kone- ja metallialan perustutkinto 2014 - oph.fi · kone- ja metallialan perustutkinto sisältää...

Määräys 50/011/2014

(sisältää määräyksen 4/011/2015 mukaiset muutokset ja oikaisut) (sisältää määräyksen 43/011/2015 mukaiset muutokset)

Ammatillisen perustutkinnon perusteet

Kone- ja metallialan perustutkinto 2014 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, automaatioasentaja, kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan osaamisala, koneenasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, työvälinevalmistaja, hienomekaanikko Valimotekniikan osaamisala, valaja, valumallinvalmistaja

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

2014

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2014 SISÄLTÖ

JOHDANTO ................................................................................................................................................................ 1

1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN ................................ 1

2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI ............................................................. 6

2.1 Pakolliset tutkinnon osat .................................................................................................................................... 6

2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt ....................................................................................................... 6

2.1.2 Koneistuksen perustyöt ............................................................................................................................... 8

2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt ......................................................................................................... 11

2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat ........................................................................ 15

2.2.1 Koneistus .................................................................................................................................................... 15

2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt .................................................................................................................................... 18

2.2.3 Koneenasennus .......................................................................................................................................... 22

2.2.4 Työvälinevalmistus .................................................................................................................................... 25

2.2.5 Hienomekaaninen valmistus .................................................................................................................... 28

2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat ..................................... 31

2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset ................................................................................................................... 31

2.3.2 Automaatioasennus ................................................................................................................................... 34

2.3.3 Kunnossapito ............................................................................................................................................. 37

2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito .................................................................................. 40

2.4 Valimotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat ............................................................................. 43

2.4.1 Valimotekniikan perustyöt ........................................................................................................................ 43

2.4.2 Kertamuottivalukappaleen valmistus ...................................................................................................... 47

2.4.3 Kestomuottivalukappaleen valmistus ..................................................................................................... 53

2.4.4 Valumallinvalmistus ................................................................................................................................... 59

2.5 Valinnaiset tutkinnon osat .............................................................................................................................. 63

2.5.1 Automaatioverkkoasennukset .................................................................................................................. 63

2.5.2 Koneautomaation asennus ....................................................................................................................... 65

2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt ................................................................................................................ 68

2.5.4 Hydrauliikka-asennukset ........................................................................................................................... 70

2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus .................................................................................................................. 73

2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset ................................................................................................................ 75

2.5.7 Mikromekaaninen valmistus ..................................................................................................................... 78

2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus .................................................................................................................... 80

2.5.9 Pneumatiikka-asennukset .......................................................................................................................... 83

2.5.10 Sähköasennus ........................................................................................................................................... 85

2.5.11 Putkilinjojen valmistus ............................................................................................................................ 89

2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus ....................................................................................................... 91

2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus ................................................................................... 93

2.5.14 Asennushitsaus ......................................................................................................................................... 97

2.5.15 Hitsaus ..................................................................................................................................................... 100

2.5.16 IW-hitsaus ............................................................................................................................................... 103

2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus ................................................................................................... 105

2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt ...................................................................................................................... 108

2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö ...................................................................................................................... 112

2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus .................................................................................................. 116

2.5.21 NC-tarkkuussärmäys ............................................................................................................................. 119

2.5.22 Ohutlevytyöt ........................................................................................................................................... 122

2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus ....................................................................................................... 125

2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus .............................................................................................. 128

2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus ........................................................................................... 130

2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus ........................................................................................... 133

2.5.27 CNC-sorvaus .......................................................................................................................................... 136

2.5.28 CNC-Jyrsintä .......................................................................................................................................... 139

2.5.29 Hionta ...................................................................................................................................................... 141

2.5.30 FMS-järjestelmien käyttö ...................................................................................................................... 144

2.5.31 Manuaalikoneistus ................................................................................................................................. 146

2.5.32 Konepajamittaus .................................................................................................................................... 149

2.5.33 Moniakselinen valmistus ....................................................................................................................... 151

2.5.34 Tarkkuuskoneistus ................................................................................................................................. 154

2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella ................................................................................................................ 156

2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito ........................................................................................... 159

2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus ................................................................................................ 162

2.5.38 Kertamuottivalun perustyöt ................................................................................................................. 165

2.5.39 Kestomuottivalun perustyöt................................................................................................................. 170

2.5.40 Muovimallin valmistus .......................................................................................................................... 175

2.5.41 Valimoautomaation ohjaus ................................................................................................................... 178

2.5.42 Valumallinvalmistuksen perustyöt ....................................................................................................... 182

2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu ................................................................................................................. 184

2.5.44 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista .............................................................................. 188

2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta ..................................................................................................... 189

2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta ......................................................................................... 190

2.5.47 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) ........ 190

2.5.48 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) .................... 190

2.5.49 Yrityksessä toimiminen (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) ................................................. 193

2.5.50 Huippuosaajana toimiminen (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) ........................................ 197

2.5.51 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) .......................................................................................................................................... 201

2.5.52 Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) .............................................................................................................................................................................. 201

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT, OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA .......................................................................................... 201

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen ........................................................................................................ 201

3.1.1 Äidinkieli ................................................................................................................................................... 201

3.1.1.1 Äidinkieli, suomi ................................................................................................................................... 201

3.1.1.2 Äidinkieli, saame ................................................................................................................................... 205

3.1.1.3 Äidinkieli, viittomakieli ........................................................................................................................ 209

3.1.1.4 Äidinkieli, opiskelijan oma äidinkieli .................................................................................................. 212

3.1.1.5 Äidinkieli, suomi toisena kielenä ........................................................................................................ 214

3.1.1.6 Äidinkieli, ruotsi toisena kielenä ......................................................................................................... 217

3.1.1.7 Äidinkieli, suomi viittomakielisille ...................................................................................................... 217

3.1.1.8 Äidinkieli, romani ................................................................................................................................. 220

3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi .............................................................................................................. 222

3.1.3 Vieraat kielet ............................................................................................................................................. 224

3.1.3.1 Vieras kieli, A-kieli ................................................................................................................................ 224

3.1.3.2 Vieras kieli, B-kieli ................................................................................................................................ 227

3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen .............................................................................................. 229

3.2.1 Matematiikka ............................................................................................................................................ 229

3.2.2 Fysiikka ja kemia ...................................................................................................................................... 231

3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen .......................................................................... 233

3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen ................................................................................ 236

3.3.1 Yhteiskuntataidot ..................................................................................................................................... 236

3.3.2 Työelämätaidot ......................................................................................................................................... 239

3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta ...................................................................................................................... 242

3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto .................................................................................. 245

3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen ........................................................................................................ 249

3.4.1 Kulttuurien tuntemus .............................................................................................................................. 249

3.4.2 Taide ja kulttuuri ...................................................................................................................................... 250

3.4.3 Etiikka ........................................................................................................................................................ 252

3.4.4 Psykologia ................................................................................................................................................. 253

3.4.5 Ympäristöosaaminen ............................................................................................................................... 254

3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1–3.3.4 ............................................................................................................ 256

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA .................................................................................................................................................................................... 257

4.1 Ammatillisia tutkinnon osia .......................................................................................................................... 257

4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia ............................................................. 257

4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja .......................................................................... 257

4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja .................................................. 257

4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia ....................... 257

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ................................................................................................................................ 258

LIITE 1 KONE- JA METALLIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA SEKÄ PERUSTUTKINNON TAVOITTEET ........................................................................................................................................................ 259

1

JOHDANTO

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin.

Lain mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa 631/1998 (muutos 788/2014) tarkoitettuna näyttötutkintona.

1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta.

Kone- ja metallialan perustutkinto sisältää on kolme osaamisalaa, valmistustekniikan osaamisalan (koneistaja, levyseppähitsaaja, koneenasentaja, työvälinevalmistaja tai hienomekaanikko), automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan (automaatioasentaja tai kunnossapitoasentaja) ja valimotekniikan osaamisalan (valaja tai valumallinvalmistaja).

Muodostumistaulukossa numerointi viittaa luvuissa 2, 3, 4 ja 5 käytettyyn tutkinnon osien numerointiin.

Kone- ja metallialan perustutkinto

Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp

Tutkinnon muodostuminennäyttötutkinnossa

2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp

2 Ammatilliset tutkinnon osat

2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp

2.1 Pakolliset tutkinnon osat

2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 15 osp 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 osp

2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt

2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 30 osp Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 2.2.1 Koneistus 30 osp Levyseppähitsaaja 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 30 osp Koneenasentaja 2.2.3 Koneenasennus 30 osp Työvälinevalmistaja 2.2.4 Työvälinevalmistus 30 osp

2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 2.2.1 Koneistus Levyseppähitsaaja 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt Koneenasentaja 2.2.3 Koneenasennus Työvälinevalmistaja 2.2.4 Työvälinevalmistus

2

Hienomekaanikko 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus 30 osp

Hienomekaanikko 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus

2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 60 osp Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset 30 osp Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Automaatioasentaja 2.3.2 Automaatioasennus 30 osp Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.3.3 Kunnossapito 30 osp tai 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito 30 osp

2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Automaatioasentaja 2.3.2 Automaatioasennus Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.3.3 Kunnossapito tai 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito

2.4 Valimotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 60 osp Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.4.1 Valimotekniikan perustyöt 15 osp Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Valaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.4.2 Kertamuottivalukappaleen valmistus 45 osp tai 2.4.3 Kestomuottivalukappaleen valmistus 45 osp Valumallinvalmistaja 2.4.4 Valumallinvalmistus 45 osp Kun tutkinto suoritetaan tutkintonimikkeellä valumallinvalmistaja, kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan perustutkinnon pakollisilla tutkinnon osilla (yhteensä 45 osp).

2.4 Valimotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.4.1 Valimotekniikan perustyöt Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Valaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.4.2 Kertamuottivalukappaleen valmistus tai 2.4.3 Kestomuottivalukappaleen valmistus Valumallinvalmistaja 2.4.4 Valumallinvalmistus Kun tutkinto suoritetaan tutkintonimikkeellä valumallinvalmistaja, kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan perustutkinnon pakollisilla tutkinnon osilla (kaksi tutkinnon osaa).

2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Opiskelijan on valittava tutkinnon osista 2.5.1 – 2.5.52: - Valmistustekniikan osaamisalalla 60 osaamispistettä - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla 30 osaamispistettä - Valimotekniikan osaamisalalla 30 osaamispistettä. Opiskelija voi valita valinnaisten tutkinnon osien sijaan valitsemattomia pakollisia tutkinnon osia: - Valmistustekniikan osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 – 2.4.4 - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 – 2.4.1 - Valimotekniikan osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 –

2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon suorittajan on valittava tutkinnon osista 2.5.1 – 2.5.46: - Valmistustekniikan osaamisalalla 4 tutkinnon osaa - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla 2 tutkinnon osaa - Valimotekniikan osaamisalalla 2 tutkinnon osaa. Tutkinnon suorittaja voi valita valinnaisten tutkinnon osien sijaan valitsemattomista pakollisia tutkinnon osia: - Valmistustekniikan osaamisalalla tutkinnon osia

3

2.3.4 Tutkinnon osat 2.5.45 - 2.5.47 ovat keskenään vaihtoehtoisia. Tutkinnon osat 2.5.45 ja 2.5.46 vastaavat 30 osaamispistettä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkinnon osa 2.5.47 vastaa 15 tai 30 osaamispistettä sen mukaan, mitä on määritelty luvun 2 kohdassa 2.5.47.

2.2.1 – 2.4.4 - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 – 2.4.1 - Valimotekniikan osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 – 2.3.4 Tutkinnon osat 2.2.1 – 2.3.4 ja osat 2.5.5, 2.5.10, 2.5.45 ja 2.5.46 vastaavat kahta valinnaista tutkinnon osaa. Tutkinnon osat 2.4.2 – 2.4.4 vastaavat kolmea valinnaista tutkinnon osaa. Tutkinnon osa 2.5.44 vastaa yhtä tai kahta tutkinnon osaa tekstiosan luvun 2 kohdan 2.5.44 mukaisesti. Tutkinnon osat 2.5.45 ja 2.5.46 ovat keskenään vaihtoehtoisia.

2.5.1 Automaatioverkkoasennukset 15 osp 2.5.2 Koneautomaation asennus 15 osp 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt 15 osp 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset 15 osp 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus 30 osp 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset 15 osp 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus 15 osp 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus 15 osp 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset 15 osp 2.5.10 Sähköasennus 30 osp 2.5.11 Putkilinjojen valmistus 15 osp 2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus 15 osp 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 15 osp 2.5.14 Asennushitsaus 15 osp 2.5.15 Hitsaus 15 osp 2.5.16 IW-hitsaus 15 osp 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 15 osp 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 15 osp 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 15 osp 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 15 osp 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys 15 osp 2.5.22 Ohutlevytyöt 15 osp 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus 15 osp 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus 15 osp 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 15 osp 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 15 osp 2.5.27 CNC-sorvaus 15 osp 2.5.28 CNC-jyrsintä 15 osp 2.5.29 Hionta 15 osp 2.5.30 FMS-järjestemien käyttö 15 osp 2.5.31 Manuaalikoneistus 15 osp 2.5.32 Konepajamittaus 15 osp 2.5.33 Moniakselinen valmistus 15 osp 2.5.34 Tarkkuuskoneistus 15 osp 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella 15 osp

2.5.1 Automaatioverkkoasennukset 2.5.2 Koneautomaation asennus 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus 1) 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset 2.5.10 Sähköasennus 1) 2.5.11 Putkilinjojen valmistus 2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 2.5.14 Asennushitsaus 2.5.15 Hitsaus 2.5.16 IW-hitsaus 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys 2.5.22 Ohutlevytyöt 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 2.5.27 CNC-sorvaus 2.5.28 CNC-jyrsintä 2.5.29 Hionta 2.5.30 FMS-järjestelmien käyttö 2.5.31 Manuaalikoneistus 2.5.32 Konepajamittaus 2.5.33 Moniakselinen valmistus 2.5.34 Tarkkuuskoneistus 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella

4 2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 15 osp 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 15 osp 2.5.38 Kertamuottivalun perustyöt 15 osp (ei voi valita, jos on valittu tutkinnon osa 2.4.2) 2.5.39 Kestomuottivalun perustyöt 15 osp (ei voi valita, jos on valittu tutkinnon osa 2.4.3) 2.5.40 Muovimallin valmistus 15 osp 2.5.41 Valimoautomaation ohjaus 15 osp 2.5.42 Valumallinvalmistuksen perustyöt 15 osp (ei voi valita, jos on valittu tutkinnon osa 2.4.4)

2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp

2.5.44 Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.44)

2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.45)

2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.46)

2.5.47 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista

2.5.48 Yrityksessä toimiminen, 15 osp

2.5.49 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp

2.5.50 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp

2.5.51 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5–15 osp

2.5.52 Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5–15 osp

2.5.36Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 2.5.38 Kertamuottivalun perustyöt (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.2) 2.5.39 Kestomuottivalun perustyöt (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.3) 2.5.40 Muovimallin valmistus 2.5.41 Valimoautomaation ohjaus 2.5.42 Valumallinvalmistuksen perustyöt (ei voi valita, jos on valittu tutkinnon osa 2.4.4 2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu 2.5.44 Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.44)

2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.45)

2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.46)

3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp

Pakolliset Valinnaiset

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

8 osp 3 osp

3.1.1. Äidinkieli 3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3.1.3. Vieraat kielet

5 1 2

0–3 0–3 0–3

3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp

6 osp

3 osp

3.2.1. Matematiikka 3.2.2. Fysiikka ja kemia 3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

3 2 1

0–3 0–3 0–3

5

3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp

5 osp 3 osp

3.3.1. Yhteiskuntataidot 3.3.2. Työelämätaidot 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

1 1 1 2

0–3 0–3 0–3 0–3

3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp

7 osp

3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.2. Taide ja kulttuuri 3.4.3. Etiikka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1–3.3.4

0–3 0–3 0–3 0–3 0–3 0–3

19 osp 16 osp

Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden (3.1.1–3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä.

Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita.

4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp

4.1 Ammatillisia tutkinnon osia

4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia

4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja

4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja

4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia

5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat

6

2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI

2.1 Pakolliset tutkinnon osat

2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia

lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita

lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita

koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä

käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta

tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa

selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti

tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä

pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet

paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön

valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän

sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta

yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat

tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta

perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista

suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla

varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen

tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella

tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon

laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Osaamisen arviointi

Arvioinnin kohde Arviointikriteerit

1. Työprosessien hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Opiskelija/ tutkinnon suorittaja

Suunnitelmallinen työskentely

tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä

työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan

Työn kokonaisuuden hallinta

suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella.

suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan.

asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista.

7


2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3


Mekaaniset asennukset tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä

asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja

asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja

Sähköasennukset kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria

asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja

tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset

Työvälineiden käyttö käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja

tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat

huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään

Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin.

tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein.

ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen.


3. Työn perustana olevan tiedon hallinta



Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen

osaa lukea yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden

osaa tulkita osa- ja kokoonpanopiirustusten eri projektioita

osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia

osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit

tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita

tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita

Laadun hallintataidot tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa

tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset

saa aikaan laadukkaan lopputuloksen

Matematiikan ja luonnontieteiden taidot

ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen.

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen

tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta

8

työkohteessa. toimintaan.


4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot



Terveys, turvallisuus ja toimintakyky

noudattaa työturvallisuusmääräyksiä

työskentelee ergonomisesti oikein

huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä

Oppiminen ja ongelmanratkaisu

kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään

parantaa työsuoritustaan työn edetessä

Vuorovaikutus ja yhteistyö

ottaa huomioon toiset työntekijät

toimii vuorovaikutteisesti

on aktiivinen

selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä

selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä

hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä

Ammattietiikka huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä.

huolehtii työvälineiden huollosta.

toimii laatujärjestelmän mukaisesti.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.

Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.1.2 Koneistuksen perustyöt

Ammattitaitovaatimukset

Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset.

Tutkinnon osan suorittaja osaa

piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen

teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen

koneenpiirustuksen mittakaavat

piirtää leikkauskuvannon

porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen

9

eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille

tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa

laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet

sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä

käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa

valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin

asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu

jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja

valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein

käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja

mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle

kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen

tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti

valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein

teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella

valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla

valita oikean poranterän kierrereikään

viimeistellä valmistamansa kappaleen

mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä

tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen.

Osaamisen arviointi


1. Työprosessien hallinta







tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen

tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä

hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät


kysyy tarvittaessa neuvoa.

osaa arvioida omaa työtään.

parantaa työsuoritustaan työn edetessä.





Tekninen piirtäminen osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen

osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen

piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein

Sorvaus osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin

osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin

osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti

Poraus ja kierteitys osaa käyttää osaa valita osaa itsenäisesti

10

erityyppisiä porakoneita ja tunnistaa kierteen

työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran

valmistaa kuvan mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa

Poran teroitus tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä

osaa teroittaa poran käsivaraisesti

teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen

Jyrsintä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen

osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen

osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja

Mittaaminen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön.

tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti.

tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä.

Arvioinnin kohde

Arviointikriteerit




Työpiirustusten lukeminen

osaa lukea työpiirustuksia ja hahmottaa koneistettavan kappaleen

ymmärtää työpiirustusten projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit

osaa lukea työpiirustukset ja ymmärtää kaikki pinta- ja toleranssimerkinnät

Koneistus

osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä)

osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan

tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty

Laadunhallinta tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa

tunnistaa laatuvaatimukset osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti

Matematiikan ja luonnontieteidentaidot

ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen.

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa.

tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan.






noudattaa työturvallisuusohjeita


pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä


kysyy tarvittaessa neuvoa

osaa arvioida omaa työtään

parantaa työsuoritustaan työn edetessä




toimii aktiivisena työparina tai ryhmän

11

jäsenenä

Ammattietiikka käyttää työvälineitä oikein.

työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä.

työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät

piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa

piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin

leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti

leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan

kulmata ja pyöristää levyaihioita

käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä

tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla

käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä

tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia

polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan

hitsata kaasuhitsausprosessilla

hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla

hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla

levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä

mitata pituus- ja kulmamittoja

12

tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen.

Osaamisen arviointi






tarvitsee ohjausta työn aloituksessa

tarvitsee jonkin verran ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä

työskentelee itsenäisesti

Aloitekyky ja yrittäjyys


pyrkii työskentelemään itsenäisesti.

työskentelee oma-aloitteisesti.





Levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu

osaa piirrottamisen perusteet, mutta tarvitsee ohjausta

piirrottaa itsenäisesti tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan

Levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla

osaa käyttää työvälineitä leikkaa piirrotuksen mukaan osaa tehdä leikkurien säädöt leikattavan materiaalin mukaan

tekee siistin leikkausjäljen

Suuntaisleikkurin käyttö

tarvitsee apua leikkurin säädöissä ja leikattavan levyn asettelussa ja kiinnittämisessä

tekee leikkurin perussäädöt osaa asettaa ja kiinnittää levyn vähäisillä neuvoilla

tekee leikattavan kappaleen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan itsenäisesti

Levyjen kulmaus ja pyöristäminen

osaa kulmaus- ja pyöristyskoneen peruskäytön ja -säädöt

osaa itsenäisesti kulmata ja pyöristää ohutlevyaihioita osaa käyttää kulmaus- ja pyöristyskoneita tarkoituksenmukaises-ti

tekee levyjen kulmaukset ja pyöristykset ainepaksuuden mukaan mitoilleen

Hionta osaa käyttää käsityökoneita turvallisesti

osaa valita työhön sopivan hioma- tai katkaisulaikan

osaa valita sopivan hioma- tai katkaisulaikan ottaen huomioon myös hiottavan tai katkaistavan raaka-aineen ominaisuudet

Poraus osaa käyttää pylväs- tai säteisporakonetta tai molempia

tietää kierrosluvun ja syötön säätöjen merkityksen poraa reiät mittojen mukaan kohdalleen

poraa tarkkamittaisia ja siistejä reikiä

Polttoleikkaus osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan

osaa asentaa happi-asetyleenipoltto-leikkauslaitteet ja kaasuhitsauslaitteet

tekee siistin polttoleikkausjäljen

13

käyttökuntoon osaa tehdä oma-aloitteisesti tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät

Hitsaus osaa käyttää MAG-hitsauslaitteistoa ja hitsausvarusteita osaa käyttää kaasuhitsauslaitteistoa turvallisesti

säätää itsenäisesti jännitettä ja langan syöttöä osaa hitsata levyjen liitoshitsejä

säätää tarvittaessa oma-aloitteisesti jännitettä ja induktanssia tekee yhtenäiset ja siistit levyjen liitoshitsit

Juottaminen saa aikaan juotosliitoksen tekee vettä pitävän juotoksen

tekee siistin juotoksen osaa tarvittaessa valita liitoslisäaineen

Mittaaminen osaa rullamitan, työntömitan ja harpin käytön.

tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti mittauksia.

tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä pystyy arvioimaan mittaustuloksen oikeellisuutta.





Piirustusten ymmärtäminen

osaa lukea kuvantoja ja hahmottaa kappaleen piirustuksista

osaa lukea projektioita ja hitsausmerkintöjä

osaa itsenäisesti lukea työpiirustuksia ja ymmärtää mitoitukset ja merkinnät

Materiaalituntemus tunnistaa teräs-, RST- ja alumiinimateriaalit ja niiden merkinnät

tuntee teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja hitsauksessa

tuntee erilaisten materiaalien käyttäytymistä kulmauksessa ja pyöristyksessä

Levytyökoneiden hallinta

tekee käynnistykset ja pysäytykset turvallisesti ja huolehtii turvalaitteista

osaa tehdä kaikki tarvittavat säädöt itsenäisesti

työskentelee koneilla itsenäisesti niin, että osoittaa tuntevansa koneiden rakenteen ja toiminnan

Polttoleikkaus ja kaasuhitsaus

tuntee polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen periaatteet, niiden tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille

osaa itsenäisesti valita työkohteen sekä leikattavan ja hitsattavan ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen

tietää teräksen ja sulan käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja kaasuhitsauksessa

Hitsaus osaa lukea lisäainelankojen standardin mukaisia merkintöjä

tuntee perusteet teräksen käyttäytymisestä

osaa tarvittaessa tehdä lisäainevalintoja

14

hitsauksessa


osaa laskea pyöristettävän aihion pituuden halkaisijan perusteella.

osaa laskea taivutuksen ja pyöristyksin muotoiltavien kappaleiden aihiopituuksia.

osaa mitoittaa taivutus- ja pyöristyskohtien sijoitukset ottaen huomioon ainepaksuuden.



Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1



noudattaa työturvallisuusmääräyk-siä huolehtii tulitöiden turvallisuuteen liittyvistä asioista osaa toimia letkupalotilanteissa osaa käsitellä kaasupulloja turvallisesti osaa käyttää polttoleikkauskaasuja turvallisesti

osaa itsenäisesti valita turvallisimmat työtavat käyttää kaasuja huolellisesti



tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä

osaa kysyä tarvittaessa neuvoa

ratkaisee työhön liittyviä ongelmia


ottaa huomioon toiset työntekijät.


on aktiivinen työssään

Ammattietiikka työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineiden kunnosta.

työskentelee huolellisesti ja tarkasti.

Ammattitaidon osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Mainituista liitostavoista kahden osaaminen voidaan osoittaa ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



15 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat

2.2.1 Koneistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja hallitsee monipuolisesti lastuavassa työstössä käytettävät koneet ja laitteet, koneistuksen periaatteet, terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet sekä raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Tutkinnon osan suorittaja osaa

ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä

koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla

CNC-tekniikan perusteet

materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet

valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen

käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä

käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen

kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muotoja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina

tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten

määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille

sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä

kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa

kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä

valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä

kellottaa kiinnittimiä

käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä

tehdä porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia

kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla

käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten

käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät laikkatyypit

valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen

kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden

tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan

viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti

laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia

tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet

työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä

työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä

selviytyy työtilanteista englannin kielellä.

16 Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3



tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä

osaa suunnitella työkappaleen kiinnityksen, työstöjärjestyksen ja terien valinnat

työskentelee suunnitelmallisesti


saa aikaan koneistettavan osan, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

hallitsee koneistuskokonaisuuden, mutta tarvitsee neuvoja ongelmatilanteissa

valmistaa itsenäisesti koneistettavan osan suunnitelman mukaisesti

Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa

neuvoa.

pyrkii työssään

säästäväisyyteen ja

joutuisuuteen.

työskentelee oma-

aloitteisesti ja

kustannustehokkaasti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Sorvaus osaa sorvata sisä- ja ulkopuolisia lieriöpintoja ja olakkeita ohjauksen avulla

osaa sorvata lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä ja pyöristyksiä mutta vaatii välillä ohjausta

osaa sorvata itsenäisesti erilaisia kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja ulkopuolisia kierteitä

Jyrsintä osaa ohjattuna kiinnittää kappaleen ja jyrsiä tasopintoja

osaa kiinnittää kappaleen ja tarvittavan työkalun mutta vaatii ohjausta monimuotoisemmissa kappaleissa

osaa jyrsiä itsenäisesti monimuotoisia kappaleita, joissa on mm. tasopintoja, viisteitä ja kiilauria, sekä osaa suunnitella työstön vaatimat kiinnitykset

Hionta osaa kiinnittää hiomalaikan ja hioa tasopintoja ohjatusti

osaa hioa tasopintoja ja viisteitä

osaa valita itsenäisesti oikean laikkatyypin ja kunnostaa hiomalaikan, käyttää erilaisia kappaleen kiinnitystapoja sekä hioa tasopintoja ja viisteitä

Työvälineiden käyttö osaa käyttää työvälineitä

tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat ja huolehtii työvälineiden kunnosta

huolehtii itsenäisesti työvälineiden kunnosta ja työvälineiden järjestyksestä

Mittaaminen osaa käyttää mittavälineitä

tekee tarvittavat mittaukset ja huolehtii mittavälineiden kunnosta

tekee tarvittavat mittaukset ja osaa huomioida mittauksen epävarmuustekijät sekä huolehtii

17

mittavälineiden kunnosta ja säilytyksestä

Työstöarvot osaa määrittää työstöarvoja, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta.

määrittää työstöarvoja oikein, mutta joutuu kysymään joskus neuvoja.

määrittää itsenäisesti taloudelliset työstöarvot eri terille ja materiaaleille.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen

osaa tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia ja niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä

hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen, ymmärtää työohjeet ja osaa raportoida työstään

Laadunhallinta tarvitsee ohjausta vaadittavan laadun aikaansaamiseksi

osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita

osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita ja ymmärtää laadun merkityksen

Materiaalitekniikka tarvitsee ohjausta tunnistaakseen eri materiaaleja ja niiden työstöominaisuuksia

tunnistaa eri materiaaleja ja pyrkii selvittämään itsenäisesti niiden työstöominaisuudet

hallitsee itsenäisesti tavanomaiset materiaalit ja niiden työstöominaisuudet

Matematiikka ja luonnontieteet

hyödyntää ohjatusti matematiikkaa työsuorituksissaan

käyttää matematiikan ja fysiikan tietoja ja taitoja työsuorituksissaan

osaa soveltaa matematiikkaa ja fysiikkaa erilaisten materiaalien, työvälineiden ja koneiden käytössä

Englannin kielen taito osaa tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä.

osaa työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä ja ymmärtää keskeiset asiat ohjeista.

osaa lukea työssä mahdollisesti tarvittavia englanninkielisiä ohjeita.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita

varmistaa kappaleen ja terien kiinnityksen aina ennen aloitusta

pitää työpaikkansa, koneet ja työvälineet siisteinä ja järjestyksessä

käyttää suojaimia ja konekohtaisia suojalaitteita tarvittaessa

huolehtii suojainten ja koneiden suojalaitteista kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti




etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna

ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti

18

osaa arvioida omaa työtään ei tee samaa virhettä kahta kertaa

muuttaa toimintatapojaan työn kuluessa niin, että suoritus paranee

Vuorovaikutus- ja yhteistyö


on joustava ja yhteistyökykyinen

- on aktiivinen ja aloitteellinen



hoitaa vuorovaikutustilanteet myös vieraalla kielellä

tunnistaa oman osaamattomuutensa ja osaa pyytää apua

toimii yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti

toimii työyhteisön työhyvinvointia edistävästi

Ammattietiikka käyttää työvälineitä huolellisesti.


työskentelee huolellisesti ja tarkasti sekä huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa koneistamalla koneenosia eri työstötavoilla (sorvaus, jyrsintä, poraus) työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä eri levymateriaaleista (teräkset ja alumiini) levytyökokonaisuuksia, jotka ovat viimeisteltyjä pintakäsittelyä tai muuta jatkokäsittelyä varten. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen

laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman

leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat

suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen

tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuuden ja laadun sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet

levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa

tehdä levynkäyttösuunnitelman

syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle ja tehdä niihin tarvittavat muutokset

suorittaa piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla, käsivaraista termistä leikkausta

arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua

19

perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen

leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroituja polttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putken pyörityslaitteita leikkauksessa

suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä

levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset

matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita

valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten

aihioiden päiden esitaivutuksen merkityksen niin, että osaa suorittaa esitaivutukset

ottaa huomioon levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuvan kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen

säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet

käyttää kulmauskonetta ja hyödyntää sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa

laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen tuotteelle

suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella

särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, valita särmäystyökalut, asettaa ne paikoilleen ja suorittaa tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet

laatia särmäyksen työjärjestyksen ja laskea oikaistut pituudet

laatia tuotteelle asetetut mittavaatimukset täyttävän taivutussuunnitelman

tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle

tehdä tavallisten levyrakenteiden kokoonpanoja hitsaustöitä

lukea standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS)

hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät

hitsien tarkistusmittaukset

standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D

suorittaa puikkohitsauksia

MAG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia

hitsata standardin SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C

laskea työ- ja materiaalikustannuksia



koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä

selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

1. Työprosessin hallinta




osaa laatia työsuunnitelman, mutta tarvitsee apua ongelmatilanteissa

osaa laatia työsuunnitelman korjaa työsuunnitelmaansa tarvittaessa ja etenee työssään suunnitelmallisesti vaiheesta toiseen


osaa työvaiheet suoritusteknisesti, mutta tarvitsee ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä

hallitsee työkokonaisuuden, mutta työpiirustuksen mukaiseen lopputulokseen päästäkseen tarvitsee joissain kohdissa ohjausta

valmistaa itsenäisesti työpiirustuksen mukaisen levytyökokonaisuuden

20



on aktiivinen ja yritteliäs. työskentelee oma-aloitteisesti, on kustannustietoinen ja etsii vaihtoehtoisia ratkaisuja.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Levytyökoneiden käyttö

osaa käyttää levytyökoneita sekä polttoleikkaus- ja hitsauslaitetta

osaa tehdä levytyökoneisiin tarvittavat asetukset ja säädöt

leikkaa, polttoleikkaa, kulmaa, pyöristää ja särmää työkappaleita, joissa on karkeat työtapakohtaiset toleranssit

valmistaa itsenäisesti useasta osasta koostuvia levytyökappaleita

Terminen leikkaus osaa polttoleikkauksen teknisen suorituksen

tekee termiset leikkaukset työpiirustusten mukaan

tekee termiset leikkaukset siistillä työjäljellä

CNC-ohjelmointi osaa syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle

osaa vähäisessä määrin neuvoa kysymällä ohjelmoida CNC-levytyökonetta

osaa käyttää ja ohjelmoida CNC-levytyökonetta ja sen oheislaitteita

Hitsaus

osaa kahden hitsausprosessin suoritustekniset perusteet ja osaa käyttää hitsauskonetta

osaa käyttää hitsauskoneita niin, että pystyy lähes kaikissa tilanteissa itsenäisesti suorittamaan tarvittavat säätötoimenpiteet

osaa tehdä itsenäisesti tarvittavat hitsauksen edellyttämät valinnat ja säätötoimenpiteet

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennossa PA, hitsiluokka C

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennoissa PA ja PB, hitsiluokka C

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennossa PA, PB ja PF sl, hitsiluokka C

Työvälineiden käyttö

käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti


osaa valita tarkoituksenmukaisimmat käsityövälineet ja käyttää työvälineitä tehokkaasti

Materiaalin hallinta

tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden ja osien materiaalin

pystyy työpiirustuksen perusteella ohjatusti valitsemaan työhönsä soveltuvat materiaaliaihiot käsittelee materiaaleja oikein

osaa työpiirustuksen perusteella valita itsenäisesti materiaalit ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista

Mittaukset osaa mitata levyosat. osaa mitata levyosat eri tekovaiheissa osaa valita tarkoituksenmukaiset

osaa mitata työkappaleen eri tekovaiheissa ja suorittaa valmiin kappaleen tarkistusmittaukset sekä

21

mittavälineet. osaa arvioida mittaustuloksen oikeellisuutta.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa keskeisimmät piirrosmerkit

tietää hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja esitystavat

osaa hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja tulkitsee niitä oikein

Teknologia ja tietotekniikka

omaa riittävät tietotekniset valmiudet tiedonhankintaan ja ohjelmointiin

pystyy tarvittaessa lähes itsenäisesti etsimään lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä

hankkii itsenäisesti tarvittavan tiedon tietotekniikan avulla osaa arvioida tiedon oikeellisuutta

Levynkäyttösuunnitelman teko

tarvitsee ohjausta osaa tehdä levynkäyttösuunnitelman

tekee levynkäyttösuunnitelman kustannusten ja jätepalojen määrän suhteen järkevästi

Hitsaus tuntee hitsaukselle asetetut hitsiluokat B, C ja D

osaa arvioida ja soveltaa hitsaukselle asetetut hitsiluokat B, C ja D ja osaa käyttää tietoa työssään


pystyy laskemaan lieriön ja särmättävän kappaleen oikaistun pituuden

osaa leikkaamisessa, särmäämisessä ja pyöristämisessä tarvittavan matematiikan

osaa mittauksissa ja korjaustoimenpiteissä tarvittavaa matematiikkaa

Englannin kielen taito

osaa tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä.



ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT












analysoi ja arvioi omaa työtään työsuorituksen aikana sekä korjaa työsuoritustaan suunnitelman mukaiseksi





22




Ammattietiikka käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita käytettävää materiaalia.

työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden huolloista.


Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja valmistamalla hitsausliitoksia sisältävän levytyökokonaisuuden tai osakokonaisuuksia työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.2.3 Koneenasennus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja asentaa työpiirustusten ja asennusohjeiden avulla koneiden runkorakenteita ja koneissa yleisesti esiintyviä mekaanisia rakenneosia, kuten laakereita, kytkimiä, johteita ja erilaisia tehonsiirron komponentteja. Hän osaa tehdä tarvittavat nostot ja siirrot ja kiinnittää laitteita perustuksille sekä suorittaa asennuksissa vaadittavat mittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja asennusohjeita

valmistaa ja asentaa kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitoksia

käyttää mikrometriä ulko- ja sisämittauksien suorittamiseen ja selvittää kierreliitososien kierteet mittaamalla

mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen

suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla

suorittaa tasapainotuksia

asentaa komponentteja ja laitteita koneiden rakenteisiin

asentaa joustavia liitoksia jousien ja muiden joustavien kone-elimien avulla

valmistaa tiivisteitä sekä asentaa pyörivän ja suoraviivaisen liikkeen tiivisteet

tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit sekä asentaa laakerointeja

käyttää laakeriasennuksessa käytettäviä laitteita ja menetelmiä, kuten lämmityslaitteita ja puristimia

mitata laakerivälykset ja säätää ne oikeisiin toiminta-arvoihin

tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien kone-elimien toimintaperiaatteet

asentaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä, kuten kytkimiä, hammasvaihteita, hammaspyöriä, ketju-, hammashihna- ja hihnakäyttöjä

voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä

asentaa laitteita perustuksille ja koneiden alustoille

tarkistaa mittaamalla runkorakenteiden vastaavan tarkkuusvaatimuksia

tehdä nostot ja siirrot turvallisesti

23

suojata koneenosat varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi mekaanisilta vaurioilta ja korroosiota vastaan

yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat ja osaa asentaa niitä

arvioida työhön kuluvaa aikaa ja laskea työkustannuksia



työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä

lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




tarvitsee ajoittain ohjausta




osaa koneenelinten asennuksen, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

hallitsee asennuskokonaisuuden, mutta joutuu ajoittain kysymään neuvoa

tekee asennuskokonaisuuden työpiirustusten ja asennusohjeiden mukaan

Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa

neuvoa.

pyrkii työssään


joutuisuuteen.

työskentelee oma-

aloitteisesti ja


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Asennustyöt suorittaa osien mekaanisia kiinnityksiä suorittaa ryhmän apuna asennuskohteen tai osien nostoja ja siirtoja

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä vaativia asennuksia

suorittaa itsenäisesti laitteiden käyttöönotossa tarvittavat mekaaniset säädöt

Työvälineiden käyttö käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita koneenosia



Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden materiaalit tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti

tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein

ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen

Mittaukset ja säädöt valitsee oikeat mittavälineet ja suorittaa mittauksia.

varmistaa mittaamalla asennuksen onnistumisen säätää mekaanisia

tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta

24

laitteita. tekee laitteiden säädöt itsenäisesti toiminta-arvoihin.






tuntee asennus-piirustuksissa käytetyt esitystavat selvittää asennuspiirustuksen ja ohjauksen avulla asennettavan laitteen toiminnan

käyttää asennuspiirustuksia apuna työtehtävässään päättelee piirustuksen avulla laitteen toiminnan

selvittää piirustusten avulla laitteen toiminnan ja asennusjärjestyksen





ymmärtää työhön liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa

tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita

huolehtii kaikissa tilanteissa työpaikan työsuojelusta

pitää työpaikan siistinä sekä koneet ja laitteet järjestyksessä

käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja käyttää henkilönsuojaimia

käyttää kaikissa tilanteissa koneiden ja laitteiden suojavarusteita

varmistaa koneiden ja laitteiden kunnon ennen työn aloitusta


oppii ohjauksen ja esimerkkien avulla

ratkaisee ongelmatilanteita

ratkaisee ongelmat


ei tee samaa virhettä kahta kertaa





on aktiivinen ja aloitteellinen




25

Ammattietiikka huolehtii jätteistä asianmukaisesti huolehtii työympäristön siisteydestä.

toimii ympäristönsuojelun periaatteiden mukaisesti huolehtii työpaikan siisteydestä ja koneiden huollosta.


Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä koneenasennustyökokonaisuuksia, kuten koneiden runkorakenteiden, laakerointien, tehonsiirron koneenelimien ja voitelulaitteiden asennuksia työkohteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.2.4 Työvälinevalmistus


Tutkinnon osan suorittaja tuntee työvälineiden toiminnan ja rakenteet ja tuntee työvälineiden manuaali- ja CNC-valmistusmenetelmät. Hän osaa huoltaa ja kunnostaa työvälineitä tai niiden osia.


työvälinetyypit ja niiden toimintaperiaatteet

tulkita työpiirustuksesta projektiot, leikkauskuvannot, mitoitukset, toleranssit ja pintamerkinnät

piirtää työpiirustuksia

manuaali- ja CNC-työstökoneen avulla valmistaa työvälineen tai sen osan työpiirustuksen mukaisesti tarkkuusasteen IT7 mukaisesti

mitata työkalut ja asettaa ne CNC-työstökoneelle

ohjelmoida ja tarkistaa ohjelmat CNC-työstökoneen sen omalla ohjauksella

CAD-järjestelmällä mallintaa tarvittavat työvälineen osat

käyttää CAM-järjestelmää työstöratojen valmistuksessa

käyttää mittavälineitä työvälineen osan laadun varmistamisessa

työvälinevalmistuksen periaatteet osana laatujärjestelmää

valita oikeat materiaalit työvälineen valmistukseen ja tuntee niiden lämpökäsittelyn

suorittaa tasohionnan ja pyöristysten viilauksen

suorittaa kiillotuksen SPI B-1 -luokkaan

valmistaa muototerän


tuottavan toiminnan ja kustannuslakennan perusteet


työstökoneisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä

keskeisiimmät työvälineiden nimet ja työvälinevalmistuksen käsitteet englannin kielellä

selviytyy työtilanteista englannin kielellä.



1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 1. Työprosessien hallinta Tyydyttävä T1



tarvitsee ohjausta

etenee työssään itsenäisesti, mutta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä tai työvaiheista toiseen siirryttäessä



tarvitsee ohjausta

hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta




pyrkii työskentelemään joutuisasti.

työskentelee oma-aloitteisesti ja joutuisasti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Manuaalikoneistus

osaa käyttää sorvia ja jyrsinkonetta.

osaa koneistaa työkappaleita toleranssiin ja hallitsee työstöarvot

osaa koneistaa monipuolisesti kuvanmukaisia kappaleita itsenäisesti

CNC- koneistus

osaa kiinnittää työkappaleen ja hakea nollapisteen ja koneistaa kappaleen

osaa käyttää teräkorjaimia ja työkalukirjastoa, osaa vaihtaa ja editoida ohjelmaa ja osaa käyttää CAD/CAM- järjestelmää ohjelmoinnissa

osaa ohjelmoida työstökoneen kuvan mukaisesti, suunnittelee työvaiheiden järjestyksen ja osaa käyttää CAD/CAM- järjestelmää monipuolisesti ohjelmoinnissa

Mittaaminen käyttää mittavälineitä huolellisesti ja oikein


osaa nollata mittalaitteita, valitsee mittavälineen oikein, huolehtii työpisteen järjestyksestä

Muototerän valmistus osaa valmistaa terän siten, että se lastuaa

hallitsee terän päästöjen valmistuksen ja mittauksen

suorittaa terän valmistuksen omatoimisesti

Materiaalien hallinta osaa mitoittaa työvarat ja tunnistaa tyypilliset materiaalit

käyttää materiaaleja säästeliäästi,

huolehtii ympäristön siisteydestä ja palauttaa ja merkitsee käyttämättömät materiaalit oikeille paikoilleen

Hionta ja viilaus osaa suorittaa tasohionnan ja viilauksen

osaa suorittaa työkappaleen hionnan suorakulmaan ja hallitsee pyöristysten viilauksen

hallitsee hionnan ja viilauksen omatoimisesti

27

Kiillotus SPI B-1-luokkaan

osaa kiillotuksen eri työvaiheet

osaa suorittaa kiillotuksen

osaa suorittaa kiillotuksen omatoimisesti

Työvälineet

tunnistaa työvälineet. tuntee työvälineen toiminnan.

osaa käynnistää prosessin, jossa työväline toimii.






osaa lukea yksinkertaisia työpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen

osaa lukea työpiirustuksen projektioita, leikkauksia, mitoituksia. Tekee työpiirustuksen ja mitoituksen käyttäen CAD-järjestelmää

hallitsee itsenäisesti piirustuksen lukemisen ja piirtämisen, huomioi toleranssit ja käyttää CAD-järjestelmää tehokkaasti

Laadunhallinta

tarvitsee ohjausta osaa valmistaa tuotteet laatuvaatimusten mukaan

ymmärtää laadun merkityksen ja osaa valmistaa tuotteet laatuvaatimusten mukaan

Materiaalitekniikka tarvitsee ohjausta materiaalien tunnistuksessa

tunnistaa materiaaleja ja pyrkii selvittämään niiden työstämisen

hallitsee tavanomaiset materiaalit ja niiden työstön


hyödyntää ohjatusti matematiikkaa työsuorituksissaan

käyttää matematiikan ja fysiikan tietoja ja taitoja työsuorituksissaan

osaa soveltaa taitojaan työsuorituksissaan




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







pitää työpaikkansa järjestyksessä ja siistinä














työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja

28

korjauksesta.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla työvälineitä, työvälineiden osia tai muita ammattitaitovaatimusten mukaisia koneistettavia tuotteita työpaikalla. Valmistamisessa käytetään manuaalityöstökoneita ja CNC- työstökoneita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.2.5 Hienomekaaninen valmistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää käsityövälineitä ja työstökoneita monipuolisesti sekä CNC-tekniikan perusteet. Hän osaa koneistaa hienomekaanisia osia sekä valmistaa pieniä tarkkuutta vaativia levyosia ja liittää niitä yhteen erilaisilla liittämistekniikoilla. Hän osaa sähkötekniikan ja elektroniikan perusteita niin, että osaa tehdä sähköisiä ja mekaanisia hienomekaanisten laitteiden kokoonpanoasennuksia piirustusten, kytkentäkaavioiden ja muiden ohjeiden mukaan. Tutkinnon osan suorittaja osaa

sorvata sisä- ja ulkolieriöitä sekä kartiopintoja

jyrsiä kiilauria ja tasopintoja

tehdä jakopään avulla yksinkertaisia hammaspyöriä

laskea ja valita oikeat työstöarvot

tehdä levytyökoneiden avulla hienomekaanisia levyosia

tehdä helppoja levityskuvia

tehdä ruuvi-, niitti-, juotos- ja liimaliitoksia

tehdä laakeriasennuksia ja tunnistaa erilaiset laakerityypit

CNC-koneiden peruskäsitteet ja määritelmät

tehdä NC-ohjelman työstettävästä kuvasta

siirtää tietokoneella luodun kuvan CNC-kaiverruskoneeelle tai laserille työstettäväksi

valmistaa monimutkaisia kuvioita CNC-kaiverruskoneella tai laserilla

huoltaa laser- tai CNC-kaiverruskoneita

mitata työntömitalla ja mikrometrillä erilaisia kappaleita

mitata mittakellolla, astemitalla ja erilaisilla tulkeilla (esim. kierretulkilla)

sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet

laskea tasa- ja vaihtosähkötekniikan peruslaskutehtäviä

laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita

mitata yleismittareilla ja oskilloskoopilla erilaisten komponenttien vaikutusta sähkövirtapiiriin

mitata erilaisten komponenttien, kuten vastuksien, kondensaattorien, diodien, transistorien ja porttipiirien toimintakunnon

purkaa ja panna kokoon hienomekaanisia laitteita kokoonpanokuvien ja kytkentäkaavioiden mukaan

anturitekniikkaa ja asentaa antureita

29

piirikorttiasennukset

tehdä hienomekaanisten sähkölaitteiden johdotuksia

tehdä kokoonpanotyöhön liittyviä testauksia ja tarkastuksia ja suorittaa tarvittavat mittaukset




työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä

tavallisimpien komponenttien englanninkieliset nimet


selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Osaaamisen arviointi

ARVIOINNIN

KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Suunnitelmallinen

työskentely

tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun

pääsyssä


suunnitelman mukaan

Työn kokonaisuuden

hallinta

saa aikaan toimivan

kokonaisuuden vain

ohjauksen avulla

hallitsee

työkokonaisuuden, mutta

tarvitsee ohjausta

kykenee

työskentelemään

itsenäisesti

Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työssään


joutuisuuteen.

työskentelee oma-

aloitteisesti ja


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Manuaalikoneistus osaa sorvata kartio- ja

lieriöpintoja

osaa sorvata ja jyrsiä

yksinkertaisia pintoja

osaa valmistaa

tarkkuutta vaativia

kappaleita sorvilla ja

jyrsimellä

CNC-koneistus osaa NC-ohjelman

laadinnan perusteet

siirtää tietokoneella

luodun kuvan CNC-

kaiverruskoneeelle

osaa tehdä

monimuotoisia

työstöratoja kuvioita

CNC-kaiverruskoneelle

Sähkötekniikka tuntee sähköiset

perussuureet ja osaa

mitata sähkölaitteen tasa-

sekä vaihtojännitteet

tunnistaa lisäksi

elektroniikan komponentit

ja pystyy mittaamalla

toteamaan niiden

toimintakunnon

osaa purkaa ja koota tai

rakentaa yksinkertaisen

sähkölaitteen

piirikaaviota ja

kokoonpanokuvia

käyttäen

Työvälineiden käyttö käyttää työvälineitä

tarkoituksenmukaisesti

tekee

tarkoituksenmukaiset

työvälinevalinnat

käyttää työvälineitä

tehokkaasti

Laadunhallinta tarvitsee ohjausta

laatuvaatimusten

tunnistaa laatuvaatimukset osaa korjata

työsuoritustaan

30

tunnistamisessa laatuvaatimusten

mukaisesti

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Piirustusten ja ohjeiden

ymmärtäminen

tuntee keskeisimmät

piirrosmerkit

paikantaa piirustusten

perusteella kytkennän

komponentit

selvittää piirustusten ja

kaavioiden avulla

laitteen toiminnan

Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa

käytettävien rakenteiden,

kaapeleiden ja johtimien

materiaalin

tietää materiaalien

valintaperusteet

ratkaisee

materiaalivalintoja

Matematiikan ja

luonnontieteiden taidot

ymmärtää fysikaalisten

suureiden merkityksen

päättelee fysikaalisten

suureiden muutosten

vaikutusta työkohteessa

tarkastelee matematiikan

avulla eri suureiden

vaikutusta toimintaan




ARVIOINNIN

KOHDE

4. Elinikäisen

oppimisen avaintaidot

ARVIOINTIKRITEERIT



Terveys, turvallisuus ja

toimintakyky

noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita

huolehtii kaikissa tilanteissa työpaikan työsuojelusta

pitää työpaikan siistinä sekä koneet ja laitteet järjestyksessä

käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja käyttää henkilönsuojaimia

käyttää kaikissa tilanteissa koneiden ja laitteiden suojavarusteita

varmistaa koneiden ja laitteiden kunnon ennen työn aloitusta

Oppimis- ja

ongelmanratkaisu

osaa arvioida omaa työtään ei tee samaa virhettä kahta kertaa


etsii tietoa ja ratkaisee

ongelmia avustettuna

ratkaisee työhön liittyvät

ongelmat itsenäisesti








Ammattietiikka käyttää työvälineitä niin,

että ne eivät vahingoita

komponentteja.

työskentelee

vastuuntuntoisesti ja

huolehtii työvälineistä ja

koneiden huolloista.

työskentelee huolellisesti

ja tarkasti.

31 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla ja asentamalla hienomekaanisia laitteita tai osakokonaisuuksia työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat

2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tekee työpiirustusten, kaavioiden ja ohjeiden mukaan koneissa ja laitteissa käytettävien komponenttien, toimi- ja automaatiolaitteiden asennuksia. Hän tuntee ohjasjärjestelmissä yleisimmin käytetyt komponentit, niiden toimintaperiaatteen ja asentaa niistä toimivan kokonaisuuden tai osakokonaisuuden suorittamalla komponenttien asennuksen lisäksi tarpeelliset kaapeloinnit ja johdotukset. Hän suorittaa vianetsintää, huoltoa ja vaihtaa koneiden osia. Tutkinnon suorittaja tuntee kunnossapitojärjestelmien käyttötarkoituksen laitteiden kunnossapidossa. Tutkinnon osan suorittaja osaa

suorittaa asennuksissa tarvittavia mittauksia

mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen

suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla

valmistaa ja asentaa tiivisteitä

tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit ja osaa suorittaa niiden asennuksen ja irrotuksen

käyttää laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettäviä laitteita, kuten lämmitys- ja paineöljylaitteita

tarkastaa laakerien kunnon ja tarvittaessa irrottaa sekä vaihtaa laakerin

asentaa ja vaihtaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä

voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä

asentaa ja säätää hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaitteita sekä suorittaa niiden putkistoon ja letkuihin liittyviä asennuksia

lukea ja piirtää koneenosia sekä hydrauliikkaan, pneumatiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyviä kaavioita

tulkita kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksia

käyttää mittalaitteita sähköisten suureiden mittaamiseen toiminnan toteamiseksi

sähkömekaanisten komponenttien, kuten releet ja kontaktorit, toimintaperiaatteen ja suorittaa niiden asennuksen ja johdotuksen

asentaa ohjauslaitteita, riviliittimiä ja kaapelointeja ohjauskaappeihin ja koneisiin

suorittaa antureiden asennuksia ja osaa todeta niiden toiminnan mittaamalla

asentaa ja vaihtaa epätahti-, servo- ja askelmoottoreita

maadoituksen ja häiriösuojauksen periaatteet ohjausjärjestelmien sähkökytkennöissä

laskea työkustannuksia



32

tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkieliset nimet



ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







saa aikaan toimivan kokonaisuuden vain ohjauksen avulla


rakentaa laitteen toimimaan suunnitelman mukaiseksi

Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa.

vaatii alussa ohjausta huomioi yrittäjyyden.

työskentelee oma- aloitteisesti ja yritteliäästi.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Mekaaniset asennukset suorittaa asennuksia, joissa on erilaisia liitoksia suorittaa komponenttien irrotuksia ja osien vaihtoa

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä vaativia mekaanisia asennuksia ja osien vaihtoja

suorittaa itsenäisesti laitteiden käyttöönotossa tarvittavat mekaaniset säädöt ja päättelee osien vaihtotarpeen

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden asennukset

kiinnittää sähköiset ja elektroniset laitteet ja komponentit oikein suorittaa laitteiden perusjohdotukset ja kaapeloinnin

käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja

saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset


tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat ja käyttää niitä oikein

huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ja käyttää niitä tehokkaasti

Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden materiaalit osaa valita ohjeen mukaisen materiaalin



Mittaukset ja säädöt valitsee oikeat mittavälineet

varmistaa mekaanisen asennuksen mittaamalla

tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti

33

mekaanisten ja sähköisten suureiden mittauksiin.

tarkastaa sähköisen asennuksen mittaamalla.

sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta tekee laitteiden säädöt itsenäisesti toiminta- arvoihin mittausarvojen perusteella.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Piirustusten, kaavioiden ja ohjeiden ymmärtäminen

tuntee asennuspiirustuksissa ja kaavioissa käytetyt esitystavat

käyttää kaavioita ja asennuspiirustuksia apuna työtehtävässään

selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla tarkoituksenmukaisen asennuksen tai purkamisen järjestyksen

selvittää asennuspiirustuksen ja ohjauksen avulla asennettavan kohteen komponentit

päättelee kaavioiden ja piirustuksien avulla laitteen toiminnan





ymmärtää työhön liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa

tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





noudattaa työhön liittyviä työturvallisuusohjeita


toimii aloitteellisesti kehittäen työympäristöään toimii aktiivisesti työkyvyn ylläpitämiseksi



ratkaisee ongelmia avustettuna ja arvioi tulosta

ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ja arvioi kriittisesti työtään








34




Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työkohteissa. Työtehtävien tulee sisältää sekä mekaanisia koneenosien ja komponenttien asennuksia että automaatiolaitteiden asennuksia. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.3.2 Automaatioasennus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja pystyy asennuspiirustusten ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentamaan annettujen toimintavaatimusten mukaisen automaatiolaitteen tai sen osakokonaisuuden. Hän osaa tehdä käyttöönottoon liittyvät mittaukset ja säätää automaatiojärjestelmän toimimaan haluttujen toiminta-arvojen mukaisesti. Hän osaa käynnistää ohjausjärjestelmän, tehdä siihen pieniä muutoksia ja laatia pienimuotoisia ohjausohjelmia mallien avulla. Tutkinnon osan suorittaja osaa

sähkötekniikan ja elektroniikan teorian perusteet ja käyttää matematiikkaa apuna sähkösuureiden määrittämisessä

yrityksissä käytettävien sähköjärjestelmien rakenteiden perusratkaisut ja toimilaitteiden ja ohjauslaitteiden tehonsyötön periaatteet

sulautettujen järjestelmien ja ohjelmoitavien ohjauslaitteiden toiminta- ja käytön periaatteet kone- ja laiterakennuksessa

automaatiolaitteiden sähköisten, pneumaattisten ja hydraulisten toimilaitteiden toimintaperiaatteet ja ohjaustavat

automaatiojärjestelmät sekä niiden peruskomponentit, venttiilit, venttiiliterminaalit, anturit, logiikat ja kenttäväylät

yleisimpien digitaalisten sekä analogia-antureiden toimintaperiaatteet ja osaa mittaamalla todeta niiden toiminnan ja osaa asentaa niitä

tehdä kaapelointeja ja ohjausjärjestelmään liittyviä kytkentöjä sekä huomioida asennuksissa mahdolliset sähköiset häiriölähteet

tietää tapoja automatisoida kappaleen käsittely- sekä siirtojärjestelmiä

robotiikan käytön perusteet automaatiojärjestelmän osana

sulautettujen järjestelmien perusteet ja käytön kone- ja laiterakennuksessa

perusteet jostakin yleisesti käytetystä mikro-ohjaimen kehitysympäristöstä ja ohjelmistosta

mikro-ohjainten liitäntäelektroniikan perusteet

35

ohjelmoitavien logiikoiden ja teollisuustietokoneiden toimintaperiaatteet ja liittää niihin anturoinnin sekä toimilaitteet

laatia yksinkertaisia IEC61131-3 mukaisia ohjausohjelmia jossakin ohjelmointiympäristössä sekä tekee ohjausohjelmaan tarvittavia parametrien ja muita laitteiden toimintaan vaikuttavia muutoksia

yleisimpien automaatioverkkojen (kenttäväylien) toimintaperiaatteet ja rakenteet

ohjelmoida robottia ja käyttää sitä osana automaatiojärjestelmää

hoitaa automaatiolaitteen käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet

mitata sähköisten signaalien arvot

käyttää automaatiolaitteiden asennuksissa käytettäviä työvälineitä

käyttää vianetsinnässä ja toimivuuden toteamisessa tarvittavia mittalaitteita ja ohjausohjelmalla ohjauslaitteiden monitorointia

automaatiolaitteiden rakentamista koskevien koneturvallisuusdirektiivien keskeiset määräykset ja ohjeet

lukea englanninkielisiä käyttöohjeita. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT












työskentelee oma- aloitteisesti ja joutuisasti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Mekaaniset asennukset suorittaa tavallisimmat mekaaniset asennukset ryhmän jäsenenä

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä mekaanisia asennuksia

suorittaa itsenäisesti laitteiden käyttöönotossa tarvittavat mekaaniset säädöt

Sähköasennukset kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein



suorittaa laitteiden perusjohdotukset ja kaapeloinnin

Ohjauslaitteiden ja robottien ohjelmointi ja käyttö

hakee valmiin ohjausohjelman ja siirtää sen ohjauslaitteelle

laatii mallien mukaan ohjausohjelman

laatii itsenäisesti yksinkertaisen ohjausohjelman

käynnistää ohjauslaitteen tai robotin

käynnistää ohjausohjelman ohjaamaan laitetta

36

muuttaa ohjauksen parametreja mallin mukaan

osaa ennakoida parametrien vaikutuksen ohjauksessa

Työvälineiden käyttö käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti


käyttää työvälineitä tehokkaasti

Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin

tietää materiaalien valintaperusteet

ratkaisee materiaalivalintoja

tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti.

käsittelee materiaaleja oikein.

ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee keskeisimmät piirrosmerkit

tuntee ohjauslaitteiden ohjauksien esitystavat

selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan


tunnistaa laatuvaatimukset

osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti





ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT















toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä

Ammattietiikka käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita komponentteja.



Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa asentamalla automaatiolaitteita tai osakokonaisuuksia työkohteissa. Töihin tulee liittyä automaatiokomponenttien ja ohjauslaitteiden asennuksia kaapelointeineen. Työtä tehdään siinä laajuudessa,

37 että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.3.3 Kunnossapito


Tutkinnon osan suorittaja tuntee pneumaattiset, hydrauliset ja sähkömekaaniset tavat aikaansaada liikettä, ja hän osaa asentaa vastaavia toimilaitteita. Hän tuntee ohjausjärjestelmien periaatteet. Hän tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet. Hän tietää paineen vaikutuksen pneumatiikassa ja hydrauliikassa ja niiden toimilaitteiden toiminnassa. Hän tuntee koneiden ja koneenelinten toimintaperiaatteita niin, että hän osaa tehdä tavanomaisia koneenasennustehtäviä ja voiteluhuoltoa. Hän osaa perusmetallien liittämisen perushitsaus- ja -juotosmenetelmillä sekä hallitsee peruskoneistusmenetelmät. Tutkinnon osan suorittaja osaa

koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja automaattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit

varmistaa sähköturvallisuuden

tunnistaa voiteluaineita sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä

suorittaa voiteluhuoltotehtäviä

tehdä koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollon ja korjaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteitä

tehdä käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä havainnoida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta

tehdä myös kirjallisen raportin havaitsemistaan huolto- ja korjaustarpeista

ymmärtää koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen niiden kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta

tehdä mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneumatiikkajärjestelmien asennus- ja huoltotehtäviä

tehdä pneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien kunnossapitotöitä, kuten paikallistaa ja korjata järjestelmien tyypilliset viat suodattimissa, antureissa ja toimilaitteiden toiminnassa

paikallistaa ja korjata pneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien vuotokohdat, suhtautuu vakavasti niiden merkitykseen turvallisuuden, ympäristön ja kustannusvaikutusten vuoksi.

yleisimpien venttiilien rakenteen ja toiminnan sekä osaa asentaa niitä ja liittää putkistoja

osaa valvoa ja säätää laitteistoja energiatehokkaiksi

käyttää eri materiaaleja, kiinnityselimiä, liimoja ja lukitteita

rajakytkintyypit sekä osaa mitata kytkentöihin liittyviä signaaleja

tehdä asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä pieniä koneistustehtäviä ja hitsaustöitä sekä valmistaa työpiirustusten mukaan yksinkertaisia koneenosia ja teräsrakenteita.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




tarvitsee ohjausta koko ajan




suoriutuu tehtävistä vain ohjauksen avulla


osaa huoltaa ja asentaa koneita suunnitelmien mukaisesti

Työturvallisuudesta huolehtiminen

osaa saattaa koneen jännitteettömäksi ennen huoltotyötä, mutta tarvitsee muistutusta muista tekijöistä

osaa saattaa koneen turvallisesti huoltokuntoon

ennakoi koneen huollossa tarvittavat turvavälineet paikalle ja pysäyttää työkierron huollon kannalta optimaaliseen kohtaan




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Mekaaniset asennukset suorittaa tavallisimmat mekaaniset asennukset ryhmän jäsenenä

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä mekaanisia asennuksia

suorittaa itsenäisesti laitteiden huollossa tarvittavat asennukset ja mekaaniset säädöt




Sähkötyöt ja -mittaukset osaa kytkeä koneen virrattomaksi turvallisesti

osaa mitata rajakytkimien signaaleja

osaa mitata koneen jännitteet ja rajakytkimien signaalit ja etsiä loogisesti vikakohteen

Mekaanisten lisäkomponenttien valmistus koneistamalla ja hitsaamalla

tarvitsee apua komponenttien mitoituksessa ja valmistuksessa

osaa soveltaa muissa laitteissa käytettyjä ratkaisuja ja pystyy tekemään osat lähes itsenäisesti

pystyy suunnittelemaan ja valmistamaan tarvittavat lisäkomponentit itsenäisesti

Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävät voiteluaineet, johtimien ja putkien materiaalin ja tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti


ratkaisee materiaalivalintoja ja ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista

Mittaukset ja säädöt valitsee oikeat mittavälineet mekaanisten asennusten mittaamiseen ja käyttää

tekee kunnonvalvontamittaukset itsenäisesti ja osaa arvioida huollon

tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen

39

niitä oikein ja varmistaa asennuksen mittaamalla.

tarvetta. oikeellisuutta ja osaa säätää mekaaniset ja sähköiset rajakytkimet toiminta-arvoihin.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee keskeisimmät piirrosmerkit ja osaa lukea koneenpiirustuksia










ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

















työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä.


Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ammattitaitovaatimusten mukaisia koneiden ja laitteiden kunnossapitoon liittyviä töitä, asennuksia ja huoltotoimenpiteitä työkohteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



40 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee CNC-työstökoneiden ja robottien sekä niihin liittyvien laitteiden rakenteet. Tutkinnon suorittaja osaa käyttää CNC-työstökoneita ja robotteja siinä laajuudessa, mikä on asennuksen ja huollon kannalta tarpeellista. Hän osaa toimia asennusryhmän jäsenenä tai suorittaa vaatimuksiltaan helpohkoja laiteasennuksia itsenäisesti. Tutkinnon suorittaja osaa selvittää mekaanisten ja sähköisten vikojen ja häiriöiden syitä sekä suorittaa niiden korjauksia. Tutkinnon osan suorittaja osaa

CNC-ohjattujen työstökoneiden sekä robottien yleisimmät rakennetyypit ja toimintaperiaatteet

selvittää CNC-koneiden yhteydessä yleisesti käytettävien lisälaitteiden käyttötarkoituksen ja niiden liittämisen työstökoneisiin

periaatteet, miten CNC-työstökoneeseen ja robottiin liitetään tehonsyöttö ja tietoliikenneyhteydet, ja tuntee niihin liittyvät turvallisuus- ja viranomaismääräykset

liittää laitteille paineilmasyötön

selvittää työstökoneiden ohjekirjoista niissä tarvittavien nesteiden tyypit sekä määrän ja suorittaa nesteiden lisäyksen ja vaihdon

työstökoneiden ja robottien perustuksille asetettavat vaatimukset, perustusten yleisimmät rakennetyypit ja niiden kiinnitykset alustalleen

nostaa ja siirtää CNC-työstökoneita ja robotteja

asentaa laitteet perustuksilleen ja mitata vaakasuoruuden

laatia testauksessa tarvittavat ohjausohjelmat ja testata laitteen perustoiminnat

eri työstökonetyyppien geometrian mittauksen periaatteen mittakellon, mittakiven ja mittatuurnien avulla

yleisimpiä karalaakerirakenteita

selvittää kuularuuvin toimintaperiaatteen ja kunnon merkityksen työstökoneen toimintaan

selvittää johteiden kunnon merkityksen työstökoneiden toimintaan

tulkita laitteiden sähkö- ja ohjauskaavioita

tulkita hydrauliikka- ja pneumatiikkakaavioita

huomioida sähköturvallisuusmääräykset työssään

työstökoneissa ja roboteissa käytettävien sähkökäyttöjen toimintaperiaatteet

työstökoneissa ja roboteissa käytettävien antureiden ja mittalaitteiden toimintaperiaatteen

todeta mittaamalla anturien ja mittalaitteiden kunnon sekä testata antureiden toiminnan

tulkita englanninkielisiä ohjekirjoja sekä ymmärtää asennuksissa ja huolloissa suullisia englanninkielisiä ohjeita.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







tekee asennuksen tai huollon vain ohjauksen avulla


asentaa tai huoltaa laitteen ohjeen mukaisesti


vaatii alussa ohjausta pyrkii tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn.


41

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Mekaaniset asennukset ja mekaanisten rakenneosien huolto

suorittaa laitteiden kiinnittämisen alustalleen sekä koneen apulaitteiden kiinnityksiä suorittaa helpohkoja mekaanisten osien asennuksia on mukana ryhmän jäsenenä nostoissa ja siirroissa

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä vaativia nostoja ja siirtoja kiinnittää laitteet alustalleen ja mittaa vaakasuoruuden osaa vaihtaa viallisia yksinkertaisia mekaanisia rakenneosia

suorittaa itsenäisesti pienehköjen laitteiden asennuksia selvittää mekaanisia vikoja ja niiden syitä vaihtaa mekaanisia rakenneosia ja testaa toimivuuden

CNC-koneen ja robotin ohjelmointi ja käyttö

tekee mallin mukaan ohjelman testausta varten suorittaa testausohjelman valvotusti

tekee annettujen ohjeiden mukaisesti testausohjelman suorittaa testiajon ohjeen mukaan

laatii itsenäisesti tarvittavan testiohjelman ja testaa koneen toiminnot

Sähköisten komponenttien asennus, vianetsintä ja huolto ja asennus

tunnistaa sähköiset rakenneosat ja niiden sähköiset liitännät kiinnittää vaihdettavat sähköiset laitteet ja komponentit oikein

toteaa mittaamalla jännitteen syötön anturille toteaa anturin toiminnan mittaamalla

hakee itsenäisesti häiriön aiheuttaman komponentin tai anturin toteaa toimintakunnon mittaamalla




Materiaalin hallinta käyttää asennuksissa annettuja tai ohjeissa määriteltyjä materiaaleja.

tietää materiaalien valintaperusteet.

tekee itsenäisesti materiaalien valintoja.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan käyttää kaavioita häiriöiden selvittämiseen

42





ymmärtää työhön liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen.

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa.

tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT













toimii ohjattuna ryhmän tai työparin jäsenenä

osaa toimia työparin tai ryhmän jäsenenä

osaa toimia vuorovaikutteisesti ja ottaa huomioon toiset työntekijät




Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ammattitaitovaatimusten mukaisia CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapitotöitä työkohteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



43 2.4 Valimotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat

2.4.1 Valimotekniikan perustyöt

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa uloslyönnin sekä korjata ja huoltaa yksinkertaisen valumallin, keernalaatikon, muotin tai näiden osakokonaisuuden. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja piirtää niistä uloslyönnit ohjeiden mukaan

osaa piirtää näkyviin työstövarat, tarvittavat hellitykset ja keernamerkit ohjeiden mukaan

lukea valupiirustuksia

piirtää valukappaleen valupiirustuksen periaatteita noudattaen

CAD-ohjelman käytön

CAD/CAM-ohjelman käytön perusteet

yksinkertaisten muottien valmistamisen periaatteet

valuteknisessä suunnittelussa valettavien metallien ominaisuuksia ja vaatimuksia

sulatustapahtuman, sulatuslaitteistojen käytön ja sulakäsittelyn

hiekkojen käyttötapoja ja muotinvalmistuksen periaatteen

yleisesti käytettäviä hiekkoja ja muotinvalmistuksen periaatteen

muotin jakamisen ja sulkemisen periaatteen ja keernan käyttötapoja

jälkikäsittelyvälineiden käytön valukappaleen käsittelyssä

ymmärtää kestomuottitekniikan periaatteen

muotin valmistukseen liittyvät mallin ja muotin sekä keernan tarkoituksen

valutuotteen valmistusprosessin etenemisen sekä siihen kuuluvia laadunvalvontamenetelmiä

kutistumamittojen, työstövarojen ja hellitysten periaatteet

yksinkertaisten valumallien valmistuksen puusta, muovista tai vastaavasta materiaalista

yksinkertaisten valumallien ja keernalaatikoiden korjauksen ja uudelleenmaalauksen

yksinkertaisten 2-osaisten keernalaatikoiden toiminta- ja valmistusperiaatteet puusta tai muusta vastaavasta materiaalista

tiedot mallin ja valujärjestelmän sijoituksesta ja kiinnittämisestä mallipohjille ohjeen mukaisesti

menetelmät mallien ja keernalaatikoiden pintojen viimeistelyyn, kittaukseen ja maalaukseen


tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet.


englanninkielisen valimotekniikan perussanaston

lukea englanninkielisiä käyttö- ja huolto-ohjeita

selviytyy työtilanteista englannin kielellä Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tarvitsee ohjausta etenee työssään itsenäisesti, mutta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä tai työvaiheista toiseen siirryttäessä


44


saa aikaan toimivan uloslyönnin, mutta vain ohjauksen avulla


saa aikaan toimivan uloslyönnin annettujen dokumenttien mukaisesti


kysyy tarvittaessa neuvoa. vaatii alussa ohjausta huomioi yrittäjyyden.

työskentelee oma-aloitteisesti ja yritteliäästi.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työkoneiden käyttö tietää mallinvalmistuksessa käytettävät koneet ja laitteet

osaa käyttää ja säätää uloslyöntiin tarvittavia laitteita oikein

saa aikaan itsenäisesti mittatarkan ja siistin uloslyönnin


kykenee valitsemaan oikeat työkalut ja huoltamaan ne

suorittaa itsenäisesti työkalujen valinnan, säädöt ja huollot

CAD tuntee sähköisen piirtämisen perusteet kykenee tekemään yksinkertaisen piirustuksen jollakin CAD-ohjelmalla

tietää koneistuspiirustusten standardien mukaiset merkit kykenee tekemään piirustuksen annettujen ohjeiden ja dokumenttien mukaan

tietää eri kääntäjien välillä aiheutuvat virheet osaa piirtää standardien mukaisen piirustuksen osaa piirtää oikeat kutistumat, hellitykset ja keernakannat

Valmistus (maalipuoli)

Muotinvalmistus, muotinvalmistukseen käytettävät hiekat ja valukappaleen jälkikäsittely

ymmärtää yleisesti käytettävien hiekkojen perusominaisuuksia, kuten tulenkestävyys- ja hiekansidosvaatimuksen ja muotinvalmistuksen periaatteen ymmärtää muotin valmistukseen liittyvät muotin jakamisen ja sulkemisen sekä ymmärtää keernan tarkoituksen tuntee jälkikäsittelytarpeen, joitakin jälkikäsittelyjä ja -välineitä

tuntee yleisesti käytettävien hiekkojen perusominaisuuksia ja muotinvalmistuksen periaatteen tuntee muotin valmistukseen liittyvät muotin jakamisen ja sulkemisen ja täyttö- ja syöttöjärjestelmät sekä ymmärtää keernan tarkoituksen. tuntee jälkikäsittelytarpeen, jälkikäsittelyjä ja -välineitä sekä niiden käyttöä

tuntee yleisesti käytettävien hiekkojen perusominaisuuksia hyvin ja muotinvalmistuksen periaatteen tuntee muotin valmistukseen liittyvät muotin jakamisen ja sulkemisen hyvin, esim. osaa tehdä muotin sekä täyttö- ja syöttöjärjestelmää, ja ymmärtää keernan tarkoituksen ja käytön tuntee jälkikäsittelytarpeen, jälkikäsittelyjä ja -välineitä hyvin sekä osaa esim. käyttää joitakin niitä

Valukappaleen suunnittelu, valutekninen piirustus, sulatus- ja valutapahtuma sekä kestomuottitekniikka

tuntee valutekniseen suunnitteluun liittyen yleisesti käytettäviä valettavia metalleja ymmärtää joitakin

tuntee valutekniseen suunnitteluun liittyen valettavien metallien perusominaisuuksia, kuten esim. kutistuman ja

tuntee valutekniseen suunnitteluun liittyen valettavien metallien perusominaisuuksia ja niistä johtuvia vaatimuksia, kuten esim. joitakin

45

valupiirustuksen periaatteita, kuten projektiot, ja hahmottaa valukappaleen todellisen muodon tunnistaa sulatuslaitteistoja, niiden tarkoitusta ja sulatustapahtuman yleisesti sekä sulakäsittelyjä pystyy kuvailemaan kestomuottitekniikan periaatetta

syöttötarpeen tuntee ja pystyy soveltamaan valupiirustuksen periaatteita tuntee sulatuslaitteistoja ja -välineitä, yleisesti sulatustapahtuman sekä sulakäsittelyjä, kuten esim. lisättävien seosaineiden tavoitteen tuntee kestomuottitekniikkaa yleisesti

syöttömenetelmiä tuntee ja pystyy soveltamaan valupiirustuksen periaatteita selväpiirteiseen kappaleeseen, esim. sijoittamaan valukanaviston sijainnin tuntee sulatuslaitteistoja ja -välineitä sekä ymmärtää niiden käyttöä, yleisesti sulatustapahtuman sekä sulakäsittelyjä esim. lisättävien seosaineiden tavoitteen tuntee valukappaleen valmistuksen periaatteen kestomuottitekniikkamenetelmällä

Valukappaleen valmistusprosessi, tuottavuuden ja laadunvalvonta, sekä laitteistojen kunnossapito

ymmärtää valutuotteen valmistusprosessia, kuten prosessijärjestyksen ja laadunvalvontaa, tunnistaen joitakin tapoja tarkastaa työsuoritus ymmärtää tuottavuuden ja kunnossapidon merkityksen valimoprosessissa esim. jätteiden, energian ja materiaalin käytössä

tuntee valutuotteen valmistusprosessia, kuten osaa sijoittaa joitakin työvaiheita prosessiin esim. muotin tai mallinvalmistuksen vaiheita ja tuntee laadunvalvontaa tuntee tuottavuuden ja kunnossapidon merkityksen valimoprosessissa esim. jätteiden, energian ja materiaalin käytössä sekä laitteiden toimivuudessa

tuntee hyvin valutuotteen valmistusprosessia ja laadunvalvontaa, kuten pystyy tunnistamaan joitakin valukappaleessa esiintyneiden virheiden syntyvaiheita esim. vajaavalu tuntee hyvin tuottavuuden merkityksen valimoprosessissa esim. jätteiden, energian ja materiaalin käytössä ja kunnossapidon merkityksen tuotantoprosessiin

Materiaalien hallinta tietää mallinvalmistuksessa käytettävät materiaalit

käsittelee ja koneistaa materiaaleja oikein

ennakoi ja valitsee uloslyöntiä tehdessään materiaalin ja kykenee merkitsemään työsaumat uloslyöntiin

Mittaukset ja säädöt tekee välttämättömät mittaukset uloslyönnistä kykenee ottamaan yksinkertaisia leikkauksia

tekee uloslyönnin mittaukset ja mitoitukset vähäisesti ohjattuna kykenee ottamaan useita leikkauksia

tekee uloslyönnin mittaukset, mitoitukset ja leikkaukset huolellisesti ja tarkasti tunnistaa piirustuksesta ja annetuista dokumenteista keernalaatikon välykset, kutistumat ja jakopinnat ja osaa piirtää ne uloslyöntiin

Työkoneiden käyttö tietää mallinvalmistuksessa käytettävät koneet ja laitteet.

osaa käyttää ja säätää uloslyöntiin tarvittavia laitteita oikein.

saa aikaan itsenäisesti mittatarkan ja siistin uloslyönnin.

46

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee työpiirustusten keskeisimmät piirrosmerkit kykenee selvittämään hellityksen, työstövarat ja kutistuman tuntee sähköisten mallien valmistuksessa käytettävät tiedostopäätteet

kykenee hahmottamaan piirustuksen ja ohjeiden avulla uloslyönnin kykenee selvittämään taulukoista tarvittavat tiedot uloslyönnin luomiseen

selvittää piirustusten ja ohjeiden avulla uloslyönnin päättelee geometrian tai piirustuksen perusteella työsaumat ja materiaalit

Matematiikan, luonnontieteiden ja laadun taidot

ymmärtää laadun merkityksen tietää mallimaalien viskositeetin ja niiden laskemiseen käytettävän Ford cup -menetelmän tietää hiomapapereiden MESH-lukuperiaatteen

tuntee muovi- ja/tai esimalliin ja keerna-laatikkoon liittyvät pinnan laatuvaatimukset

osaa laskea oikein MESH-luvut ja viskositeetin




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





noudattaa työhön liittyviä työturvallisuusohjeita tarvitsee ohjausta toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen omassa työssään

työskentelee ergonomisesti oikeita työtapoja noudattaen ja ottaa huomioon myös toiset työntekijät ja heidän työturvallisuutensa on motivoitunut ylläpitämään terveellisiä elintapoja sekä huolehtimaan omasta toiminta- ja työkyvystään

toimii aloitteellisesti kehitettäessä työpaikan työturvallisuutta, ergonomisia työmenetelmiä ja työpaikan viihtyisyyttä noudattaa terveellisiä elintapoja ja toimii aktiivisesti työkyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi




ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ja arvioi kriittisesti omaa työtään





selviytyy suoraan työhön liittyvistä

selviytyy vuorovaikutustilanteista


47

vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä

myös vieraalla kielellä

Ammattietiikka huolehtii jätehuollon mukaisista toimenpiteistä ja työympäristön järjestyksestä.

toimii ympäristönsuojelun perusteiden mukaan huolehtii työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä sekä koneiden ja laitteiden päivittäisestä huollosta.



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla CAD/CAM/CNC-tekniikkaa apuna käyttäen uloslyönnin sekä korjaa tai huoltaa yksinkertaisen valumallin, keernalaatikon, muotin tai näiden osakokonaisuuden työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



2.4.2 Kertamuottivalukappaleen valmistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee valimotekniikka niin että pystyy suunnittelemaan valukappaleen täyttö- ja syöttöjärjestelmän yksinkertaiseen valukappaleeseen sekä valmistamaan muotteja keernoja ja valamaan kertamuotteihin itsenäisesti ohjeiden mukaan. Tutkinnon osan suorittaja osaa

huomioida valukappaleiden suunnittelun pääperiaatteet, kuten määritellä mm. jakotaso, hellitykset, sekä valukanavistojen ja syöttökupujen paikat, sekä simulointiohjelmien mahdollisuudet

huomioida valumateriaalin ominaisuudet valukappaleen suunnittelussa ja siten niihin mahdolliset tarvittavat syöttökuvut

huomioida muotinvalmistuksessa yleisimpien valumetallien ja hiekkamateriaalien pääominaisuudet ja – piirteet, kuten esim. vaaditut kaavaushiekat eri metalleille Tunnistettava kaavaushiekkojen laadulliset kriteerit eri muotin osiin, sekä mahdollisesti tarvittava kaasunpoiston tarve

erilaisten valumetallien materiaalivaatimuksia

sulatus- ja valutapahtumaprosessin

valmistaa valukappale valmistusprosessi huomioiden, ymmärtäen muotinvalmistuksen-, sulatuksen ja jälkikäsittelyn pääperiaatteet

kaavata ja valmistaa mu otteja -, keernoja

sulatustekniikkaa siten että osaa sulattaa itsenäisesti ohjeiden mukaan

tyhjentää valukappaleen muotista

tehdä jälkikäsittelytöitä itsenäisesti ohjeiden mukaan.

valukappaleiden laadunvarmistuksen pääperiaatteet, kuten muotirakenteen ja valukappaleen pinnan, -muodon ja -mitoituksen tarkastamisen

48

valita ja käyttää oikein sekä turvallisesti, muotinvalmistus- sulatus-, ja jälkikäsittelyprosessissa tarvittavia laitteita, sekä noudattaa kaikessa työssään turvallisuusohjeita ja työtapoja

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Opiskelija / tutkinnon suorittaja






valmistaa valumuotilla halutun yksinkertaisen valukappaleen vain ohjauksen avulla hallitsee yleisimpien valumetallien sulatus- ja jälkikäsittelytapahtuman vain ohjauksen avulla

hallitsee valumuotin asennuksen ja valukappaleen valutyökokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta hallitsee yleisimpien valumetallien sulatus-, sekä jälkikäsittelytapahtuman mutta tarvitsee ohjausta

saa aikaan toimivan valumuotin asennus ja valutyökokonaisuuden annettujen dokumenttien mukaisesti hallitsee yleisimpien valumetallien sulatus-, sekä jälkikäsittelytapahtuman työkokonaisuuden annettujen dokumenttien mukaisesti


kysyy tarvittaessa neuvoa vaatii alussa ohjausta huomioi yrittäjyyden

työskentelee oma-aloitteisesti ja yritteliäästi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

2.Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta



Työkoneiden käyttö tietää valukappaleen valmistuksessa käytettävät koneet ja laitteet

osaa käyttää tarvittavia valukappaleen valmistuksessa käytettäviä koneita ja laitteita oikein

saa aikaan itsenäisesti, tehtävän annon mukaisen hyvälaatuisen valukappaleen, tarvittavia laitteita käyttäen




suorittaa itsenäisesti työkalujen valinnan, tarvittavat säädöt ja huollot

Valunsuunnittelu

osaa käyttää valunsuunnittelussa huomioitavia perusperiaatteita, kuten, jakotaso ja hellitys, sekä käytettäviä piirustus merkintöjä tarvitsee ohjausta kysyy tarvittaessa neuvoa

osaa käyttää ohjatusti valimoalan tietotekniikan perussovelluksia, jollakin sähköisellä piirustusohjelmalla ymmärtää valujärjestelmien ja valutapahtumansimulointiohjelmien merkityksen hyvän valukappaleen

osaa käyttää itsenäisesti valimoalan tietotekniikan perussovelluksia valunsuunnittelussa tunnistaa valujärjestelmien ja valutapahtuman simulointiohjelmien käyttökohteita osaa vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöä

49

tuottamisessa. käyttää valunsuunnittelussa huomioitavia perusperiaatteita, syöttökupujen sijainnin sijoittelussa, sekä kaasujen poistossa tuntee valuteknisessä piirustuksessa yleisesti käytettävien piirustusmerkintöjen vaikutuksia valunsuunnitteluun

valunsuunnittelussa, kuten jakotason, syöttökupujen, kanavistojen suunnittelussa ja keernojen käytössä osaa valuteknisen piirustuksen mukaisten merkintöjen avulla muotoilla yksinkertainen valukappale valu- ja täyttöjärjestelmineen

Muotinvalmistus tuntee yleisimpiä käytössä olevia kaavaushiekkojen käyttökohteet muotinvalmistuksessa tuntee yleisimpiä kaavaushiekoissa käytettäviä sideaineita tuntee hiekan käsittely- ja elvytysjärjestelmän pääperiaatteet, kuten tärytys, magneettierotin, pölynpoisto ja jäähdytys, sekä kuljetus osaa yleisimpien valumetallien raaka-aineelle asetettuja kriteereitä kuten palakoko, oheisaineiden sallittavuus osaa valita ja käyttää itsenäisesti työhön vaadittuja työvälinemateriaaleja laitekohtaisesti

tuntee yleisimpien kaavaushiekkojen perusominaisuudet esim. kuumuuden kestävyys valuprosessin näkökulmasta tuntee yleisimpiä kaavaushiekkojen sideaineiden ominaisuuksia tuntee ja osattava ohjattuna käyttää yleisimpiä kaavausheikkojenvalmistus- ja sekoitusprosesseja valukappaleen valmistusprosessin aikana tuntee perusteet eri metallien ominaisuuksien ja seosaineiden vaikutuksista valettavuuteen tunnistaa sulatusmateriaaliin sopimattomat poikkeavat materiaalit osaa tunnistaa laitteiden käyttömateriaalien käyttökunnon kuten hiomakivet ja katkaisulaikat , sekä

osaa yleisimpien kaavaushiekkojen perusominaisuuksien pohjalta tehdä valintoja muotinvalmistuksessa osaaa yleisimpiä kaavaushiekkojen sideaineiden ominaisuuksia, kuten seossuhteet ja käyttäytyminen hiekassa osaa tunnistaa hiekan valmistusprosessin tulosta, kuten kaavaushiekan laatukriteerien avulla osaa perusteet eri metallien ominaisuuksien ja seosaineiden vaikutuksista valettavuuteen osaa tunnistaa sulatukseen sopivan materiaalin turvallisuuden sulatukseen kuten estää nesteiden olemassaolon materiaalissa tuntee jälkikäsittelylaitteistojen materiaalien ominaisuuksia

50

sinko- ja hiekkapuhalluslaitteiden puhallusmateriaalin

Sulatus

osaa yleisimpien valumetallien sulatustapahtuman panostustapahtuman vaiheet sekä sulatusprosessivaiheet tuntee eri metalleiden valuominaisuuksia, kuten valulämpötila-alue ja valutapahtuma huolehtii kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta.

osaa yleisimpien valumetallien sulatukseen liittyvät, kuten panostusjärjestyksen ja lisäaineen lisäysjärjestyksen tavan eri materiaaleille tuntee yleisimpien valumetallien sulakäyttäytyminen, kuten sulatuslämpötilan nostoperiaatteen ja säädön osaa käyttää sulatusuuneja asianmukaisesti ohjeita noudattaen taloudellisesti ja turvallisesti osaa käsitellä sulia metalliseoksia, tuntea ohjeidenmukaisia seosainelisäyksiä kuten esim. valuraudalle ja -pronssille.

osaa yleisimpien valumetallien sulatustapahtumaprosessi halutun sulapanoksen aikaansaamiseksi tuntee yleisimpien valumetallien sulakäyttäytyminen, kuten seosainelisäykset osaa käyttää sulatusuuneja asianmukaisesti ohjeita noudattaen taloudellisesti ja turvallisesti osaa käsitellä sulia metalliseoksia, kuten muuttaa sulatus parametrejä sulatuksen aikana. osaa toimia itsenäisesti ohjeiden mukaan valutapahtuman prosesseissa

Muotinvalmistus osaa ohjeiden ja opastuksen avulla valmistaa muodoltaan yksinkertaisia eri vaatimustason valukappaleita kertamuoteilla. tunnettava koneellisia muottien ja keernojen valmistusmenetelmiä, kuten esim. Cold-box- ja Disa-menetelmä osaa sulkea opastettuna muotin turvallisesti, jotta se ei vuotaisi valussa osaa muotin nostot ja käännöt sekä huomioi laitteiden ohjeidenmukaisen käytön

osaa valmistaa tarvittaessa ohjeistettuna muotteja ja keernoja tavanomaisilla menetelmillä tuntee muotin- ja keernanvalmistuksen työvaiheet tuntee joidenkin yleisimpien koneellisten muottien ja keernojen valmistusmenetelmien toimintapääperiaattteet. osaa keernottaa ohjattuna muotit osattava sulkea muotti turvallisesti, jotta se ei vuotaisi valussa osaa valmistaa

osaa valmistaa itsenäisesti selväpiirteisiä muotteja ja keernoja tavanomaisilla, sekä mahdollisilla koulutuskäytössä olevilla uusilla menetelmillä osaa muotin- ja keernanvalmistuksen työvaiheet ja niiden laadunohjausperiaatteet tuntee yleisimpien koneellisten muottien ja keernojen valmistusmenetelmien käytölle sopivat käyttökohteet osaa keernottaa muotit osaa tarvittaessa itsenäisesti laskea yksinkertaisen muotin

51

muodoltaan selväpiirteisiä valukappaleita kertamuoteilla ja opastettuna osaa työturvallisuusnäkökohdat muotin- ja keernanvalmistusprosesseissa

nostovoiman ja suorittaa oikea muotin painotus tai sulkea muotti turvallisesti, jotta se ei vuotaisi osaa valmistaa hiekkamuotteja ja keernoja käsityönä ja koneellisesti sekä peitostaa ne. huolehtii itsenäisesti kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta koko muotin ja keernanvalmistusprosesseissa

Jälkikäsittely osaa jälkikäsittelyn periaatteet ja yksinkertaiset opastettuna tehtävät valukkeiden poistossa ja valukappaleiden viimeistely työmenetelmissä kuten esim. katkaisu ja hionta, valurauta-, teräs-, alumiini- ja pronssikappaleille huolehtii kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta

osaa itsenäisesti tehdä valukkeiden poiston ja valukappaleiden viimeistelyn työmenetelmät, kuten esim. katkaisu ja hionta tuntee teräsvalukappaleen hiilikaari- sekä hitsauskorjausmenetelmän osaa käyttää valukappaleiden puhdistamisessa käytettäviä koneita ja laitteita sekä puhdistaa ja viimeistellä valukappaleidenpintoja korjaustarpeen mukaisesti tuntee valukappaleiden laadunvarmistuksen työmenetelmiä, kuten pinnanlaadun määritys-, ainetta rikkomattomia-, ja rikkovia menetelmiä osaa tehdä tavanomaista laadunvarmistusta, kuten mittatarkastusta tuntee valuvikojen korjausmenetelmiä ja korjata yksinkertaisia valuvikoja tuntee yleisimmät teräs-

osaa itsenäisesti valita oikeat jälkikäsittelymenetelmät kuten katkaisu- ja hiontamenetelmät valukappaleen materiaali huomioiden osaa tehdä yksinkertaisen selväpiirteisen teräsvalukappaleen hiilikaari- sekä hitsauskorjaustehtävän osaa käyttää jälkikäsittelylaitteistoja valukappaleiden vaatimustenmukaisen laadun saavuttamiseksi tuntee valukappaleiden laadunvarmistuksen työmenetelmien käyttökohteet ja rajoitukset osaa tehdä tavanomaista laadunvarmistusta valukappaleelle annettujen yksinkertaisten kappale- ja materiaali tarkastusvaatimusten mukaisesti osaa valuvikojen yleisimpiä korjausmenetelmiä ja korjata valuvikoja osaa käyttää ja ohjelmoida ohjattuna lämpökäsittelyuuneja ja tunnettava yleisimmät teräs-

52

ja valurautakappaleiden lämpökäsittelyjä kuten esim. myöstö, pehmeäksi hehkutus, karkaisu ja päästö

ja valurautakappaleiden lämpökäsittelyjä, kuten esim. myöstö, pehmeäksi hehkutus karkaisu ja päästö

Materiaalien hallinta tietää valukappaleen valmistuksessa käytettävät materiaalit

käsittelee valukappaleen valmistuksessa tarvittavia ja käytettäviä materiaaleja oikein

ennakoi ja valitsee valukappaletta valmistaessa oikeat määrät ja oikeat materiaalit

Mittaukset ja säädöt tietää sulatus- ja valutapahtuman laitteiston tietää valukappaleen valmistukseen liittyvien laitesäätöjen tarpeen

pystyy käyttämään sulatus- ja valutapahtuman laitteistoa vähäisesti ohjattuna kykenee ohjattuna säätämään valukonetta vaaditun valukappaleen valmistamiseksi

pystyy käyttämään sulatus- ja valutapahtuman laitteistoja itsenäisesti ohjeiden mukaan kykenee itsenäisesti ohjeidenmukaisesti säätämään valukonetta vaaditun valukappaleen valmistamiseksi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee työpiirustusten keskeisimmät piirrosmerkit

kykenee hahmottamaan piirustuksen ja ohjeiden avulla työpiirustuksen

selvittää piirustusten ja ohjeiden avulla työpiirustuksesta vaaditun valukappaleen valmistuksen

Ohjeiden ymmärtäminen

osaa avustettuna suunnitella ja muotoilla valukappaleen ja sen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät

osaa ohjattuna suunnitella ja muotoilla valukappaleen ja sen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät

osaa itsenäisesti suunnitella ja muotoilla valukappaleen ja sen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät

Laadunhallinta

ymmärtää laadun merkityksen

osaa ohjattuna valukappaleen laadun tarkastuksen perustarkastukset

osaa itsenäisesti valukappaleen laadun tarkastuksen perustarkastukset


osaa laskea avustettuna yleisimmät valuprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset, kuten seosainelisäys ja sideainesuhdelaskut

osaa laskea ohjattuna yleisimmät valuprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset, kuten seosainelisäys ja sideainesuhdelaskut

osaa itsenäisesti laskea yleisimmät valuprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset, kuten seosainelisäys ja sideainesuhdelaskut





Työturvallisuus, terveys ja toimintakyky


työskentelee ergonomisesti oikeita työtapoja noudattaen ottaa huomioon myös toiset työntekijät ja heidän työturvallisuutensa

toimii aloitteellisesti kehitettäessä työpaikan työturvallisuutta, ergonomisia työmenetelmiä ja työpaikan viihtyisyyttä pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä

53

on motivoitunut ylläpitämään terveellisiä elintapoja sekä huolehtimaan omasta toiminta- ja työkyvystään

noudattaa terveellisiä elintapoja ja toimii aktiivisesti työkyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.


Tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä







Ammattietiikka huolehtii jätehuollon mukaisista toimenpiteistä ja työympäristön järjestyksestä

toimii ympäristösuojelun perusteiden mukaan

huolehtii työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä sekä koneiden ja laitteiden päivittäisestä huollosta

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä valmistuksen osakokonaisuudet ja valmistamalla valukappaleen valimossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



2.4.3 Kestomuottivalukappaleen valmistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee valimotekniikka niin, että pystyy suunnittelemaan valukappaleen täyttö- ja syöttöjärjestelmän yksinkertaiseen valukappaleeseen ja osaa valaa kestomuottiin. Tutkinnon osan suorittaja osaa

huomioida ja ymmärtää kanavistokäsitteet ja valukappaleiden suunnittelun pääperiaatteet, kuten määritellä mm. jakotason, hellitykset sekä valukanavistojen ja syöttökupujen paikat

huomioida valumateriaalin ominaisuudet valukappaleen suunnittelussa ja siten niihin mahdolliset tarvittavat syöttökuvut

itsenäisesti käyttää sulatusuuneja ja sulankäsittelylaitteita ja sulattaa vaadittuun lämpötilaan ohjeiden mukaisesti

itsenäisesti säätää lämpötilan ja hallita valutapahtuman kulun sulan lämpötilavaatimusten mukaisesti


sulatuksen ja valamisen ja käyttää siihen tarvittavia laitteita

muotinvalmistuksen ja käyttää siihen tarvittavia laitteita

tavanomaiset kestomuottivalukappaleen valmistustavat

itsenäisesti peitostaa muotin ja kokillin kappaleen vaatimusten mukaisesti

54

valukoneiden ja oheislaitteiden toimintaperiaatteen ja rakenteen

käyttää itsenäisesti valukoneita ja joitakin siihen liittyviä oheislaitteita ohjeiden mukaisesti

asentaa muottityökalun valukoneeseen ohjeistettuna onnistuneen ja turvallisen valutapahtuman aikaansaamiseksi

tyhjentää valukappaleen muotista

jälkikäsitellä valukappaleen siihen sopivilla laitteilla

puhdistaa itsenäisesti valimon ohjeiden mukaisesti valoksen

yleisimpien valumetallien ja muottimateriaalien pääominaisuudet ja -piirteet, kuten yhteensopivuus valumetallien ja muotin osien välillä ja tarvittava kaasunpoisto

valukappaleiden laadunvarmistuksen pääperiaatteet, kuten muotinrakenteen ja valukappaleen pinnan, -muodon ja -mitoituksen tarkastamisen

valita ja käyttää oikein sekä turvallisesti valutapahtuma-, sulatus- ja jälkikäsittelyprosessissa tarvittavia laitteita sekä noudattaa kaikessa työssään turvallisuusohjeita ja työtapoja.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT










hallitsee valumuotin asennuksen valukoneeseen ja valukappaleen valutyökokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta hallitsee yleisimpien valumetallien sulatus- sekä jälkikäsittelytapahtuman mutta tarvitsee ohjausta

saa aikaan toimivan valumuotin asennus- ja valutyökokonaisuuden annettujen dokumenttien mukaisesti hallitsee yleisimpien valumetallien sulatus- sekä jälkikäsittelytapahtuman työkokonaisuuden annettujen dokumenttien mukaisesti





ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta



Työkoneiden käyttö tietää valukappaleen valmistuksessa käytettävät koneet ja laitteet


saa aikaan itsenäisesti tehtävänannon mukaisen hyvälaatuisen valukappaleen tarvittavia laitteita käyttäen





55

Valunsuunnittelu

osaa käyttää valunsuunnittelussa huomioitavia perusperiaatteita, kuten jakotaso ja hellitys, sekä käytettäviä piirustusmerkintöjä

osaa käyttää ohjatusti valimoalan tietotekniikan perussovelluksia jollakin sähköisellä piirustusohjelmalla ymmärtää valujärjestelmien ja valutapahtuman simulointiohjelmien merkityksen hyvän valukappaleen tuottamisessa käyttää valunsuunnittelussa huomioitavia perusperiaatteita syöttökupujen sijainnin sijoittelussa sekä kaasujen poistossa tuntee valuteknisessä piirustuksessa yleisesti käytettävien piirustusmerkintöjen vaikutuksia valunsuunnitteluun

osaa käyttää itsenäisesti valimoalan tietotekniikan perussovelluksia valunsuunnittelussa tunnistaa valujärjestelmien ja valutapahtuman simulointiohjelmien käyttökohteita osaa vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöä valunsuunnittelussa, kuten jakotason, syöttökupujen ja kanavistojen suunnittelussa ja keernojen käytössä osaa valuteknisen piirustuksen mukaisten merkintöjen avulla muotoilla yksinkertaisen valukappaleen valu- ja täyttöjärjestelmineen

Sulatus

osaa yleisimpien valumetallien sulatustapahtuman panostustapahtuman vaiheet sekä sulatusprosessivaiheet tuntee eri metallien valuominaisuuksia, kuten valulämpötila-alue ja valutapahtuma huolehtii kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta.

osaa yleisimpien valumetallien sulatukseen liittyvät, kuten panostusjärjestyksen ja tavan eri materiaaleille tuntee yleisimpien valumetallien sulakäyttäytymisen, kuten sulatuslämpötilan nostoperiaatteen ja säädön osaa käyttää sulatusuuneja asianmukaisesti ohjeita noudattaen taloudellisesti ja turvallisesti osaa käsitellä sulia metalliseoksia ja tuntee ohjeidenmukaisia seosainelisäyksiä esim. valuraudalle

osaa yleisimpien valumetallien sulatustapahtumaprosessit halutun sulapanoksen aikaansaamiseksi tuntee yleisimpien valumetallien sulakäyttäytymisen, kuten seosainelisäykset osaa käyttää sulatusuuneja asianmukaisesti ohjeita noudattaen taloudellisesti ja turvallisesti osaa käsitellä sulia metalliseoksia, kuten muuttaa sulatusparametrejä sulatuksen aikana

56

ja -pronssille

Materiaalit

osaa valita panoskohtaisesti sulatusraaka-aineita sulatukseen tuntee apuaineiden käyttötapoja osaa yleisimpien valumetallien raaka-aineelle asetettuja kriteereitä kuten palakoko ja oheisaineiden sallittavuus osaa valita ja käyttää itsenäisesti työhön vaadittuja työvälinemateriaaleja laitekohtaisesti

osaa ohjatusti käyttää raaka-aineita panostukseen analyysitiedot huomioiden tuntee perusteet eri metallien ominaisuuksien ja seosaineiden vaikutuksista valettavuuteen tunnistaa sulatusmateriaaliin sopimattomat poikkeavat materiaalit osaa tunnistaa laitteiden käyttömateriaalien käyttökunnon kuten hiomakivet ja katkaisulaikat sekä sinko- ja hiekkapuhalluslaitteiden puhallusmateriaalin

osaa itsenäisesti ohjeiden mukaan panostaa ja laatia sulatuspanoksen analyysitavoitteen mukaisesti osaa perusteet eri metallien ominaisuuksien ja seosaineiden vaikutuksista valettavuuteen osaa tunnistaa sulatukseen sopivan materiaalin turvallisuuden sulatukseen kuten estää nesteiden olemassaolon materiaalissa tuntee jälkikäsittelylaitteistojen materiaalien ominaisuuksia

Muotti- ja kokillivalu osaa ohjeiden ja opastuksen avulla valmistaa muodoltaan yksinkertaisia eri vaatimustason valukappaleita kokilli- ja kestomuottimenetelmällä tuntee koneellisia muottien ja keernojen valmistusmenetelmiä, kuten esim. Cold-box- menetelmä tuntee valukoneen ja kokillin rakennetta, kuten sulku- ja mahdolliset ulostyöntimet, jäähdytysjärjestelmät ja kaasunpoiston tuntee valuprosessin oheislaitteiden toiminnan ja osaa

osaa valmistaa tarvittaessa keernoja tavanomaisilla menetelmillä osaa keernanvalmistuksen ja mahdollisen peitostuksen työvaiheet osaa ohjatusti keernoittaa tai käyttää ohjattuna keernaa muotissa ja kokillissa osaa käyttää ohjeiden mukaan oheislaitteita osaa yksinkertaisen muotin vaihdon valukoneeseen ohjeiden mukaan osaa työturvallisuusnäkökohdat valutapahtumassa

osaa valmistaa itsenäisesti selväpiirteisiä muotteja ja keernoja tavanomaisilla sekä mahdollisilla koulutuskäytössä olevilla uusilla menetelmillä osaa keernanvalmistuksen työvaiheet ja niiden laadunohjausperiaatteet tuntee keernojen käyttöperiaatteen ja sopivat käyttökohteet ja tavat osaa keernojen käytön kokillissa ja muotissa osaa tarvittaessa itsenäisesti laskea yksinkertaisen muotin sulkuvoiman ja suorittaa oikean muotin säädön, jotta se ei vuotaisi osaa itsenäisesti käyttää oheislaitteita ohjeiden

57

käyttää niitä opastettuna osaa avustettuna muotin vaihdon valukoneeseen osaa itsenäisesti valukoneen ja oheislaitteiston valukertaiset ja päivittäishuollot huolehtii kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta osaa muotin nostot ja käännöt sekä huomioi laitteiden ohjeidenmukaisen käytön

mukaan osaa itsenäisesti yksinkertaisen muotin vaihdon valukoneeseen ohjeiden mukaan huolehtii itsenäisesti kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta koko valuprosessissa

Jälkikäsittely osaa jälkikäsittelyn periaatteet ja yksinkertaiset opastettuna tehtävät valukkeiden poiston ja valukappaleiden viimeistelyn työmenetelmät kuten katkaisu ja hionta valurauta-, teräs-, alumiini- ja pronssikappaleille

osaa itsenäisesti tehdä valukkeiden poiston ja valukappaleiden viimeistelyn työmenetelmät kuten katkaisu ja hionta osaa käyttää valukappaleiden puhdistamisessa käytettäviä koneita ja laitteita sekä puhdistaa ja viimeistellä valukappaleiden pintoja korjaustarpeen mukaisesti tuntee valukappaleiden laadunvarmistuksen työmenetelmiä, kuten silmämääräinen ja mittatarkastus osaa tehdä tavanomaista laadunvarmistusta kuten mittatarkastusta tuntee hylkäys- ja hyväksymiskriteerit valukappaleiden tarkastuksessa tuntee valuvikojen korjausmenetelmiä ja osaa korjata yksinkertaisia valuvikoja

osaa itsenäisesti valita oikeat jälkikäsittelymenetelmät kuten katkaisu- ja hiontamenetelmät valukappaleen materiaali huomioiden osaa käyttää jälkikäsittelylaitteistoja valukappaleiden vaatimusten mukaisen laadun saavuttamiseksi tuntee valukappaleiden laadunvarmistuksen työmenetelmien käyttökohteet ja rajoitukset osaa tehdä tavanomaista laadunvarmistusta valukappaleelle annettujen yksinkertaisten kappale- ja materiaalitarkastusvaatimusten mukaisesti osaa itsenäisesti ohjeiden mukaan hylkäys- ja hyväksymistoimenpiteet valukappaleiden tarkastuksessa

58

tuntee yleisimmät teräs- ja valurautakappaleiden lämpökäsittelyt kuten myöstö, pehmeäksi hehkutus, karkaisu ja päästö


käsittelee valukappaleen valmistuksessa tarvittavia ja käytettäviä materiaaleja oikein

ennakoi ja valitsee valukappaletta valmistettaessa oikeat määrät ja oikeat materiaalit

Mittaukset ja säädöt tietää sulatus- ja valutapahtuman laitteiston tietää valukappaleen valmistukseen liittyvien laitesäätöjen tarpeen.

pystyy käyttämään sulatus- ja valutapahtuman laitteistoa vähäisesti ohjattuna kykenee ohjattuna säätämään valukonetta vaaditun valukappaleen valmistamiseksi.

pystyy käyttämään sulatus- ja valutapahtuman laitteistoja itsenäisesti ohjeiden mukaan kykenee itsenäisesti ohjeiden mukaisesti säätämään valukonetta vaaditun valukappaleen valmistamiseksi.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee työpiirustusten keskeisimmät piirrosmerkit

kykenee hahmottamaan piirustuksen ja ohjeiden avulla työpiirustuksen

selvittää piirustusten ja ohjeiden avulla työpiirustuksesta vaaditun valukappaleen valmistuksen


osaa avustettuna suunnitella ja muotoilla valukappaleen ja sen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät

osaa ohjattuna suunnitella ja muotoilla valukappaleen ja sen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät

osaa itsenäisesti suunnitella ja muotoilla valukappaleen ja sen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät

Laadunhallinta


osaa ohjattuna valukappaleen laadun tarkastuksen perustarkastukset

osaa itsenäisesti valukappaleen laadun tarkastuksen perustarkastukset


osaa laskea avustettuna yleisimmät valuprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset, kuten seosainelisäys- ja sideainesuhdelaskut.

osaa laskea ohjattuna yleisimmät valuprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset, kuten seosainelisäys- ja sideainesuhdelaskut.

osaa itsenäisesti laskea yleisimmät valuprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset, kuten seosainelisäys- ja sideainesuhdelaskut.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT






työskentelee ergonomisesti oikeita työtapoja noudattaen ottaa huomioon myös

toimii aloitteellisesti kehitettäessä työpaikan työturvallisuutta, ergonomisia työmenetelmiä ja työpaikan viihtyisyyttä

59

huolehtii kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta

toiset työntekijät ja heidän työturvallisuutensa











toimii ympäristönsuojelun perusteiden mukaan.

huolehtii työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä sekä koneiden ja laitteiden päivittäisestä huollosta.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla kestomuottovalukappaleita valukoneella valimossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



2.4.4 Valumallinvalmistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa mitta- ja käsityövälineiden sekä mallinvalmistuskoneiden oikean käytön, asianmukaisten valumallien ja keernalaatikoiden valmistamisen, mallien ja keernalaatikoiden mallintamisen CAD/CAM-ohjelmalla, työstöratojen määrittelyn ja työstämisen sekä valujärjestelmien valmistuksen ja mallien kiinnittämisen.


valmistaa mallipohjia tarkoituksenmukaisesti yleisimmin käytetyistä levymateriaaleista

käyttää mallinvalmistuskoneita, käsityövälineitä ja erikoismittalaitteita

ohjelmoida ja käyttää CNC-työstökonetta

koneiden säädöt ja niiden kunnossapitoon tarvittavat huoltotoimenpiteet

valita oikeat terät kuhunkin työstötehtävään ja niille oikeat kierrosluvut

lukea ja tulkita normaaleja koneenpiirustuksia sekä kykenee tarvittaessa käyttämään matemaattisia sovelluksia

tuntee standardit sekä valimokohtaiset ohjeet ja vaatimukset mallien ja keernalaatikoiden valmistuksessa

piirtää uloslyönnit piirustusten perusteella sekä mitoittaa ja lisätä malliin riittävät keernasijat

määritellä työstövarat, kutistumat, hellitykset, keernamerkit sekä jakopinnat malleille ja keernalaatikoille

60

valmistaa valumalleja ja keernalaatikoita puusta, muovista ja muista vastaavista materiaaleista

tunnistaa eri mallien ja keernalaatikoiden valmistusmateriaalit ja osaa käsitellä niitä oikein

mallimateriaalien mekaaniset ominaisuudet ja niiden käyttäytymisen liimauksien, työstön ja pintakäsittelyjen aikana

valmistaa esimallin puusta tai polyuretaanista

valmistaa muovinegatiivin esimallin avulla laminointi- tai valumenetelmällä

valmistaa muovimalleja ja keernalaatikoita käyttäen materiaalina epoksi-, polyuretaani- tai vastaavaa nestemäistä muoviyhdistettä

mallintaa yksinkertaiset mallivarusteet CAD/CAM-ohjelman avulla ja poistaa turhat osat sähköisesti piirretyn kappaleen geometriasta

skaalata kutistumat, lisätä työstövarat, hellitykset, jakopinnat ja keernoitukseen riittävät keernakannat

tulostaa tietokoneella tarvittavat leikkaukset uloslyönniksi

luoda yksinkertaisten mallivarusteiden työstöradat kuvaruudulle kyeten tarkistamaan ja ehkäisemään koukkaukset

koneistaa mallit ja keernalaatikot oikeasta mallimateriaalista riittävän pienellä pinta-askelluksella

koneistettavat muoviblokkimateriaalit ja niiden käyttäytymisen työstön aikana

valita oikeat syöttö- ja kierrosnopeudet

mittatarkastaa mallivarusteet

valita sopivan pintakäsittelymenetelmän sekä viimeistellä ja pintakäsitellä mallit ja keernalaatikot

valmistaa mallipohjia tarkoituksenmukaisesti yleisimmin käytetyistä levymateriaaleista

valmistaa valujärjestelmät ohjeiden mukaisesti

sijoittaa ja kiinnittää mallit ja valujärjestelmät tarvittavalla tarkkuudella mallipohjille. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT








saa aikaan toimivan mallin ja keernalaatikon, mutta vain ohjauksen avulla


valmistaa toimivan mallin ja keernalaatikon annettujen dokumenttien mukaisesti




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

2. Työmenetelmien hallinta



Työkoneiden käyttö valitsee koneet ja laitteet työstettävään kappaleeseen nähden oikein

säätää tarvittaessa kierroksia ja syöttöä valitsee oikeat terät ja pitimet sekä kiinnittää

suorittaa itsenäisesti koneiden, laitteiden ja vasteiden tarvittavat säädöt saa aikaan itsenäisesti

61

asettaa kierrosluvut ja syötön oikein käyttää konekohtaisia suojavälineitä oikein

ne oikein mittatarkan, työstöjäljeltään siistin mallin ja keernalaatikon




huoltaa ja säätää työvälineitä ja huolehtii niiden kunnosta

Materiaalien hallinta tekee materiaalin valinnat ohjeiden ja dokumenttien mukaisesti


ennakoi materiaalitarpeen ja pitää hukkamateriaalin vähäisenä

Mittaukset ja säädöt

valitsee oikeat mittavälineet, kutistuman ja käyttää niitä oikein tekee välttämättömät mittaukset

tekee mallin ja keernalaatikon mittaukset itsenäisesti

tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti tunnistaa mallista ja keernalaatikosta mahdolliset virheet, välykset ja kutistumat mittauksissa ja korjaa ne

CAD/CAM- ja CNC-tekniikan taidot

omaa riittävät tietotekniset perusvalmiudet tekee yksinkertaisia työstöratoja CAM-ohjelmalla osaa postprosessoida ja koneistaa yksinkertaisen työstöradan tuntee ainakin yhden CAM-ohjelman ja CNC-koneen toimintaperiaatteen ja siinä käytettävät laitteet, kiinnittimet ja muut apuvälineet.

kykenee ohjelmoimaan ja koneistamaan yksinkertaisen mallin ja keernalaatikon tekee aihion ja kiinnitykset itsenäisesti huomioi kutistumat, jakopinnat, hellitykset ja työstövarat.

kykenee valitsemaan oikeat ratatyypit kappaleen mukaan itsenäisesti kykenee ottamaan leikkauksia kappaleesta ja kääntämään sekä asemoimaan kappaleen oikeaan kohtaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee työpiirustusten keskeisimmät piirrosmerkit tuntee uloslyöntiin tarvittavat lähtötiedot kykenee selvittämään hellityksen, työstövarat ja kutistuman tuntee mallien

kykenee hahmottamaan piirustuksen ja ohjeiden avulla uloslyönnin kykenee selvittämään taulukoista tarvittavat tiedot mallin ja keernalaatikon valmistukseen

selvittää piirustusten ja ohjeiden avulla uloslyönnin päättelee uloslyönnin perusteella työsaumat ja tarvittavat materiaalit

62

valmistuksessa käytettävät taulukot ja standardit osaa käyttää taulukoita, esim. lohkomittataulukkoa

Materiaalitekniikka

tunnistaa yleisesti mallinvalmistuksessa käytössä olevat eri puulajit, vanerit ja muovit

tietää malleissa ja keernalaatikoissa käytettävien eri materiaalien valintaperusteet kuten esim. kosteuden vaikutus

ratkaisee itsenäisesti materiaalivalintoja


kykenee laskemaan valukanaviston pinta-alat ymmärtää nestemäisten muovien sekoitussuhteet ja käyttäytymisen merkityksen ymmärtää laadun merkityksen.

tuntee malliin ja keernalaatikkoon liittyvät laatuvaatimukset tietää eri muottimateriaalien vaikutukset mallin ja keernalaatikon pinnanlaatuun.

tietää nestemäisten muovien muutoksista aiheutuvat virheet tarkastelee ja korjaa tarvittaessa matematiikkaa apuna käyttäen valukanavistojen pinta-alojen suhteita.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT










ratkaisee ongelmia avustettuna ja arvioi tuloksia



osaa käyttäytyä työyhteisössä

on yhteistyöhaluinen ja -kykyinen

osaa toimia vuorovaíkutteisesti ja ottaa aina huomioon toiset työntekijät

Ammattietiikka huolehtii jätehuollon mukaisista toimenpiteistä ja

toimii ympäristönsuojelun perusteiden mukaan


63

työympäristön järjestyksestä.

huolehtii työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä sekä koneiden ja laitteiden päivittäisestä huollosta.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla valumallin sekä kernalaatikon tai osakokonaisuuden CAD/CAM/CNC tekniikalla työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



2.5 Valinnaiset tutkinnon osat

2.5.1 Automaatioverkkoasennukset

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa asentaa laitteita ohjauskaappeihin ja suorittaa järjestelmän kaapeloinnin. Tutkinnon osan suorittaja osaa

hajautetun ohjausjärjestelmän rakenteen ja toimintaperiaatteen

yleisimmät järjestelmissä käytettävien tietoliikenneratkaisujen periaatteet

tietoliikennetekniikan ja langattoman tiedonsiirron periaatteet

asentaa laitteita ohjauskaappeihin ja ohjattaviin laitteisiin

asentaa kaapeleita ja johtimia kaapelireiteille ja huomioida asennuksissa mahdolliset häiriölähteet

suorittaa kaapeloinnin ja laitteiden maadoituksen

asentaa antureita ja toimilaitteita eri ohjausyksiköihin

käyttää mittalaitteita kaapeloinnin laadun varmistamiseksi

käyttää ohjelmistoa, vianetsintää ja toimintojen monitorointia

periaatteen, miten valvomo-ohjelmistot liittyvät automaatioverkkoihin

ottaa huomioon sähkömagneettisten häiriöiden mahdollisuuden järjestelmien laitteille ja kaapeloinnille.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT










64




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Mekaaniset asennukset suorittaa laitteiden asennuksia ohjauskaappiin

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä järjestelmän laiteasennuksia

suorittaa itsenäisesti laitteiden asennuksen

Sähköasennukset asentaa ohjaskaappien sähkökytkentöjä asentaa tiedonsiirtokaapeleita kenttälaitteille

tekee tiedonsiirtokaapelien liittimien kytkentöjä ottaa huomioon sähköiset häiriönlähteet

saa aikaan itsenäisesti oikeat johdinasennukset ja toteaa mittaamalla johdinasennuksen laadun



käyttää työvälineitä tehokkaasti sekä huoltaa ja pitää kunnossa niitä

Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin ja tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti

tietää materiaalien valintaperusteet ja käsittelee materiaaleja oikein suojaa materiaalin asennuksen aikana

ratkaisee materiaalivalintoja sekä ennakoi materiaalitarpeen

Mittaukset ja säädöt toteaa mittaamalla jännitteitä.

toteaa mittaamalla järjestelmään kuuluvien laitteiden toiminnat.

tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla järjestelmän toiminnan


tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset.

saa aikaan laadukkaan lopputuloksen.


ymmärtää tiedonsiirrossa käytettävän sähköisen signaalin muodostumisen periaatteen.

65

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



















Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.2 Koneautomaation asennus


Tutkinnon osan suorittaja tuntee robotin toiminnan ja sähköpneumaattisen järjestelmän rakenneosat sekä niiden toimintaperiaatteet niin, että hän pystyy asennuspiirustusten ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentamaan annettujen toimintadokumenttien mukaisen pienimuotoisen ohjausjärjestelmän. Hän osaa ohjelmoida robotin ja järjestelmän toimimaan haluttujen toiminta-arvojen mukaisesti, tehdä siihen pieniä muutoksia ja laatia pienimuotoisia ohjausohjelmia. Tutkinnon osan suorittaja osaa

tunnistaa erilaiset robottityypit ja rakenteet

tehdä itsenäisesti käsiohjaimen avulla robotille ohjelman

kytkeä robottiin liitettäviä automaatiolaitteita ja yhdistää ohjelmallisesti laitteet toimivaksi kokonaisuudeksi

66

käyttää tarvittaessa erilaisia koordinaatistoja sekä paikoitustapoja

koeajaa tuottamansa ohjelman ja käyttää ohjelmaa myös tuotantoajossa

tunnistaa erilaiset pneumaattiset venttiilit ja sylinterit sekä ymmärtää niiden toimintaperiaatteen

mitoittaa sylinterin käytön tarpeen mukaan

asentaa ja kytkeä pneumatiikassa käytettäviä antureita

tehdä pienimuotoisen sähköpneumatiikkajärjestelmän kytkentäkaavioiden mukaan

tehdä pneumatiikkajärjestelmän toimintojen säädöt ja tunnistaa järjestelmässä olevia vikoja

tehdä toimilaitteiden ohjauslaitteiden ja anturien mekaanisia asennuksia

tehdä kaapelointeja ja ohjausjärjestelmään liittyviä kytkentöjä

käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa järjestelmien ohjauksessa

tehdä mekaaniset asennukset sekä tehonsyöttö- ja ohjausjärjestelmän kaapeloinnit ja kytkennät

ottaa käyttöön yksittäisen automaatiolaitteen ohjausohjelman ja siirtää sen ohjausjärjestelmään

käynnistää ohjausjärjestelmän hallintaohjelman (logiikkaohjelma)

tehdä ohjelmaan tarvittavia parametrien ja muita laitteiden toimintaan vaikuttavia muutoksia

käyttää automaatiolaitteiden asennuksissa käytettäviä työvälineitä

käyttää kunnon mittaamiseen tarvittavia mittalaitteita

käyttää logiikkaohjelman diagnosointityökaluja laitteen toimivuuden selvittämiseksi. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT









osaa laittaa laitteiston toimimaan kokonaisuutena




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Robotin käyttö osaa tehdä tavallisimmat käyttötoimenpiteet

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä ohjelman käsiohjelmointilaitteella

suorittaa itsenäisesti käyttöönotossa tarvittavat säädöt ja koeajaa tuottamansa ohjelman

Sähköpneumaattiset asennukset

osaa kiinnittää sähköiset laitteet ja pneumaattiset komponentit oikein osaa tehdä laitteiden perusjohdotukset ja kaapeloinnin



Logiikan käyttö kytkee logiikan osaksi järjestelmää

osaa kytkeä logiikan ja käyttää ohjausjärjestelmän

tekee itsenäisesti järjestelmän ohjausohjelman

67

hallintaohjelmaa käyttöönoton ja tekee tarvittaessa muutoksia ohjelmaan




Mittaukset ja säädöt valitsee oikeat mittavälineet mekaanisten asennusten mittaamiseen ja käyttää niitä oikein varmistaa asennuksen mittaamalla.

tekee käyttöönottomittaukset itsenäisesti mittaa ohjaukseen liittyvät sähköiset signaalit oikeita mittaustapoja noudattaen.

tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta säätää mekaaniset ja sähköiset komponentit toiminta-arvoihin.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT















ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



















Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa asentamalla jonkin automaatiolaitteen tai osakokonaisuuksia työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

68 Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa toimia elektroniikkateollisuuden tuotantolinjalla työryhmän jäsenenä ja osaa valmistaa piirilevyn oikeilla työmenetelmillä käsi- tai koneladontaa käyttäen. Hän osaa valita oikeat komponentit, huomioida ESD-suojauksen ja tehdä laadunvarmistusmittauksia linjalla valmistettavista tuotteista. Tutkinnon osan suorittaja osaa

toimia elektroniikan valmistustehtävissä tuotantoryhmän jäsenenä

elektroniikan piirrosmerkit ja piirustusstandardit

lukea piirikaavioita

käyttää käsi- ja sähkötyökaluja oikein ja turvallisesti

valita oikeat komponentit ja materiaalit työn mukaan

valmistaa piirilevyn piirustusten mukaisesti

valita oikeat työvälineet työn mukaan

juottaa komponentit piirilevylle

toimia ESD-suojauksen edellyttämällä tavalla

tehdä laadunvarmistusmittauksia

käyttää mittalaitteita vianetsinnässä

tarkistaa elektroniikan komponenttien toimintakunnon

käyttää englanninkielisiä käsikirjoja. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







osaa tehdä laitteen huollon, korjauksen tai kokoonpanon vain ohjauksen avulla


tekee itsenäisesti laitteen huollon, korjauksen tai kokoonpanon piirustusten ja ohjeiden avulla sähköturvallisuus määräyksiä noudattaen

Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa

pyrkii työskentelemään joutuisasti

työskentelee oma- aloitteisesti ja joutuisasti

Viestintä pystyy suullisesti raportoimaan tehtäviään.

pystyy laatimaan kirjallisia raportteja.

pystyy laatimaan kirjallisia raportteja ja olemaan yhteydessä asiakkaisiin.

ARVIOINNIN ARVIOINTIKRITEERIT

69

KOHDE




Koneiden käyttö osaa käyttää yksinkertaisia koneita

tarvitsee opastusta käyttäessään koneita ja laitteita

pystyy itsenäisesti käyttämään koneita

Tuotannon testaukset suorittaa tavallisimmat tuotannossa tarvittavat testaukset työryhmän jäsenenä

tekee itsenäisesti tai aktiivisena työryhmän jäsenenä tuotannossa tarvittavat testaukset

suorittaa itsenäisesti tuotannossa tarvittavia testauksia



käyttää työvälineitä oikein ja tehokkaasti

Komponenttien käsittely tarvitsee opastusta komponenttien tunnistamiseen.

ohjattuna käsittelee komponentteja oikein.

käsittelee tuotannon komponentteja oikein ja ohjeiden mukaisesti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Tuotannossa käytettävät dokumentit


tarvitsee opastusta käyttäessään tuotannon dokumentteja

pystyy käyttämään itsenäisesti yrityksen tai asiakkaiden dokumentteja








ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





noudattaa työ- ja sähköturvallisuusohjeita














70 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla elektroniikkatuotannon erilaisissa tehtävissä ja työkokonaisuuksissa työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.4 Hydrauliikka-asennukset

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee hydraulijärjestelmien energiansiirtoketjussa olevien laitteiden toiminnan perusteet ja osaa asentaa niitä. Hän osaa suorittaa hydraulijärjestelmien käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet, tuntee hydraulijärjestelmien ylläpitoon liittyvät perustehtävät ja suorittaa niitä. Tutkinnon suorittaja osaa huoltaa hydraulilaitteita. Tutkinnon osan suorittaja osaa

huomioida yleiset ja erityisesti hydraulitekniikkaan liittyvät työturvallisuusasiat

hydraulitekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella eri suureiden vaikutusta matematiikan avulla

keskeisimmät hydrauliikan piirrosmerkit

tulkita hydrauliikkakaavioita asentaessaan laitteita ja vikojen etsinnässä

suunnitella yksinkertaisen hydraulisen toimilaitteen sähköisen ohjauksen

avoimen ja suljetun hydraulijärjestelmän toimintaperiaatteen

hydraulijärjestelmien painetasoon vaikuttavat tekijät

tunnistaa paineiskujen, kavitaation ja lämmön vaikutukset hydraulijärjestelmän toimintaan

eri hydraulinesteiden käyttökohteet

ottaa huomioon hydrauliikan asennustehtävissä vaaditut puhtausvaatimukset

asentaa hydraulipumppuja, moottoreita sekä sylintereitä ja tietää niiden toimintaperiaatteet sekä suorittaa niiden huoltotoimenpiteitä

hydraulienergian varastoinnin periaatteen paineakkuihin

asentaa hydraulienergian ohjauksessa käytettäviä suunta-, paine-, virta- ja proportionaaliventtiileitä

asentaa johdotuksen ohjauslaitteelta hydraulikomponenteille

logiikkaventtiilien toimintaperiaatteet

suorittaa hydraulijärjestelmän ylläpitotehtäviä

käyttää hydraulijärjestelmien kunnonvalvonnassa käytettäviä mittalaitteita

käyttää putkistojen ja letkujen valmistuksessa käytettäviä tavallisimpia työkoneita ja laitteita

asentaa hydraulienergian siirrossa käytettäviä standardien mukaisia putkistoja ja letkuja

suojata komponentit epäpuhtauksilta asennuksen aikana

puhdistaa putki- ja letkujärjestelmät ennen käyttöönottoa

suorittaa hydraulijärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet

tulkita englanninkielisiä ohjekirjoja ja dokumentteja.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







suorittaa ohjattuna komponenttien ja niihin liittyvien putkistojen ja letkujen asennuksia

osaa tulkita ohjeita, työpiirustuksia ja kaavioita suorittaa työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta



vaatii alussa ohjausta pyrkii tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Mekaaniset asennukset suorittaa tavallisimmat mekaaniset asennukset ja tiedostaa puhtausvaatimuksen asennustyössä

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä vaativia mekaanisia asennuksia sekä osaa suojata komponentit epäpuhtauksilta

suorittaa itsenäisesti komponenttien, putkistojen ja letkujen mekaanisen asennuksen

Sähköasennukset kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein suorittaa laitteiden perusjohdotukset ja kaapeloinnin



Hydraulijärjestelmän puhdistus ja käyttöönotto

suorittaa putkiston ja letkujen puhdistuksen ja suojauksen ohjeiden mukaan oikeilla menetelmillä

suorittaa hydraulijärjestelmän puhdistuksen ja huuhtelun annetun ohjeen mukaan

suorittaa hydraulijärjestelmän käyttöönoton oikein ja turvallisesti

Työvälineiden käyttö käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja



Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien letkujen, putkistojen ja komponenttien

tekee materiaalien valinnat ohjeiden ja standardien mukaisesti

ratkaisee materiaalivalintoja standardien mukaan ja ennakoi

72

materiaalit. käsittelee materiaaleja oikein.

materiaalitarpeen.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee keskeisimmät hydrauliikan ohjauskaavioihin liittyvät piirrosmerkit osaa tulkita letkujen, putkiston ja hydraulikomponenttien asennuspiirustuksia

tulkitsee hydraulijärjestelmien sähköistykseen liittyviä piirustuksia

tulkitsee hydraulijärjestelmien ohjauksessa käytettävien ohjauslaitteiden kaavioita





ymmärtää hydrauliikkaan liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen.

päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen hydraulijärjestelmän toimintaan.

tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta hydraulijärjestelmän toimintaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







toimii aloitteellisesti kehittäen työympäristöään ja toimii aktiivisesti työkyvyn ylläpitämiseksi












Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa asentamalla, käynnistämällä ja koekäyttämällä hydrauliikkajärjestelmän todellisessa työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai

73 ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee tavallisimpien kotitalouksissa, toimistoissa ja teollisuudessa käytettävien pienten koneiden ja mittareiden toiminnan ja rakenneosat niin, että pystyy käyttö- ja huolto-ohjeiden avulla asentamaan, purkamaan, korjaamaan ja kokoamaan laitteita. Hänen on tunnettava sähköisen ohjauksen laitetekniikkaa niin, että osaa kokoonpanoja kytkentäpiirustusten avulla rakentaa sekä kytkeä koneiden ohjausvirtapiirejä. Hänen on osattava tehdä laitteiden vianetsintää mittareiden avulla, löytää vikaantuneet komponentit ja vaihtaa ne uusiin. Hänen on noudatettava työskennellessään sähköturvallisuusmääräyksiä. Tutkinnon osan suorittaja osaa

huoltaa toimistokoneita

asentaa toimistokoneiden ohjausohjelmia

lukea tavallisimpien koneiden kokoonpanoja kytkentäpiirustuksia

korjata ja huoltaa yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskojeita

käyttää korjauksissa tarvittavia työvälineitä

tehdä sähkötekniikkaan liittyvät mittaukset ja mittausten perusteella paikantaa vikaantuneen laitteen tai komponentin

huoltaa ja korjata tavallisimpia analogisia ja digitaalisia mittalaitteita

kalibroida mittalaitteita

dokumentoida korjaustyön ja osaa tehdä sähköturvallisuusmääräysten edellyttämät tarkastukset ja mittaukset

oikosulkumoottorin toimintaperiaatteen ja rakenteet

tehdä koneiden ohjauslaitteiden mekaanisia asennuksia

tehdä kaapelointeja ja ohjausjärjestelmään liittyviä kytkentöjä

asentaa piirustusten sekä kytkentäkaavioiden mukaan taajuusmuuttajan osaksi ohjausjärjestelmää

pitää työpaikkansa siistinä ja turvallisena

tehdä asennukset, korjaukset ja mittaukset sähkötyöturvallisuusstandardin 6002 mukaisesti. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







osaa tehdä laitteen huollon, korjauksen tai kokoonpanon vain ohjauksen avulla


tekee itsenäisesti laitteen huollon, korjauksen tai kokoonpanon piirustusten ja ohjeiden avulla sähköturvallisuusmääräyksiä noudattaen




74

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Korjaus ja huolto osaa irrottaa ja kiinnittää laitteiden tavallisimmat mekaaniset ja sähköiset osat sekä komponentit oikein

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä mekaanisia ja sähköisiä asennuksia

osaa etsiä itsenäisesti laitteiden mekaaniset sekä sähköiset viat ja tehdä käyttöönotossa tarvittavat mekaaniset säädöt sekä tarvittavat sähköiset tarkistusmittaukset

Ohjausvirtapiirit kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein suorittaa laitteiden perusjohdotukset ja kaapeloinnin


osaa tehdä itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset



käyttää työvälineitä oikein ja tehokkaasti

Mittaukset ja säädöt valitsee oikeat mittavälineet mekaanisten asennusten mittaamiseen ja käyttää niitä oikein

varmistaa asennuksen mittaamalla

tekee käyttöönottomittaukset itsenäisesti toteaa ohjaukseen liittyvät sähköiset signaalit mittaamalla oikeita mittaustapoja noudattaen

tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta säätää mekaaniset ja sähköiset komponentit toiminta-arvoihin

Sähköturvallisuus osaa tehdä sähköturvallisuusmääräysten mukaiset mittaukset ja tarkistukset.

osaa lisäksi opastettuna dokumentoida tulokset.

suoriutuu itsenäisesti mittauksista ja dokumentoinnista.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT















75

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



















Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa korjaamalla ja huoltamalla sähköisiä toimilaitteita ja koneita sekä asentamalla laitekokonaisuuksia työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee ohjelmoitavan logiikan ja teollisuus-PC:n toimintaperiaatteet ja niiden käyttämisen automaation ohjaustehtävissä. Hän osaa asentaa logiikan tai teollisuus-PC:n ohjauskaappiin tehonsyötön sekä tulot ja lähdöt sekä osaa koota modulaarisista järjestelmistä toimivan laitekokonaisuuden. Hän osaa huomioida häiriönsuojauksen asennuksessa. Tutkinnon suorittaja osaa laatia yksinkertaisia IEC61131-3-standardin mukaisia ohjausohjelmia jossakin ohjelmointiympäristössä. Tutkinnon osan suorittaja osaa

ohjelmoitavien logiikoiden ja teollisuus-PC:n toimintaperiaatteet ja erot

asentaa modulaariseen logiikkaan tai teollisuus-PC:hen eri tulo- ja lähtöyksiköitä

kytkeä tehonsyötön keskusyksikölle sekä tuloihin että lähtöihin

kytkeä tulo- ja lähtösignaalit

huomioida asennuksessa häiriösuojauksen ja maadoituksen

määritellä ohjelmiston avulla laitekokonaisuuden

tulkita IEC61131-3-standardin mukaisia ohjelmia

laatia IEC61131-3-standardin mukaisia yksinkertaisia ohjelmia logiikkaohjelmien ohjelmointiohjelmalla

syöttää ohjelman logiikan tai teollisuus-PC:n muistiin

käynnistää logiikkaohjelman ja ottaa siitä varmuuskopion

suorittaa vianhakutehtäviä ohjelmointiohjelmaa apuna käyttäen

76

standardin mukaiset signaalityypit. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT













ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Mekaaniset asennukset suorittaa laitteiden mekaanisia asennuksia ohjauskaappeihin asentaa johtokouruja ja kiinnityskiskoja ohjauskaappeihin

tekee itsenäisesti ohjauskaappeihin tulevat laite- ja komponenttiasennukset kokoaa modulaarisen ohjausjärjestelmän

varmistaa itsenäisesti mekaanisen asennuksen ja komponenttien oikeellisuuden

Sähköasennukset suorittaa laitteiden johdotuksia ohjauskaapeissa




tekee tarkoituksen mukaiset työvälinevalinnat


Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien osien, komponenttien, kaapeleiden ja johtimien materiaalin ja tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti

tietää materiaalien valintaperusteet ja käsittelee materiaaleja oikein


Mittaukset ja säädöt toteaa mittaamalla jännitteitä

toteaa ohjukseen liittyvien tulo- ja lähtösignaalien mittauksia oikeita mittaustapoja noudattaen


77

Ohjelmointi ja ohjauslaitteen käyttö

tuntee standardinmukaisen ohjausohjelman perusrakenteita

osaa tallentaa ohjelman, syöttää sen ohjauslaitteelle ja käynnistää ohjauslaitteen.

laatii pienehköjä ohjausohjelmia tekee pienehköjä muutoksia ohjausohjelmiin ottaa ohjelman käyttöön.

suunnittelee pienehköjä ohjausohjelmia eri ohjelmointitavoilla ja laatii ohjelmia käynnistää ohjauslaitteen turvallisesti uudella tai muutetulla ohjelmalla osaa tallentaa varmuuskopion ja varmistaa ohjausohjelman.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee ohjauskaavioiden keskeisimmät piirrosmerkit tuntee toimilaitteiden ja antureiden piirrosmerkit

tuntee ohjauslaitteiden ohjauksien esitystavat selvittää kaavioiden avulla anturien ja toimilaitteiden liitännän osoitteet ohjauslaitteessa









ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT
















Ammattietiikka huolehtii jätteistä asianmukaisesti huolehtii työympäristön

toimii ympäristönsuojelun periaatteiden mukaisesti


78

siisteydestä. huolehtii työpaikan siisteydestä ja koneiden huollosta.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.7 Mikromekaaninen valmistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa suunnitella ja valmistaa tarkkuustuotteita eri muovi- ja metallilaaduista manuaali-, CNC- ja lasertyöstöä käyttäen. Hän osaa liittää koneistetut kappaleet toisiinsa ja tehdä niistä isomman kokonaisuuden (esim. vaihteisto). Hän osaa käyttää mittaavia antureita ja mikro-ohjaimia sekä liittää ne valmistamiinsa tuotteisiin. Tutkinnon suorittaja osaa tehdä nykyaikaisia liitoksia esim. liimaamalla. Hän osaa testata valmistamansa tuotteen. Tutkinnon osan suorittaja osaa

valmistaa pieniä hammaspyöriä ja muita tarkkuusosia, esim. pieniä tarraimia

laskea ja valita oikeat työstöarvot

tehdä lasertyöstöllä hienomekaanisia levyosia

tehdä CNC-koneilla pieniä osia

ottaa toleranssit huomioon koneistuksessa

rakentaa isomman kokonaisuuden yksittäisistä osista

tehdä liimaliitoksia

vaihtaa mikromekaniikan laitteiden paristoja

käyttää led-tekniikkaa

käyttää mittaavia antureita

käyttää mikro-ohjaimia osana laitetta

käyttää pienoismoottoreita

käyttää langatonta ohjaustekniikkaa. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT








hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee

79

ohjausta




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Kokoonpano osaa tulkita kokoonpanokuvia

osaa tehdä kokoonpanoja

osaa suunnitella ja toteuttaa kokoonpanoja

Osien valmistus osaa valmistaa yksinkertaisia tarkkuusosia

osaa valmistaa vaativia tarkkuusosia

osaa suunnitella ja valmistaa vaativia tarkkuusosia

Ohjaustekniikka ymmärtää mikromekaanisten laitteiden ohjaustekniikan.

osaa rakentaa yksinkertaisia mikro-ohjaimia.

osaa suunnitella ja toteuttaa mikromekaanisten laitteiden ohjaimia.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT











ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



















Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla tarkkuusosia ja tekemällä osista kokonaisuuden tai laitteen työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

80



2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus


Tutkinnon osan suorittaja osaa automatisoinnin periaatteet koneissa ja laitteissa sekä osaa asentaa ohjaus- ja toimilaitteita ja niiden kaapeleita ja johtimia. Hän osaa mittaussignaalien sovittamisen periaatteen ja häiriösuojaustavat. Hän tuntee eri suureiden mittaukseen käytettävät anturit ja osaa mittareita ja monitorointiohjelmia apuna käyttäen hakea vikoja ohjausjärjestelmistä.


ohjaustekniikassa käytettävän sähkö- ja elektroniikkatekniikan perusteet

sähköisten häiriöiden muodostumisen periaatteen

eri lukujärjestelmien lukujen muodostamisen periaatteet ja osaa suorittaa laskutoimituksia ja muunnoksia niitä käyttäen

digitaalitekniikan perusteet

sähköturvallisuusmääräykset

ohjauksen ja säädön eron

standardin mukaiset signaalityypit

tunnistaa ohjaustekniikassa käytettävät sähkö- ja elektroniikkakomponentit

piirrosmerkit ja osaa tulkita ohjauskaavioita

tulkita hydrauliikka- ja pneumatiikkakaavioita

käyttää elektroniikka- ja sähköasennuksissa käytettäviä työkaluja

suorittaa sähkötekniikan mittauksia eri mittalaitteilla

standardin mukaiset signaalityypit ja osaa mitata niitä

käyttää oikeita antureita ja tunnistimia läsnäolon havaitsemiseen, lämpötilan, paineen, voiman, pituuden, kulman, kiihtyvyyden ja pinnankorkeuden mittaamiseen

pyörivän liikkeen ja lineaariliikkeen muodostamiseen käytettävät laitteet

ohjelmoitavien logiikkojen, teollisuus-PC:n, sulautettujen järjestelmien ja automaatioverkkojen periaatteet laitteiden ohjauksessa

asentaa ohjauslaitteita

laatia ohjausohjelmia

suorittaa ohjauslaitteiden kaapeloinnin ja asentamisen ohjauskaappiin

CNC-koneiden ja robottien ohjauksen periaatteet

laatia yksinkertaisia ohjelmia robotille

liittää ohjausterminaalin ohjausjärjestelmän osaksi

selvittää valvomo-ohjelmistojen käytön periaatteet

etsiä vikoja ohjausjärjestelmistä ja korjata niitä

tulkita englanninkielisiä ohjeita ja dokumentteja.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT













ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Mekaaniset asennukset suorittaa ohjauslaitteiden mekaanisia asennuksia asentaa ohjauslaitteita, antureita ja toimilaitteita

suorittaa automaatiolaitteen osakokonaisuuden asennustehtävät

suorittaa itsenäisesti laitteiden asennukset ja säätää ne oikein

Sähköasennukset kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein suorittaa laitteiden perusjohdotukset ja kaapeloinnin






Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin ja tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti

tietää materiaalien valintaperusteet ja käsittelee materiaaleja oikein


Mittaukset ja säädöt valitsee oikeat mittavälineet mekaanisten asennusten mittaamiseen ja käyttää niitä oikein sekä varmistaa asennuksen

tekee käyttöönottomittaukset itsenäisesti ja toteaa ohjaukseen liittyvät sähköiset signaalit mittaamalla oikeita


82

mittaamalla. mittaustapoja noudattaen.

tekee laitteiden säädöt itsenäisesti toiminta-arvoihin.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT















ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



















Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa asentamalla automaatiolaitteita tai osakokonaisuuksia työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.


83 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.9 Pneumatiikka-asennukset

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja pystyy rakentamaan kaavioiden, työpiirustusten ja ohjeiden mukaan pneumatiikkajärjestelmän, osaa ottaa sen käyttöön ja säätää toimintakuntoon. Hän osaa tehdä pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvontaan liittyviä tehtäviä ja pitää järjestelmää toimintakunnossa. Tutkinnon osan suorittaja osaa

pneumatiikkajärjestelmän energiansiirtoketjussa käytettävät yleisimmät laitteet, komponentit ja paineilman siirtojärjestelmän osat

pneumatiikan fysikaaliset perusteet ja osaa tarkastella matematiikkaa apuna käyttäen eri suureiden vaikutuksia

paineilman tuottamiseen käytettävien laitteiden perusominaisuudet ja toimintatavat

paineilman tuottamiseen sekä paineilmatekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet

yleisimmät pneumatiikkajärjestelmissä käytettävät ohjaustapojen periaatteet

liittää pneumatiikkajärjestelmän ja käytettävän ohjausjärjestelmän toimivaksi kokonaisuudeksi

pneumatiikan ja ohjaustekniikan keskeisimmät piirrosmerkit

selvittää kaavioiden avulla laitteen toiminnan

käyttää kytkentä- ja ohjauskaavioita vikojen selvittämisessä

asentaa pneumatiikkaventtiileitä, venttiiliterminaaleja ja toimilaitteita puhtausvaatimukset huomioiden

tunnistaa paineilman siirrossa käytettävien putkistojen, letkujen ja liittimien materiaalit sekä niiden merkinnät

valita oikeat putket, letkut sekä letkujen ja putkistojen liitososat

kannakoida ja kiinnittää putket ja letkut

käyttää pneumatiikkaputkistojen ja letkujen rakentamisessa tarvittavia taivutus- ja katkaisulaitteita

puhdistaa paineilman siirtojärjestelmän ennen sen käyttöönottoa

liittää pneumatiikan komponentit ja tarvittavat anturit ohjausjärjestelmään

liittää ohjausventtiilit, venttiiliterminaalit ja pneumaattiset paikoituslaitteet ohjausjärjestelmään

tehdä pneumaattisen järjestelmän käyttöönoton

suorittaa pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvontaa ja pitää järjestelmän toimintakuntoisena

tulkita englanninkielisiä käyttöohjeita ja dokumentteja. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







suorittaa ohjattuna komponenttien ja niihin liittyvien putkien ja letkujen asennuksia

osaa tulkita kaavioita ja työpiirustuksia osaa suorittaa yksinkertaisia kytkentöjä



vaatii alussa ohjausta

työskentelee oma- aloitteisesti ja

84

pyrkii tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn.

yritteliäästi.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Mekaaniset asennukset suorittaa komponenttien mekaanisen kiinnittämisen ja kytkee letkuja ja putkistoja huomioi puhtausvaatimukset

tekee itsenäisesti komponenttien, letkujen ja putkistojen asennuksia

suorittaa itsenäisesti laitteiden toiminnan vaatimat kytkennät ja tarvittavat säädöt

Sähköasennukset suorittaa ohjausjohtimien asennuksen opastettuna






Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien letkujen, putkien ja niiden liittimien materiaalin valitsee ohjeiden mukaiset ohjausjohtimet ja liittimet

tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein ja säästäväisesti


Mekaaniset asennukset suorittaa komponenttien mekaanisen kiinnittämisen ja kytkee letkuja ja putkistoja huomioi puhtausvaatimukset.

tekee itsenäisesti komponenttien, letkujen ja putkistojen asennuksia.

suorittaa itsenäisesti laitteiden toiminnan vaatimat kytkennät ja tarvittavat säädöt.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee keskeisimmät pneumatiikan ja pneumatiikkalaitteiden ohjauksissa käytettävien komponenttien piirrosmerkit

tuntee pneumatiikan ohjauslaitteiden ohjausten esitystavat


85





ymmärtää pneumatiikkaan liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen.


tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta pneumatiikkalaitteiden toimintaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



















Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



2.5.10 Sähköasennus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa suorittaa koneiden sekä laitteiden kokoonpanoon ja korjaukseen liittyviä sähkötöitä. Hän osaa asentaa laitteen tai laitteiston syöttöjohdon asennusrasialta tai jakokeskukselta, jossa

86 on valmiina liittimet syöttöjohdon asentamiseksi. Tutkinnon suorittaja tuntee sähköasennuksiin ja sähköturvallisuuteen liittyvät viranomaismääräykset. Tutkinnon osan suorittaja osaa

selvittää asennuskohteen dokumenteista tilaluokat, laitteiden kotelointiluokat ja asennuspaikat

asentaa kokoonpanopiirustusten, pää- ja piirikaavioiden sekä kytkentätaulukoiden avulla oikeat kalusteet, kaapelireitti-, putkitus- ja kaapelimateriaalit ja muut kokoonpanoon liittyvät tarvikkeet

huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään

määritellä työssä tarvittavat telineet ja nostolaitteet työturvallisuuslain vaatimusten mukaan sekä varata ja käyttää asennustyössä tarvittavat työ- ja suojeluvälineet

valita yleisimmät asennusjohtimet ja -kaapelit sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetolujuudet, taivutussäteet sekä asennusympäristöt

asentaa sähkö- ja automaatiopiirustuksissa määritellyt kaapelireitit

asentaa ja kiinnittää kaapelireitteihin kaapelit ja huomioi asennuksissa häiriösuojauksen vaatimukset

asentaa maadoitus- ja potentiaalitasausjohdotukset kytkentöineen niitä koskevien suunnitelmien mukaisesti

käyttää asennuksissa käytettäviä työ- ja erikoistyökaluja oikein ja turvallisesti

oikosulkumoottorien toimintaperiaatteen ja rakenteet kytkentöineen

yleisimmät vakiokytkennät ja taajuusmuuttajakäytöt ja osaa suorittaa niiden mukaiset ohjaus- ja päävirtapiirien kytkennät

liittää moottorien ohjauksen muuhun ohjausjärjestelmään

moottorikäyttöjen tarvitseman ylikuormitus- ja oikosulkusuojauksen periaatteet ja osaa varmistaa suojalaitteiden oikeellisuuden ja säätää suojalaitteet oikein moottorin kilpiarvon ja kirjallisen apumateriaalin tietojen avulla

etsiä sähköturvallisuuslaista ja -asetuksesta sekä niihin liittyvistä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksistä alaa koskevia tietoja

tiedollisesti ja taidollisesti sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen sisältämät asiat

muut mainitsemattomat työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa 351/2010 11 §:n 5 momentin mukaisiin sähkötöihin määritellyn koulutuksen (liitteen kohta 2) mukaiset tiedot ja taidot

tehdä SFS 6000-standardisarjan mukaisen käyttöönottotarkastuksen mittaukset

täyttää kohdetta varten laaditut käyttöönottotarkastuspöytäkirjat ja tehdä sähkökuviin tarkastuksien tai työn tekemisen aikana ilmenneet muutokset

antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT










asentaa hyväksytysti laitteen tai laitteiston syöttöjohdon asennusrasialta tai jakokeskukselta, jossa on valmiina liittimet

87

syöttöjohdon asentamiseksi




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Sähköasennuksiin liittyvät mekaaniset asennukset

asentaa kaapelihyllyjä ja kaapelireittejä ohjeiden mukaan rakentaa asennustelineitä

tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä kaapelireittien asennuksia valitsee oikeat komponentit

suunnittelee tilanteen mukaan kaapelireittejä ja läpivientejä

Sähkölaitteiden ja johtimien asennus

kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein ja suorittaa laitteiden perusjohdotukset ja kaapeloinnin






Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden materiaalit ja valitsee ne ohjeiden mukaan



Mittaukset ja tarkastukset

tekee käyttöönottotarkastuksen ohjattuna.

varmistaa mittaamalla asennuksen onnistumisen itsenäisesti.

täyttää kohdetta varten laaditut käyttöönottotarkastuspöytäkirjat ja tekee sähkökuviin tarkastuksien tai työn tekemisen aikana ilmenneet muutokset.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee asennuspiirustuksissa käytetyt esitystavat selvittää

käyttää asennuspiirustuksia apuna työtehtävässään päättelee piirustuksen

selvittää piirustusten avulla laitteen toiminnan ja asennusjärjestyksen

88

asennuspiirustuksen ja ohjauksen avulla asennettavan kohteen

avulla laitteen toiminnan

Sähköturvallisuus suorittaa hyväksytysti SFS 6002 -sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen








ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







toimii aloitteellisesti kehittäen työympäristöään













Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



89 2.5.11 Putkilinjojen valmistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa asentaa ja liittää putkistokokonaisuuksia työpiirustusten ja putkistokaavioiden mukaan. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea työpiirustuksia, osaluetteloita ja putkistokaavioita sekä laitteistokokonaisuuksien kokoonpanopiirustuksia

tunnistaa putkien koko- ja materiaalimerkinnöistä putket, putkisto-osat, laippaliitokset, liittimet ja putkitiivisteet

tunnistaa sulku- ja paineenalennusventtiilit ulkonäön ja merkintöjen mukaan

laatia työsuunnitelman putkien asennuksesta ja tarvittaessa suunnitella linjareitin ottaen huomioon laitteistojen tilavaraukset

suunnitella putkien kiinnityksiä siltä pohjalta, että tietää perusasiat putkien värähtelystä putken koon, seinämävahvuuden, virtaavan materiaalin ja painevaihteluiden mukaan

laskea taivutettujen putkien oikaistun pituuden

katkaista putkia sahalla ja putkileikkurilla sekä tarvittaessa käyttää siihen kulmahiomakonetta sekä poltto- ja plasmaleikkauslaitetta

taivuttaa putkia käsitaivuttimella ja taivutuskoneella

tehdä putkikierteitä ja tuntee putkikierremerkinnät

tehdä putkihaaroituksen esivalmistelun, kuten kaulustamisen

liittää putkia juotosmenetelmällä

hitsata putkiliitoksia ja putkistorakenteita puikkohitsaus-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla

tehdä putkihitsauksessa juuren suojauksen esim. juurikaasulla

kiinnittää putket kiinnikkeillä ja kannakkeilla sekä tarvittaessa osaa valmistaa niitä

tehdä putkiliitokset putki-, laippa- ja pantaliittimillä ja osaa käyttää putkitiivisteitä

asentaa putket lämpölaajenemisvaralla ja tekee tarvittavat U-lenkit

vaaittaa vapaakiertoputket

tehdä putkilinjaston puhdistushuuhtelun ja tiiveyskokeet. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Työsuunnitelma tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä

tarvitsee ohjausta yllättävissä muutostilanteissa


tarvitsee opastusta tarvitsee neuvoja tarvitsee neuvoja vain erityisissä ongelmatilanteissa

Aloitekyky ja yrittäjyys tarvitsee valvontaa. kysyy neuvoa tarvittaessa.

kysyy neuvoa vain vaikeimmissa ongelmatilanteissa.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




90

Työvälineiden käyttö osaa käsityövälineiden käytön perusteet


osaa tehdä työvälinevalinnat tarkoituksenmukaisesti

Materiaalien hallinta osaa materiaalimerkinnät ja tunnistaa perusmateriaalit

käsittelee putkia, putken osia ja komponentteja huolellisesti

käsittelee putkia, putken osia ja komponentteja niin, että ne eivät likaannu

Sovitteiden ja läpivientien teko

osaa tehdä ohjatusti sovitteita ja läpivientejä

tekee pääosin työn itsenäisesti, mutta tarvitsee neuvoja

osaa tehdä itsenäisesti kaavioiden mukaan sovitteita ja läpivientejä

Putkien katkaisu ja kierteitys

osaa työmenetelmät tekee kierteityksen kerralla kuntoon ja katkaisee putket mitoilleen

tekee siistin työjäljen ja osaa katkaista putket oikeilla työvaroilla

Putkien kannakointi tekee kannakkeita työpiirustusten tai annettujen ohjeiden mukaan

osaa ilman työpiirustuksia tehdä tavallisia kannakkeita ja mitoittaa ne

osaa mitoittaa kannakevälit

Putken taivuttaminen osaa suoritustekniikat taivuttaa putken mutta joutuu tekemään korjauksia

taivuttaa putken lähes kerralla oikeaan kulmaan

Mekaaniset putkiliitokset

osaa mekaanisten putkiliitosten suoritustekniikan

tarvitsee ohjausta mekaanisen liitoksen asemoinnissa kohtisuoraan ja keskeisesti

osaa liitoksen asemoinnin ja tekee tiiviin liitoksen

Juottaminen osaa juottaa yksinkertaisen liitoksen

osaa itsenäisesti valmistella liitoskohdat ja juottaa putket yhteen

tekee kerralla vedenpitävän liitoksen

Hitsaaminen hitsaa putkiliitoksen yhdellä prosessilla hitsiluokkaan B

hitsaa putkiliitoksen kahdella prosessilla hitsiluokkaan B

hitsaa putkiliitoksen kolmella prosessilla hitsiluokkaan B

Mittaaminen osaa käyttää rulla- ja työntömittaa.

saa oikeat mittaustulokset osaa vaaituksen.

osaa ottaa huomioon mittavirheet ja lämpölaajenemisen.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työpiirustusten ja kaaviokuvien ymmärtäminen

tuntee merkintätavat ja osaa tulkita yksinkertaisia putkistopiirustuksia

osaa lukea työpiirustuksia ja putkistokaavioita lähes itsenäisesti

ymmärtää työpiirustuksia, kokoonpanopiirustuksia ja putkistokaavioita ilman apua

Matematiikka osaa laskea pituusmittoja sekä putkistoihin liittyviä yksinkertaisia pinta-ala- ja tilavuuslaskuja

osaa laskea taivutuksissa tarvittavan putken oikaistun pituuden

osaa laskea trigonometristen yhtälöiden avulla kulmien suuruuksia ja pituusmittoja

Luonnontieteet tuntee fysikaaliset perussuureet ja ymmärtää massan ja paineen merkityksen putkistorakenteissa sekä osaa laskea yksinkertaisia massa- ja painelaskuja.

osaa laskea työhön liittyviä massa- ja painelaskuja ja arvioida lämpölaajenemista.

osaa ottaa materiaalivalinnoissa huomioon korroosion sähkökemiallisena ilmiönä ja huolehtia metallipintojen puhtaudesta.

91

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







huolehtii työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä




ratkaisee työhön liittyviä ongelmia itsenäisesti






työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii putkiston puhtaudesta.



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa asentamalla putkilinjan todellisessa työkohteessa. Putkilinjan asennus sisältää erilaisia putki- ja komponenttiliitoksia ja putkien taivuttamista. Lisäksi putkia liitetään juotosmenetelmällä ja suoritetaan putkihitsauskoe. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja hallitsee CAD/CAM-tekniikan ja CNC-ohjelmoinnin perusteet siinä laajuudessa, että pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia tarkkoja koneenosia käyttäen erilaisia valmistusmenetelmiä. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea työpiirustuksia

tuoda CAD-kuvan CAM-ohjelmaan ja määrittää kuvaan työstöradat

tehdä 2D-piirustuksia CAM-ohjelmistolla

simuloida ja postprosessoida tekemänsä työstöradan

käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti huomioiden suojavarusteiden merkityksen

valmistaa vaativia koneistuskappaleita CNC-koneella työpiirustusten mukaan

valita oikeat työkalut, kiinnittimet ja mittavälineet ja käyttää niitä oikealla tavalla

tehdä työkalu- ja koneasetukset koneistuksen suorittamiseksi

valita oikeat terät ja teräpalat

mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä mittauspöytäkirjan mitatuista kappaleista.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT









Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työskentelemään joutuisasti.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




CAD/CAM osaa tulkita työpiirustuksia osaa tehdä 2D-piirustuksia CAD/CAM-ohjelmistoilla

lisäksi hallitsee työstöratojen luonnin ja postprosessoinnin

CNC-koneistus osaa käyttää CNC-työstökonetta turvallisesti

lisäksi osaa tehdä kone- ja teräasetukset CNC-koneille

osaa laatia CNC-ohjelman ja valmistaa työpiirustuksien mukaisia kappaleita




Materiaalin hallinta tunnistaa eri metallit toisistaan tekee materiaalin valinnat ohjeiden mukaisesti.

osaa valita materiaalin työn mukaan käsittelee materiaaleja oikein.

ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT






osaa valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvälineet

osaa tulkita piirustuksia oikein ja sen mukaan valita työjärjestyksen






päättelee fysikaalisten suureiden muutosten

tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden

93

vaikutusta työkohteessa. vaikutusta toimintaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT
















Ammattietiikka käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoitu.



Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla työpaikalla CNC-koneella työpiirustusten mukaan vaativan koneistuskappaleen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata alumiinia ja ruostumatonta terästä työpiirustusten ja hitsausohjeiden mukaan tehtävässä tuotevalmistuksessa. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea hitsausohjetta (WPS)

hitsata ruostumattomia teräksiä ja alumiinia TIG- ja MIG/MAG-hitsausprosesseilla

TIG/MIG–hitsausvirtalähteen toimintaperiaatteen

tärkeimmät perusaineen hitsattavuutta rajoittavat tekijät ja erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi, kuten hitsauksen korotetussa työlämpötilassa ja rajoitetun lämmön tuonnin

työympäristön ja materiaalinkäsittelyn erityisvaatimukset

käsitellä alumiinia ja ruostumatonta terästä olevia levyaihioita

ruostumattomien terästen materiaaliopillisia perusteita

yleisimmin käytetyt ruostumattomat teräkset ja niiden merkinnät ja kauppanimikkeitä

perustiedot ruostumattomien terästen hitsauslisäaineista

ruostumattomien terästen hitsattavuuden, hitsausliitokset ja muodonmuutokset

ruostumattomien ja haponkestävien terästen hitsauksen erityispiirteet

hitsien jälkikäsittelyn peittaamalla, harjaamalla ja hiomalla

teroittaa volframielektrodeja

alumiinin hitsauksen erityispiirteet, hitsattavuuden ja hitsauksen suoritustekniikat

94

yleisimmin käytetyt alumiinilaadut ja niiden seosainemerkinnät

perustiedot alumiinin hitsauslisäaineista

alumiinituotteiden ja hitsien jälkikäsittelyn ja oikaisun

tehdä kaarijuotoksia (hitsausjuotto, MIG-hitsauslaitteisto)

hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB, PF, hitsiluokka C.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




osaa lukea työpiirustuksista hitsaustyövaiheet, mutta tarvitsee ohjausta hitsausjärjestykseen

tarvitsee jonkin verran ohjausta hitsausjärjestyksessä ja joissain yksityiskohdissa

tekee tuotekokonaisuuden hitsaustyöt itsenäisesti työpiirustusten mukaan



ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Hitsaus

osaa hitsata hitsausohjeen (WPS) mukaan, lukea hitsauksen yksityiskohdat piirustuksista ja tulkita hitsausmerkit

osaa vaikuttaa hitsin laatuun hitsausparametrien säädöllä

pitää hitsausvirran hallinnassa

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennossa PA, hitsiluokka C

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA ja PB, hitsiluokka C

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB ja PF, hitsiluokka C

tuntee TIG- ja MIG-hitsausvirtalähteen rakenteen ja toimintaperiaatteen

osaa välttää hitsausvirheitä

tietää tyhjäkäyntijännitteen (OVC), AC, DC ja suurtaajuuden käyttömahdollisuudet

osaa suorittaa kaarijuotoksia (hitsausjuotto Mig-hitsauslaitteisto)

osaa teroittaa volframielektrodeja

Hitsien viimeistely ja jälkikäsittely

poistaa hitsausroiskeet hioo terävät särmät osaa jälkikäsitellä hitsausliitokset itsenäisesti

osaa hitsien peittauksen suoritusteknisesti

tekee peittauksen vaadittavaan tasoon

tekee peittauksen siististi

Hitsauslisäaineiden käsittely

osaa hitsauslisäaineiden säilytyksen ja tarvittaessa

osaa valita MIG- ja TIG-hitsaukseen

95

kuivauksen WPS:n mukaiset hitsauslisäaineet tietylle hitsaustyölle

Materiaalien käsittely osaa ottaa työssään huomioon ruostumattomien teräs- ja alumiinilevyjen kanssa kosketukseen tulevien työtasojen, pyöristystelojen, levynpidättimien yms. puhtauden ja kunnon merkityksen tuotteen pinnan laatuun

tietää materiaaleja suojaavien suojakalvojen merkityksen tuotteen pinnanlaatuun, osaa säilyttää ne ehyinä materiaalin käsittelyn ajan ja poistaa hitsausalueelta

osaa suorittaa itsenäisesti tarvittavat työkappaleen suojaukset tuotteen pinnan laatua vaarantavissa työtilanteissa

osaa käyttää levyjen ja työkappaleiden nostoissa ja siirroissa ruostumattomien teräslevyjen ja alumiinilevyjen pintaa vahingoittamattomia välineitä

Mittaaminen ymmärtää ja osaa mitata tulkilla hitsien a- ja z-mitan ja päittäisliitoksessa kuvun korkeuden.

osaa mitata ja ottaa hitsatessa huomioon monipalkohitsauksen osahitsien ja valmiin hitsaussauman poikkileikkausten mitat hitsausohjeiden mukaan.

tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta ja vaikutusta hitsin lujuuteen.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT








Materiaalit ymmärtää materiaalien jaon: seostamattomat teräkset, seostetut teräkset, ruostumattomat teräkset ja haponkestävät teräkset

tietää eri ruostumattomat teräslajit ja niiden ominaisuudet: austeniittinen, ferriittinen, martensiittinen, duplex (austeniittis-ferriittinen)

tunnistaa perusainemateriaalit asiakirjan ISO/TR 15608 mukaan

omaa perustiedot MIG-hitsauksen hitsauslisäaineista

tuntee teoreettiset perusteet alumiinista ja alumiiniseoksista

96

Hitsauksen teoreettiset perusteet

tietää seosterästen, ruostumattomien terästen ja alumiinien tyypilliset hitsausvirheet

tietää seosterästen, ruostumattomien terästen ja alumiinien tyypillisten hitsausongelmien teoreettiset perusteet

tuntee lämmöntuonnin ja välipalkolämpötilan hallinnan tärkeyden

ymmärtää ruostumattoman teräksen hitsauksen erot verrattuna seostamattoman teräksen ja alumiiniseosten hitsaukseen

tuntee lämmöntuonnin vaikutuksen perusaineen ominaisuuksiin

tietää, miten seostuminen hallitaan





tietää, mihin perustuu ruostumattomien terästen korroosiokestävyys

tietää ruostumattomien terästen eri korroosiotyypit

tietää eri jälkikäsittelymenetelmien tehokkuuden korroosiota vastaan

tietää työturvallisuusnäkökohdat, jotka liittyvät ruostumattoman teräksen hitsaukseen.

osaa kertoa hitsaustapahtuman vaikutuksesta ruostumattomaan teräkseen.

tuntee hitsauslisäaineiden ja juurikaasun perusteet.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT






huolehtii työpaikan työsuojelusta


tietää alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsauksen terveyshaitat ja huolehtii henkilökohtaisesta suojautumisesta









Ammattietiikka käyttää työvälineitä niin, että levypinnat eivät vahingoitu.

työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden käyttökuntoisuudesta.


Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja tekemällä jonkin alumiinisen tai ruostumattomasta teräksestä olevan rakennekokonaisuuden hitsaukset työpiirustuksen

97 mukaan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.14 Asennushitsaus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata asennushitsauksia niissä tarvittavilla hitsausprosesseilla (puikko-, MIG/MAG- ja TIG-) sekä polttoleikata, juottaa kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla. Hän osaa korjaushitsauksen perusteet, kuten hitsaamalla täyttämisen, päällehitsauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen.


hitsausmerkinnät ja lukea työpiirustuksia

hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa

kaasupoltinlaitteiston käytön

kovajuottamisen

kaasuhitsausprosessin

teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet

ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet

valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan

esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta

havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne työssään

ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille

ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutukset työkappaleeseen

päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan

kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oikaisuja

hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen

eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan

korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousaste-erot

korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tehdä hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjä

tulityöturvallisuuden tilapäisellä tulityöpaikalla. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



98

Työkokonaisuuden hallinta

tarvitsee ohjausta selviytyy työstä käytettävissä olevilla työohjeilla ja materiaalioppailla sekä jonkin verran kyselemällä

suoriutuu työstä itsenäisesti

Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. on oma-aloitteinen ja pyrkii työskentelemään itsenäisesti.

työskentelee itsenäisesti ja joutuisasti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Hitsaus osaa hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla

käyttää puikko- ja TIG-hitsausvirtalähteiden toimintoja tehokkaasti

hitsaa puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla vaikeissakin asennoissa tehokkaasti

tietää pääsäätöarvojen merkityksen hitsauksen laatuun

osaa ohjeisiin tutustumalla valita lisäaineet

osaa käyttää OVC-, AC-, DC- ja suurtaajuuspulssitoimin-toja ymmärtää hyvin teroituksen merkityksen

osaa teroittaa volframielektrodin ohjeen mukaan

osaa teroittaa elektrodin teräkselle ja alumiinille ilman ohjetta

osaa säätää elektrodin teroituksella valokaarta

osaa lisäaineiden oikean varastoinnin

osaa kuivata lisäaineet tunnistaa ongelmat, jotka aiheutuvat lisäaineen virheellisestä varastoinnista

Polttoleikkaus osaa polttoleikkauslaitteiston turvallisen käytön

osaa valita sopivat suuttimet ja kaasunpaineet ohjeiden mukaan

osaa ilman ohjeita valita sopivat suuttimet polttoleikkaukseen

Kovajuottaminen ja kaasuhitsaus

osaa tehdä kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessil-la

osaa tehdä kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla tehokkaasti

osaa tehdä kohteeseen sopivia menetelmäratkaisuja ja kovajuote- ja hitsauslisäainevalintoja

Materiaalien hallinta suojaa ruostumattoman teräksen ja alumiinipinnat

käsittelee alumiinia ja ruostumatonta terästä puhtausvaatimusten mukaisesti

huolehtii kaikissa tilanteissa puhtaudesta ja pintojen suojauksista

Työympäristö, työvälineet ja hitsauksen viimeistely

ymmärtää olosuhteiden vaikutuksen hitsaustyön suoritukseen

osaa tehdä tarvittavat työympäristön suojaukset hitsausolosuhteista

osaa oma-aloitteisesti ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että hitsaus onnistuu

99

riippuen

vallitsevissa olosuhteissa ja tuntee hitsausmenetelmien säärajoitteet asennusolosuhteissa

Hitsin viimeistely tekee hitsien hionnat tekee huolellisesti hitsien viimeistelyhionnat ja poistaa terävät särmät

tekee kaikki viimeistelyhionnat huolehtien juoheudesta ja ulkonäköseikoista

osaa jälkikäsitellä ruostumattomat hitsaussaumat asennushitsaustilanteeseen sopivimmalla tavalla

Mittaukset osaa hitsata ja mitata piirustuksessa ja ohjeissa määrätyn mittaisia hitsejä.

osaa tulkita hitsausohjetta luotettavasti ja toteuttaa hitsauksen mitat ja muodot ohjeen mukaan.

tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittauksen oikeellisuutta.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





ymmärtää hitsausmerkinnät ja osaa lukea hitsausohjeita (WPS)

osaa lukea taulukoita ja esimerkiksi lisäaineiden valintaopasta

pystyy soveltamaan oppaiden ja ohjeiden tietoja joustavasti asennushitsaustöihin

Perusaineiden tuntemus erottaa toisistaan hiiliteräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin

ymmärtää seostamattoman teräksen ja seosteräksen eron hitsattavuuden kannalta

tietää teräksen, seostetun teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin hitsausongelmat

tunnistaa perusaineet asiakirjan ISO/TR 15608 mukaan

Korroosionesto tietää eri materiaalien yhteensopimattomuuden ja epäpuhtauksien ja kuona-aineiden merkityksen korroosion kannalta

osaa tehdä oikeat lisäainevalinnat liitettäessä eri materiaaleja yhteen

tietää korroosiota hillitseviä rakenneratkaisuja ja osaa tehdä täyttöjä ja hiontoja



tuntee laatuvaatimukset ja osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti


ymmärtää suojakaasujen merkityksen hitsauksessa.

tietää tavallisimmat hitsausvirheet ja miten niitä vältetään.

ymmärtää hitsisulan muodostumisen ja jähmettymisen teoreettiset perusteet.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

4. Elinikäisen oppimisen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

100

avaintaidot Opiskelija/ tutkinnon suorittaja


noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja käyttää henkilönsuojaimia

huolehtii työsuojelusta työpaikalla

työskentelee ergonomisesti oikein ja pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä


tarvitsee ohjausta, opastusta ja esimerkkejä





on joustava ja toimii vuorovaikutteisesti


Ammattietiikka on täsmällinen. työskentelee vastuuntuntoisesti.

huolehtii työvälineistä ja niiden kunnosta ja noudattaa ammatillisesti oikeita työskentelytapoja.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kahdella hitsausprosessilla asennustyöolosuhteissa työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.15 Hitsaus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää eri hitsausprosesseja ja -laitteita. Hän osaa hitsata ainakin kahdella eri hitsausprosessilla tavanomaista tuotevalmistusta vastaavalla tasolla.


valita hitsausprosessin käyttökohteen mukaan

hitsata puikkohitsausprosessilla (111) ja tietää sen tyypilliset käyttöalueet

puikkohitsauksessa käytettävät hitsausvirtalähteet, niiden käyttöominaisuudet ja -alueet

asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa sen käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja valita virtalähteen napaisuuden puikkotyypin mukaan

virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet niin, että suorittaa hitsausvirran säädöt

yleisimmät käytössä olevat hitsauspuikkotyypit, niiden standardimerkinnät ja valintaperusteet eri käyttökohteisiin

puikkoluetteloja ja vertailutaulukoita käyttäen valita hitsauspuikot työkohteeseen perusaineen ja hitsaustilanteen mukaan

hitsauspuikkojen oikeat varastointi-, kuivaus- ja käsittelytavat sekä käsittelee niitä oikein ja taloudellisesti

hitsata MIG- ja MAG-hitsausprosessilla (131, 135) ja tietää niiden käyttöalueet

hitsata TIG-hitsausprosessilla eri perusmetalleja ja tietää TIG-hitsausprosessin edut ja käyttöalueet

hitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä tehdä niihin liittyvät valinnat hitsaustilanteen vaatimusten mukaisesti

asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät

101

valita terästen MIG/MAG-hitsauksessa käytettävät lisäainelangat

valita MIG/MAG-hitsaukseen langan ohjausputken, syöttöpyörät ja virtasuuttimen valitun langan mukaan ja suorittaa niiden asennus- ja säätötyöt

valita käytettävän suojakaasun ja tuntee niiden tunnukset

asentaa suojakaasuvarustuksen hitsauslaitteistoon sekä tarkistaa ja säätää kaasun virtausmäärän hitsauskohteen mukaisesti

virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet

suorittaa hitsausparametrien, kuten langan syötön, jännitteen ja induktanssin säädöt, ja valita työkohteeseen soveltuvan kaarialueen

suorittaa MIG/MAG-hitsaustehtäviä lyhytkaari-, sekakaari- ja kuumakaarialueilla sekä pulssikaarihitsauksen periaatteen ja sen tarjoamat edut hitsauksessa

ymmärtää ja osaa laatia hitsausohjeita (pWPS) standardin SFS-EN-ISO 15609-1 mukaisesti

hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät

suorittaa hitsien tarkistusmittaukset

tehdä silloituksen railon ja hitsattavan kappaleen vaatimalla tavalla

monipalkohitsauksen edut ja tyypilliset käyttötilanteet

tunnistaa hitsausvirhetyypit ja niiden syntymiseen vaikuttavat yleisimmät tekijät

standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D ja pystyy arvioimaan saavuttamiaan tuloksia silmämääräisesti ja mittaamalla

hitsausliitoksissa käytettävät railot ja liitosmuodot ja osaa valmistaa niitä

koneenrakennuksessa yleisesti käytettävien metallien hitsattavuuden

hallita hitsauksen aikaisia ja jälkeisiä muodonmuutoksia ja ymmärtää jännitysten vaikutukset

hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB ml, PF, PD, hitsiluokka C.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




tekee hitsauskoeprosessin ohjatusti oikein

toimii suunnitellusti toimii suunnitellusti ja järjestelmällisesti osaa muuttaa tarvittaessa toimintaansa tilanteen edellyttämällä tavalla


hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennossa PB ml, hitsiluokka C.

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennoissa PB ml ja PF, hitsiluokka C.

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennoissa PB ml, PF ja PD, hitsiluokka C.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Hitsaus

osaa kahden hitsausprosessin suoritustekniset

osaa vaadittavien hitsausprosessien suoritustekniset

tekee itsenäisesti kaikki tarvittavat valinnat ja säätötoimenpiteet.

102

perusteet ja osaa käyttää hitsauskonetta.

perusteet ja osaa käyttää hitsauskonetta niin, että pystyy lähes itsenäisesti suorittamaan tarvittavat säätötoimenpiteet.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa tulkita valmiin hitsausohjeen (WPS) sisällön ja toimia sen edellyttämällä tavalla

osaa laatia hitsausohjeen (pWPS) lähdetietoja apuna käyttäen

osaa laatia yleisiä hitsausohjeita (pWPS) ilman tietolähteitä

ymmärtää työpiirustusten hitsausmerkinnät


ymmärtää hitsausliitoksen teoreettiset perusteet.

ymmärtää hitsisulan muodostumisen ja jähmettymisen teoreettiset perusteet ja osaa laskea hitsausliitoksen lämmöntuonnin.

osaa laskea hitsausliitoksen lämmöntuonnin ja soveltaa saatua tulosta kohteen mukaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







ottaa hitsausasennoissa huomioon ergonomian

huolehtii henkilökohtaisesta suojautumisesta



tietää, mistä mahdollinen virhe johtui

tietää, miten mahdollinen virhe korjataan


kysyy tarvittaessa neuvoa käyttää ammattihenkilön ilmaisutapoja

ilmaisee asiansa käyttäen täsmällisiä, standardien mukaisia termejä

Ammattietiikka työskentelee ohjeiden mukaisesti.

työskentelee vastuuntuntoisesti.



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla puikko-, TIG- ja MIG- tai MAG-hitsausprosesseilla siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan prosessin ja hitsausparametrien hallinnalle asetettuja ammattitaitovaatimuksia. Lisäksi hän hitsaa ammattitaitovaatimuksissa määritellyt standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9616-2 mukaiset hitsauskokeet. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

103 Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.16 IW-hitsaus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja saavuttaa IW-hitsaajan pätevyyden valitsemallaan hitsausprosessilla. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea standardeja SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 5817 ja ymmärtää merkinnät

hitsausprosessien 135/136/138 ja/tai prosessien 111 ja 141 suoritustekniikat ja hitsausparametrien säädöt

valita sopivat hitsauskaasut ja hitsauslisäaineet ohjeen mukaan

hitsata valitsemallaan prosessilla IIW/IAB mukaiset levy/levy pienahitsit (FW) asennoissa PA, PB, PG, PF ja PD ja putki/levy asennoissa PB, PF, PD ja PD≥ 60° sekä päittäishitsit (BW) asennoissa PA ja PF siten, että hitsien laatutaso täyttää silmämääräisessä tarkastuksessa standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan C vaatimukset

hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 ja/tai SFS-EN ISO 9606-2 vaatimusten mukaisesti IIW/IAB:n määrittelemistä levy/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PB ml ja PF sekä putki/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PF ja PD

valmistaa kokeissa tarvittavat hitsausrailot ja asemoida kappaleet pätevyyskoetta varten

tulkita hitsausohjeita (WPS) standardin SFS-EN-ISO 15609-1 mukaisesti

lukea hitsausmerkinnät. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Hitsaus hitsaa levy/levy (FW) asennoissa PA ja PB luokkaan C

hitsaa levy/levy (FW) asennoissa PA, PB, PF ja PD luokkaan C

hitsaa levy/levy (FW) asennoissa PA, PB, PF ja PD ja putki/levy (FW) asennoissa PB, PF, PD ja PD≥ 60° sekä levy/levy (BW) asennoissa PA ja PF, luokkaan C

IW-hitsauskoe suorittaa SFS-EN 287-1 pätevyyskokeen levy/levy FW asennossa PB ml.

suorittaa SFS-EN 287-1 pätevyyskokeen levy/levy FW asennoissa PB ml ja PF.

suorittaa SFS-EN 287-1 pätevyyskokeen levy/levy FW asennoissa PB ml ja PF sekä putki/levy FW asennoissa PF ja PD.

104

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Hitsausparametrien säätö

hallitsee hitsausprosessien parametrit ja tekee hitsauksessa tarvittavat säädöt.

hallitsee hitsausprosessien parametrit ja tekee itsenäisesti tarvittavat säädöt.

hallitsee hitsausprosessien parametrit ja tekee tarvittavat säädöt osoittaen ymmärtävänsä säätöjen keskinäiset vaikutukset hitsaustulokseen.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa lukea standardeja SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 5817

osaa lukea standardeja SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 5817 ja ymmärtää kaikki merkinnät

tietää hitsin laatuvaatimukset standardin mukaisissa hitsiluokissa

osaa lukea hitsausohjetta (WPS) ja ymmärtää hitsausmerkinnät

Hitsauksen teoria osoittaa hallitsevansa suorittamiensa hitsaustehtävien vaatiman teoriatiedon

osoittaa hallitsevansa suorittamiensa hitsaustehtävien vaatiman teoriatiedon

osoittaa hallitsevansa suorittamiensa hitsaustehtävien vaatiman teoriatiedon ja läpäisee IW-teoriakokeen


ymmärtää hitsausliitoksen teoreettiset perusteet.

ymmärtää hitsisulan muodostumisen ja jähmettymisen teoreettiset perusteet ja osaa laskea hitsausliitoksen lämmöntuonnin.

osaa laskea hitsausliitoksen lämmöntuonnin ja soveltaa saatua tulosta kohteen mukaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Tutkinnon suorittaja


noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja –ohjeita ja huolehtii henkilökohtaisesta suojautumisesta


huolehtii työasennoissaan ergonomiasta



tietää, mistä mahdollinen virhe johtui

tietää, miten mahdollinen virhe korjataan

105


osaa keskustella hitsauksen suoritukseen liittyvistä asioista

käyttää ammattihenkilön ilmaisutapoja

ilmaisee asiansa käyttäen täsmällisiä, standardien mukaisia termejä

Ammattietiikka työskentelee ohjeiden mukaisesti.



Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistelemalla hitsausrailon, asemoimalla ja silloittamalla koekappaleet, säätämällä hitsausparametrit hitsattavan kokeen mukaan ja suorittamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt standardien SFS-EN 287-1 ja/tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaiset hitsauskokeet ja hitsaajan pätevyyskokeet valvotuissa olosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus

Tutkinnon osan suorittaja tekee työohjeiden ja piirustusten mukaan monimuotoisia levyosia jollakin CNC-ohjatulla levyntyöstökoneella (laser-, vesi-, poltto- ja plasmaleikkauskoneella tai robotilla ja siihen kiinnitetyillä laitteilla). Hän tuntee hyvin käyttämänsä koneen toimintaperiaatteet ja osaa käyttää sitä turvallisesti ja tuottavasti. Tutkinnon osan suorittaja osaa

valmistaa monimuotoisia kappaleita CNC-ohjatulla levytyökoneella

siirtää valmisohjelman CNC-koneeseen

ohjelmointiohjelman toimintatavan

tehdä CNC-ohjatulle levyntyöstökoneelle levyosien leikkaukseen liittyviä ohjelmia piirustusten mukaisesti (CNC-laserleikkauskone, CNC-vesileikkauskone, CNC-polttoleikkauskone, CNC-plasmaleikkauskone tai robotti)

lukea valmista ohjelmaa ja tulkita sitä sekä tehdä siihen tarpeelliset korjaukset

parametriohjelmoinnin perusteet

leikattavan levyn materiaalimerkinnät

käyttää nosturia ja siirtää levyt leikkauspöydälle aiheuttamatta vaurioita materiaalille

lasertyöstön tärkeimmät käyttöalueet teollisuudessa

selvittää käytettävän laserin laserluokan sekä laserluokkaa vastaavat vaaratekijät ja käyttöturvallisuusvaatimukset

valita ja säätää leikkausparametrit

suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet

vesileikkauslaitteen toimintaan ja käyttöön liittyvät tapaturmavaarojen ja terveyshaittojen estämiseen käytettävät suojelutoimet

ymmärtää korkean käyttöpaineen aiheuttamat rasitukset laitteistolle

ymmärtää vesileikkauksessa aiheutuvan leikkausäänen haitat ja suojautumisen

106

vesileikkauslaitteiston rakenteen, toimintaperiaatteen ja ohjauslaitteet

suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet

suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet

yleisimmät hitsausrobottijärjestelmät ja niissä käytetyt ohjelmointitavat

robotin koordinaatistot ja liiketyypit

ohjelmoida ja käyttää työpaikkansa hitsaus- tai kappaleenkäsittelyrobottia. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




vaatii ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä osaa lukea työohjeita

työskentelee itsenäisesti työohjeiden mukaan


tarvitsee ohjausta työn aloituksessa hallitsee ohjattuna suurimman osan ammattitaidon keskeisistä ydinkohdista ja pystyy opastettuna soveltamaan ne työprosessiksi

tarvitsee jonkin verran ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä hallitsee pääsääntöisesti ammattitaidon keskeiset ydinkohdat ja pystyy lähes itsenäisesti soveltamaan ne työprosessiksi

työskentelee itsenäisesti hallitsee ammattitaidon keskeiset ydinkohdat ja pystyy itsenäisesti soveltamaan ne työprosessiksi


työskentelee itsenäisesti.

on aloitteellinen.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Levytyökoneiden käyttö työskentelee kaikissa olosuhteissa niin huolellisesti, ettei levytyökoneen särkymisvaaraa esiinny pystyy käyttämään CNC-levytyökonetta, mutta joutuu kysymään usein neuvoja

osaa lukea työpiirustuksia osaa tehdä vaadittavat termiset leikkaukset osaa käyttää CNC-levytyökonetta ja sen oheislaitteita tuntee levytyökoneiden rakenteet ja toimintaperiaatteet

osaa tehdä levytyökoneisiin tarvittavat asetukset ja säädöt osaa itsenäisesti käyttää CNC-levytyökonetta ja sen oheislaitteita tietää levytyökoneiden käyttöalueet ja niitä koskevat rajoitukset

Levytyökoneiden ohjelmointi

pystyy ohjattuna laatimaan työsuunnitelman yksinkertaiselle

pystyy työpiirustuksen perusteella lähes itsenäisesti laatimaan toimintakelpoisen

pystyy työpiirustuksen perusteella itsenäisesti laatimaan toimintakelpoisen

107

työkappaleelle sekä valmistamaan käytettävälle työkoneelle sopivan CNC-ohjelman

kirjallisen työsuunnitelman sekä käytettävälle työkoneelle sopivan CNC-ohjelman

kirjallisen työsuunnitelman sekä käytettävälle työkoneelle sopivan CNC-ohjelman

Robotin käyttö tuntee robotin ja osaa käyttää sitä valmiiksi ohjelmoituna

osaa itsenäisesti käyttää robottia hitsauksessa ja kappaleenkäsittelyssä

Robotin ohjelmointi pystyy tekemään yksinkertaisia ohjelman korjauksia valmiiseen ohjelmaan

osaa ohjelmoida hitsaus- ja kappaleenkäsittelyrobotin vaatimusten mukaisesti

Työvälineiden käyttö käyttää työvälineitä ja kiinnittimiä tarkoituksenmukaisesti

tekee tarkoituksenmukaiset työväline- ja kiinnitinvalinnat

osaa valita tarkoituksenmukaisimmat käsityövälineet ja mittavälineet ja käyttää työvälineitä tehokkaasti

Materiaalin hallinta osaa käsitellä materiaaliaihioita niin, että ne eivät vaurioidu.

pystyy valitsemaan työhön soveltuvan materiaaliaihion työpiirustuksen mittojen ja materiaalimerkintöjen mukaan.

valitsee materiaaliaihion siten, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni

huolehtii omatoimisesti jätepaloista ja materiaalivaraston järjestyksestä.






tuntee keskeisimmät piirrosmerkit tekee levysuunnitelman, josta käytännössä puuttuu suunnitelmallisuus

pystyy tarvittaessa lähes itsenäisesti etsimään lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä (esim. leikkausarvot, hitsausarvot, oikaistun pituuden laskeminen, ohjelmointikoodit yms.)

käyttää piirustuksia ja ohjeita tehokkaasti ja pystyy tarvittaessa etsimään omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä (esim. leikkausarvot, hitsausarvot, ohjelmointikoodit, vikailmoitukset yms.)

osaa lukea CNC-levytöissä ja robottihitsauksessa tarvittavia piirustuksia

osaa hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja osaa tulkita niitä oikein


omaa riittävät tietotekniset valmiudet tiedonhankintaan ja ohjelmointiin

omaa hyvät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin

omaa erityisen hyvät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin




Matematiikan ja osaa tarvittavan osaa ohjelmoinnissa osaa mittauksissa ja

108

luonnontieteiden taidot matematiikan tarvittaessa tietolähteitä käyttämällä.

tarvittavan matematiikan.

korjaustoimenpiteissä tarvittavaa matematiikkaa.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT








Oppiminen ja ongelmaratkaisu


ei tee samaa virhettä kahta kertaa




on joustava on aloitteellinen

Ammattietiikka huolehtii materiaaliaihioista ja valmistetuista tuotteista.



Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla CNC-ohjelmoitavalla levyntyöstökoneella tai hitsauslaitteella työpiirustuksen mukaisen monimuotoisen työkappaleen (levyosan tai tuotteen) tai osakokonaisuuden työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan levy- ja teräsrakenteita lähtien levyraaka-aineista, rakenneputkista ja muotoraudoista ja päätyen pintakäsittelyä varten viimeistellyksi tuotteeksi. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea työpiirustuksia ja ymmärtää leikkauskuvannot ja muotoja sijaintitoleranssit sekä hitsausmerkinnät

laatia työsuunnitelman ja oikean kokoonpanojärjestyksen ja valita valmistusmenetelmät

paksujen levyjen ja muototerästen sekä käsivaraisen että koneellisen polttoleikkauksen SFS-EN ISO 9013 vaatimusten mukaisesti

paksujen levyjen leikkaamisen suuntaisleikkureilla, pyöristämisen ja särmäyksen

muototerästen ja rakenneputkien katkaisutyöt sahaamalla, kulmahiomakoneella ja muototeräsleikkureilla

tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaan levy- ja teräsrakennetöissä tarvittaville koneille

teräsrakennetöissä tarvittavat hitsausprosessit (puikko-, MIG/MAG- ja TIG) sekä hitsien mitoitustavat ja -merkinnät

lukea standardin ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS) ja suorittaa hitsaukset niitä noudattaen

109

tietää standardin SFS-EN-ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D

käyttää ohjaimia ja kiinnitysvälineitä oikein

mitata esiasettelussa ja kiinnityksessä asentoja rakennemitat

silloittaa rakenneosat niin, että riittävä rakennelujuus saavutetaan

tehdä tarkistusmittaukset

selvittää työpiirustuksista hitsausliitosten railotyypit ja valmistaa railot hiomalla, polttoleikkaamalla ja railonvalmistuskoneilla

tehdä teräsrakenteiden muotoilu-, taivutus- ja oikaisutöitä hydraulisilla puristimilla ja taivutusvalssaimilla

kylmä- ja kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutukset työkappaleeseen

suorittaa oikaisutyöt tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä käyttäen

käyttää turvallisesti teräsrakenteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä nosto-, kiinnitys- ja apulaitteita

hitsata standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Suunnitelmallisuus laatii työsuunnitelman, mutta tarvitsee ohjausta jopa kokoonpanojärjestyksen ja valmistusmenetelmien valinnassa

laatii työsuunnitelman ja valitsee oikeat valmistusmenetelmät ja kokoonpanojärjestyksen, mutta tarvitsee ohjeistusta yksityiskohtaisissa tekotavoissa

laatii itsenäisesti työsuunnitelman, jolla on mahdollistaa päästä laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen


valmistaa työpiirustuksen mukaisen työkokonaisuuden, mutta tarvitsee työn kuluessa ohjausta

valmistaa työpiirustuksen mukaisen työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta joissain ongelmakohdissa

tekee itsenäisesti työpiirustuksen mukaisen työkokonaisuuden


on oma-aloitteinen ja pyrkii työskentelemään joutuisasti.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Levytyökoneiden käyttö käyttää levytyökoneita sekä osaa pyöristää ja särmätä työkappaleita, joissa on karkeat työtapakohtaiset toleranssit

käyttää levytyökoneita sekä osaa pyöristää ja särmätä työkappaleita työpiirustusten mukaan

osaa tehdä tarvittaessa tai oman harkinnan mukaan levytyökoneisiin myös tavallisesta poikkeavat asetukset ja säädöt

110

Ohjelmointi

osaa tarvittavien CNC-koneiden perusohjelmoinnin

ohjelmoi lähes itsenäisesti tarvittavat CNC-koneet

ohjelmoi itsenäisesti tarvittavat CNC-koneet

osaa CNC-ohjatun polttoleikkauskoneen peruskäytön valmiilla ohjelmalla

osaa lähes itsenäisesti CNC-polttoleikkauskoneen ohjelmoinnin

ohjelmoi itsenäisesti CNC-polttoleikkauskoneen

Määrämittaan katkaisu osaa katkaisun muototeräsleikkurilla ja sahalla, mutta kulmahiomakoneella katkaisun jälkeen jää suuret jälkityöt

osaa määrämittaan katkaisun eri työmenetelmillä

tekee määrämittaan katkaisun niin, että jälkityö jää pieneksi

Polttoleikkaus osaa polttoleikkauksen turvallisen suoritustekniikan

tekee polttoleikkauksen suoritusteknisesti oikein, mutta viimeistelytyön osuus jää suureksi

tekee siistin polttoleikkausjäljen

Hitsaus

osaa käyttämänsä hitsausprosessin suoritustekniset perusteet ja käyttää hitsauskonetta niin, että pystyy kaikissa tilanteissa lähes itsenäisesti suorittamaan tarvittavat säätötoimenpiteet

tekee itsenäisesti tarvittavat hitsauksen edellyttämät valinnat ja säätötoimenpiteet ja osaa hitsata laatukriteerit täyttäviä hitsejä erilaisissa hitsausasennoissa

osaa päätellä kiinnittimien ja ohjainten tarpeita

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennossa PA, hitsiluokka C

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennoissa PA ja PB ml, hitsiluokka C

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl, hitsiluokka C

Oikaisu ja työkappaleen hallinta

tietää kuumilla oikaisun periaatteen

osaa ohjattuna tehdä kuumilla oikaisuja

osaa tehdä kuumilla oikaisuja ymmärtää oikean hitsausjärjestyksen merkityksen kappaleen muodonmuutosten kannalta

Työkappaleen viimeistely

osaa ohjattuna viimeistellä työkappaleen

tietää korroosioneston periaatteet ja osaa viimeistellä työkappaleen annettujen ohjeiden mukaan, mutta vaatii ohjausta

osaa viimeistellä itsenäisesti työkappaleen



valitsee tarkoituksenmukaisimmat käsityövälineet ja mittavälineet käyttää työvälineitä tehokkaasti

111

Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden ja osien materiaalin

pystyy työpiirustuksen perusteella ohjatusti valitsemaan työhönsä soveltuvat materiaaliaihiot käsittelee materiaaleja oikein

pystyy työpiirustuksen perusteella itsenäisesti valitsemaan materiaalit ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista

Mittaukset osaa pituusmittaukset työntö- ja rullamitalla.

osaa tehdä ristimittauksia ja muita tarkistusmittauksia työn kuluessa.

osaa tehdä valmiin työn tarkastusmittaukset niin, että osaa tulkita ristimittauksella saamiaan tuloksia ja arvioida mittaustulosten oikeellisuutta.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee keskeisimmät piirrosmerkit osaa lukea helpohkoja työpiirustuksia

osaa hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja esitystavat osaa lukea työpiirustuksia

osaa hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja osaa itsenäisesti tulkita ja soveltaa niitä työssään

Työhön liittyvien ohjeiden ymmärtäminen

ymmärtää työohjeita ja tuntee hitsausohjeen (WPS) merkinnät

tuntee teräslaatumerkinnät ja levyjen, rakenneputkien ja muototerästen kokomerkinnät

osaa tarvittaessa oma-aloitteisesti soveltaa työohjeita





osaa laskea lieriön ja särmättävän kappaleen oikaistun pituuden ja lieriön tilavuuden.

osaa laskea tehtäviä phytagoraan lauseella sekä levymäisten ja lieriömäisten kappaleiden tilavuuksia ja ominaispainon avulla massoja.

osaa laskea kolmion kulmia ja sivun pituuksia trigonometrisilla funktioilla ja osaa matematiikkaa ja trigonometriaa niin, että pystyy laskemaan pyöristyssäteitä, kulmia ja oikaistuja pituuksia.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT












112


kysyy neuvoa tarvittaessa on joustava ja yhteistyökykyinen

on aktiivinen ja toimii vuorovaikutteisesti työtä edistäen


työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineiden ja koneiden kunnosta.


Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja valmistamalla työpiirustusten mukaan jonkin raskaslevy- ja teräsrakennetyökokonaisuuden tai osakokonaisuuden työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää levytyökeskusta ja sen oheislaitteita. Hän osaa valmistaa levytyökeskuksella monimuotoisia kappaleita hyödyntäen levytyökeskuksen kaikkia ominaisuuksia ja toimintoja. Tutkinnon osan suorittaja osaa

levytyökeskuksen rakenteen, toiminnan ja käyttöalueet

käyttää ohjelmointiohjelmaa ja luoda kappaleiden mittatarkat geometriset kuvat

siirtää asiakkaalta mahdollisesti tulevan geometriatiedoston ohjelmointiohjelmaan ja tehdä siihen tarvittavat korjaukset

levytyökeskuksen työkalujärjestelmän periaatteen ja työkaluterminologian

valita työkalut ja suorittaa työtehtävän mukaisen ”kalustuksen”

tehdä materiaalimääritykset ohjelmaan

työstettävien kappaleiden sijoituksen levylle ja mikrosiltojen asettelun (nestaus)

simulointiohjelman avulla tarkistaa ohjelman toimivuuden

siirtää ohjelmointiohjelman levytyökeskukselle

levytyökeskuksen käyttöpaneelin ohjaustoiminnot ja ohjelmatiedoston haun

käynnistää levytyökeskuksen oikein ja turvallisesti ja suorittaa referenssiin ajon

käynnistää lastaus- ja purkutoiminnot ja aloittaa työstön turvanopeutta käyttäen

ohjata ja valvoa levytyökeskuksen toimintaa

yleisimmät häiriöpysäytysten syyt ja koneen uudelleen käynnistyksen

tuotteen vaihdon yhteydessä alasajaa tuotannon ja käynnistää sen uudelleen

sammuttaa koneen oikein ja turvallisesti

viimeistellä valmistetut levyosat

mitata levyosien muotoja mittatarkkuuden

puhdistaa työkalut sekä suojakäsitellä ne työn päätyttyä

käsitellä levyaihioita käyttäen levytyökeskuksen oheislaitteita

levytyökeskuksen kunnon valvonnan ja käyttöhuoltotehtävät.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




osaa levytyökeskuksen peruskäytön, mutta tarvitsee ohjausta ohjelmoinnissa, työkaluvalinnoissa ja työstettävien kappaleiden sijoittelussa levylle

työskentelee koneella itsenäisesti, mutta tarvitsee joissain kohdissa opastusta ohjelmointiin ja työkaluvalintoihin

osaa itsenäisesti ohjelmoida, asettaa työkalut, tehdä työstettävien kappaleiden sijoittelun levylle ja käyttää levytyökeskusta, mutta saattaa tarvita vähäisiä ohjeita esimerkiksi mikrosiltojen asettelussa sekä tarkistuksessa havaittujen ohjelmavirheiden korjauksessa tai häiriöpysähdysten syiden selvittämisessä

Aloitekyky ja yrittäjyys työskentelee vastuuntuntoisesti.

työskentelee motivoituneesti ja yritteliäästi.

on aktiivinen ja aloitteellinen.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Levytyökeskuksen käyttö

pystyy käyttämään CNC-levytyökeskusta ja sen oheislaitteita, mutta joutuu kysymään neuvoa ongelmakohdissa

osaa käyttää CNC-levytyökeskusta ja sen oheislaitteita

käyttää CNC-levytyökeskusta hyödyntäen sen kaikkia ominaisuuksia ja toimintoja

osaa käynnistyksen jälkeen kuitata turvapiirit

osaa tulkita ohjelmointilaitteen antamat virheilmoitukset ja suorittaa tarvittavat tarkistus- tai korjaustoimenpiteet

osaa seurata työstöjäljen laatua ja lävistystyökalujen kuntoa sekä tehdä oikeita päätöksiä työkalujen kunnostustarpeesta

suorittaa levytyökeskuksella työskentelyn lopetukseen kuuluvat toimenpiteet

tekee lähes itsenäisesti CNC-levytyökeskuksen asetus-, valinta- ja säätötoimenpiteet

tekee itsenäisesti CNC-levy-työkeskuksen asetus-, valinta- ja säätötoimenpiteet

osaa merkitä lokikirjaan ilmenneet häiriöt, saadut virheilmoitukset ja virheiden poistamiseksi tehdyt

osaa suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat

114

toimenpiteet kohteet

Ohjelmointi

osaa pienellä opastuksella luoda yksinkertaisten kappaleiden geometrian ohjausohjelmalla

osaa lähes itsenäisesti käyttää ohjelmointiohjelmaa kappaleiden geometristen muotojen piirtämiseen

osaa itsenäisesti käyttää ohjelmointiohjelmaa kappaleiden geometristen muotojen piirtämiseen

osaa etsiä ja valita valmistuksen ohjelmakirjastosta seuraavaksi suoritettavan työn työstöohjelman ja syöttää sen levytyökeskuksen käyttömuistiin

osaa tarkistaa käytettävästä työstöohjelmasta käytettävän työkaluasetuksen oikeellisuuden ja osaa tehdä mahdollisesti tarvittavat korjaukset

osaa tarkistaa, pitääkö levyn kiinnittimen asemaa muuttaa törmäyksen estämiseksi, jos pistimen sijainti käy työstön aikana kiinnittimen turva-alueella

osaa ohjelmoida leikkausohjelman leikkausjäännösten irrottamiseksi


käyttää työvälineitä, kiinnittimiä ja pistimiä tarkoituksenmukaisesti

tekee tarkoituksenmukaiset pistimien-, työvälineiden- ja kiinnittimien valinnat

määrittää työstettävän materiaalin ja sen paksuuden mukaan työkalujen oikean suuruiset välykset

tietää levytyökeskuksen työkalupaikat (A, B, C, D, E) ja työkalujen asentojen valinnat (astekulmat) niin, että työkalujen ristiinlyöntiä ei voi tapahtua

osaa tehdä työkalurunkojen asennuksen ja säätää iskun pituuden

tunnistaa liian kuluneet tai muuten vikaantuneet työkalut

puhdistaa työkalut työn päätyttyä

osaa asentaa käytettävät lävistystyökalut levytyökeskukseen ja tarkistaa niiden välysten oikeellisuuden

puhdistaa ja suojakäsittelee työkalut huolellisesti työn päätyttyä

Materiaalin hallinta tunnistaa levymateriaalit materiaalimerkinnöistä ja erottaa hiiliteräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin ulkonäöltä

valitsee työhönsä tarkoituksenmukaisen materiaaliaihion

valitsee materiaaliaihion niin, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni

Levyjen käsittely

tekee levyjen nostot ja siirrot turvallisesti

osaa alumiinin sekä ruostumattomien ja haponkestävien materiaalien säilytyksen ja käsittelyn niin, että pinnat eivät vaurioidu

käsittelee levyjä huolellisesti ja tarkasti

Mittaukset osaa mitata levyosia osaa tehdä levyosien osaa suorittaa valmiin

115

tarkistusmittaukset eri tekovaiheissa

kappaleen laadunvalvontamittaukset itsenäisesti

Viimeistely

osaa tehdä viimeistelyhionnat.

tekee tarvittavat viimeistelytyöt.

tekee viimeistelyhionnat huolellisesti ja tarkasti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee piirrosmerkit ja osaa lukea työpiirustuksia

tuntee työohjeiden esitystavat ja osaa lukea työohjeita

tuntee levytyökeskuksen käyttöohjekirjan niin, että selvittää asiat sitä käyttäen

Levytyökeskuksen toiminnan tunteminen

pystyy tarvittaessa lähes itsenäisesti etsimään lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä (esim. leikkausarvot, hitsausarvot, oikaistun pituuden laskeminen, ohjelmointikoodit yms.)

osaa laitteiston rakenteen ja oikean toimintatavan tuntien tehdä havaintoja toiminnan muutoksista ja korjaustarpeista

käyttää tietojaan tehokkaasti ja pystyy tarvittaessa etsimään omatoimisesti lisätietoja käytettävissä olevista lähteistä (esim. leikkausarvot, ohjelmointikoodit, vikailmoitukset yms.)

Työvälinetuntemus

tuntee levyntyöstökeskuksessa käytettävät lävistystyökalut (pistimet ja tyynyt) ja niiden valintaperusteet

tuntee työkalurunkojen (A, B, C jne.) rakenteen

tietää lävistystyökalujen käyttökelpoisuudelle asetettavat vaatimukset

Laadunhallinta tietää, milloin leikkausjälki ei täytä laatuvaatimusta

havaitsee virheet ja puuttuu niihin nopeasti

osaa tarvittaessa selvittää virheen aiheutumisen syyn


omaa riittävät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin


omaa erittäin hyvät tietotekniset valmiudet ohjelmointiin


osaa kappaleen geometrian luonnissa tarvittavan perus-matematiikan.

osaa tehdä ohjelmoinnissa tarvittavat laskelmat (trigonometria).

osaa mittauksissa ja korjaustoimenpiteissä tarvittavan matematiikan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja levytyökeskuksen käyttöturvallisuusohjeita

varmistaa kaikissa tilanteissa levytyökeskuksen toiminnan turvallisuuden

huolehtii työympäristön työsuojelusta



ratkaisee ongelmia avustettuna



kysyy neuvoa tarvittaessa toimii vuorovaikutteisesti

keskustelee kehittävästi työstä

116

Ammattietiikka varmistaa ennen toimenpiteitä, että koneen särkymisvaaraa ei ole.

siistii leikkauspöydän jatkokäyttöä varten.


Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla CNC-levytyökeskuksella levyosia, ohjelmoimalla levytyökeskuksen ohjelmointiohjelmalla ja valitsemalla työkalut sekä suorittamalla työstettävien levyosien sijoittelun (nestauksen) levyaihiolle. Levyosien tulee sisältää reikien lävistystä, kaarien nakertamista, kulmien aukileikkausta ja osien irrottamista levytyökeskuksella. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää hitsauksen mekanisointilaitteita ja hitsata automatisoidulla hitsausprosessilla, kuten robottihitsausasemalla. Tutkinnon osan suorittaja osaa

hitsauksen mekanisoinnin edut tuotannon tehokkuuden ja tuotteiden laadun kannalta

käyttää hitsauksen kevytmekanisointilaitetta

käyttää hitsaustyössä tarvittavia apulaitteita, esimerkiksi pyörityspöydät ja kääntölaitteet

kiinnittää työkappaleet ja hitsauspistoolit mekanisointilaitteisiin

asettaa robottihitsauslaitteiston käyttökuntoon

ohjelmoida robotin hitsaustehtäviin ja käyttää sitä

syöttää ohjelman robotin käyttömuistiin sekä suorittaa ohjelman toiminnan tarkistuksen käsinajona ja automaattiajona

robotin koordinaattijärjestelmät

mekanisoituun ja automatisoituun hitsaukseen liittyvän hitsaustekniikan

virheilmoitusten perusteella tehdä käyttäjän tehtävänä olevat korjaukset

käyttää makro-ohjelmointia robottihitsausasemaa ohjelmoitaessa

MIG/MAG-hitsausprosessien (135/136/138) käsivaraisen hitsauksen

standardin SFS-EN 1418 mukaisen hitsausoperaattorin pätevyyskokeen suorittamiseen vaadittavat tiedot ja taidot.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




osaa lähes itsenäisesti suunnitella

osaa syöttää hitsausohjelman


117

hitsaustapahtuman toteutuksen mekanisointilaitteella

käytettävälle hitsausrobotille

robottihitsausasemalla


osaa käyttää hitsauksen kevytmekanisointilaitetta, mutta tarvitsee ohjausta hitsauskokonaisuuden toteutuksessa

osaa mekanisoidun ja automatisoidun hitsauskokonaisuudentoteutuksen ja lähes itsenäisesti käyttää robottihitsausasemaa

hallitsee tiedollisesti ja taidollisesti työkokonaisuuden standardin SFS-EN 1418 mukaisen hitsausoperaattorin pätevyyskokeessa edellytettävällä tavalla


pyrkii työskentelemään itsenäisesti.

työskentelee itsenäisesti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Mekanisointilaitteen käyttö

asentaa kevytmekanisointilaitteen hitsattavaan kohteeseen, mutta tarvitsee ohjausta hitsauksen ohjauksessa

osaa hitsata kevytmekanisointilaitetta hyväksi käyttäen

käyttää kevytmekanisointilaitetta tehokkaasti

Robottihitsauslaitteiston käyttö

pystyy ohjeistettuna käyttämään hitsausrobottia ja niiden oheislaitteita

pystyy itsenäisesti käyttämään hitsausrobottia ja siihen kuuluvia oheislaitteita

tekee itsenäisesti tarvittavat hitsausrobotin edellyttämät valinnat ja säätötoimenpiteet

Ohjelmointi

osaa hitsausrobotin perusohjelmoinnin

osaa tehdä ohjelman tarkistuksen ja tarvittavat korjaukset, mutta tarvitsee joissain kohdissa apua

osaa tehdä ohjelman viimeistelyn lähes itsenäisesti

Hitsaus

osaa käyttää hitsauslaitetta ja hitsata käsivaraisesti MIG/MAG-prosesseilla (135,136 ja 138)

osaa vähäisellä ohjauksella muuttaa hitsausparametreja oikean hitsin koon ja muodon aikaansaamiseksi

osaa itsenäisesti muuttaa hitsausparametreja oikean hitsin koon ja muodon aikaansaamiseksi

Hitsauskiinnittimien käyttö

käyttää hitsauskiinnittimiä tarkoituksenmukaisesti

tekee tarkoituksenmukaiset työväline- ja hitsauskiinnitinvalinnat

osaa valita tarkoituksenmukaisimmat hitsauskiinnittimet ja käyttää niitä tehokkaasti työssään

Materiaalin hallinta pystyy työpiirustuksen perusteella ohjattuna valitsemaan materiaalivarastosta työhönsä soveltuvan materiaalin ja huolehtimaan materiaalivarastosta

pystyy työpiirustuksen perusteella valitsemaan työhönsä soveltuvat materiaaliaihiot ja käsittelee materiaaleja oikein

pystyy työpiirustuksen perusteella itsenäisesti ja tietoisesti valitsemaan sekä hankkimaan materiaalivarastosta työhönsä parhaiten soveltuvan materiaalin siten, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni

118

Mittaukset osaa mitata vaadittavan hitsausliitoksen mitat.

suorittaa valmiin kappaleen tarkistusmittaukset.

suorittaa valmiin kappaleen tarkistusmittaukset sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa lukea hitsausohjeita (WPS) ja ohjeistettuna säätää robotin hitsausparametrit niin, että prosessi toimii hitsausohjeen mukaisesti

osaa lukea hitsausohjeita (WPS) ja säätää robotin hitsausparametrit niin, että prosessi toimii hitsausohjeen mukaisesti

tuntee hitsauksen ja koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja esitystavat

Materiaalitietous

tuntee erilaisten teräslaatujen hitsattavuuteen vaikuttavia tekijöitä

tuntee teräksen seosaineiden vaikutuksen hitsattavuuteen

tuntee teräksen seosaineiden vaikutuksen hitsattavuuteen ja muodonmuutoksiin hitsauksessa sekä ottaa ne hitsattavan kappaleen kiinnityksessä huomioon









osaa laskea hitsaustyössä tarvittavat laskelmat.

osaa trigonometrian avulla laskea kolmion kulmat ja sivujen pituudet.

osaa mittauksissa ja korjaustoimenpiteissä tarvittavaa matematiikkaa.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT
















Ammattietiikka työskentelee niin huolellisesti, ettei

työskentelee vastuuntuntoisesti ja


119

robotin tai hitsauslaitteen särkymisvaaraa esiinny.

huolehtii huolloista.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistelemalla hitsausrailon, ohjelmoimalla robotin tai asettelemalla kevytmekanisointilaitteen ja valitsemalla hitsausparametrit hitsattavaan kokonaisuuteen tai osakokonaisuuteen ja suorittamalla hitsauksen työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.21 NC-tarkkuussärmäys

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksien perusteella levyjen särmäyksiä merkkauksien mukaan ja etu- ja takavastetta hyödyntäen sekä ohjelmoida särmäyskoneen näyttöpaneelilta ja käyttää ohjelmointiohjelmaa. Tutkinnon osan suorittaja osaa

särmäyksen tekniset perusteet ja aineen käyttäytymisen särmäyksessä

käyttää särmäyspuristinta turvallisesti

lukea särmäystyön työpiirustuksia ja laatia työsuunnitelman

käyttää särmäyspuristimen piirustus- ja taivutusohjelmaa ja siirtää taivutusohjelman särmäyskoneelle

särmäyskoneen NC-ohjelmoinnin näyttöpaneelilta

taivutuksen simuloinnin sekä automaattitoiminnolla että manuaalitoiminnolla

tavallisimpien särmättävien materiaalien ominaisuudet ja särmäykseen vaikuttavat tekijät

painin- ja vastintyökalujen perusmallit ja käyttöalueet

valita oikeat työkalut eri särmäystehtäviin

kiinnittää työkalut ja tehdä niiden säädöt ja tarkistukset

huolehtia työkalujen varastoinnista ja käyttökuntoisuudesta

käyttää nostoja siirtovälineitä ja käsitellä levymateriaaleja

mitata kulmat särmäyksen jälkeen ja tehdä korjausohjelmoinnit

käsitellä valmiita särmäystuotteita sekä pakata ja dokumentoida ne

käyttää laitteiston kunnonseurantaa ja tehdä käyttäjän huoltotehtävät. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Työsuunnitelman laadinta

tekee työpiirustuksen perusteella

suunnittelee taivutusjärjestyksen

varmistaa työsuunnitelman

120

työsuunnitelman vähäisellä ohjeistuksella

niin, että kaikki särmäysvaiheet voidaan esteettä suorittaa

toiminnan niin, että lopputulos täyttää työpiirustuksen mittatarkkuusvaatimukset


tekee särmäystyön, mutta tarvitsee ajoittain ohjeistusta

tekee särmäystyön itsenäisesti

tekee särmäystyön kerralla valmiiksi


työskentelee motivoituneesti ja vastuuntuntoisesti.

on aktiivinen ja yritteliäs.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Särmäyspuristimen käyttö

osaa käyttää särmäyspuristinta ja asetusten teon pienellä ohjeistuksella

osaa asetusten teon ja käytönaikaiset säädöt ja korjaukset

osaa tehdä kulmien ja pituusmittojen korjaukset

Ohjelmointi

osaa tehdä perusohjelmoinnit ja korjaukset näyttöpaneelilla

osaa käyttää ohjausohjelmaa ja tehdä työpiirustuksista taivutusohjelmat ja syöttää ne koneelle

osaa muuttaa 3D-mallin 2D-kuvaksi ja määrittää sen mitat l

Särmäystyökalujen käyttö

osaa särmäystyökalujen valinnan perusasiat ja osaa asentaa ne paikoilleen

osaa valita särmäystyökalut ja tehdä tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet

osaa määrittää särmäyksen pienimmän reunaetäisyyden ja kahden eri särmäyskohdan minimietäisyyden toisistaan

Materiaalin hallinta tunnistaa ainesmerkintöjen perusteella särmättävät materiaalit

osaa käsitellä alumiinisia sekä ruostumattomia ja haponkestäviä materiaaleja sekä säilyttää niitä vaatimusten mukaisesti

osaa selvittää levymateriaalien särmäystapahtumaan vaikuttavat ominaisuudet ja tehdä materiaalimääritykset särmäyskoneelle

Levyjen käsittely tekee nostot ja siirrot turvallisesti.

osaa käyttää särmäyksessä, levyn käsittelyssä ja kannatuksessa nostimia ja levytarraimia.

käsittelee levyjä niin, että pinnat eivät naarmuunnu ja kolhiinnu.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Laitetuntemus

tuntee särmäyspuristimen rakenteen, toimintaperiaatteen ja käyttöaluerajoituksen

tuntee painin- ja vastintyökalujen perusmallit käyttöalueineen ja osaa niiden valinnan

valitsee kuhunkin työhön oikeat painin- ja vastintyökalut

121

perusteet


osaa lukea työpiirustuksia tuntee keskeisimmät piirrosmerkit

tuntee levy- ja särmäystyössä käytettävät koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja esitystavat

osaa levy- ja särmäystyössä käytettävät koneenpiirustuksen piirrosmerkit ja osaa tulkita niitä oikein





Laadunhallinta osaa muotomallinteilla tarkistaa, että särmätyt kappaleet täyttävät asetetut mitta- ja muotovaatimukset

osaa työpiirustuksien mitta- ja muotovaatimuksia lukien ja mittaamalla tarkistaa, että särmätyt kappaleet täyttävät piirustuksissa asetetut vaatimukset

osaa selvittää mitta- tai muotovirheen aiheutumisen syyn ja suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet.


ymmärtää ainepaksuuden merkityksen ja osaa laskea oikaistut pituudet.

osaa kappaleen tarkastusmittauksissa ja särmäyksen korjaustoimenpiteissä tarvittavaa matematiikkaa.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja koneen työturvallisuusohjeita










toimii aktiivisesti työyhteisössä

Ammattietiikka käyttää särmäystyökaluja niin, että ne eivät vaurioidu.

huolehtii särmäystyökalujen kunnosta ja säilytyksestä käyttökertojen välillä.


Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osaamalla tarkkuussärmätä työpiirustusten mukaisia levyosia NC-särmäyskoneella työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


122 2.5.22 Ohutlevytyöt

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittajan osaa valmistaa ohutlevykappaleita lähtien levyraaka-aineista ja päätyen viimeistellyksi levytuotteiksi. Hän osaa liittää ohutlevyjä hitsaamalla MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla sekä vastushitsausprosessilla (pistehitsaus). Hän osaa liittää levyjä myös ruuviliitoksilla sekä niittaamalla, saumaamalla ja liimaamalla. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea työpiirustuksia, kuvantoja (erityisesti leikkauskuvannot) ja piirustusmerkintöjä (hitsaus- ja muut liitosmerkinnät sekä muotoja sijaintitoleranssimerkinnät)

laatia työsuunnitelman

ohutlevyosien levityksiä käsityömenetelmin

käyttää levityksen CAD-ohjelmaa (3D-mallinnus)

ohutlevytöissä käytettävät piirrotusmenetelmät ja merkintätavat sekä osaa käyttää piirrotusvälineitä tarkoituksenmukaisesti

leikata monimuotoisia kappaleita kuvioleikkurilla ja nakertajilla piirrotuksen mukaan

käyttää ohutlevyjen leikkaukseen tarkoitettuja suuntaisleikkureita

käyttää kulmauskonetta ja tietää kulmauskoneen säädöt ja säätöperiaatteet

valmistaa mittavaatimukset toteuttavan taivutussuunnitelman

käyttää särmäyspuristinta ohutlevyjen taivutukseen

valita soveltuvat kehrät, tehdä niiden tarvitsemat säädöt ja osaa vaottaa

tuntee ohutlevyjen saumaustyypit ja saumausmenetelmät sekä osaa valmistaa työkohteeseen tiiviin ja ulkonäöltään laatuvaatimukset täyttävän sauman

liimata ohutlevyjä

liittää ohutlevyjä ruuviliitoksilla

tehdä vetokaraniittiliitoksia

eri materiaalilevyjen (kupari, alumiini, muovitettu ohutlevy, hiottu ruostumaton teräs, haponkestävä teräs jne.) käsittelyn

standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D

vastushitsauksen toimintaperiaatteen ja soveltuvuuden eri materiaaleille ja levynpaksuuksille sekä laitteiden soveltuvuuden eri hitsauskohteisiin

hitsata vastushitsausprosessilla (pistehitsaus)

hitsata ohutlevyjä MAG-hitsausprosessilla

hitsata ohutlevyjä MIG-hitsausprosessilla

hitsata ohutlevyjä TIG-hitsausprosessilla

työn laatuvaatimukset tuntien arvioida työn viimeistelytarpeen ja suorittaa tarvittavat viimeistelytyöt, esimerkiksi hitsausroiskeiden ja terävien särmien poiston.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Suunnitelmallisuus laatii työsuunnitelman, mutta tarvitsee ohjausta

laatii työsuunnitelman, mutta tarvitsee joissain kohdissa ohjeistusta

laatii itsenäisesti työsuunnitelman, jolla on mahdollista päästä laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen

123


valmistaa työpiirustuksen mukaisen työkokonaisuuden, mutta tarvitsee työn kuluessa ohjausta

valmistaa työpiirustuksen mukaisen työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta joissain ongelmakohdissa

tekee itsenäisesti työpiirustuksen mukaisen työkokonaisuuden

Aloitekyky ja yrittäjyys on yritteliäs, mutta oma-aloitteisuudessa on puutteita.

on oma-aloitteinen ja pyrkii työskentelemään joutuisasti.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työvälineiden ja koneiden käyttö

osaa käyttää ohutlevytöiden käsityövälineitä, suuntaisleikkuria sekä kulmauskonetta ja särmäyspuristinta

käyttää suuntaisleikkuria, kulmauskonetta ja särmäyspuristinta oma-aloitteisesti ja itsenäisesti

käyttää kuvioleikkuria ja nakertajia tehokkaasti

osaa valita ja käyttää työvälineitä ja koneita tarkoituksenmukaisesti

osaa käyttää suuntaisleikkurin, kulmauskoneen ja särmäyspuristimen oheislaitteita tehokkaasti

tekee kulmaukset ja särmäykset kerralla valmiiksi

Vaotus ja saumaus osaa tehdä yksinkertaisen hakasauman

osaa tehdä yleisimmät ohutlevysaumaukset

osaa itsenäisesti valita sopivat vaotuskehrät ja tehdä monipuolisesti vaotuksia

Liimaus osaa tehdä liimaliitoksen ohjeistettuna

osaa tehdä liimaliitoksen tekee siistin liimaliitoksen

Hitsaus osaa käyttämänsä hitsausprosessin suoritustekniset perusteet ja käyttää hitsauskonetta

tekee itsenäisesti tarvittavat hitsauksen edellyttämät valinnat ja säätötoimenpiteet

ymmärtää oikean hitsausjärjestyksen merkityksen hitsausjännitysten kannalta

Vastushitsaus

osaa käyttää pistehitsauslaitetta

osaa valita pistehitsausarvot

osaa valita pistehitsauskärjet



osaa valita tarkoituksenmukaisimmat käsityövälineet ja mittavälineet käyttää työvälineitä tehokkaasti

Materiaalin hallinta tietää materiaalimerkinnät ja tunnistaa ohutlevymateriaalit

käsittelee levymateriaaleja tietoisena eri materiaalien ominaisuuksista ja vaurioitumisherkkyydestä

osaa ottaa huomioon erilaiset ohutlevytyössä tarvittavat työvarat

Mittaukset osaa mitata levyosat ja aihiomitat.

osaa ottaa oikeat ristimitat eri tekovaiheissa.

osaa suorittaa valmiin kappaleen tarkistusmittaukset sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta.

124

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa lukea työpiirustuksia ja ymmärtää tavalliset kuvannot ja piirrosmerkinnät

osaa lukea hitsaus- ym. liitosmerkinnät ja ymmärtää muotoja sijaintitoleranssit

osaa lukea vaikeimmatkin leikkauskuvannot




osaa laskea lieriön ja särmättävän kappaleen oikaistun pituuden

pystyy laskemaan pyöristyssäteitä, kulmia ja oikaistuja pituuksia

osaa tarvittavan matematiikan ja trigonometrian

osaa levitysopin perusteet.

tarvitsee levitysopillisia neuvoja joissain kohdissa.

osaa tehdä levitykset.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





huolehtii työpaikan työsuojelusta ja työskentelee ergonomisesti oikein




oppii virheistä eikä tee samaa virhettä kahta kertaa

ratkaisee työhön liittyviä ongelmia ja parantaa työsuoritustaan työn kuluessa


kysyy neuvoa tarvittaessa on joustava ja yhteistyökykyinen

on aktiivinen ja toimii vuorovaikutteisesti työtä edistäen




Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla työpiirustuksen mukaisen monimuotoisen ohutlevytyökokonaisuuden, jossa on tavanomaisia ohutlevytuotteilta vaadittavia mitta-, muotoja suoruusvaatimuksia, työpaikalla. Levytyökokonaisuuden levyliitoksia tehdään levymateriaalista riippuen MAG-, MIG- tai TIG-hitsausprosessilla. Lisäksi ammattitaito osoitetaan levytyökokonaisuuteen liittyen tai erikseen hitsaamalla vastushitsausprosessilla ja vähintään kahdella muulla ohutlevyjen liitosmenetelmällä (ruuviliitos, vetokaraniittaus, saumaus ja liimaus). Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


125 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa ammattitaitoisen työtiimin jäsenenä valmistaa työpiirustusten sekä hitsaussuunnitelmien ja muiden työohjeiden perusteella rakennusten teräsosia kuten palkki- ja pilarirakenteita ja ristikoita sekä työskennellä ammattihenkilön työparina valmistettaessa levy- ja kotelopalkkeja. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea teräsrakenteiden ja niihin liittyvien osavalmistusten työpiirustuksia sekä mitata ja piirrottaa työpiirustusten mukaan

profiilityypit ja lukea profiilityyppi- ja materiaalimerkintöjä

rakennusten teräsosien, kuten palkkien, pilarien, ristikoiden, siteiden ja välipohjapalkkien, rakenteet ja laatuvaatimukset

katkaista muototeräksiä sahaamalla, kulmahiomakoneella ja muototeräsleikkureilla

leikata levyjä mekaanisilla ja CNC-ohjatuilla suuntaisleikkureilla

käsivaraisen termisen leikkauksen ja ohjainapuvälineiden käytön

käyttää ja ohjelmoida poltto- ja plasmaleikkauslaitteistoja

polttoleikata levyosia ja rakennereikiä

valmistaa laippoja sekä tehdä kiinnityspulttireikiä poraamalla ja lävistämällä

lukea ohjeista ja osittain suunnitella rakennusten teräsosien hitsausjärjestystä sekä tarvittavia tuentoja ja kiinnityksiä

hitsien mitoitustavat ja osaa lukea mitoitusmerkinnät

lukea hitsaussuunnitelmia ja hitsausohjeita (WPS) hitsausmerkintöineen ja laskea tarvittavan lämmöntuonnin

selvittää työpiirustuksista railomuodot ja osaa valmistaa railot

hitsata teräsrakennusosien kokoonpanohitsauksia MAG- ja puikkohitsausprosesseilla

hitsata standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA ml, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla (135,136 tai 111), hitsiluokkavaatimus C

hitsata palkki- ja profiilijatkoksia juurituella sekä palkkien ja pilareiden laipoituksia

valmistaa ristikkorakenteen osia ja panna kokoon ristikkorakenteita kokoonpano-ohjainten avulla

esiasettaa ja silloittaa rakenneosat

mitata esiasettelussa ja kiinnityksessä asentoja rakennemitat

hitsata ristikkorakenteita

levy- ja kotelopalkkien teon perusasiat: leikata palkkilevyt ja tehdä viisteitykset sekä tehdä paikannukset kiinnittimillä ja kokoonpano-ohjaimilla

jauhekaarihitsausprosessilla hitsaamisen perusasiat

hitsauksen mekanisointilaitteen käytön perusteet

hydraulisten puristimien ja taivutusvalssaimien käytön perusteet profiili- ja putkipalkkien muotoilussa ja taivuttamisessa

taivuttaa kuumalla teräsprofiileja muototukia ja kiinnittimiä käyttäen

levyjen ja muototerästen sekä palkkien, pilareiden ja ristikkorakenteiden kylmä- ja kuumaoikaisun teoreettiset ja menetelmälliset perusteet

tehdä tarkistusmittaukset ja varmistaa, että rakenne vastaa piirustuksissa annettuja mitta- ja muotovaatimuksia (toleranssit ja niiden merkitys)

käyttää nostovälineitä ja tehdä nostot ja siirrot turvallisesti

lukea standardia SFS-EN 1090-2 ja tietää, mille teräsrakenteiden valmistuksessa on asetettu vaatimuksia standardissa.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




tarvitsee ohjausta työvaiheiden aloituksessa

tarvitsee ajoittain ohjausta työn etenemisjärjestykseen

työskentelee lähes itsenäisesti

Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. on aktiivinen ja pyrkii työskentelemään joutuisasti.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Suuntaisleikkurin käyttö osaa säätää terien välyksen, teräkulman, iskun pituuden ja takavasteen aseman

varmistaa mittatarkkuuden

tekee säädöt joutuisasti

CNC-ohjelmointi osaa ohjelmoinnin ohjeistettuna

tarvitsee vähäistä ohjausta osaa ohjelmoinnin

Käsivarainen terminen leikkaus

leikkaa mallinetta käyttäen ja piirrotuksen mukaan tarvitsee ohjausta ohjainapuvälineiden käytössä

osaa käyttää ohjainapuvälineitä

käyttää ohjainapuvälineitä varmaotteisesti

Teräsrakenneosan kokoonpanohitsaus

tarvitsee ohjausta hitsattavien osien asemoinnissa

käyttää ohjaimia ja kiinnitysvälineitä oikein

osaa lämmönhallinnan

tarvitsee ohjausta palkki- ja profiilijatkoksien hitsauksessa

tarvitsee vähäistä ohjausta juurituen käytössä

hitsaa itsenäisesti palkki- ja profiilijatkoksia juuritukea käyttäen

Hitsausprosessien hallinta

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennossa PA ml, hitsiluokka C

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA ml ja PB ml, hitsiluokka C

hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA ml, PB ml ja PF sl, hitsiluokka C

Mittaaminen

osaa ohjatusti käyttää ja tulkita valmistuksessa tarvittavia mittalaitteita

osaa itsenäisesti käyttää ja tulkita valmistuksessa käytettäviä mittalaitteita

osaa valita ja käyttää mittalaitetta kohteen vaatimalla tavalla ja saa oikean mittatuloksen

Materiaalien hallinta osaa kappaleiden nostot ja siirrot

tekee nostot ja siirrot rakenneosia vaurioittamatta

tekee nostot ja siirrot huolellisesti ja tarkasti

Oikominen tuntee eri oikaisumenetelmien

osaa oikaista yksittäisen teräsrakenneosan ohjeistettuna.

osaa oikaista teräsrakenteita vähäisellä ohjauksella.

127

suoritusperiaatteet.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Piirustusten ja ohjeiden hallinta

osaa lukea rakennusosien työpiirustuksia, ymmärtää hitsaus- ja railomerkinnät sekä kokoonpanomerkinnät

ymmärtää rakennepiirustusten mitoituksia ja merkintöjä

osaa täysin itsenäisesti lukea ja tulkita rungon valmistukseen liittyviä työpiirustuksia ja ohjeita

Rungon valmistukseen liittyvät standardien perusteet

tietää standardin SFS-EN 1090-2 teräsosien valmistukseen liittyvän perussisällön

tietää standardin teräsosien valmistukseen liittyvät perusasiat ja toimii pääosin niiden mukaan

osaa selvittää standardin vaatimukset ja toimii niiden mukaisesti

Materiaalitietous tunnistaa profiili- ja terästarvikkeet ja niiden materiaalit.

tietää erilaisten profiili- ja teräslaatujen käytön ja rajoitukset eri rakenteissa.

osaa tehdä materiaalien käyttöön liittyviä ratkaisuja vaihtoehtotilanteissa.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT









tekee nostot ja siirrot turvallisesti


ratkaisee ohjattuna työhön liittyviä ongelmia

ratkaisee työhön liittyviä tavallisia ongelmatilanteita



oppii tekemistään virheistä eikä tee samaa virhettä uudestaan

kehittää työsuoritustaan työn edetessä



toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä

Ammattietiikka toimii ohjattuna huolellisesti materiaaleja, laitteita ja ympäristöä säästäen.

toimii huolellisesti materiaaleja, laitteita ja ympäristöä säästäen tavanomaisessa työnjohdon valvonnassa.

osaa toimia itsenäisesti ja huolellisesti, materiaaleja, laitteita ja ympäristöä säästäen.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja valmistamalla rakennuksen rungon osia tavanomaisissa konepajaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.

128


2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa työnjohdon ohjauksessa toimivan ammattitaitoisen työtiimin jäsenenä asentaa rakennuksen rakennepiirustusten ja asennussuunnitelman perusteella rakenteeltaan tavallisen teräsrakenteisen rakennuksen. Hän osaa asentaa teräsrakenteiset runko- ja kuorirakenteet ja niihin liittyvät rakennusosat sekä tehdä tavanomaisimmat viimeistelytyöt. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea asennussuunnitelmaa, rakennepiirustuksia, asennuspiirustuksia ja -ohjeita

osallistua työtiimin jäsenenä asennussuunnitelman laadintaan

määritellä mittalinjat ja tehdä asemamittaukset vaaituskojeella tai laser-mittalaitteella

asennustyön vaiheistuksen perusteet ja tuntee asennuksen työmaajärjestelyt sekä toimii niiden mukaan

perusasiat rakennusten perustuksista ja osaa asentaa teräsrakenteisia perustusmoduuleja

perusasiat rakennusstatiikasta

perusasiat korroosiosta sähkökemiallisena ilmiönä

alumiinin, kuparin ja sinkin sekä hiiliteräksen ja ruostumattoman teräksen sijoittumisen sähkökemiallisessa jännitesarjassa ja niiden käyttäytymisen parina sekä tietää, miten korroosio estetään

tehdä asennusaikaiset tuennat ja sidonnat

asentaa runkopilarit ja -palkit

asentaa kattokannattimet ja -ristikot, vesikattorakenteet ja kattolevyt

asentaa seinärakenteita

asentaa liittyviä rakennusosia, kuten ovia ja ikkunoita

tehdä rakenteiden ruuviliitokset tarkoituksenmukaisesti sekä varmistaa kiristykset ja tekee lukitukset

tehdä viimeistelytöitä, kuten listauksia ja saumauksia

suorittaa asennettujen rakenteiden tarkistusmittauksia ja laatia niistä pöytäkirjoja

rakennustyömaata koskevat työturvallisuusmääräykset sekä työskentelee turvallisesti (mm. käyttää turvavaljaita) ja työturvallisuusmääräysten mukaan

varmistaa telineiden turvallisuuden (tarkastusmerkinnän) ja kaiteiden paikallaanolon sekä tekee muut työturvallisuuteen liittyvät varmistukset

tehdä asentajan työhön kuuluvat nostot ja siirrot turvallisesti

käyttää työhön liittyviä henkilönnostimia turvallisesti

käyttää standardia SFS-EN 1090-2, tietää mille asioille standardissa on asetettu vaatimuksia ja ymmärtää standarditekstiä ja käytettyjä merkintöjä.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

1. Työprosessin Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3


Asennussuunnitelman laadinta

tietää asennustyön etenemisen pääkohdat

osallistuu asennussuunnitelman laadintaan

osaa laatia toteutuskelpoisen asennussuunnitelman


tarvitsee ammattihenkilön ohjausta

joutuu kysymään neuvoa joissain pulmatilanteissa

työskentelee omatoimisesti

129

asennussuunnitelman ja asennusohjeen mukaan

Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. on aktiivinen ja pyrkii työskentelemään joutuisasti.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Runkorakenteiden asennus

osaa asentaa pilareita, palkkeja ja ristikoita

osaa asentaa rakennusaikaiseen tuentaan liittyviä rakenteita

ymmärtää asennusaikaisen tuennan tarkoituksen

Kuorirakenteiden asennus

osaa asentaa peruskuorielementtejä

osaa asentaa elementtejä ja liittyviä rakenteita

osaa liittyvien rakenteiden tarkoituksenmukaiset kiinnitykset ja viimeistelyn

Tuentojen ja sidontojen teko

osaa tehdä tuennat ja sidonnat ohjattuna

tekee tuennat ja sidonnat vähäisellä ohjauksella

tekee tuennat ja sidonnat itsenäisesti

Saumojen ja lista-asennusten teko

osaa saumata ja kiinnittää listoja ruuveilla ja niiteillä

tekee saumauksen ja valitsee listojen tarkoituksenmukaisen kiinnitystavan

tekee saumauksen ja listoituksen huolellisesti ja lopputulos on viimeistelty

Kiristysliitosten teko osaa liitosten teon menetelmällisesti

tekee liitokset ja lukitukset oikein

tekee liitosten varmistukset oma-aloitteisesti

Mittaaminen ja mittalaitteiden käyttö

osaa käyttää mittalaitteita saa oikeat mittatulokset osaa mittalinjojen määrittelyn ja asemamittaukset




Materiaalin hallinta tunnistaa metalleja, teräslaatuja, pinnoitteita ja sauma-aineita

tietää, että eri metallien kosketuksessa pienemmän (kiinnike) on oltava jalompi

tietää eri jalojen metallien galvaanisen korroosion ja miten sitä estetään

Nosto- ja siirtolaitteiden käyttö

käyttää nostoja siirtolaitteita tarkoituksenmukaisesti.

käyttää nostoja siirtolaitteita jouhevasti ja korjaa rakennusosiin mahdollisesti syntyneet vauriot.

tekee nostot ja siirrot erityisen huolellisesti ja tarkasti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee keskeisimmät merkinnät ja termistön, mutta tarvitsee tukea

osaa lukea työpiirustuksia ja ohjeita itsenäisesti

tuntee piirustusten merkinnät ja ymmärtää ohjeet

130

kokonaisuuden hahmottamisessa

yksityiskohtia myöten

Standardin käyttö tietää standardin perussisällön

tietää, mihin työvaiheisiin standardi vaikuttaa

osaa hakea ratkaisuja standardista

Laadunhallinta tietää rakennussuunnitelman laatuvaatimukset

havaitsee poikkeamat rakennussuunnitelmasta ja asennussuunnitelmasta

osaa tehdä laatuvaatimusten poikkeamaraportit

Matematiikan ja luonnontieteiden hallinta

osaa statiikan perusteet ja tarvittavat laskutoimitukset.

ymmärtää kiepahduksen ja nurjahduksen.

tietää, miten eliminoidaan kiepahdus ja nurjahdus.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT








käyttää henkilönsuojaimia (sis. turvavälineet)

ottaa nostoissa ja siirroissa aina huomioon mahdolliset vaaratilanteet

pitää työpaikkansa järjestyksessä


tarvitsee ohjausta osaa kysyä neuvoa ongelmatilanteissa





Ammattietiikka käsittelee rakenne-elementtejä ja rakennusosia huolellisesti.

työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä.


Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa asentamalla työryhmän jäsenenä teollisuushallin tai varaston kaltaista teräsrakenteista rakennusta rakennuspaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittajalla on sellaiset perustaidot CNC-koneistuksesta, että hän osaa piirtää CAD/CAM-ohjelmalla 2D-kuvan, jonka pohjalta hän valmistaa tarvittavat työstöradat. Hän osaa piirtää valmistettavasta osasta työpiirustuksen mitoituksineen ja tulostaa sen.

131 Tutkinnon osan suorittaja osaa

käyttää CAD/CAM-ohjelmaa

piirtää työpiirustuksen ja mitoittaa sen valmistuksen mukaisesti

tulostaa työpiirustuksen

siirtää työkappaleen kuvaruudulla oikeaan asentoon

siirtää työkappaleen nollapisteeseen

käyttää tyypillisiä tiedonsiirtoformaatteja

mallintaa kappaleen dokumenttien perusteella

tarvittaessa editoida kuvaa

käyttää apuna piirustustasoja

tehdä tarvittavat työstöradat

post-prosessorin käytön ja tietää sen merkityksen

valita työstörataan tarvittavat alkiot

käyttää työkalukirjastoa ja osaa tehdä sinne uusia työkaluja

valita sopivan työkalun käyttötarkoituksen mukaan

asettaa oikeat lastuamisarvot ja lastunpaksuudet materiaalien mukaan

valita sopivan työstömenetelmän koneistukseen

käyttää työvaroja tarkoituksenmukaisesti

hallitsee rouhinnan ja viimeistelyn työvaiheet

tarkistaa työstöradan ennen sen siirtoa työstökoneelle

korjata työstöradassa olevat virheet

siirtää työstöradan työstökoneelle

ottaa huomioon työstökoneen ominaisuudet työstöratoja tehdessä. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




tarvitsee ohjausta




tarvitsee ohjausta

hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee joissain kohdissa ohjausta



kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työskentelemään joutuisasti.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työmenetelmien hallinta

osaa ohjatusti lukea ja kirjoittaa ohjelmalla eri tiedostoformaatteja, osaa ohjatusti tehdä

osaa lukea ja kirjoittaa ohjelmalla eri tiedostoformaatteja, osaa tehdä työpiirustuksen

osaa tehdä työstöradat, tehdä mallinnuksen ja siirtää työstöradan

132

työpiirustuksen ja osaa luoda uuden tiedoston

valmistuksen näkökulmasta ja hallitsee työstöratojen ja mallinnuksen valmistuksen

työstökoneelle

CAD/CAM-järjestelmän käyttö

osaa käyttää ohjelman tyypillisiä toimintoja ja tehdä yksinkertaisia mallinnuksia ja työstöratoja

osaa muokata kuvaruudun toimintoja, tuntee ohjelman parametrisyyden ja hyödyntää sitä työskentelyssään osaa käyttää post-prosessoria ja hallitsee työkalutiedoston käytön

työskentelee CAD/CAM-ympäristössä tehokkaasti ja sujuvasti käyttää ohjelman parametrisyyttä hyväkseen ja osaa muokata ja käyttää työkalutiedostoa

Mallintaminen osaa mallintaa kuvia ohjatusti

osaa mallintaa kuvia dokumenttien pohjalta editoi ja muokkaa kuvaa tarvittaessa

kiinnittää työn sujuvuuteen huomiota hakee ratkaisuja ongelmatilanteessa

Työstöradat osaa tehdä työstöratoja ohjeiden mukaisesti osaa käyttää työkalukirjastoa.

osaa tehdä työstöradat rouhinnalle ja viimeistelylle valitsee sopivan työstöratatyypin koneistettavaan kohteeseen.

osaa asettaa tarkoituksenmukaiset lastuamisarvot ja lastunpaksuudet käyttää työvaroja tarkoituksenmukaisesti, hallitsee rouhinnan ja viimeistelyn työstöradat ja työvaiheet ja valitsee oikean terän käyttötarkoituksen mukaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa tulkita yksinkertaisia työpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen

osaa tulkita työpiirustuksen projektioita, leikkauksia, mitoituksia ja pintamerkkejä

osaa koneenpiirustuksen niin, että ymmärtää työpiirustukset yksityiskohtineen

Laadunhallinta

tarvitsee ohjausta saavuttaakseen laatuvaatimuksen

osaa valmistaa työkappaleen laatuvaatimusten mukaan

osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti ja ymmärtää laadun merkityksen


osaa kysymällä neuvoja hyödyntää matematiikkaa työsuorituksissaan.

käyttää matematiikkaa apuna työsuorituksissaan.

osaa soveltaa matematiikkaa työtehtävissä.

133

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





noudattaa työpaikan työsuojeluohjeita







on avoin ja joustava on aktiivinen

Ammattietiikka on täsmällinen ja pyrkii hyvään työsuoritukseen.

on tunnollinen ja tarkka. työskentelee huolellisesti.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla työpiirustuksen, tarvittavat mallinnukset ja työstöradat CAD/CAM-ohjelmalla ja siirtämällä työstöradat työstökoneelle työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja hallitsee CNC- koneistuksen niin, että hän osaa CAD/CAM- ohjelmoinnin 3D- mallinnuksen ja työstöratojen valmistuksen.


käyttää 3D CAD/CAM-ohjelmaa

mallintaa 3D-kappaleen dokumenttien perusteella

käyttää apuna piirustustasoja

tehdä työstöratoja 2D- ja 3D-muodoille

siirtää mallinnetun kappaleen nollapisteeseen

käyttää tyypillisiä tiedonsiirtoformaatteja

post-prosessorin käytön ja tietää sen merkityksen

valita työstörataan tarvittavat muodot

rajata työstöradan halutulle alueelle

käyttää työkalukirjastoa ja osaa tehdä sinne uusia työkaluja

valita sopivan työkalun käyttötarkoituksen mukaan

asettaa oikeat lastuamisarvot ja lastunpaksuudet materiaalien mukaan

valita sopivan työstömenetelmän koneistukseen

käyttää työvaroja tarkoituksenmukaisesti

134

rouhinnan ja viimeistelyn työvaiheet

tarkistaa työstöradan ennen sen siirtoa työstökoneelle

korjata työstöradassa olevat virheet

siirtää työstöradan työstökoneelle ja koneistaa kappaleen

ottaa huomioon työstökoneen ominaisuudet työstöratoja tehdessä Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




tarvitsee ohjausta




tarvitsee ohjausta

hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee joissain kohdissa ohjausta





ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa ohjatusti lukea ja kirjoittaa ohjelmalla eri tiedostoformaatteja, osaa ohjatusti tehdä työpiirustuksen

osaa tehdä työpiirustuksen valmistuksen näkökulmasta, osaa työstöratojen ja mallinnuksen teon

osaa tehdä työstöradat osaa tehdä mallinnuksen, osaa siirtää työstöradan työstökoneelle

CAD/CAM- järjestelmän käyttö

osaa käyttää ohjelman tyypillisiä toimintoja, osaa tehdä yksinkertaisia mallinnuksia ja työstöratoja

tuntee ohjelman parametrisyyden ja hyödyntää sitä työskentelyssään osaa käyttää post-prosessoria ja hallitsee työkalutiedoston käytön

työskentelee CAD/CAM- ympäristössä tehokkaasti ja sujuvasti

Koneistus osaa siirtää työstöradan työstökoneelle ja koneistaa työkappaleen

mittaa ja asettaa tarvittavat terät työstökoneelle, kiinnittää kappaleen ja hakee nollapisteen

suorittaa omatoimisesti työkappaleen valmistuksen

Mallintaminen osaa mallintaa 3D- kuvia ohjatusti

osaa mallintaa 3D- kuvia dokumenttien pohjalta, editoi ja muokkaa kuvaa tarvittaessa

suorittaa mallintamisen omatoimisesti

135

Työstöradat osaa tehdä työstöratoja ohjeiden mukaisesti, osaa käyttää työkalukirjastoa.

osaa tehdä työstöradat rouhinnalle ja viimeistelylle, osaa rajata työstöradat halutulle alueelle ja valita sopivan työstöratatyypin koneistettavaan kohteeseen.

osaa asettaa tarkoituksenmukaiset lastuamisarvot ja lastunpaksuudet käyttää työvaroja tarkoituksenmukaisesti hallitsee rouhinnan ja viimeistelyn työvaiheet ja järjestyksen valitsee oikean terän käyttötarkoituksen mukaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT






osaa tulkita työpiirustusta ja mallintaa kappaleen 3D- muotoon sen perusteella

osaa lukea työpiirustusta ja mallintaa kappaleen 3D- muotoon sen perusteella itsenäisesti

Laadunhallinta





osaa ohjatusti hyödyntää matematiikkaa työsuorituksissaan

käyttää matematiikkaa apuna työsuorituksissaan

osaa soveltaa matematiikkaa työtehtävissä

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





noudattaa työpaikan työsuojeluohjeita









on avoin ja joustava on aktiivinen

Ammattietiikka on täsmällinen ja pyrkii hyvään työsuoritukseen.

on tunnollinen ja tarkka. työskentelee huolellisesti.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä työpiirustuksen tai muiden dokumenttien perusteella kappaleen 3D-

136 mallinnuksen ja työstöradat CAD/CAM-ohjelmalla ja siirtämällä työstöradat työstökoneelle työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



2.5.27 CNC-sorvaus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää CNC-ohjatua 2-akselista työstökonetta. Hän osaa CNC-ohjelmoinnin ja tuntee terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet ja raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea työpiirustuksia ja tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia sekä ymmärtää niihin liittyvät toleranssit ja pintamerkit

CAD/CAM-tekniikan perusteet

käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti

valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat

suunnittella eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja niiden vaatimat kiinnitykset

käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä

kartiopintoihin ja pyöristyksiin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa

ajaa koneen akselit referenssipisteisiin ja tarkastaa koneen toimintakunnon

tunnistaa tavanomaisimmat koneen ilmoittamat virhekoodit

vaihtaa istukan leuat, säätää leukojen paineen sekä sorvata tarvittaessa pehmeät leuat

kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muotoja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina

käyttää oikein nostoapuvälineitä



asettaa ja mitata terät

hakea ja asettaa nollapisteen sekä tehdä tarvittaessa korjauksia nollapisteeseen

ottaa valmiin ohjelman työstökoneelle ja editoida sitä

tehdä tavanomaisia ohjelmia ja käyttää niissä nirkonsäteen kompensointia ja työkiertoja

testata ohjelman ennen varsinaista kappaleen ajoa

huomioida lämmön vaikutuksen koneistuksessa

käyttää teräkorjaimia

tehdä asetuksen dokumentoinnin

viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







saa aikaan koneistettavan osan vain ohjauksen avulla

hallitsee koneistuskokonaisuuden mutta tarvitsee ohjausta ongelmakohdissa




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työmenetelmän hallinta osaa kiinnittää kappaleen oikein, hakea nollapisteen ja koneistaa kappaleen valmiin ohjelman avulla

osaa käyttää teräkorjaimia ja editoida ohjelmaa osaa vaihtaa ohjelmaa, asetuksia ja kiinnityksiä uudelle kappaleelle

osaa tehdä itsenäisesti tavanomaisia työstöohjelmia, suunnitella työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja valmistaa tarvittaessa pehmeät leuat

Työvälineiden ja materiaalin hallinta

tarvitsee ohjausta käyttääkseen työvälineitä tarkoituksenmukaisesti

tekee tarkoituksenmukaiset työväline- ja materiaalivalinnat sekä huolehtii työvälineiden kunnosta

huolehtii itsenäisesti työvälineiden ja materiaalien valinnasta, työvälineiden kunnosta ja työpisteen järjestyksestä

Mittaaminen käyttää mittavälineitä huolellisesti


tekee tarvittavat mittaukset ja osaa huomioida mittauksen epävarmuustekijät, huolehtii mittavälineiden kunnosta ja säilytyksestä

Työstöarvot tarvitsee ohjausta oikeiden työstöarvojen määrityksessä.

osaa määrittää työstöarvoja mutta joutuu kysymään joissain kohdissa neuvoa.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja

osaa tulkita koneenpiirustuksen

hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen

138

hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen

projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä

lukemisen ja piirtämisen ja ymmärtää työohjeet osaa raportoida työstään

Laadunhallinta tarvitsee ohjausta osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita






hyödyntää ohjatusti matematiikkaa työsuorituksissaan.

käyttää matematiikan ja fysiikan tietoja ja taitoja työsuorituksissaan.

osaa soveltaa matematiikkaa ja fysiikkaa erilaisten materiaalien, työvälineiden ja koneiden käytössä.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja käyttää koneen turvalaitteita

pitää työpaikan siistinä ja järjestyksessä










työskentelee huolellisesti ja tarkasti ja huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden CNC-ohjattua työstökonetta käyttäen työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



139 2.5.28 CNC-Jyrsintä

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää CNC-ohjatua 3-akselista tai moniakselista työstökonetta. Hän osaa CNC-ohjelmoinnin ja CAD/CAM-tekniikan soveltamisen ja tuntee terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet ja raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea työpiirustuksia ja tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia sekä ymmärtää niihin liittyvät toleranssit ja pintamerkit

3D-piirtämisen 3D-työstön perusteet

CAD/CAM-tekniikan soveltamisen CNC-koneistuksessa

poimia CAD-kuvasta työstettävän geometrian ja tehdä siihen työstöradat CAM-ohjelmaa käyttäen sekä postprosessoida ohjelman CNC-koodiksi

siirtää CNC-koodin työstökoneelle

valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat

suunnitella eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja niiden vaatimat kiinnitykset

käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä

erilaisten muotojen ja sijaintien määrittämiseen liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa

käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti huomioiden suojavarusteiden merkityksen

ajaa koneen akselit referenssipisteisiin ja tarkastaa koneen toimintakunnon

tunnistaa tavanomaisimmat koneen ilmoittamat virhekoodit

kiinnittää koneistettavan kappaleen tukevasti niin, että kappaleen muotoja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina

käyttää erilaisia kiinnitysjigejä kappaleen kiinnittämiseen

käyttää oikein nostoapuvälineitä

valita oikeat työstösuunnat huomioiden työstövoimat, terätaipumat ja värinät

valita oikeat terät, teräpalat ja teräpäät, kiinnittää työkalut oikein ja tarvittaessa kunnostaa ne


käyttää esiasetuslaitetta työkalumittojen määrittämiseen

syöttää työkalutiedot koneeseen

valita kulloiseenkin tilanteeseen sopiva kappaleen nollapiste

hakea ja asettaa nollapisteen sekä tehdä tarvittaessa korjauksia nollapisteeseen

ottaa valmiin ohjelman työstökeskukselle ja editoida sitä

tehdä tavanomaisia ohjelmia ja käyttää niissä työkalun säteen kompensointia, työkiertoja ja aliohjelmointia

testata ohjelman ennen varsinaista kappaleen ajoa

käyttää työkalukorjaimia

tehdä asetuksen dokumentoinnin

viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT






140


saa aikaan koneistettavan osan vain ohjauksen avulla

hallitsee koneistuskokonaisuuden mutta tarvitsee ohjausta




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työmenetelmän hallinta

osaa kiinnittää kappaleen oikein, hakea nollapisteen ja koneistaa kappaleen valmiin ohjelman avulla

osaa käyttää teräkorjaimia, editoida ohjelmaa, vaihtaa ohjelmaa, asetuksia ja kiinnityksiä uudelle kappaleelle sekä käyttää CAD/CAM-järjestelmää ohjelmoinnin apuvälineenä

hyödyntää monipuolisesti CAD/CAM-järjestelmää työstöohjelmien tekemisessä, tekee itsenäisesti tavanomaisia työstöohjelmia työstökoneen ohjauksen avulla, suunnittelee työvaiheiden keskinäisen järjestyksen, osaa tehdä ja käyttää kiinnitysjigejä

Työvälineiden ja materiaalin hallinta

tarvitsee ohjausta käyttääkseen työvälineitä tarkoituksenmukaisesti

tekee tarkoituksenmukaiset työväline- ja materiaalivalinnat sekä huolehtii työvälineiden kunnosta

huolehtii itsenäisesti työvälineiden ja materiaalien valinnasta, työvälineiden kunnosta ja työpisteen järjestyksestä

Mittaaminen käyttää mittavälineitä huolellisesti


tekee tarvittavat mittaukset ja osaa huomioida mittauksen epävarmuustekijät, huolehtii mittavälineiden kunnosta ja säilytyksestä

Työstöarvot tarvitsee ohjausta oikeiden työstöarvojen määrityksessä.

osaa määrittää työstöarvoja mutta joutuu kysymään neuvoja joissain kohdissa.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen

osaa tulkita koneenpiirustuksen projektioita,

hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja

141

mukaisen kappaleen leikkauskuvantoja ja mitoituksia ja niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä

piirtämisen, ymmärtää työohjeet ja osaa raportoida työstään

Laadunhallinta tarvitsee ohjausta osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita






hyödyntää ohjatusti matematiikkaa työsuorituksissaan.

käyttää matematiikan ja fysiikan tietoja ja taitoja työsuorituksissaan.

osaa soveltaa matematiikkaa ja fysiikkaa erilaisten materiaalien, työvälineiden ja koneiden käytössä.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja käyttää koneen turvalaitteita

pitää työpaikan siistinä ja järjestyksessä







toimii vuorovaikutteisesti on aloitteellinen ja aktiivinen





Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden CNC-ohjattua työstökeskusta käyttäen työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.29 Hionta

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee hiomakoneiden rakenteen ja toiminnan, hionnan periaatteet, hiomakivien laadut, leikkuunesteet sekä raaka-aineet. Hän osaa hioa pyöröhiomakoneella, reikähiomakoneella ja

142 tasohiomakoneella. Hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä kappaleita kustannustehokkaasti. Tutkinnon osan suorittaja osaa

mitata hiottavan kappaleen

muotoja sijaintitoleranssit

valita sopivan kiinnityksen hiottavaan kappaleeseen ja kiinnittää kappaleen

lukea koneenpiirustuksia ja löytää niistä hiottavat pinnat

selvittää hiottavan kappaleen työvarat

vaihtaa hiomakiven

tasapainottaa hiomakiven

säätää ja valita oikeat työstöarvot

timantoida hiomakiven oikea-aikaisesti, oikealta syvyydeltä ja oikealla nopeudella

säätää hiomakoneenpöydän suoraksi tai koneenpiirustuksen mukaiseen kartioon

mitata pinnan karheuden

huolehtia leikkuunesteen oikeasta pitoisuudesta

suunnitella kappaleelle oikean hiomajärjestyksen

valita oikeantyyppisen kiven hiottavalle materiaalille

tarkistaa kivenvaihdon yhteydessä kiven virheettömyyden

kiinnittää kappaleen koneeseen niin, ettei se vahingoitu

tunnistaa kiven materiaalin

tunnistaa hiottavan kappaleen ominaisuudet

käsitellä hiottuja kappaleita oikein

tehdä koneelle päivittäiset ja viikoittaiset huoltotoimenpiteet. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT








tarvitsee ohjausta työsuunnitelman tekemiseen

tuntee erilaiset hiontamenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä

hallitsee itsenäisesti eri hiontamenetelmät



ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Hiomakiven vaihtaminen

osaa vaihtaa ja tasapainottaa hiomakiven osaa tarkistaa, että hiomakivi on kunnossa

tunnistaa hiomakiven materiaalin ja osaa valita hiottavalle materiaalille oikean tyyppisen hiomakiven ohjattuna

osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa hiomakiven vaihtoon liittyvät toiminnot

143

Työkappaleen kiinnitys tuntee koneenpiirustuksessa olevat muotoja sijaintitoleranssit ja osaa ohjattuna suunnitella työjärjestyksen

osaa valita oikeat työstöarvot ja kappaleen kiinnitykset ottaen huomioon pinnanlaatuja toleranssivaatimukset

osaa itsenäisesti suunnitella työn vaiheistuksen ja tehdä siitä suunnitelman, jossa huomioidaan työn kulku- ja työstöarvot

Hiontakoneen työpöydän oikaisu

osaa oikaista työpöydän ohjatusti

osaa säätää työpöydän haluttuun kartioon ohjatusti

osaa itsenäisesti säätää koneen kartiokkuuden huomioiden kappaleen hiontavaran

Leikkuunesteen kunnossapito

osaa lisätä tarvittaessa leikkuunestettä

osaa mitata leikkuunesteen pitoisuuden ja tarvittaessa säätää pitoisuutta

osaa itsenäisesti huoltaa leikkuunestejärjestelmän

Mittaaminen valitsee oikeat mittavälineet mittauksissa.

tekee eri mittavälineillä itsenäisiä mittauksia ja osaa asettaa ja tarkistaa mittavälineen.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa lukea koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen

osaa tulkita koneenpiirustuksen projektioita ja niihin liittyviä mitta- ja geometrisia toleransseja

hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen ja osaa eri toleranssien merkityksen







ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


















144 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin monimuotoisen hiontatyön työpaikalla. Työn valmistamisessa tarvitaan kahta eri hiontamenetelmää.. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.30 FMS-järjestelmien käyttö

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa kappaleita joustavalla valmistusjärjestelmällä, johon kuuluu NC-ohjattu kone. Hän hallitsee ja osaa käyttää FMS-järjestelmää ja robottia. Lisäksi hän pystyy valmistamaan järjestelmää hyväksi käyttäen teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita kustannustehokkaasti. Tutkinnon osan suorittaja osaa

työhön kuuluvat joustavan valmistusjärjestelmän käyttötehtävät

järjestelmän ylläpidon perustehtävät

työkappaleiden panostuksen ja purkamisen

työkalujärjestelmän ja työkalujen asennukset

järjestelmän ohjelmoinnin ja ohjelmien hallinnan

teräasetusten teon sekä työkalukorjaustietojen määrittelyn ja niiden syöttämisen työstökoneisiin

järjestelmän poistamisen mahdollisesta vikatilasta

järjestelmän materiaalin hallinnan

ohjelmoida robotin kappaleen vaihtoa varten

käyttää hyllystöhissiä

NC-ohjelmoinnin, joka tehdään CAD-piirustuksesta CAM-ohjelmointina

valmistukseen tarvittavien terien valinnan

valmistaa työpiirustuksen mukaisen kappaleen joustavalla valmistusmenetelmällä tai tuotantosolulla

FMS-ajokortin A-tasoa vastaavat tiedot. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







tunnistaa järjestelmän osat hallitsee järjestelmän käytön ohjattuna

hallitsee itsenäisesti järjestelmän käytön



145

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Järjestelmän käyttö osaa poistaa valmiit kappaleet purkuasemasta ja asettaa työstettävät kappaleet oikeille paikoille panostusasemaan

osaa suunnitella työjonon ohjeen mukaan

osaa itsenäisesti suunnitella työjonot taloudellisesti oikein

Työkappaleen kiinnitys tuntee koneenpiirustuksessa olevat muotoja sijaintitoleranssit ja osaa ohjattuna suunnitella kappaleen kiinnityksen


osaa itsenäisesti suunnitella työn vaiheistuksen ja tehdä siitä suunnitelman, jossa huomioidaan työn kulku ja työstöarvot

Järjestelmän ohjelmien hallinta

osaa lisätä ja poistaa materiaalit järjestelmästä ohjetta hyväksi käyttäen

hallitsee materiaalivaraston osaa ennakoida materiaalitarpeen ja materiaalin tilauksen

Järjestelmän poistaminen vikatilasta

tunnistaa häiriötilan järjestelemässä.

osaa paikallista häiriön ja hakea apua oikealta henkilöltä.

osaa itsenäisesti purkaa häiriötilanteen.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





hahmottaa järjestelmän laajuuden

osaa tulkita järjestelmän antamia tietoja

osaa tulkita järjestelmän antamia tietoja ja osaa tehdä oikeita johtopäätöksiä niiden perusteella







ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT















146




Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa käyttämällä joustavaa valmistusjärjestelmää jonkin osan valmistamisen yhteydessä työpaikalla. Ammattitaidon osoittamiseen tarvitaan NC-työstökonetta ja FMS-järjestelmää ja robottia. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla

2.5.31 Manuaalikoneistus


Tutkinnon suorittaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan manuaalisilla työstökoneilla tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativia koneistustyökokonaisuuksia, joissa on tarkkoja sovitteita sekä vaativilla muotoja sijaintitoleransseilla määriteltyjä yksityiskohtia. Työkappaleiden koneistettavien pintojen yleistoleranssiaste on keskiaste (ISO 2768-m). Sorvattavissa kappaleissa on lieriöitä, kartioita ja kierteitä. Jyrsintäpinnoissa tulee olla tasopintojen lisäksi olakkeita, hammastuksia ja kiilauria. Tutkinnon suorittajan on osattava myös työkappaleiden viimeistelytyöt.


sorvata ulko- ja sisäpuolisia kierteitä

työkappaleen oikean kiinnittämisen

valmistuksessa tarvittavien asetusten tekemisen

pehmeiden leukojen koneistamisen

suorittaa kaikki työaikaiset ja valmiin työn tarkastusmittaukset

tarkistaa työkappaleen mitat mitta-, muotoja sijaintitoleransseineen ja verrata niitä piirustuksen asettamiin vaatimuksiin

mitata eri mittavälineillä monipuolisesti

valmistaa kappaleen sovittamalla sitä vastakappaleeseen

mitata pinnankarheuden valmistetusta kappaleesta

terien valinnat ja teräasetusten teon

valmistettavan kappaleen materiaalien työstöominaisuudet

valmistettavan kappaleen lämpökäsittelyn

valmistaa hammaspyörän jyrsinkoneella välillistä jakoa hyväksi käyttäen

käyttää jyrsinkoneen jakopäätä ja hallitsee jakopään käyttöön liittyvän matematiikan

laskea tarvittavat mitat hammaspyörän mittaamista varten ja osaa mitata hammaspyörän

työvaiheiden suunnittelussa ottaa huomioon kappaleen kiinnityksen vaikutuksen valmistusjärjestykseen ja vaadittavien toleranssien toteutumiseen

vaativien kappaleiden mittaustekniikan

tehdä pikateräsmuototeriä

kunnostaa terät ja teräpäät

147

käyttää avarrustyökaluja jyrsinkoneessa. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen

tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä

hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät



ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Sorvaus osaa sorvata sisä- ja ulkopuolisia lieriöpintoja, joissa yleistoleranssiaste on hieno

osaa sorvata sisä- ja ulkopuolisia kartioita vaadittuun pinnanlaatuun sekä hallitsee siniviivaimen käytön

osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sisä- ja ulkopuolisia kierteitä sorvaamalla

Jyrsintä osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen ja osaa kiinnittää kiinnittimen jyrsinkoneen pöydälle

osaa kunnostaa terät ja käyttää avarrustyökalua

osaa käyttää jyrsinkonetta monipuolisesti ja osaa valmistaa työpiirustuksen mukaisia kappaleita itsenäisesti

Jakopään käyttö osaa kiinnittää ja kellottaa jakopään jyrsinkoneen pöydälle

hallitsee jakopään käyttöön liittyvän matematiikan

osaa valmistaa hammaspyörän jyrsinkoneella jakopäätä hyväksi käyttäen itsenäisesti ja osaa mitata hammaspyörän

Työkappaleen kiinnitys tuntee koneenpiirustuksessa olevat muotoja sijaintitoleranssit ja osaa ohjattuna suunnitella työjärjestyksen


osaa itsenäisesti suunnitella työn vaiheistuksen ja tehdä siitä suunnitelman, jossa huomioidaan työn kulku ja työstöarvot

Mittaaminen valitsee oikeat mittavälineet mittauksissa.

tekee eri mittavälineillä itsenäisiä mittauksia ja osaa asettaa ja tarkistaa mittavälineen.


148

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa lukea ja piirtää koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen

osaa tulkita koneenpiirustuksen projektioita ja niihin liittyviä mitta- ja geometrisia toleransseja

hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen ja osaa eri toleranssit







ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


















Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden työpaikalla. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä apulaitteita, esim. jakopää ja koneruuvipuristin.. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

149 2.5.32 Konepajamittaus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa suorittaa tyypillisiä konepajamittauksia 0,01 mm:n tarkkuudella käyttäen ei-digitaalisia mittalaitteita. Hän osaa mitata pituuksia, leveyksiä ja syvyyksiä sekä sisä- ja ulkopuolisia halkaisijoita ja todentaa epäpyöreyksiä sekä tehdä mittapöytäkirjan mittaamastaan tuotteesta. Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää mittakonetta niin, että osaa tehdä sijaintimittauksia. Tutkinnon suorittaja osaa


käyttää työntömittaa

käyttää erilaisia mikrometrejä

käyttää astemittaa

käyttää mittakelloa

käyttää mittapaloja

mitata pinnan karheutta

käyttää siniviivainta

tunnistaa kierteen

tehdä mittapöytäkirjan

tunnistaa mittausepävarmuustekijät ja ottaa ne huomioon mittauksissa

suorittaa kaarimikrometrin päivittäiskalibroinnin

käyttää mittakonetta

laadun tärkeyden yrityksen toiminnalle

huomioida omissa työtehtävissään laatuajattelun

tehdä kirjallisen kuvauksen mittausprosessista, jota noudattaen työkappaleen mittauksen voi suorittaa.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT








tarvitsee ohjausta vaativimmissa mittauksissa

osaa kysyä tarvittaessa neuvoa


osaa perusmittaukset itsenäisesti, mutta saa oikeat mittaustulokset vaativimmissa mittauksissa vasta ohjauksen jälkeen

saa oikeat mittaustulokset muutaman mittauskerran jälkeen

saa oikeat mittaustulokset joutuisasti

Aloitekyky ja yrittäjyys tuntee laadun periaatteet. tuntee ISO 9001 -standardin peruskäsitteet.

on huolellinen ja tarkka.

150

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa käyttää työntömittaa ja kaarimikrometriä

hallitsee tyypillisten mittavälineiden käytön

hallitsee mittavälineiden käytön ja osaa tehdä mittapöytäkirjan

Mittakoneen käyttö osaa mitata pituuksia mittakoneella

tarvitsee ohjausta mittakoneen käytössä silloin kun tehdään sijaintimittauksia

osaa tehdä sijaintimittauksia itsenäisesti mittakoneella

Mittavälineiden käyttö osaa käyttää perusmittavälineitä, mutta tarvitsee ohjausta esimerkiksi mittakellojen ja mittapalojen käytössä

osaa käyttää mittakelloa ja mittapaloja itsenäisesti ja hallitsee pituuksien ja sijaintien mittaamisen mutta saattaa tarvita ohjausta

hallitsee pituuksien ja sijaintien mittaamisen ja tekee mittauksista mittapöytäkirjan

Laatuajattelu tuntee laadun periaatteet tuntee ISO 9001 -standardin peruskäsitteet

tuntee laadun tärkeyden yrityksen toiminnalle ja osaa ottaa huomioon omassa työskentelyssään laadun


osaa ohjatusti hyödyntää matematiikkaa työsuorituksissaan.



ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen

Materiaalinhallinta tarvitsee ohjausta pyrkii selvittämään puuttuvat tiedot

osaa etsiä tarvitsemaansa tietoa itsenäisesti eri lähteistä

Laadunhallinta tuntee laadun merkityksen osaa ottaa huomioon mittausepävarmuustekijät

osaa korjata työsuoritustaan tarvittaessa





ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Terveys, turvallisuus ja noudattaa työskentelee ergonomisesti pitää työpaikkansa

151

toimintakyky työturvallisuusohjeita oikein järjestyksessä ja siistinä






on yhteistyökykyinen toimii vuorovaikutteisesti toimii rakentavasti ja hyvää lopputulosta edistävästi

Ammattietiikka käyttää mittavälineitä huolellisesti.

huolehtii mittavälineiden kunnosta ja säilytyksestä.

tekee mittavälineiden päivittäiskalibroinnit tarkasti.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa laatimalla ennen mittauksia työprosessin kuvauksen, jossa käsitellään kappaleen mittaaminen. Tutkinnon suorittaja mittaa kappaleita ja laatii mittapöytäkirjan työprosessinsa ohjeiden mukaisesti.. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.33 Moniakselinen valmistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee moniakselisen työstökoneen tuomat edut ja hyödyt. Hän käyttää ohjelmoinnissa koneen ohjausta tai CAM-ohjelmaa ja tarkistaa työstöradan ennen koneistusta. Hän osaa laskea lastuamisarvot koneistukseen ja osaa kiinnittää valmistettavan työkappaleen moniakselisen valmistuksen vaatimusten mukaisesti


hyödyntää moniakselisen työstökoneen tarjoamat mahdollisuudet

ottaa huomioon IT6-tarkkuusasteen vaatimukset valmistuksessa

ohjelmoida työstökoneen

siirtää ohjelman työstökoneelle

kiinnittää työkappaleen työstökoneeseen siten, että se voidaan koneistaa useista suunnista ja hallitsee siihen liittyvän matematiikan

tarkistaa ja huoltaa ympäristössä käytettäviä teriä

mitata terät ja asettaa tai poistaa niitä työkalutaulukosta ja työkalumakasiinista

laskea ja asettaa oikeat lastuamisarvot

hakea ja tarvittaessa siirtää nollapistettä työkappaleessa

käyttää kosketusanturia


simuloinnin avulla tarkistaa ohjelman

korjata virheellisen ohjelman

suorittaa tarvittavat mittaukset ja tehdä mittapöytäkirjan laatujärjestelmän mukaisesti

huomioida taloudelliset työmenetelmät

suunnitella työvaiheet etukäteen

arvioida omaa työsuoritustaan

152

huomioida työturvallisuuden työsuorituksissaan. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




tarvitsee ohjausta




tarvitsee ohjausta






ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





ymmärtää moniakselisen valmistuksen tuomat edut ja hyödyt hallitsee moniakselisen työstökoneen koordinaatiston

osaa mitata, asettaa ja poistaa teriä työkalumakasiinista osaa suunnitella valmistuksen eri työvaiheet

osaa suunnitella työkappaleen työvaiheet etukäteen, osaa huomioida käytettävät terät ja laskea niille lastuamisarvot koneistettavan työkappaleen mukaan huomioi siisteyden ja puhtauden ympäristössä

Moniakselisen työstökoneen hallinta

osaa ohjelmoida yksinkertaisia moniakselisella työstökoneella tehtäviä muotoja

osaa ohjelmoida moniakselisen työstökoneen ja osaa tarkistaa tekemänsä ohjelman

osaa ohjelmoida moniakselisen työstökoneen itsenäisesti ja osaa tarkistaa ja korjata ohjelman tarvittaessa

Työkappaleen kiinnitys osaa kiinnittää työkappaleen tyypillisillä kiinnitysmenetelmillä työstökoneeseen ja osaa hakea nollapisteen työkappaleeseen

käyttää kosketusanturia osaa kiinnittää työkappaleen usean suunnan koneistusta varten ja osaa hakea nollapisteen työkappaleeseen kosketusanturilla

153

Mittaaminen osaa suorittaa tyypilliset mittaukset työkappaleelle.

osaa mitata työkappaleen ja tekee siitä mittapöytäkirjan.

osaa mitata työkappaleen ja tekee siitä mittapöytäkirjan itsenäisesti.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT








Materiaalinhallinta tarvitsee ohjausta materiaalien valinnassa

tunnistaa materiaaleja ja pyrkii selvittämään niiden työstämisen sekä ottaa huomioon oikeat työvarat

hallitsee itsenäisesti tavanomaiset materiaalit ja niiden työstön sekä merkkaa palauttamansa materiaalit

Laadunhallinta








ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


















työskentelee huolellisesti ja tarkasti sekä huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjausta.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla työkappaleen IT6-tarkkuusasteen vaatimusten mukaisesti työpaikalla. Valmistuksessa käytetään moniakselista työstökonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



2.5.34 Tarkkuuskoneistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää hiomakonetta sekä suurnopeuskonetta tai CNC-jyrsinkonetta tai CNC-sorvia valmistaessaan osan tai osia. Hän tuntee kovien materiaalien työstön erityispiirteet. Tutkinnon suorittaja osaa tehdä 3D-työstöradat CAM-ohjelmalla. Tutkinnon osan suorittaja osaa

käyttää useita koneistusmenetelmiä

tehdä työsuunnitelman etukäteen

tulkita työpiirustuksesta projektiot, leikkauskuvannot, mitoitukset, toleranssit ja pintamerkinnät

valita työhön sopivan koneen


mitata ja asettaa terät työstökoneeseen

valita koneistettavan materiaalin mukaan oikeat lastuamisarvot

suorittaa koneistukset oikeassa järjestyksessä

kiinnittää monimutkaisen työkappaleen työstökoneeseen niin, että työkappale ei vaurioidu

hakea nollapisteen työkappaleeseen

valmistaa työkappaleen tarkkuusasteen IT5 mukaisesti ja pinnanlaadultaan Ra 0,8


valmistaa 3D-työstöratoja CAM-ohjelman avulla

valmistaa ja testaa työstöradat

käyttää mittavälineitä työvälineen osan laadun varmistamisessa. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




tarvitsee ohjausta




tarvitsee ohjausta







ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

155





hallitsee työstökoneiden käytön

osaa käyttää teräkorjaimia, tehdä ja editoida ohjelmaa, vaihtaa ja testata ohjelman sekä tehdä asetuksia ja kiinnityksiä uudelle kappaleelle

osaa tehdä itsenäisesti työstöohjelman, tarkistaa ja editoida ohjelman itsenäisesti ja suunnitella työvaiheiden keskinäisen järjestyksen

3D-työstöradat valmistaa työstöratoja CAM-ohjelmalla

valmistaa ja tarkistaa työstöradat ja tarvittaessa muuttaa niitä

hallitsee omatoimisesti työstöratojen valmistuksen

Koneistus IT5 ja pinnanlaadun Ra 0,8 mukaisesti

osaa suorittaa tarvittavat mittaukset ja tarvittaessa koneistaa työkappaleen uudestaan

tarvittaessa muuttaa asetuksia oikeaan lopputulokseen pääsemiseksi

saavuttaa tarkkuusarvot omatoimisesti

Työvälineiden ja materiaalien hallinta

tarvitsee ohjausta työvälineiden käytössä

valitsee tarkoituksenmukaiset työvälineet ja kiinnitysmenetelmät, huolehtii työvälineiden kunnosta ja valitsee materiaalit tarkoituksenmukaisesti

huolehtii itsenäisesti työvälineiden ja materiaalien valinnoista, työvälineiden kunnosta ja työpisteen siisteydestä

Työstöarvot käyttää oikeita lastuamisarvoja ohjatusti.

osaa määrittää lastuamisarvot.

määrittää lastuamisarvot ja tarvittaessa muuttaa niitä.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT











Laadunhallinta




156





ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


















työskentelee huolellisesti ja tarkasti ja huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjausta.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla työkappaleen tarkkuusasteen IT5 vaatimusten mukaisesti työpaikalla. Valmistuksessa käytetään hiomakoneen lisäksi suurnopeuskonetta tai CNC-jyrsinkonetta tai CNC-sorvia. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää valmistuksessa uppokipinätyöstökonetta tai lankasahaa. Uppokipinätyöstökoneella hän saavuttaa VDI 3400 -taulukon mukaisia pinnanlaatuja ja lankasahalla vastaavasti Ra 0,56–1,60 pinnanlaatuja. Hän osaa suorittaa tarvittavat työvaiheet ennen koneistusta. Tutkinnon osan suorittaja osaa

käyttää uppokipinäkonetta tai lankasahaa

ottaa huomioon IT7-IT5 tarkkuusasteen vaatimukset valmistuksessa

huomioida uppokipinätyöstössä VDI 3400 -taulukon mukaisen pinnanlaatuvaatimuksen

ottaa huomioon lankasahauksessa Ra 0,56–1,60 pinnanlaatuvaatimukset valmistuksessa

tulkita työpiirustusta

kiinnittää työkappaleen työstökoneeseen ja hallitsee siihen liittyvän matematiikan

käyttää esiasetuksissa käytettäviä apulaitteita

157

asettaa tarvittavat elektrodit ja lankasahauslangan ja muut työstöön liittyvät työvälineet työstökoneeseen

laskea ja asettaa oikeat työstöarvot ja huuhtelut

huomioida tarvittavat työvarat työvaiheittain

hakea nollapisteen työkappaleeseen valmistuksen kannalta edullisimpaan kohtaan ja tarvittaessa osaa muuttaa nollapisteen paikan

ohjelmoida työstökoneen

käyttää työkiertoja

simuloinnin avulla tarkistaa ohjelman

korjata virheellisen ohjelman

suorittaa tarvittavat mittaukset ja tekee mittapöytäkirjan laatujärjestelmän mukaisesti

huomioida taloudelliset työmenetelmät

suunnitella työvaiheet etukäteen

arvioida omaa työsuoritustaan

huomioida työturvallisuuden työsuorituksissaan. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




tarvitsee ohjausta




tarvitsee ohjausta







ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





osaa kiinnittää työkappaleen, hakea nollapisteen ja koneistaa työkappaleen

osaa käyttää kipinätyöstökonetta ja huomioida IT7-IT5 tarkkuusasteen tai pinnanlaadut Ra 0,56–1,6 tai VDI 3400 -taulukon mukaiset vaatimukset

osaa käyttää kipinätyöstökonetta itsenäisesti ja huomioida dokumenttien mukaisen laatuvaatimuksen valmistuksessa

Työstökoneen ohjelmointi ja ohjelman tarkistus

osaa tarkistaa työstöohjelman

ohjelmoi työstökoneen, tarkistaa ohjelman ja tarvittaessa korjaa sen

ohjelmoi työstökoneen, tarkistaa ohjelman ja korjaa sen tarvittaessa itsenäisesti

158

Työvaiheiden hallinta osaa suunnitella työvaiheet ja tietää työvarojen merkityksen

osaa etukäteen suunnitella työvaiheiden järjestyksen, määrittelee työvarat, laskee työstöarvot työvaiheittain ja asettaa huuhtelun sekä tuntee nollapistekiinnitysjärjestelmän

osaa etukäteen suunnitella eri työvaiheiden järjestyksen itsenäisesti, määrittelee tarvittavat työvarat itsenäisesti ja hallitsee työvaiheisiin liittyvien työstöarvojen laskemisen ja käytön itsenäisesti

Elektrodien tai lankasahan langan asetus

osaa kiinnittää elektrodin pitimeen ja asettaa ne työstökoneeseen.

osaa asettaa elektrodin uppokipinätyöstökoneeseen kellottaen sen tai asettaa lankasahan langan sekä tuntee esiastelaitteiden tuomat hyödyt.

osaa käyttää esiastelaitetta.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT











Laadunhallinta








ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT












159







työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjausta.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla työvälineen osan IT7-IT5 tarkkuusasteen ja pinnanlaadulta Ra 0,8–Ra 0,4 vaatimusten mukaisesti työpaikalla. Valmistuksessa käytetään työvälinealalle tyypillistä työstökonetta, lankasahaa tai uppokipinäkonetta.. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa työvälineiden valmistuksen ja kunnossapidon. Hän osaa mittavälineiden avulla tarkistaa valmistamansa tuotteen mittatarkkuuden ja laadullisuuden ja tekee osasta mittapöytäkirjan. Tutkinnon osan suorittaja osaa


tehdä valmistettavasta työvälineestä työsuunnitelman

tehdä tarvittavat apuvälineet työkappaleen kiinnittämiseksi työstökoneeseen

kiinnittää monimutkaisen työkappaleen työstökoneeseen

valmistaa työkappaleen tai terän toleranssien IT6 mukaisesti

tuntee sovitteet ja osaa valmistaa osat niiden mukaan

osaa sovittaa työvälineen osat ja hallitsee työvälineen kokoonpanon ja purkamisen

timanttikiillotuksen

kaavauksen

valmistaa lastuavan työkalun ja kiinnittimet

tehdä mittapöytäkirjan

työvälineiden huollon ja kunnossapidon. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



160


tarvitsee ohjausta




tarvitsee ohjausta







ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työvälinevalmistuksen työstömenetelmät

tuntee eri menetelmät ja osaa kiinnittää kappaleen

osaa suunnitella työvälineen valmistuksen, osaa kiinnittää kappaleen yleisimmillä menetelmillä ja osaa tehdä asetuksia työkappaleiden nopeaa vaihtoa varten

osaa suunnitella työvälineen valmistuksen itsenäisesti ja osaa suunnitella ja valmistaa kiinnitysmenetelmiä työkappaleelle

Työvälineen kokoonpano

osaa suorittaa yksinkertaisen työvälineen kokoonpanon

osaa suorittaa työvälineen kokoonpanon ja varmistaa työvälineen toiminnan,

tuntee sovitteiden merkityksen työvälineiden toiminnalle, varmistaa työvälineen oikean toiminnan ja huolehtii siisteydestä ja puhtaudesta

Timanttikiillotus osaa suorittaa kiillotuksen

kiillottaa pinnan luokkaan SPI A3

kiillottaa pinnan SPI A3 -luokkaan omatoimisesti

Kaavaus osaa suorittaa kaavauksen

osaa suorittaa tasopinnan kaavauksen

osaa suorittaa tasopinnan kaavauksen omatoimisesti

Lastuavan työkalun ja kiinnittimen valmistus

osaa valmistaa lastuavan työkalun

osaa valmistaa lastuavan työkalun kiinnittimen

osaa omatoimisesti valmistaa lastuavan työkalun ja kiinnittimen

Työvälineen huolto ja kunnossapito

osaa huoltaa työvälineen.

osaa huoltaa työvälineen ja tietää huollon merkityksen työvälineen toiminnalle.

huolehtii työvälineen huollosta, osaa suorittaa tarvittavia kunnossapidollisia tehtäviä työvälineelle ja ottaa huomioon puhtauden, siisteyden ja huolellisuuden huoltotoimenpiteissä.

161

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT






osaa tulkita työpiirustuksen projektioita, leikkauksia ja mitoituksia


Materiaalien hallinta tarvitsee ohjausta materiaalien tunnistuksessa

tunnistaa materiaaleja ja pyrkii selvittämään niiden työstämisen

hallitsee itsenäisesti tavanomaiset materiaalit ja niiden työstön

Laadunhallinta

tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa







ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


















työskentelee huolellisesti ja tarkasti ja huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistaa työvälineen tai työvälineen osan työpaikalla. Tutkinnon suorittaja varmistaa työvälineen tai sen osan toiminnan ja toimivuuden. Työn valmistamisessa käytetään työvälinealan työmenetelmiä.. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa mallintaa CAD-ohjelmalla valumallin ja keernalaatikon sekä määritellä näihin CAM-ohjelmalla toimivat työstöradat. Tutkinnon osan suorittaja osaa

mallintaa valumallin pinnat tai solidit CAD-ohjelman avulla

poistaa turhat osat sähköisestä geometriasta

skaalata kutistumat, lisätä työstövarat, hellitykset, jakopinnat ja keernoitukseen riittävät keernakannat

käyttää tasoja, värejä sekä viivatyyppejä ja -leveyksiä standardien mukaan

tulostaa tietokoneella tarvittavat leikkaukset uloslyönniksi

generoida mallin ja keernalaatikon työstöradat kuvaruudulle osaten myös tarkistaa työstöradat ja ehkäistä koukkaukset

koneistaa mallin ja keernalaatikon oikeasta mallimateriaalista riittävän pienellä pinta-askelluksella

tietää koneistettavat muoviblokkimateriaalit ja niiden käyttäytymisen työstön aikana

valita oikeat syöttö- ja kierrosnopeudet

asemoida kappaleen sähköisesti niin, että koneistus on mahdollista

lähettää työstöradat koneistuskeskukselle

tuntee ja ymmärtää postprosessoinnin käytön. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT








saa aikaan toimivan geometrian ja työstöradan vain ohjauksen avulla


mallintaa geometriasta ja työstöradoista toimivan mallin ja keernalaatikon annettujen dokumenttien mukaisesti

Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. vaatii alussa ohjausta ja huomioi yrittäjyyden.


163

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työkoneiden käyttö valitsee työkalut työstettävään kappaleeseen nähden oikein asettaa kierrosluvut ja syötön oikein kykenee lähettämään työstöradat koneistuskeskukselle

säätää tarvittaessa kierroksia ja syöttöä valitsee oikeat terät ja ratatyypit

saa sähköisesti aikaan itsenäisesti mittatarkan työstöjäljeltään siistin mallin ja keernalaatikon



kykenee luomaan oikeat työkalut

suorittaa itsenäisesti työkalujen luonnin ja säädöt

Materiaalien hallinta tekee työstöarvot materiaalin, ohjeiden ja dokumenttien mukaisesti


ennakoi materiaalitarpeen ja hukkamateriaali on vähäinen


tekee välttämättömät mittaukset kykenee ottamaan yksinkertaisia leikkauksia

tekee mallin ja keernalaatikon mittaukset ja mitoitukset itsenäisesti kykenee ottamaan useita leikkauksia

tekee mittaukset, mitoitukset ja leikkaukset huolellisesti ja tarkasti tunnistaa mallista ja keernalaatikosta välykset, kutistumat ja jakopinnat ja osaa mallintaa ne

Tietotekniset taidot kykenee avaamaan ja tallentamaan tarvittavat tiedostot kykenee tulostamaan tarvittavat geometriat tietää varmuuskopioinnin tärkeyden

kykenee pitämään tiedostot loogisessa järjestyksessä kykenee muokkaamaan tiedoston koon mahdollisimman pieneksi

osaa tehdä ja huolehtia varmuuskopioinneista kykenee siirtämään tiedostoja eri menetelmillä esim. verkon, USB-laitteiden tai DVD:n kautta

CAD/CAM-taidot

kykenee tekemään erilaiset työstöradat materiaalien mukaan.

tietää malleissa ja keernalaatikoissa käytettävien eri materiaalien vaikutuksen työstöratoihin.

tietää eri kääntäjien välillä aiheutuvat virheet ratkaisee itsenäisesti työstöratojen valinnan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




164


tuntee työpiirustusten keskeisimmät piirrosmerkit kykenee selvittämään hellityksen, työstövarat ja kutistuman tuntee sähköisten mallien valmistuksessa käytettävät tiedostopäätteet

kykenee hahmottamaan piirustuksen ja ohjeiden avulla geometrian kykenee selvittämään taulukoista tarvittavat tiedot geometrian luomiseen

selvittää piirustusten ja ohjeiden avulla 3D-mallin päättelee geometrian tai piirustuksen perusteella työsaumat, negatiivit, tarvittavat muovivalut ja materiaalit


kykenee tekemään erilaiset työstöradat materiaalien mukaan kykenee ottamaan solid-geometriasta tilavuuden kykenee laskemaan aihion koon ja ymmärtää laadun merkityksen.

– tuntee muovi- ja/tai esimalliin ja keernalaatikkoon liittyvät pinnan laatuvaatimukset tietää eri työstörata- menetelmien vaikutukset muovi- ja/tai esimalliin ja keernalaatikon pinnanlaatuun.

– tarkastelee ja korjaa itsenäisesti pinnanlaadun kykenee luomaan ja korjaamaan erilaisia työstöratoja työstöajan minimoimiseksi.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

















toimii ympäristönsuojelun perusteiden mukaan huolehtii työpaikan


165

siisteydestä ja järjestyksestä sekä koneiden ja laitteiden päivittäisestä huollosta.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla työpiirustuksen, tarvittavat mallinnukset ja työstöradat CAD/CAM-ohjelmalla ja siirtämallä työstöradat työstökoneelle työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.38 Kertamuottivalun perustyöt

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee valimotekniikkaa niin, että pystyy valuteknisen piirustuksen merkintöjen mukaan tavanomaisia kertamuottimenetelmiä käyttäen valamaan rakenteeltaan yksinkertaisia kertamuottivalukappaleita. Tutkinnon osan suorittaja osaa

tavanomaiset kertamuottimenetelmät

sulatus- ja valutapahtumaprosessin

valuteknisessä piirustuksessa käytettävät piirustusmerkinnät ja lukea koneenpiirustuksia

valumetallien materiaalivaatimuksia valu- ja sulatustapahtumaan ja ymmärtää kanavistokäsitteet

muotin valmistuksen ja jälkikäsittelyn materiaalit

muotin valmistuksen valmistusmenetelmät, kuten kaavauksen ja keernanvalmistuksen

jälkikäsittelyn valmistusmenetelmät, kuten leikkaus- ja hiontatyön

valita ja käyttää oikein sekä turvallisesti muotinvalmistuksessa ja jälkikäsittelyssä tarvittavia laitteita

tarvittavat muotin valmistuksen ja jälkikäsittelyn valmistusmenetelmät

poistaa valukappaleen muotista

jälkikäsitellä valukappaleen siihen sopivilla laitteilla

valita ja käyttää oikein sekä turvallisesti muotinvalmistuksessa ja jälkikäsittelyssä tarvittavia laitteita

sulatustapahtuman raaka-ainemateriaalit

laatuvaatimukset sekä valuviat ja niiden korjaamisen

koneiden ja laitteiden kunnossapidon. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




tarvitsee ohjausta etenee työssään itsenäisesti, mutta tarvitsee ohjausta


166

alkuun pääsyssä tai työvaiheista toiseen siirryttäessä


osaa muotoilla ja suunnitella työksi annetun rakenteeltaan vaativamman kappaleen valukappaleeksi vain ohjauksen avulla tuntee yleisimpien valumetallien sulatustapahtuman sekä vaativampien muotin- ja keernan valmistus- sekä jälkikäsittelytapahtuman, mutta pystyy työskentelemään vain ohjauksen avulla

hallitsee työksi annetun rakenteeltaan vaativamman valukappaleen muotoilu- ja suunnittelutyökokonaisuuden toteutuksen, mutta tarvitsee ohjausta hallitsee yleisimpien valumetallien sulatustapahtuman sekä vaativampien muotin- ja keernan valmistus- sekä jälkikäsittelytapahtuman, mutta tarvitsee hieman ohjausta

hallitsee työksi annetun toimivan, rakenteeltaan vaativamman valukappaleen muotoilu- ja suunnittelutyökokonaisuuden toteutuksen itsenäisesti, annettujen dokumenttien mukaisesti hallitsee yleisimpien valumetallien sulatustapahtuman sekä vaativampien muotin- ja keernan valmistus- sekä jälkikäsittelytapahtuman työkokonaisuudesta annettujen dokumenttien mukaisesti




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työkoneiden käyttö pystyy käyttämään valukappaleen valmistuksessa käytettäviä koneita ja laitteita

osaa käyttää tarvittavia valukappaleen valmistuksessa käytettäviä koneita ja laitteita laadullisten tavoitteiden mukaisesti

osaa käyttää ja pystyy valmistamaan itsenäisesti tarvittavilla laitteilla rakenteellisesti ja laadullisesti vaativan hyvälaatuisen valukappaleen


kykenee valitsemaan oikeat työkalut ja tekemään niille päivittäishuollot

suorittaa itsenäisesti työkalujen valinnan, tarvittavat säädöt ja päivittäishuollot

Valunsuunnittelutekniikka

osaa valukappaleen täyttö- ja syöttöjärjestelmän sijoittelun periaatteita ymmärtää yksinkertaisen valukappaleen muotoilun tarpeita tuntee yleisimmät piirustusmerkinnät

osaa hieman ohjattuna suunnitella yksinkertaisen valukappaleen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät osaa huomioida mallin muotista irrotuksen periaatteen ja sen asettamat vaatimukset mallille

osaa itsenäisesti toteuttaa valu- ja syöttöjärjestelmän sijoittelun osaa valita valukappaleen jakopinnan ja tarvittavat päästösuunnat osaa lukea koneenpiirustusta

167

osaa käyttää piirustusmerkintöjä ja tuntee koneenpiirustusta

Materiaalit

ymmärtää yleisimpien kaavaushiekkojen käyttökohteita ja määriä muottia valmistaessa valuprosessin näkökulmasta tuntee yleisimpiä kaavaushiekkojen sideaineiden ominaisuuksia, kuten seossuhteet hiekansekoittimessa ymmärtää yleisimpien valunpuhdistuksen laite- ja työvälinemateriaalien käyttökohteita tunnistaa yleisimpiä sulatuksen raaka-aineita

osaa ohjattuna valita ja käyttää tarvittavia kaavaushiekkaseoksia muotinvalmistukseen tuntee yleisimpiä kaavaushiekkojen sideaineiden ominaisuuksia, kuten seossuhteet hiekansekoittimessa, ja osaa ohjattuna valmistaa hiekkaseoksen osaa valita autettuna jälkikäsittelyssä tarvittavia materiaaleja kuten hiomakiviä ja laikkoja osaa sulatusraaka-aineiden sulatuskelpoisuuden vaatimuksia

osaa itsenäisesti valita muotin- ja keernavalmistukseen tarvittavia hiekkaseoksia ja materiaaleja vaadittuihin käyttökohteisiin osaa ohjattuna säätää yleisimpiä kaavaushiekkojen sideaineiden ominaisuuksia, kuten seossuhteet hiekansekoittimessa, ja osaa valmistaa hiekkaseoksen osaa valita raaka-aineita sulatukseen

Sulatus osaa ohjattuna sulatustapahtuman työvaiheita, kuten panosmateriaalin valinta ja keräys osaa ohjattuna senkan esilämmityksen, sulan kaatosuorituksen toimenpiteet ja valutapahtuman kaadon ja kuonaus

osaa ohjattuna sulatustapahtuman panostuksen ja raaka-aineen määrien laskennan osaa ohjattuna sulankäsittelylaitteistojen huoltotoimenpiteitä

osaa ohjattuna raaka-aineen lisäyksen osaa itsenäisesti sulatustapahtuman toimenpiteitä kuten panostuksen, senkkatoimenpiteet, kaato- ja valutapahtuman

Muotinvalmistus

osaa ohjattuna kertamuottimenetelmän työvaiheita, kuten muotin ja keernalaatikon täyttö-, kääntö, mallin irrotus, muotin viimeistely ja kokoonpano ymmärtää muotin- ja keernalaatikon rakennetta kuten ohjauksen, laatikon ja kehän kunnon, sekä sullonnan merkityksen

tuntee muotin ja keernalaatikon rakenteen ja valmistusprosessin vaatimia pääpiirteitä, kuten keernoitus ja peitostus ja muotin sulkeminen, ja osaa opastettuna suorittaa ne toimenpiteet tuntee keernan ja muotinvalmistuksen työvaiheita ja niiden onnistumisen

tietää muotin ja keernan laadun ja toimivuuden merkityksen valussa ja huomioi sen muotin valmistuksessa tietää valuteknisten muuttujien perustaa niin, että ymmärtää niiden ja valuvikojen välisen yhteyden sekä osaa päätellä, mitä korjauksia tarvitaan ja pystyy tekemään ne

168

tuntee kaikissa työvaiheissa työturvallisuusnäkökohdat ymmärtää koneiden ja laitteiden, kuten hioma- ja leikkauslaitteiden, kunnossapidon tarpeen, mutta tarvitsee ohjausta toiminnassa

merkityksen, jotka valuteknisinä muuttujina voivat aiheuttaa valuvirheitä osaa turvallisuusnäkökohtien käyttö kaikissa työvaiheissa huolehtii koneiden ja laitteiden päivittäisestä kunnossapidosta

huolehtii ja toimii kaikissa työvaiheissa työturvallisuusnäkökohdat hyvin huomioiden huolehtii ja käyttää koneita sekä laitteita niiden kunnossa pysymisen huomioiden

Jälkikäsittely tuntee valmistettavien kappaleiden jälkikäsittelyn perusteita ja osaa niiden käytön ohjattuna, kuten hionta- ja leikkausmenetelmät osaa silmämääräisesti tunnistaa ohjattuna kertamuottivalumenetelmälle tyypillisiä valuvikoja ja korjata avustettuna niitä tunnistaa valuvalukappaleille asetettuja laatutasovaatimuksia tuntee kaikissa työvaiheissa työturvallisuusnäkökohdat ymmärtää koneiden ja laitteiden, kuten hioma- ja leikkauslaitteiden, kunnossapidon tarpeen, mutta tarvitsee ohjausta toiminnassa

tuntee ja osaa jälkikäsittelylaitteiston työvälineiden käytön työkohtaisesti itsenäisesti osaa tarkastaa avustettuna valukappaleita silmämääräisesti ja tunnistaa valuvikoja sekä korjata virheitä osaa ottaa huomioon jälkikäsittelyssä valukappaleiden laatuvaatimukset osaa turvallisuusnäkökohtien käytön kaikissa työvaiheissa huolehtii koneiden ja laitteiden päivittäisestä kunnossapidosta

osaa käyttää jälkikäsittelylaitteita soveltaen niitä käyttötarpeen mukaisesti osaa havaita ja korjata havaittuja yksinkertaisia valuvirheitä itsenäisesti ja pystyy esittämään korjausehdotuksia niiden estämiseksi osaa valmistaa laatuvaatimukset täyttävän valukappaleen huolehtii ja toimii kaikissa työvaiheissa työturvallisuusnäkökohdat hyvin huomioiden huolehtii ja käyttää koneita sekä laitteita niiden kunnossa pysymisen huomioiden


käsittelee valukappaleen valmistuksessa tarvittavia ja käytettäviä materiaaleja vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti

ennakoi ja valitsee valukappaletta valmistaessa siihen tarvittavat oikeat määrät ja oikeat materiaalit halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi

Mittaukset ja säädöt tietää sulatus- ja valutapahtuman laitteiston

pystyy käyttämään sulatus- ja valutapahtuman laitteistoa vähäisesti

pystyy käyttämään sulatus- ja valutapahtumassa tarvittavia välineitä ja

169

tietää muotinvalmistukseen liittyvien sideainesäätöjen tarpeen.

ohjattuna kykenee ohjattuna muotinvalmistukseen liittyvien sideainesäätöjen suorittamiseen.

laitteistoja itsenäisesti ohjeiden mukaan kykenee itsenäisesti ohjeidenmukaiseen muotinvalmistukseen liittyvien sideainesäätöjen suorittamiseen.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee työpiirustusten keskeisimmät piirrosmerkit ja valuteknisiä ratkaisuja osaa avustettuna suunnitella ja muotoilla vaativamman valukappaleen ja sen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät

kykenee hahmottamaan piirustuksen ja ohjeiden avulla työpiirustuksessa määritetyt valutekniset ratkaisut osaa ohjattuna suunnitella ja muotoilla vaativamman valukappaleen ja sen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät

selvittää piirustusten ja ohjeiden avulla työpiirustuksesta vaaditun valukappaleen valmistuksessa vaaditut valutekniset ratkaisut osaa itsenäisesti suunnitella ja muotoilla vaativamman valukappaleen ja sen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät


ymmärtää laadun varmistuksen merkityksen työprosessissa osaa laskea avustettuna yleisimmät valuprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset, kuten kerto-, jako-, prosentti- ja verrantolaskut.

osaa ohjattuna vaativamman valukappaleen laadun tarkastuksen perustarkastukset osaa laskea ohjattuna yleisimmät valuprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset, kuten seosainelisäys- ja sideainesuhdelaskut.

osaa itsenäisesti vaativamman valukappaleen laadun tarkastuksen perustarkastukset osaa itsenäisesti laskea yleisimmät valuprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset, kuten seosainelisäys- ja sideainesuhdelaskut.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT






työskentelee ergonomisesti oikeita työtapoja noudattaen ja ottaa huomioon myös toiset työntekijät ja heidän työturvallisuutensa on motivoitunut ylläpitämään terveellisiä

toimii aloitteellisesti kehitettäessä työpaikan työturvallisuutta, ergonomisia työmenetelmiä ja työpaikan viihtyisyyttä noudattaa terveellisiä elintapoja ja toimii aktiivisesti työkyvyn

170

elintapoja sekä huolehtimaan omasta toiminta- ja työkyvystään

ylläpitämiseksi ja edistämiseksi








osaa toimia vuorovaikutteisesti ja ottaa aina huomioon toiset työntekijät




Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä työsuunnitelman ja valmistamalla yksinkertaisen valukappaleen osakokonaisuuksina työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.39 Kestomuottivalun perustyöt

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja tuntee valimotekniikkaa niin, että osaa tavanomaisilla kestomuottimenetelmillä valaa rakenteeltaan yksinkertaisia valukappaleita muotteihin ja kokilleihin. Tutkinnon osan suorittaja osaa

valuteknisessä piirustuksessa käytettävät piirustusmerkinnät ja lukea koneenpiirustuksia


perusasiat valumuotin rakenteesta

ymmärtää kanavisto- ja syöttökäsitteet ja pystyy niiden avulla ohjaamaan valukappaleen valmistusta laadullisiin tavoitteisiin

poistaa valukappaleen muotista tai kokillista

jälkikäsitellä valukappaleen

valita ja käyttää oikein sekä turvallisesti jälkikäsittelyssä tarvittavia laitteita

sulatus- ja sulankäsittelytapahtuman laatuvaatimukset sekä valuviat ja niiden korjaamisen

koneiden ja laitteiden kunnossapidon.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







valmistaa valumuotilla halutun yksinkertaisen kappaleen valukappaleeksi vain ohjauksen avulla hallitsee yleisimpien valumetallien sulatus- ja jälkikäsittelytapahtuman vain ohjauksen avulla

hallitsee valumuotin asennuksen valukoneeseen ja valukappaleen valutyökokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta hallitsee yleisimpien valumetallien sulatus- sekä jälkikäsittelytapahtuman mutta tarvitsee ohjausta





ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työkoneiden käyttö tietää valukappaleen valmistuksessa tarvittavat ja käytettävät koneet ja laitteet


saa aikaan itsenäisesti laitteita käyttäen laadullisesti hyvälaatuisen valukappaleen


kykenee valitsemaan työkohtaiset oikeat työkalut ja huoltamaan ne

suorittaa itsenäisesti työkalujen valinnan sekä tarvittavat käyttäjän säädöt ja huollot

Valunsuunnittelu ymmärtää valukappaleen muotoilun ja suunnittelun pääpiirteitä ymmärtää yksinkertaisen valukappaleen muotoilun tarpeita

osaa käyttää opastettuna valunsuunnittelun pääpiirteitä valunsuunnittelussa osaa opastettuna suunnitella yksinkertaisen valukappaleen vaatimat

osaa valita valukappaleen jakopinnan ja tarvittavat päästösuunnat osaa ohjattuna toteuttaa valu- ja syöttöjärjestelmän sijoittelun

172

täyttö- ja syöttöjärjestelmät

yksinkertaiseen valukappaleeseen

Materiaali tunnistaa yleisimpiä sulatuksen raaka-aineita tunnistaa muotin apuaineita, kuten irrotusaineet ja jäähdytysaineet ymmärtää yleisimpien valunpuhdistuksen laite- ja työvälinemateriaalien käyttökohteita

osaa sulatusraaka-aineiden sulatuskelpoisuuden vaatimuksia osaa huomioida muotin apuaineiden käyttöolosuhteet osaa valita autettuna jälkikäsittelyssä tarvittavia materiaaleja, kuten hiomakiviä ja laikkoja

osaa valita sulatusraaka-aineita sulatukseen tuntee apuaineiden käytön ohjeistusta osaa valita ja käyttää itsenäisesti työhön vaadittuja työvälinemateriaaleja

Sulatus osaa ohjattuna sulatustapahtuman työvaiheita, kuten panosmateriaalin valinta ja keräys osaa ohjattuna senkan tai kauhan esilämmityksen huolehtii kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta

osaa ohjattuna sulatustapahtuman panostuksen ja raaka-aineen määrien laskennan osaa ohjattuna sulankäsittelylaitteistojen huoltotoimenpiteitä huolehtii kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta

osaa ohjattuna raaka-aineen lisäyksen osaa itsenäisesti sulatustapahtuman toimenpiteitä kuten panostuksen huolehtii kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta

Muotti- ja kokillivalu

tuntee jonkin kestomuottimenetelmän työvaiheita ymmärtää ja osaa ohjattuna esilämmittää muotin tai kokillin osaa opastettuna käyttää irrotusainetta osaa ohjattuna käyttää valukonetta tai kokillia yksinkertaisella valukappaleella ymmärtää ja osaa opastettuna huoltaa kestomuottia huolehtii kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta huolehtii koneiden ja laitteiden

tuntee muotin rakenteen pääpiirteitä ymmärtää muotin laadun ja toimivuuden merkityksestä valussa joitakin valuteknisiä muuttujia niin, että ymmärtää niiden ja valuvikojen välisen yhteyden osaa ohjattuna käyttää omatoimisesti valukonetta ymmärtää laitteiden ja kunnossapidon kohteita laitteissa

tuntee muotin rakennetta tietää joitakin muotin laadun ja toimivuuden ylläpidon tapoja, kuten säilytys ja käsittelytavat osaa ohjattuna päätellä, mitä korjauksia tarvitaan ja pystyy ohjattuna tekemään ne osaa itsenäisesti käyttää valukonetta tai kokillia yksinkertaisella valukappaleella huolehtii itsenäisesti opastettuna koneiden ja laitteiden kunnossapidosta

173

kunnossapidosta, mutta tarvitsee ohjausta

Jälkikäsittely tuntee valmistettavien kappaleiden jälkikäsittelyn perusteita ja osaa niiden käytön ohjattuna, kuten hionta- ja leikkausmenetelmät osaa silmämääräisesti tunnistaa ohjattuna kestomuottivalumenetelmälle tyypillisiä valuvikoja ja erottaa hyväksytyn ja hylätyn tunnistaa valuvalukappaleille asetettuja laatutasovaatimuksia huolehtii kaikissa työvaiheissa työturvallisuudesta ymmärtää laitteiden koneiden ja laitteiden kunnossapidon tärkeyden ja osaa päivittäishuoltoa

tuntee ja osaa jälkikäsittelylaitteiston työvälineiden käytön työkohtaisesti itsenäisesti osaa tarkastaa avustettuna valukappaleita silmämääräisesti laatukriteerit huomioiden osaa ottaa huomioon jälkikäsittelyssä valukappaleiden laatuvaatimukset huolehtii koneiden ja laitteiden kunnossapidon tehtävistä ohjattuna

osaa käyttää jälkikäsittelylaitteita soveltaen niitä käyttötarpeen mukaisesti osaa ohjattuna päätellä valuvirheistä syitä ja ehdottaa korjausehdotuksia niiden estämiseksi osaa tunnistaa valukappaleen laatuvaatimukset täyttävän valukappaleen huolehtii itsenäisesti koneiden ja laitteiden kunnossapidosta ja päivittäishuollosta

Materiaalien hallinta tietää valukappaleen valmistuksessa käytettävät materiaalitarpeet

käsittelee valukappaleen valmistuksessa tarvittavia ja käytettäviä materiaaleja määrällisesti ja laadullisesti oikein

ennakoi ja valitsee valukappaletta valmistaessa oikeat määrät ja tarvittavat materiaalit sekä kykenee soveltamaan niitä valutavoitekohtaisesti

Mittaukset ja säädöt tietää sulatus- ja valutapahtuman laitteiston tietää valukappaleen valmistukseen liittyvien laitesäätöjen tarpeen ja kykenee ohjattuna säätämään laitteistoa.

pystyy käyttämään sulatus- ja valutapahtuman laitteistoa ja parametrejä vähäisesti ohjattuna kykenee vähäisesti ohjattuna säätämään valukonetta vaaditun valukappaleen valmistamiseksi.

pystyy käyttämään sulatus- ja valutapahtuman laitteistoa itsenäisesti ohjeiden mukaan ja muuttamaan parametrejä tarvittaessa kykenee itsenäisesti säätämään valukonetta vaaditun valukappaleen valmistamiseksi.

174

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee työpiirustusten keskeisimmät piirrosmerkit osaa avustettuna suunnitella ja muotoilla vaativan valukappaleen ja sen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät

kykenee hahmottamaan piirustuksen ja ohjeiden avulla työpiirustuksen ja valoksen rakenteen osaa ohjattuna suunnitella ja muotoilla vaativan valukappaleen ja sen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät

selvittää piirustusten ja ohjeiden avulla työpiirustuksesta vaaditun valukappaleen rakenteen ja laadulliset vaatimukset osaa itsenäisesti suunnitella ja muotoilla vaativan valukappaleen ja sen vaatimat täyttö- ja syöttöjärjestelmät


ymmärtää laadun merkityksen osaa käyttää ja laskea avustettuna yleisimmät valuprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset, kuten kerto-, jako-, prosentti- ja verrantolaskut.

osaa ohjattuna valukappaleen laadun tarkastuksen perustarkastukset osaa laskea ja soveltaa ohjattuna yleisimpiä valuprosessissa tarvittavia matemaattisia laskutoimituksia, kuten seosainelisäyslaskut.

osaa itsenäisesti valukappaleen laadun tarkastuksen perustarkastukset osaa itsenäisesti laskea ja soveltaa käyttöön yleisimmät valuprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset, kuten seosainelisäyslaskut.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT
















175




Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä työsuunnitelman ja valamalla yksinkertaisia valukappaleita muotteihin tai kokilleihin työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.40 Muovimallin valmistus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa mallien ja keernalaatikoiden valmistamisen muovista sekä mallivarusteiden perusteiden oikean määrittelyn. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea koneenpiirustuksia ja piirtää niiden perusteella uloslyönnit

mitoittaa ja lisätä malliin riittävät keernakannat

määrittää työstövarat, kutistumat, hellitykset sekä jakopinnat malleille ja keernalaatikoille

valmistaa esimallin puusta tai polyuretaanista

valmistaa muovinegatiivin esimallin avulla joko laminointi- tai valumenetelmällä

valmistaa muovimalleja käyttäen materiaalina epoksi-, polyuretaani- tai muuta vastaavaa nestemäistä muoviyhdistettä

valmistaa keernojen mallit puusta tai polyuretaanista

valmistaa keernalaatikot joko laminointi- tai valutekniikalla. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT







176


saa aikaan toimivan esi- ja/tai muovimallin ja keernalaatikon vain ohjauksen avulla


valmistaa toimivan esi- ja/tai muovimallin ja keernalaatikon annettujen dokumenttien mukaisesti




ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työkoneiden käyttö valitsee koneet ja laitteet työstettävään kappaleeseen nähden oikein asettaa kierrosluvut ja syötön oikein käyttää konekohtaisia suojavälineitä oikein

säätää tarvittaessa kierroksia ja syöttöä valitsee oikeat terät ja pitimet sekä kiinnittää ne oikein

suorittaa itsenäisesti koneiden, laitteiden ja vasteiden tarvittavat säädöt ja saa aikaan itsenäisesti mittatarkan työstöjäljeltään siistin esi- ja muovimallin ja keernalaatikon




huoltaa ja säätää työvälineitä ja huolehtii niiden kunnosta

Materiaalien hallinta tekee materiaalin valinnat ohjeiden ja dokumenttien mukaisesti sekä punnitsee ja sekoittaa nestemäiset muovit oikein


ennakoi materiaalitarpeen ja hukkamateriaali on vähäinen


valitsee oikeat mittavälineet ja käyttää niitä oikein, tekee välttämättömät mittaukset

tekee esi- ja/tai muovimallin ja keernalaatikon mittaukset itsenäisesti

tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti tunnistaa esi- ja/tai muovimallista ja keernalaatikosta mahdolliset virheet, välykset ja kutistumat mittauksissa ja korjaa ne kykenee valitsemaan oikeat muovityypit ja menetelmät työhönsä

Muovityötekniikan taidot

osaa lukea seossuhdetaulukoita kykenee valmistamaan yksinkertaisen esi- ja/tai muovimallin ja/tai keernalaatikon tuntee mallimuovien toimivuuden työhönsä

osaa punnita ja sekoittaa tarkasti nestemäiset muovit tekee muovivalun tai laminoinnin itsenäisesti huomioi jakopinnat, hellitykset ja

kykenee ottamaan ehjän ja toimivan negatiivin mallista.

177

tietää eroteaineiden merkityksen ja osaa käyttää niitä.

työstövarat.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee työpiirustusten keskeisimmät piirrosmerkit tuntee uloslyöntiin tarvittavat lähtötiedot kykenee selvittämään hellityksen, työstövarat ja kutistuman tuntee muovi- ja esimallien valmistuksessa käytettävät taulukot ja standardit, esim. seossuhdetaulukot

kykenee hahmottamaan piirustuksen ja ohjeiden avulla uloslyönnin kykenee selvittämään taulukoista tarvittavat tiedot muovi- ja/tai esimallin ja keernalaatikon valmistukseen

selvittää piirustusten ja ohjeiden avulla uloslyönnin päättelee uloslyönnin perusteella työsaumat, negatiivit, tarvittavat muovivalut ja materiaalit

Materiaalitekniikka

tunnistaa yleisesti mallinvalmistuksessa käytössä olevat eri puulajit, vanerit ja muovit

tietää malleissa ja keernalaatikoissa käytettävien eri materiaalien valintaperusteet kuten esim. kosteuden vaikutus

ratkaisee itsenäisesti materiaalivalintoja


kykenee laskemaan valukanaviston pinta-alat kykenee laskemaan sekoitussuhteet nestemäisille muoveille ymmärtää nestemäisten muovien sekoitussuhteet ja käyttäytymisen merkityksen ymmärtää laadun merkityksen.

tuntee muovi- ja/tai esimalliin ja keernalaatikkoon liittyvät laatuvaatimukset tietää eri muottimateriaalien vaikutukset muovi- ja/tai esimalliin ja keernalaatikon pinnanlaatuun.

tietää nestemäisten muovien muutoksista aiheutuvat virheet tarkastelee ja korjaa tarvittaessa matematiikkaa apuna käyttäen valukanavistojen pinta-alojen suhteita.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




178
















Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla muovista käsin ja/tai CAD/CAM/CNC-tekniikkaa apuna käyttäen yksinkertaisen esimallin, valumallin, keernalaatikon tai näiden osakokonaisuuden työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.41 Valimoautomaation ohjaus

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää ja säätää koulutuskäytössä olevia valimoautomaatiolaitteistoja. Hän tuntee yleisiä valimoautomaatiolaitteiston toimintaperiaatteita ja käyttösovelluksia. Tutkinnon suorittaja tuntee ja osaa käyttää joitakin valimoautomaatiossa käytössä olevia atk-ohjelmia.

179 Tutkinnon osan suorittaja osaa

toimia itsenäisesti ohjelmien säätö- ja korjaustilanteissa ja tuntee automaation mahdollisuudet

lämpökäsittely- ja sulatusuunien ohjaus- sekä säätöjen pääperiaatteet

atk-sovellusten perusteet. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT









hallitsee valumuotin asennuksen ja valukappaleen valutyökokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta hallitsee yleisimpien valumetallien sulatus- sekä jälkikäsittelytapahtuman mutta tarvitsee ohjausta






ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työkoneiden käyttö tietää valimoprosessissa käytettäviä automaatiolaitteita

osaa käyttää tarvittavia valimoprosessissa käytettäviä automaatiolaitteita oikein

saa aikaan itsenäisesti laitteita käyttäen tehtävän annon mukaisen automaatiotoiminnon




Materiaalien hallinta tietää valimoprosessiin sopivat ja käytettävät laitteistoja väline- materiaalit

käsittelee valimoprosessissa käytettäviä laitteistoja välinemateriaaleja oikein

ennakoi ja valitsee valimoprosessissa käytettävät ja oikeat laite- ja välinemateriaalit

Säätö ja ohjelmointi

tuntee valimolaitteiston säätämisen perusteita ja pääperiaatteita

osaa ohjeistettuna säätää valimolaitteistoja, kuten hiekansekoitin ja myllyt sekä sinkopuhalluskone

tuntee ja osaa hyvin ohjeistettuna valimolaitteistosäätöjä

180

ymmärtää joitakin säätöteknologian perusteita, kuten logiikoita, esim. käytettäviä käskyjä osaa opastettuna ohjelmoida ja säätää hiekan valmistuslaitteita, kuten esimerkiksi hiekansekoittimen ja myllyjen toimintaa osaa opastettuna ohjelmoida ja säätää joitakin kestomuottivalukoneiden päätoimintoja kuten esimerkiksi painevalukoneiden toimintaa osaa opastettuna säätää ja ohjelmoida joitakin lämpökäsittelylaitteiston toimintoja mutta tarvitsee ohjausta osaa opastettuna säätää koulutuskäytössä olevia valimolaitteistoja

tuntee logiikkojen säätölaitteistoja kuten hiekansekoitin osaa ohjattuna itsenäisesti ohjelmoida ja säätää joitakin kestomuottivalukoneiden päätoimintoja osaa ohjattuna itsenäisesti säätää ja ohjelmoida joitakin lämpökäsittelylaitteiston toimintoja osaa ohjattuna itsenäisesti säätää koulutuskäytössä olevia uusia valimolaitteistoja

osaa säätää laitteistojen ohjausarvoja kuten hiekkasekoittimen pumppuja osaa itsenäisesti ohjelmoida ja säätää joitakin kestomuottivalukoneiden päätoimintoja kuten esimerkiksi painevalukoneiden toimintakäskyjä osaa itsenäisesti säätää ja ohjelmoida joitakin lämpökäsittelytoimintoja oppilas osaa itsenäisesti säätää koulutuskäytössä olevia uusia valimolaitteistoja

Atk

osaa opastettuna käyttää joitakin valimossa käytettäviä atk:n perussovelluksia valimoautomaatioon, kuten esim. Auto-Cad, Excel, MasterCam.

osaa ohjattuna käyttää joitakin valimossa käytettäviä atk-perussovelluksia valimoautomaatioon.

osaa itsenäisesti käyttää soveltaen joitakin valimossa käytettäviä atk-perussovelluksia valimoautomaatioon.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee joitakin valimotekniikassa käytettäviä laiteohjelmointitapoja osaa avustettuna suunnitella laiteohjelmointeja

kykenee käyttämään ja rakentamaan valimotekniikassa käytettäviä laiteohjelmia ohjeiden avulla osaa ohjattuna suunnitella laiteohjelmointeja

kykenee rakentamaan ja käyttämään ohjeiden avulla työohjeessa vaadittuja laiteohjelmointeja osaa itsenäisesti suunnitella laiteohjelmointeja



osaa ohjattuna tarkastaa rakennettujen automaatiotoimintojen

osaa itsenäisesti tarkastaa rakennettujen automaatiotoimintojen

181

osaa laskea avustettuna yleisimmät valuautomaatioprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset.

laadullisen tarkastuksen perustarkastukset osaa laskea ohjattuna yleisimmät valuautomaatioprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset.

laadullisen tarkastuksen perustarkastukset osaa itsenäisesti laskea yleisimmät valuautomaatioprosessissa tarvittavat matemaattiset laskutoimitukset.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



















Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä työsuunnitelman ja työn annetun tehtävän mukaisesti valimolaitteiston automaatiotoiminnasta työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.



2.5.42 Valumallinvalmistuksen perustyöt

Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa ja korjata yksinkertaisen valumallin sekä keernalaatikon. Tutkinnon osan suorittaja osaa

lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja piirtää niistä uloslyönnit ohjeiden mukaan

kutistumamittojen periaatteen

piirtää näkyviin työstövarat, tarvittavat hellitykset ja keernamerkit ohjeiden mukaan

valmistaa yksinkertaisen valumallin puusta tai vastaavasta mallimateriaalista

valmistaa yksinkertaisen keernalaatikon puusta tai vastaavasta mallimateriaalista

sijoittaa valujärjestelmän ja kiinnittää sen mallipohjiin annettujen dokumenttien mukaan

mallien ja keernalaatikoiden pintojen viimeistelyn, kittauksen ja maalauksen

yksinkertaisten mallien ja keernalaatikoiden korjauksen ja uudelleen maalauksen

viimeistelyn ja pintakäsittelyn merkityksen valukappaleen laatuun ja kaavauksen onnistumiseen

CAD/CAM-tekniikalla valmistettavien mallivarusteiden merkityksen tulevaisuuden valimotekniikassa.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT








saa aikaan toimivan uloslyönnin, mutta vain ohjauksen avulla


saa aikaan toimivan uloslyönnin annettujen dokumenttien mukaisesti


vaatii alussa ohjausta, huomioi yrittäjyyden.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT




Työkoneiden käyttö tietää mallinvalmistuksessa käytettävät koneet ja laitteet

osaa käyttää ja säätää uloslyöntiin tarvittavia laitteita oikein

saa aikaan itsenäisesti mittatarkan ja siistin uloslyönnin



kykenee valitsemaan oikeat työkalut ja

suorittaa itsenäisesti työkalujen valinnan, säädöt

183

huoltamaan ne ja huollot

Materiaalien hallinta tietää mallinvalmistuksessa käytettävät materiaalit


ennakoi ja valitsee uloslyöntiä tehdessään materiaalin ja kykenee merkitsemään työsaumat uloslyöntiin


tekee välttämättömät mittaukset uloslyönnistä kykenee ottamaan yksinkertaisia leikkauksia.

tekee uloslyönnin mittaukset ja mitoitukset vähäisesti ohjattuna kykenee ottamaan useita leikkauksia.

tekee uloslyönnin mittaukset, mitoitukset ja leikkaukset huolellisesti ja tarkasti tunnistaa piirustuksesta ja annetuista dokumenteista keernalaatikon välykset, kutistumat ja jakopinnat ja osaa piirtää ne uloslyöntiin.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT





tuntee työpiirustusten keskeisimmät piirrosmerkit kykenee selvittämään hellityksen, työstövarat ja kutistuman

kykenee hahmottamaan piirustuksen ja ohjeiden avulla uloslyönnin kykenee selvittämään taulukoista tarvittavat tiedot uloslyönnin luomiseen

selvittää piirustusten ja ohjeiden avulla uloslyönnin päättelee geometrian tai piirustuksen perusteella työsaumat ja materiaalit


ymmärtää laadun merkityksen tietää mallimaalien viskositeetin ja niiden laskemiseen käytettävän Ford cup -menetelmän tietää hiomapapereiden mesh-lukuperiaatteen.

tuntee muovi- ja/tai esimalliin ja keernalaatikkoon liittyvät pinnan laatuvaatimukset.

osaa laskea oikein mesh-luvut ja viskositeetin.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT






työskentelee ergonomisesti oikeita työtapoja noudattaen ja ottaa huomioon myös toiset työntekijät ja heidän työturvallisuutensa on motivoitunut ylläpitämään terveellisiä elintapoja sekä huolehtimaan omasta toiminta- ja


184

työkyvystään












Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla käsin ja/tai CAD/CAM/CNC-tekniikkaa apuna käyttäen uloslyönnin sekä korjaamalla tai huoltamalla yksinkertaisen valumallin, keernalaatikon tai näiden osakokonaisuuden työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu

Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa

arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta

selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta

esittää liikeidean ja yritysmuodon

laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman

laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat Osaamisen arviointi

Arvioinnin kohDE Arviointikriteerit



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja

Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen

kartoittaa opastettuna yritystoiminnan suunnittelun ja

kartoittaa yritystoiminnan suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheet

kartoittaa yritystoiminnan suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheet innovatiivisesti ja toimii oma-aloitteisesti ja vastuullisesti

185

toteutuksen eri vaiheet

ja toimii oma-aloitteisesti ja vastuullisesti


etenee opastettuna työssään järjestelmällisesti

etenee työssään järjestelmällisesti

etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti

Laadukas toiminta toimii työlleen asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja muuttaa omaa toimintaansa annetun palautteen perusteella.

toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja arvioi omaa toimintaansa niiden saavuttamisessa.

toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi.

ARVIOINNIN KOHDE

Arviointikriteerit




Tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen

käyttää ohjeistettuna suunnittelussaan tietoja viestintätekniikkaa toimien tietoturvan periaatteiden mukaisesti

käyttää suunnittelussaan tietoja viestintätekniikkaa toimien tietoturvan periaatteiden mukaisesti

käyttää suunnittelussaan itsenäisesti ja sujuvasti tietoja viestintätekniikkaa toimien tietoturvan periaatteiden mukaisesti

Liiketoimintaympäristön selvittäminen

arvioi miten omaa osaamista voidaan tuotteistaa tai millaisia liiketoimintamahdollisuuksia markkinoilta on löydettävissä, tarviten ajoittain tukea ja ohjausta

arvioi miten omaa osaamista voidaan tuotteistaa tai millaisia liiketoimintamahdollisuuksia markkinoilta on löydettävissä

arvioi itsenäisesti miten omaa osaamista voidaan tuotteistaa tai millaisia innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia markkinoilta on löydettävissä

kartoittaa alalla toimivia yrityksiä ja asiakkaita tarviten ajoittain ohjausta

kartoittaa alalla toimivia yrityksiä ja asiakkaita

kartoittaa itsenäisesti ja laaja-alaisesti alalla toimivia yrityksiä

arvioi kartoituksen pohjalta oman suunnitelmansa toteutusmahdollisuuksia ottaen huomioon toimialan lainsäädännön ja kilpailulain pääsisällön tarviten ajoittain ohjausta

arvioi kartoituksen pohjalta oman suunnitelmansa toteutusmahdollisuuksia ottaen huomioon toimialan lainsäädännön ja kilpailulain pääsisällön

arvioi kriittisesti kartoituksen pohjalta oman suunnitelmansa toteutusmahdollisuuksia ottaen huomioon toimialan lainsäädännön ja kilpailulain pääsisällön

esittää suunnittelemalleen asiakasryhmälle tuotteen tai palvelun kuvaamalla

esittää tuotteen tai palvelun suunnittelemalleen

esittää tuotteen tai palvelun suunnittelemalleen asiakasryhmälle kuvaamalla

186

sen tuottamia asiakashyötyjä tarviten ajoittain ohjausta

asiakasryhmälle kuvaamalla sen tuottamia asiakashyötyjä

kattavasti sen tuottamia asiakashyötyjä

Yrityksen perustaminen

valitsee ohjeistettuna yritykselle yritysmuodon

valitsee yritykselle yritysmuodon

valitsee itsenäisesti ja perustellen yritykselle yritysmuodon

laatii yrityksen perustamisasiakirjat tarviten jonkin verran ohjausta

laatii yrityksen perustamisasiakirjat

laatii itsenäisesti yrityksen perustamisasiakirjat

Liiketoimintasuunnitelman laatiminen

selvittää markkinoiden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymiä tarviten jonkin verran ohjausta

selvittää markkinoiden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymiä

selvittää itsenäisesti ja laaja-alaisesti markkinoiden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymiä

esittää suunnitelman eri toimintojen (kuten myynti, markkinointi, tuotanto, ostot, logistiikka, teknologiset ratkaisut sisältäen tietoja viestintäteknologian, kirjanpito) hallinnoinnista ja resursoinnista tarviten jonkin verran ohjausta

esittää suunnitelman eri toimintojen (kuten myynti, markkinointi, tuotanto, ostot, logistiikka, teknologiset ratkaisut sisältäen tietoja viestintäteknologian, kirjanpito) hallinnoinnista ja resursoinnista

esittää realistisen ja perustellun suunnitelman eri toimintojen (kuten myynti, markkinointi, tuotanto, ostot, logistiikka, teknologiset ratkaisut sisältäen tietoja viestintäteknologian, kirjanpito) hallinnoinnista ja resursoinnista

laatii budjetin ja rahoitussuunnitelman tarviten ajoittain ohjausta

laatii budjetin ja rahoitussuunnitelman tiedostaen yrittäjän vastuun

laatii budjetin ja rahoitussuunnitelman itsenäisesti tiedostaen yrittäjän vastuun

tekee yrityksen riskienhallinta-analyysin ja turvallisuussuunnitelman tarviten jonkin verran ohjausta

tekee yrityksen riskienhallinta-analyysin ja turvallisuussuunnitelman

tekee itsenäisesti yrityksen riskienhallinta-analyysin ja turvallissuunnitelman




Yritysmuodon valinta sekä tiedon hankinta liittyen yrityksen perustamiseen ja lopettamiseen

hakee ohjattuna tietoa yrityksen perustamiseen ja lopettamiseen sekä valitulla toimialalla toimimiseen liittyvistä säädöksistä ja asiakirjoista

hakee tietoa yrityksen perustamiseen ja lopettamiseen sekä valitulla toimialalla toimimiseen liittyvistä säädöksistä ja asiakirjoista

hakee itsenäisesti ja laaja-alaisesti tietoa yrityksen perustamiseen ja lopettamiseen sekä valitulla toimialalla toimimiseen liittyvistä säädöksistä ja asiakirjoista

Liiketoimintasuunnitelman laatiminen

hankkii ohjattuna yrityksensä liiketoiminnan eri osa-alueiden

hankkii yrityksensä liiketoiminnan eri osa-alueiden suunnittelussa

hankkii itsenäisesti ja laaja-alaisesti yrityksensä liiketoiminnan eri osa-

187

suunnittelussa tarvittavaa tietoa

tarvittavaa tietoa alueiden suunnittelussa tarvittavaa tietoa

hankkii ohjattuna tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut.

hankkii tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut.

hankkii laaja-alaisesti tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut.

ARVIONNIN KOHDE

Arviointikriteerit





tekee ohjattuna päätöksiä tekee valintoja ja päätöksiä

tekee perusteltuja ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi

arvioi opastettuna omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä

arvioi omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä

arvioi oma-aloitteisesti omaa toimintaansa ja työnsä sekä yritystoiminnan etenemistä


neuvottelee opastettuna yhteistyöstä sidosryhmien kanssa

neuvottelee yhteistyöstä sidosryhmien kanssa

neuvottelee innovatiivisesti yhteistyöstä sidosryhmien kanssa

Ammattietiikka noudattaa ohjattuna yritystoiminnan suunnittelussa kaikkia kestävän kehityksen osa-alueiden arvoja

noudattaa yritystoiminnan suunnittelussa kaikkia kestävän kehityksen osa-alueiden arvoja

noudattaa yritystoiminnan suunnittelussa kaikkia kestävän kehityksen osa-alueiden arvoja ja perustelee niiden merkityksen yritystoiminnalle


Käyttää pääsääntöisesti turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian.

Käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian.

Käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian. Toimii oma-aloitteisesti työturvallisuuden ja ergonomian parantamiseksi omassa työpisteessään.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.


2.5.44 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista

Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa on 15 osaamispistettä ja näyttötutkinnossa yksi valinnainen tutkinnon osa. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä osaamispistemäärillä, mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnot ja tutkinnon osien enimmäismäärät ovat alla olevassa taulukossa.

Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon voi valita ainoastaan niitä tutkinnon osia, jotka sisältyvät näyttötutkinnon muodostumiseen.

Kaivosalan perustutkinto tutkinnon osa/osia, yhteensä enintään 45 osp / 3 valinnaista tutkinnon osaa

Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Liiketalouden perustutkinto, Asiakaspalvelun ja myynninosaamisala tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3

valinnaista tutkinnon osaa

Metsäalan perustutkinto, Metsäkoneasennuksen osaamisala tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3


Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä, enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Pintakäsittelyalan perustutkinto, Teollisen pintakäsittelyn osaamisala tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3


Prosessiteollisuuden perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Suunnitteluassistentin perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto tutkinnon osa/osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Talotekniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Autoalan perustutkinto, Autotekniikan tai Autokorikorjauksen osaamisala

tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa

Puualan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa

Rakennusalan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa

Veneenrakennuksen perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa

189 2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta

Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista.

Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä ja joka näyttötutkinnossa vastaa kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa.

Mahdollisia ammattitutkintoja ovat:

Automaatioasentajan ammattitutkinto Elektroniikka-asentajan ammattitutkinto Hissiasentajan ammattitutkinto Hitsaajan ammattitutkinto Ilmastointiasentajan ammattitutkinto Kaivosalan ammattitutkinto Kaukolämpöasentajan ammattitutkinto Kengityssepän ammattitutkinto Kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto Kivimiehen ammattitutkinto Koneenasentajan ammattitutkinto Koneistajan ammattitutkinto Korroosionestomaalarin ammattitutkinto Kunnossapidon ammattitutkinto Kylmäasentajan ammattitutkinto Laivanrakentajan ammattitutkinto Levytekniikan ammattitutkinto Lukkosepän ammattitutkinto Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto Maatalouskoneasentajan ammattitutkinto Markkinointiviestinnän ammattitutkinto Metallien jalostuksen ammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto Pienkonemekaanikon ammattitutkinto Putkiasentajan ammattitutkinto Puusepänalan ammattitutkinto Rakennuspeltisepän ammattitutkinto Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto Rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto Seppäkisällin ammattitutkinto Suunnitteluassistentin ammattitutkinto Talonrakennusalan ammattitutkinto Teknisen eristäjän ammattitutkinto Teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto Teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto Tuulivoima-asentajan ammattitutkinto Työvälinevalmistajan ammattitutkinto Ulkomaankaupan ammattitutkinto Valajan ammattitutkinto Valumallin valmistajan ammattitutkinto Veneenrakentajan ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto

190 Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa.

2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta

Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista.

Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä ja joka näyttötutkinnossa vastaa kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa.

Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto Koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto Koneistajamestarin erikoisammattitutkinto Kunnossapidon erikoisammattitutkinto Levytyömestarin erikoisammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Työvälinemestarin erikoisammattitutkinto Valajamestarin erikoisammattitutkinto Valumallimestarin erikoisammattitutkinto Ympäristöalan erikoisammattitutkinto

Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa.

2.5.47 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa)

Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista.

Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla vähintään sellainen, että se vastaa kone- ja metallialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuus vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää kone- ja metallialan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä.

2.5.48 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa)


Opiskelija osaa

tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta

191

valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia

perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin

esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille

käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja

toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa

vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta

itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan

arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Opiskelija

Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen

valmistelee ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia

valmistelee annettujen ohjeiden mukaan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia

valmistelee itsenäisesti ja aloitteellisesti työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmaa


tarvitsee ajoittaista ohjausta.

tekee annetut tehtävät omatoimisesti.

etenee työssään sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Tyydyttävä T1

Hyvä H2

Kiitettävä K3

Opiskelija

Opiskelijan ohjaaminen

perehdyttää ohjattuna muita opiskelijoita

perehdyttää ohjeiden mukaisesti muita opiskelijoita ja käy ohjauskeskusteluja

perehdyttää muita opiskelijoita, toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa ja sovittelee näkemyseroja

Opiskelijan arviointi

vastaanottaa ja antaa ohjattuna palautetta työtehtävistä sekä

vastaanottaa ja antaa palautetta työtehtävistä ja itsearvioi

käy rakentavia palautekeskusteluja sekä itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt ennalta

192

itsearvioi ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan.

työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan.

sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Tyydyttävä T1

Hyvä H2

Kiitettävä K3

Opiskelija

Oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen

esittelee joitakin alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia

esittelee alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia

esittelee itsenäisesti ja monipuolisesti alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia

Opetussuunnitelmien tunteminen

tunnistaa ohjattuna työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen.

tunnistaa ohjeiden mukaisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen.

tunnistaa itsenäisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen.

ARVIONNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Tyydyttävä T1

Hyvä H2

Kiitettävä K3

Opiskelija


arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusohjeiden mukaisesti.

arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusohjeiden mukaisesti.

arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii ja ohjaa myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman

193 työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.49 Yrityksessä toimiminen (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa)

Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa

arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista

täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toiminta-ajatuksen

suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti

tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä

hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja

esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa

käyttää toiminnassaan apuna tietoja viestintätekniikkaa

toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon

arvioida yrityksen kehittämistarpeita Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Opiskelija

Oman työn suunnittelu

osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä vastaten omista töistään

suunnittelee yrityksen toimintaa ja toimii ryhmän jäsenenä oma-aloitteisesti ja vastuullisesti vastaten omista töistään

suunnittelee yrityksen toimintaa innovatiivisesti ja toimii ryhmän jäsenenä oma-aloitteisesti, vastuullisesti ja kannustavasti vastaten omista töistään


etenee opastettuna työssään järjestelmällisesti

etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti

etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä ryhmän toimintaan

Ajankäytön hallinta suunnittelee eri tehtäviin kuluvaa aikaa tarviten siihen jonkin verran ohjausta ja seuraa omaa ajankäyttöään

suunnittelee eri tehtäviin kuluvaa aikaa ja seuraa omaa ajankäyttöään

suunnittelee eri tehtäviin kuluvan ajan ottaen huomioon tehokkaan ajanhallinnan ja seuraa omaa ajankäyttöään

Laadukas ja kustannustietoinen toiminta

toimii työlleen asetettujen laatu- ja kustannustavoitteiden

toimii yhdessä asetettujen laatu- ja kustannustavoitteiden

toimii yhdessä asetettujen laatu- ja kustannustavoitteiden

194

mukaisesti ja muuttaa omaa toimintaansa annetun palautteen perusteella

mukaisesti ja arvioi omaa toimintaansa niiden saavuttamisessa

mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi

toimii palveluhenkisesti toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi

toimii palveluhenkisesti ja varmistaen asiakastyytyväisyyden

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Opiskelija

Tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen

käyttää ohjeistettuna tietoja viestintätekniikkaa toimien tietoturvan periaatteiden mukaisesti

käyttää tietoja viestintätekniikkaa toimien tietoturvan periaatteiden mukaisesti

käyttää itsenäisesti ja sujuvasti tietoja viestintätekniikkaa toimien tietoturvan periaatteiden mukaisesti


arvioi ryhmän jäsenenä hankkimansa tiedon pohjalta uudet asiakasryhmät ja näille toteutettavat tuotteet ja palvelut tarviten ajoittain ohjausta

arvioi ryhmän jäsenenä hankkimansa tiedon pohjalta uudet asiakasryhmät ja näille toteutettavat tuotteet ja palvelut

arvioi ryhmän jäsenenä ja itsenäisesti sekä ennakkoluulottomasti hankkimansa tiedon pohjalta uudet asiakasryhmät ja näille toteutettavat tuotteet ja palvelut

Liikeidean täsmentäminen

määrittelee ryhmän jäsenenä taloudellisesti kannattavan liikeidean ja toiminta-ajatuksen tarviten jonkin verran ohjausta

määrittelee ryhmän jäsenenä taloudellisesti kannattavan liikeidean ja toiminta-ajatuksen

määrittelee itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä taloudellisesti kannattavan liikeidean ja toiminta-ajatuksen

Yrityksen toiminnan suunnittelu

laatii ohjatusti yrityksen perustoiminnoille tavoitteet ja niille asiakaslähtöisen suunnitelman, jossa kertoo, millaisilla toimenpiteillä tavoitteisiin päästään

laatii yrityksen perustoiminnoille tavoitteet ja niille asiakaslähtöisen suunnitelman, jossa kertoo, millaisilla toimenpiteillä tavoitteisiin päästään

laatii itsenäisesti ja perustellen yrityksen perustoiminnoille tavoitteet ja niille asiakas-lähtöisen suunnitelman, jossa kertoo, millaisilla toimenpiteillä tavoitteisiin päästään

Yhteistyökumppaneiden hankkiminen

määrittelee ryhmän jäsenenä yhteistyökumppanit ja sopii yhteistyön muodosta sekä solmii tarvittaessa sopimuksia tarviten sopimusten laatimisessa ohjausta

määrittelee ryhmän jäsenenä yhteistyökumppanit ja sopii yhteistyön muodosta sekä solmii tarvittaessa sopimuksia

määrittelee ryhmän jäsenenä innovatiivisesti ja laaja-alaisesti yhteistyökumppanit ja sopii yhteistyön muodosta sekä solmii tarvittaessa sopimuksia

195

Yrityksen työtehtävien tekeminen

hoitaa itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä joitakin yrityksen toimintaan liittyvistä työtehtävistä, kuten materiaalihankinnat, tuotteiden valmistaminen ja markkinointi, myynti ja jakelu

hoitaa itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä, kuten materiaalihankinnat, tuotteiden valmistaminen ja markkinointi, myynti ja jakelu

hoitaa itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä, kuten materiaalihankinnat, tuotteiden valmistaminen ja markkinointi, myynti ja jakelu osoittaen toiminnassa joustavuutta ja hyvää ajankäytön hallintaa

Yrityksen toiminnan esittely

osallistuu joihinkin yrityksen tuotteiden tai palvelujen esittelytilaisuuksiin (myynti- ja markkinointi, yhteistyökumppaneiden hankkiminen, kirjanpitopalveluiden hankkiminen, rahoittajatapaamiset, logistiikka)

esittelee yritystä ja sen tuotteita tai palveluja (myynti- ja markkinointi, yhteistyökumppaneiden hankkiminen, kirjanpitopalveluiden hankkiminen, rahoittajatapaamiset, logistiikka)

esittelee yritystä ja sen tuotteita tai palveluja vakuuttavasti erilaiset asiakasryhmät huomioiden (myynti- ja markkinointi, yhteistyökumppaneiden hankkiminen, kirjanpitopalveluiden hankkiminen, rahoittajatapaamiset, logistiikka)

Liiketoiminnan kehittäminen

seuraa ohjatusti liiketoimintaympäristön ja asiakastarpeiden muuttumista, jonka pohjalta arvioi liiketoiminnan kehittämistarpeita

seuraa liiketoimintaympäristön ja asiakastarpeiden muuttumista, jonka pohjalta arvioi liiketoiminnan kehittämistarpeita

seuraa laaja-alaisesti liiketoimintaympäristön ja asiakastarpeiden muuttumista, jonka pohjalta arvioi liiketoiminnan kehittämistä ja toimii luovasti

Yrityksen lopettaminen

laatii ohjatusti yrityksen lopettamisasiakirjat

laatii yrityksen lopettamisasiakirjat

laatii yrityksen lopettamisasiakirjat ja on arvioinut yrityksen lopettamisen yhteydessä myös yrityksen myynnin mahdollisuuksia.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Opiskelija


hankkii tietoa alalla toimivien kilpailevien yritysten tarjonnasta ja asiakkaista tarviten ajoittain ohjausta

hankkii tietoa alalla toimivien kilpailevien yritysten tarjonnasta ja asiakkaista

hankkii tietoa itsenäisesti ja laaja-alaisesti alalla toimivien kilpailevien yritysten tarjonnasta ja asiakkaista

Liikeidean täsmentäminen ja yrityksen toiminnan suunnittelu

hakee ohjatusti tietoa yrityksen perustamiseen ja valitulla toimialalla toimimiseen liittyvistä säädöksistä

hakee tietoa yrityksen perustamiseen ja valitulla toimialalla toimimiseen liittyvistä säädöksistä

hakee itsenäisesti ja laaja-alaisesti tietoa yrityksen perustamiseen ja valitulla toimialalla toimimiseen liittyvistä säädöksistä

196

hankkii ohjatusti yrityksensä liiketoiminnan eri osa-alueiden suunnittelussa tarvittavaa tietoa

hankkii yrityksensä liiketoiminnan eri osa-alueiden suunnittelussa tarvittavaa tietoa

hankkii itsenäisesti ja laaja-alaisesti yrityksensä liiketoiminnan eri osa-alueiden suunnittelussa tarvittavaa tietoa

Yrityksen työtehtävien tekeminen

hankkii ohjatusti tietoa erilaisista tarvittavista teknologisista tai muista tuotantoon liittyvistä ratkaisuista sekä tukitehtävistä

hankkii tietoa erilaisista tarvittavista teknologisista tai muista tuotantoon liittyvistä ratkaisuista sekä tukitehtävistä

hankkii innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti tietoa erilaisista tarvittavista teknologisista tai muista tuotantoon liittyvistä ratkaisuista sekä tukitehtävistä

ARVIONNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Opiskelija


ratkaisee asiakaslähtöisesti yrityksen toimintaa liittyviä ongelmatilanteita tarviten jonkin verran tukea

ratkaisee asiakaslähtöisesti yrityksen toimintaa liittyviä ongelmatilanteita

ratkaisee asiakaslähtöisesti yrityksen toimintaa liittyviä ongelmatilanteita varmistaen aina asiakastyytyväisyyden


osallistuu ryhmän valintojen ja päätösten valmisteluun

tekee ryhmässä ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä

tekee ryhmässä perusteltuja ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi

arvioi ohjattuna omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä

arvioi omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä

arvioi omaa toimintaansa ja työnsä sekä yritystoiminnan etenemistä

osallistuu yhteistyöneuvotteluihin ryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa

neuvottelee yhteistyöstä ryhmän jäsenten kanssa ja osallistuu yhteistyöneuvotteluihin sidosryhmien kanssa

neuvottelee yhteistyöstä ryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa

Ammattietiikka noudattaa ohjattuna yritystoiminnassa kaikkia kestävän kehityksen osa-alueiden arvoja

noudattaa yritystoiminnassa kaikkia kestävän kehityksen osa-alueiden arvoja

noudattaa yritystoiminnassa kaikkia kestävän kehityksen osa-alueiden arvoja ja perustelee niiden merkityksen yritystoiminnalle


noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja huolehtii asiakkaiden turvallisuudesta annettujen ohjeiden mukaisesti

toimii työssään ja siihen liittyvissä asiakaspalvelutilanteissa alan työturvallisuusohjeita noudattaen ja ennakoi mahdollisia työturvallisuusriskejä ja vaaratilanteita

toimii työssään ja siihen liittyvissä asiakaspalvelutilanteissa alansa työturvallisuusohjeita noudattaen ja tekee realistisia esityksiä alansa työturvallisuuden kehittämiseksi

197

varmistaa opastettuna oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuuden tutuissa tilanteissa.

varmistaa ohjeiden mukaan oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuuden eri tilanteissa.

varmistaa oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuuden eri tilanteissa

opastaa muita toimimaan terveellisesti ja turvallisesti toimiessaan ryhmän jäsenenä.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.50 Huippuosaajana toimiminen (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa)


Opiskelija osaa

työskennellä alan huippuosaamista vaativissa tehtävissä

hallita alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman

huomioida huipputuotannon, -tuotteen tai -palvelun laatuvaatimukset

ratkoa ongelmia ja sopeutua muutoksiin

varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja -ohjeiden toteutumisen

kommunikoida asiakkaan kanssa äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselleen vieraalla kielellä

arvioida ja uudistaa omaa osaamistaan

mitoittaa omat henkiset voimavaransa työtehtävän mukaan

kehittää työtä ja työympäristöä

toimia alan verkostoissa

osallistua työyhteisön kehittämiseen. Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Opiskelija

Työn suunnittelu asettaa tavoitteensa ja suunnittelee oman työnsä ja aikataulun realistiseksi ja toteuttamiskelpoiseksi huomioiden korkeat laatuvaatimukset

asettaa tavoitteensa ja suunnittelee oman työnsä ja aikataulun realistiseksi ja toteuttamiskelpoiseksi muuttuvissa olosuhteissa huomioiden korkeat laatuvaatimukset

asettaa tavoitteensa ja suunnittelee oman työnsä itsenäisesti ja aikataulun realistiseksi ja vaiheiltaan toteuttamiskelpoiseksi muuttuvissa olosuhteissa huomioiden korkeat laatuvaatimukset ja

198

kykenee tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa

Työn arviointi arvioi työnsä onnistumista ja omaa osaamistaan

arvioi realistisesti työnsä onnistumista ja omaa osaamistaan sekä perustelee arviotaan

arvioi realistisesti työnsä onnistumista ja omaa osaamistaan sekä perustelee arviotaan ja määrittelee kehittämistarpeitaan

Toimiminen työssä ja työyhteisössä

toimii työssään työyhteisön työhyvinvointia edistävästi sekä kehittää työympäristöään yhdessä muiden kanssa.

pyrkii aktiivisesti edistämään työyhteisön työhyvinvointia sekä kehittämään työympäristöään yhdessä muiden kanssa.

osallistuu työyhteisön työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä tukee yhdessä muiden kanssa työympäristön kehittymistä huippuosaamisen vaatimalle tasolle.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT

2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta


Opiskelija

Työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalin valinta ja käyttö

käyttää omatoimisesti työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja

valitsee omatoimisesti työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit sekä käyttää niitä muuttuvissa tilanteissa

valitsee rohkeasti uusiakin työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja sekä käyttää niitä sujuvasti muuttuvissa tilanteissa

työskentelee huolellisesti työskentelee huolellisesti ja rauhallisesti sekä luovasti ja innovatiivisesti

työskentelee järjestelmällisesti, tarkasti ja varmasti sekä luovasti ja innovatiivisesti

Laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta

toimii yrityksen tai organisaation laatu- ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti

toimii aktiivisesti yrityksen tai organisaation laatu- ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja havaitsee kehittämiskohteita

toimii sitoutuneesti yrityksen tai organisaation laatu- ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti sekä kehittää toimintamalleja näiden tavoitteiden aikaansaamiseksi

kehittää osaamistaan ja työtapojaan

kehittää aktiivisesti osaamistaan ja työtapojaan

kehittää aktiivisesti osaamistaan ja työtapojaan haastavien työtehtävien tasolle

199

Kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta

toimii aika ja muut käytettävissä olevat resurssit huomioiden kustannustehokkaasti ja tuloksellisesti

toimii oma-aloitteisesti aika ja muut käytettävissä olevat resurssit huomioiden kustannustehokkaasti ja yrityksen tai organisaation tuloksellisuutta edistävästi

työskentelee yrittäjämäisellä asenteella huomioiden ajan ja muut käytettävissä olevat resurssit kustannustehokkaasti ja yrityksen tai organisaation tuloksellisuutta edistävästi

havaitsee poikkeamia neuvottelee ja etsii ratkaisuja poikkeamille

korjaa toimintaa sovittujen ratkaisujen mukaan

toimii työssään edistäen pysyviä asiakassuhteita

edistää aktiivisesti toiminnan jatkuvuutta ja pysyviä asiakassuhteita

edistää itsenäisesti toiminnan jatkuvuutta ja pysyviä asiakassuhteita

sopeutuu muutoksiin ja työskentelee pitkäjänteisesti huippuosaamista vaativissa työtehtävissä.

sopeutuu nopeasti muutoksiin ja työskentelee pitkäjänteisesti työtään kehittäen huippuosaamista vaativissa työtehtävissä.

ennakoi muutoksia, jotta voi helpommin sopeutua niihin ja työskentelee pitkäjänteisesti työtään itsenäisesti kehittäen huippuosaamista vaativissa työtehtävissä.

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT



Opiskelija

Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen

hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti ja kysyy tarvittaessa neuvoa.

hankkii ja soveltaa työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti ja pystyy ratkomaan ongelmatilanteita yhdessä muiden kanssa.

hankkii ja soveltaa itsenäisesti työssä tarvittavaa tietoa vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta.

ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT



Opiskelija


laatii itselleen yksilöllisen kehittymissuunnitelman omista lähtökohdistaan

laatii itselleen yksilöllisen kehittymissuunnitelman omista lähtökohdistaan niin, että se tukee kasvua alan huippuammattilaiseksi

uudistaa omaa osaamistaan yksilöllisen kehittymissuunnitelman mukaisesti niin, että se tukee kasvua alan huippuammattilaiseksi

selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen

selviytyy itsenäisesti ongelmatilanteista

selviytyy itsenäisesti ongelmatilanteista ja pystyy perustelemaan valintansa

200

Vuorovaikutus ja yhteistyö kommunikoi asiakkaiden kanssa ja työyhteisössä omalla kielellään sekä välttävästi vähintään yhdellä itselle vieraalla kielellä

kommunikoi asiakkaiden kanssa ja työyhteisössä omalla kielellään sekä vähintään yhdellä itselle vieraalla kielellä

kommunikoi sujuvasti asiakkaiden kanssa ja työyhteisössä omalla kielellään sekä vähintään yhdellä itselle vieraalla kielellä

toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön

toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu hyvin työyhteisöön

toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja työyhteisön huippuammattilaisena osaamistaan muille välittäen

Ammattietiikka käyttäytyy työpaikan sääntöjen mukaisesti ja noudattaa työaikoja

käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja

käyttäytyy hyvin ja noudattaa työaikoja

toimii vastuullisesti ja noudattaa alan ammattieettisiä periaatteita

toimii vastuullisesti ja oma-aloitteisesti alan ammattieettisten periaatteiden mukaan

on ylpeä ammatistaan ja osaamisestaan, toimii vastuullisesti ja kehittää työtään alan ammattieettisten periaatteiden mukaan


ottaa vastuun oman toimintansa työturvallisuudesta ja noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita

ottaa vastuun oman toimintansa työturvallisuudesta ja havaitsee työhönsä liittyvät vaarat sekä noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita

ottaa vastuun oman ja työtiimin toiminnan työturvallisuudesta, noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita sekä havaitsee ilmoittaa havaitsemistaan työhönsä liittyvistä vaaroista

työskentelee ergonomisesti ja pitää työympäristönsä siistinä koko työprosessin ajan

työskentelee ergonomisesti ja pitää työympäristönsä siistinä koko työprosessin ajan myös haasteellisissa työtilanteissa

työskentelee ergonomisesti ja pitää työympäristönsä siistinä koko työprosessin ajan myös haasteellisissa työtilanteissa ja osallistuu työolosuhteiden kehittämiseen

ylläpitää omaa työhyvinvointiaan ja noudattaa terveellisiä elämäntapoja.

ylläpitää aktiivisesti omaa työhyvinvointiaan ja edistää terveellisiä elämäntapoja.

ylläpitää aktiivisesti omaa työhyvinvointiaan, edistää terveellisiä elämäntapoja sekä kannustaa tähän myös muita työyhteisön jäseniä.

Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa. Osaaminen on mahdollista osoittaa myös kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.

201 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.5.51 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa)

Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5-15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.

2.5.52 Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa)

Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisiin tutkinnon osiin voi sisällyttää tutkinnon osia (5–15 osp) luvun 4 kohtien 4.1 -4.5 mukaisista vapaasti valittavista tutkinnon osista.

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT, OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Tutkinnon osan tulee sisältää kaikkien kolmen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (yhteensä 8

osaamispistettä). Lisäksi tutkinnon osan tulee sisältää valinnaisia osaamistavoitteita miltä tahansa osa-

alueelta tai osa-alueilta siten, että opiskelijalle kertyy yhteensä 11 osaamispisteen edestä viestintä- ja

vuorovaikutusosaamista.

3.1.1 Äidinkieli

3.1.1.1 Äidinkieli, suomi

Pakolliset osaamistavoitteet, 5 osp

Opiskelija

osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja

tarkoituksen

osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita

osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä

tehdä ammattiosaamistaan näkyväksi

osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä

osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita

ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta

osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen

ilmaisee asiallisesti mielipiteensä yhteistyö- ja ryhmätilanteissa

perustelee monipuolisesti mielipiteensä ja väitteensä yhteistyö- ja ryhmätilanteissa

perustelee monipuolisesti näkemyksiään ja toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti

osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoroja

osallistuu keskusteluun, vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin

osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ja kantaa osaltaan vastuuta ryhmätilanteissa viestintäilmapiiristä

toimii tarkoituksenmukaisella tavalla työelämän vuorovaikutustilanteissa

toimii asiallisesti ja kohteliaasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja työhön liittyvissä asiakas- ja ryhmätilanteissa

toimii joustavasti ja rakentavasti erilaisissa työhön liittyvissä asiakas- ja ryhmätilanteissa

pitää lyhyen esityksen käyttäen tilanteen vaatimaa kieltä ja asiatyyliä

pitää erilaisia esityksiä käyttäen tilanteen vaatimaa asiatyyliä ja alan termistöä

toimii oman alansa viestintätilanteissa joustavasti ja pitää erilaisia esityksiä tilanteen ja oman alan edellyttämällä tavalla

Tekstien ja tekstilajien ymmärtäminen

tuntee työelämän tekstilajeja ja vertailee niitä

ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisten tekstien päätarkoituksen ja tulkitsee tekstien merkityksiä

ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman että yksityiskohtien merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa

Tiedon hankkiminen hakee ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä

hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja arvioi lähteiden luotettavuutta

hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi kriittisesti niiden luotettavuutta

noudattaa tekijänoikeuksia, mutta tarvitsee joskus ohjausta

tuntee tekijänoikeudet oikeutena ja velvoitteena, noudattaa tekijänoikeuksia mm. ilmoittamalla lähteensä

osaa viitata käyttämiinsä lähteisiin ja tarvittaessa pyytää niihin käyttöluvan

203

Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen

käyttää oman alansa ammattijulkaisuja ja mediatekstejä

käyttää keskeisiä viestintävälineitä ja osaa arvioida mediatekstejä

käyttää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä

käyttää ohjattuna eri medioita ammattitaitonsa esittelyyn

tekee ammattiosaamistaan näkyväksi eri medioiden avulla

dokumentoi ja kuvaa oppimistaan ja osaamistaan eri medioiden avulla

viestii digitaalisissa ympäristöissä sovittujen periaatteiden mukaisesti

viestii digitaalisissa ympäristöissä sopivaa kieltä käyttäen

viestii ammatillisuutta osoittaen digitaalisen ympäristön vuorovaikutustilanteissa

Alan kirjallisten töiden laatiminen

kirjoittaa oikeinkirjoituksen perussääntöjen mukaisesti

käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä

hallitsee kielenkäytön perusnormit sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua

tuottaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

tuottaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä

tuottaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta

laatii mallin mukaan asiakirjoja

laatii asianmukaiset asiakirjat

laatii asianmukaisia asiakirjoja ja osaa soveltaa asiakirjamalleja

Luku- ja opiskelustrategioiden hyödyntäminen

tekee muistiinpanoja ja tiivistää ydinasioita kuullun, luetun ja nähdyn pohjalta

tekee muistiinpanoja, tiivistää hankkimaansa tietoa ja käyttää lähteitä omassa tekstissään

arvioi omaa luku- ja opiskelustrategiaansa ja parantaa sitä palautteen pohjalta

Äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen ymmärtäminen

tiedostaa äidinkielen taidon merkityksen omalla alallaan

ymmärtää äidinkielen merkitystä omalla alallaan ja monikielisessä työelämässä

osaa arvioida äidinkielen merkitystä omalla alallaan ja sen asemaa monikielisessä yhteiskunnassa sekä työelämän että yksilön kannalta

tuntee esimerkkejä omaan alaan liittyvästä kirjallisuudesta tai muusta kulttuurista

tietää, mihin kirjallisuutta tai muuta kulttuuria voi alalla käyttää

ymmärtää kirjallisuuden tai muun kulttuurin merkityksen alalla toimimisessa

Oman äidinkielentaidon arvioiminen

arvioi äidinkielen taitoaan ja lukutaitoaan saamansa palautteen pohjalta ja kertoo, mitä siinä voisi parantaa.

arvioi realistisesti omaa kielenkäyttöään ja lukutaitoaan, tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan.

arvioi realistisesti omaa kielenkäyttöään ja lukutaitoaan, tunnistaa vahvuuksiaan, kehittämiskohteitaan ja kehittää taitojaan palautteen pohjalta.

204 Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä

(ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3), Teksti, tyyli ja

konteksti (ÄI5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) vastaavat

tavoitteiltaan Äidinkieli, suomi -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.

Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp

Opiskelija

osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja

tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä.

Osaamisen arviointi



Opiskelija

Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

ilmaisee asiallisesti mielipiteensä ja perustelee ne vakuuttavasti

toimii kohteliaasti ja joustavasti vuorovaikutustilanteissa erilaisissa ympäristöissä

ylläpitää puhuessaan vuorovaikutusta, havainnollistaa puheenvuoroaan ja rakentaa sen sisällön loogiseksi

ottaa vuorovaikutuksessa toisten näkemykset huomioon

ottaa viestinnässään huomioon vastaanottajan, tilanteen ja alansa vaatimukset

viestii rakentavasti myös ristiriita- ja ongelmatilanteissa

ymmärtää henkilöiden sanattoman viestinnän merkityksen ja vaikutuksia sanoman vastaanottoon

ottaa huomioon sanattoman viestinnän vaikutuksia omassa ilmaisussaan

soveltaa sanattoman viestinnän sääntöjä vuorovaikutuksessaan ja vertailee merkityksiä myös eri kulttuurien välillä

Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen

esittää sekä spontaanin että valmistellun puheenvuoron tai puhe-esityksen itselleen tutusta aiheesta

saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja osaa rakentaa puheenvuoronsa niin, että sitä on helppo seurata

esittää sekä spontaanin että itsenäisesti valmistellun esityksen haastavastakin aiheesta, havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi

toimii ryhmätyötilanteessa yhteistyöhakuisesti osana ryhmää

vie ryhmän työskentelyä eteenpäin aktiivisesti ja arvostaa muiden näkökantoja

tunnistaa oman toimintansa vaikutukset ryhmän toimintaan ja kannustaa ryhmän muita jäseniä toimimaan

toimii työelämän kokous- ja neuvottelukäytäntöjen

noudattaa työelämän kokous- ja

hallitsee joustavasti kokous- ja neuvottelukäytännöt

205

mukaisesti, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

neuvottelukäytäntöjä

Ammatillinen monilukutaito ja tekstien tuottaminen

tuntee tekstilajien tilanteenmukaisen käytön vaatimuksia

tarkastelee tekstilajien eri ilmaisutapoja kriittisesti

soveltaa vaihdellen eri ilmaisutapoja ja tekstilajeja omissa teksteissään ja erilaisissa kieliympäristöissä

käyttää mallin mukaan eri ammatillisia tekstilajeja

muokkaa tuottamiaan ammatillisia tekstejä palautteen perusteella

tekee havaintoja ammatillisista tekstilajeista, muokkaa niitä ja arvioi kielellisten valintojen vaikutuksia

tuottaa tekstiä ryhmänä yhdessä muiden kanssa

antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta yhdessä tuotetusta tekstistä

toimii joustavasti osana kirjoitusprosessia, kun tekstiä tuotetaan yhdessä muiden kanssa

Kielen ja kulttuurin tunteminen

on perillä oman kielen ja kulttuurienvälisen viestinnän merkityksestä

ottaa huomioon kulttuurienvälisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan

soveltaa monipuolisesti kulttuurienvälistä osaamistaan ja arvostaa kulttuurista moninaisuutta

tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin ja muihin taidemuotoihin.

arvioi lukemiaan kirjoja ja kokemiaan muita taidemuotoja.

hankkii monipuolisia lukukokemuksia sekä arvioi kirjallisuuden ja muiden taidemuotojen merkitystä.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä

(ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3), Teksti, tyyli ja

konteksti (ÄI5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) vastaavat

tavoitteiltaan Äidinkieli, suomi -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.

3.1.1.2 Äidinkieli, saame


Opiskelija



tarkoituksen

osaa käyttää kielitaitoaan tiedon hankkimisessa ja kriittisessä arvioimisessa



kehittää saamen kielen kirjoittamisen taitojaan ja osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä

osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita

tuntee kielellisen ja kulttuurin identiteetin merkitystä monimuotoisessa yhteiskunnassa

osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielentaitoaan.




Opiskelija

Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen

toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja tuo esille näkemyksiään

viestii aktiivisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ottaen huomioon toisten näkemykset

toimii monipuolisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja perustelee näkemyksiään rakentavasti ottaen huomioon toisten näkemykset

toimii tarkoituksenmukaisella tavalla työelämän tilanteissa

toimii asiallisesti ja kohteliaasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja työhön liittyvissä asiakas- ja ryhmätilanteissa

toimii joustavasti ja rakentavasti erilaisissa työhön liittyvissä asiakas- ja ryhmätilanteissa

pitää lyhyen esityksen käyttäen tilanteen vaatimaa saamen yleiskieltä

pitää erilaisia esityksiä käyttäen tilanteen vaatimaa saamen yleiskieltä ja alan termistöä

toimii oman alansa viestintätilanteissa joustavasti ja pitää erilaisia esityksiä saamen kielellä tilanteen ja oman alan edellyttämällä tavalla


ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisten tekstien päätarkoituksen ja osaa yhdistää tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa

ymmärtää tekstin tarkoituksen ja pääsisällön sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityiskohtia omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa suhteuttaen

ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman että yksityiskohtien merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa

Tiedon hankkiminen

hakee ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä lähteistä

hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja arvioi myös lähteiden luotettavuutta

hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi kriittisesti niiden luotettavuutta








207


tuottaa ohjattuna ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä saamen kielen oikeinkirjoituksen perussääntöjen mukaisesti

tuottaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä käyttäen monipuolisesti saamen kielen oikeinkirjoituksen perussääntöjä

tuottaa ammattitaitoon liittyviä erilaisia tekstejä saamen kielellä sujuvasti ja luontevasti

Luku- ja opiskelustrategioiden hyödyntäminen

tekee muistiinpanoja ja tiivistää ydinasioita kuullun, luetun ja nähdyn pohjalta

tekee muistiinpanoja, tiivistää hankkimaansa tietoa ja käyttää lähteitä omassa tekstissään

arvioi omaa luku- ja opiskelustrategiaansa ja parantaa sitä palautteen pohjalta

Kielen ja kulttuurin ymmärtäminen

tuntee kielellisen ja kulttuurisen taustan merkitystä

tuntee saamen kielen ja kulttuurin merkitystä ja osaa arvioida sen merkitystä monimuotoisessa yhteiskunnassa

tuntee saamen kielen ja kulttuurin merkitystä ja osaa arvioida monipuolisesti sen merkitystä monimuotoisessa yhteiskunnassa




arvioi realistisesti omaa kielenkäyttöään ja lukutaitoaan, tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan ja kehittää taitojaan palautteen pohjalta.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄIS1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä

(ÄIS2), Vaikuttamisen keinoja (ÄIS4) ja lisäksi jokin seuraavista Kaunokirjalliset tekstit (ÄIS3), Teksti, tyyli ja

konteksti (ÄIS5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄIS6) tai Puheviestintä (ÄIS7) vastaavat tavoitteiltaan Äidinkieli,

saame -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.


Opiskelija

osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan saamen kielellä


osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja ja kehittää tekstin tuottamista saamen kielellä

osaa toimia kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympäristössä.

Osaamisen arviointi



Opiskelija


toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa huomioiden toisten näkemykset

viestii aktiivisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ottaen huomioon

viestii monipuolisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ottaen huomioon toisten

208

toisten näkemykset näkemykset




esittää sekä spontaanin että itsenäisesti valmistellun esityksen haastavastakin aiheesta, havainnollistaa esitystään ja rakentaa sisällön loogiseksi

toimii ryhmätyötilanteessa yhteistyöhakuisesti osana ryhmää

vie ryhmän työskentelyä eteenpäin aktiivisesti ja arvostaa muiden näkökantoja

tunnistaa oman toimintansa vaikutukset ryhmän toimintaan ja kannustaa ryhmän muita jäseniä toimimaan

Ammatillinen monilukutaito ja tekstien tuottaminen

tuntee työelämän tilanteenmukaisen tekstilajin käytön vaatimuksia

tarkastelee tekstilajien eri ilmaisutapoja kriittisesti

soveltaa vaihdelleen eri ilmaisutapoja ja tekstilajeja omissa teksteissään ja erilaisissa kieliympäristöissä

tuottaa mallin mukaan eri ammatillisia tekstilajeja

muokkaa tuottamiaan ammatillisia tekstejä palautteen perusteella

tekee havaintoja ammatillisista tekstilajeista, muokkaa niitä ja arvioi kielellisten valintojen vaikutuksia

kirjoittaa ohjattuna ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä saamen kielellä

kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä saamen kielellä

kirjoittaa ammattitaitoon liittyviä erilaisia tekstejä itsenäisesti saamen kielellä

Kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympäristössä toimiminen

tuntee saamelaisen kulttuurin ominaispiirteitä ja toimii monikulttuurisessa ympäristössä saamen kielen ja kulttuurin tuntemustaan hyödyntäen

tuntee saamelaisen kulttuurin keskeiset ominaispiirteet ja toimii monikulttuurisessa ympäristössä saamen kielen ja kulttuurin tuntemustaan hyödyntäen

tuntee saamelaisen kulttuurin keskeiset ominaispiirteet ja toimii monikulttuurisessa ympäristössä itsenäisesti saamen kielen ja kulttuurin tuntemustaan hyödyntäen

tutustuu saamen kirjallisuuden eri lajeihin ja muihin taidemuotoihin.

arvioi lukemiaan kirjoja ja kokemiaan muita taidemuotoja.

hankkii monipuolisia lukukokemuksia saamen kielellä sekä arvioi kirjallisuuden ja muiden taidemuotojen merkitystä.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄIS1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄIS2), Vaikuttamisen keinoja (ÄIS4) ja lisäksi jokin seuraavista Kaunokirjalliset tekstit (ÄIS3), Teksti, tyyli ja

209 konteksti (ÄIS5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄIS6) tai Puheviestintä (ÄIS7) vastaavat tavoitteiltaan Äidinkieli, saame -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.

3.1.1.3 Äidinkieli, viittomakieli

Pakolliset osaamistavoitteet, 5 osp Opiskelija

osaa viestiä viittomakielellä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää ja tulkitsee omaan alaansa liittyviä erilaisia viestilajeja

osaa hakea tietoa eri tietolähteistä erilaisia medioita käyttäen



osaa toimia sekä viittomakielisen että puhutun ja kirjoitetun kielen ympäristöissä

osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielentaitoaan.

Osaamisen arviointi



Opiskelija


käyttää viittomakieltä tarkoituksenmukaisella tavalla oman alansa tutuissa viestintätilanteissa toiset huomioon ottaen

käyttää viittomakieltä tarkoituksenmukaisella tavalla oman alansa viestintätilanteissa toiset huomioon ottaen

käyttää viittomakieltä aktiivisesti oman alansa viestintätilanteissa ottaen rakentavasti toiset huomioon

selviytyy viestintätilanteista myös kuulevien kanssa

toimii ammatillisissa tilanteissa viittomakielisten ja kuulevien kanssa

toimii joustavasti erilaisissa ympäristöissä viittomakielisten ja kuulevien kanssa

tietää, miten tulkkia käytetään vuorovaikutustilanteissa

käyttää tulkkia tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa

käyttää tulkkia sujuvasti eri tilanteissa

toimii sovittujen kokouskäytäntöjen mukaisesti sekä ilmaisee mielipiteensä yhteistyö- ja ryhmätilanteissa

noudattaa kokous- ja neuvottelukäytäntöjä sekä perustelee monipuolisesti mielipiteensä ja väitteensä yhteistyö- ja ryhmätilanteissa

hallitsee kokous- ja neuvottelukäytännöt sekä kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä

Viestien ja tekstilajien ymmärtäminen

tuntee viittomakielen eri muotoja (yleiset ja ammatilliset tilanteet) ja käyttää ammattiin liittyviä viittomia ohjatusti

hallitsee yleisviittomiston ja viestii alansa tilanteissa viittomakielellä

tuntee hyvin ammattiin liittyvän viittomiston ja viestii ammatillisesti viittomakielellä

210

ymmärtää viittomakielellä ammattialansa keskeisten viestien ydinasiat

ymmärtää viittomakielellä alansa keskeisten viestien pääsisällön ja osaa suhteuttaa sitä omiin kokemuksiinsa

ymmärtää viittomakielellä alansa viestien pääsisällön ja osaa tehdä sen perusteella vertailuja ja johtopäätöksiä

Tiedon hankkiminen hakee ammattialansa kannalta keskeistä tietoa erilaisista lähteistä

hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja arvioi niiden luotettavuutta

käyttää monipuolisesti erilaisia viestintävälineitä tiedon hankinnassa ja arvioi tekstien luotettavuutta












tuntee suomalaisen viittomakielen monimuotoisuutta ja toimii monimuotoisessa ympäristössä kielitaitoaan hyödyntäen

tuntee suomalaisen viittomakielen monimuotoisuutta ja käyttäjäryhmiä ja toimii monimuotoisessa ympäristössä kielitaitoaan hyödyntäen

tuntee suomalaisen viittomakielen monimuotoisuutta ja erityispiirteitä sekä käyttäjäryhmiä ja toimii monimuotoisessa ympäristössä joustavasti kielitaitoaan hyödyntäen





211 Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄIV1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄIV2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄIV4) sekä jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄIV3), Teksti, tyyli ja konteksti (ÄIV5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄIV6) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄIV7) vastaavat tavoitteiltaan Äidinkieli, viittomakieli -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.


Opiskelija

osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja viittomakielen ilmaisutapojaan erilaisissa

tilanteissa


osaa käyttää ja tulkita erilaisia viestintätapoja

tuntee kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden merkitystä yhteiskunnassa.

Osaamisen arviointi



Opiskelija


ilmaisee asiallisesti mielipiteensä ja perustelee ne vakuuttavasti

viestii kohteliaasti ja joustavasti vuorovaikutustilanteissa erilaisissa ympäristöissä

ylläpitää puhuessaan vuorovaikutusta, havainnollistaa puheenvuoroaan ja rakentaa sen sisällön loogiseksi

ottaa vuorovaikutuksessa toisten näkemykset huomioon

käyttää yleisviittomistoa ja ammattiin liittyvää viittomistoa luontevasti

käyttää rakenteeltaan sujuvaa ja ilmaisultaan rikasta viittomakieltä monipuolisesti


pitää sekä spontaanin että valmistellun esityksen viittomakielellä itselleen tutusta aiheesta

selittää alaan liittyviä seikkoja viittomakielisessä esityksessä tai muille suunnatuissa ohjeissa

tuottaa erilaisia viittomakielisiä esityksiä ja hyödyntää monipuolisesti ilmaisutapoja

Viestintätapojen käyttäminen ja tulkitseminen

tuottaa mallin mukaan alaansa liittyvää viittomakieltä

toimii erilaisissa ympäristöissä viittomakielisten ja kuulevien kanssa

käyttää viittomakielisten kulttuurissa esiintyviä ilmaisuja esiintymistapoja

tunnistaa viittomakielen eri muotoja

pohtii viittomakielisten tekstien (videoitujen) tavoitetta ja sisältöä

tuntee viittomakielen kielelliset ominaispiirteet

Kielen ja kulttuurin monimuotoisuuden ymmärtäminen

tuntee kielellisen ja kulttuurisen taustansa piirteitä

tuntee suomalaisen viittomakielen monimuotoisuutta

tuntee suomalaisen viittomakielen monimuotoisuutta ja käyttäjäryhmiä

212

ymmärtää viittomakielisen yhteisön aseman suomalaisessa yhteiskunnassa.

vertailee viitottua ja puhuttua kieltä käyttävien kommunikaatiotapoja.

tuntee hyvin viittomakielisen yhteisön taustan ja osaa edustaa kielellistä kulttuuriaan monikielisessä ympäristössä.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄIV 1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄIV2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄIV4) sekä jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄIV3), Teksti, tyyli ja konteksti (ÄIV5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄIV6) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄIV7) vastaavat tavoitteiltaan Äidinkieli, viittomakieli -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.

3.1.1.4 Äidinkieli, opiskelijan oma äidinkieli

Pakolliset osaamistavoitteet, 5 osp Opiskelija

osaa viestiä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa omalla äidinkielellä

ymmärtää omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstien olennaisen sisällön ja tarkoituksen omalla

kielellään

osaa käyttää kielitaitoaan tiedon hankkimisessa ja kriittisessä arvioimisessa erilaisia medioita

hyödyntäen

kehittää oman äidinkielen kirjoittamisen taitoja ja osaa laatia omaan alaan liittyviä kirjallisia töitä

osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan

osaa toimia kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympäristössä

osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija


toimii tarkoituksenmukaisella tavalla tutuissa vuorovaikutustilanteissa toiset huomioon ottaen

toimii aktiivisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toiset huomioon ottaen

toimii aloitteellisesti ja joustavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa näkemyksiään perustellen ja toiset rakentavasti huomioon ottaen

käyttää tilanteen vaatimaa kieltä oman äidinkielen yleiskielen mukaisesti

käyttää eri tilanteissa omaa äidinkieltä yleiskielen mukaisesti sekä osaa jossakin määrin alan termistöä

käyttää eri tilanteissa omaa äidinkieltä yleiskielen mukaisesti sekä osaa alan termistöä

Tekstien ymmärtäminen ymmärtää alansa keskeisten tekstien ydinasiat

ymmärtää alansa keskeisten tekstien pääsisällön ja tarkoituksen

ymmärtää alansa tekstien pääsisällön ja tarkoituksen sekä osaa suhteuttaa sitä omiin kokemuksiinsa

213

Tiedon hankkiminen hakee ammattialansa kannalta keskeistä tietoa erilaisista lähteistä

hakee ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja arvioi ohjattuna niiden luotettavuutta

hyödyntää monipuolisesti oman kielensä viestintävälineitä tiedon hankinnassa ja arvioi tekstien luotettavuutta

Tekstien tuottaminen

laatii ohjattuna alaansa liittyviä tekstejä käyttäen oman äidinkielen keskeisiä oikeinkirjoitustapoja

laatii alaansa liittyviä erilaisia tekstejä käyttäen oman äidinkielen oikeinkirjoitustapoja

laatii itsenäisesti alaansa liittyviä tekstejä käyttäen oman äidinkielen oikeinkirjoitustapoja


hyödyntää oman alansa ammattijulkaisuja ja mediatekstejä

hyödyntää keskeisiä viestintävälineitä ja arvioi mediatekstejä

hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä


ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen ja käyttää omaa kieltään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ottaen toiset huomioon

vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä sekä toimii monimuotoisessa ympäristössä osaamistaan melko monipuolisesti hyödyntäen

tuntee kielellisen ja kulttuurisen taustansa keskeiset piirteet sekä toimii monimuotoisessa ympäristössä osaamistaan monipuolisesti hyödyntäen





Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Oma äidinkieli ja sen käyttö (ÄIM 1) ja Kielialueen kulttuuri, (ÄIM3),

Viestintä ja yhteiskunta (ÄIM4), Tiedon maailma (ÄIM6) vastaavat tavoitteiltaan Äidinkieli, opiskelijan oma

äidinkieli -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.

Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp Opiskelija

osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellä

osaa kehittää omaan alaan liittyvien tekstilajien ymmärtämis- ja tulkintataitoja

osaa kehittää tekstien tuottamisen taitoja omalla äidinkielellä

ymmärtää kielen ja kulttuurin moninaisuuden merkityksen yhteiskunnassa.

Osaamisen arviointi



Opiskelija

Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen

ilmaisee itseään suullisesti

käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä

viestii aktiivisesti vuorovaikutustilanteissa

214

kehittäminen

kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa vuorovaikutustilanteissa

käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan

perustellen näkemyksiään ja ottaen toiset rakentavasti huomioon

Tekstien ymmärtäminen ymmärtää tuttujen omakielisten tekstilajien keskeiset asiat

ymmärtää omakielisten tekstien pääsisällön ja tuntee oman alansa termistöä

ymmärtää oman alansa omakielisten tekstien keskeisen sisällön ja laajentaa sanavarastoaan ammattialalla

Tekstien tuottaminen laatii mallin mukaan omakielisiä tekstejä

laatii ohjatusti erilaisia tekstejä omalla äidinkielellä

laatii itsenäisesti omaan alaansa liittyviä tekstejä omalla äidinkielellä


tuntee kielellisen ja kulttuurisen taustansa piirteitä sekä hyödyntää kielen osaamistaan ammattialallaan.

tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan sekä hyödyntää kielellistä ja kulttuurista osaamistaan ammattialallaan.

on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan sekä hyödyntää aktiivisesti kielellistä ja kulttuurista osaamistaan ammattialallaan ja yhteiskunnassa.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Oma äidinkieli ja sen käyttö (ÄIM 1) ja Kielialueen kulttuuri, (ÄIM3),

Viestintä ja yhteiskunta (ÄIM4), Tiedon maailma (ÄIM6) vastaavat tavoitteiltaan Äidinkieli, opiskelijan oma

äidinkieli -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.

3.1.1.5 Äidinkieli, suomi toisena kielenä

Opiskelija voi opiskella äidinkielen sovellusta suomi toisena kielenä, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi,

ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta.


Opiskelija

osaa viestiä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää ja tulkitsee omaan alaan liittyviä erilaisia tekstilajeja ja laajentaa sana- ja ilmaisuvarantoaan

osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä

osaa hakea tietoa eri tietolähteistä sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita


osaa toimia kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympäristössä

osaa arvioida ja kehittää suomi toisena kielenä -taitoaan.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

215

Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen

ymmärtää alan puhetilanteisiin liittyvää viestintää

ymmärtää alan puhetilanteisiin liittyvää erilaista viestintää

ymmärtää monipuolisesti alan puhetilanteisiin liittyvää viestintää

osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoroja

osallistuu keskusteluun, käyttää puheenvuoroja ja perustelee näkemyksiään

osallistuu keskusteluun aktiivisesti ja perustelee monipuolisesti näkemyksiään

toimii ryhmä- ja kokoustilanteissa sovitun käytännön mukaisesti, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

noudattaa kokous- ja neuvottelukäytäntöjä

hallitsee ammatin kannalta keskeiset kokous- ja neuvottelukäytännöt


ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisten tekstien pääsisällön ja tuntee eri tekstilajeja

ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisten tekstien pääsisällön ja tarkoituksen sekä tulkitsee tekstien merkityksiä

ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisten tekstien sisällön ja yksityiskohdat, tekee johtopäätöksiä sekä arvioi tekstien sisältöä ja ilmaisutapaa

Tiedon hankkiminen hakee ohjattuna ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä

hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja arvioi lähteiden luotettavuutta

hankkii itsenäisesti tietoa erilaisista lähteistä ja arvioi niiden luotettavuutta





käyttää ohjattuna oman alansa ammattijulkaisuja ja mediatekstejä

käyttää keskeisiä viestintävälineitä ja arvioi mediatekstejä

käyttää viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä


kirjoittaa ohjattuna ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä

kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä

kirjoittaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään palautteen pohjalta

käyttää ohjattuna kirjoitetun suomen kielen perussääntöjä sanavarantoaan laajentaen

käyttää kirjoitetun suomen kielen perussääntöjä sana- ja ilmaisuvarantoaan laajentaen

käyttää itsenäisesti ja monipuolisesti kirjoitetun suomen kielen perussääntöjä sana- ja ilmaisuvarantoaan laajentaen

216


tuntee omaa kielellistä ja kulttuurista taustaansa ja suomalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta

tuntee oman kielellisen ja kulttuurisen taustansa pääpiirteet sekä suomalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta

tuntee monipuolisesti omaa kielellistä ja kulttuurista taustaansa ja suomalaisen yhteiskunnan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta

toimii kielellistä ja kulttuurista osaamistaan hyödyntäen ammattialan eri tilanteissa

ottaa huomioon kulttuurien välisen viestinnän toimiessaan ammattialan tehtävissä

hyödyntää aktiivisesti kielellistä ja kulttuurista osaamistaan ammattialan tehtävissä

Oman suomi toisena kielenä taidon arvioiminen

arvioi suomen kielen taitoaan ja lukutaitoaan saamansa palautteen pohjalta ja kertoo, mitä siinä voisi parantaa.



Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Perusteet hallintaan (S21), Kieli käyttöön (S22), Syvemmät tekstitaidot (S24) ja Suomalainen kulttuuri (S25) vastaavat tavoitteiltaan Äidinkieli, suomi toisena kielenä -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.


Opiskelija



osaa kehittää erilaisten tekstilajien ymmärtämis- ja tulkintataitojaan

osaa kehittää tekstien tuottamisen taitoja

syventää kielellisen ja kulttuurin identiteetin merkityksen ymmärtämistä monimuotoisessa

yhteiskunnassa.

Osaamisen arviointi



Opiskelija


toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ottaen toiset huomioon

viestii aktiivisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ottaen toiset huomioon

viestii aktiivisesti ja monipuolisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ottaen toiset huomioon

217




esittää sekä spontaanin että itsenäisesti valmistellun esityksen, havainnollistaa esitystään ja rakentaa sisällön loogiseksi

viestii ammattialaansa liittyvissä ryhmätilanteissa

osallistuu ammattialaansa liittyvään keskusteluun ja hallitsee sanaston

toimii joustavasti ammattialaan liittyvissä ryhmätilanteissa


ymmärtää keskeisten tekstien päätarkoituksen ja arvioi tekstilajeja

ymmärtää tekstien tarkoituksen ja pääsisällön sekä tekstilajin käyttökelpoisuuden eri tarkoituksiin

ymmärtää itsenäisesti tekstejä myös abstrakteista aiheista ja hahmottaa eri ammatillisten tekstilajien käyttötarkoituksen

Tekstien tuottaminen kirjoittaa ohjattuna ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä sekä laajentaa sana- ja ilmaisuvarantoaan

kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä sekä laajentaa sana- ja ilmaisuvarantoaan

kirjoittaa ammattitaitoon liittyviä tekstejä itsenäisesti sekä laajentaa sana- ja ilmaisuvarantoaan


tuntee kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden merkitystä.

tuntee suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

tuntee monipuolisesti suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Perusteet hallintaan (S21), Kieli käyttöön (S22), Syvemmät tekstitaidot (S24) ja Suomalainen kulttuuri (S25) vastaavat tavoitteiltaan Äidinkieli, suomi toisena kielenä -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.

3.1.1.6 Äidinkieli, ruotsi toisena kielenä

Ruotsinkielisessä koulutuksessa Äidinkieli, ruotsi toisena kielenä -tutkinnon osan osaamistavoitteet ja arviointikriteerit vastaavat Äidinkieli, suomi toisena kielenä -tutkinnon osan osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä.

3.1.1.7 Äidinkieli, suomi viittomakielisille


Opiskelija



tarkoituksen

osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita

osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan


osaa arvioida ja kehittää suomen kielen taitoaan.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija


käyttää ohjattuna ammatillista suomen kieltä sekä muita kielellisiä valmiuksiaan toimiessaan kuulevien kanssa

käyttää ammatillista suomen kieltä sekä muita kielellisiä valmiuksiaan toimiessaan kuulevien kanssa ja ymmärtää muiden puheenvuoroja

käyttää ammatillista suomen kieltä sekä muita kielellisiä valmiuksiaan ja osallistuu keskusteluun asiallisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

Tekstien ymmärtäminen

ymmärtää yleisluontoisen ja ammattialan kirjoitetun tekstin keskeisen sisällön

ymmärtää yleisluontoisen tekstin sisällön ja tyylilajin sekä vertaa kirjakielistä, yleiskielistä ja puhekielistä tekstiä

ymmärtää vaivatta sekä yleisluontoisia että ammattiin liittyviä kirjoitettuja tekstejä

Tiedon hankkiminen hakee ohjattuna ammattialansa kannalta keskeistä tietoa suomen kielellä

käyttää suomen kieltä ammattialansa tiedonhankinnassa

hakee tietoa kirjallisista ja digitaalisista lähteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta


noudattaa tekijänoikeuksia mm. ilmoittamalla lähteensä



hyödyntää oman alansa ammattijulkaisuja ja mediaa


hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä


kirjoittaa ohjattuna ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä ja käyttää ymmärrettävää kieltä

kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti

kirjoittaa sujuvasti ymmärrettävää ja selvää yleiskieltä oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti

laatii mallin mukaan asiakirjat

laatii asianmukaiset asiakirjat

laatii asianmukaisia asiakirjoja ja osaa soveltaa asiakirjamalleja

Oman suomen kielen taidon arvioiminen

arvioi suomen kielen taitoaan ja lukutaitoaan saamansa palautteen pohjalta ja kertoo, mitä siinä voisi parantaa.



219 Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (V21), Tekstien rakenteita ja merkityksiä

(V22), Tekstit ja vaikuttaminen (V24) sekä jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (V23), Teksti, tyyli

ja konteksti (V25), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (V26) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (V27) vastaavat

tavoitteiltaan Äidinkieli, suomi viittomakielisille -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.


Opiskelija


osaa tulkita erilaisia tekstilajeja sekä tuntee kirjallisuutta

kehittää ammatillisten tekstien tuottamista

ymmärtää kielellistä identiteettiä ja osaa vertailla viitotun ja puhutun tai kirjoitetun kielen

ilmaisukeinoja.

Osaamisen arviointi



Opiskelija


ilmaisee mielipiteensä, perustelee ne vakuuttavasti

saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja rakentaa puheenvuoronsa niin, että sitä on helppo seurata

ylläpitää puhuessaan vuorovaikutusta, havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi

toimii yhteistyökykyisesti työtehtävissä tarvittaessa apuvälineitä käyttäen

toimii yhteistyökykyisesti tiimin jäsenenä ja välittää viestejä

viestii ammattimaisesti ja vastuuntuntoisesti sekä kuulevien että kuurojen kanssa

Tekstilajien tulkitseminen ja kirjallisuuden tunteminen

käyttää mallin mukaan eri tekstilajeja ja tuntee niiden ympäristöjen vaatimuksia, missä tekstejä käytetään

noudattaa tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia oikein niissä ympäristöissä, joissa tekstit esiintyvät

toimii kielenkäytön perusnormien mukaisesti sekä selittää kirjoitettuja tekstejä viittomakielellä

tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin ja saa lukukokemuksia

arvioi lukemiaan kirjoja hankkii monipuolisia lukukokemuksia ja arvioi kirjallisuuden merkitystä

Ammatillisten tekstien tuottaminen

tuottaa ammatillisia tekstejä ja käyttää asianmukaista kieltä

tuottaa ammatillisia tekstejä ja ottaa niissä huomioon työelämän vaatimukset

tuottaa sujuvaa ja ymmärrettävää ammatillista tekstiä sekä kehittää taitoaan palautteen pohjalta

Kielellisen identiteetin ymmärtäminen sekä viitotun ja puhutun kielen vertaaminen

tuntee puhutun ja viitotun kielen keskeiset erot

tarkastelee kielenkäytön ilmaisutapoja kriittisesti

vertaa keskeisiä puhutulle kielelle ominaisia rakenteita viittomakielen vastaaviin

220

arvioi kirjoitetun kielen merkitystä viittomakielisille ammatin harjoittamisen kannalta.

arvioi kirjoitetun kielen asemaa suhteessa viittomakieleen yhteiskunnassa ja työelämässä.

vertailee suomen kielen ja viittomakielen merkitystä monikielisessä yhteiskunnassa sekä työelämän että yksilön kannalta.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (V21), Tekstien rakenteita ja merkityksiä

(V22), Tekstit ja vaikuttaminen (V24) sekä jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (V23, Teksti, tyyli

ja konteksti (V25), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (V26) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (V27) vastaavat

tavoitteiltaan Äidinkieli, suomi viittomakielisille -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.

3.1.1.8 Äidinkieli, romani


Opiskelija

osaa viestiä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa romanikielellä

ymmärtää oman alaan liittyvien tekstien olennaisen sisällön ja tarkoituksen romanikielellä

hankkii ja arvioi tietoa romanikielistä mediaa hyödyntäen

tuottaa tekstiä romanikielellä

tuntee romanikielen ja -kulttuurin merkitystä monimuotoisessa yhteiskunnassa

osaa arvioida ja kehittää romanikielen taitoaan.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija


kuuntelee muita ja käyttää puheenvuoroja vuorovaikutustilanteissa

viestii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toiset huomioon ottaen

viestii aktiivisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toiset huomioon ottaen

käyttää romanikieltä ymmärrettävästi tutuissa tilanteissa

käyttää romanikieltä erilaisissa tilanteissa melko monipuolisesti

käyttää romanikieltä erilaisissa tilanteissa monipuolisesti

Tekstien ymmärtäminen tuntee joitakin alaansa liittyviä käsitteitä romanikielellä

ymmärtää tekstien olennaisen sisällön ja tuntee keskeisiä alaansa liittyviä käsitteitä romanikielellä

ymmärtää tekstien pääsisällön ja yksityiskohtia sekä tuntee laajasti alaansa liittyviä käsitteitä romanikielellä

Tiedon hankkiminen hakee tietoa erilaisista lähteistä

hakee ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisia viestintävälineitä hyödyntäen ja arvioi ohjattuna tekstien luotettavuutta

hyödyntää monipuolisesti erilaisia viestintävälineitä tiedon hankinnassa ja arvioi tekstien luotettavuutta

221

tuntee romanikielistä mediaa

käyttää romanikielistä mediaa

käyttää itsenäisesti romanikielistä mediaa

Tekstien tuottaminen laatii ohjattuna tekstejä romanikielellä

laatii tekstejä romanikielellä

laatii itsenäisesti tekstejä käyttäen monipuolisesti romanikieltä


tuntee romanien kielellisen ja kulttuurisen taustan keskeiset piirteet ja toimii monimuotoisessa ympäristössä osaamistaan hyödyntäen

tuntee romanien kielellisen ja kulttuurisen taustan keskeiset piirteet ja niiden merkityksen sekä toimii monimuotoisessa ympäristössä osaamistaan hyödyntäen

tuntee romanien kielellisen ja kulttuurisen taustan perinteen ja sen merkityksen sekä toimii monimuotoisessa yhteiskunnassa joustavalla tavalla

Oman romanikielen taidon arvioiminen

arvioi romanikielen taitoaan ja lukutaitoaan saamansa palautteen pohjalta ja kertoo, mitä siinä voisi parantaa.



Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kielipohjan vahvistaminen (ÄIR1), Kielitaidon laajentaminen lähipiirin

ulkopuolelle (ÄIR2), Romanikieli ja -kulttuuri nyky-yhteiskunnassa (ÄIR6) sekä jokin seuraavista Romanien

suullinen ja kirjallinen perinne (ÄIR3), Romanikielen ja -kulttuurin historia ja levinneisyys (ÄIR4), Romanien

kirjallisuus ja muu taide (ÄIR5) tai Romanikielen puhetaito ja puhekulttuuri (ÄIR7) vastaavat tavoitteiltaan

Äidinkieli, romani -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.


Opiskelija

osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan romanikielellä

osaa kehittää omaan alaan liittyvien tekstilajien ymmärtämis- ja tulkintataitoja

osaa kehittää tekstien kirjoittamisen taitoja romanikielellä

osaa käyttää kielitaitoaan tiedon hankkimiseksi

tuntee romanikielen ja -kulttuurin merkitystä monimuotoisessa yhteiskunnassa.

Osaamisen arviointi



Opiskelija


viestii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ottaen toiset huomioon

viestii tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ottaen toiset huomioon

viestii aktiivisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa perustellen näkemyksiään ja ottaen toiset rakentavasti huomioon

222


ymmärtää tuttujen tekstilajien keskeiset asiat romanikielellä

ymmärtää ammatillisten tekstien pääsisällön ja tuntee oman alansa käsitteitä romanikielellä

ymmärtää erilaisten tekstien sisällön ja oman alansa tekstien ydinasioita sekä oman alansa käsitteitä romanikielellä

Tekstien tuottaminen

tuottaa ohjattuna ammatillisia tekstejä romanikielellä oikeata tekstilajia käyttäen

käyttää kielen muotoja joustavasti kirjallisessa viestinnässä

tuottaa itsenäisesti omaan alaansa liittyviä tekstejä käyttäen sujuvaa romanikielen lause- ja virkerakennetta

Tiedon hankkiminen hakee tietoa erilaisista lähteistä käyttäen romanikielistä mediaa

hakee ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä viestintävälineitä hyödyntäen

hyödyntää erilaisia viestintävälineitä tiedon hankinnassa ja arvioi tekstien luotettavuutta


arvioi romanien kielellisen ja kulttuurisen perinteen merkitystä ja vaikutuksia alalla.

hyödyntää alalla romanien kielellisen ja kulttuurisen taustan piirteitä ja kaksi- tai monikielisyyttään.

hyödyntää monipuolisesti romanien kielellistä ja kulttuurista taustaa ja arvioi mahdollisuuksiaan romanikielen säilyttämisessä.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kielipohjan vahvistaminen (ÄIR1), Kielitaidon laajentaminen lähipiirin

ulkopuolelle (ÄIR2), Romanikieli ja -kulttuuri nyky-yhteiskunnassa (ÄIR6) sekä jokin seuraavista Romanien

suullinen ja kirjallinen perinne (ÄIR3), Romanikielen ja -kulttuurin historia ja levinneisyys (ÄIR4), Romanien

kirjallisuus ja muu taide (ÄIR5) tai Romanikielen puhetaito ja puhekulttuuri (ÄIR7) vastaavat tavoitteiltaan

Äidinkieli, romani -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.

3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi


Opiskelija

osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurien merkityksen monikulttuurisessa Suomessa.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen

ymmärtää lyhyiden omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten viestien sisällön

tulkitsee työhön liittyviä

perustekstejä, kuten työ-

ja turvallisuusohjeita sekä

tuottaa lyhyitä viestejä

käyttäen alan

ammattisanastoa

tulkitsee erityyppisiä

työhön liittyviä tekstejä

ja tuottaa ammatillisia

viestejä, ohjeita tai

tilauksia

223

kertoo suullisesti ja kirjallisesti lyhyesti itsestään ja tutuista asioista omassa työssään ja selviytyy tuttuihin aiheisiin liittyvistä vuorovaikutustilanteista

selviytyy rutiininomaisista päivittäiseen elämään liittyvistä puhetilanteista, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja käyttää selkeää kieltä

toimii tavanomaisimmissa viestintätilanteissa sekä kasvotusten että puhelimessa ja tarvittaessa pyytää tarkennusta tai selvennystä

Kielen ja kulttuurin merkityksen ymmärtäminen

on tietoinen ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksestä Suomessa.

ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksen pohjoismaisessa yhteistyössä.

tuntee Suomen kansalliskieliin liittyvät oikeudet ja velvoitteet.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) tai Koulu ja vapaa-aika (RUB1)

vastaa tavoitteiltaan Toinen kotimainen kieli, ruotsi -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.

Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen

viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A2.2 ja

puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A2.1.


Opiskelija

käyttää toista kotimaista kieltä alaan liittyvissä vuorovaikutustilanteissa ja työtehtävissä

selviytyy arkipäivän tilanteissa toisella kotimaisella kielellä

osaa kirjoittaa työhönsä liittyviä lyhyitä tekstejä (esim. muistiinpanoja, ohjeita, tilauksia ja

sähköposteja)

osaa hyödyntää kielenkäytössä erilaisia tietolähteitä

hyödyntää omia kielenoppimisen strategioitaan.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija


selviytyy alan vuorovaikutustilanteissa hyödyntäen erilaisia apukeinoja

käyttää kieltä melko luontevasti alan vuorovaikutustilanteissa

selviytyy hyvin alan vuorovaikutustilanteissa ja viestii kohteliaasti

käyttää keskustelussa tuttua sanastoa ja yleiskielistä tekstiä ja saa selvää hitaasta puheesta

selviytyy jokapäiväiseen elämään liittyvistä tilanteista

käyttää keskustelussa kielelle ja kulttuurille ominaisia ilmaisuja

Tekstien tuottaminen kirjoittaa työhön liittyviä tekstejä käyttäen yksinkertaisia lauseita

kirjoittaa keskeisistä työtehtäviin liittyvistä asioista käyttäen tavallisimpia kielelle

tuottaa sujuvasti työtehtäviin liittyviä tekstejä käyttäen keskeisintä sanastoa

224

ominaisia ilmauksia

Tietolähteiden hyödyntäminen

etsii yhdessä muiden kanssa tietoa erilaisista tietolähteistä toisella kotimaisella kielellä

hyödyntää tuotettuja tekstejä ja julkaisuja

käyttää autenttista ruotsinkielistä aineistoa ja arvioi tekstien merkityksellisyyttä

käyttää sanakirjoja ja sähköisiä tietolähteitä

käyttää sanakirjoja ja sähköisiä tietolähteitä monipuolisesti

käyttää joustavasti sähköisiä sanakirjoja ja muuta lähdeaineistoa oman alansa kysymysten selvittämiseen

Kielenoppimisen strategioiden hyödyntäminen

tunnistaa omat kielen oppimisstrategiansa.

ottaa vastuuta kielen oppimisestaan ja hyödyntää vahvuuksiaan.

osoittaa pitkäjänteisyyttä ja yhteistyökykyä kielen opiskelussaan.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) tai Koulu ja vapaa-aika (RUB1)

vastaa tavoitteiltaan Toinen kotimainen kieli, ruotsi -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.




3.1.3 Vieraat kielet

Ammatillisessa peruskoulutuksessa vieraan kielen osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi on eriytetty sen

mukaan, onko opiskelijan vallitsema kieli hänelle A- vai B-kieli. Valittu vieras kieli voi olla opiskelijalle

aivan uusikin kieli, jolloin sovelletaan B-kielen tavoitteita ja arviointia. A- ja B-kielillä tarkoitetaan

seuraavaa:

A-kieli = peruskoulun 1.–6. vuosiluokilla alkava vieras kieli

B-kieli = peruskoulun vuosiluokilla 7.–9. alkava vieras kieli

3.1.3.1 Vieras kieli, A-kieli


Opiskelija

osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan

osaa käyttää oman alan työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä

osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä

osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

225


ymmärtää oman alansa työhön liittyviä suullisia ohjeita ja osaa toimia niiden mukaan

ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyvät suulliset viestit ja osaa toimia niiden mukaan

ymmärtää alaansa liittyvää tavanomaista, normaalitempoista puhetta ja toimii vuorovaikutustilanteissa luontevasti kieltä käyttäen

kertoo itsestään ja työtehtävistään vastaamalla hänelle esitettyihin kysymyksiin ennakoitavissa olevissa ja tutuissa työtilanteissa

kertoo itsestään ja alan työtehtävistä siten, että tulee ymmärretyksi ja osallistuu keskusteluun, mikäli keskustelukumppani puhuu selkeästi

kertoo tutuissa tilanteissa työpaikastaan ja työstään ja siihen liittyvistä normeista ja tavoista sekä hankkii kysymällä työhönsä liittyviä lisäohjeita

Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen

ymmärtää tavallista sanastoa ja oman alansa työhön liittyviä kirjallisia viestejä ja työ- ja turvallisuusohjeita

ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä tekstejä, kirjallisia ohjeita ja tekee tarkentavia kysymyksiä sekä osaa toimia niiden mukaan

ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä tekstejä, kirjallisia ohjeita sekä työstä annettua palautetta

tuottaa työhönsä liittyviä lyhyitä tekstejä

tuottaa työhönsä liittyviä tekstejä ja tarkoituksenmukaista sanastoa

tuottaa sujuvasti tavanomaisia viestejä ja tekstejä sekä täyttää työhönsä liittyviä asiakirjoja

Tiedon hankkiminen hakee tietoa ohjattuna työhönsä liittyvistä materiaaleista ja ohjeista myös sähköisiä tiedonlähteitä käyttäen

hakee monipuolisesti omaa alaa koskevaa tietoa mukaan lukien sähköiset tietolähteet

hakee itsenäisesti omaa alaa koskevaa tietoa, soveltaa tietojaan ja taitojaan sekä perustelee ratkaisunsa

Monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä toimiminen

on tietoinen opiskelemansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksestä.

käyttää kieltä monikielisessä tai -kulttuurisessa ympäristössä.

soveltaa työssään vieraan kielen ja kulttuurin tietojaan ja taitojaan joustavasti.

Osaamisen tunnustamisessa lukion A-kielen kurssit Nuori ja hänen maailmansa ja Opiskelu ja työ vastaavat

tavoitteiltaan Vieras kieli, A-kieli -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.


viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa B1.1. ja

puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa B1.1.


Opiskelija

226

osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä

osaa toimia aktiivisena kansalaisena vieraskielisissä yhteyksissä

ymmärtää kielen ja kulttuurin merkityksen

osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija


kertoo itsestään ja työtehtävistään sekä vastaa luontevasti hänelle esitettyihin kysymyksiin

osaa viestiä ymmärrettävästi itsestään ja alan työtehtävistä, osallistuu keskusteluun sekä hankkii kysymällä työhönsä liittyviä lisäohjeita

kertoo työpaikastaan ja työstään ja siihen liittyvistä normeista ja tavoista melko laajaa sanavarastoa käyttäen sekä ottaa selvää muiden maiden vastaavista asioista

selviytyy yleiskielisistä vuorovaikutustilanteista, joissa käsitellään myös tavanomaisimpia työtehtäviin liittyviä aiheita

selviytyy monenlaisista työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista

selviytyy luontevasti työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista, joissa käsitellään vaativampiakin aiheita

Aktiivisena kansalaisena toimiminen vieraskielisissä yhteyksissä

ymmärtää, miten vieraalla kielellä voi vaikuttaa ja miten siinä voi hyödyntää sosiaalista mediaa

käyttää vierasta kieltä vaikuttamiseen ja hyödyntää siinä sosiaalista mediaa

seuraa ajankohtaista keskustelua vieraalla kielellä ja ottaa siihen kantaa

Kielen ja kulttuurin merkityksen ymmärtäminen

hankkii tietoa niiden maiden elämänmuodoista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan

osoittaa työskentelyssä ymmärtävänsä kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta

hyödyntää monipuolisesti omassa työssään eri kielten ja kulttuurien tarjoamia mahdollisuuksia

Kielen oppimisen kehittäminen

tunnistaa omat vieraan kielen oppimisstrategiansa.

arvioi vieraan kielen oppimisen tapojaan, niiden vahvuuksia ja heikkouksia.

vahvistaa oppimistaan kokeilemalla uusia vieraan kielen oppimisen tapoja

hankkii perustietoja opiskelumahdollisuuksista vieraan kielen ympäristössä.

227 Osaamisen tunnustamisessa lukion A-kielen kurssit Nuori ja hänen maailmansa ja Opiskelu ja työ vastaavat

tavoitteiltaan Vieras kieli, A-kieli -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.


viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa B1.1. ja

puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa B1.1.

3.1.3.2 Vieras kieli, B-kieli


Opiskelija

osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että kykenee harjoittamaan ammattiaan

osaa käyttää oman alan työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä

osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINNIN KOHDE


Opiskelija

Viestintä – ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen

ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alansa työhön liittyviä suullisia viestejä ja osaa toimia niiden mukaan

ymmärtää tavanomaisimpia työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä suullisia ohjeita ja osaa toimia niiden mukaan

ymmärtää keskeiset ajatukset tavanomaisesta normaalitempoisesta puheesta ja toimii niiden mukaan

kertoo lyhyesti itsestään ja työtehtävistään ennakoitavissa olevissa ja tutuissa työtilanteissa

kertoo itsestään ja alan työtehtävistä siten, että tulee ymmärretyksi ja osallistuu keskusteluun, mikäli keskustelukumppani käyttää yksikertaisia rakenteita

kertoo työpaikastaan ja työstään sekä hankkii kysymällä työhönsä liittyviä lisäohjeita

Tekstien ymmärtäminen

ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alansa työhön liittyviä kirjallisia viestejä

ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita apuvälineitä käyttäen ja tekee tarkentavia kysymyksiä sekä osaa toimia niiden mukaan

ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita sekä työstä annettua palautetta

kirjoittaa ohjattuna mallin mukaan työhönsä liittyviä yksinkertaisia ja lyhyitä tekstejä

kirjoittaa mallin mukaan työhönsä liittyviä yksinkertaisia ja lyhyitä tekstejä

kirjoittaa tavanomaisia viestejä ja lyhyitä tekstejä sekä täyttää yksinkertaisia työhönsä liittyviä asiakirjoja

228

Tiedon hankkiminen hakee tietoa ohjattuna työhönsä liittyvistä materiaaleista ja ohjeista myös sähköisiä tiedonlähteitä käyttäen.

hakee monipuolisesti omaa alaa koskevaa tietoa mukaan lukien sähköiset tietolähteet.

hakee monipuolisesti omaa alaa koskevaa tietoa, soveltaa tietojaan ja taitojaan sekä perustelee ratkaisunsa.

Osaamisen tunnustamisessa lukion B1-kurssit Nuori ja hänen maailmansa ja Opiskelu, työ ja yhteiskunta

vastaavat tavoitteeltaan Vieras kieli, B-kieli -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.





Opiskelija

osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä

osaa kirjoittaa alaan liittyviä tekstejä vieraalla kielellä

osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen

osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija


kertoo itsestään ja työstään, esim. tunnistaa työkaluja, ammattinimikkeitä ja työtehtäviä

vastaa yksinkertaisiin kysymyksiin käsiteltäessä omaa työympäristöä ja häntä itseään, kun puhekumppani puhuu hitaasti ja selkeästi

esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaa käsiteltäessä omaa työympäristöä ja häntä itseään, kun puhekumppani puhuu selkeästi, sekä pyytää tarvittaessa selvennystä

viestii suullisesti esimerkiksi esittäytyessään arkipäivän ja työelämän tutuissa tilanteissa

osallistuu keskusteluun, kun keskustelukumppani puhuu hitaasti ja käyttää selkeitä rakenteita

selviytyy työelämän tavanomaisissa palvelutilanteissa

Tekstien tuottaminen kirjoittaa ohjattuna työhönsä liittyviä lyhyitä tekstejä

kirjoittaa työhönsä liittyviä lyhyitä tekstejä

kirjoittaa sujuvasti tavanomaisia viestejä ja työhönsä liittyviä tekstejä sekä täyttää työhönsä liittyviä asiakirjoja

229

Monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä toimiminen

on tietoinen opiskelemansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksestä

käyttää kieltä monikielisessä tai -kulttuurisessa ympäristössä

soveltaa työssään vieraan kielen ja kulttuurin tietojaan ja taitojaan

Kielen oppimisen kehittäminen

tunnistaa omat kielen oppimisstrategiansa.

arvioi kielen oppimisen tapojaan, niiden vahvuuksia ja heikkouksia.

vahvistaa oppimistaan kokeilemalla uusia kielen oppimisen tapoja.

Osaamisen tunnustamisessa lukion B1-kurssit Nuori ja hänen maailmansa ja Opiskelu, työ ja yhteiskunta

vastaavat tavoitteeltaan Vieras kieli, B-kieli -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.




3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen

Tutkinnon osan tulee sisältää kaikkien kolmen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (yhteensä 6


alueelta tai osa-alueilta siten, että opiskelijalle kertyy yhteensä 9 osaamispisteen edestä matemaattis-

luonnontieteellistä osaamista.

3.2.1 Matematiikka


Opiskelija

osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alan ja

arkielämän edellyttämässä laajuudessa

osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

osaa soveltaa geometriaa oman alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja

kolmiulotteisesti

osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita

matematiikan apuvälineitä.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Peruslaskutoimituksien ja prosenttilaskujen toteuttaminen sekä mittayksiköiden muuntaminen

laskee tavanomaisimmat työtehtäviin ja arkielämään liittyvät laskutoimitukset

suorittaa sujuvasti ammattiin ja arkielämään liittyvät laskutoimitukset

soveltaa ammattialalla ja arkielämään tarvittavia laskutoimituksia ja arvioi tulosten tarkkuustasoa

230

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen, geometrian soveltaminen

laskee tavanomaisimmat pinta-ala- ja tilavuuslaskutoimitukset

laskee sujuvasti tavanomaisimmat pinta-ala- ja tilavuuslaskutoimitukset

soveltaa työtehtäviin pinta-ala- ja tilavuuslaskutoimituksia ja arvioi tuloksia

Matemaattisten ongelmien ratkaiseminen

ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat hyödyntäen yksinkertaisia laskutoimituksia

ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia matemaattisten menetelmien avulla

soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja asettelussa sekä arvioi tulosten luotettavuutta ja tarkkuustasoa

Matemaattisten tulosten oikeellisuuden varmistaminen

varmistaa yksinkertaisten laskelmien oikeellisuuden

varmistaa laskelmien oikeellisuuden

varmistaa monipuolisten laskelmien oikeellisuuden ja suuruusluokan

Laskimen ja muiden apuvälineiden käyttäminen

käyttää laskinta ja muita apuvälineitä työtehtäviin liittyvien matemaattisten perustehtävien ratkaisemiseen.

käyttää sujuvasti laskinta ja muita apuvälineitä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.

hyödyntää monipuolisesti ja tehokkaasti laskimen ja muiden apuvälineiden ominaisuuksia ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1), Geometria (MAB2) ja

Talousmatematiikka (MAB7), tai Funktiot ja yhtälöt (MAA1) ja toinen seuraavista lukion kursseista

Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) vastaavat tavoitteiltaan Matematiikka-osa-alueen pakollisia

osaamistavoitteita.


Opiskelija

osaa ilmaista muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla

osaa muodostaa ja laatii omaan alaan liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia

osaa ratkaista työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä tai kuvaajien avulla

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kuten kannattavuus-, kustannus-,

verotus- ja lainalaskelmia

osaa kerätä ja ryhmitellä omaan alaan liittyvää tietoa.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

231

Matemaattisten lausekkeiden käyttäminen

käyttää yksinkertaisia matemaattisia lausekkeita

muodostaa ja käyttää yksinkertaisia matemaattisia lausekkeita

muodostaa ja käyttää matemaattisia lausekkeita

Yhtälöiden, lausekkeiden, taulukoiden ja piirrosten käyttäminen alakohtaisissa tehtävissä

käyttää ohjeen mukaan yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia alakohtaisissa tehtävissä

käyttää yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia alakohtaisissa tehtävissä

käyttää soveltaen yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia alakohtaisissa tehtävissä

Talousmatematiikan soveltaminen

tekee yksinkertaisia kustannus- ja kannattavuusvertailuja käyttäen talousmatematiikkaa

tekee kustannus- ja kannattavuusvertailuja käyttäen talousmatematiikkaa

tekee kustannus- ja kannattavuusvertailuja käyttäen talousmatematiikkaa ja tekee vertailujen pohjalta perusteltuja johtopäätöksiä

Matemaattisten tulosten oikeellisuuden varmistaminen

varmistaa yksinkertaisten laskelmien oikeellisuuden

varmistaa laskelmien oikeellisuuden

varmistaa monipuolisten laskelmien oikeellisuuden ja suuruusluokan

Tiedon kerääminen ja ryhmitteleminen

kerää graafista ja taulukoitua tietoa eri lähteistä.

kerää ja ryhmittelee tietoa tarpeen mukaan, käyttäen lähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä.

kerää tietoa monipuolisesti ja soveltaen ja käyttäen tiedonlähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ja ryhmittelee niiden pohjalta tietoa erilaisiin tarpeisiin.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1), Geometria (MAB2) ja

Talousmatematiikka (MAB7), tai Funktiot ja yhtälöt (MAA1) ja toinen seuraavista lukion kursseista

Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) vastaavat tavoitteiltaan Matematiikka-osa-alueen valinnaisia

osaamistavoitteita.

3.2.2 Fysiikka ja kemia


Opiskelija

osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia

osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden

erityisominaisuuksia

osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia aineita.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


232

Opiskelija

Fysiikan käsitteiden, ilmiöiden ja lainalaisuuksien soveltaminen

tuntee fysiikan käsitteitä ja lainalaisuuksia niin, että pystyy työtehtävissään ottamaan huomioon niihin liittyvät ilmiöt, mutta tarvitsee joissakin kohdin ohjausta

tuntee fysiikan käsitteitä ja lainalaisuuksia niin, että pystyy työtehtävissään ottamaan huomioon niihin liittyvät ilmiöt

tuntee fysiikan käsitteitä ja lainalaisuuksia niin, että pystyy työtehtävissään itsenäisesti ottamaan huomioon niihin liittyvät ilmiöt

Kemiallisten aineiden ja niiden ominaisuuksien huomioon ottaminen työssä

ottaa huomioon työssään käytettävien tavallisimpien kemiallisten aineiden ominaisuudet, reaktiot ja ympäristöriskit niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta, mutta tarvitsee jonkin verran ohjausta

ottaa huomioon työssään käytettävien tavallisimpien kemiallisten aineiden ominaisuudet, reaktiot ja ympäristöriskit niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta

ottaa omatoimisesti huomioon työssään käytettävien tavallisimpien kemiallisten aineiden ominaisuudet, reaktiot ja ympäristöriskit niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta ja opastaa muitakin turvalliseen työskentelyyn

Kemikaalien säilyttäminen, käsittely ja hävittäminen

käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja, mutta tarvitsee osin ohjausta.

käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja.

käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja toimien itsenäisesti ja sujuvasti.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) vastaavat tavoitteiltaan Fysiikka ja kemia -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita yhteisissä tutkinnon osissa.


Opiskelija

osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja

lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään

osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia

osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja

kemiallisista ilmiöistä

osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia

osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja

mielekkyyttä.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

233

Lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä

tuntee lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksia niin, että ottaa työtehtävissään huomioon niihin liittyvät ilmiöt, mutta tarvitsee joissakin kohdin ohjausta

tuntee lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksia niin, että ottaa työtehtävissään huomioon niihin liittyvät ilmiöt

tuntee lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksia niin, että ottaa työtehtävissään itsenäisesti huomioon niihin liittyvät ilmiöt

Aineseosten valmistaminen

laskee ohjattuna pitoisuuksia ja aineiden määriä myös reaktioyhtälöiden avulla sekä hankkii ohjeen mukaan tietoa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista

laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä myös reaktioyhtälöiden avulla sekä hankkii tietoa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista

laskee itsenäisesti ja joustavasti pitoisuuksia ja aineiden määriä myös reaktioyhtälöiden avulla erilaisissa työtilanteissa eri tietolähteistä hankkimansa tiedon mukaan

Havainnointi ja mittaaminen

toteuttaa mittaukset ja kokeellisen havainnoinnin käyttäen tavallisimpia menetelmiä ja -välineitä ohjatussa työtilanteessa

toteuttaa mittaukset ja kokeellisen havainnoinnin käyttäen tavallisimpia menetelmiä ja -välineitä omatoimisesti

käyttää mittauksiin ja kokeelliseen havainnointiin sopivimpia menetelmiä ja välineitä sujuvasti ja toteuttaa työnsä järjestelmällisesti ja huolellisesti

Mittaustulosten kerääminen, käsittely ja analysointi

kerää mittaus- ja kokeellisen työskentelyn tulokset, esittää ne mahdollisilla kuvaajilla ja taulukoilla ja laskee niistä lopullisen tuloksen, mutta tarvitsee joissakin asioissa ohjausta

kerää mittaus- ja kokeellisen työskentelyn tulokset, esittää ne kuvaajilla ja taulukoilla ja laskee niistä lopullisen tuloksen analysoinnin jälkeen

kerää itsenäisesti mittaus- ja kokeellisen työskentelyn tulokset, esittää ne kuvaajilla ja taulukoilla ja laskee niistä lopullisen tuloksen analysoinnin jälkeen

Mittaustulosten luotettavuuden, tarkkuuden ja mielekkyyden arviointi

arvioi mittaustulosten luotettavuutta ja määrittelee joitakin virhetekijöitä sekä ilmoittaa tuloksen oikealla tarkkuudella, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta.

arvioi mittaustulosten luotettavuutta ja määrittelee virhetekijöitä sekä ilmoittaa tuloksen oikealla tarkkuudella.

arvioi itsenäisesti mittaustulosten luotettavuutta ja määrittelee virhetekijät sekä ilmoittaa tuloksen oikealla tarkkuudella.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Fysiikka luonnontieteenä (FY1), Lämpö (FY2) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) vastaavat tavoitteiltaan Fysiikka ja kemia -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita yhteisissä tutkinnon osissa.

3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen


234 Opiskelija

osaa käyttää yleisimpiä tietoja viestintätekniikan sovelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön

tarkoitettuja ohjeita ja oppaita

osaa suojata verkkoidentiteettiään ja yksityisyyttään

osaa toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti

osaa tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Tieto- ja viestintätekniikan sovellusten käyttäminen

käyttää tarvitsemiaan sovelluksia mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

käyttää sujuvasti tarvitsemiaan sovelluksia

käyttää sovelluksia monipuolisesti eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan

Ohjeiden ja oppaiden käyttäminen

käyttää ohjeita ja oppaita, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

käyttää sujuvasti ohjeita ja oppaita

käyttää sujuvasti ohjeita ja oppaita ja ratkaisee niiden avulla erilaisia ongelmia

Verkkoidentiteetin ja yksityisyyden suojaaminen

luo ohjattuna verkkoidentiteetin sekä arvioi sen käyttöön liittyviä riskejä ja suojautumismenetelmiä

luo verkkoidentiteetin sekä arvioi sen käyttöön liittyviä riskejä ja suojautumismenetelmiä

luo verkkoidentiteetin, arvioi sen käyttöön liittyviä riskejä ja valitsee laitteisiin ja käyttötapoihin sopivat suojautumismenetelmät

valitsee ohjattuna tilanteeseen sopivan verkkoyhteyden suojaustason

valitsee tilanteeseen sopivan verkkoyhteyden suojaustason

valitsee erilaisiin tilanteisiin sopivan verkkoyhteyden suojaustason

osaa valita turvallisen tavan maksuliikenteelle kotimaassa

osaa valita turvallisen tavan koti- ja ulkomaiselle maksuliikenteelle

osaa valita tilanteeseen sopivan turvallisen tavan koti- ja ulkomaiselle maksuliikenteelle

Ohjeiden ja määräysten noudattaminen

noudattaa toiminnassaan tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeita ja -määräyksiä, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

noudattaa itsenäisesti tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeita ja -määräyksiä

noudattaa itsenäisesti tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeita ja -määräyksiä, pitää tietojaan ajan tasalla ja ohjaa tarvittaessa muita

noudattaa verkonkäytön etikettiä



235

Tiedostojen säilyttäminen ja lähettäminen

osaa käyttää yleisimpiä tiedostojen säilytys- ja lähetysmuotoja.

valitsee tarkoituksenmukaiset tiedostojen säilytys- ja lähetysmuodot.

valitsee tarkoituksenmukaiset tiedostojen säilytys- ja lähetysmuodot huomioiden tietoturvan.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole pakollista kurssia, joka vastaisi tavoitteiltaan Tieto- ja

viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.


Opiskelija

osaa perehtyä erilaisten tietojärjestelmien sovelluksiin, joita voidaan hyödyntää omalla ammattialalla

osaa ratkaista yleisimpiin tietoja viestintätekniikan sovelluksiin liittyviä ongelmia

osaa ottaa käyttöön uusia tietoja viestintätekniikan laitteita ja sovelluksia

osaa toimia sähköisissä medioissa oman osaamisensa kehittämiseksi ja jakamiseksi

osaa hyödyntää digitaalisia materiaaleja ammatillisen kasvun kuvaamisessa sekä osaamisensa ja

ammattitaitonsa markkinoinnissa.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Ammattialakohtaisten tietojärjestelmäsovelluksien hyödyntäminen

hakee tietoa itselleen uusista ammattialalla käytettävistä tietojärjestelmäsovelluksista

hakee tietoa ammattialalle kehitteillä olevista tietojärjestelmäsovelluksista

hakee tietoa aktiivisesti ammattialalla tapahtuvasta tietojärjestelmäsovellusten kehittymisestä

Laitteiden ja sovellusten

käyttöön ottaminen

ottaa käyttöön itselleen uusia laitteita ja sovelluksia mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

ottaa sujuvasti käyttöön itselleen uusia laitteita ja sovelluksia

ottaa sujuvasti käyttöön itselleen uusia laitteita ja sovelluksia ja pystyy tarvittaessa opastamaan muita

Sähköisen median hyödyntäminen

hakee alaansa liittyvää tietoa, toimii tvt-verkkoja hyödyntävissä verkostoissa ja arvioi löytämänsä tiedon käyttöarvoa, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

hakee alaansa liittyvää tietoa, toimii tvt-verkkoja hyödyntävissä verkostoissa ja arvioi löytämäänsä tietoa kriittisesti

hakee monipuolisesti alaansa liittyvää tietoa ja toimii aktiivisesti tvt-verkkoja hyödyntävissä verkostoissa ja arvioi löytämäänsä tietoa kriittisesti

Digitaalisen materiaalin hyödyntäminen

käyttää digitaalisia materiaaleja osaamisensa ja ammattitaitonsa kuvaamiseen tarviten ajoittain ohjausta.

käyttää digitaalisia materiaaleja osaamisensa ja ammattitaitonsa kuvaamiseen ja hyödyntää niitä työnhaussa.

kuvaa ammatillista osaamistaan monipuolisesti digitaalisilla materiaaleilla ja hyödyntää niitä tehokkaasti työnhaussa.

236

Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole pakollista kurssia, joka vastaisi tavoitteiltaan Tieto- ja

viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.

3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen

Tutkinnon osan tulee sisältää kaikkien neljän osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (yhteensä 5


alueelta tai osa-alueilta siten, että opiskelijalle kertyy yhteensä 8 osaamispisteen edestä yhteiskunnassa ja

työelämässä tarvittavaa osaamista.

3.3.1 Yhteiskuntataidot


Opiskelija

osaa toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen

osaa suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida siihen liittyviä riskejä

hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen keinona

osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kuluttajana.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Kansalaisena toimiminen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuminen

tietää kansalaisen perusoikeuksia ja velvollisuuksia Suomessa ja osaa kertoa niistä

tietää kansalaisen perusoikeuksia ja velvollisuuksia Suomessa ja osaa kertoa niistä

tuntee kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet Suomessa ja arvioi niitä suhteessa muiden maiden vastaaviin

seuraa yhteiskunnallista päätöksentekoa

seuraa yhteiskunnallista päätöksentekoa ja ilmaisee omia mielipiteitään tarpeellisiksi kokemistaan asioista

seuraa aktiivisesti yhteiskunnallista päätöksentekoa ja osallistuu siihen eri tavoin

osallistuu opiskelijoiden tai muiden tahojen järjestämään toimintaan ja vaikuttaa yhteisölliseen toimintaan omalta osaltaan

osallistuu opiskelijakunnan tai muiden tahojen järjestämään toimintaan ja vaikuttaa päätöksentekoon omalta osaltaan

osallistuu opiskelijakunnan tai muiden tahojen järjestämään toimintaan ja vaikuttaa aktiivisesti asioita koskevaan päätöksentekoon

237

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden noudattaminen

toimii asianmukaisesti erilaisten ihmisten kanssa myös monikulttuurisissa työyhteisöissä

toimii muita ihmisiä arvostavalla tavalla, kohtelee yhdenvertaisesti työtovereitaan ja asiakkaitaan mahdollisesta erilaisuudesta huolimatta

edistää omalta osaltaan työyhteisön hyväksyvää ilmapiiriä ja puuttuu asiamukaisesti mahdolliseen kiusaamiseen tai häirintään

Oman talouden ja raha-asioiden suunnitteleminen ja hoitaminen

tekee ohjattuna suunnitelman menoistaan ja tuloistaan tietäen luoton ottamisen ehdot, seuraukset ja riskit

tekee suunnitelman menoistaan ja tuloistaan ennakoiden tulevia tapahtumia sekä tietäen luoton ottamisen ehdot, seuraukset ja riskit

tekee itsenäisesti ja vastuullisesti suunnitelman menoistaan ja tuloistaan ennakoiden tulevia tapahtumia sekä tietäen luoton ottamisen ehdot, seuraukset ja riskit

Sosiaalisen median hyödyntäminen

käyttää ohjattuna sosiaalista mediaa oman ja /tai edustamansa yhteisön tai yrityksen asian edistämiseen

käyttää sosiaalista mediaa oman ja /tai edustamansa yhteisön tai yrityksen asian edistämiseen

käyttää sosiaalista mediaa monipuolisesti oman ja /tai edustamansa yhteisön tai yrityksen asian edistämiseen

Yhteiskunnan palvelujen käyttäminen ja kuluttajana toimiminen

käyttää opiskelijan tarvitsemia palveluja ja ymmärtää, miten palvelut yhteiskunnassa rahoitetaan

käyttää monipuolisesti ja harkiten opiskelijan tarvitsemia palveluja ja ymmärtää, miten palvelut yhteiskunnassa rahoitetaan

käyttää itsenäisesti ja valintoja tehden opiskelijan tarvitsemia palveluja ja ymmärtää, miten palvelut yhteiskunnassa rahoitetaan

tuntee kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tietää, mistä saa apua kuluttaja-asioissa.

hakee tuotteista ja palveluista tutkittua tietoa eri lähteitä käyttämällä sekä tietää, mistä saa tietoa ja apua kuluttaja-asioissa.

hakee tuotteista ja palveluista tutkittua tietoa eri lähteitä käyttämällä sekä osaa arvioida tiedonlähteiden luotettavuutta.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) vastaavat tavoitteiltaan

Yhteiskuntataidot -osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.


Opiskelija

osaa hakea tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta

päätöksenteosta myös Euroopan unionista

tuntee oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden

osaa seurata yhteiskunnallista keskustelua ja taloutta koskevaa uutisointia

238

osaa kuvata yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja

työllisyyteen

osaa selvittää kansantalouden peruskäsitteitä ja sen keskeisimpiä toimijoita sekä arvioida niiden

merkityksen kansantaloudelle.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Tiedon hakeminen yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta Euroopan unionissa

hakee ohjattuna tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta

hakee tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta

hakee monipuolisesti ja aktiivisesti tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta

Oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden tunteminen

tuntee keskeisiltä osin oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden

kuvaa perustellen oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden

kuvaa laaja-alaisesti ja perustellen oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden

Yhteiskunnallisen keskustelun ja taloutta koskevan uutisoinnin seuraaminen

seuraa jonkin tietolähteen avulla yhteiskunnallista ja taloutta koskevaa keskustelua

seuraa eri tietolähteistä yhteiskunnallista ja taloutta koskevaa keskustelua

seuraa aktiivisesti eri tietolähteistä yhteiskunnallista ja taloutta koskevaa keskustelua

tekee oman alan tilannekatsauksen, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

arvioi oman alan tilannetta monipuolisesti ja arvioi eri medioiden välittämää tietoa

perustelee oman alan tilannetta monipuolisesti ja arvioi kriittisesti eri medioiden välittämää tietoa

Yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen huomioiminen omalla alalla

kertoo havainnollisesti, miten ajankohtainen yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne heijastuu oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen

selvittää havainnollisesti, ja perustellen miten ajankohtainen yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne heijastuu oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen

selvittää havainnollisesti, miten ajankohtainen yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne heijastuu oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen

perustelee selvitystään monipuolisesti ja kattavasti

Kansantalouden peruskäsitteiden ja sen keskeisten toimijoiden

kertoo esimerkkejä kansantalouden peruskäsitteistä ja

selvittää kansantalouden peruskäsitteet ja keskeiset toimijat sekä

selvittää kansantalouden peruskäsitteet ja

239

selvittäminen

keskeisistä toimijoista.

arvioi niiden merkitystä kansantaloudelle.

keskeiset toimijat, niiden merkityksen sekä niiden välisiä riippuvuussuhteita.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) vastaavat tavoitteiltaan

Yhteiskuntataidot-osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.

3.3.2 Työelämätaidot


Opiskelija

osaa hakea itselleen työpaikkaa

osaa kuvata työsopimusjärjestelmää ja työsopimuksen keskeiset asiat

osaa perehtyä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin sekä huolehtia työturvallisuudesta

osaa työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistaan.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Työpaikan hakeminen hakee työpaikkaa ja tekee työhakemuksen sekä CV:n tarviten jonkin verran ohjausta

hakee itsenäisesti työpaikkoja sekä laatii selkeän työhakemuksen ja CV:n

hakee aktiivisesti ja oma-aloitteisesti työpaikkoja tunnistaen omat vahvuutensa

laatii selkeän ja omaa osaamistaan kuvaavan työpaikkahakemuksen ja CV:n

toimii työhaastattelussa asiallisesti

toimii työhaastattelussa kohteliaasti ja asiallisesti

toimii työhaastattelussa kohteliaasti ja asiallisesti

pukeutuu toimialan ja työpaikan mukaisesti

ottaa pukeutumisessa huomioon työpaikan ja toimialan luonteen

ottaa pukeutumisessa huomioon työpaikan ja toimialan erityispiirteet

tuo esille omaa osaamistaan

tuo selkeästi esille omat vahvuutensa esitellessään osaamistaan

perustelee omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan laaja-alaisesti

Median käyttäminen työnhaussa

hakee työpaikkoja koskevia tietoja mediasta

tutustuu työpaikkoihin mediatietoja hyödyntäen

käyttää monipuolisesti mediaa työnhaussa hyödyntäen sosiaalisen median mahdollisuuksia

240

Työsopimusjärjestelmän, työsopimuksen ja työlainsäädännön sisällön tunteminen

tuntee keskeiset asiat alan työehdoista ja oman alansa työlainsäädännöstä

tuntee oman alan työehdot ja keskeisen työlainsäädännön

tuntee hyvin oman alan työehdot ja keskeisen työlainsäädännön mahdollisuudet työtä kehitettäessä

varmistaa, että oman työsopimuksen sisältö on sovitun mukainen

varmistaa, että oman työsopimuksen sisältö on sovitun mukainen tuntee oman

työsopimuksensa sisällön

ottaa toiminnassaan huomioon oikeutensa ja velvollisuutensa, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

toimii työssään oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti

toimii työssään oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä perustelee vastuullisesti toimintaansa

Työpaikan toimintaan ja työhön perehtyminen

hakee tietoa työpaikan toiminnasta ja työtehtävistään

hakee monipuolisesti tietoa työpaikan toiminnasta ja työtehtävistään

hakee itsenäisesti monipuolisesta tietoa työpaikan toiminnasta ja työtehtävistään

noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita

noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita

soveltaa ja kehittää työstä annettuja turvallisuusohjeita

Työyhteisössä toimiminen

noudattaa annettuja työaikoja ja sovittuja toimintatapoja

noudattaa annettuja työaikoja, sovittuja toimintatapoja ja toimii joustavasti erilaisissa työtilanteissa

noudattaa annettuja työaikoja ja sovittuja toimintatapoja ja toimii joustavasti työyhteisön erilaisissa muuttuvissa tilanteissa

huolehtii työssä vaaditusta suoja- ym. vaatetuksestaan



työskentelee osana työryhmää ja erilaisten ihmisten kanssa, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta.

työskentelee luontevasti osana työyhteisöään erilaisten ihmisten ja ryhmien kanssa.

työskentelee luontevasti osana työyhteisöään erilaisten ihmisten ja ryhmien kanssa ja esittää kehittämisideoita työyhteisön ja -ryhmän käyttöön.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka vastaisi tavoitteiltaan Työelämätaidot-osa-alueen

pakollisia osaamistavoitteita.

241 Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp

Opiskelija

osaa edistää työyhteisön ilmapiiriä ja henkilöstön osallisuutta

osaa toimia työpaikan eri tehtävissä

osaa osaltaan vastata työpaikan työtehtävien etenemisestä ja työn laadusta sekä näiden kehittämisestä

osaa kehittää omaa osaamistaan

osaa hakea työtä kansainvälisiltä työmarkkinoilta ja erityisesti EU-maista.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Työyhteisön ilmapiirin ja henkilöstön osallisuuden edistäminen

edistää osaltaan työyhteisön hyväksyvää ilmapiiriä ja kannustaa muita osallistumaan yhteiseen toimintaan, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

edistää osaltaan työyhteisön hyväksyvää ilmapiiriä ja kannustaa muita osallistumaan yhteiseen toimintaan

edistää aktiivisesti työyhteisön hyväksyvää ilmapiiriä ja kannustaa muita osallistumaan monipuolisesti yhteiseen toimintaan

Työpaikan eri tehtävissä toimiminen

ilmaisee halukkuutensa osallistua joihinkin uusiin työpaikan tehtäviin oman osaamisen ja omien voimavarojensa mukaisesti

ilmaisee halukkuutensa osallistua uusiin työpaikan tehtäviin oman osaamisen ja omien voimavarojensa mukaisesti

ilmaisee halukkuutensa osallistua erilaisiin työpaikan tehtäviin oman osaamisen ja omien voimavarojensa mukaisesti

Työpaikan työtehtävien ja työprosessien etenemisestä ja työn laadusta huolehtiminen

toimii työlleen asetettujen laatu- ja kustannustavoitteiden mukaisesti ja muuttaa omaa toimintaansa annetun palautteen perusteella, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

toimii työlleen asetettujen laatu- ja kustannustavoitteiden mukaisesti ja arvioi omaa toimintansa niiden saavuttamisessa

toimii työlleen asetettujen laatu- ja kustannustavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi

toimii palveluhenkisesti toimii palveluhenkisesti ja varmistaa asiakastyytyväisyyden

toimii aloitteellisesti työnsä ja työympäristön laadun kehittämisessä

Oman osaamisen kehittäminen

kehittää itseään ja osaamistaan, mutta tarvitsee siinä ajoittain ohjausta

kehittää itseään ja osaamistaan suunnitelmallisesti sekä arvioi omia kehittymistarpeitaan yhteistyössä muiden kanssa

kehittää itseään ja osaamistaan suunnitelmallisesti ja monipuolisesti sekä arvioi omia kehittymis-tarpeitaan

242

Työn hakeminen kansainvälisiltä työmarkkinoilta

hakee kansainvälisiä työpaikkoja koskevia tietoja mediasta

hakee työpaikkoja koskevia tietoja mediasta ja tutustuu työpaikkoihin mediatietoja hyödyntäen

käyttää monipuolisesti mediaa työnhaussa hyödyntäen sosiaalisen median mahdollisuuksia

hakee työpaikkaa ja tekee työhakemuksen, mutta tarvitsee ajoittain näihin ohjausta

hakee itsenäisesti työpaikkoja ja laatii selkeän työhakemuksen

hakee aktiivisesti ja oma-aloitteisesti työpaikkoja tunnistaen omat vahvuutensa ja laatii selkeän ja omaa osaamistaan kuvaavan työpaikkahakemuksen

toimii työnhaussa eri kulttuuritaustaisen ihmisten kanssa hyödyntäen kielitaitoaan, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta.

toimii työnhaussa eri kulttuuritaustaisen ihmisten kanssa hyödyntäen kielitaitoaan.

toimii työnhaussa käyttäen hyvää kielitaitoaan eri kulttuuritaustaisen ihmisten kanssa.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka vastaisi tavoitteiltaan Työelämätaidot-osa-alueen

valinnaisia osaamistavoitteita.

3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta


Opiskelija

osaa arvioida ja tunnistaa oman osaamisensa ja omat vahvuutensa

osaa ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia

osaa arvioida mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi

osaa selvittää omia ammatillisia verkostojaan

osaa tunnistaa kannattavan liiketoiminnan periaatteet

osaa arvioida oman yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä omalle hyvinvoinnilleen ja Suomen

kansantaloudelle.

Osaamisen arviointi



Opiskelija

Oman osaamisen arvioiminen ja tunnistaminen

arvioi osaamistaan ja selvittää vahvuuksiaan oman alansa toimintaan liittyen, mutta tarvitsee ajoittain

arvioi monipuolisesti omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan oman alansa toimintaan liittyen

arvioi monipuolisesti ja perustellen omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan oman alansa toimintaan liittyen

243

ohjausta

Oman liikeidean ja sen kehittämismahdollisuuksien ideoiminen

selvittää ja ideoi yritystoimintaansa liittyviä mahdollisuuksia, yritysmuotoja, keskeisiä palveluja tai tuotteita, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

selvittää ja ideoi yritystoimintaansa liittyviä mahdollisuuksia, yritysmuotoja, keskeisiä palveluja tai tuotteita

selvittää monipuolisesti ja itsenäisesti yritystoimintaansa liittyviä mahdollisuuksia, yritysmuotoja, keskeisiä palveluja tai tuotteita

kehittää liikeideaa kehittää ja perustelee liikeidean

Yrittäjäksi ryhtymisen mahdollisuuksien arvioiminen

hankkii tietoa, millä toimenpiteillä ja tukipalveluilla oma yritys voidaan perustaa, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

selvittää monipuolisesti, mitä toimenpiteitä oman yrityksen perustamisessa tarvitaan ja mitä tukipalveluita on käytettävissä

selvittää monipuolisesti ja perustellen, mitä toimenpiteitä oman yrityksen perustamisessa tarvitaan ja mitä tukipalveluita on käytettävissä

Omien ammatillisten verkostojen selvittäminen

selvittää oman alansa yhteistyökumppanit ja ammatilliset verkostot ja kuvaa yhteistyön mahdollisuuksia eri tahojen kanssa

selvittää kattavasti oman alansa yhteistyökumppanit ja ammatilliset verkostot ja arvioi yhteistyön mahdollisuuksia eri tahojen kanssa

selvittää monipuolisesti ja itsenäisesti oman alansa yhteistyökumppanit ja ammatilliset verkostot ja arvioi kriittisesti yhteistyön mahdollisuuksia eri tahojen kanssa

Liiketoiminnan periaatteiden selvittäminen

selvittää oman liikeidean pohjalta rahoituslähteet, tuotot ja kustannukset, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

selvittää oman liikeidean pohjalta rahoituslähteet, tuotot ja kustannukset

selvittää kattavasti ja perustellen oman liikeidean pohjalta rahoituslähteet, tuotot ja kustannukset

Oman alan yritystoiminnan merkityksen selvittäminen

selvittää yritystoiminnan riskit ja merkityksen omaan elämäänsä sekä elinkeinoelämän kannalta, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta.

selvittää monipuolisesti yritystoiminnan riskit ja merkityksen omaan elämäänsä sekä elinkeinoelämän kannalta.

selvittää yritystoiminnan riskit ja merkityksen omaan elämäänsä sekä

perustelee oman alan yritystoiminnan merkityksen elinkeinoelämässä ja ennakoi oman alan tulevia kehitysnäkymiä.

244 Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka vastaisi tavoitteiltaan Yrittäjyys ja yritystoiminta -

osa-alueen pakollisia osaamistavoitteita.


Opiskelija

osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita

osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen

toteuttamalla pienen projektin

osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa

osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Alan yritystoiminnan kehittämistarpeiden kartoittaminen

kartoittaa asiakkaiden tarpeiden, kilpailun ja toimintaympäristön muutoksia, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

kartoittaa monipuolisesti asiakkaiden tarpeiden, kilpailun ja toimintaympäristön muutoksia

kartoittaa itsenäisesti ja monipuolisesti asiakkaiden tarpeiden, kilpailun ja toimintaympäristön muutoksia

ennakoi tulevia kehitysnäkymiä

Liiketoiminnan tuloksellisuuden selvittäminen

selvittää liikeideansa pohjalta, pienimuotoisessa projektissa, tuotot ja kustannukset sekä oman työpanoksensa vaikutuksen, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

selvittää liikeideansa pohjalta, pienimuotoisessa projektissa, tuotot ja kustannukset sekä oman työpanoksensa vaikutuksen

selvittää monipuolisesti liikeideansa pohjalta, pienimuotoisessa projektissa, tuotot ja kustannukset sekä oman työpanoksensa vaikutuksen sekä perustelee toimintansa

Uusien toimintatapojen kehittäminen

tekee kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

tekee perusteltuja kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa

ennakoi tulevia kehitysnäkymiä ja tekee perusteltuja kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista sekä muuttaa omaa toimintaansa

Oman toiminnan ja ajankäytön suunnitteleminen

suunnittelee tehtävänsä ja niihin tarvittavan työajan pääosin itsenäisesti.

suunnittelee tehtävänsä ja niihin tarvittavan työajan itsenäisesti

suunnittelee tehtävänsä ja niihin tarvittavan työajan itsenäisesti ottaen huomioon tulevat työvaiheet

245

reagoi muutostarpeisiin. reagoi muutostarpeisiin ja tekee työhönsä liittyviä kehittämisehdotuksia.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka vastaisi tavoitteiltaan Yrittäjyys ja yritystoiminta -

osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.

3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto


Opiskelija

osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja toimia

sen mukaisesti

osaa edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään

osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden

haittavaikutukset

osaa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen

hyvinvoinnille

osaa edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia

osaa kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä

osaa toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toimia ensiaputilanteissa sekä hakea

apua.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman laatiminen ja sen toteuttaminen

ottaa suunnitelmassaan huomioon liikunnan, terveellisen ravinnon, levon, unen, virkistyksen, ihmissuhteiden ja terveyden väliset yhteydet omien liikuntatottumusten sekä oman opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämisessä

ottaa suunnitelmassaan huomioon liikunnan, terveellisen ravinnon, levon, unen, virkistyksen, ihmissuhteiden ja terveyden väliset yhteydet omien liikuntatottumusten sekä oman opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämisessä

ottaa suunnitelmassaan monipuolisesti huomioon liikunnan, terveellisen ravinnon, levon, unen, virkistyksen, ihmissuhteiden ja terveyden väliset yhteydet omien liikuntatottumusten sekä oman opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämisessä

Ravitsemuksen merkityksen sekä tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutusten huomioon ottaminen

hakee tietoja tavallisimmista terveyshaitoista sekä tavallisimmista terveyttä ja opiskelu- ja työkykyä kuormittavista tekijöistä

hakee tietoja terveyshaitoista sekä terveyttä ja opiskelu- ja työkykyä kuormittavista tekijöistä

hakee monipuolista tietoa terveyshaitoista sekä terveyttä ja opiskelu- ja työkykyä kuormittavista tekijöistä

246

hakee tietoa ravitsemuksesta ja sen merkityksestä ihmisen terveydelle

hakee tietoa terveellisestä ravitsemuksesta ja sen merkityksestä ihmisen terveydelle

hakee monipuolista tietoa terveellisestä ravitsemuksesta ja sen merkityksestä ihmisen terveydelle ja vertailee ruoka-aineiden ja -tuotteiden sisältöjä

ottaa tiedot huomioon suunnitelmassaan, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta terveyttä edistävän tiedon hankinnassa

ottaa tiedot huomioon suunnitelmassaan

ottaa tiedot kriittisesti huomioon suunnitelmassaan

Suunnitelman toteuttaminen

sitoutuu suunnitelmaan ja toteuttaa sitä, arvioi säännöllisesti suunnitelmaansa ja omaa toimintaansa, tekee suunnitelmaan päivityksiä, mutta tarvitsee siinä ajoittain ohjausta

sitoutuu suunnitelmaan ja toteuttaa sitä, arvioi säännöllisesti suunnitelmaansa ja omaa toimintaansa, hyödyntää arvioinnissa muilta saamaansa palautetta, tekee suunnitelmaan päivityksiä ja arvioi omaa kehittymistään

sitoutuu suunnitelmaan ja toteuttaa sitä, arvioi säännöllisesti ja kriittisesti suunnitelmaansa ja omaa toimintaansa, hyödyntää arvioinnissa muilta saamaansa palautetta, tekee suunnitelmaan päivityksiä ja arvioi omaa kehittymistään

Opiskelu-, toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen liikunnan avulla

käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia motorisia perustaitoja

käyttää ja soveltaa liikunnan harrastamiseen tarvittavia motorisia perustaitoja monipuolisesti

käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia motorisia perustaitoja ja liikunnan lajitaitoja monipuolisesti

pitää yllä fyysistä toimintakykyään ja osallistuu liikuntatilanteisiin annettujen ohjeiden mukaan ja noudattaa reilun pelin periaatteita

pitää yllä fyysistä toimintakykyään ja osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti reilun pelin periaatteita noudattaen

seuraa, arvioi ja pitää yllä fyysistä toimintakykyään sekä osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti edistäen reilun pelin periaatteita

noudattaa turvallisuutta liikunnassa

toimii liikuntatilanteissa turvallisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä

edistää toiminnallaan ryhmän turvallisuutta

Mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen kuvaaminen

selvittää mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille

selvittää mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille

selvittää monipuolisesti mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille

247

tuo esille, minkälaisilla toimenpiteillä edellä mainittuja asioita voidaan edistää, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

tuo esille ja pohtii, minkälaisilla toimenpiteillä edellä mainittuja asioita voidaan edistää

arvioi, minkälaisilla toimenpiteillä edellä mainittuja asioita voidaan edistää

Oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

toimii opiskelijaryhmän jäsenenä hyvinvointia edistävästi ja osallistuu opiskelijoille järjestettyihin liikunta- ja muihin tapahtumiin sekä tilaisuuksiin

toimii aktiivisesti opiskelijaryhmän jäsenenä hyvinvointia edistävästi sekä suunnittelee ja osallistuu opiskelijoiden järjestämiin liikunta- ja muihin tapahtumiin sekä tilaisuuksiin

toimii aktiivisesti opiskelijaryhmän jäsenenä sekä suunnittelee ja osallistuu opiskelijoiden järjestämiin liikunta- ja muihin tapahtumiin ja tilaisuuksiin hyvinvointia edistävästi

Terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn huomioon ottaminen

toimii sovittujen terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimintaohjeiden mukaisesti, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

toimii sovittujen terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimintaohjeiden mukaisesti yhteistyössä muiden kanssa

toimii sovittujen terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimintaohjeiden mukaisesti yhteistyössä muiden kanssa ja arvioi toimintatapojen kehittämistarpeita

Tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun antaminen sekä ergonominen toimiminen

ennakoi mahdollisia tapaturmariskejä liikuntatilanteissa

ehkäisee toiminnallaan liikuntatapaturmien syntymistä

toimii huolellisesti ja ennaltaehkäisee liikuntatapaturmien syntymistä

osaa hakea ja antaa ensiapua tavallisimmissa ensiapua vaativissa tilanteissa

osaa hakea ja antaa ensiapua

osaa hakea ja antaa ensiapua

ottaa toiminnassaan huomioon oman ammatin kuormittavuustekijät ja toimii ergonomisesti.

ottaa toiminnassaan huomioon oman ammatin kuormittavuustekijät ja toimii ergonomisesti.

ottaa toiminnassaan huomioon oman ammatin kuormittavuustekijät ja työskentelee erilaisissa ympäristöissä ergonomisesti.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Taitoa ja kuntoa (LI1) tai Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) ja

Terveyden perusteet (TE1) vastaavat tavoitteiltaan Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto -osa-alueen

pakollisia osaamistavoitteita.


Opiskelija

osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden

ennaltaehkäisyä

248

osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa

elämäntavassaan ja toimintaympäristössään

osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja

osaa hyödyntää terveysliikuntaa

osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä

hyvinvoinnin edistämiseen.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Väestön terveyserojen ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöiden huomioon ottaminen

hakee tietoa tavallisimmista terveyshaitoista, toimintakykyä kuormittavista tekijöistä ja kansansairauksista, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta

hakee tietoa terveyshaitoista, toimintakykyä kuormittavista tekijöistä ja kansansairauksista

hakee monipuolisesti tietoa terveyshaitoista, toimintakykyä kuormittavista tekijöistä ja kansansairauksista

arvioi kriittisesti saamaansa tietoa

Fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen

hakee tietoa fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä

hakee monipuolista tietoa fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä

hakee monipuolista tietoa fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä

perustelee tiedolla liikunta- ja hyvinvointi-suunnitelmansa ratkaisuja

arvioi tiedon merkitystä ja perustelee liikunta- ja hyvinvointi-suunnitelmansa ratkaisuja

arvioi kriittisesti tiedon merkitystä ja perustelee liikunta- ja hyvinvointi-suunnitelmansa ratkaisuja

tarvitsee ajoittain ohjausta suunnitelman toteuttamisessa

toimii suunnitelmansa mukaisesti

toteuttaa suunnitelmaansa johdonmukaisesti

Tiedon hakeminen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista

hakee tarvittaessa tietoa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta sopivan palvelun löytämisessä

hakee tietoa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarjonnasta luotettavista tietolähteistä

hakee itsenäisesti tietoa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarjonnasta luotettavista tietolähteistä

ohjaa muita opiskelijoita hankkimaan tietoa palveluista

249

Terveysliikunnan hyödyntäminen

hyödyntää omassa toiminnassaan yleisimpiä kunto- ja terveysliikuntamuotoja, mutta tarvitsee ajoittain yksilöllistä ohjausta

hyödyntää omassa toiminnassaan erilaisia kunto- ja terveysliikunta-muotoja ja seuraa omaa edistymistään

hyödyntää omassa toiminnassaan suunnitelmallisesti erilaisia kunto- ja terveysliikuntamuotoja ja seuraa kriittisesti omaa edistymistään ja muuttaa tarvittaessa suunnitelmaansa

Ryhmän toiminnan ja hyvinvoinnin edistäminen

osallistuu aktiivisesti ryhmän jäsenenä liikunta- tai muuhun tapahtumaan.

osallistuu aktiivisesti ryhmän jäsenenä liikunta- tai muuhun tapahtumaan ja kannustaa myös muita osallistumaan.

osallistuu aktiivisesti liikunta- ja muihin tapahtumiin

ottaa osallistuessaan huomioon muiden osallistujien erilaisuuden ja kiinnostuksen kohteet.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kuntoliikunta (LI5) ja Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2) vastaavat

tavoitteiltaan Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto -osa-alueen valinnaisia osaamistavoitteita.

3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen

Tutkinnon osan tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä siihen kuuluvalta osa-alueelta tai

useammalta osa-alueelta siten, että opiskelijalle kertyy yhteensä 7 osaamispisteen edestä sosiaalista ja

kulttuurista osaamista.

3.4.1 Kulttuurien tuntemus

Osaamistavoitteet, 3 osp

Opiskelija

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen ja edistää omalta osaltaan tasa-

arvoa ja kaikkien yhdenvertaista kohtelua

osaa toimia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla

osaa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista monimuotoisuutta omalla alallaan

osaa ottaa huomioon eri kulttuuriryhmien keskeiset traditiot ja niiden vaikutukset toimintaan omalla

alallaan

osaa välittää oman alan historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden

kulttuurien piirteisiin.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

250

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden noudattaminen

kunnioittaa kulttuurista moninaisuutta ja ihmisoikeuksia sekä toimii oikeudenmukaisesti

edistää toiminnallaan yksilöiden ja ihmisryhmien kulttuuristen arvojen, uskomusten ja näkemysten vuorovaikutusta ja ymmärrystä

toimii kulttuurienvälisissä ristiriitatilanteissa eettisesti kestävällä tavalla hyödyntämällä hankkimaansa tietoa ihmisryhmien erilaisista elämänmuodoista

Tehtävän mukaisen toimintakulttuurin toteuttaminen

tunnistaa työtehtävän edellyttämän pukeutumisen, käyttäytymisen ja toiminnan vaatimukset

ottaa pukeutumisessa, käyttäytymisessä ja toiminnassaan oma-aloitteisesti huomioon työpaikan toimintakulttuurin vaatimukset

kehittää päivittäisissä työtehtävissään työpaikan toimintakulttuurin edellyttämiä toimintatapoja ja -käytäntöjä

Kulttuurien peruspiirteiden ja monimuotoisuuden tunnistaminen

havaitsee arkipäivän elämään liittyviä kulttuurisia käytäntöjä ja huomaa niiden vaikutuksia toiminnassa

tunnistaa kulttuurisen monimuotoisuuden ja sen vaikutuksia toimintatapoihin

tunnistaa omaehtoisesti kulttuurista monimuotoisuutta ja toimii luontevasti ja aloitteellisesti kulttuurienvälisissä tilanteissa

Kulttuurien erityispiirteiden huomioon ottaminen

toimii työssään ohjattuna erilaisten kulttuuristen käytäntöjen edellyttämällä tavalla

ottaa huomioon työtehtävissään kulttuurisen monimuotoisuuden edellyttämät toimintatavat

ottaa omassa toiminnassaan huomioon kulttuurisen monimuotoisuuden ja kehittää sen pohjalta toimintaansa

Perinteiden ja käytäntöjen kehittäminen

havaitsee muutoksia oman alan käytännöissä ja tunnistaa erilaisia kulttuurisia ongelmanratkaisutapoja.

tunnistaa oman alan historiaa, lähestymistapoja ja käytäntöjä sekä vertailee niitä eri kulttuurien kesken.

kehittää oman alansa käytäntöjä ja lähestymistapoja perinteiden ja kulttuurivaikutteiden pohjalta.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka vastaa tavoitteiltaan Kulttuurien tuntemus -osa-

alueen osaamistavoitteita.

3.4.2 Taide ja kulttuuri


Opiskelija

osaa tunnistaa taiteen ja kulttuurin eri ilmenemismuotoja ja hyödyntää niitä

osaa tutkia, ilmaista ja tulkita kulttuurista todellisuutta (esimerkiksi musiikin, tanssin, teatterin,

kirjallisuuden, median, kuvataiteen tai käsityön keinoin)

osaa arvioida ja soveltaa monimuotoista suomalaista kulttuuriperintöä ja oman alan vakiintuneita

käytäntöjä

251

osaa noudattaa kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteita ja ymmärtää valintojensa kulttuuriset

vaikutukset

osaa kehittää taiteelle ominaisten esittämisen tapojen ja materiaalien, oman ilmaisun,

suunnitteluprosessien, palveluja tuotemuotoilun ja estetiikan tuntemustaan omalla alallaan ja

soveltaa hankkimaansa taiteen ja kulttuurin osaamistaan omassa työssään.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Taiteen ja kulttuurin tunnistaminen ja hyödyntäminen

osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin

ylläpitää oppilaitoksen kulttuuria, ja sen esteettistä ilmettä sekä osallistuu jonkun tapahtuman järjestämiseen

uudistaa oppilaitoksen kulttuuria hyödyntämällä taiteen lähestymistapoja tai osallistumalla yhteisten tapahtumien järjestämiseen

Oma tuottaminen ja tulkitseminen

osallistuu ohjattuna ajatuksiaan ja kokemuksiaan esittävän teoksen toteuttamiseen ja tulkintaan

suunnittelee, toteuttaa ja arvioi ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tutkimuksiaan esittävän teoksen

suunnittelee, kehittää, toteuttaa ja arvioi kokemuksiaan ja tutkimuksiaan esittävän teoksen

Kulttuuriperinnön soveltaminen

tunnistaa monimuotoista kulttuuriperintöä ja käyttää sitä omassa tuottamisessa ja toiminnassa

välittää eteenpäin kulttuuriperintöä hyödyntämällä sitä aktiivisesti omassa tuottamisessa ja toiminnassa

kehittää kulttuuriperintöä tuottamalla siihen omaan ideointiin ja arviointiin perustuvaa uutta sisältöä

Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen

tunnistaa kestävän kehityksen osa-alueet ja perustaa omat ratkaisunsa elinkaariajattelulle

tiedostaa kestävän kehityksen periaatteet ja elinkaariajattelun vaatimukset sekä ottaa niitä aktiivisesti huomioon valintoja tehdessään

toimii johdonmukaisesti kestävän kehityksen periaatteiden ja elinkaariajattelun vaatimusten mukaisesti valintoja tehdessään

Suunnitteluprosessin toteuttaminen

suunnittelee, toteuttaa ja arvioi ohjattuna teoksen, tuotteen tai palvelun muotoilun prosessia.

suunnittelee, toteuttaa ja arvioi ja edelleen kehittää teoksen, tuotteen tai palvelun muotoilun prosessia.

kerää taustatietoa, suunnittelee, seuraa toteutusta, arvioi ja kehittää edelleen aktiivisesti teoksen, tuotteen tai palvelun muotoilun prosessia.

Osaamisen tunnustamisessa seuraavista lukion kursseista Minä, kuva ja kulttuuri (KU1), Ympäristö, paikka ja

tila (KU2), Musiikki ja minä (MU1) ja Moniääninen Suomi (MU2), yhteensä kaksi kurssia vastaavat

tavoitteiltaan Taide ja kulttuuri -osa-alueen osaamistavoitteita.

252 3.4.3 Etiikka


Opiskelija

pohtii arvojen, normien ja katsomusten merkitystä omassa elämässään ja ihmisten välisissä

suhteissa

osaa arvioida ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vaikutuksia oman alan

kannalta

osaa hankkia tietoa oman alan ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta

tunnistaa eettisiä tilanteita ja osaa toimia eettisten periaatteiden mukaisesti

osaa tunnistaa omien ja toisten arvojen merkitystä työtilanteissa sekä osaa ratkaista oman alan

työelämän arvoja normiristiriitoja.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Eettisten kysymysten pohtiminen

keskustelee ohjattuna omaan elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa liittyvistä arvoista sekä eettisistä ja katsomuksellisista kysymyksistä

keskustelee eettisistä, katsomuksellisista sekä omaan elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa liittyvistä kysymyksistä ja arvoista

pohtii arvojen, normien ja erilaisten katsomusten merkitystä omassa elämässään, ihmisten välisissä suhteissa, työelämässä ja yhteiskunnassa

Arvojen vaikutusten arvioiminen

osoittaa tuntevansa keskeiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä niiden Suomea koskevat sitoumukset

tunnistaa oman alansa eettisiä kysymyksiä ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

arvioi työelämän ja oman alansa eettisiä kysymyksiä ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

Ammattieettisen tietoperustan hakeminen

hakee ohjattuna tietoa oman alansa eettisistä kysymyksistä ja hyödyntää tietoperustaa tutuissa tilanteissa

hankkii tietoa oman alansa ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta ja hyödyntää sitä omassa elämässään ja työssään

vertailee tietoa oman alan ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta ja hyödyntää sitä työnsä ammatillisena voimavarana

Eettisten tilanteiden tunnistaminen ja eettisesti toimiminen

toimii hyvien tapojen mukaisesti ja vastuullisesti työssään ja sen ongelmatilanteissa, mutta tarvitsee tukea ja ohjausta uusissa tilanteissa

toimii vastuullisesti ja eettisesti työnsä ja työelämän erilaisissa tilanteissa sekä käyttäytyy työssään ja ihmissuhteissaan hyvien tapojen mukaisesti

toimii itsenäisesti osoittaen rehellisyyttä ja vastuullisuutta, kunnioittaa toisten näkemyksiä ja osaa perustella toimintansa eettistä perustaa

Arvojen tunnistaminen ja arvoja

osaa ohjattuna havaita ammattinsa eettisiä ongelmatilanteita ja

tunnistaa ammattinsa eettisiä ongelmatilanteita ja hakee niihin ratkaisua

osaa tehdä ratkaisuehdotuksia työelämän arvoja

253

normiristiriitojen käsitteleminen työssä

ratkaisee yhdessä yhteisönsä jäsenten kanssa työhönsä liittyviä arvoja normiristiriitoja eettisesti.

yhdessä muiden kanssa sekä arvioi ratkaisun vaikutuksia keskeisten osapuolten näkökulmista.

normiristiriitoihin eettisesti hyväksyttävällä tavalla.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) ja jokin seuraavista (a-c)

kokonaisuuksista a) Uskonnon luonne ja merkitys (UE1), Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) ja Ihmisen elämä ja

etiikka (UE3), tai b) Ortodoksinen maailma (UO1), Uskonoppi ja etiikka (UO2) ja Raamattutieto (UO3) tai c)

Hyvä elämä (ET1), Maailmankuva (ET2) ja Yksilö ja yhteisö (ET3) vastaavat tavoitteiltaan Etiikka-osa-alueen

osaamistavoitteita.

3.4.4 Psykologia


Opiskelija

osaa havainnoida ja ymmärtää ihmisen toimintaan vaikuttavia psykologisia tekijöitä

osaa hyödyntää kehityspsykologista tietoa työssään erilaisissa vuorovaikutus- ja ryhmätilanteissa

osaa selittää omaa ja muiden käyttäytymistä psykologisen tiedon avulla

osaa toimia psyykkistä hyvinvointiaan ja oman alan työtehtävistä suoriutumista edistävästi

osaa arvioida työhönsä liittyviä ihmissuhde- ja asiakaspalvelutilanteita ja toimia psykologista tietoa

käyttäen.

Osaamisen arviointi

ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Havainnoiminen ja toiminnan ymmärtäminen

tuntee psykologian keskeisiä käsitteitä ja ymmärtää niiden yhteyden ihmisen toimintaan

käyttää psykologista tietoa ihmisten toiminnan ymmärtämisessä tavallisissa arki- ja työelämän tilanteissa

soveltaa kognitiivisen psykologian ja persoonallisuuspsykologian tietoa tavallisiin työelämän tilanteisiin ja selittää niiden avulla sekä omaa että muiden ihmisten toimintaa

Psykologisen tiedon hyödyntäminen

soveltaa keskeisintä tietoa yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevista psykologisista, biologisista ja sosiaalisista tekijöistä

havainnoi ja ymmärtää psyykkisen kehityksen perustana olevien tekijöiden välisiä yhteyksiä eri elämänvaiheissa ja eri-ikäisinä

ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa

254

Psyyken vaikutuksen huomioiminen käyttäytymiseen

ottaa huomioon motivaation, tunteiden ja sitoutumisen merkityksen omaan suoriutumiseensa

toimiessaan erilaisten ihmisten kanssa työ- ja opiskeluyhteisössään ymmärtää motivaation ja sitoutumisen vaikutuksen työsuorituksiin

tiedostaa omia ja toisten tunteita sekä hallitsee työelämässä tunteitaan ja asenteitaan tilanteen vaatimalla tavalla

Psyykkisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen

edistää ohjatusti psyykkistä työ- ja toimintakykyään

tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja ja vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin myönteisellä tavalla

tiedostaa omaan jaksamiseensa ja stressinhallintaan vaikuttavia psyykkisiä tekijöitä sekä osaa vaikuttaa niihin jaksamistaan edistävästi

Toimiminen ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteissa

käyttää psykologista tietoa toimiessaan työpaikan tavanomaisissa asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustilanteissa.

tietää roolien, normien ja ryhmädynamiikan merkityksen ihmisten välisessä toiminnassa sekä tunnistaa erilaisia johtamistapoja ja niiden vaikutusta työkulttuuriin.

soveltaa psykologista tietoa toimiessaan työpaikan eri rooleissa ja toimii yhteistyökykyisesti erilaisista yhteiskunnallisista oloista ja kulttuuritaustoista lähtöisin olevien ihmisten kanssa.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) vastaa

tavoitteiltaan yhden osaamispisteen (1 osp) laajuista osaa Psykologia-osa-alueen tavoitteista. Jos opiskelija on

suorittanut edellisen lisäksi Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2), Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) ja

Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5), ne yhdessä vastaavat tavoitteiltaan koko Psykologia-osa-alueen tavoitteita.

3.4.5 Ympäristöosaaminen


Opiskelija

osaa noudattaa ympäristölainsäädäntöä sekä toimia oman alan laatu-, ympäristö- ja

turvallisuusjärjestelmien ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

hallitsee ammattitaidon kannalta keskeisten tuotteiden elinkaaren

osaa toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttäen

osaa sopeutua ilmastonmuutokseen työ- ja toimintatapavalinnoilla

osaa edistää energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäisee jätteiden syntyä

osaa omassa toiminnassaan ottaa huomioon mahdolliset ympäristövaikutukset, kuten päästöt

ilmaan, veteen tai maaperään

osaa lajitella jätteet ja hyödyntää kierrätyksen mahdollisuudet omalla alallaan.


ARVIOINNIN KOHDE

ARVIOINTIKRITEERIT


Opiskelija

Lainsäädännön, turvallisuusjärjestelmien ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen

noudattaa ohjattuna keskeisiä ympäristöön liittyviä säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita

noudattaa keskeisiä ympäristöön liittyviä säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita

noudattaa keskeisiä ympäristöön liittyviä säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita sekä ennakoi tulevia muutoksia

toimii ohjattuna ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmien mukaisesti

toimii ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmien mukaisesti

osallistuu aktiivisesti työpaikkansa ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmien rakentamiseen ja/tai kehittämiseen

ei vahingoita toiminnallaan ympäristöä

perustaa toimintansa ympäristön kunnioittamiseen

perustaa toimintansa esimerkilliseen ympäristön kunnioittamiseen

toimii ohjattuna ekotehokkaasti

toimii ekotehokkaasti toimii ekotehokkuutta edistäen

vaalii ohjattuna kulttuuriperintöä ammatissaan

vaalii kulttuuriperintöä ammatissaan

osallistuu aktiivisesti lähiympäristönsä kulttuuriperinnön vaalimiseen ja edistää sitä ammatissaan

toimii työssään suvaitsevasti

kunnioittaa kanssaihmisten arvoja ja oikeuksia

kunnioittaa kanssaihmisten arvoja ja oikeuksia ja pyrkii noudattamaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita

Elinkaariajattelun toteuttaminen

valitsee ohjattuna sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka elinkaarivaikutuksiltaan rasittavat vähän luonnon kantokykyä

valitsee sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka elinkaarivaikutuksiltaan rasittavat vähän luonnon kantokykyä

valitsee sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka elinkaarivaikutuksiltaan rasittavat vähän luonnon kantokykyä sekä perustelee valintansa

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

pyrkii toiminnallaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen

pyrkii aktiivisesti toiminnallaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen

edistää toiminnallaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

valitsee ohjattuna työ- ja toimintatavat, joilla sopeutuminen

valitsee työ- ja toimintatavat, joilla sopeutuminen

edistää sellaisten työ- ja toimintatapojen käyttöä, joilla sopeutuminen

256

ilmastonmuutokseen on mahdollista



Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen sekä jätteiden synnyn ehkäiseminen

valitsee ohjattuna energiatehokkuutta edistäviä välineitä ja materiaaleja

valitsee energiatehokkuutta edistäviä välineitä ja materiaaleja

edistää energiatehokasta välineiden ja materiaalien käyttöä

huomioi ohjattuna materiaalitehokkuuden valinnoissaan

huomioi materiaalitehokkuuden valinnoissaan

edistää tehokasta materiaalien käyttöä

ehkäisee ohjattuna jätteiden syntyä tavanomaisissa työtehtävissä

ehkäisee jätteiden syntyä toimii aktiivisesti jätteiden synnyn ehkäisemiseksi

Toiminnan ympäristövaikutuksien huomioon ottaminen

tunnistaa ohjattuna toiminnot, jotka saattavat aiheuttaa päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään

tunnistaa toiminnot, jotka saattavat aiheuttaa päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään

ennakoi toiminnot, jotka saattavat aiheuttaa päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään

havaitsee työssään tavallisimpia ympäristöriskitekijöitä ja löytää niihin ohjattuna ratkaisuehdotuksia

havaitsee työssään tavallisimpia ympäristöriskitekijöitä ja löytää niihin ratkaisuehdotuksia

havaitsee työssään tavallisimpia ympäristöriskitekijöitä ja löytää niihin ratkaisuja

pyrkii toiminnallaan estämään päästöjen syntymistä

ohjaa omalla esimerkillään estämään päästöjen syntymistä

ohjaa aktiivisesti omalla esimerkillään estämään päästöjen syntymistä

Jätteiden lajittelu ja kierrätys

tunnistaa ohjeiden mukaisesti tutut jätejakeet

tunnistaa jätejakeet tunnistaa itsenäisesti jätejakeet

lajittelee syntyvän jätteen ohjatusti tavanomaisissa työtehtävissä ja pyrkii hyödyntämään kierrätyksen mahdollisuudet

lajittelee jätteet ohjeiden mukaan ja hyödyntää kierrätyksen mahdollisuudet

lajittelee jätteet ja etsii uusia kierrätyksen mahdollisuuksia

arvioi ohjattuna kustannussäästöjä.

arvioi kustannussäästöjä. ohjaa kustannussäästöihin.

Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Ympäristöekologia (BI3) vastaa tavoitteiltaan Ympäristöosaaminen-

osa-alueen osaamistavoitteita 1 osaamispisteen verran.

3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1–3.3.4

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen -tutkinnon osaan voidaan sisällyttää muiden yhteisten tutkinnon

osien osa-alueiden valinnaisia osaamistavoitteita kohdista 3.1.1–3.3.4. Nämä osaamistavoitteet voivat olla

257 myös koulutuksen järjestäjän päättämiä yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden valinnaisia

osaamistavoitteita tai opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee tutkinnon osan ja sen osa-

alueiden osaamistavoitteita.

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia:

4.1 Ammatillisia tutkinnon osia

Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista.

4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia

Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.

4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja

Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja

Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa.

4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia

Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa.

258

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän

tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai

opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin

ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

259

LIITE 1 KONE- JA METALLIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA SEKÄ PERUSTUTKINNON TAVOITTEET

Ammattialan kuvaus Kone- ja metallialan koulutus on suunnattu erityisesti teknologiateollisuuden tarpeisiin. Teknologiateollisuudella on keskeinen asema Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa. Sen työllistämät yli 250 000 osaajaa edustavat lähes puolta koko teollisuuden henkilöstöstä. Lisäksi teknologiateollisuuden ulkomaisissa tytäryrityksissä työskentelee saman verran henkilöstöä. Yritysten tuotannosta noin 70 % menee vientiin, mikä on 60 % Suomen koko viennistä. Teknologiateollisuuden yritykset ovat voimakkaasti kansainvälistyneet ja kilpailu teknologian kehittämisessä ja markkinoinnissa on kiristynyt. Haasteeseen on vastattu sillä, että teknologiateollisuus käyttää 75 % Suomen tutkimus- ja kehityspanoksista.

Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää yli 130 000 henkilöä. Heistä 70 000 on sellaisia, jotka ovat suorittaneet jonkin ammatillisen tutkinnon. Kone- ja metallialan perustutkinnon on suorittanut 40 000. Kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneista lähes puolet työllistyy muiden toimialojen tuotanto-, ylläpito- ja kunnossapitotehtäviin.

Kone- ja metallituoteteollisuuden tärkeimpiä työtehtäviä ovat koneistustyöt, levy- ja teräsrakennetyöt sekä kokoonpano-, asennus- ja kunnossapitotyöt. Ala työllistää koneistajia, hitsaajia, levyseppiä, koneenasentajia, hienomekaanikkoja, työvälinevalmistajia, automaatioasentajia ja kunnossapitoasentajia sekä valajia ja valumallinvalmistajia. Koneistustöitä tekeviä henkilöitä on eniten, noin 30 000. Seuraavaksi eniten, noin 20 000 työntekijää, on levy-, hitsaus- ja teräsrakennetöitä tekeviä. Asennus- ja kunnossapitohenkilöiden määrä on edellisiin verrattuna pieni, mutta tulee todennäköisesti kasvamaan tuotevalmistukseen liittyvän palveluliiketoiminnan kasvun myötä.

Vientiin painottuvana teollisuuden alana teknologiateollisuus on hyvin riippuvainen tuotteiden ja palveluiden maailmanlaajuisesta kysynnästä. Kotimaan korkea kustannustaso ja kysynnän painopisteen siirtyminen kasvaville markkina-alueille ovat jouduttaneet alan kansainvälistymistä ja tuotannon siirtämistä muualle. Voimakkaassa kilpailutilanteessa on entistä tärkeämpää huolehtia alan kilpailukyvystä ja korkeasta osaamistasosta.

Teknologiateollisuuden tarvitseman henkilöstön määrä ei tule lähitulevaisuudessa Suomessa kasvamaan, mutta uutta ammattitaitoista työvoimaa tarvitaan erityisesti työntekijöiden ikärakenteesta johtuvan poistuman vuoksi. Uuden työvoiman tarve tulee olemaan suurinta levy- ja hitsaustöissä ja koneistustehtävissä. Kokoonpano-, asennus- ja kunnossapitotehtävien osuus tulee kasvamaan. On tärkeää, että Suomesta löytyy myös tulevaisuudessa henkilöitä, jotka osaavat hienomekaanista valmistusta ja työvälinevalmistusta.

Ammattialan arvoperusta Kone- ja metallituoteteollisuuden toiminta vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään, elinympäristön laatuun ja turvallisuuteen, maan elinkeinoelämään ja yhteiskunnan sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen sekä eri tuotannonalojen työturvallisuuteen ja luonnon hyvinvointiin. Alan kannalta tärkeitä kehittämisalueita ovat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehokas ja ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys sekä ihmisten jokapäiväisen elämänlaadun ja turvallisuuden parantaminen.

Alan tuotannon ja palvelujen keskeisiä lähtökohtia ovat tuotteiden kestävyys ja toimintavarmuus, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus, helppokäyttöisyys, pieni energian kulutus ja esteettisyys. Liiketoimintaa ohjaavat palvelujen, työn ja tuotteiden hyvä laatu, toiminnan tuottavuus ja kannattavuus, yrittäjyys ja innovatiivisuus sekä ammattitaidon ja osaamisen arvostus. Kone- ja metallituoteteollisuuteen liittyvä menestyksellinen ja vastuullinen yritystoiminta perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen, asiakaskeskeisyyteen, terveen kilpailun

260 periaatteiden noudattamiseen ja siihen, että työyhteisössä huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja tuotteiden, palvelujen ja työn sekä ammattitaidon ja ympäristön jatkuvasta kehittämisestä.

Kone- ja metallialan ammattilainen on oma-aloitteinen, yhteistyökykyinen, huolellinen, täsmällinen ja luotettava. Hän arvostaa omaa ja toisten työtä, noudattaa sovittuja työelämän käytäntöjä ja toimii työturvallisuusmääräysten mukaisesti. Hän tuntee vastuunsa ja huolehtii työsuojelusta ja ympäristön suojelusta. Hän toimii asiakaslähtöisesti ja huolehtii työn laadusta ja ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä. Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteet Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnossapidossa käytettäviä koneita. Tutkinnon suorittanut osaa erilaisia valmistustekniikoita ja koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia.

Tutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. Hän osaa käyttää NC-ohjattuja koneita ja hänellä on valmiudet tavallisten käyttö- ja kunnossapitojärjestelmien käyttöön ja ohjelmointiin. Hän ymmärtää teknisiä piirustuksia, työselityksiä ja työohjeita sekä osaa laatia yksinkertaisia työpiirustuksia käsivaraisesti ja CAD-ohjelmalla.

Tutkinnon suorittanut osaa työhönsä liittyvän suullisen ja kirjallisen viestinnän. Tarvittaessa hän selviytyy viestinnästä ja vuorovaikutustilanteista myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä.

Tutkinnon suorittanut noudattaa työturvallisuusmääräyksiä, käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja hänellä on työturvallisuuskorttiin ja tulityökorttiin edellytettävät tiedot ja taidot. Hän huolehtii työsuojelusta ja henkilökohtaisesta suojautumisesta, jätteiden käsittelystä ja ympäristönsuojelusta. Hän ymmärtää ja ottaa huomioon oman työnsä vaara- ja kuormitustekijät ja niiden vaikutukset itseensä ja työympäristöön sekä toimii niiden edellyttämällä tavalla. Hän käyttää aina tarvittaessa henkilönsuojaimia, huolehtii terveydestään, toimintakyvystään ja omalta osaltaan työpaikan työhyvinvoinnista. Hänellä on valmius ensiavun antoon sairauskohtaus- ja työtapaturmatilanteissa.

Tutkinnon suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa, ja hän kykenee osallistumaan omaan toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen arviointiin.

Tutkinnon suorittanut osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän osaa arvioida omaa työtään ja oppimistaan. Hän tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä. Hän osaa ratkaista työssään esiin tulevia ongelmia sekä tehdä valintoja ja päätöksiä. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hän toimii työyhteisön jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja sekä toimii vuorovaikutustilanteissa eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Hän osaa toimia vuorovaikutteisesti ja kommunikoida asianmukaisesti työtilanteissa. Hän osaa kertoa asiansa ymmärrettävästi ja ilmaista mielipiteensä selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättävästi.

Tutkinnon suorittanut tekee työtään sovitulla tavalla, huolellisesti, tarkasti ja vastuuntuntoisesti sekä noudattaa työaikoja. Hän työskentelee ammattikäytäntöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti sekä arvostaa omaa ja muiden työtä. Hän on suvaitsevainen ja toimii toisia kohtaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

261 Omalla toiminnallaan hän edistää työssä viihtymistä sekä yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Hän noudattaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä.

Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä ja puuttuu aktiivisesti työssään ja työympäristössä havaitsemiinsa epäkohtiin. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja työkoneiden turvalaitteita työturvallisuusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Hän osaa käsitellä painavia kappaleita sekä varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia.

Tutkinnon suorittanut huolehtii omasta terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii myös muiden terveyttä ja työkykyä edistävällä tavalla Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja ergonomisesti oikeita työasentoja. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua ja suojautua niiltä.

Tutkinnon suorittanut asennoituu työhönsä niin, että toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja edistää toiminnallaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja työnantajan toiminnan kannattavuutta. Hän on oma-aloitteinen ja aktiivinen työyhteisön jäsen sekä toimii innovatiivisesti ja yritteliäästi. Hän osaa tehdä työtapavalintoja työn kokonaistaloudelliset seikat huomioon ottaen ja arvioida omaan työhönsä liittyviä palkka-, materiaali- ja työkustannuksia.

Tutkinnon suorittanut käyttää materiaaleja säästeliäästi ja työskentelee niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja ja raaka-aineita sekä mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Hän tunnistaa ongelmajätteet ja käsittelee syntyvät jätteet tarkoituksenmukaisesti.

Tutkinnon suorittanut työskentelee tietoisena siitä, että tuotteen ulkonäöllä ja viimeistellyllä työjäljellä on ratkaiseva merkitys lopputuloksessa. Hän tunnistaa kauniit muodot ja rakenteet sekä tiedostaa viisteiden ja pyöristysten merkityksen.

Tutkinnon suorittanut osaa peruslaskutoimitukset sekä osaa käyttää suhdelukuja ja laskea työhön liittyviä laskutehtäviä, kuten kulmia, pinta-aloja ja tilavuuksia. Hän osaa lukea työtehtävissä esille tulevia matemaattisia malleja, kuvaajia ja tilastoja sekä soveltaa matemaattisesti kuvattuja ratkaisumalleja ongelmatilanteissa. Tutkinnon suorittanut tuntee metallien ja muovien ominaisuuksia ja kevytmetalli- ja teräslaatujen merkintöjä. Hän tietää tavallisimpien materiaalien ominaispainot ja lämpölaajenemisen suuruusluokkina sekä alumiinin ja tavallisimpien teräslaatujen käyttäytymisen työstettäessä ja hitsattaessa. Hän tietää lämmön tuonnin vaikutuksen teräksen rakenteeseen ja tietää, mitä tapahtuu teräksen karkaisussa ja päästössä.

Tutkinnon suorittanut osaa käyttää erikoistumisalueensa mukaisen numeerisesti ohjatun koneen ohjelmointiohjelmaa tai jotain käyttö- ja kunnossapitojärjestelmän tiedonhallintaohjelmaa. Hän osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon hankinnassa ja taltioinnissa sekä raportoinnissa ja viestinnässä.

Tutkinnon suorittanut osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Hän kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Hän noudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja kohtelee muita tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän osaa toimia asiallisesti ja luontevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja osaa käyttää kieli- ja viestintätaitojaan.

Valmistustekniikan osaamisalan suorittanut osaa kone- ja metallialan valmistustekniikoita monipuolisesti. Koneistaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan poraus-, sorvaus-, jyrsintä- ja hiontatöitä sekä manuaalisilla että numeerisesti ohjatuilla työstökoneilla. Koneenasentajalla on asennus- ja kokoonpanotaitojen lisäksi valmistusteknistä perusosaamista koneistuksesta ja levy- ja hitsaustöistä. Levyseppähitsaaja osaa tehdä levytöitä, hitsata ja tehdä erilaisia metallirakennetöitä. Hienomekaanikko osaa hienomekaanisten koneistus- ja liitostekniikoiden lisäksi sähkötekniikkaa niin, että selviytyy myös elektroniikkaa sisältävien laitteiden kokoonpanoja korjaustöistä. Työvälinevalmistaja osaa valmistaa työpiirustusten mitta-, muotoja sijaintitoleranssien mukaan tarkasti ja monipuolisia työstötapoja käyttäen

262 erilaisia työvälineitä, usein erikoistyöstökoneita ja erikoismateriaaleja käyttäen. Valmistustekniikan osaamisalan keskeistä osaamista ovat myös laadunvalvontaan liittyvät konepajatekniset mittaukset ja mittalaitteiden kalibroinnit.

Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan suorittaneella on konepajatekniset perusvalmiudet ja koneenasennustaidot yhdistettynä joko automaatiotekniikan tai kunnossapidon erikoisosaamiseen. Automaatioasentaja osaa soveltaa mekaniikkaa, hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa työskennellessään automaatiolaitteiden parissa. Lisäksi hän voi osata varsin laajastikin tehdä automaatioon liittyviä sähkötöitä. Kunnossapitoasentaja osaa toimia huolto- ja kunnossapitotehtävissä. Hän osaa suorittaa voiteluhuollon toimenpiteitä ja käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä käyttää kunnossapitojärjestelmää ja toimia sen mukaan. Hän osaa tehdä koneiden ja laitteiden asennuksia ja korjauksia.

Valimotekniikan osaamisalan suorittanut osaa kone- ja metallialan perusteiden lisäksi yleistä valimotekniikkaa, ja hänellä on erityisosaaminen joko kertamuottitekniikkaan, kestomuottitekniikkaan tai valumallitekniikkaan. Valumallinvalmistajalla voi olla myös puualan perustutkinnon kautta hankittu perusosaaminen. Osaamisalan suorittanut tuntee toimialan rakennetta sekä pääpiirteet valutuotteen valmistusprosessin eri vaiheista raaka-aineista asiakkaalle asti. Valumallinvalmistaja osaa valumallien ja keernalaatikoiden valmistuksen eri mallimateriaaleista. Kertamuottitekniikkaan erikoistunut valaja osaa valmistaa kertamuotin sekä sulattaa, valaa ja jälkikäsitellä valukappaleen. Kestomuottitekniikkaan erikoistunut osaa käyttää kestomuottitekniikassa käytettäviä valulaitteita sekä sulattaa ja jälkikäsitellä valukappaleen.

Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen.

Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja

yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen,

harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.

(L630/1998, 5 § (muutos 787/2014 )).

Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa.

Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus

Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä.

Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää

263 alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja.

Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään.

Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.

kone- ja metallialan perustutkinto 2014 - oph.fi · kone- ja metallialan perustutkinto sisältää...

Documents