opeussuunnitelman yhteinen osa - etelä-savon ammattiopisto · tietokone- ja...

1

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMA

Tieto- ja tietoliikennetekniikan

perustutkinto

ICT-asentaja

Koulutuskokeilu:

Hyvinvointiteknologiaan painottuva

osaamisala

Tutkinnon oppilaitoskohtainen

opetussuunnitelma koskee

- ammatillista peruskoulutusta

- näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta

- oppisopimuksen tietopuolisia opintoja

Voimassa 1.8.2015 alkaen

Päivitetty 12.11.2015

2

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Tutkintokohtainen opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä tutkinnon

perusteiden ja Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman kanssa.

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO .................................................................................................................................... 4 1 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO ....................................................... 5

1.1 Ammattialan kuvaus.......................................................................................................... 5 1.2 Tutkinnon muodostuminen ................................................................................................ 6 1.3 Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa .................. 7 1.4 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat......................................................... 9 1.5 Alan ammatit – opintopolkuesimerkkejä .......................................................................... 10

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT ..................................................................................... 11 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, ICT-asentaja ........................................................................... 11

2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (45 osp) ................................................................ 11 2.1.3 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset (30 osp) .............................................................. 16

2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, ICT-asentaja ......................................................................... 20 2.2.3 Palvelinjärjestelmät ja projektityöt (30 osp) ................................................................... 20 2.2.4 Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi (30 osp) ...................................................... 23 2.2.6 Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmäasennukset (15 osp) ..................................................... 26 2.2.7 Kodin elektroniikka ja asennukset (15 osp) ................................................................... 29 2.2.8 RF-työt (15 osp) ............................................................................................................ 30 2.2.9 Sähköasennukset (15 osp) ............................................................................................ 32 2.2.10 Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp)............................................................................ 35 2.2.11 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta ........................................................... 36 2.2.12 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta ............................................................................... 37 2.2.13 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta ..................................................................... 37 2.2.14 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa .............................................................................................................................................. 37 2.2.15 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ............................................................................................................... 38 2.2.16 Yrityksessä toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ................. 39 2.2.17 Huippuosaajana toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ......... 41 2.2.18 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ............................................................................................................... 43 2.2.18.1 Sähköalan kaupalliset työt (15 osp) .......................................................................... 44 2.2.18.2 Kappaletavara-automaatio (15 osp) ......................................................................... 45 2.2.19 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ............................................................................................................... 48

2.4 Pakolliset tutkinnon osat, hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala ....................... 48 2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (45 osp) ................................................................ 48 2.4.1 Hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennus (30 osp) .................................................... 48 2.4.2 Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen (15 osp) ...................................... 52

2.5 Valinnaiset tutkinnon osat, hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala ..................... 55 2.5.1 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa .............................................................................................................................................. 55 2.5.2 Terveydenhuoltojärjestelmien laiteasennukset (15 osp) ................................................ 55 2.5.3 Kotiasumisen tukijärjestelmien asennus (15 osp) .......................................................... 57 2.5.4 Paikallisten työelämän tarpeiden mukaan kokeiltavat tutkinnon osat, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ............................................................................................................... 59

3

2.5.5 Tutkinnon osat muiden hyvinvointiteknologian koulutuskokeilun tutkintojen kokeiltavista tutkinnon osista ...................................................................................................................... 59 2.5.6.1 Hyvinvointiteknologian robotiikka (15 osp) ................................................................. 59

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT ........................................................................................... 61 3.1 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP) .................................... 62

3.1.1 Äidinkieli .................................................................................................................... 62 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi .............................................................................. 65 3.1.3 Vieras kieli, englanti ............................................................................................... 68

3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP) ....................... 72 3.2.1 Matematiikka ............................................................................................................ 72 3.2.2 Fysiikka ja kemia ..................................................................................................... 76 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen ....................................... 79

3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP) . 83 3.3.1 Yhteiskuntataidot ..................................................................................................... 83 3.3.2 Työelämätaidot ......................................................................................................... 86 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta ...................................................................................... 88 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto ................................................ 90

3.3 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP)................................... 94 3.4.1 Kulttuurien tuntemus ............................................................................................... 94 3.4.6 Osa-alue kohdista 3.1.1 – 3.3.4 ............................................................................ 97

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT ......................................................................... 102 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia ............................................................................................ 102 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia ..................................... 102 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osia tai lukio-opintoja ............................................................ 102 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja ............................ 103 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia ... 103

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT .................................. 103 6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA ........................................ 103

6.1 Arviointi ............................................................................................................................ 103 6.2 Työssäoppiminen ............................................................................................................. 106 6.3 Ohjaus .............................................................................................................................. 107

Liitteet Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet 2014 (Opetushallitus)

Koulutuskokeilu: Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet -

Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala 2014 (Opetushallitus)

www.esedu.fi –sivuston Opetussuunnitelmat-alasivulta löytyvät mm.

Pedagoginen ohjelma liitteineen

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat

Opintojen jaksotussuunnitelmat

Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma

http://www.oph.fi/download/162521_tieto_ja_tietoliikennetekniikan_pt_01082015.pdf

http://www.oph.fi/download/167501_Tieto_ja_tietoliikennetekniikan_perustutkinto_kokeilu_hyvinvointiteknologia_.pdf


http://www.esedu.fi/

http://www.esedu.fi/nykyisille_opiskelijoille/opetussuunnitelmat

4

JOHDANTO

Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon suorittamista ohjaa tutkintokohtainen

opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on tarkoitettu sekä ammatillisen peruskoulutuksen

opiskelijoille että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Opetussuunnitelma perustuu

tutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan

Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen,

tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai

osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Jokaisesta tutkinnon osasta on linkki OPH:n

ePerusteet-palveluun, josta saa tarkat tiedot tutkinnon osan arviointikriteereistä.

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää mm. ammattialan kuvauksen, tutkinnon

muodostumisen, tutkinnon rakenteen ja tutkinnon osien tarjonnan, suorittamisjärjestyksen ja

toteuttamistavat, esimerkkejä opintopoluista sekä kaikkia perustutkintoja koskevia yleisiä ohjeita.

Suunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa, ja

sen on vahvistanut oppilaitoksen johtoryhmä. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat

nähtävillä oppilaitoksen internetsivujen (www.esedu.fi) Opetussuunnitelmat-alasivulla.

Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat osa Etelä-Savon ammattiopiston Pedagogista ohjelmaa,

joka toimii samalla oppilaitoksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien lakisääteisenä

yhteisenä osana. Pedagoginen ohjelma sisältää pedagogisen toiminnan ja kehittämisen linjaukset

sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa koskevat

lakisääteiset päätökset. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluu tämän asiakirjan lisäksi erilaisia

opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia.

Kullekin peruskoulutuksena tutkintoa suorittavalle opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman

pohjalta oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelun suunnitteluun,

yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen liittyvä asiakirja Wilmassa. Opiskelija saa

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan ohjausta sekä

ryhmänohjaajalta että opinto-ohjaajalta. Opiskelijaa tekee HOPSissa omaa oppimistaan koskevia

päätöksiä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa ja muokata opintojen edetessä.

Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisen suunnitelma, joka käsittää

hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen

henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamisen suunnitelma dokumentoidaan Wilmaan.

Oppisopimusopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, HEO.

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi


5

1 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

1.1 AMMATTIALAN KUVAUS

ICT-asentaja työskentelee teknologian alueella, joissa laitteistojen ja toimintojen kehittyminen on nopeaa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan käyttö lisääntyy jatkuvasti kaikkialla yhteiskunnassa. Koulutuksen jälkeen voit valita työsi erittäin monipuolisista erilaisista IT-alantehtävistä. ICT-asentaja osaa tehdä tietokone- ja tietoliikennelaitteiden asennuksen ja käyttöönoton. Keskeisiä osaamisalueita ovat asuntojen ja liikekiinteistöjen sähkö- ja tietoverkkojen ja toimilaitteiden asennukset asiakkaan vaatimusten mukaisesti sekä erilaisten laitteiden ohjelmoinnti ja käyttöönotot kuten automaatio-järjestelmät ja kodin elektroniset laitteet. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelmassa opiskelet tarkemmin hyvinvointiteknologiantuotteiden asennusta ja toimintaympäristöjä. Keskeisiä osa-alueita ovat mm. kotiasumisen kotijärjestelmien asennus, johon kuuluvat mm. erilaiset henkilöturvajärjestelmät ja omatoimiseen asumiseen tarvittavat laitteet. Opiskelet mm. paikanninlaitteiden, turvapuhelimien, turvavuoteiden ja -lattian, kodinkoneiden turvalaitteiden ja lukitusjärjestelmien toimintoja, asennuksia ja käyttöönottoa. Hyvinvointiteknologian painottuvan koulutuskokeilun tavoitteena on vastata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöjen muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin uuden teknologian avulla. Koulutuskokeilussa on mahdollista suorittaa tietoja tietoliikennetekniikan perustutkinnossa hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma tietoja tietoliikennetekniikan koulutusohjelman lisäksi. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelman osaamisalan nimi ja tutkintonimike ratkaistaan koulutusohjelman yhteydessä. Voit siis valmistua ICT-asentajaksi ja suorittaa myös hyvinvointiteknologiaan painottuvan koulutusohjelman. Työtehtävät Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt, ICT-asentaja työpaikkoja ovat esimerkiksi tietokone-, tietoliikenne- ja elektroniikka-alan yritykset, teollisuuslaitokset ja huoltoliikkeet sekä alan myyntitehtävät. Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt, hyvinvointiteknologia työympäristöinä toimivat joko julkiset tai yksityiset hoivalaitokset ja sairaalat, hyvinvointilaitteiden huoltoliikkeet ja -yritykset sekä alan myyntiyritykset. Opinnot sisältävät Tietokone- ja tietoliikennetekniikkaa, elektroniikkaa, robotiikkaa ja erilaisten sähköisten verkkojen ja päätelaitteiden asennuksia sekä huoltopalvelua. Opiskelussa painotetaan myös asiakaspalvelun ja talousosaamista. Opiskelupaikka Mikkeli (Raviradantie 8 - 10) Opiskelukustannukset Opiskelijalle kertyy opiskeluiden aikana kustannuksia noin 200–300 €, jotka sisältävät mm. viranomaismaksuja, oppikirjoja ja työkaluhankintoja. Tutkintokohtaiset terveydelliset suositukset Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan mikäli näkökyky tai värinäkö on heikentynyt.

6

1.2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp).

Perustutkinto muodostuu - ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), - yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja - vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä).

Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista.

Osaamispisteet (osp) koskevat vain ammatillista peruskoulutusta (ns. nuorten koulutusta).

Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia

tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia

ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös

yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun

se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon

suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.

Opiskelija voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perus- tai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon.

Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Etelä-Savon ammattiopisto ei pääsääntöisesti vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista, lukuun ottamatta lukio-opintoja.

Tutkinnon rakenteen kuvaus löytyy tutkinnon perusteista ja Opetushallituksen ylläpitämästä opintopolku.fi ePerusteet – palvelusta:

ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon muodostuminen

ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto): Tutkinnon muodostuminen

Lisätietoa hyvinvointiteknologiaan painottuvan osaamisalan koulutuskokeilun rakenteesta: Tieto- ja

tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet - Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala

2014 (OPH)

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/133959/ops/rakenne

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/133959/naytto/rakenne




7

1.3 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA ETELÄ-SAVON

AMMATTIOPISTOSSA

Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa. Muodostumistaulukon numerointi noudattaa tutkinnon rakennetta kuvaavan taulukon ja tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman numerointia.

Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa

Osaamispisteet koskevat vain ammatillista peruskoulutusta. Näyttötutkinnot muodostuvat vain ammatillisista tutkinnon osista. Taulukon numerointi noudattaa tutkinnon perusteiden numerointia. O

saam

isp

iste

et

(osp

)

Am

mati

llin

en

peru

sko

ulu

tus

Näytt

ötu

tkin

to

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 180

2 Ammatilliset tutkinnon osat 135 x x

2.1 Pakolliset tutkinnon osat, ICT-asentaja 75 x x

2.1.1 Eletroniikan ja ICT:n perustehtävät

2.1.3 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset

45

30

x

x

x

x

2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, ICT-asentaja 60 x x

2.2.3 Palvelinjärjestelmät ja projektityöt

2.2.4 Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi

2.2.5 Huoltopalvelut

2.2.6 Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmäasennukset

2.2.7 Kodin elektroniikka ja asennukset

2.2.8 RF-työt

2.2.9 Sähköasennukset

2.2.10 Yritystoiminnan suunnittelu

2.2.11 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 15 osp tai 30 osp

2.2.12 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta

2.2.13 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta

2.2.14 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista

2.2.15 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen

2.2.16 Yrityksessä toimiminen

2.2.17 Huippuosaajana toimiminen

2.2.18 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp

2.2.18.1 Sähköalan kaupalliset työt

2.2.18.2 Kappaletavara-automaatio

2.2.19 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp

ICT-asentajan on valittava tutkinnon osa 2.2.3 tai 2.2.4.

30

30

15

15

15

15

15

15

5

15

15

15

15

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

-

-

-

-

-

-

-

-

8

Koulutuskokeilu: Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala

2.4 Pakolliset tutkinnon osat, hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala

90

x

x

2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät

2.4.1 Hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennus

2.4.2 Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen

45

30

15

x

x

x

x

x

x

2.5 Valinnaiset tutkinnon osat, hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala

45

x

x

2.5.9 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista

2.5.10 Terveydenhuoltojärjestelmien laiteasennukset

2.5.11 Kotiasumisen tukijärjestelmien asennus

2.5.12 Paikallisten työelämän tarpeiden mukaan kokeiltavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

2.5.13 Tutkinnon osat muiden hyvinvointiteknologian koulutuskokeilun tutkintojen kokeiltavista tutkinnon osista

2.5.13.1 Hyvinvointiteknologian robotiikka

Valittava yhteensä 45 osp tutkinnon osista 2.5.9 – 2.5.13, 2.2.3 - 2.2.13.

15

15

45

15

x

x

x

x

x

-

x

x

-

x

3 Yhteiset tutkinnon osat 35 x -

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 x -

3.1.1 Äidinkieli

3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi

3.1.3 Vieraat kielet

x

x

x

-

-

-

3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 x -

3.2.1 Matematiikka

3.2.2 Fysiikka ja kemia

3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

x

x

x

-

-

-

3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 x -

3.3.1 Yhteiskuntataidot

3.3.2 Työelämätaidot

3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta

3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

x

x

x

x

-

-

-

-

3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 x -

9

3.4.1 Kulttuurien tuntemus

3.4.2 Taide ja kulttuuri

3.4.3 Etiikka

3.4.4 Psykologia

3.4.5 Ympäristöosaaminen

3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 – 3.3.4

x

x

x

x

x

x

-

-

-

-

-

-

4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 x -

4.1 Ammatillisia tutkinnon osia x -

4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia x -

4.3 Yhteisten tutkinnon osien osia tai lukio-opintoja x -

4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja x -

4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia

x -

5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat x -

Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 35 osaamispistettä (Etelä-Savon ammattiopisto).

Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta

vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Tässä opetussuunnitelmassa kuvattu yhteisten

tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden tarjonta koskee Mikkelin toimipisteitä.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

1.4 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT

Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain ja paikkakunnittain.

Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmä- ja paikkakuntakohtaisiin jaksotussuunnitelmiin.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen etenemisaikatauluun.

10

1.5 ALAN AMMATIT – OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ

Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala, ICT-asentaja

ICT-asentajat toimivat mm. erilaisissa myyntitehtävissä, erilaisten sähköisten laitteiden huolto- ja

ylläpitotehtävissä sekä sähköisten verkkojen asennustöissä.

TIETOTEKNISTEN LAITTEIDEN MYYNTITYÖN POLKU

TIETOTEKNISTEN LAITTEIDEN HUOLTO- JA YLLÄPITOTÖIDEN POLKU

SÄHKÖISTEN LAITEYMPÄRISTÖJEN JA VERKKOJEN ASENNUSOSAAJAN POLKU

Elektroniikan ja ICT:n

perustehävät

Tietokone- ja tietoliikenne-asennukset

Palvelin-järjestelmät ja

projektityöt

Kodin elektroniikka ja

asennukset

Sähköalan kaupalliset työt


perustehtävät


Palvelin-järjestelmät ja

projektityötHuoltotyöt

Kodin elektroniikka ja

asennukset


perustehtävät


Tietoliikenne-laiteasennukset

ja kaapelointi

Valvonta- ja ilmoitus-

järjestelmä-asennukset

Sähkö-asennukset

11

Hyvinvointiteknologian osaamisala, ”Hyvinvointiteknologi”

Hyvinvointiasentajat toimivat kodeissa ja hoiva- ja huolempitoyksiköiden hyvinvoitijärjestelmien ja-

laitteiden asennus-, huolto- ja ylläpitotehtävissä.

HYVINVOINTIASENTAJAN, KOTIASUMISEN, POLKU

HYVINVOINTIASENTAJA, TERVEYDENHUOLTO

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT

2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, ICT-ASENTAJA

2.1.1 ELEKTRONIIKAN JA ICT:N PERUSTEHTÄVÄT (45 OSP)

Ammattitaitovaatimukset

Opiskelija / tutkinnon suorittaja

osaa sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait

osaa mitata oskilloskoopilla vaihtovirtapiirin signaalista amplitudin ja taajuuden

tuntee vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet

tuntee elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja

tuntee elektroniikan mittalaiteet ja osaa suorittaa mittauksia elektronisista laitteista

osaa valmistaa piirilevyn (PCB, Printed Circuit Board) sekä komponenttilevyn (PCBA, Printed Circuit Board Assembly)


perustehtävät

Hyvinvointi-teknologia-

järjestelmien asennus

Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen

Sähkö-asennukset

Kotiasumisen tuki-


Terveyden-huolto-

järjestelmien laiteasennukse

t


perustehtävät

Hyvinvointi-teknologia-


Asiakkaan toimintakyvy

n ylläpitämine

n ja tukeminen

Hyvinvointiteknologian robotiikka

Terveyden-huolto-

järjestelmien laiteasennuk

set

Kotiasumisen tuki-


12

osaa työohjeiden ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden sekä ja mitata niistä virtoja ja jännitteitä

osaa juottaa erilaisia komponentteja sekä korjata juotoksia ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden

osaa käyttää mikrokontrollerin kehitysympäristöä (kääntää sekä ladata sen avulla ohjelmia)

osaa lukea sähkö- ja verkkoasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja työselostuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkö- ja tietoliikennekalusteita sekä kaapeleita

osaa käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja

osaa asentaa tietokoneeseen tarvittavan käyttöjärjestelmän sekä oheislaitteet

tietää Internetin toimintaperiaatteen ja osaa IP- osoitejärjestelmän käytön laitteiden tunnistamisessa

osaa kytkeä tietokoneen verkkoon ja osaa etsiä verkosta opintoihinsa liittyviä tietoja ja dokumentteja

osaa dokumentoida työtehtäviään

suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A-kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot.

suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähköturvallisuuskoulutuksen

työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita

osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti.

Opiskelija/tutkinnon suorittaja osaa 25 osaamispistettä vastaavasti seuraavia ammattitaitovaatimuksia, jotka vastaavat sähköturvallisuustutkinto 3 koulutusvaatimusten edellyttämiä sisältöjä:

Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka:

hallitsee sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait sekä vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet

osaa mitata yleismittarilla, pihtivirtamittarilla ja oskilloskoopilla virtapiirin suureita

Turvallisuus:

suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A-kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot ja taidot.

Sähkötyöturvallisuus:

suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähkötyöturvallisuuskoulutuksen

Rakennuksen sähköverkko:

osaa lukea sähköasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkökalusteita sekä kaapeleita.

Ammattitaidon osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla elektroniikka-alan työtehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

13

Osaamisen tunnustamisessa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (45 osp) korvaa Tieto ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon Elektroniikan ja ICT perustehtävät (45 osp) tutkinnon osan.

Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa

Oppimisen arviointi*

Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.

Osaamisen arviointi*

Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.

*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.

Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen

esimerkkejä

Kodin tietoteknisten laitteiden asennukset ja käyttöönotot

Tietokoneen ja sen oheislaitteiden käyttökuntoon asentaminen:

käyttöjärjestelmän ja oheislaitteiden asentamine

tietokoneen kytkeminen verkkoon asiakkaan osoittamaan IP-osoitteeseen

dokumentoi tehdyn työn

Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite

asentaa ja käyttöönottaa kodin ja/tai pienyrityksen tietotekniset laitteistot:

o tarvekartoitus o laitehankinta o tietokoneen ja

lisälaitteiden asennus o Käyttöohjelmistojen

asennus o verkkoon liitäntä o tietoturvasta

huolehtiminen

Siemens Logo8! liittäminen verkkoon ja yhteyden luominen logiikka-ohjelmaan

dokumentoi (ohjeet ja kuvat) tehdyn asennuksen

esittelee ja opastaa asiakkaalle tehdyn asennuksen

Työvälineohjelmien käyttö

Tietokoneen käyttäjän A-kortin suorittaminen:

** Tekstinkäsittely, esim. Word

** Taulukkolaskenta, esim. Excel

** Esitystekniikka, esim PP

** Sähköposti

Sähkö- ja verkkoasennuksiin liittyvien rakennusten tasopiirrustusten ja


tuottaa tai suunnittelee asennustyömaalla tarvittavat kirjalliset ja kuvalliset dokumentit (työselostukset ja piirustukset)

o kirjalliset dokumentit o tarvittavat kuvat

käyttää tietojen levitykseen ja jakoon tarvittavia tietovarastoja (mm. SOME, pilvipalvelut, www-sivut, kovalevyt)

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/133959/ops/tutkinnonosat/170887

14

työselostusten lukeminen ja dokumentointi:

** Tasokuvien piirto tai 3D-mallinno, esim. ACad

** Simulointi, esim. FluidSim

Mikrokontroller kehitysympäristössä työskenteleminen (kääntää sekä lataa ohjelmia):

** Ohjelmointi, esim. RobotStudio, FlowCode Logo, Lego, HTML

Tulityökortin ja työturvallisuuskortin suorittaminen.

esittelee dokumentit asiakkaalle

Teoreettinen sähkötekniikka

Sähköisten perussuureiden sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet:

Ohmin ja Kirchhoffin lait

vaihto- ja tasavirtapiirit

telektroniikan rakenneosat ja komponentit

työturvallisuusohjeiden noudattaminen

kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti toimiminen


Sähkölieden asennus ja käyttöönottomittaus

Sähkötyökalun korjaus ja testaus

Laskutehtävät ja harjoitukset

Simulointiharjoitukset

Virtapiirien asennusharjoi-tukset; peruskytkennät

Analogialektroniikan asennukset

Analogiaelektroniikkalaitteen rakentaminen:

laitteiden mittaaminen käyttämällä oskilloskooppia, yleismittaria ja pihtivirtamittaria

rakenneosien ja komponentien (kuten vastus, diodi, kela kondensaattori, transistori, tyristori) tunteminen

komponenttien juottaminen ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden


piirilevynsekä komponenttilevyn valmistaminen


mittausharjoitukset, esim. virtalähde, vahvistin, oskillaattori, digitaalitekniikan sovellukset

piirilevyn valmistus o idea ja sen esittely o suunnittelu o simulointi o komponenttien valinnat o virtapiirin piirto cad:llä o jyrsintä o rakentaminen o testaus o projektin esittely o dokumentointi

15

** simulointiympäristönä voidaan käyttää mm. FluidSim ohjelmaa

Digitaalielektroniikan ja automaatiotekniikan asennukset

Digitaalielektroniikkalaitteen rakentaminen:

laitteiden mittaaminen käyttämällä oskilloskooppia, yleismittaria ja pihtivirtamittaria

rakenneosien ja komponentien (kuten vastus, diodi, kela kondensaattori, transistori, tyristori) tunteminen

komponenttien juottaminen ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden


piirilevynsekä komponenttilevyn valmistaminen


piirilevyn valmistus o idea ja sen esittely o suunnittelu o simulointi o komponenttien valinnat o virtapiirin piirto cad:llä o jyrsintä o rakentaminen o testaus o projektin esittely o dokumentointi

Kiinteistön sähköasennukset

Sähkökalusteiden ja kaapelien kytkeminen kiinteistössä:

sähköasennuksiin liittyvien rakennusten tasopiirustuksien ja työselostusten lukeminen

käsi- ja sähkötyökalujen käyttäminen

työturvallisuusohjeiden mukainen työskentely

materiaali- ja energiatehokas toimiminen


perusvalaistuskytkentöjen tekeminen

käyttöönottotarkastus ja dokumentointi

asennuksen dokumentointi (piirustukset ja työseloste)

esittelee työn ja opastaa asiakkaan

Kiinteistön tietojärjestelmien asennukset

Tietoliikennekalusteiden ja kaapelien kytkeminen kiinteistössä:

tietoliikenneasennuksiin liittyvien rakennusten tasopiirustuksien ja työselostusten lukeminen

käsi- ja sähkötyökalujen käyttäminen

työturvallisuusohjeiden mukainen työskentely

materiaali- ja energiatehokas toimiminen


pienen tietoverkon rakentaminen

tietoverkon mittaukset ja dokumentointi



Sähkölaitteiden ja verkkojen mittaukset ja dokumentointi

Sähkölaitteiden ja verkkojen mittaaminen:

yleismittarilla, pihtivirtamittarilla ja oskilloskoopilla mittaaminen


yksinkertaisen automaatio-järjestelmän rakentaminen ja asentaminen sekä käyttöönotto


16

sähkölaitteille asettamien vaatimuksien, esim. sähkölaitteiden kotelointiluokkien, huomioiminen laitteissa olevien merkintöjen perusteella

käyttötarkoitukseen sopivien kalusteiden, kaapeleiden ja kiinnitystarvikkeiden valitseminen


Sähköalan työvälineiden ja menetelmien hallinta

asennus ja kytkentätyöt käsi- ja sähkötyökaluilla

teräskappaleiden hitsaaminen

naula- ja ruuviliitiksilla sekä limalla liittäminen

tulityökurssin, työturvallisuuskurssin, EA1-ensiapukoulutuksen sekä sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen suorittaminen

sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten, ohjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin tunteminen

YSE 98 henkilökortin käyttäminen


harjoitella eri menetelmillä ja työvälineillä erilaisiin materiaaleihin komponenttien kiinnittäminen

kaapelien käsittelyharjoitukset (mm. jatkokset, liittimien laitot, kuidun hitsaus, kaapelirimalle päättämiset)

kytkentäkuvien lukuharjoitukset

QR-koodien teko Kortit

Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukoulutuksen

Työturvallisuus keskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin

SFS 6002 sähkötyöturvallisuus-standardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen

Tulityökorttikoulutus

Vaadittavat erillispätevyydet

Muuta huomioitavaa

2.1.3 TIETOKONE- JA TIETOLIIKENNEASENNUKSET (30 OSP)


Opiskelija/tutkinnon suorittaja Tietokonelaite ja -järjestelmätyöt:

osaa purkaa tietokoneen rakenneosiin ja koota tietokoneen rakenneosista

osaa annettujen vaatimusten mukaan rakentaa toimintadokumenttien mukaisen lähiverkkopohjaisen tietokonejärjestelmän tai sen osakokonaisuuden

tuntee pöytätietokoneen sekä kannettavan tietokoneen rakenneosat ja ymmärtää niiden ominaisuudet ja tehtävän tietokonejärjestelmässä

tuntee käyttöjärjestelmän tehtävät ja osaa asentaa ja konfiguroida tavallisimmat käyttöjärjestelmät

tuntee tietokoneen käyttöjärjestelmien käynnistysprosessin sekä osaa käyttää sitä vianhaussa

17

osaa mitoittaa, valita ja koota annettujen kriteerien mukaiset osat tietokonelaitteeseen huomioiden suorituskyvyn ja tehontarpeen

osaa yleisimpien oheiskorttien käyttöönoton

osaa asiakaspalvelutaidot ja omaa tarvittavan komponenttitietouden

osaa ottaa käyttöön tietokoneen suojaus- ja lisäominaisuudet

tuntee ulkoisten oheislaitteiden toteutusperiaatteet sekä osaa niiden liittämisen ja käyttöönoton toimivaan tietokonejärjestelmään

osaa ohjelmien asentamisen ja käyttöönoton sekä yksittäiskoneessa että lähiverkossa

hallitsee asennusten automatisoinnin, tietoturvan sekä varmennukset

osaa paikallistaa ja korjata laitteistoja ohjelmisto-ongelmia

osaa HTML-kielen perusrakenteet

osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaiset WWW-sivustot

osaa asentaa sivustoja varten WWW-palvelimen.

huomioi työskentelyssään työ-, sähkötyö- ja sähköturvallisuusmääräykset. Sulautettuihin järjestelmien toteutus

osaa sulautettujen järjestelmien ja niiden ohjelmoinnin sekä käytön periaatteet

osaa toteuttaa mikro-ohjaimen perusohjelmointia laiteläheisellä C-kielellä sekä osaa testata valmiin sulautetun järjestelmän toimintaa

hallitsee ohjelmoinnin yleisperiaatteet ja vuokaavio- tai pseudokielisen ohjelmiston kuvaamisen

kykenee tulkitsemaan lausekieltä ja ohjelmoimaan perusohjelmistorakenteet hyvää kuvaustapaa noudattaen

tuntee mikro-ohjaimien rakenteen ja niihin liitettävät oheislaitteet

tietää sulautetun järjestelmän ohjelmistokehityksen perusteet ja osaa kehitysympäristön käytön. Tietoliikennetekniikan työt

osaa lohkokaaviotasolla selostaa analogisen ja digitaalisen tiedonsiirtojärjestelmän toiminnan

osaa tietoliikenteen peruskäsitteet kuten siirtonopeus, kaistanleveys, bittivirhesuhde, kantoaaltokohinasuhde ja signaalikohinasuhde, sekä siirtotien ominaisuuksien vaikutuksen tietoliikenteen toimintaan ja laatuun

tietää analogisen siirron periaatteet kuten modulaatiot sekä digitaalisen siirron periaatteet kuten modulaatiot, avainnusmenetelmät ja kanavakoodaukset

osaa erilaiset laajakaistatekniikat sekä tietokone/mobililaitteen liittämisen tietoliikenneverkkoon.

osaa tietokonelaitteiden välisen tietoliikenteen toimintaperiaatteet (TCP/IP- protokollat)

osaa mobiililaitteiden välisen tietoliikenteen periaatteet

osaa pienen yrityksen lähiverkon laitteet ja niiden kytkemisen toimivaksi kokonaisuudeksi (kytkin + VLAN, WLAN, xDSL- , ”perusreititin”)

osaa tehdä tietoliikennejärjestelmien käyttöönottoon liittyvät mittaukset ja virittää järjestelmän toimimaan haluttujen toiminta-arvojen mukaisesti

huomioi tietoturvan kytkettäville yhteyksille (kuten esimerkiksi VPN, palomuuri jne.)

suorittaja työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita

osaa lukea alan ammattienglantia ja selviää kansainvälisissä tehtävissä normaaleista työskentelytilanteista englannin kielellä


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla tietoja tietoliikennealan yrityksissä erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä sekä ryhmässä että yksin. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.

18

Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.


Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa







esimerkkejä

Yrityksen tietoteknisten laitteiden asennukset ja tietoverkkoon liittäminen

Pöytä- ja kannettavan tietokoneen kokoaminen rakenneosista ja purkaminen rakenneosiin:

rakenneosien ja käyttöjärjestelmien tunteminen

annettujen kriteerien mukaisesti mitoittaa, valitsee ja kokoaa tietokoneen

oheiskorttien ja -laitteiden, lisäominaisuuksien sekä suojauksen käyttöönottaminen

asiakkaan tarvitsemien ohjelmien asentaminen sekä yksittäiseen koneeseen että lähiverkossa

laitteistoja ohjelmisto-ongelmien paikkalistaminen ja korjaus

asennusten automatisoinnin, tietoturvan sekä varmennusten hallitseminen

HTML-kielen perusrakenteet

WWW-sivustot toteutus ja niitä varten palvelimen asennus


työaseman ja oheislaitteiden asentaminen ja konfigurointi

asiakkaan tarpeiden kartoitus ja tietoteknisten välineiden valinta

tietokonelaitteiston ylläpitotyöt ja huoltotyö

tuote-esittelyn järjestäminen

Käyttöohjelmien asentaminen (yksittäiskone ja verkko)

www-palvelimen asennus ja www-sivun liittäminen

käyttäjän opastaminen ja kouluttaminen

projekti ja työsuunnitelman dokumentointi ja esittely


19

Yrityksen tietoverkkojen rakentaminen

Tietokoneen ja mobililaitteen liittämisen tietoliikenneverkkoon

lohkokaaviotasolla analogisen ja digitaalisen tiedonsiirtojärjestelmän toiminnan selostaminen

tietoliikenteen peruskäsitteiden sekä analogisen että digitaalisen tiedonsiirron periaatteiden tunteminen

ammattienglannin hallinta


laajakaistan asennus

tietokoneen liittäminen verkkoon

IP-suunnitelman teko

piirustusten ja työsuunnitelman esittely

Yrityksen tietoverkon ja toimilaitteiden asentaminen ja käyttöönotto

Pienen yrityksen lähiverkon rakentaminen ja toimilaitteiden kytkeminen:

lähiverkko-pohjaisen tietokonejärjestelmän tai sen osakokonaisuuden rakentaminen

tietoliikenteen toimintaperi-aatteiden (TCP/IP- protokollat) hallitseminen

osaa mobiililaitteiden välisen tietoliikenteen periaatteet

tietoliikennejärjestelmien käyttöönottoon yhteydessä tehtävät mittaukset

tietoturvan, kuten VPN japalomuuri, rakentaminen kytkettäville yhteyksille

ammattienglannin ymmärtäminen ja tarvittaessa käyttäminen työskennellessä


pienen lähiverkon suunnittelu ja rakentaminen

mobiililaitteiden turvallinen liittäminen yritysverkkoon

pienen lähiverkon toimilaitteiden asennus ja käyttöönotto

pienen lähiverkon ja toimilaitteiden dokumentointi

pienen lähiverkon esittely ja opastus asiakkaalle

lähiverkon testaus ja dokumentointi

Mikro-ohjaimien suunnittelu

Mikro-ohjaimen perusohjelmointi laiteläheisellä C-kielellä:

sulautettujen järjestelmien ja niiden ohjelmoinnin sekä käytön periaatteiden osaaminen

sulautetun järjestelmän toiminnan testaaminen

ohjelmoinnin yleisperiaatteiden ja vuokaavio- tai pseudokielisen ohjelmiston kuvaamisen ymmärtäminen

lausekielen tulkitseminen ja ohjelmoiminen


pienprototyypin ohjelmointi (C-kieli)

Lego-pienoisrobotin ohjelmointi (Lego-ohj.)

työsuunnitelmien teko ja dokumentointi

suunnitelman ja toimivan kokonaisuuden esittely

käyttäjien opastus

20

Mikro-ohjainympäristön rakentaminen ja käyttöönotto

Oheislaitteiden liittäminen mikro-ohjaimeen:

sulautetun järjestelmän ohjelmistokehityksen perusteiden tietäminen

kehitysympäristön käyttäminen


prototyypin suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto

Pienoisrobotin rakentaminen ja käyttöönotto

työsuunnitelmien dokumentointi



Sovelletun mikro-ohjainympäristön rakentaminen ja käyttöönotto

Sovelletun mikro-ohjaiympäristön rakentaminen:




Teollisuusrobotin käyttöönotto (RobotStudio)

Pienoiskuljettimen käyttöönotto (Siemens Logo)

Lego-robotin käyttöönotto (Lego ohj.)





Muuta huomioitavaa

2.2 VALINNAISET TUTKINNON OSAT, ICT-ASENTAJA

2.2.3 PALVELINJÄRJESTELMÄT JA PROJEKTITYÖT (30 OSP)


Opiskelija/tutkinnon suorittaja:

osaa palvelimien verkkokäyttöjärjestelmien asennuksen ja niiden pääkäyttäjän perustehtävät

osaa asentaa hakemistopalvelut ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet

osaa luoda ja hallita palvelimien resursseja, palvelinkäyttäjiä ja -käyttäjäryhmiä sekä niiden ominaisuuksia

osaa asentaa ja hallitsee palvelimien peruspalvelut kuten nimipalvelut, dynaamisten verkkoasetusten jakelun ja hakemistopalvelut

osaa ryhmäkäytäntöjen avulla hallita käyttäjä-, tietokone- ja ohjelmistoasetuksia

osaa asentaa palvelimien erillispalveluja kuten www/FTP –palvelut

hallitsee palvelimien etäkäytön

ymmärtää palvelimien/työasemien virtualisoinnin

21

osaa asentaa virtuaaliympäristöön palvelimen ja työaseman

hallitsee palvelimien perus tietoturva-asiat (kuten salasanojen käyttö, tiedostojen suojaus, palomuurin)

osaa asentaa virustorjunta- ja haittaohjelmien poisto-ohjelmiston palvelimiin

osaa asentaa ja käyttää etäyhteyksissä suojattua yhteyttä palvelimiin

osaa ja ymmärtää palvelinlaitteistotilan varustamiseen liittyvät vaatimukset

osaa ottaa huomioon palvelimien vikasietoisuuden ja varmistuksen

osaa projektityöskentelyn periaatteet ja osaa toimia projektin jäsenenä


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla mikrotuen tehtävissä palvelinjärjestelmää ylläpitäen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Tietoverkkojen palvelinlait-teistojen asennukset ja käyttöönotto

Palvelimen asentaminen:

palvelimien erillispalvelujen kuten www/FTP –palveluiden asentaminen

palvelimien resurssien, palvelinkäyttäjen ja –käyttäjäryhmien luominen sekä sekä niiden ominaisuuksien määrittäminen


yrityksen pienen Windows palvelinratkaisun asennus

tarvekartoitus

laitteistomitoitus

työsuunnitelma

palvelimen dokumentointi


22

** AD

** DHCP,DNS, stat IP, default Gateway

Tietoverkon palvelimen toimialueen toteuttaminen ja vakiointi

Palvelimen vakiointi:

palvelimen resurssien, palvelinkäyttäjien ja käyttäjäryhmien luonti ja hallitseminen sekä niiden ominaisuuksien hallitseminen

palvelinlaitteistotilan varustamiseen

** AD

** DNS; DHCP


yrityksen pienen Windows tai Linux palvelinratkaisun asennus

tarvekartoitus

laitteistomitoitus

työsuunnitelma

palvelinratkaisun testaus


Tietoverkon verkkopalveluiden tuottaminen ja käyttöönotto

Verkkopalveluiden tuottaminen:

palvelimien verkkokäyttöjärjestelmien asentaminen

pääkäyttäjän perustehtävät

ryhmäkäytäntöjen avulla käyttäjä-, tietokone- ja ohjelmistoasetuksien hallinta

palvelinlaitteistotilan varustaminen

palvelimien suojatun etäkäytön asentaminen hallinta ja käyttö

palvelimen resurssien, palvelinkäyttäjien ja käyttäjäryhmien luonti ja hallitseminen sekä niiden ominaisuuksien hallitseminen

projektityöskentely


tietokoneen liittäminen palvelimeen ja oikeuksien luonti

asennusten ja asetusten dokumentointi

asennuksen esittely ja opastus

asiakaan opastus

ohjeiston luonti

Tietoverkon verkkopalveluiden tietoturva

Palvelimen tietoturva:

palvelinlaitteistotilan vaatimukset tietoturvan näkökulmasta

palvelimen vikasietoisuuden varmistaminen

o Viat

o Vikojen hakumenetelmät

o Päivitykset

o Korjauspaketit

o Laitteiden korjaukset


Vian etsintä

Vian dokumentointi

Vikatilastojen ja tietojen ylläpito

Tietoverkon työaseman ja palvelimen virtualisointi

Palvelimien ja työasemien virtualisointi:


palvelimen virtualisointi

työaseman virtualisointi

Asennusten dokumentointi

23

virtuaaliympäristön asentaminen palvelimeen ja työasemaan

Käyttäjien opastaminen ja asiakaspalvelu

Palvelimen käyttäminen:

virustorjunta- ja haittaohjelmien poisto-ohjelmiston asentaminen

palvelimien tietoturva-asiat, kuten salasanojen käyttö, tiedostojen suojaus, palomuuri

suojatun eteyhteyden asennus ja käyttö, tarvittaessa englannin kielisiin ohjeisiin tukeutuen

käyttäjien ohjaaminen ja opastaminen tietoturvasuunnitelman mukaisesti


tietoturvasuunnitelman laatiminen

tietoturvaohjeistuksen laatiminen


Muuta huomioitavaa

2.2.4 TIETOLIIKENNELAITEASENNUKSET JA KAAPELOINTI (30 OSP)


Opiskelija/tutkinnon suorittaja

ymmärtää tietoliikenneoperaattoreiden välitys- ja siirtojärjestelmien rakenteet ja keskeiset toiminnot

erottaa erilaiset tietoverkot sekä niiden kytkentä- ja päätelaitteet

hallitsee kiinteistöjen viestintäverkot (kuten VoIP, Digi-TV, puhelin, kaapeli- ja satelliitti-TV, laajakaista )

osaa suorittaa tietoliikennelaitteiden ja -järjestelmien asennukset (telejärjestelmät, telekopiolaitteet, laajakaistamodeemit, VOIP-periaatteen sekä VOIP-laitteet WLAN-ympäristöissä, verkkokortit ja kytkimet)

osaa suorittaa telekaapeleiden ja televerkon kalusteiden asennuksen asennuskohteiden olosuhteiden asettamat vaatimukset huomioiden(ST-kortti)

osaa asentaa päätelaitteet verkon liikennöintimenettelyt sekä erilaiset jännitesyötöt (POE) huomioiden

osaa hahmottaa olemassa olevien verkkojen rakenteen ja hallitsee niihin liittyvät ylläpitotyöt ja lisäasennukset

ymmärtää päätelaitteiden merkityksen verkossa ja osaa selittää niiden sähköiset toiminnot verkossa

osaa ottaa käyttöön asentamansa laitteet ja opastaa käyttäjää laitteen toiminnoissa

osaa asentaa kulunvalvonta- murtohälytys- ja kiinteistön valvontajärjestelmien kaapeloinnit ja laitteet, osaa suorittaa niiden käyttöönoton, hallitsee niiden dokumentaation ja tuntee järjestelmiin liittyvät salassapitomääräykset ja kameravalvonnan juridiset vaatimukset ja velvoitteet

ymmärtää eri teknikoiden tarjoamat mahdollisuudet kameravalvonnassa (IP-videovalvonta, muut hybridijärjestelmät )

osaa käyttää parikaapelitesteriä, optisen kuidun tehomittaparia, kaapelitutkaa, kuitumikroskooppia, ledi/laser-lähetinkyniä, kuidun jatkoskoneita, puhalluskuidun painetyökaluja (talokaapelointiin)

tietää ja ymmärtää mitä monipuolisen puhelinvaihteen käyttöönottoon kuuluu: murtohälytys- ja kameravalvontajärjestelmät, IP-kameroita ja langattomia tukiasemia tai radioportteja,

osaa käsitellä optisia kuituja turvallisesti

24

toimii asiakaspalveluhenkisesti ymmärtäen tietoliikenteen turva- ja salassapitomääräykset sekä tietosuojan merkityksen

ymmärtää turvasuojaajatoimintaan liittyvän lainsäädännön ja tuntee turvasuojaajakortin. Yleiskaapelointiin liittyen

hallitsee kaapelikategoriat ja –luokat

hallitsee alue-, nousu- ja kerroskaapelointeihin liittyvät määräykset ja topologiat (parikaapelit, valokaapelit, moni- ja yksimuoto, sisä- ja ulkokaapelit)

osaa suorittaa kaapeleiden ja kuitujen asentamisen, päättämisen ja jatkamisen turvallisia työtapoja noudattaen optisten kuitujen aiheuttamat vaarat huomioiden

osaa suorittaa optisten- ja parikaapeleiden ominaisuuksien mittaukset standardien mukaisesti

osaa lukea laitteisiin ja kaapeleihin liittyvää dokumentaatiota ja laatia reittikortit.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla teleoperaattorin tai teleurakoitsijan palveluksessa laite- ja kaapeliasennustehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Viestintäverkkojen asennukset

Kaapelointi:

pari-, valo-, moni-, yksimuoto-, sisä-, ulko-, ja telekaapeleiden asennus, päättäminen ja jatkaminen (ST-kortti)

Esimerkkityötehtävä ja/tai harjeite

Lähiverkon rakentaminen

Antennijärjestelmän asentaminen

Kiinteistövalvontaympäristön asentaminen

halutun verkon mittaukset ja dokumentointi


25

kulunvalvonta- murto-hälytys- ja kiinteistön valvontajärjestelmien kaapeleiden ja laitteet, asennus

optisten kuitujen käsittely

turvasuojaajatoimintaan liittyvän lainsäädännön ymmärtäminen

kaapelikategoriat ja -luokat ja niiden mittaukset

alue-, nousu- ja kerroskaapelointeihin liittyvät määräykset ja topologiat

Asiakkaan opastus ja perehdytys

Valvonta- ja ilmoituksensiirto-verkkojen asennukset

Kulunvalvonta-, murtohälytys- ja kiinteistön valvontajärjestelmän asennus:

Kaapelointi ja laitteiden asennus

Käyttöönoton opastus

Järjestelmän dokumentointi

Esimerkkityötehtävä ja/tai harjeite

kiinteistön valvontajärjestelmien asennus

kameravalvontajärjestelmän asennus

murtohälytysjärjestelmän asennus

Viestintäverkkojen asennukset ja käyttöönotto

Viestintäverkon rakentaminen:

tietoliikennelaitteiden ja -järjestelmien (telejärjestelmät, telekopiolaitteet, laaja-kaistamodeemit, VOIP-periaatteen sekä VOIP-laitteet WLAN-ympäristöissä, verkkokortit ja kytkimet) asentaminen

verkon päätelaitteiden asentaminen huomioiden liikennöintimenettelyt sekä erilaiset jännitesyötöt

asennettujen laitteiden käyttöönotto ja opastaminen

monipuolisen puhelinvaihteen käyttöönotto: murtohälytys- ja kameravalvontajärjestelmät, IP-kamerat ja langattomat tukiasemat tai radioportit


Kameravalvonnat toimilaitteet ja ohjelmat

Lähiverkon toimilaitteet

Automaatiojärjestelmän toimilaitteiden ohjelmointi

Wlan verkon rakentaminen

Käyttäjän opastus ja ohjaus

Asennusten kuvien täydentäminen ja työselosteen laatiminen

Viestintäiverkkojen mittaukset

Mittalaitteiden käyttäminen: Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite

verkon mittaukset

mittausten dokumentointi

26

parikaapelitesterin, optisen kuidun tehomittaparin, kaapelitutkan, kuitumikroskoopin, ledi/laser-lähetinkynän, kuidun jatkoskoneen, puhalluskuidun painetyökalujen käyytäminen

vikaselosteen luonti

asiakkaan opastus ja informointi

Viestintäverkkojen rakenteet ja työmenetelmät

Viestintäverkon dokumentointi:

tietoliikenneoperaat-toreiden välitys- ja siirtojärjestelmien rakenteiden ja keskeisten toimintojen ymmärtäminen

tietoverkkojen sekä niiden kytkentä- ja päätelaitteet ymmärtäminen

kiinteistöjen viestintäverkkojen, kuten VoIP, Digi-TV, puhelin, kaapeli- ja satelliitti-TV, laajakaista ymmärtäminen

kameravalvonnan (IP-videovalvonta, muut hybridijärjestelmät ) eri tekniikat


viestintäverkon dokumentointi ja työseloste

verkon rakennekuvien piirtäminen

Käyttäjien opastaminen ja asiakaspalvelu

Käyttöönotto-opastus

asennettujen laitteiden opastaminen asiakkaalle


projektisuunnitelman teko

projektin dokumentointi


Muuta huomioitavaa

2.2.6 VALVONTA- JA ILMOITUSJÄRJESTELMÄASENNUKSET (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittajalla tulee olla tutkinnon osan 2.1.1 mukainen sähköturvallisuus ja sähkötyöturvallisuusosaaminen Opiskelija/tutkinnon suorittaja

tuntee valvonta- ja ilmoitusjärjestelmiin liittyvät lait, asetukset sekä muut viranomaismääräykset

tuntee turvasuojaustoimintaan liittyvät säädökset ja määräykset sekä turvasuojaajakortin saamisen edellytykset ja sen, että turva-alalla työskentelijältä vaaditaan turvasuojaajakortti

osaa yleisimpien valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien toimintaperiaatteet

osaa asentaa hyvää asennustapaa noudattaen järjestelmät suunnitteludokumenttien ja laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti

27

osaa suorittaa käyttöönottotehtävät ja antaa järjestelmän käyttöopastuksen

osaa järjestelmien eri rakenneosien toimintaperiaatteet sekä järjestelmiin liittyvät mittaukset

osaa selvittää järjestelmän vikoja sekä korjata niitä

tietää valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien asentamiseen ja käyttöön liittyvät salassapitomääräykset sekä noudattaa niitä

tuntee valvonta- ja ilmoitusjärjestelmiä suunnittelevan, toimittavan ja ylläpitävän palveluyrityksen toimintaympäristön ja liiketoimintaperiaatteet

työskentelee vastuuntuntoisesti käyttäen tarvikkeita ja materiaaleja taloudellisesti, pitää työpisteensä siistinä ja hyvässä järjestyksessä ja lajittelee syntyvät jätteet kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

noudattaa sähkötyöturvallisuusmääräyksiä sekä yleisiä työturvallisuusmääräyksiä

ymmärtää oman työnsä merkityksen yrityksen toiminnan tuloksellisuuteen sekä tyytyväisten asiakkaiden arvon yrityksen toiminnan keskeisenä menestystekijänä.

osaa murtohälytysjärjestelmien, kameravalvontajärjestelmien, palovaroitus- ja paloilmoitusjärjestelmien, kiinteistöohjausjärjestelmien, kulunvalvontajärjestelmien, palvelutalojärjestelmät (hoivajärjestelmät) ja keskusradiojärjestelmien rakenteet ja toimintaperiaatteet.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla asentajana hälytys- ja valvontajärjestelmiä toimittavassa yrityksessä. Työsuoritusten lisäksi voidaan erillisillä kokeilla testata riittävä työn perustana oleva tiedonhallinta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









28


esimerkkejä

Valvonta- ja ilmoituksen-siirtojärjestelmien yleiset periaatteet

Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien toimintaperiaatteet:

turvasuojatoimintaan liittyvien lakien ja asetusten sekä määräysten tuntteminen

turvasuojaajakortin saamisen edellytykset

yleisimpien murtohälytysjärjestelmien, kameravalvontajärjestelmien, palovaroitus- ja paloilmoitusjärjestelmien, kiinteistöohjausjärjestelmien, kulunvalvontajärjestelmien, palvelutalojärjestelmät (hoivajärjestelmät) ja kes-kusradiojärjestelmien toimintaperiaatteiden tunteminen

yleisimpien valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien asentamiseen ja käyttöön liittyvien salassapitomääräyksien tunteminen


dokumentoinnin hallinta

salassapitomääräyksiin tutustuminen

toimintaympäristön hahmottaminen

Valvonta- ja ilmoituksen-siirtojärjestelmien käyttöönotto ja ylläpito

Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien käyttö:

valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien asentaminen

valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien käyttöön opastaminen

järjestelmän vikojen selvittäminen sekä niiden korjaaminen


jonkin valvonta- ja ilmoitusjärjestelmän asennus ja käyttöönotto sekä dokumentointi

järjestelmän toiminnan esittely asiakkaalle

käyttöönohjeen tekeminen

salassapitomääräyksiin tutustuminen

toimintaympäristön hahmottaminen


Muuta huomioitavaa

29

2.2.7 KODIN ELEKTRONIIKKA JA ASENNUKSET (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittajalla tulee olla tutkinnon osan 2.1.1 mukainen sähköturvallisuus- ja sähkötyöturvallisuusosaaminen. Opiskelija / tutkinnon suorittaja

hallitsee yleisimmät käytössä olevia kodin kulutuselektroniikkalaitteet ja seuraa alan kehitystä

osaa käyttää kulutuselektroniikan laitteita ja laitteistoja ja osaa kytkeä niitä yhteen toimiviksi kokonaisuusiksi

osaa tehdä asennukset ja käyttöönotot kodin elektroniikkalaitteille käyttöympäristön ominaisuudet ja vaatimukset huomioiden

osaa käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja

osaa käyttää ja tulkita valmistajien englanninkielisiä toiminta- ja asennusohjeita

osaa antaa asiakkaalle laitteistoihin liittyvän käytönopastuksen

toimii edustamansa yrityksen etiketin mukaisesti asiakaspalvelutilanteissa

toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla kodinelektroniikkayrityksessä tai asennustehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









30


esimerkkejä

Kodin elektroniikkalaitteiden yleiset periaatteet

Kulutuselektroniikkalaitteiden esittely:

toimialan kehityksen seuranta

laitteiden myynti ja käytön opastus

valmistajien käyttöohjeiden, myös englanninkielisten, tulkinta


työskentely kulutuseelktronikkan myyntitehtävissä

tuoteportfolion tekeminen

Kodin elektroniikkalaitteiden käyttöönotto ja ylläpito

Kulutuselektroniikkalaitteiden käyttö:

kulutuselektroniikan laitteiden käyttö

kulutuselektroniikan laitteiden asennus ja kytkentätyöt tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja käyttäen käyttöympäristön ominaisuudet ja vaatimukset huomioiden


kodin elektroniikkajärjes-telmän asennus

Kodin elektroniikkajärjestelmän käyttöönotto


Muuta huomioitavaa

2.2.8 RF-TYÖT (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittajalla tulee olla tutkinnon osan 2.1.1 mukainen sähköturvallisuus ja sähkötyöturvallisuusosaaminen. Opiskelija/tutkinnon suorittaja

tietää analogisten ja digitaalisten modulaatiomenetelmien perusteet sekä käyttösovellukset radiotekniikassa ja osaa mitata niiden keskeisiä suureita

tietää erilaiset kanavointimenetelmät ja osaa mitata niitä RF-analysaattorilla

tietää radiosignaalin etenemis- ja häiriömallit

osaa asentaa ja käyttöönottaa suurtaajuustietoliikennejärjestelmän tai sen osia ohjeiden mukaisesti.

osaa asentaa tietoliikenneverkkojen suurtaajuuskomponentit taajuuden aiheuttamat seikat huomioiden.

osaa asentaa langattoman järjestelmän tukiasemien yksiköitä ja mitata niiden toimintaan ja laatuun liittyviä suureita

osaa konfiguroida langattoman tukiaseman dokumenttien mukaiseksi

osaa asentaa ja käyttöön ottaa langattoman järjestelmän päätelaitteet

tuntee myös suurtaajuustekniikan keskeisimmät sähköiset suureet sekä osaa mitata ne

31

osaa mitata suurtaajuuspiiristä läpäisy- ja heijastusvaimennuksen

osaa suorittaa suurtaajuusjärjestelmän (mm. yhteisantenniverkko) kaapeloinnit ja laiteasennukset ottaen huomioon ympäristöolosuhteet

hallitsee RF-tekniikan laitteisiin ja järjestelmiin liittyvän termistön ja dokumentaation.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla suurtaajuuskomponenttien valmistus- tai asennustehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

RF-järjestelmien toimintaperiaatteet ja työmenetelmät

Radiotekniikan perusteet:

analogisten ja digitaalisten modulaatiomenetelmien ymmärtäminen

kanavointimenetelmät

radiosignaalin etenemis- ja häiriömallit

suurtaajuustekniikan ymmärtäminen

RF-tekniikan laitteisiin ja järjestelmiin liittyvän termistön ja dokumentaation ymmärtäminen, kuten analogiset ja digitaaliset modulaatiomenetelmät,


RF- järjestelmän mittausohjeen tekeminen

RF-mittalaitteen käyttöönotto ja dokumentointi


32

kanavointimenetelmät, radiosignaalin etenemis- ja häiriömallit

RF-järjestelmien asennukset ja ylläpito

Radiotekniikan asennukset:

kanavointimenetelmät ja niiden mittaaminen RF-analysaattorilla

suurtaajuustietoliikennejärjestelmän tai sen osan asentaminen sekä läpäisy- ja heijastusvaimennuksen mittaaminen

langattoman järjestelmien tukiasemien asentaminen ja niiden mittaaminen

langattoman tukiaseman konfikurointi

langattoman järjestelmän päätelaitteiden käyttööottaminen

suurtaajuusjärjestelmän (mm. yhteisantenniverkko) kaapelointi ja laitteiden asentaminen


RF- järjestelmän mittausohjeen tekeminen

RF-mittalaitteen käyttöönotto ja dokumentointi


Muuta huomioitavaa

2.2.9 SÄHKÖASENNUKSET (15 OSP)


Tutkinnon osa täydentää sähköturvallisuustutkinnon 3 tietämystä niiltä osin kuin se ei sisälly tutkinnon osaan 2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät. Tutkinnon osan suorittajalla tulee olla tutkinnon osan 2.1.1 mukainen sähköturvallisuus- ja sähkötyöturvallisuusosaaminen. Opiskelija/tutkinnon suorittaja

osaa tehdä yksinkertaisia pienkiinteistön sähköasennuksia annettujen piirustusten mukaisesti

tuntee sähköasennustarvikkeita ja -kojeita, osaa asentaa niitä ottaen huomioon käyttöympäristön vaatimukset.

osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja osaa valita käyttötarkoitukseen sopivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä

osaa liittää yksittäisen ryhmäjohdon olemassa olevaan keskukseen muuttamatta sen rakennetta

osaa tarvikelistoja tehdessään hyödyntää valmistetietoja kuten SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa

osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betoni ja rakennuslevyt)

tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet

33

osaa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia

osaa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet voidaan hankkia

osaa tulkita sähköalan piirustuksia

osaa tehdä SFS6000-standardisarjan mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja laatia tarvittavat käyttöönottopöytäkirjat ja dokumentit tekemästään asennuksesta

tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen

ymmärtää asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, käytön ja elinkaaren kannalta.

kerää dokumentit talteen ja luovuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa

osaa huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään

osaa antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen

osaa käyttää voimassaolevien määräyksiä ja standardeja (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkinto 3:een liittyviä julkaisuja tarvitsemansa tiedon hankkimiseen

osaa huoltaa ja korjata yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskojeita, kuten pistorasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet

osaa hyödyntää laitekorjauksen avuksi laadittuja oppaita ja muuta materiaalia.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä perustöitä sähköasennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









34


esimerkkejä

Sähköasennustöiden yleiset periaatteet

Sähköasennustyöhön valmistautuminen:

tarvikelistojen tekeminen SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä hyödyntäen

sähköasennustarvikkeiden ja –kojeiden tunteminen

sähkö- ja rakennusalan piirustuksien lukeminen

tavarantoimittajien tunteminen

käyttöönottopöytäkirjojen tekeminen ja asennusten dokumentointi

kaapelointi johtoteihin ja sähkökalusteiden asentaminen

oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen ymmärtäminen

valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen antaminen

voimassaolevien määräyksiä ja standardeja (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkinto 3:een liittyviä julkaisujen käyttäminen tiedon hankintaan

laitekorjauksessa oppaiden käyttäminen apuna


Asennuskohteen dokumentointi

Tarvikkeiden hankinta

Sähköasennustyöt

Pienkiinteistön sähköasennuksen tekeminen:

ryhmäjohtotason sähköasennustyön kuten perusvalaistuskytkennät, suorittaminen

yksittäisen ryhmäjohdon liittäminen olemassa olevaan keskukseen muuttamatta sen rakennetta

erilaisten komponenttien kiinnittäminen rakennusalan materiaaleihin, kuten puuhun, tiileen betoniin ja rakennuslevyihin

yleisimpien sähkötyökalujen ja sähkökäyttöisten kulutuskojeiden, kuten pistorasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet, huoltaminen ja korjaaminen


ryhmäjohdon asennus ja kalustaminen

Sähkölaitteen huoltotyö

35


Muuta huomioitavaa

2.2.10 YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELU (15 OSP)


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa

arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta

selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta

esittää liikeidean ja yritysmuodon

laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman

laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä


36

Oman yritystoiminnan suunnittelu

alan liiketoimintamahdollisuuksien arviointi

alaa koskevan lainsäädännön selvittäminen

kilpailutilanteen ja liiketoimintaympäristön selvittäminen

oman osaamisen tuotteistamisen arviointi

liikeidean hahmottaminen

Yrittäjyyden verkko-opinnot, lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut ja yrittäjävierailut oppilaitoksessa

Liiketoiminta-suunnitelman ja perustamisasiakirjojen laatiminen

liiketoimintasuunnitelman laatiminen sisältäen:

o markkinoiden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymät

o yrityksen eri toimintojen hallinnointi ja resursointi

o budjetti o rahoitussuunnitelma o riskienhallinta-analyysi o turvallisuussuunnitelma

yritysmuodon valinta

yrityksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen

Kirjallisten asiakirjojen tuottaminen ohjeiden mukaisesti:

liiketoimintasuunnitelman laatiminen

yrityksen perustamisasiakirjojen laatiminen

Internet-palvelujen ja lomakkeiden hyödyntäminen, esimerkiksi:

www.ytj.fi (mm. perustamisasiakirjat) ja

www.yrityssuomi.fi (mm. Oma Yritys-Suomi –palvelu yrittäjyyttä suunnitteleville)


Muuta huomioitavaa

- -

2.2.11 TUTKINNON OSA AMMATILLISESTA PERUSTUTKINNOSTA

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tällaisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista.

Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon voi valita ainoastaan niitä tutkinnon osia, jotka sisältyvät näyttötutkinnon muodostumiseen.

Valittu tutkinnon osa sisällytetään tietoja tietoliikennetekniikan perustutkintoon ammatillisessa peruskoulutuksessa joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena ja näyttötutkinnossa yhtenä tai kahtena tutkinnon osana riippuen tutkinnon osan osaamispistemäärästä alkuperäisessä tutkinnossa. Alle 15 osaamispisteen tutkinnon osaa ei voi sisällyttää ja yli 15 tai 30 osaamispisteen tutkinnon osa sisällytetään tutkintoon ammatillisessa peruskoulutuksessa joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena ja näyttötutkinnossa yhtenä tai kahtena valinnaisena tutkinnon osana.

http://www.ytj.fi/

http://www.yrityssuomi.fi/

37

2.2.12 TUTKINNON OSA AMMATTITUTKINNOSTA

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa niistä ammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteista Opetushallitus on määrännyt. Tällaisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista.

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä ja joka näyttötutkinnossa vastaa kahta tietoja tietoliikennetekniikan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa.

2.2.13 TUTKINNON OSA ERIKOISAMMATTITUTKINNOSTA

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa niistä erikoisammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteista Opetushallitus on määrännyt. Tällaisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista.

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä ja joka näyttötutkinnossa vastaa kahta tietoja tietoliikennetekniikan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa.

2.2.14 TUTKINNON OSA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista.

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla sellainen, että se vastaa tietoja tietoliikennetekniikan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen Teema vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää tietoja tietoliikennetekniikan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä.

38

2.2.15 TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN (5 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta

valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia

perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin

esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille

käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja

toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa

vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta

itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan

arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti.


Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.








39



esimerkkejä

Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen

oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen

opetussuunnitelmien tunteminen

työssäoppimisen tavoitteiden tunteminen

ammattiosaamisen näyttöjen ja arviointikriteeristön tunteminen

työyhteisön toiminnan ja ohjeiden tunteminen mm. työturvallisuus ja ergonomia

muiden opiskelijoiden perehdyttäminen ja ohjauskeskustelut työympäristössä

itsearviointitaidot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Oman alan opetussuunnitelmaan ja tutkinnon perusteisiin perehtyminen. Etelä-Savon ammattiopiston työssäoppimisen ohjeisiin ja lomakkeisiin perehtyminen. Muihin materiaaleihin tutustuminen, muun muassa Opetushallituksen Arvioinnin opas 2015 (tai uudempi) ammatillisen peruskoulutuksen osalta. Työssäoppiminen: erityisesti tutustuminen työpaikan perehdyttämisohjeisiin, työturvallisuusohjeisiin ja työergonomian huomioimiseen eri työtehtävissä.


Muuta huomioitavaa

- -

2.2.16 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista

täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toiminta-ajatuksen

suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti

tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä

hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja

esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa

käyttää toiminnassaan apuna tietoja viestintätekniikkaa

toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon

arvioida yrityksen kehittämistarpeita.

40


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Yritystoiminnan suunnittelu ja kehittäminen

liiketoimintaympäristön selvittäminen (mm. asiakkaat, kilpailu)

alan lainsäädännön, työturvallisuusohjeiden ja mahdollisten toimilupien selvittäminen

taloudellisesti kannattavan liikeidean ja toiminta-ajatuksen täsmentäminen

yrityksen toiminnan suunnittelu

yhteistyökumppaneiden hankkiminen

yrityksen kehittämistarpeiden arviointi

tietoja viestintätekniikan käyttäminen tietoturva huomioiden

Yrittäjyyden verkko-opinnot, yrittäjyyden lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus. Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut, yrittäjien vierailut oppilaitoksessa Yritystoimintaan liittyvät kirjalliset suunnitelmat, esimerkiksi:

liiketoimintaympäristö

liikeidean ja toiminta-ajatuksen kehittäminen

yhteistyökumppanit

mahdollisten alaan liittyvien lupien, vakuutusten ja työturvallisuussuunnitelmien huomioiminen


41

yrityksen toiminnan suunnittelu

yrityksen kehittämistarpeiden arviointi

Yrityksen työtehtävissä toimiminen

yrityksessä työskentely (mm. ajankäyttö, laatu- ja kustannustavoitteet sekä työn sujuvuus huomioiden):

o materiaalihankinnat, tuotteiden valmistaminen/hankinta

o markkinointi ja myynti o tuotteiden tai palvelujen

toimitus ja jälkitoimet

palveluhenkisyys ja asiakastyytyväisyyden huomioiminen

mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaiseminen

liiketoiminnan kehittäminen

ryhmän jäsenenä toimiminen

alan työturvallisuusohjeiden noudattaminen

oman toiminnan kehittäminen

Työskentely esimerkiksi omassa yrityksessä, perheyrityksessä, harjoitusyrityksessä tai NY Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa. Alan lainsäädäntöön ja työturvallisuusohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen.

Yritystoiminnan esittely ja toiminnan päättäminen

yrityksen toiminnan esittely

yrityksen toiminnan päättäminen

Yrityksen toiminnan esitteleminen esimerkiksi yhteistyökumppaneille tai asiakkaille. Yrityksen lopettamisasiakirjojen laatiminen (esimerkiksi NY Vuosi yrittäjänä –toiminnassa) tai yrityksen myynnin mahdollisuuksien analysointi.


Muuta huomioitavaa

- -

2.2.17 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

työskennellä alan huippuosaamista vaativissa tehtävissä

hallita alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman

42

huomioida huipputuotannon, -tuotteen tai -palvelun laatuvaatimukset

ratkoa ongelmia ja sopeutua muutoksiin

varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja -ohjeiden toteutumisen

kommunikoida asiakkaan kanssa äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselleen vieraalla kielellä

arvioida ja uudistaa omaa osaamistaan

mitoittaa omat henkiset voimavaransa työtehtävän mukaan

kehittää työtä ja työympäristöä

toimia alan verkostoissa

osallistua työyhteisön kehittämiseen.


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa. Osaaminen on mahdollista osoittaa myös kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Huippuosaajana toimiminen

yksilöllisen opintopolun laatiminen

työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalin valinta ja käyttö

työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen

laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta

Kilpailutoiminta ja siihen valmentautuminen,

esimerkiksi Taitaja-kilpailut tai alan muut kansalliset tai kansainväliset ammattitaitokilpailut.

Tai huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa toimiminen.


43

järjestelmällisyys ja muutosten ennakointi

vuorovaikutus- ja yhteistyökyky

kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta

työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja ergonomian huomioiminen

oman osaamisen ja työtapojen arviointi ja kehittäminen

Henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatiminen,

esimerkiksi kilpailutoimintaan valmentautumissuunnitelman laatiminen ja aikataulutus.

Portfoliotyöskentely,

esimerkiksi blogin pitäminen kilpailuun valmentautumisesta.

Projektit/harjoitustyöt,

esimerkiksi oppilaitoksessa opettajan johdolla kilpailuun valmentautuminen ja/tai harjoittelu käytännön työtehtävissä.

Osallistuminen kansainväliseen valmennustoimintaan.


Muuta huomioitavaa

- -

2.2.18 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5–15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.

44

2.2.18.1 SÄHKÖALAN KAUPALLISET TYÖT (15 OSP)


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja

valmistautuu palvelutilanteisiin

hoitaa tuotevastuualueensa

palvelee asiakasta ja myy

huolehtii jäkitoimista, esimerkiksi asennuksista


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä asiakkuuksien hoitoon liittyviä palvelu- tai myyntitehtäviä. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla työelämää vastaavat olosuhteet. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.


Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on laadittu paikallisesti Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.







esimerkkejä

Asiakaspalvelu ja myynti valmistautuu palvelutilanteisiin

palvelee asiakasta ja myy


työssäoppiminen esim. myyntityö kaupassa

työssäoppimisen yhteydessä tehdään aiheeseen liittyvä portfolio

45

Tuoteryhmän hallinta seuraa myynnin kehitystä

hoitaa tuotevastuualueensa


asiakkuuden hoito

opastus ja neuvontatilanne

verkko-opinnot (esim. mestarimyyjäkoulutus)

oppimispelit

kilpailutoiminta esim. Diili

tuoteportfolio


Muuta huomioitavaa

2.2.18.2 KAPPALETAVARA-AUTOMAATIO (15 OSP)



Mekaniikka-asennukset

tuntee kappaletavara-automaatiossa käytettävien kuljetinratojen, nostimien, pakkauskoneiden,

lavaajien ja muiden mekaanisten laitteiden toimintaperiaatteen ja rakenteen.

osaa tehdä yksinkertaisia mekaanisia kokoamis- ja muutostöitä.

osaa paikallistaa mekaanisissa laitteissa ilmeneviä vikoja.

osaa tehdä kuljetinratoihin liittyvien anturien asennuksia ja rakenteisiin liittyviä linjauksia.

tuntee kappaletavara-automaatiossa käytettävien mekaanisten, pneumaattisten, hydraulisten ja sähkömekaanisten ympyrä- ja lineaariliikeratojen toteuttamisperiaatteet sekä niiden mekaanisen rakenteen periaatteen.

Kappaletavaralaitteistojen laitteiden käyttö- ja ohjaustyöt

tuntee ohjaus- ja tiedonsiirtojärjestelmien hierarkian ja toteutusperiaatteet.

osaa tehdä yksinkertaisia ohjelmia ohjelmoitavalle logiikalle järjestelmien ohjaukseen ja tiedonke-ruuseen.

osaa logiikkaa hyväksi käyttäen käsitellä erilaisia viestejä, esimerkiksi analogisia tulo- ja lähtöviestejä.

osaa servo- ja askelmoottoriohjauksen periaatteen.

osaa käytön ja ohjauksen kannalta keskeisimpien mittauksien toteutusperiaatteen ja näiden yksin-kertaiset säätö- ja huoltotyöt.

Robotiikkatyöt

tuntee yleisimpien robottimallien rakenteen ja liikeavaruuden.

tietää robottien ohjelmointiperiaatteet ja osaa tehdä yksinkertaisia robotin ohjelmointitöitä.

osaa kytkeä robottiin liittyviä automaatiolaitteita ja osaa liittää ohjelmallisesti ne robotin toimintaan.

osaa ottaa huomioon työssään automaattisen toimintaympäristön vaatimat suojaukset ja suojara-kenteet.

Käynnissäpito- ja kunnonvalvonta

osaa teollisessa toimintaympäristössä käytettävän kunnossapidon toiminnot, tiedonhallinnan ja kunnonvalvonnan.

tietää ennakoivan huollon merkityksen käynnissä pidolle ja osaa suorittaa huoltotoimenpiteitä ku-ten voitelua.

46

osaa mittauksien, merkkivalojen ja ohjelmallisten työkalujen avulla suorittaa vianetsintää automaatiojärjestelmän mittaus- ja ohjaussovelluksissa.

osaa analysoida kunnonvalvonnan mittauksista saatua informaatiota, kuten esim. liike, nopeus, kiihtyvyys, lämpötila tai tärinä.

Yhteinen keskeinen osaaminen

osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudes-sa tekemällä kappaletavara-automaatio alan työpaikalla tai muussa mahdollisimman hyvin em. oloja vastaa-vassa paikassa keskeisen osaamisen perustöitä:

kappaletavaralaitteistojen käyttö ja ohjaustöissä tai

huolto- ja kunnossapitotöissä

Näyttö- ja työpaikalla tulee olla työelämää vastaavat olosuhteet. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoi-tettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.


Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on laadittu paikallisesti Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.







esimerkkejä

Mekaniikka-asennukset

kappaletavara-automaatiossa käytettävien kuljetinratojen, nostimien, pakkauskoneiden, lavaajien ja muiden mekaanisten laitteiden


Kuljettimen kokoaminen ja käyttöönotto

vian paikallistaminen

47

toimintaperiaatteen ja rakenteen tunteminen

yksinkertaisten mekaanisten kokoamis- ja muutostöiden tekeminen

mekaanisissa laitteissa ilmeneviä vikojen paikallistaminen

kuljetinratoihin liittyvien anturien asentaminen ja rakenteisiin liittyvien linjauksien tekeminen

kappaletavara-automaatiossa käytettävien mekaanisten, pneumaattisten, hydraulisten ja sähkömekaanisten ympyrä- ja lineaariliikeratojen toteuttamisperiaatteet sekä niiden mekaanisen rakenteen periaatteen tunteminen

ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti toimiminen

Kappaletavaralaitteistojen laitteiden käyttö- ja ohjaustyöt

tohjaus- ja tiedonsiirtojärjestelmien hierarkian ja toteutusperiaatteen tunteminen

yksinkertaisten ohjelmen tekeminen ohjelmoitavalle logiikalle järjestelmien ohjaukseen sekä tiedonkeruuseen

logiikkaa hyväksi käyttäen, käsittelee erilaisia viestejä, esimerkiksi analogisia tulo- ja lähtöviestejä

servo- ja askelmoottoriohjauksen periaatteen ymmärtäminen

käytön ja ohjauksen kannalta keskeisimpien mittauksien toteutusperiaatteen osaaminen ja näiden yksinkertaiset säätö- ja huoltotyöt


kuljettimen käyttöönotto

vian paikallistaminen

Robotiikka

yleisimpien robottimallien rakenteen ja liikeavaruuden tunteminen

robottien ohjelmointiperiaatteiden tietäminen


Robotin kokoaminen ja käyttöönotto

Robotin toiminnan ohjelmointi

48

yksinkertaisia robotin ohjelmointityötä

robottiin liittyviä automaatiolaitteiden kytkeminen ja liittäminen ohjelmallisesti ne robotin toimintaan


Muuta huomioitavaa

2.2.19 TUTKINNON OSA VAPAASTI VALITTAVISTA TUTKINNON OSISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tämä voi sisältää tutkinnon osia (5-15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista (luku 4) kohtien 4.1 – 4.5 mukaisesti.

2.4 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, HYVINVOINTITEKNOLOGIAAN PAINOTTUVA OSAAMISALA

2.1.1 ELEKTRONIIKAN JA ICT:N PERUSTEHTÄVÄT (45 OSP)

Katso tutkinnon osan tarkempi kuvaus ICT-asentajan pakollisista tutkinnon osista kohdasta 2.1.1.

2.4.1 HYVINVOINTITEKNOLOGIAJÄRJESTELMIEN ASENNUS (30 OSP)



osaa lukea piirustuksia ja käyttöohjeita, tunnistaa komponentti- ja piirrosmerkit sekä ymmärtää niistä toiminnan

tuntee hyvinvointiteknologian elektroniikan komponenttit, rakenneosat ja laitteet sekä tietää niiden toiminnan ja ohjaustavat

osaa tehdä järjestelmäasennuksia piirustusten, suunnitteludokumenttien ja laitevalmistajien ohjeiden mukaisesti

osaa keskeisimmät hyvinvointiteknologiatuotteiden ja -palveluprosessien kehittämisen laatu- ja turvallisuusstandardit sekä näiden soveltamisalueet

tuntee mikro-ohjaimien rakenteet ja niihin liitettävät oheislaitteet sekä osaa ohjelmoinnin yleisperiaatteet

49

osaa tehdä järjestelmien käyttöönottotoimenpiteet ja antaa järjestelmän käyttöopastuksen

osaa tehdä järjestelmiin liittyvät tarkistukset ja mittaukset

tietää palvelin- ja tietojärjestelmien toimintaperiaatteet ja osaa asentaa ohjelmistot sekä käyttää ja ylläpitää järjestelmiä

tuntee asumisen valvontajärjestelmien toimintaperiaatteet ja osaa asentaa ja ylläpitää järjestelmiä

tietää kommunikaation apuvälineet ja osaa asentaa induktiosilmukat ja tietokoneavusteiset kommunikointivälineet sekä osaa niiden käytön, käytön opastuksen ja tehdä huoltotoimenpiteet

osaa järjestelmien ohjelmoinnin perusteet

tietää tietoliikenteen peruskäsitteet ja tuntee laajakaistatekniikoita sekä osaa liittää tietoliikennelaitteita yhtenäisiksi toimiviksi kokonaisuuksiksi


osaa lukea hyvinvointiteknologiaan liittyviä englanninkielisiä käyttö- ja huolto-ohjeita

osaa työhönsä liittyvän asiakasneuvonnan ja hoitaa sen tarvittaessa myös silloin kun asiakas puhuu englantia tai on ruotsinkielinen.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa työskentelemällä hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennustyökohteissa. Mikäli vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa aidoissa asennuskohteissa, osaaminen voidaan osoittaa mahdollisimman hyvin todellisia asennuskohteita vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla

Arvioinnin kohteet ja kriteerit

Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät koulutuskokeilun perustutkinnon perusteista: Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet - Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala 2014 (OPH)







esimerkkejä

Yrityksen tietoteknisten laitteiden asennukset ja tietoverkkoon liittäminen

Pöytä- ja kannettavan tietokoneen kokoaminen rakenneosista ja purkaminen rakenneosiin:

Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite hyvinvointiteknologiaympäristössä

työaseman ja oheislaitteiden asentaminen ja konfigurointi



50

rakenneosien ja käyttöjärjestelmien tunteminen

annettujen kriteerien mukaisesti mitoittaa, valitsee ja kokoaa tietokoneen

oheiskorttien ja -laitteiden, lisäominaisuuksien sekä suojauksen käyttöönottaminen

asiakkaan tarvitsemien ohjelmien asentaminen sekä yksittäiseen koneeseen että lähiverkossa

laitteistoja ohjelmisto-ongelmien paikkalistaminen ja korjaus

asennusten automatisoinnin, tietoturvan sekä varmennusten hallitseminen

HTML-kielen perusrakenteet

WWW-sivustot toteutus ja niitä varten palvelimen asennus

Toteutus samanlainen kuin ICT-asentajat kohta 2.3.1

asiakkaan tarpeiden kartoitus ja tietoteknisten välineiden valinta

tietokonelaitteiston ylläpitotyöt ja huoltotyö

tuote-esittelyn järjestäminen

Käyttöohjelmien asentaminen (yksittäiskone ja verkko)

käyttäjän opastaminen ja kouluttaminen

projekti ja työsuunnitelman dokumentointi ja esittely

Yrityksen tietoverkon ja toimilaitteiden asentaminen ja käyttöönotto

Pienen yrityksen lähiverkon rakentaminen ja toimilaitteiden kytkeminen:

- lähiverkko-pohjaisen tietokonejärjestelmän tai sen osakokonaisuuden rakentaminen

- tietoliikenteen toimintaperi-aatteiden (TCP/IP- protokollat) hallitseminen

- osaa mobiililaitteiden välisen tietoliikenteen periaatteet

- tietoliikennejärjestelmien käyttöönottoon yhteydessä tehtävät mittaukset

- tietoturvan, kuten VPN japalomuuri, rakentaminen kytkettäville yhteyksille

- ammattienglannin ymmärtäminen ja tarvittaessa käyttäminen työskennellessä



pienen lähiverkon suunnittelu ja rakentaminen

mobiililaitteiden turvallinen liittäminen yritysverkkoon

valvontajärjestelmän asennus ja käyttöönotto

pienen lähiverkon toimilaitteiden asennus ja käyttöönotto

pienen lähiverkon ja toimilaitteiden dokumentointi

pienen lähiverkon esittely ja opastus asiakkaalle

lähiverkon testaus ja dokumentointi

51

Mikro-ohjainympäristön rakentaminen ja käyttöönotto

Oheislaitteiden liittäminen mikro-ohjaimeen:





prototyypin suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto

Pienoisrobotin rakentaminen ja käyttöönotto




Sovelletun mikro-ohjainympäristön rakentaminen ja käyttöönotto

osaa tehdä järjestelmäasennuksia piirustusten, suunnitteludokumenttien ja laitevalmistajien ohjeiden mukaisesti

osaa keskeisimmät hyvinvointitekno-logiatuotteiden ja -palveluprosessien kehittämisen laatu- ja turvallisuus-standardit sekä näiden soveltamisalueet


Esimerkkitehtäviä

Teollisuusrobotin käyttöönotto (ABB, RobotStudio)

Pienoiskuljettimen käyttöönotto (Siemens Logo)

Lego-robotin käyttöönotto (Lego ohj.)




Mikro-ohjaimen suunnittelu

Mikro-ohjaimen perusohjelmointi laiteläheisellä C-kielellä:

sulautettujen järjestelmien ja niiden ohjelmoinnin sekä käytön periaatteiden osaaminen

sulautetun järjestelmän toiminnan testaaminen

ohjelmoinnin yleisperiaatteiden ja vuokaavio- tai pseudokielisen ohjelmiston kuvaamisen ymmärtäminen

lausekielen tulkitseminen ja ohjelmoiminen



pienprototyypin ohjelmointi (C-kieli)

Lego-pienoisrobotin ohjelmointi (Lego-ohj.)

työsuunnitelmien teko ja dokumentointi



Tietoverkkojen palvelinlaitteistojen ja ohjelmistojen asennukset sekä käyttöönotto

Palvelimen asentaminen:

palvelimien erillispalvelujen kuten www/FTP –palveluiden asentaminen

palvelimien resurssien, palvelinkäyttäjen ja –käyttäjäryhmien luominen sekä


hyvinvointiteknologiayrityksen pienen Windows palvelinratkaisun asennus

tarvekartoitus

laitteistomitoitus

työsuunnitelma


52

2.4.2 ASIAKKAAN TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN JA TUKEMINEN (15 OSP)



osaa kohdata asiakkaan ja ottaa huomioon asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa sekä käyttäytyä kunnioittavasti

tuntee hoito- ja hoivatyön eettiset periaatteet ja vastuut ja osaa soveltaa niitä omassa työssään

tietää ihmisen elimistön rakenteen ja toimintakyvyn tukemiseen ja ylläpitämiseen liittyvät keskeiset menetelmät sosiaali- ja terveysalan työssä

osaa ottaa huomioon asiakkaalla mahdollisesti olevat toimintakyvyn rajoitteet

tuntee yleisimpiä vammaisuuden muotoja ja sairauksien aiheuttamia muutoksia ihmisen toimintakykyyn ja osaa ottaa huomioon niiden vaikutukset asiakkaan kykyyn tulla toimeen erilaisissa tilanteissa

tuntee toimintakyvyn rajoitteiden vaikutuksia asiakkailla, joilla on diabetes, epilepsia, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti, reuma, artroosi tai aistisairauksia/-vammoja

tietää yleisimpien sairauksien ( diabetes, epilepsia, Parkinsonin tauti, muistisairaudet, reuma, aistivammat, päihderiippuvuudet ...) vaikutuksia ihmisen terveyteen ja toimintakykyyn ja osaa antaa tarvittaessa ensiavun

tuntee vapaa-ajan viettoon, liikuntaan, kommunikointiin, turvallisuuteen, hygieniaan, pukeutumiseen, asumiseen ja päivittäistoimenpiteisiin liittyvät hyvinvointiteknologisia apuvälineitä, niiden käyttötarkoitukset ja toiminnat sekä osaa asettaa ne käyttökuntoon ja opastaa asiakasta niiden käytössä

osaa hakea ja antaa tietoa hyvinvointiteknologisten apuvälineiden ja laitteiden palvelujärjestelmästä

tietää toimintakykyluokituksen periaatteet ja vaikutuksen apuvälinetarpeeseen

tuntee toimintakykymittareita ja osaa osaltaan arvioida niiden soveltuvuutta asiakkaalle

tietää, mistä apuvälineitä saa, millaiset ovat maksujärjestelyt, miten toimii niiden asennus ja huolto sekä osaa auttaa asiakasta niihin liittyvissä pulmakysymyksissä

tietää omatoimisuuteen tukemisen periaatteet teknologian käyttöönotossa ja toimii niiden mukaan

osaa esittää asiakkaan selviytymisen paranemiseen tarvittavia muutoksia teknisiin apuvälineisiin ja palveluihin

tuntee terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetut keskeiset ja erityisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvät laiteturvallisuuden säädökset ja määräykset

osaa opastaa hyvinvointiteknologiaan liittyvien laitteiden käytössä sekä kertoa huolto- ja korjaustarpeista ymmärrettävästi myös englannin kielellä ja silloin kun asiakas puhuu toista kotimaista kieltä

tietää oman toimintansa rajat hoito- ja hoivatyöhön, tuntee säädökset henkilötietojen ja sähköisen viestinnän tietosuojasta sekä noudattaa niitä

sekä niiden ominaisuuksien määrittäminen

** AD

** DHCP,DNS, stat IP, default Gateway



Muuta huomioitavaa

53

osaa havainnoida toimintakykymuutoksia ja tiedottaa niistä

osaa tehdä havaintoja asiakkaan kykenevyydestä huolehtia omasta toimeentulosta, terveydestä ja turvallisuudesta

tietää säädösten mukaisen ilmoitusvelvollisuuden ja tekee viipymättä ilmoituksen havaitsemistaan avuntarpeista ja puutteista sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle

tietää hygienian merkityksen, pitää huolta omasta hygieniastaan ja toimii aseptisten periaatteiden mukaisesti

tuntee sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmät

osaa toimia yhteistyössä asiakkaan ja hänen palveluistaan ja hoidoistaan huolehtivien henkilöiden kanssa

osaa toimia työpaikoilla ja neuvottelutilanteissa hyvinvointipalvelujen ja terveydenhuollon henkilöiden kanssa.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä hyvinvoiti-teknolgiaan liittyviä töitä aidoissa työelämän asiakaspalvelutilanteissa. Mikäli vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa työpaikalla, osaaminen voidaan osoittaa mahdollisimman aidoissa asiakas-palvelutilanteissa todellista työpaikkaa vastaavassa työympäristössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoi-tettavaosaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaa-timuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä

sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmien tunteminen

hoito- ja hoivatyön eettisten periaatteiden tunteminen

toimintakykyluokitus ja –mittaristo


tutustuu erilaisiin sosiaali- ja terveysalan järjestelmiin



54

henkilötietojen ja sähköisen viestinnän tietosuojan tunteminen

apuvälineiden maksujärjestelyt

asiakkaan kohtaaminen

Terveyden edistäminen ihmisen elimistön rakenteen ja toimintakyvyn tukemiseen tunteminen

sairauksien ja vammaisuuden aiheuttamien muutoksien tunnistaminen ja niiden vaikutusten ymmärtäminen ihmisen päivittäiseen toimintakykyyn liittyen

omatoimisuuden tukeminen terveyden edistämisessä


tutustuu erilaisiin sosiaali- ja terveysalan työyhteisöihin

Hyvinvointiteknologian välineiden asennus ja käyttöönotto

vapaa-ajan viettoon, liikuntaan, kommunikointiin, turvallisuuteen, hygieniaan, pukeutumiseen, asumiseen ja päivittäistoimenpiteisiin liittyvien hyvinvointiteknologisten apuvälineiden käyttötarkoituksen tunteminen

hyvinvointiteknologisten apuvälineiden ja laitteiden käytön opastamien

tietää, mistä apuvälineitä saa, millaiset ovat maksujärjestelyt, miten toimii niiden asennus ja huolto sekä osaa auttaa asiakasta niihin liittyvissä pulmakysymyksissä

omatoimisuuteen tukeminen hyvinvointiteknologian käyttöönotossa

laiteturvallisuuden säädöksien ja määräyksien tunteminen


tuote-esittely

laitteisto-järjestelmäasennus

asiakkaan opastus ja ohjaus

asennuksen dokumentointi


Muuta huomioitavaa

55

2.5 VALINNAISET TUTKINNON OSAT, HYVINVOINTITEKNOLOGIAAN PAINOTTUVA OSAAMISALA

2.5.1 TUTKINNON OSA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista.

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla sellainen, että se vastaa tietoja tietoliikennetekniikan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen Teema vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää tietoja tietoliikennetekniikan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä.

2.5.2 TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMIEN LAITEASENNUKSET (15 OSP)



ymmärtää hyvinvointiteknologiaan liittyvien sähköisten mittalaitteiden teknisiä dokumentteja, toimintaselostuksia ja käyttöohjeita äidinkielensä lisäksi myös englanninkielisinä sekä toimii niiden mukaisesti

tuntee kotien ja terveyspisteiden mittalaitteet ja niiden toimintaperiaatteet sekä osaa tarkastaa, säätää ja laittaa ne toimintakuntoon

osaa käyttää erilaisia terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyviä sovelluksia ja osaa asentaa niitä mobiililaitteisiin

osaa erilaiset tiedon lähetystavat ja niiden yhdistämisen erilaisille alustoille

ymmärtää anturien ja tunnistimien toiminnan ja osaa asentaa niitä

osaa laittaa toimintakuntoon ja käyttää kunnonvalvontaan ja toimintakykyyn liittyviä testaus- ja mittalaitteistoja ja osaa huoltaa ja säätää ne

osaa kytkeä mittalaitteen ja asentaa sen vaatiman tietokoneohjelman

osaa neuvoa testaus- ja mittauslaitteiden käytössä

osaa käyttää ja säätää sähköisiä kuntoutus- ja valmennusvälineitä (esim. TNS, NMES ja TENS) ja osaa opastaa niiden käytössä

osaa mitata ja havainnoida laite- ja järjestelmävikoja ja korjata ne


osaa tehdä raportteja ja tarvittavia dokumentteja tehdyistä asennus- ja huoltotöistä

osaa asiakaspalvelun ja käyttöopastuksen.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä terveydenhuoltojärjestelmien laiteasennuksia, kunnossapitoa ja käytön opastusta aidoissa työelämän asiakaspalvelutilanteissa. Mikäli vaadittavaa

56

ammattitaitoa ei voida osoittaa todellisissa työ- ja asiakaspalvelutilanteissa, osaaminen voidaan osoittaa mahdollisimman aidoissa asiakaspalvelutilanteissa todellisia työkohteita vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Terveydenhuollon laitteet ja sovellukset

terveydenhuoltoon liittyvien sähköisten laitteiden käyttötarkoituksen tunteminen

terveydenhuoltoon liittyvien sovellusohjelmien tunteminen


Käyttöohjeen suomentaminen

Laitteen toimintaohjeen teko

Käyttöönopastustilanne

Terveydenhuollon laitteiden asennus ja käyttöönotto

kotien ja terveyspisteiden mittalaitteiden toimintakuntoon laittaminen

terveydenhuoltoon liittyvien sovelluksien asentaminen mobiililaitteisiin ja tietokoneille

erilaisten tiedon lähetystapojen yhdistäminen erilaisille alustoille

terveydenhuollon laitteiden testaaminen, huolto ja säätäminen

kuntoutus- ja valmennusvälineiden


Laitteiston huoltomittaus

TNS, NMES, TENS käyttöönotto

Järjestelmän, TNS;NMES;TENS asennus

Anturin vaihto ja huolto



57

testaaminen, huolto ja säätäminen

anturitekniikan ymmärtäminen


Muuta huomioitavaa

2.5.3 KOTIASUMISEN TUKIJÄRJESTELMIEN ASENNUS (15 OSP)


Opiskelija/tutkinnon suorittaja

osaa tehdä asennustöitä itsenäisesti suunnitteludokumenttien ja laitevalmistajien ohjeiden mukaan

tuntee keskeisimmät asiat kotiasumisen tukijärjestelmiin liittyvistä laeista, asetuksista sekä muista viranomaismääräyksistä, ohjeista ja standardeista

ymmärtää tilan olosuhteiden ja käyttötarkoituksen vaikutukset käytettävien automaattisten ilmaisimien luotettavaan toimintaan

osaa asentaa ja huoltaa erilaisia henkilöturvaan ja avusaantiin tarvittavia laitteita sekä ymmärtää järjestelmien toiminnan (hoitajakutsujärjestelmän, paikanninlaitteet, turvapuhelimet ja erilaiset apunapit), ymmärtää järjestelmien toiminnan ja osaa opastaa niiden käytössä

osaa asentaa turvalaitteistoja (esimerkiksi liesiturva ja vuotovahti, poistumisvalvonta, kodinkoneiden turvalaitteet, lukitusjärjestelmät, kodinturvapistokkeet ja virtuaaliavaimet)

osaa asentaa erilaisia omatoimisuuteen tukemisessa tarvittavia laitteita (esimerkiksi lääkeannostelija ja -kello, oviturva, turvavuode, turvalattia ja nousutuki)

tuntee ympäristöhallintalaitteet (esimerkiksi puhallus- tai tikkuohjaus ja rannekkeet) ja tietää laitteiden toimintaperiaatteet sekä osaa laittaa ne käyttökuntoon ja opastaa niiden käytössä

osaa avustaa tietoja viestintätekniikkataitojen kehittämisessä

tuntee ja osaa käyttää tietojärjestelmiä, esimerkiksi asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmiä


osaa hallintajärjestelmien käyttöohjelmoinnin

tuntee henkilöturvallisuusjärjestelmiin liittyvät säädökset

osaa täyttää sähköisiä tietojärjestelmälomakkeita.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ammattitaitovaatimusten mukaisia kotiasumisen tukijärjestelmien laite- ja laitteistoasennuksia, kunnossapitoa ja käytön neuvontaa aidoissa työkohteissa ja asiakaspalvelutilanteissa. Mikäli vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa todellisissa työkohteissa ja aidoissa asiakaspalvelutilanteissa, osaaminen voidaan osoittaa mahdollisimman hyvin todellisia työkohteita ja asiakaspalvelutilanteita vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla


Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät koulutuskokeilun perustutkinnon perusteista:

58

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet - Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala 2014 (OPH)






Teema Keskeiset sisällöt

Osaamisen hankkiminen

esimerkkejä

Kotiasumisen laitteet ja järjestelmät

turvalliseen kotiasumiseen liittyvien periaatteiden ymmärtäminen

kotiasumisen tukijärjestelmiin liittyvien lakien, asetusten, viranomaismääräysten, ohjeiden ja standardeien tunteminen

laitteiden ja järjestelmien tunteminen: hoitajakutsujärjestelmät paikanninlaitteet, turvapuhelimet, apunapit, turvaliesi, vuotovahti, poistumisvalvonta, kodinkoneiden turvalaitteet, lukitusjärjestelmät, kodinturvapistokkeet, virtuaaliavaimet, lääkeannostelija, lääkekello, oviturva, turvavuode, turvalaite, nousutuki, puhallus- ja tikkuohjaus, rannekkeet

kotiasumista tukevien tietojärjestelmien ja sovellusohjelmien tunteminen

Esimerkkiyötehtävä ja/tai harjoite

kotiasumisen tuoteportfolion tekeminen

Turvallisen kotiasumisen asennukset

kotona pidempään asumista tukevien laitteiden ja järjestelmien asentaminen

tilan olosuhteiden ja käyttötarkoituksen ymmärtäminen käytettävien laitteiden ja ilmaisimien valinnassa


Vuotovahdin asennus ja käyttöönotto


Muuta huomioitavaa



59

2.5.4 PAIKALLISTEN TYÖELÄMÄN TARPEIDEN MUKAAN KOKEILTAVAT TUTKINNON OSAT, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tämä voi sisältää 1-3 työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osaa.

Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (15 tai 30 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.

Kokeiltavien tutkinnon osien kokonaislaajuus voi olla enintään 45 osp.

2.5.5 TUTKINNON OSAT MUIDEN HYVINVOINTITEKNOLOGIAN KOULUTUSKOKEILUN TUTKINTOJEN KOKEILTAVISTA TUTKINNON OSISTA

Mukana kokeilussa:

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto

Kone- ja metallialan perustutkinto

2.5.6.1 HYVINVOINTITEKNOLOGIAN ROBOTIIKKA (15 OSP)



tuntee robotiikan keskeiset sovellusalueet ja osaa ajatella robotiikkaa mahdollisuutena hyvinvointiteknologian palveluratkaisuissa

tuntee palvelurobottien mahdollisuudet ja yleisimpien robottimallien rakenteen ja liikeavaruuden

tuntee robottien ohjausjärjestelmiä

tietää robottien ohjelmointiperiaatteet ja osaa ohjelmoida robotteja

tuntee robottien tavallisimpien tarraimien ja työkalujen toimintaperiaatteet

osaa tehdä tarraimiin ja kiinnittimiin liittyviä asennuksia ja niiden robotin toimintaan liittyviä kytkentöjä

osaa kytkeä robottiin liittyviä automaatiolaitteita ja osaa liittää ne ohjelmallisesti robotin toimintaan

osaa automaatiolaitteiden ohjelmoinnin perusteet

osaa asentaa automaattisen toimintaympäristön vaatimat suojaukset

osaa opastaa asiakkaan palvelurobotin käyttöön.

60


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ammattitaitovaatimusten mukaisia hyvinvointiteknologiaan liittyviä perustöitä työpaikoilla ja asennuskohteissa. Mikäli vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa työpaikalla, osaaminen voidaan osoittaa mahdollisimman hyvin todellista työpaikkaa vastaavassa työympäristössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Hyvinvointirobotit

yleisimpien hyvinvointirobottimallien tunnistaminen

robottien käyttömahdollisuuksien tunteminen hyvinvointiteknologiassa


robotin käyttömahdollisuuksien esittely

Palvelurobottien ohjelmointi ja käyttö

yleisimpien robottimallien rakenteen ja liikeavaruuden tunteminen

robottien ohjelmointi

automaatiolaitteiden robotteihin

robotin käytön opastaminen


Palvelurobotin käytön opastus

Palvelurobotin ohjelmointi ja käyttöönotto

Palvelurobotin toimintaohjeen teko


Muuta huomioitavaa



61

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT

Yhteiset tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Yhteisiä tutkinnon osia on neljä. Kolme niistä muodostuu pakollisista ja valinnaisista osa-alueista.

Näiden tutkinnon osien tulee sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta ko. tutkinnon osaan

kuuluvilta osa-alueilta sekä valinnaisia osaamistavoitteita vähintään yhdeltä tutkinnon osaan

kuuluvalta osa-alueelta. Neljäs, sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osa, koostuu

pelkästään valinnaisista osa-alueista. Sen tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä siihen

kuuluvalta osa-alueelta.

Tutkinnon osa pakolliset osa-alueet laajuus (osp)

valinnaiset osa-alueet laajuus (osp)

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

äidinkieli 5 osp

ruotsi 1 osp

englanti 2 osp

8

äidinkieli

ruotsi

englanti

3

Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen

matematiikka 3 osp

fysiikka ja kemia 2 osp

tietoja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 osp

6 matematiikka

fysiikka ja kemia

tietoja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

3

Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen

yhteiskuntataidot 1 osp

työelämätaidot 1 osp

yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp

työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp

5 yhteiskuntataidot

työelämätaidot

yrittäjyys ja yritystoiminta

työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

3

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen

laajuus 3 osp

kulttuurien tuntemus

taide ja kulttuuri

etiikka

psykologia

ympäristöosaaminen

jokin pakollisista osa-alueista

koulutuksen järjestäjän oma valinnainen (4 osp)

Työkyvyn ylläpitäminen ja terveysosaaminen

7

62

3.1 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP)

3.1.1 ÄIDINKIELI

PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (5 OSP) Opiskelija

osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja

tarkoituksen

osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita

osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä tehdä ammattiosaamistaan näkyväksi

osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä

osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita

ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta

osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan


Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:

Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa


Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.

Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.





Amisäikkä

viestintätilanteen perustekijät

lukemisen tasot, ydinvirke,

aktiivinen lukeminen

tekstilajit, esim. mainos,

sähköposti,

tiivistelmä/referaatti, raportti,

asiakirjat (esim. saate,

tarjouspyyntö)

tekijänoikeudet,

lähdemerkinnät

internet tiedonlähteenä ja

lähdekritiikki

Oppimisympäristöt

lähi- ja etäoppimisympäristöt

verkko (esim. Moodle)

työpaikat. Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa (esim. asiakastyön vastaanotto)


63

oikeinkirjoitus/oikoluku

asiatyyli

kuunteleminen

perusesiintymistaidot

erilaisten tekstien ymmärtämisen, tuottamisen ja arvioimisen suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä

portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. suullinen esitys, Power Point –esitys, tiedonhaku raporttiin, tiivistelmä)

Duuniäikkä

Työyhteisön viestinnän

sisällöt ja tavoitteet

tiedottaminen ja tiedote

työpaikalla suullisesti ja

kirjallisesti

esiintymistaito

ryhmäviestintä

(ongelmanratkaisukeskustelu)

ja sen tekstilajit

perusteleminen

omaan alaan liittyvä

kirjallisuus ja muu kulttuuri

oman äidinkielen taitojen

arviointi ja kehittäminen.

Oppimisympäristöt



työpaikat.

Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät

ammatillisten aineiden

kanssa (esim.

ongelmanratkaisukeskustelu,

oman ammattitaidon esittely

eri medioilla)

erilaisten tekstien

ymmärtämisen, tuottamisen

ja arvioimisen suulliset,

kirjalliset ja visuaaliset

oppimistehtävät yksin,

pareittain tai ryhmässä

portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. palaute/ehdotus työpaikalle, palaveriviestintä, muistio, Minä viestijänä -analyysi).

VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija

osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja

tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä



64









Ryhmäviestintätaidot (2 osp)

Ryhmätyöskentelyn

perusperiaatteet (erilaiset roolit

ja niiden vaikutus ryhmän

toimintaan, motivaatio)

työelämän kokous- ja

neuvottelukäytännöt

puheenvuoron rakentaminen

puhe-esitys

oppimisympäristöt



työpaikat.

Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus



kanssa (esim.



eri medioilla)

erilaisten tekstien


ja arvioimisen

suulliset, kirjalliset ja

visuaaliset oppimistehtävät

yksin, pareittain tai ryhmässä

portfolion kokoaminen

tehtävistä ja muistiinpanoista

(esim. työselostukset,

palaveriviestintä, muistio).

Vuorovaikutustaidot (1 osp)

Vuorovaikutustilanteen perustekijät, erilaiset viestintätilanteet, sanallinen ja sanaton viestintä

kohtelias viestintä

vuorovaikutus oman alan näkökulmasta

vuorovaikutus ja ongelmanratkaisu

Oppimisympäristöt



työpaikat. Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus


65



kanssa (esim.



eri medioilla)

erilaisten tekstien


ja arvioimisen

suulliset, kirjalliset ja

visuaaliset oppimistehtävät

yksin, pareittain tai ryhmässä

portfolion kokoaminen

tehtävistä ja muistiinpanoista

(esim. työselostukset,

palaveriviestintä, muistio).

3.1.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI


osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa











Ruotsi

tervehtiminen ja hyvästely

itsestä kertominen

asiakaspalvelutilanne

tiedonhaku

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja.


66

työelämän tilanteissa toimiminen

puhelinkeskustelu

opastaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta

Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalvelufraaseja suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija tutustuu oman alansa sanastoon, esim. tietokoneen osat, ja harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista. Opiskelija harjoittelee omasta työstään kertomista suullisesti ja kirjallisesti, esim. työaika, työtehtävät.


osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja

tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä











Työelämäruotsi (1 osp)

vuorovaikutustilanne

mielipiteen ilmaiseminen

kielenoppimisen keinot

tietolähteiden käyttö

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita.

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/133959/ops/tutkinnonosat/170883https://eperusteet.opintopolku.fi/

67

Hän kertoo omasta työstään suullisesti tai kirjallisesti (mm. työaika, työkokemus, palkkaus, työnhakutilanne). Opiskelija harjoittelee erilaisia kielenoppimisen keinoja kuten suullista esiintymistä, kirjallista tuottamista, kuullun ymmärtämistä. Opiskelee erilaisia keinoja oppia esim. ammattisanastoa kuten quizlet-harjoitukset. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä. Hän osaa ilmaista mielipiteensä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija lukee ja ymmärtää alakohtaisia autenttisia tekstejä esim. sanomalehtitekstejä.

Proffssvenska (2 osp)

suullisen ja kirjallisen viestinnän tilanteet

kuullunymmärtämisen vahvistaminen

tietolähteiden käytön harjoittelua

kielenoppimisen strategioita

oman alan ongelmatilanteissa selviäminen

rakenteiden vahvistamista

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja ja/tai moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee esim. ostostilannetta, opastamista ja puhelimessa viestimistä. Hän laatii ruotsinkielisiä kirjallisia viestejä kuten esim. sähköpostitilauksia ja tarjouksia ja/tai muistiinpanoja, ruokalistoja tai yritysesittelyn. Opiskelija harjaantuu somen käytössä kielenopetuksen apuna. Hän tutkii oman alansa lehtiä, esitteitä ja nettisivuja ja laatii suullisen ja/tai kirjallisen esittelyn esim. nähtävyydestä, ruokalajista tai päiväohjelmasta. Opiskelija tutkii kielen oppimisen strategioita ja etsii omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan. Hän harjoittelee selviämään oman alansa ongelmatilanteissa kuten reklamaatiotilanteessa ruotsin kielellä.

68

Hän vahvistaa rakenteiden tuntemustaan oman alansa tekstien yhteydessä ja oppii tunnistamaan kirjalliselle tekstille tyypillisiä rakenteita, esim. partisiipit, lauseenvastikkeet ja passiivi. Opinnot on tarkoitettu jatko-opintoja suunnitteleville.

3.1.3 VIERAS KIELI, ENGLANTI


osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan

osaa käyttää oman alansa työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä

osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä

osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä.











Englanti

omasta itsestä, työstä ja opinnoista kertominen

oman alan sanaston hallinta

keskeisten rakenteiden hallinta

tuotteista/palveluista kertominen

asiakaspalvelutaidot ja kohteliaisuus

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esimerkiksi työsali ja verkko-oppimisympäristö, kuten blogi. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee omasta itsestä, opinnoista ja työstä kertomista suullisesti ja kirjallisesti.


69

kulttuurientuntemus avuksi asiakaspalveluun

tiedonhaku englanniksi

Vaihtoehtoina voivat olla mm. suullinen esitys, ainekirjoitus, ja kertominen itsestä vaihto-opiskelijoille/opettajalle/ luokkatovereille. Opiskelija tutustuu tekstien, tehtävien, videoiden, yms materiaalin avulla alan sanastoon ja harjoittelee sitä kirjallisesti ja suullisesti. Opiskelija kertaa keskeisiä rakenteita. Opiskelija harjoittelee sopivassa oppimisympäristössä tuotteista ja palveluista kertomista, esimerkiksi esittelee jonkin tuotteen kirjallisesti tai suullisesti. Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalveluilmauksia suullisesti ja kirjallisesti ja tutustuu kohteliaisuussääntöihin. Opiskelija pohtii kulttuurieroja esimerkiksi oppimiskeskusteluiden, vaihto-opiskelijoiden hyödyntämisen, tekstien ja ryhmätöiden avuilla. Opiskelija esimerkiksi etsii tietoa jostain kulttuuriryhmästä ja esittelee sen muille. Opiskelija harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista, esimerkiksi hakee tietoa jostain tuotteesta ja esittelee sen luokalle tai opettajalle joko kirjallisesti tai suullisesti.


osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä

osaa toimia aktiivisena kansalaisena vieraskielisissä yhteyksissä

osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen

osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.





70








Englannin keskustelu Let’s talk (1 osp)

Suullinen kielitaito työelämässä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

peruskeskustelutaidot

kulttuuritaidot

sanasto-osaaminen

lauserytmiikka ja intonaatio

rohkeus puhua

small talk

kielen ja kulttuurin merkitys

kielen oppimisen strategiat ja oppimistavat

Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi lähi- ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit, kansainväliset yhteistyöoppilaitokset). Oppimismenetelmät

Opiskelija oppii suullista kielitaitoa kartuttamalla sanavarastoaan, harjoittelemalla viestimään englanniksi erilaisissa tilanteissa vuoropuheluin, ryhmäkeskusteluin ja/tai väittelyin, selittämällä kuvasta, tiivistämällä suullisesti kuulemaansa tai lukemaansa tai osallistumalla kansainväliseen projektiin.

Mikäli oppilaitoksessa on kansainvälinen apulaisopettaja, hän on mukana mahdollisuuksien mukaan.

Opiskelija harjoittelee ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään englannin kielellä keskustelutilanteissa opiskelutovereiden kanssa sekä esim. skypen välityksellä ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa.

Opiskelija tutustuu englannin kielen ja englanninkielisen kulttuurin merkitykseen nykymaailmassa esim. netin välityksellä tekstejä läpikäymällä, kuullun ymmärtämisharjoitusten

71

avulla, keskustelemalla mahdollisuuksien mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa esim. skypen välityksellä.

Opiskelija käy läpi erilaisia kielenopiskelutekniikoita ja käyttää niitä.

Jatko-opintopaketti - Further studies (2 osp)

Englannin jatko-opintopaketin

tarkoituksena on varustaa

opiskelijat niin, että he pärjäävät

jatko-opinnoissaan englannin

kielessä. Kokonaisuuteen

sisältyvät:

sanasto-osaaminen

syvennetään rakennetietoa

(esim. pronominit, passiivi,

ehtolauseet)

sananmuodostus

ääntäminen, lauserytmiikka,

intonaatio

kuulunymmärtäminen

kirjallinen ilmaisu

kielenoppimisen strategiat ja

oppimistavat

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöinä toimivat

tarpeen mukaan esimerkiksi

lähi- ja verkko-oppimisympäristöt

(nettipohjaiset tehtävät,

sovellusohjelmat ja pelit).

Oppimismenetelmät

Opiskelija

tutustuu erilaisiin teksteihin

opiskelee opettajan johdolla

vaativampia rakenteita ja

harjoittelee niitä

harjoittelee sananmuodostusta,

äänteitä, lauserytmiikkaa ja

intonaatiota parin kanssa

parantaa kuullun

ymmärtämistään erilaisten

kuullunymmärtämisharjoitteiden

kautta esim. netin välityksellä

kirjoittaa erilaisia tekstejä

mielenkiintoisista, itse

valitsemistaan aiheista esim.

pitämällä blogia

käy läpi kielenoppimisen

tekniikoita opettajan

ohjauksessa ja kokeilee niitä

Technical English (1 osp)

sanasto-osaaminen (oman

alan)

tekniikan englannin

erityispiirteet

suullinen teknisten alojen

työelämän kielitaito

englanninkieliset työohjeet ja

niiden tulkinta

Oppimisympäristöt


tarpeen mukaan esimerkiksi työsalit

ja verkko-oppimisympäristöt



Oppimismenetelmät

72

Keskustelun aiheena purettava,

koottava tai kunnostettava tekninen

laite, esim. työtiloissa.

Autenttisen teknisen tekstin tulkinta,

hakien tarvittavaa sanastoa ym.

tietoa mahdollisimman itsenäisesti

tietoja viestintätekniikkaa

hyödyntäen

Selviytyjän englanti- Survival English (2 osp)

Kokonaisuus on tarkoitettu

opiskelijoille, joilla on

hankaluuksia englannin

perusosaamisen kanssa.

Tarkoituksena on

harjoitella arkipäivän

tilanteissa selviytymistä

parantaa peruskielitaitoa:

kysymykset, ajanilmaukset,

nykyisestä ja menneestä

ajasta kertominen,

persoonapronominit

harjoitella perussanontoja ja

suullista ilmaisua

Oppimisympäristöt


tarpeen mukaan esimerkiksi

lähi- ja verkko-oppimisympäristöt



Oppimismenetelmät

Oppimismenetelminä käytetään

opettajan ohjauksessa tapahtuvaa,

rakenteeltaan selkeää opiskelua

erilaisten selkotekstien ja esim.

netin välityksellä. Tämän avulla

opiskelija

oppii peruskielitaidon, jolla hän selviytyy arkipäivän suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa

harjoituttaa kuullun ymmärtämisen taitoaan

3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP)

3.2.1 MATEMATIIKKA


osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa

osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

osaa soveltaa geometriaa oman alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulotteisesti

osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

73

osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä











Matematiikka Peruslaskutoimitukset

yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku

Prosenttilaskennan perusteet

prosenttikäsitteen ymmärtäminen

arvonlisäverokannat ja arvonlisäveron laskeminen, palkan muodostuminen (ennakonpidätys, eläkemaksu)

hinnoittelu

Mittayksiköt ja mittayksikkömuunnokset

ajan, pituuden ja massan käytössä olevat suureet

Pinta-alat ja tilavuudet

pinta-alat ja tilavuudet

Geometrian sovellukset

pinta-alojen, tilavuuksien ja Pythagoraan lauseen sovellukset, mm. pakkauskoot

Apuvälineiden käyttö matemaattisen ongelman ratkaisussa

laskimen, taulukkolaskentaohjelmien tai soveltuvien mobiilisovellusten hyödyntäminen esim. kustannuslaskennassa

Oppimisympäristöt

luokat, keidas, työsali, simulaattori

verkko mm. moodle, drivet, skype

työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät

Ongelmalähtöinen oppiminen, projektioppiminen, itsenäinen opiskelu. Esim.

alennuksen ja alennetun hinnan laskeminen, kun alennusprosentti on tiedossa

arvonlisäveron osuuden laskeminen verollisesta hinnasta, arvonlisäveron lisääminen verottomaan hintaan

myyntikatteen ja hävikin huomioiminen hinnoittelussa

laskurien hyödyntäminen o nettopalkka o lainan kuukausierä o vakuutusmaksut o säästäminen

tarjouksen tekeminen asennustyöstä;


74

Ongelmanratkaisutaidot

päättely, yhtälön muodostus ja ratkaisu, verranto

potenssimerkintä ja logaritmi

o oman työn hinnoittelu yritystoiminnassa

o työtehtävään kuluvan ajan arviointi

o kustannuslaskenta

tuotteen vaatiman pinta-alan ja tilavuuden arviointi ja laskeminen omien mittausten perusteella esim. työssäoppimispaikalla

tarvikkeiden laskenta asennuspiirustusten mittakaavaa hyödyntäen

signaalin vaimenemisen laskeminen prosentteina ja desibeleinä tyypillisille kuiduille


osaa ilmaista muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla

osaa muodostaa ja laatii omaan alaan liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia

osaa ratkaista työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä tai kuvaajien avulla

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kuten kannattavuus-, kustannus-, verotus- ja lainalaskelmia

osaa kerätä ja ryhmitellä omaan alaan liittyvää tietoa.











Visuaalinen matematiikka (1 osp)

Muuttujien väliset riippuvuudet

yhtälöt ja lausekkeet

Oppimisympäristöt


75

taulukot ja piirrokset

opittujen perustaitojen käyttö joustavasti ammattiin liittyvissä tehtävissä

kuvaajien laadinta ja tulkitseminen

tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen

luokat, keidas, työsalit, simulaattorit


työssäoppimispaikat

Oppimismenetelmät

Esim. käytetään Exceliä taulukoiden tekemiseen, tunnuslukujen määrittämiseen, suoran ja diagrammien piirtämiseen

Talous tasapainoon! (1 osp)

Talousmatematiikka

korko, koronkorko

verotus

hinnoittelu

kuvaajien laadinta ja tulkitseminen (esim. omien kulujen jakauma eri kustannuslajeihin, vuokrien kehitys yms)


Oppimisympäristöt




Oppimismenetelmät Esim.

kartoitetaan opiskelijan oma talous

tutustutaan netissä oleviin laskureihin

Tilastot (1 osp) Tilastot

tilastolliset käsitteet

tunnusluvut (esim. keskiarvo, mediaani, moodi, vaihteluväli, keskihajonta)

tilastollinen tutkimus o ongelman

määrittäminen o kysely/havainnot o kuvaajat, taukukot o tulkinnat


Oppimisympäristöt




Oppimismenetelmät Esim. tehdään pienimuotoinen oma tutkimus, esimerkiksi luokan tupakoinnista, netin käytöstä, rahankäytöstä tai vaikkapa oman alan tarvikkeista

76

3.2.2 FYSIIKKA JA KEMIA


osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia

osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia

osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia aineita.











Fysiikka Mitat ja mittaaminen

kerrannaisyksiköt

mittayksiköt

mittaaminen; pituus, aika, massa, tilavuus

Mekaniikka

voima, momentti

dynamiikan peruskäsitteet kuten nopeus ja kiihtyvyys

Sähkö

sähköopin peruskäsitteet (virta, resistanssi, jännite, teho)

sähköturvallisuus Energia

liike-energia

potentiaalienergia

kemiallinen energia

sähköenergia

säteilyenergia

Lämpö

Oppimisympäristöt





työtehtävien tekoon kuluvan ajan arviointi, mittaaminen ja arvioinnin tarkkuus

erilaisten sähkölaitteiden energiankulutuksen laskeminen ja mittaus

lämpötilan mittausmenetelmien fysikaalisen perustan selvittäminen, lämpötilan


77

lämpötila ja sen mittaaminen

lämmön siirtyminen

lämpölaajeneminen

kylmäkoneiden toimintaperiaatteet

Aalto-oppi

melu

valaistus

näkeminen (värinäkö, hämäränäkö)

optiset kuidut

mittaaminen eri menetelmillä, tulosten oikeellisuuden arviointi ja virhelähteiden vaikutus tulokseen

projektityö staattisen sähkön haitoista ja ESD-suojauksesta

projektityö optisessa tiedonsiirrossa käytettävien kuitujen ominaisuuksien vaikutuksesta signaalin laatuun

melumittaukset työympäristössä ja melulta suojautuminen

Kemia Jaksollinen järjestelmä

tyypillisimmät alalla käytettävät aineet

Kemiallisten reaktioiden perusteet

palaminen

ruostuminen

Alalla käytettävien aineiden erityisominaisuudet

onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet

Happo ja emäs

puhdistusaineet

Epäorgaanisen ja orgaanisen kemian keskeiset käsitteet ja ilmiöt

ilmiöiden tarkastelu kestävän kehityksen kannalta

Oppimisympäristöt





tutustutaan palamisesta aiheutuviin ympäristöhaittoihin energiantuotannon osalta

onnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden käyttöturvallisuustiedotteisiin tutustuminen; säilytys, käyttö ja toiminta onnettomuuden sattuessa

kestävän kehityksen periaatteiden toteutuminen top-paikalla ja mahdollisten kehittämiskohteiden listaus ja parannusehdotukset

projektityönä puhdistukseen käytettävien aineiden ominaisuuksien selvittäminen ja aineiden varastointi, käyttö ja hävitys

projektityönä eri aineiden pH-arvojen selvittäminen kirjallisuuden ja tuoteselosteiden avulla ja kokeelliset mittaukset

78


osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään

osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia

osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä

osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia

osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä.











Fysiikka elämässä (1 osp) Mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteiden ja ilmiöiden soveltaminen omalla alallaan esim. projektityönä

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen

Kemia elämässä (1 osp) Omalla alalla tarvittavien aineseosten valmistus, käyttö, säilyttäminen ja hävittäminen

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät


79

Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen

3.2.3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA SEKÄ SEN HYÖDYNTÄMINEN


osaa käyttää yleisimpiä tietoja viestintätekniikan sovelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkoitettuja ohjeita ja oppaita

osaa suojata verkkoidentiteettiään ja yksityisyyttään

osaa toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti

osaa tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot.











Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

Tieto- ja viestintätekniikan sovellukset: Opiskelija

käyttää sovelluksia monipuolisesti eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan

käyttää sujuvasti ohjeita ja oppaita ja ratkaisee niiden avulla erilaisia ongelmia

Perus toimisto-ohjelmat ja niiden käyttömahdollisuudet:

Oppimisympäristöt

ryhmätyötila

oppimiskeidas

tietotekninen oppimistila Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen

projektilähtöinen oppiminen

Esimerkkitehtävät


80

Tekstinkäsittely

taulukkolaskenta

esitysgrafiikka

sähköposti

Internet

Sähköiset asiointipalvelut

Verkkoturvallisuus: Opiskelija

luo verkkoidentiteetin, arvioi sen käyttöön liittyviä̈ riskejä ja valitsee laitteisiin ja käyttötapoihin sopivat suojautumismenetelmät

valitsee erilaisiin tilanteisiin sopivan verkkoyhteyden suojaustason

osaa valita tilanteeseen sopivan turvallisen tavan koti- ja ulkomaiselle maksuliikenteelle

noudattaa itsenäisesti tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeita ja - määräyksiä, pitää tietojaan ajan tasalla ja ohjaa tarvittaessa muita

noudattaa verkonkäytön etikettiä

Aiheet:

Yksityisyysasetukset

käyttöehdot

salausmenetelmät

selaimen turva-asetukset

sivuston luotettavuuden arviointi

nettietiketti

sananvapaus verkossa

ilmoitusvelvollisuus Tiedostojen muokkaus, jakaminen ja säilytys:

opiskelija valitsee tarkoituksenmukaiset tiedostojen säilytys- ja lähetysmuodot huomioiden tietoturvan.

Pilvipalveluympäristön – käyttö; tiedostojen luonti ja jakaminen (esim. Office 365, Google Drive, Onedrive)

Sähköpostin luonti ja sen käyttö

Tiedonhakun Internetistä; hakukoneet, sivustot, keskustelupalstat

Asiointi sähköisissä palveluissa

Esimerkkitehtävät

Tilin luominen verkkopalveluun, tutustutaan käyttöehtoihin ja turvallisuuteen

Verkkohuijaukset, niiden tunnistaminen ja niihin varautuminen. Etsitään esimerkkejä ja tutustutaan niihin.

Esimerkkitehtävät

Tieostojen tallentaminen eri muotoihin, niiden erot käytettävyys ja

81

Aiheet:

tiedostojen tallennusmuodot

tallennusmediat ja niiden säilyvyys

varmuuskopiointi tiedostojen lähettäminen eri tavoin

valintaperusteet (esim. docx vs. pdf)

Tutustuminen tiedon säilyttämiseen ja varmuuskopiointiin

Suurien ja pienien tiedostojen jakaminen netissä


osaa perehtyä erilaisten tietojärjestelmien sovelluksiin, joita voidaan hyödyntää omalla ammattialalla

osaa ratkaista yleisimpiin tietoja viestintätekniikan sovelluksiin liittyviä ongelmia

osaa ottaa käyttöön uusia tietoja viestintätekniikan laitteita ja sovelluksia

osaa toimia sähköisissä medioissa oman osaamisensa kehittämiseksi ja jakamiseksi

osaa hyödyntää digitaalisia materiaaleja ammatillisen kasvun kuvaamisessa sekä osaamisensa ja ammattitaitonsa markkinoinnissa.











Oman alan tietojärjestelmät, käyttö ja ongelmatilanteet (1 osp)

Opiskelija

hakee tietoa aktiivisesti ammattialalla tapahtuvasta tietojärjestelmäsovellusten kehittymisestä

Kokeilee ja pyrkii tehostamaan työtään uusilla ohjelmistoilla

Aiheet:

oman alan ohjelmistot ja tietojärjestelmät

järjestelmien käyttäminen ja mahdolliset ongelmatilanteet

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen

projektilähtöinen oppiminen Oppimisympäristöt

ryhmätyötila

oppimiskeidas

tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät


82

ongelmatilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen

Selvitys oman koulutusohjelman tietoteknisistä ratkaisuista.

Uuteen sovellukseen tutustuminen ja sen ominaisuuksista raportointi

Uudet laitteet ja sovellukset, hankinta ja käyttöönotto (1 osp)

Opiskelija

ottaa sujuvasti käyttöön itselleen uusia laitteita ja sovelluksia ja pystyy tarvittaessa opastamaan muita

Aiheet:

Tutustutaan uusiin laitteisiin, älypuhelimet, tablet-laitteet, kamerat ja muut tietotekniset laitteet, sekä opastetaan muita niiden käytössä

Tutustutaan erilaisiin sovelluksiin ja opastetaan muita niiden käytössä

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen


ryhmätyötila

oppimiskeidas


Tutustutaan uusin laitteisiin ryhmissä. Kukin ryhmä opastaa laitteen käyttöä muille ryhmille

SOME Tehokas käyttö ja sisällöntuotanto (1 osp)

Opiskelija

hakee monipuolisesti alaansa liittyvää tietoa ja toimii aktiivisesti tvt- verkkoja hyödyntävissä verkostoissa ja arvioi löytämäänsä tietoa kriittisesti

kuvaa ammatillista osaamistaan monipuolisesti digitaalisilla materiaaleilla ja hyödyntää niitä tehokkaasti työnhaussa.

Aiheet:

Sosiaalisen median palvelut

SOMEn hyödyntäminen opiskelussa

SOME-palveluiden käyttö ammattiosaamisen kehittymisen seurannassa ja markkinoinnissa

oppimispäiväkirjat

sisällöntuotanto

kuvat

videot

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen


ryhmätyötila

oppimiskeidas


Blogin perustaminen ja materiaalin tuottaminen

dokumentoi omaa osaamistaan käyttäen sosiaalisen median palveluita

itsearvioi omaa oppimistaan

83

3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP)

3.3.1 YHTEISKUNTATAIDOT


osaa toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen

osaa suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida siihen liittyviä riskejä

hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen keinona

osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kuluttajana.











Yhteiskuntataidot

Kansalaisena toimiminen:

Osallistuminen yhteiskunnassa (esim. sosiaalinen media)

Kansalaisen perusoikeudet Suomessa ja muissa maissa

Kunnallinen päätöksenteko.

Päätöksenteko valtion tasolla

Vaalijärjestelmä.

Kansalaisvaikuttamisen keinot

Kolmas sektori yhteiskunnallisena vaikuttajana, esim. yhdistykset, järjestöt ja muut. (Sosiaalinen media

Opiskelija

osallistuu keskusteluihin

tekee kirjallisia ja suullisia raportteja tai leikekansioita ja kommentoi niitä

referoi uutisia ja kenties osallistuu opiskelijana erilaisten järjestöjen tai yhdistysten toimintaan

voi myös esittää ajatuksiaan mielipidekirjoituksilla

voi osallistua opiskelijoiden mielenilmaisuihin tai muihin ajankohtaisiin tapahtumiin ja raportoida niistä

muodostaa ja ilmaisee eri keinoin omia perusteltuja mielipiteitään


84

kansalaisvaikuttamisen keinona.)

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus:

Eri kulttuurien ja erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen

tasa-arvo

kiusaamisen ja syrjinnän estäminen

Talous:

Oman talouden suunnittelu

palkkaverotuksen pääpiirteet

velkasuhde

Palvelut ja oikeudet:

Yhteiskunnan tuottamat palvelut, kuten opintotuki, työttömyysturva, työeläkkeen perusteet

Kuluttajan perusoikeudet

Opiskelija

toimii erilaissa ryhmissä esim. keskustellen ja tuottaen oppimisaineistoja paperille tai digitaalisille viestimielle

Opiskelija

perehtyy aiheeseen Case-oppimisella (tilanteet) ja tekee esimerkiksi harjoituksia veroprosenttilaskurilla ja Kelan laskureilla

laatii itselleen tai vaihtoehtoisesti jollekin kuvitellulle ”Hemmolle” budjetin

Opiskelija

tutustuu aiheeseen osallistumalla keskusteluihin

myös kartoittaa oman kotikuntansa järjestämiä palveluita

ratkaisee erilaisia Case-tilanteita kuluttajan oikeuksista

Aihealueita voi opiskella soveltuvin osin myös verkossa.


osaa hakea tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta myös Euroopan unionista

tuntee oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden

osaa seurata yhteiskunnallista keskustelua ja taloutta koskevaa uutisointia

osaa kuvata yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen

osaa selvittää kansantalouden peruskäsitteitä ja sen keskeisimpiä toimijoita sekä arvioida niiden merkityksen kansantaloudelle.





85








Yhteiskunnallinen vaikuttaminen (1 osp)

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomessa ja EU:ssa

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot

EU:n päätöksenteko ja sen yhteys kansalliseen päätöksentekoon

Järjestötoiminta

sosiaalinen media vaikuttamisen välineenä

Keskeiset valtion ja kunnan viranomaiset

Yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen eri medioissa

Opiskelija

keskustelee aiheista muiden kanssa

Tekee uutisanalyyseja

Pitää blogia

julkaisee netissä esim. oman toimialan tilanteesta.

Toimittaa verkkolehteä

Tekee haastatteluja

seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja tekee esim. portfolion tai leikekansioita aiheittain.

Oman alan yhteiskunnallinen merkitys (1 osp)

Toimialatieto opiskelijan omalta alalta

Toimialan kehitysnäkymät, tärkeimmät työllistäjät

Opiskelija

laatii raportteja ja esityksiä aiheittain

Keskustelee aiheista raporttien ja tilastojen valossa

Kansantalous (1 osp)

Yleisen talouden tilanteen vaikutus omaan alaan ja työpaikkoihin

Kansantalouden peruskäsitteet

Julkinen talous

ulkoinen tasapaino

korkotaso, pörssi, keskuspankki ja näiden välinen riippuvuus

Opiskelija

Tekee selvityksiä, esim. käsikirja taloustermeistä ja niiden merkityksestä

Tekee talouskatsauksen tai talousennusteen

lukee ja keskustelee

86

3.3.2 TYÖELÄMÄTAIDOT


osaa hakea itselleen työpaikkaa

osaa kuvata työsopimusjärjestelmää ja työsopimuksen keskeiset asiat

osaa perehtyä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin sekä huolehtia työturvallisuudesta

osaa työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistaan











Työelämätaidot

työpaikan hakemiseen liittyvät asiakirjat, kuten hakemus ja ansioluettelo

työhaastattelu

Työlainsäädännön perusteet työskentelyalalla

Työsopimus

Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet esim. työturvallisuuteen liittyen

Työelämän pelisäännöt, ohjeet ja toimintatavat

Opiskelija

Keskustelee vuorovaikutteisesti aiheesta

Katselee videoita työpaikka-haastatteluista /tekee oman videon haastattelutilanteesta ja siihen valmistautumisesta

Laatii työnhakuasiakirjat

Osallistuu simuloituun työhaastatteluun

Perehtyy asiaan keskusteluissa, ryhmätöissä ja lukemalla oman alan keskeisiä määräyksiä

Tekee työsopimuksen

Opiskelee yhteistoiminnallisesti


87

Osallistuu ryhmätöihin ja niiden esityksiin

Osaamista voi hankkia myös työssäoppien


osaa edistää työyhteisön ilmapiiriä ja henkilöstön osallisuutta

osaa toimia työpaikan eri tehtävissä

osaa osaltaan vastata työpaikan työtehtävien etenemisestä ja työn laadusta sekä näiden kehittämisestä

osaa kehittää omaa osaamistaan

osaa hakea työtä kansainvälisiltä työmarkkinoilta ja erityisesti EU-maista.











Oma ammatillinen kehittyminen (1 osp)

Itsensä tunteminen

Verkostot

Työnhakemisen tekniikka, hakemus ja CV

Työnantajan kannalta katsominen

Vuorovaikutustaidot

Työhaastattelutilanne

Puhelinkäyttäytyminen

Työmarkkinoiden kehityksen seuraaminen

Vuokratyö

Uramahdollisuudet ja jatko-opinnot

Opiskelija

Muodostaa käsityksen vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan

Harjoittelee haastattelutilanteita ja saa vertaisarviointia osaamisestaan

Viimeistelee CV:nsä

Selvittää verkostoja, työmarkkinoita ja jatko-opiskelumahdollisuuksia.


88

3.3.3 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA


osaa arvioida ja tunnistaa oman osaamisensa ja omat vahvuutensa

osaa ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia

osaa arvioida mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi

osaa selvittää omia ammatillisia verkostojaan

osaa tunnistaa kannattavan liiketoiminnan periaatteet

osaa arvioida oman yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä omalle hyvinvoinnilleen ja Suomen

kansantaloudelle











Yrittäjyys ja yritystoiminta

Yrittäjältä vaadittavat ominaisuudet

Omien yrittäjävalmiuksien kartoittaminen

Oman liikeidean ideointi

Liikeidean merkitys

Yritysmuotojen soveltuvuus eri tilanteisiin

Toimenpiteet yrityksen perustamisessa

käytettävissä olevat tukipalvelut

oman alan verkostot

rahoituslähteet

tuotot ja kustannukset

yritystoiminnan riskit ja merkitys omassa ja elinkeinoelämässä

alan tulevaisuusnäkymät

Opiskelija

tekee kehittymissuunnitelman, jossa vertaa omaa osaamistaan yrittäjältä vaadittavaan osaamiseen

kehittää liikeideoita keskustellen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa

voi osallistua erilaisiin yrittäjyyden ”teemapäiviin” tai NY 6 ja NY 12-leireihin

selvittää, millainen yritysmuoto sopii parhaiten hänen omaan liikeideaansa


89

selvittää yhteistoiminnallisesti yritysten tukiverkostot (esim. opiskelijat selvittävät kukin osaltaan tukiverkostoja ja esittelevät ne toisille)

selvittää omat ammatilliset verkostonsa esimerkiksi verkkolähteistä, kirjallisuudesta ja/tai yritysesittelyjen ja – vierailujen avulla

tekee kannattavuuslaskelmia

opettelee arvioimaan yritystoiminnan kannattavuutta yleisimpien tunnuslukujen, esim. myyntikate, käyttökate jne. avulla

selvittää alan kehitysnäkymiä, mahdollisuuksia, uhkia ja merkitystä esimerkiksi haastattelujen, verkkolähteiden, alan lehtien ja kirjallisuuden avulla

raportoi asiasta sovitulla tavalla


osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita

osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen

toteuttamalla pienen projektin

osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa

osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään.









90




3.3.4 TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN, LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO


osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja

toimia sen mukaisesti osaa edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään

osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden

haittavaikutukset

osaa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen

hyvinvoinnille

osaa edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia

osaa kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä

osaa toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toimia ensiaputilanteissa sekä

hakea apua.











Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

Omatoimisuuteen ohjaaminen:

liikuntapäiväkirjan laatiminen

ruokapäiväkirjan laatiminen

erilaisten mittareiden käyttö (esim. sykemittari,

Oppimisympäristö Liikuntapaikkoina ovat esim. liikuntasali, kuntosali, ulkoliikuntapaikat ja luonto, uimahalli, keilahalli (Mikkeli).


91

aktiivisuusmittari, mobiilisovellus)

Sosiaalinen hyvinvointi:

ryhmässä toimiminen

parityöskentely

toisen kunnioittaminen Psyykkinen hyvinvointi:

Myönteiset kokemukset liikunnasta

Fyysinen hyvinvointi:

motoriset perustaidot

monipuolinen lajituntemus

lihaskunto

kehonhuolto (esim. venyttely)

turvallisuus liikunnassa

aerobisen kestävyyden lisääminen

Ravitsemus ja elintavat:

Terveellinen ravitsemus ja elintavat

Ravitsemussuunnitelman merkitys hyvinvoinnille

Tupakointi ja päihteet Seksuaalisuus ja mielenhyvinvointi:

seksuaaliterveys ja oman kehon hallinta, kehontuntemus

ihmissuhteiden merkitys omaan hyvinvointiin ja itsetunnolle

tunteiden hallinta erilaisissa tilanteissa.

Toimintaympäristön hyvinvointi:

Toimintaympäristön turvallisuus ja ergonomia

Ensiavun perustaidot

Oppimismenetelmät Opiskelija

laatii itselleen hyvinvointisuunnitelman, jolla voi edistää opiskelu- ja toimintakykyä ja hyvinvointia

toimii sosiaalisesti, vastuullisesti ja ”reilun pelin” hengessä ja yhteistyökykyisesti

osallistuu erilaisiin oppilaitoksen tapahtumiin tuottajana, toteuttajana tai osallistujana esim. opiskelijayhdistystoiminta, Hyvinvointi virtaa-tapahtuma, liikuntakerho, taitajakisat

osallistuu liikuntatoiminnan suunnitteluun ja esittää toiveita eri lajikokeiluista

kehittää aerobista kestävyyttä erilaisilla pallopeleillä, kuntopiirillä sekä lenkkeilemällä ulkona

huoltaa kehoaan venyttelemällä ja rentoutumalla käyttäen erilaisia liikuntavälineitä ja musiikkia hyödyksi

kehittää lihaskuntoaan ja noudattaa itselleen sopivaa lihaskuntoharjoitteluohjelmaa

etsii eri lähteistä ravitsemukseen ja elintapoihin liittyviä haitallisia tekijöitä ja ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta

vertailee eri ruoka-aineiden ja tuotteiden sisältöjä

laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista

selvittää mielen hyvinvointiin, seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisin liittyviä asioita ja niiden merkitystä omaan hyvinvointiinsa.

laatii oman terveys- ja turvallisuussuunnitelman ammatillisesta näkökulmasta käsin

tarkistaa työympäristönsä ergonomiset olosuhteet ja turvalliset työvälineet

92

kykenee toiminaan EA-tilanteissa harkitusti ja osaa hakea apua tarvittaessa

käyttää tietoja viestintätekniikkaa liikuntatunneilla esim. geokätköily, gps:n käyttö


osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden

ennaltaehkäisyä

osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa

elämäntavassaan ja toimintaympäristössään

osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja

osaa hyödyntää terveysliikuntaa

osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä

hyvinvoinnin edistämiseen.











Kroppa kuntoon (2 osp)

Oman lihaskunnon ja fyysisen kunnon testaus ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen

Opiskelija tarvitsee liikuntavarusteet. Opiskelija hyödyntää erilaisia mittauksia lihaskunnosta, fyysisestä kunnosta, koordinaatiosta

Mailapelit (2 osp) Mailapelejä toiveiden mukaan:

sählyä

sulkapalloa

pöytätennistä

Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät.


93

pesäpalloa ym. Oppimisympäristö

Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli).

Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki)

Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva)

Yhdessä palloillen (2 osp)

Palloilulajit toiveiden mukaan:

futsalia

koripalloa

lentopalloa, beach volley

käsipalloa

ultimate ym.

Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät.

Oppimisympäristö

Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli).

Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki)

Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva)

Mielen hyvinvointi ja ihmissuhteet (2 osp)

Opiskelija löytää ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja mielenpahoinvointia torjuvia tekijöitä.

Opiskelija pohtii minäkuvan ja itsetunnon yhteyttä mielenhyvinvointiin ja onnistuneiden ihmissuhteiden luomiseen

Vuorovaikutusharjoitusten kautta opiskelija ymmärtää kommunikaation merkityksen ihmissuhteissa Luottamusharjoitusten avulla opiskelija vahvistaa yhteistä ryhmähenkeä ja oppii uutta itsestään.

Työmuotoina ovat ryhmätyöskentely, erilaiset harjoitukset ja keskustelut.

Ravitsemus ja painonhallinta (2 osp)

Ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvään tietoon perehtymistä

omakohtaista testaamista ja analysointia.

Opiskelija

tekee tarvittavat muutokset parempaan suuntaan ravitsemustottumuksiinsa

ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta.

laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista

käyttää tvt -tekniikkaa hyödyksi erilaisilla mobiililaitteilla (esim. ruokapäiväkirjan ylläpito)

94

3.3 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP)

3.4.1 KULTTUURIEN TUNTEMUS

OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen ja edistää omalta osaltaan tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaista kohtelua

osaa toimia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla

osaa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista monimuotoisuutta omalla alallaan

osaa ottaa huomioon eri kulttuuriryhmien keskeiset traditiot ja niiden vaikutukset toimintaan omalla alallaan

osaa välittää oman alan historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien piirteisiin.











Löytöretki pohjoismaiseen kulttuuriin (3 osp)

pohjoismaisen kulttuurin eri ulottuvuudet

kulttuurien väliset rajapinnat

Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu pohjoismaiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita.


95

Opiskelija katsoo pohjoismaisia elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee pohjoismaisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän lukee pohjoismaisia sanomalehtiä sekä seuraa Pohjoismaita koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutaman sanan kaikkia pohjoismaisia kieliä. Opiskelija tutkii Pohjoismaiden karttoja ja oppii tunnistamaan eri valtioille tyypillisiä piirteitä. Hän pohtii Pohjoismaiden merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.

Löytöretki venäläiseen kulttuuriin ( 3 osp)

venäläisen kulttuurin eri ulottuvuudet

kulttuurien väliset rajapinnat

Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu venäläiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita. Opiskelija katsoo venäläisiä elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee (suomeksi) venäläisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän seuraa Venäjää koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutamia perusfraaseja venäjän kielellä. Opiskelija tutkii Venäjän maantiedettä ja tutustuu myös muihin slaavilaisen kulttuurin valtioihin. Hän pohtii Venäjän merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.

96

Suomen leijona, suomalaista kulttuuria (3 osp)

Suomalaisuus nyt ja ennen

Suomen nykyhetken ja historian käännekohtia, merkkihenkilöitä ja kulttuurin pääteoksia ja tekijöitä ja niiden merkityksiä

oman asuinalueen (esim. Mikkeli, Juva) seudun nykytilannetta ja paikallishistoriaa ja oman alan yrityshistoriaa ja niiden merkityksiä.

Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa

visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai –näytteet ja niiden historiataustaa, paikallisen nuorison kulttuurien tekijöitä, esim. vloggaajat ym., yrittäjien haastattelut, vierailut, äänikirjat, multimediaesitelmät ja projektityöt)

Elokuvapassi (3 osp)

Elokuvien katsominen

elokuvan kerrontakeinot: käsikirjoitus ja kuvakerronta

elokuvatuntemuksen lisääminen

elokuvien analysointi ja siten sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen kehittäminen

Oppimisympäristö

lähi-, etä- ja verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai elokuvanäytteet, elokuvakerronnan harjoitukset, kuten kuvaussuunnitelma ja kuvaus)

Let’s go international (3 osp)

mikä on kulttuuri?

(jäävuorimetafora)

omien juurien ja kulttuurin

tuntemus apuna muiden

kulttuurien ymmärtämisessä

(mitä on suomalaisuus)

kulttuurienvälisestä

viestinnästä

eri englanninkieliset kulttuurit

Oppimisympäristö

Ohjattua oppimista, lisänä

verkko-oppimisympäristö, esim.

moodle

Oppimismenetelmät

Oppimismenetelminä ovat

esimerkiksi opettajan ohjaus,

tiedonhaku verkosta, projektityö,

97

etnosentrisyys, ennakkoluulot,

stereotypiat

aikakäsitys

kulttuurishokki

kommunikoinnista englanniksi

small talk

tapakulttuuri/hyvät tavat

keskustelu, parityöskentely,

suullinen harjoittelu.

Projektityö: opiskelija tutustuu

lähemmin valitsemaansa

kulttuuriin ja esittelee tekemänsä

Power Point -esityksen muille

ryhmäläisille.

Tunneille pyydetään

mahdollisuuksien mukaan esim.

maahanmuuttajalinjoilta tai

kansainvälisessä vaihdossa

Esedussa olevia vierailijoita.

3.4.6 OSA-ALUE KOHDISTA 3.1.1 – 3.3.4

3.4.6.1 VIERAS KIELI, B-KIELI

VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP)

Opiskelija

osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä

osaa kirjoittaa alaan liittyviä tekstejä vieraalla kielellä

osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen

osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.











Venäjän alkupalat (3 osp)

kyrilliset kirjaimet

tervehdykset ja hyvästelyt

Oppimisympäristöt


98

itsensä esitteleminen

lukusanat

ammatteja

asiakaspalvelutilanteessa toimiminen

lyhyen oman alan tekstin kirjoittaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta

Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita, esim. opastus- ja ostostilannetta (hinnan kysyminen ja kertominen, tuotteen esittely, maksutapahtuman suorittaminen), ravintolasanastoa (ruoat, tilaaminen, maksaminen) ja kellonaikojen kertomista. Opiskelija harjoittelee suullista esiintymistä (esim. nimen, iän ja oman ammatin kertominen) sekä kuullun ymmärtämistä. Hän opiskelee ammattisanastoa esim. quizlet-harjoitusten avulla. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä, esim. aukioloajat, ruokalista.

3.4.6.2 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA


Opiskelija

osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita

osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen toteuttamalla pienen projektin

osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa

osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään











99


Yrittäjyys

Oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeiden kartoitus.

Liiketoimintasuunnitelman tekeminen oman liikeidean pohjalta, oman osaamisen tuotteistaminen, Kannattavuuslaskenta

Toimintaympäristön muutokset, ja siihen sovellettava analyysityökalu (SWOT, tms.)

Omien voimavarojen ja ajan käytön suunnittelu

Opiskelija

tekee projektin, esim. liiketoimintasuunnitelman (Projekti voidaan toteuttaa yhteistoiminnassa ammattialan kanssa)

opiskelija laatii osana liiketoimintasuunnitelmaa katsauksen alansa toimintaympäristön tilanteesta

toteuttaa projektin annetussa ajassa ryhmämuotoisesti

3.4.6.3 FYSIIKKA JA KEMIA


Opiskelija

osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään

osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia

osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä

osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia

osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä











Ympäristökestävä kehitys (3 osp)

Science lab

Oppimisympäristöt


100

esim. tuotteen elinkaari, ilmiöt, kulutuksen seuranta- ja kehittämisprojekti

esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen Esim. Työssäoppimispaikan energiatehokkuuden parantamissuunnitelma

”Colorful life” (3 osp)

Valaistus

värit ja näkeminen

Värien käyttö viestinnässä

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt, luokka, laboratorio. Oppimismenetelmät Esim. projektioppiminen. Valonlähteisiin ja valonlähteiden vaikutukseen tutustuminen valokaapin avulla. Projektityö esim. tutustutaan top-paikan tai vastaavan valaistusratkaisuihin ja valaistuksen vaikutukseen tai esim. värien käyttö viestinnässä tai muu omaan alaan liittyvä värien ja valaistuksen käytön projektityö.

3.4.6.4 TYÖKYVYN YLLÄPITO JA TERVEYSOSAAMINEN (KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMA TARJONTA)


Opiskelija

osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä

osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään

osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja

osaa hyödyntää terveysliikuntaa

osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen

osaa toimia omassa elämässään työkykyä ylläpitäen ja omaa hyvinvointiaan edistäen

101











Työkyvyn ylläpito ja terveysosaaminen (4 osp)

Kansansairauksien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy

Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn merkitys kokonaishyvinvointiin

Liikunnan, ravinnon ja levon merkitys hyvinvointiin

Terveysliikunta

Sosiaalisuus, osallisuus ja vastuullisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut elämän eri tilanteisiin

o kiusaaminen o huoli o suru o ero o tapaturma o parisuhdevaikeudet o seksuaalinen

suuntautuminen ym.

Osallisuuteen kannustaminen

ja erilaisten vaihtoehtojen

esiintuominen

Omien vahvuuksien ja

lahjakkuuden esiintuominen

Oppimisympäristöt

Esedun yhteiset tilat

yhteistyökumppaneiden tilat Oppimismenetelmät

Opiskelija

hakee tietoa elintapojen ja kansansairauksien välisistä yhteyksistä

tekee elintapatestit verkossa

analysoi omia valintojaan suhteessa kansansairauksiin

laatii esityksen kansansairauksista

laatii mielle-, käsite- ja aarrekartan omasta hyvinvoinnistaan

hyödyntää Tvt- tekniikkaa esim. vertaisryhmien tapaamisessa, kokoamisessa

laatii itselleen voimavaroja lisääviä menetelmiä sisältävän ohjelman esim. liikunta, lepo, ravitsemus ja harrastukset (esim. päiväkirjat)

kokoaa kirjallisesti osaamisensa esim. Esedu –passiin, blogiin tai portfolioon

hakee itsenäisesti tietoa erilaisista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista

vierailee oman paikkakunnan eri toimijoiden toimipisteissä esim. Mikkelin Olkkari, Pieksämäen työpaja ym. sekä


102

kolmannen sektorin avuntarjoajat esim. vapaaehtoisjärjestöt, kriisipuhelimet, vertaisryhmät, seurakunta, kaupungin erityisnuorisotyö.

Opiskelija osallistuu erilaisiin tapahtumiin joko tuottajana/toteuttajana/osallistujana esim.

liikuntatutor- toiminta

liikkuva amis-tapahtumat

liikuntakerho

SAKU ry:n kisat

Saku Star-kisat

Urheiluakatemia

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

Vapaasti valittavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon

osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia:

4.1 AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA

Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista

perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista.

4.2 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA

Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan

ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin

paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon

osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus

osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi

ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan

arviointitaulukon mukaisesti.

4.3 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OSIA TAI LUKIO-OPINTOJA

Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-alueita

tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

103

4.4 JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA

Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä

tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä

tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja

ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida

asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan

hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen

mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa

93/011/201) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa.

4.5 TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVIA YKSILÖLLISIÄ

TUTKINNON OSIA

Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla

oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua

osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi

voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon

osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla

hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää

Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen

periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/201) liitteessä

olevaa arviointitaulukkoa.

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT

Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutuksessa) opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA

6.1 ARVIOINTI

Arvioinnissa on kaksi eri ulottuvuutta: Oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi. Oppimisen

arviointi on opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimisen edistymisen seuraamista ohjaamalla ja

kannustamalla opiskelijaa. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää mitä hän osaa

ja mitä vielä pitää oppia. Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista

palautetta. Opiskelijaa ohjataan kehittämään itsearviointitaitojaan ja mahdollisiin

oppimisvaikeuksiin puututaan ajoissa.

104

Oppimisesta ei anneta arvosanaa, mutta oppimisen eteneminen merkitään tutkinnon osittain tai

teemoittain (tutkinnon osan osa) Wilmaan S-merkinnällä. Näyttötutkinnoista S-merkintää käytetään

kaikesta valmistavasta koulutuksesta. Wilmassa käytettävät merkinnät oppimisen seurannassa:

S = (oppimistavoitteet) saavutettu

SK = (oppimistavoitteiden) saavuttaminen kesken

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan osaamista ja näyttötutkinnoissa tutkinnon

suorittajan osaamista arvioidaan aina suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin

ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon

osien osaamistavoitteet (ei näyttötutkinnoissa) vastaavat kysymykseen, mitä on osattava ja

arviointikriteerit kysymykseen, minkä tasoisesti edellytetty osaaminen hallitaan. Arviointiasteikko

osaamisen arvioinnissa on:

3 = Kiitettävä

2 = Hyvä

1 = Tyydyttävä

Seuraavassa taulukossa on esitetty mitä eroa on oppimisen ja osaamisen arvioinnilla, ja miten

osaamisen arviointi toteutetaan ja siitä päätetään ammatillisessa peruskoulutuksessa (pois lukien

yhteiset tutkinnon osat) ja näyttötutkinnoissa. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella

perustutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena, arviointi ja siitä päättäminen toteutetaan kuten

ammatillisessa peruskoulutuksessa on ohjeistettu. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella

ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintona, hänen tutkintosuorituksensa arviointi ja siitä

päättäminen toteutetaan näyttötutkintojärjestelmän toimintatavan mukaisesti.

OPPIMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA

Ammatillinen peruskoulutus (ammatilliset tutkinnon osat)

Näyttötutkinto

Oppimisen arviointi/ oppimisen arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa

Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijan oppimisen edistymistä ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja.

Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi tutkinnon suorittajan edistymistä valmistavan koulutuksen aikana ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja.

OSAAMISEN ARVIOINTI

Ammattitaidon osoittaminen

Ammattitaito osoitetaan pääasiassa työtä tekemällä eli

Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa pääsääntöisesti

105

ammattiosaamisen näytöllä työelämän edellyttämänä kokonaisuuksien hallintana toimielimen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mikäli ammattitaitovaatimukset eivät tule kattavasti osoitettua työpaikalla, pitää näyttö täydentää jossakin muussa näyttöpaikassa tai oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytön lisäksi voi olla myös muuta osaamisen arviointia tutkinnon perusteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä.

työelämän todellisissa työtehtävissä tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti. Käytännön työtehtävien ja hyväksyttyjen tutkintoon sisältyvien erillispätevyyksien lisäksi tutkintosuorituksia voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti ja luotettavasti osoitetuiksi (mm. kirjalliset kuvaukset, videointi ja haastattelu). Työnantajien, työntekijöiden sekä opetusalan edustajat arvioivat tutkintosuoritukset. Itsenäisiä ammatinharjoittajia voidaan käyttää myös arvioijina, jos se on alalle tyypillistä.

Arvioijat Muilla kuin opettajilla tulee olla sellainen kyseisen alan asiantuntijuus, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Toimielin päättää ammattiosaamisen näytön arvioijat.

Arvioijilla tulee olla hyvä alan ammattitaito. Vähintään yhdellä arvioijalla tulee olla näyttötutkintomestarikoulutus silloin, kun tehdään tutkinnon osan kolmikantainen arviointiesitys. Tutkintotoimikunta hyväksyy arvioijat.

Arvioinnin toteuttaminen

Arviointi suoritetaan perustutkinnon perusteiden arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti kolmiportaisella asteikolla 1–3. Ammattiosaamisen näytön jälkeen pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Arviointikeskustelussa opiskelija esittää oman itsearviointinsa, ja hänellä on mahdollisuus suullisesti

Arviointi suoritetaan tutkintojen perusteiden arvioinnin kohteiden ja arvioinnin kriteerien mukaisesti, ammatillista perustutkintoa suorittavilla kolmiportaisella asteikolla 1–3 ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavilla asteikolla hyväksytty/hylätty. Arvioijat tallentavat tutkintosuorituksesta tekemänsä havainnot arviointilomakkeelle, jonka pohjalta mahdollisen muun arviointiaineiston kanssa tehdään tutkinnon osan arviointiesitys. Tutkintosuoritusten arvioinnit kirjataan arviointilomakkeelle. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Tämä itsearviointi toteutetaan näyttötutkinnon

106

täydentää ammattiosaamisen näyttöään. Keskustelun tavoitteena on saada yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta, joka kirjataan arvioinnin kohteittain ammattiosaamisen näyttöjen arviointilomakkeelle.

järjestämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tutkinnon suorittajaa kuullaan tarvittaessa tutkintotilaisuuden aikana tai sen päätyttyä.

Arvosanasta päättäminen

Arviointikeskustelun päätteeksi pääsääntöisesti opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä päättävät ammattiosaamisen näytön arvosanan. Muusta tutkinnon osaan sisältyvästä osaamisen arvioinnista päättävät opettajat. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.

Kun tutkinnon suorittaja on osoittanut kaikki tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja niiden arviointi on dokumentoitu, arvioijat tekevät tutkinnon osan arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle. Arviointiesitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston perusteella. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa esitetään tutkinnon osan hyväksymistä tai hylkäämistä. Ammatillisissa perustutkinnoissa arvioijaryhmä päättää, millaisella arvosanalla tutkinnon osa esitetään hyväksyttäväksi. Tutkintotoimikunta päättää arvioinnista. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.

Lähde: Arvioinnin opas: Ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot. Opetushallitus, Oppaat ja

käsikirjat 2015:2

Yhteiset tutkinnon osat muodostavat neljä temaattista kokonaisuutta, joiden osa-alueisiin

osaamistavoitteet on laadittu. Näiden neljän tutkinnon osan arvosanat kirjataan

tutkintotodistukseen ja osa-alueiden arvosanat kirjataan opiskelijan opintosuoritusrekisteriin.

Osaaminen arvioidaan oppilaitoksessa tavoitteiden ja arviointikriteerien mukaisesti. Arvioitavat

suoritukset on pyritty laatimaan mahdollisimman pitkälle työelämän todellisia tilanteita vastaaviksi.

Näin ne vahvistavat opiskelijan ammatillista osaamista.

Lisätietoa arvioinnista saat Etelä-Savon ammattiopiston arviointisuunnitelmasta sekä

tutkintokohtaisista ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmista, jotka löytyvät

Esedun internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta.

6.2 TYÖSSÄOPPIMINEN

Työssäoppiminen on aidoissa työympäristöissä tapahtuvaa tavoitteellista ja ohjattua opiskelua.

Etelä-Savon ammattiopistossa kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin ammatillisiin

perustutkintoihin sisältyy työssäoppimisella hankittua osaamista vähintään 35 osaamispisteen


107

verran. Aikuiskoulutuksessa työssäoppimisen kesto vaihtelee henkilökohtaisen suunnitelman

mukaisesti. Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun Työssäoppimisen oppaasta, joka löytyy Esedun

internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta.

6.3 OHJAUS

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, oikeus saada henkilökohtaista ja muuta

tarpeellista opinto-ohjausta (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 787/2014, 29§).

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta.

Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään opiskelijan

edellytyksiä itsearviointiin. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 788/2014 9b.)

Ohjauksen toteuttamisen lähtökohtana on, että opiskelija saa valmiudet toimia

oppilaitosyhteisössään, suunnitella opintojaan ja sitoutua opiskeluun. Ohjaus on koko opiskeluajan

jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on kannustaa ja tukea opiskelijan itsetuntoa ja ammatillista

kasvua. Ohjaus on tavoitteellista ja se perustuu opiskelijan tarpeisiin. Se on luonteeltaan

tiedottavaa ja vuorovaikutteista, ammatillisen suuntautumisen ja kehittymisen ohjausta sekä

opiskelun ja oppimisen ohjausta.

Opiskelijan ohjaus on moniammatillista yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen opettajan rooli on

kannustava ja ohjaava (oppimisen arviointi). Jokaisella ryhmällä on lisäksi oma ryhmänohjaaja,

joka vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisestä. Ryhmänohjaaja tekee tiivistä

yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa, jolla on päävastuu opinto-ohjauksesta ammatillisessa

peruskoulutuksessa. Näyttötutkinnoissa päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta on

vastuuopettajalla/ryhmänohjaajalla ja/tai tutkintovastaavalla. Ohjauksessa tehdään yhteistyötä

myös kodin ja oppilaitoksen välillä sekä talon sisäisten ja ulkopuolisten verkostojen kanssa.

Etelä-Savon ammattiopistossa jokaiselle opiskelijalle tehdään opintojen alkuvaiheessa joko HOPS

(=henkilökohtainen opiskelusuunnitelma), HEKO (=henkilökohtaistamissuunnitelma

näyttötutkinnoissa) tai HEO (=henkilökohtainen opiskeluohjelma oppisopimuskoulutuksessa), jota

päivitetään opintojen aikana. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan aina kirjallinen

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun ohjaussuunnitelmasta, joka löytyy Esedun internetsivujen

Opetussuunnitelmat-alasivulta



opeussuunnitelman yhteinen osa - etelä-savon ammattiopisto · tietokone- ja...

Documents