kone- ja metallialan perustutkinto - oph.fi · pdf fileammatillisen peruskoulutuksen...

AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN

OPETUSSUUNNITELMAN

JA NÄYTTÖTUTKINNON

PERUSTEET

KONE- JA METALLIALAN

PERUSTUTKINTO

VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

KONEISTAJA

LEVYSEPPÄHITSAAJA

KONEENASENTAJA

TYÖVÄLINEVALMISTAJA

HIENOMEKAANIKKO

AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON

KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOASENTAJA

KUNNOSSAPITOASENTAJA

VALIMOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

VALAJA

VALUMALLINVALMISTAJA

OPETUSHALLITUS 2000

© Opetushallitus

Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho

ISBN 952-13-0757-9

I OSA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 7

1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 91.1 Ammatillinen peruskoulutus ja sen tarkoitus 91.2 Yhteiset painotukset ja kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen 101.3 Kone- ja metallialan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet 12

2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 142.1 Kone- ja metallialan perustutkinnon muodostuminen 142.2 Opintojen muodostuminen 14

3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 213.1 Yhteisten opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi 213.1.A Pakolliset opinnot 21

3.1.1 Äidinkieli 213.1.1.1 Äidinkieli, suomi 213.1.1.2 Äidinkieli, ruotsi 233.1.1.3 Äidinkieli, saame 233.1.1.4 Äidinkielen ja suomen/ruotsin kielen opinnot

vieraskielisillä opiskelijoilla 253.1.1.4.1 Oman äidinkielen opinnot 253.1.1.4.2 Suomi/ruotsi toisena kielenä -opinnot 26

3.1.2 Toinen kotimainen kieli 293.1.2.1 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 293.1.2.2 Toinen kotimainen kieli, suomi 30

3.1.3 Vieras kieli 323.1.3.1 Vieras kieli, A-kieli 323.1.3.2 Vieras kieli, B-kieli 34

3.1.4 Matematiikka 353.1.5 Fysiikka ja kemia 363.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 383.1.7 Liikunta ja terveystieto 393.1.8 Taide ja kulttuuri 41

3.1.B Valinnaiset opinnot 423.1.9 Pakollisten opintojen valinnaiset lisäopinnot 423.1.10 Ympäristötieto 423.1.11 Tieto- ja viestintätekniikka 443.1.12 Etiikka 443.1.13 Kulttuurien tuntemus 453.1.14 Psykologia 473.1.15 Yritystoiminta 49

3.2 Ammatillisten opintojen ja työssäoppimisen tavoitteet,keskeiset sisällöt ja arviointi 51

3.2.A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 513.2.1 Kone- ja metallialan yleisosaaminen 51

SISÄLTÖ

3.2.B Valmistustekniikan koulutusohjelman eriytyvät ammatilliset opinnot 583.2.2 Koneistus 583.2.3 Levy- ja hitsaustyöt 613.2.4 Koneenasennus 653.2.5 Työvälinetekniikka 713.2.6 Hienomekaniikka 763.2.7 Manuaalikoneistus 793.2.8 NC-koneistus 813.2.9 Joustavat valmistusjärjestelmät 823.2.10 Levy- ja teräsrakennetyöt 843.2.11 Ohutlevytyöt 853.2.12 Hitsaus 883.2.13 Levy- ja hitsausalan NC-tekniikka 893.2.14 Rakennuspeltisepäntyöt 903.2.15 Varusteluhitsaus 923.2.16 Kunnossapito 963.2.17 Hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmät 1013.2.18 Pneumatiikka 1063.2.19 Hydrauliikka 1083.2.20 Ohjaustekniikka 1143.2.21 Työvälineiden valmistus 1163.2.22 Työvälineiden kokoonpano ja huolto 1163.2.23 NC-koneistus erikoistyöstökoneilla 1173.2.24 CAD/CAM-työstöratojen valmistus 1183.2.25 Koneiden ja laitteiden korjaus 1193.2.26 Elektroniikkateollisuuden tuotantotekniikka 121

3.2.C Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelmaneriytyvät ammatilliset opinnot 1233.2.27 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon yleisosaaminen 1233.2.28 Mekatroniikka 1253.2.29 Kappaletavara-automaatio 1273.2.30 Prosessiautomaatio 1303.2.31 Kunnossapitotekniikka 1323.2.32 Kappaletavara-automaation perusteet 1353.2.33 Prosessiautomaation perusteet 1383.2.34 Hydrauliikka- ja pneumatiikka 1403.2.35 Kiinteistöautomaatio 1443.2.36 Kiinteistön heikkovirta- ja tietojärjestelmät 1453.2.37 Tehoelektroniikka 1463.2.38 Tietokoneiden käyttöjärjestelmät 1473.2.39 Tietokoneiden tietoliikenne 147

3.2.D Valimotekniikan koulutusohjelman eriytyvät ammatilliset opinnot 1483.2.40 Valimotekniikan yleisosaaminen 1483.2.41 Kertamuottitekniikka 1503.2.42 Kestomuottitekniikka 1523.2.43 Valumallitekniikka 1533.2.44 Kertamuottitekniikan perusteet 1553.2.45 Kestomuottitekniikan perusteet 156

3.2.46 Valumallitekniikan perusteet 1573.2.47 Muovimallitekniikka 1583.2.48 CAD/CAM-tekniikka 1583.2.49 Valimoautomaatio 1593.2.50 Puualan perustaidot 160

3.2.E Muut valinnaiset opinnot 1643.2.51 Muut valinnaiset opinnot 164

3.3 Vapaasti valittavien opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi 1643.4 Opinto-ohjauksen tavoitteet 1653.5 Opinnäytetyön tavoitteet ja arviointi 165

4 OPISKELIJAN ARVIOINTI 1664.1 Arvioinnin tehtävät ja toteuttaminen 1664.2 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 1684.3 Arvosana-asteikko ja arvosanojen muuntaminen 1704.4 Näytöt 1704.5 Todistukset 1704.6 Arviointi erityisopetuksessa 1724.7 Maahanmuuttajien arviointi 172

5 MUUT MÄÄRÄYKSET 1735.1 Opinto-ohjauksen järjestäminen 1735.2 Työssäoppiminen 1745.3 Ammatillisen erityisopetuksen toteuttaminen 1755.4 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusjärjestelyt 1775.5 Oppisopimuskoulutus 178

6 OPETUSSUUNNITELMA 179

II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 181

1 NÄYTTÖTUTKINTOJEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 1831.1 Näyttötutkinnot 1831.2 Näyttötutkintoihin valmistava koulutus 1831.3 Ammattitaidon osoittamistapojen ja tutkintosuoritusten

arvioinnin yleiset perusteet 184

2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN 1852.1 Tutkinnon osat 185

3 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET 1903.1 Ammattitaitovaatimukset ja arviointi 190

LIITEOSA 191AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMANPERUSTEIDEN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 191

1. Perusteiden laadintaa ohjanneet periaatteet 1912. Kone- ja metallialan kuvaus ja arvoperusta 1953. Tekniikan ja liikenteen alan yhteinen osaaminen 1984. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta 1995. Jatko-opintomahdollisuudet 200

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNONOPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON

PERUSTEET

Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena perus-koulutuksena opetussuunnitelman perusteiden mukaan tai näyttötut-kintona näyttötutkinnon perusteiden mukaan. Osa I sisältää määräyk-sen opetussuunnitelman perusteista ja osa II määräyksen näyttötut-kinnon perusteista. Liiteosa sisältää informaatiota perusteiden laadin-nan lähtökohdista.

IO S A

O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E E T

9

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET

1.1 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS JA SEN TARKOITUS

Sen mukaan, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98 2§, 5§)ja valtioneuvoston päätöksessä (VnP 213/1999) on säädetty, ammatilli-sen peruskoulutuksen tulee antaa opiskelijalle laaja-alaiset ammatilli-set perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen jatyöelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueellasiten, että hän voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään, suoriutuaalansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittääammattitaitoaan läpi elämän. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaik-kojen kanssa tulee varmistaa, että koulutus vastaa työelämän ammat-titaitovaatimuksia. Koulutuksen tulee edistää työllistymistä ja mahdol-lisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.

Näiden perusteiden mukaisesti suoritettu ammatillinen peruskoulu-tus sijoittuu EY:n luokituksen tasolle 3 Euroopan yhteisöjen jäsenval-tioiden päätöksen ammatillisen koulutuksen todistusten vertailtavuudesta(85/368/ETY) ja opetusministeriön suosituksen Suomen ammatillisenkoulutuksen sijoittamisesta (25.3.1998 55/330/97) mukaan.

Koulutuksen tulee kannustaa opiskelijaa harrastuksiin ja persoonal-lisuuden kehittämiseen sekä tukea jatko-opintovalmiuksia tarjoamallahänelle monipuolisia vapaasti valittavia opintoja. Koulutuksessa tuleeluoda avoin ja myönteinen oppimisympäristö, jossa elämäntaidot vah-vistuvat ja opiskelijasta kehittyy vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaanhuolehtiva kansalainen ja työyhteisön jäsen.

Opetuksessa tulee kiinnittää huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja -ta-voitteiltaan erilaisiin opiskelijoihin sekä tarvittaessa kehittää tukitoi-mia yhteistyössä kotien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kans-sa. Opiskelijan myönteistä yksilöllistä kehitystä ja tervettä itsetuntoatulee tukea.

Koulutuksen tulee edistää demokratiaa, miesten ja naisten tasa-ar-voa kaikilla yhteiskunnan aloilla ja yleistä tasa-arvoa työelämässä jayhteiskunnassa.

1

1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET

10

1.2 YHTEISET PAINOTUKSET JA KAIKILLE ALOILLEYHTEINEN YDINOSAAMINEN

1. YHTEISET PAINOTUKSET

Koulutuksen tulee tuottaa valmiuksia, jotka lisäävät kaikilla aloilla tar-vittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia ja joiden avulla opis-kelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuviamuutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Koulutuksen tulee antaaopiskelijoille valmiuksia• kansainvälisyyteen• kestävän kehityksen edistämiseen• teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen• yrittäjyyteen• laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan• kuluttajaosaamiseen• työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen.

Kansainvälisyyteen kasvun tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuleetoimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja on suvaitsevainen ja kieli-taitoinen voidakseen osallistua opiskelijavaihtoon ja sijoittua kansain-välistyville työmarkkinoille.

Kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiske-lija tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan nii-den puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena. Hän tuntee ympäristö-myönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti sekä erityi-sesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsitte-lyn. Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävänkehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekäosaa toimia niiden puolesta.

Teknologian ja tietotekniikan hyödyntämisen kehittämiseksi tavoit-teena tulee olla, että opiskelijalla on tietoyhteiskunnassa tarvittavatperusvalmiudet sekä edellytykset tietoja viestintätekniikan sekä tek-nologian monipuoliselle hyödyntämiselle työssä ja kansalaisena. Opis-kelija ymmärtää teknologian kehityksen vaikutuksia omaan alaansa jasen tulevaisuuteen ja osaa soveltaa uutta tekniikkaa työssään.

Yrittäjyyden kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelijastakehittyy oma-aloitteinen, tunnollinen, rohkea, kekseliäs ja työtään ar-vostava työntekijä ja ammatinharjoittaja sekä yrittäjä.

Laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kehittymisen tavoit-teena tulee olla, että opiskelija osaa ammattialalla tarvittavat ja yleisim-min käytössä olevat laadunhallinnan menetelmät. Hän osaa ottaa huo-

11

mioon asiakkaiden odotukset ja yksilölliset tarpeet sekä hallita erilaisetasiakaspalvelutilanteet.

Kuluttajaosaamisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ottaahuomioon kuluttajalainsäädännön velvoitteet ja osaa toimia työssä jakansalaisena kuluttajien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuun mu-kaisesti. Opiskelijan tulee osata toimia kuluttajana ja työntekijänä kan-santaloutta edistävästi.

Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, ettäopiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa nii-tä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäris-töä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liitty-vät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaasuunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön. Hän osaapitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään.

2. KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN YDINOSAAMINEN

Koulutuksen tavoitteena tulee olla, että opiskelijalle kehittyy seuraaviakaikilla aloilla tarvittavia valmiuksia:• oppimistaidot• ongelmanratkaisutaidot• vuorovaikutus- ja viestintätaidot• yhteistyötaidot• eettiset ja esteettiset taidot.

Oppimistaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijallevalmiudet elinikäiseen oppimiseen ja halun itsensä kehittämiseen. Opis-kelijan on saatava valmiudet arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaansekä suunnitella opiskeluaan. Hänen on saatava valmiudet hankkia, jä-sentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa ti-lanteissa.

Ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaaopiskelijalle valmiuksia toimia työssään ja ongelmallisissa tilanteissajoustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti.

Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittymiseksi koulutuksen tu-lee tuottaa opiskelijalle valmiuksia selviytyä erilaisissa vuorovaikutus-tilanteissa työelämässä. Opiskelijan on saatava valmiudet selvitäneuvottelutilanteista ja käyttää suullista ja kirjallista viestintää sekä tie-totekniikkaa erilaisissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa.

Yhteistyötaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskeli-jalle valmiudet toimia erilaisten ihmisten kanssa ja tiimin jäsenenä sekäolla joustava ihmissuhteissa ja ottaa huomioon toiset ihmiset. Hänen

1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET

12

tulee osata tunnistaa omia ja toisten tunnetiloja ja ottaa niitä rakenta-vasti huomioon toiminnassaan.

Eettisten ja esteettisten taitojen kehittymiseksi koulutuksen tuleetuottaa opiskelijalle sellaiset valmiudet, että hän osaa käsitellä ja rat-kaista eettisiä ongelmia sekä tiedostaa omat arvonsa ja kulttuuriin poh-jautuvia kauneusarvoja ja ottaa ne huomioon toiminnassaan. Hän osaatoimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mu-kaisesti. Hän osaa noudattaa työssään ammattietiikkaa, kuten asiakkaitakoskevaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä.

1.3 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON JAKOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET

1. YLEISTAVOITTEET

Kone- ja metallialan perustutkinnon yleistavoitteena on laaja-alaisetperusvalmiudet teollisuuden, erityisesti metalliteollisuuden, erilaisiinvalmistustehtäviin ja yhdyskuntateknisiin ja tuotantolaitosten kunnossa-pitotehtäviin. Tutkinnon suorittaneella on oltava jonkin kone- ja metalli-alan työtehtävän erikoisosaaminen ja valmiudet oppia erilaisia taitojatyötehtävien mukaan. Hänen on kyettävä toimimaan työtehtävissä itse-näisesti ja työryhmien ja tiimien jäsenenä. Hänen on osattava erilaisiavalmistustekniikoita ja työtehtäväkokonaisuuksia ja kyettävä sovelta-maan oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa.Hänellä on oltava teknistä perusosaamista sekä koneiden ja laitteidentoiminnan ja rakenteen tuntemusta, ja hänen on osattava käyttää työka-luja.

Opiskelijan on osattava käyttää tietotekniikkaa tiedonhankinnassaja viestinnässä ja hänellä on oltava valmiudet NC-koneiden ohjelmointiinja erilaisten valmistukseen ja kunnossapitoon liittyvien sovellusohjel-mien käyttöön. Hänen on kyettävä toimimaan työyhteisössä ja asiakas-palvelussa ja hänellä on oltava oikea asenne työntekoon, taloudellistaajattelukykyä ja kustannustietoisuutta, yrittäjyyttä ja vastuuntuntoisuutta.Hänen on ymmärrettävä teknisiä selvityksiä ja työohjeita, ja hänen ontultava toimeen erilaisissa työhön ja asiakaspalveluun liittyvissä vuoro-vaikutustilanteissa myös silloin, kun joutuu tekemisiin ulkomaalaistenkanssa. Opiskelijan on huolehdittava työturvallisuudesta ja henkilökoh-taisesta suojautumisesta sekä jätteiden käsittelystä ja ympäristönsuoje-lusta, ja hänen on pidettävä työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä. Hä-nen on kyettävä aktiiviseen ja vastuuntuntoiseen toimintaan työyhtei-sössä, ja hänen on oltava täsmällinen ja noudatettava työaikoja.

13

2. KOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET

Valmistustekniikan koulutusohjelman suorittaneen on osattava kone- jametallialan valmistustekniikoita monipuolisesti. Koneistajien on osattavaporaus-, sorvaus-, jyrsintä- ja hiontatyöt. Koneenasentajilla on oltavaasennus- ja kokoonpanotaitojen lisäksi tiedot automaatiojärjestelmistäsekä huoltoja kunnossapitotöiden osaamista. Levyseppähitsaajien onosattava hitsata ja tehdä erilaisia metallirakennetöitä. Hienomekaani-koiden on osattava hienomekaanisten koneistus- ja liitostentekotaitojenlisäksi sähkötekniikkaa niin, että he selviytyvät myös elektroniikkaasisältävien laitteiden kokoonpanoja korjaustöistä. Työvälinevalmis-tajien on osattava valmistaa tarkasti ja monipuolisia työstötapoja käyt-täen erilaisia työvälineitä, usein erikoistyöstökoneita ja erikoismate-riaaleja käyttäen.

Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelman suoritta-neella on oltava kone- ja metallialan laaja-alaiset perusvalmiudet yhdis-tettynä joko automaatiotekniikan tai kunnossapitotekniikan erikois-osaamiseen. Automaatiotekniikkaan erikoistuneiden on osattava mekaa-nisen, hydraulisen ja pneumaattisen automaatiotekniikan lisäksi varsinlaajasti myös sähköistä automaatiota. Kunnossapitoasentajilla on oltavajoko laaja-alaiset kunnossapitovalmiudet tai heidän tulee olla erikois-tuneita jollekin kunnossapidon erikoisalueelle, kuten esimerkiksi paljonsähkötekniikkaa sisältävän tuotantoautomaation kunnossapitoon.

Valimotekniikan koulutusohjelman suorittaneen on osattava kone-ja metallialan perusteiden lisäksi yleistä valimotekniikkaa, ja hänelläon oltava joko kertamuottitekniikan, kestomuottitekniikan tai valumalli-tekniikan mukainen alan erityisosaaminen. Valumallinvalmistajalla voiolla myös puualan perustutkinnon kautta hankittu perusosaaminen.Koulutusohjelman suorittaneen tulee tuntea toimialan rakennetta sekäpääpiirteet valutuotteen valmistusprosessin eri vaiheista raaka-aineistaasiakkaalle asti. Valumallinvalmistajan on osattava valumallien jakeernalaatikoiden valmistus eri mallimateriaaleista. Kertamuottitekniik-kaan erikoistuneen valajan tulee osata valmistaa kertamuotti sekä su-lattaa, valaa ja jälkikäsitellä valukappale. Kestomuottitekniikkaan eri-koistuneen on osattava käyttää kestomuottitekniikassa käytettäviä valu-laitteita sekä sulattaa ja jälkikäsitellä valukappale.

14

2.1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN

Tutkinnon muodostumisesta on määrätty valtioneuvoston päätöksessä(VnP 213/1999), tutkinnon laajuudesta, koulutusohjelmista ja tutkinto-nimikkeistä opetusministeriön päätöksessä (5/011/1999), opintojen laa-juudesta asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 2 §) jaopintojen hyväksilukemisesta ja opiskeluajasta laissa ammatillisestakoulutuksesta (L 630/98, 30 §,31 §).

Kone- ja metallialan perustutkinnon muodostuminen on esitetty ku-viossa 1.

2.2 OPINTOJEN MUODOSTUMINEN

Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisten opintojen opinto-kokonaisuudet/näyttötutkinnon osat on kuvattu koulutusohjelmittainkuvioissa 2, 3 ja 4. Sen lisäksi kuvioiden tekstiosissa on määritelty tut-kinnon muodostamismahdollisuudet.

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON JA

OPINTOJEN MUODOSTUMINEN2

15

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 120 OV

YHTEISET OPINNOT 20 OVPakolliset opintokokonaisuudet 1—8 16 ovValinnaiset opintokokonaisuudet 1—15 4 ov

AMMATILLISET OPINNOT 90 OVOpintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov

TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT 30 OVOpintokokonaisuus 1

KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT 60 OV

VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMATutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot 20 ovValinnaiset opinnot 40 ovKs. kuvio 2

AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON KOULUTUSOHJELMAKoulutusohjelman yhteiset opinnot 20 ovTutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot 20 ovValinnaiset opinnot 20 ovKs. kuvio 3

VALIMOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAKoulutusohjelman yhteiset opinnot 10 ovTutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot 30 ovValinnaiset opinnot 20 ovKs. kuvio 4

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OV

Opintoihin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov ja vähintään 2 opintoviikon laajuinenopinnäytetyö. Opintoviikko on 40 tuntia opiskelijan työtä.

KUVIO 1. Kone- ja metallialan perustutkinnon muodostuminen

2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN

16


I TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT 30 OV

1. KONE- JA METALLIALAN YLEISOSAAMINEN 30 OV

II TUTKINTONIMIKKEITTÄIN ERIYTYVÄT OPINNOT 20 OVTutkintoon tulee sisällyttää jokin seuraavista osista.

III VALINNAISET OPINNOT 40 OVTutkintoon tulee sisällyttää 40 opintoviikkoa valinnaisia opintoja.Seuraavista tutkintonimikekohtaisista ryhmistä on valittava yksiopintokokonaisuus tutkintonimikkeen mukaan.Muut voi valita koko valikosta ja edellisen kohdan II tutkintonimikkeittäineriytyvistä opintokokonaisuuksista.

MUUT VALINNAISET OPINNNOT 20 OV

TutkintonimikeKONEISTAJA

2. KONEISTUS20 OV

TutkintonimikeLEVYSEPPÄ-

HITSAAJA

3. LEVY- JAHITSAUSTYÖT20 OV

TutkintonimikeKONEEN-ASENTAJA

4. KONEEN-ASENNUS20 OV

TutkintonimikeTYÖVÄLINE-VALMISTAJA

5. TYÖVÄLINE-TEKNIIKKA20 OV

TutkintonimikeHIENO-

MEKAANIKKO

6. HIENO-MEKANIIKKA20 OV

Kuvio 2. Valmistustekniikan koulutusohjelma

TutkintonimikeKONEISTAJA

7. MANUAALI-KONEISTUS10 OV

8. NC-KONEISTUS10 OV

9. JOUSTAVATVALMISTUS-JÄRJESTELMÄT10 OV

TutkintonimikeLEVYSEPPÄ-

HITSAAJA

10. LEVY- JA TERÄS-RAKENNETYÖT10 OV

11. OHUTLEVY-TYÖT10 OV

12. HITSAUS10 OV

13. LEVYALANNC-TEKNIIKKA10 OV

14. RAKENNUS-PELTISEPÄN-TYÖT10 OV

TutkintonimikeKONEEN-ASENTAJA

15. VARUSTELU-HITSAUS10 OV

16. KUNNOSSA-PITO10 OV

17. HYDRAULIIKKA-JA PNEUMA-TIIKKAJÄRJES-TELMÄT10 OV

18. PNEUMATIIKKA10 OV

19. HYDRAULIIKKA10 OV

20. OHJAUS-TEKNIIKKA10 OV

TutkintonimikeTYÖVÄLINE-VALMISTAJA

21. TYÖ-VÄLINEIDENVALMISTUS10 OV

22. TYÖ-VÄLINEIDENKOKOONPANOJA HUOLTO10 OV

23. NC-KONEISTUSERIKOIS-TYÖSTÖ-KONEILLA10 OV

24. CAD/CAM-TYÖSTÖ-RATOJENVALMISTUS10 OV

TutkintonimikeHIENO-

MEKAANIKKO

25. KONEIDEN JALAITTEIDENKORJAUS10 OV

26. ELEKTRO-NIIKKA-TEOLLISUUDENTUOTANTO-TEKNIIKKA10 OV

17

AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON KOULUTUSOHJELMA



II KOULUTUSOHJELMAN YHTEISET OPINNOT 20 OV

27. AUTOMAATIOTEKNIIKAN JAKUNNOSSAPIDON YLEISOSAAMINEN 20 OV

III TUTKINTONIMIKKEITTÄIN ERIYTYVÄT OPINNOT 20 OVTutkintoon tulee sisällyttää jokin seuraavista osista tutkintonimikkeen mukaan.

Tutkintonimike TutkintonimikeAUTOMAATIOASENTAJA KUNNOSSAPITOASENTAJA

28. MEKATRONIIKKA 20 OV 31. KUNNOSSAPITOTEKNIIKKA 20 OV

29. KAPPALETAVARA-AUTOMAATIO 20 OV

30. PROSESSIAUTOMAATIO 20 OV

IV VALINNAISET OPINNOT 20 OV

Tutkintoon tulee sisällyttää 20 opintoviikkoa valinnaisia opintoja seuraavistaopintokokonaisuuksista tai edellisen kohdan III tutkintonimikkeittäin eriytyvistäopintokokonaisuuksista.

32. KAPPALETAVARA-AUTOMAATION PERUSTEET 10 OV*(ei, jos kappaletavara-automaatio 20 ov)

33. PROSESSIAUTOMAATION PERUSTEET 10 OV*(ei, jos prosessiautomaatio 20 ov)

34. HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA 10 OV*

35. KIINTEISTÖAUTOMAATIO 5 OV

36. KIINTEISTÖN HEIKKOVIRTA- JA TIETOJÄRJESTELMÄT 5 OV

37. TEHOELEKTRONIIKKA 5 OV

38. TIETOKONEIDEN KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT 5 OV

39. TIETOKONEIDEN TIETOLIIKENNE 5 OV

MUUT VALINNAISET OPINNOT 20 OV

* vastaavat kahta muuta

Kuvio 3. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma


18




Valumallinvalmistajan tutkintonimikkeen mukaiseen tutkintoonvoidaan kone- ja metallialan yleisosaamisen tilalle ottaa vastaavaosa puualan perustutkinnosta

TutkintonimikeVALUMALLINVALMISTAJA

50. PUUALAN PERUSTAIDOT 30 OV

II KOULUTUSOHJELMAN YHTEISET OPINNOT 10 OV

40. VALIMOTEKNIIKAN YLEISOSAAMINEN 10 OV

III TUTKINTONIMIKKEITTÄIN ERIYTYVÄT OPINNOT 30 OVTutkintoon tulee sisällyttää jokin seuraavista osista tutkintonimikkeen mukaan.

Tutkintonimike TutkintonimikeVALAJA VALUMALLINVALMISTAJA

41. KERTAMUOTTITEKNIIKKA 30 OV 43. VALUMALLITEKNIIKKA 30 OV

42. KESTOMUOTTITEKNIIKKA 30 OV

IV VALINNAISET OPINNOT 20 OV

Tutkintoon tulee sisällyttää 20 opintoviikkoa valinnaisia opintoja seuraavistaopintokokonaisuuksista.

44. KERTAMUOTTITEKNIIKAN PERUSTEET 10 OV(ei, jos kertamuottitekniikka 30 ov)

45. KESTOMUOTTITEKNIIKAN PERUSTEET 10 OV(ei, jos kestomuottitekniikka 30 ov)

46. VALUMALLITEKNIIKAN PERUSTEET 10 OV(vain valajan tutkintonimikeeseeen)

47. MUOVIMALLITEKNIIKKA 10 OV

48. CAD/CAM -TEKNIIKKA 10 OV

49. VALIMOAUTOMAATIO 10 OV

MUUT VALINNAISET OPINNOT 20 OV

Kuvio 4. Valimotekniikan koulutusohjelma

19

YHTEISTEN OPINTOJEN OPINTOKOKONAISUUDET

Pakolliset valinnaiset

1. Äidinkieli 4 ov 0–4 ov

2. Toinen kotimainen kieli 1 ov 0–4 ov

3. Vieras kieli 2 ov 0–4 ov

4. Matematiikka 3 ov 0–4 ov

5. Fysiikka ja kemia 2 ov 0–4 ov

6. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov 0–4 ov

7. Liikunta ja terveystieto 2 ov 0–4 ov

8. Taide ja kulttuuri 1 ov 0–4 ov

9. Pakollisten opintojen valinnaiset lisäopinnot, ks. edellä kohdat 1–8

10. Ympäristötieto 0–4 ov

11. Tieto- ja viestintätekniikka 0–4 ov

12. Etiikka 0–4 ov

13. Kulttuurien tuntemus 0–4 ov

14. Psykologia 0–4 ov

15. Yritystoiminta 0–4 ov

Yhteensä 16 ov 4 ov

Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa pakollisten opintojenlaajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Toisen kotimaisen kielen opintojaon 2 ov.

AMMATILLISTEN OPINTOJEN OPINTOKOKONAISUUDET

1. Kone- ja metallialan yleisosaaminen 30 ov

2. Koneistus 20 ov

3. Levy- ja hitsaustyöt 20 ov

4. Koneenasennus 20 ov

5. Työvälinetekniikka 20 ov

6. Hienomekaniikka 20 ov

7. Manuaalikoneistus 10 ov

8. NC-koneistus 10 ov

9. Joustavat valmistusjärjestelmät 10 ov

10. Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov

11. Ohutlevytyöt 10 ov

12. Hitsaus 10 ov

13. Levyalan NC-tekniikka 10 ov

14. Rakennuspeltisepäntyöt 10 ov

15. Varusteluhitsaus 10 ov

16. Kunnossapito 10 ov

17. Hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmät 10 ov


20

18. Pneumatiikka 10 ov

19. Hydrauliikka 10 ov

20. Ohjaustekniikka 10 ov

21. Työvälineiden valmistus 10 ov

22. Työvälineiden kokoonpano ja huolto 10 ov

23. NC-koneistus erikoistyöstökoneilla 10 ov

24. CAD/CAM-työstöratojen valmistus 10 ov

25. Koneiden ja laitteiden korjaus 10 ov

26. Elektroniikkateollisuuden tuotantotekniikka 10 ov

27. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon yleisosaaminen 20 ov

28. Mekatroniikka 20 ov

29. Kappaletavara-automaatio 20 ov

30. Prosessiautomaatio 20 ov

31. Kunnossapitotekniikka 20 ov

32. Kappaletavara-automaation perusteet 10 ov

33. Prosessiautomaation perusteet 10 ov

34. Hydrauliikka ja pneumatiikka 10 ov

35. Kiinteistöautomaatio 5 ov

36. Kiinteistön heikkovirta- ja tietojärjestelmät 5 ov

37. Tehoelektroniikka 5 ov

38. Tietokoneiden käyttöjärjestelmät 5 ov

39. Tietokoneiden tietoliikenne 5 ov

40. Valimotekniikan yleisosaaminen 10 ov

41. Kertamuottitekniikka 30 ov

42. Kestomuottitekniikka 30 ov

43. Valumallitekniikka 30 ov

44. Kertamuottitekniikan perusteet 10 ov

45. Kestomuottitekniikan perusteet 10 ov

46. Valumallitekniikan perusteet 10 ov

47. Muovimallitekniikka 10 ov

48. CAD/CAM-tekniikka 10 ov

49. Valimoautomaatio 10 ov

50. Puualan perustaidot 30 ov

Muut valinnaiset opinnot 20 ovKs. luku 3, kohta 3.2.51

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT

Ks. luku 3, kohta 3.3

21

OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT

JA ARVIOINTI3

3.1 YHTEISTEN OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI

3.1.A Pakolliset opinnot

3.1.1 ÄIDINKIELI, 4 OV

3.1.1.1 ÄIDINKIELI, SUOMI

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso

Opiskelijan tulee osata opiskelu- ja työyhteisössä puhua ja toimia ta-voitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhteistyötilanteissa, kuten ryh-missä ja tiimeissä, sekä asiakaspalvelutilanteissa. Opiskelijan on ymmär-rettävä kone- ja metallialaan liittyvien tekstien keskeiset käsitteet, olen-nainen sisältö ja tekstien tarkoitus. Lisäksi hänen tulee osata erottaapää- ja sivuasiat toisistaan, purkaa syy- ja seuraussuhteita ja tehdä johto-päätöksiä lukemastaan. Hänen on osattava hankkia tietoa eri lähteistänykyaikaista teknologiaa hyödyntäen. Hänen tulee suhtautua tietoonkriittisesti, eli hänen on osattava valikoida, arvioida ja tulkita tietoa erinäkökulmista ja välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelijan tuleeosata arvioida omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatkuvasti.

Opiskelu- ja työryhmän jäsenenä opiskelijan on osattava käyttääpuheenvuoroja, perustella mielipiteensä ja ehdotuksensa, kuunnella ak-tiivisesti toisia ja ilmaista ajatuksiaan ymmärrettävästi. Hänen tuleeomalta osaltaan vaikuttaa hyvän viestintäilmapiirin syntymiseen ja yhtei-sen tavoitteen saavuttamiseen. Hänen tulee kyetä kielellisessä ja sanat-tomassa viestinnässä kohteliaisuuteen ja joustavuuteen ja muuttamaanomaa kielenkäyttöään tilanteen mukaiseksi. Opiskelijan tulee pystyätulkitsemaan myös sanatonta viestintää. Erilaisia viestijöitä ja viestintä-tapoja kohtaan hänen tulee osoittaa suvaitsevuutta ja tasa-arvoa.

▲ Keskeinen sisältö on

tiedon hallintataidot ja arviointi- sekä vuorovaikutustaidot.

3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI

22

Opiskelijan on osattava käyttää kone- ja metallialan perussanastoa toi-miessaan työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hänen tulee totuttautuasuullisiin ja kirjallisiin kielenkäyttötapoihin niin, että hän osaa laatiaammattinsa ja yhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt, kuten asiakas-palvelun edellyttämät asiakirjat, raportit, muistiot, kirjelmät ja opinnäyte-työn kirjallisen osuuden, sekä hallitsee puheviestintätilanteet, kutenpuhelinasioimisen, keskustelut, neuvottelut ja kokoukset sekä selostuk-set ja raportoinnit. Hänen on osattava toimia työnhakutilanteissa ja laa-tia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat.

Hänen on osattava hyödyntää kone- ja metallialan ammattilehtiä jamuita viestintävälineitä. Hänen on osattava välittää tietoa muille ymmär-rettävässä muodossa niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Hänen tuleeosata kehittää jatkuvasti viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osallis-tua työpaikkansa viestinnän kehittämiseen.


työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen.

Opiskelijan tulee ymmärtää kielellisiä juuriaan. Hänen on ymmärrettä-vä kielen ja kulttuurin merkitys oman identiteettinsä kehittymisessä jahenkisessä hyvinvoinnissaan sekä työyhteisön henkilöstön ja sidosryh-mien toiminnassa. Hänen tulee osata hankkia itseään rikastuttavia koke-muksia ja elämyksiä kirjallisuuden, teatterin, elokuvan ym. median käyt-täjänä. Hänen on osattava analysoida ja tulkita kaunokirjallisiakin teks-tejä. Hänen on ymmärrettävä suomalaisen puhekulttuurin ominaispiir-teitä sekä äidinkielen ja kaksi- ja monikielisyyden ja monikulttuurisuudenmerkitys, niin että hän osaa ottaa nämä huomioon yksityisissä ja työelä-män viestintätilanteissa.


kielen ja kulttuurin tunteminen.

Arviointi, tyydyttävä (T1)

Opiskelijan on• ymmärrettävä, että eri tilanteissa puhutaan ja kirjoitetaan eri lailla,

ja pystyttävä myös muuntamaan omaa kielenkäyttöään tilanteittain• ymmärrettävä alaan liittyvien tekstien ydinasiat ja keskeisimmät

käsitteet ja osattava käyttää kone- ja metallialan peruskäsitteitä myösomassa kielenkäytössään

• osattava hankkia ohjatusti ja ryhmässä tietoa eri lähteistä, tiedet-tävä kone- ja metallialan keskeiset aikakauslehdet ja tietokirjat ja

PAKOLLISET OPINNOT

23

tarvittaessa osattava hyödyntää kirjastopalveluja ja nykyaikaista tek-nologiaa tiedon hankinnassa ja välittämisessä

• osattava ja uskallettava pyydettäessä käyttää puheenvuoroja opiske-luja työryhmien keskusteluissa ja pystyttävä niissä ilmaisemaanomat ajatuksensa ja mielipiteensä

• pystyttävä ottamaan – ainakin jossain määrin – muita keskustelijoitahuomioon ja oltava tietoinen myös sanattoman viestinnän vaikutuk-sesta

• osattava täyttää työssään tarvittavia keskeisiä lomakkeita ja laatialuettava raportti

• osattava esitellä itsensä ja esittää asiansa• osattava toimia asiallisesti asiakaspalvelutilanteissa• löydettävä kirjallisuudesta, elokuvasta tai teatterista itseään kiinnos-

tavaa luettavaa ja katsottavaa• pystyttävä työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa, myös moni-

kulttuurisessa työyhteisössä• oltava tietoinen omasta tavastaan viestiä ja osattava arvioida omaa

äidinkielen taitoaan ja asettaa omia kehittymistavoitteita.

3.1.1.2 ÄIDINKIELI, RUOTSI

Ruotsinkielisessä koulutuksessa äidinkielen kiitettävän tason tavoitteetja keskeiset sisällöt, ovat samat kuin suomenkielisessä. Viimeisiin, kieltäja kulttuuria koskeviin tavoitteisiin lisätään kuitenkin:

Opiskelijan on tunnettava ruotsin kielen asema Suomessa ja suo-menruotsalaisten murteiden, puhekielen ja ruotsin yleiskielen erot. Hä-nen tulee ymmärtää ruotsin yleiskielen hallinnan merkitys ja hyöty työ-elämässä.

Arviointi, tyydyttävä (T1) lisätään vastaavasti:

• Opiskelijan tulee tuntea ruotsin kielen asema Suomessa ja ymmär-tää kaksikielisyyden ja pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden merkitys.

3.1.1.3 ÄIDINKIELI, SAAME


Opiskelijan on tunnettava kielen keskeinen merkitys kulttuurin muo-dostajana, luojana ja välittäjänä. Hänen tulee saavuttaa toimiva kaksi-kielisyys ja hallita kone- ja metallialan ammattikieltä myös saamen kie-lellä. Opiskelijan saamelaisen kulttuurisen identiteetin tulee vahvistuasekä kielellisesti että tiedollisesti.


24

Opiskelijalla tulee olla vahva kielellinen identiteetti, niin että hänvoi kehittää saamen kielen taitoaan ja säilyttää yhteydet saamelaiseenkulttuuripiiriin. Hänen on osattava vertailla saamen kulttuurin ja kielenpiirteitä vastaaviin suomalaisiin. Opiskelijan on tunnettava saamen-kielistä kirjallisuutta ja saamen kulttuuriperinnettä niin, että hän kiin-nostuu kirjallisuudesta ja taiteista saamen kielellä.


saamen kielen ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden hallitseminen.

Opiskelijan on hallittava saamen kielen rakenne ja oikeakielisyys ja osat-tava saamen kielen puheilmaisun vivahteita eri viestintätilanteissa. Hä-nen on osattava verrata saamen kielen perusteita sukulaiskieleen, suomenkieleen. Hänen on hallittava saamen kielen oikeinkirjoitus ja osattavakehittää kirjallista ilmaisuaan. Opiskelijan tulee osata laatia saameksioikeakielisiä asiatekstejä, esim. tiedotusmateriaalia, projektisuunnitel-mia, hakemuksia ja kirjeitä. Hänen tulee kehittää saamen kielen suulli-sia ja kirjallisia taitojaan ja arvioivaa lukemistaan.


saamen kielen suullinen ilmaisukyky ja kirjoitustaito eri tarkoituksissa.

Opiskelijan on osattava viestiä saamen kielellä ammattiinsa liittyvistäkysymyksistä. Hänellä on oltava valmiudet toimia kone- ja metallialanammateissa ja kehittää ammattitaitoaan saamen kielellä niin, että hänpystyy toimimaan saamelaiskulttuurin parissa vastaavassa ammatissa.Opiskelijan tulee tuntea saamelaiselinkeinojen historiaa ja nykypäivää.Hänen on osattava hankkia tietoja eri välineistä, ja hänellä on oltavakyky kriittiseen ajatteluun.


kone- ja metallialan keskeisten käsitteiden hallitseminen saamenkielellä.


Opiskelijan on• tunnettava saamen kielen ja kulttuurin merkitys identiteetilleen• tunnettava saamen kielen ja kulttuurin keskeiset erityispiirteet• osattava tuottaa työhönsä ja ammattiinsa liittyviä keskeisiä saamen-

kielisiä asiatekstejä

PAKOLLISET OPINNOT

25

• osattava käyttää saamen kieltä suullisesti eri tilanteissa• osattava käyttää omaan ammattiinsa liittyviä keskeisiä saamenkielisiä

käsitteitä niin, että hänellä on valmiudet toimia kone- ja metallialankeskeisimmissä työtehtävissä ja kehittää ammatillista osaamistaanomalla kielellään.

3.1.1.4 ÄIDINKIELEN JA SUOMEN/RUOTSIN KIELEN OPINNOTVIERASKIELISILLÄ OPISKELIJOILLA, 5 OV

Opintojen tavoitteena on toimivan kaksikielisyyden saavuttaminen. Seedellyttää sekä suomen/ruotsin kielen että opiskelijan oman äidinkielentaitojen kehittämistä. Opiskelijan tulee osata puhuttua ja kirjoitettuasuomen/ruotsin yleiskieltä sekä hallita kone- ja metallialan ammatti-kieltä voidakseen osallistua tasaveroisesti, aktiivisesti ja itsenäisestikoulutukseen, pystyäkseen harjoittamaan ammattiaan sekä kehittääkseenitseään ja toimiakseen yhteiskunnan jäsenenä.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen äidinkielen tason,että hän voi pitää yhteyksiä omaan kulttuuriinsa ja pystyy kehittämäänitsenäisesti äidinkielen taitoaan ja hyödyntämään sitä.

3.1.1.4.1 Oman äidinkielen opinnot


Opiskelijan on saavutettava toimiva kaksikielisyys ja hallittava opiske-lemansa alan ammattikieltä myös omalla äidinkielellään. Tavoitteenaon opiskelijan kulttuurisen identiteetin vahvistuminen ja kielellinen jatiedollinen kehittyminen.

Opiskelijalla tulee olla vahva kielellinen identiteetti, niin että hänvoi säilyttää kieli- ja kulttuurisiteensä siihen kulttuuripiiriin, jossa onkasvanut. Hänellä tulee olla tietoa oman kulttuurinsa ja kielensä piir-teistä, niin että hän voi verrata niitä vastaaviin suomalaisiin piirteisiin.Opiskelijan tulee tutustua oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuu-teen ja kulttuuriperinteeseen niin, että hän voi kiinnostua kirjallisuu-desta ja muista taiteista omalla kielellään.

▲ Keskeinen sisältö onoman kielen ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden tunteminen.

Opiskelijan tulee tuntea oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakieli-syyttä ja osata kielensä puheilmaisun eri vivahteita. Hänen tulee tottuamyös vertaamaan kielensä perusteita suomen/ruotsin kieleen. Hänen onkäytettävä suullista ja kirjallista äidinkielen taitoaan aktiivisesti. Opiske-


26

lijan on tunnettava äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja sen vaihte-lua omalla kielialueella ja totuttava vertaamaan kielenkäyttötilanteitasuomalaisiin.


oman äidinkielen suullinen ilmaisukyky ja kirjoitustaito

mahdollisuuksien mukaan eri tarkoituksissa.

Opiskelijan on osattava viestiä omalla äidinkielellään kone- ja metalli-alan kysymyksistä. Hänellä tulee olla valmiudet kehittää tarvittaessaammattitaitoaan omalla kielellään niin, että hän pystyy toimimaan omankulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa. Opiskelijan on pystyttävähankkimaan lisätietoja eri välineistä myös omalla kielellään ja vertaile-maan kriittisesti eri lähteitä.


kone- ja metallialan keskeisten käsitteiden tunteminen omallaäidinkielellä.


Opiskelijan on• tunnettava oman kielensä ja kulttuurinsa tärkeimpiä piirteitä ja kult-

tuurisia juuriaan• osattava ilmaista itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä

tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa• osattava käyttää ammattiin liittyviä keskeisiä käsitteitä, niin että hä-

nellä on valmiudet kehittää ammatillista osaamistaan omalla äidin-kielellään.

3.1.1.4.2 Suomi/ruotsi toisena kielenä -opinnot


Opiskelijan on ymmärrettävä suomen-/ruotsinkielisen suullisen vies-tinnän keskeiset sisällöt ja kyettävä seuraamaan vaivattomasti opinnoissakäsiteltävää asiaa sekä kyettävä osallistumaan työskentelyyn. Hänentulee ymmärtää kirjallisen oppimateriaalin keskeiset sisällöt ja pystyäkäyttämään niitä opinnoissa etenemiseen. Hänen tulee tutustua kirjalli-suuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi/ruotsiksi ja mahdollisuuksienmukaan äidinkielellään saadakseen niistä virikkeitä ja elämyksiä. Hä-nen tulee olla selvillä suomalaisen kulttuurin yleisimmistä sanattomanviestinnän keinoista, tunnistaa suomen/ruotsin kielen eri tilanteisiin liit-

PAKOLLISET OPINNOT

27

tyvää ja sosiaalista vaihtelua sekä osattava käyttää eri viestintätilanteisiinja tekstilajeihin sopivia kielellisiä keinoja. Hänen on pystyttävä osallis-tumaan sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä perehdyttävä harrastuksiinja osattava seurata itseään ja ammattiaan koskevaa yhteiskunnallistakeskustelua lehdistöstä ja muista tiedotusvälineistä.

▲ Keskeinen sisältö onsuullisen ja kirjallisen viestinnän ydinasioiden ymmärtäminen.

Opiskelijan on kyettävä käyttämään kieltä arkielämän tilanteissa suul-lisesti ja kirjallisesti. Hänen tulee tunnistaa keskeiset, merkitykseenvaikuttavat suomen/ruotsin kielen ääntämisen erityispiirteet ja tunteasuomen/ruotsin kielen intonaatiota. Hänen on totuttava tuottamaan eri-laista kirjallista materiaalia ja opittava muotoilemaan ajatuksiaan ym-märrettävästi suomeksi/ruotsiksi myös kirjallisessa muodossa. Hänenon tuotettava rohkeasti erilaisia tekstejä, opittava ammatissaan tarpeellis-ten tekstien käyttö ja selviydyttävä keskeisestä asiointikirjoituksesta.Opiskelijan on tunnettava suomen/ruotsin kielen keskeisiä rakenteita jaosattava käyttää kieltä rohkeasti suullisesti ja kirjallisesti. Hänen on tun-nistettava suomen/ruotsin kielen vaikeampien rakenteiden merkityksetasiayhteydessä. Hänen on tunnettava suomen/ruotsin kielen oikein-kirjoitusjärjestelmän perusteet. Hänen tulee tottua tarkastelemaan äidin-kielensä ja suomen/ruotsin kielen eroja ja yhtäläisyyksiä.


suomen/ruotsin kielen perusrakenteiden tunteminen ja käyttö ja

ymmärrettävän viestin tuottaminen suullisesti ja kirjallisesti.

Opiskelijan on tunnettava kone- ja metallialan ammattisanasto ja sa-nontatavat. Hänen on ymmärrettävä sekä suullisesti että kirjallisesti kone-ja metallialalla tarvittavia työskentely- ja käyttöohjeita sekä ymmärrettä-vä alansa työturvamääräykset. Hänen tulee osata ilmaista ammattialansakeskeiset asiat ymmärrettävästi suomen/ruotsin kielellä sekä suullisestiettä kirjallisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös äidinkielellään. Opis-kelijan tulee osata käyttää kieltä viestintätilanteen mukaan työyhteisös-sään ja asiakaspalvelussa ja tietää, miten suomalaiset ilmaisevat kohte-liaisuutta. Hänen on tunnettava suomalaisen työkulttuurin keskeiset piir-teet ja osattava toimia niiden mukaisesti. Hänen tulee voida suomen/ruotsin kielen taitojen avulla syventää ammatti-identiteettiään ja am-mattiylpeyttään.

▲ Keskeinen sisältö onkone- ja metallialan hyvä kielenkäyttö.


28

Opiskelijan on ymmärrettävä äidinkielen ja kaksikielisyyden merkitys.Hänen tulee tuntea omat juurensa ja arvostaa omaa kulttuuriaan sekäkäyttää rohkeasti äidinkieltään ja kehittää näin itsetuntoaan ja identi-teettiään. Hänen on tunnettava suomalaisen yhteiskunnan keskeiset toi-mintatavat ja tutustuttava suomalaiseen kulttuuriin. Hänen on tutustut-tava suomen/ruotsin kielellä yhteiskunnallisiin oikeuksiinsa ja velvolli-suuksiinsa. Hänen tulee ymmärtää kulttuurien välistä vuorovaikutustaja kulttuuristen ristiriitojen syitä sekä käsitellä niitä rakentavasti. Hä-nen tulee suhtautua kunnioittavasti ja suvaitsevaisesti erilaisiin ihmi-siin ja näkemyksiin sekä kyetä pohtimaan erilaisia näkökulmia rohkeastija kriittisesti.


kielen ja kulttuurin merkityksen tunteminen ja kulttuurinen

vuorovaikutus.

Opiskelijan on osattava työskennellä vastuullisesti sekä yksin että ryh-mässä. Hänen on osattava hakea tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjojaja tehdä muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietover-koissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edis-tämiseksi. Hänen tulee harjaantua kriittiseen ajatteluun. Hänen on pys-tyttävä käyttämään suomen/ruotsin kieltä tarkoituksenmukaisten oppi-misstrategioiden omaksumiseen.


hyvien opiskelutaitojen omaksuminen ja elinikäinen oppiminen.


Opiskelijan on• ymmärrettävä suomen-/ruotsinkielisen suullisen viestinnän keskei-

sin sisältö niin, että hän selviytyy tavallisissa kielenkäyttötilanteissaopinnoissa ja kone- ja metallialan työssä

• ymmärrettävä opintoihin, työhön ja ammattiin sekä yhteiskunnalli-seen elämään liittyvän kirjallisen materiaalin keskeisin sisältö

• osattava käyttää suomen/ruotsin kielen keskeisimpiä rakenteita sekäkone- ja metallialan keskeistä ammattisanastoa, niin että hän osaaymmärrettävästi ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisestityössä ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä

• suoriuduttava ohjattuna kirjallisista tehtävistä• osattava kysyä neuvoa ongelmatilanteissa• osattava ohjattuna arvioida kielitaitonsa kehittymistä ja asettaa ta-

voitteita sen kehittymiselle

PAKOLLISET OPINNOT

29

• tunnettava suomalaisia tapoja ja työkulttuuria ja ymmärrettävä kult-tuuristen erojen syitä, niin että hän pystyy toimimaan monikulttuu-risissa työryhmissä ja yhteisöissä

• osattava ohjattuna työskennellä itsenäisesti ja hakea ryhmässä tietoaeri tietolähteistä

• osattava kansalaisena toimia ja ilmaista itseään suomen/ruotsin kie-lellä.

3.1.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, 1/2 OV

3.1.2.1 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI, 1 OV

Ammatillisessa peruskoulutuksessa kielitaidon taitotaso ruotsin kieles-sä on sama kuin yleisen kielitutkinnon asteikolla 1–3. Jos opiskelija onsuorittanut yleisen kielitutkinnon vaaditulla tasolla, häneltä edellyte-tään lisäsuorituksia oman alan ammattikielessä.


Opiskelijan on tunnettava ruotsin kielen ja kulttuurin merkitys moni-kulttuurisessa Suomessa ja osattava toimia asianmukaisesti pohjoismai-sissa yhteyksissä.

Opiskelijan on selviydyttävä rutiininomaisista päivittäiseen elämään,työhön, omaan maahan ja kulttuuriin liittyvistä puhetilanteista, vaikkaei itse pystyisikään ylläpitämään keskustelua. Hänen tulee osata toimiatyöhön liittyvien käskyjen, kieltojen ja kehotusten mukaan. Hänen onselviydyttävä tavanomaisimmista asiakaspalvelutilanteista sekä kasvo-tusten että puhelimessa ja osattava tarvittaessa pyytää tarkennusta taiselvennystä. Opiskelijan on pystyttävä lukemaan lyhyitä tekstejä kutenruokalistoja, aikatauluja ja mainoksia sekä työhön liittyviä käyttö-, työ-ja turvaohjeita. Hänen on osattava hakea ammatissa tarvittavaa lisätie-toa apuneuvoja käyttäen. Hänen tulee osata kirjoittaa lyhyitä työhönliittyviä muistiinpanoja, ohjeita ja tilauslistoja.


kone- ja metallialan työtehtävissä ja pohjoismaisissa yhteyksissätoimiminen.


30


Opiskelijan on• ymmärrettävä tuttuja ja yksinkertaisia omaan elämään liittyviä suul-

lisia ja kirjallisia sanoja ja ilmauksia, jotka käsittelevät häntä itseäänja lähiympäristöä

• ymmärrettävä lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työ-turvallisuuteen liittyvien kirjallisten ja suullisten viestien keskeinensisältö ja osattava toimia niiden mukaan

• osattava muutamalla sanalla palvella asiakasta ainakin keskeisissätyötilanteissa

• osattava täyttää tavallisimpia työhönsä liittyviä standardin mukaisialomakkeita.

3.1.2.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, SUOMI, 2 OV

Peruskoulun 1.–6. vuosiluokilta alkaneen oppimäärän perusteella

Tavoitteet ja keskeinen sisältö, kiitettävä taso

Opiskelijan tulee osata kohdata, ymmärtää ja puhutella rohkeasti suo-menkielisiä asiakkaita, esimiehiä ja työtovereita ja osata pyyntöjen,ohjeiden ja keskustelun perusteella toimia tarkoituksenmukaisesti kone-ja metallialan tavallisissa työ- ja kielenkäyttötilanteissa. Hänen on ym-märrettävä varsinkin ammattiasioita käsittelevää puhetta ja tekstiä jaosattava viestiä suullisesti sekä kasvokkain että puhelimitse, tarvittaessamyös kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse, telekopioitse tai kirjeitse.Hänen tulee ymmärtää ja osata täyttää alansa lomakkeita, laskuja, tilaus-lomakkeita ja tarkistusluetteloita sekä pystyä laatimaan lyhyitä selosteitaja raportteja. Hänen on ymmärrettävä asiakkaan toivomus tai tarkoitusja pystyttävä esittelemään kone- ja metallialan tuotteita tai palveluja,selittämään niiden toiminnot sekä mahdolliset viat tai virheet. Hänenon osattava esittää mielipiteitä ja kohteliaisuuksia sekä ylläpitää kes-kustelua. Hänen on kyettävä keskustelemaan työtehtävistään ja -käytän-teistä myös suomeksi sekä kyettävä lukemaan kone- ja metallialanesitteitä, määräyksiä, ohjeita ja tiedotteita. Hänen tulee kyetä seuraa-maan alansa ja yhteiskunnan tapahtumia myös suomenkielisten esit-teiden, tietoverkkojen, joukkotiedotusvälineiden ja ammattijulkaisujenavulla.


kone- ja metallialan työtehtävissä toimiminen ja tiedonhankinta.

PAKOLLISET OPINNOT

31


Opiskelijan on• ymmärrettävä lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työ-

turvallisuuteen liittyvien kirjallisten ja suullisten viestien sisältö jaosattava toimia niiden mukaan

• ymmärrettävä ja ainakin keskeisissä ammattitilanteissa osattava pal-vella asiakkaita

• osattava täyttää tavallisimpia työhönsä liittyviä lomakkeita• osattava kirjoittaa tiedote tai laatia apuneuvojen avulla lyhyt amma-

tillinen selostus suomeksi.

Peruskoulun 7.–9. vuosiluokilta alkaneen oppimäärän perusteella

Tavoitteet ja keskeinen sisältö, kiitettävä taso

Opiskelijan tulee ymmärtää suomen kielen osaamisen tärkeys työelä-mässä ja kaksikielisessä yhteiskunnassa. Hänen on reagoitava ja osatta-va toimia myös suomeksi ainakin rutiininomaisissa työtehtävissä, ym-märrettävä asiakkaan tai muun keskustelukumppanin asia tai toivomus,osattava vastata kysymyksiin ja pyytää lisätietoja. Hänen tulee ymmär-tää määräykset, osata ainakin apuneuvojen avulla lukea suomenkieli-siä, työtehtäviin liittyviä ohjeita, mainostekstejä, tiedotteita ja manuaalejasekä pystyä jonkin verran keskustelemaan suomenkielisten esimiesten,työtovereiden ja vieraiden kanssa. Opiskelijan on osattava selvittää tar-vittavat osoitteet, työvälineet, tiedot ja menettelytavat myös suomen-kielisistä lähteistä, ja hänen on uskallettava pyytää apua ja kysyä asioitasuomeksi. Esimiehilleen, työtovereilleen ja vieraille hänen tulee pystyäauttavasti kertomaan vähän itsestään, työstään ja kokemuksistaan. Ko-kouksissa hänen tulee uskaltaa sanoa mielipiteensä myös suomeksi, jahänen tulee pystyä apuneuvojen avulla laatimaan suomenkielisiä vies-tejä, selityksiä ja tilauksia.


asiakkaan palveleminen suomeksi keskeisissä tilanteissa sekä

informaation hankkiminen suomenkielisistä lähteistä, ainakin

apuneuvojen avulla.


Opiskelijan on• osattava kohdata asiakas, esimies tai työtoveri ja ymmärtää ja osata

palvella heitä suomeksi joissakin tavallisissa tilanteissa


32

• osoitettava ymmärtäneensä mainoksen tai tärkeän ohjeen pääsisältötoimimalla sen mukaan tai selittämällä, mitä asia koskee

• osattava kirjoittaa joitakin viestejä suomeksi ja täyttää apuneuvojenavulla yksinkertainen työtehtäviin liittyvä lomake tai tarkistusluettelo.

3.1.3 VIERAS KIELI, 2 OV

Ammatillisessa peruskoulutuksessa vieraan kielen opetussuunnitelmantavoitteet ja arviointi on eriytetty sen mukaan, onko opiskelijan valitse-ma kieli hänelle A- vai B-kieli. Valittu vieras kieli voi olla opiskelijalleaivan uusikin kieli, jolloin sovelletaan B-kielen tavoitteita ja arviointia.A- ja B-kielillä tarkoitetaan seuraavaa:• A-kieli = peruskoulun 1.–6. vuosiluokilla (ent. ala-aste) alkava vie-

ras kieli• B-kieli = peruskoulun vuosiluokilta 7.–9. (ent. yläaste) alkava vie-

ras kieli.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa kielitaidon taitotaso on vieraassakielessä A-kieli sama kuin yleisen kielitutkinnon asteikolla 2–5 ja B-kieli sama kuin 1–3. Jos opiskelija on suorittanut yleisen kielitutkinnonvaaditulla tasolla, häneltä edellytetään lisäsuorituksia oman alanammattikielessä.

3.1.3.1 VIERAS KIELI, A-KIELI, 2 OV


Opiskelijan tulee selviytyä arkielämän puhetilanteista ja osata kuvatatapahtumia, kokemuksiaan, toiveitaan ja pyrkimyksiään sekä kertoamaastaan ja kulttuuristaan. Hänen tulee ymmärtää keskeiset ajatuksettavanomaisesta normaalitempoisesta puheesta ja henkilökohtaisista kir-jeistä ja viesteistä sekä osata tarvittaessa pyytää tarkennuksia. Hänenon pystyttävä osallistumaan keskusteluun ja kirjoittamaan henkilökoh-taisia kirjeitä ja viestejä aiheista, jotka ovat tuttuja ja henkilökohtaisestikiinnostavia ja koskevat arkipäivän elämää, esimerkiksi perhettä, har-rastuksia, matkustamista ja ajankohtaisia asioita.


yksityishenkilönä toimiminen kansainvälisessä maailmassa.

Opiskelijan tulee osata viestiä asiallisesti ja kohteliaasti oman alansaasiakaspalvelutilanteissa työntekijänä sekä kasvotusten että puhelimessa.

PAKOLLISET OPINNOT

33

Hänen tulee osata esitellä kone- ja metallialan tuotteita ja palveluita jakeskustella niistä asiakkaan kanssa muun muassa vastaamalla tuotteitaja palveluksia koskeviin tavallisiin kysymyksiin. Opiskelijan on osatta-va kertoa tutuissa tilanteissa työpaikastaan, työstään, työtehtävistä,materiaaleista ja työvälineistä vieraskieliselle työtoverille tai vierailijalle.Hänen tulee osata kertoa oman maan työpaikkakulttuuriin, myös työ-turvallisuuteen ja ympäristön huomioon ottamiseen, kuuluvista normeis-ta ja tavoista sekä tuntea keskeiset kohdekielialueen vastaavat normit jatavat. Hänen on ymmärrettävä työhön ja tuotteeseen liittyviä kirjallisiaja suullisia ohjeita, kuten telekopioita, sähköpostiviestejä ja mainoksiasiten, että osaa toimia asianmukaisesti. Hänen tulee ymmärtää työstä jatuotteesta annettua palautetta, soveltaa tietojaan ja taitojaan ja perustellatarvittavat ratkaisut ja korjaukset.

Opiskelijan on pystyttävä toimimaan kansainvälisissä työyhteisöissä,jolloin hänen on osattava kysymällä hankkia työhönsä liittyviä lisäohjeitaja osattava lukea kone- ja metallialan kirjallisuutta. Hänen tulee käyttäätarvittaessa apuneuvoja, myös uusinta teknologiaa. Hänen on osattavakirjoittaa työhönsä liittyviä yksinkertaisia, yhtenäisiä tekstejä, kuten ti-lauksia, ohjeita ja viestejä.


työntekijänä toimiminen kansainvälisessä työyhteisössä.


Opiskelijan on• ymmärrettävä helpohkoja omaan elämään liittyviä suullisia ja kirjal-

lisia viestejä ja osattava hakea aktiivisesti tietoa esimerkiksi ruoka-listoista, aikatauluista ja esitteistä

• ymmärrettävä lyhyitä ja yksinkertaisia kone- ja metallialan työhönja työturvallisuuteen liittyviä kirjallisia ja suullisia viestejä ja osatta-va toimia niiden mukaan

• osattava hakea tietoa vieraskielisistä esittelylehtisistä, ohjeistoistaja luetteloista

• osattava kertoa itsestään ja kuvailla elinolojaan ja kone- ja metalli-alan työtehtäviä

• osattava kirjoittaa tavanomaisia henkilökohtaisia viestejä ja täyttääkone- ja metallialan työhön liittyviä henkilötieto- ja muita lomak-keita.


34

3.1.3.2 VIERAS KIELI, B-KIELI, 2 OV


Opiskelijan tulee osata esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastata kä-siteltäessä välitöntä, konkreettista ympäristöä ja häntä itseään, kun puhe-kumppani puhuu hitaasti ja selkeästi. Hänen tulee osata pyytää tarvittaes-sa selvennystä. Hänen tulee osata viestiä suullisesti ja sanatonta viestintääkäyttäen esimerkiksi esittäytyessään, tehdessään ostoksia ja hankkiessaanmatkalippuja ja majoitusta. Hänen on ymmärrettävä muun muassa yksin-kertaisia sanontoja ja lauseita sisältäviä ohjeita, mainoksia ja luetteloja,jotka liittyvät niin yksityis- kuin työelämänkin hyvin tuttuihin aiheisiin.Hänen tulee osata kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia, henkilökohtaisiaviestejä, kuten kortteja, ja täyttää yksinkertaisia, standardin mukaisiatyöhön liittyviä ja henkilötietolomakkeita. Hänen on osattava vastaan-ottaa työhön liittyviä suullisia ja kirjallisia viestejä ja toimia tilanteenvaatimalla tavalla itsenäisesti tai toisten avustuksella.


toimiminen yksityis- ja työelämän vuorovaikutustilanteissa.


Opiskelijan on• ymmärrettävä tuttuja sanoja ja ilmauksia, jotka koskevat häntä itseään

ja välitöntä työympäristöä• ymmärrettävä esimerkiksi tutuista ilmoituksista, luetteloista ja työ-

ohjeista ilmauksia ja sanoja sekä yksinkertaisia lauseita• pystyttävä muutamalla sanalla kertomaan itsestään ja työstään• pystyttävä kirjoittamaan lyhyt, yksinkertainen viesti, joka liittyy ta-

vanomaisiin kone- ja metallialan työtehtäviin, sekä täyttämäänhenkilötietolomakkeita.

PAKOLLISET OPINNOT

35

MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISET OPINNOT

3.1.4 MATEMATIIKKA, 3 OV


Opiskelijan tulee osata tulevassa ammatissaan monipuolisesti soveltaamatematiikkaa ja käyttää sitä ongelmanratkaisussa. Opiskelijan on osat-tava sujuvasti peruslaskutoimitukset, kuten prosenttilaskenta ja yksi-köiden muuntaminen, ammattiinsa liittyvissä tehtävissä. Hänen on osat-tava ilmaista suureiden välisiä yhteyksiä kirjainlausekkeiden avulla jamuotoilla työ- ja arkielämän ilmiöitä matemaattisiksi malleiksi, kutenyhtälöiksi, lausekkeiksi, taulukoiksi ja piirroksiksi. Opiskelijan tuleeosata ratkaista matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä ja kuvaa-jien avulla. Opiskelijan on osattava soveltaa geometriaa kone- ja metalli-alan vaatimassa laajuudessa, esimerkiksi laskea pinta-aloja ja tilavuuksiaja käyttää mittakaavaa.


ammatissa esiintyvien matemaattisten tehtävien ratkaisu käyttäen

hyväksi peruslaskutoimituksia, mallintamista ja geometriaa.

Opiskelijan on osattava käyttää laskimia ja tietokonetta tehtävien rat-kaisuissa. Hänen on osattava arvioida saatujen tulosten luotettavuutta,tarkkuutta ja mielekkyyttä. Hänen on osattava itsenäisesti kerätä tietoaja laatia tiedoista omaa alaansa koskevia tilastoja, taulukoita ja kuvaa-jia. Hänen on osattava lukea ja tulkita tilastoja. Opiskelijan tulee osatasoveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kutenkustannus-, verotus- ja lainalaskelmia.


tuloksen oikeellisuuden arvioiminen sekä tilastojen ja taulukoidentekeminen ja tulkinta sekä talousmatematiikka.


Opiskelijan tulee osata• laskea ammatissaan tarvittavat yhteen-, vähennys-, kerto- ja jako-

laskut oikein• laskea prosenttiosuudet ja käyttää yksiköitä oikein• ratkaista tavallisimpia kone- ja metallialalla esiintyviä matemaatti-

sia ongelmia joko päättelemällä tai kuvaamalla ongelmat yhtälöidenavulla


36

• käyttää laskinta ja tietokonetta apuna kone- ja metallialan keskeis-ten matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa

• lukea kone- ja metallialaa koskevia tilastoja, taulukoita ja graafisiaesityksiä

• laskea käyttämiensä yleisimpien kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuk-sia

• laskea materiaali- ja valmistuskustannuksia tekemilleen töille.

3.1.5 FYSIIKKA JA KEMIA, 2 OV


Opiskelijan tulee osata ammattinsa kannalta tärkeimmät fysiikan lain-alaisuudet, esimerkiksi lämmön siirtyminen, ilman kosteus ja lämpölaa-jeneminen. Hänen on osattava käyttää tarvitsemiaan sähkölaitteita tur-vallisesti ja taloudellisesti. Hänen on osattava työskennellä ergonomi-sesti, ja sitä varten hänen on tunnettava ergonomiaan liittyvää fysiikkaa.


ammattitaidon saavuttamiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi tarvittavan

fysiikan osaaminen.

Opiskelijan on osattava työssään ottaa huomioon ympäristön ja amma-tin kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä, ja sitä varten hänen on tunnetta-va tavallisimpien alkuaineiden ja yhdisteiden (esimerkiksi happi, typpi,vety, hiili ja sen oksidit, tärkeimmät hapot, emäkset, suolat, hiilihydraatit,rasvat, valkuaisaineet) kemiallisia ominaisuuksia. Hänen on osattavasäilyttää ja käyttää oikein sekä hävittää asianmukaisesti kone- ja metalli-alalla tarvittavia aineita. Hänen on osattava työskentelyssään ottaa huo-mioon aineiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muideneikä ympäristön turvallisuutta. Opiskelijan on osattava tunnistaa ja tul-kita kone- ja metallialalla käytettävien aineiden ja materiaalien sekäkone- ja metallialan tuotteiden merkinnöistä niiden terveyteen ja tur-vallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osattava toimia tilanteen edellyttä-mällä tavalla.


kone- ja metallialan kannalta keskeisten kemiallisten ilmiöiden

tunteminen ja ottaminen huomioon omassa työskentelyssä sekä kone-

ja metallialalla käytettävien aineiden asianmukainen käyttö, säilytys ja

hävittäminen.

PAKOLLISET OPINNOT

37

Opiskelijan tulee osata työssään ja yksityiselämässä toimiessaan ottaahuomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäris-töä ja energiaa säästäen. Opiskelijan tulee osata kuvata jonkin kone- jametallialalla käytettävän/valmistettavan tuotteen elinkaari ja siihen liit-tyvät energian muunnokset.

▲ Keskeinen sisältö onelinkaariajattelu ja siihen liittyvä energiatalous.

Opiskelijan on osattava tehdä havaintoja ja mittauksia kone- ja metalli-alaan liittyvistä keskeisistä fysiikan ja kemian ilmiöistä. Hänen on osat-tava tulkita fysiikan ja kemian mittaustuloksia ja tehdä niistä johtopää-töksiä. Hänen tulee osata arvioida saatujen mittaustulosten luotettavuutta,tarkkuutta ja mielekkyyttä. Hänen on osattava dokumentoida tuloksetkone- ja metallialan laatuvaatimusten mukaisesti ja esittää ne esimer-kiksi taulukoina tai kuvaajina. Hänen tulee osata itsenäisesti hankkiatyöskentelyssään tarvittavaa tietoa eri lähteistä, suhtautua tietoon kriit-tisesti ja muokata sitä käytännölliseen muotoon. Hänen on osattava so-veltaa fysiikan ja kemian tietojaan käyttämällä taloudellisia ja ympäris-töä säästäviä työtapoja ja tekniikoita.

▲ Keskeinen sisältö onkokeellinen työskentely ja tulosten oikeellisuuden arviointi sekä

tulosten dokumentointi.


Opiskelijan on osattava• tunnistaa ammattinsa kannalta tavallisimpiin työtehtäviin liittyvät

keskeiset fysiikan ja kemian ilmiöt ja lainalaisuudet• työskennellä aiheuttamatta vaaraa itselleen, muille tai ympäristölle

ja käyttää turvallisesti ja taloudellisesti erilaisia laitteita, kuten sähkö-laitteita

• säilyttää ja käyttää työssään tarvittavia kemikaaleja oikein ja hävittääjätteet asianmukaisesti

• tunnistaa ja tulkita kone- ja metallialalla käytettävien/valmistettavienkeskeisten aineiden ja materiaalien merkinnöistä niiden terveyteenja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osattava toimia merkintöjenedellyttämällä tavalla

• kuvata jonkin tuotteen elinkaari• tehdä ohjeen mukaan harjoiteltuja mittauksia, kirjata mittaustulokset

ja laatia tuloksista luettava raportti.


38

HUMANISTIS-YHTEISKUNNALLISET OPINNOT

3.1.6 YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO, 1 OV


Opiskelijan tulee osata toimia aktiivisesti oppilaitoksessaan ja muissaopiskeluunsa liittyvissä toimintaympäristöissä, kuten toisissa oppilai-toksissa, työyhteisöissä ja ulkomaisessa opiskelijavaihdossa. Hänen tu-lee tuntea opiskeluunsa sekä omaan ikäkauteensa liittyvät oikeudet javelvollisuudet sekä kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet, ym-märtää yhteiskunnallinen vastuunsa ja toimia sen mukaisesti. Hänen onosattava toimia yhteiskunnan osallistuvana jäsenenä. Lisäksi hänen ontiedettävä keskeisiltä osin EU:n toiminta ja sen vaikutus kansalaisentoimintaan.

▲ Keskeinen sisältö onyhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä ja EU-kansalaisena toimiminen.

Opiskelijan tulee osata hoitaa omaa talouttaan ja taloudelliset velvoit-teensa, kuten verot. Hänen on ymmärrettävä verojen merkitys hyvin-vointipalvelujen rahoituslähteenä sekä tunnettava Suomen sosiaaliturva,niin että hän osaa hakea sitä tarvitessaan. Hänen tulee ymmärtää kotita-louksien ja yritystoiminnan vaikutus työllisyyteen sekä kansantalouteen,niin että hän edistää niitä kuluttajana ja asiakaspalvelijana. Hänen tuleeymmärtää Suomen asema suhteessa muihin maihin ja ottaa toiminnas-saan huomioon kestävän kehityksen periaatteet.


kotitalouksien ja yritysten toimimisen keskeinen vaikutus Suomen

kansantalouteen.

Opiskelijan on osattava hakeutua aktiivisesti työmarkkinoille tai johon-kin kansalaistoimintaan. Hänen on osattava työllistyäkseen esitellä osaa-misensa työnantajille tai sidosryhmille ryhtyessään yrittäjäksi, jolloinhänen on osattava arvostaa ammattiaan ja ammattitaitoaan. Hänen tuleeottaa toiminnassaan huomioon, että kaikilla ihmisillä on samat kansa-laisoikeudet ja -velvollisuudet. Hänen tulee tuntea työmarkkinoiden toi-minnan periaatteet, toimintatavat ja keskeiset sopimusmenettelyt, niinettä hän osaa tehdä alansa työsopimuksen ja huolehtia oikeuksistaan javastuistaan työyhteisön jäsenenä. Hänen on tunnettava oikeutensa kan-sainvälisillä työmarkkinoilla ja osattava hakea työtä erityisesti EU-maista.

PAKOLLISET OPINNOT

39


työyhteisön jäsenenä ja työmarkkinoiden menettelytapojenmukaan toimiminen.


Opiskelijan on• osattava toimia oppilaitoksessaan ja työssäoppimispaikoissa niiden

sääntöjen mukaisesti• osattava toimia opiskeluunsa ja omaan ikäkauteensa liittyvien oikeuk-

sien ja velvollisuuksien mukaisesti• osattava toimia yhteiskunnan jäsenenä kansalaisen perusoikeuksien

ja velvollisuuksien mukaisesti• osattava ohjattuna suunnitella omaa talouttaan ja huolehtia siihen

liittyvistä velvoitteista• tunnettava oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä ja osattava

hakea työtä, tehdä osaltaan työsopimus sekä noudattaa siinä sovittujaasioita

• osattava pohtia omaa kuluttajakäyttäytymistään ja sen vaikutustatyöllisyyteen ja kansantalouteen

• osattava ohjattuna etsiä tietoa EU:n päätöksenteosta ja työmarkki-noista.

LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO

3.1.7 LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO, 2 OV

Liikunnan tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso

Opiskelijan tulee omaksua keskeiset taidot ja tiedot terveellisen ja lii-kunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Hänen on osattava laatia itselleenhenkilökohtainen liikuntaohjelma, noudattaa sitä ja arvioida sen vaiku-tuksia. Hänen tulee osata hyödyntää liikuntaa oman terveyden, hyvin-voinnin ja toiminta- ja työkyvyn ylläpitäjänä ja edistäjänä. Hänen onosoitettava toiminnallaan ja tiedoillaan ymmärtävänsä toisaalta liikun-nan ja terveyden ja toisaalta terveyden ja toiminta- ja työkyvyn välisetyhteydet ja kyettävä arvioimaan toiminta- ja työkykyään eri menetel-millä.


henkilökohtaisen liikuntaohjelman laatiminen, noudattaminen

ja seuranta.


40

Opiskelijan tulee osata hankkia monipuolisen liikunnan avulla terveyt-tä, mielihyvää ja myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä erilaisissa ympä-ristöissä kaikkina vuodenaikoina. Hänen tulee osata arvioida saamiaankokemuksia ja elämyksiä. Hänen tulee olla vastuuntuntoinen ja ottaahuomioon toiset vuorovaikutustilanteissa. Hänen tulee noudattaa sopi-muksia ja aikatauluja, ottaa vastuuta ja auttaa toisia liikunta- ja muissatilanteissa.


liikunnan eri muotojen harjoittaminen erilaisissa ympäristöissä.

Terveystiedon tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Opiskelijan on osoitettava toiminnallaan ja tiedoillaan kykyä ja haluaylläpitää ja edistää terveyttä. Hänen on osoitettava ymmärtävänsä, mikämerkitys mielenterveydellä, ihmissuhteilla ja seksuaalisuudella on yksi-lön toimintakykyyn, sekä osoitettava tuntevansa tupakoinnin ja päih-teiden vaikutus terveyteen. Hänen on osattava ehkäistä terveyttä kulutta-via ja edistää terveyttä uudistavia tekijöitä. Hänen on osoitettava ole-vansa tietoinen liikunnan, ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä.

Hänen on osattava tunnistaa työn ja terveyden väliset yhteydet,ammattialansa kannalta keskeiset kuormitustekijät ja osattava kehittäätyöskentelytapojaan ja työympäristöään turvalliseksi ja terveelliseksiyhteistyössä muiden kanssa.

Hänen on hallittava työnsä tavallisimmat ensiaputilanteet ja työnsäergonomiset vaatimukset. Hänen on osattava käyttää työterveyshuollonpalveluita ja työ- ja työpaikkaliikunnan mahdollisuuksia työkyvyn yl-läpitämiseksi.

▲ Keskeiset sisällöt ovat

terveyttä ylläpitävä toiminta työssä ja vapaa-aikana sekä työperäisten

riskitekijöiden ja tapaturmien ehkäiseminen.


Opiskelijan on• osattava ohjattuna laatia itselleen henkilökohtainen liikuntaohjelma

ja osattava toteuttaa sitä• osattava toimia terveyttä edistävällä tavalla ja kyettävä arvioimaan

toiminta- ja työkykyään jollakin menetelmällä• noudatettava sopimuksia ja aikatauluja tai sovittava muutoksista sekä

tehtävä oma osuutensa liikunnassa ja muissa tilanteissa

PAKOLLISET OPINNOT

41

• osoitettava olevansa tietoinen terveyttä edistävistä tavoista ja tottu-muksista

• osattava tunnistaa ammattialansa kannalta keskeiset kuormitustekijätja osattava kehittää ohjattuna työtapojaan ja työympäristöään tur-valliseksi ja terveelliseksi yhteistyössä muiden kanssa

• osattava hakea apua ja ohjausta terveyden sekä työ- ja toimintaky-vyn ylläpitämiseksi.

TAITO- JA TAIDEAINEET

3.1.8 TAIDE JA KULTTUURI, 1 OV


Opiskelijan tulee osallistua aktiivisesti taide- ja kulttuuriharrastuksiinja uudistaa oman kouluyhteisönsä kulttuuria esimerkiksi osallistumallayhteisön esteettisen, visuaalisen ja auditiivisen ilmeen kehittämiseen jaylläpitämiseen. Hänen tulee ymmärtää taiteen merkitys omassa elämäs-sään ja tuntea sen ilmenemismuotoja monikulttuurisessa yhteiskunnassa.Hänen on osattava myös hankkia ja käsitellä median välittämää tietoa.


osallistuminen paikkakunnan tai kouluyhteisön taide-elämään ja

kulttuuritapahtumiin.

Opiskelijan on osattava hyödyntää kone- ja metallialan perinteitä am-mattialansa tehtävissä ja arvostettava niitä. Hänen on osattava ottaa huo-mioon omassa toiminnassaan asiakkaan kulttuuriin liittyviä arvoja, jolloinhänen tulee olla tietoinen, että taide ilmenee eri kulttuureissa erilaisena.

▲ Keskeinen sisältö onkone- ja metallialan perinteeseen tutustuminen ja sen hyödyntäminen.

Opiskelijan tulee osata tehdä omien ajatuksiensa ja mielikuviensa avul-la jokin taiteen tai taiteiden tuotos, jolloin hänen tulee osata edetä tie-don hankinnasta ja ideoinnista valmiiseen tuotokseen. Hänen on osatta-va ottaa huomioon materiaalien valinnassa ja työskentelyssään ekolo-gisen kestävyyden vaatimuksia. Hänen on osattava arvioida omaa jamuiden työskentelyä ja tuotoksia ja käyttää saamaansa palautettatyöskentelynsä kehittämiseen. Opiskelijan on osattava tunnistaa työ- jaelinympäristönsä esteettisiä ominaisuuksia ja osattava arvioida niidenvaikutuksia elämän laatuun.


42


oman tuotoksen tekeminen ja ympäristötietoisuus.


Opiskelijan on• osattava osallistua paikkakuntansa taide- ja kulttuuritapahtumiin• osattava ohjattuna osallistua viihtyisän ja toimivan kouluyhteisön ja

työympäristön kehittämiseen• osattava ohjattuna hankkia tuotoksiaan varten median välittämää tie-

toa ja arvioida sitä• osattava omassa toiminnassaan ottaa huomioon työn tai palvelu-

tilanteen kannalta keskeisiä asiakkaan kulttuuriin liittyviä arvoja• osattava ottaa työskennellessään huomioon energian ja luonnonva-

rojen säästäminen mm. materiaalien valinnassa• osattava ohjattuna itselleen ja ammattialalleen sopivimmalla tavalla

luoda käsin tai muita tapoja käyttäen jokin omia ajatuksiaan, tuntei-taan ja mielikuviaan ilmaiseva tuote.

3.1.B Valinnaiset opinnot

3.1.9 PAKOLLISTEN OPINTOJEN VALINNAISET LISÄOPINNOT

Valinnaisina yhteisinä opintoina voidaan valita kohdan 3.1.A opintojenlisäopintoja. Oppilaitos määrittää näiden opintojen tavoitteet, keskeisetsisällöt ja arvioinnin.

3.1.10 YMPÄRISTÖTIETO, 4 OV


Opiskelijan on osattava toimia kestävän kehityksen ja luonnon moni-muotoisuuden puolesta, ja hänen tulee osata tehdä eettisesti ja taloudel-lisesti kestäviä valintoja sekä kansalaisena että ammattihenkilönä, jol-loin hänen tulee tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyys ja ym-märtää ihmisen toiminnan yhteydet ympäristöön ja luonnon tasapainoonpaikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Hänen tulee ymmärtää luonnonva-rojen käyttöönoton ja jalostamisen, hyödykkeiden kuluttamisen sekäjätteiden ja päästöjen keskinäiset yhteydet ja osata punnita niitä luon-non ja ympäristön suojelun kannalta.

VALINNAISET OPINNOT

43

Opiskelijan tulee arvostaa ympäristöään ja ottaa huomioon, että ih-misillä on oikeus terveelliseen ympäristöön niin, että hän osaa arvioidaoman toimintansa ja kulutustottumustensa vaikutuksia ympäristön ti-laan ja pyrkii muuttamaan kulutus- ja tuotantotapoja sekä vaikuttamaanaktiivisesti kuluttajana edistääkseen ympäristökuormitusta vähentäväätuotekehittelyä. Hänen on tunnettava alansa ympäristöriskit ja osattavakäyttää ympäristönsuojelun keinoja niiden minimoimiseksi.

Opiskelijan tulee arkielämässä ja ammatissa toimiessaan tiedostaaympäristökysymysten monimutkaisuus ja ristiriitaisuus ja osata ratkai-suja tehdessään ottaa huomioon erilaisia näkökulmia. Opiskelijan onosattava etsiä ympäristöä koskevaa tietoa ja arvioida omien kulutus-valintojensa suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia.

Opiskelijan tulee arvostaa elinympäristöään ja kulttuuriperinnettä.Hänen on osattava huolehtia asuin- ja työympäristöjen toimivuudesta,esteettisyydestä, viihtyisyydestä ja terveellisyydestä. Hänen tulee suhtau-tua vastuullisesti visuaaliseen ja auditiiviseen kulttuuriympäristöön jakansalliseen kulttuuriperintöön. Hänen tulee toimia oppilaitoksessakestävää kehitystä edistävästi. Hänen on osattava vaikuttaa lähiympäris-tönsä kehittämiseen.


luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ekologinen kuluttaminen jatoimiminen kestävää kehitystä edistäen.


Opiskelijan on osattava• käyttää Suomen luontoa virkistäytymiseen ja hyödyntää sen antimia

luontoa kunnioittaen• tehdä ohjattuna kestäviä valintoja kuluttajana ja ammatissa• ottaa huomioon työhönsä liittyvät ympäristöriskit• toimia vastuullisesti yksittäisissä tilanteissa sekä osattava kysyä tar-

vittaessa neuvoa• noudattaa työpaikan ympäristömääräyksiä oman työnsä kannalta• pitää koulu-, työ- ja asuinympäristönsä siistinä ja puhtaana• pohtia markkinoinnin vaikutuksia omaan kulutuskäyttäytymiseensä

ja arvioida omaa kulutustaan kestävän kehityksen näkökulmasta• ohjattuna etsiä eri lähteistä ammattiin liittyvää ympäristötietoa ja

soveltaa sitä omassa työssään.


44

3.1.11 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA, 4 OV


Opiskelijan on osattava aktiivisesti ja vastuullisesti käyttää tieto- javiestintätekniikkaa tiedon hankinnan ja käsittelyn sekä tiedon tuottami-sen ja viestinnän välineenä omaan alaansa kuuluvissa tehtävissä sekäosallistuvana yhteiskunnan jäsenenä. Hänen tulee osata käsitellä tie-dostoja eli hakea, tallentaa ja kopioida niitä ja lähettää niitä sähköpostina.Hänen on osattava käyttää tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, piirto-ja tietokantaohjelmaa sekä liittää taulukoita ja kuvia tekstiin. Hänen onosattava käyttää monipuolisesti tietoteknisiä laitteita ja niiden tarjoamiamahdollisuuksia myös itsenäiseen opiskeluun. Hänen tulee osata hyö-dyntää tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimi-seen ja yhteistyöhön verkostojen avulla. Opiskelijan on osattava käyt-tää erilaisia hakupalveluita, suhtautua kriittisesti löytämäänsä informaa-tioon ja muuttaa sitä toimivaksi. Hänen on osattava käyttää tiedon välit-tämiseen erilaisia tietoliikennepalveluja.


tietotekniikan, erilaisten tietolähteiden ja tietoliikennevälineiden

käyttäminen omalla ammattialalla ja yksityiselämässä.


Opiskelijan on osattava• käyttää yhtä tekstinkäsittelyohjelmaa• hakea, tallentaa ja kopioida tiedostoja• esim. internetistä etsiä tarvitsemaansa tietoa• käyttää sähköpostia• käyttää ohjattuna tietoliikennepalveluja.

3.1.12 ETIIKKA, 4 OV


Opiskelijan tulee osata hankkia tietoa oman alansa eettisistä kysymyk-sistä sekä arvioida omaan elämäänsä, ihmissuhteisiin, yhteiskuntaan,ympäristöön, työelämään, yritystoimintaan ja ammatteihin liittyviä ar-voja ja eettisiä ongelmia. Hänen tulee osata arvioida arvojen, normien,hyveiden ja katsomusten merkitystä omassa elämässään ja ihmisten väli-sissä suhteissa. Hänen on osattava keskustella eettisistä ja katsomuk-

VALINNAISET OPINNOT

45

sellisista kysymyksistä, käsitellä niitä ja esittää niistä perusteltuja näke-myksiä. Hänen tulee osata keskustella työelämään ja kone- ja metalli-alaan liittyvistä eettisistä ongelmatilanteista.


etiikkaan, elämäntaitoon ja ammatti- ja yhteiskuntaetiikkaan liittyvien

kysymysten pohdinta opiskelijan elämän kannalta.

Opiskelijan on osattava tehdä eettisesti perusteltuja arvovalintoja ja ar-vioida niiden vaikutuksia ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden ja kestä-vän kehityksen kannalta. Hänen on osattava ratkaista sekä itsenäisestiettä yhdessä toisten kanssa arvoja normiristiriitoja eettisesti hyväksyt-tävällä tavalla, erityisesti kone- ja metallialan työelämän kysymyksissä.Hänen on osattava toimia vastuullisesti ja eettisesti kestävällä tavallaristiriitatilanteissa ja oltava halukas osallistumaan oman alansa arvo-pohjan ja eettisten periaatteiden kehittämiseen.


kone- ja metallialan arvoja normiristiriitojen ratkaiseminen ja

vastuullinen ja eettinen toiminta ristiriitatilanteissa.


Opiskelijan on• osattava ohjattuna pohtia omaan elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa liit-

tyviä arvoja sekä eettisiä ja elämänkatsomuksellisia kysymyksiä• osattava perustella omia arvovalintojaan• osattava ratkaista työyhteisön jäsenten kanssa kone- ja metallialaan

liittyviä arvoja normiristiriitoja eettisesti kestävällä tavalla• osattava toimia ohjattuna vastuullisesti ja eettisesti kestävällä taval-

la myös ammattiinsa liittyvissä ristiriitatilanteissa• osattava ohjattuna etsiä tietoa alansa eettisistä kysymyksistä.

3.1.13 KULTTUURIEN TUNTEMUS, 4 OV


Opiskelijan on osattava toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.Tähän kuuluvat esim. tutustuminen, tervehtiminen, vieraiden vastaan-ottaminen, fyysinen reviiri, sopivuuden rajat keskusteltaessa sekä mies-ten ja naisten erilaiset roolit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liitty-vät ohjeet ja myös kirjoittamattomat säännöt ja menettelytavat.


46


käyttäytyminen ja pukeutuminen eri tilanteissa sekä työtovereiden,asiakkaiden ja vieraiden kohtaaminen.

Opiskelijan on tunnistettava kone- ja metallialalla vallitsevia eri kulttuu-rien välisiä eroja työpaikkakäyttäytymisessä, -hierarkiassa ja työhön liit-tyvässä suhdetoiminnassa ja pystyttävä käyttäytymään asiallisesti ta-vallisissa työpaikalla esiin tulevissa tilanteissa, varsinkin asiakas-palvelussa.


organisaatioympäristön ja tehtävän mukaan joustava käyttäytyminen.

Opiskelijan on osattava esittää toisten kulttuurien edustajille maansakulttuuripiirteitä, kuten keskeistä historiaa, nähtävyyksiä, taiteita, urhei-lusaavutuksia ja viihdettä, sekä tarkemmin oman alansa taitoja, työta-poja ja innovaatioita.


tavallisimpien kulttuuripiirteiden tunnistaminen, tunteminen

ja esitteleminen.

Opiskelijan tulee osata suhteuttaa kotiseutunsa ja maansa merkittäviätapahtumia ja aikakausia naapurimaiden ja maailman historiaan. Hänenon osattava pohtia eri maiden tulkintoja historiallisista tapahtumista.Hänen on osattava vertailla maansa ja Euroopan keskeisiä kulttuuri-virtauksia ja -vaikuttajia.


Suomen ja lähimaiden keskeisen kulttuurihistorian ja nykytilanteen

tunteminen ja vertaileminen.

Opiskelijan tulee tuntea kone- ja metallialan saavutuksia muissa maissa.


kone- ja metallialan merkittävimpien saavutusten tunteminen.


Opiskelijan on osattava• ohjattuna etsiä tietoa eroista ihmisten päivittäisessä toiminnassa Suo-

messa ja joissakin muissa maissa

VALINNAISET OPINNOT

47

• kohdata myös ulkomaalaiset työtoverit, asiakkaat ja vieraat ilmansuuria kulttuurikonflikteja

• kertoa ulkomaalaisille vieraille keskeisiä asioita Suomesta ja työstään• etsiä tietoa ja kertoa kone- ja metallialan saavutuksista jossakin toi-

sessa maassa tai tunnistaa kone- ja metallialan palvelusta, tuotteestatai työtavasta eri maista peräisin olevia piirteitä

• hakea ohjattuna tietoa vieraista maista ja niiden kulttuureista.

3.1.14 PSYKOLOGIA, 4 OV


Opiskelijan tulee pystyä tiedostamaan oma oppimistyylinsä ja kehittä-mään omaa oppimistaan perehdyttyään oppimisen perusmekanismeihin.Hänen tulee pystyä tavallisissa työelämän tilanteissa selittämään jaymmärtämään sekä omaa että muiden ihmisten toimintaa soveltaen psy-kologian perustietoa ihmisen ajattelusta, havainnoimisesta, persoonal-lisuudenpiirteistä, tunteista ja muista käyttäytymistä säätelevistä meka-nismeista. Hänen on osattava psykologian tiedon avulla tiedostaa omienja toisten tunteita ja asenteita sekä osattava työelämässä hallita tuntei-taan ja asenteitaan tilanteen vaatimalla tavalla. Hänen tulee osata käyt-tää psykologian tietoa itsetuntemuksensa ja minäkuvansa kehittymiseen.


ihmisen toiminnan selittäminen ja ymmärtäminen kognitiivisen

psykologian ja persoonallisuuspsykologian avulla ja oppimisen jaitsetuntemuksen kehittyminen.

Opiskelijan tulee selviytyä erilaisissa asiakaspalvelu- ja ryhmätyötilan-teissa perehtymällä ryhmän ja tiimin toiminnassa vaikuttaviin psykolo-gisiin tekijöihin. Hänen tulee perehtyä työpaikan ihmissuhteiden dyna-miikkaan, ja hänen on osattava toimia työpaikan eri rooleissa yhteistyö-kykyisesti. Hänen on kyettävä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa työ-yhteisössään. Hänen tulee osata tunnistaa erilaisia johtamistapoja jatyökulttuureja sekä osata toimia niiden mukaan.


työpaikan ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen sekä

toiminnan selittäminen ja ymmärtäminen sosiaali- ja organisaatio-

psykologian avulla.


48

Opiskelijan tulee perehtyä motivaation vaikutukseen ihmisen tavoitteel-liseen toimintaan työssä ja vapaa-aikana niin, että hän osaa sen avullaselittää ja arvioida omaa suoriutumistaan sekä parantaa suorituskykyään.Hänen on ymmärrettävä työhön sitoutumisen ja ryhmään samaistumisenvaikutus työsuorituksiin ja työssä viihtymiseen sekä pyrittävä ottamaanse omassa toiminnassaan huomioon.


motivaatio, samaistuminen ja sitoutuminen sekä niiden vaikutus omiin

ja toisten työsuorituksiin.

Opiskelijan tulee osata aktiivisesti vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiinperehdyttyään psyykkiseen työ- ja toimintakykyyn vaikuttaviin keskei-simpiin psyykkisiin tekijöihin ja toiminnan säätelymekanismeihin. Hä-nen tulee tiedostaa omaan jaksamiseen ja stressinhallintaan vaikuttaviapsyykkisiä tekijöitä ja hänen on osattava vaikuttaa niihin jaksamistaanedistävästi. Hänen tulee perehtyä ihmisten psyykkisiin ongelmiin, krii-seihin ja mielenterveyshäiriöihin niin, että hän osaa tarvittaessa hakeaniihin apua.


psyykkisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja avun hakeminenpsyykkisiin ongelmiin.


Opiskelijan on• tiedettävä oppimistapahtumaan vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja osat-

tava ohjattuna arvioida omaa oppimistaan• osattava selittää psykologian avulla ihmisen toimintaa tavallisissa

työelämän tilanteissa sekä omaa toimintaansa arki- ja työelämän ti-lanteissa

• osattava soveltaa psykologian keskeisintä tietoa toimiessaan työpai-kan tavanomaisissa asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustilanteissa

• osattava ottaa huomioon motivaation, samaistumisen ja sitoutumi-sen merkitys omaan suoriutumiseensa

• osattava pohtia omia mahdollisuuksiaan edistää psyykkistä työ- jatoimintakykyään.

VALINNAISET OPINNOT

49

3.1.15 YRITYSTOIMINTA, 4 OV


Opiskelijan on osattava kehittää ja arvioida erilaisia liikeideoita ja vali-ta niistä opiskeluunsa liittyvä sekä kehittää sitä ja suojata se. Hänen onpystyttävä ilmaisemaan liikeideansa visuaalisesti ja kirjallisesti sekäideoimaan ja tuottamaan sen pohjalta tuotteita ja palveluja. Hänen tuleeottaa tuotekehittelyssä huomioon kestävän kehityksen vaatimus. Opis-kelijan tulee pystyä asettamaan liikeidealleen taloudellisia tavoitteita.

▲ Keskeinen sisältö onliikeidean ja tuotteen kehittäminen.

Opiskelijan on osattava punnita oman yrityksen perustamisen vaihto-ehtoja sekä yrittäjäksi ryhtymisen vaikutuksia työuraansa ja yksityis-elämäänsä. Hänen tulee hallita tavallisimpien yritysmuotojen perusomi-naisuudet ja erot sekä niihin liittyvät vastuut ja verotus, niin että hänhallitsee yrityksen perustamiseen liittyvän menettelyn ja alan yrittämi-sen erityispiirteet. Hänen on osattava laatia yrityksen perustamiseen liit-tyvät asiakirjat ja muuttaa yritysmuotoa yrityksen eri vaiheissa.


yrityksen perustaminen.

Opiskelijan tulee osata palvella asiakaslähtöisesti sekä yrityksen sisäisiäettä ulkoisia asiakkaita. Hänen on osattava soveltaa myynnin aikaansaa-miseksi ja asiakaskontakteissaan tarvekeskeistä lähestymistapaa. Hä-nen on osattava toimia niin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä, mikä mah-dollistaa yritystoiminnan menestymisen ja jatkuvuuden. Hänen tuleeosata ottaa huomioon asiakassuhteissa tuotevastuu ja kuluttajan oikeudet.


asiakaspalvelu ja myynti.

Opiskelijan tulee osata hahmottaa markkinoinnin kokonaisuus tuotteentai palvelun elinkaaren eri vaiheissa. Hänen on osattava selvittää mark-kinointiin vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Hänen on osattavamäärittää tuotteille tai palveluille oikeat kohderyhmät ja keskittäämarkkinointisuunnittelunsa näihin. Hänen on osattava käyttää tiedon-hankintaan eri kanavia ja hyödyntää tilastoja ja tiedostoja. Näiden poh-jalta opiskelijan tulee osata suunnitella opintoyrityksensä markkinoin-tia ja päättää hinnoista, tuotteista, saatavuudesta ja markkinointi-


50

viestinnästä. Päätöksiä tehdessään hänen on osattava toimia asiakas-lähtöisesti ja tavoitella pitkäkestoisia asiakassuhteita.


yrityksen ja tuotteen markkinointi.

Opiskelijan on osattava toimia eettisten arvojen mukaisesti yritys-toiminnassaan. Hänen on osattava suunnitella opintoyrityksensä toimin-nan laajuus ja tarvittavat resurssit sekä rahoitus. Hänen on osattavabudjetoida toimintansa ja seurata yrityksensä menestymistä. Opiskeli-jan on osattava laskea opintoyrityksensä tuotot ja kustannukset ja hin-noitella opintoyrityksensä tuote tai palvelu sekä ottaa huomioon alen-nusten vaikutus kannattavuuteen. Niiden pohjalta hänen on osattava laa-tia tuloslaskelma ja tase ja analysoida toimintansa muutostarpeita. Opis-kelijan on osattava laskea kone- ja metallialan muut tärkeimmät tun-nusluvut. Hänen tulee tietää, mistä vertailulukuja on saatavissa, ja osatakäyttää niitä toimintansa suunnittelussa. Hänen on kyettävä opinto-yrityksessään riskien ottoon ja hallintaan. Opiskelijan on osattava liike-ideansa alaan kuuluvat palkanlaskun periaatteet ja kustannusvaikutukset.Hänen on osattava laatia palkanmaksuun liittyvät ilmoitukset verotta-jalle ja vakuutusyhtiölle.


yrityksen talouden seuraaminen.


Opiskelijan on• oltava oma-aloitteinen ja osattava arvioida mahdollisuuksiaan am-

matinharjoittajana• osattava tutussa ryhmässä etsiä tietoa alansa pk-yrityksistä ja kehi-

tellä koulutuksen aikana tekemiensä tuotteiden tai palvelujen poh-jalta pienimuotoisia liike-ideoita

• osattava asettaa yritykselleen taloudellisia tavoitteita• osattava markkinoida tuotettaan tai palveluaan lähiympäristössä ja

palvella asiakkaita• osattava hinnoitella tuote tai palvelu kannattavasti ja laskea toimin-

tansa tuotot ja kustannukset• osattava etsiä tietoa alansa yritystoimintaan liittyvistä eettisistä ky-

symyksistä ja pohtia ohjattuna omaa toimintaansa.

TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT

51

3.2 AMMATILLISTEN OPINTOJEN JA TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEET,KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI

3.2.A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot

3.2.1 KONE- JA METALLIALAN YLEISOSAAMINEN, 30 OV


Opiskelijan on osattava käyttää koneenrakennuksessa yleisesti käytet-täviä käsityökaluja niin, että työkalut pysyvät hyväkuntoisina eivätkäkoneenosat ja liitososat vaurioidu. Hänellä on oltava perustuntemus ta-vanomaisten koneiden ja laitteiden toiminnasta ja hänen on osattavapurkaa ja koota toiminnaltaan yksinkertaisia koneita ja laitteita. Hänenon pystyttävä suorittamaan oikein ruuviliitosten kiristys ja lukitus, jahänen on tiedettävä liitosten oikean kiristysjärjestyksen valintaperusteetja esijännitysmenetelmät sekä lukitustavat ja -tarvikkeet ja niiden so-veltuvuus eri käyttökohteisiin. Opiskelijan on pystyttävä kierretaulu-koita, kierrekampoja ja työntömittaa käyttäen tunnistamaan kiinnitys-kierteet. Hänen on tunnettava koneenrakennuksessa yleisesti käytetytruuviliitostarvikkeet, niiden mitoitustavat ja lujuusluokat sekä osattavalukea niiden standardimerkinnät. Opiskelijan on osattava suorittaa voi-teluhuoltotehtäviä ja tunnettava voiteluaineita ja niiden oikeaa säilytystä,käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä. Hänen on osattava tehdä koneiden jalaitteiden käyttöhuoltotoimenpiteitä. Opiskelijan on osattava pitää käyt-tämänsä työkoneet siisteinä ja ymmärrettävä koneiden ja laitteiden puh-tauden merkitys niiden kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta.


tekninen perusosaaminen, käsityökalujen käyttö sekä koneiden

ja laitteiden kunnossapito.

Opiskelijan on osattava lukea koneenpiirustuksia niin, että ymmärtääkokoonpanopiirustusten ja osapiirustusten kokonaisuudet ja osaa hah-mottaa työpiirustuksissa esitetyt kappaleet ja rakenteet sekä niiden oi-kean koon ja painon. Hänen on tiedettävä koneenpiirustuksen mitoitus-periaatteet ja piirrosmerkit sekä osattava piirtää kappaleen valmistamistavarten tarvittavia kuvantoja yksinkertaisista koneenosista. Hänellä onoltava koneenpiirustusohjelmien edellyttämä käyttötaito ja hänen onymmärrettävä koneenpiirustusohjelmien toimintaa niin, että pystyy tar-vittaessa oppimaan CAD-piirtämisen perusteet.


koneenpiirustus ja piirustusten luku.


52

Opiskelijan on osattava tehdä tavallisten koneiden ja laitteiden asennusja kokoonpanotöitä käyttäen kuhunkin työhön sopivia työkaluja, lait-teita ja koneita. Hänen on osattava tehdä yksinkertaisia nostoja ja siirto-ja turvallisesti käyttäen tarkoituksenmukaisia nostimia, apuvälineitä jakiinnitystapoja. Opiskelijan on osattava sähkötekniikan perusteita niin,että hän osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti. Hänen on tiedettäväsuojamaadoituksen merkitys ja osattava varmistaa työkohteen jännit-teettömyys. Hänellä on oltava riittävät automaatiotekniikan, pneuma-tiikan ja hydrauliikan perustiedot ja hänen on osattava koneautomaatioonliittyvien komponenttien ja ohjauspiirien kokoonpanoja asennustöidenperusteet. Opiskelijan on ymmärrettävä kytkentäkaavioita ja osattavaselvittää yksinkertaisia toimintoja piirtämällä. Hänen on osattava suo-rittaa sähkövirran ja jännitteen mittauksia yleismittareilla.


asennus- ja kokoonpanotöiden sekä sähkö- ja

automaatiotekniikan perusteet.

Opiskelijan on osattava lukea kappaleiden mitoitusmerkinnät työ-piirustuksista ja osaluetteloista. Hänen on osattava levy- ja teräsrakenne-töissä tarvittavat piirrotusmenetelmät ja merkintätavat. Opiskelijan onosattava keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämis-tekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminensekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin. Hänen on osattava laskeapyöristettävän aihion pituus halkaisijamitan perusteella ja laskea taivu-tuksin ja pyörityksin muotoiltavien kappaleiden aihiopituuksia sekä tai-vutus- ja pyöristyskohtien sijoituksia ottaen huomioon ainepaksuudet.Opiskelijan on osattava leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten sovel-tuvilla levysaksilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti. Opiskelijan on osat-tava kulmaus- ja pyöristyskoneen käyttö ja säädöt sekä kulmata ja pyö-ristää levyaihioita. Hänen on tunnettava erilaisten materiaalien käyttäy-tymistä kulmauksessa ja pyöristyksessä ja osattava kiinnittää kulmattavatyökappale mittojen mukaan kohdalleen ottaen huomioon ainepaksuu-den.


mittaaminen, piirrottaminen, levysaksien käyttö, levyjen kulmaaminenja pyöristäminen.

Opiskelijan on osattava oikein ja turvallisesti suorittaa raaka-aineidenkatkaisuja konesahalla, vannesahalla tai pyörösahalla. Hänen on osattavataivuttaa profiilitankoja ja putkia, määrittää oikeat taivutuskohdat sekälaskea taivutussäteet ja aihiopituudet.


53


sahaaminen ja profiilitankojen ja putkien taivuttaminen.

Opiskelijan on osattava kiinnittää kappale ruuvipuristimeen ja työstö-vaihetta varten työstökoneen pöytään niin, että se ei vaurioidu. Hänenon osattava käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja. Hänen ontunnettava erilaisten materiaalien käyttäytyminen porauksessa ja osat-tava valita kuhunkin työhön sopiva, tehokas ja taloudellinen porakoneja pora sekä työstöarvot. Hänen on osattava mitoittaa, piirrottaa ja pora-ta työpiirustusten toleranssien mukaisia reikiä eri materiaaleista valmis-tettuihin kappaleisiin käyttäen sopivimpia leikkuunesteitä. Opiskelijanon osattava käyttää kuhunkin työhön sopivia kierteitystyökaluja sekäkierteittää reikiä työpiirustusten mukaisesti ja käyttäen kullekin raaka-aineelle parhaiten soveltuvia kierteitysöljyjä ja -tahnoja.


poraus ja kierteitys.

Opiskelijan on osattava sorvata ulkopuolisia lieriöpintoja ja kierteitäsekä niihin tulevia olakkeita, viisteitä ja pyöristyksiä. Hänen on osattavakäyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa.Hänen on osattava kiinnittää kappale sorviin ja käyttää kärkiä, tuurnaaja pehmeitä leukoja tarvittaessa. Hänen on tunnettava yleisimmin käy-tössä olevat terätyypit ja niiden käytön perusteet sekä osattava valitakuhunkin työhön sopiva terä ja kiinnittää se oikein. Opiskelijan on osat-tava käyttää jyrsinkonetta oikein ja turvallisesti. Hänen on osattava jyrsiäyksinkertaisia tasopintoja. Opiskelijan on osattava laskea ja määrittääoikeat työstöarvot. Hänen on ymmärrettävä leikkuunesteiden fysikaalis-kemialliset käytön perusteet ja osattava valita ja käyttää leikkuunesteitä.


sorvaus ja jyrsintä.

Opiskelijan on osattava käyttää erilaisia hiomakoneita yleisimmissähionta- ja katkaisutöissä. Hänen on tunnettava hiomalaikkatyypit ja osat-tava käyttää ja kunnostaa laikkoja käyttötarkoituksen mukaan sekä käyt-tää penkkihiomakonetta oikein ja turvallisesti teroituksiin ja purseidenpoistoon. Opiskelijan on osattava teroittaa poranteriä käsivaraisestiyleisporauksissa riittävään tarkkuuteen. Hänen on osattava työstettyjenkappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla.

▲ Keskeinen sisältö onhionta ja kappaleiden viimeistelytyöt.


54

Opiskelijan on tunnettava pääpiirteittäin suuntaisleikkureiden rakennettaja toimintaperiaatetta ja osattava valita kuhunkin työhön sopiva leikkuri.Hänen on osattava tehdä suuntaisleikkureiden perussäädöt, kappalei-den asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan sekä suorittaa varsinai-nen leikkaus oikein ja turvallisesti. Opiskelijan on osattava leikata le-vyjä tavallisilla kuvioleikkureilla ja nakertajilla ja tunnettava niiden toi-mintaperiaatteet ja käyttökohteet sekä osattava valita tarkoituksenmu-kainen kone työkohteen vaatimusten ja ainepaksuuden mukaan. Hänenon osattava tehdä koneiden säädöt leikattavan materiaalin mukaan.


levyjen leikkaaminen.

Opiskelijan on osattava tehdä hitsauksia kaasuhitsausprosessilla työ-kokonaisuuksiin, joiden lujuusvaatimukset ovat vähäisiä. Hänen on osat-tava polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan. Opiskeli-jan on tunnettava polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen periaate, niidentyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuus eri perusaineille. Hänen on tun-nettava asetyleeni-happi-polttoleikkauslaitteiden ja kaasuhitsauslaittei-den rakenteet ja toimintaperiaatteet sekä osattava valita työkohteen sekäleikattavan ja hitsattavan ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen. Hä-nen on tiedettävä polttoleikkaus- ja hitsauskaasujen tunnusvärit ja tunnus-merkinnät ja hänen on osattava pullomerkinnöistä lukea kaasupullojentäyttöpaineet sekä säilyttää ja kuljettaa kaasupulloja oikein. Hänen ontiedettävä kaasupullojen käsittelyyn ja käyttöön liittyvät tapaturmavaarat,osattava välttää ne työtehtävissään sekä osattava toimia oikein vaara-tilanteissa, kuten letkupalossa. Opiskelijan on osattava asentaa happi-asetyleeni-polttoleikkauslaitteet ja kaasuhitsauslaitteet käyttökuntoon jasuorittaa tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat teh-tävät. Hänen on osattava tarkistaa ja arvioida polttoleikkauslaitteistonkäyttöturvallisuus. Opiskelijan on osattava tulitöiden turvallisuuteenliittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen.


polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen perusteet.

Opiskelijan on osattava puikkohitsauksen virtalähteiden, MAG-hitsaus-laitteistojen ja niiden hitsausvarusteiden käytön perusteet sekä hitsaus-virran ja muiden hitsausparametrien, kuten langan syötön, jännitteen jainduktanssin säätöjen perusteet. Hänen on osattava hitsauspuikkojen jalisäainelangan käyttökohteen mukaisen valinnan perusteet, tunnettavatavallisimmat hitsauspuikkotyypit, lisäainelangat ja niiden standardi-merkinnät sekä osattava niiden varastoinnin ja käsittelyn perusteet.


55

Opiskelijan on osattava lukea hitsausohjeita ja hitsata yksinkertaisiahitsejä puikko-, MAG- ja pistehitsausprosesseilla. Hänen on osattavatehdä tarvittavat tuennat sekä käyttää hitsauskiinnittimiä ja hitsata silta-hitsejä. Hänellä on oltava perustiedot teräksen käyttäytymisestä hitsauk-sessa ja hänen on osattava valita hitsausjärjestys oikein. Hänen on tie-dettävä tavallisimmat hitsausvirhetyypit ja niiden syyt ja osattava ha-vaita ja tunnistaa sekä välttää ja korjata niitä.


puikko-, MAG- ja pistehitsauksen perusteet.

Opiskelijan on osattava tehdä rakenteiden ruuvi- ja niittiliitoksia sekälevyrakenteiden kokoonpanotöitä erilaisilla mekaanisilla kiinnittimilläja liimaamalla. Hänen on tunnettava tuotevalmistuksessa käytettävienliimojen ominaisuuksia ja osattava liimauksen suoritustekniset perus-teet. Hänen on osattava osien liittäminen juottamalla sekä tunnettavatavallisimmat juotosmateriaalit ja lisäaineet. Opiskelijan on tunnettavaeri materiaalien, erityisesti tavallisimmin tuotevalmistuksessa käytettä-vien metallien ominaisuuksia ja osattava tunnistaa niitä. Hänen on tie-dettävä tavallisimpien metallien sijoittuminen toisiinsa nähden sähkö-kemiallisessa jännitesarjassa ja osattava valita yhteen liitettävät materi-aalit sekä ruuvit ja niitit niin, että vältetään voimakkaan sähkökemiallisenkorroosioparin muodostuminen. Opiskelijan on osattava sähkökemial-lisen korroosion ja korroosioneston perusteet sekä keskeiset rakenteel-liset ja pintakäsittelyyn liittyvät korroosionestotavat. Hänen on osattavatehdä tavallisimpia liitospintojen väliin tehtäviä korroosionestotoimen-piteitä ja kappaleiden varastoinnin aikaisia korroosiosuojauksia.


ruuvi- ja niittiliitokset, liimaaminen, juottaminen ja korroosionesto.

Opiskelijan on osattava käyttää tavanomaisia mittalaitteita, kuten työn-tömittaa, mikrometriä ja mittakelloja oikein ja tarkoituksenmukaisesti.Hänen on pystyttävä kierretaulukoita, kierrekampoja ja työntömittaakäyttäen tunnistamaan kiinnityskierteet. Opiskelijan on osattava tehdälaadunvarmistukseen liittyviä mittauksia ja dokumentointeja ja ymmär-rettävä laatujärjestelmien tarkoitus ja tilastollisuus.


työkokonaisuuksien tekeminen työryhmän jäsenenä sekä laadun

varmistus ja mittaaminen.


56

Opiskelijan on osattava toimia työryhmän jäsenenä työelämän toiminta-tavoilla ja tunnettava työsopimuskäytäntöjä sekä työelämän tapoja or-ganisoitua ja muodostaa työtiimejä. Hänen on osattava tehdä yksinker-taisia työvaiheita sisältäviä työkokonaisuuksia työryhmän jäsenenä työ-ohjeiden ja piirustusten mukaan. Opiskelijan on oltava vastuuntuntoinenja aktiivinen työryhmän jäsen, ja hänellä on oltava oikea asenne työnte-koon niin, että hän on täsmällinen ja noudattaa työaikoja. Hänen onosattava toimia joustavasti, asiakaslähtöisesti ja yritteliäästi sekä yri-tystaloudelliset seikat huomioon ottaen. Opiskelijan on osattava laskeaomaan työhönsä liittyviä kustannuksia sekä oltava tietoinen materiaalienja tarvikkeiden hinnoista ja yrityksen yleiskustannusten osuudesta.Hänen on osattava huolehtia työvälineiden kunnosta ja järjestyksestäsekä säilytyksestä käyttökertojen välillä.


työelämän toimintatavoilla toimiminen, kustannustietoinen toiminta ja

työvälineistä huolehtiminen.

Opiskelijan on osattava ympäristönsuojelun perusteet ja toimintaperi-aatteet sekä ymmärrettävä ympäristömyönteisen toiminnan merkityskone- ja metallialalle. Hänen on osattava materiaalien elinkaariajattelunja kierrätyksen periaatteet. Hänen on osattava käyttää materiaaleja sääs-täväisesti ja huolehtia niiden tarkoituksenmukaisesta varastoinnista.Hänen on osattava suorittaa keskeiset toimet, jotka liittyvät ympäris-tönsuojeluun sekä kone- ja metallialan jätehuoltoon ja ongelmajättei-den käsittelyyn.


ympäristönsuojelun perusteet ja jätehuollon toimenpiteet.

Opiskelijan on osattava pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä.Hänen on ymmärrettävä toimintakyvyn ja terveyden vaikutus työkykyyn,ja hänen osattava toimia työssään omaa ja muiden terveyttä ja toiminta-kykyä edistävällä tavalla. Hänen on tiedettävä, mikä merkitys hyvälläkunnolla ja elämäntavoilla on työkykyyn ja hänen on osattava huoleh-tia omasta terveydestään ja toimintakyvystään myös vapaa-aikana. Opis-kelijan on osattava käsitellä raskaita taakkoja, ja hänen on osattava käyt-tää terveellisiä työtapoja ja -asentoja. Hänen on tiedettävä perusteettärinän, melun ja hengitysilman epäpuhtauksien terveydelle haitallisis-ta määristä ja niiden vaikutuksista sekä osattava välttää niitä ja tarvitta-essa käyttää suojaimia. Opiskelijan on osattava yleisen työsuojelun pe-rusteet ja tiedettävä keskeiset työturvallisuusmääräykset. Hänen on osat-tava huolehtia kone- ja metallialaan liittyvien töiden työturvallisuudesta


57

ja osattava käyttää henkilökohtaisia suojaimia oikein ja hygieenisesti.Opiskelijalla on oltava tavallisimpiin työpaikan tapaturmiin EA1:tä vas-taavat ensiaputaidot.


työ- ja toimintakyvystä huolehtiminen, työturvallisuus, henkilökohtaisten

suojainten käyttö ja ensiaputaidot.

Opiskelijalla on oltava valmiudet itsenäiseen ja suunnitelmalliseen työs-kentelyyn sekä aktiiviseen, joustavaan ja ongelmatilanteita ratkaisevaantoimintaan. Opiskelijalla on oltava oikea asenne työntekoon ja itsensä,osaamisensa ja oppimistaitojensa jatkuvaan kehittämiseen. Hänen onosattava laatia työsuunnitelmia ja laatujärjestelmiin liittyviä kirjallisiaraportteja työsuorituksistaan niin, että ne ovat kielellisesti, ulkoasultaanja teknisesti selkeitä ja täyttävät myös pakolliset äidinkielen osaamis-vaatimukset (kohta 3.1.1). Opiskelijan on kyettävä arvioimaan omaatyötään ja osaamistaan, analysoimaan käyttämiään työmenetelmiä ja työ-vaiheita sekä päättelemään, mitä olisi voinut tehdä toisin.


suunnitelmallisuus, joustavuus ja ongelmanratkaisuvalmiudet

työsuorituksessa, itsearviointi ja itsensä kehittäminen.

Opiskelijan on osattava hankkia tietoa sekä soveltaa sitä ja aikaisem-min hankkimaansa osaamista muuttuvissa tilanteissa. Hänellä on olta-va monipuolisen tiedonhankinnan ja viestinnän edellyttämä tietokoneenkäyttötaito. Hänen on osattava säilyttää ja tallentaa työasiapapereita tar-koituksenmukaisesti ja dokumentoida työsuorituksia ja mittaustuloksia,ja hänen on ymmärrettävä niiden merkitys toimintakokonaisuuden jalaatujärjestelmien kannalta. Opiskelijan on osattava käyttää tietokonet-ta tekstin, taulukoiden ja kuvien tuottamiseen, ja hänen on osattava yh-distellä eri ohjelmilla tehtyjä aineistoja. Hänellä on oltava valmiudetkone- ja metallialalla käytössä olevien sovellusohjelmien käyttöön.


tiedonhankinta- ja viestintävalmiudet sekä tietokoneen käyttötaito.


Opiskelijan on• osattava tavallisimpien käsityökalujen käyttö• osattava koota ja purkaa yksinkertaisia koneenosia niitä ja työkaluja

vaurioittamatta


58

• osattava lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja hahmottaa kap-paleiden suuruutta

• osattava suorittaa turvallisesti levyjen, profiilitankojen ja putkien kat-kaisuja ja taivutuksia

• osattava hitsaus- ja polttoleikkauslaitteiden turvallinen käyttö• osattava sorvata, porata ja kierteittää yksinkertaisia, tarkkuus-

vaatimukseltaan vähäisiä kappaleita työpiirustusten mukaisesti• osattava leikata levyjä suuntaisleikkureilla• osattava hitsata yksinkertaisia teräs- ja levyrakenteiden kokoonpano-

hitsauksia puikko- tai MAG-hitsausprosessilla• osattava juottaa osia yhteen• osattava tehdä levyosien ruuvi- ja niittiliitoksia• osattava liimaliitosten suoritustekniset perusteet• osattava koneautomaation kokoonpanotöiden perusasiat• osattava työyhteisössä toimimisen perusteet• osattava toimia työryhmän jäsenenä• osattava laskea oma palkkansa• osattava yleisen työturvallisuuden perusteet• osattava käyttää henkilökohtaisia suojaimia• osattava tavallisimmat jätehuoltoon liittyvät toimenpiteet• noudatettava työaikoja.

3.2.B Valmistustekniikan koulutusohjelman eriytyvät ammatilliset opinnot

3.2.2 KONEISTUS, 20 OV


Opiskelijan on osattava tehdä koneistustyökokonaisuuksia itsenäisestityöpiirustusten mukaan. Hänen osattava toimia joutuisasti ja suunnitel-mallisesti työnsä vaiheistaen, mutta kyettävä tarvittaessa myös muutta-maan sitä. Hänen on kyettävä arvioimaan omaa työtään työn kuluessaja työsuorituksen jälkeen, muuttamaan toimintatapojaan niin, että samatvirheet eivät toistu ja analysoimaan työvaiheita ja niitä asioita, jotkaolisi voinut tehdä toisin. Opiskelijan on osattava tehdä työtä laatuvaati-musten mukaisesti, ja hänen on osattava ottaa huomioon työn joutuisuusja kokonaistaloudellisuus valintoja tehdessään. Hänen on huolehdittavakaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta ja työympäristönsä siisteydestä.


työkokonaisuuden hallinta työpiirustuksista, työn suunnitelmallisuus,kokonaistaloudellisuus ja itsearviointi.


59

Opiskelijan on tunnettava sorvauksessa, jyrsinnässä ja porauksessa ylei-simmin käytössä olevat terätyypit ja hionnassa käytettävät laikkatyypitsekä niiden käyttötarkoitukset ja osattava valita kuhunkin työhön sopi-vimmat ja kokonaisuuden kannalta taloudellisimmat teränpitimet, terä-päät ja hiomalaikat. Hänen tulee osata terien kiinnitykset ja esiasetuksetsekä kunnostaa ja teroittaa terät ja laikat oikea-aikaisesti. Opiskelijanon hallittava kappaleiden kiinnitystavat monipuolisesti ja osattava teh-dä kiinnityksien mahdollisesti vaatimat apukoneistukset. Hänen tuleeosata kappaleiden oikeat kiinnitykset ja tuennat sorvauksessa sekäjyrsinkoneen työpöytään ja tietää vasta- ja myötäjyrsinnän työstövoimienvaikutus niin, että lopputuloksena on toleransseiltaan ja pinnanlaadultaanvaatimukset täyttävä kappale. Opiskelijan on osattava määrittää kuhun-kin työstötapahtumaan taloudellisimmat työstöarvot työstötavan, työstö-tyypin ja työstettävän materiaalin mukaan. Hänen on osattava laskeatyöstöarvoja ja soveltaa siinä ja koko työstötapahtuman aikana fysiikanja materiaaliopin tietouttaan.


kappaleiden ja terien oikea kiinnitys sekä terien ja hiomalaikkojen

kunnostus ja työstöarvojen määritys.

Opiskelijan on osattava porata lieriö- ja kartioreikiä mitta- ja muoto-toleranssien mukaan. Hänen on osattava määrittää työvarat kalvintaavarten, valita oikea kalvintyyppi ja määrittää kalvinnan työstöarvot.Hänen on osattava suorittaa kalvinta työpiirustusten mitta- ja muoto-toleranssien mukaan.


poraus ja kalvinta.

Opiskelijan on osattava sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko-ja sisäpuolisia työstettäviä pintoja. Hänen on osattava työstää ulkopuo-lisia kartiopintoja ja ulkopuolisiin lieriöpintoihin kierteitä. Hänen onosattava käyttää sorvissa keskiö- ja kierukkaporaa ja konekalvainta sekäkierretappia ja kierreleukoja. Hänen on osattava kartiopintojen ja moni-muotoisten pintojen työstöön liittyvä matematiikka.


sorvaus manuaalisella sorvilla.

Opiskelijan on osattava työstää monimuotoisia kappaleita, joihin tuleejyrsittäviä tasopintoja, olakkeita ja kiilauria. Hänen on osattava käyttääjyrsinnässä yleisimmin käytettäviä terätyyppejä. Hänen on osattava käyt-


60

tää kierukkaporaa ja konekalvainta jyrsinkoneessa. Hänen on osattavakäyttää jakopäätä ja jyrsiä suorahampaisia hammaspyöriä. Hänen onosattava hammaspyörien jyrsinnässä tarvittava matematiikka.


jyrsintä manuaalisella jyrsinkoneella.

Opiskelijan on osattava käyttää oikein ja turvallisesti tasohiomakonettaja pyöröhiomakonetta käyttäen perushiomalaikkoja. Hänen on osattavatyöstää kappaleita, joihin tehdään tasohiontakoneistuksia viisteineen jakulmineen sekä ulko- ja sisäpuolisten lieriöpintojen ja ulkopuolistenkartiopintojen pyöröhiontakoneistuksia viisteineen. Hänen on osattavakulmien ja kartiopintojen työstöön liittyvä matematiikka.


hionta manuaalisella hiomakoneella.

Opiskelijan on osattava numeerisesti ohjatuissa työstökoneissa käytet-tävien NC-ohjelmien rakenne ja käsitteistöt. Hänen on tunnettava NC-koneiden koordinaatistot ja ymmärrettävä referenssi- ja työkalunvaihto-pisteen sekä ohjelman/kappaleen nollapisteen merkitys työstöohjelmaalaadittaessa niin, että osaa sijoittaa nollapisteen järkevästi. Opiskelijanon osattava ohjelmissa käytettävät toimintokäskyt ja yleisimmin käy-tettävät työkiertokäskyt. Hänen on osattava laatia NC-ohjelmia jollainohjelmointikielellä malliohjelmaa tai käsikirjaa käyttäen. Hänen on osat-tava NC-ohjelmointiin liittyvä tietotekniikka ja matematiikka. Opiske-lijan on osattava työstökoneen käyttötavan valinta ja osattava lukeatyöstökoneen mittarit, merkkivalot ja virhekoodit koodiavainten avulla.Hänen on osattava ajaa kelkan akselit referenssipisteeseen ja käyttääpositionäyttöä käsiajossa. Opiskelijan on osattava oikeat ja turvallisettyöstettävän kappaleen kiinnittämistavat ja valita perustöissä tarvitta-vat työkalut käsikäytöllä ja simuloida työstöohjelma työstökoneella.


NC-ohjelmoinnin ja -koneistuksen perusteet.

Opiskelijan on osattava käyttää konepajateknisissä mittauksissa käytet-täviä mittalaitteita ja tulkkeja tarkoituksenmukaisesti. Hänen on osattavatarkistaa mittalaitteen näytön oikeellisuus ja kalibroida mittalaite tar-vittaessa. Hänen on osattava ottaa huomioon mittauslämpötilan vaiku-tukset ja tunnistettava, milloin mittalaite vaatii huoltotoimenpiteitä.


61


konepajatekniset mittaukset.

Opiskelijan on osattava tehdä työstökoneen päivittäiset voitelu- ja huolto-toimenpiteet sekä määräaikaishuollot. Hänen on osattava pitää työpaik-kansa siistinä ja puhdistaa työkalut ja työstökone.


työstökoneen huolto.


Opiskelijan on• osattava sorvin, jyrsinkoneen ja taso- ja pyöröhiomakoneen oikea ja

turvallinen käyttö• osattava sorvata ulko- ja sisäpuolisia lieriöpintoja ja niihin tulevia

olakkeita, viisteitä ja pyöristyksiä• osattava jyrsiä tasopintoja• osattava tehdä tasohiontakoneistuksia ja hioa ulkopuolisia lieriö-

pintoja ja viisteitä• osattava työstää kappaleita joiden mittatarkkuudet on ilmoitettu

karkeina työtapakohtaisina toleransseina• huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta ja tarvitta-

essa käytettävä suojaimia.• huolehdittava jätteistä ja työpaikan siisteydestä.

3.2.3 LEVY- JA HITSAUSTYÖT, 20 OV


Opiskelijan on osattava leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja tunnettavaniiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, käyttöä koskevat rajoitukset jaleikkaustyön tapaturmavaarat. Hänen on huolehdittava työturvalli-suudesta ja työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä jokaisessa työvai-heessa. Hänen on osattava työtehtäväkohtaisesti säätää terien välys, terä-kulma, iskun pituus ja takavasteen asema. Opiskelijan on osattava suorit-taa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastettahyödyntäen. Hänen on osattava tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuusja laatu sekä tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet. Opiskelijan on osat-tava levyn leikkaamisessa, leikkaustulosten mittaamisessa ja korjaus-toimenpiteissä tarvittavaa matematiikkaa. Hänen on osattava tehdälevynkäyttösuunnitelma. Opiskelijan on osattava syöttää ohjelmointi-


62

laitteella suoritettavan leikkaustyön parametrit NC-koneelle ja tehdäniihin tarvittavat muutokset.


levyn leikkaaminen suuntaisleikkurilla.

Opiskelijan on osattava suorittaa sekä piirrotuksen mukaan että kulje-tusrissojen ja harppien avulla käsivaraista termistä leikkausta II B SFS-EN ISO 9013-vaatimusten mukaisesti. Hänen on osattava arvioida termi-sen leikkauksen aikana syntyvää laatua ja tiedettävä perusasiat siitä,miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikut-tavat leikkauksen suoritukseen. Hänen on pystyttävä kemian ja mate-riaaliopin tietojaan soveltaen päättelemään mahdollisten termisen leik-kauksen virheiden syyt ja suorittamaan tarvittavat korjaustoimenpiteet.Opiskelijan on osattava leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroitujapolttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putken pyörityslaitteita leikka-uksessa.


terminen leikkaus.

Opiskelijan on osattava suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiäsekä osapyöristyksiä. Hänen on tunnettava käsi- ja sähkömoottori-käyttöisten sekä hydraulisesti toimivien levynpyöristyskoneiden tyypil-liset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet jakäytön rajoitukset. Opiskelijan on osattava itsenäisesti matematiikantaitojaan soveltaen mitoittaa ja valmistaa muotomalline pyöristystenmuodon tarkistusta varten. Hänen on tiedettävä aihioiden päiden esi-taivutuksen merkitys niin, että osaa suorittaa esitaivutukset. Opiskeli-jan on tiedettävä, miten otetaan huomioon levyn aineesta, aineenpak-suudesta ja aihion leveydestä johtuva kerrallaan suoritettavan pyöristys-säteen muutos, ja hänen on osattava säätää pyöristyskoneen telat vas-taamaan haluttua pyöristyssädettä erityisesti viimeisessä pyöristysvai-heessa niin, että tuote vastaa vaadittua muotoa ja mittoja.


levyn pyöristäminen pyöristyskoneella.

Opiskelijan on osattava ottaa huomioon ainepaksuuden merkitys työ-kappaleen kiinnityksessä ja aineen käyttäytyminen kulmauksessa sekätunnettava kulmauskoneen säädöt ja säätöperiaatteet ja kulmaukseenliittyvää matematiikkaa ja metallioppia niin, että hän osaa laatia työ-järjestyksen ja tuotteelle asetetut mittavaatimukset toteuttavan taivutus-


63

suunnitelman sekä laskea oikaistut pituudet. Opiskelijan on osattavakäyttää kulmauskonetta ja ottaa huomioon aineen kimmoisuuden vai-kutukset taivutustulokseen. Hänen on osattava hyödyntää kääntöpalkinmitta-asteikkoa ja sarjatyössä kulmauskoneen takavastetta sekä käyttäävaikeamuotoisia työkappaleita kulmattaessa apukappaleita.

▲ Keskeinen sisältö onohutlevyjen kulmaaminen.

Opiskelijan on tunnettava särmäyspuristimen toimintaperiaate, eri ko-koisten särmäyspuristimien käyttöalueet ja niiden rajoitukset sekä painin-ja vastintyökalujen perusmallit käyttöalueineen niin, että osaa valitasärmäystyökalut, asettaa ne paikoilleen ja suorittaa tarvittavat säädöt jatarkistukset. Hänen on osattava suorittaa särmäyksiä merkkauksen mu-kaan sekä etu- että takavastetta hyödyntäen. Hänen on osattava särmäys-puristimen ohjaustoiminnot niin, että hän hallitsee ohjaustoimenpiteetsekä asetuksen teon että käytön aikana. Opiskelijan on osattava laatiasärmäyksen työjärjestys ja tuotteelle asetetut mittavaatimukset täyttävätaivutussuunnitelma sekä osattava laskea oikaistut pituudet. Hänen tu-lee osata ohjelmoida tavanomaisia särmäyksiä NC-särmäyspuristimelle.

▲ Keskeinen sisältö onsärmääminen särmäyspuristimella.

Opiskelijan on osattava lukea standardin SFS-EN 288-2 mukaisia hit-sausohjeita (WPS) ja pystyttävä suorittamaan niiden avulla hitsaustöitä.Hänen on tunnettava hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät ja osat-tava suorittaa hitsien tarkistusmittaukset. Hänen on tiedettävä standardinSFS-EN 25817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset erihitsiluokissa B, C ja D. Opiskelijan on osattava suorittaa puikkohit-sauksia, MAG-hitsauksia umpilangalla tai täytelangalla, TIG-hitsauksiayleisimmille seostamattomille ja niukkaseosteisille teräksille, puikko-ja TIG-hitsauksia ruostumattomille teräksille sekä MIG- ja TIG-hit-sauksia alumiinille niin, että hän erikoistuu yhteen hitsausprosessiin jaosaa muiden hitsausprosessien suoritustekniset perusteet. Erikoistumal-laan hitsausprosessilla hänen tulee saavuttaa standardin SFS-EN 25817mukainen hitsiluokka B silmämääräisesti arvioituna seuraavissa kokeissaseostamattomalla teräksellä (W01): pienahitsaus FW asennoissa PA(jalkohitsaus) ja PB (alapienahitsaus) sekä päittäisliitos BW levylle asen-nossa PA (jalkohitsaus). Opiskelijan on kyettävä silmämääräisesti arvioi-maan ja mittaamalla tarkistamaan, että suoritettu hitsaus täyttää asete-tut laatu- ja mittavaatimukset. Hänen on tunnettava ohjaus-, asemointi-ja kiinnitystarpeet hitsaustyössä ja osattava ohjaus- kiinnitysmenetelmät


64

ja kiinnittyslaitteiden käyttö. Opiskelijan on osattava valita oikein hit-sausjärjestys ja hitsattavien osien esiasettelut ottaen huomioon hitsauksenaiheuttamat jännitykset ja mitta- ja muodonmuutokset niin, että loppu-tuloksena on rakenne, joka vastaa työpiirustuksia. Opiskelijan on osat-tava valmistaa hitsausrailot ja suorittaa silloitushitsauksia. Hänen onosattava hitsata monipalkohitsauksen osahitsit hitsausohjeiden mukaanniin, että hitsille määrätty poikkileikkausmitta ja osahitsien lukumäärätoteutuvat. Hänen on osattava asentohitsauksessa hyödyntää monipalko-hitsausta valitsemalla osahitsien hitsausjärjestys hitsaussulaa tukevaksi.


hitsaus.

Opiskelijan on osattava tehdä levytyökokonaisuuksia itsenäisesti työ-piirustusten ja kokoonpanopiirustusten mukaan. Hänen osattava toimiajoutuisasti ja suunnitelmallisesti työnsä vaiheistaen, mutta kyettävä tar-vittaessa myös muuttamaan sitä. Hänen on kyettävä arvioimaan omaatyötään työn kuluessa ja työsuorituksen jälkeen, muuttamaan toiminta-tapojaan niin, että samat virheet eivät toistu ja analysoimaan työvaihei-ta ja niitä asioita, jotka olisi voinut tehdä toisin. Opiskelijan on osattavatehdä työtä laatuvaatimusten mukaisesti ja hänen on osattava ottaa huo-mioon työn joutuisuus ja kokonaistaloudellisuus valintoja tehdessään.Hänen on huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta jakäytettävä henkilökohtaisia suojaimia. Opiskelijan on osattava käyttääoikein ja turvallisesti nostolaitteita ja levytarraimia levyjen siirroissa,käsittelyissä ja kannatuksessa. Hänen pitää osata suorittaa tavanomais-ten levytyökoneiden päivittäiset käyttöhuollot. Opiskelijan on pidettävätyöpaikkansa siistinä ja järjestyksessä, tunnettava levytöiden jäännös-palojen ja muiden jäännösaineiden oikeat käsittelytavat ja osattava työ-hön liittyvät jätehuoltotoimenpiteet.

▲ Keskeinen sisältö ontyöturvallisuus, kappaleiden nostot, koneiden huollot, työpaikan siisteys

ja järjestys sekä jätteiden käsittely.


Opiskelijan on• osattava levyjen leikkaus turvallisuusohjeiden mukaisesti• osattava polttoleikata turvallisesti• osattava kulmaus- ja pyöristyskoneiden sekä särmäyspuristimien oi-

kea ja turvallinen käyttö


65

• osattava leikkaus ja särmäys kappaleille, joissa riittää karkeat työ-tapakohtaiset toleranssit

• erikoistumallaan hitsausprosessilla saavutettava standardin SFS-EN25817 mukainen hitsiluokka D pienahitsauksessa FW asennoissa PA(jalkohitsaus) ja PB (alapienahitsaus)

• huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta• huolehdittava tulitöiden turvallisuudesta

3.2.4 KONEENASENNUS, 20 OV


Opiskelijan on pystyttävä kokoonpanoja valmistuspiirustusten sekäosaluetteloiden avulla muodostamaan kuva kokoonpantavan laitteenrakenteesta ja toiminnasta. Hänen on osattava laatia työsuunnitelma,joka ottaa huomioon laitteen rakenteen ja toiminnan asettamat vaati-mukset työn oikealle etenemisjärjestykselle. Osaluetteloita ja piirustuksiakäyttäen hänen on pystyttävä varaamaan kokoonpanoon tarvittavat osatja tarvikkeet. Hänen on tunnettava pääpiirteittäin ISO-sovitejärjestelmänrakenne ja osattava tulkita sovitemerkinnät.


piirustusten ja osaluetteloiden lukutaito sekä aloitettavan työn

esivalmistelu.

Opiskelijan on pystyttävä osien puhdistus- ja viimeistelytehtävissä käyt-tämään erilaisia käsihiomakoneita sekä valitsemaan ja asentamaan nii-hin työhön tarvittavat hiomapäät ja terät. Käsin suoritettaviin viimeistely-tehtäviin hänen on osattava valita työhön soveltuvat työvälineet sekäosattava käyttää niitä oikein. Osien tarkistusmittaukset hänen on osatta-va suorittaa piirustuksissa esitettyjen tarkkuusvaatimusten mukaisesti.Ennen kokoonpanoa opiskelijan on osattava tarkistaa ja tarvittaessakorjata kappaleiden virheellisestä käsittelystä aiheutuneet viat, kutenkolhut. Opiskelijan on osattava käyttää tavallisimpia osien pesulaitteitaja -koneita sekä huolehtia käyttöturvallisuudesta. Pesun jälkeen hänenon osattava suojata pestyt osat kokoonpanoa edeltäväksi varastointi-ajaksi.


kokoonpanoa edeltävät osien viimeistely-, tarkistus- ja puhdistustyöt.


66

Opiskelijan on pystyttävä tunnistamaan yleisimmät kaupalliset liuku-laakeri- ja vakiovalmisteiset vierintälaakerityypit sekä tiedettävä vierintä-ja liukulaakerien toimintaperiaatteet, yleisimpien liukulaakerimate-riaalien käyttöominaisuudet ja voitelun merkitys niille. Hänen on tie-dettävä tavallisimpien laakerien rakennemuodot, sallitut kuormitus-suunnat ja mitoitustavat sekä osattava mitata laakereiden päämitat.Laakerimerkintöjä lukien hänen on pystyttävä selvittämään asennuksenja toiminnan kannalta oleelliset laakerin rakennetiedot. Työpiirustuksistahänen on pystyttävä lukemaan laakerinsijoille asetetut mitta- ja muoto-toleranssivaatimukset sekä mittaamalla tarkastamaan, että laakerinsijatovat sekä mitan että muodon toleranssialueella. Hänen on tunnettavapääpiirteittäin laakereiden asennussovitteiden määräytymisperiaatteetja osattava ottaa ne huomioon asennus- ja purkamistöissä. Hänen ontunnettava koneenrakennuksessa yleisesti käytetyt laakerointitavat janiiden toimintaperiaatteet sekä osattava niille ominaiset asennukseenliittyvät säädöt ja tarkistusmittaukset. Hänen on tunnettava laakereidenoikeat asennus- ja irrotusperiaatteet ja osattava valita kuhunkin työ-kohteeseen oikeat välineet ja menetelmät. Hänen on osattava laakeroin-tien purkamistehtävissä käyttää mekaanisia ja hydraulisia ulosvetimiäsekä lämmönsiirtovälineitä. Opiskelijalla on oltava kokonaiskuva laake-rointien tiivistystarpeista ja -tavoista, ja hänen on tunnettava yleisestikäytetyt laakerointien tiivistimet sekä osattava suorittaa niiden asennus-ja irrotustyöt. Hänen on osattava laakerointien voitelutavat ja suorittaalaakereiden voitelu kokoonpanon ja käyttöhuollon yhteydessä. Hänelläon oltava perustiedot laakereiden voiteluaineista ja niiden käytöstä eri-laisissa laakerointikohteissa, ja hänen on tunnettava puhtauden javoitelun merkitys laakeroinnin toiminnalle.


kokoonpanotyöhön kuuluvat laakerointien asennustyöt.

Opiskelijan on osattava tarkistaa ja esivalmistella tiivistettävät tasopinnatasennusta ja tiivistystä varten. Hänen on tunnettava tasopintojen tiivis-tyksessä käytettäviä tiivistysnesteitä ja massoja sekä niiden valintape-rusteet eri käyttökohteisiin. Hänen on osattava annostella tiivistysnesteetja massat tiivistepinnoille ja osattava suorittaa liitoksen kiristys oikein.Hänen on tiedettävä O-renkaiden tyypilliset käyttökohteet ja niiden oi-kea toimintatapa staattisena ja dynaamisena tiivisteenä ja yleisimpienO-rengasmateriaalien käyttäytyminen eri materiaalien kanssa sekä osat-tava asentaa O-renkaat tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä käyttäen.Opiskelijan on osattava huulitiivistimien oikeat asennus- ja irrotus-menetelmät ja osattava valita työkohteeseen soveltuvat työvälineet sekäsuorittaa oikein niiden asennus- ja irrotustyöt.


67


kokoonpanotyöhön kuuluvat tiivistystyöt.

Opiskelijan on pystyttävä lukemaan työpiirustuksissa esitetyt mitta-,muoto- ja pinnanlaatuvaatimukset sekä mittaamalla tarkastamaan, ettäsoviteosat täyttävät asetetut vaatimukset. Hänen pitää tuntea sovitepin-tojen virheettömyyden merkitys sovitteen toimivuudelle, ja hänen ontarvittaessa osattava tehdä soviteosien viimeistelytyöt. Hänen on pys-tyttävä työpiirustuksen sovitemerkintöjen perusteella päättelemään lii-toksen kokoonpanoon tai purkamiseen tarvittava voima, tunnettavapuristusliitoksien kokoonpanossa ja purkamisessa käytettävät työme-netelmät ja välineet sekä pystyttävä tarvittavan asennusvoiman ja liitos-osien rakenteen perusteella valitsemaan soveltuva asennusmenetelmäja välineet. Hänen on osattava estää osien kiinnileikkautuminen ja sovi-tekorroosion muodostuminen asennusvoiteluaineita käyttäen. Kokoon-panotehtävissä hänen on osattava mittauksin ja ohjaimia käyttäen estääosien leikkaaminen ja asettuminen vinoon asennustyön aikana. Ennenasennusta hänen on osattava varustella asennuspaikka työssä tarvittavinvälinein ja hallittava kutistusliitoksen asennus toimintakokonaisuutena,myös silloin, jos osat eivät asetu paikalleen työntösovitteisina. Hänenon osattava ottaa huomioon myös lämmön siirtyminen rakenteessa jaestää sen haittavaikutukset. Opiskelijan on tunnettava tasakiilaliitoksenrakenne- ja toimintaperiaate sekä vaurioiden tyypilliset syyt. Hänen onosattava tarkistaa, että kiilaurat asettuvat geometrisesti oikein ja ovatmitoiltaan oikein valmistetut. Hänen on osattava tarvittaessa muotoillatasakiilan päät ja valmistaa tarvittavat poraukset ja kierteitykset kiinni-tystä ja irroitusta varten. Hänen on osattava koota ja purkaa tasakiila-liitos sekä suorittaa tarvittavat tarkistusmittaukset.


erilaisten koneenrakennuksessa yleisesti käytettävien

akseli-napaliitosten kokoonpanoja purkamistyöt.

Opiskelijan on tiedettävä akseleiden samanakselisuuspoikkeamien vai-kutukset laakerointien kestoikään sekä akseleiden linjaukselle asetetta-vat vaatimukset. Hänen on osattava suorittaa akseleiden linjauksia käyt-täen mittakelloja, rakotulkkia, suorasyrjää tai laser-optista linjauslaitettatai mitta-antureihin perustuvaa linjauslaitetta. Hänen on tunnettavatavallisimpien kiinteään tehonsiirtoon tarkoitettujen kytkimien raken-ne- ja toimintaperiaatteita sekä asennukselle asetettuja vaatimuksia jahänen on myös osattava suorittaa niiden asennustehtäviä. Lisäksi hänenon tunnettava kuorman irrotukseen ja kytkemiseen tarkoitettuja ja yli-kuormitussuojana toimivia kytkinrakenteita ja niiden käyttötapoja sekä


68

osattava niiden ohjaus- ja säätömenetelmien perusteet. Hänen on tun-nettava nivelakselin rakenneperiaate ja oikea asennustapa sekä osattavasuorittaa nivelakseleiden asennustöitä.


akseliliitosten ja kytkimien asennustyöt.

Opiskelijan on tunnettava kiila-, hammas- ja lattahihna- sekä ketjukäyt-töjen käyttöominaisuudet ja käyttökohteet sekä pitkän käyttöiän ja kii-la- ja lattahihnakäyttöjen osalta hyvän tehonsiirtokyvyn edellytykset.Hänen on osattava asentaa hihna- ja ketjupyörät akseleille käytettävänakseli/napa-liitoksen vaatimalla tavalla ja suorittaa pyörien linjaukset.Opiskelijan on tunnettava kiilahihnaprofiilit ja osattava tulkita kiilahih-nojen merkinnät. Hänen on pystyttävä tunnistamaan hihnapyörässä ole-vien tunnuksien perusteella, mittaamalla ja profiilitulkkien avulla hihna-uran profiilityyppi ja asennettava hihnapyörä. Kiilahihnakäyttöjä asen-taessaan hänen on osattava suorittaa oikein kiilahihnasarjan paikalleenasennus, hihnapyörien linjaus ja hihnojen kiristys sekä osattava mittaa-malla ja taulukoita käyttäen tarkistaa kiilahihnojen oikea kireys. Hänenon tiedettävä kiilahihnakäyttöjen suojaustarve sekä työtuvallisuuden ettäpuhtauden kannalta ja osattava asentaa suojaimet oikein. Opiskelijanon tunnettava hammashihnatyypit, hammasjakojen koodit ja mitat sekäosattava tulkita hammashihnojen merkinnät. Vastaavasti hänen on tunnet-tava hammashihnapyörärakenteet ja osattava tunnistaa pyörät merkin-töjen perusteella. Hänen on osattava asentaa hammashihnapyörät akse-leille käytettävän akseli/napaliitoksen vaatimalla tavalla, suorittaa pyö-rien linjaus, asentaa hammashihna pyörille oikein, säätää se oikeaan“kireyteen” ja tarkistaa sekä tarvittaessa korjata hihnan käynti pyörillä.Opiskelijan on osattava tunnistaa tehonsiirtoketjutyypit sekä tunnetta-va pääpiirteittäin niiden rakenneominaisuudet ja soveltuvuus eri käyttö-kohteisiin. Hänen on osattava tulkita ketjujen mitoitusmerkinnät sekäosattava tunnistaa ketjut työntömittaa ja ketjuluetteloita apuna käyttä-en. Hänen on tunnettava ketjujen liitostavat ja -osat ja hänen on osatta-va katkaista ketju asennusmittaan sekä suorittaa ketjun liitostyöt käyt-täen tarkoituksenmukaisia katkaisumenetelmiä ja -välineitä. Opiskeli-jan on tunnettava ketjun voitelun merkitys, oikeat voitelutavat ja -aineetsekä osattava suorittaa asennusta edeltävä voitelu. Hänen on osattavamäärittää ketjun oikea riippuma sekä suorittaa tarvittavat asennusmit-taukset ja ketjun asennus. Lisäksi hänen on tunnettava yleisesti käytetytketjun kiristintyypit, niiden toimintaperiaatteet, oikeat asennustavat ja-kohteet sekä osattava asentaa ja säätää niitä.


hihna- ja ketjukäyttöjen asennustyöt.


69

Opiskelijan on osattava lukea hammaspyöriin liittyviä mittoja, nimi-tyksiä ja tunnuksia. Hänen on osattava tunnistaa hammaspyörien perus-tyypit ja tunnettava hammaspyörävälitysten käyttöominaisuudet, toimin-taperiaatteet ja pitkän käyttöiän edellytykset sekä niiden asennukselleasetettavat vaatimukset. Hänen on osattava asentaa hammaspyörätakseleille käytettävän akseli/napaliitoksen vaatimalla tavalla. Opiskeli-jan on osattava mitata hampaiden kylkivälys ja tarkistaa hammaskos-ketuskuvio sekä tehdä mahdolliset säädöt. Hänen on pystyttävä selvit-tämään asennetun hammasvälityksen voitelutarve ja käytettävä voitelu-aine sekä osattava suorittaa voitelutoimenpiteet. Hänen on tiedettävähammasvälitysten suojaustarve sekä työtuvallisuuden että puhtaudenkannalta ja osattava asentaa suojaimet oikein. Opiskelijan on tiedettävävaihteistojen oikealle asennukselle asetetut vaatimukset, vaihteen oi-kea asento ja momenttituen asennus, ja hänen on osattava asentaajalkavaihteet perustalle ja tappivaihteet tehoa siirtäville akseleille. Li-säksi hänen on osattava suorittaa vaihteiston käyttöönottoon kuuluvattoimenpiteet.


hammasvälitysten sekä hammasvaihteiden ja hammasvaihde-

moottorien asennustyöt.

Opiskelijan on osattava lukea sähkömoottorin arvokilpitietoja ja tun-nistaa asennettava moottori. Käyttöasennon ja suojausluokan perusteellahänen on kyettävä varmistamaan moottorin soveltuvuus käyttökohtee-seen. Hänen on osattava asentaa tehonsiirtoelimet moottorin akselillekäytettävän akseli/napaliitoksen vaatimalla tavalla laakerointia rasitta-matta. Hänen on tunnettava sähkömoottoreiden kiinnitysmenetelmät jakiinnitysosat sekä osattava suorittaa jalkakiinnitteisen moottorin asennusmoottoripedille tai kiskoille siten, että jalat saavat tasaisen tuennan jamoottori asettuu haluttuun asentoon ja asemaan. Hänen on osattavalinjata sähkömoottori tehonsiirtoelimien asettamien vaatimusten mu-kaisesti ja tarpeettomia laakerikuormia välttäen. Lisäksi hänen on osat-tava suorittaa laippakiinnitteisten sähkömoottorien asennustyöt.


sähkömoottorien asennustyöt.

Opiskelijan on tunnettava rasva- ja öljyvoitelun tyypillisiä käyttökohteitaja ymmärrettävä näiden voitelutapojen soveltuvuuden erot erilaisissavoitelukohteissa. Hänellä on oltava perustiedot voitelurasvojen ominai-suuksien teknisistä määritteistä ja luokituksista, ja hänen on osattavatulkita niitä koskevat merkinnät. Vastaavasti hänellä on oltava perustie-


70

dot voiteluöljyjen ryhmittelystä eri käyttökohdealueille, voiteluöljyjenominaisuuksien teknisistä määritteistä ja merkintätavoista, luokituksistasekä perusteista, joilla öljyt valitaan eri käyttökohteisiin. Hänen on tun-nettava voiteluaineiden puhtauden merkitys ja osattava säilyttää ja va-rastoida voiteluaineet oikein. Hänen on tiedettävä voiteluaineiden ter-veydelliset haittavaikutukset ja osattava huomioida ne voiteluaineidenkäsittelyssä. Lisäksi hänen on tiedettävä voiteluaineiden ympäristöhaitta-vaikutukset ja osattava huomioida ne voiteluaineiden käsittelyssä, säily-tyksessä ja jätekäsittelyssä. Opiskelijan on osattava suorittaa koneen-osiin voitelukanavien valmistustehtäviä sekä asentaa voitelunipat ja koh-devoitelulaitteet. Hänen on tunnettava käsinvoitelun kohdealueet, väli-neet, menettelytavat ja oikea annostelu sekä öljy- ja rasvakeskusvoitelu-järjestelmien ja öljykiertovoitelujärjestelmien rakenneja toimintaperi-aatteet ja osattava suorittaa voitelutehtäviä. Hänen on tunnettava öljy-sumuvoitelulaitteen rakenne ja toimintaperiaate sekä osattava suorittaasen asennus-, käyttöönotto- ja säätötehtäviä.


voitelutekniikan perustietojen hallinta sekä voitelulaitteiden

asennukseen ja erilaisten voitelutehtävien suoritukseen kohdistuvat,

koneenasentajalle kuuluvat perusvalmiudet.

Opiskelijalla on oltava yleiskuva pneumatiikan ja hydrauliikan käytös-tä teknisissä laitteissa, ja hänen on tiedettävä pneumatiikan ja hydrau-liikan käyttöominaisuudet ja tyypilliset valintaperusteet tavanomaisiinkäyttökohteisiin. Hänellä on oltava tarvittavat fysiikan perustiedot sovel-lettuina pneumatiikan ja hydrauliikan toimintoihin. Opiskelijan on tun-nettava yleisimmät voimassa olevien standardien (SFS 2247, ISO 1219)mukaiset hydrauliikan ja pneumatiikan piirrosmerkit ja hänen on osat-tava lukea hydrauliikan ja pneumatiikan kaaviopiirustuksia. Hänen onpystyttävä osaluettelotietojen ja kilpimerkintöjen avulla tunnistamaantavallisimmat asennettavat komponentit, ja hänen on osattava kompo-nenttien asennuksen työmenetelmät ja asennustavat.


pneumatiikan ja hydrauliikan perusteet ja toimilaitteiden

asennustyömenetelmät.

Opiskelijan on osattava tehdä koneenasennustyökokonaisuuksia itse-näisesti kokoonpanoja kaaviopiirustusten mukaan. Hänen osattavatoimia joutuisasti ja suunnitelmallisesti työnsä vaiheistaen, mutta kyet-tävä tarvittaessa myös muuttamaan sitä. Hänen on kyettävä arvioimaanomaa työtään työn kuluessa ja työsuorituksen jälkeen, muuttamaan


71

toimintatapojaan niin, että samat virheet eivät toistu ja analysoimaantyövaiheita ja niitä asioita, jotka olisi voinut tehdä toisin. Opiskelijanon osattava tehdä työtä laatuvaatimusten mukaisesti ja hänen on osatta-va ottaa huomioon työn joutuisuus ja kokonaistaloudellisuus valintojatehdessään. Hänen on huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvalli-suudesta ja henkilökohtaisista suojausvarusteistaan ja pidettävä työpaik-kansa siistinä ja järjestyksessä. Hänen on osattava tehdä tavallisimmatympäristösuojeluun ja jätehuoltoon liittyvät toimenpiteet.


työturvallisuus, työpaikan siisteys ja järjestys ja jätteiden käsittely.


Opiskelijan on• osattava lukea yksinkertaisia kokoonpanopiirustuksia• osattava asennus- ja kokoonpanotöiden perustyömenetelmät ja työ-

kalujen käyttö• tunnistettava tavallisimmat laakerityypit ja osattava niiden asennuk-

sen työmenetelmät• osattava suorittaa asennuksen ja käyttöhuollon tavallisimpia voitelu-

tehtäviä.

3.2.5 TYÖVÄLINETEKNIIKKA, 20 OV


Opiskelijan on osattava lukea työvälinealan työpiirustuksia ja laatia työ-välineiden valmistusteknisiä työsuunnitelmia. Hänen on osattava suun-nitella ja piirtää yksinkertaisia työvälineitä ottaen huomioon työväli-neiden suunnitteluun liittyvät mitoituksen periaatteet, valmistukseen liit-tyvät sovitemitat ja tarkkuusvaatimukset sekä tarvittavat välykset,pinnanlaadut ja työvälineen keskeiset toimintaperiaatteet. Opiskelijanon osattava tehdä yksinkertaisia työvälinekokonaisuuksia kokoonpano-piirustusten mukaan. Hänen on osattava toimia suunnitelmallisesti työnsävaiheistaen, mutta kyettävä tarvittaessa myös muuttamaan sitä. Opiske-lijan on kyettävä arvioimaan omaa työtään työn kuluessa ja työsuori-tuksen jälkeen, muuttamaan toimintatapojaan niin, että samat virheeteivät toistu ja analysoimaan työvaiheita ja niitä asioita, jotka olisi voi-nut tehdä toisin. Hänen on osattava ottaa huomioon työn joutuisuus jakokonaistaloudellisuus valintoja tehdessään.


72


työvälinealan työkokonaisuuksien perusteiden hallinta sekätyövälineisiin liittyvien työpiirustusten luku ja piirtäminen.

Opiskelijan on tunnettava erilaisten työvälineiden toimintaperiaatteetja hallittava työvälineiden valmistukseen liittyvät työstömenetelmät niin,että hän pystyy valitsemaan oikeat, työhön soveltuvat työvälineet, kutenterät teränpitimet, hiomalaikat, elektrodit ja elektrodien pitimet. Hänenon osattava työvälineiden kiinnitykset ja niiden esiasetteluun liittyvätmenetelmät. Hänen on osattava kunnostaa ja huoltaa teräpitimiä ja pys-tyttävä tekemään teroitushiontoja. Opiskelijan on osattava kiinnittäävalmistamansa työvälineet, ja hänen on hallittava työvälineiden kiinni-tysmenetelmät monipuolisesti niin, että hän osaa ottaa huomioon työstö-voimat ja työn mittatarkkuudet. Hänen on osattava ottaa huomioontyöstösuuntien vaikutukset työn mittatarkkuuteen ja terien kestoikäänsekä terien kulumisen ja oikeiden terien valinnan vaikutukset pinnanlaatuun ja mittatarkkuuteen. Opiskelijan on osattava valita taloudellisettyöstömenetelmät ja määrittää oikeat työstöarvot, materiaalien, kappa-leen kiinnityksen, työstökoneen ominaisuuksien ja terien mukaan. Opis-kelijan on osattava valmistaa työvälineitä käsityömenetelmin ja käsityö-välineillä. Hänen on osattava tehdä työvälineiden viimeistelytyövaiheetja sovitukset sekä tunnettava työvälinehuollon ja työvälineasetuksenperiaatteet ja menetelmät. Opiskelijan on tunnettava työvälinealan mate-riaalien valinnan periaatteet, pystyttävä valitsemaan työvälinemateriaalihuomioiden valmistettavan tuotteen asettamat vaatimukset. Hänen ontiedettävä materiaalien lämpökäsittely- ja pinnoitusmenetelmiä niin, ettähän osaa suorittaa lämpökäsittelyn huomioiden työvälineen oikean ko-vuuden ja materiaaliin syntyvät jännitykset. Opiskelijan on osattava ottaahuomioon lämpökäsittelyn mittamuutokset ja työvarat erilaisilla kappa-leilla ja työstömenetelmillä.

▲ Keskeinen sisältö onmonipuolinen työvälinealan valmistustekniikan ja menetelmien

perusteiden hallinta.

Opiskelijan on osattava valmistaa manuaalikoneistusmenetelmin, ku-ten poraamalla, sorvaamalla ja jyrsimällä, työvälineiden osia. Hänen onosattava valmistaa lieriöpinnat, reiät, kartiot, kulmat ja kierteet. Hänenon pystyttävä manuaalityöstömenetelmin valmistamaan ja mittaamaanIT7-tarkkuusasteen vaatimukset täyttäviä peruskoneistuksia ja hallitta-va kulmien ja kartioiden valmistuksessa tarvittava matematiikka.


73


manuaalityöstö porakoneella, sorvilla ja jyrsinkoneella.

Opiskelijan on osattava käyttää oikein ja turvallisesti hiomakoneita.Hänen on osattava suorittaa taso-, pyörö-, ja työvälinehiontaa. Hänenon osattava hioa ja mitata kappaleita IT 7-tarkkuusasteen vaatimustenmukaisesti ja huomioida hiottavan materiaalin perusaineen, kovuudenja vaaditun pinnanlaadun asettamat vaatimukset hiomalaikan valinnas-sa sekä kappaleen jäähdytyksessä. Hänen on osattava käyttää monipuo-lisia kappaleen kiinnitysmenetelmiä ja hallittava kappaleen kartio-pintojen työstöön liittyvä matematiikka ja mittausmenetelmät.


työvälineiden valmistukseen liittyvän manuaalihionnan

perusmenetelmien hallinta.

Opiskelijan on osattava käyttää oikein kipinätyöstökonetta. Hänen onosattava valita työstöarvot ja pystyttävä määrittämään rouhinnan ja vii-meistelyn työstövarat. Opiskelijan on tiedettävä elektrodien materiaalitja pystyttävä valmistamaan elektrodit ottaen huomioon valmistuksenalamitat. Hänen on osattava käyttää työvälineen kiinnitysjärjestelmiäoikein ja pystyttävä kiinnittämään kappaleen huomioiden kappaleenasetus- ja valmistustarkkuudet. Hänen on osattava ottaa huomioon kap-paleen huuhtelun vaikutus työn lopputulokseen.


työvälinevalmistuksessa käytettävän kipinätyöstömenetelmänperusteet.

Opiskelijan on osattava numeerisen työstön ja ohjelmoinnin toiminto-käskyt, rakenne, käsitteistö ja periaatteet. Hänen on ymmärrettävä ko-neen nollapisteen ja kappaleen nollapisteen merkitys sekä pystyttäväasettamaan työstöohjelmia tehdessään ohjelman nollapiste oikeaan paik-kaan. Hänen on tunnettava NC-työstökoneiden koordinaatistot ja hal-littava työstökoneen ajo referenssipisteeseen. Opiskelijan on osattavakäyttää työstökonetta manuaali- ja automaattikäytöllä sekä pystyttäväasentamaan kappaleen nollapisteet ja työvälineiden asetuspituudet.Opiskelijan on osattava laatia työpiirustuksista NC- ohjelmia käyttäenapuna malliohjelmia, manuaaleja ja työkiertolauseita sekä osattava las-kea kappaleen ohjelmoinnissa tarvittavat geometristen työstöratojenpisteet. Hänen on osattava ottaa huomioon ohjelmoinnissa ja työstössätyövälineen säde- ja pituuskompensaatiot, ja hänen on pystyttäväsimuloimaan ja tallentamaan työstöohjelmat työstökoneella. Hänen on


74

osattava kiinnittää työstettävä kappale oikein ja ottaa siinä huomioontyöstövoimien vaikutukset. Opiskelijan on pystyttävä valitsemaan työs-töön soveltuvat työstönopeudet ja oikeat työstösuunnat ottaen erityi-sesti huomioon materiaalien ja työstötavan vaikutuksen työstösuunnanvalinnassa.

▲ Keskeinen sisältö onNC-työstön ja ohjelmoinnin perusteiden hallinta.

Opiskelijan on osattava CAD/CAM-järjestelmien tekniset perusteet.Hänen on osattava 2D- työstön edellyttämien työpiirustusten laadinnanperusteet ja hänen on pystyttävä tekemään piirustuksesta toimiva CAM/NC-ohjelma. Opiskelijan on hallittava tiedon siirto ja osattava siirtäätehdyt ohjelmat tietokoneen ja työstökoneen välillä sekä pystyttäväsimuloimaan ja editoimaan valmiita ohjelmia. Hänen on osattava tal-lentaa tehdyt ohjelmat PC:n tietokantaan.


tietokoneavusteisen työstöratojen ohjelmoinnin perusteet.

Opiskelijan on tunnettava työvälineiden valmistuksessa käytettäviämateriaaleja niin, että hän osaa valita käyttötarkoitukseen sopivat mate-riaalit käyttäen apuna valmistajan luetteloita. Hänen on tiedettävä lämpö-käsittelymenetelmistä niin paljon, että pystyy määrittämään materiaa-lille oikeat karkaisumenetelmät ja suorittamaan yksinkertaisten kappa-leiden karkaisut ottaen huomioon kappaleen lämpöjännitykset. Hänenon tiedettävä yleisimmin käytössä olevat kovuuden mittauksen jaaineenkoetuksen menetelmät, ja hänen on osattava suorittaa kappaleenkovuuden mittauksia. Opiskelijan on tiedettävä muovien, komposiittien,keraamien ja kumien käytön periaatteet työvälinevalmistuksessa sekäyleisimmät työvälineiden pinnoitusmenetelmät. Opiskelijan on osatta-va terästen nimikejärjestelmät, nimikkeiden muodostumisen periaatteet,tunnukset ja teräslajien määritelmät ja luokittelun periaatteet voimassaolevien standardien (EN 10027, SFS-EN10027-1, SFS-EN10027-2 jaSFS-EN 10020) mukaisesti.

▲ Keskeinen sisältö onlaaja-alaiset työvälinealan materiaalien valinnan ja käytön perusteet

Opiskelijan on tiedettävä työvälineiden, muottien, puristustyövälineiden,ohjaimien ja kiinnittimien toiminnan ja rakenteen periaatteet sekä työ-välineympäristön automatisoinnin perusteet. Hänen on osattava käyttääoikein ja turvallisesti työvälineiden valmistuksessa käytettäviä käsityö-


75

välineitä. Hänen on pystyttävä tekemään käsityömenetelmiä käyttäenyksinkertaisia työvälineiden valmistukseen ja huoltoon liittyviä tehtä-viä, kuten työvälineiden kokoamisia, purkamisia, kunnossapitoa, sovi-teviilauksia ja pintojen kiillotuksia. Hän on osattava tunnistaa tavan-omaiset työvälineiden toimintahäiriöt ja suorittaa niiden yksinkertaisiakorjauksia ja huoltoja. Hänen on osattava työskennellä turvallisesti käyt-täen henkilökohtaisia suojalaitteita ja huolehtien ympäristöstä.


työvälinealan käsityömenetelmät ja työvälineet sekä työvälineiden

toimintaperiaatteet.

Opiskelijan on osattava käyttää konepajateknisiä mittauksissa käytettä-viä mittalaitteita ja tulkkeja tarkoituksen mukaisesti. Hänen on tiedettä-vä toleranssi- ja sovitejärjestelmän perusteet sekä pinnanlaadun Ra:n,VDI-VDA:n ja SPI-SPA:n määrittämisperusteet. Hänen on tiedettävämittalaitteiden kalibroinnin periaatteet ja osattava valita mittalaitteetottaen huomioon mittauslämpötilan vaikutuksen. Hänen on osattavakäyttää oikeita mittalaitteita kappaleen asemoimiseen työstökoneilla jahallittava kulmien mittaus tarkkuusmittamenetelmiä käyttäen. Hänenon osattava työelämän laatuajattelun periaatteet ja tiedettävä tuotannonlaadunohjauksen menetelmät ja laatutyökalut. Opiskelijan on tiedettä-vä laatujärjestelmien keskeiset tavoitteet.


konepajatekniset mittaukset, työelämän laadun hallinta ja

laatujärjestelmän periaatteet.

Opiskelijan on osattava pitää työympäristö siistinä, huoltaa ja puhdis-taa käsityövälineet sekä suorittaa työstökoneen päivittäiset ja määräai-kaiset huollot. Hänen pitää huolehtia henkilökohtaisista suojavarusteis-taan ja työympäristön työturvallisuudesta eikä hän saa työskennellä rik-koutuneilla koneilla tai työvälineillä


työympäristön siisteys, työvälineiden ja työstökoneiden huolto sekä

työturvallisuus.


76


Opiskelijan on• osattava työvälineisiin liittyvien työpiirustusten luku• osattava työvälinealan perusvalmistustekniikat ja työvälineiden ja

kappaleiden kiinnitysperiaatteet• osattava valmistaa manuaalikoneistusmenetelmillä yksinkertaisia työ-

välineiden osia• pystyttävä suorittamaan yksinkertaisia hiontatöitä• osattava kipinätyöstömenetelmän perusteet• pystyttävä tekemään yksinkertaisia NC-ohjelmia ja käyttämään NC-

työstökoneita• osattava käsityövälineiden turvallinen käyttö• osattava suorittaa tavanomaisia konepajamittauksia• osattava työskennellä turvallisesti ja pitää työympäristö siistinä ja

järjestyksessä.

3.2.6 HIENOMEKANIIKKA, 20 OV


Opiskelijan on osattava valmistaa hienomekaanisten laitteiden pieniä jatarkkuutta vaativia osia erilaisista materiaaleista ja käyttää valmistuk-sessa tarkoituksenmukaisia sorveja, jyrsinkoneita, porakoneita ja hioma-koneita. Hänen on osattava sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisiaulko- ja sisäpuolisia työstettäviä pintoja, ja hänen on osattava jyrsiä taso-pintoja. Hänen on osattava käyttää erilaisia käsi-, pöytä- ja pylväspora-koneita ja osattava kalvainten käyttö. Hänen on osattava tehdä erilaisiavalmistukseen ja osien viimeistelyyn liittyviä hiontatöitä. Opiskelijanon tunnettava eri metallien ja muovien ominaisuuksia niin, että hän osaatehdä materiaalien perusvalinnat käyttökohteen mukaan ja osaa ottaamateriaalien erikoisominaisuudet huomioon työstössä. Opiskelijan onosattava ohutlevyjen leikkaus-, taivutus- ja muotoilumenetelmät, ja hä-nen on osattava valmistaa hienomekaanisten laitteiden pieniä ja tark-kuutta vaativia levyosia eri materiaaleista. Opiskelijan on osattava NC-työstökoneiden käytön ja ohjelmoinnin perusteet. Hänen on osattavatietokonepohjaisen suunnittelun perusteet ja kyettävä tekemään kone-kaiverruksia tietokoneavusteisesti. Opiskelijan on osattava hienomekaa-nisten osien liitos- ja liittämistekniikoita, kuten ruuvi- ja niittiliitokset,juottaminen ja liimaaminen sekä osien kokoonpano.


pienosien valmistus ja kokoonpano.


77

Opiskelijan on osattava purkaa ja panna kokoon pieniä laitteistoja nii-den edellyttämien puhtaus- ja siisteysvaatimusten mukaisesti. Hänenon osattava työskennellä tavanomaisten työkalujen lisäksi myös pienil-lä ja erikoistyökaluilla sekä kyettävä tarvittaessa valmistamaan yksin-kertaisia aputyökaluja myös itse. Hänen on tiedettävä hienomekaniikkaanliittyvät tarkkuusvaatimukset ja osattava toimia alalla käytössä olevienlaatujärjestelmien mukaisesti.


tarkkuustyöskentely pienillä ja erikoistyökaluilla.

Opiskelijan on tunnettava erilaisten hienomekaaniseen voimansiirtoonliittyvien kytkimien, jarrujen, vaimentimien ja pyörivän liikkeen koneen-elimien rakenteita ja toimintaa niin, että hän osaa purkaa ja panna ko-koon niitä sekä arvioida niiden kuluneisuutta, paikantaa toimintahäi-riöiden syitä ja tunnistaa vaurioituneita osia. Hänen on osattava purkaaja asentaa hienomekaniikkaan liittyviä laakerointeja, akseli- ja napa-liitoksia, hihna- ja ketjukäyttöjä sekä vaihteistoja.


hienomekaniikkaan liittyvien koneiden ja laitteiden toiminnan ja

rakenteiden tuntemus ja kokonaisuuksien purkaminen ja kokoonpano.

Opiskelijan on osattava käyttää tavallisimpia pienosien pesulaitteita ja-koneita. Hänen on osattava käsitellä ja käyttää pesuaineita käyttö-turvallisuustiedotteiden mukaisesti ja huolehtia likaantuneiden pesu-aineiden asianmukaisesta jatkokäsittelystä. Tarvittaessa hänen on käy-tettävä henkilökohtaisia suojaimia. Pesun jälkeen hänen on osattava suo-jata pestyt osat kokoonpanoa edeltäväksi varastointiajaksi.


osien pesu ja varastoinnin aikainen suojaus.

Opiskelijan on osattava sähkötekniikan ja elektroniikan perusteita niin,että hän osaa purkaa ja koota hienomekaniikkaan liittyviä sähkökojeitaja mittareita. Hänen on osattava lukea kytkentäkaavioita ja niiden pe-rusteella purkaa ja asentaa sähköisiä ohjauspiirejä. Opiskelijan on osat-tava käyttää analogisia ja digitaalisia yleismittareita ja oskilloskooppia.Hänen on osattava mittaamalla todeta erilaisten komponenttien, kutenvastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa-ja vaihtosähköpiirin toimintaan. Hänen on tunnettava sähköisen ohja-uksen laitetekniikkaa ja osattava tunnistaa komponentteja niin, että osaatehdä ohjausjärjestelmien vianetsintää ja löytää vikaantuneen kompo-


78

nentin. Opiskelijan on osattava mittareiden ja optisten kojeiden toimin-nan mekaniikkaa ja fysikaalisia perusteita niin, että hän ymmärtää nii-den toimintaperiaatteet ja osaa kalibroida ja huoltaa niitä. Hänen ontunnettava hienomekaanisissa laitteissa käytettävien antureiden toiminta-periaatteita ja osattava asentaa ja liittää niitä laitteistoihin. Opiskelijanon tiedettävä suojamaadoituksen, suojaerotuksen, suojaeristyksen jasuojajännitteen merkitys ja hänen on osattava varmistua niiden toimi-vuudesta. Hänen on osattava varmistaa työkohteen jännitteettömyys.


sähkötekniikka ja sähköteknisten laitteiden ja ohjauspiirien korjaus.

Opiskelijan on tunnettava pneumatiikkajärjestelmän toimintojen ohjauk-sessa ja seurannassa käytettävät venttiilit, kytkimet, anturit ja merkki-valot, niiden toimintaperiaatteet ja tyypilliset käyttökohteet sekä osat-tava asentaa ne kytkentäkaavioiden mukaan järjestelmään. Hänen onosattava tehdä paineilmajärjestelmien liitännät ja toimintojen säädöt sekäkoeajon ja siinä mahdollisesti ilmitulleiden vuotokohtien korjaukset.Hänen on osattava tehdä pneumatiikkajärjestelmien suodattimien vaih-dot ja muut huoltotoimet.

▲ Keskeinen sisältö onpaineilmajärjestelmien ja ohjauspiirien asennukset.

Opiskelijan on osattava tehdä tuotteiden valmistukseen liittyviä tarkis-tus- ja laadunvarmistusmittauksia sekä yleisimpiä mekaanisia testaus-menetelmiä, kuten vesitiiviyden, tärinän ja lämmönkeston testauksia.


laadunvarmistusmittaukset ja testaukset.

Opiskelijan on osattava tehdä hienomekaniikkaan kuuluvia työkoko-naisuuksia itsenäisesti piirustusten ja työohjeiden mukaan. Hänen osat-tava toimia joutuisasti ja suunnitelmallisesti työnsä vaiheistaen, muttakyettävä tarvittaessa myös muuttamaan sitä. Hänen on kyettävä arvioi-maan omaa työtään työn kuluessa ja työsuorituksen jälkeen, muutta-maan toimintatapojaan niin, että samat virheet eivät toistu ja analysoi-maan työvaiheita ja niitä asioita, jotka olisi voinut tehdä toisin. Opiske-lijan on osattava tehdä työtä laatuvaatimusten mukaisesti ja hänen onosattava ottaa huomioon työn joutuisuus ja kokonaistaloudellisuus va-lintoja tehdessään. Hänen on huolehdittava kaikissa työvaiheissa työ-turvallisuudesta, käyttää tarvittaessa henkilökohtaisia suojaimia ja pi-dettävä työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä. Hänen on osattava suo-


79

rittaa tarvittavat ympäristön suojeluun ja jätehuoltoon liittyvät toimen-piteet.


työturvallisuus, kappaleiden nostot, koneiden huollot sekä työpaikan

siisteys ja järjestys sekä jätteiden käsittely.


Opiskelijan on• osattava erilaisten porakoneiden käyttö• osattava sorvin käyttö ja lieriöpintojen sorvaus• osattava erilaisten hiomakoneiden käyttö kappaleiden viimeistelyssä• osattava NC-koneiden käytön ja ohjelmoinnin perusteet niin, että

osaa tehdä yksinkertaisia töitä, kuten esimerkiksi konekaiverruksia• osattava purkaa ja panna kokoon yksinkertaisia laitteita• osattava juottamisen ja teknisen liimaamisen perusteet• osattava suorittaa kappaleiden pesuja ja varastosuojauksia• osattava yksinkertaisten sähköisten ja pneumaattisten ohjauspiirien

asennus ohjeiden ja kaaviokuvien mukaan• huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta ja laitteiden

jännitteettömyydestä.

3.2.7 MANUAALIKONEISTUS, 10 OV


Opiskelijan on osattava tehdä tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativiakoneistustyökokonaisuuksia, joissa on tarkkoja sovitteita. Hänen onsuoriuduttava koneistustehtävistä niin joutuisasti kuin työelämä edellyt-tää uudelta työntekijältä. Hänen on suoriuduttava koneistustehtävistäitsenäisesti työpiirustuksista lukien ja yleistoleranssiltaan hienojenmitta-, muoto- ja sijaintitoleranssien mukaisesti. Hänen on osattava las-kea työstöarvot ja laatia työsuunnitelmat niin, että vaaditut pinnanlaatu-vaatimukset ja mitta-, muoto- ja sijaintitoleranssit toteutuvat. Hänen onkyettävä arvioimaan epäonnistumisen syitä, jos vaadittavia mitta-, muo-toja sijaintitoleransseja ei saavuteta, ja hänen on osattava muuttaa työ-suoritustaan niin, että vaaditut toleranssit saavutetaan.


tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativan koneistustyökokonaisuudenhallinta.


80

Opiskelijan on osattava sorvata hyvää pinnanlaatua vaativia ja yleis-toleranssivaatimuksiltaan hienoja kappaleita, joissa on monimuotoisiaulko- ja sisäpuolisia työstettäviä pintoja ja kierteitä. Hänen on tiedettä-vä vasta- ja myötäjyrsinnän työstövoimien vaikutussuunnat ja osattavavalita kummallekin jyrsintätavalle oikeat työstöarvot sekä suorittaatyöstettävän kappaleen kiinnitys niin, että vaadittu pinnanlaatu sekämuoto- ja sijaintitoleranssit toteutuvat. Opiskelijan on osattava tehdätarkkoja hiontakoneistuksia. Hänen on osattava kiinnittää kappale niin,että hionnan aikana ei synny pinnanlaatu- ja toleranssivaatimuksiin pää-semistä vaikeuttavaa värinää.

▲ Keskeinen sisältö onsorvaus, jyrsintä ja hionta hyvään pinnanlaatuun ja tarkkojen

toleranssivaatimusten mukaisesti.

Opiskelijan on osattava käyttää tarkkojen mittatoleranssien sekä muo-toja sijaintitoleranssien mittauksessa käytettäviä mittalaitteita ja tulk-keja tarkoituksen mukaisesti. Hänen on osattava tarkistaa mittalaitteennäytön oikeellisuus ja kalibroida mittalaite tarvittaessa. Hänen on osat-tava ottaa huomioon mittauslämpötilan vaikutukset ja tunnistettava ti-lanteet, jolloin mittalaite vaatii huoltoa. Hänen on osattava dokumentoidamittaukset laatujärjestelmien mukaisesti.


konepajatekniset mittaukset.


Opiskelijan on• osattava käyttää sorvia, jyrsinkonetta ja erilaisia hiomakoneita niin,

että työstettävä pinta on hyvää pinnanlaatua• osattava sorvata ulko- ja sisäpuolisia lieriöpintoja ja kierteitä yleis-

toleranssiasteeseen hieno• osattava jyrsiä tasopintoja mitoiltaan yleistoleranssiasteeseen hieno• osattava tehdä hiontakoneistuksia yleistoleranssiasteeseen hieno• suoriuduttava työtehtävistä enintään kaksi kertaa normaalia työpai-

koilla edellytettävää suoritusaikaa pidemmässä ajassa• työskenneltävä kaikissa työvaiheissa niin huolellisesti, että työstö-

koneen särkymisvaaraa ei esiinny• huolehdittava työpaikan siisteydestä ja jätteiden tarkoituksenmukai-

sesta keräilystä.


81

3.2.8 NC-KONEISTUS, 10 OV


Opiskelijan on osattava tehdä NC-työstökoneella työohjeista ja -piirus-tuksista ohjelmoiden monimuotoisia osia, jotka täyttävät annetut laatu-vaatimukset sekä mittatoleranssien että pintakarkeuden suhteen. Hänenon osattava suunnitella oikea koneistusjärjestys ottaen huomioon oikeatetenemistavat ja kiinnitykset sekä pehmeiden leukojen käyttö. Opiske-lijan on hallittava terien asetukset ja osattava tehdä tarpeelliset kom-pensoinnit työkalurekisterissä. Hänen on osattava tehdä oikeat terä- jatyöstöarvovalinnat ottaen huomioon eri tuotteiden materiaalit. Opiske-lijan on osattava tulkita oikein vieraskielisiä vikailmoituksia ja tehdäkorjaukset ohjelmoinnin ja valmistuksen yhteydessä.


NC-koneistus.

Hänen on osattava itsenäisesti tehdä NC-ohjelmia piirustuksen mukai-sesti. Hänen on tiedettävä parametriohjelmoinnin perusteet ja osattavaratkaista ohjelmoinnissa esiin tulevat matemaattiset ongelmat. Hänenon osattava lukea valmista ohjelmaa ja tulkita sitä sekä tehdä tarpeellisetkorjaukset siihen.


NC-ohjelmointi.

Opiskelijan on osattava tehdä yksinkertaisia piirustuksia CAD-ohjel-man avulla ja tehdä työstöratoja CAM-ohjelman avulla ja valmiita pii-rustuksia hyväksi käyttäen. Hänen on osattava siirtää valmiis NC-oh-jelma tietokoneelta NC-työstökoneeseen.


CAD/CAM-tekniikka.

Opiskelijan tulee osata kaikissa työvaiheissa huolehtia työturvallisuu-desta. Hänen on osattava suorittaa NC-koneiden päivittäis- ja käyttö-huoltotoimenpiteet. Opiskelijan on tunnettava lastujen ja muiden jään-nösaineiden oikeat käsittelytavat ja pystyttävä pitämään työpaikkansasiistinä ja järjestyksessä sekä huolehtimaan jätteiden käsittelystä.

▲ Keskeinen sisältö ontyöturvallisuus, koneiden huollot, työpaikan siisteys ja järjestys sekä

jätteiden käsittely.


82


Opiskelijan on:• osattava tehdä NC- koneilla yksinkertaisia osia• osattava tehdä yksinkertaisia, toimivia NC-ohjelmia• huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta• työskenneltävä kaikissa työvaiheissa niin huolellisesti, että työstö-

koneen särkymisvaaraa ei esiinny• huolehdittava työpaikan siisteydestä ja jätteiden tarkoituksenmukai-

sesta keräilystä.

3.2.9 JOUSTAVAT VALMISTUSJÄRJESTELMÄT, 10 OV


Opiskelijan on osattava itsenäisesti käyttää ja huoltaa rajoitetusti mie-hitettyyn tuotantoon pystyvää, joustavaa valmistusjärjestelmää tai -yk-sikköä. Hänen on osattava järjestelmän ylläpidon perustehtävät: kappa-leen panostus ja purkutehtävät, työkalujärjestelmän ja työkalujen kun-nostus ja kompensointitehtävät sekä järjestelmän ohjelmointi ja ohjel-mien hallinta.


järjestelmän itsenäinen käyttö.

Opiskelijan on osattava järjestelmän päivittäiset ja viikoittaiset huolto-toimenpiteet. Hänen on ymmärrettävä käytettävyyden ja käyttösuhteenmerkitys ja pystyttävä huomioimaan ne työjärjestyksen laadinnassa.Hänen on saatava järjestelmä toipumaan tavanomaisista vikatilanteistaja tarvittaessa osattava poistaa niitä aiheuttaneet syyt.


järjestelmän toiminnan ylläpito.

Opiskelijan on osattava NC-ohjelmoinnin perusteet. Opiskelijan on osat-tava suorittaa tarkistusmittauksia ja pystyttävä tulosten perusteella itse-näisesti korjaamaan työstöohjelmia.


NC-ohjelmointi.


83

Opiskelijan on osattava tehdä yksinkertaisia piirustuksia CAD-ohjel-man avulla ja tehdä työstöratoja CAM-ohjelman avulla. Hänen on osat-tava siirtää valmiit NC-ohjelmat tietokoneelta NC-koneeseen ja osatta-va ajaa testiajo turvallisesti.


CAD/CAM-toiminnot.

Opiskelijalla on oltava perustiedot FM-järjestelmien rakennevaihto-ehdoista sekä teollisuusroboteista. Hänen on ymmärrettävä järjestelmi-en ohjausperiaatteet sekä eri automaatiolaitteiden keskinäinen kommu-nikointi lähtö- ja tulopiirien tasolla. Hänen on tunnettava yleisimmätautomaatiojärjestelmissä käytettävät anturointiratkaisut ja osattava tun-nistaa vialliset anturit sekä tarvittaessa vaihtaa ne uusiin.


FM-järjestelmien rakenteen ja niissä käytettävien koneiden ja laitteidentoiminnan ymmärtäminen.

Opiskelijan on osattava kaikissa työvaiheissa huolehtia työturvalli-suudesta. Hänen on tunnettava automaattisen laitteen käyttöön liittyvätvaarat sekä koneturvallisuusmääräyksissä vaaditut suojalaitteet.


työturvallisuus.


Opiskelijan on• osattava järjestelmän ylläpidon perustehtävät• osattava järjestelmän päivittäiset ja viikoittaiset perushuoltotoimen-

piteet• saatava järjestelmä toimimaan tavanomaisimmista vikatilanteista• osattava siirtää valmiit NC -ohjelmat tietokoneelta NC -koneeseen

ja osattava ajaa testiajo turvallisesti• huolehdittava kaikissa tilanteissa työturvallisuudesta• toimittava niin huolellisesti, että järjestelmän vaurioitumisvaaraa ei

ole.


84

3.2.10 LEVY- JA TERÄSRAKENNETYÖT, 10 OV


Opiskelijan on osattava tehdä itsenäisesti työohjeista ja piirustuksistalevy- ja teräsrakennetyökokonaisuuksia. Hänen on osattava suunnitellalevy- ja teräsrakennetöiden oikea kokoonpanojärjestys ottaen huomioonoikeat etenemistavat, tarvittavat tuennat ja kiinnitykset. Hänen on osatta-va käyttää ohjaimia ja kiinnitysvälineitä sekä ottaa huomioon esiasette-lussa ja kiinnityksessä asento ja rakennemitat. Opiskelijan on osattavasilloittaa rakenneosat niin, että riittävä rakennelujuus saavutetaan. Hä-nen on osattava suorittaa tarkistusmittaukset ja varmistaa, että kootturakenne vastaa piirustuksissa annettuja mitta- ja muotovaatimuksia.Opiskelijan on pystyttävä työpiirustusten merkinnöistä selvittämäänhitsattavien teräsrakenneliitoksien viisteitystarpeet ja suorittamaanviisteitykset. Hänen on tunnettava teräsrakennetöiden hitsausliitoksissakäytettävät railotyypit ja osattava valmistaa railot hiomalla, polttoleik-kaamalla ja railonvalmistuskoneilla. Opiskelijan on osattava tehdä levy-ja teräsrakennetöiden kokoonpanohitsauksia ja ruuviliitoksin koottavienteräsrakenteiden kokoonpanotöitä. Hänen on osattava turvallisesti käyt-tää teräsrakenteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä nos-to-, kiinnitys- ja apulaitteita.


hitsaus ja levy- ja teräsrakenteiden kokoonpano.

Opiskelijan on osattava paksujen levyjen ja muototerästen käsivarainenja koneellinen polttoleikkaus sekä paksujen levyjen leikkaaminensuuntaisleikkureilla, pyöristäminen pyöristyskoneilla ja särmääminensärmäyspuristimilla. Hänen on osattava suorittaa muototerästen katkai-sutyöt sahaamalla, kulmahiomakoneella ja muototeräsleikkureilla sekäteräsprofiilien pyöristyksiä. Opiskelijan on osattava tehdä teräsraken-teiden muotoilu-, taivutus- ja oikaisutöitä hydraulisilla puristimilla jataivutusvalssaimilla. Hänen on osattava suorittaa teräsprofiilien taivutus-tehtäviä kuumataivuttamalla muototukia ja jikejä käyttäen. Opiskelijanon tunnettava kylmä- ja kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutuk-set työkappaleeseen, ja hänen on osattava suorittaa oikaisutyöt tarkoi-tuksenmukaisia työmentelmiä käyttäen.


paksujen levyjen ja muototerästen leikkaaminen sekä paksujen levyjen,

muototerästen ja teräsrakenteiden oikaisu ja muotoilu.


85

Opiskelijan tulee osata kaikissa työvaiheissa huolehtia työturvallisuu-desta ja henkilökohtaisista suojavarusteistaan. Hänen on osattava tehdäraskaiden kappaleiden ja suurien levyjen ja muototeräksien nostoja jasiirtoja turvallisesti. Opiskelijan on osattava suorittaa tavanomaistenlevytyökoneiden päivittäis- ja käyttöhuoltotoimenpiteet. Opiskelijan onhuolehdittava teräsrakennetöiden jäännöspalojen ja -aineiden tarkoituk-senmukaisesta käsittelystä ja työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä.


työturvallisuus, kappaleiden nostot, koneiden huollot, työpaikan siisteys

ja järjestys.


Opiskelijan on• osattava tehdä paksulevy- ja muototerästöiden perustyömenetelmät• osattava paksulevy- ja teräsrakennetöiden kokoonpanohitsauksen pe-

rusteet• osattava paksulevyjen ja muototerästen katkaisu-, muotoilu- ja

oikaisutöiden• suoritustekniikat• osattava tehdä raskaiden taakkojen nostoja ja siirtoja turvallisesti• huolehdittava työturvallisuudesta kaikissa työvaiheissa.

3.2.11 OHUTLEVYTYÖT, 10 OV


Opiskelijan on osattava tehdä työohjeista ja piirustuksista ohutlevytyö-kokonaisuuksia. Hänen osattava suunnitella ohutlevyrakenteen oikeakokoonpanojärjestys ottaen huomioon oikeat etenemistavat, tarvittavattuennat ja kiinnitykset. Hänen on osattava käyttää ohjaimia ja kiinnitys-välineitä sekä suorittaa tarkistusmittaukset ennen kokoonpanohitsausta.Opiskelijan on osattava hitsata ohutlevyrakenteiden kokoonpanohitsauk-sia. Hänen on osattava tehdä vetokaraniittauksia sekä puristus- ja leik-kauslukittuvia liitoksia.


ohutlevyrakenteiden kokoonpanotyöt.

Opiskelijan on tunnettava levitysopin mittausopilliset peruskäsitteet japiirtämistekniset ratkaisut ja osattava yhdensuuntais-, säde- ja kolmio-


86

menetelmä sekä niiden soveltaminen tavanomaisissa levitystehtävissä.Hänen on osattava suorittaa katkaistun kartion, T-haaraputken ja polvi-putken levitys käsityömenetelmin tai piirustuksissa annettuja levitys-mittoja käyttäen sekä osattava piirrottaa ne levylle. Opiskelijan on osat-tava levytöissä käytettävät piirrotusmenetelmät ja merkintätavat, ja hä-nen on osattava käyttää piirrotusvälineitä tarkoituksenmukaisesti. Hä-nen on osattava soveltaa geometriaa niin, että osaa reikäjakojen piirro-tuksen, ristiinmittauksen ja kohtisuoruuden tarkistuksen.


levitystyöt ja piirrottaminen.

Opiskelijan on osattava leikata monimuotoisia kappaleita kuvioleikku-reilla ja nakertajilla. Hänen on tiedettävä pääpiirteittäin niiden toimin-taperiaatteet ja käyttökohteet ja osattava valita kuhunkin työhön tarkoi-tuksen mukainen leikkuri tai nakertaja ottaen huomioon levyn paksuusja työkohteen asettamat vaatimukset. Hänen on osattava tehdä leikku-reiden ja nakertajien käyttöhuoltoja sekä säätää terät ja terävälykset lei-kattavan materiaalin mukaan.


leikkaaminen kuvioleikkureilla ja nakertajilla.

Opiskelijan on tunnettava vastushitsauksen toimintaperiaate, sen soveltu-vuus eri materiaaleille ja levynpaksuuksille sekä vastushitsauksessa käy-tettävien koneiden ja laitteiden soveltuvuus eri hitsauskohteisiin niin, ettähän osaa valita oikean laitteiston ja säätää siihen oikeat hitsausarvot ai-neen, ainepaksuuden ja levyn pinnoitteen mukaan. Hänen tulee osata ase-tetut laatuvaatimukset täyttäviä vastushitsauksia pistehitsausprosessilla.


pistehitsaus.

Opiskelijan on tunnettava ohutlevyjen vaottamisen käyttötarkoituksetja osattava vaottaa. Hänen tulee osata valita soveltuvat kehrät ja tehdäniiden asennukset ja säädöt. Hänen on osattava käyttää ympyröidenvaotuksessa keskiöintilaitetta.


ohutlevyjen vaottaminen.

Opiskelijan on tunnettava ohutlevyjen saumaustyypit ja saumausmene-telmät niin, että hän pystyy valitsemaan työkohteeseen soveltuvan


87

saumatyypin ja saumaustyövälineet. Hänen on osattava määrittääsaumausmenetelmän ja saumatyypin vaatimat saumavarat sekä pystyt-tävä suorittamaan tarvittavat mittaukset ja piirrotukset. Hänen on osat-tava suorittaa saumojen yhtymäkohtien ohennukset, tarvittavat taivu-tukset ja sauman kiinnilyönti niin, että saumasta tulee tiivis ja ulkonäöl-tään laatuvaatimukset täyttävä.


saumaaminen.

Opiskelijan on tunnettava ohutlevyrakenteiden oikaisumenetelmät jaosattava valita työkohteeseen soveltuva menetelmä. Hänen on osattavakylmäoikaisun oikeat suoritusperiaatteet ja osattava vasartamalla oikaistalevyjä. Hänen on osattava käyttää hydraulisia puristimia terästankojenoikaisussa. Hänen on tunnettava kuumaoikaisun suoritusperiaatteet javaikutukset työkappaleeseen ja osattava suorittaa kuumaoikaisuja tar-koituksenmukaisilla työmenetelmillä.


levyjen ja levyrakenteiden oikaisu.

Opiskelijan tulee osata kaikissa työvaiheissa huolehtia työturvallisuudestaja henkilökohtaisista suojavarusteistaan. Hänen on osattava käyttää oi-kein ja turvallisesti nostolaitteita ja levytarraimia levyjen siirroissa, käsit-telyissä ja kannatuksessa. Hänen on osattava suorittaa tavanomaisten levy-työkoneiden päivittäis- ja käyttöhuoltotoimenpiteet. Opiskelijan on tunnet-tava levytöiden jäännöspalojen ja muiden jäännösaineiden oikeat käsittely-tavat ja pystyttävä pitämään työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä.


työturvallisuus, kappaleiden nostot, koneiden huollot sekä työpaikan

siisteys ja järjestys.


Opiskelijan on• osattava leikata ohutlevyjä piirrotusten mukaan• osattava ohutlevyjen muotoilun perustyömenetelmät• osattava tehdä yksinkertaisia levityksiä• osattava hitsata ohutlevyrakenteita• osattava niittiliitosten teko• osattava pistehitsaus työmenetelmänä• huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta.


88

3.2.12 HITSAUS, 10 OV


Opiskelijan on pystyttävä suorittamaan seuraavat hitsauskokeet niin,että hitsien laatutaso täyttää silmämääräisessä tarkastuksessa standardinSFS-EN 25817 hitsiluokan B vaatimukset.

1. EWF:n (European Welding Federation) määrittelemät pienahitsaus-kokeet hitsausasennoissa PA (jalkohitsaus), PB (alapienahitsaus), PF(pystyhitsaus ylöspäin) ja PD (yläpienahitsaus) seostamattomallateräksellä (W01) kahdella hitsausprosessilla, joista toinen on• MAG-hitsaus umpilangalla (135)ja toiseksi voi valita jonkin seuraavista:• puikkohitsaus (111)• MAG-täytelankahitsaus (136)• TIG-hitsaus (141).

2. Levyhitsauskoe asennossa PF (pystyhitsaus ylöspäin) seostamat-tomalla teräksellä (W01), jollain edellä mainitulla hitsausprosessilla.Juuren saa avata tarvittaessa.

Hitsauskokeet on suoritettava standardin SFS-EN 287-1 periaatteitanoudattaen. Opiskelija-arviointiin riittää hitsien silmämääräinen tarkas-tus standardin SFS-EN 25817 mukaan.

▲ Keskeinen sisältö onmainittuihin kokeisiin valmentava EWF:n periaatteiden mukainen

hitsauskoulutus.


Opiskelijan on suoritettava hitsauskokeet niin, että hitsiluokka on vä-hintään D standardin SFS-EN 25817 mukaan sekä levyhitsauskokeessaettä pienahitsauskokeissa PB (alapienahitsaus) ja PF (pystyhitsaus ylös-päin).


89

3.2.13 LEVY- JA HITSAUSALAN NC-TEKNIIKKA, 10 OV


Opiskelijan on osattava tehdä työohjeiden ja piirustusten mukaan mo-nimuotoisia levyosia jollakin NC-ohjatulla levyntyöstökoneella (poltto-leikkauskone, plasmaleikkauskone, levyntyöstökeskus tai robotti) niin,että ne täyttävät annetut laatuvaatimukset ja mittatoleranssit. Opiskeli-jan on osattava tulkita vieraskielisiä vikailmoituksia ja tehdä tarvittavatkorjaukset ohjelmoinnin ja valmistuksen yhteydessä.

▲ Keskeinen sisältö onNC–työstö.

Opiskelijan on osattava tehdä levyosien leikkaukseen ja hitsaukseen liit-tyviä NC-ohjelmia piirustusten mukaisesti. Hänen on tiedettävä para-metriohjelmoinnin perusteet ja osattava ratkaista ohjelmoinnissa esiintulevat matemaattiset ongelmat. Hänen on osattava lukea valmista oh-jelmaa ja tulkita sitä sekä tehdä siihen tarpeelliset korjaukset.


NC-ohjelmointi.

Opiskelijan on osattava valita ja vaihtaa NC-koneen suuttimet/pistimetmateriaalin ja ainepaksuuden mukaan. Hänen on osattava työkalujenasetukset ja muiden työstössä tarvittavien parametrien säädöt.


työkalujen valinta ja parametrien säädöt.

Opiskelijan on osattava tehdä yksinkertaisia piirustuksia jonkin CAD-ohjelman avulla ja tehdä työstöratoja CAM-ohjelman avulla valmiitapiirustuksia hyväksi käyttäen. Hänen on osattava siirtää valmis ohjelmaNC-työstökoneeseen.


CAD/CAM-tekniikka.

Opiskelijan on osattava suorittaa levyjen/kappaleiden nostot ja sijoittelutoikeita ja turvallisia työmenetelmiä käyttäen. Hänen on osattava laatialevynkäyttösuunnitelma ja toteuttaa sitä työssään.


levyjen/kappaleiden nostot ja levynkäyttösuunnitelma.


90

Opiskelijan tulee osata kaikissa työvaiheissa huolehtia työturvallisuu-desta. Hänen on osattava suorittaa NC-koneen päivittäiset huoltotoi-menpiteet. Opiskelijan on poistettava jätelevymateriaali ja kerättävä jäte-levyt niille varattuihin paikkoihin huolehdittava työpaikan siisteydestäja järjestyksestä. Hänen on osattava suorittaa levyosien jälkikäsittelytyöstön jälkeen.


työturvallisuus, koneen huollot, työpaikan siisteys ja järjestys sekä

jätemateriaaleista huolehtiminen.


Opiskelijan on• osattava tehdä NC-koneella yksinkertaisia levyosia• osattava tehdä yksinkertaisia toimivia NC-ohjelmia• toimittava niin huolellisesti, että koneen vaurioitumismahdollisuuksia

ei esiinny• huolehdittava kaikissa tilanteissa työturvallisuudesta• huolehdittava jätteiden keräilystä sekä työpaikan ja koneen siistey-

destä.

3.2.14 RAKENNUSPELTISEPÄNTYÖT, 10 OV


Opiskelijan on osattava lukea ohutlevyrakenteiden työpiirustuksia sekärakennuspiirustusten julkisivujen, kattojen ja erilaisten peltirakenteidenkokoonpanopiirustuksia. Hänen on osattava tehdä tavanomaisia raken-nuspeltisepäntöiden työkokonaisuuksia työpiirustusten ja rakennusseli-tysten mukaan.


piirustusten lukutaito ja rakennuspeltisepäntöiden tekeminen.

Opiskelijan on osattava profiilipeltien asennustavat erilaisille alusta-rakenteille. Hänen on osattava käyttää eri profiilipeltityypeille sopiviatiivisteitä ja kiinnitystarvikkeita. Hänen on osattava työstää muotolevyjäannettujen ohjeiden mukaisesti. Hänen on osattava asentaa profiilipellitsekä pysty- että vaakasuuntaisesti. Opiskelijan on osattava tavallistenrunkokasettien asennus-, tiivistys- ja kiinnitystyöt. Hänen on osattavaasentaa erityyppisiä pintakasetteja käyttäen kullekin kasettityypille so-


91

pivia tiivisteitä ja kiinnikkeitä sekä tarkoituksenmukaisia asennus-työkaluja. Hänen on osattava listoittaa kasettiseinien aukkoja, ovia jaikkunoita.


profiilipeltien sekä runko- ja pintakasettien asentaminen.

Opiskelijan on tiedettävä tavallisimmat orsityypit ja niiden kiinnittämis-tavat sekä betoni- että teräsrunkoon, ja hänen on osattava asentaa runko-rakenteet ja orret. Hänen on osattava huolehtia siitä, että rakenteisiinjää riittävät tuuletusaukot. Opiskelijan on osattava asentaa sekä kovatettä pehmeät villat ja tuulensuojalevyt orsi- ja kasettiseiniin.


runkorakenteiden, villojen ja tuulensuojalevyjen asentaminen.

Opiskelijan on osattava valmistaa ja asentaa erilaisia suojapellityksiäsekä kerros- ja koristelistoja. Hänen on osattava asentaa erilaisia valmis-osia katoille ja seiniin. Opiskelijan on osattava valmistaa ja asentaa eri-laisia ohutlevyrakenteita, kuten sadevesikouruja ja syöksytorvia. Hä-nen on osattava asentaa palo- ja kattotikkaita, lumiesteitä ja kattosiltoja.

Opiskelijan on tiedettävä eri metallien lämpölaajenemisominaisuudet,ja hänen on osattava asentaa valmistamansa ja valmisosat siten, ettälämpöliikkeet eivät aiheuta vaurioita rakenneosiin. Hänen on tiedettäväeri materiaalien välisen sähkökemiallisen korroosion vaara ja osattavakäyttää tälle vähemmän alttiita materiaalipareja ja tehdä tarvittaessa tar-koituksenmukaiset pintakäsittely- ja eristystyöt.


erilaisten valmisosien asentaminen katolle ja seiniin sekä

suojapellitysten ja muiden ohutlevyrakenteiden valmistaminen ja

asentaminen.

Opiskelijan on osattava työskennellä turvallisuusmääräysten mukaisestirakennustelineiltä, riipputelineiltä ja henkilönostimista, ja hänen on osat-tava asentaa riipputelineet ja käyttää tavallista henkilönostinta. Hänenon osattava huolehtia työturvallisuudesta myös lyhytaikaisissa katto- jamuissa peltitöissä käyttäen turvavaljaita ja -köysiä. Hänen on osattavatäyttää riipputelineiden ja siirrettävien telineiden käyttöönottotarkastus-pöytäkirjat.

▲ Keskeinen sisältö ontyöskentely telineiltä työturvallisuusmääräysten mukaisesti.


92


Opiskelijan on• osattava lukea rakennuspiirustuksia ja rakenteiden työpiirustuksia• osattava tavallisimpien käsityövälineiden käyttö• osattava rakennuspeltisepäntöiden keskeisimmät työmenetelmät• osattava profiilipeltien sekä runko- ja pintakasettien asennuksen työ-

menetelmät• osattava valmisosien asentamisen työmenetelmät• osattava työskennellä telineiltä työturvallisuusmääräysten mukaisesti• huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta.

3.2.15 VARUSTELUHITSAUS, 10 OV


Opiskelijan on osattava standardin SFS-EN 25817 määrittelyt hitsauk-selle asetettuihin laatuvaatimuksiin hitsiluokissa B, C ja D siten, ettähän pystyy työtehtävissään omaa ammattitaitoaan arvioiden selvittä-mään, millaisiin hitsaustehtäviin sen hetkinen hitsaustaito riittää. Hänenon myös pystyttävä silmämääräisesti ja mittaamalla arvioimaan, täyt-tävätkö hitsatut hitsit niille asetetut laatuvaatimukset.


hitsaustyölle asetettujen laatuvaatimusten tuntemus.

Opiskelijan on osattava valmistaa varusteluhitsaustehtävissä tarvittaviarailoja, ja hänen on tiedettävä hitsauksessa käytettävät liitosmuodot,niiden tyypilliset käyttökohteet ja hitsausliitoksissa käytettävät railo-muodot. Hänen on osattava tulkita piirustuksissa esitetyt hitsausmer-kinnät ja osattava varusteluhitsauksia suorittaessaan ottaa huomioonniissä esitetyt vaatimukset.


hitsausliitosten ja -railojen tuntemus sekä hitsausmerkintöjen lukutaito.

Opiskelijalla on oltava perustiedot koneenrakennuksessa yleisesti käy-tettävien metallien hitsattavuudesta, ja hänen on tiedettävä tai osattavaselvittää, voidaanko työn kohteena olevia materiaaleja hitsata sekä onkohitsauksessa käytettävä erityistoimenpiteitä.


93


materiaalien hitsattavuuden tuntemus.

Opiskelijan on tunnettava kuumentamisen ja jäähtymisen vaikutuksethitsattavan työkappaleen mitta- ja muodonmuutoksiin, aineen rakentee-seen ja muodostuviin jännityksiin sekä osattava ottaa huomioon hit-sauksen aiheuttamat muutokset rakenteen mittoihin ja osien loppuasen-toon yhteen hitsattavien osien esiasettelussa. Hänellä on oltava perus-tiedot hitsausjärjestyksen ja hitsaussuunnan vaikutuksista mitta- ja muo-donmuutoksiin ja muodostuviin jännityksiin, ja hänen on osattava ottaane huomioon hitsaustehtävissään. Hänen on tunnettava myös molem-min puolin suoritetun tai vuorottaisen hitsauksen edut ja osattava hyö-dyntää niitä soveltuvissa kohteissa.


jännitysten ja muodonmuutosten huomioon ottaminen

hitsaustehtävissä.

Opiskelijan on osattava varusteluhitsauksia suorittaessaan ottaa huomi-oon työkappaleen ohjaus-, asemointi- ja kiinnitystarpeet sekä käyttääoikein työhön soveltuvia kiinnityslaitteita. Hitsaustyön esivalmistelussahänen on osattava ottaa huomioon työkappaleen oikea maadoitustapa,hitsausrajoitukset, roiskehaitat ja työympäristön suojaustarpeet.


työkappaleiden kiinnitys ja hitsaustyön esivalmistelu.

Opiskelijan on varusteluhitsaustöitä esivalmistellessaan oltava tietoi-nen työympäristön soveltuvuudesta tulitöiden suorittamiseen sekä osat-tava ottaa huomioon ja suorittaa kaikki työkohteessa tarvittavat turva-ja suojaustoimenpiteet.


tulitöiden turvallisuudesta huolehtiminen asennuspaikalla.

Opiskelijan on osattava valita silloituskohdat siten, että silloitus antaayhteen hitsattaville osille hyvän tuennan, mutta silloituksen haitat hit-saukselle ovat mahdollisimman vähäiset. Hänen on osattava arvioidasilloitustiheys ja silloitukselta vaadittava lujuus niin, että silloitus kes-tää siihen kohdistuvat kuormitukset ja siinä syntyvät jännitykset.

▲ Keskeinen sisältö onsilloitushitsausten suorittaminen.


94

Opiskelijan on osattava sijoittaa ja hitsata monipalkohitsauksen osahitsitsiten, että hitsien reunat yhtyvät juoheasti edellisiin palkoihin ja tarvit-tava hitsin poikkileikkausmitta sekä oikea pinnan muoto toteutuvat, jahänen on tiedettävä monipalkohitsauksen edut ja tyypilliset käyttötilan-teet. Asentohitsaustilanteissa hänen on osattava hyödyntää monipalko-hitsausta valitsemalla osahitsien hitsausjärjestys hitsaussulaa tukevaksi.Yksi- ja kaksipuolisessa monipalkohitsauksessa hänen on osattava va-lita hitsaussuunta ja -järjestys siten, että työkappaleen muodon ja asen-non muutokset ovat hallinnassa.


monipalkohitsausten suorittaminen.

Opiskelijan on tunnettava hitsausvirhetyypit ja hitsausvirheiden aiheu-tumisen syyt sekä osattava välttää hitsausvirheitä hitsaustöissään. Hä-nen on pystyttävä hitsauksen aikana tai sen jälkeen tunnistamaan jakorjaamaan hitsissä silmämääräisesti havaittavat ja korjausta edellyttä-vät virheet.


hitsausvirheiden tunnistaminen ja korjaus.

Opiskelijan on osattava puikkohitsausprosessi (111) ja tiedettävä sentyypilliset käyttöalueet. Hänen on tunnettava puikkohitsauksessa käy-tettävät hitsausvirtalähteet, niiden käyttöominaisuudet ja -alueet niin,että osaa tehdä valinnat eri käyttökohteiden mukaan. Hänen on osattavaasentaa hitsauslaitteisto käyttökuntoon ja suorittaa sen käyttöhuoltoonkuuluvat tehtävät sekä valita virtalähteen napaisuus puikkotyypin mu-kaan. Hänen on tunnettava virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet niin,että osaa suorittaa hitsausvirran säädöt. Opiskelijan on tunnettava ylei-simmät käytössä olevat hitsauspuikkotyypit, niiden standardimerkinnätja valintaperusteet eri käyttökohteisiin niin, että hän osaa puikkoluettelojaja vertailutaulukoita käyttäen valita hitsauspuikot työkohteeseenperusaineen ja hitsaustilanteen mukaan. Hänen on tunnettava hitsaus-puikkojen oikeat varastointi, kuivaus- ja käsittelytavat sekä osattava käsi-tellä niitä oikein ja taloudellisesti. Opiskelijan on pystyttävä suorittamaanvarusteluhitsauksina suoritettavia puikkohitsauksia tavallisimmissa asen-nuskohteissa.


puikkohitsausprosessin perushallinta ja pienahitsaustaito

varusteluhitsauksissa.


95

Opiskelijan on osattava MAG-hitsausprosessi (135) ja tiedettävä sentyypilliset käyttöalueet, tiedettävä pääpiirteittäin MAG-hitsauslaitteistonrakenne ja varusteet sekä osattava valita käytettävä laitteisto hitsaus-tilanteen vaatimusten mukaisesti. Hänen on osattava asentaa MAG-hitsauslaitteisto käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat teh-tävät. Hänen on tunnettava terästen MAG-hitsauksessa käytettävät lisä-ainelangat ja osattava valita lanka ja lankapaksuus hitsauskohteen mu-kaisesti. Vastaavasti hänen on osattava valita MAG-hitsaukseen langanohjausputki, syöttöpyörät ja virtasuutin valitun langan mukaan sekäosattava suorittaa niiden asennus- ja säätötyöt. Hänen on tunnettava myösMAG-hitsauksessa käytettävät suojakaasut ja niiden tunnukset sekäosattava valita käytettävä suojakaasu. Hänen on osattava asentaa suoja-kaasuvarustus hitsauslaitteistoon sekä osattava säätää kaasun virtaus-määrä hitsauskohteen mukaisesti ja tarkistaa virtausmäärä. Hänen ontunnettava virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet ja osattava suorittaahitsausparametrien, kuten langan syötön, jännitteen ja induktanssin sää-döt tai valinta. Opiskelijan on osattava MAG-hitsaukset lyhytkaari-,sekakaari- ja kuumakaarialueilla ja hänen on tiedettävä pulssikaarihit-sauksen periaate ja sen tarjoamat edut hitsauksessa. Hänen on tunnettavaeri kaarialueiden hitsausominaisuudet ja valintaperusteet niin, että hänosaa valita työkohteeseen soveltuvan kaarialueen. Hänen on pystyttävähitsaamaan varusteluhitsauksina tehtäviä MAG-hitsauksia tavallisim-missa asennuskohteissa.


MAG-hitsausprosessin perushallinta ja pienahitsaustaito

varusteluhitsauksissa.

Opiskelijan on osattava käyttää polttoleikkausta materiaalien paloitte-lussa, karkeismuotoilussa, aukkojen tekemisessä ja purkamistöissä.Hänen on osattava suorittaa polttoleikkaustehtäviä piirrotuksen mukaankäyttäen apuna kuljetusrissoja ja ohjausharppia. Hänen on osattavapolttoleikkauksen aikana arvioida syntyvän polttoleikkaustuloksen laa-tua ja päätellä mahdollisten polttoleikkausvirheiden syitä sekä osattavatehdä tarvittavat korjaukset. Hänen on osattava myös polttoleikkausjäljenperusteella arvioida polttoleikkausvirheiden syyt ja suorittaa tarvittavatkorjaukset työprosessin laadun parantamiseksi. Hänen on tiedettävä,miten lika, ruoste, maali, hilse tai perusaineen seostus vaikuttavat leik-kauksen suoritukseen ja osattava työtehtävissään toimia sen mukaisesti.Polttoleikkauksen jälkeen hänen on osattava suorittaa polttoleikattujenkappaleiden puhdistus ja viimeistelytyöt.


polttoleikkausprosessin perushallinta.


96


Opiskelijan on• tunnettava hitsausmerkinnät• osattava tehdä polttoleikkausta turvallisesti• osattava silloitushitsauksen tekniset perusteet ja tavallisimmat suo-

ritustavat• osattava puikko- ja MAG-hitsausprosessien varusteluhitsaukseen liit-

tyvät perustaidot• osattava monipalkohitsauksen suoritustekniset perusteet.

3.2.16 KUNNOSSAPITO, 10 OV


Opiskelijalla on oltava perustiedot kunnossapidon toiminnoista kunnon-valvonnan, huollon ja korjaavan kunnossapidon alueilla. Hänellä onoltava selkeä käsitys kunnossapidon merkityksestä ja vaikutuksistakunnossapidettävien laitteiden käyttöikään ja käyttövarmuuteen, tuo-tantoprosessin häiriöttömään toimintaan, tuotteiden laatuun ja muodos-tuviin kokonaiskustannuksiin. Hänen on osattava yleisimmät kunnossa-pitotehtävissä käytettävät käsitteet ja terminologia.


kunnossapitotoiminnan yleistuntemus.

Opiskelijan on tunnettava pääpiirteittäin kunnossapidon toiminnan-ohjauksessa käytettäviä ohjausjärjestelmiä sekä käytössä olevan toimin-nanohjausjärjestelmän keskeisiä toimintoja ja niiden merkitys kunnos-sapitotoiminnan hallinnassa niin, että hän osaa käyttää yleisimmin käy-tössä olevia kunnossapidon tietoja informaatiojärjestelmiä ja niidenhallinnassa käytettäviä laitteita. Hänen on tunnettava omat tehtävänsätoiminnanohjausprosessissa ja osattava suorittaa ne osana työtoimintaan-sa. Hänen on tunnettava huoltoalueensa laitteet ja niiden sijainti sekäosattava etsiä tietokannasta työkohdetta koskevat tiedot.


kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmien tuntemus ja

käytön hallinta.

Opiskelijan on osattava selvittää suoritettavat huoltoja korjaustoimen-piteet kunnossapidon tietoja informaatiojärjestelmiä käyttäen sekä


97

huolto-ohjeita, teknisiä piirustuksia ja osaluetteloja lukien. Hänen onosattava varata työhön tarvittavat välineet, tarvikkeet ja varaosat. Hä-nen on osattava laitedokumenttien avulla selvittää tarvittavan varaosanvaraosanumero tai muut tunnistetiedot sekä toimintavaltuuksiensa mu-kaisesti tilata tarvittavat varaosat tai toimittaa tarvittavat tiedot tilaustavarten, ja hänen on tunnettava tarvikkeiden ja varaosien hankinta-, va-rastointi- ja toimitusmenettely sekä siihen kuuluvat tilaus- ja toimitus-rutiinit. Opiskelijan on osattava kirjata käytössä olevaan kunnossapidontieto- ja informaatiojärjestelmään todetut viat, suoritetut toimenpiteetja mitatut arvot.

▲ Keskeinen sisältö onhuolto- ja korjaustoimenpiteiden ennakkovalmistelut ja suoritettujen

toimenpiteiden raportointi.

Opiskelijan on osattava ottaa huomioon kuhunkin työtilanteeseen taityömenetelmään liittyvät tapaturmavaarat ja terveyshaitat, ja hänen onosattava suorittaa tarvittavat suoja- ja turvatoimet. Hänen on oltava pe-rehtynyt ylläpidettäviä koneita ja laitteita koskeviin turvamääräyksiinsiten, ettei hän toimenpiteillään vaaranna muita työympäristössä toimi-via henkilöitä. Opiskelijan on osattava järjestellä työskentelyalue siten,että tarvittavat toimenpiteet voidaan esteettä suorittaa ja irrotetut osatsekä käytettävät työvälineet tulevat varastoiduksi hyvään järjestykseen.Purkamisen ja osien puhdistuksen aikana hänen on osattava tehdä ha-vaintoja osien korjaus- tai uusintatarpeesta sekä osattava kirjata tiedotmuistiin jatkotoimia varten.


huoltoja kunnossapitotöiden työturvallisuus ja työpaikan järjestyksen

ylläpito.

Ruuviliitoksia purkaessaan ja kunnostaessaan opiskelijan on osattavaennalta huomioida kierteen kätisyys, käytetyt lukitusmenetelmät jakorroosion vaikutukset ja siten välttää liitosta avattaessa syntyvät vau-riot. Hänen on tunnettava tarvittavat työvälineet ja -menetelmät niin,että hän osaa poistaa katkenneet ruuvit, tarvittaessa halkaista mutterinja avata kierteen sekä asentaa kierre-elementit ja -holkit. Erilaisia akse-li-napaliitoksia purkaessaan opiskelijan on tunnettava liitostavan tai käy-tetyn liitoselementin rakenne ja toimintaperiaate sekä osattava suorit-taa purkamistoimet oikein. Purkamista suorittaessaan hänen on osatta-va tehdä havaintoja liitoksen ja liitososien käyttökelpoisuudesta taikorjaustarpeista. Hänen on tarvittaessa osattava mittaamalla tarkistaasoviteosien sovitemitat.


98


ruuvi- ja akseli-napaliitosten purkaminen ja kunnostus.

Opiskelijan on osattava tehdä havaintoja tehonsiirtokytkimien kunnos-tustarpeista. Hänen on osattava vaihtaa kuluneet tai vaurioituneet jousto-elementit uusiin, säätää kuorman irrotukseen ja kytkemiseen tarkoitetutja ylikuormitussuojana toimivat kytkimet, tarvittaessa vaihtaa kitkapinnattai -levyt uusiin sekä vaihtaa nivelakselien nivelien laakerit. Hänen onosattava tarkistaa ja tarvittaessa korjata akseleiden linjaus. Opiskelijanon osattava arvioida hihnojen, hihnaurien ja hihnapyörien käyttökunto,tarkistaa hihnojen kireys ja hihnapyörien suuntautuminen, tunnistaamahdollisia hihnakäytön käyttövarmuutta tai käyttöikää heikentäviä syitäsekä tehdä oikeita johtopäätöksiä tarvittavista huoltoja korjaustoimen-piteistä. Hänen on osattava suorittaa oikein hihnojen kiristys, hihnan-kiristimien säätö ja hihnapyörien suuntaus sekä tarvittaessa hihnapyörienja hihnojen vaihtoon kuuluvat toimenpiteet. Opiskelijan on osattava tun-nistaa mahdollisia ketjukäytön käyttövarmuutta tai käyttöikää heiken-täviä syitä sekä osattava tehdä oikeita johtopäätöksiä tarvittavista huol-toja korjaustoimenpiteistä. Hänen on osattava mitata ketjun ”venymä”,tarkistaa ketjupyörien käyttökunto, voidella ja puhdistaa ketju sekä tar-kistaa ketjupyörien suuntautuminen ja ketjun ”kireys”. Hänen on osat-tava suorittaa oikein ketjupyörien suuntaus, ketjun kiristys, ketjun-kiristimien säätö sekä tarvittaessa ketjupyörien ja ketjun vaihtoon kuu-luvat toimet. Lisäksi hänen on osattava suorittaa ketjun voitelulaitteidentoimivuuden tarkistus. Opiskelijan on osattava tunnistaa mahdollisiahammaspyöräkäytön käyttövarmuutta tai käyttöikää heikentäviä syitäsekä osattava tehdä oikeita johtopäätöksiä tarvittavista huoltoja korjaus-toimenpiteistä. Hänen on osattava tarkistaa hammaspyörien käyttökuntoja osattava tarvittaessa vaihtaa hammaspyörät uusiin huomioiden asen-nukseen ja pyörien sopivuuteen liittyvät tarkistusmittaukset. Lisäksihänen on osattava voidella hammaspyöräkäytöt tai tarkistaa voiteluntoimivuus.


akseliliitosten ja kytkimien, hihna- ja ketjuvälitysten sekä

hammaspyörävälitysten huolto ja kunnostus.

Opiskelijan on osattava laakereiden käyttökunnon mittaamiseen ja ar-vioimiseen käytettävät menetelmät, kuten laakerin käyntiäänen kuunte-lu, käyntilämpötilan seuranta, iskusysäysmittaus ja tärinätason mittaus,sekä osattava suorittaa ko. mittaukset ja mittaustulosten taltiointi seu-rantatiedoiksi. Hänen on osattava arvioida mittausten luotettavuus jaottaa huomioon ympäristön vaikutukset mittaustuloksiin. Hänen on myös


99

oltava pääpiirteittäin selvillä mittaustulosten käytöstä laakereiden käyttö-kunnon arvioimisessa. Laakerointeja purkaessaan opiskelijan on osat-tava kokoonpanopiirustusten tai muiden rakennedokumenttien avullaselvittää oikea purkamisjärjestys ja osattava käyttää oikeita purkamis-menetelmiä ja -välineitä. Hänen on osattava arvioida tai selvittää laake-reiden käyttökelpoisuus ja vaihtaa laakerit uusiin. Opiskelijan on osat-tava mitata vierintälaakerin laakerisija ja liukulaakerin välys sekä arvi-oida laakerin ja laakerisijan käyttökelpoisuus mittaustulosten ja laake-reita irrottaessaan tekemiensä havaintojen perusteella. Hänen on oltavatietoinen mahdollisuuksista ja tarpeista selvittää laakerivaurioiden syytpurkamistyön aikana tehtyjen havaintojen ja laakereiden silmämääräisentarkastelun perusteella. Opiskelijan on osattava puhdistaa ja suojataedelleen käytettävät laakerit sekä suorittaa laakerointien kokoonpano-työt ja niihin liittyvät säädöt oikein. Kokoonpanotyössä hänen on osat-tava varmistua laakereiden voitelun toimivuudesta ja voidella kertavoi-deltavat laakerit oikein, niin että voiteluaine sopii käyttökohteeseen jasitä on annosteltu oikea määrä.


laakerointien huolto ja kunnostus.

Opiskelijan on tunnettava koneenrakennuksessa yleisesti käytettyjenliikkuvien pintojen tiivistimien rakenteet ja toimintaperiaatteet niin, ettäpystyy arvioimaan niiden käyttökunnon. Hänen on osattava vaihtaakuluneet tiivistimet uusiin oikeita työvälineitä ja työmenetelmiä käyt-täen ja huolehtia niiden asennusvoitelutarpeesta. Tiivistettyjä tasopintojaavatessaan hänen on osattava tehdä havaintoja mahdollisista vuoto-kohdista ja tasopintojen kunnostustarpeesta. Hänen on osattava puhdis-taa tasopinnat kokoonpanoa varten ja suorittaa oikein tasopintojen tii-vistys tai tasotiivistimien asennus ja kiristys.

▲ Keskeinen sisältö ontiivistystyöt ja tiivistimien vaihto huoltoja kunnostustehtävissä.

Opiskelijalla on oltava perustiedot voiteluaineista, voitelumenetelmistäja voitelulaitteista niin, että hän osaa käytössä olevan kunnossapidontoiminnanohjausjärjestelmän avulla selvittää suoritettavat voiteluhuolto-työt ja osaa lukea voiteluohjeita. Hänen on osattava käsitellä voitelu-aineita oikein sekä käyttää ja huoltaa voiteluhuoltotehtävissä yleisestikäytettäviä voitelulaitteita ja suorittaa voitelutoimenpiteet. Hänen ontunnettava mahdollisuuksia ja menetelmiä seurata voitelun toimivuuttasekä osattava tehdä havaintoja puutteellisesta voitelusta ja toimia aloit-teellisesti tilanteen parantamiseksi. Vastaavasti hänen on tiedettävä liian


100

suurista täytösmääristä aiheutuvat haitat ja osattava tarvittaessa selvit-tää oikeat täytösmäärät. Suoritetut voiteluhuoltotyöt hänen on osattavaraportoida käytössä olevaan seuranta- tai toiminnanohjausjärjestelmään.


voiteluhuoltotehtävien suoritus.

Opiskelijan on tunnettava hydraulisten ja pneumaattisten järjestelmienja peruskomponenttien rakenteita ja toimintaa niin, että hän pystyykaavioita lukien selvittämään järjestelmissä käytettävät ohjaustavat.Tarvittaessa hänen pitää pystyä käyttämään järjestelmää ja ohjaamaanlaitteisto huollon ja korjauksen kannalta turvalliseen tilaan sekä paikan-tamaan toimintahäiriön syy systemaattisen vianetsinnän keinoin. Opis-kelijan on oltava perehtynyt hydrauliikka- ja pneumatiikkakomponent-tien vikojen ja toimintahäiriöiden syiden tunnistamiseen niin, että hänpystyy arvioimaan komponenttien toimivuutta ja tunnistamaan kompo-nenttien vikaantumisesta aiheutuneita toiminnan muutoksia tai toiminta-häiriöiden syitä. Hänen on osattava selvittää huollettavan hydrauliikka-ja pneumatiikkajärjestelmän puhtaudelle asetetut vaatimukset, järjes-telmässä käytettävä suodatustapa, suodattimien tyypit ja sijoituspaikatsekä osattava vaihtaa suodatinpatruunat. Hänen on osattava suorittaajärjestelmien huoltotoimia, kuten suodattimien puhdistuksia ja suodatin-patruunoiden vaihtoja. Hänen on osattava turvallisesti ja siisteyttä nou-dattaen vaihtaa järjestelmään tarvittavat komponentit, kuten venttiilit,sylinterit, pumput, moottorit ja kompressorit. Opiskelijan on osattavasuorittaa oikein järjestelmän käynnistystä edeltävät ja varsinaisetkäynnistystoimet tarkoituksenmukaisesti. Hänen on osattava tarkistaa,että järjestelmän toiminnot vastaavat annettuja ohjearvoja, ja tehdä tar-vittavat säätötoimet. Hänen on tunnettava hydrauliikkaan ja pneuma-tiikkaan sekä automaattisiin työkiertoihin liittyvät tapaturmavaarat jaosattava estää mahdolliset tapaturmatilanteet. Opiskelijan on osattavasuorittaa hydrauliikkanestesäiliön tyhjennys ja täyttö suodatinkoneikkoakäyttäen, ja hänen on tiedettävä ja osattava tunnistaa ne haittavaikutuk-set, joita hydrauliikkajärjestelmässä oleva ilma aiheuttaa laitteiston toi-minnalle. Hänen on osattava suorittaa järjestelmän ilmaus. Hänen ontiedettävä hydrauliikkanesteiden käsittelyyn liittyvät terveys- ja ympä-ristöhaitat sekä osattava suojautumalla ja nesteiden oikealla käsittelylläestää ne.


hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien huolto ja korjaus.


101


Opiskelijan on• osattava kunnossapidon tietoja informaatiojärjestelmien käytön pe-

rusteet• osattava tehdä kunnossapitoon liittyviä dokumentointeja• osattava huolehtia työturvallisuudesta kunnossapitotöissä• osattava huolehtia työpaikan järjestyksestä• osattava tavanomaisissa purkamis- ja kokoonpanotöissä tarvittavat

työmenetelmät ja työkalujen tarkoituksenmukainen käyttö• tunnettava tavallisimmat voiteluaineryhmät ja osattava suorittaa

voiteluhuoltotehtäviä• osattava suorittaa hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien taval-

lisimmat huoltotoimenpiteet.

3.2.17 HYDRAULIIKKA- JA PNEUMATIIKKAJÄRJESTELMÄT, 10 OV


Opiskelijan on osattava lukea voimassa olevien standardien (SFS 2247,ISO 1219) mukaisia hydrauliikan ja pneumatiikan piirrosmerkkejä, jahänen on pystyttävä pneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien kytken-täkaavioita, ohjauskaavioita, liikekaavioita, toimintakaavioita ja teknisiäasiapapereita lukemalla selvittämään järjestelmän toiminta. Hänen ontunnettava järjestelmissä käytettävien komponenttien ohjaustavat sekäpääpiirteittäin pneumaattisten ja sähköisten ohjausten toteuttamistavat.Hänen on osattava tehdä johtopäätöksiä säätöjen ja eri kuormitustilan-teiden vaikutuksista järjestelmään ja pystyttävä systemaattisen vian-etsinnän menetelmin paikantamaan vian aiheuttaja. Opiskelijan on osat-tava pneumatiikan ja hydrauliikan piirrosmerkeistä tulkita sähköistenohjausten merkinnät, ja hänen on osattava lukea myös yksinkertaisiasähköisiä piirikaavioita ja selvittää sähköisten ohjauslaitteiden toimintaa.Hänellä on oltava sellaiset sähkötekniikkaa ja magnetismia koskevatperustiedot, että hän ymmärtää venttiilien ohjauksessa käytettävien ke-lojen, proportionaalimagneettien ja servomoottorien toimintaperiaatteet.


kaaviopiirustusten lukeminen ja ohjauksessa käytettävät komponentit.

Opiskelijan on osattava selvittää järjestelmän toiminta logiikkakaavioi-den avulla ja laatia yksinkertaisia logiikkakaavioita. Hänen on tunnet-tava tavallisimpien ohjelmoitavien logiikoiden toimintaperiaatteet, ja


102

hänen on osattava toteuttaa toimivia logiikkapiirejä ja tehdä niihin liit-tyviä mittauksia ja vianetsintää. Hänen on osattava ohjelmoida yksin-kertaisia moottoriohjauksia ja sylinteritoimintojen ohjauksia logiikkaansekä tehdä annettujen ohjeiden avulla korjauksia logiikkaohjelmiin.


logiikkapiirien kokonaisuuksien ymmärtäminen sekä logiikkapiirit jatoimintojen ohjelmointi.

Opiskelijalla on oltava perustiedot paineilman kehittämisestä, käsitte-lystä, varastoinnista ja siirtämisestä, ja hänen on pääpiirteittäin tunnet-tava yleisimpiä käytössä olevia kompressorityyppejä ja niiden käyttö-ominaisuuksia, paineilman laadun parantamisessa käytettäviä vedenerotus-, kuivaus- ja suodatuslaitteita ja prosesseja sekä paineilmatyö-kalujen käyttöä palvelevia paineilman voitelulaitteita. Hänellä on olta-va oikea käsitys erilaisten käyttökohteiden paineilman puhtaudelle aset-tamista vaatimuksista sekä paineilman epäpuhtauksien haittavaikutuk-sista paineilman jakelujärjestelmälle ja pneumaattisesti toimiville laitteil-le. Opiskelijan on pääpiirteittäin tunnettava paineilmasäiliöille ja niidenvarustelulle asetetut vaatimukset sekä niissä käytettävät varusteet. Hä-nen on tunnettava paineilman siirrossa ja jakelussa käytettävien putkis-tojen rakenneperiaatteet sekä putkistoissa käytettävät paineilman huolto-laitteet, venttiilit ja pikaliittimet ja osattava käyttää niitä oikein.


paineilman kehittämisessä, käsittelyssä ja jakelussa käytettävien

laitteiden perustuntemus.

Opiskelijan on tunnettava paineilmamoottorien ja pneumatiikkasylin-terien perustyypit, niiden toimintaperiaatteet ja tyypilliset käyttökohteet.Hänen on tunnettava sylinterien kiinnitystavat ja -tarvikkeet ja niidenoikealle asennukselle asetetut vaatimukset sekä osattava asentaa sylinteritkoottavaan laitteistoon. Opiskelijan on tunnettava pääpiirteittäin pneu-matiikan paineenrajoitusventtiilien, paineenalennusventtiilien ja paine-ohjausventtiilien toimintaperiaatteet, niiden käyttökohteet, rakenteet,säätö- ja ohjaustavat sekä osattava asentaa ne järjestelmään ja suorittaatarvittavat säädöt.


paineilmamoottorien tuntemus, pneumatiikkasylinterien asennustaito ja

paineventtiilien asennus- ja säätötaito.


103

Opiskelijan on tunnettava pneumatiikassa suuntaventtiileinä käytettä-vät tyypilliset putkistoasennettavat, peruslevyille asennettavat ja vent-tiiliryhmiksi koottavat, luisti- ja istukkaventtiilirakenteet ja liitäntäaukotsekä osattava niiden yleisimmät toiminta- ja ohjaustavat sekä aukko-merkinnät. Hänen on tunnettava pääpiirteittäin voimassa olevat venttii-lien mitoituksen ja yhteensopivuuden määrittelevät standardit sekäventtiilien nimelliskokoluokitukset, ja hänen on pystyttävä tunnistamaanventtiilit ja peruslevyt osaluettelotietojen ja kilpimerkintöjen avulla sekäosattava asentaa ne järjestelmään. Opiskelijan on tunnettava pneuma-tiikassa käytettävät vastaventtiilityypit ja niiden tyypilliset käyttökohteet.Hänen on osattava selvittää venttiilin vapaavirtaussuunta ja asentaaventtiili järjestelmään. Opiskelijan on tunnettava pneumatiikassa käy-tettävät nopeudensäätötavat ja niiden käyttöominaisuudet sekä nopeu-densäädössä käytettävät venttiilit ja niiden sijoitustavat. Hänen on osat-tava asentaa venttiilit ja suorittaa säädöt asetettuja tavoitearvoja vastaa-viksi. Hänen on ymmärrettävä tuotantoautomaatiossa laitteiston toimin-tanopeuksien yhteys tuottavuuteen ja osattava tarvittaessa hyödyntääliikenopeuksia lisääviä keinoja. Opiskelijan on tunnettava pneumatiik-kaventtiilien asennuksessa käytettävät tiivistystavat, tiivisteet ja tiiviste-materiaalit sekä osattava suorittaa oikein tiivisteiden asennus.

▲ Keskeinen sisältö onsuunta- ja vastavirtaventtiilien sekä nopeudensäätötapojen ja

siinä tarvittavien venttiilien tuntemus ja asennus- ja säätötaito.

Opiskelijan on tunnettava hydrauliikkapumppujen ja -moottorien perus-tyypit sekä pääpiirteittäin niiden rakenne ja toimintaperiaatteet, käyttö-ominaisuudet ja soveltuvuus erilaisiin käyttökohteisiin. Hänen on tie-dettävä hydrauliikan paineenrajoitusventtiilien, paineenalennusventtii-lien ja paineohjausventtiilien käyttökohteet, rakenteet, toiminta sekäsäätö- ja ohjaustavat pääpiirteittäin ja osattava niiden asentamisen jasäätötoimien työmenetelmät ja työvälineiden käyttö.


hydrauliikkapumppujen ja -moottorien perustuntemus ja paineventtiilien

asennuksessa ja säädöissä tarvittava työtaito.

Opiskelijan on tunnettava yleisimmät hydrauliikan vastaventtiilirakenteetsekä suuntaventtiileinä käytettävät tyypilliset suoraluisti- ja istukkavent-tiilirakenteet, niiden käyttökohteet ja toiminta- ja ohjaustavat sekäliitäntäaukot ja aukkomerkinnät. Hänen on tunnettava venttiilien nimel-liskokoluokituksen perusteet ja niitä vastaavat peruslevyasenteistensuuntaventtiilien liitäntäaukkojen sijoittelut. Hänen on pystyttävä tun-


104

nistamaan venttiilit osaluettelotietojen ja kilpimerkintöjen avulla ja sel-vittämään venttiilien oikea kokoonpanojärjestys sekä osattava kootamoduuliventtiiliryhmiä peruslevylle tai jakotukille. Opiskelijan on tun-nettava hydrauliikkasylinterien perustyypit, niiden toimintaperiaatteetja tyypilliset käyttökohteet. Hänen on tunnettava sylinterien kiinnitys-tavat ja -tarvikkeet, niiden oikealle asennukselle asetetut vaatimuksetsekä osattava asentaa sylinterit koottavaan laitteistoon. Hänen on osat-tava sylinterin kiinnitystavan ja toiminnan aikaisten liikkeiden perus-teella päätellä sen oikea liittämistapa putkistoon sekä osattava suorittaatarvittavat putki- tai letkuasennukset. Lisäksi hänen on osattava suorit-taa sylinterin ilmaus ja mahdollinen pääteasentovaimennuksen säätö.Opiskelijan on tunnettava hydrauliikan toimilaitteiden nopeudensäätö-periaatteet sekä niiden fysikaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Hänenon osattava virtauksensäätöventtiilien säätöjen perusteet ja tunnettavatyypilliset venttiilirakenteet, niiden toimintaperiaatteet, ohjaus- jasäätötavat sekä käyttökohteet. Opiskelijan on tunnettava hydrauliikka-venttiilien asennuksessa käytettävät tiivistystavat, tiivisteet ja tiiviste-materiaalit sekä osattava suorittaa oikein tiivisteiden asennus.


hydrauliikkasylinterien, venttiilien ja säätölaitteiden tuntemus sekä

liitos- ja säätötöiden perusteet.

Opiskelijan on osattava käyttää metalliputkien katkaisu-, purseenpoisto-,kierteitys- ja taivutustyökaluja ja -koneita. Hänen on tunnettava hyd-rauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien putkistoissa käytettävät kierre-tyypit sekä niiden mitoitustavat ja kierremerkinnät, ja hänen on pystyttä-vä tunnistamaan kierteet työntömittaa, kierrekampoja ja taulukoita käyt-täen. Hänen on tunnettava yleisimmin käytetyt putkiliittimet, niidenpaineluokat, mitoitus ja merkintätavat sekä osattava tunnistaa ne muodonja merkintöjen perusteella ja mittaamalla. Opiskelijan on osattava asen-taa hydrauliikka- ja paineilmaletkut järjestelmään käyttäen tarkoituk-senmukaisia pääteliittimiä ja letkuliitostapoja. Hänen on tunnettava käyt-töön soveltuvat tiivisteet tai tiivistysaineet, niiden valintaperusteet jatyypilliset käyttökohteet sekä osattava suorittaa niiden asennus tai annos-telu oikein.


hydrauliikka- ja pneumatiikkaletkujen ja -liittimien asennustaito sekä

putkistojen asennuksen työtavat.

Opiskelijan on osattava tehdä yksinkertaisia toimintakokonaisuuksia toi-minta- ja kytkentäkaavioiden perusteella. Hänen on osattava edetä työs-


105

sään suunnitelmallisesti ja omaa työtään arvioiden, ja hänen on osatta-va suorittaa toimintakokonaisuuden koeajo, varmistua liitosten pitävyy-destä ja korjata koeajossa havaitut puutteet. Opiskelijan tunnettavapneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien puhtaudelle asetettavat vaa-timukset, puhtaustason määritteet ja epäpuhtauksien haittavaikutukset.Hänen on tunnettava suodatustavat, käytettävät suodatintyypit, niidenranne ja toimintatavat sekä sijoituskohteet järjestelmässä. Hänen on tun-nettava suodattimien ja suodatinpatruunoiden tekniset arvot sekä osattavaosaluettelotietojen ja suodattimien merkintöjen avulla tunnistaa asen-nettavat suodattimet tai suodatinpatruunat. Hänen on osattava asentaasuodattimet järjestelmään sekä vaihtaa suodatinpatruunat suodattimiin.


työkokonaisuuden hallinta sekä suodattimien tuntemus ja

asennustaito.

Opiskelijan on tiedettävä paineilman ja hydrauliikan sekä toiminta-kokonaisuuksien laitteiden käyttöön liittyvät tapaturmavaarat ja osattavavälttää ne. Hänen on osattava ottaa huomioon painesuihkun tapaturma-vaarat ja ennalta välttää painesuihkujen aiheutumistilanteita. Hänen ontiedettävä hydrauliikkanesteiden ihokosketuksen terveyshaitat ja osat-tava suojautua niiltä. Käyttöönotto- ja kunnossapitotilanteissa hänen ontiedettävä, millaisia tapaturmavaaroja automaatio ja sen toiminnan kes-keytyminen saattaa aiheuttaa toiminnan käynnistyessä uudelleen. Hä-nen on osattava ottaa huomioon nopeiden liikkeiden aiheuttamat tapa-turmavaarat. Erityisesti hydrauliikkaa käyttävissä toimilaitteissa on osat-tava ottaa huomioon tuotettujen koneenosien liikkeiden suuri voima jasiitä aiheutuvat tapaturmavaarat.


hydrauliikan terveyshaittojen ja tapaturmavaarojen tuntemus sekä

taidot estää ne.


Opiskelijan on• osattava lukea tavallisimmat hydrauliikan ja pneumatiikan piirros-

merkit niin, että hän ymmärtää yksinkertaisten järjestelmien toiminnan• osattava paineilmajärjestelmän hoidon perusteet• osattava paineilma- ja hydrauliikkajärjestelmien laitteiden asennus-

ja säätötoimien työtavat ja työkalujen käyttö• osattava logiikkaohjauksen perusteet• huolehdittava turvallisuudesta paineilma- ja hydrauliikkajärjestel-

mien asennustöissä.


106

3.2.18 PNEUMATIIKKA, 10 OV


Opiskelijan on tunnettava pneumatiikkasylinterit niin hyvin, että hänosaa sylinterin kiinnitystavan ja toiminnan aikaisten liikkeiden perus-teella päätellä sen oikean liittämistavan putkistoon sekä osaa suorittaatarvittavat kovien tai taipuvien putkien asennukset. Lisäksi hänen onosattava säätää sylinterin pääteasentovaimennus. Opiskelijan on tun-nettava paineilmamoottorien perustyypit niin, että hän pystyy osaluettelo-tietojen ja kilpimerkintöjen avulla tunnistamaan asennettavan moottorinsekä osaa tarvittaessa moottoriluettelojen avulla selvittää sen teknisetarvot. Hänen on tunnettava asennettavalle moottorille ja käytettävilletehonsiirtoelimille asetetut asennusvaatimukset ja osattava asentaa neoikein. Hänen on myös osattava liittää moottori putkistoon. Lisäksi hänenon tunnettava vääntömoottorien (sylinterien) perustyypit, niiden toimin-taperiaatteet ja tyypilliset käyttökohteet ja osattava suorittaa vääntö-moottorien asennustyöt sekä säätää säädettävän vääntömoottorin liikkeenäärirajat.


pneumatiikkasylinterien paineilmamoottorien asennustaito.

Opiskelijan on osattava asentaa suuntaventtiilit ja vastaventtiilit paine-ilmajärjestelmään kytkentäkaavioiden ja venttiilien aukkomerkintöjenmukaan oikeinpäin. Hänen on tunnettava nopeudensäädössä käytettävätventtiilit ja niiden sijoitustavat niin, että hän osaa asentaa ja säätää neasetettuja tavoitearvoja vastaavasti. Hänen on ymmärrettävä tuotanto-automaatiossa laitteiston toimintanopeuksien yhteys tuottavuuteen jaosattava tarvittaessa hyödyntää liikenopeuksia lisääviä keinoja. Opis-kelijan on osattava asentaa pneumatiikan paineenrajoitusventtiilit, pai-neenalennusventtiilit ja paineohjausventtiilit järjestelmään ja tehdä tarvit-tavat säädöt.

Opiskelijan on tunnettava pneumatiikkaventtiilien asennuksessa käy-tettävät tiivistystavat, tiivistimet ja tiivistemateriaalit sekä osattava suo-rittaa oikein tiivisteiden asennus.

Opiskelijan on tunnettava nestevakautuksen käyttötarve ja -kohteetpneumatiikassa sekä osattava tarvittaessa suorittaa nestevakautuksenasennukseen ja säätöön kuuluvat toimenpiteet.


pneumatiikkaventtiilien ja tiivisteiden asennus sekä nestevakautuksenasennus ja säädöt.


107

Opiskelijan on osattava asentaa pneumatiikkaputkistoja ja tunnettavaputkilaadut, niiden ainesmerkinnät, mitoitus sekä oikeat säilytys- jakäsittelytavat. Kaavion perusteella suoritettavissa putkiston asennusteh-tävissä hänen on osattava suunnitella ja sopeuttaa putkiston kulkureititja kiinnitykset laitteiston rakenteisiin. Opiskelijan on tunnettava pneu-matiikassa käytettävät kierretyypit sekä niiden mitoitustavat ja kierre-merkinnät. Hänen on myös pystyttävä tunnistamaan kierteet työntö-mittaa, kierrekampoja ja taulukoita käyttäen. Hänen on tunnettava ylei-simmin käytetyt pneumatiikan putkiliittimet, niiden mitoitus ja merkintä-tavat sekä osattava tunnistaa ne muodon ja merkintöjen perusteella jamittaamalla.


pneumatiikkaputkistojen valmistus- ja asennustaito.

Opiskelijan on tunnettava pneumatiikkajärjestelmän toimintojen ohja-uksessa ja seurannassa käytettävät venttiilit, kytkimet, anturit ja merkki-valot, niiden toimintaperusteet, tyypilliset käyttökohteet ja oikeat asen-nustavat sekä osattava asentaa ne järjestelmään.


pneumatiikkajärjestelmien toiminnan ohjauksessa ja seurannassakäytettävien komponenttien tuntemus ja asennustaito.

Opiskelijan on tunnettava pneumaattisia tuotantolaitteita valmistettaes-sa käytettävissä olevia rakenneyksiköitä, kuten lineaariyksiköt, vääntö-yksiköt, indeksipöydät, tarttujat ja alipainetarttujat, sekä laiterakenteitavalmistettaessa käytettäviä valmisprofiileja ja niissä käytettäviä varus-teita.


kaupallisten rakenneyksiköiden ja niiden käyttömahdollisuuksientuntemus pneumaattisten tuotantolaitteistojen valmistuksessa.

Opiskelijan on tiedettävä paineilman ja paineilmatoimisten laitteidenkäyttöön liittyvät tapaturmavaarat ja osattava välttää ne. Hänen on tiedet-tävä painesuihkun tapaturmavaarat ja huomioitava ne paineilman käy-tössä. Käyttöönotto- ja kunnossapitotilanteissa hänen on tiedettävä, mil-laisia tapaturmavaaroja automaatio ja sen toiminnan keskeytyminensaattaa aiheuttaa toiminnan käynnistyessä uudelleen. Vastaavasti hänentiedettävä nopeiden liikkeiden aiheuttamat tapaturmavaarat ja osattavahuomioida ne toimiessaan paineilmatoimisten laitteistojen läheisyydessä.


108


paineilman käytön tapaturmavaarojen tuntemus sekä taidot estää ne.


Opiskelijan on• osattava pneumatiikka-asennuksissa tarvittavien työkalujen käyttö• osattava asentaa pneumatiikkajärjestelmän laitteita ja komponentteja• osattava pneumatiikkaputkistojen valmistuksen ja asennuksen työ-

menetelmät• huolehdittava turvallisuudesta pneumatiikkajärjestelmien asennus-

töissä.

3.2.19 HYDRAULIIKKA, 10 OV


Opiskelijan on kaaviota ja siinä käytettyjä piirrosmerkkejä lukiessaanpystyttävä päättelemään, onko järjestelmässä käytetty on/off-tekniik-kaa, proportionaali- tai servotekniikkaa tai patruunaventtiilitekniikkaa.Vastaavasti hänen on pystyttävä kaaviosta päättelemään, onko järjestel-mä avoin, suljettu vai puolisuljettu, onko järjestelmässä täysvirtaus-,sivuvirtaus- tai erillissuodatus tai miten järjestelmän vapaakiertojärjes-telyjen tulee toimia. Opiskelijan on pystyttävä hydrauliikka- ja ohjaus-kaavioiden sekä toimintaselostusten avulla selvittämään järjestelmäntoiminta, öljyn virtaus järjestelmässä sekä paineen muodostuminen jär-jestelmään sen eri ohjaus- ja kuormitustilanteissa. Hänen on kyettävälukemaan hydrauliikkakaaviota ja siinä annettuja säätöarvoja sekä tun-nettava järjestelmässä käytettävien komponenttien säätötavat niin, ettähän pystyy tekemään johtopäätöksiä säätöjen vaikutuksesta järjestel-män toimintaan ja osaa suorittaa tarvittavat säädöt.


hydrauliikkakaavioiden lukutaito kokoonpanoja käyttöönotto-

toimenpiteiden tukena.

Opiskelijan on oltava tietoinen hydrauliikan tapaturmavaaroista ja ter-veyshaitoista sekä osattava välttää ne. Hänen on tiedettävä hydrauliik-kanesteiden ihokosketuksen terveyshaitat ja osattava suojautua niiltä.Hänen on tiedettävä painesuihkun tapaturmavaarat ja osattava työtehtä-vissään ennalta välttää painesuihkujen aiheutumistilanteet. Vauriotilan-teessa hänen on osattava toimia johdonmukaisesti ja työturvallisuutta


109

noudattaen. Hänen on ymmärrettävä hydrauliikkaa käyttäen tuotettujenkoneenosien liikkeiden suuri voima ja siitä aiheutuvat tapaturmavaarat.Vastaavasti hänen on tiedettävä hyvin hitaiden ja nopeiden liikkeidenaiheuttamat tapaturmavaarat ja osattava huomioida ne työtehtävissään.Opiskelijan on oltava tietoinen liukastumis- ja palovaarasta, jonka jär-jestelmän ympäristöön vuotanut hydrauliikkaneste aiheuttaa, sekä osat-tava osaltaan huolehtia järjestelmän tiiviydestä ja ympäristön puhtau-desta. Käyttöönotto- ja kunnossapitotilanteissa hänen on tiedettävä,millaisia tapaturmavaaroja automaatio ja sen toiminnan keskeytyminensaattaa aiheuttaa toiminnan käynnistyessä uudelleen. Kunnossapito-tehtävissä hänen on tiedettävä paineakun ja hydrauliikan varassa lepää-vän kuorman tuottamat tapaturmavaarat sekä osattava estää ne ennenvarsinaisia kunnossapitotoimia.



taidot estää ne.

Opiskelijan on tunnettava hydrauliikkapumpputyypit, niiden rakenneja toimintaperiaatteet sekä pääpiirteittäin niiden käyttöominaisuudet jasoveltuvuus erilaisiin käyttökohteisiin. Hänen on osattava kilpimerkin-töjen avulla tunnistaa asennettava pumppu sekä tarvittaessa pumppu-luettelojen avulla selvittää pumpun tekniset arvot. Hänen on tunnettavapumpuille ja käytettäville tehonsiirtoelimille asetetut asennusvaatimuksetja osattava asentaa ne oikein. Hänen on pystyttävä tunnistamaan asen-nettavan pumpun liitäntäaukot ja osattava liittää pumppu järjestelmään.Hänen on tunnettava säätötilavuuspumppujen säätö- ja ohjaustavat sekäosattava suorittaa tarvittavat säädöt. Käyttöönotto-, huoltoja kunnossa-pitotilanteissa hänen on tunnettava eri pumpputyyppien käynnistykselleasettamat vaatimukset ja osattava suorittaa käyntiinajotoimet oikein.

▲ Keskeinen sisältö onhydrauliikkapumppujen tuntemus ja niiden asennukseen, käyttöön-

ottoon ja säätöön liittyvien toimenpiteiden hallinta.

Opiskelijan on tunnettava hydrauliikan paineenrajoitusventtiilit, paineen-alennusventtiilit ja paineohjausventtiilit, niiden käyttökohteet, raken-teet, toiminta, säätö- ja ohjaustavat sekä osattava asentaa ne järjestelmäänja tehdä tarvittavat säädöt. Hänen on tunnettava painekompensoitujenvirtauksenjakoventtiilien rakenteet ja toimintaperiaatteet sekä osattavaliittää ne järjestelmään.


paineventtiilien tuntemus sekä niiden asennus- ja säätötaito.


110

Opiskelijan on tunnettava hydrauliikassa suuntaventtiileinä käytettävättyypilliset suora, luisti- ja istukkaventtiilirakenteet, niiden toiminta- jaohjaustavat sekä liitäntäaukot ja aukkomerkinnät. Lisäksi hänen on tun-nettava suuntaventtiilien nimelliskokoluokitukset ja niitä vastaavat perus-levyasenteisten suuntaventtiilien liitäntäaukkojen sijoittelut. Hänen onpystyttävä tunnistamaan venttiilit osaluettelotietojen ja kilpimerkintöjenavulla sekä osattava asentaa ne järjestelmään. Kootessaan moduulivent-tiiliryhmiä peruslevylle tai jakotukille hänen on pystyttävä selvittämäänventtiilien oikea kokoonpanojärjestys. Hänen on tunnettava myös tyypil-liset lohko- ja ryhmäventtiilirakenteet, niiden toiminta- ja ohjaustavatsekä liitäntäaukot ja osattava asentaa ne järjestelmään.


suuntaventtiilien tuntemus ja asennustaito.

Opiskelijan on tunnettava hydrauliikkaventtiilien asennuksessa käytet-tävät tiivistystavat, tiivisteet ja tiivistemateriaalit sekä osattava suorit-taa oikein tiivisteiden asennus.


hydrauliikkaventtiilien asennuksessa käytettävien tiivisteiden tuntemus

ja asennustaito.

Opiskelijan on tunnettava hydrauliikkasylinterien perustyypit, niidentoimintaperiaatteet ja tyypilliset käyttökohteet. Hänen on pystyttävä osa-luettelotietojen ja kilpimerkintöjen avulla tunnistamaan asennettavatsylinterit ja selvittämään niiden päämitat. Hänen on tunnettava sylinterienkiinnitystavat ja -tarvikkeet ja niiden oikealle asennukselle asetetut vaati-mukset sekä osattava asentaa sylinterit koottavaan laitteistoon. Hänenon osattava sylinterin kiinnitystavan ja toiminnan aikaisten liikkeidenperusteella päätellä sen oikea liittämistapa putkistoon sekä osattava suo-rittaa tarvittavat putki- tai letkuasennukset. Lisäksi hänen on osattavasuorittaa sylinterin ilmaus ja mahdollinen pääteasentovaimennuksensäätö.


hydrauliikkasylinterien tuntemus ja asennustaito.

Opiskelijan on tunnettava hydrauliikkamoottorien perustyypit, niidentoimintaperiaatteet ja soveltuvuus erityyppisiin käyttökohteisiin. Hänenon pystyttävä osaluettelotietojen ja kilpimerkintöjen avulla tunnistamaanasennettava hydrauliikkamoottori sekä osattava tarvittaessa moottori-luettelojen avulla selvittää sen tekniset arvot. Hänen on tunnettava asen-


111

nettavalle moottorille ja käytettäville tehonsiirtoelimille asetetut asen-nusvaatimukset ja osattava asentaa ne oikein. Hänen on tunnettava taipystyttävä selvittämään moottorin liitäntäaukot ja osattava liittää se put-kistoon. Opiskelijan on tunnettava moottorien kierrostilavuuden säätö-tavat ja osattava suorittaa säädöt laitekohtaisten vaatimusten mukaisesti.Lisäksi hänen on tunnettava vääntömoottorien (sylinterien) perustyypit,niiden toimintaperiaatteet ja tyypilliset käyttökohteet ja osattava suorit-taa vääntömoottorien asennustyöt sekä säätää säädettävän vääntömoot-torin liikkeen äärirajat.


hydrauliikkamoottorien tuntemus ja asennustaito.

Opiskelijan on tunnettava hydrauliikan toimilaitteiden nopeudensäätö-periaatteet sekä niiden fysikaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Hänenon tunnettava tyypilliset virtauksensäätöventtiilirakenteet, niiden toi-mintaperiaatteet, ohjaus- ja säätötavat sekä käyttökohteet. Hänen onosattava asentaa putkistoasenteiset, moduulityyppiset ja patruunatyyp-piset virtauksensäätöventtiilit järjestelmään ja suorittaa säädöt.


hydrauliikan toimilaitteiden nopeudensäätöperiaatteiden ja käytettävienvirtauksensäätöventtiilien tuntemus sekä venttiilien asennus- ja

säätötaito.

Opiskelijan on tunnettava yleisimmät vastaventtiilirakenteet, niiden toi-mintaperiaatteet ja tyypilliset käyttökohteet sekä osattava asentaa nejärjestelmään.


vastaventtiilien tuntemus ja asennustaito.

Opiskelijan on osattava käyttää metalliputkien katkaisu-, purseenpoisto-,kierteitys- ja taivutustyökaluja ja -koneita. Hänen on tunnettava hydrau-liikkaputkilaadut, niiden ainesmerkinnät, mitoitus sekä oikeat säilytys-ja käsittelytavat. Kaavion perusteella suoritettavissa putkiston asennus-tehtävissä hänen on osattava suunnitella ja sopeuttaa putkiston kulku-reitit ja kiinnitykset laitteiston rakenteisiin. Opiskelijan on tunnettavahydrauliikassa käytettävät kierretyypit sekä niiden mitoitustavat ja kierre-merkinnät. Hänen on myös pystyttävä tunnistamaan kierteet työntö-mittaa, kierrekampoja ja taulukoita käyttäen. Hänen on tunnettava ylei-simmin käytetyt hydrauliikan putkiliittimet, niiden paineluokat, mitoitusja merkintätavat sekä osattava tunnistaa ne muodon ja merkintöjen pe-


112

rusteella ja mittaamalla. Putkistoa asentaessaan hänen on tunnettavaputkiston kiinnitykseen kohdistuvat vaatimukset, kiinnitystavat ja -tar-vikkeet sekä osattava suorittaa asennustyöt. Hänen on tunnettava tyy-pilliset hydrauliikkaletkurakenteet, niiden standardimerkinnät, mitoitusja tyypilliset käyttökohteet. Hänen on myös tunnettava yleisimmin käy-tettävät letkuliitintyypit ja letkuliitostavat sekä pystyttävä muodon jamerkintöjen perusteella ja mittaamalla tunnistamaan asennettavissa let-kuissa käytetyt liittimet. Letkuja asentaessaan hänen on tunnettava pääte-liittimien valintaperusteet, oikeat asennustavat ja osattava suorittaaletkujen asennustyöt oikein. Tiivistettäviä putkistoliitoksia tai tulppauk-sia asentaessaan opiskelijan on tunnettava käyttöön soveltuvat tiivistimettai tiivistysaineet, niiden valintaperusteet ja tyypilliset käyttökohteet sekäosattava suorittaa niiden asennus tai annostelu oikein.


hydrauliikkaputkistojen valmistus- ja asennustaito.

Opiskelijan on tunnettava hydrauliikan puhtaudelle asetettavat vaati-mukset, puhtaustason määritteet ja epäpuhtauksien haittavaikutukset.Hänen on tunnettava suodatustavat, käytettävät suodatintyypit, niidenrakenne ja toimintatavat sekä sijoituskohteet järjestelmässä. Hänen ontunnettava suodattimien ja suodatinpatruunoiden tekniset arvot sekäosattava osaluettelotietojen ja suodattimien merkintöjen avulla tunnis-taa asennettavat suodattimet tai suodatinpatruunat. Hänen on osattavaasentaa suodattimet järjestelmään sekä vaihtaa suodatinpatruunatsuodattimiin.


suodattimien tuntemus ja asennustaito.

Opiskelijan on tunnettava paineakkujen käyttötarkoitukset ja vastaavatsijoituskohteet hydrauliikkajärjestelmässä. Hänen on tunnettava paine-akkurakenteet ja niiden käyttöominaisuudet sekä osattava tunnistaapaineakku hydrauliikkajärjestelmässä. Hänen on tunnettava paineakkui-hin liittyvät tapaturmavaarat hydrauliikka-asennuksissa.

▲ Keskeinen sisältö onpaineakkujen ja niiden käyttötarkoituksien tuntemus

hydrauliikkajärjestelmissä.

Opiskelijan on osattava asentaa hydrauliikkakoneikko paikalleen ja liittääse hydrauliikkajärjestelmään. Hänen on tunnettava hydrauliikkasäiliöi-den perusrakenteet ja varusteet käyttöönotto- ja huoltotoimia varten.


113

Hänen on tunnettava yleisimmät hydrauliikkajärjestelmissä käytettävätnesteet sekä niiden käyttöominaisuudet ja tekniset määritteet. Hänen onosattava teknisten asiapapereiden avulla selvittää järjestelmässä käytet-tävä hydrauliikkaneste ja osattava suorittaa säiliön täyttö suodatinkoneik-koa käyttäen. Huoltotilanteissa hänen on osattava suorittaa säiliöntyhjennys, puhdistus, suodattimien puhdistus tai vaihto, säiliön tiivisti-mien toimivuuden tarkistus sekä säiliön oikea täyttö. Järjestelmää käyn-nistettäessä hänen on osattava suorittaa oikein pumpun käyttöönotto-toimenpiteet. Opiskelijan on tunnettava hydrauliikkanesteiden oikeatvarastointi- ja käsittelytavat sekä toimittava niiden mukaisesti.

▲ Keskeinen sisältö onhydrauliikkakoneikkojen, niiden varusteiden ja hydrauliikkanesteiden

tuntemus sekä koneikon asennus- ja käyttöönottotoimenpiteet.

Opiskelijan on osattava suorittaa yksinkertaisimpien hydrauliikkajär-jestelmien käyttöönottotoimet. Hänen on osattava suunnitella, esival-mistella ja suorittaa hydrauliikkaputkiston huuhteluajo, tarkistaa järjes-telmän tiiviys, tehdä huuhteluajoon kuuluvat puhdistustoimet ja palaut-taa järjestelmän kytkennät käyttöönottovalmiuteen. Hänen on osattavakytkeä järjestelmään sen säädössä tarvittavat, säädön aikana käytettä-vät painemittarit ja niiden liitäntänipat. Ennen järjestelmän käynnistystähänen on pystyttävä kaaviomerkintöjen tai teknisten asiapaperien avullaselvittämään suoritettavien säätöjen tavoitearvot sekä asettamaan vent-tiilien säädöt tavoitearvoihin nähden käyttöturvalliseen lähtöasemaan.Lisäksi hänen osattava varmistaa toimilaitteiden esteetön liikkuvuus.Hänen on osattava suorittaa oikein ja ympäristön turvallisuudestavarmistuen järjestelmän käyntiinajo sekä suorittaa säätötoimet tavoite-arvoihin.


hydrauliikkajärjestelmien käyttöönottotoimenpiteet.

Opiskelijalla on oltava perustiedot proportionaali- ja servotekniikankäyttötarpeista, niiden perusrakenteesta ja ohjaustavoista sekä tyypilli-sistä käyttökohteista hydraulisissa järjestelmissä, ja hänen on pystyttävätunnistamaan hydrauliikkakaavioista proportionaali- ja servoventtiilienpiirrosmerkit. Opiskelijalla on oltava perustiedot tavallisimpien patruu-naventtiilien perusrakenteesta ja ohjaustavoista sekä tyypillisistä käyttö-kohteista hydraulisissa järjestelmissä, ja hänen on pystyttävä tunnista-maan hydrauliikkakaavioista patruunaventtiilien piirrosmerkit.


114


proportionaali- ja servoventtiilien sekä patruunaventtiilien toiminnan,ohjaustapojen ja tyypillisten käyttökohteiden perustuntemus.


Opiskelijan on:• kyettävä lukemaan yksinkertaisia hydrauliikkakaavioita• käsiteltävä hydrauliikkaöljyjä huolellisesti• huolehdittava henkilökohtaisesta suojautumisesta• huolehdittava työturvallisuudesta hydrauliikkajärjestelmien koekäy-

töissä ja asennuksissa• osattava hydrauliikkajärjestelmän laitteiden ja komponenttien asen-

nustöiden työmenetelmät ja työkalujen käyttö• osattava käyttää hydrauliikkaputkistojen katkaisu-, taivutus- ja kier-

teitystyökaluja.

3.2.20 OHJAUSTEKNIIKKA, 10 OV


Opiskelijan on ymmärrettävä suljetun ja avoimen ohjausjärjestelmänerot, ja hänen on tunnettava eri ohjausjärjestelmien toteutustavat, kutenkiinteästi langoitetut logiikat (relelogiikka), ohjelmoitavat logiikat,sulautettu tietokoneohjaus, tietokoneohjaus ja liikkeenohjausjärjestelmäja hänen on osattava tunnistaa ne järjestelmistä. Hänen on pystyttävämyös arvioimaan kunkin ratkaisun soveltuvuutta tapauskohtaisesti.


ohjausjärjestelmien rakenneratkaisujen tunteminen.

Opiskelijan on ymmärrettävä eri kantalukujärjestelmät ja binäärilukujenyhteys digitaaliohjausjärjestelmään sekä osattava tehdä muunnoksiabinäärilukujärjestelmän ja kymmenlukujärjestelmän välillä.

▲ Keskeinen sisältö onbinäärilukumuunnokset.

Opiskelijan on ymmärrettävä analogisen ja digitaaliohjauksen välinenero, ja hänen on osattava arvioida kuhunkin ohjaustapaukseen soveltuvaratkaisu. Hänen on ymmärrettävä prosessi ja kappaletavara-automaationvälinen ero tyypillisten ohjaustoimenpiteiden osalta ja hänen on osattava


115

mainita sovelluskohteita, joissa logiikkaohjauksella voidaan käyttäädigitaali- sekä analogiatuloja ja -lähtöjä.


analogia- ja digitaaliohjaus.

Opiskelijan on osattava kytkeä ohjelmoitava logiikka käyttökuntoon.Hänen on osattava tehdä yksinkertaisia ohjelmia käskymuodossa. Opis-kelijan on osattava tulkita logiikkaohjelmia käskymuodossa, tikapuu-kaaviona sekä logiikkakaaviona. Hänen on osattava tehdä vianhakulogiikkaohjausjärjestelmän monitoritilaa apuna käyttäen. Opiskelijan onosattava siirtää ohjausohjelmia tietokoneen ja ohjelmoitavan logiikanvälillä.


logiikan käyttö.

Opiskelijan on ymmärrettävä dokumentoinnin merkitys ja osattava tuot-taa ohjelmointityöstään riittävät dokumentit. Opiskelijan on osattavahyvän ohjelmointitavan mukaiset periaatteet ja noudatettava niitä. Opis-kelijan on ymmärrettävä modulaarisen ohjelmoinnin periaatteet ja osat-tava soveltaa niitä omassa työssään.


dokumentointi.


Opiskelijan on:• osattava ohjausjärjestelmien rakenneratkaisujen perusteet• osattava kytkeä tavallinen ohjelmoitava logiikka käyttökuntoon käyt-

töohjeita apuna käyttäen.• osattava laatia yksinkertaisia logiikkaohjelmia käskymuodossa• pystyttävä tulkitsemaan yksinkertaisia logiikkaohjelmia käsky-

muodossa, tikapuukaaviona sekä logiikkakaaviona.• pystyttävä siirtämään ohjausohjelmia tietokoneen ja ohjelmoitavan

logiikan välillä.


116

3.2.21 TYÖVÄLINEIDEN VALMISTUS, 10 OV


Opiskelijan on osattava valmistaa työvälinealan tyypillisiä toleroitujaja sovitteellisia IT7–IT6 tarkkuusasteen ja pinnanlaadultaan Ra 0,8–Ra0,4 vaatimuksen mukaisia työvälineiden osia käyttäen sorvia, jyrsin-konetta, hiomakoneita ja kipinätyöstökonetta. Hänen on osattava suorit-taa valmistukseen ja kappaleen asettamiseen liittyvät mittaukset ja val-miiden osien tarkastusmittaukset sekä laatia niistä laatujärjestelmien mu-kaiset dokumentit. Opiskelijan on osattava valita oikeat työstönopeudetja laskea työvälineiden valmistukseen liittyvät matemaattiset tehtävät.


työvälineiden valmistusmenetelmät.

Opiskelijan on osattava valmistaa työvälinekokonaisuuksia. Hänen onosattava suunnitella valmistuksen työjärjestys niin, että lopputulokseenpäästään kokonaiskustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Opis-kelijan on tunnettava työvälineiltä edellytettävä laatutaso, ja hänen onosattava toimia laatujärjestelmien mukaisesti.


työkokonaisuuksien hallinta ja työvälineiden laatuvaatimukset.


Opiskelijan on:• pystyttävä lukemaan työvälinealan työpiirustuksia• osattava valmistaa manuaalityöstömenetelmin yksinkertaisia työvä-

lineiden osia• osattava tehdä valmistukseen ja kappaleen asettamiseen liittyvät

perusmittaukset• huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta.

3.2.22 TYÖVÄLINEIDEN KOKOONPANO JA HUOLTO, 10 OV


Opiskelijan on tunnettava työvälineiden rakenteelliset periaatteet japystyttävä lukemaan työvälinealan työpiirustuksia. Hänen on tunnetta-va työvälineiden valmistukseen käytettävät käsityövälineet ja hallittava


117

niiden käyttö. Opiskelijan on osattava tehdä työvälineiden teroituksia,kokoonpanoja ja huoltoja. Hänen on osattava suorittaa työvälineviilauk-sia ja tehdä tarvittavat sovitteet. Hänen on tiedettävä työvälineiden toi-minnan kannalta keskeiset toleranssit, sovitteet ja välykset, ja hänen onosattava suorittaa tarvittavat mittaukset ja laatia niistä laatujärjestelmänmukaiset dokumentit. Opiskelijan on osattava työvälinetekniikan auto-matisoinnin perusteet ja tiedettävä yleisimmät työvälineen toimihäiriöt.


työvälineviilauksen ja huollon perustehtävät.


Opiskelijan on• osattava lukea työvälinealan osa- ja kokoonpanopiirustuksia• osattava työvälineiden rakenteiden perusteet• osattava työvälineviilauksen ja -kokoonpanon työvälineiden käyttö• osattava tehdä yksinkertaiset työvälinealan viilaukset• osattava työvälinehuollon keskeisimmät työmenetelmät• osattava työvälineiden valmistuksen liittyvät tavallisimmat mittaukset• huolehdittava työturvallisuudesta kaikissa työvaiheissa.

3.2.23 NC-KONEISTUS ERIKOISTYÖSTÖKONEILLA, 10 OV


Opiskelijan on osattava valmistaa NC-työstömenetelmällä työväline-alan tyypillisiä toleroituja ja sovitteellisia IT7–IT5 tarkkuusasteen japinnanlaadultaan Ra 0,8–Ra 0,4 vaatimuksen mukaisia työvälineidenosia käyttäen sorvin ja jyrsinkoneen lisäksi joko työstökeskusta, suur-nopeustyöstökonetta tai uppo- tai lankakipinätyöstökonetta. Hänen onpystyttävä tekemään valmistukseen ja kappaleiden asetukseen liittyvätmittaukset ja osien tarkastusmittaukset sekä laatimaan niistä laatujär-jestelmien mukaiset dokumentit. Opiskelijan on pystyttävä valitsemaanoikeat työstönopeudet ja osattava laskea työvälineiden valmistukseenliittyvät matemaattiset tehtävät. Opiskelijan on osattava tehdä NC-oh-jelma, ja hänen on pystyttävä ohjelmoinnissa käyttämään työkierto-käskyjä sekä osattava ottaa huomioon työvälinemitat ja sädekompen-soinnit. Hänen on osattava editoida ja simuloida työstöohjelma ja tal-lentaa ja siirtää ohjelma työstökoneelle tai PC:n tietokantaan.


työvälineiden valmistus erikoistyöstökoneilla.


118

Opiskelijan on osattava valmistaa työvälinekokonaisuuksia. Hänen onosattava suunnitella valmistuksen työjärjestys niin, että lopputulokseenpäästään kokonaiskustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Opis-kelijan on tunnettava työvälineiltä edellytettävä laatutaso ja hänen onosattava toimia laatujärjestelmien mukaisesti.

▲ Keskeinen sisältö ontyökokonaisuuksien hallinta ja työvälineiden laatuvaatimukset.


Opiskelijan on• osattava lukea työvälinealan työpiirustuksia• osattava valmistaa NC-työstömenetelmällä yksinkertaisia työvälineen

osia• osattava tehdä, simuloida ja editoida NC-työstöohjelmia sekä valita

työstöarvot työstettäville kappaleille• osattava suorittaa valmistukseen ja kappaleen asettamiseen liittyviä

perusmittauksia• osattava tallentaa, siirtää ja hakea NC-työstöohjelmia• työskenneltävä kaikissa työvaiheissa niin huolellisesti, että työstö-

koneen vaurioitumisvaaraa ja työturvallisuusriskejä ei ole.

3.2.24 CAD/CAM-TYÖSTÖRATOJEN VALMISTUS, 10 OV

Tavoitteet ja sisällöt, kiitettävä taso

Opiskelijalla on oltava NC-työstön perustaidot, ja hänen on osattavakäsitteistö ja ohjelman rakenne. Hänellä on oltava tietotekniikanperustaidot ja hänen on osattava käyttää työvälinetekniikan osien val-mistukseen soveltuvaa CAD/CAM-ohjelmaa. Opiskelijan on osattavahakea esim. DXF- tai IGES-muotoon käännetty geometria ja muodos-taa geometrian rajaviivat. Hänen on osattava muokata olemassa olevastageometriasta työstöradat sekä valita työkaluteknologia ja lastuamisarvot,lastusyvyydet, työstösuunnat ja työstötavat. Hänen on osattava siirtäävalmis koodikielinen NC- ohjelma työstökoneelle ja simuloida ja edi-toida ohjelmaa sekä tallentaa ohjelmat tietojärjestelmään. Opiskelijanon osattava ottaa huomioon työstöratojen valmistuksessa työturvallisuusja työstökoneen toimintarajat.

▲ Keskeinen sisältötyöstöratojen valmistus olemassa olevista geometrioista.


119


Opiskelijan on• osattava lukea työvälinealan työpiirustuksia• osattava NC-työstön perusteet• osattava valmistaa yksinkertaisia 2.5D työstöohjelmia valmiista

geometrioista, esim. DXF• osattava tehdä, simuloida ja muokata yksinkertaisia NC- työstö-

ohjelmia sekä työstöarvojen valinnan perusteet• osattava tallentaa, siirtää ja hakea NC- työstöohjelmia• työskenneltävä niin huolellisesti, että työstökoneen vaurioitumis-

vaaraa ja työturvallisuusriskejä ei ole.

3.2.25 KONEIDEN JA LAITTEIDEN KORJAUS, 10 OV


Opiskelijan on osattava tarkistaa, toimivatko tavallisimmat kotitalous-ja toimistokoneet sekä teollisuuden ohjaus- ja valvontajärjestelmienkomponentit oikein. Hänen on osattava käyttää vianetsinnässä käytet-täviä mittareita. Hänen on osattava koneiden käyttö- ja huolto-ohjeidensekä kokoonpanoja kytkentäpiirustusten avulla purkaa ja koota lait-teistoja.


koneiden ja komponenttien tuntemus, vianetsintä ja kokoonpano.

Opiskelijan on tunnettava tavallisten mittareiden ja optisten laitteidentoimintaperiaatteet ja osattava niihin liittyvät sähkötekniikan ja optiikanperusteet. Hänen on tunnettava mittareiden ja optisten laitteiden toi-mintaperiaatteet ja osattava päätellä, milloin laite ei toimi virheettömästi.Opiskelijan on osattava tehdä pieniä, laitteen hintaan verrattuna vähäi-sin kustannuksin toteutettavissa olevia mittareiden ja optisten laitteidenkorjauksia. Hänen on osattava huoltaa ja kalibroida mittareita ja optisialaitteita.


mittareiden ja optisten laitteiden huollot ja pienimuotoiset korjaukset.

Opiskelijan on osattava käyttää sähkökytkentäkaavioita ja ohjausvirta-piirikaavioita sähköisten komponenttien vianetsinnässä. Hänen on osat-tava sähkötekniikkaa ja sähköisten mittarien toiminnan perusteita niin,


120

että hän osaa valita tarkoituksenmukaisen sähköisen mittarin erilaistensähkösuureiden mittauksiin. Opiskelijan on osattava asentaa ja virittääanturit mittarin käyttötarkoituksen mukaan ja suorittaa sähköisten virta-piirien mittauksia ja mittausten perustella määritellä sähköisten virtapii-rien vikoja sekä paikantaa vikaantunut sähköinen toimilaite tai kompo-nentti. Hänen on osattava arvioida sähköisen toimilaitteen vian laatu jasen korjauskustannukset suhteessa uuden toimilaitteen hintaan ja tarvit-taessa vaihtaa se. Opiskelijan on osattava piirilevyjen komponenttienjuottaminen ja muut liitostekniikat, ja hänen on osattava vaihtaa vikaan-tuneet komponentit uusiin. Hänen on osattava erottaa oikeanlainen javiallinen juotos toisistaan.


sähkölaitteiden vianetsintä ja korjaus.

Opiskelijan on osattava lukea hydraulisia ja pneumaattisia kaaviopii-rustuksia ja niiden ohjauspiirikaavioita sekä paikantaa niiden perusteellaohjausjärjestelmän vikaantunut komponentti. Hänen on osattava tehdätoimilaitteiden vaihtoon liittyviä asennustöitä ja vaihtaa vikaantuneetkomponentit uusiin. Hänen on osattava tehdä järjestelmän ja toimilait-teiden säätöjä ja tavallisia huoltotöitä, kuten suodattimien vaihtoja.


hydraulisten ja pneumaattisten järjestelmien korjaukset ja huollot.


Opiskelijan on• on pystyttävä lukemaan tavallisten koneiden ja laitteiden kokoon-

panopiirustuksia ja kytkentäkaavioita• osattava tavallisimpien vianetsinnässä käytettävien mittareiden käyttö• osattava hienomekaanisten laitteiden purkamisessa ja kokoonpanossa

käytettävät tavallisimmat työmenetelmät• osattava hienomekaanisten laitteiden korjauksissa käytettävien taval-

lisimpien työkalujen käyttö• osattava tehdä juotosliitoksia• osattava suorittaa sähkövirran ja jännitteen perusmittauksia ja so-

veltaa tuloksia vikojen etsinnässä.


121

3.2.26 ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN TUOTANTOTEKNIIKKA, 10 OV


Opiskelijan on tunnettava elektroniikkateollisuuden tuotantolinjan erimoduulien työvaiheet ja tiedettävä niiden toimilaitteiden perusperiaat-teet, ja hänellä on oltava perustiedot niissä käytettävistä komponenteistaja materiaaleista. Hänen on osattava automaattisen kappaleiden käsitte-lyn laitetekniikan perusteet ja automatisoidun liima-annostelun mene-telmät sekä käytettävien liima- ja juotosaineiden fysikaalis-kemiallisettoimintaperiaatteet. Opiskelijan on tiedettävä aaltojuotoksen, reflow-juotoksen ja konvektion väliset erot ja osattava näiden prosessien toi-mintatekniset perusteet. Hänen on osattava pastan painon menetelmä-tekniset perusteet ja tunnettava niihin liittyvää laitetekniikkaa ja mate-riaaleja.

▲ Keskeinen sisältö ontuotantolinjan toiminta ja laitetekniikka sekä valmistuksen ja

käytettävien materiaalien teoreettiset perusteet.

Opiskelijan on osattava elektroniikkateollisuuden kokoonpanon työ-menetelmät ja tunnettava niiden automatisoinnin tekniset perusteet.Hänen on osattava tehdä komponenttien käsinladontaa ja tiedettäväkäsinjuotoksen laatuvaatimukset sekä koneladonnan periaatteet.


tuotannon työmenetelmät.

Opiskelijalla on oltava sellaiset tietotekniikan perustaidot, että hänelläon valmiudet yleisimpien työvälineohjelmien käyttöön, ja hänen on tun-nettava tietokonepohjaisen tuotannonohjauksen perusteet ja osattavakäyttää tuotannon ohjelmoinnin työkaluja. Hänen on osattava ladonta-koneen ohjelmoinnin perusperiaatteet ja tunnettava siihen liittyvättiedonsiirron menetelmät.


ohjelmointi ja tiedonsiirtotekniikka.

Opiskelijan on osattava elektroniikan piirustusstandardit ja piirrosmerkit,ja hänen on osattava lukea piirikaavioita. Hänen on osattava käyttääelektroniikkateollisuuden tuotantoon liittyvässä mittauksessa ja testauk-sessa käytettäviä laitteita ja suorittaa tavallisimpia laadunvarmistukseenliittyviä mittauksia ja testauksia. Hänen on osattava toimia elektroniik-


122

kateollisuudessa käytössä olevien laatujärjestelmien mukaisesti ja teh-dä niihin liittyviä tulosten tallennuksia ja raportteja.

▲ Keskeinen sisältö on piirikaavioiden ymmärtäminen sekä mittaus ja

testaus.

Opiskelijan on osattava työskennellä työtilassa ESD-suojauksen edel-lyttämien vaatimusten mukaisesti. Hänen on ymmärrettävä englannin-kielisiä käsikirjoja ja työohjeita niin, että hän osaa toimia niiden mukai-sesti. Hänen on osattava toimia vastuuntuntoisena tuotantotiimin jäse-nenä.

▲ Keskeinen sisältö on elektroniikkateollisuuden tuotantotehtaassa

toimiminen.


Opiskelijan on• osattava toimia ESD-suojauksen edellyttämien vaatimusten mukai-

sesti• osattava lukea yksinkertaisia piirikaavioita• osattava mittaus- ja testauslaitteiden käytön perusteet• tunnettava yleisimmät elektroniikan komponentit ja niiden käytön

perusteet• osattava englanninkielisten käsikirjojen käytön perusteet.

AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSAPIDON KOULUTUSOHJELMA

123

3.2.C Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelmaneriytyvät ammatilliset opinnot

3.2.27 AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDONYLEISOSAAMINEN, 20 OV


Opiskelijan on osattava sähköiset perussuureet, niiden fysikaaliset pe-rusteet ja riippuvuussuhteet (Ohmin laki, Kirchhoffin lait) sekä tiedet-tävä magnetismin osuus sähkölaitteiden toiminnassa (esim. generaattori,moottori, rele, muuntaja jne.). Hänen on osattava käyttää analogisia jadigitaalisia mittalaitteita sekä oskilloskooppia, todeta mittaamalla erilais-ten komponenttien (vastukset, kela, kondensaattori, diodi, sähköpari)vaikutus tasa- ja vaihtosähköpiirin toimintaan. Hänen on tunnettavaperuskomponenttien piirrosmerkit ja osattava laatia peruskytkentöihinliittyviä virtapiirikaavioita ja tulkita niitä.


sähkötekniikan perustaidot.

Opiskelijan on osattava peruskytkentöjen mekaaninen rakentaminen,kuten osien liittäminen ja irrottaminen. Hänen on osattava juottaa kom-ponentteja piirilevyyn ja johtimia liittimiin. Opiskelijan on tunnettavaelektroniikan analogisten ja digitaalisten peruskomponenttien ominai-suudet sekä niistä muodostuvat peruskytkennät, ja hänen on osattavaanalysoida analogisten ja digitaalisten peruskytkentöjen toimintaa sekämitata kytkentöihin liittyviä signaaleja tarkoituksenmukaisilla mitta-laitteilla (peruskytkennällä tarkoitetaan tässä tapauksessa esim. puoli-ja kokoaaltotasasuuntausta, jänniteregulaattoria, transistorikytkintä,transistorivahvistinta, operaatiovahvistinta, oskillaattoria jne.).

▲ Keskeisenä sisältönä on

elektroniikan perustaidot.

Opiskelijan on tunnettava koneiden ja koneenelinten toimintaperiaatteitaniin, että hän osaa tehdä tavanomaisia koneenasennustehtäviä. Hänenon osattava tehdä asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä sorvaus, porausja hitsaustöitä sekä valmistaa työpiirustusten mukaan yksinkertaisiakoneenosia ja teräsrakenteita. Opiskelijan on tunnettava pneumaattiset,hydrauliset ja sähkömekaaniset tavat aikaansaada liikettä, ja hänen onosattava asentaa pneumaattisia, hydraulisia ja sähkömekaanisia toimi-laitteita. Hänen on tunnettava sähköalalla ja koneenrakennuksessa käy-


124

tettävät energiansiirtoketjut ja kaapelitiet ja osattava asentaa niihin joh-dot, putket, letkut, kaapelit ja kalusteet.


koneistus-, hitsaus- ja asennustyöt.

Opiskelijan tulee osata eri ohjausjärjestelmien periaatteet, kuten sähkö-mekaaniset ohjaukset (kiinteästi langoitettu logiikka, relelogiikka), ohjel-moitavat logiikat, tietokoneohjaus ja sulautetut ohjausjärjestelmät. Hä-nen on osattava johdottaa ohjelmoitava logiikka käyttökuntoon, liittääsiihen anturit sekä ohjattavat laitteet. Hänen on tunnettava eri antureidentoimintaperiaatteet ja osattava valita kuhunkin kohteeseen sopiva anturi.Opiskelijan on osattava kytkeä moottori- ja magneettiventtiiliohjauksia.Hänen on osattava tehdä yksinkertaisia ohjelmia ohjelmoitavalle logii-kalle. Hänen on osattava paikallistaa olemassa olevien dokumenttienavulla automaatiojärjestelmässä mahdollisesti esiintyviä vikoja.


logiikan sähköistäminen ja ohjelmointi sekä lähtöjen ja

tulojen liittäminen.

Opiskelijan on tunnettava automaattisiin koneisiin ja -laitteisiin liitty-vät turvallisuusriskit, tiedettävä koneturvallisuuteen liittyvät keskeisetturvallisuusmääräykset (Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuu-desta 1314/1994/ETY), ja hänen on toimittava niiden edellyttämällätavalla. Opiskelijan on tiedettävä, miten sähkölaitteiden turvallisuus hoi-detaan suojamaadoituksella, suojaerotuksella, suojaeristyksellä ja suoja-jännitteellä ja hänen on osattava varmistaa työkohteen jännitteettömyys.


sähkö- ja koneturvallisuus.

Opiskelijan on osattava suorittaa voiteluhuoltotehtäviä ja tunnettavavoiteluaineita ja niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä.Hänen on osattava tehdä koneiden ja laitteiden käyttö- ja määräaikais-huoltotoimenpiteitä. Hänen on osattava havainnoida ja mitata koneidenkuntoa ja huoltotarvetta. Hänen on osattava pitää käyttämänsä työkoneetsiisteinä ja ymmärrettävä koneiden ja laitteiden puhtauden merkitys nii-den kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta.


koneiden ja laitteiden kunnossapito.


125


Opiskelijan on• osattava käyttää tavallisia analogisia ja digitaalisia mittareita• tunnettava sähköteknisten peruskomponenttien piirrosmerkit ja osat-

tava tulkita yksinkertaisia virtapiirikaavioita• tunnettava sähkömekaaniset, pneumaattiset ja hydrauliset perus-

komponentit ja osattava asentaa ja kytkeä ne piirustusten mukaan• osattava ohjelmoitavien logiikkojen johdotuksen ja anturien asen-

nuksen työmenetelmät ja osattava asentaa yksinkertaisia laitteistojakaaviokuvien mukaan

• osattava koneenasennustöissä tarvittavien työkalujen käyttö• osattava tehdä yksinkertaisia koneenasennustöitä kokoonpano-

piirustusten perusteella• osattava tehdä asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä tavallisia sor-

vauksia, porauksia ja hitsauksia• tunnettava automaattisiin koneisiin ja -laitteisiin liittyvät turvallisuus-

riskit ja huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta• osattava tehdä työkohde jännitteettömäksi• osattava tavalliset voiteluhuoltoon ja käyttöhuoltoon liittyvät työ-

tehtävät.

3.2.28 MEKATRONIIKKA, 20 OV


Opiskelijan on tunnettava perusmoottorikäyttöratkaisut (konventionaa-liset, askel- ja servomoottorit) ja osattava rakentaa kullekin käytöllesoveltuva ohjaus. Opiskelijan on tunnettava taajuusmuuttajakäytön pe-riaate ja osattava kytkeä oikosulkumoottori taajuusmuuttajakäytölle.


perusmoottorikäyttöjen ohjaus.

Opiskelijan on tunnettava analogisten ja digitaalisten anturien toimin-taperiaatteet ja osattava valita kuhunkin kohteeseen soveltuva anturi-tyyppi. Hänen on osattava kytkeä anturit näyttölaitteeseen ja/tai logiik-kaan ja kalibroida näytöt ja kytkentäetäisyydet. Opiskelijan on tunnet-tava NC-koneiden ja robottien ohjausjärjestelmien rakenteita ja osattavakäyttöohjeita hyväksikäyttäen kytkeä antureita ja magneettiventtiili-ohjauksia olemassa olevaan ohjausjärjestelmään.


126


anturien asennus ja lisätoimintojen kytkeminen olemassa olevaanohjausjärjestelmään.

Opiskelijan on osattava itsenäisesti suunnitella ja rakentaa pienimuo-toinen automaatiojärjestelmä, joka moitteettoman toiminnan lisäksi sisäl-tää dokumentoinnin niin sähköpiirustusten kuin soveltuvin osin kone-piirustustenkin osalta. Opiskelijan on osattava arvioida käytettyjen kom-ponenttien kustannukset ja pystyttävä niiden perusteella esittämään kus-tannusarvio rakennetulle järjestelmälle.

▲ Keskeinen sisältö onautomaatiojärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen.

Opiskelijan on osattava logiikkaohjelmoinnin perusesitystavat (käsky-muoto, tikapuukaavio ja logiikkakaavio). Hänen on osattava laatia jadokumentoida logiikkaohjelmia ja muuttaa ne tarvittaessa vuokaavio-muotoon. Opiskelijan on osattava automaatiojärjestelmän ohjaus- jamittauspiirien tarkistukset (logiikalta kentälle ja päinvastoin). Hänenon osattava monitoroinnin toiminnot ja vianhaku järjestelmän koekäytönyhteydessä. Lisäksi opiskelijan on osattava asennustöiden muutostöidenkirjaustavat ja osattava kirjata ne teknisiin piirustuksiin.


logiikkaohjelmien laadinta ja automaatiojärjestelmien tarkistukset ja

vianhaku.


Opiskelijan on• tunnettava perusmoottorikäyttöratkaisut• osattava ohjeiden mukaan kytkeä anturit näyttölaitteeseen ja/tai lo-

giikkaan• osattava ohjeiden mukaan kytkeä antureita ja magneettiventtiili-

ohjauksia• osattava ohjeiden avulla rakentaa pienimuotoinen automaatiojärjes-

telmä• tiedettävä logiikkaohjelmoinnin perusesitystavat (käskymuoto, tika-

puukaavio ja logiikkakaavio).


127

3.2.29 KAPPALETAVARA-AUTOMAATIO, 20 OV


Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien kul-jetinratojen ja nostimien toteuttamisperiaatteet ja niiden mekaaninenrakenne. Hänen on osattava tehdä kuljetinratoihin ja nostimiin liittyviäyksinkertaisia kokoamis- ja muutostöitä. Hänen on osattava tehdä edel-lisiin liittyvien anturien asennuksia ja rakenteisiin liittyviä linjauksia.Opiskelijan on osattava paikallistaa kuljetinradoissa ja nostimissa ilme-neviä mekaanisia vikoja. Opiskelijan on osattava kuljetinratojen ja nosti-mien käyttöön liittyvät työturvallisuusmääräykset, kappaletavara-auto-maatiossa käytettävien mekaanisten, pneumaattisten, hydraulisten jasähkömekaanisten ympyrä- ja lineaariliikkeiden toteuttamisperiaatteetsekä niiden mekaaninen rakenne, kuten pyörityspöydät, kuljetinradat jasylinterit. Opiskelijan on osattava paikallistaa kappaletavaralaitteissailmeneviä mekaanisia vikoja sekä tiedettävä automaattisiin laitteisiinliittyvät turvallisuusriskit ja osattava suojautua niiltä.


kappaleenkäsittely- ja siirtolaitteiden rakentaminen.

Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien pak-kauskoneiden, lajittelijoiden ja lavaajien toteuttamisperiaatteet ja nii-den mekaaninen rakenne. Hänen on osattava tehdä pakkauskoneisiin,lajittelijoihin ja lavaajiin liittyviä yksinkertaisia kokoamis- ja muutos-töitä. Opiskelijan on osattava paikallistaa pakkauskoneissa, lajittelijoissaja lavaajissa ilmeneviä mekaanisia vikoja. Opiskelijan on osattavapakkauskoneiden, lajittelijoiden ja lavaajien käyttöön liittyvät työtur-vallisuusmääräykset. Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaa-tiossa käytettävien asennoittimien käyttöperiaatteet ja niiden toiminta-tavat. Hänen on osattava tehdä asennoittimiin liittyviä yksinkertaisiasäätöjä. Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaatiossa käytettä-vien servojen käyttöperiaatteet ja niiden toimintatavat. Hänen on osat-tava tehdä servoihin liittyviä yksinkertaisia ohjauksia ja säätöjä. Opis-kelijan on osattava lineaarimanipulaattoreiden, automaattivarastojen jatyöstökoneautomaation perusperiaatteet ja niihin liittyvät työturvallisuus-vaatimukset. Hänen on osattava joustavien valmistusjärjestelmien ku-ten FMS- ja FMU-järjestelmien sekä konepaja-automaation toteutus-periaatteet ja niihin liittyvät työturvallisuusvaatimukset.

▲ Keskeinen sisältö onkappaletavaralaitteistojen laitteiden käyttö ja ohjaus.


128

Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien verk-koliitäntäisten sähkölähteiden toteuttamisperiaatteet ja niiden mitoitus-periaatteet. Hänen on osattava huoltaa ja asentaa teho- ja virtalähteitäsekä selvittää niihin liittyviä yksinkertaisia vikoja.


teho- ja virtalähteiden asennus.

Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien ro-bottien toteuttamisperiaatteet ja niiden mekaanisen ja sähköisen raken-teen perusteet. Hänen on osattava tehdä robotin ohjaukseen liittyviäyksinkertaisia ohjaustöitä. Opiskelijan on osattava robottien käyttöönliittyvät työturvallisuusmääräykset.


robotiikka.

Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaatiossa yleisesti käytössäolevan automaatiojärjestelmän toimintaperiaatteet ja käyttöliittymä.Hänen on osattava järjestelmissä käytettävät ohjaus- ja tiedonsiirtojär-jestelmät. Opiskelijan on osattava käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa järjes-telmien ohjauksessa ja tiedonkeruussa. Hänen on osattava logiikkaahyväksi käyttäen käsitellä analogisia tulo- ja lähtöviestejä. Opiskelijanon osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien paino-, paine-,nopeus-, asema-, paikka- ja lämpötilamittauksien toteutusperiaatteet sekätehdä näiden yksinkertaisia säätö- ja huoltotöitä.


kappaletavara-automaation ohjaukset ja mittaukset.

Opiskelijan on osattava teollisessa toimintaympäristössä käytettävänkunnossapidon toiminnot, kunnossapidon tiedonhallinta ja kunnon-valvonta. Hänen on tiedettävä ennakoivan huollon merkitys käynnissä-pidolle ja osattava suorittaa taajuusmuuttajien huolto. Opiskelijan onosattava mittauksien, merkkilamppujen ja ohjelmallisten työkalujenavulla suorittaa vianetsintää automaatiojärjestelmän mittaus- ja ohjaus-sovelluksissa sekä osattava paikallistaa taajuusmuuttajien päävirta-puolella ilmenevät viat. Hänen on osattava vianetsintä myös releohjauk-sista. Opiskelijan on osattava tärinämittauksen periaatteet kunnonval-vonnassa. Hänen on osattava analysoida kunnonvalvonnan mittauksiakuten liikkeen, nopeuden, kiihtyvyyden tai tärinän mittauksiin perustu-vaa informaatiota.


129


käynnissäpitoon liittyvät mittaukset ja niiden tulkinta.

Opiskelijan on osattava hoitaa hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestel-mien asennus-, käyttöönotto-, huoltoja korjaustehtäviä. Hänen on osat-tava lukea kaavioita, tunnettava komponenttien rakenteet, toimintape-riaatteet ja asennus-, säätö- ja ohjaustavat sekä osattava päätellä järjes-telmän toimintatapa, työliikkeet, säätöjen vaikutukset ja toimintahäi-riöiden syyt vikatilanteissa. Opiskelijan on osattava hydrauliikan pro-portionaali- ja servotekniikan perusteet. Hänen on osattava systemaat-tisen vianetsinnän keinoin paikantaa toimintahäiriön syy paineilma-ohjatuista, sähköisesti releohjatuista ja yksinkertaisista logiikkaohjatuistajärjestelmistä ja saattaa ne toimintakuntoon. Opiskelijan on osattavakappaletavara-automaatiossa käytettävien venttiilien käyttöperiaatteetja niiden toimintatavat. Hänen on osattava tehdä venttiileihin liittyviäyksinkertaisia ohjauksia ja säätöjä.


hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien hoito.


Opiskelijan on• osattava paikallistaa kappaletavaralaitteissa ilmeneviä mekaanisia vi-

koja• osattava tehdä automaatiojärjestelmiin liittyvien anturien asennuksia• osattava automaattisiin laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit ja osat-

tava suojautua niiltä• osattava tehdä nostimiin, pakkauskoneisiin, lajittelijoihin ja lavaajiin

liittyviä yksinkertaisia kokoamis- ja muutostöitä• osattava paikallistaa nostimissa, pakkauskoneissa, lajittelijoissa ja

lavaajissa ilmeneviä mekaanisia vikoja• osattava nostimien, pakkauskoneiden, lajittelijoiden ja lavaajien käyt-

töön liittyvät työturvallisuusmääräykset sekä noudatettava niitä• osattava huoltaa ja asentaa sähkölähteitä• osattava käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa järjestelmien ohjauksessa

ja tiedonkeruussa• osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien, paino-, asema-,

paikan- ja lämpötilamittauksien toteutusperiaatteet sekä tehdä näi-den yksinkertaisia säätö- ja huoltotöitä

• osattava merkkilamppujen ja ohjelmallisten työkalujen avulla suo-rittaa vianetsintää automaatiojärjestelmän mittaus- ja ohjaussovel-luksissa


130

• osattava etsiä vikoja releohjausjärjestelmistä• osattava lukea kaavioita sekä tunnettava komponenttien rakenne• osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien venttiilien käyttö-

periaatteet ja niiden toimintatavat• osattava tehdä venttiileihin liittyviä yksinkertaisia ohjauksia ja sää-

töjä.

3.2.30 PROSESSIAUTOMAATIO, 20 OV


Opiskelijan on osattava jonkin prosessiteollisuudessa tyypillisesti käy-tössä olevan tuotantoprosessin perusprosessit ja tiedettävä prosessi-automaation merkitys prosessin ohjauksessa. Hänen on tiedettävä, mitäteollisuusprosessilla tarkoitetaan ja osattava hahmottaa eri osista muo-dostuvia kokonaisuuksia.


oppia, mitä prosessilla ja prosessin ohjauksella tarkoitetaan.

Opiskelijan on osattava prosessiautomaatiossa käytettävien kuljetin-ratojen ja putkistojen toteuttamisperiaatteet ja niiden mekaaninen ra-kenne. Hänen on osattava tehdä kuljetinratoihin ja putkistoihin liittyvi-en anturien, toimilaitteiden ja käyttölaitteiden yksinkertaisia vaihtotöitä,kuten mittalaipan ja kiilahihnan vaihto. Opiskelijan on osattava paikal-listaa kuljetinradoissa ja putkistoissa ilmeneviä mekaanisia vikoja. Opis-kelijan on osattava kuljetinratojen ja putkistojen käyttöön liittyvät työ-turvallisuusmääräykset. Opiskelijan on osattava prosessiautomaatiossakäytettävien pakkauskoneiden ja annostelijoiden toteuttamisperiaatteetja niiden mekaaninen rakenne. Hänen on osattava tehdä pakkauskoneisiinja annostelijoihin liittyviä yksinkertaisia kokoamis- ja muutostöitä.Opiskelijan on osattava paikallistaa pakkauskoneissa ja annostelijoissailmeneviä mekaanisia vikoja. Opiskelijan on osattava pakkauskoneidenja annostelijoiden käyttöön liittyvät työturvallisuusmääräykset.

▲ Keskeinen sisältö onprosessiautomaatiolaitteistojen laitteiden käyttö.

Opiskelijan on osattava prosessiautomaatiossa yleisesti käytössä olevanesimerkkiautomaatiojärjestelmän toimintaperiaatteet ja käyttöliittymät.Hänen on osattava järjestelmässä käytettävät ohjaus- ja tiedonsiirto-järjestelmät sekä osattava tehdä niihin liittyviä mittauksia. Opiskelijan


131

on osattava käyttää automaatiojärjestelmän käyttöliittymää mittauksessaja ohjauksessa sekä tiedonkeruussa. Hänen on osattava järjestelmäähyväksi käyttäen käsitellä analogisia tulo- ja lähtöviestejä. Opiskelijanon osattava prosessiautomaatiossa käytettävien paine-, pinnankorkeus-,lämpötila-, virtaus-, asento-, paino-, nopeus-, viskositeetti-, pH-, kosteus-ja sakeusmittauksien toteutusperiaatteet sekä osattava tehdä näiden yk-sinkertaisia säätö- ja huoltotöitä ja kalibroida mittauslaitteet. Hänen onosattava säätöpiirin muodostuminen, säätötavat ja säätömuodot. Opis-kelijan on osattava PID-säädön periaatteet. Hänen on osattava yksikkö-säädin ja säätöpiirissä käytettävät mittalähettimet sekä tiedonsiirtoväylät.Opiskelijan on osattava sähköisesti tai pneumaattisesti liittää säätöjär-jestelmässä käytettävät venttiilit ja toimilaitteet.


prosessiautomaation ohjaukset, mittaukset ja säädöt.

Opiskelijan on osattava teollisessa toimintaympäristössä käytettävänkunnossapidon toiminnot, kunnossapidon tiedonhallinta ja kunnon-valvonta. Hänen on tiedettävä ennakoivan huollon merkitys käynnissä-pidolle ja osattava suorittaa taajuusmuuttajien huolto. Opiskelijan onosattava mittauksien, merkkilamppujen ja ohjelmallisten työkalujenavulla suorittaa vianetsintää automaatiojärjestelmän mittaus- ja ohjaus-sovelluksissa sekä osattava paikallistaa taajuusmuuttajien päävirta-puolella ilmenevät viat. Hänen on osattava vianetsintä myös releohjauk-sista. Opiskelijan on osattava tärinämittauksen periaatteet kunnonvalvon-nassa. Hänen on osattava analysoida kunnonvalvonnan mittauksia, ku-ten liikkeen, nopeuden, kiihtyvyyden tai tärinän mittauksista koostettuaja jalostettua mittausinformaatiota.


käynnissäpitoon liittyvien toimintojen hallinta.

Opiskelijan on osattava hoitaa hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestel-mien asennus-, käyntiinajo-, huoltoja korjaustehtäviä. Hänen on osat-tava lukea kaavioita, tunnettava komponenttien rakenteet, toimintape-riaatteet ja asennus-, säätö- ja ohjaustavat sekä osattava päätellä järjes-telmän toimintatapa, työliikkeet, säätöjen vaikutukset ja toimintahäi-riöiden syyt vikatilanteissa. Opiskelijan on osattava hydrauliikan pro-portionaali- ja servotekniikan perusteet. Hänen on osattava systemaat-tisen vianetsinnän keinoin paikantaa toimintahäiriön syy paineilma-ohjatuista, sähköisesti releohjatuista ja yksinkertaisista logiikkaohjatuistajärjestelmistä ja saattaa ne toimintakuntoon. Opiskelijan on osattavakappaletavara-automaatiossa käytettävien venttiilien käyttöperiaatteet


132

ja toimintatavat sekä osattava tehdä venttiileihin liittyviä yksinkertaisiaohjauksia ja säätöjä.


hydrauliikka ja pneumatiikka.


Opiskelijan on• osattava tehdä kuljetinratoihin ja putkistoihin liittyvien anturien sekä

toimilaitteiden ja käyttölaitteiden yksinkertaisia vaihtotöitä• osattava paikallistaa kuljetinradoissa ja putkistoissa ilmeneviä me-

kaanisia vikoja• osattava kuljetinratojen ja putkistojen käyttöön liittyvät työturval-

lisuusmääräykset ja noudatettava niitä• osattava prosessiautomaatiossa käytettävien paine-, pinnankorkeus-,

lämpötila-, virtaus- ja asentomittauksien toteutusperiaatteet sekä teh-dä näiden yksinkertaisia säätö- ja huoltotöitä ja kalibroida mittaus-laitteet

• osattava yksikkösäätimen rakenne ja toiminta• osattava sähköisesti tai pneumaattisesti liittää säätöjärjestelmässä käy-

tettävät venttiilit ja toimilaitteet• osattava lukea kaavioita sekä tunnettava komponenttien rakenne

asennus- ja huoltotöitä varten• osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien venttiilien käyttö-

periaatteet ja toimintatavat• osattava tehdä venttiileihin liittyviä yksinkertaisia ohjauksia ja sää-

töjä.

3.2.31 KUNNOSSAPITOTEKNIIKKA, 20 OV


Opiskelijalla on oltava kokonaiskäsitys kunnossapidon tehtäväalueistateollisuudessa ja kiinteistöissä, ja hänen on osattava tehdä yksittäistenkoneiden ja laitteiden kunnossapitoon liittyviä tehtäviä, kuten asennus-ja kokoonpanotöitä, osien ja komponenttien vaihtoja, pesuja ja puhdis-tuksia. Hänen on osattava käyttää kussakin työssä tarkoituksenmukai-sia työvälineitä.

▲ Keskeinen sisältö onkunnossapidon tehtäväalueet ja kunnossapitoon liittyvät työmenetelmät

ja työkalujen käyttö.


133

Opiskelijan on osattava suorittaa kunnon valvontaa aistinvaraisesti jamittaamalla. Hänen on osattava tehdä yleisimpien toimilaitteiden säätöjäja kalibrointeja. Hänen on osattava tehdä havaintoja koneiden ja laittei-den ulkonäön, käyntiäänen, lämmön ja tärinän perusteella sekä tark-kailla mahdollisia vuotokohtia ja korroosiolle alttiita paikkoja. Opiske-lijan on osattava sähkökemiallisen korroosion perusteet ja tiedettävätavallisimpien metallien sijoittuminen sähkökemiallisessa jännitesar-jassa, korroosiolle alttiit rasitusolosuhteet ja tärkeimmät metalli- ja muutaineparit eri ympäristöissä.


kunnon valvonta aistinvaraisesti, toimilaitteiden tavallisimmat säädöt jakalibroinnit sekä sähkökemiallisen korroosion perusteet.

Opiskelijan on osattava suorittaa kunnonvalvontaan liittyviä lämpötila-mittauksia. Hänen on osattava tehdä tavallisia värähtely- ja iskusysäys-mittauksia ja tiedettävä näiden mittausten teknisiä perusteita niin, ettäosaa erityyppisten anturien käytön perusteet. Opiskelijan on osattavasuorittaa välysmittauksia sekä muoto- ja linjausmittauksia mittakellojaja mittausapuvälineitä käyttäen. Hänen on osattava käyttää tavallisimpiaultraääni- ja pyörrevirtamittareita pinnoitteiden ja seinämänpaksuuksienmittauksissa ja esimerkiksi väsymismurtumien havainnoimisessa. Hä-nen on osattava tarkkailla ja tehdä johtopäätöksiä putkistojen kiinteä-asenteisista paine- ja tilavuusvirtamittareista sekä suorittaa kanavistojenja letkujen paine- ja tilavuusvirtamittauksia. Opiskelijan on osattavatehdä vianetsintään ja kunnonvalvontaan liittyviä sähkövirta- ja jännite-ja vastusmittauksia. Hänen on osattava suorittaa pintavirheiden, kutenmurtumien ja halkeamien etsintää magneettijauheen ja tunkeumanes-teiden avulla. Hänen on osattava raportoida mittaustuloksista ja tehdämittaustulosten tallennuksia käytössä olevaan seuranta- ja toiminnan-ohjausjärjestelmään.


kunnonvalvonta ja vianetsintä mittaamalla.

Opiskelijan on osattava käytössä olevan toiminnanohjausjärjestelmänavulla selvittää suoritettavat voiteluhuoltotyöt ja lukea voiteluohjeita.Hänen on osattava käyttää ja huoltaa voiteluhuoltotehtävissä yleisestikäytettäviä voitelulaitteita ja suorittaa voitelutoimenpiteitä. Hänen onosattava tehdä öljynvaihtoja ja voitelulaitteiden ja öljymäärien tarkas-tuksia sekä laakerien ja muiden tavanomaisten rasvavoideltujen kohtei-den rasvauksia ja jälkivoitelua ohjeiden mukaisilla voiteluväleillä jatäytösmäärillä ottaen huomioon pyörimisnopeudet, käyttölämpötilat,


134

kosteusolot ja likaantuminen. Opiskelijan on osattava ottaa öljynäytteitäsekä tehdä niistä hiukkasanalyysejä ja yksinkertaisia kemiallisia analyy-sejä niin, että hän osaa tehdä niistä vaihtotarvepäätökset valmistajanohjeiden mukaan.


voiteluhuolto.

Opiskelijan on osattava kunnossapidon tietoja informaatiojärjestelmiäkäyttäen sekä huolto-ohjeita, teknisiä piirustuksia ja osaluetteloita luki-en selvittää suoritettavat huoltoja korjaustoimenpiteet ja hänen on osat-tava varata työssä tarvittavat työvälineet ja materiaalit, tarvikkeet javaraosat. Hänen on tunnettava tarvikkeiden ja varaosien hankinta-, va-rastointi- ja toimitusmenettely sekä siihen kuuluvat tilaus- ja toimitus-rutiinit, ja hänen on osattava laitedokumenttien avulla selvittää tarvitta-van varaosan varaosanumero tai muut tunnistetiedot sekä toiminta-valtuuksiensa rajoissa tilata tarvittavat varaosat tai toimittaa tarvittavattiedot tilausta varten. Opiskelijalla on oltava valmiudet laskea omantyönsä kustannuksia ja käsitys tavallisimpien koneiden, laitteiden jakomponenttien hintojen suuruusluokista niin, että hän osaa suhteuttaahuolto- ja korjaustoimenpiteiden kustannuksia vastaavan uuden koneenja laitteen kustannuksiin.


huoltoja korjaustoimenpiteiden ennakkovalmistelut ja suoritettujen

toimenpiteiden raportointi sekä kustannustietoisuus.

Opiskelijan on tunnettava erilaisia kunnossapidon hallintaan liittyviäatk-ohjelmistoja, niiden ominaisuuksia, tietosisältöä ja käyttötarkoitusta.Hänen on tiedettävä, millaisia toimintoja ohjelmissa on, miten niistäsaadaan tulosteita ja miten tallenteet tehdään. Opiskelijan on osattavalukea kunnossapidon päiväkirjoja ja laitekohtaista vika- ja korjaus-historiaa. Hänen on osattava tietojen käsittelyn perusteet siitä, mitenohjelmissa käsitellään varastotilannetta, laite- ja varaosatietoja, konei-den ja laitteiden asennustietoja, työohjeita ja laatujärjestelmän laatu-tietoja. Hänen on osattava materiaalitilausten, käytettyjen työtuntien jakustannusten atk-pohjaisen käsittelyn perusteet. Opiskelijan on osatta-va asennus-, huoltoja korjaustapahtumien ja muiden tietojen kirjaus jatarvittavien raporttien laadinta. Hänen on osattava tehdä laatujärjestel-miin liittyvät tietojen tallennukset.

▲ Keskeinen sisältö onseuranta- ja toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvät toimet.


135

Opiskelijan on osattava toimia vastuuntuntoisena työryhmän jäsenenä.Hänen on huoltoja korjaustehtäviä suorittaessaan osattava ottaa huo-mioon kuhunkin työtilanteeseen tai työmenetelmään liittyvät tapaturma-vaarat ja terveyshaitat sekä osattava huolehtia tarvittavista suoja- ja turva-toimista. Hänen on oltava perehtynyt ylläpidettäviä koneita ja laitteitakoskeviin turvamääräyksiin siten, ettei hän toimenpiteillään vaarannatyöympäristössä toimivia henkilöitä. Hänen on osattava tehdä tarvittavatvarmistukset venttiilien asennoista, putkistojen ja paineastioiden pai-neistuksesta sekä haitallisten ja terveydelle vaarallisten aineiden mah-dollisesta esiintymisestä. Hänen on osattava huolehtia käynnistyksen-estoista ja työn aikana tarvittavista opasteista ulkopuolisille. Opiskelijanon osattava huolehtia tarvittavista suojauksista sekä työpaikan siistey-destä ja järjestyksestä. Hänen on käytettävä tarvittaessa henkilökohtai-sia suojaimia ja huolehdittava ympäristön suojelusta.


huoltoja kunnossapitotöiden työturvallisuus.


Opiskelijan on• osattava tehdä tavallisimpien koneen osien vaihtoja ja niiden pesuja

ja puhdistuksia• osattava aistinvaraisen kunnonvalvonnan perusteet• osattava suorittaa tavallisimmat kunnonvalvonnan ja vianetsinnän

mittaukset• osattava tietoja informaatiojärjestelmien käytön perusteet• osattava lukea yleisiä kunnossapitoon liittyviä ohjeita ja piirustuksia• osattava tehdä tavallisia tallennuksia kunnossapidon seuranta- ja

toiminnanohjausjärjestelmiin• huolehdittava työturvallisuudesta ja käytettävä tarvittaessa suojaimia.

3.2.32 KAPPALETAVARA-AUTOMAATION PERUSTEET, 10 OV


Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien kul-jetinratojen toteuttamisperiaatteet ja niiden mekaaninen rakenne sekäosattava tehdä kuljetinratoihin liittyviä yksinkertaisia kokoamis- jamuutostöitä. Opiskelijan on osattava paikallistaa kuljetinradoissa ilme-neviä mekaanisia vikoja. Opiskelijan on osattava kuljetinratojen käyt-töön liittyvät työturvallisuusmääräykset, kappaletavara-automaatiossa


136

käytettävien mekaanisten, pneumaattisten, hydraulisten ja sähkömekaa-nisten ympyrä- ja lineaariliikkeiden toteuttamisperiaatteet ja mekaani-set rakenteet, kuten pyörityspöydät, kuljetinradat, sylinterit, ja osattavatehdä niihin liittyvien anturien asennuksia ja rakenteisiin liittyviä linja-uksia. Opiskelijan on osattava paikallistaa kappaletavaralaitteissa ilme-neviä mekaanisia vikoja sekä tiedettävä automaattisiin laitteisiin liitty-vät turvallisuusriskit ja osattava suojautua niiltä.


kappaleenkäsittely- ja siirtolaitteiden rakentaminen.

Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaatiossa käytettäviennostimien toteuttamisperiaatteet ja niiden mekaaninen rakenne, ja hä-nen on osattava tehdä nostimiin liittyviä yksinkertaisia kokoamis- jamuutostöitä. Opiskelijan on osattava paikallistaa nostimissa ilmeneviämekaanisia vikoja. Opiskelijan on osattava toimia nostimien käyttöönliittyvien työturvallisuusmääräyksien mukaisesti. Opiskelijan on osat-tava kappaletavara-automaatiossa käytettävien pakkauskoneiden, lajit-telijoiden ja lavaajien toteuttamisperiaatteet ja niiden mekaaninen ra-kenne. Hänen on osattava tehdä pakkauskoneisiin, lajittelijoihin jalavaajiin liittyviä yksinkertaisia kokoamis- ja muutostöitä. Opiskelijanon osattava paikallistaa pakkauskoneissa, lajittelijoissa ja lavaajissa il-meneviä mekaanisia vikoja. Opiskelijan on osattava noudattaa pakkaus-koneiden, lajittelijoiden ja lavaajien käyttöön liittyviä työturvallisuus-määräyksiä. Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaatiossa käy-tettävien asennoittimien käyttöperiaatteet ja niiden toimintatavat ja osat-tava tehdä asennoittimiin liittyviä yksinkertaisia säätöjä. Opiskelijan onosattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien servojen käyttö-periaatteet ja niiden toimintatavat. Hänen on osattava tehdä servoihinliittyviä yksinkertaisia ohjauksia ja säätöjä. Opiskelijan on osattavalineaarimanipulaattoreiden, automaattivarastojen ja työstökoneauto-maation perusperiaatteet ja niihin liittyvät työturvallisuusvaatimukset.Hänen on osattava joustavien valmistusjärjestelmien kuten FMS- jaFMU-järjestelmien sekä konepaja-automaation toteutusperiaatteet jatoimittava niihin liittyvien työturvallisuusvaatimuksien mukaisesti.

▲ Keskeinen sisältö onkappaletavaralaitteistojen laitteiden käyttö ja ohjaus.

Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävienverkkoliitäntäisten sähkölähteiden toteuttamisperiaatteet ja mitoitus-periaatteet sekä osattava huoltaa ja asentaa teho- ja virtalähteitä ja sel-vittää niihin liittyviä yksinkertaisia vikoja.


137


teho- ja virtalähteiden asennus.

Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien ro-bottien toteuttamisperiaatteet ja niiden mekaaninen ja sähköinen raken-ne sekä osattava tehdä robotin ohjaukseen liittyviä yksinkertaisia ohjaus-töitä. Opiskelijan on osattava robottien käyttöön liittyvät työturvallisuus-määräykset ja noudatettava niitä.


robotiikka.

Opiskelijan on osattava kappaletavara-automaatiossa yleisesti käytössäolevan automaatiojärjestelmän toimintaperiaatteet ja käyttöliittymät.Hänen on osattava järjestelmissä käytettävät ohjaus- ja tiedonsiirto-järjestelmät. Opiskelijan on osattava käyttää ohjelmoitavaa logiikkaajärjestelmien ohjauksessa ja tiedonkeruussa. Hänen on osattava logiikkaahyväksi käyttäen käsitellä analogisia tulo- ja lähtöviestejä. Opiskelijanon osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien paino-, paine-,nopeus-, asema-, paikan ja lämpötilamittauksien toteutusperiaatteet sekätehdä näiden yksinkertaisia säätö- ja huoltotöitä.


kappaletavara-automaation ohjaukset ja mittaukset.


Opiskelijan on• osattava paikallistaa kappaletavaralaitteissa ilmeneviä mekaanisia vi-

koja• osattava tehdä laitteisiin liittyvien anturien asennuksia ja rakentei-

siin liittyviä linjauksia• osattava automaattisiin laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit ja osat-

tava suojautua niiltä• osattava tehdä nostimiin, pakkauskoneisiin, lajittelijoihin ja lavaajiin

liittyviä yksinkertaisia kokoamis- ja muutostöitä• osattava paikallistaa nostimissa, pakkauskoneissa, lajittelijoissa ja

lavaajissa ilmeneviä mekaanisia vikoja• osattava noudattaa nostimien, pakkauskoneiden, lajittelijoiden ja

lavaajien käyttöön liittyviä työturvallisuusmääräyksiä• osattava huoltaa ja asentaa sähkölähteitä• osattava käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa järjestelmien ohjauksessa

ja tiedonkeruussa


138

• osattava kappaletavara-automaatiossa käytettävien paino-, asema-,paikan ja lämpötilamittauksien toteutusperiaatteet sekä tehdä näi-den yksinkertaisia säätö- ja huoltotöitä

• osattava merkkilamppujen ja ohjelmallisten työkalujen avulla suo-rittaa vianetsintää automaatiojärjestelmän mittaus- ja ohjaussovel-luksissa

• osattava vianetsintä myös releohjauksista.

3.2.33 PROSESSIAUTOMAATION PERUSTEET, 10 OV


Opiskelijan on osattava jonkin prosessiteollisuudessa tyypillisesti käy-tössä olevan tuotantoprosessin perusprosessit ja tiedettävä prosessi-automaation merkitys prosessin ohjauksessa. Hänen on tiedettävä, mitäteollisuusprosessilla tarkoitetaan, ja osattava hahmottaa eri osista muo-dostuvia kokonaisuuksia.


oppia, mitä prosessilla ja prosessin ohjauksella tarkoitetaan.

Opiskelijan on osattava prosessiautomaatiossa käytettävien kuljetin-ratojen ja putkistojen toteuttamisperiaatteet ja niiden mekaaninen ra-kenne. Hänen on osattava tehdä kuljetinratoihin ja putkistoihin liittyvi-en anturien, toimilaitteiden ja käyttölaitteiden yksinkertaisia vaihtotöitä,kuten mittalaipan ja kiilahihnan vaihto. Opiskelijan on osattava paikal-listaa kuljetinradoissa ja putkistoissa ilmeneviä mekaanisia vikoja. Opis-kelijan on osattava kuljetinratojen ja putkistojen käyttöön liittyvät työ-turvallisuusmääräykset. Opiskelijan on osattava prosessiautomaatiossakäytettävien pakkauskoneiden ja annostelijoiden toteuttamisperiaatteetja niiden mekaaninen rakenne. Hänen on osattava tehdä pakkauskoneisiinja annostelijoihin liittyviä yksinkertaisia kokoamis- ja muutostöitä.Opiskelijan on osattava paikallistaa pakkauskoneissa ja annostelijoissailmeneviä mekaanisia vikoja. Opiskelijan on osattava toimia pakkaus-koneiden ja annostelijoiden käyttöön liittyvien työturvallisuusmäärä-yksien mukaisesti.


prosessiautomaatiolaitteistojen laitteiden käyttö.

Opiskelijan on osattava prosessiautomaatiossa yleisesti käytössä ole-van esimerkkiautomaatiojärjestelmän toimintaperiaatteet ja käyttö-


139

liittymä. Hänen on osattava järjestelmässä käytettävät ohjaus- ja tiedon-siirtojärjestelmät sekä osattava tehdä niihin liittyviä mittauksia. Opis-kelijan on osattava käyttää automaatiojärjestelmän käyttöliittymää mit-tauksessa, ohjauksessa ja tiedonkeruussa. Hänen on osattava käsitelläjärjestelmää hyväksi käyttäen analogisia tulo- ja lähtöviestejä. Opiske-lijan on osattava prosessiautomaatiossa käytettävien paine-, pinnan-korkeus-, lämpötila-, virtaus-, asento-, paino-, nopeus-, viskositeetti-,pH-, kosteus- ja sakeusmittauksien toteutusperiaatteet sekä osattava tehdänäiden yksinkertaisia säätö- ja huoltotöitä ja kalibroida mittauslaitteet.Hänen on osattava säätöpiirin muodostuminen, säätötavat ja säätö-muodot. Opiskelijan on osattava PID-säädön periaatteet. Hänen on osat-tava yksikkösäädin ja säätöpiirissä käytettävät mittalähettimet sekätiedonsiirtoväylät. Opiskelijan on osattava sähköisesti tai pneumaattisestiliittää säätöjärjestelmässä käytettävät venttiilit ja toimilaitteet.


prosessiautomaation ohjaukset, mittaukset ja säädöt.


Opiskelijan on• osattava tehdä kuljetinratoihin ja putkistoihin liittyvien anturien sekä

toimilaitteiden ja käyttölaitteiden yksinkertaisia vaihtotöitä• osattava paikallistaa kuljetinradoissa ja putkistoissa ilmeneviä me-

kaanisia vikoja• osattava kuljetinratojen ja putkistojen käyttöön liittyvät työturvalli-

suusmääräykset ja noudatettava niitä• osattava prosessiautomaatiossa käytettävien paine-, pinnankorkeus-,

lämpötila-, virtaus- ja asentomittauksien toteutusperiaatteet sekä teh-dä näiden yksinkertaisia säätö- ja huoltotöitä ja kalibroida mittaus-laitteet

• osattava yksikkösäädin• osattava sähköisesti tai pneumaattisesti liittää säätöjärjestelmässä käy-

tettävät venttiilit ja toimilaitteet.


140

3.2.34 HYDRAULIIKKA- JA PNEUMATIIKKA, 10 OV


Opiskelijan on osattava lukea voimassa olevien standardien (SFS 2247,ISO 1219) mukaisia hydrauliikan ja pneumatiikan piirrosmerkkejä.Hänen on tunnettava järjestelmissä käytettävien komponenttien ohjaus-tavat sekä pääpiirteittäin pneumaattisten ja sähköisten ohjausten toteut-tamistavat. Hänen on pystyttävä selvittämään järjestelmän toiminta lu-kemalla pneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien kytkentäkaavioita,ohjauskaavioita, liikekaavioita, toimintakaavioita ja teknisiä asiapape-reita. Opiskelijan on osattava tehdä johtopäätöksiä säätöjen ja eri kuor-mitustilanteiden vaikutuksista järjestelmään ja pystyttävä systemaattisenvianetsinnän menetelmin paikantamaan vian aiheuttaja. Hänen on osat-tava ohjauksessa käytettävien kelojen, proportionaalimagneettien ja ser-vomoottorien toimintaperiaatteet.


kaaviopiirustusten lukeminen ja vian etsintä.

Opiskelijalla on oltava perustiedot paineilman kehittämisestä, käsitte-lystä, varastoinnista ja siirtämisestä, ja hänen on pääpiirteittäin tunnet-tava yleisimpiä käytössä olevia kompressorityyppejä ja niiden käyttö-ominaisuuksia, paineilman laadun parantamisessa käytettäviä vedenerotus-, kuivaus- ja suodatuslaitteita ja prosesseja sekä paineilma-työkalujen käyttöä palvelevia paineilman voitelulaitteita. Hänellä onoltava oikea käsitys erilaisten käyttökohteiden paineilman puhtaudelleasettamista vaatimuksista sekä paineilman epäpuhtauksien haittavaiku-tuksista paineilman jakelujärjestelmälle ja pneumaattisesti toimivillelaitteille. Opiskelijan on pääpiirteittäin tunnettava paineilmasäiliöille janiiden varustelulle asetetut vaatimukset sekä niissä käytettävät varus-teet. Hänen on tunnettava paineilman siirrossa ja jakelussa käytettävienputkistojen rakenneperiaatteet sekä putkistoissa käytettävät paineilmanhuoltolaitteet, venttiilit ja pikaliittimet ja osattava käyttää niitä oikein.


paineilman tuottaminen ja paineilmajärjestelmän hoito.

Opiskelijan on tunnettava paineilmamoottorien perustyypit, niiden toi-mintaperiaatteet ja tyypilliset käyttökohteet, ja hänen on pystyttävä osa-luettelotietojen ja kilpimerkintöjen avulla tunnistamaan asennettavamoottori sekä osattava tarvittaessa moottoriluettelojen avulla selvittääsen tekniset arvot. Opiskelijan on tunnettava pneumatiikkasylinterien


141

perustyypit, niiden toimintaperiaatteet ja tyypilliset käyttökohteet, jahänen on pystyttävä osaluettelotietojen ja kilpimerkintöjen avulla tun-nistamaan asennettavat sylinterit sekä selvittämään niiden päämitat.Hänen on tunnettava sylinterien kiinnitystavat ja -tarvikkeet ja niidenoikealle asennukselle asetetut vaatimukset sekä osattava asentaa sylinteritkoottavaan laitteistoon. Opiskelijan on tunnettava pneumatiikan paineen-rajoitusventtiilit, paineenalennusventtiilit ja paineohjausventtiilit, nii-den käyttökohteet, rakenteet, toiminta, säätö- ja ohjaustavat sekä osat-tava asentaa ne järjestelmään ja tahdä tarvittavat säädöt.


paineilmamoottorien tuntemus, pneumatiikkasylinterien asennustaito japaineventtiilien asennus- ja säätötaito.

Opiskelijan on tunnettava pneumatiikassa suuntaventtiileinä käytettä-vät tyypilliset putkistoasennettavat, peruslevyille asennettavat ja vent-tiiliryhmiksi koottavat luisti- ja istukkaventtiilirakenteet ja liitäntäaukotsekä osattava niiden yleisimmät toiminta- ja ohjaustavat ja aukko-merkinnät. Hänen on tunnettava pääpiirteittäin voimassa olevat venttii-lien mitoituksen ja yhteensopivuuden määrittelevät standardit sekäventtiilien nimelliskokoluokitukset, ja hänen on pystyttävä tunnistamaanventtiilit ja peruslevyt osaluettelotietojen ja kilpimerkintöjen avulla sekäosattava asentaa ne järjestelmään. Opiskelijan on tunnettava pneuma-tiikassa käytettävät vastaventtiilityypit ja niiden tyypilliset käyttökohteet.Hänen on osattava selvittää venttiilin vapaavirtaussuunta ja asentaaventtiili järjestelmään.

Opiskelijan on tunnettava pneumatiikassa käytettävät nopeudensää-tötavat ja niiden käyttöominaisuudet sekä nopeudensäädössä käytettä-vät venttiilit ja niiden sijoitustavat. Hänen on osattava asentaa venttiilitja suorittaa säädöt asetettuja tavoitearvoja vastaaviksi. Hänen on ym-märrettävä tuotantoautomaatiossa laitteiston toimintanopeuksien yhte-ys tuottavuuteen ja osattava tarvittaessa hyödyntää liikenopeuksia li-sääviä keinoja.

Opiskelijan on tunnettava pneumatiikkaventtiilien asennuksessa käy-tettävät tiivistystavat, tiivistimet ja tiivistemateriaalit sekä osattava asen-taa tiivisteet.


suunta- ja vastavirtaventtiilien sekä nopeudensäätötapojen ja siinä

tarvittavien venttiilien tuntemus ja asennus- ja säätötaito.

Opiskelijan on tunnettava hydrauliikkapumppujen ja hydrauliikka-moottorien perustyypit sekä pääpiirteittäin niiden rakenne ja toiminta-


142

periaatteet, käyttöominaisuudet ja soveltuvuus erilaisiin käyttökohteisiin.Hänen on pystyttävä osaluettelotietojen ja kilpimerkintöjen avulla tun-nistamaan hydrauliikkapumppu ja hydrauliikkamoottori sekä osattavatarvittaessa pumppu- ja moottoriluettelojen avulla selvittää niiden tek-niset arvot. Hänen on tiedettävä hydrauliikan paineenrajoitusventtiilien,paineenalennusventtiilien ja paineohjausventtiilien käyttökohteet, raken-teet, toiminta, säätö- ja ohjaustavat pääpiirteittäin ja osattava niiden asen-tamisen ja säätöjen työmenetelmät ja työvälineiden käyttö.


hydrauliikkapumppujen ja -moottorien perustuntemus ja paineventtiilien

asennuksessa ja säädöissä tarvittava työtaito.

Opiskelijan on tunnettava yleisimmät hydrauliikan vastaventtiilirakenteetsekä suuntaventtiileinä käytettävät tyypilliset suoraluisti- ja istukkavent-tiilirakenteet, niiden käyttökohteet ja toiminta- ja ohjaustavat sekä lii-täntäaukot ja aukkomerkinnät. Hänen on tunnettava venttiilien nimel-liskokoluokituksen perusteet ja niitä vastaavat peruslevyasenteistensuuntaventtiilien liitäntäaukkojen sijoittelut. Hänen on pystyttävä tun-nistamaan venttiilit osaluettelotietojen ja kilpimerkintöjen avulla ja sel-vittämään venttiilien oikea kokoonpanojärjestys sekä osattava kootamoduuliventtiiliryhmiä peruslevylle tai jakotukille. Opiskelijan on tun-nettava hydrauliikkasylinterien perustyypit, niiden toimintaperiaatteetja tyypilliset käyttökohteet. Hänen on pystyttävä osaluettelotietojen jakilpimerkintöjen avulla tunnistamaan asennettavat sylinterit ja selvittä-mään niiden päämitat. Hänen on tunnettava sylinterien kiinnitystavat ja-tarvikkeet, niiden oikealle asennukselle asetetut vaatimukset sekä osat-tava asentaa sylinterit koottavaan laitteistoon. Hänen on osattavasylinterin kiinnitystavan ja toiminnan aikaisten liikkeiden perusteellapäätellä sen oikea liittämistapa putkistoon sekä osattava suorittaa tar-vittavat putki- tai letkuasennukset. Lisäksi hänen on osattava suorittaasylinterin ilmaus ja mahdollinen pääteasentovaimennuksen säätö. Opis-kelijan on tunnettava hydrauliikan toimilaitteiden nopeudensäätöperi-aatteet sekä niiden fysikaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Hänen onosattava virtauksensäätöventtiilien säätöjen perusteet ja tunnettava tyy-pilliset venttiilirakenteet, niiden toimintaperiaatteet, ohjaus- ja säätötavatsekä käyttökohteet.

Opiskelijan on tunnettava hydrauliikkaventtiilien asennuksessa käy-tettävät tiivistystavat, tiivistimet ja tiivistemateriaalit sekä osattava asen-taa tiivisteet.

▲ Keskeinen sisältö onhydrauliikkasylinterien, venttiilien ja säätölaitteiden tuntemus sekä

liitos- ja säätötöiden perusteet.


143

Opiskelijan on osattava tehdä yksinkertaisia toimintakokonaisuuksiatoiminta- ja kytkentäkaavioiden perusteella. Hänen on osattava edetätyössään suunnitelmallisesti ja omaa työtään arvioiden ja osattava suo-rittaa toimintakokonaisuuden koeajo, varmistua liitosten pitävyydestäja korjata koeajossa havaitut puutteet. Opiskelijan on tunnettava pneu-matiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien puhtaudelle asetettavat vaatimuk-set, puhtaustason määritteet ja epäpuhtauksien haittavaikutukset. Hä-nen on tunnettava suodatustavat, käytettävät suodatintyypit, niiden ra-kenne ja toimintatavat sekä sijoituskohteet järjestelmässä. Hänen ontunnettava suodattimien ja suodatinpatruunoiden tekniset arvot sekäosattava osaluettelotietojen ja suodattimien merkintöjen avulla tunnistaaasennettavat suodattimet tai suodatinpatruunat. Hänen on osattava asen-taa suodattimet järjestelmään sekä vaihtaa suodatinpatruunat suodatti-miin.


työkokonaisuuden hallinta sekä suodattimien tuntemus jaasennustaito.

Opiskelijan on tiedettävä paineilman ja hydrauliikan sekä toiminta-kokonaisuuksien laitteiden käyttöön liittyvät tapaturmavaarat ja osattavavälttää ne. Hänen on osattava ottaa huomioon painesuihkun tapaturma-vaarat ja ennalta välttää painesuihkujen aiheutumistilanteita. Hänen ontiedettävä hydrauliikkanesteiden ihokosketuksen terveyshaitat ja osat-tava suojautua niiltä. Käyttöönotto- ja kunnossapitotilanteissa hänen ontiedettävä, millaisia tapaturmavaaroja automaatio ja sen toiminnan kes-keytyminen saattaa aiheuttaa toiminnan käynnistyessä uudelleen. Hä-nen on osattava ottaa huomioon nopeiden liikkeiden aiheuttamat tapa-turmavaarat. Erityisesti hydrauliikkaa käyttävissä toimilaitteissa on osat-tava ottaa huomioon tuotettujen koneenosien liikkeiden suuri voima jasiitä aiheutuvat tapaturmavaarat.



taidot estää ne.


Opiskelijan on• osattava lukea tavallisimmat hydrauliikan ja pneumatiikan piirrosmer-

kit niin, että hän ymmärtää yksinkertaisten järjestelmien toiminnan• osattava paineilmajärjestelmän hoidon perusteet


144

• osattava asentaa paineilmasylinterit ja venttiilit annettujen ohjeidenja piirustusten mukaan

• osattava asentaa hydrauliikkasylinterit ja venttiilit annettujen ohjei-den ja piirustusten mukaan

• huolehdittava työturvallisuudesta kaikissa työtilanteissa.

3.2.35 KIINTEISTÖAUTOMAATIO, 5 OV


Pystyäkseen tekemään LVI-laitteisiin liittyviä sähköasennuksia opiske-lijan on tiedettävä rakennuksen LVI-laitteiden merkitys kiinteistön toi-minnassa. Hänen on tiedettävä laitoksen säätöprosessien tärkeys kiin-teistön kokonaiskäyttössä ja -energiataloudessa. Hänen on osattava talo-teknisen säätöjärjestelmän toimintaperiaate. Hänen on osattava lukeaLVI-teknisiä kaavioita ja säätölaitepiirustuksia. Opiskelijan on osattavaLVI- kaavioihin liittyviä piirrosmerkkejä ja osattava tunnistaa niitä vas-taavat laitteet laitoksesta. Hänen on osattava kaapeloida ja kytkeä eri-laisia antureita ja toimilaitteita piirustusten ja ohjeiden mukaan. Hänenon osattava tehdä kaapeli- ja liitinmerkinnät piirustusten mukaan. Hä-nen on osattava tehdä läpiviennit automaatiojärjestelmään liittyväänkeskukseen sen kotelointiluokkaa heikentämättä. Opiskelijan on osat-tava tehdä pientaloon liittyvän lämmityksen säätöjärjestelmän asennuksetja saattaa ne toimintakuntoon. Opiskelijan on osattava tehdä pientaloonliittyvän vesikiertoisen lattialämmityksen säätöjärjestelmän asennuksetja saattaa ne toimintakuntoon.


kiinteistöautomaatiojärjestelmän laitteet ja ohjaukset.


Opiskelijan on• osattava kaapeloida ja kytkeä erilaisia antureita ja toimilaitteita pii-

rustusten ja ohjeiden mukaan• osattava lukea LVI-teknisiä kaavioita ja säätölaitepiirustuksia• osattava LVI- kaavioihin liittyviä piirrosmerkkejä ja osattava tun-

nistaa niitä vastaavat laitteet laitoksesta.


145

3.2.36 KIINTEISTÖN HEIKKOVIRTA- JA TIETOJÄRJESTELMÄT, 5 OV


Opiskelijan on osattava rakennuksissa yleisesti käytettävät puhelin-,antenni-, palohälytys-, merkkivalo-, turvavalo-, LVI-hälytys-, ATK-,turva- ja valvontajärjestelmät sekä avoimen kaapelointijärjestelmäntoteuttamisperiaatteet. Hänen on osattava järjestelmiin liittyvät salassa-pitomääräykset ja noudatettava niitä.


heikkovirta- ja tietojärjestelmien järjestelmätuntemus.

Opiskelijan on osattava selvittää kohteen sähkökuvista laitteiden asen-nuspaikat, tilaluokat ja tiloja koskevat sähköiseen suojaukseen liittyvätmääräykset ja ohjeet. Hänen on osattava määrittää työssä tarvittavat te-lineet ja nostolaitteet sekä osattava varata asennustyötä varten työ- jasuojeluvälineet.


asennusten työsuunnitelman hallinta.

Opiskelijan on osattava selvittää sähköpiirustusten avulla tarvittavienputki- ja johdotusmateriaalien tyypit ja määrät. Hänen on osattavayleisimmät asennusjohtimet, -johdot ja -kaapelit sekä tiedettävä niidenrakenteet, sallitut vetolujuudet, sallitut taivutussäteet sekä sallitut asen-nuslämpötilat. Opiskelijan on osattava asentaa putkitus- ja johdotus-materiaaleja eri asennusalustoille sekä asennusreiteille huomioidenmateriaalien määräysten mukaisen mekaanisen suojauksen. Hänen onosattava johdinten, johtojen ja kaapelien kuorinta-, päättämis- ja kyt-kentätyöt sekä niiden merkitseminen. Asennustöitä tehdessään hänenon osattava ottaa huomioon taloudellisuus ja asiakaspalvelu sekä toi-mia kustannustietoisesti.


eri järjestelmien putkitus- ja johdotustyöt.

Opiskelijan on osattava valita, asentaa ja kytkeä sähkökuvista ilmene-vät järjestelmäkohtaiset laitteet ja keskukset luovutusasiakirjoja vastaaviakuvia ja materiaalia hyväksikäyttäen.

▲ Keskeinen sisältö onlaiteasennukset.


146

Opiskelijan on osattava testata ja ottaa käyttöön asentamansa järjestelmäsekä huolehtia tarvittavasta loppudokumentoinnista ja mittauksista pöy-täkirjoineen vanhemman asentajan johdolla. Hänen on osattava antaaasiakkaalle järjestelmän käytön opastusta yhdessä vanhemman asenta-jan kanssa.

▲ Keskeinen sisältö onjärjestelmien käyttöönotto- ja opastustyöt.


Opiskelijan on• osattava rakennuksissa yleisesti käytettävät puhelin- ja antenni-

järjestelmien toteuttamisperiaatteet• noudatettava järjestelmiin liittyviä salassapitomääräyksiä• osattava selvittää asennuskohteen sähkökuvista laitteiden asennus-

paikat sekä varata asennustyötä varten työ- ja suojeluvälineet sekäasennustarvikkeet

• osattava suorittaa puhelin- ja antenniasennuksiin liittyvät kaapelointi-ja pistorasiakytkentätyöt ohjauksen ja valvonnan alaisena

• osattava asentaa ja kytkeä talojakamon tai talovahvistimen jälkeisetpuhelin- ja antennijärjestelmiin liittyvät rasioinnit ja laitteet ohjauk-sen ja valvonnan alaisena

• osattava neuvoa käyttäjälle tämän tarvitsemat perustoiminnot puhe-linja antennijärjestelmissä.

3.2.37 TEHOELEKTRONIIKKA, 5 OV

Opiskelijan on osattava tehoelektroniikassa käytettävät komponentit:diodi, transistori, tyristori, niiden ohjauspiirien toteutus sekä toiminta-tavat ja osattava suorittaa vian etsintää ja korjausta em. piireistä ja kom-ponenteista. Opiskelijan on tiedettävä ESD-suojauksen merkitys ja osat-tava toimia sen mukaisesti.


tehoelektroniikan komponenttien toiminta ja niiden ohjauksien hallinta.


Opiskelijan on• osattava tehoelektroniikassa käytettävät komponentit kuten diodi,

transistori ja tyristori• osattava vaihtaa vialliseksi todettu komponentti uuteen.


147

3.2.38 TIETOKONEIDEN KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT, 5 OV

Opiskelijan on osattava käyttöjärjestelmän toiminnan periaate tietokone-järjestelmässä. Hänen on osattava asentaa henkilökohtaiseen tietoko-neeseen kaksi yhtäaikaista käyttöjärjestelmää ja osattava asentaa yksit-täinen Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä. Opiskelijan on osattava merk-kipohjaisen ja graafisen käyttöjärjestelmän komentokieli, graafinenkäyttöliittymä ja varusohjelma. Hänen on tunnettava käyttöjärjestelmienasentamiseen ja käyttämiseen liittyvät lisenssimääräykset ja huolehdit-tava tarvittavista turvallisuusjärjestelyistä kuten suojaustasoista ja virus-torjunnasta.


käyttöjärjestelmien hallinta.


Opiskelijan on• osattava käyttöjärjestelmän toiminnalliset periaatteet• osattava toteuttaa ohjeiden mukaan kahden käyttöjärjestelmän asen-

taminen ja toiminnan testaaminen• noudatettava tietoturva- ja salassapitomääräyksiä.

3.2.39 TIETOKONEIDEN TIETOLIIKENNE, 5 OV

Opiskelijan on osattava tietokoneiden välillä käytetyn yksinkertaisentahdistamattoman tiedonsiirron periaatteet ja niiden toteutus sekä kaa-peli- että ohjelmatasolla. Hänen on osattava modeemien toimintaperi-aatteet ja niiden asentaminen ja käyttöönotto. Opiskelijan on osattavatyöasema- ja palvelinohjelmiston asennus sekä niihin tarvittavien perus-asetusten suoritus. Hänen on hallittava lähiverkkojärjestelmän ohjel-miston käyttöliittymän sekä palvelimen vaatimat pääkäyttäjätehtävät.Opiskelijan on osattava palvelinjärjestelmän perustietoliikenneprotokollasekä TCP/IP-protokolla.

▲ Keskeinen sisältö ontietokoneiden tietoliikenteen hallinta.


148


Opiskelijan on• osattava tietokonelaitteiden välisen tietoliikenteen toimintaperiaat-

teet• osattava toteuttaa ohjeiden mukaan opintojaksoon kuuluvien ohjel-

mistojen asentaminen ja toiminnan testaaminen• noudatettava tietoturva- ja salassapitomääräyksiä.

3.2.D Valimotekniikan koulutusohjelman eriytyvät ammatilliset opinnot

3.2.40 VALIMOTEKNIIKAN YLEISOSAAMINEN, 10 OV


Opiskelijan on tunnettava valimotoimialaa niin, että hän tiedostaa valu-tuotteen valmistuksen prosessina, jossa on mukana valumallin tai kesto-muotin valmistaja, koneistaja, pintakäsittelijä ja valimo raaka- ja apu-ainetoimittajineen sekä valutuotteen tilaaja. Opiskelijan on tunnettavavalimon ja malliveistämön toiminnan ja kestomuotin valmistuksen pe-rusteita, ja hänen on osattava valutuotteen valmistuksen laatujärjestel-mien perusteet.


valutuotteen valmistusprosessi.

Opiskelijan on osattava valukappaleiden muotoilun perusteet ja tiedet-tävä, milloin joudutaan käyttämään keernaa. Hän on osattava määrittääjakopinnan sijainti sekä työstövarat ja hellitykset muodoltaan yksinker-taisiin kappaleisiin. Hän osaa syöttö- ja täyttöjärjestelmien toteutuksenperusperiaatteet ja tietää metallin kutistumisilmiön ja sen suuruusluokan.


valun suunnittelu.

Opiskelijan on osattava valettaviin metalleihin ja kestomuottimateriaa-leihin liittyvää metallioppia sekä keraamisten materiaalien, valuhiek-kojen ja sideaineiden materiaaliopin perusteita sekä tunnettava yleisim-mät valumetallit ja niiden ominaisuudet. Hänen on osattava muotinval-mistusmenetelmien perusteet ja tiedettävä, miten rakennetaan sulatus-panos. Hänen on tiedettävä sulatusuunien toimintaperiaatteet, osattavaniiden käytön ja valumenetelmän valinnan perusteet sekä tiedettävä,


149

miten valumetalli käyttäytyy sulatuksessa ja valun ja jähmettymisenaikana. Opiskelijan on osattava valmistaa pieniä ja muodoltaan suora-viivaisia kappaleita sekä kertamuotti- että kestomuottitekniikoilla. Hä-nen on osattava sulatuksessa ja valun yhteydessä käytettävien mittaus-,valvonta- ja analysointilaitteiden käytön perusteet. Opiskelijan on osat-tava valun puhdistuksen päätyövaiheet.


materiaalioppi sekä sulatus- ja valutekniikka.

Opiskelijan on osattava valimoalan kustannuslaskennan perusteet sekätiedettävä eri tekijöiden vaikutukset toiminnan kannattavuuteen ja laa-dun merkitys siinä. Hänen on oltava yhteistyökykyinen ja osattava toi-mia työryhmän jäsenenä sekä tiedettävä, miten eri työvaiheet liittyvätvalmistettavaan kokonaisuuteen. Opiskelijan on osattava käyttää tieto-tekniikkaa niin, että hän osaa valimoteknisten sovellusohjelmien perus-teet.


valamiskokonaisuuden hallinta ja kustannusten muodostumisen

perusteet sekä alan sovellusohjelmien käytönperusteet.

Opiskelijan on tunnettava valimoalalla käytössä olevia laatujärjestelmiä,tiedettävä omalle toiminnalle ja valukappaleille asetettavat laatuvaati-mukset sekä osattava toimia niiden mukaan. Hänen on osattava käyttäälaadunvalvonnassa käytettäviä mittalaitteita, ymmärrettävä oman työn-sä merkitys laadun tuottamisessa ja osattava suorittaa omaan työhönsäliittyvää laadunvalvontaa.


laatujärjestelmät ja laadunvalvonta sekä siihen liittyvät mittaukset.

Opiskelijan on osattava käyttää valimoalan koneita ja niiden ohjaus-laitteita turvallisesti, ja hänen on osaltaan vastattava turvallisesta työ-ympäristöstä ja ympäristön suojelusta. Hänen on tarvittaessa käytettävähenkilökohtaisia suojaimia. Hänen on osattava huolehtia järjestyksestäja siisteydestä työpaikalla.


suojainten käyttö sekä työturvallisuudesta ja ympäristönsuojelusta

huolehtiminen.

Opiskelijan on osattava lukea työpiirustuksia ja valmistaa ohjeiden mu-kaisia perusvalumalleja ja -keernalaatikoita, jotka soveltuvat valimoiden


150

muotin ja keernan valmistusmenetelmiin. Hänen on tunnettava perus-teet mallimateriaalien mekaanisista ominaisuuksista sekä niiden käyttäy-tymisestä eri työstömenetelmissä, liimauksien, pintakäsittelyn ja muotin-valmistuksen aikana. Opiskelijan on osattava tehdä mallivarusteidenperushuolto. Hänen on osattava huoltaa ja kunnostaa käyttämänsä työstö-koneet ja valita työmenetelmiä, joita käyttäen mallien ja keernalaati-koiden valmistus tapahtuu tehokkaasti ja taloudellisesti.


valumallien ja keernalaatikoiden valmistuksen perusteet.


Opiskelijan on• osattava yksinkertaisen kertamuotin valmistaminen• huolehdittava valamiseen ja valimoalan koneisiin ja laitteisiin liitty-

vistä työturvallisuusasioista• osattava valukappaleen puhdistuksen työmenetelmät• osattava tavallisimpien valutapahtumassa käytettävien mittalaitteiden

käytön perusteet• osattava valumallien ja keernalaatikoiden huoltotoimet• huolehdittava siisteydestä ja järjestyksestä työpaikalla.

3.2.41 KERTAMUOTTITEKNIIKKA, 30 OV


Opiskelijan on tunnettava yleisimpien valumetallien sulakäyttäytyminenja osattava perusteet eri metallien ominaisuuksien ja seosaineiden vaiku-tuksista valettavuuteen. Hänen on osattava käyttää sulatusuuneja asian-mukaisesti, taloudellisesti ja turvallisesti. Hänen on osattava käsitelläsulia metalliseoksia, tehdä seosainelisäyksiä ja muuttaa sulatuspara-metrejä sulatuksen aikana.


sulatustapahtuman hallitseminen.

Opiskelijan on osattava valmistaa muotteja ja keernoja tavanomaisillamenetelmillä. Hänen on osattava muotin- ja keernanvalmistuksen työ-vaiheet ja niiden laadunohjausjärjestelmät. Hänen on osattava valmis-taa hiekkamuotteja ja keernoja käsityönä ja koneellisesti sekä peitostaane. Opiskelijan on osattava keernoittaa muotit. Hänen on osattava las-


151

kea ja suorittaa oikea painotus ja kiinnittää muotit turvallisesti. Hänenon osattava työturvallisesti valmistaa muodoltaan selväpiirteisiä valu-kappaleita kertamuoteilla.


muottien ja keernojen tekeminen ja valaminen kertamuotteihin.

Opiskelijan on osattava käyttää valukappaleiden puhdistamisessa käy-tettäviä koneita ja laitteita sekä puhdistaa ja viimeistellä valukappaleidenpintoja. Hänen on osattava valukappaleiden laadunvarmistuksen työ-menetelmät ja tehdä tavanomaista laadunvarmistusta. Opiskelijan onosattava valuvikojen korjausmenetelmät ja korjata valuvikoja. Hänenon osattava käyttää ja ohjelmoida lämpökäsittelyuuneja ja suorittaayleisimmät teräs- ja valurautakappaleiden lämpökäsittelyt.


valukappaleiden jälkikäsittelyt ja laadunvarmistus.

Opiskelijan on tunnettava kertamuottivalimon koneiden ja laitteidenrakennetta ja toimintaperiaatteita niin, hän osaa käyttää niitä siten, ettäne pysyvät kunnossa. Hänen on osattava tehdä niiden käyttöhuolto-toimenpiteet. Hänen on pidettävä työympäristönsä siistinä ja järjestyk-sessä..


koneiden ja laitteiden käyttöhuoltotoimenpiteet.

Opiskelijan on osattava käyttää valimoalan tietotekniikan perussovel-luksia, ja hänen on ymmärrettävä valujärjestelmien ja valutapahtumansimulointiohjelmien merkitys hyvän valukappaleen tuottamisessa.

▲ Keskeinen sisältö ontietotekniikan käyttö valimoalalla.


Opiskelijan on• osattava yleisimpien valumetallien valamiseen liittyvät perusomi-

naisuudet• osattava valmistaa yksinkertaisia parikehämuotteja ja keernoja• osattava valmistaa yksinkertaisia valukappaleita• huolehdittava työturvallisuudesta• osattava valukkeiden poiston ja valukappaleiden viimeistelyn työ-

menetelmät.


152

3.2.42 KESTOMUOTTITEKNIIKKA, 30 OV


Opiskelijan on tunnettava yleisimpien valumetallien sulakäyttäytyminen,ja hänen on osattava perusteet eri metallien ominaisuuksien ja seos-aineiden vaikutuksista valettavuuteen. Hänen on osattava käyttää sulatus-uuneja asianmukaisesti, taloudellisesti ja turvallisesti. Hänen on osatta-va käsitellä sulia metalliseoksia, tehdä seosainelisäyksiä ja muuttaasulatusparametrejä sulatuksen aikana.

▲ Keskeinen sisältö onsulatustapahtuman hallitseminen.

Opiskelijan on osattava perustiedot kestomuottivalukoneiden rakenteestaja keskeisten osien merkityksestä niin, että hän ymmärtää koneiden toi-minnan. Hänen on osattava valaa kestomuottivaluja kokilli-, matalapai-ne- tai painevaluna ja ymmärrettävä pääpiirteittäin myös prosessin toi-minta. Hänen on osattava valutapahtuman vaiheet. Opiskelijan on osat-tava kestomuottitekniikkaa niin, että hän tuntee muotin rakennetta jatietää muotin laadun ja toimivuuden merkityksen valussa.


kestomuottivalun työvaiheet, muottirakenteet ja perustiedot laitteiden

toiminnasta.

Opiskelijan on tiedettävä kestomuottivaluilta edellytettävä laatutaso jane vaatimukset, jotka kappaleiden jälkikäsittely asettaa valulle. Hänenon osattava toimia laatujärjestelmien edellyttämällä tavalla. Hänen onosattava tunnistaa yleisimmät valuviat ja tehdä silmämääräiset valu-kappaleiden tarkastukset. Opiskelijan on tiedettävä valuarvojen teknis-tä perustaa niin, että ymmärtää valuvikojen ja valuarvojen välisen yhte-yden, osaa päätellä, mitä korjauksia tarvitaan, ja osaa tehdä ne.


laatuvaatimukset sekä valuviat ja niiden korjaaminen.

Opiskelijan on tunnettava kestomuottivalimon koneiden ja laitteidenrakennetta ja toimintaperiaatteita niin, että hän osaa käyttää niitä siten,että ne pysyvät kunnossa, ja hänen on osattava huoltaa niitä. Hänen onpidettävä työympäristönsä siistinä ja järjestyksessä.


koneiden ja laitteiden kunnossapito.


153

Opiskelijan on osattava käyttää valimoalan tietotekniikan perussovel-luksia, ja hänen on ymmärrettävä valujärjestelmien ja valutapahtumansimulointiohjelmien merkitys hyvän valukappaleen tuottamisessa.


tietotekniikan käyttö valimoalalla.


Opiskelijan on• osattava yleisimpien valumetallien valamiseen liittyvät perusomi-

naisuudet• osattava kestomuottimenetelmien perustyövaiheet• tunnistettava yleisimmät valuviat• osattava sulatuksen ja sulakäsittelyn perusteet• huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta.

3.2.43 VALUMALLITEKNIIKKA, 30 OV


Opiskelijan on osattava käyttää mallinvalmistuskoneita asianmukaisesti,turvallisesti ja joutuisasti. Hänen on osattava ohjelmoida ja käyttää NC-työstökonetta. Hänen on hallittava koneiden säädöt ja niiden kunnossa-pidon huoltotoimenpiteet sekä osattava valita oikeat terät kuhunkintyöstötehtävään ja niille oikeat kierrosluvut. Hänen on osattava käyttääkäsityövälineitä ja mallinvalmistuksen erikoismittalaitteita oikeillakutistumilla ja tarvittavilla tarkkuuksilla.


mitta- ja käsityövälineiden sekä mallinvalmistuskoneiden oikea käyttö.

Opiskelijan on pystyttävä lukemaan ja tulkitsemaan normaaleja koneen-piirustuksia ja tarvittaessa käyttämään matemaattisia sovelluksia. Hä-nen on osattava ottaa huomioon standardien ja valimokohtaisten ohjei-den vaatimukset mallien ja keernalaatikoiden valmistuksessa. Hänenon osattava piirtää uloslyönnit piirustusten perusteella ja mitoittaa jalisätä malliin riittävät keernasijat. Opiskelijan on osattava määritellätyöstövarat, kutistumat, hellitykset, keernamerkit sekä jakopinnat mal-leille ja keernalaatikoille. Hänen on osattava valmistaa valumalleja jakeernalaatikoita puusta, muovista ja muista vastaavista materiaaleista.Opiskelijan on tunnettava mallimateriaalien mekaaniset ominaisuudet


154

ja niiden käyttäytyminen liimauksien, työstön ja pintakäsittelyjen aikana.Hänen on osattava valmistaa esimalli puusta tai polyuretaanista. Opis-kelijan on osattava valmistaa muovinegatiivi esimallin avulla laminointi-tai valumenetelmällä. Hänen on osattava valmistaa muovimalleja jakeernalaatikoita käyttäen materiaalina epoksi-, polyuretaani- tai vas-taavia nestemäisiä muoviyhdisteitä.


asianmukaisten valumallien ja keernalaatikoiden valmistaminen.

Opiskelijan on osattava mallintaa yksinkertaiset mallivarusteet CAD/CAM-ohjelman avulla ja poistaa turhat osat sähköisesti piirretyn kap-paleen geometriasta. Hänen on pystyttävä skaalaamaan kutistumat jalisäämään työstövarat, hellitykset, jakopinnat ja keernoitukseen riittä-vät keernakannat. Opiskelijan on osattava tulostaa tietokoneella tarvit-tavat leikkaukset uloslyönniksi.


mallien ja keernalaatikoiden mallintaminen CAD/CAM-ohjelmalla.

Opiskelijan on osattava luoda yksinkertaisten mallivarusteiden työstö-radat kuvaruudulle, ja hänen on pystyttävä tarkistamaan sekä ehkäise-mään koukkaukset. Hänen on osattava koneistaa mallit ja keernalaatikotoikeasta mallimateriaalista riittävän pienellä pinta-askelluksella. Hänenon tunnettava koneistettavat muoviblokkimateriaalit ja niiden käyttäy-tyminen työstön aikana sekä osattava valita oikeat syöttö- ja kierros-nopeudet.


työstöratojen määrittely ja työstäminen.

Opiskelijan on osattava mittatarkastaa mallivarusteet. Hänen tulee osatavalita sopiva pintakäsittelymenetelmä sekä viimeistellä ja pintakäsitellämallit ja keernalaatikot. Hänen on osattava valmistaa mallipohjia tar-koituksenmukaisesti yleisimmin käytetyistä levymateriaaleista. Hänenon osattava valmistaa valujärjestelmät ohjeiden mukaisesti sekä pystyt-tävä sijoittamaan ja kiinnittämään mallit ja valujärjestelmät mallipohjiinriittävän tarkasti.


valujärjestelmien valmistus ja mallien kiinnittäminen pohjiin.


155


Opiskelijan on• pystyttävä lukemaan koneenpiirustuksia ja piirtämään yksinkertai-

set uloslyönnit• osattava työstövarojen, kutistumien, hellitysten ja keernamerkkien

määrittämisen perusteet• osattava yksinkertaisen valumallin ja keernalaatikon valmistaminen

puusta, muovista tai vastaavasta materiaalista• osattava muovinegatiivien laminointi- tai valumenetelmät• osattava lisätä työstövarat, hellitykset ja jakopinnat mallinnettuun

kappaleeseen• osattava mallipohjan valmistaminen jostain levymateriaalista• osattava mallien ja keernalaatikoiden pintojen viimeistelyn, kittauk-

sen ja maalauksen työmenetelmät• huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta.

3.2.44 KERTAMUOTTITEKNIIKAN PERUSTEET, 10 OV


Opiskelijan on tiedettävä valamisen periaatteet sekä mallin ja muotinlaadun merkitys valettavalle kappaleelle, ja hänen on osattava valmis-taa hiekkamuotteja normaalilla parikehätekniikalla tuore- ja hartsi-hiekasta. Opiskelijan on osattava valmistaa keernoja sekä käsin että keer-natykin avulla. Hänen on osattava valmistaa ja koota keernapakettimuot-teja. Opiskelijan on osattava peitostaa muotit ja keernat oikein ja riittä-vällä kerrospaksuudella. Hänen on osattava keernoittaa muotit ja laskeaoikea painotus valutapahtumaan sekä kiinnittää ja painottaa muotit tur-vallisesti.


osata valmistaa muotteja ja keernoja.


Opiskelijan on• osattava valmistaa tavallinen parikehämuotti ja yksinkertaiset keernat

siihen• osattava peitostaa muotit ja keernat• osattava keernoituksen ja muottien painotuksen perusteet• tunnettava eri metallit ja niiden käyttäytyminen• huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta.


156

3.2.45 KESTOMUOTTITEKNIIKAN PERUSTEET, 10 OV


Opiskelijan on osattava kestomuottimenetelmän työvaiheet, ja hänenon tunnettava pääpiirteet eri kestomuottimenetelmistä ja valuprosessista.Hänellä on oltava perustiedot jostakin kestomuottitekniikan valmistus-menetelmästä niin, että hän ymmärtää koneiden toiminnan. Opiskelijanon osattava valutapahtuman vaiheet, ja hänen on tunnettava muotin ra-kennetta ja tiedettävä muotin laadun ja toimivuuden merkitys valussa.

▲ Keskeinen sisältö onkestomuottimenetelmän työvaiheet, muottirakenteet ja perustiedot

laitteiden toiminnasta.

Opiskelijan on tiedettävä kestomuottivaluilta edellytettävä laatutaso jane vaatimukset, jotka kappaleiden jälkikäsittely asettaa valulle. Hänenon pystyttävä tarkistamaan valukappaleita silmämääräisesti ja tunnis-tettava jonkun kestomuottimenetelmän yleisimmät valuviat. Hänen ontiedettävä valuteknisten muuttujien perustaa niin, että ymmärtää niidenja valuvikojen välisen yhteyden, osattava päätellä, mitä korjauksia tar-vitaan ja pystyttävä tekemään ne. Hänen on osattava kestomuotti-menetelmällä valmistettavien kappaleiden jälkikäsittelyn perusteet.


laatuvaatimukset ja jälkikäsittelyt sekä valuviat ja niiden korjaaminen.

Opiskelijan on tunnettava valuseoksia ja eri seosaineiden vaikutuksiavalettavuuteen, ja hänen on osattava sulattaa jossakin kestomuottivalu-menetelmässä tyypillisesti käytettäviä valuseoksia. Hänen on osattavasulankäsittelyn periaatteet ja menetelmät.


kestomuottivalun materiaalien tuntemus, sulatus ja sulan käsittely.


Opiskelijan on• osattava jonkin kestomuottimenetelmän työvaiheet• osattava tunnistaa yhdelle menetelmälle tyypillisimmät valuviat• osattava sulatuksen ja sulankäsittelyn perusteet• huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta.


157

3.2.46 VALUMALLITEKNIIKAN PERUSTEET, 10 OV


Opiskelijan on osattava lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja piirtääniistä uloslyönti ohjeiden mukaan. Hänen on ymmärrettävä kutistuma-mittojen periaate ja osattava piirtää näkyviin työstövarat, tarvittavathellitykset ja keernamerkit ohjeiden mukaan. Opiskelijan on osattavavalmistaa yksinkertaisia valumalleja puusta tai vastaavasta materiaalista.Hänen on osattava valmistaa yksinkertaisia 2-osaisia keernalaatikoitapuusta tai muusta vastaavasta materiaalista. Hänen tulee osata mallin javalujärjestelmän sijoitus ja kiinnittäminen mallipohjille ohjeen mukaan.Opiskelijan on tiedettävä, miten valumallien ja keernalaatikoiden vii-meistely ja pintakäsittely vaikuttavat valukappaleen laatuun ja kaavauk-sen onnistumiseen, ja hänen on osattava mallien ja keernalaatikoidenpintojen viimeistely, kittaus ja maalaus sekä yksinkertaisten valumallienja keernalaatikoiden korjaus ja uudelleen maalaus. Opiskelijan on ym-märrettävä CAD/CAM-tekniikalla valmistettavien mallivarusteidenmerkitys tulevaisuuden valimotekniikassa.


yksinkertaisten valumallien valmistus ja korjaus.


Opiskelijan on• pystyttävä lukemaan yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja piirtämään

tavallisia uloslyöntejä• osattava perusvalumallin valmistaminen puusta tai vastaavasta ma-

teriaalista• osattava peruskeernalaatikon valmistaminen puusta tai vastaavasta

materiaalista• osattava mallien ja keernalaatikoiden pintojen viimeistelyn, kittauk-

sen ja maalauksen työmenetelmät• osattava tehdä yksinkertaisia perusvalumallien ja keernalaatikoiden

korjauksia• huolehdittava kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta.


158

3.2.47 MUOVIMALLITEKNIIKKA, 10 OV


Opiskelijan on osattava lukea koneenpiirustuksia ja piirtää uloslyönnitniiden perusteella. Hänen on osattava mitoittaa ja lisätä malliin riittävätkeernakannat. Hänen on pystyttävä määrittämään työstövarat, kutistu-mat, hellitykset sekä jakopinnat malleille ja keernalaatikoille.


mallivarusteiden perusteiden oikea määrittely.

Opiskelijan on osattava valmistaa esimalli puusta tai polyuretaanista.Hänen on osattava valmistaa muovinegatiivi esimallin avulla joko lami-nointi- tai valumenetelmällä. Hänen on osattava valmistaa muovimallejakäyttäen materiaalina epoksi-, polyuretaani- tai muuta vastaavaa neste-mäistä muoviyhdistettä. Opiskelijan on osattava valmistaa keernojenmallit puusta tai polyuretaanista. Hänen on osattava valmistaa keerna-laatikot joko laminointi -tai valutekniikalla.


mallien ja keernalaatikoiden valmistaminen muovista.


Opiskelijan on• pystyttävä lukemaan koneenpiirustuksia , piirtämään uloslyöntejä• osattava työstövarojen, kutistumien, hellitysten ja keernamerkkien

määrittäminen• osattava tehdä yksinkertainen esimalli puusta tai polyuretaanista• osattava muovinegatiivin laminointi- tai valumenetelmä• osattava valmistaa tavallinen muovimalli ja keerna• osattava valmistaa yksinkertainen keernalaatikko laminointi- tai valu-

tekniikalla.

3.2.48 CAD/CAM-TEKNIIKKA, 10 OV


Opiskelijan on osattava mallintaa valumallin pinnat tietokoneen avullaja poistaa turhat osat sähköisesti piirretyn kappaleen geometriasta. Hä-nen on pystyttävä skaalaamaan kutistumat, lisäämään työstövarat,


159

hellitykset, jakopinnat ja keernoitukseen riittävät keernakannat. Opis-kelijan on osattava tulostaa tietokoneella tarvittavat leikkaukset ulos-lyönniksi.


mallien ja keernalaatikoiden mallintaminen kuvaruudulle.

Opiskelijan on osattava generoida mallin ja keernalaatikon työstöradatkuvaruudulle, ja hänen on osattava tarkistaa ja ehkäistä koukkaukset.Hänen on osattava koneistaa malli oikeasta mallimateriaalista riittävänpienellä pinta-askelluksella. Opiskelijan tulee osata määrittää keerna-laatikon työstäminen oikein ja generoida keernalaatikon työstöradatkuvaruudulle, ja hänen on osattava tarkistaa ja ehkäistä koukkaukset.Hänen on osattava koneistaa keernalaatikoita riittävän pienellä pinta-askelluksella. Hänen on tunnettava koneistettavat muoviblokkimate-riaalit ja niiden käyttäytyminen työstön aikana sekä osattava valita oi-keat syöttö- ja kierrosnopeudet.


työstöratojen määrittely ja työstäminen.


Opiskelijan on• osattava mallintaa valumalli tietokoneen avulla• osattava skaalata oikeat kutistumat ja lisätä työstövarat, hellitykset

ja jakopinnat• osattava valita oikea materiaali malleihin ja keernalaatikoihin• osattava muodostaa mallien ja keernalaatikoiden työstöratoja CAD/

CAM-ohjelmalla• osattava NC-työstökoneen käytön perusteet.

3.2.49 VALIMOAUTOMAATIO, 10 OV


Opiskelijan on osattava valimotoimintojen automatisointimahdolli-suuksien perusteet ja muotin ja keernan valmistuksessa käytettävän au-tomaation toimintaperiaatteet. Hänen on osattava perusteet ohjelmoi-tavasta robotiikasta sulan tai kappaleiden käsittelyssä. Hänen on osattavatehdä virhetilanteissa ohjelmiin muutoksia ja säätöjä tarkoituksenmu-kaisesti.


160


automaation mahdollisuudet ja virhetilanteiden vaatimat korjauksetohjelmiin tai säätöihin.

Opiskelijan on ymmärrettävä valukappaleiden jälkikäsittelyssa lämpö-käsittelyn merkitys lopputuotteen laadussa, ja hänen on osattava säätäälämpökäsittelyuuneja tarkoituksenmukaisesti oikean käsittelytuloksenaikaansaamiseksi. Hänen on osattava valettavien metallien sulatus- jalämpimänäpitouunien ohjelmointi ohjeiden mukaisesti oikean käsittely-tuloksen aikaansaamiseksi.

▲ Keskeinen sisältö onuunien ja lämpökäsittelyn ohjaus ja säätö.

Opiskelijan on tunnettava valimon toiminnanohjauksen perusteet ja osat-tava siihen liittyvät atk-sovellusten perusteet. Hänen on tunnettavasimuloinnin merkitys valukappaleen tuotantoprosessissa ja osattavaohjelmien perusperiaatteet.


atk-sovellusten perusteet.


Opiskelijan on• osattava tehdä sulan tai kappaleen käsittelyn ohjausjärjestelmään yk-

sinkertaisia korjauksia virhetilanteissa• osattava lämpökäsittelyn säätämisen perusteet• osattava syöttää tietoa toiminnanohjausjärjestelmään.

3.2.50 PUUALAN PERUSTAIDOT, 30 OV


Opiskelijan on tunnettava yleisimmät puulajit ja osattava käyttää kuta-kin puulajia sen ominaisuudet huomioiden. Hänen on ymmärrettävä puunkasvutapahtuma ja sen vaikutus puun rakenteeseen ja vikoihin. Opiske-lijan on tunnettava puun tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ominai-suudet. Hänen on tiedettävä puun rakenteen merkitys puun työstössä.Opiskelijan on tiedettävä, millä tavoin puun ominaisuuksia voidaanmuuttaa kemiallisilla aineilla tai muulla käsittelyllä sekä osattava käyt-tää myös näin käsiteltyä puuta oikealla tavalla.


161

Opiskelijan on osattava määrittää puun kosteus punnitus-kuivaus-menetelmällä sekä erilaisilla mittareilla ja tiedettävä, onko puu kosteu-deltaan käyttökohteeseen sopivaa. Hänen on ymmärrettävä kosteudenja kuivatuksen merkitys puuaineen rakenteeseen, ominaisuuksiin ja käyt-täytymiseen. Opiskelijan on tiedettävä erilaiset kuivaustavat ja ymmär-rettävä niiden merkitys kuivauksen laatuun. Opiskelijan on tiedettäväkuivauksen ja kuivauskuorman teon periaatteet sekä tunnettava puunkuivumiseen vaikuttavat ulkoiset tekijät. Opiskelijan on tunnettavakuivausvirheet ja niiden syntytavat sekä ymmärrettävä virheiden vai-kutus tuotteen lopulliseen laatuun ja arvoon.

Opiskelijan on osattava jatkojalostaa puusta valmistettuja tuoteai-hioita pyrkien optimoimaan raaka-aineen- ja ajankäytön suhde.

Opiskelijan on osattava valita ja käyttää puualalla käytettäviä liimojasiten, että liimauksen lopputulos on käyttökohteen vaatimusten mukai-nen. Opiskelijan on tiedettävä erilaiset liimausmenetelmät ja laitteet.

Opiskelijan on osattava arvioida muidenkin kuin puupohjaisten ma-teriaalien soveltuvuutta erilaisiin käyttökohteisiin sekä kyettävä vertai-lemaan niiden ominaisuuksia puuhun.


puuosaaminen, puun kuivaus, liimaus ja muu käsittely.

Opiskelijan on osattava käyttää vähintään yhden puuteollisuuden alanperuskoneita ja tehdä niillä alan perustöitä. Hänen on myös tunnettavaeri teollisuusaloilla yleisesti käytettävien koneiden ja laitteiden toimin-tojen, samoin kuin metallisorvauksen, jyrsinnän ja hitsauksen sekä nii-hin liittyvien työ- ja ympäristönsuojeluasioiden perusteet.

Opiskelijan on osattava suunnitella ja tehdä puualan tuotantolaitok-sen koneiden ja laitteiden pieniä huoltoja sekä ymmärrettävä oikea-ai-kaisen huollon tuotantotaloudellinen merkitys, jotta hän pystyy havaitse-maan viat ja toimintahäiriöt sekä korjaamaan vähäiset viat tai ainakinselvittämään niiden syyt. Opiskelijan on tunnettava kunnossapitoon liit-tyvät huoltoja raportointitavat ja niihin liittyvät työsuojeluvaatimukset.Opiskelijan on tiedettävä palosuojelun alaa koskevan lainsäädännönperusteet ja osattava toimia niiden mukaisesti.

Opiskelijan on osattava tehdä itsenäisesti vähäisiä teroituksia työs-tökoneiden terille sekä teroittaa tavanomaiset käsityökalut. Opiskelijanon pystyttävä määrittelemään terien kunto ja tunnistamaan niissä olevatviat sekä osattava suunnitella terähuollon työjärjestys ja valita kullekinteräaineelle ja terätyypille oikeat huoltomenetelmät. Opiskelijan onymmärrettävä terien leikkuukulmien merkitys työstöominaisuuksille jatyöturvallisuudelle sekä tiedettävä eri terätyypeille ja -aineille ominai-set teräkulmat. Opiskelijan on pystyttävä arvioimaan teroitusajankohta


162

tuotannollisesti järkevästi ja ymmärrettävä oikean terähuollon tuotanto-taloudellinen merkitys.

Opiskelijan on hallittava tarvittavat mittaustekniikat ja osattava käyt-tää niihin kuuluvia mittalaitteita.

Opiskelijan on osattava hydrauliikkaa, pneumatiikkaa ja ohjelmoi-tavia logiikkoja niin, että hän pystyy käyttämään ohjeiden mukaisestitavanomaisia toimilaitteita. Opiskelijan on osattava logiikkapiirien jaCNC-ohjelmoinnin perusteet. Opiskelijan on ymmärrettävä koneistus-järjestyksen ja muiden työvaiheiden riippuvuus toisistaan sekä osattavatehdä työt taloudellisesti ja turvallisesti. Opiskelijan on tunnettava sähkö-turvallisuusmääräyksiä ja osattava huolehtia näiltä osin työpaikkansatyösuojelusta ja ympäristönsuojelusta.


työstötekniikka ja siihen vaikuttavat asiat ja automaatio.

Opiskelijan on osattava lukea työpiirustuksia ja työvaihesuunnitelmiasekä tiedettävä, miten niiden pohjalta toteutetaan tuotannon edellyttä-miä työstöjä ja muita työvaiheita. Opiskelijan on osattava itsenäisestitehdä tavanomaiset työpiirustukset, osaluettelot ja työvaihekaaviot eri-laisilla menetelmillä.

Opiskelijan on osattava laatia yksinkertaisia, puumateriaalin talou-delliseen käyttöön perustuvia valmistussuunnitelmia. Opiskelijan onosattava tehdä eri käyttökohteisiin sopivia raaka-ainevalintoja ja rakenne-ratkaisuja sekä laskea tarvittavia materiaalimääriä.

Opiskelijan on pystyttävä tekemään puualan töitä järjestelmällisestija huolellisesti. Hänen on kyettävä asiallisesti ja kehittävässä hengessäkeskustelemaan töiden suorituksesta esimiehensä kanssa ja osattavahuolehtia myös valmistuksen seuraavan vaiheen tarpeista. Opiskelijanon osattava käyttää eri töihin sopivia henkilökohtaisia suojaimia ja huol-taa ne. Hänen on tiedettävä pintakäsittelyaineisiin ja muihin puualantöihin liittyvät työturvallisuus-, ympäristönsuojelu- ja paloturvallisuus-tekijät ja tunnettava puualan yrityksen lainsäädännön velvoitteet työ- japaloturvallisuuden osalta. Opiskelijan on tiedettävä, miten on toimitta-va erilaisissa vaaratilanteissa.

Opiskelijan on huolehdittava työympäristön siisteydestä ja suojattavatarvittaessa laitteet ja työstettävät esineet. Opiskelijan on osattava toi-mia itseohjautuvan solun vastuuta ottavana jäsenenä ja sopeuduttavatyöryhmän monitaitoisuutta ja joustavuutta vaativaan toimintaan.

Opiskelijan on tiedettävä, mitä mekaanisen puuteollisuuden alojakuuluu puutuoteteollisuuteen, ja osattava kuvata pääpiirteittäin näidentuotantoalojen prosessit ja päätuotteet.

Opiskelijan on ymmärrettävä asiakastyytyväisyyden merkitys yri-tyksen toiminnalle ja kyettävä keskustelemaan asiakkaan kanssa työstä


163

tuoden esiin erilaisia vaihtoehtoja, mutta ottaen huomioon asiakkaantarpeet.

Opiskelijan on nähtävä oman työnsä merkitys osana yrityksen kan-nattavuutta ja osattava ottaa vastuuta työnsä tuloksesta ja laadusta hen-kilökohtaisesti. Opiskelijan on ymmärrettävä, mitä asioita kuuluu tuot-teen kokonaislaatuun ja miten siihen päästään tuotantotaloudellisestiedullisimmalla tavalla.

Opiskelijan on tiedettävä puualan yrityksen kustannusrakenne jaymmärrettävä sen merkitys yritystoiminnalle.


puutuoteteollisuuden rakenne, asiakkaan merkitys tuotannossa jayritystoiminnassa sekä tuotannon ja tuotteiden suunnittelu.

Opiskelijan on tiedettävä metsänkasvatuksen perusteet sekä metsänhoito-toimenpiteiden vaikutukset puun kasvuun ja puuaineen käyttöominai-suuksiin erilaisissa puutuotteissa. Hänen on tiedettävä puunkorjuutavatja tiedostettava niiden vaikutukset metsäluontoon. Opiskelijan onymmärrettävä, että puu on uusiutuva luonnonvara, jos metsiä hoidetaanoikealla tavalla.

Opiskelijan on tunnettava puukuitu- ja puukemianteollisuuden sekäpuuenergiateollisuuden tuotteet ja tiedettävä näiden teollisuudenalojenprosessien pääperiaatteet. Hänen on tiedettävä mitä muita teollisuuden-aloja, mm. kone- ja laiterakennusta, kuuluu metsäklusteriin. Opiskeli-jan on ymmärrettävä klusterin merkitys kansantaloudelle ja sen osa-alueiden keskinäiset riippuvuudet.

Opiskelijan on ymmärrettävä metsän ja metsäteollisuuden merkityskokonaisuudessaan maapallon ja Suomen ekologialle sekä ihmiskunnanhyvinvoinnille ja elintasolle. Hänen on tiedettävä, mikä merkitys erilai-sella puuteollisuudella on Euroopan teollisuudessa ja kaupassa. Opis-kelijan on tiedostettava puun ja metsätalouden merkitys oheistoimin-toineen Suomen kansantaloudelle ennen, nyt ja tulevaisuudessa.


metsätalous, puutuoteteollisuus ja metsäklusteri.


Opiskelijan on• tiedettävä puun kasvutapahtuman vaikutus sen rakenteeseen• ymmärrettävä, miten puu käyttäytyy kosteuden muuttuessa• osattava käyttää vähäisellä opastuksella jonkin tuotantoalueen perus-

koneita• tiedettävä koneiden huollon merkitys tuotannolle


164

• osattava teroittaa tavanomaiset käsityökalut• tunnistettava terän tylsyminen• tiedettävä erilaisiin käyttökohteisiin käytettävistä liimoista ja teknii-

koista• tiedettävä palo- ja työsuojelun perusteet• toimittava sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti• osattava toimia ryhmän jäsenenä henkilökohtaisen vastuun ottaen• osattava luetella puuteollisuuden tuotteiden valmistusvaiheet• kyettävä erottamaan, koska tuotteen laatu on riittävä• toimittava asiakaslähtöisesti• tiedettävä, mitkä seikat aiheuttavat yrityksessä kustannuksia• tiedettävä metsän merkitys ekologialle• tiedettävä, mitä teollisuutta kuuluu metsäklusteriin.

3.2.E Muut valinnaiset opinnot

3.2.51 MUUT VALINNAISET OPINNOT, 20 OV

Koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa koulutus-ohjelmien ammatillisten opintojen valinnaisiin opintoihin voi sisältyäkohdissa3.2.2–3.2.26, 3.2.28–3.2.39 ja 3.2.41–3.2.49 mainittujen lisäksiopintokokonaisuuksia tutkinnon muista koulutusohjelmista, muistaperustutkinnoista, työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mu-kaisia opintoja, yhteisiä opintoja ja lukio-opintoja.

Tässä tarkoitettujen opintojen laajuus voi tutkinnossa olla enintään20 opintoviikkoa, kuitenkin niin, että niistä voi olla yhteisiä opintoja jalukio-opintoja enintään 10 opintoviikkoa.

3.3 VAPAASTI VALITTAVIEN OPINTOJEN TAVOITTEET,KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI

Opiskelijan tulee sisällyttää opintoihinsa 10 opintoviikkoa vapaastivalittavia opintoja, joiden tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja arvioin-nista tulee tehdä opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.Vapaasti valittavat opinnot voivat olla oman koulutusalan tai muidenalojen ammatillisia tai yhteisiä opintoja, jatko-opintoihin tai ylioppilas-tutkinnon suorittamiseen valmentavia opintoja, työkokemusta taiohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisiatavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua.

165

3.4 OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET

Opinto-ohjausta tulee sisällyttää vähintään 1,5 opintoviikkoa opiskeli-jan opintoihin. Näiden opintojen tavoitteena tulee olla, että opiskelijaosaa toimia oppilaitosyhteisössään ja suunnitella opintonsa ja sitoutuaopiskeluun, jolloin hänen on tiedettävä tutkintoon sisältyvät opinnot javalinnaisuus. Opiskelijan on osattava seurata opintosuoritusten kerty-mistä ja hakea tukea opintojensa suunnittelulle. Hänen tulee osata ha-kea tukea mahdollisissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa sekä työtätai opiskelupaikkaa myös ulkomailta.

3.5 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA ARVIOINTI

Opintoihin sisältyy opinnäytetyö, jonka laajuus on vähintään kaksi opinto-viikkoa. Opiskelijan on osattava laatia opinnäytetyö, joka voi olla jokoopintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittavatehtäväkokonaisuus, kuten kirjallinen työ, multimedia- tai hypermediatyö,selvitys, projektityö tai tuote, ja joka toteuttaa tutkinnon tavoitteita.

Opiskelijan on osattava suunnitella opinnäytetyönsä oman kiinnos-tuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Opinnäytetyötätehdessään hänen on osattava työskennellä omatoimisesti, johdonmukai-sesti ja järjestelmällisesti. Hänen on osattava etsiä opinnäytetyössä tarvit-tavaa tietoa eri lähteistä ja suhtautua tietoon kriittisesti. Hänen on osattavayhdistellä tutkinnon eri osa-alueiden osaamista ja käyttää tarkoituk-senmukaisia työskentelymenetelmiä. Hänen on osattava itsenäisesti rat-kaista opinnäytetyöhönsä liittyviä ongelmia ja arvioida opinnäytetyönetenemistä ja sen tuloksia. Hänen on osattava esitellä opinnäytetyönsäkirjallisesti ja suullisesti.


Opiskelijan on osattava• laatia ohjauksessa opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen

erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus• suunnitella ohjauksessa opinnäytetyönsä• hankkia ohjauksessa tietoa keskeisistä lähteistä• valita ohjauksessa tarkoituksenmukaiset työskentelymenetelmät opin-

näytetyöhönsä• pyytää tarvittaessa apua opinnäytetyön laadinnassa esiintyvien on-

gelmien ratkaisemiseen• arvioida opinnäytetyönsä onnistumista• esitellä opinnäytetyönsä.

166

OPISKELIJAN ARVIOINTI4

4.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TOTEUTTAMINEN

1. ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET

Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta ( L 630/98, 25 §)on säädetty, arvioinnin tulee tukea opiskelijan myönteisen minäkuvankehittymistä ja kasvua ammatti-ihmisenä. Arvioinnin on perustuttavaopiskelijan omaan itsearviointiin sekä opiskelijan ja opettajien väliseenarviointikeskusteluun, johon työssäoppimisen ajalla myös työpaikka-ohjaajat osallistuvat.

Arvioinnin tulee opiskelijan ohjauksen lisäksi tuottaa tietoa opiske-lijoiden osaamisesta opettajille, työnantajille ja jatko-opintoihin pyrki-mistä varten.

2. ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN.

Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98,10 §, 11 §) on säädetty, opiskelijan arvioinnin tulee olla laadullista eliopiskelijan osaamista on verrattava opintokokonaisuuksien tavoitteisiinja niiden pohjalta laadittuihin arvioinnin kriteereihin. Opintojaksojenarvioinnilla tulee tukea opiskelijaa opintokokonaisuuksien tavoitteidensaavuttamiseksi. Opintokokonaisuuden arvosanaa annettaessa on pai-notettava loppuvaiheen osaamista. Osaaminen tulee todentaa näytöillä.Opintojaksojen arviointituloksia ei voida mekaanisesti laskea yhteeneikä jakaa tai painottaa.

Arviointimenetelmät tulee valita siten, että ne mittaavat asetettujentavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiinja tukevat opiskelijan oppimista. Koska opiskelijat osaavat ilmaista osaa-misensa eri tavoin, heillä on oltava mahdollisuus näyttää osaamisensamuutenkin kuin kirjallisesti. Erityisesti vamman, sairauden ja niihinrinnastettavien oppimisvaikeuksien, kuten lukemis- ja kirjoittamis-häiriön, ollessa kyseessä on käytettävä kullekin opiskelijalle parhaitensoveltuvaa arviointimenetelmää.

Kaikille opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on tiedo-tettava ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden so-

167

veltamisesta, kuten arvioinnin tehtävistä, arvioinnin kohteista, arvosa-nan muodostumisesta, arvosana-asteikosta ja vaatimustasoista, arvosa-nan uusimisesta ja opintojen etenemisen edellyttävistä opinnoista, työssä-oppimisen arvioinnista, arvioinnin oikaisemisesta, hyväksiluettujenopintojen arvioinnista, arvosanojen dokumentoinnista sekä opintokortinja tutkintotodistuksen sisällöstä.

3. ARVOSANAN ANTAMINEN

Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98,10 §) on säädetty, arvosanat on annettava kaikista opetussuunnitelmanperusteiden mukaisista opintokokonaisuuksista, myös ammatillisiinopintoihin kuuluvista muista valinnaisista opinnoista.

Kun opiskelija on opiskellut lain 630/98 12 §:n mukaisesti, kyseis-ten opintojen kohdalle merkitään tutkintotodistukseen viite ja alalaitaanmerkintä: toteutettu lain 630/98 12 §:n mukaisesti.

Mikäli yhteisiä opintoja on lisäksi opiskeltu vapaasti valittavien opin-tojen yhteydessä, ne voidaan yhdistää yhteisten opintojen arviointiin.Tällöin yhteisten opintojen laajuus ylittää 20 ov. Vapaasti valittavienopintojen yhteyteen tulee maininta opinnoista ja alaviite: suoritettu yh-teisten opintojen yhteydessä.

Valtioneuvoston päättämistä yhteisistä opinnoista (20 ov) on annet-tava erilliset arvosanat. Ammatillisiin opintokokonaisuuksiin sisältyvätyhteiset opinnot on arvioitava ammatillisten opintokokonaisuuksienosana. Opiskelijalle annettavassa opintokortissa nämä opinnot on eri-teltävä hyväksilukemista ja jatko-opintoja varten.

Opintokokonaisuuden osa on voitava hyväksyä suoritetuksi tai lu-kea hyväksi myös ilman arvosanaa. Tällöin on varmistuttava, että opis-kelijalle pystytään antamaan opintokokonaisuudesta arvosana tutkinto-todistukseen. Opinnäytetyö on arvioitava niiden opintokokonaisuuksienosana, joihin se sisältyy. Opinnäytetyöstä on annettava myös erillinenarvosana, ja se on merkittävä tutkintotodistukseen.

Työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen on arvioitava niidenammatillisten opintokokonaisuuksien osana, joihin työssäoppiminensisältyy. Tutkintotodistukseen on merkittävä erikseen näkyviin työssä-oppimisen laajuus, mutta erillistä arvosanaa ei merkitä.

4. HYVÄKSILUKEMINEN

Sen lisäksi, mitä laissa ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta(L 630/98, 30 §, A 811/98, 13 §) on säädetty, tulee opintojen hyväksi-lukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.Siirryttäessä tutkinnosta toiseen tai lukiosta toisen asteen ammatilliseen

4 OPISKELIJAN ARVIOINTI

168

koulutukseen on luettava hyväksi vähintään suoritetut yhteiset opinnotja vapaasti valittavat opinnot. Lukion koko oppimäärästä luetaan hy-väksi vähintään yhteiset opinnot ja vapaasti valittavat opinnot.

Kesätyö ja ennalta hankittu työkokemus tulee hyväksilukea, mikälinäin hankittu osaaminen todetaan opetussuunnitelman tavoitteidenmukaiseksi.

Oppilaitoksessa on verrattava, että opinnot ovat tavoitteiltaan jakeskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Tarvittaessa ontodettava osaamisen vastaavuus erilaisilla näytöillä. Hyväksilukemistaon edistettävä kehittämällä erilaisia sitä helpottavia arviointimuotoja.

Kun opiskelijan hyväksiluettavat aikaisemmat opinnot tai toisessaoppilaitoksessa samanaikaisesti suoritetut opinnot korvaavat koko opin-tokokonaisuuden, arvosana on siirrettävä todistukseen. Jos arvosana-asteikko eroaa, on käytettävä luvussa 4.3 olevaa arvosanojen muunto-kaavaa. Todistukseen on lisättävä viitteeksi arvioinnin antaneen oppi-laitoksen nimi. Jos muualla suoritetuista opinnoista ei ole arvosanaa,tulee järjestää arviointi.

5. OPINTOJEN UUSIMINEN

Opintojen uusimisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisestakoulutuksesta (A811/98, 12 §) on säädetty.

6. ARVIOINNIN OIKAISEMINEN

Arvioinnin oikaisemisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillises-ta koulutuksesta (A 811/98, 15 §) on säädetty.

4.2 ARVIOINNIN KOHTEET JA ARVIOINTIKRITEERIT

Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on johdettava opetussuunnitelmanja tutkinnon perusteissa esitetyistä tavoitteista. Arvioinnin on kohdis-tuttava yhteisiin painotuksiin ja kaikille yhteiseen ydinosaamiseen, työ-menetelmien, välineiden, materiaalin ja työprosessin, työturvallisuudensekä työn perustana olevan tiedon hallintaan.

Oppilaitoksessa tulee määritellä opintokokonaisuuksien arviointi-kriteerit seuraavassa määriteltyjen tyydyttävän, hyvän ja kiitettävänosaamisen tasojen pohjalta.

Tyydyttävä:

Opiskelijan on pystyttävä työllistymään tutkintoa vastaavalle ammatti-alalle ja koulutusohjelman mukaisiin tehtäviin joistakin työtaitojen ja

169

tiedollisen osaamisen puutteista huolimatta. Opiskelijan on osattava käyt-tää tavallisimpia työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja sekä osat-tava kone- ja metallialan perustehtävät. Opiskelijan on osattava toimiatutussa ympäristössä ja tutuissa vuorovaikutustilanteissa. Hänen on osat-tava käyttää omaksumiaan taitoja ja työn perustana olevaa tietoa harjoi-telluissa, usein toistuvissa tilanteissa. Hänen on osattava ohjattuna etsiätyöhönsä liittyvää tietoa sekä esittää se ymmärrettävästi suullisesti taikirjallisesti. Hänen tulee tehdä annetut tehtävät ja osata arvioida itseäänja työnsä onnistumista. Hänen tulee noudattaa työaikoja, työturvalli-suusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita sekä neuvotella poikkeamista.

Hyvä:Opiskelijan on osattava käyttää kone- ja metallialan työmenetelmiä, työ-välineitä ja materiaaleja. Hänen on osattava alansa keskeiset työtehtävät.Opiskelijan on osattava toimia erilaisissa tilanteissa ja ryhmässä sekäkäyttää omaksumiaan taitoja ja työn perustana olevaa tietoa uusissa ti-lanteissa. Hänen on osattava luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansatietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. Opiskelijan on osattava hah-mottaa työnsä kokonaisuutena. Hänen on osattava ottaa huomioon työ-paikkansa erityistarpeita. Opiskelijan on osattava soveltaa sääntöjä jaohjeita erilaisissa tilanteissa ja noudattaa työturvallisuusohjeita. Opis-kelijan on tehtävä annetut tehtävät omatoimisesti ja arvioitava itseäänja työtään monipuolisesti. Hänen on osattava arvioida tiedon oikeelli-suutta ja luotettavuutta.

Kiitettävä:

Opiskelijan on osattava tietoisesti valita työhönsä sopivimmat työ-menetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää menetelmiä ja välineitäoikein. Hänen on osattava arvioida ja kehittää työskentelytapojaan.Hänen on osattava toimia aktiivisesti ja kannustavasti erilaisissa tilan-teissa, ryhmissä ja sidosryhmien kanssa. Hänen on osattava löytää uusiaratkaisuja ja osata ratkaista ristiriitatilanteita. Opiskelijan on osattavatehdä omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä. Hänen on osattavakehittää omaa työtään ja työympäristöään, työturvallisuutta sekä kehittääja arvioida itseään monipuolisesti voidakseen toimia muuttuvissa oloissa.Opiskelijan on osattava arvioida hankkimansa tiedon oikeellisuutta jaluotettavuutta. Hänen on osattava luokitella, vertailla ja jäsentää hank-kimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi ja tehdä johtopää-töksiä. Hänen on osattava asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, tehdäsuunnitelmia ja pohtia erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia, niin että hänosaa valita niistä kulloinkin sopivimman. Opiskelijan on osattava toimin-nassaan ottaa huomioon työpaikan erityistarpeita. Hänen on osattavahahmottaa työnsä osaksi työpaikkansa ja sen koko toimintaympäristöntoimintaa.


170

4.3 ARVOSANA-ASTEIKKO JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN

1. ARVOSANA-ASTEIKKO

Arvosana-asteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta kou-lutuksesta (A 811/98, 10 §) on säädetty.

2. ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN

Opiskelijaa tulee arvioida sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan,missä hän kulloinkin suorittaa opintokokonaisuuksia tai sen osia. Joseri oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, hyväksilukevanoppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuusopiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti:

Lukion arvosana-asteikko Ammatillisen oppilaitoksen Asteikko(5–10) arvosana-asteikko (1–5) (1–3)

erinomainen 10 kiitettävä 5 3

kiitettävä 9 kiitettävä 5 3

hyvä 8 hyvä 4 2

tyydyttävä 7 hyvä 3 2

kohtalainen 6 tyydyttävä 2 1

välttävä 5 tyydyttävä 1 1

4.4 NÄYTÖT

Näyttöjä koskevat määräykset annetaan erikseen.

4.5 TODISTUKSET

1. TUTKINTOTODISTUS

Tutkintotodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaaopetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteita. Tutkintotodistuksenantamisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta(A 811/98, 13 §) on säädetty.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestetyssä oppisopimus-koulutuksessa tutkintotodistus on annettava, kun opiskelija on suorittanuthyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot.

171

Opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti suoritetussa tutkintotodis-tuksessa tulee olla seuraavat tiedot:• koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen nimi• opiskelijan nimi ja henkilötunnus• suoritettu tutkinto ja tutkinnon laajuus opintoviikkoina ja vuosina• suoritetut opinnot, niiden laajuudet ja arvosanat• opinnäytetyö, nimi ja arvosana• työssäoppimisen laajuus• päiväys ja allekirjoitukset• koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen leima.

Kääntöpuolelle tai lisälehdelle• koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen nimi• opetusministeriön järjestämislupa ja lainsäädäntö, johon koulutus

perustuu• järjestämislupa• maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien

opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti• pohjakoulutusvaatimus ja tutkinnon taso• koulutuksen tuottama jatko-opintokelpoisuus• tutkinnon laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä• arvosana-asteikko• tutkinnon taso vastaa EY:n luokituksen tasoa 3 (85/368/ETY)• ammattien harjoittamisesta johtuvat erityissäännökset (ei koske kone-

ja metallialan perustutkintoa).

2. TODISTUS

Sen lisäksi, mitä todistuksen antamisesta on asetuksessa ammatillisestakoulutuksesta (A 811/98, 13 §) säädetty, opiskelijalle annetaan todistussuoritetuista opinnoista. Siihen merkitään arvosanojen lisäksi myös sel-laisiin opintokokonaisuuksiin osallistuminen, joista opiskelija ei olesaanut vielä arvosanaa. Todistukseen kirjataan lisäksi, mitä suorituksiatutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää.

3. EROTODISTUS

Erotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatilli-sesta koulutuksesta (A 811/98, 13 §) on säädetty.


172

4.6 ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA

Opiskelijan arvioinnissa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muu-toinkin. Kun opetussuunnitelman tavoitteita on mukautettu lain 630/9820 § ja 21 § 2 ja 3 mom perusteella, siitä on tehtävä merkintä todistukseen.Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteitaolisikin mukautettu. Mukautetuista tavoitteista on tehtävä alaviitemer-kintä tutkintotodistukseen. Arviointi on suoritettava mukautettuihintavoitteisiin suhteutettuna, jolloin tavoitteille on laadittava arviointikri-teerit. Arvosana-asteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva.Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen tavoitteiden mukaan suo-ritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissämenestymiseen.

Jos opinnot jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkinto-todistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liit-teenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa.

4.7 MAAHANMUUTTAJIEN ARVIOINTI

Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmienopiskelijoiden oppimistulokset tulee arvioida samalla tavalla kuin mui-denkin opiskelijoiden. Tietoja ja taitoja tulee arvioida sellaisilla mene-telmillä, että kielitaidon mahdollinen puutteellisuus ei vaikuta arvosa-naa heikentävästi.

Arvioitaessa opiskelijan osaamista opiskelun alkuvaiheessa tuleenäyttöjen yhteydessä tarvittaessa käyttää tulkkia tai järjestää näyttömuulla kuin opetuskielellä.

Jos suomi tai ruotsi ei ole opiskelijan äidinkieli, on hänen opintojaanarvioitava suomi/ruotsi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti myössiinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty suomi/ruotsi toi-sena kielenä -opetusta. Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivatopiskelijan suomen/ruotsin kielen taidon äidinkielisen tasoiseksi, osaami-nen tulee arvioida äidinkieli, suomen/ruotsin kieli -tavoitteiden mukaan.Tutkintotodistukseen on merkittävä, kumman tavoitteiden mukaisestisuorituksia on arvioitu, kuitenkin asteikolla 1–5.

Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia/suomea toisena kotimaisenakielenä, todistukseen on merkittävä, mitä hän on sen tilalla opiskellut.

173

MUUT MÄÄRÄYKSET5

5.1 OPINTO-OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Opinto-ohjausta tulee sisältyä tutkintoon vähintään 1,5 opintoviikkoa.Lisäksi jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muutatarpeellista opintojen ohjausta opintojensa ohella riittävästi. Oppilai-toksen tulee huolehtia erityisesti niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joillaon opiskeluvaikeuksia (esimerkiksi luki-häiriö), poissaoloja koulutuk-sesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia.

Opinto-ohjaus tulee toteuttaa siten, että opiskelija• saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana• saa tietoa ja kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista• tutustuu ja saa mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin, opis-

keluun ja työhön• saa tukea opiskeluunsa ja elämäänsä mahdollisesti liittyvissä ongel-

missa.

Ammatilliseen koulutukseen valituille opiskelijoille tulee antaa tietoasuoritettavista tutkinnoista, niiden opintojen muodostumisesta ja sisäl-löistä sekä opinnoista, joita he tarpeidensa mukaan voivat valita muistaoppilaitoksista. Opiskelijoita tulee tukea valintojen tekemisessä. Opis-kelijoille on laadittava heidän valintojensa mukaan henkilökohtainenopiskelusuunnitelma. Henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia tehtäessäon otettava erityisesti huomioon ne opiskelijat, joilla on perusopetuksenaikana tai ammatillisen koulutuksen alkaessa opiskeluun tai elämiseenliittyviä vaikeuksia.

Koko henkilöstön tulee osallistua opiskelijoiden ohjaukseen, muttapäävastuu sen suunnittelusta on opinto-ohjaajalla. Opinto-ohjauksenonnistumiseksi tulee tehdä oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä,yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän kotiensa kanssa, eri oppilaitostenvälillä sekä oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

Ammatillisten oppilaitosten tulee kehittää ura- ja rekrytointipalve-lujaan yhteistyössä työvoimatoimistojen ja elinkeinoelämän kanssa,edistää opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä.

5 MUUT MÄÄRÄYKSET

174

5.2 TYÖSSÄOPPIMINEN

Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A811/98,5 §) on säädetty, tulee noudattaa työssäoppimisen seuraavia periaatteita:

Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opis-kelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riit-tävän pitkiä ja monipuolisia. Opintojen alussa jaksojen tulee olla lyhyitä,mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä, jotta opiske-lija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtä-vistään.

Koulutuksen järjestäjän tulee päättää ne periaatteet, joiden mukaantyössäoppiminen järjestetään. Suunnitelma on laadittava yhdessä paikal-listen työelämän edustajien kanssa, ja siinä on otettava huomioon alueel-liset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Oppilaitoksessatulee päättää, miten työssäoppiminen ja työssäoppimisen tavoitteet sijoi-tetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tutkinnonkokonaisuuteen. Siinä on osoitettava, miten oppilaitoksessa ja työpai-koilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteidensaavuttamisessa.

Opiskelijan tulee voida suorittaa osa työssäoppimisesta myös ulko-mailla, ja siitä on sovittava etukäteen.

Vain poikkeustapauksessa ja erittäin painavista syistä opiskelija voisuorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaa-vin järjestelyin.

Oppilaitoksen tulee valmentaa opiskelijaa työpaikkaa varten sekäantaa hänelle mahdollisuuksia työssäoppimisen jaksonkin aikana hank-kia opintoihin liittyvää ammattitietoutta. Työpaikalla on kiinnitettäväerityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antami-seen.

JÄRJESTÄMINEN

Sen lisäksi mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 16 §) onsäädetty, koulutuksen järjestäjän vastuulla on järjestää työssäoppimisenpaikka yhdessä opiskelijan kanssa. Koulutuksen järjestäjän ja työnan-tajan välisessä sopimuksessa sovitaan ammatillisesta koulutuksesta an-netun asetuksen (811/98, 5 §) mukaisista asioista.

Työpaikalla tapahtuva koulutus tulee järjestää yleensä siten, ettäopiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Tällöin hän on oikeutettusaamaan opintotuen ja opintososiaaliset etuudet, kuten ruokailun jamahdollisia matkakustannuskorvauksia. Erikseen niin sovittaessa tuleetyössäoppiminen voida toteuttaa myös työsopimussuhteessa.

175

TYÖTURVALLISUUS

Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 19 §,28 §) on säädetty, työturvallisuusasioissa on noudatettava seuraaviaperiaatteita:

Kaikkien osapuolten on sovittava työsuojeluun, tapaturmiin ja vahin-gonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työn aloitta-mista työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiske-lija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita.

Työssäoppimisen järjestämistä säätelevät lisäksi mm. laki nuoristatyöntekijöistä (998/93, muutettu 754/98), asetus nuorten työntekijöidensuojelusta (508/86, muutettu 679/90 ja 1428/93) ja mainittujen säädöstennojalla annetut työministeriön päätökset nuorille sopivista kevyistä töistä(1431/93) ja vaarallisista töistä (1432/93) sekä vahingonkorvauslaki(412/74).

Työssäoppimisen arvioinnista on määrätty luvussa 4.

5.3 AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella tulee olla erilai-sista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudetosallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jäl-keen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena.

Erityistä tukea tarvitsevien ammatillinen koulutus tulee toteuttaayhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti tavallisissa ammatil-lisissa oppilaitoksissa samoissa ryhmissä muiden kanssa tai erityisryh-missä tai kummissakin. Ammatillisten erityisoppilaitosten tulee huolehtiaensisijaisesti vaikeavammaisten koulutuksesta sekä valmentavasta jakuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Lisäksi niiden tulee antaaasiantuntija-apua muille oppilaitoksille. Ammatillista erityisopetustatulee järjestää myös oppisopimuskoulutuksena.

Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elä-män häiriön tai muun syyn vuoksi tulee erityisiä opetus- tai oppilas-huoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden saada erityisopetusta, jollaon turvattava henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, it-sensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen tuleeliittää tukitoimia ja tarvittaessa kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspal-velujen tuottajien kanssa.

Opetussuunnitelmassa on määriteltävä erityisopetuksen periaatteet:tavoitteet, toteutus, opetusmenetelmät, tuki- ja erityispalvelut, asian-tuntijapalvelut, yhteistyötahot ja vastuut. Oppilaitoksen tulee varata


176

erityisopetukseen riittävät voimavarat. Koko oppilaitosyhteisön tuleeedistää erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimista.

Erityisopetuksen tarve on määriteltävä opetussuunnitelman perus-teiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle erikseen ammatillisesta koulu-tuksesta annetun lain 20 §:n perusteella. Tavoitteiden saavuttamista ontuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekäerilaisten tukitoimien avulla.

HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSENJÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA

Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinenhenkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suun-nitelman tulee sisältää suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavatopetussuunnitelmien tai näyttötutkinnon perusteet, tutkinnon laajuus,opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma, opiskelijansaamat palveluja tukitoimet vastuuhenkilöineen sekä erityisopetuksenperusteet. Se tulee laatia opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, ai-kaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijahuollon asian-tuntijoiden kanssa.

HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaantulee sisältyä henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa tulee määri-tellä opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Ne perustuvat hänenopiskelemansa tutkinnon opetussuunnitelman perusteisiin. Ammatilli-sessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelijamahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuinmuussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaaopiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoit-teet on mukautettu, tai vain yhden tai useamman opintokokonaisuudentavoitteet mukautetaan. Opetuksessa tulee tukea opiskelijan vahvojaosaamisalueita, jotta tämä sijoittuisi paremmin työhön. Erityistä huo-miota tulee kiinnittää työssä harjaantumiseen työssäoppimisen jaksonaikana. Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeensaada tarvitsemiaan erityispalveluja.

Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilö-kohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan. Mää-räykset erityisopiskelijoiden arvioinnista ovat luvussa 4.

177

5.4 MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIENOPETUSJÄRJESTELYT

OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN

Maahanmuuttajaopiskelijoiden ammatillisten tavoitteiden tulee olla sa-mat kuin muidenkin opiskelijoiden.

Oppilaitoksen opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilai-toksen opetuskieli, tulee tukea etenkin kielten opinnoissa ja erityisilläopetusjärjestelyillä.

Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä maahanmuuttajaopiskelijoidenopetuksen järjestämissuunnitelma. Kun opetussuunnitelman tavoitteitaon muutettu lain 630/98 21 §:n mukaan, tulee noudattaa seuraavia peri-aatteita:

Suomen/ruotsin kielen opinnot on voitava tarvittaessa järjestää suomi/ruotsi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti (luku 3, kohta 3.1.1.4.2).Suomi/ruotsi toisena kielenä tarkoittaa kieltä, joka on opittu äidinkie-len jälkeen suomen-/ruotsinkielisessä ympäristössä.

Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijanvieraan kielen opinnot voivat olla myös hänen äidinkieltään.

ÄIDINKIELEN OPINNOT

Valtioneuvoston päätöksen (VnP 213/99) mukaan, jos opiskelijan äi-dinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, koulutuksen järjestäjä voi jakaaammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 § 2 momentissa säädetytäidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset opinnot säädetystäpoikkeavalla tavalla.

Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintoihin varattu resurssitulee voida joustavasti jakaa mahdollisiin opiskelijan oman äidinkielenopintoihin, suomi/ruotsi toisena kielenä -opintoihin ja toisen kotimai-sen kielen opintoihin.

Opiskelijoiden tulee opiskella suomen/ruotsin kieltä joko1) suomi/ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteiden mukaisesti (luku

3, kohta 3.1.4.2) tai2) äidinkieli, suomi/ruotsi -opintojen tavoitteiden mukaisesti (luku 3,

kohta 3.1.1.1), jos suomen/ruotsin kielen taidon arvioidaan olevanäidinkielisen tasoisen.

Opiskelijan opiskelusuunnitelma voi koostua molemmista yllä mainituis-ta opinnoista. Hän voi tarvittaessa siirtyä kesken opintojen opiskele-maan suomen/ruotsin kieltä äidinkieli, suomi/ruotsi -tavoitteiden mukai-sesti.


178

Lain (L 630, 12 § 3. mom.) mukaan äidinkielenä voidaan opiskelijanvalinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muutaopiskelijan äidinkieltä. Yleiset opetussuunnitelman perusteet opiskeli-jan oman äidinkielen opetukseen ovat luvussa 3, kohta 3.1.1.4.1. Kou-lutuksen järjestäjän on niiden pohjalta laadittava sovellukset erikseentarvittaviin kieliin.

Opiskelija voi valita oman äidinkielen opintoihin käytettäväksi äi-dinkielen (suomi tai ruotsi) opetukseen varattuja opintoviikkoja (4 ov)tai opiskella sitä vieraana kielenä (2 ov) tai vapaasti valittavina opintoina.

Jos opiskelijan oman äidinkielen opetukseen käytetään äidinkielen(suomi tai ruotsi) opintoviikkoja, on opiskelijan opintoihin joka tapa-uksessa kuuluttava suomen/ruotsin kielen opintoja.

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPINNOT

Maahanmuuttajaopiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi taisuomi) opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen tavoitteiden mukai-sesti opiskelijoiden taso ja tilanne huomioon ottaen.

Toisen kotimaisen kielen opinnot tulee voida korvata äidinkielen jasuomen/ruotsin kielen opinnoilla vieraskielisillä opiskelijoilla (5 ov),luku 3, kohta 3.1.1.4.

5.5 OPPISOPIMUSKOULUTUS

Oppisopimuskoulutuksesta on voimassa mitä laissa ammatillisesta kou-lutuksesta (L 630/98, 17 §) ja laissa ammatillisesta koulutuksesta anne-tun lain 17§:n muuttamisesta on säädetty (L 1185/98, 17 §).

Sekä nuorten että aikuisten ammatilliseen perustutkintoon johtavaoppisopimuskoulutus voidaan järjestää ammatillisena peruskoulutuksenaopetussuunnitelman perusteiden mukaan tai näyttötutkintoon valmista-vana oppisopimuskoulutuksena näyttötutkinnon perusteiden mukaan.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan suoritetusta tutkinnostatutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä ja näyttötutkintonasuoritetusta tutkinnosta tutkintotoimikunta.

179

OPETUSSUUNNITELMA6

OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA

Lain 630/98 14 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä kou-lutusta varten opetussuunnitelma, jonka tulee perustua tässä asiakirjassaoleviin opetussuunnitelman perusteisiin. Se tulee hyväksyä erikseensuomen-, ruotsin- ja saamenkieliseen opetukseen sekä tarvittaessa muullakielellä annettavaan opetukseen. Opetussuunnitelma on laadittava si-ten, että se mahdollistaa opiskelijoiden yksilölliset valinnat.

OIKEUS SAADA RIITTÄVÄÄ OPETUSTA JA OHJAUSTA

Opetussuunnitelmassa on huolehdittava siitä, että opiskelijalla on oike-us saada riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksenjärjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen jokaisena työpäivänä. Opis-kelijan on saatava riittävästi ohjausta ja tukea myös työssäoppimisenaikana ja erityisesti sen alussa.

Koulutuksen järjestäjän on vastattava myös opiskelijan itsenäistenopintojen etenemisestä siten, että opiskelutehtävät suunnitellaan, opis-kelijoiden työskentelyä ohjataan ja tavoitteiden saavuttamista arvioi-daan. Itsenäistä opiskelua tulee seurata ja tarvittaessa tulee antaa tuki-opetusta. Lähiopetuksen ja opettajan ohjauksen tulee olla keskeistä opin-tojen alkuvaiheessa. Kun opiskelijan itseohjautuvuus kehittyy opinto-jen edetessä, itsenäisen opiskelun määrää ja opiskelijan vastuuta työ- jaopiskelutehtävistä tulee lisätä vähitellen, jolloin opettajan tehtävä pai-nottuu suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin. Opintojen laajuus ja ta-voitteet on määritelty siten, että ne edellyttävät opiskelijalta 40 tunnintyöpanosta viikossa. Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että tavoit-teet saavutetaan.

OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Opetussuunnitelmaan tulee sisällyttää kaikkia koulutusaloja ja tutkin-toja varten yhteinen osa ja tutkinnoittain eriytyvät osat. Yhteisessä osassamääritellään tarvittavin osin kaikille koulutusaloille yhteisten periaat-teiden ja menettelytapojen ohella koulutusalakohtaisesti eriytyvät osat.

6 OPETUSSUUNNITELMA

180

Yhteisen osan tulee sisältää• keskeiset arvot ja toiminnan kehittämisstrategiat ja suunnitelma ope-

tukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, jokatarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön pereh-tymiseen

• koulutukselle asetetut tehtävät sekä tavoitteet ja toimenpiteet niidensaavuttamiseksi

• koulutuksen järjestäminen peruskoulutuksena ja näyttötutkintona• opetuksen järjestäminen (lähi-, etä-, monimuoto-opetus, oppisopi-

muskoulutus)• henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadintaperiaatteet• aiempien opintojen hyväksilukemisen periaatteet• opintojen tarjonta yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien

kanssa• opinto-ohjaukseen liittyvien tukipalvelujen järjestäminen• työssäoppimisen järjestämissuunnitelma• erityisopetuksen ja siihen liittyvien tukipalvelujen järjestäminen• maahanmuuttajaopiskelijoiden opetuksen järjestämissuunnitelma• opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma• näyttöjen toteuttamissuunnitelma• henkilöstön ammattitaidon kehittämissuunnitelma; tavoitteet, toteu-

tus ja menetelmät, joilla kehitystä arvioidaan• yhteisten painotusten, kuten kestävän kehityksen edistäminen, kan-

sainvälisyys, teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen, toteutta-missuunnitelma

• oppilaitoksen itsearvioinnin toteuttamissuunnitelma.

Tutkinnoittain tulee tehdä suunnitelma• opintojen järjestämisestä ja jaksotuksesta• yhteisten opintojen ja ammatillisten opintokokonaisuuksien tarken-

netuista tavoitteista, sisällöistä ja arviointikriteereistä sekä opinnoissaetenemisestä

• opintokokonaisuuksien muodostumisesta: opintojaksoista, projekteis-ta ja muista opiskeltavista kokonaisuuksista sekä työssäoppimisesta

• suorituksista, jotka vaaditaan opintokokonaisuuksien arvosanojensaamiseksi

• aiempien opintojen hyväksilukemisen suunnitelma.

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma• Jotta yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, opetussuunnitelman ja opis-

kelijan valintojen pohjalta laaditaan henkilökohtaiset opiskelusuun-nitelmat.

181

I IO S A

N Ä Y T T Ö T U T K I N N O N P E R U S T E E T

II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET

182

183

NÄYTTÖTUTKINTOJEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET1

1.1 NÄYTTÖTUTKINNOT

Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia.Koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista käsi-tellään yhtenä kokonaisuutena siten, että osaaminen voidaan hyödyntäätutkinnoissa vaaditun ammattitaidon näytöissä.

Näyttötutkinnot ovat rakenteeltaan modulaarisia. Ne muodostuvattyöelämästä ja sen kehittymistarpeista johdetuista tehtäväkokonaisuuk-sista, joille on ominaista toiminnallisen ja tiedollisen perustan yhteisyys,ammattitaidon monipuolisuus sekä työprosessin ja sen tulosten yhden-tyminen. Tutkinnon osa muodostaa ammattipätevyyden osa-alueen, jokavoidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi ja arvioitavaksikokonaisuudeksi. Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkin-non osa kerrallaan. Koko tutkinnon sijasta tavoitteena voi olla myöstietyn tai tiettyjen tutkinnon osien suorittaminen.

Ammattitaitovaatimusten kuvauksen perustana on pätevyystyypitys,jonka katsotaan parhaiten soveltuvan ammattialalle. Kuvauksessa kes-kitytään ammatin ydintoimintojen vaatimuksiin, toimintaprosessienhallintaan ja laaja-alaiseen ammattikäytäntöön. Vaatimukset kattavatmyös työelämässä tarvittavan kielitaidon ja sosiaaliset valmiudet.

1.2 NÄYTTÖTUTKINTOIHIN VALMISTAVA KOULUTUS

Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei muodollisesti voida asettaa kou-lutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tut-kinnot suoritetaan kuitenkin erilaisen valmistavan koulutuksen yhtey-dessä.

Valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee vahvistaa opetussuunni-telma tutkintojen perusteiden mukaisesti. Koulutus ja siihen sisältyvätnäytöt on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Koulutuksen järjes-täjän velvollisuutena on järjestää näytöt osana valmistavaa koulutusta.Opiskelijan velvollisuutena on osallistua näyttöihin osana opintojaan.


184

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan perustutkintoonsisältyvät yhteiset opinnot eivät ole pakollisia koulutuksessa, joka val-mistaa näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon. Niiden tavoit-teet tulee ottaa kuitenkin soveltuvin osin huomioon opetussuunnitel-massa ja opetuksen järjestämisessä.

1.3 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAPOJEN JA TUTKINTOSUORITUSTENARVIOINNIN YLEISET PERUSTEET

Näyttöjen arviointi edellyttää järjestelmällistä aineiston keräämistä,päätöksentekoa ja dokumentointia tutkinnon suorittajan ammatillisistaja työtoimintavalmiuksista suhteessa tutkinnon perusteissa määriteltyihinammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin painopis-teen tulee olla tekemisessä ja työssä toimimisessa. Taito tai osaaminenon arvioitava pääsääntöisesti suoraan vastaavasta työtoiminnasta.

Näyttöympäristön tulee olla mahdollisimman realistinen ja autentti-nen. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisestilaadullisia arviointimenetelmiä kuten havainnointia, haastatteluja, kyse-lyjä, aikaisempia dokumentoituja näyttöjä sekä itse- ja ryhmäarviointia.Näytöt tulee järjestää tutkinnon osittain siten, että niissä voidaan arvioidaammatinhallinnan kannalta keskeisten tavoitteiden saavuttamista.

Arvioinnin kohteilla ilmaistaan osaamisen alueet, joihin arvioinnissakiinnitetään erityisesti huomiota. Kohteet tulee kiinnittää ydintaitoihin,työn perustana olevan tiedon hallintaan, työmenetelmien, työvälineidenja materiaalien hallintaan sekä työprosessin hallintaan. Sekä arvioinninkohteet että kriteerit johdetaan vastaavan tutkinnon osan ammatti-taitovaatimuksista. Arvioinnin kohteisiin perustuvat arviointikriteeritkuvaavat ja täsmentävät eritasoisia suorituksia. Kriteereillä ilmaistaankynnykset, joiden avulla erotellaan eritasoiset suoritukset.

185

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON

MUODOSTUMINEN2

2.1 TUTKINNON OSAT

Kone- ja metallialan perustutkinnon voi suorittaa joko valmistustekniikantai automaatiotekniikan ja kunnossapidon tai valimotekniikan osaa-misalalla.

VALMISTUSTEKNIIKAN OSAAMISALA

Valmistustekniikan osaamisalalla voi suuntautua koneistukseen, levy-ja hitsaustyöhön, koneenasennukseen, työvälinevalmistukseen tai hie-nomekaniikkaan. Vastaavat tutkintonimikkeet ovat koneistaja, levy-seppähitsaaja, koneenasentaja, työvälinevalmistaja ja hienomekaanikko.

KONEISTAJA

Tutkintotodistuksen saa, kun Kone- ja metallialan yleisosaaminensuorittaa hyväksytysti osat Koneistus

ja yhden osista ManuaalikoneistusNC-koneistusJoustavat valmistusjärjestelmät

sekä kohdasta VALINNAISET OSAT kolme valitsematonta osaa.Tähdellä (*) merkitty osa vastaa valinnassa kahta osaa.


186

LEVYSEPPÄHITSAAJA

Tutkintotodistuksen saa, kun Kone- ja metallialan yleisosaaminensuorittaa hyväksytysti osat Levy- ja hitsaustyöt

ja yhden osista Levy- ja teräsrakennetyötOhutlevytyötHitsausLevyalan NC-tekniikkaRakennuspeltisepäntyöt


KONEENASENTAJA

Tutkintotodistuksen saa, kun Kone- ja metallialan yleisosaaminensuorittaa hyväksytysti osat Koneenasennus

ja yhden osista VarusteluhitsausKunnossapitoHydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmätPneumatiikkaHydrauliikkaOhjaustekniikka


TYÖVÄLINEVALMISTAJA

Tutkintotodistuksen saa, kun Kone- ja metallialan yleisosaaminensuorittaa hyväksytysti osat Työvälinetekniikka

ja yhden osista Työvälineiden valmistusTyövälineiden kokoonpano ja huoltoNC-koneistus erikoistyöstökoneillaCAD/CAM-työstöratojen valmistus


187

HIENOMEKAANIKKO

Tutkintotodistuksen saa, kun Kone- ja metallialan yleisosaaminensuorittaa hyväksytysti osat Hienomekaniikka

ja toisen osista Koneiden ja laitteiden korjausElektroniikkateollisuuden tuotantotekniikka


VALINNAISET OSAT

Tähdellä (*) merkitty osa Koneistus *vastaa valinnassa kahta osaa. Levy- ja hitsaustyöt *

Koneenasennus *Työvälinetekniikka *Hienomekaniikka *

ManuaalikoneistusNC-koneistusJoustavat valmistusjärjestelmätLevy- ja teräsrakennetyötOhutlevytyötHitsausLevyalan NC-tekniikkaRakennuspeltisepäntyötVarusteluhitsausKunnossapitoHydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmätPneumatiikkaHydrauliikkaOhjaustekniikkaTyövälineiden valmistusTyövälineiden kokoonpano ja huoltoNC-koneistus erikoistyöstökoneillaCAD/CAM-työstöratojen valmistusKoneiden ja laitteiden korjausElektroniikkateollisuuden tuotantotekniikka


188

AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON OSAAMISALA

Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla voi suuntautuaautomaatioasennukseen tai kunnossapitoon. Vastaavat tutkintonimikkeetovat automaatioasentaja ja kunnossapitoasentaja.

Tähdellä (*) merkitty osa vastaa valinnassa kahta osaa.Kappaletavara-automaation perusteita ei voi valita, mikäli on valittu osa kappaletavara-automaa-tio ja prosessiautomaation perusteita ei voi valita, mikäli on valittu osa prosessiautomaatio.

AUTOMAATIOASENTAJA

Tutkintotodistuksen saa, kun Kone- ja metallialan yleisosaaminensuorittaa hyväksytysti osat Automaatiotekniikan ja kunnossapidon yleisosaaminen

ja yhden osista MekatroniikkaKappaletavara-automaatioProsessiautomaatio

sekä neljä osaa seuraavista Kappaletavara-automaation perusteet *tai toisen edellisen kohdan Prosessiautomaation perusteet *

valitsemattomista osista Hydrauliikka ja pneumatiikka *tai osan Kiinteistöautomaatio

kunnossapitotekniikka Kiinteistön heikkovirta- ja tietojärjestelmätTehoelektroniikkaTietokoneiden käyttöjärjestelmätTietokoneiden tietoliikenne

KUNNOSSAPITOASENTAJA

Tutkintotodistuksen saa, kun Kone- ja metallialan yleisosaaminensuorittaa hyväksytysti osat Automaatiotekniikan ja kunnossapidon yleisosaaminen

Kunnossapitotekniikka

ja lisäksi joko yhden osista MekatroniikkaProsessiautomaatioKappaletavara-automaatio

tai neljä seuraavista osista Kappaletavara-automaation perusteet *Prosessiautomaation perusteet *Hydrauliikka ja pneumatiikka *KiinteistöautomaatioKiinteistön heikkovirta- ja tietojärjestelmätTehoelektroniikkaTietokoneiden käyttöjärjestelmätTietokoneiden tietoliikenne

Tähdellä (*) merkitty osa vastaa valinnassa kahta osaa.

189

VALAJA

Tutkintotodistuksen saa, kun Kone- ja metallialan yleisosaaminensuorittaa hyväksytysti osat Valimotekniikan yleisosaaminen

ja toisen osista KertamuottitekniikkaKestomuottitekniikka

sekä lisäksi Kertamuottitekniikan perusteetkaksi osaa seuraavista Kestomuottitekniikan perusteet

Valumallitekniikan perusteetMuovimallitekniikkaCAD/CAM-tekniikkaValimoautomaatio

VALIMOTEKNIIKAN OSAAMISALA

Valimotekniikan osaamisalalla voi suuntautua valamiseen tai valumallin-valmistukseen. Vastaavat tutkintonimikkeet ovat valaja ja valumallin-valmistaja.

Kertamuottitekniikan perusteita ei voi valita, mikäli on valittu osa kertamuottitekniikka.Kestomuottitekniikan perusteita ei voi valita, mikäli on valittu osa kestomuottitekniikka

VALUMALLINVALMISTAJA

Tutkintotodistuksen saa, kun Kone- ja metallialan yleisosaaminentai

suorittaa hyväksytysti osat Puualan perustaidot (puualan perustutkinto)sekäValimotekniikan yleisosaaminenValumallitekniikka

ja lisäksi Kertamuottitekniikan perusteetkaksi osaa seuraavista Kestomuottitekniikan perusteet

MuovimallitekniikkaCAD/CAM -tekniikkaValimoautomaatio


190

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNOSSA

VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET3

3.1 AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

Ammattitaitovaatimukset on ilmaistu tutkinnon osittain kiitettävällä ta-solla osassa I, luku 3, kohta 3.2 (Ammatillisten opintojen ja työssäoppi-misen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi). Samassa yhteydessä onmääritetty myös alin hyväksytty suoritus eli tyydyttävään (T1) arvosa-naan oikeuttava osaaminen.

191

LIITEOSA

AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDENLAADINNAN LÄHTÖKOHDAT

Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmä muodostuututkintokohtaisista opetussuunnitelman perusteista ja opetussuunnitel-masta sekä niiden pohjalta tehtävistä henkilökohtaisista opiskelusuun-nitelmista. Uudistuvan koulutuksen ja oppimiskulttuurin taustalla vai-kuttavat käsitykset arvoista, ihmisistä, tiedosta ja oppimisesta sekä nä-kemykset ammattialan, työn ja ammattitaidon kehityksestä.

Tässä liiteosassa tarkastellaan opetussuunnitelman perusteiden laa-dinnan lähtökohtia: uudistettuja tutkintoja, opetussuunnitelman perus-teiden tehtäviä, ammatillisen koulutuksen tehtäviä ja arvolähtökohtia,ihmiskäsitystä, tietoja oppimiskäsityksiä sekä käsityksiä työstä ja am-mattitaidosta. Lisäksi tämä liiteosa sisältää kunkin alan arvoperustan jaalan kuvauksen, joka on ollut pohjana tutkinnon ja koulutusohjelmientavoitteiden määrittelylle, opintokokonaisuuksien muodostamiselle jaopintojen tavoitteiden asettamiselle. Lopuksi käsitellään henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman laadintaa ja jatko-opintomahdollisuuksia.

1. PERUSTEIDEN LAADINTAA OHJANNEET PERIAATTEET

UUDET TUTKINNOT

Ammatilliset perustutkinnot ovat yhteisiä nuorille ja aikuisille riippu-matta siitä, suoritetaanko ne ammatillisesta koulutuksesta annetun lain(630/98) mukaisesti ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisestaaikuiskoulutuksesta annetun lain (631/98) mukaisesti näyttötutkintona.Tutkinnon tuottama ammattitaito on suoritustavasta riippumatta yhtä-läinen.

Ammatillisten perustutkintojen tehtävänä on tuottaa laaja-alaiset am-matilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaa-minen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella. Opetusministeriön tutkintorakennepäätöksissä (7/011/98, 5/011/99, 1/011/2000) on määritelty tutkinnot, koulutusohjelmat ja tutkinto-nimikkeet. Ne ovat sitovia, eikä koulutuksen järjestäjä voi poiketa niistäilman opetusministeriön lupaa.

Kaikkien perustutkintojen laajuus on kolme vuotta (120 opintoviik-koa). Yksi opintoviikko tarkoittaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta, jayksi opintovuosi on 40 opintoviikkoa.

LIITEOSA

192

OPETUSSUUNNITELMAN KÄSITE JA TEHTÄVÄT

Opetussuunnitelman perusteet ovat lakiin verrattava normi, jota koulu-tuksen järjestäjä ei voi millään perusteella jättää noudattamatta. Tällänormilla varmistetaan osaltaan koulutuksellisten perusoikeuksien, tasa-arvon, opetuksellisen yhteneväisyyden ja laadun sekä oikeusturvan to-teutuminen ja valtakunnallisesti yhtenevä ammattitaito.

Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden tehtävänäon välittää koulutuspoliittisia tavoitteita ja osoittaa valtakunnallisestiyhtenevän ammattitaidon, ydintaitojen muun muassa oppimaan oppi-misen sekä kansalaisena toimimisen vaatimukset. Lisäksi perusteet ovatpohjana arvioinnille.

Opetussuunnitelman perusteiden normiosassa on määritelty koulu-tuksen tehtävä ja tavoitteet sekä tutkinnon ja koulutusohjelmien tavoit-teet, tutkinnon muodostuminen, opintojen tavoitteet, keskeiset sisällötja arviointi. Lisäksi perusteet sisältävät opiskelija-arviointia, työssä-oppimista, opinto-ohjausta, erityisopetusta, maahanmuuttajien koulu-tusta sekä oppisopimuskoulutusta ja oppilaitoksen opetussuunnitelmaakoskevia määräyksiä.

Valtioneuvoston 25.2.1999 antaman päätöksen (213/99) mukaanammatillisiin perustutkintoihin sisältyy 90 opintoviikkoa ammatillisiaopintoja, joista vähintään 20 opintoviikkoa on toteutettava työssäoppi-misena. Ammatillisista opinnoista voidaan opetussuunnitelman perus-teissa osoittaa enintään 10 opintoviikkoa vapaasti valittaviin opintoihin.Nämä ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset opinnot voivatolla ammatillisia opintoja syventäviä tai laajentavia opintoja, yhteisiäopintoja tai lukio-opintoja.

Yhteisiä opintoja on 20 opintoviikkoa. Vapaasti valittavia opintojaon 10 opintoviikkoa. Ne voivat olla oman alan tai muiden alojen amma-tillisia opintoja, yhteisiä opintoja, jatko-opintoihin tai ylioppilastutkin-toon valmentavia opintoja tai harrastustavoitteisia opintoja. Opintoihinsisältyy vähintään 1,5 opintoviikkoa opinto-ohjausta. Tämä opintojenrakenne mahdollistaa opiskelijan valinnan mukaan jopa 100 opintoviikonlaajuiset ammatilliset opinnot, joista osa voi olla myös opintoja muiltaaloilta. Toisaalta opiskelija voi valita jatko-opintovalmiuksiaan paran-tavia yhteisiä opintoja jopa 40 opintoviikkoa.

Opetushallitus on laatinut opetussuunnitelman perusteet yhteistyössäsidosryhmien kanssa. Yhdessä elinkeino- ja työelämän edustajien kanssaon ensin laadittu ammattialakuvaukset, joissa on kuvattu alan toiminta-ympäristöt, toimintakokonaisuudet, ydintoiminnot ja tehtävät, alan arvo-lähtökohdat, tulevaisuudennäkymät sekä alalla vaadittava ammattitaito.Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tehtävänä on jatkaa yhteistyötäpaikallisesti ja alueellisesti.

193

Ammatilliset opintokokonaisuudet on muodostettu ammattialan ku-vauksessa esitettyjen työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta.Opintokokonaisuuksien nimet ovat työelämän toimintaa kuvaavia.Opintokokonaisuuksien tavoitteet on määritelty sellaisena kiitettäväntasoisena osaamisena, jota työelämässä toimiminen ja sen kehittäminenedellyttää. Keskeiset sisällöt on määritelty ydintoimintoina ja tehtävinä,jotka kullakin toiminta-alueella on hallittava. Lisäksi on määritelty tyy-dyttävä taso eli sellainen osaaminen, joka kaikkien tutkinnon suoritta-neiden on työllistyäkseen vähintään saavutettava. Edellä todetuista läh-tökohdista oppilaitokset määrittelevät opetussisällöt ja täsmentävätarviointikriteerit.

Yhteiset opinnot on ilmaistu oppiaineina. Niissäkin tavoitteet onmääritelty ammattitaitoa tukevana kiitettävän tasoisena osaamisena,keskeiset sisällöt ydintoimintoina ja arviointikriteeerit tyydyttäväntasoisena osaamisena.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOLÄHTÖKOHDAT

Ammatillisen koulutuksen yhteiset tavoitteet korostavat ammatillisenja persoonallisen kasvun kiinteää yhteyttä. Ammattitaitotavoitteiden rin-nalla erityisesti nuorten koulutuksessa on keskeisenä tavoitteena nuo-ren persoonallisuuden monipuolinen kehitys ja kasvu yhteiskunnan ak-tiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi.

Tavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa tasapainoisia ja eheitä per-soonallisuuksia, jotka ymmärtävät vastuunsa ihmisten välisessä ja ih-misen ja luonnon vuorovaikutuksessa ja jotka huolehtivat kansallisenkulttuurin edistämisestä. Keskeisiä arvolähtökohtia ovat demokratia jatasa-arvo, kodin ja perheen arvostus, vastuu lähimmäisistä, työn kunni-oittaminen, suvaitsevaisuus sekä kansallinen kulttuuriperintö ja kansain-välisyys.

Arvot ilmenevät ja toteutuvat koulun toiminnassa. Oppilaitoksentoimintaa ohjaavien arvojen selkiyttäminen ja niiden ulottaminen käy-tännön toimintaan on oppilaitosyhteisön yhteinen tehtävä. Koulutuk-sen yhteisten arvojen lisäksi ammatillisessa koulutuksessa keskeistä onmyös eri alojen ammatillisen toiminnan arvot, niiden pohdinta jasisällyttäminen opetukseen. Yhteiset arvot ja sen päättäminen, mitenniihin pyritään, ovat osa oppilaitoksen opetussuunnitelmaa.

IHMISKÄSITYS

Ihmiskäsitys on opetuksen ja kasvatuksen perusta. Opetussuunnitelma-työn lähtökohtana on se, että jokainen ihminen on arvokas ja ainutker-tainen. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja ihmisarvoiseen

LIITEOSA

194

työhön sekä tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin opiskella. Ihmisen perus-olemukseen kuuluu pyrkimys hyvään ja itsensä kehittämiseen. Tällai-nen ihmiskäsitys korostaa opiskelijan roolia aktiivisena toimijana, jokaon halukas oppimaan ja kehittymään. Jokainen opiskelija on yksilö, jokahaluaa tehdä myös opiskelussaan yksilöllisiä valintoja ja vaikuttaa itseomaan oppimiseensa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita yksin selviytymisenvaatimusta vaan täysimääräistä osallisuutta ja yhteistyötä. Yksilöllisyyson myös erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista sekä erilaistenoppijoiden kokemusten ja opiskelutyylien ottamista huomioon. Vastuul-linen ihminen pitää huolta myös toisista ja erityisesti heistä, jotka eivätselviydy täysipainoisesti omin voimin.

TIETO- JA OPPIMISKÄSITYS

Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen taustalla vaikuttavat käsi-tykset tiedosta ja oppimisesta. Ammatillinen osaaminen on ammattiteo-rian ja käytännön taitojen integroitunut kokonaisuus, joka näkyysujuvana toimintana, käytännön taitoina ja kykynä ratkaista ongelmiatyötilanteissa. Ammatillisessa toiminnassa ilmenevä tieto on monikerrok-sista. Siihen sisältyy tiedollinen perusta ja harjaantumisen kautta muo-dostunut käytännön taito. Se on myös “äänetöntä” tietoa, tunteita, koke-muksia ja oivallusta, joiden avulla selvitään joustavasti erilaisista työti-lanteista. Osaamiseen liittyviä piirteitä ovat oman osaamisensa arviointi-taito, itsenäinen ongelmanratkaisukyky sekä kyky suhtautua tietoon kriit-tisesti ja oppia jatkuvasti uutta kokemusta hyödyntäen. Ammatissa kehit-tyminen ja työkäytäntöjen uudistaminen sekä työelämän muuttuvat vaati-mukset edellyttävät itsearviointi- ja oppimistaitoja ja halua oppia jatku-vasti lisää, kuten elinikäisen oppimisen periaate vaatii.

Pysyvän, ajattoman tiedon rinnalla on yhä enemmän muuttuvaa tietoa.Uutta tietoa on kyettävä etsimään myös uutta tietotekniikkaa hyödyntäen.Tiedon määrän nopeasti lisääntyessä oppilaitos voi välittää vain osantiedosta. Tällöin joudutaan tarkkaan harkitsemaan, millä perusteella opis-keltavat sisällöt valitaan ja erotetaan olennaisin.

Nykyinen oppimiskäsitys korostaa opiskelijan aktiivista roolia omantieto- ja taitorakenteensa jäsentäjänä, tiedonhankkijana, käsittelijänä jaarvioijana. Oppiminen merkitsee aikaisempien ajatus- ja toimintamallienuudelleenjärjestämistä ja täydentämistä. Opiskelijan tulee voida yhdistääuusi tieto omaan aiempaan tietoonsa. Ymmärrys syntyy, kun opiskelijaaktiivisesti valikoi tietoa ja muodostaa oman käsityksensä asiasta. Omallatoiminnallaan opiskelija muovaa oppimisensa lopputulosta.

Opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan. Syvällinen oppiminenvaatii mahdollisuutta käsitellä oppimiskokemuksia yhdessä kokeneidentyöntekijöiden ja opettajien kanssa. Opiskelija, hänen yksilölliset koke-

195

muksensa ja yksilöllinen opiskelutyylinsä tulee ottaa huomioon ohjauk-sessa. Yhdessä tekeminen ja yhdessä muiden avulla oppiminen on yhätärkeämpää, kun työ tehdään entistä useammin erilaisissa tiimeissä.

Ammatin oppiminen on kiinteästi sidoksissa työn sisältöön ja toi-mintaympäristöön. Opiskelu aidossa työympäristössä edistää tehokkaastioppimista. Taitojen oppiminen edellyttää, että opiskelijalla on mahdol-lisuus pureutua työn sisältöön ja ammatilliseen toimintaan, jotta hänvoi sisäistää työsuorituksen vaiheet ja harjaantua sujuvaan toimintaan.

KÄSITYKSET TYÖSTÄ JA AMMATTITAIDOSTA

Käsitykset työstä ja ammattitaidosta ovat muuttuneet. Ammattitaidollaymmärretään nykyisin laaja-alaisia työ- ja toimintakokonaisuuksia.Ammattitaito on yhä enemmän moniammatillista. Laaja-alaisen osaa-misen rinnalla edellytetään vahvaa erikoisosaamista.

Hyvä ammattitaito ja laaja ammattisivistys merkitsevät sellaisia val-miuksia, joiden avulla opiskelijat pystyvät selviytymään alansa vaihte-levista tehtävistä, kehittämään ammattitaitoaan sekä täydentämään sitäjatkuvasti.

Ammattisivistyksessä yhdistyvät vahva ammatillinen osaaminen jayleissivistys. Se sisältää myös arvo-osaamisen ja sisäistetyn ammatti-etiikan, jotka auttavat ratkaisemaan toiminnan oikeutusta ammatissa,työelämässä ja yhteiskunnassa. Hyvään ammattitaitoon kuuluvat käden-taidot sekä kyky soveltaa tietoa käytännön tilanteissa. Uudistuva työ-elämä vaatii vastuullisuuden ohella työhön sitoutumista sekä työ- jatoimintakykyisyyttä. Työ on yhä enemmän tiimityötä ja yhdessä teke-mistä, joka vaatii sosiaalista kyvykkyyttä.

Näissä opetussuunnitelman perusteissa ammatillinen osaaminenmääritellään työ- ja toimintakokonaisuuksien hallinnaksi. Tämä edel-lyttää kaikille yhteisten ydintaitojen hallintaa, työn tavoitteiden ja mer-kityksen ymmärtämistä, työn perustana olevan tiedon hallintaa, työme-netelmien, työvälineiden ja -materiaalien hallintaa, työprosessien hal-lintaa sekä työn eettistä hallintaa. Opetussuunnitelman perusteissa nämäasiat kuvataan tutkinnon, koulutusohjelmien ja opintokokonaisuuksientavoitteissa osaamisena. Vastaavasti arviointikriteereissä osoitetaan osaa-misen tasovaatimukset.

2. KONE- JA METALLIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA

KONE- JA METALLIALA JA SEN TYÖTEHTÄVÄT

Kone- ja metallialan koulutus on suunnattu erityisesti kone- ja metalli-teollisuuden tarpeisiin. Kone- ja metalliteollisuudella on keskeinen asema

LIITEOSA

196

Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa. Sen työllistävä vaiku-tus on suuri ja valmistettavat tuotteet ovat hyviä vientituotteita. Kone-ja metallialan koulutus kattaa valmiudet myös elektroniikkateollisuu-den tuotantotehtäviin, joissa työvoiman kysynnän kasvu on viime vuo-sina ollut voimakkainta. Lisäksi alan koulutuksen saaneita työllistyymuiden alojen tuotanto-, ylläpito- ja kunnossapitotehtäviin.

Kone- ja metallialan tärkeimpiä työtehtäviä ovat koneistustyöt, asen-nus-, kunnossapito- ja kokoonpanotyöt, levy-, hitsaus- ja putkityöt sekämetallien valmistus. Kone- ja metalliala työllistää koneistajia, hitsaajia,rakenneja levytyöntekijöitä, hienomekaanikkoja, työvälinevalmistajia,koneenasentajia, automaatio- ja kunnossapitoasentajia sekä valajia javalumallinvalmistajia.

Kone- ja metallialan ammatillisen peruskoulutuksen saaneista noin40 000 työskentelee kone- ja metalliteollisuudessa. Elektroniikka- jamuu teollisuus, muu tuotantotoiminta sekä erilaisten laitosten ja kiin-teistöjen ylläpito työllistävät kone- ja metallialan koulutuksen saaneis-ta noin 80 000.

Kone- ja metalliteollisuus työllistää lähes 100 000 suorittavaa työtätekevää työntekijää. Heistä noin puolella on metallialan koulutus. Ko-neistustöitä tekeviä työntekijöitä on eniten, noin 30 000 ja seuraavaksieniten, noin 20 000 työntekijää on levy-, hitsaus- ja putkitöitä tekeviä.

Kone- ja metalliteollisuuden tuotantomäärien odotetaan kasvavanalueellisten talouskriisien jälkeen jopa kiihtyvällä vauhdilla. Lähitule-vaisuudessa työllisten määrän oletetaan kasvavan erityisesti koneen-asennus ja kunnossapitotöissä, mutta vain vähän koneistus-, hitsaus-,rakenneja levytöissä. Uuden työvoiman tarve tulee olemaan kuitenkinsuuri työntekijöiden ikärakenteesta johtuvan suuren poistuman vuoksi.

KONE- JA METALLIALALLA VAADITTAVA AMMATTITAITO

Kone- ja metallialan töissä tarvitaan monipuolista osaamista ja hyvinerilaisia taitoja. Valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja tiedon hankin-taan sekä opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen vaihtelevissa työ-elämän tilanteissa on tärkeää. Tekninen perusosaaminen, kuten koneidenja laitteiden toiminnan ja rakenteen tuntemus, koneenpiirustusten luku-taito ja työkalujen käytön hallinta ovat välttämättömiä ammatillisiaperusvalmiuksia. Niihin kuuluvat myös asenteelliset valmiudet työnte-koon, yritteliäisyys ja vastuuntuntoisuus, asiakaspalvelu- ja vuorovai-kutustaidot sekä laatutietoisuus ja valmiudet laatujärjestelmien mukai-seen toimintaan. Koneiden ja laitteiden turvallinen käyttö, työsuojelu,jätehuolto ja ympäristönsuojelu sekä omasta terveydestä ja työkyvystähuolehtiminen ovat kaiken toiminnan perustana.

197

Kone- ja metallialalla edellytetään ensisijaisesti erilaisten valmistus-tekniikoiden osaamista. Yhä tärkeämmiksi ovat nousseet erilaiset asen-nus- ja kokoonpanotyöt sekä kunnossapitotyöt. Alan lähes kaikkeen tuo-tantoon liittyy tietokoneavusteista tuotteiden valmistusta ja joustaviatuotantojärjestelmiä sekä monipuolista informaation- ja tietojenkäsitte-lyn tekniikan käyttöä. Teknisten valmiuksien lisäksi entistä tärkeäm-miksi osaamisvaatimuksiksi ovat nousseet valmiudet toimia työyhtei-sössä vastuuntuntoisena työryhmän jäsenenä, oikeat asenteet työntekoon,taloudellinen ajattelu ja kustannustietoisuus, yrittäjyys ja asiakasläh-töisyys. Yhä useammin työtehtävissä edellytetään kielitaitoa ja vieraidenkulttuurien tuntemusta sekä vieraskielisten teknisten selvitysten ja työ-ohjeiden ymmärtämistä.

ARVOPERUSTA

Kone- ja metallialan kehitys vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään,elinympäristön laatuun ja turvallisuuteen, maan elinkeinoelämään jayhteiskunnan sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kehitykseensekä eri tuotannonalojen työturvallisuuteen ja luonnon hyvinvointiin.Kone- ja metallialan yhteiskunnallisena päämääränä on elinkeinoelä-män ja yhteiskunnan tehokas ja ekologisesti ja taloudellisesti kestäväkehitys sekä ihmisten jokapäiväisen elämänlaadun ja turvallisuudenparantaminen.

Kone- ja metallialan tuotannon ja palvelujen keskeisiä arvoja ja läh-tökohtia ovat tuotteiden kestävyys ja toimintavarmuus, turvallisuus, tar-koituksenmukaisuus, helppokäyttöisyys, pieni energian kulutus ja es-teettisyys. Liiketoimintaa ohjaavat palvelujen, työn ja tuotteiden hyvälaatu, toiminnan tuottavuus ja kannattavuus, yrittäjyys ja innovatiivisuussekä ammattitaidon ja osaamisen arvostus. Kone- ja metallialaan liitty-vä menestyksellinen ja vastuullinen yritystoiminta perustuu ihmisarvonja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen,rehellisyyteen, asiakaskeskeisyyteen, terveen kilpailun periaatteidennoudattamiseen ja siihen, että koko työyhteisö huolehtii henkilöstönhyvinvoinnista ja tuotteiden, palvelujen ja työn sekä ammattitaidon jaympäristön jatkuvasta kehittämisestä.

Kone- ja metallialan ammattilainen on oma-aloitteinen, yhteistyö-kykyinen, huolellinen, täsmällinen ja luotettava. Hän arvostaa omaa jatoisten työtä sekä tuntee vastuunsa asiakkaista, turvallisuudesta, ympä-ristöstä, työn laadusta ja ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä.

LIITEOSA

198

KONE- JA METALLIALAN KEHITYSNÄKYMIÄ

Kone- ja metalliteollisuus toimii maailmanlaajuisilla markkinoilla, joillaasiakkaat ostavat tuotteet, palvelut ja ylläpidon vapaasti valiten. Tämäaiheuttaa sen, että tulevaisuudessa korostuvat yhä enemmän asiakas-suuntautuneisuus, kustannustehokkuus, yritysten ja henkilöstön osaa-minen ja etenkin pienen ja keskisuuren teollisuuden yritysverkkojenvaraan rakentuva toiminta. Yritysten on osattava ottaa huomioon kaikkisidosryhmänsä tasapainoisesti ja toiminta on osattava sopeuttaa kysyn-nän vaihteluihin. Lähiaikojen suurin huolenaihe kone- ja metallialallaon henkilöstön ikääntyminen ja alan koulutuksen heikko vetovoimaisuusnuorten keskuudessa.

3. TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN YHTEINEN OSAAMINEN

Tässä kohdassa kuvataan tekniikan ja liikenteen alan tutkintojen yh-teistä osaamisaluetta oppilaitoksissa toteutettavan opetussuunnitelmat-yön tueksi. Näiden opintojen laajuus vaihtelee tutkinnoittain ja voi ollaenintään 30 opintoviikkoa.

Opiskelija osaa• tekniset perusasiat, kuten koneiden ja laitteiden toiminnan ja raken-

teen tuntemus• käyttää tavallisia sähkölaitteita turvallisesti• perusasiat sähkö- ja automaatiotekniikasta• tietokoneen perusrakenteen ja toiminnan sekä tietoteknisten sovel-

lusten mahdollisuudet• numeerisesti ohjattujen automaatiolaitteiden ohjelmoinnin perusteet• hydrauliikan ja pneumatiikan perusteita, jotka liittyvät lähinnä jär-

jestelmien ja laitteiden turvalliseen käyttöön• käsitellä erilaisia materiaaleja ja tietää niiden ominaisuuksia• suhtautua materiaalien käyttöön elinkaariajattelun mukaisesti• käyttää tavallisia käsityökaluja sekä purkaa ja koota yksinkertaisia

koneita ja laitteita• mittaustekniikkaa ja käyttää mittausvälineitä• lukea piirustuksia, kaaviokuvia ja työohjeita• piirtää yksinkertaisia teknisiä piirustuksia• toimia työelämän toimintatavoilla: tulostavoitteisesti, täsmällisesti,

työaikoja noudattaen, ryhmän tai tiimin jäsenenä, joustavasti ja toisethuomioiden, olemalla aloitteellinen, yritteliäs ja vastuuntuntoinen

• tulitöiden turvallisuus niin, että hänellä on valmiudet tulityökortinsuorittamiseen

• yleiset työturvallisuusmääräykset työpaikoilla

199

• henkilökohtaisten suojainten käytön• jätehuoltoon liittyvät toimenpiteet• laskea oman työnsä kustannuksia• toiminnan kannattavuuden ja kokonaiskustannusten muodostumisen

perusteet• laatujärjestelmien ja niiden mukaisen toiminnan perusteet.

4. HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNITELMAN LAADINTA

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (hops) tehdään opetussuunni-telman ja opiskelijan valintojen perusteella. Se on opiskelijan kehitty-missuunnitelma, joka tukee urasuunnittelua ja itsearviointia. Henkilö-kohtainen opiskelusuunnitelma pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tar-peisiin; opiskelija osallistuu oman opiskelunsa suunnitteluun, omakoh-taisiin valintoihin, yksilölliseen opinnoissa etenemiseen ja oman oppi-misensa arviointiin. Opiskelija ja opettaja tai opettajat tekevät yhteistyös-sä opetussunnitelman tavoitteista ja opiskelijan omista tavoitteista lähte-vän suunnitelman, jossa otetaan huomioon opiskelijan tausta ja tavoit-teet ja jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu. Henkilö-kohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen on siten verrattavissa opis-kelijan ja opettajan monipuoliseen vuorovaikutukseen perustuvaan yh-teiseen ongelmanratkaisuprosessiin.

Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään oppimisentavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opinto-jen arviointi. Suunnitelmaa tehtäessä otetaan täysimääräisesti huomioonja opinnoissa hyväksiluetaan opetussuunnitelman perusteiden tavoittei-den mukainen osaaminen, kuten aikaisemmat opinnot sekä työkokemus.Tarvittaessa osaamisen ajantasaisuus arvioidaan erilaisilla tarkoituksen-mukaisilla menetelmillä. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaankuuluu myös työssäoppimisen suunnitelma, jossa määritellään kunkintyössäoppimisen jakson tavoitteet, oppimistehtävät, kesto ja ajoitus sekäopiskelija-arvioinnin menettelytavat.

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutusta ja seurantaa tue-taan jatkuvasti opinto-ohjauksella. Opiskelijan ja opettajan kahdenkes-kisissä keskusteluissa opiskelijalla on mahdollisuus avoimesti ja luot-tamuksellisesti käsitellä kaikkia opintoihin liittyviä kysymyksiä ja on-gelmia. Näitä tietoja ei kuitenkaan kirjata henkilökohtaiseen opiskelu-suunnitelmaan.

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan kou-lutuksen aikana. Opiskelijat ja kaikki opettajat tuovat esiin henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman toteuttamiseen vaikuttavat seikat, ja opis-kelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä. Tar-vittaessa suunnitelmaa muutetaan opintojen edetessä, sillä esimerkiksi

LIITEOSA

200

työssäoppiminen saattaa mahdollistaa tutkinnon suorittamisen uudellatavalla.

Jos opintojen tavoitteita on mukautettu lain 630 §:n 20 tai 21 mu-kaan, opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tehdäänmuutettujen tavoitteiden ja muutettujen arviointikriteerien mukaisena.

5. JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opinto-kelpoisuus, jonka mukaan hän on kelpoinen pyrkimään ammatti-korkeakouluihin ja yliopisto-opintoihin.

Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojallayliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettuammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot ja val-miudet ja kelpoisuuden yliopisto-opintoihin (opetusministeriön kirje11.5.1999, dnro 21/500/99).

(Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/98, Yliopistoasetus 115/98, Laki ammattikorkeakouluopinnoista 255/95, opetusministeriönmääräyskelpoisuudesta ammattikorkeakouluopintoihin 30.12.1998, dnro18/011/98)

Ammattikorkeakouluissa opiskelija voi suorittaa ammattikorkeakou-lututkinnon luonnonvara-alalla, tekniikan ja liikenteen alalla, hallinnonja kaupan alalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, sosiaali- ja terveys-alalla, kulttuurialalla sekä humanistisella ja opetusalalla. Koulutuksenpituus vaihtelee 140 opintoviikosta 180 opintoviikkoon. Tavallisin kou-lutuspituus on kuitenkin 160 ov. Koulutusnimikkeet vaihtelevat koulu-tusaloittain. Tekniikan ja liikenteen alalla tutkintonimike on insinööri(AMK).

Yliopistossa opiskelija voi suorittaa alemman (kandidaatti) 120 ov:nkorkeakoulututkinnon tai ylemmän (maisteri) korkeakoulututkinnon 160ov. Yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelija voi suorittaa 160 opinto-viikon laajuisen diplomi-insinöörin tutkinnon.

Luontevia jatkokoulutusväyliä kone- ja metallialan perustutkinnonsuorittaneelle ovat ammattikorkeakouluissa tekniikan ja liikenteen koulu-tusalan koulutusohjelmat ja yliopisto-opinnoissa teknillistieteellinen kou-lutusala.

kone- ja metallialan perustutkinto - oph.fi · pdf fileammatillisen peruskoulutuksen...

Documents