös itse osaamistaan ja kehittymistään.




KUNNOSSAPITO JA KORJAUSHITSAUS, 5 OSP

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa soveltaa oppimaansa käytännön kunnos-sapito ja korjaus kohteisiin.


etsiä kunnossapito - ja korjauskohteeseen vaihtoehtoisia rat-kaisutapoja

arvioida työvaiheisiin kuluvaa aikaa

kunnossapitoon liittyvät perusasiat ja soveltaa osaamistaan käytännön ongelmiin

korjaushitsaukseen liittyvät perusasiat ja soveltaa osaamis-taan käytännön ongelmiin

huomioida kunnossapitoon liittyvät työturvallisuus asiat, ku-ten kemikaaleilta suojautuminen, melu, muiden työntekijöi-den huomioiminen, oma työergonomia, turvalliset nostot, haalaus



Oppimisen arviointi

Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja oh-jaamista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen ete-nemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittä-mistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjalli-sella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen ete-neminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Nu-meerista arviointia ei käytetä.

Osaamisen arviointi

Tutkinnonosan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti aikaansaan-nosten perusteella jatkuvan näytön periaatteita noudattaen ja tarvit-taessa sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Opiskelija osoittaa osaamistaan annettujen ongelmien ratkaisulla ja tehtävien tekemisellä ja pyrkii arvioimaan myös itse osaamistaan ja kehitty-mistään.




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Kunnossapitoon liit-tyvien työmenetel-mien hallinta ja osaamisen sovelta-minen

Ohjattuna soveltaa osaamistaan kunnossa-pitoon liittyviin ongel-miin.

Osaa soveltaa osaamis-taan kunnossapitoon liittyviin ongelmiin

Osaa soveltaa osaamis-taan laajasti kunnossa-pitoon liittyviin ongel-miin ja kykenee löytä-mään toimivia ratkaisuja itsenäisesti.

Korjaushitsaukseen liittyvien työmenetel-mien hallinta ja osaa-misen soveltaminen

Ohjattuna soveltaa osaamistaan korjaus- hitsaustehtäviin.

Osaa soveltaa osaamis-taan korjaushitsausteh-täviin

Osaa soveltaa osaamis-taan laajasti korjaushit-sausmenetelmiin ja ky-kenee löytämään toimi-via ratkaisuja itsenäi-sesti.

opetussuunnitelma kone- ja metallialan …...kone- ja metallialan perustutkinto sisältää...

Documents