oppisopimuksella uuteen ammattiin - sähköliitto · 2017-11-22 · vuodesta 2010 lähtien...
TRANSCRIPT
sähköalojen ammattiliiton jäsenlehti • elokUU 7 | 2014
NYT ON AIKA TILATA JÄSENKALENTERI JA ELÄKELÄISILLE VASAMA! Sivut 14–15
Vr TrackissaTaas Työrauha
sivu 4
sähköisTysalanTes Työn alla
sivu 8
arkTinenkesäloma hiihTäen
Grönlannissasivut 12–13
OPPISOPIMUKSELLAUUTEEN AMMATTIIN sivut 6-7
LiitonLomaeduttarjoLLa
LiitonLomaeduttarjoLLasivut 2 & 5
LomakutenhaluatHoliday Club -etu jäsenille
Sähköliiton omistamat lomahuoneistot nyt haettavissa viikoilta 1–22/2015. Hakuaika päättyy 23.10.2014.Arvonta suoritetaan 27.10.2014. Kaikki osallistuneet saavat ilmoituksen (ensisijaisesti) sähköpostitse.
Holiday Club Katinkulta, Golfharju 1 mh huoneisto 2+2:lle, ma-ma, vkot 8–10 hinta 430 €/vkoHoliday Club Saariselkä, Laavutieva 3 mh huoneisto 6+2:lle, la–la, vkot 12–13 hinta 410 €/vko
Kelotirro 3 mh huoneisto 6+2:lle, la–la, vko 16 hinta 410 €/vkoTirrolampi 1 mh huoneisto 3+2:lle, la–la, vkot 9, 11, 14–15 hinta 310 €/vko
Holiday Club Salla, Tunturitähti 1 mh huoneisto 4+2:lle, pe–pe, vkot 8–16 hinta 430 €/vkoHoliday Club Tahko Spa Suites Black 1 mh huoneisto 2+2:lle, pe–pe, vkot 9–11, 13–15 hinta 400 €/vko
2 mh huoneisto 4+2:lle, pe–pe, vko 12 hinta 450 €/vkoVierumäki, Golf Resort 2 mh huoneisto 4+2:lle, pe–pe, vkot 5, 10, 18–22 hinta 420 €/vko
Lisätietoja kohteista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu. Käyttäjätunnus: sahkoliitto ja salasana: hcviikot
Lomaviikkoja voivat hakea yli vuoden sähköliiton jäsenenä olleet henkilöt. Lomat on ensisijaisesti tarkoitettu liiton työikäisille jäsenilleOppilasjäsenillä varausoikeutta ei ole. Liiton eläkeläiset ja henkilökunnan jäsenet saavat vuokrausoikeuden arvonnassa mahdollisestivaraamatta jääneisiin viikkoihin 3.11.2014 klo 10 alkaen.
HOLIDAY CLUB YRITYSPALVELU puh. 030 687 0400 (arkisin 9–16), [email protected]
Philips MASTER LEDspot Valuewww.philips.fi/masterledlamps
Laatu, luotettavuusja pitkä käyttöikäKaikki nämä asiat yhdistyvät uudessa MASTERLEDspot Value -lamppumallistossamme. Nämäedulliset ja laadukkaat valonlähteet sisältävätvaihtoehdot 20W:n, 35W:n ja 50W:n halogeeni-lamppujen tilalle sekä kolme värilämpötilaa(2700 K, 3000 K ja 4000 K). Lampuilla on hyvähimmennettävyys sekä pitkä 25 000 tunninpolttoikä. Keilakulma 36°.
4.5W, 5.3W 4W, 6.5W4.5W, 5.3W 4W, 6.5
VA S AM A 7 / 2 0 1 4 • 3
45
6–78
910
1112–1315–16
1718
19–2022
VASAMA 7 • 2014Kannen kuvassa Antti Eskelinen + pojatKuva: Riitta Kallio
sähköjohtomARtti AlAKosKisähköliiton puheenjohtaja
Julkaisija:
Sähköalojen ammattiliitto ry
Elbranschernas
fackförbund rf.
Postiosoite: PL 747
33101 Tampere
Puhelin: 03 252 0111
Faksi: 03 252 0210
Sähköpostiosoite:
Päätoimittaja: Martti Alakoski
Vastaava toimittaja: Riitta Kallio
Toimittaja: Jonna Heiniluoma
Ulkoasu ja taitto:
Jari Mattila
Palkansaajalehdet –
Löntagartidningar
PALE ry:n jäsen
Painopaikka: Sanomala, Vantaa
Ilmoitushinnat tekstisivulla:
Mustavalko
2,25 €/pmm
Neliväri-ilmoitukset
3,00 €/pmm
Työpaikkailmoitukset ja
ammattiosastot -50 %
Mainostoimistoalennus -15 %
Ilmoitusmyynti:
Ekamedia/Tmi Emmi Kallio
Kalevanpuistotie 21 B 56
33500 Tampere
Puhelin: 044 344 4414
Lehden tilaushinta:
30 €/vsk kotimaa
40 €/vsk ulkomaat
Sähköalojen ammattiliiton jäsenlehti.
Perustettu 1957 • 58. vuosikerta.
Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Seuraava Vasama ilmestyy 23.10. 2014.
Aineistot 13.10. mennessä.
Syksy käyntiin sopienVr trackissa laihaan sopuun
työelämään laatumittari
Ura oppisopimuksella
sähköistysalan pelisäännöt
puntarissa tes-neuvottelussa
tarkkana eropaketeissa
Edustajiston ja kassan
kokoukset 14.–15.11.
kuukauden kuva & kärkimies
kesäloma hiihtäen jäätiköillä
jäsenpalvelut
työttömyyskassa
kurssit
osastot toimivat
El-ledningen
Ahti Honkanen on tyytyväinen ammatinvaihdokseen. Kahden
vuoden palkallisen oppisopimuskoulutuksen jälkeen rekkakuskista
tuli ammattitaitoinen sähköasentaja. Lisää sivulla 7.
Neuvottelusyksy on täydessä vauhdissa. sähköliit-to aloitti sähköistysalaa koskevat työehtosopimus-
neuvottelut sähkötekniset työnantajat sttA ry:n kanssasyyskuun alkupuolella. työllisyys- ja kasvusopimuksenulkopuolelle jäänyt, neuvoteltavana oleva työehtoso-pimus koskee noin 11 000 sähköliiton jäsentä, jotkatyöskentelevät sähköasennustöissä rakennuksilla, teol-lisuudessa, laivanrakennustöissä ja kiinteistöjen ylläpi-totöissä.Palkkakysymysten ohella neuvottelupöytään on nos-
tettu esimerkiksi aika- ja urakkapalkkauksen kehittämi-nen, alihankinnan käytön pelisääntöjen selventäminensekä nollatyösopimukset.sttA:n kanssa solmittu työehtosopimus päättyy 30.
syyskuuta. Nykyisen työehtosopimuksen määräyksiänoudatetaan kuitenkin niin kauan kuin neuvottelut ovatkäynnissä tai uusi sopimus syntyy.
syyskuun alussa sovimme myös Vr trackin työriidantyönantajaliitto Paltan kanssa. Palta lopetti viimein säh-köliiton ammattiosasto 177 jäseniä koskevan työsulun,jonka oli määrä kestää lokakuulle asti.osaston vaatimukset omasta työehtosopimuksesta
ja omista luottamusmiehistä eivät toteutuneet. sähkö-asentajat tekevät töitä edelleen JHl:n sopimuksen eh-doilla. myös työntekijöiden yhteinen luottamusmiesjär-jestelmä säilyy ennallaan.tilanne VR trackilla kärjistyi alkukesästä, kun am-
mattiosasto 177 ryhtyi ajamaan vaatimuksiaan lyhyillälakoilla. Niihin työnantaja vastasi järeällä työsululla.työtaisteluissa oli kyse ammattiosasto 177:n omasta
päätöksestä. sähköliiton hallitus päätti, ettei liitto lähderettelöimään toisen sAK:laisen ammattiliiton tekemääsopimusta vastaan. Nyt odotamme sopimuskaudenpäättymistä, jolloin asia voidaan ottaa uudelleen esille.tilanne ratkesi oikeastaan jo kesällä, kun osasto luo-
pui suunnittelemastaan kolmannesta lakosta. työnan-tajan pitkä työsulku oli siksi mielestäni ylimitoitettu toi-menpide.
liiton budjetin valmistelu on tullut vuosi vuodelta vai-keammaksi. tasapainon löytäminen tuottojen ja kus-tannusten välillä aiheuttaa erityisiä ongelmia.Jäsenmaksun suuruuteen vaikuttavia asioita on
myös ennakoitava budjetissa. Jäsenmaksutuottojen ke-hitykseen vaikuttavat maksavien jäsenten määrä, työt-
tömyysaste sekä jäsenten vuosityöansio ja sen kehitty-minen.
sähköliiton maksavien jäsenten määrä on laskenutvuosittain tasaisesti noin yhdellä prosentilla. myös työt-tömyysasteen ankea suuntaus on vaikeuttanut jäsen-maksujen kehitystä. työttömyysaste oli vuonna 20126,9 prosenttia, viime vuonna 8,7, ja tälle vuodelle en-nuste on 10 prosenttia samoin kuin vuodelle 2015.työttömyyden lisääntymisen myötä myös jäsenmak-
sutuotot ovat hieman alentuneet. Vuoden 2015 osal-ta tilanne edelleen kiristyy, sillä maksavan jäsenistönmäärä vähenee hiljalleen. myöskään työllisyys- ja kas-vusopimuksen mukaiset pienet palkankorotukset eivätpysty kuromaan laskevaa jäsenmaksutuottojen perus-tetuloa kiinni.onneksi liitolla on varallisuutta, jonka tuotoilla talo-
utta voidaan välillä paikata. myös työtaistelukassam-me on muhkea.
liiton kustannustaso kuitenkin säilyy. Vuodesta 2010lähtien toteutetut säästötoimet ovat kyllä purreet ja lii-ton tilinpäätökset on saatu tasapainotettua.Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ”helpot” säästökei-
not on syöty loppuun. satunnaisesti on mahdollistatehdä negatiivistakin tulosta, mutta pitkässä juoksus-sa kustannukset tulisi kuitenkin kattaa jäsenmaksulla,joka on ollut jo ainakin 14 vuotta 1,4 prosenttia. mil-lä siis jäsenmaksut saadaan kasvuun ja kustannuk-set alas?
Jos on sähköliitolla huolenaihetta, niin on myös kokosuomella. tätä kirjoittaessani tulleen tiedon mukaantVo ei saa pyytämäänsä viiden vuoden lisäaikaa olki-luotoon rakennettavalle neljännelle ydinreaktorille. Javaikka Fennovoiman hakemus periaatepäätöksen täy-dentämisestä hyväksytään, rakentamisluvan ehdoksinostettu 60-prosenttinen kotimainen omistus voi osoit-tautua liian kovaksi vaateeksi. toivon yhä, että edus-kunta mahdollistaisi molempien ydinvoimahankkeidenjatkamisen ja hyväksyisi näin miljardi-investoinnit, jot-ka olisivat todella tarpeen nykyisessä taloudellisessatilanteessa.
4 • VA S AM A 7 / 2 0 1 4
Ratojen kunnossapitoyhtiö VR
Trackiin palautui työrauha, kun
palvelualojen työnantajaliitto Palta
lopetti Sähköliiton ammattiosasto
177 jäseniä koskevan työsulun. Asias-
ta sovittiin Paltan ja Sähköliiton kes-
ken 3. syyskuuta. Työsulun oli määrä
kestää lokakuulle asti.
Sähköliittoon kuuluvan ammatti-
osaston vaatimukset omasta työeh-
tosopimuksesta ja omista luottamus-
miehistä eivät vieläkään toteutuneet.
Sähköasentajat tekevät töitä edelleen
Julkisten ja hyvinvointipalvelujen lii-
ton JHL:n sopimuksen ehdoilla. Myös
Sähköliitolle merkittävä voitto työtuomioistuimessa
Luottamushenkilöitä ei saa syrjiä
Teksti ja kuva: Riitta Kallio
työntekijöiden yhteinen luottamus-
miesjärjestelmä säilyy ennallaan.
Tilanne VR Trackilla kärjistyi al-
kukesästä, kun Sähköliiton valtakun-
nallinen ammattiosasto 177 ryhtyi
ajamaan vaatimuksiaan lyhyillä la-
koilla. Niihin työnantaja vastasi järe-
ällä työsululla.
Ammattiosasto vaati sähköasen-
tajille omaa työehtosopimusta, jon-
ka osapuolena olisivat Palta ja Sähkö-
liitto. Lisäksi vaadittiin omaa, sähkö-
asentajien luottamusmiestä.
– Pojat luopuivat itse vaateistaan
jo ennen kuin työnantajien ilmoitta-
ma työsulku alkoi. Työnantaja kui-
tenkin toteutti ilmoittamansa työsu-
lun, joka oli mielestäni kohtuuttoman
rankka toimenpide asentajia koh-
taan, arvioi Sähköliiton puheenjohta-
ja Martti alakoski.
Hän on tyytyväinen, että kiistassa
päästiin sopuun.
– Totesimme työnantajien kanssa
yhdessä, että on tarpeetonta jatkaa
riitelyä.
SähKöliitto ei Riitele
Jhl:n KanSSa
Martti Alakoski harmittelee, että Säh-
köliitto on ollut asiassa ikävässä väli-
kädessä, kun sen ammattiosasto ryh-
tyi taisteluun toisen SAK:laisen am-
mattiliiton sopimusta vastaan.
– Työtaisteluissa oli kyse ammat-
tiosasto 177:n omasta päätöksestä.
Liitto ei lähde tieten tahtoen rettelöi-
mään toisen SAK:laisen ammattiliiton
tekemää sopimusta vastaan. Nyt odo-
tamme sopimuskauden päättymistä,
jolloin asia voidaan ottaa uudelleen
esille.
Alakoski muistuttaa, että JHL:n
kanssa on neuvoteltu jo pitkään noin
700 sähköasentajan irrottamisesta
JHL:n sopimuksesta. Ammattiosasto
177:n sähköasentajat hermostuivat,
kun asiassa ei päästy maaliin.
– Tilanne ratkesi oikeastaan jo ke-
sällä, kun osasto luopui suunnittele-
mastaan kolmannesta lakosta. Työn-
antajan pitkä työsulku oli siksi mie-
lestäni ylimitoitettu toimenpide. ■
Sähköistysalan työehtosopimuk-
sessa on henkilöstön edustajia
koskevia suojamääräyksiä. Suoja-
määräyksistä huolimatta henkilös-
tön edustajat joutuvat valitettavan
usein kärsimään henkilökohtaises-
ti siitä, että hoitavat luottamusteh-
tävää.
Nyt työtuomioistuimen ratkaista-
vana olleessa jutussa oli kysymys sii-
tä, että eräs sähköistysalalla toimi-
va yritys oli siirtänyt aiemmin urak-
katyössä työskennelleet pääluotta-
musmiehen ja työsuojeluvaltuutetun
alempipalkkaiseen aikatyöhön.
Työtuomioistuin katsoi toteen
näytetyksi, että yritys oli teettänyt
heillä lähes kaiken yrityksen toimi-
pisteessä tarjolla olevan aikatyön.
Samaan aikaan yritys painosti muita
työntekijöitä ottamaan vastaan koko-
naishintaurakoita, eli ns. könttäura-
koita, aiempaa heikommilla ehdoilla.
Henkilöstön edustajat joutuivat hen-
kilökohtaisesti kärsimään puolusta-
essaan työehtosopimusta.
MeRKittävä linJauS
– Työtuomioistuimen päätös on sel-
vä viesti työnantajille. Henkilös-
tön edustajien kaltoin kohtelemises-
ta joutuu vastuuseen. Sähköliitto toi-
voo, että tämän tapauksen opetus ote-
taan vakavasti kaikissa sähköistys-
alan yrityksissä, toteaa sopimusvas-
taava Jari ollila.
Tuomiosta voidaan lukea myös
muita merkittäviä linjauksia. Työtuo-
mioistuin katsoi, että työehtosopi-
muksen urakkamääräyksiä heikom-
masta könttäurakasta oli hyväksyttä-
vää kieltäytyä. Pääluottamusmiehen
ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehi-
tystä tarkasteltaessa könttäurakasta
kieltäytymistä ei katsottu heidän va-
hingokseen.
– Me olemme kritisoineet könttä-
urakoita jo pitkään. Niillä on tarkoi-
tus vain kiristää työntekijöitä teke-
mään töitä heikommilla työehdoil-
la. Tosiasiallisesti niillä kierretään
urakkatyön ehtoja ja poljetaan hinto-
ja.Työtuomioistuimen linjaus on tästä
näkökulmasta merkittävä.Me teemme
jatkossa entistä päättäväisemmin töi-
tä könttäurakoiden epäkohtien kor-
jaamiseksi, lupaa Jari Ollila.
– Tärkeintä tuomiossa kuitenkin
on, että annamme jokaiselle kentällä
olevalle pääluottamusmiehelle ja työ-
suojeluvaltuutetulle selvän viestin.
Me puolustamme tiukasti omiamme
ja jokaisen henkilöstön edustajan kal-
toin kohtelemiseen puututaan tiukas-
ti, Ollila painottaa. ■
Sähköliitto sai
työtuomioistuimessa
merkittävän voiton
puolustaessaan
pääluottamusmiehen ja
työsuojeluvaltuutetun asemaa.
Työtuomioistuin linjasi,
ettei pääluottamusmiehen
ja työsuojeluvaltuutetun
mahdollisuutta kehittyä
ja edetä ammatissaan saa
heikentää luottamustehtävän
takia.
VR Trackin sähkömiehetsaivat palata töihin
Teksti: Jonna heiniluoMa
VA S AM A 7 / 2 0 1 4 • 5
KOETINKYNÄ
Vain seitsemän prosenttia SAK:laisistatyöntekijöistä tekee töitä erittäin hyvissätyöoloissa. Hälyttävän huonoissa oloissa työs-kentelee yhdeksän prosenttia SAK:laisista.
Pian on aika valitaluottamusmies
Työelämän laatuavoi nyt mitata
T änä vuonna lähes 4000 nuorta aloittiopiskelun sähköisille aloille ammatil-lisissa oppilaitoksissa. Kaikkiaan Sähkö-liiton sopimusaloille opiskelee eri oppi-laitoksissa noin 11 500 henkilöä. Heistäjopa 6000 on liittynyt liiton oppilasjäse-niksi. Valmistumisen jälkeen heistä ylipuolet jatkaa liiton sopimusalajäsenenä.Aika moni valmistuvista jatkaa opintojatai vaihtaa vielä alaa.Alalle opiskeleville on jo vuosien ajan
pyritty antamaa tietoa liitosta ja sen toi-minnasta. Sähköliiton järjestämät tie-toiskut ammattiopistoilla ovat tärkeäosa liiton nuorille suunnattua toimin-taa. On mukava huomata, että sähkö-alalle opiskeleva on kiinnostunut omistatyöehdoistaan ja ammattiliitostaan. Alal-le valmistuville pyritäänkin antamaan joopiskeluaikana tietoa liiton tarjoamastaedunvalvonnasta ja työttömyysturvasta.Suomalainen koulutusjärjestelmä on
varmasti maailman mittakaavassa huip-puluokkaa, mutta työelämän pelisääntö-jä ja lainsäädäntöä koskevia asioita ope-tetaan varsin niukasti. Ammattiopistojenopintosuunnitelmassa on toki jakso, jos-sa käsitellään työelämätietoutta, mut-ta suomalaisen työmarkkinajärjestelmäntuntemus jää opiskelijoille vielä varsinvieraaksi.Työelämätietouden puuttuminen opin-
tosuunnitelmasta on nykyisen koulutus-järjestelmän ongelma. Jos alalle opiskele-va ei saa koko opiskelunsa aikana tietoaalansa ammattiliitosta ja järjestäytymi-sestä, on vaikea kuvitella hänen olevantietoinen omasta edunvalvonnastaan työ-elämässä.Olemme aloittaneet tänäkin syksy-
nä kiertueen opistoilla heti syyslukukau-den alettua. Syksyn aikana tietoa liitos-ta ja sen toiminnasta saavat pääosin juuriopintonsa aloittaneet. Keväällä vastaavakiertue suunnataan valmistumassa olevil-le, tuleville sähköliittolaisille.Nähdään opistoilla!
Juha Jumisko
Nuorisoasiamies
Edunvalvontakiinnostaaopiskelijoita
Juha Jumisko
Nuorisoasiamies
Työpaikkojen luottamusmiehet seuraavak-si kaksivuotiskaudeksi pitää valita tänäsyksynä marras-joulukuun aikana.Luottamusmiehen valitsevat työpaikal-
laan Sähköliiton sopimusalojen järjestäyty-neet työntekijät. Ammattiosastolla on oikeussuorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla.Käytännössä luottamusmiesvalintojen hoita-minen kuuluu kuitenkin työhuonekunnan teh-täviin. Vaaliajoista ja –paikoista on sovittavatyönantajan kanssa. Luottamusmiesvalintaanliittyvät järjestelyt kuuluvat perinteisesti ”istu-van” luottamusmiehen tehtäviin.Ehdokkaat vaaleihin asetetaan ehdokas-
asettelukokouksessa. Kokous on pidettä-
vä vähintään 14 kalenteripäivää ennen vaa-lia. Kokouksesta on ilmoitettava työpaikanilmoitustaululla viimeistään viikkoa ennen ko-kousta.Jos ehdokasasettelukokouksessa tarjol-
la on vain yksi ehdokas kuhunkin luottamus-tehtävään, hänet valitaan. Jos kokouksessaasetetaan useampia ehdokkaita, järjeste-tään vaali.Ammattiosaston pitää ilmoittaa kirjallises-
ti valituista luottamusmiehistä sekä liitolle et-tä työnantajalle. Luottamusmiesvalinnoistaon laadittava ilmoitus kahden vuoden väleinSähköliittoon, vaikka muutoksia valintoihin eitulisikaan.
Luottamus-mies on työpaikantyöntekijöiden edunval-voja ja järjestäytymisen ykköslenkki. Hänenpuoleensa voi kääntyä työsuhteeseen liitty-vissä ongelmissa. Luottamusmiehellä puoles-taan on tukenaan ammattiliiton ja -osastontuki. Luottamusmies on myös ammattiosas-tonsa edustaja, kun työnantajan kanssa neu-votellaan sopimusten ja lakien soveltami-sesta, yrityksen kehittämisestä tai muistatyöntekijöiden ja työnantajan väleihin vaikut-tavista asioista.Luottamusmies voi käyttää työaikaa työnte-
kijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen. ■
Sähköliiton aurinkoisessa merenrantapai-kassa, Kotkan Kaarniemessä on tänäsyksynä tarjolla edullista majoitustilaa liitonjäsenille ja perheille. Ennen vuodenvaihteenhinnankorotuksia ehtii vielä nauttimaan Sy-väsalmen kauniista maisemista, alueen hy-vistä kalapaikoista ja lenkkipoluista. Kaarnie-men löytää osoitteesta Selkätie 347, 48810Kotka. Vapaita huoneistoja ja asuntovaunu-paikkoja kannattaa tiedustella aluevalvojaTapio Haikalta, puh. 0440 557 841.Kulujen kattamiseksi Kaarniemen käyttö-
astetta pyritään nostamaan ja menoeriä kar-simaan. Liiton hallitus on väläytellyt jopa lo-mapaikasta luopumista, jolloin marraskuunedustajisto saisi asian päätettäväkseen. Ta-lousvaliokunta kartoittaa parasta aikaa eriratkaisumalleja. ■
Reilulla puolella työntekijöistä olot ovat kes-kinkertaiset.Tiedot käyvät ilmi Suomen Ammattiliittojen
Keskusjärjestön keskiviikkona julkaisemastaHyvän työn mittarista. Työelämän laatua seu-raavassa tutkimuksessa suomalainen työelä-mä sai 66 pistettä sadasta.
KiiRe PaHimPana ongeLmanaSAK:n kehittämispäällikkö Juha antilan mu-kaan yleisin ongelma työpaikoilla on alitui-nen kiire, kun työnantaja asettaa tehokkuu-den kaiken muun edelle. Ongelmia on myöstoimeentulossa ja työn aiheuttamissa terveys-haitoissa.Työpaikkojen vahvuus on yhteenkuuluvuus:
työntekijät tuntevat olevansa samaa poruk-kaa.Antila korostaa, että hyvä työpaikka on tur-
vallinen. Lisäksi työntekijöitä kohdellaan tasa-puolisesti.– Työntekijät voivat vaikuttaa omaan työ-
hönsä ja saavat tukea työnantajaltaan. Samal-la työ koetaan mielekkääksi ja se on tuloksel-lista, Antila kuvailee.
HyVässä TyössäjaKseTaan PidemPäänMittarista käy selvästi ilmi, että hyvät työolotvähentävät sairauspoissaoloja.– Parantamalla työoloja työnantaja saa vä-
hemmän poissaoloja ja pidempään töissä jak-savia työntekijöitä, Juha Antila toteaa.Hyvän työn mittari on osa SAK:n työolobaro-
metria, johon haastateltiin 1 203 SAK:laistenliittojen jäsentä keväällä 2014. Mittari on ra-kennettu Saksan DGB:n Gute Arbeit -indeksiämukaillen. ■
HyVä Työ -julkaisuhttp://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/muut-tutkimukset/
hyva-tyo-2014-09-03
kaarniemi kutsuu
!
6 • VA S AM A 7 / 2 0 1 4
32-vuotias järvenpääläinen
sähköasentaja Antti Es-
kelinen on ehättänyt olla
vakituisesti töissä jo kymmenen vuot-
ta Amplit Oy:llä. Hän on myös eden-
nyt työpaikkansa pääluottamusmie-
heksi ja varatyösuojeluvaltuutetuksi
samoin kuin ammattiosastonsa 049:n
hallituksen varajäseneksi.
Siinä sivussa Eskelinen on perus-
tanut perheen ja hoidellut lapsia vuo-
roin lähihoitaja-vaimonsa kanssa.
Kolmilapsisen perheen isä Antti
Eskelinen tuumii, että nopea elämäs-
sä edistyminen on ollut paljolti hänen
oppisopimuskoulutuksensa ansiota.
– En viihtynyt koulun penkillä ja
onnistuin hakeutumaan sähköasen-
tajan oppiin heti peruskoulun jälkeen
oppisopimuskoulutuksen turvin. Pää-
sin välittömästi töihin kiinni ja teoria-
opinnotkin sujuivat siinä sivussa.
Eskelinen arvioi, että työssäoppi-
minen sopi hänelle erityisen hyvin.
– Oppisopimus on hyvä vaihtoeh-
to ammattikoululle. Vaikka sielläkin
on harjoituksia ja työssäoppimisjak-
soja, koulutus painottuu teoriaan. Op-
pisopimuskoulutettava tulee heti töi-
hin, jolloin hommat täytyy ottaa alus-
ta lähtien tosissaan.
LuottAmustöitä riittää
Varhain työelämään kiinnittyneellä
Antti Eskelisellä on ollut sittemmin
intoa käydä myös monia Sähköliiton
järjestämiä kursseja. Esimerkiksi Ul-
win-urakkalaskentakurssista on ollut
monesti hyötyä käytännön töissä. Es-
kelisen tämänhetkisessä työkohtees-
sa Sipoon logistiikkakeskuksessakin
laskettavaa riittää, sillä Amplitin ison
työmaan viimeisen vaiheen on määrä
valmistua vasta kesällä 2016.
– Olen käynyt myös luottamusmie-
hille ja työsuojeluvaltuutetuille suun-
nattuja kursseja. Osaston kokouksissa
ja kursseilla käynti on ollut mahdol-
lista järjestää, kun päivät ovat ennak-
koon hyvissä ajoin tiedossa. Muuten
vapaa-ajan aikataulut menevät luon-
nollisesti tätä nykyä lasten ehdoilla,
sanoo Eskelinen, joka ehätti kulunee-
na kesänä perheensä kanssa lomailla
pariinkin otteeseen Sähköliiton loma-
paikassa, Kotkan Kaarniemessä.
Ensimmäistä kertaa Kaarniemeen
tutustuneet Eskeliset ihastuivat hie-
noon mutta edulliseen merenranta-
kohteeseen ja tasokkaisiin majoitus-
tiloihin.
– Paikka sopii lapsiperheille. Hie-
Peruskoulusta töihin
Kaarniemessä perheineen
lomaillut Antti Eskelinen on
tyytyväinen, että hän pääsi
oppisopimuskoulutukseen
heti peruskoulun jälkeen.
Oppisopimuskoulutus käy kOppisopimuskoulutuksella voi opiskella
ammatillisiin perustutkintoihin, ammatti-tutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin. Op-pisopimuskoulutus tarjoaa lisäksi laajat mah-dollisuudet ammatilliseen lisäkoulutukseen.Myös yrittäjillä on mahdollisuus kouluttautuaoppisopimuksella.Oppisopimuskoulutus on tutkintoon johta-
vassa koulutuksessa kestoltaan yleensä 2-4
vuotta. Lisäkoulutusaika vaihtelee 4:stä 12kuukauteen. Oppisopimuskoulutukseen liittyyhenkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa opis-kelijan aikaisempi työkokemus ja koulutus voi-daan ottaa huomioon.
OppisOpimuskOulutus
On talOudellisesti tuettua
Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta ja
noa, että sähköliittolaisille on tarjol-
la tällainen rauhallinen merenranta-
paikka, joka silti on lähellä Kotkan ja
Haminan palveluita ja nähtävyyksiä.
Täällä vanhemmatkin saavat ottaa
rennosti, kun lapset juoksentelevat
vapaasti ulkona, Antti Eskelinen nau-
rahtaa ja noukkii syliinsä nuorimmai-
sensa, pian vuoden ikäisen Veetin. ■Teksti ja kuvat: riittA kALLio
Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseentyösuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta,jota täydennetään ammattioppilaitoksissa taiaikuiskoulutuskeskuksissa järjestettävillä tietopuolisillakursseilla.
VA S AM A 7 / 2 0 1 4 • 7
Muuramelainen autonkul-
jettaja Ahti Honkanen
kyllästyi 18 vuodessa
ainaisiin yötöihin, joita useimmil-
le rekkakuskeille vääjäämättä ker-
tyy. Käden töitä taitava mies kysäisi
tutulta sähköurakoitsijalta, olisiko
tällä käyttöä varttuneelle oppipo-
jalle. Ilman sen kummempia kom-
mervenkkejä kaverukset löivät kät-
tä päälle ja tekivät oppisopimuksen.
Vajaan kahden vuoden koulutuksen
jälkeen Honkanen sai käteen sähkö-
asentajan ammattitutkintotodistuk-
sen.
Nyt 43-vuotias Ahti Honkanen
kertoo tyytyväisenä, että alusta as-
ti hän pääsi mukaan käytännön töi-
hin, muuhunkin kuin kaapelinvetoon.
Teoriaoppia hän kävi hakemassa Val-
oulutus käy kaiken ikäisilleopiskelija saa työehtosopimuksen mukaistapalkkaa työssä oppimisen ajalta sekä talou-dellista tukea tietopuolisen opetuksen ajalta.Työttömien oppisopimuskoulutuksesta työhal-linto voi maksaa työnantajalle lisäksi palkka-tukea.Yleensä opiskelija hankkii oppisopimustyö-
paikan itse ottamalla yhteyttä työnantajiin.Oppisopimuskoulutukseen liittyvissä asiois-
sa sinua palvelee oman alueesi oppisopimus-toimisto ja oppisopimuskoulutusta järjestävätoppilaitokset.
nuOrisOtakuu
Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen nuori-sotakuun myötä jokaiselle alle 25-vuotiaal-le nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmis-tuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kol-men kuukauden kuluessa työttömäksi jou-tumisesta. Osana nuorisotakuuta on koulu-tustakuu, joka takaa jokaiselle peruskoulunpäättäneelle koulutuspaikan lukioissa, am-matillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskou-lutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa taimuulla tavoin.Nuorisotakuun myötä oppisopimuskou-
keakosken ammatti- ja aikuisopistos-
ta.
– Opiskelukin sujui oikeastaan yl-
lättävän helposti. Teoriaa oli aika vä-
hän, mutta toki ne muutamat viikot
koulun penkillä piti ottaa oikein to-
sissaan, Honkanen tunnustaa.
työ kEvEni sELvästi
Ahti Honkaselle kynnys sähkötöihin
Rekkakuskista sähkö-asentajaksi
Ahti Honkanen sai lisätöitä Helena-myrskyn seurauksena.
ei ollut korkea, olihan mies jo kun-
nostellut amerikanrautoja, peruskor-
jannut parisataa vuotta vanhan hir-
sitalon ja rakennellut myös pieni-
muotoisia aurinkopaneeleja ja niiden
logiikkaohjauksia.
– Nyt on säännöllinen työaika, ke-
veämpi työ ja vapaatakin jaksaa viet-
tää perheen parissa, viime vuonna
sähköasentajaksi valmistunut Hon-
kanen myhäilee.
Hän arvioi, että tilipussi on tois-
taiseksi hieman kevyempi kuin Atri-
an täysperävaunullista rekkaa ajaes-
sa.
– Moni voi luulla, että autonkul-
jettajan homma on vain pehmeällä
penkillä istuskelua. Siihen se ei jää,
vaan kuskin täytyy itse purkaa lasti
trukilla, ja aina vauhdilla. Autohom-
missa ei varsinkaan aiemmin ollut
ruoka- eikä kahvitaukoja. Nyt tun-
tuu oudolta syödä vähän väliä. Myös
työpäivät tuntuvat lyhyiltä aiempaan
verrattuna.
isot koHtEEt urAkALLA
– Pääosa meidän töistä on saneera-
uksia. Kohteita on omakotitaloista
hotellien linjasaneerauksiin. Pääosa
töistä on Jyväskylän seudulla, Ahti
Honkanen kertoo.
Loppukesän kovat ukkosmyrskyt
toivat sähköasennusliikkeelle yllät-
täviä lisätöitä, kun salamaniskuista
särkyneitä sähkölaitteita piti lähteä
pikaisesti korjaamaan lähistön maa-
tiloille.
Helena-myrskyn jälkeen Honka-
nen sai kiiruhtaa Korpilahdelle, jossa
korkeaan pihakoivuun osunut salama
käräytti myös Tapanilan tilan lämpö-
keskuksen, kylmäkaapistot, hälytys-
järjestelmän, pihavalot ja induktio-
lieden.
Tilan isäntä Jari Jokinen kiitte-
li nopeasti paikalle saapuneita apu-
joukkoja, jotka saivat tehtäväksi
myös parantaa maadoituksia ja lisä-
tä ylijännitesuojia. ■
Lisätietojakoulutustakuustaosoitteestawww.koulutustakuu.fi
lutusta kehitetään niin, että se soveltuu ny-kyistä paremmin myös nuorten koulutus-muodoksi. Lisäksi työnantajille osoitettavaakoulutuskorvausta korotettiin koulutustakuunpiirissä olevien nuorten osalta. Korvaus onensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 eu-roa kuukaudessa, toisena 500 ja kolmantenavuonna 300 euroa.
8 • VA S AM A 7 / 2 0 1 4
-Täällä istutaan pöydän
ympärillä, esitetään esi-
tyksiä ja keskustellaan
niistä. Tärkeimmistä aiheista ja vas-
tapuolen tavoitteista käydään vilkas-
ta keskustelua. Osapuolten näkemyk-
siä kartoittamalla haetaan yhteistä
ratkaisua.
ette siis ryyppää ja sauno?
– No emme todellakaan. Neuvot-
teluista voi saada kuvan, että siellä
istutaan turhaan tai vedetään jotain
teatteria. Totuus on, että tes-tekstien
tekeminen on raakaa työtä. Ensinnä-
kin on tehtävä tarkkaa tutkimustyö-
tä. Taustatietojen pitää olla kohdil-
laan. Tekstien laatiminen on mutki-
kasta ja vie aikaa. On otettava huomi-
oon, että yhden kohdan muuttaminen
voi vaikuttaa toiseen. Entä miten jo-
kin tes-määräys sopii yhteen lainsää-
dännön kanssa?
olit seuraamassa vuoden 2010
neuvotteluja ja 2012-kierrosta. li-
säksi olit sopimuskauden aikana
mukana neuvottelemassa viime
talven pakettia. tämä on ensim-
mäinen iso neuvottelukierros, jos-
sa olet mukana sopimusvastaavan
roolissa. missä tunnelmissa?
– Kyllä neuvottelu on ihan erilais-
ta, kun on vastuussa neuvotteluista
toimiston puolelta. On koko ajan olta-
va tilanteen tasalla ja neuvottelukun-
nan apuna. Lisäksi on huolehdittava
pienistä tärkeistä yksityiskohdista.
Ruokaa ja majoitus pitää olla hoidet-
tuna ja salkussa hätävaraksi vaikka
suklaapatukoita, jos ilta menee pit-
käksi. Hyvinvoiva ja yhtenäinen neu-
vottelukunta tekee parhaan tuloksen
ja minun tehtäväni on varmistaa, että
kaikilla on asiat hyvin.
miksei neuvotteluista voi nii-
den kuluessa kertoa mitään tär-
keää?
– Yleisistä tavoitteista voi kertoa
ja niistä on kerrottukin. Neuvottelut
ovat elävä prosessi, jossa on kaksi
osapuolta. Esityksiä on paljon ja jos-
sakin vaiheessa voidaan joistakin ta-
voitteista joutua luopumaan tai teks-
tit muuttavat muotoaan.Yksityiskoh-
tia ei yleensä kerrota, koska valmista
lopputulosta ei voi ennustaa.
millainen on hyvä neuvottelu-
tulos?
– Sellainen, jossa kärkitavoitteet
on saatu läpi. Hyvä neuvottelutulos
palvelee mahdollisimman laajaa jä-
senkuntaa monilla tavoin. Se paran-
taa työehtoja tai ainakin säilyttää hy-
vät työehdot, mutta turvaa myös työl-
lisyyttä. Lisäksi se on johdonmukai-
nen ja selkeä, jotta sitä on helppo so-
veltaa sopimuskauden aikana.
entä huono neuvottelutulos?
– Jos tavoitteista jäädään, voi-
daan kai sanoa, etteivät neuvottelut
menneet hyvin. Epäselvä ja vaikeasti
konkretisoitava neuvottelutulos voi
myös herättää jäsenissä kysymyksen,
mitä oikein todella saavutettiin.
miksei aina saada sitä, mitä
pyydetään?
– Sopimuspöydässä on kaksi osa-
puolta.Tulos on molemmille aina jon-
kinlainen kompromissi. Sellaista tes-
siä ei ole vielä tehty, että olisi men-
ty neuvottelupöytään vain omilla ta-
voitteilla ja saatu ne kaikki läpi. Saat-
taa myös olla, etteivät tavoitteet ole
olleet ihan realistisia.
huono markkinatilanne hei-
kentää aina työntekijäpuolen neu-
votteluasemaa. miltä nyt näyttää?
– Tällä hetkellä tilanne on erityi-
sen vaikea, koska nihkeä taloustilan-
ne on jatkunut vuosia ja alalla on ta-
pahtunut rakennemuutos, joka aset-
taa omat haasteensa. Hyvinä aikoina
on aina helpompi pyytää.
neuvottelupäivä alkaa aamus-
ta ja jatkuu joskus yön tunneille.
avaa vähän päivän kulkua.
– Joskus pitää jo ennen neuvotte-
lua valmistella päivän teemoja tai tu-
lostaa esityksiä vastapuolelle. Päivän
pituus riippuu niin tilanteesta. Jos
on esimerkiksi annettu esityksiä, joi-
hin halutaan rauhassa tutustua, on
turha istua isolla porukalla. Jos pitää
saada joku asia eteenpäin, päivää ve-
nytetään. Neuvottelun jälkeen on hy-
vä vielä käydä päivä läpi omalla po-
rukalla. Joskus myös valmistellaan
seuraavan päivän esityksiä tai kirjoi-
tetaan uusia tekstejä.
mitä odotat osapuolilta?
– Neuvottelukunnan kanssa on
ehditty käydä asioita läpi ja sieltä
löytyy myös elintärkeää kokemus-
ta. Neuvottelukunnan puheenjohta-
ja mika Rainio on istunut neuvot-
telupöydässä niin kauan, että hänen
kokemukseensa ja osaamiseensa voi
luottaa. Neuvotteluista toivon aina,
että ne pysyvät asialinjalla ja vai-
keatkin asiat keskustellaan fiksusti.
Kaikkien osapuolten tulisi muistaa,
että lopputulos on aina jonkinlainen
kompromissi eikä kukaan saa juuri
sitä mitä haluaa.
treenivinkkisi neuvottelijoil-
le?
– Neuvotteluja varten on syytä
levätä hyvin ja pyrkiä keskittämään
energia neuvottelemiseen. Neuvotte-
leminen on kovaa työtä ja jokainen
tarvitsee lepoakin. Kukaan ei jaksa
tehdä töitä vuorokaudet ympäri. Sil-
loin kun on mahdollisuus, pitää ke-
rätä voimia, että pystyy antamaan
parastaan.
entä jos tulos ei ole toivottu?
– Neuvottelutulos on aina jonkun
mielestä pettymys. Jos neuvottelut
eivät onnistu, käydään neuvottelu-
kunnan kanssa läpi, miksi näin kä-
vi. Se, onko neuvottelutulos toivot-
tu, riippuu siitä, mitä neuvotteluilta
odottaa. On ymmärrettävää, että yk-
sittäinen jäsen kokee tuloksen pet-
tymykseksi, jos ei löydä siitä konk-
reettista häntä koskevaa parannus-
ta. Tulos on aina kokonaisuus ja sitä
pitäisi tarkastella huolella. Kun pa-
rannuksia haetaan myös teksteihin,
ei tulos ole aina helposti havaitta-
vissa.
miten toivoisit, että jäsenet
suhtautuisivat saavutettuun tu-
lokseen?
–Toivotaan, että jäsenet ovat tyy-
tyväisiä neuvottelutulokseen. Se on
luonnollisesti aina tavoitteemme. ■
Sähköliiton jäsenet voivat kor-jauttaa tessejä tekemällä am-mattiosastolleen hyvin valmistellun,yksilöidyn esityksen. Osasto vie esi-tyksen johtokunnan käsiteltäväksi.Tämän syksyn neuvotteluja alet-
tiin valmistella keväällä pyytämällätes-esityksiä osastoilta. Kesälomien
jälkeen sähköistysalan johtokuntalöi esitysten pohjalta lukkoon neu-vottelujen päälinjaukset.Elokuun lopussa toimiston väki
aloitti tunnustelut työnantajapuolenkanssa. Toimistolta mukana neuvot-teluissa ovat sopimusvastaava, neu-vottelupäällikkö, liittosihteeri ja alan
työehtoasiamiehet. Heidän tehtävän-sä on auttaa jäsenistöstä koottuasähköistysalan neuvottelukuntaa,jolla on valtuudet neuvotella.Vastapuolella neuvotteluissa ovat
STTA:n edustajat ja heidän neuvot-telukuntansa, joka koostuu yritystenedustajista.
Päätökset tekee
liiton hallinto
Yleensä neuvotellaan yhden–kah-den päivän pätkissä. Lopussa, kunvalmista on saatava, raivataan ka-lenterista kaikki muut menot pois janeuvotellaan viikonloputkin.Hyväksyttyään neuvottelutulok-
sen neuvottelukunta esittää sen joh-tokunnalle. Lopullisesti ja virallisestiuuden tessin hyväksyy liiton hallitus.Neuvottelujen takarajana pide-
tään alustavasti edellisen tessin lop-pumista, syyskuun 30. päivää. So-pimus on silti voimassa niin kauankuin uudesta neuvotellaan. ■
Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa tessiin
Sähköistysalaa koskevat työehtosopimusneuvottelut STTA:n kanssa alkoivat
8. syyskuuta. Sähköliitto toi tes-pöytään esimerkiksi nollatyösopimukset, aika-
ja urakkapalkkauksen kehittämisen sekä alihankinnan käytön pelisääntöjen
selventämisen. Neuvottelut käydään nyt, koska työehtosopimus loppuu 30.
syyskuuta eikä sähköistysala ole mukana työllisyys- ja kasvusopimuksessa.
Sopimusvastaava Jari Ollila, millaista siellä neuvotteluhuoneessa on?
Teksti: jonna heInIluoma | Piirros: jukka ojala
Tessin tekeminenon raakaa työtä
VA S AM A 7 / 2 0 1 4 • 9
Fluke 1654BSähköasennustesteri
Fluke 1654B on Fluken uusin 1650 –sarjanasennustesteri. Se on vain päivitetty vastaamaanmittauslaitteiden tehokkuustarpeita paremmin.• Testaa asennukset SFS-6000 standardin mukaisesti.• Kaksoisnäyttö näyttää oikosulkuvirran ja silmukkaimpedanssin
tulokset samanaikaisesti• Suojajohtimen jatkuvuusmittaus• Nopea suuren testivirran silmukkaimpedanssitesti• Vikavirtasuojan laukeamisaika ja -virtamittaukset• Nollausadapteri mittausjohtojen nopeaan nollaukseen• B-tyypin vikavirtasuojien testaus• Laajennettu muisti
Lisätietoa tuotteista ja tarjouksista löydät: www.fluke.fi/ajankohtaista ©2014 Fluke Corporation
Fluke 1650 -sarjan asennustesterit
Osta Fluke 1652C, saat Fluke 323:n kaupanpäälle.
Osta Fluke 1653B, saat Fluke 324:n ja ohjelmiston kaupanpäälle.
Osta Fluke 1654B, saat Fluke 325:n ja ohjelmiston kaupanpäälle.
Tarjous on voimassa 31.12.2014 asti. ** Lue käyttöehdot www.fluke.fi/ajankohtaista
ERIKOISTARJOUS
+Kysy Fluke-jälleenmyyjältäsi Fluke 1652C-CLAMPKIT,
1653B-CLAMPKIT tai 1654B-CLAMPKIT erikoistarjouspakettia.
Edellä olevien asennustesteritarjouspakettien ostajille annamme vielä
LED-varoitusvalon** kaupanpäälle. Täytä kuponki ja lähetä
ostokuitti os. www.fluke.fi/ajankohtaista saadaksesi LED-varoitusvalon.
Vapaaehtoisten eropakettien
ja yt-neuvottelujen yhteydes-
sä syntyneiden irtisanomis-
pakettien välillä on eroja.
– Paketti-sana on epämääräi-
nen, mutta se pitää sisällään yrityk-
sen tarjoamaa rahaa tai palvelua, ku-
ten työnhakuvalmennusta, Tekniikan
Akateemisten Liitto TEK:n lakimies
Ralf Forsén selvittää.
Liiton jäsenille tarjottujen ero- ja
irtisanomispakettien tarkistaminen
on Forsénille nykyään jokapäiväistä.
Hän ehdottaa, että työntekijä tar-
kistuttaisi työnantajan tarjoaman
paketin aina ammattiliitolla. Sopi-
muksen hyväksymisen ja allekirjoi-
tuksen jälkeen kumpikin osapuoli on
sitoutunut sopimuksen sisältöön. So-
pimusta on vaikea muuttaa.
– Jokaisen työntekijän tulee muis-
taa, että sopimusta ei synny niin kau-
an, kuin osapuolet eivät sitä yhdessä
hyväksy, Forsén muistuttaa.
Hän toivookin työntekijältä kyl-
mäpäisyyttä. Toisinaan työnantaja
yrittää hoputtaa sopimuksen allekir-
joittamista vedoten kiireeseen: "Nyt
asia hoidetaan pois päiväjärjestyk-
sestä" tai "Tarjous on voimassa vain
tämän päivän".
– Ei kannata antaa työnantajan
painostaa sopimusta tehdessä, sillä
useimmiten neuvotteluun on aikaa,
Forsén vakuuttaa.
IRtIsanomIspeRusteen
mukaan
Irtisanomisperuste on pohdittava ta-
pauskohtaisesti. Jos irtisanomispe-
rustetta ei ole, tarjotun korvauksen
pitäisi olla tuntuva. Laitonkin irti-
sanominen on mahdollista, vaikka
se voi tulla työnantajalle kalliiksi.
Sopimuksen kanssa ei kannata
hätiköidä, sillä laittoman irtisano-
misen yhteydessä voi saada korva-
uksia jopa työnantajan ehdottamaa
sopimusta enemmän.
– Mikäli irtisanomisperuste on
olemassa, pienempikin korvaus voi
olla hyväksyttävissä, Forsén sanoo.
Yhteissopimusneuvottelut kos-
kevat yleensä suurta joukkoa, jol-
loin yksilöllinen sopiminen ei ehkä
onnistu.
– Silloin työnantaja ehdottaa
kaikille yleensä samanlaista paket-
tia.
YlItYöt javuosIloma
voIvat "kadota"
Sopimukseen liittyvien ehtojen
kanssa on oltava tarkkana.
– Sopimuksessa voi lukea, että
allekirjoittamisen jälkeen kummal-
lakaan osapuolella ei ole mitään
vaatimuksia. Tehdyt ylityöt, sisäl-
lä oleva vuosiloma, matkalaskut ja
matkakorvaukset voidaan unohtaa
samoin tein, Forsén huomauttaa.
Lisäksi työnantaja voi mitätöidä
sopimuksella takaisinottovelvoit-
teen. Normaalisti työntekijä on kut-
suttava takaisin irtisanomisajalla
tai yhdeksän kuukauden kuluessa,
mikäli työtehtävään tarvitaankin
työntekijää.
pakettI saattaavIedä
päIväRahan
Päättyykö työsuhde yksipuoliseen
irtisanomiseen vai yhdessä sopien,
sillä on väliäTE-toimistolle ja mah-
dollisesti pankille.
Paketista ja sen sisältämästä
rahallisesta korvauksesta riippu-
en TE-toimisto, verottaja ja eläke-
laitos tulkitsevat omalla tavallaan
saatuja etuja. Ennen irtisanomis-
tai eropaketin hyväksymistä kan-
nattaa olla yhteydessä näihin vi-
rastoihin. ■
Pää kylmänä eropakettineuvotteluissa
Sopimus syntyy vain yhteisymmärryksessä
Teksti: tIInatenkanen
Jos työnantaja tarjoaa
irtisanomis- tai eropakettia
työsuhteen päättämisen
yhteydessä, ehdot on syytä
tarkistuttaa ammattiliitolla.
Viime kädessä sopimukseen
ei tarvitse tarttua, jos se ei
miellytä.
10 • VA S AM A 7 / 2 0 1 4
Suomen kattavin kalustesarja, IMPRESSIVO®, on täydentynyt uusilla lista-asennus-tuotteilla ja kulmaanasennettavalla pintakotelolla. Tuotevalikoimasta löytyy nyt kaikki keskeisimmät pintaan asennettavat kytkimetja pistorasiat sekä asennuskotelot, myös listaan ja nurkkaan. Impressivo-kalusteet soveltuvat erinomaisestisekä uudis- että korjausrakentamiseen. www.abb.fi/asennustuotteet
IMPRESSIVO®. Parastaasennettavuutta pintaan.
ABB OyPL 16, 06101 PorvooPuh. 010 22 11
Lokakuun 7. päivänä juhlitaan kunnon työnpäivää, koska jokaisella on oikeus ihmisar-voiseen työhön. Kunnon työn päivänä juhli-taan kaikkea sitä, mikä työelämässä on jokunnossa. Samalla muistamme, että kor-jattavaa löytyy edelleen. Riittämättömätpalkat ja epävarmat työsuhteet ovat arki-päivää miljoonille työntekijöille. Globaalimaailmantalous mahdollistaa halpatuotan-non työntekijöiden kustannuksella. Työpe-räinen stressi ei katso maata, ikää tai ase-maa.Kunnon työn päivänä iloitsemme hyvästätyöstä. Yllätämme työkavereita, kiitämmekunnon työn tekijöitä ja samalla vaadimmekaikille entistä parempaa työelämää, ih-misarvoista työtä ja riittävää palkkaa. Osal-listumalla, yllättämällä ja kuvia jakamallaihmiset voivat näyttää, että kunnon työ on
heille tärkeää – niin Suomessa kuin maa-ilmalla.Tule mukaan! Juhlitaan yhdessä kunnontyötä – ja vaaditaan entistä parempaa työ-elämää.
Toimi näin:1) innosta muut mukaan2) tee kunnon työ* – yksin tai porukalla3) jaa kunnon työsi, tykkää, tviittaa,linkkaa!
* mitä vain kivaa tai tärkeää
@kunnontyofacebook.com/kunnontyo
Järjestäjät: SASK, SAK, STTK ja Akava.
Suomalaiset tukevatihmisarvoista työtä
VA S AM A 7 / 2 0 1 3 • 11
kuukauden
KuvaKuva
Punajalkaviklo (Tringa totanus) on punajalkainen kahlaaja, jolla on kirkkaanpunaiset
jalat ja nokka. Ruskeankirjava lintu viihtyy monenlaisissa kosteikoissa ja se syö pie-
niä selkärangattomia, pikkukaloja tai sammakonpoikasia. Suomen pesimäkanta on noin
8 000 paria. Ne ovat jo muuttaneet talvehtimaan etelään, todennäköisimmin Välimeren
seudulle.
Usein yhdellä jalalla taituroivan linnun kuvasi Yyterissä luontokuvausta harrastava
hämeenkyröläinen Kyösti Sorsa, joka teki ennen eläköitymistään pitkän päivätyön Säh-
köliiton toimitsijana.
Vasama julkaisee lukijoidensa ottamia kuvia kuukausittain. Lähetä ajankohtainen, mie-
lenkiintoinen tai hauska kuvasi osoitteella [email protected] mielellään jotain myös itsestäsi, tietysti mieluusti omakuvan kera. Luvassa on
mainetta, kunniaa ja yllätyspalkinto.Tämänkertainen kuvaaja palkitaan lomaviikonlo-
pulla Sähköliiton Kaarniemessä, Kotkassa.
Suomessa talous on ollut kire-ällä jo useamman vuoden –
eikä auvoisempia aikoja ole ihanlähivuosina näköpiirissä. Kun näinon, mörköjä halutaan nähdä josielläkin, missä niitä ei välttämät-tä edes ole. Tarkoitan esimerkiksityönantajan suhteetonta metelinpi-toa työtaisteluista.Elinkeinoelämän keskusliiton
EK:n tuoreen oman tilaston mu-kaan sen jäsenyrityksissä oli vii-me vuonna 139 työtaistelua janiihin osallistui noin 18 000 työn-tekijää ja työpäiviä menetettiinnoin 25 000. Suhteellisuutta näil-le luvuille antaa se, kun kerron, et-tä EK:ssa on 16 000 jäsenyritys-tä ja niissä työntekijöitä yhteensänoin miljoona, joten työpäiviä ker-tyy vuoden aikana jopa 200 mil-joonaa.Eli jos laskee prosentteina, kuin-
ka paljon kaikista työpäivistä työ-taistelujen takia menetettiin, pääs-tään lukuun 0,0125. Myönnän,että lukuja voi pyöritellä moneensuuntaan, ja tässä yksi pyörittely…
• • •
Mutta vaikka kuinka noita lukuja
kuinka pyörittelee, ainakin minunymmärrykseni sanoo, että Suomes-sa työtaisteluja on vähän. Niidenmäärähän on laskenut dramaatti-sesti vuosikymmenten takaisiin lu-kuihin verrattuna. Eli Suomen työ-markkinoita voidaan pitää hyvinvakaina. Se on myös Suomen eh-doton valtti, kun mitataan eri mai-den kilpailukykyä.EK:n tilaston mukaan sen jä-
senyrityksissä on ollut 2000-luvul-la vuosittain lakkoja noin 50 – 150välillä. Vuonna 2005 tilastossa nä-kyy pieni piikki, mutta silloinkin lak-kojen määrä jäi 250:een. Kaikkion tietenkin suhteellista, mutta enosaa tuota piikkilukemaakaan pi-tää järin järisyttävänä.Työtaistelujen syvin olemus au-
keaa vielä paremmin, kun katsooniiden syitä. Viime vuoden 139 työ-taistelusta lähes 40 prosentissakyse oli siitä, että työntekijät pro-testoivat työvoiman vähennystä taisen uhkaa vastaan. Vaikka tällai-nen lakko on työehtosopimuksenvoimassa ollessa teknisesti laiton,tällaisille työntekijöiden spontaa-neille mielenilmaisuksille näyttääolevan myös ymmärrystä.Työnantajien mielestä laittomis-
ta lakoista tuomittavat hyvityssakot
ovat ”mitättömän pieniä ja eivätkäole missään suhteessa laittomuuk-silla aiheutettuihin vahinkoihin”.Varmaan näinkin asian voi nähdä.Mutta aika koville joutuu työnteki-jäkin, jos hän menettää työnsä jatoimeentulonsa. Siihen nähden esi-merkiksi iltapäivän mittainen ulos-marssi työpaikalta on itse asiassasuhteettoman pieni toimenpide.Työnantajalle tuotantoon tullut
aukko on yleensä kurottavissa jol-lain toimilla kiinni, mutta työntekijävoi pahimmissa tapauksessa jou-tua elämään alemmalla toimeen-tulotasolla koko loppuelämänsä.Ensin menee työtulo, jolla on alen-tava vaikutus myös tulevaan eläk-keeseen.
• • •
Mielenkiintoisen vertailun saa, kunlaittaa rinnakkain työtaistelujenkautta ja toisaalta sairauspoissa-olojen kautta menetetyt työpäivät.Kuten todettua, EK:n yritykset me-nettivät viime vuonna 25 000 työ-päivää työtaistelujen takia. Muttasairauspoissalojen takia samat yri-tykset menettivät noin kymmenenmiljoonaa työpäivää. EK:n vuoden2012 tilaston mukaan jäsenyritys-
ten työntekijät olivat vuoden aika-na sairauden takia poissa keski-määrin 11 päivää.Eli tässäkin katsannossa työtais-
telupäivät ovat pisara meressä. Eh-kä työnantajien pitäisikin panostaaenemmän siihen, että työpaikoillatyö olisi järjestetty ja johdettu siten,että sairauspoissaolot saataisiinlaskuun. Jo yhden päivän vähe-nemä vuosittaisessa sairauspois-saoloissa korvaisi 40-kertaisestityötaisteluissa menetetyt päivät –ainakin yksinkertaisen matematii-kan mukaan…
• • •
Voimassa olevan Työllisyys- ja kas-vusopimuksen mukaan työmark-kinaosapuolet uudistavat neuvot-telujärjestelmää. Tämä työ on jokäynnistynyt, mutta lisää vauhtiatyöhön tulee eläkeneuvottelujenpäätyttyä.
Työnantajat ovat nostaneet yk-kösasiakseen näissä neuvotte-luissa työntekijöiden työtaisteluoi-keuksien suitsimisen ja laittomistatyötaisteluista annettavien sankti-oiden korottamisen. Lakoista pu-huttaessa palkansaajat korostavatneuvotteluissa sitä, että työtaiste-lujen syihin pitäisi puuttua tehok-kaammin. Työpaikkatason neu-votteluihin pitää saada enemmänavoimuutta ja tasapuolisuutta.SAK:lle on selvää, että se ei mis-
sään oloissa suostu työtaistelu-oikeuden rajoittamiseen. Oikeustyötaisteluihin on johdettavissa pe-rustuslain yhdistymisvapaudesta –ja se kuuluu oleellisena osana län-simaiseen demokratiaan.Loppuyhteenvetona voisi tode-
ta, että Suomessa paljon suurem-piakin ongelmia hoidettavana kuinvähäisten lakkojen kaitsemiset. Tä-mä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettäehdoin tahdoin pitäisi lakia rikkoa.
Lakkoa pukkaa – vai pukkaako?
KÄRKIMIESHARRI JÄRVINENSAK:n yhteyspäällikkö
12 • VA S AM A 7 / 2 0 1 4
-Lomalla ei saa päästä liian
helpolla, tuumii Grönlan-
nin jäätiköiltä kotiutunut
sähköasentaja Keijo Postari.
Suonenjokelaisen Postarin ja ka-
verien hyytävä toukokuinen ranta-
loma suuntautui maailman pohjoi-
simpaan vakituisesti asuttuun paik-
kaan, Grönlannin Siorapalukiin. Siel-
tä hurja suomalaisjoukkio vielä suun-
tasi hiihtäen ahkioineen ja telttoineen
eteenpäin asumattomalle rannikolle,
jossa liikkuu lähinnä vain hylkeitä ja
jääkarhuja.
Suomalaisporukka sivakoi kah-
deksassa vuorokaudessa retkivarus-
teineen Thulen jäisiä rantoja noin 150
kilometrin lenkin. Matkaa olisi kart-
tunut enemmänkin, ellei viimeinen
yhteyslento olisi viivästynyt neljää
päivää suunnitellusta.
RetKissä Pitää
olla haastetta
Rautalampilaisen Morehouse Oy:n
palveluksessa työskenteleväKeijoPos-
tari tunnustaa tykkäävänsä retkeilys-
tä.
– Lähialueet ja Suomen Lappi ovat
tulleet tutuksi nuoresta alkaen monil-
la kesäisillä patikkareissuilla. Haas-
tetta pitää tietysti hiljalleen kasvat-
taa, joten myös talviset vaellukset
ovat tulleet mukaan. Grönlannin reis-
sua varten treenasimme jo viime tal-
vena Pohjois-Ruotsin suurtuntureilla.
Postari kertoo, että Grönlannin
vaellusta veti kokenut eräopas ja ark-
tisten olosuhteiden tuntija Kari Vai-
nio Kouvolasta. Vainio myös kurssit-
taa ja testaa arktisille retkille lähti-
jät etukäteen, sillä jäätiköille ei pa-
rane lähteä seikkailemaan ilman hy-
Teksti: Riitta Kallio • Kuvat: Keijo PostaRi
Arktinen rAnt
150 kilometrin hiihtolenkille oli varustauduttava huolella. Jääkarhujen varalta ahkioihin oli pakattava myös järeät kiväärit.
Thulen asumattomia rantoja
katselevat enimmäkseen vain
hylkeet ja jääkarhut.
VA S AM A 7 / 2 0 1 4 • 13
vää kuntoa, varustusta ja kylmänkes-
tävyyttä.
esKimoiden elo ja
Käsityö Kiinnostaa
Puusepänkin ammattitutkinnon suo-
rittanut ja harrastuksekseen nikkaroi-
va Keijo Postari kiinnostui eskimois-
ta ja erityisesti heidän käsityöperin-
teestään luettuaan Peter Reuchte-
nin vuonna 1906 kirjoittaman kirjan
˝Nuoruuteni Grönlannissa˝.
– Sata vuotta sitten eskimot eli-
vät perinteiseen tapaan kalastaen ja
metsästäen. Erityisesti hämmästyin,
kuinka alkeellisissa oloissa elävät ih-
miset onnistuivat vähistä tarpeista
luomaan todella hienoja ja teknisesti
taitavia käsitöitä, Postari miettii.
Hän havaitsi matkallaan, että
edelleenkin pieni osa grönlantilaisis-
ta saa elantonsa perinteistä elinkei-
noista.
– Monet sinnittelevät nykyään so-
siaaliavun varassa, sillä maassa ei
juurikaan ole tarjolla teollisia työ-
paikkoja. Rannikon Ilullisatissa on
iso kalatehdas, jonka turvin kaupun-
gissa elelee noin 4600 ihmistä ja 3000
koiraa.
Postari selittää että koirat ovat
talvisin edelleen tärkeä kulkupeli
maassa, jossa rakennettuja teitä ei ole
juuri lainkaan ja veneilykausi on yhtä
lyhyt kuin kesäkin.
Konttien
VaRustelua
Keijo Postari kuvailee nykyistä työ-
tään ˝konttien varusteluksi˝. More-
house kehittelee ja valmistaa muun
muassa erikoiskontteja, joiden sisään
voi kätkeytyä uskomaton määrä tek-
niikkaa.
– Vaikka työkohteet eivät ole suu-
ria, ne saattavat olla sähkötekniikal-
taan hyvinkin monimutkaisia. Tavan-
omaisen näköinen tavarakontti voi pi-
tää sisällään vaikkapa sairaalan leik-
kaushuoneen, jonka tilavuus saadaan
kolminkertaistettua kontin erikoisra-
kenteen ansiosta.
Morehousen tuotannosta kaksi
kolmasosaa menee puolustusvoimil-
le ja loput siviilikäyttöön. Työ on sen
verran salaperäistä, että toimittajan
on turha luulla pääsevänsä tehtaan
tuotantotiloihin tai edes mittatilaus-
työnä varustellun kontin sisäpuolelle
kurkistelemaan.
yK-jouKoissa
Sotilaallinen varustelu ei ole Keijo
Postarille vierasta, sillä mies on eh-
tinyt olla mukana Yk:n rauhantur-
vajoukoissa niin Golanilla kuin Ko-
sovossakin. Keikoilla pääsi hyödyn-
tämään myös sähköasentajan taito-
ja, sillä suurimman osan palveluajas-
taan mies vastasi sähkövoimaryhmän
hankkeista.
Reissusta tarttui mukaan myös
jonkin verran kielitaitoa, vaikka Pos-
tari luonnehtiikin omaa osaamistaan
rallienglanniksi.
– Tarkoitus on kyllä mennä piak-
koin opiskelemaan kieltä vähän li-
sää. Joskushan voi taas osua kohdalle
vaikka työkeikka ulkomaille.
Postarilla ei ole lupa esitellä tar-
kemmin työnsä tuloksia, sillä kont-
tien tilaajat eivät turvallisuussyis-
tä halua näkyvyyttä tuotteille. Tylyn
näköisten konttien sisälle kätkeytyy
erittäin monipuolista ja monimut-
kaistakin sähkötekniikkaa.
– Kontit voivat olla joko yksin-
kertaisia eristettyjä varastotiloja tai
vaikkapa laite- ja huoltotiloja.
Postari tiivistää, että hänen työn-
sä on siistiä ja vaihtelevaa, sillä jokai-
nen tilaus on erilainen.
– Haastetta piisaa. Työnantajan
intresseissä on ollut kouluttaa mei-
tä, joten työn ohessa olen suorittanut
esimerkiksi sähköyliasentajan eri-
koisammattitutkinnon. ■
ntAlomA
Vaikkatyökohteet eivätole suuria, nesaattavat ollatekniikaltaanhyvinkinmonimutkaisia.
Suomalaisretkikunta yöpyi tuulenkestävissä teltoissa.
Keijo Postari varustelee erikoiskontteja, jotka
pitävät sisällään monimutkaista sähkötekniikkaa.
Kuva:RIITTAKALLIO
14 • VA S AM A 7 / 2 0 1 4
Sta
tiiv
i
Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistajaSievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As.Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • [email protected] • www.sievi.com
SIEVI ROLLERNOPEA PUKEAHELPPO SÄÄTÄÄ
Boa-kiristysmekanismi toimii näin:
• Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa• Lukitse mekanismi painamalla rulla alas• Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa
KATSOROLLER-VIDEO
Boa® on Boa TechnologyInc.’n rekisteröimätavaramerkki
Sopivien turvajalkineiden valinta lähtee liikkeelle työskentely-
olosuhteista ja tehtävistä, joissa jalkineita käytetään. Yhteistä
kaikille Sievi-jalkineille ovat kulutusta kestävät materiaalit sekä
erinomainen käyttömukavuus. Kun haluat jalkineet, jotka ovat
nopeat pukea, helpot säätää sekä mukavat käyttää, valitse
Sievi-mallistosta Boa®-kiristysmekanismilla varustetut Roller-
jalkineet. Sinulle helppoa ja huoletonta – me pidämme
huolen turvallisuudesta.
VA S AM A 7 / 2 0 1 4 • 15
EläkEläisjäsEn!joko tilasit Vasamasi?Jos eläkkeellä ollessasi haluat edelleen lukea liiton lehdestä työelämän asi-oita, sinun on erikseen tilattava Vasama. Tilaus on tehtävä henkilökohtaises-ti, koska emme halua lähettää lehteä niille työelämästä jo pois jääneille jä-senille, jotka eivät lehteä halua. Jokaisen eläkkeelle jääneen on vähintäänkerran edustajistokaudessa ilmaistava tahtonsa saada lehti kotiin kannettu-na.Tilauskanavan kautta tehty lehtitilaus kestää edustajistokauden ajan. Sik-
si vuosina 2014 ja 2015 tehdyt tilaukset ovat voimassa vuoden 2016 lop-puun. Vuonna 2016, jolloin pidetään seuraava edustajistovaali, informoimmetarkemmin, miten tämän edustajistokauden aikana toimitaan.
näin tilaat Vasamanverkkopalvelun kauttaPaina sivun www.sahkoliitto.fi oikeasta yläkulmasta löytyvästä Sähköliitonverkkopalvelut -laatikosta linkkiä Kalenteri- ja lehtitilaukset. Saat näkyviinverkkopalvelun ohjeet. Toimi niiden mukaan.
näin tilaat Vasaman tekstiviestillä
1. Kirjoita tekstiviestiin sanat Sähkö ja Vasama sekä numeroina oma jäsen-numerosi. Jäsennumerosi löydät jäsenkortistasi. Erota sanat ja jäsennumerotoisistaan välilyönnillä.Esimerkki:Sähkö Vasama 000000(Korvaa esimerkin numero 000000 omalla jäsennumerollasi.)
2. Lähetä viesti numeroon 13145.3. Onnistuneesta tilauksesta saat kuittauksen tekstiviestinä.
Miten Vasama tilataan sitten, kun tilauskanava on kiinni?
Jos jäät eläkkeelle tilauskanavan sulkeutumisen jälkeen, saat Vasaman au-tomaattisesti vuoden 2015 loppuun asti. Tilaa Vasama tilauskanavan kauttaensi vuonna, eli elo–lokakuussa 2015.
Ensi vuoden jäsenkalenterin tilauskanava on parhaillaan auki. Tilaa omasiheti Sähköliiton verkkopalvelussa tai tekstiviestillä.
näin tilaat kalenterin verkkopalvelun kautta
Paina sivun www.sahkoliitto.fi oikeasta yläkulmasta löytyvästä Sähköliitonverkkopalvelut -laatikosta linkkiä Kalenteri- ja lehtitilaukset. Saat näkyviinverkkopalvelun ohjeet. Toimi niiden mukaan.
näin tilaat kalenterin tekstiviestillä
1. Kirjoita tekstiviestiin sanat Sähkö ja kalenteri sekä numeroina oma jäsen-numerosi. Jäsennumerosi löydät jäsenkortistasi. Erota sanat ja jäsennumerotoisistaan välilyönnillä.Esimerkki:Sähkö kalenteri 000000(Korvaa esimerkin numero 000000 omalla jäsennumerollasi.)
2. Lähetä viesti numeroon 13145.3. Onnistuneesta tilauksesta saat kuittauksen tekstiviestinä.
Tee tilaus lokakuunloppuun mennessä!
Tilaa heti!Kalentereitapainetaanvain tilattumäärä.
sopiMusalajäsEn!Muista tilata kalenteri
JäsenKalenTeri on TärKeidenyhTeysTieToJen lueTTelo
Sähköliiton jäsenkalenteriin onlistattu ammattiosastojen kotisi-vujen osoitteet. On tärkeää, et-tä osastoaktiivit huolehtivat, ettäoman osaston nettisivuosoite tu-lee painettua oikein. Toimituksentiedossa olevat osoitteet löytyvätsivulta www.sahkoliitto.fi/sahko-liitto/organisaatio/osastot_netis-sa. Kalenteria varten muutoksettietoihin pitää päivittää sähköpos-
tilla viimeistään 10. lokakuuta:[email protected].
hallinnon edusTaJaTlisTaTTu myös
Jäsenkalenterista löytyvät edus-tajiston, johtokuntien ja valiokun-tien jäsenten nimet, kotipaikat,puhelinnumerot ja sähköposti-osoitteet. Jotta jäsenet voivatsaada hallinnon edustajiin yhte-yden, pyydetään heitä tarkasta-maan Sähköliiton verkkopalvelus-
sa, että heitä koskevat tiedot ovatoikein. Virheelliset tiedot pyydäm-me korjaamaan mahdollisimmanpian, kuitenkin viimeistään 10. lo-kakuuta.Mikäli hallinnon edustaja ei
salli yhteystietojensa julkaisemis-ta jäsenkalenterissa, siitä on erik-seen ilmoitettava. Ilmoitus on teh-tävä viimeistään 10. lokakuuta:[email protected].
JÄSENPALVELUT jäsenrekisterin puhelinpäivystys 03 252 0303, arkisin kello 9.00–11.00 ja 14.00–15.00postitusosoite: sähköliitto, jäsenrekisteri, pl 747, 33101 TaMpERELisätietoa: www.sahkoliitto.fi ja [email protected]: Jonna Heiniluoma
pidä jäsentietosiajan tasallasähköliitonverkkopalvelut >www.sahkoliitto.fi
16 • VA S AM A 7 / 2 0 1 4
JÄSeNPAlVelUT / MedleMSSerVice Koonnut: Jonna Heiniluoma
Har du inte tidigare loggat in pånättjänsten? Glömt ditt lösenord?Om du aldrig tidigare loggat in på arbetslöshetskassans, medlems-registrets eller Voimavirtas nättjänst ska du använda ditt medlems-nummer som användarkod och ditt postnummer som lösenord.Om du inte lyckas med inloggningen klickar du på "Jos olet unoh-
tanut salasanasi, klikkaa tästä" och skickar ett nytt lösenord till digsjälv. Om ditt telefonnummer och din e-postadress är korrekta imedlemsregistret får du det nya lösenordet till din mobiltelefon ellerdin e-post genast.
Arvojäsenetuna alle30-vuotiailleJos olet alle 30-vuotias sopimusala-jäsen, voit tilata itsellesi SAK:n toi-mittaman Arvo-lehden ilmaiseksi.Tee tilaus Sähköliiton verkkopalve-lun kautta. Tilaus tehdään kerran,ja jollet päätä perua tilausta, se jat-kuu 30-vuotissynttäreihisi asti.
Aktiivijäsenilleilmainen Palkka-työläinenSähköliitto tarjoaa aktiivijäsenil-leen SAK:n Palkkatyöläinen-lehden.Luottamushenkilöt, liittohallinnos-sa toimivat ja ammattiosaston pu-heenjohtajat voivat tilata sen Säh-köliiton verkkopalvelun kautta.Tilaus tehdään kerran ja se jatkuu,kunnes tehtävä päättyy tai jäsenpäättää itse perua tilauksen.
Etkö ole vieläkäyttänytverkkopalvelua?Unohditkosalasanasi?Kun kirjaudut ensimmäisen ker-ran sisään Sähköliiton verkko-palveluun, käyttäjätunnus onjäsennumerosi ja salasana on pos-tinumerosi.Jos kirjautuminen ei onnistu, lä-
hetä itsellesi uusi salasana kohdas-ta "Jos olet unohtanut salasanasi,klikkaa tästä". Jos puhelinnumerosija sähköpostiosoitteesi ovat jäsen-rekisterin tiedoissa oikein, saat uu-den salasanan matkapuhelimeesitai sähköpostiisi välittömästi.
Almanackan och vasamakan beställas ända till den 31 oktober 2014!
PEnsionärsmEdlEm!Pensionärer får vasama endastgenom att beställa den elektronisktDen elektroniska beställningen görs via en beställningskanal. Med beställ-ningskanal avses en elektronisk tjänst där medlemmen kan skriva in sin be-ställning, antingen i Elektrikerförbundets nättjänst eller per sms. Vasamaselektroniska beställningskanaler är öppen årligen från början av augusti tillslutet av oktober.En tidningsbeställning som gjorts via en beställningskanal gäller under he-
la representantskapsperioden. Beställningar som görs via en beställningska-nal år 2014 och 2015 gäller till slutet av år 2016. År 2016, när det är repre-sentantskapsval nästa gång, kommer vi att ge närmare information om hurman ska förfara under nästa representantskapsperiod.
så här beställer du vasama via nättjänsten
Om du är pensionärsmedlem i Elektrikerförbundet kan du beställa Vasamagenom att klicka på länken Kalenteri- ja lehtitilaukset i rutan Sähköliitonverkkopalvelut till höger på sidan www.sahkoliitto.fi. Då visas instruktionernaför nättjänsten. Följ instruktionerna.
så här beställer du vasama per sms
Om du är pensionärsmedlem i Elektrikerförbundet kan du beställa Vasamapå din mobiltelefon.
1. Skriv in orden "Sähkö" och "Vasama" i meddelandefältet samt ditt person-liga medlemsnummer med siffror. Ditt medlemsnummer står på ditt med-lemskort. Avskilj orden och ditt medlemsnummer med ett mellanslag.Exempel:Sähkö Vasama 000000(OBS! Ersätt siffrorna 000000 i exemplet med ditt eget medlemsnummer.)
2. Sänd sms:et till numret 13145.3. När beställningen gått fram får du snart en bekräftelse per sms: "Tilauk-senne on vastaanotettu. T: Sähköliitto".
Pensionärerna får vasama sommedlemsförmån genom attbeställa den. vasama sändsautomatiskt till allaavtalsbranschmedlemmar.
så här beställer du almanackan via nättjänsten
Om du är branschavtalsmedlem kan du beställa fickalmanackan 2015genom att klicka på länken Kalenteri- ja lehtitilaukset i rutan Sähkölii-ton verkkopalvelut till höger på sidan www.sahkoliitto.fi. Då visas inst-ruktionerna för nättjänsten. Följ instruktionerna.
så här beställer du almanackan per sms
Om du är branschavtalsmedlem kan du också beställa almanackan2015 på din mobiltelefon.
1. Skriv in orden "Sähkö" och "kalenteri" i meddelandefältet samt dittpersonliga medlemsnummer med siffror. Ditt medlemsnummer står påditt medlemskort. Avskilj orden och ditt medlemsnummer med ett mel-lanslag.Exempel:Sähkö kalenteri 000000(Ersätt siffrorna 000000 i exemplet med ditt eget medlemsnummer.)
2. Sänd sms:et till numret 13145.3. Du vet att beställningen gått fram när du får svaret "Tilauksenne onvastaanotettu. T: Sähköliitto".
almanackaningår inte sommedlemsförmånför pensionärer somdärför inte kanbeställa den.
Beställ tidningen löntagarenBranschavtalsmedlemmar som uppgett svenska som sitt modersmål ochsom har branschavtalsnumret 002, 005, 006, 008, 010, 011, 012, 013,014, 015, 016, 017, 018, 020, 021, 022 eller 023 kan beställa tidningenLöntagaren. Beställningen görs en gång och den fortgår tills branschavtals-numret blir pensionär (999) eller tills medlemmen själv beslutar att avslutabeställningen.Du kan beställa Löntagaren genom att klicka på länken Kalenteri- ja lehti-
tilaukset i rutan Sähköliiton verkkopalvelut till höger på sidan www.sahkoliit-to.fi. Då visas instruktionerna för nättjänsten. Följ instruktionerna.
Verkkopalvelutoimii 24 tuntiavuorokaudessa:www.sahkoliitto.fi >Sähköliitonverkkopalvelut
BrAnscHAvTAlsmEdlEm!Beställ fickalmanackan
VA S AM A 7 / 2 0 1 4 • 17
TYÖTTÖMYYSKASSA / ArbeTSlÖSheTSKASSAN Koonnut: Jonna Heiniluoma
Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijak-si täyttämällä sähköinen ilmoittautumis-lomake osoitteessa www.te-palvelut.fiviimeistään ensimmäisenä työttömyys-päivänä. Oikeus työttömyysetuuksiin al-kaa aikaisintaan ilmoittautumispäiväs-tä lukien.Noudata TE-toimiston antamia ohjei-
ta, koska päivärahan maksaminen saat-taa muuten katketa. TE-toimiston anta-mat lausunnot sitovat kassaa, eikä kassavoi maksaa päivärahaa, ellei työnhakusiole voimassa.
NäiN haet aNsiopäivärahaaTulosta päivärahahakemus Työttömyys-kassojen yhteisjärjestön www.tyj.fi-sivul-ta kohdasta Lomakkeet. Sieltä löydät sa-malla työttömyyskassan tarvitsemanpalkkatodistuslomakkeen.Täytä ensimmäinen työttömyyspäivära-
hahakemus vähintään kahdelta täydeltäkalenteriviikolta.Jotta työttömyyskassa voi alkaa mak-
saa sinulle päivärahaa, se tarvitsee pal-jon tietoa. Liitä hakemuksesi mukaanseuraavat dokumentit:
Jäljennös irtisanomisilmoituksestatai lomautusilmoituksesta.Jos olet sivutoiminen yrittäjä taiesimerkiksi omistat maata tai met-sää, lähetä kassalle kopio viimek-si vahvistetusta verotuksestasi, elitällä hetkellä vuoden 2012 vero-tuspäätöksestä erittelyosineen.Kopio eläkepäätöksestä, jos saatosa-aika- tai osatyökyvyttömyys-eläkettä.
Muutosverokortti etuutta varten,jos olet hakenut verottajalta uu-den verokortin sosiaalietuutta var-ten.Palkkatodistus vähintään työttö-myyttä edeltäneeltä 26 työssäolo-viikolta. Todistuksessa pitää näkyäennakonpidätyksen alainen tu-lo sekä siihen sisältyvät lomarahaja lomakorvaus eriteltyinä. Loma-rahaa ja lomakorvausta ei pidä il-moittaa yhteissummana.
tarkasta hakemuksesija seN liitteetJotta hakemusten käsittely olisi mahdolli-simman nopeaa, laadi hakemuksesi huo-lellisesti. Tarkasta se ja sen liitteet.Kun kyse on työsuhteen päättymises-
tä, tarkasta että palkkatodistukseen onmerkitty eriteltynä myös muut mahdolli-set ylimääräiset palkkiot tai rahaerät, jot-ka on maksettu työsuhteen päättyessä.Muista tarkastaa palkkatodistukses-
ta, että siihen on merkitty mahdollisetpalkattomat ajanjaksot, kuten lomautus,vanhempainloma, palkaton virkavapaatai palkaton sairasloma.Tarkasta myös, että palkkatodistuk-
sessa on palkanlaskijan yhteystiedot.Suhteellisen helppo tapa toimittaa työt-tömyyskassalle kerralla kaikki ansio-päivärahan suuruuden laskemisessatarvitsemamme tiedot on pyytää palkan-laskijaa käyttämään Työttömyyskasso-jen yhteisjärjestön www.tyj.fi:stä löytyvääpalkkatodistuslomaketta, jossa kaikki tar-peellinen on valmiiksi koottuna.
X
Jos Joudut työttömäksitai lomautetuksi
X
X
X
X
Anmäl dig som arbetssökande hos TE-byrån genom att logga in i webbtjänstenpå adressen www.te-tjanster.fi senast denförsta arbetslösa dagen. Följ TE-byrånsinstruktioner; annars är det möjligt att dinrätt att få arbetslöshetsdagpenning in-te fortsätter. Utlåtandet som TE-byrån ger,binder kassan och kassan kan inte utbe-tala dagpenning ifall din jobbsökning in-te är i kraft.
så här aNsökerdu om dagpeNNiNgSkriv ut ansökningsblanketten på webbsi-dan www.tyj.fi > material > blanketter. Påsamma webbsidan hittar du blanketten pålöneintyget som kassan behöver.Fyll i första ansökningsblankett för
minst två fulla kalenderveckor.För att kunna betala dig inkomstrela-
terad dagpenning behöver arbetslöshets-kassan vissa uppgifter. Sänd kassan föl-jande bilagor:
Ett kopia av uppsägningsanmälaneller permitteringsanmälan.Ifall du har företagsverksamhetsom bisyssla eller äger jord- ellerskogsbruk, bör du sända kassan ettkopia av senaste beskattningsbes-lutet med specifikationsdel.Ett kopia av pensionsbeslutet omdu får deltidspension eller delinva-lidpension.
Ändringsskattekortet för förmånifall du har begärt ett ändringsskat-tekort för socialförmånen.Ett löneintyg för minst 26 arbets-veckor före arbetslösheten. I lönein-tyget uppger din arbetsgivare förs-kottsinnehållning underkastad lönmed alla tillägg; semesterpenning(semesterpremie) och semesterer-sättning meddelas specificerat. Se-mesterpenning och semesterersätt-ning anmäls skilt.
gå igeNom diN aNsökaNoch bilagorNaFyll i din ansökan noggrant för att kassankan handlägga den så fort som möjligt.När ditt arbetsförhållande har tagit slut,kontrollera, att arbetsgivaren antecknatmöjliga resultatarvoden, produktionsar-voden, osv. i ditt löneintyg. Även frånvaroutan lön eller veckor under 18 timmar böranmälas.Kontrollera även, att löneintygsgivarens
namn, telefonnummer och e-postadressfinns i löneintyget. Arbetsgivaren kan vidbehov använda löneintygsblanketten påwebbsidorna www.tyj.fi > material > blan-ketter.
om du BliR aRBetslöselleR PeRmitteRad
X
X
X
X
X
Alterneringsledigheten
grundar sig på ett avtal
som ingås mellan en hel-
tidsanställd arbetstaga-
re och arbetsgivaren. Ar-
betstagaren är ledig utan
avbrott under en bestämd
tid, sammanlagt minst
100 och högst 360 kalen-
derdagar.
Om du blir alterneringsledigkan du få en alterneringsersätt-ning som motsvarar 70 % av denarbetslöshetsdagpenning ut-an barnförhöjning som du skul-le få som arbetslös. Om du ansö-
ker om alterneringsersättning ochhar varit i arbetslivet i 25 år förealterneringsledigheten är alterne-ringsersättningen 80 % av arbets-löshetsdagpenning utan barn-förhöjning som du skulle få somarbetslös.Om du har rätt till inkomstrela-
terad arbetslöshetsdagpenning an-söker du om alterneringsersättninghos din arbetslöshetskassa.Arbetsgivaren förbinder sig att
för den stipulerade tiden anställaen person som har anmält sig somarbetslös arbetssökande på arbets-och näringsbyrån. Anställningenska vara lika lång som alternerings-ledigheten, men arbetsuppgifternabehöver inte vara desamma. Eftersin alterneringsledighet har arbets-tagaren rätt att komma tillbaka tillsitt tidigare arbete eller ett motsva-rande arbete.
till vem?Villkoren för alterneringsersätt-ning är att• du har varit med i arbetslivet i
minst 16 år innan alterneringsledig-heten inleds• du har varit anställd hos sam-
ma arbetsgivare i minst 13 måna-der utan avbrott med en frånvaro-period på högst 30 dagar utan lön.Det finns en övre åldersgräns
för den som vill bli alterneringsle-dig. Man kan inte längre bli alter-neringsledig senare än den kalen-dermånad då det är 3 år kvar tillpensionsåldern. Den övre ålders-gränsen tillämpas inte på personersom är födda före 1957.Åldersgränsen för pensionsål-
der gäller både dem som håller sinalterneringsledighet utan avbrottsamt dem som håller ledigheten iperioder. En periodiserad alterne-
ringsledighet ska dock hållas in-om två år från den dag då ledighe-ten inleddesDin yrkesverksamma tid på den
privata sektorn registreras på Pen-sionsskyddscentralen arbetspen-sion.fi. Keva registrerar arbets-förhållanden i statens tjänst, ikommunens tjänst och i försam-lingens tjänst.
belopp ochbeskattNiNgAlterneringsersättningen är 70 eller80 procent beroende på hur längeden alterneringsledige har varit i ar-betslivet. Alterneringsersättningenär 80 procent av dagpenningen omden som blir alterneringsledig haren arbetshistoria på minst 25 årsom berättigar till pension innan al-terneringsledigheten börjar.Vid uträkning av alterneringser-
sättningen beaktas inte förhöjning-arna enligt lagen om utkomstskyddför arbetslösa.Alterneringsersättning utbetalas
för fem dagar i veckan. Alternering-sersättning är beskattningsbar in-komst.Om du har löne- och andra ar-
betsinkomster under alternerings-ledigheten jämkas dagpenningenliksom i andra arbetslöshetsför-måner. Du får reda på hur arbet-sinkomsterna inverkar alternering-sersättningens belopp, om du hardeltidsarbete eller företagsverk-samhet under din alterneringsle-dighet, med ett beräkningsprogrampå webbsidorna www.tyj.fi.
Källa: FPA, www.fpa.fi
Alterneringsledighet och -ersättning
Päivystys: 03 252 0300, arkisin klo 9.00–11.00 • Hakemusten postitusosoite: Sähköalojen työttömyyskassa, PL 774, 33101 TAMPERE • Lisätietoa: www.sahkoliitto.fi/tyottomyyskassa ja [email protected]
Ta kontakt med TE-byråni god tid om du planeraratt bli alterneringsledig!
18 • VA S AM A 7 / 2 0 1 4
KURSSIT
Sähköliiton järjestämä kurssi on tarkoitettu kaikille talotekniikka-alansähköasennustoimialan jäsenille, jotka ovat käyneet urakkalaskennan kurssin.
Kurssilla käsitellään mm.:• Ulwin-ohjelman läpikäyntiä• Tehtävien laskemistaKurssille osallistuminen edellyttää tietokoneen käytön hallintaa.Mukaan voidaan ottaa 20 ensiksi ilmoittautunutta.
Liitto korvaa osanottajille kurssin aikana majoituksen kahden hengen huoneessa,ruokailut sekä matkakulut, mikäli niitä syntyy, julkisten kulkuneuvojen taksojenmukaan tai omaa autoa käytettäessä auton kuljettajalle 0,23 €/km.
Ilmoittaudu 7.11.2014 mennessä [email protected] tai 050 409 8469.
ULWIN-URAKKALASKENTAKURSSI22.–23.11.2014 TSL:n atk-luokka, Mikkeli
www.sahkoliitto.fi > Sähköliiton kurssit
Sähköliitto järjestää koulutustilaisuuden kaikille työsuojeluvaltuutetuille ja-asiamiehille sekä muille työsuojelusta kiinnostuneille liiton jäsenille.
Kurssilla käsitellään:• Tapaturmantorjuntaa sähköaloilla• Hätätyötä ja yksintyöskentelyä• Muutostilanteiden hallintaa• Työhyvinvointia ja työssä jaksamista• Työsuojelutoimintaa yrityksissä• Sähköliiton ajankohtaisia asioita
Sähköliitto korvaa osanottajille kurssin aikana majoituksen kahden hengenhuoneissa, ruokailut sekä matkakulut, vain mikäli niitä syntyy, julkistenkulkuneuvojen taksojen mukaan tai omaa autoa käytettäessä, vain autonkuljettajalle, 0,23 €/km.
Ajankohtaispäiville tulee ilmoittautua viimeistään 17.10.2014Pirjo Lintuselle 050 366 2196 taiTiina Mäkkylälle 050 409 8469,sähköpostitse [email protected] tai [email protected].
TYÖYMPÄRISTÖN AJANKOHTAISPÄIVÄT31.10.–1.11.2014 Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä
Sähköliitto ja Teknologiateollisuus ry järjestävät yhdessä teknologiateollisuudensähköalan ajankohtaispäivät.
Teknologiateollisuus ry:stä paikalla ovat perjantaina ryhmäpäällikkö Pekka Kärkkäi-nen ja asiantuntija Tero Tuominen. Sähköliitosta paikalla ovat neuvottelupäällikkö Te-ro Heiniluoma, sopimusvastaava Sauli Väntti, työehtoasiamies Markku Kemppainen jatyöehtoasiamies Heikki Aitonurmi.
Tilaisuus kuuluu työnantajaliiton kanssa yhteisesti sovitun koulutuksen piiriin, jol-loin työnantaja maksaa pääluottamusmiesten palkan ja matkakulut ja heitä kehote-taan käyttämään tilaisuuteen ensisijaisesti luottamusmiesaikaansa. Sähköliitto kor-vaa muille osallistujille perjantain osalta ansionmenetyksen palkattomuustodistustavastaan kurssistipendillä ja -päivärahalla (71,65 euroa). Matkakulut korvataan vainmikäli niitä syntyy julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan tai omaa autoa käytet-täessä 0,23 euroa/km. Sähköliitto kustantaa kaikille majoituksen kahden hengen huo-neissa.
Ilmoittaudu 10.10.2014 mennessä [email protected] tai 050 409 8469.
TEKNOLOGIATEOLLISUUDENSÄHKÖALAN AJANKOHTAISPÄIVÄT
24.–25.10.2014 Hotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna
työehtosopimus = (Lyhenne: tes)
Työntekijäjärjestön ja työnantajajärjestön välinen
sopimus työsuhteen alakohtaisista perusasioista,
kuten palkoista, erilaisista lisistä, työajoista ja
matkakustannusten korvauksista. Tekstimääräyksillä
sovitaan lisäksi monesta muusta asiasta,
kuten esimerkiksi työkaluista, suojavaatteista,
koulutuksista ja luottamushenkilöiden
toimintaedellytyksistä.
Sähköalojen ammattiliitto ry:n hallitus on julistanut hakusaartoon:Yritys: GET ManaGEMEnT Oy
Kohde: Kaikki nykyiset ja tulevat sähköistysalaa koskevat työtSaarron alkamisaika: 12.9.2014 kello 7.00 alkaen
Lisätietoja: sopimusvastaava Jari Ollila, puh. 050 603 02
saarTO
VA S AM A 7 / 2 0 1 4 • 19
-Onko teillä töitä?, kysyy pääluottamus-mies Keijo Hanhela kokouspöydän ää-
ressä hekottavalta porukalta.Ammattiosaston puheenjohtaja Raimo
Häkkinen toteaa, että niitä piisaa ainakin en-si vuoden syksyyn asti. Samaa arvelee kult-tuurisihteeri Keijo Kulojoki. Häkkinen ja Ku-lojoki asentavat molemmat Kilpilahdenteollisuusalueella. Häkkinen on Mattila Por-voo Oy:n ja Kulojoki Bilfinger Industrial Servi-ces Finland Oy:n palveluksessa.Bilfingerillä asentaa myös osaston sihteeri
Heikki Mattila. Hänen työtilanteensa on ko-hentumassa:– Tänään kuuluttivat, että miehiä tarvitaan
lisää, hän ilmoittaa.– Töitä riittää voimalaitospuolellakin, kuit-
taa Christer Borgman.
LisäKäsiä HaLpaMaista
Töitä löytyy kuulemma kaikille, jotka niitä ha-luavat tehdä. Työntekijäpulaa paikataan kiih-tyvällä tahdilla Puolasta, Venäjältä, Portuga-lista ja Slovakiasta tuoduilla miehillä. Se eikokousväkeä riemastuta.
23.10.2014 ilmestyvään Vasamaan tulevat osastojen ilmoitukset pyydämme toimittamaan maa-
nantaihin 13.10.2014 kello 15.00 mennessä. toimita osastosi ilmoitus sähköisesti lomakkeella:
www.sahkoliitto.fi/jasenpalvelut/osastot-toimivat/ilmoita-tapahtumastaOSASTOT TOIMIVAT
– Onhan se hankalaa, kun yrität tehdä työ-täsi ja siinä touhuaa edessä kaveri, joka eipuhu sanaakaan yhteistä kieltä, Häkkinen ku-vailee.
KaaRnieMi KoVassa Käytössä
Pojat ryystävät kahvia ja puhuvat päivänpolt-tavia. Puheet Sähköliiton oman lomapaikanmyynnistä harmittavat.– Kaarniemeä ei myydä. Aluetta on kehitet-
tävä, jyrisee Häkkinen, jonka asuntovaunu onsiellä kausipaikalla nyt yhdeksättä vuotta.Mattila puolestaan kertoo käyneensä Kaar-
niemessä neljäntoista vuoden ajan kolmestaviiteen kertaa per vuosi.
Kaarniemi on porvoolaisille tärkeä virkis-tyspaikka. Osasto maksaa jäsentensä majoit-tumiskustannuksista puolet ja aikoo nostaamyynnistä päättävän edustajistokokouksentietoon muitakin konsteja, joilla Kaarniemenkäyttöaste hiotaan huippuunsa.
UUdet työnteKijät Heti Liittoon
Koska osastoaktiivit käyvät puhumassa am-mattikouluissa, on osastossa ilahduttavanpaljon oppilasjäseniä. Sopimusalajäseniäkintulee mukavasti. Tuoreille ammattilaisille onselvää, että kun kerran luottamusmies ja työ-suojeluvaltuutettu hoitavat lain ja työehtoso-pimuksen noudattamisen sekä työn turvalli-
suuden valvomisen heidän puolestaan, niinilman muuta liitytään.Pääseehän siinä kaupan päälle mukaan
hyvään porukkaan, joka matkailee ja käyteatterissa. Pikkujouluruokailuakin on luvas-sa marraskuun lopulla. Lisäksi osasto tar-joaa uuden Ulwin-urakkalaskentaohjelmankäytön ilmaiseksi kaikille sähköistys- ja talo-tekniikka-alan sopimusalajäsenilleen sekätukee urheilua.– Ei muuta kuin mukaan toimintaan
vaan, kopla kannustaa. Seuraava kokouson 9. lokakuuta ja syyskokous pidetään13. marraskuuta kello 18 Sibeliusbulevar-di 36:ssa. ■
Keijo Hanhela, Christer Borgman, Heikki Mattila, Keijo Kulojoki ja Raimo Häkkinen kokoontuivat Rakennusliiton toimistolla.
Tunnelma Porvoon Sähkö-
työntekijät ry:n kokouksessa on
kepeä. Välillä vakavoidutaan
puhumaan ulkomaisista
työntekijöistä ja hiljennytään
muistelemaan pois nukkunutta
jäsentä. Sitten huuli alkaa taas
lentää.
Porvoossa piisaa töitä
Teksti ja kuva: JONNA HEINILUOMA
011 taMpeReen seUdUn
säHKöaLantyönteKijät Ry
Osaston sääntömääräinen syyskokous keski-viikkona 26.11.2014 kello 18.00 osaston toi-mistolla, osoitteessa Näsilinnankatu 33 b A25. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.Tervetuloa!
016 HaMinan säHKöosasto Ry
Pikkujoulumatka kylpylään Tallinnaan 13.12.- 14.12.2014. Majoitus Tallink Spa Hotel. Si-tovat ilmoittautumiset Ylermi Suvirannalle31.10.2014 mennessä p. 040 518 3256.Terveisin, 016 hallitus.
024 VaRKaUden säHKöaLan-
työnteKijäin aMMattiosasto Ry
Osaston sääntömääräinen syyskokous 4.11.klo 18 Varkauden Portin kabinetissa. Kokouk-sessa käsitellään sääntöjen sille määräämätasiat ja sääntömuutos. Paikalla liiton edusta-
jana Sauli Väntti. Kokouksen jälkeen ruokailu.Tarvetuloa! - Hallitus.
039 tietoLiiKenne- ja
infoRMaatioteKniiKKa os. 039
Sääntömääräinen syyskokous 28.11.2014klo 17.30 - 20.00 Hotelli Arthur, Vuorikatu 19,00100 Helsinki. Sääntömääräisten asioidenlisäksi kokouksessa päätetään myös sääntö-muutosasiasta. Kevätkokouksen esityslistal-le uusi kohta, jossa päätetään toimitetaankoliitolle sääntöjen 4 §:n 3. momentissa tarkoi-tetut asiakirjat toukokuun loppuun mennes-sä. Osasto tarjoaa kokouksen jälkeen ruokai-lun. Ilmoittautumiset viimeistään 24.10.2014mennessä osaston puheenjohtajalle MattiKeränen [email protected] tai p.050 555 2328.Osastolle on keväällä avattu uudet nettisi-
vut osoitteeseen http://039.sahkoliitto.fiTutustu uusiin sivustoihin.
043 poRVoon säHKötyönteKijät Ry
Osaston seuraavat kokoukset: 9.10. sekä13.11. syyskokous alk. klo 18.00. Paikkanaraksan toimisto Sibeliusbulevardi 36, Por-voo. Tervetuloa!
049 HeLsingin
säHKöaLantyönteKijät Ry
Sääntömääräinen syyskokous pidetään21.11.2014 klo 17.00 Kirjantalolla, Kirja-työntekijänkatu 10 B, Helsinki. Kokoukses-sa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.Kahvitarjoilu ja iltapala. Tervetuloa! - Hal-litus
049 HeLsingin säHKöaLan-
työntekijät ry / eläkeläiset
Vuosikokous 13.10.2014 klo 13.00 osas-ton toimistolla, Paasivuorenkatu 2 C 4. krs.Kokouksessa esillä vuoden 2015 toiminta-suunnitelma sekä jaoston toimihenkilöiden
ja toimikunnan valinta. Tervetuloa suunnitte-lemaan jaoston tulevaa toimintaa ja tapaa-maan kavereita! Kahvitarjoilu.
055 RiiHiMäen säHKöaLojen
aMMattiosasto Ry
Osaston sääntömääräinen syyskokous pide-tään Ravintola Asema X:ssä 11.11.2014 kello18.00 alkaen. Kokouksessa käsitellään sään-tömääräiset asiat ja sääntömuutos. Osastotarjoaa iltapalan. Tervetuloa! - Hallitus.
057 eteLä-poHjanMaan
säHKöaLantyönteKijäin osasto Ry
Osastomme järjestää syyskokouksen Seinäjo-ella 7.11. Sokos Hotel Lakeuden 8. krs:n nä-köalakabinetissa. Kokous alkaa klo 19.00jonka jälkeen ruokailu ja sauna. Kokoukses-sa käsitellään sääntömuutos. Lisätietoja saaHannu Hölsöltä [email protected] p. 040 864 3567.
www.porvoonsahkotyontekijat.net • Osaston numero 043 • Perustettu 1957 • Jäseniä noin 450 • 2/3 jäsenistä sähköistys- ja talotekniikka-alalla
20 • VA S AM A 7 / 2 0 1 4
Lähdemme puolisoiden kanssa pik-kujouluristeilylle Viking Gracella Tu-rusta Tukholmaan 12.12.2014.Lähtö Seinäjoen matkahuollon pi-hasta perjantaina klo 14.30. Laivatulee takaisin Turkuun lauantainaklo 19.50, Seinäjoella ollaan noinklo 2.30. Matkaan sisältyy illallis-buffet, kahden hengen hytit ja aa-mupala. Omavastuu jäseniltä 20€ ja avec 40 €. Sitovat ilmoittautu-miset sähköpostilla ja omavastuutosaston tilille 17.10. mennessä. Il-moittautumiset [email protected](nimet ja syntymäajat) ja maksut ti-lille FI61 1140 3000 4116 55.
059 Lahden
SähköaLantyöntekijät ry
Osaston sääntömääräinen syys-kokous pidetään 21.11.2014 klo18.00 alkaen. Paikka: Saunaklubi,Saimaankatu 8, Lahti. Käsitelläännormaalit kokousasiat sekä osas-ton vuosittain liitolle toimitettavienasiakirjojen sääntömuutosasia. Ko-kouksen jälkeen ruokailu ja vapaa-ta seurustelua saunomisen mer-keissä.
060 MikkeLin
SähköaLantyöntekijät ry
Syksyn perinteinen saunailta pide-tään perjantaina 3.10. klo 17.00
alkaen Linnasaunalla, osoittees-sa Linnankatu 5. Tarjolla ruokaa jajuomaa. Tervetuloa!
062 Lohjan SähköaLojen
aMMattioSaSto ry
Sääntömuutoskokous to 9.10.2014klo 17.00 Metallitupa, Tehtaankatu9, Lohja. Hallituksen kokous sään-tömuutoskokouksen jälkeen. Terve-tuloa! - HallitusSääntömääräinen syyskokous
pidetään pe 7.11.2014 klo 18.00Metallitupa, Tehtaankatu 9, Lohja.Esillä sääntöjen määräämät asiat.Kokouksen jälkeen ruokailu. Halli-tus kokoontuu klo 17.00.Tervetuloa! - Hallitus
074 kuuSankoSken
SähköMiehet ry / eLäkeLäiSet
Eläkejaoston lokakuun kokous1.10.2014 klo 13.00 Kettumä-en Palvelukeskuksessa. Jukka Ny-berg kertoo ajankohtaisista asioistaKouvolassa. Kahvitarjoilu, terve-tuloa!
077 SavonLinnan ja
LähiyMpäriStön SähköMiehet
ry oS. 077
Lokakuun kuukausikokous pide-tään 24.10.2014 klo 18.00 alkaenLajuhelmi nimisellä mökillä. Osoi-
te Rantasalmentie 3463, 58910Rantasalmi as. Kokouksessa kä-sitellään ajankohtaiset asiat. Ko-kouksen jälkeen sauna ja iltapala.Kyytiasioissa ota yhteyttä osastontoimihenkilöihin. Tervetuloa!- Hallitus.
100 järvenpään
SähköaLantyöntekijät ry
Tallinnaan M/S Baltic Queenilla 21.– 22.11.2104. Lähtö Länsisata-masta pe klo 18.30 (liput jaetaanklo 18). Paluu la klo 16.00. Sis.buffet-illallinen + aamiainen, ma-joitus 2 hh hyteissä, varattu 35 kpl(70 hlö), jäsen 0 €, avec 90 €. Il-moittautuminen viim. 20.10.2014sihteerille p. 044 425 2552 tai045 632 8758, [email protected] 7.11.2014 klo 18.00
Cantina Zapata, Mannilantie 44,Järvenpää (4. krs kokoustilat). Kä-sitellään sääntöjen määräämät asi-at. Kokouksen jälkeen ruokailu vir-vokkeineen. Info p. 044 425 2552,sihteeri.
120 vanhankaupungin
SähköMiehet ry
Sääntömääräinen syyskokous pide-tään 24.10.2014 klo 14.30 liiton ti-loissa Helsingissä, osoitteessa Paa-
sivuorenkatu 2. Kokouksen jälkeenlähdetään risteilylle M/S BalticQueen aluksella kohti Tallinnaa. Pa-luu 25.10. klo 16.00. Ilmoittautumi-set Päiville HETI P. 050 453 0407.
128 ekenäS eL-arbetare rf
Stadgeenligt höstmöte 16.10.2014kl 18.00 på Motel Marine. Stad-geenliga ärenden. Välkommen! -Styrelsen.Sääntömääräinen syyskokous
16.10.2014 klo 18.00 Motel Mari-nessa. Sääntöjen määräämät asiat.Tervetuloa! - Toimikunta.
161 inkoon voiMaLaitoS-
työntekijät ry
Syyskokous pidetään perjantai-na 24.10. klo 19.00 Opus K:n ka-binetissa Lohjalla, Kauppakatu6:ssa. Hallitus kokoontuu jo klo 18.Esillä sääntöjen määräämät asiat.Kokouksen jälkeen ruokailu ja illan-vietto. Tervetuloa!
177 kiSkoLiikenteen Sähkö-,
tietoLiikenne- ja turvaLaite-
aMMattiLaiSet ry
Syyskokous pidetään Silja LinenM/S Baltic Princesillä 16.11.2014klo 10.00. Lähtö Turusta 15.11. klo20.15 ja paluu Turkuun 16.11. klo19.15. Ilmoittautumismaksu 20 €,
summa palautetaan ilmoittautu-misen yhteydessä arvokuponkei-na. Puolison hinta 70 €, puolisonosuutta ei palauteta. Hintaan sisäl-tyy: B- luokan kahden hengen hytti,joulubuffet-lounas 16.11. ruokajuo-mineen, neljä arvokuponkia á 5 €.Ilmoittautumiset joko osaston koti-sivuston jäsensivun kautta tai suo-raan sähköpostilla osaston toimit-sijalle [email protected]. Ilmoitathan nimesi, syntymä-aikasi ja samalla toiveesi hyttika-verista. Ennakkomaksu osaston ti-lille: FI54 4309 2220 1416 63 javiestikenttään nimet joita maksukoskee.
Sähköliiton osastot alueittain
löydät osoitteesta: www.sahko-
liitto.fi/sahkoliitto/organisaatio/
osastot_alueittain
OSASTOT TOIMIVAT
VA S AM A 7 / 2 0 1 4 • 21
Finnpart t ia
ähkötukku
Finnpart t ia
ähkötukku 28 vuot ta nopeaa ja varmaa
sähkö t a r v i k e kauppaa28 vuot ta nopeaa ja varmaasähkö t a r v i k e kauppaa
Tilaa uusi 276 sivuinen yli 6000 tuotteen kuvasto/hinnastomme nro 28
Kuvasto/hinnastomme on tilattavissa ja ladattavissa veloituksetta
kotisivultamme www.finnparttia.fi
Joutnantie 76, 25500 Perniö, puh 02 72 72 00, www.finnparttia.fiJoutnantie 76, 25500 Perniö, puh 02 72 72 00, www.finnparttia.fi
Normaalien asennustarvikkeiden, keskusten, lämmittimien,
valonlähteiden ja valaisimien lisäksi löydät hinnastosta
keskuskomponentit, agrikaatit, sähkömoottorit hallinta-
ja ohjauslaitteineen sekä asentajien työkaluja ja
mittareita.
22 • VA S AM A 7 / 2 0 1 4
elledningen
F örhandlingshösten är i fullgång. Elektrikerförbundet in-ledde kollektivavtalsförhandlin-gar för elektrifieringsbranschenmed STTA i början av september.Det aktuella kollektivavtalet somställdes utanför sysselsättnings-och tillväxtavtalet gäller ca 11000 förbundsmedlemmar somjobbar med elinstallationer påbyggen, inom industrin, inom båt-byggen och fastighetsunderhåll.Utöver lönefrågor behandlas
t.ex. utvecklandet av tids- ochackordavlöning, klarare spelreg-ler för underentreprenader, samtnollarbetsavtal.Kollektivavtalet med STTA ut-
går den 30 september. De nu-varande kollektivavtalsvillkoreniakttas emellertid medan förhan-dlingarna pågår eller tills ett nyttavtal ingås.
I början av september löste viockså arbetskonflikten gällande
VR Track med arbetsgivarförbun-det Palta. Palta avslutade slutli-gen lockouten för Elektrikerför-bundets fackavdelningars 177medlemmar. Lockouten skulle på-gå till oktober.Avdelningens krav på ett eget
kollektivavtal och egna förtroen-depersoner uppfylldes inte. El-montörerna arbetar alltjämt påJHL:s avtalsvillkor. Även systemetmed arbetstagarnas gemensam-ma förtroendeperson kvarstår.Läget på VR Track tillspetsadesi början av sommaren när facka-vdelning 177 började driva igen-om sina krav med korta strejker.Arbetsgivaren svarade med hårdlockout.Strejken genomfördes enligt
fackavdelning 177:s eget beslut.Elektrikerförbundets styrelse bes-lutade att förbundet inte ger sigin på en tvist gentemot ett annatFFC-förbunds avtal. Nu inväntarvi slutet på avtalsperioden så attärendet kan tas upp på nytt.
Situationen löste sig egentli-gen redan i somras när avdel-ningen avstod från en planeradtredje strejk. Jag anser att arbets-givarens långa lockout därför varen överdimensionerad åtgärd.
Beredningen av förbundetsbudget har blivit allt svårare medåren. Balansen mellan intäkteroch kostnader orsakar extra storaproblem. Allt som påverkar med-lemsavgiftens storlek ska ocksåbeaktas i budgeten. Antalet beta-lande medlemmar, arbetslöshet-sgraden och medlemmarnas år-sinkomster och dess utvecklingpåverkar intäkterna från medlem-savgifterna
Elektrikerförbundets antal be-talande medlemmar har sjunkitjämnt med ca en procent årligen.Även den sorgliga trenden för sys-selsättningsgraden har försvårat
utvecklingen av medlemsavgifter-na. År 2012 var sysselsättnings-graden 6,9 procent, i fjol 8,7 pro-cent och i år är prognosen 10procent, liksom även för år 2015.På grund av den ökade ar-
betslösheten har också intäkter-na från medlemsavgifterna mins-kat något. År 2015 kommer lägetatt förvärras ytterligare eftersomantalet betalande medlemmarsmåningom minskar. De små lö-nehöjningarna enligt sysselsätt-nings- och tillväxtavtalet kommerinte heller att kunna ersätta deminskade intäkterna från med-lemsavgifterna.Lyckligtvis har förbundet en
förmögenhet vars avkastning bid-rar till att balansera ekonomin.Vår strejkkassa är också väl till-tagen.
Emellertid kvarstår förbundetskostnadsnivå. Sparåtgärderna se-dan år 2012 har haft effekt och
förbundets bokslut har kunnatbalanseras.Nu ser det ut som att de "en-
kla" sparåtgärderna är slutanv-ända. Tillfälliga negativa resul-tat kan tillåtas men i det långaloppet borde nog kostnadernatäckas med medlemsavgifter. Dehar redan åtminstone i tio år varit1,4 procent. Hur ska vi då kunnaöka medlemsavgifterna och sän-ka kostnaderna?
Elektrikerförbundet har bekym-mer, men det har hela Finlandockså. I skrivande stund kommerett meddelande om att TVO intebeviljas fem års tilläggstid för denfjärde reaktorn i Olkiluoto. Ochäven om Fennovoimas anhållanom en komplettering av princip-beslutet godkänns kan kravet påett 60 procents inhemskt innehavvisa sig vara alltför svårt.
MARTTI ALAKOSKI
Helsingin Sähköalantyöntekijöiden 85-vuotias veteraani Jack Söderholm nuk-kui pois 12.9. nopeasti edenneen sairauden uuvuttamana. Häntä jäivät kaipaa-maan puoliso, tytär, lastenlapset ja muut sukulaiset sekä monet vuosien varrellatutuksi tulleet ammattiyhdistystoverit.Työuransa Söderholm teki rakennuksilla, pitkään muun muassa Puistolan Säh-
köliikkeen palveluksessa.Vuonna 1971 Sähköliiton ammattiosasto 049:ään liittynyt Söderholm oli aiem-
min kuulunut myös Metallityöväen- ja Rakennusliittoihin. Sähköliitosta tuli kui-tenkin pitkäaikaiselle ay-aktiiville se läheisin. Voimakastahtoinen mies kohosi-kin osastonsa pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi, joka vielä eläkkeelle jäätyäänkinkantoi huolta osastonsa ja liiton asioista. Kansandemokraattinen katsanto oli hä-nen aatteellinen kotinsa.Esiintymistaitoinen ja sanavalmis Söderholm nähtiin lukuisissa osaston ja lii-
ton luottamustehtävissä, joista hänet palkittiin muun muassa liiton kultaisella an-siomerkillä.Söderholm oli mukana myös liiton 50-vuotishistoriatoimikunnassa, jolle hän
antoi arvokkaan panoksensa. Liiton historiakirjassa Söderholm mainitaan usein.Hän oli itsekin ahkera kirjoittaja, joka lähestyi Vasamankin toimitusta usein kriitti-sillä kannanotoillaan, joskus jopa stadin murteella kirjoitetulla pakinalla.
Hösten börjar med avtalsförhandlingar
Osasto 039:n pitkäaikainen jäsen Pertti huPli menehtyi 4.9. 69 vuoden ikäi-senä.Kovana urheilumiehenä tunnettu mäntsäläläinen Hupli teki elämäntyönsä
HPY:n, Elisan ja Flextronicsin verkkopuolen töissä.Osaston aktiivinen rivijäsen ehätti harrastaa hiihtourheilua ja juosta lukuisia
maratoneja muun muassa Ateenassa ja New Yorkissa. Eläkkeelle jäätyään Huplipuuhasteli paljon mökillään Mäntsälässä. Vanhemmiten oma liikunta jäi hänellävähemmälle mutta aktiivinen penkkiurheilija mies oli loppuun saakka.
urheilumies ylitti rajan
Pertti Hupli sivakoi
aikanaan Pogostan
hiihdon kärjessä.
Vanhan liiton mies on poissa
Jack Söderholm
oli aktiivinen
sähköliittolainen
70-luvulta alkaen.
VA S AM A 7 / 2 0 1 4 • 23
zenit with the power of boa®
jalas® 1708 / s1 p src
jalas® 1738 / s3 src
jalas® 1718 / s3 src
jalas® 1728 / s3 src
JALAS® Zenit -mallisto edustaa turvajalkineiden huippua. Saat mukavuutta koko päiväksi,erinomaisen pidon ja suojan kovissakin paikoissa.
Siksi päätimme tehdä Zenitistä entistäkin kätevämmän. Mallisto on nyt saatavilla Boa® Closuresystem -kiinnitysmekanismilla – avaaminen ja sulkeminen käy vain yhdestä napista kiertämällä.
Saat lisätietoja JALAS® Zenit-malliston
jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin.
[email protected] | www.ejendals.com
24 • VA S AM A 7 / 2 0 1 4
SopimuSalajäSen!
joko tilasitensi vuoden
taskukalenterin?
eläkeläinen!joko tilasitVasaman?
Jeeee!!!Nyt on se aika
vuodesta!Jeeee!!!Nyt on se aika
vuodesta!
Sopimusalajäsenille tarkoitetun taskukalenterin ja eläkeläisille tarkoitetun Vasaman tilaukset on tehtäväviimeistään 31. lokakuuta joko Sähköliiton verkkopalvelussa tai tekstiviestillä. Katso ohjeet sivulta 15.
SopimuSalajalajal äSen!
joko tilasitensi vuoden
taskukalenterin?
eläeläel keläkeläkel inen!joko tilasitVasaman?
Nyt on se aikaaikaaikvuodesta!
NyNyNyNyttt onononon sssseeee aikaikaikaikaikaaikaikaikaaikaaaaikaaikaaikaaikaikaikaikaaikaikaikaikaaikaikaikaaikaaikaaikaikaikaaikvuvuvuvuodesodesodesodestaodestaodestatata!ta!ta!!!