O´times 1      

   

O’times nro 9 • 2012 

Koulun oma lehti • Netissä • Lukusalissa  

   O´times 2      

  O´TIMES      

nro 9 • 2012  Pääkirjoitus 03 

Toimituksen esittely 04 

 

O´SCHOOL 

Minne menit, Altti? 06 

Nelen kuulumiset 08 

Vaihtelua koulupäivään 09 

Willit wanhat 10 

Lukuloman aakkoset 12 

Sisäpiirin kahvikerho? 15 

 

O’CULT 

Koruttoman kaunista musiikkia malmintalolla 8.3.2012 19 

Luutnantti Tapper toivottaa hyvää pääsiäistä 20 

Minkälainen oppilas olit koulussa, Aku Hirviniemi? 22 

Melko valmis järjestelmä 25 

Pala Afrikkaa 26 

Saari kaukana täältä 28 

 

O’CHAOS 

Tapahtumakalenteri 31 

Suusta siepattua 32 

 

   O´times 3      

PÄÄKIRJOITUS  Syksyllä 2009 Laihanen esitti kaikille PS1­kurssin opiskelijoille yhteisen kysymyksen: miksi  te olette halunneet juuri lukioon opiskelemaan? Suurin osa vastasi,  ettei  vielä  tiennyt,  mitä  alaa  tahtoisi opiskella  ja  siksi  lukio­opiskelu  tuntui  hyvältä ratkaisulta,  osa  taas  tiesi  jo  oman toiveammattinsa,  mutta  ylioppilastutkinto  oli välttämätön  välietappi  unelman  tavoittelussa.  En muista  enää  tarkasti,  mitä  itse  vastasin.  Jotakin sen  suuntaista  se  kuitenkin  oli,  että  en  muuten tietäisi, mitä päivät pitkät tekisin. "Eli sä oot täällä niinku  päivähoidossa?"  Laihanen  kysyi tarkentaen. Naurahdin ja myönsin, että kai sen voi noinkin sanoa.  Verrattuna  leikki­ikäisten  päivähoitoon  lukio  ei  ole  kuitenkaan  käynyt  ihan  leikistä.  Varsinkaan  abivuotena. Viime  syksynä  kirjoitusten  alla  palasin  monta  kertaan  mielessäni  Laihasen  aikoinaan  esittämään kysymykseen. Mikä kumma oli tosiaan saanut minut valitsemaan lukion? Tekemistä ja opiskeltavaa kun tuntui olevan  aivan  liikaa  ja  aikaa  vastaavasti  aivan  liian  vähän.  Tuolloin  en  keksinyt  (tai  en  halunnut)  yhtään järkevää syytä. Mutta koska lukio on nyt onnellisesti jäämässä taakse ja koska jälkiviisaus on parasta viisautta, päädyn nopeasti yksikertaiseen kahden Y:n yhteenvetoon.   Ystävät.  Tätä  tuskin  tarvitsee  edes perustella.  Suurin  osa  ystävistänikin haki  lukioon  ja  lisäksi  juuri  Ogeliin. Ironista  on,  että  pian  minulla  oli  lähes  uusi  ystäväpiiri,  kiitos  luokattoman  lukion.    Nyt  lukion  jälkeen hajaannumme  aivan  eri  suunnille,  ja  suurempi  ikävä  jää  oppitunteja  yhdessä  kavereiden  kanssa  kuin  itse oppitunteja.  Yleissivistys.  Niin.  Adjektiivillä  yleissivistävä  lukiota  usein  mainostetaan.  Paljon  onkin    kolmessa  vuodessa opittu ja koettu! Mutta piileekö sivistys tai viisaus todella ylioppilastutkintovuoren huipulla? Itselläni on kumma tunne, että vaikka tietoa on päässä valtavasti, sitä tuntee olevansa ihan yhtä tyhmä kuin aina ennenkin... vai olenko vain niin blondi?  Tässä  numerossa  pureudutaan  ahkerasti  juuri  opiskeluun.  Kolumnissa  Melko  valmis  järjestelmä  pohditaan, mikä Suomen lukiojärjestelmässä oikein on vialla, ja omassa jutussani päästään kurkistamaan abin lukuloman haasteisiin. Lisäksi palataan vielä helmikuun  tähtihetkiin eli penkkarirekkojen kyytiin  ja vanhojen  tanssiaisiin. Entä mitä kuuluu entiselle apulaisrehtorimme Altti Pikkaraiselle? Sekin selviää tässä numerossa!  Kaiken  tämän  lisäksi  päästään  tutustumaan  koulumme  monipuoliseen  varsinaisten  kurssien  ulkopuoliseen toimintaan.  Erinomaisena  esimerkki  tästä  on  lehtemme  O'times.  Aikoinaan  eksyin  itse  lehden perustamiskokoukseen  hiukan  vastentahtoisesti  ystävän  seuraksi  enkä  omasta  innostuksesta.  Kun  paikalla olleiden  yhteystietoja  alettiin  kerätä  ajattelin,  että  ei  luoja,  tästähän  en  taida  päästä  enää  millään  irti.  Jälkiviisaana voin nyt sanoa, että olin  ihan oikeassa  tai oikeastaan  ihan väärässä. Sillä nyt on  jopa haikeaa päästää  irti.  Lämpimimmät  muistot  jäävät  luultavimmin  opettajahaastatteluiden  tekemisestä.    Parasta  on kuitenkin  ollut  päästä  tutustumaan  muiden  vuosikurssien  opiskelijoihin  ja  tekemään  heidän  kanssaan  tätä upeaa lehteä. Kannattaa siis tulla mukaan O'timesin toimitukseen, jos vähänkin kiinnostaa!  Saila Kurki, päätoimittaja 

   O´times 4      

TOIMITUKSEN ESITTELY  

 

Saila Kurki päätoimittaja, tekstit, kuvat ja taitto /Salla Riihimäki tekstit ja taitto / Ilmari Eskola tekstit / Mikko Jalo tekstit, kuvat  ja taitto / Essi Jaakola tekstit ja taitto / Laura Ahola tekstit, kuvat ja taitto / Emilia Collan tekstit,  kuvat  ja  taitto  / Helinä Teittinen tekstit  / Ada Mare kuvat,  tekstit  ja  taitto  / Saana Sundberg  tekstit, kuvat ja taitto / Karri Budde tekstit  /  Mirva Laatunen toimitussihteeri, tekstit ja taitto / Eleonoora Wihuri Avustajat: Julia Lehto, Sarlotta Hiltunen ja Sanni Martikainen   Lisäksi Satu Mäkinen ohjaava opettaja ja tekstien oikoluku   

   O´times 5      

    O´SCHOOL 

   O´times 6      

MINNE MENIT, ALTTI?  Koulumme entinen uskonnon­ ja psykologianopettaja sekä apulaisrehtori Altti Pikkarainen lähti Oulunkylän yhteiskoulusta lukuvuoden 2010­2011 jälkeen työskentelemään Saloon Perniön lukion rehtorina. Moni oppilas ja toimituksemme jäsen jäi häntä kaipaamaan, joten päätimme selvittää, mitä hänelle nykyään kuuluu!   Terve Altti! Mitä sinulle nykyään kuuluu? Kiitos kysymästä, hyvää kuuluu! Viihdyn täällä oikein hyvin.  Minkälainen on uusi työpaikkasi? Uusi  työpaikkani  on  sadan  opiskelijan  ja  kymmenen  opettajan  lukio  keskellä  varsinaissuomalaista maalaismaisemaa.  Mitä eroavaisuuksia olet löytänyt Perniön lukion ja Oulunkylän yhteiskoulun väliltä? Erona  OYK:hon  on  jo  lukion  koko,  mutta  myös  se,  että  tällaisessa  pienessä  maalaislukiossa  on  hyvin monenlaisia opiskelijoita. Joku on päässyt sisään alemmalla keskiarvolla, ja jollain on lähes kympin keskiarvo. Selvin  haaste  tässä  koulussa  on  siis  saada  heikoimmatkin  opiskelijat  kursseista  läpi  ja  ylioppilaiksi.  Toisaalta nykyinen  työnkuvani  on  selkeämpi  kuin  Ogelissa,  sillä  tässä  koulussa  ei  ole  yläastetta.  Voin  siis  keskittyä lukiolaisten opettamiseen ja lukion johtamiseen. Kerrotaanpa kuitenkin pieni esimerkki minulle täällä tapahtuneesta lievästä "kulttuurishokista": eräs opiskelija tuli pyytämään lomaa puimatöiden takia. Aluksi en ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti, vaikka olen itsekin syntynyt ja kasvanut maalaiskirkonkylässä. Kukaan ei ole koskaan aikaisemmin pyytänyt minulta lomaa puimisen takia. On myös hauskaa, että osa lukiolaisista tulee kouluun traktorilla!  Onko sinulla ikävä OYK:ta? Mikä meidän koulussamme oli mielestäsi parasta? Ogelia  on  kyllä  välillä  ikävä.  Ogelin opiskelijoilla  oli  hyvä  tietotausta  ja  hyvät  keskiarvot  peruskoulun  jäljiltä. Parasta Ogelissa olivat mukavat ja aktiiviset opiskelijat sekä tietenkin myös työtoverit. Muutamien kanssa olen tekemisissä vieläkin.  Miten nykyinen työsi eroaa siitä, kun olit opettajana Ogelissa? Työni  on  nyt  aika  erilaista  kuin  Ogelissa,  jossa  olin  12  vuotta  apulaisrehtorina.  Suurin  osa  apulaisrehtorin työstäni oli siellä peruskoulun oppilasasioiden hoitamista. Täällä minulla on johdettavana kaikki pienen lukion asiat:  talous,  henkilöstöhallinto,  lukion  arkirutiinit  kuten  esimerkiksi  kaikki  kurssitarjottimeen  ja  valintoihin liittyvät  asiat  sekä  ylioppilaskirjoitukset  ja  koulun  kehittäminen.  Minulla  on  keskimäärin  seitsemän  tuntia opetusta  viikossa.  Toimin  opettajana  kaikilla  lukion uskonnonkursseilla.  Lisäksi  olen  lukion  ykkösten  opinto­ ohjauksen  yksilöohjaaja.  Salossa  on  kolme  päivälukiota  ja  yksi  iltalukio,  joten  paljon  aikaa  menee  myös rehtoreiden  palavereihin  ja  koulutuksiin.  Työmatkani  ­  72km  yhteen  suuntaan  ­  taittuu  mukavasti  rakkaan ystäväni Alfa Romeon kanssa.  Altti, miksi et pidä Freudista? Kyllä minä Freudista tykkään... tai no, ehkei kaikkea pitäisi selittää lapsuudella ja seksuaalisuudella... Kysykää Laihaselta! :)  

   O´times 7      

Onko sinulla terveisiä Ogelin oppilaille? Terveisiä  kaikille  Ogelin  opettajille  ja  opiskelijoille!  Tehkää edelleen  hyvää  tulosta  siellä!  Minulla  on  muuten vielä  työsuhde  sinne  Ogeliin,  olen  siitä  nyt  tämän  vuoden  vapaalla...  Eihän  sitä  koskaan  tiedä,  jospa kyllästynkin Turkuun ja haluankin takaisin PKS­ seudulle töihin ja asumaan.  teksti Ada Mare piirros Julia Lehto

   O´times 8      

NELEN KUULUMISET 

Viime vuonna Oulunkylän yhteiskoulussa suomalaiseen elämänmenoon tutustunut vaihto­oppilas muistelee kokemuksiaan. Kuka, minkä ikäinen, mistä? ’’Nele,  17v.,  Saksasta,  Frankfurtin  läheltä.’’   Kuvaile itseäsi kolmella adjektiivilla.  ’’En osaa. Kuvailehan itse minua kolmella adjektiivilla!’’   Miksi valitsit vaihtoon lähtiessäsi juuri Suomen? ’’Kun  hain  vaihtoon,  minulla  olivat  Suomi,  Ranska  ja  Belgia toivelistalla.   Suomen  valitsin,  koska  suomen  kielen oppiminen  kiinnosti.  En  ollut  koskaan  ennen  käynyt Suomessa, toisin kuin Ranskassa ja Belgiassa, ja halusin nähdä ja kokea jotain uutta.’’   Olet kertonut että lähtiessäsi vaihtoon, et puhunut suomea vielä ollenkaan. Nyt kuitenkin puhut ja kirjoitat suomea hämmentävän hyvin, kaikki puhekielen käänteet tuntien. Miten tämä onnistui? Oliko matkassa mutkia? ’’Kävin  yliopiston  suomen  kurssilla,  mutta  siellä  opiskelu  oli  mielestäni  liian  hidasta.  Eniten  opin  kotona, isäntäperheeni kanssa. Pikkusiskot (silloin 6v ja 4v) olivat parhaat ja vaativimmatkin opettajat. Tiesin osaavani suomea  vasta  sitten  kun  pienin  [suomen]siskoni  totesi  että  ”  Nele  puhuu  suomea”.  Sen  lisäksi  luin  paljon suomeksi.’’    Millaista opiskelu oli verrattuna siihen mitä se on Saksassa? Millaista oli aluksi opiskella suomeksi?  ’’Opiskelu lukiossa on paljon itsenäisempää kuin Saksassa. Siellä ei voi esim. valita kursseja itse. Saksassa ei ole koeviikkoa, vaan kokeet kirjoitetaan normiopiskelun  lisäksi. Suullinen suoritus  tunneilla voi olla  jopa 75% arvosanasta ja pitää pitää paljon useampia esitelmiä. Ruoka pitää ostaa koulusta tai tuoda kotoa.’’ ’’Alussa opiskelu suomeksi oli vaikeaa, vaikka silloin osallistuin lähinnä kuvataiteen ja liikunnan kursseihin. En ymmärtänyt  tunneilla  lähes  mitään  ja  minun  piti  aina  pyytää  joku  kääntämään.  Läksyjäkin  piti  aina  ensin kääntää ja siihen kului usein enemmän aikaa kuin varsinaiseen tekemiseen.’’  Kuka opettaja jäi Ogelista erityisesti mieleen? Miksi? ’’Kaikki minun tuntemat opettajat ovat mukavia. Erityisesti mieleen jäi kuitenkin Niina (Terveisiä hänelle!), joka oli mun luokanvalvoja ja on auttanut minua paljon alussa.’’   Kuvaile Oulunkylän yhteiskoulua kolmella adjektiivilla. ’’Avoin, mukava, avulias.’’  Opeta meille joku lause saksaksi.  ’’Ich  verstehe  nur  Bahnhof!’’  (=  En  tajua  mitään!  ’’Ymmärrän  vain rautatieaseman.’’)  Millaisia terveisiä lähettäisit O'timesin lukijoille? ’Lähtekää vaihtoon. Se kannattaa! Ja erityisesti terveisiä upeille tokaluokan tytöille!’’ 

”Kannattaa lähteä vaihtoon. Se kannattaa!”

haastattelu  Salla Riihimäki  

   O´times 9      

VAIHTELUA KOULUPÄIVÄÄN Lumet ovat alkaneet jo sulaa hyvää vauhtia ja kohta kevät onkin jo niin pitkällä, että on aika tehdä ensi vuoden kurssivalinnat. On varmasti monia, joille kurssien haaliminen ei

tuota vaikeuksia, mutta joukkoon mahtuu myös niitä, joille tarvittavan kurssimäärän kasaan saaminen on työn ja tuskan takana. Ammottaako ensi vuoden lukujärjestyksesi siis tyhjyyttään etkä tahtoisi rasittaa itseäsi perinteisillä lukuaineilla? Jos vastauksesi

on kyllä, niin juuri sinun kannattaa tutustua seuraaviin kurssivinkkeihin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

teksti Saana Sundberg

 

LIT7 Rentoutuskurssi

Jos et saa ajatuksiasi pois koulutöistä ja muista arjen ongelmista, niin rentoutuskurssi on juuri oikea täsmälääke sinulle. Kolme kertaa viikossa pääset luvan kanssa rentoutumaan peilisalin hämyiseen 

tunnelmaan ja voit hetkeksi sulkea ajatuksesi muulta maailmalta. Kurssilla pääset tutustumaan 

erilaisiin rentoutusmenetelmiin sekä teoriassa että käytännössä. Vaikka kurssi löytyykin tyttöjen liikunta ­sarakkeesta, ovat myös pojat tervetulleita kurssille. 

KO2 Kansainvälinen ruokakurssi

Asuuko sisälläsi aito kulinaristin alku, joka vain odottaa vapauttamistaan? Siinä tapauksessa suuntaa nokkasi kohti kotitalousluokkaa. Tällä 

kurssilla pääset tutustumaan eri maiden tarjoamiin makuelämyksiin itse kattilan varressa heiluen. 

Ruoanlaiton ohessa valmistellaan myös esitelmiä eri maiden ruokakulttuureista. Jos kansainvälisyys 

ei ole sinun juttusi, voit valita KO1­kurssin, joka tarjoaa oppilaille hieman arkisempia makuja. 

TT1 Ilmaisutaidon peruskurssi

Joukossamme on varmasti monia, jotka ovat joskus haaveilleet nousevansa lavalle hurraavan yleisön eteen, mutta loppupeleissä rohkeus on loppunut. Jos kuulut tähän joukkoon, kannattaa sinun valita 

lukujärjestykseesi TT1. Kurssilla pääset harjoittamaan ilmaisutaitojasi tuttujen ihmisten 

kanssa ja ehkä onnistut selättämään esiintymispelkosi nousemalla lavalle pienen yleisön eteen. Vaikka näytteleminen ei kiinnostaisi, on tämä kurssi erinomainen valinta kaikille, jotka kaipaavat 

varmuutta arkipäivän esiintymistilanteisiin.  

KU6 Keramiikka ja kuvanveisto

Eikö kynä tai pensseli pysy kädessä, mutta haluaisit valita lisää kuvaamataitoa? Ei hätää, sillä tämä 

kurssi on juuri kuin sinulle luotu. Kurssilla pääset vapauttamaan sisäisen Michelangelosi 

ammattitaitoisessa opetuksessa tutustumalla erilaisiin kuvanveiston tekniikoihin. Oppimiesi 

taitojen lisäksi saat kurssilta mukaasi itse valmistamasi käyttöesineen. Ja mikä olisi sen parempaa kuin viikoittainen rentoutumishetki 

kuvaamataidon luokassa, poissa muun koulun hälinästä. 

   O´times 10      

WILLIT WANHAT O’times tsekkasi tämän vuoden wanhojen tanssien loiston. Katso upeat kuvat!                                      

   O´times 11      

 

Teksti ja kuvat: Laura Ahola ja Mikko Jalo 

   O´times 12      

LUKULOMAN AAKKOSET  Abiturientit vetäytyvät penkkareiden jälkeen kahden viikon lukulomalle ennen kevään ylioppilaskirjoitusten alkamista. Mitä lukulomalla voi tehdä ja miten tulevaan koetukseen voi valmistautua? Siis pelkän lukemisen lisäksi.  A bitreenit Lukuloman  aikana  järjestetään  vapaamuotoista  ja  vapaaehtoista    opetusta  koululla.  Pääasiassa  treeneissä kerrataan  kunkin  aineen  mahdollisia  tehtävämuotoja  ja  vastausohjeita.    Mutta  tiesitkö,  että ennen abitreenit olivat tenttimuotoisia ja niiden läpäiseminen oli ylioppilaskokeisiin osallistumisen edellytys?   B iletys Vaikka ryhmänohjaaja "kielsikin" kaikenlaiset bileet ja bailut lukulomalla, kai tyttö nyt vähintään saa juhlia omia syntymäpäiviään?      C hillailu Synonyymejä myös yleinen velttoilu ja laiskottelu. Kenties kiinnostavinta on, että yhtäkkiä kodin yleinen siivous ja järjestely ovat alkaneet tuntua yllättävän houkuttavilta verrattuna lukemiseen.  D atailu Sehän  on  aluksi  aina  ihan  viatonta,  sitä  menee  vain  tarkistamaan  sähköpostinsa  ja...  no,  yllättäen  onkin kulunut tunti surffaillessa tai mikä pahinta facebookissa. 

   O´times 13      

F rendit Hädässä  ystävä  tunnetaan!  Vertaistukea löytyy  läheltä  ja  oma  ahdinko  näyttää huomattavasti  pienemmältä,  kun  tietää, että yli 30 000 muuta kokelasta kamppailee yhtäaikaisesti samojen ongelmien kanssa.  E väät Kun saliin kerran mennään "kuuden tunnin lounaalle", eväisiin kannattaa  yksinkertaisesti panostaa.   H uvudstadsbladet Ruotsin  kokeeseen  valmistautuvan  abin aamu  alkaa  Hopplan  ja  kahvikupillisen  kera.  Lehden  parasta  antia  ovat  laajat  ruoka­artikkelit  ja  Kaxen  –sarjakuva.  I stuminen Istumisesta  ei  pääse,  vaikkei  oppitunneilla  enää  käykään.  Nyt  asennon  ja  paikan  saa  tosin  valita  vapaasti. Tätäkin artikkelia kirjoitetaan lattialta käsin.  J ännitys Päivä  päivältä  jännitys  kasvaa  ja  pahimmassa  tapauksessa  yöunet  vähenevät.  Superjännittäjä  turvautuu esimerkiksi mielikuvaharjoitteluun: Millaista olisi istua salin takaosassa? Entä edessä? Tai mikä pahinta: aivan valvojankorokkeen vieressä?   K irjat Allekirjoittaneella kirjojen lukumäärä hipoo kolmeakymmentä ja lisäksi monisteita löytyy laatikonpohjalta satoja.  L askin Vaikka pitkä matematiikka kahlattiinkin läpi Casion peruslaskimella, lyhyen matematiikan kirjoituksiin on pakko hankkia uusi "super­huijaus­laskin", kun ne nyt ovat ensi kertaa sallittuja.   M ökkihöperyys Kun  istuu päivät  pitkät  yksin  kotona    kirjojen  kanssa, sitä pelkää  tulevansa mökkihöperöksi.   Puhe muuttuu sekavaksi tai vähintään vaikeasti ymmärrettäväksi.  N äköoppiminen Huoneen  seinät  on  tapetoitu  muistiinpanoilla.  Viimeisenä  ennen  nukahtamista  voi  tarkistaa,  milloin Uudenkaupungin rauha solmittiin.  Ja kylpyhuoneen peiliin on kiinnitetty ruotsin epäsäännöllisten verbien lista.   O 'times Muistiinpanojen  sijasta  on  mukavaa  kirjoittaa  välillä  jotain  muutakin  kuten  näitä  lukuloman  aakkosia  (jotka saakin keksiä omasta päästä).  P ääsykoekirjat Ajanpuutteen vuoksi soveltuvat erinomaisesti kevyeksi iltalukemiseksi    

   O´times 14      

R ytmi Viikko  ennätti  vierähtää  ennen  kuin  oma opiskelurytmi  vakiintui.  Rytmi  on  jokaisella  tietysti henkilökohtainen:  toinen  nukkuu  mieluummin aamulla  pitkään,  toinen  menee  aikaisin  nukkumaan ja herää varhain pänttäämään.   S uunnitelma Ahkeruus  on  iloni,  laiskuus  intohimoni. Lukusuunnitelmaa  alettiin  väsertää  tammikuussa, ettei  sitä  vain  muuttuisi  laiskaksi  ja  saamattomaksi. Suunnitelma  paljastaa  hyvin  käytettävissä  olevan ajan ja opiskeltavien asioiden määrän.  Tavoitteet Kannattaako tavoitteita edes asettaa? Toisaalta, mitä ei voi kuvitella, sitä ei voi saavuttaakaan.  U lkoilu Miksi tyytyä ihastelemaan kauniita talvipäiviä ikkunan sisäpuolelta  ­  aivoja  voi  hyvin  lähteä  tuulettamaan hetkeksi raikkaaseen ulkoilmaankin.  V aatteet Ensikertaiselle  voi  tulla  yllätyksenä,  miten  kylmää juhlasalissa on. Siksi paljon vaatetta mukaan, muista erityisesti villasukat!   Ä änikirjat Aivan loistava tapa "opiskella" kuullunymmärtämisenkokeisiin. Toimivat etenkin autossa. Ja esimerkiksi Harry Potterit ja muumit kuuluvat kirjaston lastenaineistoon: ne voi tilata Espoon perukoilta ilmaiseksi lähikirjastoon.  Ö öö.. Mitä jos pää onkin yhtäkkiä ihan tyhjä eikä vastauksia löydy kaivelemallakaan? Tämä on ehdottomasti pahin pelko ja toivottavasti pahin harhaluulo.    

SAILA KURKI

kirjoittaja on O’timesin päätoimittaja abiturientti ja armoton jännittäjä

   O´times 15      

 

 

 

 

 

 

 

SISÄPIIRIN KAHVIKERHO? 

Käsi ylös se, joka ajattelee oppilaskunnan hallituksen olevan vain mukava kahvikerho eli hyvä syy olla poissa tunnilta? Todellisuudessa hallitus huolehtii juuri sinun

oikeuksistasi tässä koulussa. Hallituksen puheenjohtaja Salla Riihimäki lupasi vastata muutamaan kysymykseemme ja kertoa faktoja siitä, mikä oppilaskunnan hallitus oikeasti on ja mitä se todella tekee. Selvisi, ettei varojen häviämistä pullalaskuun

kannata pelätä: viimeinen kahvipakettikin on monen vuoden takaa.

Hallitus 2012: Helena Rantala, Marja­Reetta Tommiska, Mirva Laatunen, Tanja Orpana, Salla Riihimäki, Anna Liski, Markus Juvonen, William Kyllönen, Halli Gröhn, Ilmari Eskola ja Tuomo Ylipekkala. Abit Juho Ylipekkala, Juuso Taskinen ja Leevi Lehtonen lukivat kirjoituksiin kuvaa otettaessa. 

 

   O´times 16      

Oppilaskunnan tarkoitus?  

Oppilaskunnan tarkoitus on edistää ja ylläpitää kouluviihtyvyyttä ja myös luotsata opiskelijat 

menestykseen yhdessä opettajakunnan kanssa.   

Miten?

 Oppilaskunnan lähes koko budjetti on varattu tapahtumien järjestämiseen. Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on myös opiskelijoiden 

edunvalvonta eli opiskelijoiden etujen ajamien. Nyt ajankohtaista ovat 75 minuutin oppitunteihin 

siirtymiseen liittyvät jutut.  

Mitä tapahtumia on jo ollut?  

Ystävänpäivätempaus oli oppilaskunnan järjestämä.  

Mitä on tulossa?  

Koeviikon jälkeen keskiviikkona 11.4. klo 14 eteenpäin lukusalissa on oppikirjakirppis, jossa voi myydä ne kurssikirjat, joita ei enää tarvitse. Sieltä 

voi myös ostaa kurssikirjoja edullisesti. Mainosjuliste tästä on ala­aulassa. Pysy kuulolla! Keväämmällä on tulossa myös muun muassa vappuhärdelli ja 

muita tapahtumia. Oppilaskunta alkaa myös tehdä yhteistyötä tutorien kanssa. Näin yhdistetään voimat ja voidaan järjestää useammin ja monipuolisempia 

tapahtumia koko lukiolle. 

Mitä oppilaskunta tekee, mistä saan tietoa?

 Joko olet ''Ogelin lukion oppilaskunnan'' kaveri Facebookissa? Koulun nettisivuille on tulossa pian 

oppilaskunnan oma sivu, jota me päivitetään itse. Se kannattaa tsekata! 

Myös oppilaskunnan ilmoitustaulua lukusalissa kannattaa kurkata ­ näin tiedät, mitä sinunkin 

asioillesi tapahtuu. Ilmoitustaulu muuten kokee pian muodonmuutoksen! 

 

Testaa tietosi ­ oikein vai väärin?  

En kuulu oppilaskuntaan, koska en hakenut hallitukseen.

Väärin. Puhekielessä usein puhutaan oppilaskunnasta, kun tarkoitetaan 

oppilaskunnan hallitusta. Jokainen Ogelin lukion opiskelija kuuluu siis oppilaskuntaan. 

Oppilaskunnan hallitus on taas ne 14 tyyppiä, jotka valittiin pitämään sinunkin puoliasi. Tsekkaa, ketkä valittiin, ja tule ihmeessä 

juttelemaan! Lista siitä, mistä kukakin vastaa, on Facebookissa, lukusalin ovessa ja pian myös 

oppilaskunnan ilmoitustaululla lukusalissa.  

Oppilaskunnan hallitus ­ pelkkä kahvikerho?  Väärin. Ei sinne päinkään! Oppilaskunta on 

linkki opiskelijoiden ja opettajakunnan (rehtori ja opettajat) välillä. Hallitus edustaa koko 

oppilaskuntaa esimerkiksi opekokouksissa. Oppilaskunnalla on myös edustus koulun 

johtokunnassa ja Amica­ravintola Breikissä.   

Hallituksen toiminta ­ enkö voi osallistua, koska en kuulu hallitukseen? 

Väärin. Vaivattomin tapa hallituksen toimintaan osallistumiseen ovat hyväksi havaitut 

oppilaskunnan postilaatikko lukusalissa ja hihasta nykäiseminen ­ ja ne ovat varmasti 

vaivattomin tapa saada ideansa esiin. Myös jos innostaa, kokouksiin voi tulla mukaan. 

Kokouspäivät näet lukusalista oppilaskunnan ilmoitustaululta tai voit kysäistä joltakulta meistä. Sinulla on varmasti mielipide siitä, miten meidän lukiolaisten yhteiset asiat pitäisi järjestää.  myös pian uudistuva ilmoitustaulu, josta esimerkiksi näet kätevästi, kuka vastaa mistäkin asiasta.  

 Oppilaskunta on oltava joka lukiossa. Oikein. Näin on, lain mukaan jokaisessa 

lukiossa on oltava oppilaskunta. Oppilaskuntaa täytyy kuulla opiskelijoita koskevissa asioissa.  Meidän koulussa yhteistyö on ollut mutkatonta, koska meitä opiskelijoita kuunnellaan oikeasti. 

 

''Tule nykäisemään hihasta tai heitä kirjeellä oppilaskunnan postilaatikkoon ­ ideasi on tärkeä!''

   O´times 17      

SALLA RIIHIMÄKI

haastateltava on oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja O’timesin toimittaja

Ideoita hallitukselle?  

Pistä postia meille ilmoitustaulun postilaatikkoon tai tule nykäisemään hihasta ­ jokainen asia on tärkeä! 

 

Miten voin tulla mukaan?

Täydennysvaalit ovat tulossa huhtikuussa, kun kolme abijäsentä eroaa (koska abit kirjoitettuaan eivät enää ole lukion opiskelijoita eli siis oppilaskunnan jäseniä eivätkä voi näin ollen edustaa opiskelijoita). Siis kolme paikkaa tiedossa oppilaskunnassa niille, jotka haluavat asettua ehdolle. Uudet jäsenet valitaan vaalilla. 

Tarkempaa infoa lähempänä vaaleja. 

 Kokouksiin saa tulla mukaan ­ seuraa ilmoitustaulua kokousajoista. Ilmoita mielellään etukäteen, jos olet tulossa, niin tiedämme varata sinullekin asialistan ja paikan! Voit myös tulla mukaan järjestämään jotain 

tapahtumaa, jos koet, että sinulla on ideoita ja annettavaa kaikkien lukiolaisten hyväksi! Silloin sinut sijoitetaan johonkin työryhmään ja pääset mukaan järkkäämään yhteistä kivaa. 

        haastattelu Mirva Laatunen kuvat  Ada Mare ja Sanni Martikainen 

 

Tiesitkö? ­ On muutaman vuoden takaisen oppilaskunnan 

ansiota, että myös hyväksyttyjä kursseja voi 

uusia kouluvuoden aikana ­ ennen se oli 

mahdollista vain kesällä. 

 ­ Ala­aulan limukoneen tuotto menee suoraan yhteisten tapahtumien 

järjestämiseen ­ kartutat siis omaa hyvääsi 

ostamalla limusi sieltä. 

   O´times 18      O´CULT 

   O´times 19      

KORUTTOMAN KAUNISTA MUSIIKKIA MALMITALOLLA 8.3.2012

 Mirel  Wagner  astelee  lavan  keskelle  aplodien  saattelemana,  ottaa  kitaran,  istuutuu  tuolille  ja  alkaa  soittaa. Ensimmäinen  kappale  The  Road  täyttää  salin  ja  saa  koko  yleisön  hiljenemään.  Akustinen  kitara  heijastaa valoa pimeään yleisöön. Tunnetta,  joka aivan  yhtäkkiä  valtaa mielen  ja  saa unohtamaan  tilanteessa kaiken muun paitsi musiikin, on vaikea kuvailla. 

Wagnerin  lyhyet  kommentit  englanninkielisten  kappaleiden  väleissä  kuvastavat  hyvin  keikan kokonaisluonnetta. Kappaleiden nimien mainitsemiset  ja  kiitokset  ovat ainoat  puheet,  joita  keikalla  kuullaan, mutta se ei haittaa. Juuri vaatimattomuus lavaesiintymisessä korostaa samanaikaisesti musiikin synkkyyttä ja herkkyyttä.  Keskipisteessä  on  vain  Mirel  Wagner  kitaran,  erikoisen  lauluäänensä  ja  yleensä  kuolemaa käsittelevien sanoitustensa kanssa. 

Vaikka  kaikki  keikalla  esitetyt  kappaleet  ovat  sanoituksiltaan  erilaisia,  muistuttavat  ne  hyvin paljon  toisiaan  ja  yhtä  selvästi  erottuvaa  kappaletta  on  vaikea  nimetä.  Laulut  Wagner  säestää  itse  pelkällä kitaralla  ja  synkät  sanoitukset  yhdistettynä  syvään  lauluääneen  ja  hentoon  kitaransoittoon  luovat  korutonta musiikkia, joka synnyttää kuunnellessa kylmiä väreitä. 

Kun on kulunut tunti keikan aloittamisesta, Wagner ilmoittaa seuraavan kappaleen olevan illan viimeinen. Wagner taputetaan kuitenkin takaisin lavalle  ja vielä kerran sinä iltana Malmitalo täyttyy Wagnerin musiikista. Nyt ymmärtää, miksi Mirel Wagnerista puhutaan tulevaisuuden suurena lupauksena.  

teksti Essi Jaakola kuva Laura Ahola 

                     

 

   O´times 20      

Oletko lukutoukka vai touhottaja? Vai molempia?

Ehkä lukutoukka enemmän, sanoisin. 

Oletko illanvirkku ja aamuntorkku ­ vai toisinpäin?

En oikein kumpaakaan. Aamulla nousen suhteellisen aikaisin ylös kyllä. Kahvi pitää käynnissä . 

Millainen oppilas olit itse koulussa? Kuviksen numero?

Aika vaivaton olin varmaan. Sain jopa hymypoikapatsaan kahdeksannella luokalla. Kuviksen numero minulla oli 7. 

Tunnut tietävän vähän kaiken. Mitä et tiedä?

Jaa, no paljon enemmänhän on sellaista, mitä en tiedä. Ainakin luonnontieteissä on paljon aukkoja. 

Mitä kieliä puhut?

No, englantia… ja ruotsia jonkin verran. Saksaakin oon joskus opiskellut, mutta sitä en kyllä sillä tavalla puhu.

Och sen på svenska. Säg hälsningar till läsare av O’times!

(Pienen mietinnän jälkeen) Hmm… Glad påsk. 

Lomakohteet: city vai pöpelikkö?

No pöpelikkö.

Bravuuriruokasi?

Marjakiisseli (hymähtää). 

Mikä olet reservissä?

Luutnantti. 

Historian noloin henkilö?

Jaa, siis historian noloin ihminen. Ei tule mieleen, ei sitä oikein niin voi sanoa. Hmm… Kaikki on niin inhimillistä, ja inhimillisiä tekijöitä kaikki. Kaikki on urheita ja noloja välillä. 

Punaisella painetut kysymykset: katso seuraavalta aukeamalta, miten Aku Hirviniemi vastasi kysymyksiin!  

Nuoruudenkuva löytyi kuviksen varastosta. 

LUUTNANTTI TAPPER TOIVOTTAA HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ 

   O´times 21      

Tartu mikkiin. (Kuulee kappaletta Frontside Ollie kertosäkeeseen asti) ’’Mä silmiäni usko en, kun se tyttö teki sen…’’

(Kuuntelee  tarkasti  keskittyen)  Joo…  ei  kyllä harmainta aavistustakaan. 

Mikä on Frontside Ollie?

Eikös se ole joku skeittitemppu. 

Kuka on Robin?

Joo, hei se oli tää nuori mies, joku 13­14 –vuotias. Nimi  on  kyllä  hyvin  tuttu.  Mun  6­vuotias  tytär  oli kaverin  luona  ja olivat kuulemma katsoneet  jonkin musiikkivideon 15 kertaa. Siitä jäi se nimi mieleen. Mun oli tarkotus se googlatakin, mutta jäi silloin. 

Monetko silmälasit omistat?

Viidet niitä taitaa olla tällä hetkellä. 

Mistä pitäisi leikata? Miksi?

(Pohtii) No noi yritystuet, niistä voisi leikata. Ne on vähän tehoton keino tukea elinkeinoelämää 

Millaista on olla blondi? 

(Virnistää) No, kun ei muusta tiedä. Ihan mukavaa siis. 

Lempiväri (=  testi,  jossa  testataan  poliittinen vakaumus). Punainen vai sininen? Punainen vai valkoinen?

Kyllä  se  on  se  sininen.  No,  punainen.  Tuomio: kannatat  siis  sinipunahallitusta  ja  puolueesi  on keskusta. (virnistää) 

Pahin tyylimokasi?

Pahin  tyylimoka.  Hmm.  Ehkä  se,  että  olin  väärin pukeutuneena jossain tilaisuudessa. Kerran menin syntymäpäiväjuhlille  ja  luulin,  että  ne  on  vain tutuille. Muilla olikin puku päällä  ja mulla oli  farkut ja villapaita. 

    

haastattelu Salla Riihimäki ja Ada Mare paparazzikuva Ada Mare   

Hehän ovat kuin kaksi marjaa… 

O’times vinkkaa:   

sukat ja sandaalit = tyylimoka? 

   O´times 22      

MINKÄLAINEN OPPILAS OLIT KOULUSSA, AKU HIRVINIEMI?

 O’times sai haastattelun palkintomagneetti Aku Hirviniemeltä, joka valmistautui 23.3. esitykseen tulleen Paparazzit­sarjan kuvauksiin.  

Minkä ikäisenä tiesit haluavasi näyttelijäksi?

En  oikein  osaa  sanoa…  Viimeistään  9­vuotiaana, kun aloin harrastaa näyttelemistä.

Jos et olisi näyttelijä, olisitko kotirouva, rakennusmestari vai pappi?

Luultavasti pappi, koska se on hieman narsistinen ammatti,  aivan  kuten  näytteleminen.  Lisäksi pappeuteen  liittyy  julkista puhumista  ja  tietynlaista esiintymistä. 

Mikä on haastavinta: teatteri­, elokuvanäytteleminen vai sketseissä näytteleminen?

Kaikki  noista  ovat  hyvin  samanlaisia,  mutta haastavinta  on  ehkä  tehdä  sketsejä.  On  vaikeaa saada  ihmiset  nauramaan.  Sketseissä  kaikkien näyttelijöiden  pitää  puhaltaa  yhteen  hiileen  ja yrittää saada kohtauksesta hauska. 

Miltä tuntuu olla lavalla yleisön edessä? Onko sinulla ramppikuumetta?

Ainahan  sitä  vähän  on,  se  riippuu  paljon tilanteesta.  Paljon  harjoitellun  kohtauksen esittäminen ei ole yhtä jännittävää kuin esimerkiksi improvisaation  tai  vain  vähän  treenatun kohtauksen  esittäminen.  Myös  suorat  lähetykset voivat  aiheuttaa  pientä  ramppikuumetta.  Yleisön edessä  oleminen  saattaa  pahimmillaan  olla  jopa hieman  ahdistavaa,  mutta  toisaalta  se  voi  olla myös todella hauskaa ja palkitsevaa. En tekisi tätä, jos en viihtyisi lavalla! 

Mikä on ollut lempiroolisi tähänastisella urallasi?

Esko  Salmisen  sanoin,  koskaan  ei  saisi  nimetä lempirooliaan,  sillä  muut  roolit  voivat  tulla kateellisiksi!  Hmm…  Lempiroolini  on  luultavasti Hietasen  esittäminen  Suomenlinnan  kesäteatterin Tuntemattomassa sotilaassa. 

Millaiset työajat sinulla on?

Työaikani  vaihtelevat  paljon  ja  riippuvat  siitä, minkälaisten  projektien  parissa  työskentelen.  Kun kuvasimme Putousta, harjoitukset ohjelmaa varten alkoivat  joka  päivä  aamuyhdeksältä.  Illalla  menin teatteriesityksen  harjoituksiin,  jotka  loppuivat yhdeltätoista.  Elokuvia  tai  televisio­ohjelmia tehtäessä    kuvauspäivät  kestävät  jopa  noin kymmenen  tuntia.  Kuvaukset  voivat  olla  mihin vuorokaudenaikaan  tahansa.  Teatteria  tehtäessä työpäivät  ovat  usein  kaksiosaisia.  Harjoituksia  voi olla  esimerkiksi  klo  11­15,  minkä  jälkeen  on taukoa,  ja  illalla  on  jälleen    harjoitukset  tai  esitys noin kello 19.  

Itselläni  ei  tällä  hetkellä  ole  kiinnitystä  mihinkään, joten minulla ei tällaisia työpäiviä onneksi ole. 

Mikä on parasta näyttelijän ammatissa? Parhaimpiin puoliin lukeutuvat esimerkiksi mukavat kollegat sekä se, että näyttelijänä pääsee monesti vierailemaan sellaisiin  paikkoihin,  joihin ei muuten tulisi mentyä. Näyttelijän  työssä  saa myös  nauraa paljon! 

   O´times 23      

 

  

 

 

 

 

 

Olet voittanut monia palkintoja ja olet jo nyt todella kuuluisa. Mitä aiot urallasi vielä saavuttaa?

Haluaisin  tehdä  mahdollisimman  monipuolisesti erilaisia rooleja. Olisi hienoa saada tehdä 

vahvoja  teatterirooleja.  Minulla  on  huono  kielipää, joten taidan pysytellä suomenkielisissä rooleissa. 

Toisaalta,  eihän  sitä  tiedä,  jos  jossain  tarvittaisiin vaikka  mykkää  venäläistä!  Vaikka  olisi  näytellyt kuinka paljon tahansa, aina tuntuu siltä, että jotain rooleja on vielä tekemättä 

Mitä neuvoja antaisit näyttelijäksi haluavalle nuorelle?

On  hyvä  olla  oma  itsensä.  Kaikki  roolit  kannattaa tehdä  mahdollisimman  hyvin,  kaikki  loppu  on onnea! 

 

 

 

Mistä voimme bongata sinut seuraavaksi?

Paparazzit­  sarjasta,  jota  olemme  tehneet  Jaakko Saariluoman ja Putouksen tuottajan kanssa. 

Ohjelmaa  esitetään  kymmenen  jakson  verran kevään aikana. 

Punaisella painetut kysymykset: katso edelliseltä aukeamalta, miten Mikko Tapper vastasi kysymyksiin! 

   O´times 24      

 

Kerro jokin sinulle sattunut lavamoka!

Olen  vähän    perfektionisti,  joten  yritän  välttää virheitä.  Joskus  sketsejä  tehdessä  tai teatteriesityksessä  saattaa  pettää  pokka  kesken esityksen.  Pieniä  virheitä  tapahtuu  aina  välillä. Mitään  suurempaa  minulle  ei  oikeastaan  ole tapahtunut…  Kerran  teatteriesityksessä  minua nauratti  niin  paljon,  etten  pystynyt  sanomaan repliikkiäni loppuun! Päätin vain lähteä lavalta, sillä esitys oli lähes lopussa. 

Mitkä ovat näyttelijän ammatin huonoja puolia?

Työajat  voivat  olla  aika  hankalat,  ja  näyttelijä saattaa  joutua  olemaan  paljon  poissa  kotoa. Lisäksi  esimerkiksi  teatterissa  palkat  eivät  ole kovinkaan suuret. Myös siihen, että näytteleminen on  niin  julkinen  ammatti,  liittyy omat  pulmansa. Joskus kateelliset ja liian uteliaat ihmiset voivat olla ongelma.  Lisäksi  näyttelijän  ammatissa  ikävää  on se, että välillä kilpailu suurista ja tärkeistä rooleista voi olla todella kovaa.

Minkälainen oppilas olit koulussa?

Olin  aika  tunnollinen,  hieman  keskitasoa  parempi oppilas.  Yritin  saada  hyviä  numeroita 

mahdollisimman  vähällä  työllä.  En  oikeastaan tehnyt  läksyjä,  mutta  kuuntelin  tunneilla  tarkasti. Olin  hyvä  äidinkielessä,  ja  sainkin  siitä ylioppilaskirjoituksissa laudaturin. 

Mitä kieliä puhut?

Suomea ja jonkin verran englantia ja ruotsia ­ sekä hieman saksaa. Minulla on sukulaisia Ruotsissa. 

Lomailetko mieluummin cityssä vai pöpelikössä?

Ehkäpä cityssä. Pidän New Yorkista todella paljon, olen  ollut  siellä  kolme  kertaa.  Mutta  kyllä metsässä olokin on ihan hauskaa välillä. 

Oletko tyyli­ikoni? Mikä on pahin tyylimokasi?

En kai mä nyt mikään tyyli­ikoni voi olla. Pukeudun yleensä  aika  mauttomasti…  Valitsen  vaatteet yleensä  enemmän  niiden  mukavuuden  mukaan kuin  tyylikkyyden  mukaan.  Taidan  olla  tyylimoka koko ihminen. 

Terveisesi Ogelin oppilaille?

Opiskelkaa  ahkerasti  ja  käykää  tunneilla,  niin saatte älliä ja kukkia. 

 

haastattelu Ada Mare, Salla Riihimäki ja Sarlotta Hiltunen

kuva MTV3

   O´times 25      

MELKO VALMIS JÄRJESTELMÄ Koulujärjestelmähän on tunnetusti ollut suomalaisille suuri ylpeydenaihe: sitä on markkinoitu ulkomailla ja sen ansiosta saatu hyviä tuloksia oppimista mittaavista PISA­tutkimuksista. Viime aikoina on kuitenkin esimerkiksi 

Helsingin Sanomissa käyty keskustelua siitä, onko erityisesti lukiojärjestelmämme sittenkään niin hyvä. On väitetty muun muassa, että lukiokoulutus on pirstaleista ja sekavaa ja ettei se juuri valmenna jatko­opintoja varten (HS 22.2.2012). Lisäksi on todettu, että lukiokoulutuksen päättökoe ei ole kovin tasa­arvoinen mittari 

mittaamaan opiskelijoiden taitoja, sillä joistakin kokeista saa hyvän arvosanan helpommin kuin toisista kokeista (HS 12.3.2012). 

 Tuoreena lukiolaisena totean heti alkuun, että hyvä asia on ollut jo julkisen keskustelun käynnistyminen. 

Vaikka itse olen tähän mennessä viihtynyt lukiossa oikein hyvin, on minun siltikin myönnettävä, että Suomen lukiojärjestelmässä voisi hyvinkin olla vielä kehitettävää. Julkinen keskustelu saattaa siis tuoda yleiseen 

tietoisuuteen sen, että valmistakin järjestelmää on tarkkailtava ja kehitettävä jatkuvasti. Aikaa, rahaa ja suuria päätöksiähän se kysyy, mutta kun tähtäimessä on entistä parempi koulujärjestelmä, joka kuljettaa uudet 

sukupolvet läpi vaikeidenkin aikojen, voidaan kai ajatella, että työ on sen arvoista.  

Mikä lukio­opiskelussa sitten mättää?  Ainakin itse olen huomannut, että tavoite antaa opiskelijalle kattava yleissivistys kaikilta aloilta on melkoisen kunnianhimoinen. 75 kurssia, joista  noin 40 pakollista, on lopulta aika paljon, ainakin kun kurssit joutuu mahduttamaan kolmeen vuoteen. Lisäksi täytyy ottaa huomioon vielä sekin, 

etteivät kaikki aineet kiinnosta opiskelijaa yhtä paljon, jolloin näistä aineista aiheutuu opiskelijalle vain ylimääräisiä paineita. Tällaisesta "kaikenkattava yleissivistys" ­ajattelusta on seurannut se, että on rakennettu 

järjestelmä, jossa ajatuksena on omaksua mahdollisimman paljon tietoa mahdollisimman vähässä ajassa. Saadut tiedot testataan kokeessa, jonka jälkeen siirrytään seuraavaan jaksoon ja seuraaviin yleistiedon osa­

alueisiin. Omaksutaan taas iso määrä tietoja ja jätetään vanhat pääkopan pohjalle haalistumaan. Liika on liikaa, tulee ähky, stressi ja pahoinvointi. 

 Tosin en minäkään väitä, että yleissivistys olisi jollakin tapaa pahasta. Ehei, väitteeni on pikemminkin se, että sivistys tarjoillaan meille tavalla, joka on väsyttävä, pitkäveteinen ja ennen kaikkea lyhytjänteinen. Uudet tiedot 

rakennetaan huteralle pohjalle, koska kiireisessä jaksojärjestelmässä käy herkästi niin, että vanhat tiedot unohtuvat. Opitut asiat eivät saa konkreettista ulottuvuutta, koska tunneilla opiskellaan vastaamaan koe­ tai 

ylioppilaskoekysymyksiin mahdollisimman oikealla tavalla, ikään kuin opiskelemillamme asioilla ei olisi mitään muuta merkitystä kuin toimia oivallisena mahdollisuutena saada korkeat pisteet kokeessa. Voisi kuvitella, että 

jatkoa varten voisi varustautua paremminkin.  

Hyvä tapa lukiojärjestelmän kehittämiseksi olisikin ensimmäisenä vähentää koulutuksen pirstaleisuutta. Oletetaan, että säilytämme kurssimuotoisen systeemin ylioppilaskirjoituksineen mutta muutamme hieman 

pakollisten kurssien painotuksia. Tämä tapahtuisi esimerkiksi muuttamalla äidinkielen, kielten ja matematiikan osalta rytmitystä niin, että ne jatkuisivat tasaisesti koko vuoden. Tämä takaisi opiskelijalle vahvat taidot 

kaikissa näissä aineissa, mikä helpottaa reaaliaineiden opiskelua.  

Reaaliaineissa puolestaan voitaisiin siirtyä systeemiin, jossa yleissivistyksen nimissä opiskelijan täytyy käydä tietty määrä luonnontieteellisten ja humanististen aineiden kursseja, eli ei siis määrättäisi etukäteen tiettyä 

kurssimäärää kussakin aineessa. Näin kukin saisi itselleen perustiedot sekä luonnontieteellisissä että humanistisissa aineissa, ja voisi, kuten nykyisessäkin järjestelmässä, pakolliset kurssit käytyään valita itseään 

kiinnostavat aineet.    

HELINÄ TEITTINEN

kirjoittaja on O’timesin toimittaja

   O´times 26      

 

PALA AFRIKKAA    

Kap Verde on itsenäinen saarivaltio Afrikan länsirannikolla. Sillä ei ole omaa kulttuuria, vaan se on ottanut vaikutteita portugalilaisesta, senegalilaisesta ja brasilialaisesta kulttuurista. Se on itsenäistynyt 5.heinäkuuta 1975 Portugalin vallan alta ja sen virallinen kieli on portugali. Kap Verden saaret jaetaan kahteen erilliseen saariryhmään, joista pohjoisempaan Barlaventosaarten ryhmään kuuluu kuusi saarta, joista yksi on Sal. Tämä artikkeli keskittyy tähän nimenomaiseen saareen.  

Salin saaren turistikaupungin, Santa Marian, talojen seiniä koristavat erilaiset maalaukset, joiden tarkoitus on kertoa turisteille paikallisesta arjesta ja kulttuurista. Kuvissa olevat maalaukset ovat paikallisen kahvilan ulkoseinässä. 

Salin saari on erittäin tasainen, minkä takia tuuli pääsee kulkemaan koko saaren yli ja aiheuttaa suuria aallokkoja. Surffaus, purje­ ja leijalautailu ovat saarella suosittuja vesiurheilulajeja. Tammi­ja helmikuun aikana tuuli saattaa tuoda mukanaan hiekkaa Saharan aavikolta asti.  Saarta ympäröivät hienot, pitkät hiekkarannat, jotka ovat vielä luonnontilassa. 

   O´times 27      

 

  

  

Salilla on yksi koulu, jossa on 29 oppilasta. Kouluun pyritään saamaan 60 oppilasta. Oppilaat ovat katulapsia, jotka saavat ilmaisen opetuksen ja pääsevät turvaan kaduilta tai perheensä luota päivän ajaksi. Koulu toimii lahjoitusten varassa. 

Salilla ei ole luonnonrikkauksia ja se on kärsinyt pahoista kuivista kausista ja veden puutteesta. Saaren pääelinkeinot ovat turismi ja kalastus ja suurin osa saaren bruttokansantuotteesta syntyy palvelusektorilla.  Kuvassa noin 6­8­vuotiaat pojat perkaavat kaloja satamassa. 

Salilla on nähtävissä sosiaalisuus ja perheen tärkeys. Monet ravintolat, kahvilat ja matkamuistomyymälät ovat perheyrityksiä. Myös ihmiset ovat luonteeltaan avoimempia ja rohkeampia, kuin täällä Suomessa. Melkein kaikki Santa Marian asukkaat tuntevat toisensa ja vaikkeivät tuntisikaan, tervehtivät silti. Hämmennyin, kun minua ensimmäisen kerran tervehdittiin katsekontaktilla ja reippaalla ”holalla”.    Myös kauppiaat ovat erittäin sinnikkäitä sisäänheittäjiä, ensin kysellään kansallisuutta ja kätellään kohteliaasti, kun seuraavaksi löytääkin itsensä tinkimässä aidosta afrikkalaisesta patsaasta pienessä huoneessa, joka toimittaa matkamuistomyymälän virkaa.  En vaihtaisi kokemustani Salilla mihinkään, sillä siellä sisäistin itseeni paikallisen moton, joka on muuttanut elämääni täällä Suomessakin. ”No  stress.” 

tekstit ja kuvat  Emilia Collan

   O´times 28      

SAARI KAUKANA TÄÄLTÄ

  

”Me lähetään pois. Muutetaan Lappiin tai autiolle saarelle, johonkin niin karuun ja köyhään ja surkeaan paikkaa, ettei kukaan tule perässä. Nämä ääliöt saavat jäädä istumaan autoihinsa kännykät suussa, 

pelkäämään jokaista askelta ja hajua ja kipua ja sadepisaraa, annetaan niiden jäädä tänne valehtelemaan ja ryyppäämään ja nussimaan milloin kenenkin kanssa, se sopii, siitä vaan.” 

  

Kaikki alkaa, kun mummo saa puhelun: poika on tulossa vankilasta kotiin. Alkaa raivoisa pakkaaminen ja pako kohti kellaria. 

 Samaan aikaan samassa talossa toisen perheen tyttäret yrittävät selvitä isänsä häipymisestä haaveillen 

unelmiensa saaresta. Vanhempi sisar Lida tapaa rannalla ­ jonne pitäisi ehdottomasti tulla yksin ­ yllättäen miehen ja pikkusiskolla, Sofialla on taas ongelmia yrittäessään tulla toimeen rakastuneiden kavereidensa 

kanssa. Mutta miten käykään, kun he päättävä kaikki ryhtyä vihaamaan rakkautta?  

Tänä vuonna lukion näytelmäkerho Teatteriklubi 7 aloitti lukukautensa valmiita näytelmiä lukien. Monien läpiluettujen tarinoiden joukosta esitettäväksi valittiin Laura Ruohosen Saari kaukana täältä. Luku­urakan jälkeen tutustuimme tekstiin ja aloitimme kohtausten läpikäymisen ja nyt on enää edessä tiivis näytelmän 

kokoaminen lopulliseen muotoonsa.  

Lopputuloksen pääsette sitten näkemään koulumme juhlasalissa toukokuussa. Ensi­illaksi on valittu 18. päivä ja muut esitykset ovat 20. ja 21. päivä. Kaikki esitykset ovat klo 18. Vapaa pääsy! 

 

  

Teksti: Mirva Laatunen

   O´times 29      

  O´CHAOS 

   O´times 30      

  

TULE MYYMÄÄN VANHAT OPPIKIRJASI TAI 

OSTAMAAN ENSIVUODEN KIRJAT HALVALLA 

KIRJAKIRPPIIKSELTÄ 11.4. KLO 14! 

   

   O´times 31      

TAPAHTUMAKALENTERI 20.3. Kevätpäivän tasaus 

23.3. Tennispalatsissa ensi­iltansa saa Nälkäpeli­kirjasarjaan pohjautuva samanniminen elokuva 

25.3. Kesäaika alkaa, klassinen syy myöhästyä koulusta 

29.3. Iki­ihana koeviikko pyörähtää käyntiin 

1.4. Palmusunnuntai 

6.4. Pitkäperjantai, lomapäivän kunniaksi voisit vaikkapa mennä fiilistelemään Titanic­elokuvaa 3D:nä 

8.4. Pääsiäispäivä, unohda koulu, muista suklaamunat! 

9.4. Mikael Agricolan päivä, muistakaamme yhdessä suomen kielen isää, vanhaa kunnon Miksua 

11.4. Kirjakirppis lukusalissa kello 14:00, älä missaa! 

16.4. Jääkiekon SM­liigan finaalipelit alkavat, mikä joukkue saa kunnian viedä Pojan saunaan? 

18.4. Toimintapäivä koulussa 

20.4. Laulaja Michael Bublén konsertti Hartwall­areenalla 

25.4. Koulun yllätysohjelmaa 

1.5. Jos ei koulun vappurieha riitä, niin suuntaa esimerkiksi Ullanlinnanmäelle ja ota kaverisi mukaan 

koonnut Ilmari Eskola

   O´times 32      

SUUSTA SIEPATTUA  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

''Viimeinen kidutus teille...'' Toista perässä tanskaa ja norjaa ­

harjoitukset ovat lähellä Kähkösen sydäntä. 

''Musta tuntuu taas, että mä oon niinku 30 lapsen äiti'', huokaisi Kähkönen. 

''Hänen tällainen... märkä uni oli... eiku miten se sanotaan... toiveuni...'',  

kuvailee Tapper Hitlerin valloitusaikeita. 

"Hei, mietihän nyt. Kumpaa oikein uskot mieluummin, näitä viittä 

henkilöä vaiko minua?"  vertaili Ala­aho auktoriteettiaan 

oppikirjan tekijöitä vastaan. 

’’Käykää tunneilla ja opiskelkaa ahkerasti, niin saatte älliä ja kukkia!’’ vinkkasi Aku Hirviniemi O’Timesille antamassaan puhelinhaastattelussa. 

’’Ja nyt vedetään viivaa…’’, kuuluu Pipsan vakiolausahduksiin. 

''...no ei vaine, kohta tässä ollaan vielä käräjäoikeudessa'', 

Tapper hokasi lakitiedon kurssilla. 

"Päätin vaihtaa kirjaa, joten etsin käsiini markkinoiden ohuimman, 

helpoimman ja huonoimman teoksen ­ se on nyt teillä käytössä", 

 Salmisen luottamus opiskelijoiden kykyihin on suorastaan rajaton. 

’’Ne on suorastaan elämän suola, kaikki käännöslauseet’’, huokaisi Kähkönen. Samaa mieltä taitaa olla myös Usko Eevertti Luttinen.  

   O´times 33      

Koonnut Karri Budde