p/3.4,/t,2///f erkki raikamo ja pertti silen kauhajoen suot ja

P/3.4,/t,2///f

Erkki Raikamo ja Pertti Silen

Kauhajoen suot ja turvevarojen käyttömandollisuude t

Loppuraportti Kauhajoen turvevarojen kokonaisinventoinnist a

Kuopio 1982

Tekijöiden osoite :

Geologinen tutkimuslaito s

PL 23 7

70101 KUOPIO 10

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO 42. TUTKIMUSMENETELMÄT 5

2 .1 Maastotutkimukset 5

2 .2 Näytteiden käsittely 62 .3 Kartat ja profiilit 6

3. SOISTUNEISUUS JA TURVEKERROSTUMAT 9

3 .1 Kauhajoen kunnan suot

9

3 .1 .1 Pinta-ala- ja tutkimustarkkuus -

tiedot sekä soiden laskusuhteet 1 2

3 .1 .2 Suotyypit ja ojitustilanne 1 3

3 .1 .3 Turvelajit, turpeen maatuneisuu s

ja pohjamaalajit

1 4

3 .1 .4 Turvekerrostumat ja liekoisuus 1 4

3 .2 Suokohtainen tarkastelu 1 5

4. SOIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

27 1

4 .1 Soveltuvuus kasvuturpeeksi 27 3

4 .2 Polttoturve 27 3

4 .2 .1 Edellytykset 27 3

4 .2 .2 Polttoturpeeksi soveltuvat suot 27 7

4 .2 .3 Yhdistelmä Isojoen polttoturvesoista 30 5

5. YHTEENVETO 30 9

KIRJALLISUUTTA 311

4 -

1 .

Johdanto

Kauhajoen kunnan alueella suoritettiin vuosina 1980-198 2turvevarojen kokonaisinventointi . Alueen turvetutkimukset liit -tyvät osana Etelä-Pohjanmaan turveprojektiin, mikä toteutetaanKauppa- ja teollisuusministeriön Geologiselle tutkimuslaitoksel -le myöntämän määrärahan turvin .

Projektin tavoitteena on selvittää eräiden turpeen käyttö -suunnitelmien laatimisen kannalta kiireisimpien Etelä-Pohjanmaa nkuntien turvevarojen määrä ja käyttökelpoisuus . Erityisesti py-

ritään tuottamaan tietoa polttoturpeen tuotantoon soveliaist asoista ja . niiden energiasisällöistä . Tämän lisäksi selviävät o -

hessa myöskin turpeen ja soiden muut käyttömuodot, kuten kasvu -turve sekä soiden soveltuvuus suojelutarkoituksiin .

Vuonna 1980 aloitetussa kokonaisinventoinnissa, joka jatku iv . 1981 ja 1982 tutkittiin kaikki ne suot, jotka ovat peruskar -tan (1 :20 000) suokuvioituksen mukaan vähintään 50 ha :n suurui-sia sekä aina 20 ha :n suuruisiin asti, mikäli suokuvio on yhte -näinen .

Tutkimuksista on aijemmin julkaistu kaksi väliraporttia ,joissa on esitetty alustavasti soiden ja turvevarojen käyttökel -poisuuksia . Käyttösuositukset ovat joidenkin soiden kohdall a

muuttuneet tähän loppuraporttiin, koska väliraportoinnin aikaa n

turvenäytteiden laboratorioanalysointi oli vielä kesken .

5 -

2 .

TUTKIMUSMENETELMÄT

2 .1 Maastotutkimukse t

Maastotutkimuksissa noudatettiin Geologisen tutkimuslaitok -

sen "Turvetutkimusten maasto-oppaan" (Lappalainen, Sten, Häiki ö1979) menetelmiä . Näin ollen merkittävimmät suot tutkittiin li n-javerkostomenetelmällä ja pinta-alaltaan pienet suot hajapistein ,jolloin pyrittiin pistetiheyteen 2-3 tutkimuspistettä/10 ha .

Linjaverkosto laadittiin peruskartan (1 : 20 00) avulla siten, et -tä selkälinja kattaa suon hallitsevan osan . Sitä täydennettii ntarpeen mukaan kohtisuoraan olevilla poikkilinjoilla 400 metrinvälein. Runkolinjastoa täydennettiin apulinjoilla, joilla lisät -

tiin suon turvekerroston paksuudesta saatavaa tiedon määrää . Apu -

linjat ovat poikkilinjojen väleissä ja syvyydentähystyspistee t

sekä apulinjoilla että runkolinjastolla ovat 50 m :n välein . Tut -kimuslinjat vaa d ittiin ja korkeudet sidottiin valtakunnallisee nkiintopisteverkkoon .

Tutkimuspisteillä tehtiin suon nykyistä tilaa koskien seu-

raavat määritykset : suotyyppi (luonnontilaisena ja/tai ojituk-

sen myötä muuttuneena), suon pinnan vetisyys 5-asteikolla (kuiva ,

normaali vetinen, hyllyvä, rimpinen), mättäisyys (% :ina suon pin-

nasta) sekä mättäiden keskimääräinen korkeus (dm :inä), puusto n

puulajisuhteet (% :ina), puiden tiheysluokat ja mandolliset hak-

kuut .

Kairauksin turvekerrostumista määritettiin desimetrin tark -

kuudella pääturvelaji lisätekijöineen sekä niiden suhteellise t

osuudet (6-asteikolla), turpeen maatuneisuus (10-asteikolla) ,

kosteus (5-asteikolla) ja kuituisuus (6-asteikolla) . Lisäksi huo-

mioitiin suon pohjamaalaji . Turvelajit ja pohjamaalajit sekä ni i-

den symbolit on lueteltu kuvassa 1 .Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen osuus (=liekoisuus )

määritettiin siten, että tutkimuspisteen ympäristö pliktattii n

kanden metrin syvyyteen kymmenessä eri kohdassa . Todetut lieko -osumat ilmoitetaan erikseen 0-1 metrin ja 1-2 metrin välisiss ävyöhykkeissä kantopitoisuusprosentteina turvemäärästä . Prosentti -

luvut on laskettu ns . Pavlovin menetelmää modifioiden . Kantopi -toisuus on jaettu viiteen ryhmään seuraavasti : liekoja esiintyy

erittäin vähän (alle 1 %), vähän (1-2 %), kohtalaisesti (2-3 %),

- 6 -

runsaasti (3-4 %) ja'erittäin runsaasti (yli 4 %) . Liekoisuut -ta ei ole määritetty ennen v . 1980 suoritetuissa tutkimuksissa .

Suon turvemäärä on laskettu ns . vyöhykelaskutapaa noudatta-en. Siinä on määritetty erikseen suon eri syvyysvyöhykkeide n(0,3-1 m, 1-1,5 m, 1,5-2 m, 2-3 m jne) pinta-alat ja keskisyvyy -det . Näiden avulla laskettujen vyöhykkeiden sisältämät turvekuu -tiot on summattu .

2 .2 Näytteiden käsittely

Soista, jotka kenttätutkimusten perusteella näyttivät sovel -

tuvan polttoturvetuotantoon, otettiin näytteet laboratorioanaly y -

sejä varten . Näytteenottopaikka valittiin siten, että se edusta i -

si mandollisimman hyvin suon turpeiden keskimääräisiä :arvoja .

Näytteistä määritettiin laboratoriossa happamuus (pH-aste) ,

vesipitoisuus (105 °C :ssa kuivattuna), kuiva-aineen määrä tila -

vuusyksikössä, tuhkapitoisuus (815 ± 25 °C :ssa poltettuna), joi s-

takin näytteistä tuhkan sulamispiste sekä lämpöarvo (pommikalor i -

metrillä) . Viimemainittu on laskettu sekä tehollisena lämpöarvon a

vedettömille turpeille että lämpöarvoina, jotka vastaavat turpee n

50 % :n käyttökosteutta jyrsinturpeelle ilmoitettuna ja 30 % pala -

turpeelle .

2 .3 Kartat ja profiili t

Tutkittaessa merkittävimmiksi osoittautuneista soista on tu-

losten tulkintaa helpottamaan laadittu suokartat . Niistä ilmene -

vät kairauspisteiden sijainnit . Niiden yläpuolella oleva luku il-

moittaa pisteen keskimaatuneisuuden ja alapuolella olevan luvun

osoittaja heikosti maatuneen pintakerroksen ja nimittäjä koko

turvekerroksen paksuuden dm :ssä . Karttoihin on piiretty myös kor -

keuskäyrät ja turpeen paksuutta osoittavat syvyyskäyrät 1 m :n vä -

lein . Karttoihin katkoviivålla piirretty suon ja mineraalimaan

raja vastaa topografikartan rajaa ja yhtenäinen rajaviiva on kai -

rauksin todettu geologisen suon (turvetta yli 0,3 m) raja . Suo -

kartoissa ja profiileissa käytettyjen symbolien selitys on kuvas -

sa 1 .

- 7 -

Kerrostumien rakennetta havainnollistetaan poikkileikkaus -profiilien avulla . Näistä maatuneisuutta kuvaavissa profiileis -sa 10-asteikko on jaettu neljään eri luokkaan : heikosti maatunut

(H1,0-3,9), jokseenkin maatunut (H400-499), kohtalaisesti (HSO0-

5,9) ja hyvin maatunut turve (H600-1000) . Turvelajiprofiileiss a

on kairauspisteen yläpuolella esitetty suotyyppi (luonnontilai -

sena tai muuttuneena) ja liekoisuus (osoittajassa ovat 0-1 m : n

syvyysvyöhykkeen osumat, ja nimittäjässä 1-2 metrin syvyysvyö-

hykkeen osumat) . Kairauspisteen paikka on turvelajiprofiilie n

pintaan merkitty pienellä pystyviivalla . Turvelajit ja pohjamaa -lajit on esitetty symbolein . Linjaverkoston suunta ja suon ab-

soluuttiset korkeudet ovat profiilikehyksien yläreunoissa .

Suokartoissa ja profiileissa käytetyt lyhentee t

2 .

Rämee t

kangasräme

KGRsararäme

SRkorpiräme

KRisovarpuinen räme

I Rtupasvillaräme

TRkeidasräme

KERpallosararäme

PSRrahkaräme

RR

4 .

Muuttuneet suotyypit

ojikot

ojmuuttumat

mukarhunsammalmuuttuma

ksmuturvekankaat

tk-ruohoturvekangas rhtk-mustikkaturvekangas mtk-puolukkaturvekangas

ptk-varputurvekangas

vatk-j äkäläturvekangas

jätkKytöheitto

khPelto

peTurpeennostoalueet

ta-palaturpeennostoalue pta-jyrsinturpeennostoalue jta

Suotyyppi :

1 .

Avosuot

saraneva

SNlyhytkortinenneva

LKNrahkaneva

RNsilmäkeneva

SI Nkalvakkaneva

KNrimpineva

RI Nluhtaneva

LUN

3 .

Korve t

lettokorpi

LKlehtokorpi

LHKruoho- ja heinäkorpi RHKnevakorpi

NKvarsinainen korpi

VKkangaskorpi

KGK

- 8 -

SUOKARTTA

Kuva 1 . Käytetyt symbolit ja lyhenteet

- 9 -

3 .

SOISTUNEISUUS JA TURVEKERROSTUMA T

3 .1 Kauhajoen kunnan suo t

Kauhajoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan suoalueella . Suota on

kunnan alueella kaikkiaan noin 44 000 ha (kuva 2) . Inventointi-

kelvotonta (sisältäen rikkonaiset ja pienialaiset suokuviot) suo -

alaa on n . 9 500 ha . Geologisen tutkimuslaitoksen "vanhat", el i

ennen v .1980 suoritetut tutkimukset kattavat n . 12 500 ha 16 :lta

suolta, kesän 1980 tutkimukset 49suota ja n . 8 000'ha ja kesän1981 tutkimukset 74 suota ja n . 14 000 ha sekä vanhojen tutki -

musten tarkistamista noin 4 700 ha :lla .

Kuva 2 .Kauhajoen suot

10 -

Kuvan 3 indeksikartassa on esitetty kaikki Kauhajoen inven -tointikelpoiset suot . Kuvaan on merkitty rastereilla ennen v .1980, v. 1980 ja 1981 tutkitut suot . Näistä on erotettu hajapis -tein ja linjaverkostolla tutkitut suot .

KAUHAJOEN SUOT JA NIIDEN TUTKIMUSTILANN E

Kuva 3 . Kauhajoella tutkitut suot

11

-

K A U H A J O E N S U O T (liittyy kuvaan 3 )

1. Mustakeida s

2. Karhukeida s

3. Kiimanevankeida s4. Ämmänojanneva5. Rajaneva W

6. Kivineva N

7. Sudennev a8. Hautanev a

9. Takaneva

10. Mustaisneva - Nevantausta -Katinhäntä

11. Majaletto

12. Merarämäkk ä

13. Töllinojansuo

14. Haukiluoma15. Rahkoluoma16. Loukaskeida s

17. Ritakeida s

18. Hosiaisneva

19. Myllyneva

20. Rajaneva S

21. Lumikankaannev a

22. Klänkynkorp i

23. Lellunkeida s

24. Uuronsuo

25. Iso Kaivoneva

26. Marjakeida s

27. Ressunneva

28. Parkkaharjunneva29. Kulmalannev a

30. Härkälinnan Isonev a

31. Härkälinnan Pikkunev a

32. Vääräneva

33. Ymmyriäisneva

34. Pieni Kaivoneva

35. Torpparinsuo

36. Rahkaneva W

37. Koninneva

38. Jäkälesnev a

39. Korkianeva E

40. Leivätön

41. Korkianeva W

42. Mustikkanev a

43. Lähdesneva44. Kivineva S

45. Kytöneva46. Talvitienneva47. Haukanneva S

48. Mustakeidas E -Porraskeida s

49. Ruostetneva -Iloneva

50. Kortesneva -Jouhineva51. Eenokinneva -Uusineva

52. Vääränjärvennev a

53. Kärkikeida s

54. Likolammi t

55. Joosunneva

56. Järvenpäänkeidas

57. Pitkänev a

58. Kellarikeidas

59. Marjaneva

60. Sikaneva

61. Hukankeida s

62. Vetohärjännev a

63. Prunnineva

64. Pitkänkankaannev a

65. Sokianneva -Onttoneva

66. Kotoneva S

67. Jokimaanneva

68. Tiiliharjunkeida s

69. Rajalandenrämäkk ä

70. Länsikankaanneva

71. Hirviharjunrämäkkä72. Isoneva73. Kotasalonneva

74. Lumikankaankeidas -Tokkoonluht a

75. Saralakso

76. Röhönneva

77. Ruskiaharjunsuo

78. Kässämännynrämäkkä

79. Paulaharjunsuo

80. Tervaneva

81. Tervajärvensuo

82. Harrinneva

83. Porrasneva

84. Rahkaneva N

85. Luhtaneva

86. Rahkakeida s

87. Karhukeida s

88. Punttukeida s

89. Onttoneva

90. Kauhaneva

91. Pitkärämäkk ä92. Sydänkorvenrämäkk ä93. Kampinkeida s

94. Kivijärvenneva

95. Lamminsuo

96. Lupikistonneva

97. Viitalannev a

98. Kattilasalonneva

99. Uitonneva

100. Riihilandennev a

101. Kiiskisenneva

102. Saranpäänneva

103. Uittoharjujenneva

104. Riihineva

105. Kotoneva N-Paloneva

106. Ylimysneva

107. Aitaharjunneva108. Vöyrinkankaansuo

109. Iso Koihnannev a

110. Perinkuulemanneva

111. Näätäneva S - Pirt-tinev a

112. Vähän Nummikankaan neva

113. Lehmineva

114. Rojunneva

115. Parjakanneva W

116. Juurakkonev a

117. Survoneva S

118. Honkineva

119. Survoneva N

120. Tuohikonnev a

121. Kivineva N

122. Kettuneva

123. Isoneva E

124. Polvennev a125. Loukasrämäkkä126. Keevelinnev a127. Peuraneva

128. Panttilanrämäkk ä

129. Hietaharjunneva

130. Arkkukankaanneva

131. Paskonneva

132. Plumppunev a

133. Heinineva

134. Maijanneva E

135. Maijanneva W

136. Selkäsaarenneva-Jantikanneva-Ristineva

137. Sikarämäkk ä

138. Maitolanneva-Peränev a

139. Nimetönnev a

140. Männistönneva

141. Kuninneva

142. Tuhkaneva

143. Härkärämäkk ä

144. Lehtosennev a

145. Talvisillannev a

146. Hautalankeida s

147. Haasiorämäkkä

148. Kitulanneva

149. Keltaneva

150. Iiroonneva-Mustanev a

151. Naulamäenneva

152. Pitkämönluoma

153. Luomanperännev a

154. Hormanneva

155. Haukanneva E

156. Puukkorämäkkä

157. Säkkineva

158. Pohjoisneva-Venesontto159. Korkiakankaansuo

160. Tukkaneva

161. Vintturinneva

162. Kaiturinneva

163. Isoneva E

164. Hakoneva

165. Kivisalonneva -Musta-saarennev a

166. Harjaneva

167. Vähän Koihnanneva

168. Kiviuitto

169. Salonkeida s

170. Parjakanneva E

171. Marjoneva172. Näätäneva E

173. Näätäneva N

174. Palloneva

175. Vesineva

- 12 -

Kauhajoen kunnan suoala, 43 900 ha, jakautuu kaikkiaan

1 708 :n suon osalle . Geologisen tutkimuslaitoksen toimesta tut-

kittiin kaikki ne suot, jotka ovat peruskartan suokuvioituksen

mukaan vähintään 50 ha :n suuruisia sekä aina 20 ha :n suuruisiin

asti, mikäli suokuvio on yhtenäinen . Lisäksi tässä yhteydess ä

jätettiin inventoimatta myös turvepohjaiset pellot . Näin ollen

kunnassa tutkittiin kaikkiaan 175 suota, joiden kattama ala on

n . 33 000 ha (peruskartan suokuvioituksen mukaan 34 500 ha) .

Näistä 164 :ää on käsitelty tutkimuksissa ja mittauksissa itse-

näisinä soina ja 11 on tutkittu jonkun toisen suon yhteydessä .Tutkituista soista 23 kpl ei ole luettavissa ns . geologisiin soi -

hin, toisin sanoen turvekerrostuma on matalampi kuin 0,3 m . Kau -

hajoella tutkittujen soiden keskimääräinen koko on 201 ha . Kauha -

joen kaikkien tutkittujen soiden ja geologisten soiden pinta-alo -

jen mukainen luokittelu on esitetty taulukossa 1 .

Taulukko 1 . Kauhajoella tutkittujen soiden pinta-alan mukaine n

luokittelu .

Kokoluokat 0 -

10 11 -

20 21 -

50 51 -

100 101 - 200 201 - 300 301 - 500 yli

500 Yhteens ä

1km ha 1km ha 1km ha 1km ha 1km ha 1km ha 1km ha 1km

ha 1km ha

Geol . suot 1 10 6 105 27 1050 29 2015 29 4185 18 4665 21 8010 10 11765 141 3180 5

Biol . suot - - 4 70 9 355 8 565 2 215 - - - - - - 23 120 5

Yhteensä 1 10 10 175 36 1405 37 2580 31 4400 18 4665 21 8010 10 11765 164 33010

3 .1 .1 Pinta-ala- ja tutkimustarkkuustiedot sekä soide n

laskusuhteet

Tutkittujen soiden yhteispinta-ala on 33 010 ha, josta yl i

1 m:n syvyistä aluetta on 14 918 ha eli 45 % ja yli 2 m :n 7 30 8

ha eli 22 % .

Linjaverkostomenetelmällä tutkittuja soita on 114 ja loput

61 on tutkittu hajapistemenetelmällä . Tutkimuslinjaa on kaikki -

aan noin 600 km ja tutkimuspisteitä noin 6 600 kpl . Tutkimuspis -

tetiheys on 2,0/10 ha .

13 -

Kauhajoen suot sijoittuvat korkeustasojen 85-195 m mpy (met -

ria merenpinnan yläpuolella) väliin . Kunnan luoteisosan jokilaak-

son suot sijaitsevat matalimmalla, n . 85-90 m :n korkeudella j a

itäisen (Pohjankankaan alueella) sekä lounaisen osan (Lauhavuo-

ren rinteet) korkeimmalla, noin 175-195 m :n korkeudella .

3 .1 .2 Suotyypit ja ojitustilann e

Kauhajoen suot kuuluvat suoyhdistymätyyppiin "Rannikko-Suo -

men kermikeitaat" ja edelleen osa-alueeseen "Satakunnan ja Ete -

lä-Pohjanmaan kermikeitaat" (Eurola 1962) . Näillä on seuraavia

tunnusomaisia piirteitä : suo on muodoltaan kilpimäinen, jolloi n

keskusta kohoaa selvästi reunoja korkeammalle . Suon erottaa ym-

päristön mineraalimaista kapea osa, ns . laide, joka vaatii kiven -

näispitoisia vesiä . Soiden keskustassa ovat ns . kermit ja kuljut

yleensä samankeskeisiä .

Erityyppiset rämeet ovat selvästi yleisimpinä suotyyppeinä .

Niitä on tutkituista suotyypeistä yhteensä 65 %, josta määräst ä

yli puolet (33 %) on ojituksen seurauksena muuttunut tai muuttu -

massa . Soiden keskialueilla ne ovat yleensä karuja, pääasiass a

nahka- (21 %), tupasvilla- (10 %), keidas- (10 %) ja isovarpuis -

ta (9 %)rämettä. Suon reunoille päin siirryttäessä ne muuttuva t

asteittain, sara- (4 %), kangas- (7 %) ja korpirämeiksi (3 %) .

Reuna-alueilla vallitsevat yleisesti, mutta pienialaisina korve t

(varsinainen sekä ruoho- ja heinäkorpi) . Avosuotyyppejä esiintyy

kaikkiaan 23 %, josta luonnontilaisina 17 % . Merkittävimpiä ovat

lyhytkorsineva (10 %), rahkaneva (6 %) ja silmäkeneva (4 %) .

Huomattava osa Kauhajoen soista (49 %) on osittain tai koko -

naan ojitettu . Ojitetuilla suoalueilla on nähtävissä usein eri -

ikäistä ojitusta ; vanhaa ojitusta, jota on paikoin perattu ja sy -

vennetty tai vanhojen ojien väleihin on useasti kaivettu tiheämp i

ojaverkosto . Täten näillä alueilla suotyypit ovat joko ojikko-

tai muuttuma-asteella . Yleistä on myös se, että alkuperäiset suo -

tyypit ovat jo täysin muuttuneina kangaskasvillisuutta kasvaviks i

turvekankaiksi (6 %) (vrt . taulukko 12, liitteessä 1) .

- 14 -

3 .1 .3 Turvelajit, turpeen maatuneisuus ja pohjamaalaji t

Turvelajisuhteiltaan Kauhjoen soilla vallisevat rahkaval -taiset turpeet, noin 66 % :lla . Saravaltaisten turpeiden osuu son 34 % . Yllä olevat turvelajisuhteet - niukkaravinteisten la -jien vallitessa — kuvastavat samantyyppisesti soiden karua ke-hitystä kuin edempänä mainittu suotyyppijakautuma .

Yleisin turvelaji on puhdas rahkaturve (21 %) . Lisäteki -jöinä tavataan runsaimmin tupasvillaa (Er,29 %) . Sararahkatur -peita (CS) on yhteensä 19 % (vrt . taulukko 13, liitteessä 2) .

Saravaltaisissa turpeissa tavataan lisätekijöinä runsaimminpuunjäännöksiä (L,8 %), kortetta (Eq,3 %) ja varpujen jäännök -siä (N,3 %) . Rahkasaraturpeita (SC) on yhteensä 21 % . Puun -jäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 11 % .

Kauhajoen soiden turvekerroston keskimääräinen maatunei -suus (H1_10) on 5,5, josta heikosti maatuneen (H 1_4 ) osuus on3,4 ja paremmin maatuneen (H5-10) 6,2 .

Soiden topografinen sijainti vaihtelee siten, että Kauha -

joen keskiosissa suot sijaitsevat hiekkapohjaisissa painanteis -sa . Kunnan itä- ja länsireunoilla valtaosa soista sijaitsee mo -

reenipainanteissa . Jokilaaksoissa soiden pohjalla tavataan sa -vea . Allasmaisten soiden pohjalla, savi- ja moreenipainanteiss atavataan toisin paikoin turpeen alla liejua osoittamassa suon

syntyneen vesistön umpeenkasvun seurauksena . Valtaosa Kauhajoe n

soista on kuitenkin syntynyt mineraalimaan soistumisena, usei nmetsäpalon seurauksena . Metsäpaloja on saattanut suon kehityk -sen aikana olla useitakin . Näistä muistoina on nykyisin nähtä-- -vissä turvekerrostumissa olevat hiilikerrokset .

3 .1 .4 Turvekerrostumat ja liekoisuus

Kauhajoen soiden turvekerrostumien keskipaksuus on 1,8 met -riä . Tästä heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,6 m ja paremmi nmaatuneen 1,2 m. Yli yhden metrin syvyisen alueen keskisyvyys o n2,3 m ja yli 2 m:n 3,1 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 7, 3m (Rajaneva W:ssä) .

- 15 -

Tutkituissa soissa on turvetta yhteensä noin 441 milj . m 3 ,

josta heikosti maatunutta on n . 35 % (152 milj . m 3 ) ja paremmin

maatunutta 65 % (289 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä on yli yhden

metrin syvyisellä alueella n . 75 % (331 milj . m 3 ) ja yli kanden

metrin 50 % (220 milj . m3 ) .

Kauhajoen soissa esiintyy liekoja sekä 0-1 metrin syvyys -

vyöhykkeessä (keskiarvo 0,4 %) että 1-2 metrin syvyysvyöhykkee s -

sä erittäin vähän (0,1 %) . Kyseiset prosenttiluvut tarkoittavat

lahoamattoman puuaineksen osuutta a .o . syvyysvyöhykkeen sisäl -

tämästä turvemäärästä .

3 .2 Suokohtainen tarkastelu

Seuraavassa tarkastellaan jokaista suota erikseen . Merkit -

tävimmiS.tä soista on ohessa suokartta sekä linjaverkostomenete l -

mällä tutkituista maatuneisuus- ja turvelajiprofiilit . Käytett y

suonumerointi noudattelee systemaattisesti peruskarttanumeroin-

tia kasvavassa järjestyksessä .

Suokohtaista informaatiota, jota ei ole yksityiskohtaise s-

ti tekstissä esitetty, on lisää taulukoissa 12 (suotyyppijakau-

tumat), 13 (eriteltynä turvelajien suhteellinen eli prosentti -

nen jakautuminen eri lisätekijöiden osalta suokohtaisesti esi -

tettynä) ja 14 (mm . keskisyvyys- ja kuutiomäärätietoja) .

Suokohtaisten selvitysten lopussa on arvio suon käyttöke l -

poisuudesta . Niiden soiden käyttökelpoisuutta, joiden turve o n

ilmoitettu soveltuvan polttoturpeeksi, on tarkasteltu eriksee n

kenttä- ja laboratorioanalyysien perusteella kappaleessa :

"Polttoturpeeksi soveltuvat suot" .

- 16 -

1 . Mustakeidas S Suo on tutkittu turvevarojen kokonais-

inventoinnin yhteydessä (Isojoen raportti : Siioninkeidas-Musta-

keidas (nro 90) .

2 . Karhukeidas W (x=69085, y= 5485) sijaitsee noin 20 km Kau -

hajoen kirkolta lounaaseen . Suo on tutkittu v . 1959 . Topografi -

sesti suo sijaitsee loivapiirteisessä hiekkakangasmaastossa .

Suon pinnan korkeus on 126 - 136 m mpy .

Karhukeitaan pinta-ala on 180 ha, josta yli yhden metrin sy-

vyistä aluetta on 100 ha ja yli 2 m :n 45 ha . Tutkimuspistetihey s

on 1,8/10 ha (kuva 4) . Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevat

Pajuluoman kautta Isojokeen .

- 17 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja rahkaneva . Suo

on luonnontilainen .

Karhukeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,6 m, jos -

ta heikosti maatuneen turpeen osuus 0,4 m . Paremmin maatunee n

turvekerroksen paksuus on 2,2 m . Yli 2 metrin syvyisen aluee n

keskisyvyys on 3,1 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 4, 7

metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa hiekkaa .

Karhukeitaassa on rahkavaltaisia turpeita noin 80 % ja sa-

ravaltaisia 20

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisis-

sa runsaimmin tupasvillan jäänteitä (kuva 5) . Puunjäännöksiä si -

sältävien turpeiden kokonaisosuus on 6

Turvekerrostuman kes-

kimaatuneisuus on 5,2, josta heikosti maatuneen pintakerrokse n

keskimaatuneisuus on 3,4 ja paremmin maatuneen pohjakerrokse n

5,4 .

Karhukeitaassa on turvetta 4,64 milj . m 3 , josta heikosti maa-

tunutta on 16 % (0,74 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 84 % (3,9 0

milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n

osalla on 56 % (2,58 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 30 % (1,39 milj . m 3 ) .

Karhukeitaan turve soveltuu käytettäväksi polttoturpeena .

- 18 -

3 . Kiimanevankeidas (x= 69099, y= 5482) sijaitsee noin 1 7

km Kauhajoen kirkolta lounaaseen . Suo on tutkittu hajapistein .

Topografisesti suo sijaitsee hiekkaharjujen painanteessa . Suon

pinnan korkeus on 134 - 135 m mpy .

Kiimanevankeitaan pinta-ala on 15 ha . Syvyystietoja on 2, 7

pisteeltä/10 ha (kuva 6) . Vedet laskevat ojia myöten Tuomiojaan ,

josta edelleen Ammänoj aan .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat isovarpuinen räme ja tupas-

villaräme . Ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat ojikkoasteel-

la . Suo on kauttaaltaan hyvin matalaa, lähellä biologista suot a

(syvyydet vaihtelevat 0,1 - 0,6 m) .

Kiimanevankeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,4 m ,

josta heikosti maatueen turpeen osuus 0,2 m . Paremmin maatunee n

turvekerroksen paksuus on 0,2 m . Suurin havaittu turpeen paksuu s

on 0,6 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkaa .

Kiimanevankeitaassa on rahkavaltaisia turpeita 100

Tur -

peen lisätekijöinä tavataan runsaimmin varpua ja tupasvillaa .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3, josta heikosti maa-

tuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 4,0 ja paremmin maa-

tuneen pohjakerroksen 6,0 . Kiimanevankeidas ei sovellu turvetuo-

tantoon .

19 -

4 . Ammdnojanneva (x= 69125, y= 5475) sijaitsee noin 16 k m

Kauhajoen kirkolta lounaaseen Kauhajoki-Karijoki-tien lähellä .

Topografisesti suo sijaitsee hiekka- ja moreeniharjanteiden pai -

nanteessa, pohjoisessa suo rajoittuu saraturvepeltoihin . Suon


Ämmänojannevan pinta-ala on 390 ha, josta yli yhden metrin

syvyistä aluetta on 245 ha ja yli 2 m :n 130 ha . Tutkimuspisteti-

heys on 3,4/10 ha ja syvyystietoja on 7,9 pisteeltä/10 ha (kuva

7) . Suon pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat Ämmänojannevan

kautta Kariluomaan, josta edelleen Karijokeen ja Isojokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja A-selkälinjan

eteläosassa keidasräme-silmäkeneva . Suotyypit ovat tiheän j a

uuden ojituksen seurauksena ojikkoasteella .

Ämmänojannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,0 m, jos -

ta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,6 m . Paremmin maatunee n

turvekerroksen paksuus on 1,4 m . Yli metrin syvyisen alueen kes -

kisyvyys on 2,3 m ja yli 2 metrin 2,8 m . Suurin havaittu turpee n

paksuus on 4,8 metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa hiekkaa ,jonka päällä on suonkoillisosassa liejukerros .

Ämmänojannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 68 % ja sa-

ravaltaisia 32 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss arunsaimmin tupasvillan, saran, puun ja varpujen jäännöksiä ja sa -

ravaltaisissa puun, rahkan ja varpujen jäännöksiä . Puunjäännöksi äsisältävien turpeiden kokonaisosuus on 26 % . Turvekerrostuman kes -kimaatuneisuus on 5,1, josta heikosti maatuneen pintakerroksen kes -

kimaatuneisuus on 3,6 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,8 .

Liekoja on sekä 0-1 että 1-2 metrin syvyysvyöhykkeissä erittäi n

vähän (0,4 ja 0,2 %) (kuva 8) .

Ämmänojannevassa on turvetta 6,12 milj . m3 , josta heikost imaatunutta on 30 % (1,84 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 70 %(4,28 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell äsuon osalla on 86 % (5,25 milj . m3 ) ja yli 2 m:n 58 % (3,52 milj .

m3 ) . Ammdnojanneva soveltuu turvetuotantoon .

- 22 -

5 . Rajaneva W (x= 69155, y= 5455) sijaitsee noin 18 km Kau -

hajoen kirkolta lounaaseen . Länsiosa suosta on Karijoen kunnan

puolella . Topografisesti suo on osa isompaa suokompleksia, joho n

kuuluvat Rajaneva, lännessä Kankalonkeidas ja pohjoisessa Taka -

neva ja Isoneva . Etelässä suo rajoittuu Kankalonselkään, joka o n

pääasiassa moreenia .Rajanevan pinta-ala on 470, josta Kauhajoen puolella on 31 0

ha . Yli yhden metrin syvyistä aluetta on 340 ha (Kauhajoella 25 0

ha) ja yli 2 m:n 275 ha (Kauhajoella 220 ha) . Tutkimuspistetihey s

on 2,8/10 ha ja syvyystietoja on 8,4 pisteeltä/10 ha (kuva 9) .

Suon pinta viettää länteen . Vedet laskevat suon lounaisosass a

sijaitsevaan Kankalonjärveen, josta edelleen Karijokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat eteläosissa keidasräme-silmä-

kenevakompleksi, jonka ympärillä rahkaräme ja avonaisilla suon

osilla lyhytkortinen neva . Pohjoisosan suotyyppinä on pääasias -

sa sararämemuuttuma ja vanhimmat ojitetutalueet ovat turvekan-

kaita . Suon keskiosa on luonnontilainen, muuten suo on kokonaa n

ojitettu .Rajanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 3,1 m, josta hei -

kosti maatuneen turpeen osuus on 1,6 m . Suon eteläosassa on hei -

kosti maatunut kerros huomattavasti paksumpi kuin pohjoisosassa .

Paremmin maatuneen turvekerroksen paksuus on 1,5 m . Yli metrin

syvyisen alueen keskisyvyys on 3,5 m ja yli 2 metrin 4,0 m . Suu -

rin havaittu turpeen paksuus on 7,3 metriä . Suon pohjamaalaji on

savea ja hiekkaa, etelässä paikoin hiekkamoreenia .

Rajanevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 69 % ja saraval-

taisia 31 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa run -

saimmin tupasvillan, puun ja varpujen jäännöksiä ja saravaltaisis -

sa puun, kortteen ja rahkan jäännöksiä . Puunjäännöksiä sisältävie n

turpeiden kokonaisosuus on 17 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuu s

on 4,8, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuu s

on 3,7 ja paremmin maatuneenpohjakerroksen 6,1 . Liekoja on 0- 1

metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,3 %) samoin kuin 1- 2

metrin vyöhykkeessä (0,1 %)-(kuva 10) .Rajanevassa on turvetta 12,60 milj . m 3 (Kauhajoella 9,74 milj .

m 3 ), josta heikosti maatunutta on 53 % (6,68 milj . m 3 ) ja paremmin

maatunutta 47 % (5,92 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden met -

rin syvyisellä suon osalla on Kauhajoen kunnan alueella 97 % (9,4 4

milj . m3 ) ja yli 2 m :n 92 % (8,99 milj . m3 ) . Koko suon osalta vas -

taavat luvut ovat yli 1 m :n syvyisellä alueella 95 % (11,95 milj . m3 )

- 24 -

ja yli 2 m :n alueella 87 % (10,97 milj . m 3 ) . Rajaneva W soveltuu

polttoturvetuotantoon sekä myös osin kasvuturvetuotantoon .

6 . Kivineva W (x= 69140, y= 5473) sijaitsee noin 16 km Kau-

hajoen kirkolta lounaaseen . Suo on tutkittu hajapistein . Topo-

grafisesti suo sijaitsee harjun ja moreenialueen painanteessa .


Kivinevan pinta-ala on 20 ha, josta yli yhden metrin syvyis-

tä aluetta on 10 ha ja yli 2 m :n 3 ha . Syvyystietoja on 3,0 pis-

teeltä/10 ha (kuva 11) . Suon pinta viettää etelään . Vedet laske -

vat Metsäjokeen ja edelleen Kariluomaan .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pääasiassa isovarpurämeojik-

ko, paikoin tupasvillarämeojikko, reuna-alueilla kapea korpivyö-

hyke .

Kivinevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m, josta hei -

kosti maatuneen turpeen osuus on 1,2 m . Paremmin maatuneen turve -

kerroksen paksuus on 0,5 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisy-

vyys on 1,7 m ja yli 2 metrin 2,1 m . Suurin havaittu turpeen pak-

suus on 2,2 metriä . Suon pohjamaalaji on moreenia ja hiekkaa .

- 25 -

Kivinevassa on rahkavaltaisia turpeita 100

Turpeen lisäte-

kjöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin puun ja tupasvil-

lan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonais -

osuus on n . 10 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,3,jos-

ta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,2 j a

paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,2 .

Kivinevassa on turvetta 0,34 milj . m 3 , josta heikosti maatu-

nutta on 71 % (0,24 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 29 % (0,1 0


osalla on 50 % (0,17 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 18 % (0,06 milj . m3 ) .

Kivineva W ei sovellu turvetuotantoon .

7 . Sudenneva (x= 69140, y= 5495) sijaitsee noin 15 km Kauha-

joen kirkolta lounaaseen . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi-

sesti suo sijaitsee hiekkaharjanteiden painanteessa . Suon pinnan

korkeus on 112 - 122 m mpy .

Sudennevan pinta-ala on 40 ha, josta yli yhden metrin syvyis-

ta aluetta on 20 ha ja yli 2 m :n 10 ha . Tutkimuspistetiheys o n

0,3/10 ha ja syvyystietoja on 2,8 pisteeltä/10 ha (kuva 12) .

Suon pinta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat Ammänojan kautt a

Kariluomaan . Vallitsevina suotyyppeinä ovat isovarpuräme- j a

tupasvillarämeojikko . Noin puolet suosta on raivattu pelloksi .

Sudennevan turvekerrostumien keskipaksuus on 3,0 m, jost a

heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,9 m . Paremmin maatunee n

turvekerroksen paksuus on 2,1 m . Yli metrin syvyisen alueen kes-

- 26 -


paksuus on 4,0 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkaa, suon keski -

osissa esiintyy ohuehko liejukerros .

Sudennevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 35 % ja sara -

valtaisia 65

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss a

runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puunjäännök-

siä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisnsuus on 2 9

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1, josta heikosti maatu-

neen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,5 ja paremmin maatu-

neen pohjakerroksen 7,2 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkees-

sä vähän (n . 1,0 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan .

Sudennevassa on turvetta 1,20 milj . m 3 , josta heikosti maa-

tunutta on 30 % (0,36 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 70 % (0 ,

84 milj, m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä

suon osalla on 50 % (0,60 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 25 % (0,30 milj .

m 3 ) . Sudenneva ei sovellu turvetuotantoon .

- 27 -

8 . Hautaneva (x= 69155, y= 5495) sijaitsee noin 15 km Kau-

hajoen kirkolta lounaaseen Kauhajoki-Karijoki-tien varressa . Suo

on tutkittu hajapistein . Suon pinnan korkeus on 118 - 120 m mpy .

Hautanevan pinta-ala on kartan mukaan 50 ha . Tutkimuspiste-

tiheys on 1,7/10 ha . Suon pinta viettää itään . Vedet laskeva t

ojia myöten Mustaisluomaan .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat kangasrämemuuttumat ja turve -

kankaat . Hautaneva on kokonaisuudessaan biologista suota (turvet-

ta alle 0,3 m) . Alue on kokonaan ojitettu . Hautaneva ei sovell uturvetuotantoon .

9 . Takaneva (x= 69185, y= 5463) sijaitsee noin 15 km Kauha -

joen kirkolta lounaaseen . Topografisesti suo sijaitsee moreeni-

selänteiden välisessä painanteessa . Pohjoisosassa on saraturve-

peltoja . Suon pinnan korkeus on 112 - 120 m mpy .

Takanevan pinta-ala on 110 ha, josta yli yhden metrin syvyis-

tä aluetta on 45 ha ja yli 2 m :n 20 ha . Tutkimuspistetiheys o n


- 28 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme, rahkaneva ja kal-

vakkaneva . Suotyypit ovat ojituksen vaikutuksesta ojikko- j a

muuttuma-asteella . Suon reunaosissa on myös jonkinverran turve -

kankaita .

Takanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m, josta hei -


kerroksen paksuus on 0,7 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyy s

on 2,1 m ja yli 2 metrin 2,6 m . Suurin havaittu turpeen paksuu s

on 3,1 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkamoreenia .

Takanevassa on saravaltaisia turpeita noin 58 % ja rahkaval-

taisia 42

Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisissa run-

saimmin puun ja tupasvillan jäänteitä ja rahkavaltaisissa tupas-

villan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonais -

osuus on 21

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8, josta

heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,6 j a

paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,0 . Liekoja ei tavattu lain-

kaan (kuva 14) .

Takanevassa on turvetta 1,29 milj . m 3 , josta heikosti maatu-


milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon


Takanevan eteläinen osa soveltuu varauksin polttoturvetuotantoon .

- 29 -

10 . Mustaisneva-Nevantausta-Katinhäntä (x= 69180, y= 5485 )

sijaitsee noin 14 km Kauhajoen kirkolta lounaaseen . Suo on tut-

kittu vuosina 1959 ja 1981 . Topografisesti suo sijaitsee moreeni -

harjanteiden painanteessa . Suon pinnan korkeus on 115 - 145 m mpy .

Mustaisnevanpinta-ala on 2180 ha, josta yli yhden metrin sy -

vyistä aluetta on 1220 ha ja yli 2 m :n 850 ha . Tutkimuspistet i -

heys on 0,7/10 ha ja syvyystietoja on 0,9 pisteeltä/10 ha (ku-

va 15) . Suon pinta viettää pohjoisosastaan lounaaseen ja etelä -

osastaan luoteeseen . Vedet laskevat ojia myöten Kainastonjokeen

ja Päntäneenjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat silmäkeneva ja keidasräme ,

reunoilla myös isovarpurämeojikkoa ja rahkarämettä . Pohjoisos a

on VAPO :n turvetuotantoalueena .

Mustaisnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,7 m, josta

heikosti maatuneen turpeen osuus on 1,1 m. Paremmin maatunee n

turpeen paksuus on 1,6 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyy s


on 4,5 metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa moreenia .

Mustaisnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 72 % ja sara -

valtaisia 28 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa

runsaimmin tupasvillan, varvun ja suoleväkön jäänteitä ja sara -

valtaisissa puunjäännöksiä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden

kokonaisosuus on 8 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9 ,

josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3, 4

ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,0 . Liekoja on molemmissa

syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,1 %) (kuva 16) .

Mustaisnevassa on turvetta 35,74 milj . m 3 , josta heikost i

maatunutta on 42 % (15,01 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 58 %

(20,73 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä


m 3 ) . Suon pohjoisosat ovat turvetuotannossa, suon eteläosat o n

varattu luonnonsuojelutarkoituksiin .

- 32 -

11 . Majaletto (x= 68986, y= 5595) sijaitsee noin 26 km Kau-

hajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee loivapiir-teisen hiekkakankaan painanteessa . Se muodostuu kandesta eril-

lisestä altaasta . Suon pinnan korkeus on 157 - 177 m mpy .

Majaleton pinta-ala on 245 ha, josta yli yhden metrin syvyis-


3,8/10 ha ja syvyystietoja on 9,7 pisteeltä/10 ha (kuva 17) . Suo n

pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat Majaluomaa pitkin Kärki -

luomaan, joka laskee Heikkilänjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat A-linjalla keidasräme ja silmä-

keneva ja B-linjalla erilaiset muuttumatyypit . A-linjan eteläosas-

sa on rahkanevaa ja lyhytkorsinevaa .

Suon itäpuoli on luonnon-

tilainen ja länsipuoli on ojitettu .

- 33 -

Majaleton turvekerrostumien keskipaksuus on 1,5 m, jost a




paksuus on 3,5 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkaa .

Majaletossa on rahkavaltaisia turpeita noin 58 % ja saraval-

taisia 42

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa run-

sammin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puun ja tupasvil-

lan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s

on 25

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8, josta heikost i

maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,6 ja paremmin maa-

tuneen pohjakerroksen 6,3 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkees-

sä erittäin vähän (0,7 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaa n

(kuva 18) .

Majaletossa on turvetta 2,98 milj . m 3 , josta heikosti maatu-

nutta on 20 % (0,60 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 80 % (2,3 8milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n


Majaletto kuuluu läntisintä osaansa lukuunottamatta kansallispuis-

tokomitean mietinnössä ehdotettuun Lauhavuoren kansallispuisto n

laajennukseen .

- 34 -

12 . Merarämäkkä (x= 69008, y= 5570) sijaitsee noin 24 k m

Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee Navet-

takankaan reunassa . Se on mineraalimaasaarekkeiden pirstoma j a

muodostuu sen takia monista pienistä altaista . Suon pinnan kor-

keus on 107 - 145 m mpy .

Merarämäkän pinta-ala on 340 ha, josta yli yhden metrin sy-vyistä aluetta on 105 ha ja yli 2 m :n 10 ha . Tutkimuspistetihey son 3,7/10 ha ja syvyystietoja on 10,8 pisteeltä/10 ha (kuva 19) .

Suon pinta viettää voimakkaasti länteen . Vedet laskevat Meraluo-maa pitkin Heikkilänjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme, tupasvillaräme j alyhytkortinen neva . Suo on lounaispäätä lukuunottamatta kokonaa n

ojitettu . Valtaosaltaan suo on muuttuma-asteella .

Merarämäkän turvekerrostumien keskipaksuus on 1,2 m, josta




paksuus on 3 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka, paikoin siltti .

- 35 -

Merarämäkässä on rahkavaltaisia turpeita noin 52 % ja sara -

valtaisia 48


runsaimmin tupasvillan ja varpujen jäänteitä ja saravaltaisiss a

puunjäännöksiä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonais -

osuus on 19


heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,6 ja pa -

remmin maatuneen pohjakerroksen 6,9 . Liekoja on 0-1 metrin syvyys -

vyöhykkeessä vähän (1,2 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä erittäin vä -

hän (0,1 %) (kuva 20) .

Merarämäkässä on turvetta 2,89 milj . m 3 , josta heikosti maa-




Suo ei sovellu turvetuotantoon .

- 36 -

13 . Töllinojansuo (x= 69015, y= 5587) sijaitsee noin 23, 5

km Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee hiek-

ka- ja moreenialueiden välisessä painanteessa . Suon pinnan kor-


Töllinojansuon pinta-ala on 75 ha, josta yli yhden metri n

syvyistä aluetta on 15 ha ja yli 2 m :n aluetta ei ole lainkaan .

Tutkimuspistetiheys on 5,3/10 ha ja syvyystietoja on 10,6 pis-

teeltä/10 ha (kuva 21) . Suon pinta viettää länteenpäin . Vedet

laskevat Töllinojaan, josta edelleen Isojokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja pohjoisosass a

rahkaneva, paikoin tupasvillaräme . Laidoilla esiintyy kangasrä-

mettä ja turvekankaita . Vanhan ja tiheän ojituksen vaikutuksesta

suotyypit ovat muuttuma-asteella .

Töllinojansuon turvekerrostumien keskipaksuus on 0,9 m, jos -



kisyvyys on 1,3 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 1,8 metriä .

Suon pohjamaalaji on hiekkaa .

- 37 -

Töllinojansuossa on rahkavaltaisia turpeita noin 61 % j a

saravaltaisia 39

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahka- ja sa -

ravaltaisissa runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä . Puunjään -

nöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 36

Turvekerros -

tuman keskimaatuneisuus on 6,0, josta heikosti maatuneen pinta-

kerroksen keskimaatuneisuus on 3,5 ja paremmin maatuneen pohja -

kerroksen 6,8 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä vähä n

(1,2 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan (kuva 22) .

Töllinojansuossa on turvetta 0,50 milj . m 3 , josta heikosti

maatunutta on 24 % (0,12 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 76 %

0,38 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä

suon osalla on 38 % (0,19 milj . m3 ) . Töllinojansuon turve on hy-

vin maatunutta, mutta mataluutensa vuoksi suo ei sovellu turve -

tuotantoon .

14 . Haukiluoma (x= 69015, y= 5597) sijaitsee noin 24 k m

Kauhajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein . Topo-

grafisesti suo sijaitsee moreeniselänteiden välisessä painan-

teessa . Suon pinnan korkeus on 150 - 167 m mpy .

- 38 -

Haukiluoman pinta-ala on 75 ha, josta yli yhden metrin sy-

vyistä aluetta on 5 ha ja yli 2 m :n aluetta ei ole lainkaan . Tut-kimuspistetiheys on 0,8/10 ha ja syvyystietoja on 0,8 pisteeltä /

10 ha(kuva 23) . Suon pinta viettää jyrkästi luoteeseen . Vedet

laskevat Haukiluomaa pitkin Hukanluomaan, josta edelleen Isojo-

keen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pohjoisosassa lyhytkortine n

neva ja keski- ja eteläosassa rahkaräme . Suotyypit ovat tiheän

ja vanhan ojituksen vuoksi muuttuma-asteella .

Haukiluoman turvekerrostumien keskipaksuus on 1,0 m, josta





- 39 -

Haukiluomassa on rahkavaltaisia turpeita noin 56 % ja sara -valtaisia 44 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss a

runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä ja saravaltaisissa puu n

ja varvun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden koko-

naisosuus on 43 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4, jos -


paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,9 . Liekoja on 0-1 metrin sy-

vyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,4 %) ja 1-2 metrin vyöhykkees -

sä ei lainkaan .

Haukiluomassa on turvetta 0,49 milj . m 3 , josta heikosti maa-


39 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n

osalla on 12 % (0,06 milj . m),. Suo ei sovellu turvetuotantoon .

15. Rahkoluoma (x= 69025, y= 5597) sijaitsee noin 23 km Kau-hajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi -

sesti suo sijaitsee hiekka- ja moreenikankailla . Suon pinnan kor -keus on 153 - 160 m mpy .

Rahkoluoman pinta-ala on 45 ha kartan mukaan . Tutkimuspiste-tiheys on 0,7/10 ha (kuva 23) . Vedet laskevat`Rahkoluoman kautt aHukanluomaan, josta edelleen Uuronluomaan . Miltei koko alue onohutturpeista,biologista suota (turvetta alle 30 cm), eikä näinollen sovellu turvetuotantoon .

16. Loukaskeidas (x= 69032, y= 5550) sijaitsee noin 22,5 k mKauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee hiekka -kankaiden välillä . Suon pinnan korkeus on 120 - 127 m mpy .

Loukaskeitaan pinta-ala on 55 ha, josta yli yhden metrin sy -vyistä aluetta on 35 ha ja yli 2 m :n 15 ha . Tutkimuspistetihey son 7,2/10 ha ja syvyystietoja on 14,4 pisteeltä/10 ha (kuva 24) .Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevat Hukanluomaa pitki nHeikkilänjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon pohjoisosassa rahkaneva ,keskiosassa keidasräme- ja silmäkeneva vuorotellen ja eteläosass arahkaräme . Koko suo on ojitettu .

- 40 -

Loukaskeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,8 m, jos -




paksuus on 3,5 metriä . Suon pohjamaalaji on pääosaltaan hiekkaa ,

suon keskiosassa on silttiä .

Loukaskeitaassa on rahkavaltaisia turpeita noin 73 % ja sa-

ravaltaisia on 27

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltai-

sissa runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puun -

jäännöksiä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s

on 18 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6, josta hei -

kosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,4 ja pa -

remmin maatuneen pohjakerroksen 6,7 . Liekoja on 0-1 metrin sy-

vyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,4 %) ja 1-2 m vyöhykkeess ä

ei lainkaan (kuva 25) .

- 41 -

3Loukaskeitaassa on turvetta 0,75 milj . m , josta heikosti

maatunutta on 32 % (0,24 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 68 %(0,51 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä

suon osalla on 87 % (0,65 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 55 % (0,41 milj .m 3 ) . Suon yli 2 m :n syvyinen alue soveltuu polttoturvetuotantoon .

17 . Ritakeidas (x= 69045, y= 4525) sijaitsee noin 22 km Kau-

hajoen kirkolta lounaaseen . Topografisesti suo sijaitsee pääosi n

hiekkakankaiden välissä, itäpuolella suo rajoittuu moreenialuee-

seen . Suon pinnan korkeus on 130 - 132 m mpy .

Ritakeitaan pinta-ala on 90 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevat Uuronluomaan, josta

edelleen Heikkilänjokeen ja Isojokeen .

- 42 -

Vallitsevina suotyyppeinä on rahkaräme, paikoin esiintyy

rahkanevaa ja lyhytkorsinevaa . Suo on kokonaan ojitettu, jote n

suotyypit ovat muuttuma-asteella .

Ritakeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,6 m, josta




paksuus on 2,9 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkamoreenia .

Ritakeitaassa on rahkavaltaisia turpeita noin 54 % ja sara -

valtaisia 46



siä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 29

- 43 -


tuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,9 ja paremmin maa-

tuneen pohjakerroksen 6,7 . Liekoja on molemmissa syvyysvyöhyk-

keissä erittäin vähän (0,1 %) (kuva 27) .

Ritakeitaassa on turvetta 1,17 milj . m 3 , josta heikosti maa-

tunutta on 42 % (0,49 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 58 % (0,6 8milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n


Ritakeidas soveltuu polttoturvetuotantoon .

18 . Hosiaisneva(x= 69034, y= 5562)sijaitsee noin 21,5 k m

Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee loiva-

piirteisen hiekkakankaan painanteessa . Suon pinnan korkeus on

130 - 140 m mpy .

Hosiaisnevan pinta-ala on 75 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat etelään Hosioja a

pitkin, joka laskee Hukanluoman ja Uuronluoman kautta Heikkilän -

jokeen .

- 44 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat erilaiset muuttumat, pää -

asiassa rahkaräme ja tupasvillarämemuuttumat . Suolla on vanha ,

tiheä ojitus .

Hosiaisnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,2 m, jo s


turvekerroksen paksuus on 0,9 m . Suon pohjoisosa on yli 2 m syvä ,

suon eteläosa on matalampi . Yli metrin syvyisen alueen keskisy-

vyys on 1,7 m ja yli 2 metrin 2,5 m . Suurin havaittu turpeen pak -

suus on 2,5 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkaa .

Hosiaisnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 45 % ja sara -

valtaisia on 55


sa runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puunjään-

nöksiä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus o n

30


maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,8 ja paremmi n

maatuneen pohjakerroksen 6,6 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyö-

hykkeessä kohtalaisesti (2,2 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä e i

lainkaan(kuva 28) .

45 -

Hosiaisnevassa on turvetta 0,70 milj . m 3 , josta heikost imaatunutta on 22 % (0,15 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 78 %

(0,55 milj . m3).. Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä

suon osalla on 36 % (0,25 milj . m3 ) ja yli 2 m :n 19 % (0,13 milj .m 3 ) . Suo on matala, mutta soveltuu tilakohtaiseen polttoturve-

tuotantoon hyvän laatunsa vuoksi .

19 . Myllyneva (x= 69035, y= 5595) sijaitsee noin 20,5 k m

Kauhajoen kirkolta lounaaseen . Suo on tutkittu hajapistein . To -

pografisesti suo sijaitsee hiekka- ja moreenialueiden välillä .


Myllynevan pinta-ala on 50 ha, josta yli yhden metrin sy -

vyistä aluetta on 20 ha . Tutkimuspistetiheys on 1/10 ha ja sy -

vyystietoja on 2 pisteeltä/10 ha (kuva 26) . Suon pinta viettä ä

kaakkoon . Vedet laskevat Uuronluoman kautta Isojokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat turvekankaat ja tupasvilla -

rämemuuttuma . Suo on kokonaan ojitettu .

Myllynevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m, josta

heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,7 m. Paremmin maatuneen



Suon pohjamaalaji on hiekkamoreeni .Myllynevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 60 % ja sara -

valtaisia 40 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahka- ja saraval -

taisissa runsaimmin tupasvillan jäänteitä. Kuunjäännöksiä sisäl -

tävien turpeiden kokonaisosuus on 21 % . Turvekerrostuman keski -

maatuneisuus on 5,1, josta heikosti maatuneen pintakerroksen kes -


Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä kohtalaisesti (2,6 % )

ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan .Myllynevassa on turvetta 0,63 milj . m3 , josta heikosti maa -

tunutta on 56 % (0,35 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 44 % (0 ,28 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n

osalla on 47 % (0,30 milj . m3 ) . Myllyneva ei sovellu turvetuotan -

toon .

- 46 -

20 . Rajaneva S (x= 69058, y= 5572) sijaitsee noin 21,5 km

Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee hiekka-

selänteiden välillä . Suon pinnan korkeus on 137 - 142 m mpy .

Rajanevan pinta-ala on 130 ha, josta yli yhden metrin sy-

vyistä aluetta on 10 ha . Tutkimuspistetiheys on 1,7/10 ha j a

syvyystietoja on 3,4 pisteeltä/10 ha (kuva 29) . Suon pinta viet-

tää etelään . Vedet laskevat Hosiojaapitkin Hukanluomaan, jost a

edelleen Heikkilänjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme, isovarpuinen räm e

sekä tupasvillaräme . Suon keskiosassa on turvekankaita . Vanhan

ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat valtaosaltaan muuttuma-as-

teella .

Rajanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,9 m, josta hei -


kerroksen paksuus on 0,8 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisy-

vyys on 1,3 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 1,6 metriä .

- 47 -

Suon pohjamaalaji on hiekkaa ja soraa .

Rajanevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 77 % ja sara -

valtaisia 23


runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä ja saravaltaisissa var-

vun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s

on 14 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,4, josta heikos-

ti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,5 ja paremmi n

maatuneen pohjakerroksen 6,8 . Liekoja on molemmissa syvyysvyöhyk-

keessä erittäin vähän (0,7 ja 0,3 % (kuva 30) .

Rajanevassa on turvetta 0,85 milj . m 3 , josta heikosti maatu-


osalla on 15 % (0,13 milj . m 3 ) . Suo ei sovellu turvetuotantoon .

- 48 -

21 . Lumikankaanneva (x= 69048, y= 5580) sijaitsee noin 2 0


kakankaalla olevassa matalassa painanteessa . Suon pinnan korkeu son 145 - 153 m mpy .

Lumikankaan pinta-ala on 210 ha, josta yli yhden metrin sy-vyistä aluetta on 95 ha ja yli 2 m :n 35 ha . Tutkimuspistetihey s


Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevat Hosiojaa pitkin Hukan-

luomaan ja sitä myöten edelleen Isojokeen .

50 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva, rahkaräm e

ja tupasvillaräme . Suo on kokonaan ojitettu, joten valtaosa suo -

tyypeistä on muuttuma-asteella .

Lumikankaannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,4 m, jos-


turvekerroksen paksuus on 1,1 m. Yli metrin syvyisen alueen kes-


paksuus on 2,9 metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa hiekkaa .

Lumikankaannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 80 % j a

saravaltaisia 20 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahka- ja sa-

ravaltaisissa runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä (kuva 32) .

Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 24 % . Tur-

vekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8, josta heikosti maatunee n

pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,7 ja paremmin maatuneen poh-

jakerroksen 6,3 . Liekoja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä erittäin

vähän (0,6 ja 0,3 %) .

Lumikankaannevassa on turvetta 2,32 milj . m3 , josta heikost i

maatunutta on 18 % (0,42 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 82 % (1 ,



Suo soveltuu polttoturvetuotantoon .

22 . Klänkynkorpi (x= 6905, y= 559) sijaitsee noin 20 km Kau -

hajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi -

sesti suo sijaitsee hiekkakankaiden välissä, länsipuolella alu e

rajoittuu Lumikankaannevaan . Suon pinnan korkeus on 152 - 160 m

mpy .

Klänkynkorven pinta-ala on 55 ha,. Syvyystietoja on 1,0 pis -

teeltä/1oha .Suon pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat Hosi-

ojan kautta_Heikkilänjokeen ja edelleen Isojokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja kangasräme . Alue

on kokonaan biologista suota . Klänkynkorpi on kokonaan ojitettu .

Klänkynkorpi ei sovellu mataluutensa takiaturvetuotantoon .

- 51 -

23 . Lellunkeidas (x= 69063, y= 5505) sijaitsee noin 21 k m

Kauhajoen kirkolta lounaaseen . Suo on tutkittu vuosina 1959-1980 .

Topografisesti suota ympäröivät moreenimaat pohjois- ja länsi -

puolella ja hiekkakankaat itä- ja eteläpuolella . Suon pinnan kor-

keus on n . 134 m mpy .

Lellunkeitaan pinta-ala on 270 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää länteen . Vedet laskevat Pajuluomaa pitkin Iso -

jokeen .

- 52 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja lyhytkortine n

neva . Suolla on kokonaan vanha ojitus, joten lähes koko suo o n

muuttuma-asteella . Suon pohjoispäässä on mäntytaimikko .

Lellunkeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,8 m, jos -



kisyvyys on 2,2 m ja yli 2 metrin 2,4 . Suurin havaittu turpee n

paksuus on 3,5 metriä . Suon pohjamaalaji on keskellä hiekkaa ,

reunoilla moreenia .

Lellunkeitaassa on rahkavaltaisia turpeita noin 35 % ja sa-

ravaltaisia 65 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisis-

sa runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa varvun j a

kortteen jäänteitä (kuva 34) . Puunjäännöksiä sisältävien turpei-

den kokonaisosuus on 4,9, josta heikosti maatuneen pintakerrok -

sen keskimaatuneisuus on 3,8 ja paremmin maatuneen pohjakerrok-

sen 6,0 . Liekoja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä erittäin vä -hän (0,3 ja 0,1 %) .

Lellunkeitaassa on turvetta 3,56 milj . m 3 , josta heikost i



suon osalla on 79 % (2,81 milj . m3 ) ja yli m :n 47 % (1,7 0milj . m3 ) . Lellunkeitaan pintaosa soveltuu kasvuturpeeksi j a

pohjaosa polttoturvetuotantoon .

- 53 -

24 . Uuronsuo(x= 69040, y= 5548) sijaitsee noin 20 km Kau-

hajoen kirkolta lounaaseen . Suo on tutkittu hajapistein . Topo-

grafisestisuo sijaitsee moreenimaiden ympäröimässä painantees-

sa . Suon pinnan korkeus on 122 - 130 m mpy .

Uuronsuon pinta-ala on 45 ha, josta yli yhden metrin syvyis-

tä aluetta on 5 ha ja yli 2 m :n ei lainkaan . Tutkimuspistetihey s


Suon pinta viettää länteen . Vedet laskevat Uuronluomaan, jost a

edelleen Isojokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat eteläosassa pääasiassa tupas-

villarämeojikko, reunoilla on korpea . Pohjoisosa alueesta on val-

taosaltaan biologista suota .

Uuronsuon turvekerrostumien keskipaksuus on 0,9 m, josta hei -


kerroksen paksuus on 0,8 . Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys

on 2,1 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,1 metriä . Suon poh-

jamaalaji on hiekka ja moreeni .

Uuronsuossa on rahkavaltaisia turpeita noin 24 % ja saraval-

taisia 76 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa run-

saimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puunjäännöksiä .

Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 52 Tur-



- 54 -

jakerroksen 6,2 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä vähän

(1,2 %) .Uuronsuossä on turvetta 0,41 milj . m 3 , josta hiekosti maa-


milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n

osalla on 27 % (0,11 milj . m 3 ) . Uuronsuo ei sovellu tuotantoon .

25,26 . Iso Kaivoneva-Marjakeidas (x= 69085, y= 5520) sijait -see noin 18 km Kauhajoen kirkolta etelä-lounaaseen . Suo on tut-kittu vuosina 1959 ja 1981 . Topografisesti suo sijaitsee hiekka -ja soraharjujen välisessä altaassa . Suon pinnan korkeus on 140 -

150 m mpy .

Iso Kaivoneva-Marjakeitaan pinta-ala on 685 ha, josta yli yh-

den metrin syvyistä aluetta on 490 ha ja yli 2 m :n 215 ha . Tutki -

muspistetiheys on 1,5/10 ha ja syvyystietoja on 2,3 pisteeltä/1 0ha (kuva 36) . Suon pinta viettää koilliseen ja etelään . Vedet las -

kevat pohjoisosasta koilliseen Perkiönluomaan ja etelästä ojiamyöten Heikkilänjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat keidasräme ja silmäkeneva ,

paikoin rahkaneva ja suon eteläosassa on lyhytkortista nevaa . Kei-

dasräme-silmäkenevakompleksille ovat täällä ominaisia suuret vesi -allikot .

Iso Kaivoneva-Marjakeitaan turvekerrostumien keskipaksuus o n

1,7 m, josta heikosti maatuneen turpeen osuus on 1,0 m . Paremmi n

maatuneen turvekerroksen paksuus on 0,7 m . Yli metrin syvyisen

alueen keskisyvyys on 1,9 m ja yli 2 metrin 2,3 m . Suurin havait-

tu turpeen paksuus on 3,1 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkaa .

Isö Kaivoneva-Marjakeitaassa on rahkavaltaisia turpeita noi n95 % ja saravaltaisia 5% . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkaval-

taisissa runsaimmin tupasvillan ja saran jäänteitä ja saravaltai -

sissa rahkan ja puun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien tur-

peiden kokonaisosuus on noin 3 % . Turvekerrostuman keskimaatunei -

suus on 4,4, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatu -

neisuus on 3,6 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,6 . Liekoj a

ei tavattu (kuva 37) .

Iso Kaivoneva-Marjakeitaassa on turvetta 9,99 milj . m3 , jos -

ta heikosti maatunutta on 59 % (5,89 milj . m3 ) ja paremmin maatu-

nutta 41 % (4,10 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metri n

syvyisellä suon osalla on 92 % (9,24 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 50 %

(5,01 milj . m 3 ) . Iso Kaivoneva-Marjakeidasta on ehdotettu suo-

jeluun .

- 57 -

27. Ressunneva (x= 69068, y= 5545) sijaitsee noin 19 k m

Kauhajoen kirkolta etelä-lounaaseen . Suo on tutkittu hajapis -tein . Topografisesti suo sijaitsee moreenipainanteessa . Suon


Ressunnevan pinta-ala on 55 ha, josta yli yhden metrin sy -vyistä aluetta on 5 ha ja yli 2 m :n aluetta ei lainkaan . Tutki -muspistetiheys on 0,7 (kuva 38) . Suon pinta viettää itään . Ve -det laskevat ojia myöten Uuronluomaan, josta edelleen Heikki-

länjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat isovarpuinen räme ja tupas -villaräme . Ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat ojikko- j amuuttuma-asteella .

Ressunnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,9 m, josta




Suon pohjamaalaji on hiekka .

Ressunnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 94 % ja sara-

valtaisia 6 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss a

runsaimmin tupasvillan ja saran jäänteitä ja saravaltaisissa tu -

pasvillan jäänteitä . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 ,


ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,7 . Liekoja ei tavattu .

Ressunnevassa on turvetta 0,47 milj . m 3 , josta heikosti maa-

tunutta on 21 % (0,10 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 79 % (0 ,37 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n

osalla on 11 % (0,05 milj . m3 ) . Ressunneva ei sovellu turvetuotan-

toon mataluutensa ja rikkonaisuutensa vuoksi .

28. Parkkaharjunneva (x= 69080, y= 5540) sijaitsee noin 18 k m

Kauhajoen kirkolta etelä-lounaaseen Kauhajoki-Karijoki-tien var -

ressa . Topografisesti suo sijaitsee hiekka- ja sorakankaiden pai -

nanteessa . Suon pinnan korkeus on 137 - 145 m mpy .

Parkkaharjunnevan pinta-ala on 25 ha, josta yli yhden metrin

syvyistä aluetta on 10 ha ja yli 2 m :n ei lainkaan . Tutkimuspiste -

tiheys on 11,2/10 ha ja syvyystietoja on 17,6 pisteeltä/10 ha (ku-

va 38) .Vallitsevina suotyyppeinä ovat keskiosissa lyhytkortinen neva

- 58 -

ja reunoilla rahkaräme ja tupasvillaräme . Erityisesti reunaosiss asuotyypit ovat jo muuttuma-asteella . Suo muodostuu kandesta eril -

lisestä, matalasta altaasta .

Parkkaharjunnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,0 m ,

josta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,3 m . Paremmin maatu-

neen turvekerroksen paksuus on 0,7 m . Yli metrin syvyisen Alueen

keskisyvyys on 1,5 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,0 met -

riä . Suon pohjamaalaji on hiekka .

Parkkaharjunnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 56 % j a

saravaltaisia 44 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltai-

sissa runsaimmin tupasvillan ja saran jäänteitä ja saravaltaisis -

sa puun ja rahkan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden



ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,2 . Liekoja on molemmiss a

syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,1 %) .

Parkkaharjunnevassa on turvetta 0,23 milj . m3 , josta heikosti


16 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n

osalla on 61 % (0,14 milj . m3 ) . Parkkaharjunneva ei sovellu tur-

vetuotantoon .

29 . Kulmalanneva (x= 69077, y= 5548) sijaitsee noin 17 k m

Kauhajoen kirkolta etelä-lounaaseen Kauhajoki-Karijoki-tien va-

semmalla puolella . Suo on tutkittu hajapistein . Topografisest i

suo sijaitsee matalien hiekka- ja moreenimaiden painanteessa ,

osa suosta on raivattu pelloksi . Suon pinnan korkeus on 130 -

135 m mpy .

Kulmalannevan pinta-ala on 40 ha, josta yli yhden metrin sy -

vyistä aluetta on 5 ha ja yli 2 m :n aluetta ei lainkaan . Tutki-

muspistetiheys on 1,5/10 ha syvyystietoja on 1,5 pisteeltä/10 ha

(kuva 38) . Suon pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat ojia pit -

kin Uuronluomaan, josta edelleen Heikkilänjoen kautta Isojokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat isovarpuinen räme ja rahka -

räme, jotka ovat tiheän ja vanhan ojituksen vaikutuksesta muut -

tuma-asteella .Kulmalannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,7 m, jost a

heikosti maatunutta turvetta ei ole lainkaan . Paremmin maatuneen

60 -


kisyvyys on 1,8 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 1,8 m, Suo n

pohjamaalaji on hiekka .

Kulmalannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 86 % ja sara -


runsaimmin tupasvillan ja saran jäänteitä ja saravaltaisissa jär -

viruon ja rahkan jäänteitä . Turvekerrostuman keskimaatuneisuu s

on 6,4, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatunei-

suus on 4,0 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,6 . Liekoja e i

havaittu lainkaan .

Kulmalannevassa on turvetta 0,29 milj . m 3 , josta heikosti maa -

tunutta on 7 % (0,02 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 93 % (0,2 7

milj . m 3 ) . Kulmalanneva ei sovellu turvetuotantoon .

30 . Härkälinnan Isoneva (x= 69065, y= 5590) sijaitsee noi n

18 km Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitse e

lajittuneen Lumikankaan yhteydessä . Suon pinnan korkeus on 147 -

160 m mpy .Härkälinnan Isonevan pinta-ala on 280 ha, josta yli yhden met- _

rin syvyistä aluetta on 125 ha ja yli 2 m :n 35 ha . Tutkimuspiste -


va 39) . Suon pinta viettää länteen . Vedet laskevat Tuohiluomaan ,

josta Uuronluomaan ja edelleen Heikkilänjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat keskellä rahkaneva ja länsi -

osissa lyhytkortinen neva . Laidoilla on rahkarämettä, tupasvilla -

rämettä ja sararämettä . Suon laidoilla ja itäpuolella on vanh a

ojitus, jota on paikoin uusittu . Suon keskiosa on ojittamatta .

Härkälinnan Isonevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,4 m ,


neen turvekerroksen paksuus on 0,8 m . Yli metrin syvyisen aluee n

keskisyvyys on 1,8 m ja yli 2 metrin 2,2 m . Suurin havaittu tur -

peen paksuus on 2,5 metriä. Suon pohjamaalaji on hiekka . Paikoi -

tellen myös moreeni .

Härkälinnan Isonevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 70 %

ja saravaltaisia30 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkaval -

taisissa runsaimmin tupasvillan ja puunjäännöksiä .ja saravaltai -

sissa tupasvillan ja puunjäännöksiä (kivca '40) . Peunjäännöksiä

- 61 -

sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 18

Turvekerrostuman

keskimaatuneisuus on 4,8, josta heikosti maatuneen pintakerrok-

sen keskimaatuneisuus on 3,2 ja paremmin maatuneen pohjakerrok-

sen 6,1 . Liekoja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä erittäin vä -

hän (0,5 ja 0,1 %) .

Härkälinnan Isonevassa on turvetta 3,05 milj . m 3 , josta

heikosti maatunutta on 44 % (1,34 milj . m 3 , ja paremmin maatu-

nutta 56 % (1,71 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden met-

rin syvyisellä suon osalla on 72 % (2,19 milj . m 3 ) ja yli 2 m : n

25 % (0,76 milj . m 3 ) . Härkälinnan Isoneva ei sovellu turvetuo-

tantoon .

- 62 -

31 . Härkälinnan Pikkuneva (x= 69072, y= 5575) sijaitsee noi n

16 km Kauhajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein . To-

pografisesti suo sijaitsee moreenialueiden painanteessa . Alue on

kaakkoisosastaan yhteydessä Härkälinnan Isonevaan (nro 30) . Suon

pinnan korkeus on 144 - 147,5 m mpy .

Härkälinnan Pikkunevan pinta-ala on 15 ha . Tutkimuspisteti-

heys on 0,7/10 ha ja syvyystietoja on 3,3 pisteeltä/10 ha (kuva 41) .

Suon pinta viettää luoteeseen . Vedet laskevat Tuohiluoman kautta

Uuronluomaan, josta edelleen Isojokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvillaräme ja lyhytkorti-

nen neva . Ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat ojikkoasteella .

Koko alue on kauttaaltaan matalaa (0,2-0,7 m) . Alue ei sovell u

turvetuotantoon .

- 63 -

32 . Vääräneva (x= 69077, y= 5590) sijaitsee noin 15 km Kau-

hajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi-

sesti suo sijaitsee pitkässä, kapeassa koillis-lounaissuuntaises-

sa hiekkakankaiden ympäröimässä painanteessa . Mandollisesti van -

ha purkausvesiuoma . Suon pinnan korkeus on 147,5 - 156 m mpy .

Vääränevan pinta-ala on kartan mukaan 40 ha, josta yli yh-

den metrin syvyistä aluetta on 10 ha . Tutkimuspistetiheys on 0,6 /

10 ha ja syvyystietoja on 4,6 pisteeltä/10 ha (ks . kuva 41) . Suo n

pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat Tuohiluomaan, josta edel-

leen Uuronluomaan .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat alueen lounaisosassa tupasvil-

laräme ja isovarpuinen räme, keski- ja kaakkoisosassa lyhytkorti-

nen neva . Ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat pääasiassa ojik-

koasteella . Suo jakautuu useaan eri altaaseen .

- 64 -

Vääränevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,2 m, jost a





Vääränevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 45 % ja saraval -

taisia 55 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa run-

saimmin tupasvillan ja suoleväkön jäänteitä ja saravaltaisiss a

varvun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonais-

osuus on 6 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9, josta hei -

kosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 4,0 ja parem-

min maatuneen pohjakerroksen 6,5 . Liekoja on molemmissa syvyysvyö-

hykkeissä erittäin vähän (0,8 ja 0,4 %) .

Vääränevassa on turvetta 0,42 milj . m 3 , josta heikosti maatu-

nutta on 17 % (0,07 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 83 % (0,3 5


osalla on 36 % (0,15 milj . m 3 ) . Närdetasoveltuu enintään ti-

lakohtaiseen polttoturvetuotantoon .

33 . Ymmyriäisneva (x= 69085, y= 5577) sijaitsee noin 16, 5

km Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee loi -

vapiirteisellä hiekkakankaalla . Suon pinnan korkeus on 147 m mpy .

Ymmyriäisnevan pinta-ala on 120 ha, josta yli yhden metrin sy -

vyistä aluetta on 45 ha ja yli 2 m :n 15 ha . Tutkimuspistetiheys on

3,3/10 ha ja syvyystietoja on 6,0 pisteeltä/10 ha (kuva 42) . Suon

pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat Tuohiluomaa pitkin Uuron -

luomaan ja Hukanluoman kautta Heikkilänjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat länsiosassa tupasvilla- ja rah-

karäme . Suon itäosissa on samojen suotyyppien muuttumia . Koko suo

on ojitettu .

Ymmyriäisnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,6 m, jost a

heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,6 m . Paremmin maatuneen tur -

vekerroksen paksuus on 1,0 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisy-


suus on 2,5 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkaa .

Ymmyriäisnevassa on saravaltaisia turpeita noin 63 % ja rahka -

valtaisia 37 % . Suon länsiosat ovat saravaltaisia ja suon itäosat

ovat rahkavaltaisia . Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisis-

sa runsaimmin puun ja tupasvillan jäänteitä ja rahkavaltaisissa

- 65 -

tupasvillan jäänteitä (kuva 43) . Puunjäännöksiä sisältävien tur-

peiden kokonaisosuus on 24

Turvekerrostuman keskimaatuneisuu s


on 3,9 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,6 . Liekoja on molem-

missa syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,9 ja 0,2 %) .

Ymmyriäisnevassa on turvetta 1,37 milj . m 3 , josta heikosti


(0,86 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä


m 3 ) . Ymmyriäisneva soveltuu polttoturvetuotantoon .

- 66 -

34 . Pieni Kaivoneva (x= 69110, y= 5510) sijaitsee noin 1 7

km Kauhajoen kirkolta lounaaseen . Suo on tutkittu v . 1959 . To-

pografisesti suo sijaitsee hiekkakankaiden välissä . Suon pinnan


Pieni Kaivonevan pinta-ala on 310 ha, josta yli yhden metri n

syvyistä aluetta on 80 ha ja yli 2 m :n 25 ha . Tutkimuspistetihey s


Suon pinta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat ojia myöten Puskan -

luomaan ja edelleen Päntäneenjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pääasiassa keidasräme ja rah

karäme .

Pieni Kaivonevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,0 m, jos -


turvekerroksen paksuus on 1,7 m . Yli metrin syvyisen alueen keski -

syvyys on 2,0 m ja yli 2 metrin 2,5 m . Suurin havaittu turpeen pak-

suus on 4,0 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka .

Pieni Kaivonevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 99 % ja sa -

ravaltaisia 1

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa

- 67 -

runsaimmin tupasvillaa (kuva 45) . Puunjäännöksiä sisältävien tur-




on 3,5 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,8 .

Pieni Kaivonevassa on turvetta 2,91 milj . m 3 , josta heikost i




Pieni Kaivoneva soveltuu turvetuotantoon .

- 68 -

35 . Torpparinsuo (x= 69105, y= 5540) sijaitsee noin 15 km

Kauhajoen kirkolta lounaaseen . Topografisesti suo sijaitsee hiek-

kaharjujen välissä, länsireunalla on myös moreenia . Suon pinnan

korkeus on 122,5 - 137,5 m mpy .

Torpparinsuon pinta-ala on 75 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää melko jyrkästi pohjoiseen . Vedet laskevat oji a

myöten Perkiönluomaan, edelleen Pajuluomaan ja Päntäneenjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon aukealla keskiosall a

rahkaneva, jota, ympäröivät rahkaräme- ja paikoin isovarpuräme-

vyöhyke . Reunoilla on pääasiassa turvekankaita . Suon itäreunass a

on 1 -2 ha suuruinen saraneva-alue . Suo on ojitettu keskiosaa lu-

kuunottamatta kokonaan .

Torpparinsuon turvekerrostumien keskipaksuus on 1,4 m, jos -


turvekerroksen paksuus(on 0,6 m . Yli metrin syvyisen alueen keski -

syvyys on 1,6 m ja yli 2 metrin 3,0 m . Suurin havaittu turpee n

paksuus on 3,0 metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa hiekkaa ,

keskiosissa on hiukan silttiä .

- 69 -

Torpparinsuossa on rahkavaltaisia turpeita noin 88 % j a

saravaltaisia 12 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkaval-

taisissa runsaimmin tupasvillan, saran ja varpujen jäänteitä

ja saravaltaisissa rahkan, kortteen ja puun jäänteitä . Puun -

jäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 5

Turve-

kerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5, josta heikosti maatunee n

pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,4 ja paremmin maatunee n

pohjakerroksen 5,8 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeess ä

erittäin vähän (0,3 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan .

Torpparinsuossa on turvetta 0,82 milj . m 3 , josta heikos-

ti maatunutta on 55 % (0,45 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutt a

45 % (0,37 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin sy-

vyisellä suon osalla on 79 % (0,65 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 17 %

(0,14 milj . m 3 ) . Torpparin suo soveltuu varauksin korkeintaa n

tilakohtaiseen palaturvetuotantoon .

- 70 -

36 . Rahkaneva W (x= 69133, y= 5520) sijaitsee noin 15 k m

Kauhajoen kirkolta lounaaseen . Topografisesti suo sijaitsee mo-

reenimäkien ja turvepohjaisten peltojen välissä . Suon pinnan


Rahkanevan pinta-ala on 115 ha, josta yli yhden metrin sy-

vyistä aluetta on 80 ha ja yli 2 m :n 40 ha Tutkimuspistetihey s


Suon pinta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat Kaaronojaan, josta

edelleen Mustaisluomaan ja Päntäneenjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pääasiassa rahkaräme ja ete-

läosassalyhytkortinen neva . Tiheän ja vanhan ojituksen vaikutuk-

sesta suotyypit ovat muuttuma-asteella . Lännessä, pohjoisessa j a

koillisessa osa suosta on raivattu (turvepohjaiseksi) pelloksi .

- 71 -

Rahkanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,9 m, josta




paksuus on 3,2 metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa hiekka .

Itäreunalla on myös moreenia ja eteläosassa hiukan silttiä .

Rahkanevassa on saravaltaisia turpeita noin 58 % ja rahka-

valtaisiaon 42

Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisis-

sa runsaimmin puun, rahkan ja varvun jäänteitä ja rahkavaltaisis-

sa tupasvillan, saran ja varvun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältä-

vien turpeiden kokonaisosuus on 17

Turvekerrostuman keskimaatu-

neisuus on 5,4, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaa-

tuneisuus on 3,9 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,3 . Liekoj a

ja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,1 %) ja 1 -

2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan (kuva 49) .

Rahkanevassa on turvetta 1,82 milj . m 3 , josta heikosti maatu-



osalla on 90 % (1,64 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 54 % (0,99 mili . m 3 ) .

Ympäröivien turvepohjaisten peltoja vuoksi todelliset kuutiomää-

rät ovat jonkinverran ym . suurempia . Rahkaneva W soveltuu pala-

turvetuotantoon .

- 72 -

37 . Koninneva (x= 69103, y= 5562) sijaitsee noin 15,5 km

Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee huuh-

toutuneella moreenialueella . Suon pinnan korkeus on 148 - 15 3

m mpy .

Koninnevan pinta-ala on 130 ha, josta yli yhden metrin sy-


on 3,4/10 ha ja syvyystietoja on 9,2 pisteeltä/10 ha (kuva 50 )

Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevat suon eteläosasta Tuo-

hiluomaa pitkin Isojokeen ja suon pohjoisosasta Paukonojaa pit -

kin Päntäneenjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaneva . Paikoin myös ly-

hytkortinen neva ja saraneva . Itäreunalla on rahkarämettä .

- 73 -

Koninnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,2 m, josta




paksuus on 3 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkaa tai moreenia .

Koninnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 62 % ja sara -

valtaisia noin 38

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkaval-

taisissa runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa tu-

tupasvillan ja puun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpei -

den kokonaisosuus on 17

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus o n

5,2, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus o n

3,3 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,8 . Liekoja on molemmis-

sa syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,2 ja 0,1 %) (kuva 51) .

Koninnevassa on turvetta 1,13 nilj . m 3 , josta heikosti maa-


62 milj . m 3 ) Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n

osalla on 58 % (0,66 milj . m 3 ja yli 2 m :n 31 % (0,35 milj . m 3 ) .


74 -

38 . Jäkälesneva (x= 69105, y= 5572) sijaitsee noin 15 km

Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo rajoittuu län-nessä ja pohjoisessa hiekkakankaaseen, idässä ja etelässä loh-

kareiseen moreenimaastoon . Suon pinnan korkeus on 150 - 155 m

mpy .

Jäkälesnevan pinta-ala on 135 ha, josta yli yhden metri n


heys on 4,1/10 ha ja syvyystietoja on 13,1 pisteeltä/10 ha (ku-

va 50) . Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevat Jäkälesneval -

ta sekä etelään että koilliseen . Etelään laskeutuvat vedet kul-

keutuvat Heikkilänjokeen, koilliseen laskevat vedet kulkeutuvat

Kauhajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon pohjois- ja keskiosiss a

keidasrämeet . Suon eteläosissa tupasvilla-, isovarpu ja sararäme .

Jäkälesnevan pohjoisosa on luonnontilainen, eteläosa on ojitettu .

Jäkälesnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,9 m, jost a

heikosti maatuneen turpeen osuus on 1,1 m. Paremmin maatuneen tur-

vekerroksen paksuus on 0,8 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisy -


suus on 3,9 metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa hiekka . Suon

itäosissa pohjamaalaji on moreeni .

Jäkälesnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 77 % ja sara -

valtaisia 23 % . Pääosa saravaltaisista on suon eteläosissa . Tur-

peen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tupasvil-

lan jäänteitä ja saravaltaisissa puunjäännöksiä . Puunjäännöksi ä

sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 10 % . Turvekerrostuman kes -

kimaatuneisuus on 4,4, josta heikosti maatuneen pintakerroksen kes -


Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,1 % )

ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan (kuva 52) .

Jäkälesnevassa on turvetta 2,13 milj . m 3 , josta heikosti maa -




Jäkälesnevan pintaosa soveltuu kasvuturpeeksi ja pohjaosa poltto -

turpeeksi .

- 75 -

39 . Korkianeva E (x= 69127, y= 5584) sijaitsee noin 12,5 km

Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee matalas-

sa moreenipainanteessa . Suon pinnan korkeus on 130 - 143 m mpy .

Korkianevan pinta-ala on 70 ha, josta yli yhden metrin sy-



Vedet laskevat itään Kirkasluomaa ja Mäkynluomaa pitkin Päntä-

neenjokeen, joka laskee Kainastonjoen kautta Kauhajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja isovarpuinen rä -

me . Suo on kokonaan ojitettu .

Korkianevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,8 m, josta

heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,4 m . Paremmin maatuneen tur-vekerroksen paksuus on 1,4 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisy-


suus on 3,4 metriä . Suon pohjamaalaji on moreeni, jota verhoa a

paikoitellen hiekka .

Korkianevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 64 % ja sara -

valtaisia 36


runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puun ja kort -

teen jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus

- 76 -



remmin maatuneen pohjakerroksen 6,2 . Liekoja on molemmissa sy-

vyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,3 %) (kuva 54) .

Korkianevassa on turvetta 1,10 milj . m 3 , josta heikosti maa-


83 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä

suon osalla on 85 % (0,93 milj . m 3 ja yli 2 m :n 70 % (0,7 7

milj . m 3 . Suo soveltuu paikalliseen turvetuotantoon .

- 77 -

40 . Leivätön (x= 69114, y= 5885) sijaitsee noin 12 km .Kau-


sesti suo sijaitsee hiekkakankaiden välisessä painanteessa . Suon

pinnan korkeus on 147,5 - 152,5 m mpy .

Leivättömän pinta-ala on 20 ha . Syvyystietoja on 2,0 pisteel-

tä/10 ha (kuva 55) . Suon pinta viettää loivasti pohjoiseen .

Vallitsevana suotyyppinä on tupasvillarämeojikko . Valtaosal-

taan alue on verrattain matalaa (0,2-1,0 m) . Puusto alueella o n

tiheää taimikkoa . Suo ei sovellu turvetuotantoon .

- 78 -

41 . Korkianeva W (x= 69175, y= 5519) sijaitsee noin 11 k m

Kauhajoen kirkolta lounaaseen . Suo on tutkittu hajapistein . To-

pografisesti suo sijaitsee moreenimaiden painanteessa . Suon pin-

nan korkeus on noin 125 m mpy .

Korkianevan pinta-ala on 25 ha, josta yli yhden metrin sy-

vyistä aluetta on 5 ha ja yli 2 m :n ei lainkaan . Tutkimuspiste-


va 56) . Suon pinta viettää loivasti pohjoiseen . Vedet laskevat

Mustaisluomaan, josta edelleen Päntäneenjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja länsireunall a

turvekankaat . Vanhan ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat muut -

tuma-asteella .

- 79 -

Korkianevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m, josta


turvekerroksen paksuus on 1,2 m. Yli metrin syvyisen alueen kes -

kisyvyys on 2,1 m . Suon pohjamaalaji on hiekkamoreeni ja hiekka .

Korkianevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 90 % ja sara -


runsaimmin tupasvillan, saran ja puun jäänteitä ja saravaltaisis -

sa rankan ja puun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeide n



ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5 , 9 . Liekoja ei ole 0-1 met -

rin syvyysvyöhykkeessä lainkaan, ja 1-2 metrin vyöhykkeessä erit -

täin vähän (0, 1 _%) .

Korkianevassa on turvetta 0,43 milj . m3 , josta heikosti maa -

tunutta on 30 % (0,13 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 70 % (0 ,

30 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä

suon osalla on 23 % (0,10 milj . m3 ) . Suon länsiosasta on aikoi-

naan nostettu runsaasti turvepehkua kuivikkeeksi . Korkianeva so -

veltuu korkeintaan tilakohtaiseen palaturvetuotantoon .

42 . Mustikkaneva (x= 69160, y= 5570) sijaitsee noin 10 km

Kauhajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein . Topo -

grafisesti suo sijaitsee moreenimaiden painanteessa, eteläss ä

se rajoittuu turvepeltoihin . Suon pinnan korkeus on 120 - 12 2

m mpy .

Mustikkanevan pinta-ala on 25 ha, josta yli yhden metri n

syvyistä aluetta on 5 ha ja yli 2 m :n ei lainkaan . Tutkimuspis -

tetiheys on 2,0/10 ha ja syvyystietoja on 2,0 pisteeltä/10 ha

(kuva 57) . Suon pinta viettää koilliseen . Vedet laskevat ojia

myöten Parjakanluomaan ja edelleen Päntäneenjokeen ..

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaneva, keskiosissa rah -

karäme ja tupasvillaräme . Reunaosissa on jonkinverran turvekan -

kaita . Ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat ojikko- ja muut -

tuma-asteella . Suo on kokonaan tiheästi ojitettu .

Mustikkanevan turvekerrostumien keskipaksuus onl,0 m, jos -



kisyvyys on 1,1 m . Suon pohjamaalaji on moreeni ja hiekka .

- 80 -

Mustikkanevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 68 % ja sa-

ravaltaisia 32 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisis-

sa runsaimmin tupasvillan, saran ja varvun jäänteitä ja saraval-

taisissa puun ja rahkan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävie n

turpeiden kokonaisosuus on 22 Turvekerrostuman keskimaatunei-

suus on 5,4, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatu-


on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,8 %) ja 1- 2

metrin vyöhykkeessä ei lainkaan .

Mustikkanevassa on turvetta 0,25 milj . m 3 , josta heikost i



suon osalla on 20 % (0,05 milj . m 3 ) . Mustikkaneva ei sovellu tur-

vetuotantoon pienuutensa ja mataluutensa vuoksi .

43 . Lähdesneva (x= 69160, y= 5593) sijaitsee noin 9 km Kau-


sesti suo sijaitsee korkeahkojen moreenimäkien painanteessa . Suon


Lähdesnevan pinta-ala on 75 ha, josta yli yhden metrin syvyis-

tä aluetta on 45 ha ja yli 2 m :n 30 ha . Tutkimuspistetiheys on 0,8 /

10 ha ja syvyystietoja on 1,2 pisteeltä/10 ha (kuva 58) . Suon pin -

ta viettää pohjoiseen ja lounaaseen . Vedet laskevat ojia myöte n

Parjakanluomaan, josta edelleen Päntäneenjokeen .

- 81 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat eteläosassa rahkaneva ja ly-

hytkortinen neva, pohjoisosassa isovarpuinen räme . Aivan reuna -

osissa on myös korpirämettä ja varsinaista korpea . Suo on muute n

ojitettu, paitsi eteläosan aukea alue .

Lähdesnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 3,0 m, josta

heikosti maatuneen turpeen osuus on 1,4 m . Paremmin maatuneen tur-

vekerroksen paksuus on 1,6 . Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys

on 3,5 m ja yli 2 metrin 3,9 . Suurin havaittu turpeen paksuus on

5,0 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka ja moreeni .

Lähdesnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 77 % ja saraval-

taisia 23


saimmin tupasvillan ja saran jäänteitä ja saravaltaisissa rahkan ,

puun ja kortteen jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeide n

kokonaisosuus on 9

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 ,


ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,7 . Liekoja ei tavattu kum-

massakaan syvyysvyöhykkeessä lainkaan .

Lähdesnevassa on turvetta 1,55 milj . m 3 , josta heikosti maatu-




Lähdesneva soveltuu pintaosiltaan kasvuturpeeksi ja syvemmältä

polttoturpeeksi .

- 82 -

44 . Kivineva S (x= 68903, y= 5680) sijaitsee noin 34,5 km

Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee voimak-

kaasti huuhtoutuneiden moreenimäkien välissä . Suon pinnan korkeu s

on 135 - 140 . m mpy .

Kivinevan pinta-ala on 125 ha, josta yli yhden metrin syvyis-

tä aluetta on 30 ha ja yli 2 m :n syvyinen alue puuttuu . Tutkimus-

pistetiheys on 3,6/10 ha ja syvyystietoja on 7,2 pisteeltä/10 h a

(kuva 59) . Suon pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat Pyyluo-

man kautta Karvianjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat eteläosissa keidasräme, sil-

mäkeneva ja suon pohjoisosan vanhoilla ojitusalueilla rahkaräme

tairahkarämemuuttuma . Suon reunoilla on turvekankaita .

Kivinevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,0 m, josta hei -



on 1,3 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 2 metriä . Suon pohja-

maalaji on yleensä hiekka .

- 83 -

Kivinevassa on rahka- ja saravaltaisia turpeita yhtä paljon .

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tupas-

villan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonais-

osuus on 17



remmin maatuneen pohjakerroksen 6,3 (kuva 60) . Liekoja ei havaittu .




osalla on 41 % (0,39 milj . m3 ) . Kivineva S ei sovellu polttotur-

vetuotantoon mataluutensa ja heikon maatuneisuutensa vuoksi .

45 . Kytöneva (x= 68904, y= 5643) sijaitsee noin 35 km Kauha-

joen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein . Topografises-

ti suo sijaitsee hiekkakankaiden painanteessa . Suon pinnan korkeu s

on 130 - 140 m mpy .

Kytönevan pinta-ala on kartan mukaan 60 ha . Tutkimuspisteti-


Suon pinta viettää itään . Vedet laskevat Paholuomaan, josta edel-

leen Karvianjokeen .

Koko alue on biologista suota (turvetta alle 30 cm) . Vain yh-

deltä pisteeltä löytyi turvetta 50 cm . Alue on saarekkeiden pirstoma .Kytöneva ei sovellu turvetuotantoon .

- 84 -

46 . Talvitienneva (x= 68920, y= 5645) sijaitsee noin 33 km

Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee hiekka -

kankaiden painanteessa . Suon pinnan korkeus on 137,5 - 145 m mpy .

Talvitiennevan pinta-ala on 40 ha . Tutkimuspistetiheys o n

1,0/10 ha ja syvyystietoja on 2,0 pisteeltä/10 ha (kuva 61) . Suo n

pinta viettää kaakkoon . Vedet laskevat Harmojanojan ja Kiialanoja n

kautta Paholuomaan ja edelleen Karvianjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon keskiosassa kangasräme-

muuttuma ja turvekankaat . Suon etelä- ja pohjoisosat ovat saarek -

keiden rikkomaa biologista suota (turvetta alle 30 cm) . Alue on

ojitettu kokonaan .

Talvitiennevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,8 m, joka

on kokonaan paremmin maatunutta . Suurin havaittu turpeen paksuu s

on 1,0 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka .

Talvitiennevassa on rahkavaltaisia turpeita 100

Turpeen

lisätekijäinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin saran ja puun

- 85 -

jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s

on 23

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 . Liekoja e i

havaittu lainkaan .

Talvitiennevassa on turvetta noin 0,30 milj . m 3 , joka on

kokonaan paremmin maatunutta . Talvitienneva ei sovellu turve -

tuotantoon .

47 . Haukanneva (x= 68920, y= 5675) sijaitsee noin 33,5 km

Kauhajoen kirkolta . Topografisesti suo sijaitsee hiekka- ja mo-

reenimaiden välisessä painanteessa . Suon pinnan korkeus on 136 -

138 m mpy .

Haukannevan pinta-ala on 135 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää loivasti etelään . Vedet laskevat Haukanjoen

kautta Karvianjokeen .

- 86 -

Vallitsevana suotyyppinä on keidasräme . Haukannevan keski -

ja pohjoisosat ovat pääasiassa kangasmaata . Suon etelä- ja poh-

joisosat ovat pääasiassa turvekangas- ja muuttuma-asteella . Poh-

jois-, länsi- ja eteläosassa on vanhaa ojitusta .

Haukannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m, josta




paksuus on 3,4 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka .

Haukannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 86 % ja sara -

valtaisia 14


runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien tur -



on 5,1, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus

on 3,9 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,6 . Liekoja ei esiin-

ny lainkaan (kuva 63) .

Haukannevassa on turvetta 1,02 milj . m 3 , josta heikosti maa-




Suo soveltuu paikalliseen polttoturvetuotantoon .

- 87 -

48 . Mustakeidas E - Porraskeidas (x= 68923, y= 5697) sijait -

see noin 33 km Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo si -

jaitsee pitkänomaisten voimakkaasti huuhtoutuneiden moreenimäkie n

välissä . Suon pinnan korkeus on 135 - 140 m mpy .

Mustakeitaan pinta-ala on 190 ha, josta yli yhden metrin sy -

vyistä aluetta on 100 ha ja yli 2 m:n 60 ha . Tutkimuspistetihey s


Suon pinta viettää kaakkoon . Vedet laskevat Aunesluomaan, josta

edelleen Karvianjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat keidasräme-,silmäkeneva, rah -

karäme, tupasvillaräme ja lyhytkortinen neva . Suon eteläosass a

tavataan turvekankaita ja erilaisia muuttuneita suotyyppejä . Suon

etelä- ja pohjoisosa on ojitettu, keskiosa on luonnontilainen .

Mustakeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m, josta


vekerroksen paksuus on 1,5 m. Suon pohjoisosa on syvä . Sen sijaan

eteläosa on suhteellisen matala . Yli metrin syvyisen alueen keski -


suus on 3,6 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka. ja paikoin siltti .

Mustakeitaassa on rahkavaltaisia turpeita noin 74 % ja sara -

valtaisia 26 % . Turpeenlisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss a

runsaimmin tupasvillan, varpujen ja suoleväkön jäänteitä ja sara -

valtaisissa kortteen jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpei -

den kokonaisosuus on 7 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on


3,8 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,3 . Liekoja on 0-1 met-

rin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,3 %) ja 1-2 metrin vyö-

hykkeessä ei lainkaan (kuva 65) .

Mustakeitaassa on turvetta 2,68 milj . m 3 , josta heikosti maa-



osalla on 76 % (2,05 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 56 % (1,49 milj . m3 ) .

Suokompleksi soveltuu polttoturpeen tuotantoon .

- 90 -

49 . Ruostetneva-Iloneva (x= 68970, y= 5675) sijaitsee noi n

28 km Kauhajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu vuonna 1958 .

Topografisesti suo sijaitsee moreenimäkien ympäröimässä syväss ä

altaassa . Suon pinnan korkeus on 137 - 142 m mpy .

Ruostetnevan pinta-ala on 80 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää itään . Vedet laskevat Ruostetojaa pitkin Pa-

holuomaan, josta edelleen Karvianjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaneva, tupasvillaräme j a

isovarpuinen räme . Koko suo on vanhan, tiheän ojituksen seurauk-

sena muuttuma-asteella .

- 91 -

Ruostetnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,6 m, jostaheikosti maatuneen turpeen osuus on 0,4 m . Paremmin maatuneen tur-vekerroksen paksuus on 2,2 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisy-


suus on 6,0 metriä . Suon pohjamaalaji on siltti ja painoin myö s

hiekka, jota usein peittää liejukerros .

Ruostetnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 79 % ja sara -

valtaisia 21

Turpaan lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss a


siä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 8



neen pohjakerroksen 6,4 (kuva 67) .

Ruostetnevassa on turvetta 1,30 milj . m 3 , josta heikosti maa-tunutta on 15 % (0,20 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 85 % (1,1 0milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n

osalla on 92 % (1,20 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 71 % (0, 92 milj . m3 ) .

Ruostetneva soveltuu polttoturvetuotantoon .

- 92 -

50 . Kortesneva-Jouhineva (x= 68945, y= 5686) sijaitsee noi n


kanden hiekkakankaan välisessä laaksossa . Suon pinnan korkeus on

139 - 142 m mpy .

Kortesnevan pinta-ala on 200 ha, josta yli yhden metrin sy-


on 3,1/10 ha ja syvyystietoja on 7,5 pisteeltä/10 ja (kuva 64) .

Suon pinta viettää länteen . Vedet laskevat Paholuomaa pitkin Kar-

vianjokeen .

Vallitsevana suotyyppinä on tupasvillaräme, etelä- ja länsi -

osissa on turvekankaita . Suo on kokonaan ojitettu, joten suotyy-

pit ovat pääosin ojikko- ja muuttuma-asteella .

Kortesnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,1 m, josta




suus on 4 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkaa tai silttiä, jonk a

päällä on paikoin liejukerros .

Kortesnevassa on saravaltaisia turpeita noin 69 % ja rahkaval-

taisia 31


saimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puun ja korttee n

jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus o n

30




sä kohtalaisesti (2,1 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä erittäin vähä n

(0,2 %) (kuva 68) .

- 93 -

Kortesnevassa on turvetta 2,90 milj . m 3 , josta heikosti maa-



osalla on 79 % (2,30 milj . m3 ) ja yli 2 m :n 60 % (1,74 milj . m 3 ) .

Kortesneva soveltuu polttoturvetuotantoon .

51 . Eenokinneva-Uusineva (x= 68955, y= 5635) sijaitsee noi n


sen länsipuolella olevan Lauhavuoren hiekka-alueen ja itäpuolel -

la olevan moreenimaaston välisessä painanteessa . Suon pinnan kor-


Eenokinnevan pinta-ala on 280 ha, josta yli yhden metrin sy-

vyistä aluetta on 95 ha . Tutkimuspistetiheys on 3,5/10 ha ja sy-

vyystietoja on 10,5 pisteeltä/10 ha (kuva 69) . Suon pinta viettä ä

kaakkoon . Vedet laskevat Muuraisluomaan, josta Paholuomaan ja edel -

leen Karvianjokeen .Vallitsevina suotyyppeinä ovat erilaiset muuttumat, joist a

yleisimmät lyhytkorsinevamuuttuma, rahkanevamuuttuma ja rahkaräme-

muuttuma . Eteläosassa on keidasrämemuuttumia . Suo on kokonaan ti-

heästi ojitettu .Eenokinnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,0 m, josta


vekerroksen paksuus on 0,8 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisy -

vyys on 1,6 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,8 metriä . Suon

pohjamaalaji on hiekkaa .Eenokinnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 68 % ja saraval -

taisia 32 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaim -

min tupasvillan ja puunjäännöksiä ja saravaltaisissa puunjäännöksiä .

Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 26 % . Turve-

kerrostuman keskimaatuneisuus on 6,4, josta heikosti maatuneen pin-

takerroksen keskimaatuneisuus on 3,6 ja paremmin maatuneen pohjaker -

roksen 7,0 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähä n

(0,3 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan (kuva 70) .

Eenokinnevassa on turvetta 2,73 milj . m3 , josta heikosti maatu-

nutta on 17 % (0,46 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 83 % (2,27 milj .

m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla o n

59 % (1,60 milj . m 3 ) . Eenokinneva soveltuu polttoturpeen tuottami -

seen .

- 95 -

52 . Vääränjärvenneva (x= 68965, y= 5625) sijaitsee noin 2 8

km Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo rajoittuu ete-

lässä ja lännessä Lauhavuoren reuna-alueeseen . Suon pinnan korkeu s

on 171 - 175 m mpy .

Vääränjärvennevan pinta-ala on 180 ha, josta yli yhden met-

rin syvyistä aluetta on 35 ha ja yli 2 m :n 15 ha . Tutkimuspiste-


va 71) . Suon pinta viettää itään . Vedet laskevat Pohjaluomaan j a

sitä pitkin Paholuomaan ja edelleen Karvianjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon keskellä keidasrämej a

silmäkeneva, sekä laidoilla lyhytkorsineva ja isovapuinen räme .

Suon laidat on ojitettu .Vääränjärvennevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,5 m ,




peen paksuus on 2,8 metriä . Suon pohjamaalaji on yleensä hiekkaa ,

jota painanteissa peittää ohut liejukerros .

Vääränjärvennevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 87 % j a

saravaltaisissa 13


sissa runsaimmin tupasvillan ja tupasluikan jäänteitä .

- 96 -

Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 7

Turve-

kerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0, josta heikosti maatunee n


jakerroksen 6,4 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäi n

vähän (0,1 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan (kuva 72) .

Vääränjärvennevassa on turvetta 1,50 milj . m 3 , josta heikost i


96 milj, m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n

osalla on 41 % (0,62 milj . m3 ) ja yli 2 m : n 23 % ( 0 , 35 milj . m 3 ) .

Vääränjärvenneva kuuluu Kansallispuistokomitean mietinnössä (Komi-

teamietintö 1876 :88) ehdotettuun Lauhavuoren kansallispuistoon .

- 97 -

53 . Kärkikeidas (x= 68965, y= 5604) sijaitsee noin 28 km

Kauhajoen kirkolta etelään . Suon eteläpuolella Kärkikeidas ra-

joittuu Lauhavuoren hiekkakankaisiin ja länsi- ja pohjoispuolel-

la on moreenimaita . Suo käsittää kaksi erillistä allasta, joide n

välillä on hiekkakangas . Itäinen allas on matala . Suon pinnan kor-


Kärkikeitaan pinta-ala on 210 ha, josta yli metrin syvyist ä

aluetta on 60 ha ja yli 2 m :n 15 ha . Tutkimuspistetiheys on 3,6 /

10 ha ja syvyystietoja on 8,3 pisteeltä/10 ha (ks . kuva 17) . Suon

pinta viettää länteen . Vedet laskevat Kärkikeitaalla purkautuvist a

lähteistä Kärkiluomaan, joka laskee Heikkilänjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat itäisessä suoaltaassa keidasrä -

me, lyhytkortinen neva ja läntisen suoaltaan eteläosissa keidasrä-

me ja muualla läntisessä altaassa tupasvillaräme . Kärkikeidas o n

melkein luonnontilainen, vain länsirannalla on muutama oja ja suon

luoteiskulmassa hakkuualue .

- 98 -

Kärkikeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m, josta




suus on 3,5 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkaa tai soraa .

Kärkikeitaassa on rahkavaltaisia turpeita noin 69 % ja sara -

valtaisia 31

Ne sijaitsevat suon keskustassa . Turpeen lisäte-

kijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tupasvillan ja puun -

jäännöksiä ja saravaltaisissa varvun jäänteitä . Puunjäännöksiä si -


Turvekerrostuman keski-

maatuneisuus on 5,2, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keski-

maatuneisuus on 3,4 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,6 . Lie -

koja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,7 ja 0,1 % )

(kuva 73) .

Kärkikeitaassa on turvetta 1,92 milj . m 3 , josta heikosti maa-


milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osal -

la on 56 % (1,08 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 20 % (0,39 milj . m 3 ) . Kärki -

keidas kuuluu Kansallispuistokomitean mietinnössä (Komiteamietint ö

1976 :88) ehdotettuun Lauhavuoren kansallispuistoon .

- 99 -

54 . Likolamminsuo (x= 68993, y= 5615) sijaitsee noin 25 k m


kankaiden välisessä painanteessa . Suon pinnan korkeus on 177 -

180 m mpy .

Likolamminsuon pinta-ala on 80 ha, josta yli yhden metrin sy-



Vedet laskevat suon eteläpäästä Joosunnevan kautta Viritysojaan ,

josta Paholuomaa pitkin Karvianjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat keidasräme ja silmäkeneva .

Suon pohjoispää on ojitettu, muu osa muuten luonnontilainen, mut-

ta reunat ojitettu .Likolamminsuon turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m, jos -



kisyvyys on 2,0 ja yli 2 metrin 2,4 m . Suurin havaittu turpee n

paksuus on 2,7 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkaa .

- 100 -

Likolamminsuossa on rahkavaltaisia turpeita noin 91 % ja sa -

ravaltaisia 9


runsaimmin tupasvillan ja varpujen jäänteitä . Puunjäännöksiä si -



maatuneisuus on 4,9, josta heikosti maatuneen pintakerroksen kes-


Liekoja ei tavattu lainkaan (kuva 75) .

Likolamminsuossa on turvetta 1,25 milj . m 3 , josta heikost i




m 3 ) . Likolamminsuo kuuluu Kansallispuistokomitean mietinnössä (Ko-

miteamietintö 1976 :88) ehdotettuun Lauhavuoren kansallispuistoon .

55 . Joosunneva (x= 68990, y= 5627) sijaitsee noin 25,5 km

Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee lajit-

tuneen hiekkakankaan ja moreenipeitteisten kallioselänteen vä-

lisessä painanteessa . Suon pinnan korkeus on 171 - 180 m mpy .

Joosunnevan pinta-ala on 70 ha, josta yli yhden metrin sy-



va 74) . Suon pinta viettää kaakkoon . Vedet laskevat Paholuomaa

pitkin Karvianjokeen .

- 101 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat keidasräme ja isovarpuinen

räme, laidoilla esiintyy kangasrämettä . Suo on kokonaan ojitettu .

Joosunnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,7 m, jost a




pohjamaalaji on hiekkaa, soraa ja hiekkamoreenia .

Joosunnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 72 % ja saraval-

taisia 28

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahka- ja saravaltai-

sissa runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä . Puunjäännöksiä si -

sältävien turpeiden kokonaisosuus on 20 Turvekerrostuman keski-

maatuneisuus on 5,5, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keski-


koja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,1 %)

(ku-

va 76) .

Joosunnevassa on turvetta 0,52 milj . m 3 , josta heikosti maatu-



osalla on 19 % (0,10 milj . m 3 ) . Joosunneva on matala ja rikko-

nainen . Sen yli 1 m :n syvyisen alueen pinta-ala on alle 10 ha .

Suolle ei johda tietä . Joosunneva ei sovellu turvetuotantoon .

- 102 -

56 . Järvenpäänkeidas (x= 68990, y= 5670) sijaitsee noin 26, 5

km Kauhajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu vuosina 1958 j a

1980 . Topografisesti suo sijaitsee kallioperän painanteessa, jok a

ta verhoaa moreeni . Suon pinnan korkeus on 142 - 149 m mpy .

Järvenpäänkeitaan pinta-ala on 115 ha, josta yli yhden met-

rin syvyistä aluetta on 30 ha ja yli 2 m :n 5 ha . Tutkimuspisteti-


Suon pinta viettää etelään . Järvenpäänkeidas sijaitsee vedenjaka-

jalla . Pohjoisosan vedet laskevat Kauhajärven kautta Kauhajokeen .

Eteläosan vedet laskevat Paholuoman kautta Karvianjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat eteläosassa tupasvilla-, iso -

varpuja rahkaräme . Pohjoisosassa keidasräme . Suo on kokonaan oji-

tettu .

Järvenpäänkeitaan turvekerrostumien keskimaatuneisuus on 1,2 m ,

josta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,5 m . Paremmin maatunee n

turvekerroksen paksuus on 0,7 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisy-

vyys on 1,6 m ja yli 2 metrin 2,3 m . Suurin havaittu turpeen paksuu s

on 2,8 metriä . Suon pohjamaalaji on yleensä hiekka, mutta suon ete-

läpäässä on pohjamaalajina siltti . Paikoin tavataan vähän liejua .

- 103 -

Järvenpäänkeitaassa on rahkavaltaisia turpeita noin 54 % j a

saravaltaisia 46


sa runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä ja saravaltaisissa puun -

jäännöksiä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus o n

28



tuneen pohjakerroksen 5,9 . Liekoja on molemmissa syvyysvyöhykkeis-

sä erittäin vähän (0,9 ja 0,1 %) (kuva 78) .

Järvenpäänkeitaassa on turvetta 1,05 milj . m 3 , josta heikost i

maatunutta on 37 % (0,39 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 63 % (0 ,



Järvenpäänkeidas ei sovellu polttoturvetuotantoon, mataluutensa j a

paksun, heikosti maatuneen pintakerroksen vuoksi .

- 104 -

57 . Pitkäneva (68975, y= 5691) sijaitsee noin 29 km Kauha-

joen kirkolta etelään . Suo on tutkittu v . 1958 . Topografisest i

suo sijaitsee harjumaaston painanteessa . Suon pinnan korkeus on

145 - 146,5 m mpy .

Pitkänevan pinta-ala on 50 ha, josta yli yhden metrin syvyis-


10 ha ja syvyystietoja on 3,0 pisteeltä/10 ha (kuva 79) . Suon pin-

ta viettää etelään . Vedet laskevat ojia myöten Vinniäisluomaan j a

edelleen Paholuomaan ja Karvianjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pohjoisosassa korpiräme j a

muualla isovarpu-ja tupasvillaräme .

Pitkänevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,6 m, josta




suus on 3,6 metriä . Suon pohjamaalaji on siltti .

- 105 -

Pitkänevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 64 % ja sara -

valtaisia 36


runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Turvekerrostuman keskimaatunei-


neisuus on 2,7 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,1 (kuva 80) .

Pitkänevassa on turvetta 0,52 milj . m 3 , josta heikosti maatu-




Pitkäneva soveltuu polttoturpeen tuottamiseen .

58 . Kellarikeidas

(x= 6897, y= 570) sijaitsee noin 28,5 km

Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee hiekka -

ja moreenialueiden välisessä painanteessa . Suon pinnan korkeus o n

150 - 157 m mpy .

Kellarikeitaan pinta-ala on 90 ha . Suon pinta viettää pohjoi-

seen ja etelään . Vedet laskevat Paholuomaa pitkin Karvianjokeen .

- 106 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon keskiosassa rahkaräme j a

suon pohjoisosassa tupasvillaräme ja sararäme . Suo on kokonaan oji-

tettu . Lähes koko Kellarikeidas on biologista suota eikä näin olle n

sisällä turvekerrostumaa . Kellarikeidas ei sovellu turvetuotantoon .

59 . Marjaneva (x= 69003, y= 5652) sijaitsee noin 25 km Kauha-

joen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee hiekkakankai-

den välisessä painanteessa . Suon pinnan korkeus on 163 - 170 m mpy .

Marjanevan pinta-ala on 120 ha, josta yli yhden metrin syvyis-


10 ha ja syvyystietoja on 10,8 pisteeltä/10 ha (kuva 81) .

- 107 -

Vedet laskevat Marjanevan pohjoisosasta Kauhajokeen ja suon etelä -

osasta Paholuoman kautta Karvianjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat keidasräme ja rahkaräme . Suo

on kokonaan ojitettu .

Marjanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,1 m, josta hei -

kosti maatuneen turpeen osuus on 0,3 m . Paremmin maatuneen turveker -

roksen paksuus 0,8 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on

1,4 m ja yli 2 metrin 2,4 m . Suurin havaittu turpeen paksuus o n

2,4 metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa hiekka .

Marjanevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 87 % ja saraval-

taisia 13


saimmin tupasvillan ja puun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävie n

turpeiden kokonaisosuus on 22 Turvekerrostuman keskimaatunei-



on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,2 % ) ja 1- 2

metrin vyöhykkeessä ei lainkaan (kuva 82) .

Marjanevassa on turvetta 1,18 milj . m 3 , josta heikosti maatu-


milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osal-

la on 62 % (0,73 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 20 % (0,24 milj . m 3 ) . Marja -

neva soveltuu polttoturvetuotantoon .

- 108 -

60 . Sikaneva (x= 69002, y= 6544) sijaitsee noin 22 km Kau-


sesti suo sijaitsee moreenimäkien välisessä painanteessa . Suon


Sikanevan pinta-ala on 30 ha, josta yli yhden metrin syvyis-

tä aluetta on 5 ha . Tutkimuspistetiheys on 0,7/10 ha ja syvyystie-

toja on 3,7 pisteeltä/10 ha (kuva 83) . Suon pinta viettää loivas-

ti pohjoiseen . Vedet laskevat Paholuomaan .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva-muuttuma j a

eteläosassa heikko keidasrämevaikutelma . Koko suo on ojitettu .

Sikanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m, josta hei -




j amaalaj i on hiekka ja moreeni .

Sikanevassa on rahkavaltaisia turpeita 100

Turpeen lisäte-

kijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tupasvillan ja puu n


19




sä erittäin vähän .

Sikanevassa on turvetta 0,26 milj . m 3 , josta heikosti maatu-

nutta on 38 % (0,10 milj . m 3

ja paremmin maatunutta 62 % (0,1 6

milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon

- 109 -

osalla on 31 % (0,08 milj . m3 ) . Sikaneva ei sovellu turvetuotan-toon .

61 . Hukankeidas (x= 69025, y= 5620) sijaitsee noin 22,5 km


harjujen rajaamassa altaassa, johon liittyy myös NW-puolella Ve-

tohärjänneva . Suon pinnan korkeus on 167 - 170 m mpy .

Hukankeitaan pinta-ala on 325 ha, josta yli yhden metrin sy-



Vedet laskevat länteen Haukiluomaan ja Hukanluoman kautta Uuron-

luomaan, josta edelleen Heikkilänjokeen .

- 110 -


Suon laidoilla on rahkarämettä . Valtaosaltaan suo on ojittamatta .

Hukankeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,2 m, josta


vekerroksen paksuus on 1,6 m . Suon turpeet ovat maatuneisuuden kan-

nalta hyvin vaihtelevia . Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on

2,5 m ja yli 2 metrin 2,8 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on

4,5 metriä . Suon pohjamaalaji on yleensä hiekka, paikoin moreeni .

Hukankeitaassa on rahkavaltaisia turpeita noin 63 % ja sara -

valtaisia 37


runsaimmin tupasvillan ja suoleväkön jäänteitä ja saravaltaisiss a

puun ja suoleväkön jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeide n

kokonaisosuus on 11

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 ,


ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,9 . Liekoja ei esiinny lain-

kaan (kuva 85) .

Hukankeitaassa on turvetta 6,64 milj . m 3 , josta heikosti maa-




Hukankeitaan pintakerros soveltuu välttävästi kasvuturvetuotantoon

ja pohjaosa laajamittaiseen polttoturvetuotantoon .

- 111 -

62 . Vetohärjänneva (x= 69035, y= 5610) sijaitsee noin 21 km

Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee harju-

jen ympäröimässä altaassa . Suon pinnan korkeus on 162 - 172 mmpy .

Vetohärjännevan pinta-ala on 125 ha, josta yli yhden metri n



Suon pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat länteen Haukiluo-

maan, josta Uuronluoman kautta Heikkilänjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja rahkaneva . Reu-

noilla esiintyy kangasrämettä ja turvekankaita . Tiheän vanhan oji -

tuksen vaikutuksesta suotyypit ovat pääosin muuttuma-asteella .

Vetohärjännevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m, jos -



syvyys on 1,6 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,8 metriä .


Vetohärjännevassa on saravaltaisia turpeita noin 65 % ja rah-

kavaltaisia 35


runsaimmin tupasvillan ja varvun jäänteitä ja saravaltaisissa puun-


35

- 112 -





(kuva 87) .

Vetohärjännevassa on turvetta 1,04 milj . m 3 , josta heikosti



suon osalla on 68 % (0,64 milj . m 3 ) . Suo soveltuu palaturvetuo-

tantoon, joko paikallisesti tai tilakohtaisesti käytettäväksi .

- 113 -

63 . Prunnineva (x= 69031, y= 5641) sijaitsee noin 21,5 kmKauhajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu vuosina 1958 ja 1980 .Topografisesti suo sijaitsee osin hiekkakankaiden ja moreenialu -een rajaamassa painanteessa . Suon pinnan korkeus on n . 162 m mpy .

Prunninevan pinta-ala on 490 ha, josta yli yhden metrin sy -vyistä aluetta on 270 ha ja yli 2 m :n 135 ha . Tutkimuspistetihey son 3,1/10 ha ja syvyystietoja on 10,2 pisteeltä/10 ha (kuva 88) .

Vedet laskevat Prunninevalta'etelään Paholuoman kautta Kar-

vianjokeen ja pohjoiseen Möykkyluomaan, josta edelleen Kainaston -

joen kautta Kyrönjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon eteläosassa keidasräme ,

suon reunoilla tupasvillarämeja rahkarämemuuttuma ja suon poh-

joispäässä tupasvillarämemuuttuma . Laajoille alueille on istutet -

tu mäntytaimikkoa . Suo on keskiosaa lukuunottamatta ojitettu .

Prunninevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,0 m, jostaheikosti maatuneen turpeen osuus 0,4 m . Paremmin maatuneen tur -

vekerroksen paksuus on 1,6 m . Yli metrin syvyisen alueen keski -


paksuus on 4,4 metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa hiekkaa .Keskiosissa on pehmeää silttiä sekä ohuita liejukerroksia .

Prunninevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 51 % ja sara-valtaisia 49 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss a

runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa tupasvilla nja puun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonais -osuus on 12 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5, jost aheikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,6 ja pa-remmin maatuneen pohjakerroksen 5,9 . Liekoja on molemmissa syvyys -

vyöhykkeissä erittäin vähän (0,3 ja 0,1 %) (kuva 89) .Prunninevassa on turvetta 7,24 milj . m3 , josta heikosti maa-

tunutta on 20 % (1,42 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 80 % (5 ,82 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo nosalla on 72 % (6,17 milj . m3 ) ja yli 2 m :n 59 % (4,32 milj . m3 ) .

Suo on yhteydessä tuotantoon soveltuvan Hukankeitaan (nro 61) kans -

sa ja soveltuu myös laajamittaisille tuotantomenetelmille .

- 115 -

64 . Pitkänkankaanneva (x= 69045, y= 5655) sijaitsee noin 20 ,


kakankaan painanteessa . Suon pinnan korkeus on 152 - 165 m mpy .

Pitkänkankaannevan pinta-ala on 260 ha, josta yli yhden met-

rin syvyistä aluetta on 50 ha . Tutkimuspistetiheys on 2,2/10 ha j a

syvyystietoja on 7,8 pisteeltä/10 ha (kuva 90) . Vedet laskevat Vit-

saojaa myöten Kauhajokeen suon koillisosasta .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon keskellä saraneva ja ly-

korsineva ja suon laidoilla erilaisia rämeitä . Suon pohjoisosat o n

ojitettu, muuten suo on luonnontilainen .

Pitkänkankaannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,0 m ,



keskisyvyys on 1,5 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,1 met-

riä . Suon pohjamaalaji on hiekkaa sekä paikoitellen soraa .

Pitkänkankaannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 78 % j a

saravaltaisia 22


sa runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä ja saravaltaisissa puun -


20


tuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,2 ja paremmin maatu-

- 117 -


sä vähän (1,4 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä erittäin vähän (0,4 % )

(kuva 91) .

Pitkänkankaannevassa on turvetta 2,01 milj . m 3, josta heikos-

ti maatunutta on 38 % (0,76 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 62 %

(1,25 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä

suon osalla on 38 % (0,76 milj . m 3 ) . Suo ei sovellu turvetuotan-

toon mataluutensa ja turpeen heikohkon maatuneisuuden takia .

65,89 . Sokianneva-Onttoneva (x= 69007, y= 5700) sijaitsee noi n25 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu v . 1958 . Topo-

grafisesti suo sijaitsee moreenimaiden ja hiekkakankaiden painan-


Suokompleksin pinta-ala on 160 ha, josta yli yhden metrin sy-vyistä aluetta on 50 ha ja yli 2 m :n ei lainkaan . Tutkimuspisteti-

heys on 2,7/10 ha (kuva 92) . Suon pinta viettää lounaaseen . Vedet

laskevat Kauhajärveen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat isovarpuinen räme ja tupasvil-

laräme, aukeat alueet ovat pääasiassa rahkanevaa .

- 118 -

Alueen turvekerrostumien keskipaksuus on 1,5 m, josta hei -

kosti maatuneen turpeen osuus on 0,4 m . Paremmin maatuneen tur-




Suossa on rahkavaltaisia turpeita noin 97 % ja saravaltaisi a

3

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmi n

tupasvillan jäänteitä . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 ,


ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,6 .

3Sokianneva-Onttonevassa on turvetta 1,30 milj . m , josta hei -

kosti maatunutta on 27 % (0,35 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutt a

73 % (0,95 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyi-

sellä suon osalla on 59 % (0,77 milj . m 3 ) . Sokianneva-Onttoneva

ei sovellu turvetuotantoon .

- 119 -

66 . Kotoneva S (x= 69022, y= 5690) sijaitsee noin 22 k m

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . To-

pografisesti suo sijaitsee hiekkakankaiden ja moreeniharjantei-

den (itäpuolella) välissä . Suon pinnan korkeus on 150 -155 m mpy .

Kotonevan pinta-ala on 70 ha, josta yli yhden metrin syvyis-


1,6/10 ha (kuva 93) . Suon pinta viettää etelään . Vedet laskeva t

Kotonevaa pitkin Vinniäisluomaan ja edelleen Paholuomaan .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat reuna-alueilla turvekankaat ,

pohjoisosissa on myös rahkarämemuuttumaa . Suurin osa suosta on

raivattu pelloksi . Suo on kokonaan ojitettu .

- 120 -

Kotonevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,8 m, josta


turvekerroksen paksuus on 1,5 m . Yli metrin syvyisen aluee n

keskisyvyys on 2,5 m ja yli 2 metrin 2,8 m . Suurin havaittuturpeen paksuus on 3,8 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka j apaikoin siltti, suon keskiosassa on myös liejua .

Kotonevassa on saravaltaisia turpeita noin 83 % ja rahka -

valtaisia 17 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisiss a

runsaimmin kortteen ja varpujen jäänteitä ja rahkavaltaisissa


osuus on 9 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5, jost a


paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,8 . Liekoja ei havaittu kum-

massakaan syvyysvyöhykkeessä .

Kotonevassa on turvetta 0,87 milj . m3 , josta heikosti maa-



suon osalla on 63 % (0,55 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 32 % (0,2 8milj . m 3 ) . Suon pohjoisosasta nostetaan yksityisten toimest apalaturvetta . Kotoneva S soveltuu pienimuotoiseen palaturve-

tuotantoon .

67 . Jokimaanneva (x= 69036, y= 5678) sijaitsee noin 21,5 kmKauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . Topo -grafisesti suo sijaitsee moreenimäkien painanteessa . Suon pinnan

korkeus on 147,5 - 152 m mpy .

Jokimaannevan pinta-ala on peruskartan :, mukaan 65 ha . Syvyys -tietoja on 1,0 pisteeltä/10 ha . Suon pinta viettää länteen . Vedetlaskevat ojia myöten Kauhajokeen .

Alue on pääasiassa biologista suota (turvetta alle 30 cm) .

Vain länsiosan peltojen reunalla on pienellä alueella turvetta

enemmän . Eteläosan Ylinenjärvi on umpeenkasvanut, osin sarane -

vaa, osin avovettä . Koko alue on ojitettu . Jokimaanneva ei so -

vellu turvetuotantoon .

- 121 -

68 . Tiiliharjunkeidas (x= 69048, y= 5620) sijaitsee noin 2 0

km Kauhajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein . Suo

rajoittuu pohjoisessa kallioselänteisiin, etelässä ja länness ä

harjumaastoon ja idässä Prunninevaan . Suon pinnan korkeus on n .

165 m mpy .

Tiiliharjunkeitaan pinta-ala on 95 ha, josta yli yhden met-


tiheys on 1,3/10 ha (kuva 94) . Suon pinta viettää luoteeseen . Ve -

det laskevat Takaluomaa myöten Möykynluomaan, josta edelleen Pän-

täneenjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva, keidasrä-

me, rahkaräme, tupasvillaräme ja isovarpuräme . Suo on ojitettu

reunaosiltaan .

Tiiliharjunkeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,1 m ,



keskisyvyys on 2,4 metriä ja yli 2 metrin 2,7 m. Suurin havaittu

turpeen paksuus on 3,0 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka .

- 122 -

Tiiliharjunkeitaassa on rahkavaltaisia turpeita noin 72 %

ja saravaltaisia 28

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkaval-

taisissa runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisäl -

tävien turpeiden kokonaisosuus on 4

Turvekerrostuman keskimaa-

tuneisuus on 5,4, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keski-


koja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,4 %) j a

1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan .

Tiiliharjunkeitaassa on turvetta 0,87 milj . m 3 , josta hei -

kosti maatunutta on 34 % (0,30 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutt a


sellä suon osalla on 66 % (0,57 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 38 % (0 ,

33 milj . m 3 ) . Tiiliharjunkeidas ei sovellu, paksun heikosti maa-

tuneen pintakerroksen takia polttoturvetuotantoon .

69 . Rajalandenrämäkkä (x= 69058, y= 5624) sijaitsee noin 1 7

km Kauhajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein . To-

pografisesti suo sijaitsee moreeni- ja avokalliomäkien painan-


Rajalandenrämäkän pinta-ala on 50 ha kartan mukaan, jost a

yli yhden metrin syvyistä aluetta on 5 ha ja yli 2 m :n ei lain-

kaan . Syvyystietoja on 1,4 pisteeltä/10 ha (kuva 95) . Suon pin-

ta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat ojia myöten Möykynluomaan

ja edelleen Päntäneenjokeen .

123 -

Alue on pääosaltaan biologista suota, vain lounaisessa lah -dekkeessa on tupasvillarämeojikkoa .

Rajalandenrämäkän turvekerrostumien keskipaksuus on 1,4 m .

Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,6 m . Suurin havaittuturpeen paksuus on 2,5 metriä . Suon pohjamaalaji on moreenia j ahiekkaa .

Rajalandenrämäkässä on rahkavaltaisia turpeita 100 % . Tur -

peen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin puunjään-

nöksiä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 46 % .

Rajalandenrämäkässä on turvetta noin 0,50 milj . m3 . Koko tur -

vemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo osalla on 16 % (0,0 8

milj . m 3 ) . Alue ei sovellu turvetuotantoon .

70 . Länsikankaanneva (x= 69075, y= 5605) sijaitsee noin 17, 5

km Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee hiek -

kaharjujen ympäröimässä saarekkeiden rikkomassa altaassa, kaakkois -

osassa suo rajoittuu kallioselänteisiin .

Länsikankaannevan pinta-ala on 395 ha, josta yli yhden metrin



Suon pinta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat Takaluoman kautt a

Päntäneenjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pääasiassa tupasvillaräme, iso-

varpuinen räme ja keidasräme . Suo on luoteisosaa lukuunottamatt a

kokonaan ojitettu, joten suotyypit ovat pääosin muuttumia .

Länsikankaannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,2 m ,

josta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,3 m . Paremmin maatu -



peen paksuus on 3,5 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka ja sora .Länsikankaannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 74 % j a

saravaltaisia 26 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahka- ja sara -

valtaisissa runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisäl -

tävien turpeiden kokonaisosuus on 17 % . Turvekerrostuman keskimaa -



koja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,9 ja 0,1 %) .

- 125 -

Länsikankaannevassa on turvetta 3,41 milj . m 3 , josta hei -

kosti maatunutta on 24 % (0,82 milj . m 3 ) ja paremmin maatunut-

ta 76 % (2,59 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin sy-

vyisellä suon osalla on 51 % (1,73 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 8 %

(0,26 milj . m 3 ) . Länsikankaanneva soveltuu paikalliseen tuotan -

toon palaturvemenetelmällä .

71 . Hirviharjunrämäkkä (x= 69078, y= 5620) sijaitsee noi n

16,5 km Kauhajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein .

Topografisesti suo rajoittuu etelässä kallioihin ja muualla hiek-

kakankaisiin . Suon pinnan korkeus on 138 - 147 m mpy .

Hirviharjunrämäkän pinta-ala on 90 ha . Tutkimuspistetihey s

on 2,1/10 ha (kuva 97) . Vedet laskevat Hirviojan kautta Möykyn-

luomaan, josta edelleen Päntäneenjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkarämemuuttuma ja tupas-

villarämemuuttuma . Suurimmaksi osaksi alue on ohutturpeista bio-

logista suota . Se ei sovellu turvetuotantoon .

- 126 -

72 . Isoneva (x= 69095, y= 5630) sijaitsee noin 15,5 km Kau -

hajoen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee moreenimä -

kien välissä, Se muodostuu kandesta kaakko-luodesuuntaisesta al -

taasta, joiden välillä on moreeniharjanne . Suon pinnan korkeu s

on 130 - 147 m mpy .

Isonevan pinta-ala on 475 ha, josta yli yhden metrin syvyis -



Suon pinta viettää luoteeseen . Vedet laskevat Myllyluomaan, josta

Päntäneenjokeen .Vallitsevina suotyyppeinä ovat keidasräme, lyhytkortinen neva

ja rahkaneva .Isonevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,9 m, josta hei -



on 2,0 m ja yli 2 metrin 2,8 m. Suurin havaittu turpeen paksuus o n

4,9 metriä . Suon pohjamaalaji on pääosaltaan hiekkaa ja silttiä ,

reunaosissa moreenia .

Isonevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 64 % ja saraval-



Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 13 % . Tur-

vekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, josta heikosti maatuneen


jakerroksen 6,1 . Liekoja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä erittäi n

vähän (0,1 %) (kuva 99) .

Isonevassa on turvetta 7,74 milj . m3 , josta heikosti maatu

nutta on 54 % (4,18 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 46 % (3,5 6


osalla on 89 % (6,94 milj . m3 ) ja yli 2 m :n 64 % (4,94 milj . nl3 ) .

Isonevan pintaosa soveltuu kasvuturvetuotantoon ja pohjaosa polt -

toturvetuotantoon .

- 128 -

73 . Kotasalonneva (x= 69095, y= 5686) sijaitsee noin 15 km

Kauhajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein . Topo-

grafisesti suo sijaitsee matalien hiekka- ja moreeniharjanteide n

keskellä . Alue on hyvin rikkonainen,ja saarekkeiden pirstoma .


Kotasalonnevan pinta-ala on 55 ha . Syvyystietoja on 0,2 pis-

teeltä/10 ha (kuva 100) . Suon pinta viettää etelään . Vedet laske -

vat ojia myöten Karhuluomaan .

- 129 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva, tupas-

villaräme ja isovarpuinen räme . Alue on ojituksen vaikutukses -

ta ojikko- ja muuttuma-asteella . Turvekerros on ohut (0,1-1,0 m) .

Alue ei sovellu turvetuotantoon .

74 . Lumikankaankeidas-Tokkoonluhta (x= 69105, y= 5610) si-

jaitsee noin 14,5 km Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti

suo sijaitsee Möykynluoman laaksossa . Möykynluoma erottaa Lumi-

kankaankeitaan ja Tokkoonluhdan toisistaan . Suon pinnan korkeu s

on 127 - 137 m mpy .

Lumikankaankeitaan pinta-ala on 120 ha, josta yli yhden met-

rin syvyistä aluetta on 70 ha ja yli 2 m :n 35 ha . Lumikankaankei-

taan vieressä olevan pelloksi raivatun Tokkoonluhdan pinta-al a

on 100 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 30 ha . Tut -

kimuspistetiheys on 3,5/10 ha ja syvyystietoja on 8,4 pisteeltä /

10 ha (ks . kuva 98) . Suon pinta viettää pohjoiseen . Vedet laske -

vat Möykynluomasta Päntäneenjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme, tupasvillaräme j a

sararäme, sekä näistä suotyypeiitä syntyneet muuttumat . Koko suo

on ojitettu .Lumikankaankeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,4 m ,


neen turvekerroksen paksuus on 1,2 m . Yli metrin syvyisen alueen

-

130

-


peen paksuus on 2,9 metriä . Suon pohjamaalaji on yleensä siltti ä

tai savea . Pohjoisosassa pohjamaalaji on hiekka .

Lumikankaankeitaassa on saravaltaisia turpeita noin 69 % j a

rahkavaltaisia 31

Turpeen lisätekijäinä tavataan rahkavaltai-

sissa runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puunjään-

nöksiä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 3 7


neen pintakerroksen keskimaatunteisuus on 3,3 ja paremmin maatu-



(kuva 101) .

Lumikankaankeitaassa on turvetta 1,77 milj . m 3 , josta heikos-




m 3 ) . Lumikankaankeidas ja Tokkoonluhta soveltuvat pienimuotoisee n

polttoturvetuotantoon .

- 131 -

75 . Saralakso (x= 69112, y= 5605) sijaitsee 13,5 km Kauha-

joen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi-

sesti suo sijaitsee Möykynluoman laaksossa . Suon pinnan korkeu s

on 131 - 137 m mpy .

Saralakson pinta-ala on 55 ha, josta yli yhden metrin syvyis-


2,0/10 ha(kuva 102) . Suon pinta viettää itään . Vedet laskevat

Möykynluomaa pitkin Päntäneenjokeen, josta Kainastonjokea myö-

ten Kyrönjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja isovarpuine n

räme ja niiden muuttuma-asteet .

Saralakson turvekerrostumien keskipaksuus on 1,6 m, jost a




paksuus on 3,0 metriä . Suon pohjamaalaji on pääosaltaan hiekka .

Saralaksossa on saravaltaisia turpeita noin 70 % ja rahka-

valtaisia 30

Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisiss a

runsaimmin puunjäännöksiä, joita sisältävien turpeiden kokonais -

osuus on 34



paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,9 . Liekoja on 0-1 metrin sy-vyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,5 %) ja 1-2 metrin vyöhykkees-

sä vähän (1,3 %) .

- 132 -

Saralaksossa on turvetta 0,71 milj . m 3 , josta heikosti maa-


54 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä

suon osalla on 80 % (0,57 milj . m3 ) ja yli 2 m:n 44 % (0,26 milj .

m 3 ) . Saralakso soveltuu paikalliseen palaturvetuotantoon .

76 . Röhönneva (x= 69110, y= 5685) sijaitsee noin 15,5 km Kau-

hajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi -

sesti saarekkeiden rikkomaa suota ympäröivät hiekkakankaat . Suo n

pinnan korkeus on 166 - 173 m mpy (kuva 103) .

Röhönnevan pinta-ala on 125 ha . Tutkimuspistetiheys on 0,9 /

10 ha . Suon pinta viettää luoteeseen . Vedet laskevat Rajaluoma n

kautta Kauhajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pääasiassa kangasräme ja tur -

vekankaat . Ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat muuttuma-asteel -

la . Suolla esiintyy runsaasti hiekkakangassaarekkeita . Koko suo

on ojitettu .Röhönnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,7 m, joka o n

kokonaisuudessaan paremmin maatunutta . Suon pohjamaalaji on hiekka .

Röhönnevassa on saravaltaisia turpeita 55 % ja rahkavaltaisi a

45 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmi n

tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa tupasvillan ja korttee n


12 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,3, josta heikost i

maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 4,0 ja paremmin maa -

tuneen pohjakerroksen 6,4 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkee s -

sä erittäin vähän (0,3 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan .

Röhönnevassa on turvetta 0,90 milj . m3 , josta heikosti maa -


milj . m 3 ) . Röhönneva on kokonaan saarien rikkoma ja lisäksi se o n

suurelta osalta biologista suota . Röhönneva ei sovellu turvetuo -

tantoon .

77 . Ruskiaharjunsuo (x= 69110, y= 5695) sijaitsee noin 15, 6

km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . To -

pografisesti suo sijaitsee hiekkakankaiden välillä . Suon pinnan


- 133 -

Ruskiharjunsuon pinta-ala on 105 ha, Tutkimuspistetiheys o n

0,6/10 ha (kuva 103) . Suon pinta viettää luoteeseen . Vedet las-

kevat Nummijärveen . Koko alue on ohutturpeista biologista suot a

(turvetta alle 30-50 cm) . Ruskiaharjunsuo ei sovellu turvetuotan-

toon .

78 . Kässämännynrämäkkä (x= 69125, y= 5688) sijaitsee noi n

14,5 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein .

Topografisesti suo sijaitsee hiekkakankaiden ympäröimänä . Osa sii-

tä on biologista suota . Suon pinnan korkeus on n . 171 m mpy .

- 134 -

Kässämännynrämäkän pinta-ala on 35 ha . Tutkimuspistetihey s

on 1/10 ha (kuva 103) . Vedet laskevat Hautaojaan, josta edelleen

Kauhajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkorsinevamuuttuma ja tu -

pasvillarämemuuttuma . Suo on kokonaan ojitettu .

Kässämännynrämäkän turvekerrostumien keskipaksuus on 1,0 m ,


neen turvekerroksen paksuus on 0,9 m . Suurin havaittu turpeen pak-

suus on 1,4 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekkaa ja moreenia .

Kässämännynrämäkässä on rahkavaltaisia turpeita 100 % . Tur -

peen lisätekijöinä tavataan runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Puun-

jäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 20 % . Turveker -

rostuman keskimaatuneisuus on 6,9, josta heikosti maatuneen pinta-

kerroksen keskimaatuneisuus on 3,7 ja paremmin maatuneen pohjaker-

roksen 7,2 . Liekoja ei esiinny lainkaan .

Kässämännynrämäkässä on tuvetta 0,36 milj . m 3 , josta heikost i

maatunutta on 8 % (0,03 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 92 % (0 ,

33 milj . m 3 ) . Suo soveltuu korkeintaan tilakohtaiseen käyttöön .

79 . Paulaharjunsuo (x= 69125, y= 5675) sijaitsee noin 14 k m

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . Topo -

grafisesta suo sijaitsee hiekkakankaan painanteessa . Suon pinnan


Paulaharjunsuon pinta-ala on 55 ha, josta yli yhden metrin

syvyistä aluetta on 3 ha . Tutkimuspistetiheys on 1,2/10 ha (ku-

va 103) . Suon pinta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat ojien

kautta Kauhajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä esiintyy kangas- ja rahkarämeit ä

sekä turvekankaita . Ojituksen myötä suotyypit ovat muuttuma- j a

ojikkoasteella . Suo on kokonaan ojitettu .

Paulaharjunsuon turvekerrostumien keskipaksuus on 0,9 m, jos -




Suon pohjamaalaji on hiekka, paikoin hiekkamoreeni .

Paulaharjunsuossa on rahkavaltaisia turpeita noin 51 % ja sa -

ravaltaisia 49 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss a

runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puun- ja var -vun jäänteitä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus

- 135 -



remmin maatuneen pohjakerroksen 6,8 . Liekoja on 0-1 metrin sy-

vyysvyöhykkeessä erittäin vähän (4,0 %) ja 1-2 metrin vyöhyk -

keessä vähän (1,2 %) .

Paulaharjunsuossa on turvetta 0,49 milj . m 3 , josta heikos-


(0,45 milj . m 3 ) . Koko turvemaarästä yli yhden metrin syvyisell ä

suon osalla on 6 % (0,03 milj . m 3 ) . Paulaharjunsuo ei sovell u

turvetuotantoon .

80 . Tervaneva (x= 69137, y= 5630) sijaitsee noin 10 km Kau-


sesti suo sijaitsee hiekkakankaan painanteessa . Suon pinnan kor-


Tervanevan pinta-ala on 50 ha, josta yli yhden metrin syvyis-


1,6/10 ha (kuva 104) . Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevatMyllypuroa myöten Kauhajokeen .

- 136 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme- ja keidasrämemuut -

tumat . Suo on kokonaan ojitettu .

Tervanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,1 m, jost a

heikosti_'. maatuneen turpeen osuus on 1,0 m . Paremmin maatunee n



paksuus on 3,4 metriä . Suon pohjamaalaji on yleensä hiekka, mut -

ta myös paikoin hiekkamoreeni .

Tervanevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 84 % ja sara -


runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Turvekerrostuman keskimaatu-

neisuus on 4,4, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keski-

maatuneisuus on 3,7 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 4,9 .

Liekoja ei esiinny lainkaan .

Tervanevassa on turvetta 0,65 milj . m 3 , josta heikosti maa -

tunutta on 47 % (0,31 milj . m 3 ) ja paremmin maatuntta 53 % (0 ,

34 milj . m3 ) . Koko turvemaarästä yli yhden metrin syvyisell ä

suon osalla on 82 % (0,53 milj . m3 ) ja yli 2 m :n 43 % (0,2 8

milj . m3 ) . Suo ei sovellu turvetuotantoon .

81. Tervajärvensuo (x= 69145, y= 5627) sijaitsee noin 9, 5

km Kauhajoen kirkolta etelään . Topografisesti suota ympäröi hiek-

kakangasalue . Suon pinnan korkeus on n . 149 m mpy .

Tervajärvensuon pinta-ala on 15 ha . Tutkimuspistetiheys o n

2,3/10 ha (kuva 104) . Vedet laskevat Tervaluomaan, josta edellee n

Päntäneenjokeen . ..

Vallitsevana suotyyppinä on saraneva . Suolla ei ole lainkaa n

ojitusta . (Alue on muodostunut entisen järven paikalle umpeenkas -

vun kautta) . Paksuimmillaan liejun ja mudan päällä on turvetta n .

80 cm. Se on lähes biologinen suo . Tervajärvensuo ei sovellu pie -

nuutensa ja mataluutensa vuoksi turvetuotantoon .

82. Harrinneva (x= 69163, y= 5613) sijaitsee noin 7 km Kauha-

joen kirkolta etelään . Topografisesti suo sijaitsee matalien mo-

reenimaiden ja Harrinjärven välissä . Suon pinnan korkeus on 138 -

139 m mpy .

- 137 -

Harrinnevan pinta-ala on 75 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevat ojia myöten Harrinjär-

veen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat eteläosassa tupasvillaräme-

muuttuma ja pohjoisessa korpi ja korpiräme . Koko suo on ojitet-

tu .

Harrinnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,4 m, josta



kisyvyys on 2,4 m ja yli kanden metrin 2,8 m . Suurin havaittu

turpeen paksuus on 3,5 metriä . Suon pohjamaalaji on siltti ja sa-

vinen siltti, pienellä alueella hiekka . Itäosassa on suppeall a

alueella liejua .

Harrinnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 64 % ja sara -

valtaisia 36 %, pääasiassa suon pohjoispäässä . Turpeen lisäteki-

jöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tupasvillan ja puun -

jäännöksiä ja saravaltaisissa puun ja kortteen jäänteitä .

- 138 -


Tur-




vähän (0,4 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan (kuva 106) .

Harrinnevassa on turvetta 1,80 milj . m 3 , josta heikosti maa-

tunutta on 13 % (0,22 milj . m3 ) ja paremmin maatunuuta 87 % (1 ,




83 . Porrasneva (x= 69157, y= 5626) sijaitsee noin 9 km Kau-


sesti suo sijaitsee hiekkakankaalla . Suon koillispuolella on tur-

vepelto . Suon pinnan korkeus on 147 - 150 m mpy .

Porrasnevan pinta-ala on 45 ha, josta yli yhden metrin syvyis-


10 ha (kuva 107) . Vedet laskevat Vesiojaa pitkin Kauhajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja tupasvillaräme .

Suo on kokonaan ojitettu .

- 139 -

Porrasnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,0 m, josta



kisyvyys on 2,2 m ja yli 2 m :n 2,3 m . Suurin havaittu turpeen pak-

suus on 3,0 metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa hiekka, osit-

tain moreeni .

Porrasnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 65 % ja sara

valtaisia 35 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss a






missa syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,3 ja 0,5 %) .

Porrasnevassa on turvetta 0,60 milj . m 3 , josta heikosti maatu-




Suo soveltuu paikalliseen turvetuotantoon .

- 140 -

84 . Rahkaneva N (x= 69184, y= 5633) sijaitsee noin 6,6 k m

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Topografisesti suo sijaitsee hiek-

kakankaan ja moreenialueen välissä . Suon pinnan korkeus on 137 -140 m mpy .

Rahkanevan pinta-ala on 30 ha, josta yli yhden metrin sy-


tiheys on 1,0/10 ha . Suon pinta viettää kaakkoon . Vedet laskevat

suon eteläosasta Hirviluomaan, josta edelleen Kauhajokeen(kuva 108) .

Vallitsevat suotyypit ovat rahkanevamuuttuma ja rahkarämemuut-

tuma . Suo on valtaosaltaan muuttuma-asteella . Suo on kokonaan oji-

tettu .

Rahkanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,9 m, josta hei -



on 1,9 m . Suon pohjamaalaji on hiekka .

Rahkanevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 88 % ja saraval-

taisia 12


saimmin tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpei -






hykkeessä ei lainkaan .

Rahkanevassa on turvetta 0,53 milj . m 3 , josta heikosti maatu-



osalla on 35 % (0,19 milj . m 3 ) . Rahkaneva ei sovellu turvetuotan-

toon .

- 141 -

85 . Luhtaneva (x= 69180, y= 5690) sijaitsee noin 10 km Kau-

hajoen kirkolta kaakkoon . Topografisesti suo sijaitsee hiekka- j a

moreenimaiden painanteessa . Suon pinnan korkeus on 145 - 170 mmpy .

Luhtanevan pinta-ala on 440 ha, josta yli yhden metrin syvyis-


2,8/10 ha ja syvyystietoja on 9,2 pisteeltä/10 ha (kuva 109) . Ve -

det laskevat pohjoisosasta Pietarinojan ja Talasluoman kautta Kau-

hajokeen ja eteläosasta Nikonojan kautta Kauhajokeen .

- 142 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pohjoisosassa kangasräme j a

rahkaräme, keskiosassa on keidasräme-silmäkeneva-alue ja etelä -

osassa on lyhytkorsinevaa ja saranevaa . Ojituksen vaikutuksesta

suotyypit ovat pääosiltaan ojikko- ja muuttuma-asteella, Etelä -

osan keidasräme-silmäkeneva-saraneva-aluetta lukuunottamatta .

Luhtanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,8 m, josta

heikosti maatuneen turpeen osuus 0,8 m . Paremmin maatuneen tur-

vekerroksen paksuus on 1,0 m . Suon pohjoisosa on hyvin matalaa .

Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 2,6 m ja yli 2 metri n

3,1 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 5,0 metriä . Suon pohja-

maalaji on pääasiassa hiekka . Eteläosassa on pohjalla hiukan liejua .

Luhtanevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 59 % ja saraval-

taisia 41

Turpeen lisätekijäinä tavataan rahkavaltaisissa run-

saimmin tupasvillan ja varvun jäänteitä ja saravaltaisissa varvu n

ja puun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonais -

osuus on 15



remmin maatuneen pohjakerroksen 5,8 . Liekoja on 0-1 metrin syvyys-vyöhykkeessä erittäin vähän (0,1 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä e i

lainkaan (kuva 110) .

Luhtanevassa on turvetta 6,01 milj . m 3 , josta heikosti maatu-



Luhtaneva soveltuu sekä kasvu- että polttoturvetuotantoon .

- 143 -

86,87 . Rahkakeidas-Karhukeidas E (x= 68950, y= 5715) sijait -see noin 32 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suot on tutkittu v .1958 . Topografisesti suo sijaitsee Karhukankaan ja Aunesluoma nvälissä . Suon pinnan korkeus on 145 - 160 m mpy .

Suokompleksin pinta-ala on 265 ha, josta yli yhden metrin sy -vyistä aluetta on 140 ha ja yli 2 m :n 50 ha . Tutkimuspistetihey son 2,6/10 ha ja syvyystietoja on 3,4 pisteeltä/10 ha (kuva 111) .Suon pinta viettää kaakkoon . Vedet laskevat ojia myöten Aunesluo -

maan ja edelleen Karvianjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme, tupasvillaräme j a

isovarpuinen räme sekä rahkaneva ja lyhytkortinen neva . Suon keski-

osissa on erilaisia korpityyppejä . Suo on luonnontilainen .

Alueen turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m, josta heikosti

maatuneen turpeen osuus on 0,4 m . Paremmin maatuneen turvekerroksen

paksuus on 1,3 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,8 m

ja yli 2 metrin 2,3 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 3,1 met -



15 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmi n

tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden koko -

naisosuus on 4 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4, jost a

heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 2,5 ja pa-

remmin maatuneen pohjakerroksen 6,2 (kuva 112) .

Rahkakeidas-Karhukeitaassa on turvetta 3,16 milj . m 3 , josta

heikosti maatunutta on 23 % (0,73 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta

77 % (2,43 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisel -lä suon osalla on 78 % (2,45 milj . m 3 ) ja yli 2 m:n 37 % (1,17 milj .

m 3 ) .

Karhukeidas ja valtaosa Rahkakeitaasta kuuluvat osana ehdotet-tuun Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistoon (Luonnonsuojelualu -eiden perustamistoimikunnan mietintö I, komiteamietintö 1980 :38) .

- 145 -

88 . Punttukeidas (x= 68978, y= 5730) sijaitsee noin 29 k m

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu vain selkälinjalla .

Topografisesti suo sijaitsee pohjoisen Kauhanevan ja hiekkakankai-

den välissä . Suon pinnan korkeus on 160 - 162 m mpy .

Punttukeitaan pinta-ala on 615 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevat eteläosan kautta Aunes-

luomaan, josta edelleen Karvianjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat eteläosassa saraneva . Pohjoist a

kohti suotyypit muuttuvat siten, että saranevavyöhykkeellä seura a

kapeat sararäme-, tupasvillaräme- ja rahkarämealueet . Suon pohjois -

osa on pääosin rahkanevaa ja harvapuustoista rahkarämettä . Suo on

pääosin luonnontilainen .

Punttukeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m, josta





- 146 -

Punttukeitaassa on saravaltaisia turpeita noin 78 % ja rah -

kavaltaisia 22 Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisiss a

runsaimmin puun ja kortteen jäänteitä ja rahkavaltaisissa tupas-

villan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonais-

osuus on 27



remmin maatuneen pohjakerroksen 6,3 . Liekoja ei havaittu kummas-

sakaan syvyysvyöhykkeessä lainkaan .

Punttukeitaassa on turvetta 4,80 milj . m 3 , josta heikosti




m 3 ) . Punttukeidas kuuluu Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuis-

toon .

- 147 -

90 . Kauhaneva (x= 69020, y= 5730) sijaitsee noin 25 km Kau-

hajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu vain selkälinjalla . To-

pografisesti suo sijaitsee Nummikankaan-Pohjankankaan (idässä )

harjunmuodostumien ja moreenimaiden (lännessä) välissä . Suon pin-

nan korkeus on 165 - 170 m mpy .

Kauhanevan pinta-ala on 1630 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää itään . Vedet laskevat ojia myöten Kauhaluomaan ,

josta Nummijokeen ja edelleen Nummij ärveen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat laajalla allikkoalueella kei-

dasräme, jonka ympärillä on saranevaa, lyhytkortistanevaa ja pai-

koin kalvakkanevaa, kaakkoisosa on kokonaisuudessaan sara- ja ly-

hytkortista nevaa,reunoilla on rahkarämettä .Kauhanevan turvekerrostuminen keskipaksuus on 1,8 m, josta

heikosti maatuneen turpeen osuus 0,8 m . Paremmin maatuneen turve -

kerroksen paksuus on 1,0 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys

on 1,9 m ja yli 2 metrin 2,7 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on

3,7 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka ja hiekkamoreeni .

Kauhanevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 62 % ja saraval-

taisia 38 %, joita on pääasiassa pohjoisosassa ja kaakossa . Tur -

peen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tupasvillan

- 148 -

jäänteitä ja saravaltaisissa puunjäännöksiä . Puunjäännöksiä sisäl-



tuneisuus on 4,7, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaa-

tuneisuus on 2,9 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,2 . Liekoj a

on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,1 %) ja 1-2 met-

rin vyöhykkeessä ei lainkaan (kuva 116) .

Kauhanevassa on turvetta 22,77 milj . m 3 , josta heikosti maatu-

nutta on 44 % (10,02 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 56 % (12,7 5milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osal-

la on 57 % (17,52 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 43 % (9,72 milj . m 3 ) . Kau-

haneva kuuluu Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistoon .

- 149 -

91 . Pitkärämäkkä (x= 69040, y= 5760) sijaitsee noin 25,5 km

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Topografisesti suo sijaitsee hiekka -

kankaan ja moreenimaan välisessä painanteessa . Suon pinnan korkeu s

on 159 - 168 m mpy .

Pitkärämäkän pinta-ala on 280 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää itään . Vedet laskevat Halmenojanteeseen, jos -

ta edelleen Nummijokeen ja Karvianjokeen .

- 151 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkarämeojikko, rahkaräme-

muuttuma ja isovarpurämeojikko, reunoilla on kangasrämemuuttu-mia . Suo on kokonaan ojitettu .

Pitkärämäkän turvekerrostumien keskipaksuus on 1,2 m, josta





Pitkärämäkässä on rahkavaltaisia turpeita noin 62 % ja sara -

valtaisia 38


runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä ja saravaltaisissa puun -


43

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6, josta heikosti




(kuva 118) .

Pitkärämäkässä on turvetta 2,61 milj . m 3 , josta heikosti maa-



osalla on 63 % (1,65 milj . m3 ) ja yli 2 m : n 10 % (0,27 milj . m 3 ) .

Pitkärämäkkä soveltuu polttoturvetuotantoon .

- 152 -

92 . Sydänkorvenrämäkkä (x= 69055, y= 5705) sijaitsee noi n

21,5 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Topografisesti suo sijait-

see moreenipainanteessa . Etelässä se rajoittuu turvepeltoihin .


- 153 -

Sydänkorvenrämäkän pinta-ala on 160 ha, josta yli yhden met-


tiheys on 3,8/10 ha ja syvyystietoja on 11,6 pisteeltä/ 10 ha (ku-

va 119) . Suon pinta viettää länteen . Vedet laskevat Haarainoja a

pitkin Katinkanluomaan, josta edelleen Kauhajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja tupasvillaräme .

Ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-astee l -

la . Suon pohjois- ja eteläosat on ojitettu .

Sydänkorvenrämäkän turvekerrostumien keskipaksuus on 1,4 m ,



keskisyvyys on 1,9 m ja yli 2 m:n 2,3 m . Suurin havaittu turpee n

paksuus on 2,9 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka tai hiekkamo -

reeni .Sydänkorvenrämäkässä on rahkavaltaisia turpeita noin 60 % j a

saravaltaisia 40 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisi s -

sa runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puunjäännök -

siä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 27 % .



neen pohjakerroksen 6,0 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkees -


(kuva 1 2 0) .Sydänkorvenrämäkässä on turvetta 1,89 milj . m3 , josta heikost i




Suo soveltuu polttoturpeen tuottamiseen .

- 154 -

93 . Kampinkeidas (x= 69071, y= 5726) sijaitsee noin 21 k m

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu vain selkälinjalla .

Topografisesti suo sijaitsee Pohjankankaan lievealueella . Suon


Kampinkeitaan pinta-ala on 510 ha, josta yli yhden metri n



121) . Suon pinta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat etelässä Haa-

rainojaan ja Katikanluomaan, josta edelleen Kauhajokeen, pohjoi-

sessa Nummijärveen .

Kampinkeidas on konsentrinen, kilpimäinen keidassuo . Suo -

tyyppeinä ovat keidasräme ja silmäkeneva . Suo on pääasiassa luon-

nontilainen, etelä- ja pohjoisreunoja lukuunottamatta .

Kampinkeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,1 m, josta





Kampinkeitaassa on rahkavaltaisia turpeita noin 89 % ja sara -

valtaisia 11


runsaimmin tupasvillan ja suoleväkön jäänteitä . Puunjäännöksi ä

sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 3

Turvekerrostuman

- 155 -

keskimaatuneisuus on 4,1, josta heikosti maatuneen pintakerrokse n

keskimaatuneisuus on 3,7 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,0 .

Liekoja ei havaittu kummassakaan syvyysvyöhykkeessä .

Kampinkeitaassa on turvetta 6,90 milj . m 3 , josta heikosti maa-

tunutta on 67 % (4,62 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 33 % (2,2 8milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon

osalla on 79 % (5,47 milj . m 3

) ja yli 2 m :n 63 % (4,32 milj . m3 ) .

Kampinkeidas kuuluu suojeltavaksi esitettyihin soihin .

- 156 -

94 . Kivijärvenneva (x= 69090, y= 5705) sijaitsee noin 17 km

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . Topo-

grafisesti suo sijaitsee hiekkakankaiden ja Kampinkeitaan välissä .

Suon pinnan korkeus on n . 170 m mpy .

Kivijärvennevan pinta-ala on 120 ha, josta yli yhden metri n

syvyistä aluetta on 15 ha ja yli 2 m :n aluetta ei lainkaan . Tut-


10 ja (kuva 123) . Suon pinta viettää länteen . Vedet laskevat Kar-

huluomaan ja Kiviluomaan, josta edelleen Kauhajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat umpeenkasvaneen Kivijärve n

ympärillä saraneva ja muualla lyhytkortinen neva ja tupasvilla-

räme, tien pohjoispuolella on tupasvillarämettä ja turvekankaita .

Ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat muuttuma-asteella .

Kivijärvennevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m, jos -




Suon pohjamaalaji on hiekka . Entisen Kivijärven lähellä esiintyy

liejua pohjalla .

Kivijärvennevassa on rahkavaltaisia turpeita 100

Turpeen

lisätekijöinä tavataan runsaimmin tupasvillan ja varvun jäänteitä .


neen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,0 ja paremmin maatunee n

pohjakerroksen 5,5 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä vähä n

(2,2 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä erittäin vähän (0,2 %) .

- 157 -

Kivijärvennevassa on turvetta 1,56 milj . m 3 , josta heikost i


(0,96 milj, m3 ) . Koko turvemaarästä yli yhden metrin syvyisell ä

suon osalla on 15 % (0,23 milj . m 3 ) . Kivijärvenneva ei sovellu

turvetuotantoon .

95 . Lamminsuo (x= 69080, y= 5738) sijaitsee noin 20 km Kau-

hajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . Topograf i

sesti suo sijaitsee Nummikankaan reunassa . Suon pinnan korkeus on

164 - 167,5 m mpy .

Lamminsuon pinta-ala on 15 ha . Syvyystietoja on 4,0 pisteeltä /

10 ha (kuva 124) . Suon pinta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat

ojia myöten Nummij ärveen .

Koko eteläosa alueesta on biologista suota . Myös pohjoisos a

on matalaa (0,3 - 0,7 m) . Vallitsevat suotyypit ovat isovarpuine n

räme ja tupasvillaräme . Ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat pää -

asiassa ojikkoasteella . Alue ei sovellu turvetuotantoon .

- 158 -

96 . Lupikistonneva (x= 69080, y= 5760) sijaitsee noin 23 km

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu v . 1958 . Topografi-

sesti suo sijaitsee Nummijoen laakson silttikerrostumien päällä .

Länsipuoleltaan suo rajoittuu Nummikankaaseen . Suon pinnan kor-


Lupikistonnevan pinta-ala on 325 ha, josta yli yhden metri n



125) . Suon pinta viettää itään . Vedet laskevat Nummijokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon länsiosassa keidasräme ,

tupasvillaräme ja isovarpuräme, jotka ovat ojikkoasteella . Suon

muut osat on raivattu turvetuotantoa varten .

Lupikistonnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,7 m, jos -




paksuus on 4,7 metriä . Suon pohjamaalaji on siltti tai savi, jon-

ka päällä tavataan paikoin liejua .

Lupikistonnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 74 % j a

saravaltaisia 26


sissa runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältä -


- 160 -



neen pohjakerroksen 7,1 (kuva 126) .

Lupikistonnevassa on turvetta 7,01 milj . m 3 , josta heikost i


(6,24 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä


3 )m . Suo on valmisteltu turvetuotantoa varten .

97,98 . Viitalanneva-Kattilasalonneva (x= 69105, y= 5720) si-

jaitsee noin 18 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu

v . 1958 . Topografisesti suo sijaitsee Hämesharjun ja Nummijärve n

länsipuolen moreenimaiden välissä . Suon pinnan korkeus on 164 -

170 m mpy .

Suokompleksin pinta-ala on 370 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää koilliseen . Vedet laskevat Nummijärveen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat erilaiset rämeet ; pääasiass a

suon keskialueilla keidasräme/silmäkenevakompleksi, sekä reuna -

alueilla isovarpuinen räme .

Turvekerrostumien keskipaksuus on 2,2 m, josta heikosti maa-

tuneen turpeen osuus on 0,5 m . Paremmin maatuneen turvekerrokse n

paksuus on 1,7 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 2,3 m

- 162 -

ja yli 2 metrin 2,7 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 4,1 met-

riä . Suon pohjamaalaji on hiekka sekä paikoin siltti .

Suokompleksissa on rahkavaltaisia turpeita noin 85 % ja sara -

valtaisia 15






on 2,5 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,7 (kuva 128) .

Viitalanneva-Kattilasalonnevassa on turvetta 5,33 milj . m 3 ,

josta heikosti maatunutta on 23 % (1,23 milj . m 3 ) ja paremmin maa-

tunutta 77 % (4,10 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metri n


(3,55 milj . m 3 ) . Suo on nykyisin turvetuotannossa .

99 . Uitonneva (x= 69135, y= 5704) sijaitsee noin 15 km Kau-

hajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu v . 1958 . Topografises-

ti suo sijaitsee heikosti lajittuneen Tuuliharjun ja Hautamäe n


Uitonnevan pinta-ala on 520 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää kaakkoon . Vedet laskevat ojia myöten Ylimys-

järveen ja edelleen Nummijärveen .

- 164 -


Lisäksi suolla esiintyy sararämettä, tupasvillarämettä ja kor-

pirämettä, sekä saranevaa ja lyhytkortista nevaa yleisesti . Suo

on ojitettu turvetuotantoa varten .

Uitonnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,2 m, josta




paksuus on 4,0 metriä . Suon pohjamaalaji on yleisimmin hiekka .

Uitonnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 79 % ja sara -







Uitonnevassa on turvetta 8,78 milj . m 3 , josta heikosti maatu-




Suo on kunnostettu turvetuotantoa varten .

- 165 -

100 . Riihilandenneva (x= 69134, y= 5724) sijaitsee noin 15 k m

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . Topogra-

fisesti suo sijaitsee umpeenkasvaneen Ylimysjärven ja matalien mo-

reenimaiden välissä . Suon pinnan korkeus on 163 - 165 m mpy .

Riihilandennevan pinta-ala on 40 ha, josta yli yhden metri n

syvyistä aluetta on noin 20 ha ja yli 2 m :n aluetta ei lainkaan .

Tutkimuspistetiheys on 0,8/10 ha ja syvyystietoja on 1,0 pisteel-

tä/10 ha kuva 131) . Suon pinta viettää länteen . Vedet laskevat

ojia myöten Ylimysjärveen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat luonnontilaisilla alueilla tu-

pasvillaräme ja ojitetulla alueella tupasvillarämeojikko- ja muut-

tuma, reunoilla on korpea .

Riihilandennevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,0 m, jos -



syvyys on 1,1 . Suurin havaittu turpeen paksuus on 1,5 metriä . Suon


Riihilandennevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 86 % ja sa-

ravaltaisia 14




19

- 166 -

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4, josta heikosti maatu -

neen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,7 ja paremmin maatu -

neen pohjakerroksen 6,5 . Liekoja ei ole lainkaan .

Riihilandennevassa on turvetta 0,40 milj . m 3 , josta heikos -

ti maatunutta on 40 % (0,16 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 60 %


suon osalla on 55 % (0,22 milj . m3 ) . Riihilandenneva soveltu u


101. Kiiskisenneva (x= 69134, y= 5732) sijaitsee noin 16, 5

km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . Suon


Kiiskisennevan pinta-ala on kartan mukaan 40 ha . Syvyystieto-

ja on 2,5 pisteeltä/10 ha . Suon pinta viettää etelään . Vedet las -

kevat ojia myöten Nummijärveen .

Kiiskisenneva on kokonaisuudessaan ohutturpeista (0-20 cm )

biologista suota . Alue on erittäin tiheästi ojitettu . Kiiskisen-

neva ei sovellu turvetuotantoon .

102. Saranpäänneva (x= 69137, y= 5745) sijaitsee noin 17 km

Kauhajoen kirkolta kaakkoon Nummijärven pohjoispuolella . Topogra-fisesti suo sijaitsee eteläisten saraturvepeltojen ja loivien mo -

reeni- ja hiekkakankaiden (Nummikangas) välissä . Suon pinnan kor -

keus on 164,5 - 172 m mpy .

Saranpäännevan pinta-ala on 80 ha, josta yli yhden metrin sy -

vyistä aluetta on 35 ha ja yli 2 m:n 10 ha . Tutkimuspistetiheys o n


pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat ojia myöten Nummijärveen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvillaräme ja isovarpuinen

räme . Lounaisosassa on kytöheittoa ja rehevä sararämemuuttuma-alu e

(myös heikohko karhunsammalmuuttumavyöhyke) . Koko suo on ojitettu .

Saranpäännevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,1 m, jost a


vekerroksen paksuus on 1,6 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisy -


suus on 3,8 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka ja sora .

- 167 -

Saranpäännevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 54 % ja sa-

ravaltaisia 46


runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä ja saravaltaisissa puun

ja järviruon jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden koko -

naisosuus on 34

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7, jos -


paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,3 . Liekoja on 0-1 metrin sy-

vyysvyöhykkeessä vähän (1,4 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä erit-

täin vähän (0,4 %) (kuva 133) .

Saranpäännevassa on turvetta 0,90 milj . m3 , josta heikosti maa-



osalla on 74 % (0,67 milj . m 3 ) ja yli 2 m : n 32 % (0,29 milj . m 3 ) .

Saranpäänneva soveltuu pienimuotoiseen palaturvetuotantoon .

- 168 -

103. Uittoharjujenneva (x= 69153, y= 5738) sijaitsee noi n

15 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suon on tutkittu hajapistein .

Topografisesti suo sijaitsee Iso Nummikankaan harjunmuodostumie n

ja hiekkakankaiden välissä . Suon pinnan korkeus on 175 - 177,5 .

Uittoharjujennevan pinta-ala on kartan mukaan 40 ha . Tutki-

muspistetiheys on 0,3/10 ha ja syvyystietoja on 1,3 pisteeltä/1 0

ha . Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevat ojia myöten Nummi -

järveen .

Alue on kokonaisuudessaan biologista suota (turvetta alle 3 0

cm) . Suurin osa suosta on kangassoistumaa . Alue on kokonaan oji-

tettu . Uittoharjujenneva ei sovellu turvetuotantoon .

104. Ruuhineva (x= 69110, y= 5755) sijaitsee noin 19 km Kau-

hajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi-

sesti suo sijaitsee hiekkakankaiden keskellä . Itäpuolella on jon-

kinverran avokallioita . Suon pinnan korkeus on 162,5 - 167,5 mmpy .

Ruuhinevan pinta-ala on 60 ha, josta yli yhden metrin syvyis-

tä aluetta on 5 ha ja yli 2 m :n ei lainkaan . Tutkimuspistetihey s


- 169 -

Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevat pohjoisosasta Nummijär-

veen ja eteläosasta Nummijokeen, josta Kirkkojärveen ja edellee n

Karvianjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pohjoisosassa lyhytkortinen ne -

va ja eteläosassa kangasräme ja lyhytkortinen neva . Myös turvekan-

kaita on jonkin verran . Suotyypit ovat tiheän ja vanhan ojituksen

vaikutuksesta muuttuma-asteella .

Ruuhinevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,1 m, josta hei -




jamaalaji on hiekka .

Ruuhinevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 71 % ja saraval-

taisia 29


saimmin tupasvillan ja puun jäänteitä ja saravaltaisissa puunjään-



neen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,6 ja paremmin maatunee n

pohjakerroksen 6,8 . Liekoja ei ole kummassakaan syvyysvyöhykkeessä .

Ruuhinevassa on turvetta 0,35 milj . m 3 , josta heikosti maatu-

nutta on 27 % (0,09 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 73 % (0,2 6milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osal-

la on 23 % (0,08 milj . m 3 ) . Ruuhineva ei sovellu turvetuotantoon .

- 170 -

105 . Kotoneva N - Paloneva (x= 69126, y= 5763) sijaitsee noi n

18 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . To-

pografisesti suo sijaitsee hiekkakankaiden ja itäpuolen peltoje n


Suokompleksin pinta-ala on 15 ha . Tutkimuspistetiheys on 2,0 /

10 ha ja syvyystietoja on 4,7/pisteeltä/10 ha (kuva 135) . Suon pin-

ta viettää loivasti kaakkoon . Vedet laskevat Koihnanluomaan, jost aNummi j oenkautta Nummi j ärveen .

Alueen eteläinen osa (Paloneva) on matalaa biologista suota

(turvetta alle 30 cm) . Pohjoispuolella (Kotoneva N) vallitsevana

suotyyppinä on rahkarämemuuttuma, reuna-alueilla on turvekankaita .

Alue on kokonaan ojitettu .

Alueen turvekerrostumien keskipaksuus on 0,8 m . Heikosti maa-

tunutta kerrosta ei ole lainkaan . Suurin havaittu turpeen paksuu s

on 1,0 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka .


8

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tu-

pasvillan ja puunjäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden ko -

konaisosuus on 8

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 . Lie -

koja ei havaittu lainkaan . Kotoneva N - Palonevassa on turvetta n .

0,12 milj . m 3 , joka on jokseenkin kokonaan paremmin maatunutta . Suo


- 171 -

106 . Ylimysneva (x= 69115, y= 5710) sijaitsee noin 13,5 km

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu vuosina 1958 ja 1981 .

Topografisesti suo sijaitsee hiekkakankaiden ja Ylimysjärven vä -


Ylimysnevan pinta-ala on 285 ha, josta yli yhden metrin sy-vyistä aluetta on 30 ha ja yli 2 m :n 5 ha . Tutkimuspistetiheys o n


pinta viettää etelään . Vedet laskevat ylimysjärven kautta Nummijär-

veen, pohjoisosasta Nikonojan kautta Kauhajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat eteläosissa luhtaneva (ent .jär-

vialuetta) ja keskiosissa rahkoittuva lyhytkortinen neva ja rahka-

neva . Keskiosa suosta on biologista suota (turvetta alle 30 cm) .

Tälle alueelle on istutettu koivua ja mäntyä . Suo on muuten ojitet-

tu, paitsi eteläosa .

- 172 -

Ylimysnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m, josta




paksuus on 2,8 metriä . Suon pohjamaalaji on suurimmaksi osaks i

hiekka, paikoin siltin sekainen savi . Eteläosassa pienellä alu-

eella esiintyy liejua .

Ylimysnevassa on rahkavaltaisia turpeita 65 % ja saravaltai-

sia 35

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaim-

min tupasvillan ja varvun jäänteitä ja saravaltaisissa puun ja var-

vun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s

on 8



tuneen pohjakerroksen 5,5 . Liekoja ei havaittu kummassakaan syvyys-

vyöhykkeessä (kuva 137) .

Ylimysnevassa on turvetta 1,98 milj . m 3 , josta heikosti maa-


milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osal-

la on 23 % (0,45 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 6 % (0,11 milj . m 3 ) . Yli-

mysneva ei sovellu turvetuotantoon .

- 173 -

107,110 . Aitaharjunneva-Perinkuulemanneva (x= 69179, y= 5725 )

sijaitsee noin 14 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu

v . 1958 . Topografisesti suo sijaitsee Iso Nummikankaan lajittuneel-

la lievealueella . Suon pinnan korkeus on 170 - 190 m mpy .


vyistä aluetta on 115 ha ja yli 2 m :n aluetta ei esiinny lainkaan .

Tutkimuspistetiheys on 2,0/10 ha ja syvyystietoja on 2,8 pisteeltä /

10 ha (kuva 138) . Suon pinta viettää koilliseen ja lounaaseen . Ve -det laskevat osittain Ikkelänjokeen osittain Kauhajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat isovarpuinen räme, tupasvilla ,

keidasräme ja lyhytkortinen neva . Suo on ojitettu .

- 175 -


kosti maatuneen turpeen osuus on 0,6 m . Paremmin maatuneen tur -

vekerroksen paksuus on 0,6 m . Yli metrin syvyisen alueen keski-



Suossa on rahkavaltaisia turpeita 100 % . Turpeen lisäteki-

jöinä tavataan runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Turvekerrostu-

man keskimaatuneisuus on 5,9, josta heikosti maatuneen pintaker-

roksen keskimaatuneisuus on 2,4 ja paremmin maatuneen pohjakerrok -

sen 7,2 (kuva 139) .

Aitaharjunn.eva-Perinkuulemannevassa on turvetta 3,15 milj . m3 ,

josta heikosti maatunutta on 51 % (1,61 milj . m3 ) ja paremmin maa-

tunutta 49 % (1,54 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin

syvyisellä suon osalla on 48 % (1,50 milj . m3 ) . Suokompleksi so-

veltuu polttoturvetuotantoon .

108 . Vöyrinkankaansuo (x= 69184, y= 5714) sijaitsee noin 1 2

km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . To-

pografisesti suota ympäröivät hiekkakankaat . Suon pinnan korkeu s

on 182 - 187,5 m mpy .

Vöyrinkankaansuon pinta-ala on kartan mukaan 105 ha . Tutki-

muspistetiheys on 0,3/10 ha ja syvyystietoja on 0,6 pisteeltä /10 ha (kuva 140) . Suon pinta viettää loivasti etelään . Vedet las -

kevat ojia myöten Rauhanluomaan, josta Kauhajoen kautta Kyrönjo -

keen .

Vallitsevina suotyyppeinä on rahkaräme, paikoin esiintyy pie-niä lyhytkorsineva-alueita . Ojituksen vaikutuksesta suotyypit ova tojikko- ja muuttuma-asteella .

Vöyrinkankaansuon turvekerrostumien keskipaksuus on 0,8 m ,josta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,3 m . Paremmin maatu-

neen turvekerroksen paksuus on 0,5 m . Suurin havaittu turpeen pak-

suus on 1,0 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka .Vöyrinkankaansuossa on rahkavaltaisia turpeita 100 % . Turpee n

lisätekijöinä tavataan runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Turveker -rostuman keskimaatuneisuus on 4,8, josta heikosti maatuneen pinta -

kerroksen keskimaatuneisuus on 2,7 ja paremmin maatuneen pohjaker -roksen 6,4 . Liekoja on erittäin vähän .

- 176 -

Vöyrinkankaansuossa on turvetta 0,84 milj . m 3 , josta hei -

kosti maatunutta on 37 % (0,31 milj . m 3 ) ja paremmin maatunut-

ta 63 % (0,53 milj . m 3 ) . Vöyrinkankaansuo ei sovellu turvetuo-

tantoon .

109 . Iso Koihnanneva (x= 69190, y= 5770) sijaitsee noin 1 6

km Kauhajoen kirkolta itään . Suo on tutkittu vuosina 1951 j a

1959 . Topografisesti suo sijaitsee Iso Nummikankaan reunassa .


Iso Koihnannevan pinta-ala on 2940 ha, josta yli yhden met-

rin syvyistä aluetta on 1510 ha ja yli 2 m :n 670 ha . Tutkimuspis-

tetiheys on 1,0/10 ha ja syvyystietoja on 1,2 pisteeltä/10 ha (ku -

vat 141 ja 142) . Suon pinta viettää etelään ja pohjoiseen, kes-kellä on vedenjakaja . Vedet laskevat eteläosasta Koihnanluomaan

ja edelleen Nummijokeen, pohjoisosasta Isoluomaan ja Ikkelänjo-

keen .

- 179 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat keidasräme ja eri nevatyypit ,

joista dominoivina ovat lyhytkortinen neva ja kalvakkaneva .

Iso Koihnannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,0 m ,

josta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,5 m . Paremmin maa-

tuneen turvekerroksen paksuus on 1,5 m . Yli metrin syvyisen alu-

een keskisyvyys on 2,3 m ja yli 2 metrin 2,7 m . Suurin havaittu

turpeen paksuus on 5,4 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka j a

sora .Iso Koihnannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 60 % j a

saravaltaisia 40 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltai-

sissa runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa ruoon ,

kortteen, tupasvillan ja puunjäännöksiä . Puunjäännöksiä sisäl -



maatuneisuus on 5,3, josta heikosti maatuneen pintakerroksen kes -

kimaatuneisuus on 2,4 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6, 6

(kuva 143) .Iso Koihnannevassa on turvetta 39,77 milj . m 3 , josta heikos-



suon osalla on 78 % (31,19 milj . m3 ) ja yli 2 m :n 49 % (19,4 3

milj . m 3 ) . Suon eteläosat ovat turvetuotannossa,suon keskiosa t

on rauhoitettu .

- 180 -

111 . Näätäneva S - Pirttineva (x= 69200, y= 5735) sijait-

see noin 12 km Kauhajoen kirkolta länteen . Suo on tutkittu vuo-

sina 1951 ja 1981 . Topografisesti suo sijaitsee Vähä Nummikan-

kaan, Pirttikankaan ja Pukinharjun (idässä) välissä . Suo muodos-

tuu kandesta erillisestä altaasta . Suon pinnan korkeus on 165 -

172 m mpy .


vyistä aluetta on 5 ha ja yli 2 m :n ei lainkaan . Tutkimuspisteti-


144) . Suon pinta viettää koilliseen . Vedet laskevat Ristiluoma n

kautta Isoluomaan, josta edelleen Ikkelänjokeen ja Kyrönjokeen .

Alueen keskiosa on biologista suota (turvetta alle 30 cm) .

Eteläisen altaan suotyyppeinä ovat lyhytkorsineva ja saraneva j a

pohjoisen tupasvillaräme ja rahkaräme . Tiheän ja vanhan ojitukse n

vaikutuksesta suotyypit ovat muuttuma-asteella .

- 181 -

Näätäneva S -Pirttinevan turvekerrostumien keskipaksuus on

0,8 m, josta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,3 m . Paremmi n

maatuneen turvekerroksen paksuus on 0,5 m . Yli metrin syvyise n

alueen keskisyvyys on 1,2 m . Suurin havaittu turpeen paksuus o n

1,8 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka .


33

Turpeen lisätekijäinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmi n

tupasvillan ja puun jäänteitä ja saravaltaisissa puunjäännöksiä .


Tur -



jakerroksen 6,4 .

Näätäneva S - Pirttinevassa on turvetta 0,36 milj . m 3 , josta

heikosti maatunutta on 39 % ja paremmin maatunutta 61 % (0,22 milj .

m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla o n

17 % (0,06 milj . m 3 ) . Suo ei sovellu turvetuotantoon .

112 . Vähän Nummikankaan neva (x= 69188, y= 5724) sijaitse e

noin 12 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon Kauhajoki-Karvia-tien vie -

rellä . Topografisesti suo sijaitsee matalahkojen hiekkakankaide n

keskellä . Suon pinnan korkeus on 178 - 187 m mpy .

Vähän Nummikankaan nevan pinta-ala on 55 ha . Tutkimuspiste-

tiheys on 3,5/10 ha ja syvyystietoja on 6,2 pisteeltä/10 ha (kuva

145) . Suon pinta viettää koilliseen . Vedet laskevat Ristiluomaan ,

josta edelleen Isoluoman kautta Ikkelänjokeen .

- 182 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvillaräme ja rahkaräme ,jotka ovat muuttuma-asteella sekä ojikkoasteiset rahkaräme ja tu -pasvillaräme . Keskiosissa tavataan jonkin verran keidasrämeisyyt -tä . Suolla on tiheä, vanha ojitus .

Vähän Nummikankaan nevan turvekerrostumien keskipaksuus o n

0,6 m, josta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,1 m . Paremmin

maatuneen turvekerroksen paksuus on 0,5 m . Suurin havaittu tur -peen paksuus on 1,3 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka .

Vähän Nummikankaan nevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 89 %ja saravaltaisia 11 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltai-

sissa runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä . Puunjäännöksiä si-sältävien turpeiden kokonaisosuus,on 43 % . Turvekerrostuman keski-


kimaatuneisuus on 4,0 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,4 .Liekoja ei havaittu .

Vahan Nummikankaan nevassa on turvetta 0,33 milj . m3 , jostaheikosti maatunutta on 18 % (0,06 milj . m 3 ) ja paremmin maatunut -

ta on 82 % (0,27 milj . m3 ) . Vähän Nummikankaan neva ei sovell u

turvetuotantoon .

113 . Lehmineva (x= 69235, y= 5525) sijaitsee noin 7 km Kau-hajoen kirkolta länteen . Suo on tutkittu hajapistein . Topograf i

sesti suo sijaitsee moreeniharjanteiden välissä, liittyen eteläs -sä kapean painanteen kautta Mustaisnevaan . Suon pinnan korkeu son 130 -132 m mpy .

Lehminevan pinta-ala on 45 ha, josta yli yhden metrin sy-vyistä aluetta on 10 ha . Syvyystietoja on 1,3 pisteeltä/10 ha(kuva 146) . Suon pinta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat Lyly-ojaan, josta Kainastonjoen kautta Kauhajokeen ja edelleen Kyrön-jokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pääasiassa isovarpuinen räme ,eteläosassa tupasvillaräme . Ojituksen vaikutuksesta suotyypitovat ojikkoasteella . Suo jakautuu kandeksi altaaksi . Alue ei so -vellu turvetuotantoon .

- 183 -

114 . Rojunneva (x= 69230, y= 5560) sijaitsee noin 5 km Kau-

hajoen kirkolta itään . Topografisesti suo sijaitsee turvepohjais-

ten peltojen keskellä . Suon pinnan korkeus on 90 - 96 m mpy .

Rojunnevan pinta-ala on 320 ha, josta yli yhden metrin sy-

vyistä aluetta on 285 ha ja yli 2 m :n 220 ha . Tutkimuspisteti-


147) . Suon pinta viettää koilliseen . Vedet laskevat Päntäneenjo-

keen, josta edelleen Kainastonjoen kautta Kyrönjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat keskiosissa harvapuustoine n

rahkaräme ja paikoin rahkaneva . Reunaosissa on runsaasti turve -

kankaita . Turvekankaiden ja keskiosan luonnontilaisten suotyyp-

pien välissä on kapea ojikko- ja muuttuma-alue, pääasiassa rah-

karämettä . Suon reunoilla on melko leveälti vanhaa ojitusta .

Rojunnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 3,3 m, josta




paksuus on 5,8 metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa savi, luo-

teisreunalla on myös hiekka . Suon pohjoispäässä ja keskiosassa on

ohut liejukerros pohjalla .

- 184 -

Rojunnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 50 % ja sara -

valtaisia saman verran . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkaval-

taisissa runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puun

ja varvun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden koko-

naisosuus on 29



paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,7 . Liekoja on molemmissa sy-

vyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,4 ja 0,1 %) . Lieot ovat pää -

asiassa suon reunaosissa (kuva 148) .

- 186 -

Rojunnevassa on turvetta 8,92 milj . m3 , josta heikosti maa -tunutta on 36 % (3,21 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 64 % (5 ,71 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo nosalla on on 100 % (8,92 milj . m3) ja yli 2 m:n 84 % (7,52 milj . m3).Rojunneva soveltuu sekä kasvu- että polttoturvetuotantoon .

115 . Parjakanneva W (x= 69208, y= 5576) sijaitsee noin 5 k mKauhajoen kirkolta lounaaseen . Topografisesti suo sijaitsee turve -pohjaisten peltojen keskellä vain etelässä se rajoittuu suoraanmoreenimaihin . Kauhajoki-Karijoki-tie jakaa suon kahteen osaan .Suon pinnan korkeus on 92 - 95 m mpy .

Parjakannevan pinta-ala on 305 ha, josta yli yhden metrin sy -vyistä aluetta on 300 ha ja yli 2 m:n 290 ha . Tutkimuspistetihey son 3,5/10 ha ja syvyystietoja on 9,5 pisteeltä/10 ha (kuva 149) .

Suon pinta viettää luoteeseen . Vedet laskevat vieressä olevaan

Päntäneenjokeen ja edelleen Kainastonjoen kautta Kyrönjokeen .

Vallitsevana suotyyppinä on keskiosissa keidasräme . Tien poh -

joispuolella olevan suon reunaosat ovat pääasiassa ojikko- ja muut -tuma-asteisia rämeitä . Tien eteläpuolisen osan reuna-alueet ova t

keidasräme-, rahkaräme- ja karhunsammalmuuttumia . Ojitus on poh-

joispäässä melko nuorta, reunoilla ja eteläosassa huomattavasti

vanhempaa .

Parjakannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 4,2 m, josta




suus on 6,4 metriä . Suon pohjamaalaji on savi . Suon pohjalla onmelkein kaikkialla vaihtelevan paksuinen liejukerros (5-100 cm) .

Parjakannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 64 % ja sa-

ravaltaisia 36 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss a

runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa kortteen jään -

teitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 5 % .Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2, josta heikosti maatu-


neen pohjakerroksen 4,9 . Liekoja ei ole 0-1 metrin syvyysvyöhyk-

keessä lainkaan'1-2 metrin vyöhykkeessää erittäin vähän (0,1 % )

(kuva 150) .

- 189 -

Parjakannevassa on turvetta 12,80 milj . m3 , josta heikost imaatunutta on 53 % (6,80 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 47 %(6,00 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisel -lä suon osalla on 100 % (12,80 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 99 % (12 ,76 milj . m3 ) . Parjakanneva W soveltuu sekä kasvu- että poltto -turvetuotantoon .

116 . Juurakkoneva (x= 69253, y= 5505) sijaitsee noin 11, 5km Kauhajoen kirkolta länteen . Topografisesti suo sijaitsee mo -reeniselänteiden ja hiekkakankaiden välissä . Lounaassa suo ra -joittuu Lutakkonevaan.Suon pinnan korkeus on 135 - 147 m mpy .

Juurakkonevan pinta-ala on 190 ha, josta yli yhden metrinsyvyistä aluetta on 45 ha ja yli 2 m :n 15 ha . Tutkimuspisteti-heys on 2,5/10 ha ja syvyystietoja on 3,0 pisteeltä/10 ha (kuva151) . Suon pinta viettää koilliseen . Vedet laskevat koillisosas -ta ojia myöten Kainastonjokeen ja eteläosasta Lylyojan kauttaKainastonjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat eteläosassa ojikkoasteise tpallosararäme, lyhytkorsineva ja rahkaräme . Pohjoisosassa suo -tyypit ovat pääasiassa muuttuma-asteen rämeitä (kangasräme, rah-karäme, tupasvillaräme ja paikoin rahkaneva) . Koko suo on tiheäs-ti ojitettu .

Juurakkonevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,1 m, jos -ta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,2 m . Paremmin maatunee nturvekerroksen paksuus on 0,9 m . Yli metrin syvyisen alueen kes -kisyvyys on 1,7 m ja yli 2 metrin 2,4 m . Suurin havaittu turpee npaksuus on 2,8 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka ja hiekkamo -reeni .

Juurakkonevassa on saravaltaisia turpeita noin 59 % ja rah -kavaltaisia 41 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisiss arunsaimmin puun ja kortteen jäänteitä ja rahkavaltaisissa tupas -villan ja varvun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeide nkokonaisosuus on 47 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 ,josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3, 8ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,5 . Liekoja on 0-1 metrin

syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,1 %) ja 1-2 metrin vyöhyk-keessä ei lainkaan (kuva 152) .

- 190 -

Juurakkonevassa on turvetta 1,59 milj . m 3 , josta heikost i


(1,30 milj . m ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä


m3 ) . Juurakkoneva soveltuu pienimuotoiseen palaturvetuotantoon .

- 191 -

117 . Survoneva S (x= 69295, y= 5565) sijaitsee noin 6,5 k m

Kauhajoen kirkolta luoteeseen . Topografisesti suo sijaitsee mo-

reenimaiden (etelässä) ja turvepohjaisten peltojen keskellä .

Suon keskellä on kaatopaikka . Suon pinna korkeus on 93 - 96 m mpy .

Survonevan pinta-ala on 170 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää loivasti luoteeseen . Vedet laskevat Kainaston-

jokeen, josta edelleen Kyrönjokeen .

Suurin osa suosta on vanhaa turpeennostoaluetta, reuna-aluee t

ovat turvekankaita, luoteisosassa on melko laajalla alueella kytö -

heittoa . Suo on kokonaan ojitettu (ojat vanhoja) .

Survonevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,6 m, jost a




suus on 3,9 m . Suon pohjamaalaji on pääasiassa savi, jonka pääll ä

on ohut liejukerros lähes koko suon alueella .

- 192 -

Survonevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 51 % ja sara -

valtaisia 49


runsaimmin tupasvillan ja varvun jäänteitä ja saravaltaisiss a


osuus on 31



remmin maatuneen pohjakerroksen 5,7 . Liekoja on 0-1 metrin syvyys-

vyöhykkeessä erittäin vähän (0,1 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä e i

lainkaan (kuva 154) .

Survonevassa on turvetta 2,47 milj . m 3 , josta heikosti maa-

tunutta on 38 % (0,94 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 62 % (1,5 3milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n


Survonneva S soveltuu polttoturvetuotantoon .

- 193 -

118. Honkineva (x= 69316, y= 5516) sijaitsee noin 10 km Kau-

hajoen kirkolta luoteeseen . Suo on tutkittu hajapistein . Topogra-

fisesti suo sijaitsee hiekkamaiden ympäröimässä painanteessa . Suon


Honkinevan pinta-ala on 20 ha . Syvyystietoja on 3,0 pisteeltä /

10 ha . Suon pinta viettää loivasti luoteeseen . Vedet laskevat Kai-

nastonjokeen .

Vallitsevana suotyyppinä on isovarpuinen rämeojikko, reunall a

esiintyy kapea korpivyöhyke . Koko suo on ojitettu . Honkineva e i

sovellu turvetuotantoon .

119. Survoneva N (x= 69330, y= 5570) sijaitsee noin 10 km Kau-

hajoen kirkolta luoteeseen . Suo on tutkittu v . 1945 . Topografises-

ti suo sijaitsee moreeniharjanteiden välisessä painanteessa . Suon


Survonevan pinta-ala on 170 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää luoteeseen . Vedet laskevat ojia myöten Ohmero-

luomaan .

- 194 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaneva ja rahkaräme, poh -

joisosissa myös isovarpuinen räme .Survonevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,1 m, josta hei -


kerroksen paksuus on 1,8 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys


2,9 metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa siltti ja hiekka .

- 195 -

Survonevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 74 % ja sara -







Survonevassa on turvetta 2,91 milj . m 3 , josta heikosti maa-




Survoneva N soveltuu polttoturvetuotantoon .

120 . Tuohikonneva (x= 69340, y= 5578) sijaitsee noin 10 km

Kauhajoen kirkolta pohjoiseen . Suo on tutkittu v . 1945 . Topogra-

fisesti suo sijaitsee moreeniharjanteiden välisessä painanteessa .


Tuohikonnevan pinta-ala on 65 ha, josta yli yhden metrin sy-


on 3,5/10 ha ja syvyystietoja on 6,7 pisteeltä/10 ha . Suon pin -

ta viettää länteen (kuva 157) .

- 196 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaneva ja rahkaräme, pai-

koin esiintyy myös isovarpurämettä .

Tuohikonnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,4 m, jos -



kisyvyys on 1,7 m ja yli 2 metrin 2,3 m . Suurin havaittu turpeen

paksuus on 3,0 metriä . Suon pohjamaalaji on moreeni .

Tuohikonnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 95 % ja sara -

valtaisia 5






2,9 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,8 (kuva 158) .

Tuohikonnevassa on turvetta 0,91 milj . m 3 , josta heikosti maa-



osalla on 91 % (0,85 milj . m3

ja yli 2 m :n 38 % (0,35 milj . m 3 ) .

Tuohikonneva soveltuu polttoturpeen tuottamiseen .

- 197 -

121 . Kivineva N (x= 69365, y= 5555) sijaitsee noin 13 km

Kauhajoen kirkolta luoteeseen . Suo on tutkittu v . 1945 . Topo-

grafisesta suo sijaitsee moreenialueiden välissä . Suon pinnan


Kivinevan pinta-ala on 140 ha, josta yli yhden metrin sy-

vyistä aluetta on 110 ha ja yli 2 m :n 75 ha . Tutkimuspisteti-

heys on 5,1/10 ha (kuva 159) . Suon pinta viettää länteen . Ve -

det laskevat ojia myöten Kiurunluomaan ja edelleen Kainaston-

jokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon keskiosassa saraneva-

ojikko, joka vaihettuu isovarpu- ja rahkarämeojikoksi .

Kivinevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,4 m, josta


turvekerroksen paksuus on 1,9 m . Yli metrin syvyisen aluee n

keskisyvyys on 2,5 m ja yli 2 metrin 2,8 m . Suurin havaittu

turpeen paksuus on 4,0 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka j a

moreeni .

Kivinevassa on saravaltaisia turpeita noin 54 % ja rahka -

valtaisia 46

Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonais -

osuus on 2



paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,8 (kuva 160) .

- 198 -





Kivineva N soveltuu polttoturpeen tuottamiseen .

- 199 -

122 . Kettuneva (x= 69354, y= 5579) sijaitsee noin 11 km Kau-

hajoen kirkolta pohjoiseen . Suo on tutkittu v . 1945 . Topografi-

sesti suo sijaitsee moreeniharjanteiden välissä, Peräkorvenmaa-

tien eteläpuolella . Suon pinnan korkeus on 120 - 124 m mpy .

Kettunevan pinta-ala on 45 ha, josta yli yhden metrin syvyis-



Suon pinta viettää länteen . Vedet laskevat ojia myöten Kiurun -

luomaan ja edelleen Kainastonjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvillaräme ja isovarpu-

räme .

Kettunevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,5 m, josta





Kettunevassa on rahkavaltaisia turpeita 100

Turvekerros-

tuman keskimaatuneisuus on 6,2, josta heikosti maatuneen pinta -

kerroksen keskimaatuneisuus on 2,9 ja paremmin maatuneen pohja -

kerroksen 6,3 (kuva 162) .

Kettunevassa on turvetta 0,79 milj . m 3 , josta heikosti maatu-




Kettuneva soveltuu polttoturpeen tuottamiseen .

- 200 -

124 . Polvenneva (x= 69210, y= 5690) sijaitsee noin 7,5 km

Kauhajoen kirkolta länteen . Topografisesti suo sijaitsee hiekka-

kankaiden (lännessä) ja alavien soistuvien maiden keskellä . Suon

poikki kulkeva tie jakaa sen kahteen altaaseen . Suon pinnan kor-


Polvennevan pinta-ala on 265 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää länteen . Vedet laskevat Talasluomaan, jost a

edelleen Kauhajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat eteläosassa (B-linjasto) har-

vapuustoinen rahkaräme ja rahkaneva . Muu osa suosta on rahkanevaa ,

reunoilla on kapeahkot rahkaräme- ja kangasrämevyöhykkeet .

Polvennevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,6 m, josta





- 201 -

Polvennevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 78 % ja sara -

valtaisia 22



siä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 1 4



neen pohjakerroksen 6,1 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkees -


(kuva 164) .

- 202 -

Polvennevassa on turvetta 3,35 milj . m 3 , josta heikosti maa-



osalla on 81 % (2,57 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 41 % (1,45 milj, m 3 )

Polvenneva soveltuu polttoturvetuotantoon .

- 203 -

125 . Loukasrämäkkä (x= 69223, y= 5664) sijaitsee noin 5,5 k m

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Topografisesti suo sijaitsee hiekka -

kankaan painanteessa . Suon pinnan korkeus on 145 - 147 m mpy .

Loukasrämäkän pinta-ala on 50 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää länteen . Vedet laskevat Hautaluoman kautta Kau-

hajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja tupasvillaräme ,

reuna-alueilla korpityyppejä . Ojituksen vaikutuksesta suotyypi t

ovat ojikko- ja muuttuma-asteella, suon pohjois- ja eteläosassa .

Loukasrämäkän turvekerrostumien keskipaksuus on 2,3 m, jos -





Loukasrämäkässä on rahkavaltaisia turpeita noin 73 % ja sara -

valtaisia 27


runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puun ja kort -

teen jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s

on 16 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8, josta heikost i



sä erittäin vähän (0,4 ja 0,2 %) (kuva 166) .

- 204 -

Loukasrämäkässä on turvetta 0,81 milj . m', josta heikost i


(0,46 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä


m 3 ) . Loukasrämäkkä ei sovellu turvetuotantoon .

- 205 -

126 . Keevelinneva (x= 69225, y= 5680) sijaitsee noin 7 km

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu vuosina 1958 j a

1981 . Topografisesti suo sijaitsee hiekkakankaiden ympäröimäs-

sä painanteessa . Suon pinnan korkeus on 142 - 145 m mpy .

Keevelinnevan pinta-ala on 280 ha, josta yli yhden metri n


on 1,9/10 ja syvyystietojaon 2,8 pisteeltä/10 ha (kuva 167) .

Suon pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat pohjoisosasta Kee-

velinluomaan, josta edelleen Ikkelänjoen kautta Kyrönjokeen . Ete-

läosasta Talasluoman kautta Kauhajokeen .

Vallitsevana suotyyppinä esiintyy keskiosassa lyhytkortista

nevaa, pohjoisosassa heikosti kehittynyttä keidasrämeojikkoa j a

sararämemuuttumaa, eteläosassa sararäme- ja tupasvillarämemuuttu-

mia sekä turvekankaita . Suo on ojitettu keskiosaa lukuunottamatta .

- 206 -

Keevelinnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,6 m, jos -




paksuus on 4, 0 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka .

Keevelinnevassa on saravaltaisia turpeita noin 57 % .ja rah -

kavaltaisia 43


sa runsaimmin puun ja kortteen jäänteitä ja rahkavaltaisissa tu-

pasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden koko -

naisosuus on 26




vyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,2 ja 0,1 %) (kuva 168) .

Keevelinnevassa on turvetta 2,76 milj . m 3 , josta heikost i




m 3 ) . Keevelinneva soveltuu polttoturvetuotantoon .

- 207 -

127 . Peuraneva (x= 69255, y= 5659) sijaitsee noin 5 km Kau-

hajoen kirkolta itään . Topografisesti suo sijaitsee hiekkakankai -

den välisessä painanteessa . Suon pinnan korkeus on 107 - 117 m

mp y .

Peuranevan pinta-ala on 40 ha, josta yli yhden metrin syvyis-



ta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat Sotkanluomaan, josta edellee n

Kyrönjokeen .

Vallitsevana suotyyppinä esiintyy keskiosassa rahkarämettä ,

reunoilla isovarpurämettäja turvekankaita . Vanhan, tiheän ojituk-

sen vaikutuksesta suotyypit ovat muuttuma-asteella .

- 208 -

Peuranevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m, jost a





Peuranevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 79 % ja saraval-

taisia 21 % .Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaim-

min varvun ja tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puunjäännök-

siä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 5,6 ,


ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,9 . Liekoja on molemmiss a

syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,2 ja 0,2 %) (kuva 170) .

Peuranevassa on turvetta 0,48 milj . m 3 , josta heikosti maa-



osalla on 71 % (0,34 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 27 % (0,13 milj . m 3 )

Peuraneva soveltuu pienimuotoiseen palaturvetuotantoon .

- 209 -

128. Panttilanrämäkkä (x= 69264, y= 5679) sijaitsee noin 7 k m

Kauhajoen kirkolta itään . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi-

sesti suo sijaitsee Ikkelänjärvelle johtavan tien eteläpuolell a

Sotkanluoman ja Ikkeläjoen välisessä kangaspainanteessa . Suon


Panttilanrämäkän pinta-ala kartan mukaan on 25 ha . Syvyystie-toja on 1,6 pisteeltä/10 ha . Suon pinta viettää loivasti länteen

päin . Vedet laskevat Sotkanluomaan, josta Ikkelänjoen kautta Kau-

hajokeen . Koko alue on biologista suota (turvetta alle 30 cm) .

Suo ei sovellu turvetuotantoon .

129. Hietaharjunneva (x= 69280, y= 5685) sijaitsee noin 8 km

Kauhajoen kirkolta koilliseen . Topografisesti suo sijaitsee hiek-

kakankaiden rajaamassa altaassa . Suon pinnan korkeus on 113 -

132 m mpy .

Hietaharjunnevan pinta-ala on 110 ha, josta yli yhden metri n



Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevat Ikkelänjokeen, josta

edelleen Kyrönjokeen .

- 210 -

Vallitsevina suotyyppeinä esiintyy rahka- ja kangasrämettä ,

pohjoisosassa keidasrämeojikkoa . Ojituksen vaikutuksesta suotyy-

pit ovat muuttuma-asteella .

Hietaharjunnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m, jos -


turvekerroksen paksuus on 0,6 m . Yli metrin syvyisen alueen kes -kisyvyys on 1,8 m ja yli 2 metrin 2,9 m . Suurin havaittu turpee n

paksuus on 3,6 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka ja moreeni .

Hietaharjunnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 94 % j a

saravaltaisia 6


sa runsaimmin tupasvillan ja puunjäännöksiä . Puunjäännöksiä sisäl -





koja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,2 ja 0,1 % )

(kuva 172 .

Hietaharjunnevassa on turvetta 1,20 milj . m 3 , josta heikost i


(0,58 milj . m3 ) . Koko turvemääräsä yli yhden metrin syvyisell ä

suon osalla on 63 % (0,75 milj . m 3

ja yli 2 m :n 41 % (0,4 9

milj . m 3 ) . Hietaharjunneva ei sovellu polttoturvetuotantoon .

- 211

-

130. Arkkukankaanneva (x= 69288, y= 5690) sijaitsee noin 8, 5

km Kauhajoen kirkolta koilliseen . Suo on tutkittu hajapistein .

Topografisesti suo sijaitsee hiekkakangaspainanteessa . Suon pin -


Arkkukankaannevan pinta-ala on 35 ha, josta yli yhden metri n

syvyistä aluetta on 5 ha ja yli 2 m:n aluetta ei lainkaan . Tutki -

muspistetiheys on 1,1 (kuva 171) . Vedet laskevat Kyrönjpkeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme, kangasräme ja reu -

noilla turvekankaat . Suo on lähes kokonaan ojitettu, joten suo -

tyypit ovat pääosin muuttuma-asteella .

Arkkukankaannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m ,



keskisyvyys on 1,4 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,0 met -


Arkkukankaannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 90 % j a

saravaltaisia 10 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltai -

sissa runsaimmin varvun ja tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksi ä

sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 8 % . Turvekerrostuman ke s -

kimaatuneisuus on 6,5, josta heikosti maatuneen pintakerroksen

keskimaatuneisuus on 3,5 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,8 .

Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä kohtalaisesti (2,2 %) j a

1-2 metrin vyöhykkeessä erittäin vähän (0,1 %) .

Arkkukankaannevassa on turvetta 0,45 milj . m3 , josta heikost i



osalla on 16 % (0,07 milj . m 3 ) . Arkkukankaansuo soveltuu tilakoh-

taiseen palaturvetuotantoon .

131. Paskonneva (x= 69303, y= 5695) sijaitsee noin 10,5 k m

Kauhajoen kirkolta koilliseen . Topografisesti suo sijaitsee osit -

tain paljaaksi huuhtoutuneiden hiekkakankaiden painanteessa . Suon


Paskonnevan pinta-ala on 45 ha, josta yli yhden metrin sy-

vyistä aluetta on 10 ha ja yli 2 m:n ei lainkaan . Tutkimuspiste-


va 173) . Suon pinta viettää luoteeseen . Vedet laskevat Riipinluo -

man kautta Kyrönjokeen .

- 212 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvillaräme, rahkaräme j a

isovarpuinen räme . Keskiosassa on kapea sararämevyöhyke .

Paskonnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,9 m, josta





Paskonnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 69 % ja saraval -

taisia 31


saimmin tupasvillan ja puunjäännöksiä ja saravaltaisissa puunjään-


Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9, josta heikosti maatunee n



vähän (0,5 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan .

213 -

Paskonnevassa on turvetta 0,32 milj . m3 , josta heikosti maa -



osalla on 41 % (0,13 milj . m 3 ) . Paskonneva ei sovellu polttotur-

vetuotantoon .

132. Plumppuneva (x= 69312, y= 5691) sijaitsee noin 10 km Kau-

hajoen kirkolta koilliseen . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi -

sesti suo sijaitsee hiekkakankaiden ja moreenialueiden rajaamass a

painanteessa . Suon pinnan korkeus on 117 - 122 m mpy .

Plumppunevan pinta-ala on 35 ha . Tutkimuspistetiheys on 0,6 /


ta viettää länteen päin . Vedet laskevat Riipinluomaan, josta ede l-

leen Kauhajokeen .

Vallitsevana suotyyppinä on rahkaräme . Ojituksen vaikutukses -

ta suo on paikoin muuttuma-asteella .

Plumppunevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,0 m, jost a

heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,1 m. Paremmin maatuneen tur -

vekerroksen paksuus on 0,9 m. Suurin havaittu turpeen paksuus on

1,5 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka .Plumppunevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 88 % ja sara-

valtaisia 12 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss arunsaimmin tupasvillan ja puunjäännöksiä ja saravaltaisissa puun -jäännöksiä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus o n

28 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,8, josta heikost i

maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 4,0-ja paremmin maa -tuneen pohjakerroksen 7,0 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkees -

sä erittäin runsaasti (> 4 %) .Plumppunevassa on turvetta 0,35 milj . m3 , josta heikosti maa -


milj . m 3 ) . Plumppuneva ei sovellu polttoturvetuotantoon .

133. Heinineva (x= 69340, y= 5696) sijaitsee noin 12,5 km Kau-

hajoen kirkolta koilliseen . Topografisesti suo sijaitsee kalliois -

ten, huuhtoutuneiden hiekkakangasalueiden välillä . Suon pinnan kor -


- 214 -

Heininevan pinta-ala on 70 ha, josta yli yhden metrin syvyis-

ta aluetta on 20 ha ja yli 2 m :n 5 ha . Tutkimuspistetiheys on 4,7 /


ta viettää kaakkoon . Vedet laskevat Pitkämönluoman kautta Kyrönjo -

keen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme, tupasvillaräme se -

kä isovarpuinen räme . Suo on ojitettu keskiosaa lukuunottamatta

kokonaan, joten suotyypit ovat suurelta osin ojikko- ja muuttuma-

asteella .

Heininevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,9 m, josta hei -





Heininevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 84 % ja saraval-

taisia 16




Tur-



jakerroksen 6,0 . Liekoja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä erittäi n

vähän (0,1 %) (kuva 175) .

- 215 -

Heininevassa on turvetta 0,53 milj . m 3 , josta heikost i


(0,36 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisel-

lä suon osalla on 61 % (0,32 milj . m3) ja yli 2 m :n 23 % (0,1 2

milj . m 3 ) . Heinineva soveltuu pienimuotoiseen palaturvetuotan-

toon .

134 . Maijanneva E(x= 69353, y= 5682) sijaitsee noin 12 k m

Kauhajoen kirkolta koilliseen . Suo on tutkittu hajapistein . To-

pografisesti suo sijaitsee hiekka- ja moreenialueiden painantees-


- 216 -

Maijannevan pinta-ala on 30 ha, josta yli yhden metrin sy-


vyystietoja on 2,0 pisteeltä/10 ha (kuva 176) . Suon pinta viet-

tää länteen . Vedet laskevat Kyrönjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat eteläosassa sararäme, keski -

osassa rahkaräme ja reunoilla turvekankaat . Suo on kokonaan oji-

tettu, joten suotyypit ovat pääosin muuttuma-asteella .

Maijannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,6 m, jost a




pohj amaalaj i on hiekka .

Maijannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 67 % ja sara -

valtaisia 33


runsaimmin puun ja varvun jäänteitä ja saravaltaisissa puunjään-

nöksiä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 36

- 217 -


neen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,6 ja paremmin maatu-neen pohjakerroksen 5,7 . Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkees-sä vähän (1,6 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä erittäin vähän (0,7 %) .

Maijannevassa on turvetta 0,48 milj . m3 , josta heikosti maa -tunutta on 56 % (0,27 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 44 % (0,2 1milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo nosalla on 23 % (0,11 milj . m 3 ) . Maijanneva E ei sovellu turve-tuotantoon .

135 . Maijanneva W (x= 69342, y= 5630) sijaitsee noin 9 km Kau -

hajoen kirkolta pohjoiseen . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi -

sesti suo sijaitsee moreenimäkien painanteessa . Suon pinnan korkeuson 110 - 112 m mpy .

Maijannevan pinta-ala on 50 ha, josta yli yhden metrin syvyis -


10 ha ja syvyystietoja on 1,2 pisteeltä/10 ha .' Suon pinta viettä ä

loivasti koilliseen . Vedet laskevat Kyrönjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme, tupasvillaräme sekä

rahkaneva . Vanhan ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat muuttuma -

asteella .

Maijannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,2 m, jost a

heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,8 m . Paremmin maatuneen tur -vekerroksen paksuus on 1,4 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisy-


suus on 4,0 metriä . Suon pohjamaalaji on moreenia .

Maijannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 98 % ja sara -valtaisia 2 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss arunsaimmin tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien tur-peiden kokonaisosuus on 8 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuuson 5,3, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuu son 3,2 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,4 . Liekoja on 0- 1metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,6 %) ja 1-2 metrinvyöhykkeessä kohtalaisesti(3,1 %) .

Maijannevassa on turvetta 0,63 milj . m 3 , josta heikosti maa -




Maijanneva W ei sovellu polttoturvetuotantoon .

- 218 -

136 . Selkäsaarenneva-Jantikanneva-Ristineva (x= 69363, y=

5615) sijaitsee noin 13 km Kauhajoen kirkolta pohjoiseen . Suo

on tutkittu vuosina 1959 ja 1981 : Topografisesti suota ympäröi -

vät moreenialueet . Suon pinnan korkeus on 105 - 112 m mpy .

Suokompleksin pinta-ala on 890 ha, josta yli yhden metri n

syvyistä aluetta on 545 ha ja yli 2 m :n 335 ha . Tutkimuspiste-


va 178) . Suon pinta viettää itään . Vedet laskevat Inhanluoma n

kautta Kyrönjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat Jantikanneva-Ristinevan osal-

la keidasräme ja rahkaräme . Selkäsaarennevan osalla esiintyy kei-

dasrämettä, lyhytkortista nevaa, kalvakkanevaa ja rahkarämettä .

Suon reunaosat on ojitettu .

Alueen turvekerrostumien keskipaksuus on 3,2 m, josta heikos-

ti maatuneen turpeen osuus on 1,9 m . Paremmin maatuneen turveker-

roksen paksuus on 1,3 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys


on 5,4 metriä . Suon pohjamaalaji on moreeni ja hiekka Jantikan-

neva-Ristinevalla, Selkäsaarennevan alueella hiekkaa, moreeni a

ja kallioita, sekä koillisosassa silttiä .

- 219 -

Suoalueella on rahkavaltaisia turpeita noin 90 % ja saraval-

taisia 10 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa run-

saimmin tupasvillan ja varvun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältä





koja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä vähän (1,2 %) ja 1-2 metri n

vyöhykkeessä erittäin vähän (0,2 %) (kuva 179) .

Selkäsaarenneva-Jantikanneva-Ristinevassa on turvetta 16,8 2

milj . m 3 , josta heikosti maatunutta 59 % (9,92 milj . m 3 ) ja pa -

remmin maatunutta 41 % (6,90 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yl i

yhden metrin syvyisellä suon osalla on 86 % (14,40 milj . m 3 ) j ayli 2 m :n 70 % (11,73 milj . m 3 ) . Suo soveltuu kasvuturvetuotantoon .

- 220 -

137 . Sikarämäkkä (x= 69205, y= 5705) sijaitsee noin 10 km

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu vuosina 1958 ja 1981 .

Topografisesti suo sijaitsee hiekkakankaiden välissä . Suon pinnan


Sikarämäkän pinta-ala on 290 ha, josta yli yhden metrin sy-



- 222 -

Suon pinta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat pohjoiseen Sotkan -

luomaan, josta edelleen Ikkelänjokeen .

Vallitsevana suotyyppinä on lyhytkortinen neva, jota halko-

vat itä- ja länsisuuntaiset rahkanevajuotit . Suon pohjoisosass a

on jonkin verran saranevaa ja reunoilla sararämettä . Reunaosiss a

on vähän vanhaa ojitusta .

Sikarämäkän turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m, jost a





Sikarämäkässä on rahkavaltaisia turpeita noin 78 % ja sara -

valtaisia 22




17

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8, josta heikosti


tuneen pohjakerroksen 6,2 . Liekoja ei ole lainkaan (kuva 181) .

Sikarämäkässä on turvetta 3,79 milj . m 3 , josta heikosti maa-

tunutta on 45 % (1,71 milj . m3 ) ja paremmin maatunutta 55 % (2,0 8milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n

osalla on 83 % (3,16 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 36 % (1,38 milj .

Sikarämäkkä soveltuu kasvu- ja polttoturvetuotantoon .

- 223 -

138 . Maitolanneva-Peräneva (x= 69205, y= 5720) sijaitse enoin 12 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Topografisesti suo si -

jaitsee hiekka- ja sorakankaiden keskellä . Osittain se rajoit -

tuu toisiin soihin . Suon pinnan korkeus on 170 - 177 m mpy .

Maitolanneva- Peränevan pinta-ala on 175 ha, josta yli yh-

den metrin syvyistä aluetta on 55 ha . Tutkimuspistetiheys on 3,8 /10 ha ja syvyystietoja on 6,9 pisteeltä/10 ha (kuva 182) . Suon

pinta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat Sotkanluoman kautta Ik -

kelänjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat sararäme, rahkaräme ja tupas -

villaräme . Tiheän ja vanhan ojituksen vaikutuksesta suotyypi t

ovat muuttuma-asteella . Eteläosassa suota on hiukan keidasrämet -

tä ja reunoilla turvekankaita .

Maitolanneva-Peränevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,1-m,



keskisyvyys on 1,5 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,4 m .


Maitolanneva-Peränevassa on saravaltaisia turpeita noin 64 %ja rahkavaltaisia 36 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltai -

sissa runsaimmin puunjäännöksiä ja rahkavaltaisia tupasvillan jään -teitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 48 % .

Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1, josta heikosti maatunee n

pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,6 ja paremmin maatuneen poh-jakerroksen 6,2 . Liekoja on molemmissa syvyysvyöhykkeessä erittäi nvähän (0,4 ja 0,1 %) (kuva 183) .

Maitolanneva-Peränevassa on turvetta 1,43 milj . m3 , josta hei -kosti maatunutta on 36 % (0,51 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 64 %(0,92 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo nosalla on 58 % (0,83 milj . m 3 ) . Maitolanneva- Peräneva soveltuu polt -toturvetuotantoon .

- 225 -

139 . Nimetönneva (x= 69236, y= 5706) sijaitsee noin 10 k m

Kauhajoen kirkolta itään . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi -

sesti suo sijaitsee hiekkakankaiden rajaamassa painanteessa . Suon


Nimetönnevan pinta-ala on 75 ha . Tutkimuspistetiheys on 0,4 /

10 ha ja syvyystietoja on 0,8 pisteeltä/10 ha (kuva 184) . Suon

pinta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat Sotkanluomaan, josta

edelleen Ikkelänjoen kautta Kyrönjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pääasiassa rahkaräme ja rah-

karämeojikko . Eteläosa suosta on saarekkeiden rikkomaa .

Nimetönnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,9 m, josta


vekerroksen paksuus on 0,5 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on


Nimetönnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 78 % ja sara -

valtaisia 22


runsaimmin varvun ja tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisäl -





koja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä vähän (1-2 %) .

- 226 -

Nimetönnevassa on turvetta 0,68 milj . m 3 , josta heikosti maa-


milj . m 3 ) . Suoalue ei sovellu turvetuotantoon .

140 . Männistönneva (x= 69230, y= 5735) sijaitsee noin 13 km

Kauhajoen kirkolta itään . Topografisesti suo sijaitsee loivie n

hiekkaharjujen välissä . Suon pinnan korkeus on 147 - 157 m mpy .

Männistönnevan pinta-ala on 110 ha, josta yli yhden metri n


heys on 4,9/10 ha ja syvyystietoja on 12,6 pisteeltä/10 ha (ku -

va 185) . Suon pinta viettää koilliseen . Vedet laskevat ojia myö-

ten Männistönluomaan, josta Ikkelänjoen kautta Kyrönjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pohjois- ja keskiosissa tu-

pasvillaräme ja rahkaräme . Eteläosassa on pienimuotoinen keidas-

räme-silmäkeneva-alue . Reunoilla on isovarpu- ja korpirämettä .

Suon pohjoisosassa on vanhaa ojitusta .

Männistönnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,2 m, jos -

ta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,4 m . Paremmin maatuneen

- 227 -




Männistönnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 87 % ja sa-

ravaltaisia 13 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisiss a

runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien tur-





missa syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,1 %) (kuva 186) .

Männistönnevassa on turvetta 1,05 milj . m 3 , josta heikosti




m 3 ) . Männistönneva soveltuu pienimuotoiseen polttoturvetuotantoon .

- 228 -

141 . Kuninneva(x= 69244, y= 5720) sijaitsee noin 11 km Kau-

hajoen kirkolta itään . Topografisesti suo sijaitsee hiekkakankai-

den ympäröimässä painanteessa . Suon pinnan korkeus on 135 - 145 m

mp y .

Kuninnevan pinta-ala on 245 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää luoteeseen . Vedet laskevat Sotkanluoman j a

Männistönluoman kautta Kyrönjokeen .

- 229 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat keskiosassa rahkaräme ja tu-

pasvillaräme . Etelä- ja länsiosassa suotyypit ovat ojituksen vai-

kutuksesta muuttuma-asteella .

Kuninnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,6 m, josta





Kuninnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 61 % ja saraval -

taisia 39


saimmin tupasvillan ja varvun jäänteitä ja saravaltaisissa puun -

jäännöksiä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s





(kuva 188) .

Kuninnevassa on turvetta 3,31 milj . m 3 , josta heikosti maatu-




Kuninneva soveltuu polttoturvetuotantoon .

- 230 -

142 . Tuhkaneva (x= 69245, y= 5755) sijaitsee noin 14 km Kau-

hajoen kirkolta itään . Topografisesti suo sijaitsee moreeni- j a

hiekkakankaiden keskellä, pohjoisessa ja luoteessa suo rajoittuu

peltoihin . Suon pinnan korkeus on 137 - 150 m mpy .

Tuhkanevan pinta-ala on 140 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää itään . Vedet laskevat Isoluomaan, josta edel-

leen Ikkelänjokeen .

- 231 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat tiheäpuustoiset kangaskorpi ,

isovarpuinen räme ja sararäme . Osa suotyypeistä on ojituksen vai-

kutuksesta ojikko- ja muuttuma-asteella . Suon eteläosassa on jon-

kin verran rahkarämettä ja reunoilla turvekankaita .

Tuhkanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,2 m, josta





Tuhkanevassa on saravaltaisia turpeita noin 91 % ja rahkaval-

taisia 9

Turpeen lisätekijöinä tavataan runsaimmin puun ja raat-

teen jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s





(kuva 190) .

Tuhkanevassa on turvetta 1,45 milj . m 3 , josta heikosti maatu-




Tuhkaneva soveltuu polttoturvetuotantoon .

- 232 -

143 . Härkärämäkkä (x= 69260, y= 5735) sijaitsee noin 13 k m

Kauhajoen kirkolta itään Kauhajoki-Ikkeläjärvi-tien vieressä .

Topografisesti suo sijaitsee loivien hiekkakankaiden painantees-


Härkärämäkän pinta-ala on kartan mukaan 60 ha, josta yli yh-

den metrin syvyistä aluetta on muutama hehtaari . Tutkimuspisteti-


191) . Suon pinta viettää luoteeseen . Vedet laskevat Männistönluo-

man kautta Ikkelänjokeen, josta edelleen Kyrönjokeen .

Suon pohjoisosa on matalaa kangassoistumaa (turvetta n . 10 cm) .

Eteläosassa on isovarpu- ja korpirämettä sekä turvekankaita . Suo on

ojitettu lähes kokonaan ja ojat ovat vanhoja .

Härkärämäkän turvekerrostumien keskipaksuus on 0,9 m, josta


vekerroksen paksuus on 0,6 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on


- 233 -

Härkärämäkässä on saravaltaisia turpeita noin 62 % ja rah-

kavaltaisia 38


sa runsaimmin puun ja raatteen jäänteitä ja rahkavaltaisissa tu-

pasvillan ja varvun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpei -



5,4, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuu s

on 3,7 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,4 . Liekoja on 0- 1

metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,9 %) ja 1-2 metri n

vyöhykkeessä ei lainkaan (kuva 192) .

Härkärämäkässä on turvetta 0,55 milj . m 3 , josta hiekosti maa-

tunutta on 36 % (0,20 milj . m 3


milj, m 3 ) . Härkärämäkkä ei sovellu polttoturvetuotantoon .

- 234 -

144. Lehtosenneva (x= 69265, y= 5755) sijaitsee noin 14 k m

Kauhajoen kirkolta itään . Topografisesti suo sijaitsee hiekkakan -

kaan ja moreenialueiden välissä. Suon pinnan korkeus on 133 - 13 6

m mpy .Lehtosennevan pinta-ala on kartan mukaan 110 ha . Syvyystieto-

ja on 3,6 pisteeltä/10 ha . Suon pinta viettää loivasti luoteeseen .

Vedet laskevat Ikkelänjonen kautta Kyrönjokeen .

Koko alue on biologista suote (turvetta alle 30 cm), eikä so-

vellu turvetuotantoon .

145. Talvisillanneva (x= 69278, y= 5763) sijaitsee noin 15, 5

km Kauhajoen kirkolta koilliseen . Suo on tutkittu hajapistein . To -

pografisesti suo sijaitsee moreenialueiden välisessä painanteessa .


Talvisillannevan pinta-ala on kartan mukaan 80 ha . Syvyystie -

toja on 1,1 pisteeltä/10 ha . Vedet laskevat Ikkeläjoen kautta Ky -

rönjokeen .

Koko alue on biologista suota (turvetta alle 30 cm) . Talvi -

sillanneva ei sovellu turvetuotantoon .

146. Hautalankeidas (x= 69282, y= 5712) sijaitsee noin 11 k m

Kauhajoen kirkolta koilliseen . Suo on tutkittu hajapistein . Topo -

grafisesti suo sijaitsee Ikkelänjokilaaksossa . Suon pinnan korkeu s

on 124 - 125 m mpy .

Hautalankeitaan pinta-ala on kartan mukaan 40 ha . Syvyystieto -

ja on 1,5 pisteeltä/10 ha . Vedet laskevat Ikkelänjoen : kautta Ky -

rönjokeen .

Alue on biologista suota (turvetta alle 30 cm) . Hautalankei -

das ei sovellu polttoturvetuotantoon .

147. Haasiorämäkkä (x= 69277, y= 5732) sijaitsee noin 11 k m

Kauhajoen kirkolta itään . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi -

sesti suo sijaitsee jokien välisessä moreenipainanteessa . Suon pin-


Haasiorämäkän pinta-ala on kartan mukaan 40 ha . Syvyystietoj a

on 1,3 pisteeltä/10 ha . Suon pinta viettää loivasti luoteeseen .

- 235 -

Vedet laskevat Haasioluoman kautta Ikkelänjökeen .Koko alue on bio -

logista suota (turvetta 5-20 cm) . Haasiorämäkkä ei sovellu turve-

tuotantoon .

148. Kitulanneva (x= 69279, y= 5745) sijaitsee noin 14 k m

Kauhajoen kirkolta koilliseen. Suo on tutkittu hajapistein . To -

pografisesti suo sijaitsee moreenialueiden välissä . Suon pinnan

korkeus on kartan mukaan 40 ha . Syvyystietoja on 1,0 pisteeltä/

10 ha . Vedet laskevat Ikkelänjoen kautta Kyrönjokeen .

Alue on biologista suota (turvetta alle 30 cm) . Kitulanneva


149. Keltaneva (x= 69290, y= 5732) sijaitsee noin 13 km Kau-

hajoen kirkolta koilliseen . Topografisesti suo sijaitsee hiekka -

kankaiden välisessä painanteessa . Suon pinnan korkeus on 125 -

130 m mpy .Keltanevan pinta-ala on kartan mukaan 105,ha, josta geologis -

ta suota on 20 ha . Tutkimuspistetiheys on 1,4/10 ha ja syvyystie-

toja on 3,4 pisteeltä/10 ha (kuva 193) . Suon pinta viettää län -

teen . Vedet laskevat Ikkelänjokeen, josta edelleen Kyrönjokeen .

Alue on pääasiassa biologista suota . Vain pohjoisosan kan -

gassoistuma-alueella on turvetta 30-70 cm .

Keltanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,4 m, josta hei-


kerroksen paksuus on 0,3 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 0, 7

metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka .

Keltanevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 84 % ja saraval -

taisia 16 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan nahka- ja saravaltai -

sissa runsaimmin puunjäännöksiä . Puunjäännöksiä sisältävien tur-

peiden kokonaisosuus on 78 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus


on 3,9 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 7,8 . Liekoja ei ole .

Keltanevassa on turvetta 0,08 milj . m 3 , josta heikosti maa-


06 milj . m 3 ) . Keltaneva ei sovellu turvetuotantoon .

- 237 -

150 . Iiroonneva-Mustaneva (x= 69300, y= 5755) sijaitsee noi n

15 km Kauhajoen kirkolta koilliseen Kauhajoki-Jalasjärvi-tien var-

rella . Suo on tutkittu vuosina 1948 ja 1981 . Topografisesti su o

sijaitsee moreeniharjanteiden keskellä, etelässä se rajoittu u

saraturvepeltoihin . Suon pinnan korkeus on 130 - 137 m mpy .

liroonneva-Mustanevan pinta-ala on 440 ha, josta yli yhde n

metrin syvyistä aluetta on 235 ha ja yli 2 m :n 140 ha . Tutkimus-

pistetiheys on 1,5/10 ha ja syvyystietoja on 2,8 pisteeltä/10 ha

(kuva 194) . Suon pinta viettää loivasti etelään . Vedet laskevat

etelään Hosiaisluoman kautta Ikkelänjokeen .

- 238 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon lounais- ja länsiosiss a

tupasvillaräme- ja sararämemuuttumat sekä turvekankaat . Itä- j a

eteläosissa on palaturpeennostoalueet . Keskiosissa on vanhoj a

tuotantoalueita sekä paikoin saraneva- ja lyhytkorsinevamuuttu -

mia . Luoteisosan luonnontilainen alue on rahka- ja tupasvillarä -

mettä .Iiroonneva-Mustanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,4 m ,

josta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,9 m . Paremmin maatunee n

turvekerroksen paksuus on 1,5 m . Yli metrin syvyisen alueen keski-


suus on 4,5 metriä . Suon pohjamaalaji on reunaosissa hiekka ja mo -

reeni sekä keskellä siltti ja savi .

Iiroonneva-Mustanevassa on saravaltaisia turpeita noin 79 %

ja rahkavaltaisia 21 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltai -

sissa runsaimmin puun ja varvun jäänteitä ja rahkavaltaisissa tu -

pasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden koko-

naisosuus on 13 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1, jos -



vyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,1 %) (kuva 195) .

Iiroonneva-Mustanevassa on turvetta 7,37 milj . m3 , josta hei -

kosti maatunutta on 39 % (2,87 milj . m3 ) ja paremmin maatunutt a


sellä suon osalla on 80 % (5,93 milj . m3 ) ja yli 2 m :n 61 % (4 ,

50 milj . m3 ) . Iiroonneva-Mustaneva soveltuu polttoturvetuotantoon .

Osa suosta on jo turvetuotannossa .

- 239 -

151 . Naulamäenneva (x= 69302, y= 5712) sijaitsee noin 12 k m

Kauhajoen kirkolta koilliseen . Topografisesti suo sijaitsee moree-

nimaiden painanteessa . Suon pinnan korkeus on 120 - 125 m mpy .

Naulamäen pinta-ala on kartan mukaan 65 ha . Tutkimuspiste-

tiheys on 2,6/10 ha ja syvyystietoja 7,4 pisteeltä/10 ha (kuva

196) . Vedet laskevat Pitkämönluoman kautta Kyrönjokeen . Alue on

jokseenkin kokonaisuudessaan biologista suota (turvetta alle 30 cm) .

Naulamäensuo ei sovellu turvetuotantoon .

- 240 -

152 . Pitkämönluoma (x= 69313, y= 5707) sijaitsee noin 11,5 km

Kauhajoen kirkolta koilliseen . Suo on tutkittu hajapistein . Topo-

grafisesti suo sijaitsee moreenimaiden painanteessa . Suon pinnan


Pitkämönluoman pinta-ala on 35 ha, Tutkimuspistetiheys on 1,0 /

10 ha ja syvyystietoja on 5,4 pisteeltä/10 ha . Suon pinta viettää

pohjoiseen . Vedet laskevat pohjoisosan ojia myöten Pitkämönluomaan .

Suo on jokseenkin ohutturpeista tupasvillarämettä ja rahkarä-

mettä . Turvetta on yleensä 10-50 cm, syvin havaittu kohta on 140 cm .

Suo on luonnontilainen . Pitkämönluoma ei sovellu turvetuotantoon .

153 . Luomanperänneva (x= 69310, y= 5730) sijaitsee noin 14 km

Kauhajoen kirkolta koilliseen . Topografisesti suo sijaitsee moreeni-

selänteiden ja hiekkakankaiden välisessä painanteessa . Suon pinnan


Luomanperännevan pinta-ala on 65 ha, josta yli yhden metrin sy-

vyistä aluetta on 10 ha . Tutkimuspistetiheys on 5,2/10 ha ja syvyys -

tietoja on 8,9 pisteeltä/10 ha (kuva 193) . Suon pinta viettää luo-

teeseen . Vedet laskevat Pitkämönluoman kautta Kyrönjokeen .

- 241 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja tupasvillaräme ,

reuna-alueilla kangasräme ja turvekankaat . Vanhan ojituksen vai -kutuksesta suotyypit ovat muuttuma-asteella .

Luomanperännevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,8 m ,


neen turvekerroksen paksuus on 0,6 m . Yli metrin syvyisen aluee nkeskisyvyys on 1,5 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,0 met -riä . Suon pohjamaalaji on hiekka, paikoin moreeni .

Luomanperännevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 66 % j a

saravaltaisia 34 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisis -

sa runsaimmin tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puunjäännök -siä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 15 % .




sä erittäin vähän (0,4 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan .

Luomanperännevassa on turvetta 0,43 milj . m3 , josta heikost i



suon osalla on 35 % (0,15 milj . m3 ) . Luomanperänneva soveltu u

enintään tilakohtaiseen palaturvetuotantoon .

154 . Hormanneva (x= 69073, y= 4257) sijaitsee noin 27 km Kau-

hajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu v . 1958 . Topografisest i

Kauhajoen ja Karvian rajalla sijaitseva suo rajoittuu hiekkakan-

kaisiin ja osin peltoihin . Suon pinnan korkeus on 153 - 163 m mpy .

Hormannevan pinta-ala on 1200 ha, josta yli yhden metrin sy -



Suon pinta viettää kaakkoon . Vedet laskevat ojia myöten Karvian -

järveen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon laidoilla isovarpuine n

räme, tupasvillaräme, sararäme ja rahkaräme sekä suon keskiosis -

sa keidasräme, lyhytkortinen neva ja saraneva .

Hormannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 3,0 m, jost a




suus on 5,7 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka, paikoin siltti .

- 243 -

Hormannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 54 % ja sa-

ravaltaisia 46


sa runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävie n

turpeiden kokonaisosuus on 2

Turvekerrostuman keskimaatunei-


neisuus on 2,8 ja paremmin maaatuneen pohjakerroksen 5,6 (kuva .

198) .

Hormannevassa on turvetta 30,93 milj . m 3 , josta heikosti maa-


82 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä

suon osalla on 95 % (29,49 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 85 % (26,3 7

milj . m 3 ) . Suo on nykyisin turvetuotantoalueena .

155 . Haukanneva E(x= 69087, y= 4234) sijaitsee noin 22 km

Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . Topo-

grafisesti suo sijaitsee hiekkakankaiden ympäröimässä painan-


Haukannevan pinta-ala on kartan mukaan 25 ha, josta geolo-

gista suota on 10 ha . Tutkimuspistetiheys on 0,4/10 ha ja sy-

vyystietoja on 1,6 pisteeltä/10 ha (kuva 199) . Suon pinta viet-

tää etelään . Vedet laskevat ojia myöten Nummijokeen .

- 244 -

Vallitsevana suotyyppinä on alueen eteläosassa rahkaräme ,

pohjoisosa on kokonaan biologista suota .

Haukannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,7 m, josta


turvekerroksen paksuus on 0,6 m . Suurin havaittu turpeen pak-

suus on 1,0 metriä . Suon pohjamaalaji on pääasiassa hiekka .

Haukannevassa on rahkavaltaisia turpeita 100

Turpeen li-

sätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tupasvillan jään -

teitä . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,6, josta heikost i


tuneen pohjakerroksen 6,9 . Liekoja ei esiinny lainkaan .

Haukannevassa on turvetta 0,07 milj . m 3 , josta heikosti maa-


milj . m 3 ) . Haukanneva E ei sovellu polttoturvetuotantoon .

156 . Puukkorämäkkä,157 . Säkkineva (x= 69107, y= 4242) sijait-

see noin 23 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu vuo-

sina 1951 ja 1959 . Topografisesti suo sijaitsee hiekkakankaide n

välissä . Pohjoisosassa se rajoittuu Säkkijärveen . Suon pinnan


Säkkinevan pinta-ala on 270 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää pohjoiseen . Vedet laskevat Säkkijärveen .

- 246 -

Säkkinevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,2 m, jost a




paksuus on 3,0 metriä . Suon pohjamaalaji on yleisimmin hiekka ta i

moreeni sekä paikoin kallio . Suon pohjalla esiintyy liejukerrok-

sia .

Säkkinevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 92 % ja saraval-

taisia 8

Turpeen lisätekijäinä tavataan rahkavaltaisissa run-




5,9, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuu s


Säkkinevassa on turvetta 3,06 milj . m 3 , josta heikosti maa-

tunutta on 33 % (1,01 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 67 % (2,0 5milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n

osalla on 71 % (2,16 milj . m3 ) ja yli 2 m • n 32 % (0,97 milj . m 3 ) .

Säkkineva on nykyisin turvetuotannossa ja Puukkorämäkkä on oji-

tettu turvetuotantoa varten .

- 247 -

158 . Pohjoisneva-Venesontto (x= 69150, y= 4250) sijaitse e

noin 20 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu v . 1959 .

Topografisesti suota ympäröivät moreenialueet, pohjoisosastaan

se rajoittuu Harjanevaan ja eteläosastaan Säkkijärveen . Suon pin-

nan korkeus on 166,5 - 172 m mpy .

Pohjoisneva-Venesonton pinta-ala on 200 ha, josta yli yhde n

metrin syvyistä aluetta on 80 ha ja yli 2 m :n 20 ha . Tutkimuspis-

tetiheys on 1,3/10 ha ja syvyystietoja on 1,8 pisteeltä/10 ha

(kuva 202) . Suon pinta viettää kaakkoon . Vedet laskevat Säkki -

järveen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva ja sarane-

va sekä rahkaräme ja sararäme . Suo on reunoilta ojitettu, mutt a

muuten se on luonnontilainen .


kosti maatuneen turpeen osuus on 0,6 m . Paremmin maatuneen tur-




- 248 -

Suossa on rahkavaltaisia turpeita noin 99 % ja saravaltai-

sia on 1


saimmin tupasvillan jäänteitä . Turvekerrostuman keskimaatunei-

suus on 5,2, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaa-

tuneisuus on 2,6 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,8 .

Pohjoisneva-Venesontossa on turvetta 1,76 milj . m 3 , josta

heikosti maatunutta on 40 % (0,70 milj . m 3 ) ja paremmin maatu-

nutta 60 % (1,06 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin


(0,42 milj . m 3 ) . Suo soveltuu polttoturvetuotantoon .

159 . Korkiakankaansuo (x= 69156, y= 4238) sijaitsee noin 2 0

km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . To-

pografisesti suo sijaitsee hiekkakankaan ja moreenialueen ympä-

röimässä painanteessa . Suon pinnan korkeus on 175 - 182 m mpy .

Korkiakankaansuon pinta-ala on 35 ha . Tutkimuspistetihey s


Suon pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat Koihnanluoman kaut-

ta Nummij ärveen .

- 249 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja paikoin kangas -

räme . Ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat pääosaltaan muuttuma-

asteella .

Korkiakankaansuon turvekerrostumien keskipaksuus on 0,6 m ,


neen turvekerroksen paksuus on 0,4 m . Korkiakankaansuo ei sovel-

lu turvetuotantoon .

160 . Tukkaneva (x= 69135, y= 4264) sijaitsee noin 22 km Kau-

hajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi-

sesti suo sijaitsee moreenialueiden ympäröimässä painanteessa .


Tukkanevan pinta-ala on 55 ha, josta yli yhden metrin syvyis-

tä 5 ha ja yli 2 m :n ei lainkaan . Tutkimuspistetiheys on 0,9/10 ha

ja syvyystietoja on 1,6 pisteeltä/10 ha (kuva 204) . Suon pint a

viettää etelään . Vedet laskevat eteläosasta Säkkijokeen, jost a

edelleen Karvianjärveen .

250 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortinen neva, tupas -

villaräme sekä alueen eteläosassa rahkaneva .

Tukkanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,8 m, jost a




Suon pohjamaalaji on moreeni ja hiekka .

Tukkanevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 88 % ja sara -


runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien tur-

peiden kokonaisosuus on 5 % . Turvekerrostuman keskimaatuneisuus

on 5,1, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatunei -

suus on 2,4 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,4 . Liekoj a

ei tavattu lainkaan .

Tukkanevassa on turvetta 0,99 milj . m 3 , josta heikosti maa -



suon osalla on 91 % (0,09 milj . m 3 ) . Tukkaneva ei sovellu polt -

toturvetuotantoon .

161-163 . Vintturinneva-Kaiturinneva-Isoneva E (x= 69125, y=

4290) sijaitsee noin 26,5 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Topo-

grafisesti suo sijaitsee hiekkakankaiden painanteessa . Suon pin-


Suokompleksin pinta-ala on 335 ha, josta yli yhden metri n

syvyistä aluetta on 50 ha ja yli 2 m:n aluetta ei lainkaan . Tut-


10 ha (kuva 205) . Suon pinta viettää kaakkoon . Vedet laskevat

Tuohiluoman ja Säkkijoen kautta Karvianjärveen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme, rahkaneva ja ly -

hytkortinen neva . Suo on ojitettu etelä- ja lounaisosia lukuun -

ottamatta, joten suotyypit ovat ojitetulla osalla pääosin muut-

tuma-asteella .Suoalueen turvekerrostumien keskipaksuus on 0,8 m, jost a



kisyvyys on 1,3 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 1,9 m . Suon


- 251 -

Rahkavaltaisia turpeita alueella on noin 96 % ja saravaltai-

sia 4 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaim-

min tupasvillan ja puun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien tur -





missa syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän (0,2 ja 0,1 %) (kuva 206) .

Vintturinneva-Kaiturinneva-Isonevassa on turvetta 2,33 milj .

m 3 , josta heikosti maatunutta on 41 % (0,96 milj . m 3 ) ja paremmi n

maatunutta 59 % (1,37 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden met-

rin syvyisellä suon osalla on 28 % (0,65 milj . m 3 ) .

Vintturinneva-Kaiturinneva-Isoneva E ei sovellu turvetuotan-

toon, sillä suo on hyvin matala ja mineraalimaasaarekkeiden rik -

koma .

- 252 -

164 . Hakoneva (x= 69145, y= 4295) sijaitsee noin 27,5 km


1981 . Topografisesti suo rajoittuu hiekkakankaisiin . Suon pin-


Hakonevan koko pinta-ala on 425 ha, josta Kauhajoen puolel-

la on 340 ha ja josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 80 ha .


tä/10 ha (kuva 207) . Vedet laskevat ojia pitkin Rummukkajärveen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat keski- ja pohjoisosassa rah-

kaneva sekä muualla lyhytkortinen neva . Alue on luonnontilainen .

Hakonevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,4 m, josta



kisyvyys on 1,5 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,7 m ,


Hakonevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 90 % ja sara -

valtaisia 10





on 4,3, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatunei-

suus on 3,0 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,5 . Liekoj a

on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,1 %) ja 1- 2

metrin vyöhykkeessä ei lainkaan (kuva 208) .

- 253 -

Hakonevassa on turvetta kaikkiaan 3,01 milj . m 3 (Kauhajoe n

puolella 2,58 milj . m 3 ), josta heikosti maatunutta on 63 % (1,9 0

milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 37 % (1,11 milj . m3 ) . Koko tur-

vemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on 43 % (1,2 0

milj . m 3 ) . Hakonevaa on ehdotettu suojelusuoksi (ks . myös suo

nro 165) .

- 254 -

165 . Kivisalonneva-Mustasaarenneva (x= 69145, y= 4280) si-

jaitsee noin 26 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu

v . 1951 . Topografisesti suo sijaitsee loivapiirteisessä moreeni-

maastossa . Suon pinnan korkeus on 155 - 163 m mpy .

Kivisalonneva-Mustasaarennevan pinta-ala on 420 ha, josta yl i

yhden metrin syvyistä aluetta on 65 haja yli 2 m :n 20 ha . Tutki-

muspistetiheys on 2,5/10 ha ja syvyystietoja on 1,7 pisteeltä /

10 ha (kuva 207) . Vedet laskevat suon eteläosasta Säkkijoen kaut-

ta Säkkij ärveen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme, lyhytkortinen neva

ja saraneva .

Kivisalonneva - Mustasaarennevan turvekerrostumien keskipak-

suus on 1,7 m, josta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,6 m .

Paremmin maatuneen turvekerroksen paksuus on 1,1 m . Yli metri n

syvyisen alueen keskisyvyys on 1,8 m ja yli 2 metrin 2,4 m . Suu-

rin havaittu turpeen paksuus on 2,8 metriä . Suon pohja on kallio -

ta, jota peittää usein hiekka .

Kivisalonneva-Mustasaarennevassa on rahkavaltaisia turpeita

noin 71 % ja saravaltaisia 29

Turpeen lisätekijöinä tavataa n

rahkavaltaisissa runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Puunjäännök -

siä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 1

Turvekerrostuman

keskimaatuneisuus on 5,6, josta heikosti maatuneen pintakerroksen

- 255 -

keskimaatuneisuus on 2,6 ja paremmin maatuneen pohjakerrokse n

7,3 (kuva 209) .

Kivisalonneva-Mustasaarennevassa on turvetta 2,89 milj . m 3 ,

josta heikosti maatunutta on 34 % (0,98 milj . m 3 ) ja paremmi n

maatunutta 66 % (1,91 milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhde n

metrin syvyisellä suon osalla on 38 % (1,11 milj . m 3 ) ja yl i

2 m :n 17 % (0,48 milj . m 3 ) . Mustasaarennevaa ja Hakonevaa (nr o

164) on esitetty suojeltavaksi soidensuojelun perusohjelmass a

(Komiteamietintö 1977 :48) .

166 . Harjanneva (x= 69172, y= 4250) sijaitsee noin 23 km


1981 . Topografisesti suo sijaitsee hiekka- ja moreenimaiden kes-

kellä, luoteessa se rajoittuu peltoihin . Suon pinnan korkeus on

145 - 155 m mpy .

Harjannevan pinta-ala on 385 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää luoteeseen . Vedet laskevat Rytiluoman kautta

Ikkelänjärveen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat saraneva- ja sararämenuuttu-

ma, suon koillisosassa on biologista suota (turvetta alle 0,3 m )

johon on istutettu mäntytaimikkoa . Pohjoisosassa on vanhoja tur-

vepeltoja (kytöheitto) . Eteläpäässä on hieman rimpikasvillisuutta .

Koko suo on ojitettu .

- 256 -

Harjannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,4 m, josta




paksuus on 3,9 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka, paikoin myö s

moreeni .

Harjannevassa on saravaltaisia turpeita noin 92 % ja rahka-

valtaisia 8

Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisiss a

runsaimmin puun, kortteen ja järviruon jäänteitä . Puunjäännök -

siä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 29

Turvekerrostu-

man keskimaatuneisuus on 5,4, josta heikosti maatuneen pintaker-

- 257 -

roksen keskimaatuneisuus on 3,9 ja paremmin maatuneen pohjaker-

roksen 6,1 . Liekoja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä erittäi n

vähän (0,4 ja 0,1 %) (kuva 211) .

Harjannevassa on turvetta 4,00 milj . m 3 , josta heikosti maa-tunutta on 30 % (1,20 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 70 % (2,8 0

milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä, yli yhden metrin syvyisellä suon


Harjanneva soveltuu turvetuotantoon .

- 258 -

167 . Vähä Koihnanneva (x= 69205, y= 4246) sijaitsee noi n

19,5 km Kauhajoen kirkolta kaakkoon . Suo on tutkittu vuosina

1958 ja 1982 . Topografisesti suota ympäröi länsipuolella hiek-

kakangas ja muualla moreenialueet . Pohjoisosassa suo rajoittu u

ct-turvepeltoihin . Suon pinnan korkeus on 151 - 155 m mpy .

Vähä Koihnannevan pinta-ala on 375 ha, josta yli yhden met-

rin syvyistä aluetta on 110 ha . Tutkimuspistetiheys on 0,5/10 h a

ja syvyystietoja on 5,9 pisteeltä/10 ha (kuva 212) . Suon pint a

viettää itään . Vedet laskevat Rytiluoman kautta Ikkelänjokeen .

- 259 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat saraneva ja reunoilla kan-

gasräme . Vanhan ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat muuttu-

ma-asteella .

Vähä Koihnannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,4 m ,

josta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,4 m . Paremmin maatu-neen turvekerroksen paksuus on 1,0 m . Yli metrin syvyisen aluee n

keskisyvyys on 1,5 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 1,5 met-


Vähä Koihnannevassa on saravaltaisia turpeita noin 93 % j a

rahkavaltaisia 7


sa runsaimmin puunjäännöksiä . Puunjäännöksiä sisältävien turpei -







Vähä Koihnannevassa on turvetta 3,62 milj . m 3 , josta heikost i



osalla on 48 % (1,76 milj . m 3 ) . Vähä Koihnanneva soveltuu turve-

tuotantoon .

- 260 -

168 . Kiviuitto (x= 69220, y= 4231) sijaitsee noin 17 km Kau-

hajoen kirkolta itään . Suo on tutkittu hajapistein . Topografises-

ti suo sijaitsee hiekkakankaiden ja peltojen keskellä . Suon pin-


Kiviuiton pinta-ala on kartan mukaan 60 ha . Tutkimuspisteti-

heys on 0,2/10 ha ja syvyystietoja on 1,7 pisteeltä/10 ha . Vede t

laskevat ojia myöten Myllyluomaan, josta edelleen Ikkelänjokeen .

Alue on kokonaisuudessaan biologista suota (turvetta alle

30 cm) . Kiviuitto ei sovellu turvetuotantoon .

169 . Salonkeidas (x= 69207, y= 4288) sijaitsee noin 24 km Kau -

hajoen kirkolta itään . Topografisesti suo sijaitsee hiekkakangas-

painanteessa . Suon pinnan korkeus on 146,5 - 147 m mpy .

Salonkeitaan pinta-ala on 95 ha, josta yli yhden metrin sy-


vyystietoja on 3,9 pisteeltä/10 ha (kuva 214) . Vedet laskevat Ik-

kelänjärveen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pohjoisosassa isovarpuine n

räme ja tupasvillaräme sekä keskiosassa rahkaräme ja -neva . Ti-

heän ja vanhan ojituksen vaikutuksesta suotyypit ovat muuttuma-

asteella .

- 261 -

Salonkeitaan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,9 m, jost a



vyys on 1,3 metriä . Suurin havaittu turpeen paksuus on 1,5 metriä .


Salonkeitaassa on rahkavaltaisia turpeita noin 56 % ja sara -

valtaisia 44


runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä ja saravaltaisissa puun

ja kortteen jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden koko-

naisosuus on 5,8, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keski-


koja ei ole kummassakaan syvyysvyöhykkeessä (kuva 215) .

Salonkeitaassa on turvetta 0,64 milj . m 3 , josta heikosti maa-



osalla on 20 % (0,13 milj . m 3 ) . Salonkeidas soveltuu korkeintaan


- 262 -

170 . Parjakanneva E(x= 69228, y= 4288) sijaitsee noin 23 k m

Kauhajoen kirkolta itään . Suo on tutkittu v . 1951 . Topografisest i

suo sijaitsee Ikkelänjärven ja moreenimaiden välissä . Suon pinnan


Parjakannevan pinta-ala on 290 ha, josta yli yhden metrin sy-



Suon pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat Ikkelänjärveen .

- 263 -

Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahka-, sara- ja lyhytkorsi -neva sekä keidasräme . Suon keskiosa on raivattu turvetuotanto avarten ja eteläosa on tuotannossa .

Parjakannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,0 m, jos -

ta heikosti maatuneen turpeen osuus on 0,5 m . Paremmin maatuneen

turvekerroksen paksuus on 1,5 m . Yli metrin syvyisen alueen ke s-


paksuus on 3,9 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka tai siltti .

Parjakannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 76 % ja s a-

ravaltaisia 24 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisis -

sa runsaimmin tupasvillan jäänteitä . Puunjäännöksiä sisältävie n

turpeiden kokonaisosuus on 1 % . Turvekerrostuman keskimaatunei -

suus on 5,9, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatu -

neisuus on 2,5 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 7,1 .Parjakannevassa on turvetta 3,57 milj . m3, josta heikost i

maatunutta on 25 % (0,89 milj . m 3 ) ja paremmin maatunutta 75 %(2,68 milj . m3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisel -lä suon osalla on 64 % (2,27 milj . m3 ) ja yli 2 m :n 49 % (1,7 5milj . m 3 ) . Suo on pääosiltaan jo turvetuotannossa .

171 . Marjoneva (x= 69255, y= 4283) sijaitsee noin 23 km Kau -hajoen kirkolta itään . Topografisesti suo sijaitsee hiekka- j a

sorakankaiden välissä rajoittuen pohjoisosastaan Pallonevaan .


Marjonevan pinta-ala on 220 ha, josta yli yhden metrin sy -

vyistä aluetta on 25 ha ja yli 2 m:n 5 ha (kuva 217) . Tutkimus -

pistetiheys on 1,0/10 ha ja syvyystietoja on 1,8 pisteeltä/1 0

ha . Suon pinta viettää etelään . Vedet laskevat Ikkelänjärveen .Vallitsevana suotyyppinä on rahkaneva . Suo on pääosin luon-

nontilainen, vain eteläosassa on hiukan vanhaa ojitusta .

Marjonevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m, jost a


turvekerroksen paksuus on 0,7 m. Yli metrin syvyisen alueen kes -



Marjonevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 99 % ja sara-

valtaisia 1 % . Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissarunsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä . Puunjäännöksiä sisäl -tävien turpeiden kokonaisosuus on 18 % . Turvekerrostuman keski-

- 264 -



Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,1 % )

ja 1-2 metrin syvyysvyöhykkeessä ei lainkaan (kuva 218) .

Marjonevassa on turvetta 1,59 milj . m 3 , josta heikosti maatu-

nutta on 46 % (0,73 milj . m 3


milj . m 3 ) . Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon3

osalla on 26 % (0,42 milj . m 3 ) ja yli 2 m :n 7 % (0,11 milj . m ) .

Marjoneva ei sovellu turvetuotantoon .

- 265 -

172,173 . Näätäneva E - Näätäneva N (x= 69255, y= 4235) si -

jaitsee noin 16,5 km Kauhajoen kirkolta itään . Suo on tutkitt u

vuosina 1951 ja 1981 . Topografisesti suo sijaitsee moreenialu-

eiden keskellä . Suon pinnan korkeus on 140 - 150 m mpy .

Näätänevan pinta-ala on 420 ha, josta tutkittiin v . 198 1

190 ha (luoteisosa) . Tutkitusta alueesta on yli yhden metrin sy-vyistä aluetta 35 ha ja yli 2 m :n ei lainkaan . Vastaavat luvu t

koko suon alueella ovat 185 ha ja 115 ha . Tutkimuspistetihey s


Suon pinta viettää lounaaseen . Vedet laskevat Ikkelänjokeen, jos -

ta edelleen Kyrönjokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvillaräme ja rahkaräme

sekä niiden muuttumat . Suon koillisosassa on pieni sararämevyö-

hyke . Eteläosissa on rahkanevaa ja lyhytkortista nevaa sekä nii-

den muuttumaavanhan ojituksen vaikutuksesta .

Näätänevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,8 m, josta



ksyvyys on 2,2 m . Suurin havaittu turpeen paksuus on 4,2 metriä .


- 267 -

Näätänevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 67 % ja sara -

valtaisia 33


runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä ja saravaltaisissa puun-


20





(kuva 220) .

Näätänevassa on turvetta 5,59 milj . m 3 , josta heikosti maatu-




Näätänevan tutkittu luoteisosa soveltuu korkeintaan pienimuotoi-

seen palaturvetuotantoon tai täydentämään suon muun osan tuotan-

toalueita .

- 268 -

174 . Palloneva (x= 69275, y= 4265) sijaitsee noin 20 km Kau-

hajoen kirkolta itään . Suo on tutkittu vuosina 1943 ja 1981 . Tut-

kittu suoalue kuuluu osana Pallonevaan (eteläosa siitä) . Suo on

saarekkeiden pirstoma ja rajoittuu näiden välistä toisiin soihi n

ja lännestä Sikasaloon . Suon pinnan korkeus on 148 - 153 m mpy .

Palloneva v . 1981 tutkitun alueen pinta-ala on 595 ha, josta

yli yhden metrin syvyistä aluetta on 150 ha ja yli 2 m :n 50 ha .


tä/10 ha (kuva 221) . Suon pinta viettää koilliseen . Vedet laske -

vat eteläosista ojia myöten Ikkelänjärveen .

Vallitsevina suotyyppeinä vaihtelevat suon itäosissa rahkarä-

me ja tupasvillaräme . Keskiosissa on tupasvillarämettä ja rahkane-

vaa, jota ojituksen vaikutuksesta ovat ojikko- ja muuttuma-asteel-

la . Alueen itäosan on Vapo valmistellut turvetuotantoon .

Pallonevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m, josta hei -

kosti maatuneen turpeen osuus on 0,6 m . Paremmin maatuneen turve-

kerroks-en paksuus on 1,1 m . Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys


2,8 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka, paikoin kivinen moreeni .

- 269 -

Pallonevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 92 % ja saraval-

taisia 8

Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa run -








Pallonevassa on turvetta 5,93 milj . m 3 , josta heikosti maatu-

nutta on 35 % (2,08 milj . m 3 ja paremmin maatunutta 65 % (3,8 5



Tutkittu osa Pallonevaa soveltuu osittain turvetuotantoon .

- 270 -

175 . Vesineva (x= 69151, y= 5625) sijaitsee noin 9,5 km Kau -

hajoen kirkolta etelään . Suo on tutkittu hajapistein . Topografi -

sesti suo sijaitsee hiekkakankaan painanteessa . Suon pinnan kor -


Vesinevan pinta-ala on 20 ha . Tutkimuspistetiheys on 1,5/1 0

ha (ks . kuva 107) . Vedet laskevat Vesiojan kautta Kauhajokeen .

Vallitsevina suotyyppeinä ovat pääosaltaan rahkaräme ja rah -

karämemuuttuma . Suon länsiosa on tupasvillarämettä .

Vesinevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,6 m, josta hei-


kerroksen paksuus on 1,3 m. Suurin havaittu turpeen paksuus o n

3,4 metriä . Suon pohjamaalaji on hiekka ja osittain siltti .

Vesinevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 81 % ja saraval-



den kokonaisosuus on 4,9 %, josta heikosti maatuneen pintakerrok -

sen keskimaatuneisuus on 3,4 ja paremmin maatuneen pohjakerrokse n

5,3 . Liekoja ei esiinny lainkaan .

Vesinevassa on turvetta 0,25 milj . m 3 , josta heikosti maatu -


milj . m 3 ) . Vesineva ei sovellu turvetuotantoon .

271 -

4 .

SOIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T

Soiden hyödyntämismandollisuuksia on useita . Rehevimmät ,

matalaturpeiset suot lienevät Etelä-Suomessa nykyisin jo milte i

kaikki raivattu viljelysmaaksi . Ravinteikas suo on kuivattuna

myös otollinen pohja metsänkasvatukselle . Kauhajoella tutkituis -

ta soista on ohutturpeiset tai korkean tuhkapitoisuuden omaava t

suot, joiden kuivattaminen on ongelmallista, ilmoitettu soveltu -

mattomiksi turvetuotantoon . Tällaisia soita on Kauhajoella 175 :

stä tutkitusta suosta yhteensä 85 kpl . Lisäksi niiden soiden ,

joiden turve vain osittain soveltuu polttoturpeeksi, reuna-alu-

eet ovat yleensä otollisimpia metsämaita .

Turvetta on aikaisemmin käytetty yleisesti jo sinänsä maan -

parannusaineena . Toisaalta kun turvepehkua on käytetty kuivik -

keena karjasuojissa, on sitä kautta saatu valmiiksi lannoitet-

tua maanparannusainetta . Tänä päivänäkään ei liene syytä vähek -

syä varsinkaan turvepehkun merkitystä, sillä suuren vedenimemis -

kykynsä (imee ilmakuivana vähintään 12-kertaisen painomääränsä

vettä) ansiosta se on varsin käyttökelpoinen kuivikemateriaal i

karjankasvatusta harjoittavissa talouksissa . Toisaalta myös o n

huomattava, että turvepehkun käytöllä voidaan pelastaa merkittä -

vät määrät karjanlannan typestä, joka nykyisin menee vielä suu-

relta osalta hukkaan . Kauhajoella olevien useiden pienialaiste n

soiden turpeen pintakerroksista osa soveltuu parhaiten juur i

turvepehkuksi tyydyttämään tilakohtaisia tarpeita . Joillaki n

soilla tämäntapaisesta käytöstä ovat muistoina vanhat, umpeen-

kasvavat turpeennostohaudat .

Nykyisin tunnetuimmat ja kansantaloudellisesti merkittävim -

mät käyttömuodot turpeelle ovat kasvu- ja polttoturve . Turpeesta

voidaan lisäksi valmistaa metallurgista koksia, aktiivihiiltä j a

useita muita kemiallisia tuotteita .

Soiden välittömien hyödyntämistapojen rinnalla on mainitta -

va niiden tärkeä merkitys luonnonsuojelullisesti arvokkaina luon -

nonsäästiöinä . Kauhajoen soista valtaosa on enemmän tai vähemmä n

tehokkaasti ojitettu .

Suojeluun varattavia soita on Kauhajoella kaikkiaan 15 kpl ,

yhteensä 8 175 ha :n alueella (ks . taulukko 2) . Soidensuojelun

perusohjelmassa rauhoitettavaksi ehdotettuja soita on Kauhajoel -

la 6 kpl eli Iso Kaivoneva ja Marjakeidas (nrot 25 ja 26), Kam-

pinkeidas (93), Iso Koihnanneva (109), Hakoneva (164) ja Kivisa-

- 272 -

lonneva-Mustasaarenneva (165) . Kansallispuistokomitean mietinnös -

sä on ehdotettu rauhoitettavaksi Majalettoa (nro 11), Vääräjär-

vennevaa (52) ja Likolammia (54) . Mustaisneva-suokompleksia (nro

10) on ehdotettu rauhoitettavaksi seutukaavassa . Jo suojelluista

soista Lauhavuoren kansallispuistoon kuuluu Kärkikeidas (53) j a

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon Rahkakeidas (86), Kar -

hukeidas (87), Punttukeidas (88) ja Kauhaneva (90) .

Taulukko 2 . Kauhajoen suojellut ja suojeltavaks i

ehdotetut suot .

• Kuntakoht .

Suon nimi

Pinta -

nro

ala (ha )

10

Mustaisneva-Nevan-

218 0

tausta-Katinhänt ä

11

Majaletto

24 5

25

Iso Kaivoneva68 5

26

Marjakeida s

52

Vääränjärvenneva

18 0

53

Kärkikeidas

21 0

54

Likolammit

8 0

86

Rahkakeidas26 5

87

Karhukeida s

88

Punttukeidas

61 5

90

Kauhaneva

163 0

93

Kampinkeidas

51 0

109

Iso Koihnanneva

77 0

164

Hakoneva

38 5

165

Kivisalonneva-

42 0

Mustasaarennev a

YHTEENSÄ

15 kpl

8175

- 273 -

4 .1 Soveltuvuus kasvuturpeeks i

Kasvuturpeella tarkoitetaan kasvualustaksi ja maanparannus -

käyttöön soveltuvaa heikosti maatunutta rahkaturvetta . Para s

laatu saadaan Sphagnum fuscum -turpeesta . Rahkaturve voi oll a

kuitenkin muodostunut muustakin rahkasammallajista ja lisäks i

siinä esiintyy usein lisätekijöitä - mm . tupasvillaa, suoleväk -

köä ja varpuja - jotka heikentävät sen kasvuturveominaisuuksia .Maatumisaste H4 muodostaa rajan kasvu- ja polttoturpeen välillä ;rahkavaltaisena turve soveltuu välttävästi kasvuturpeeksi ja sa -ravaltaisena polttoturpeeksi .

Tässä selvityksessä kasvuturvekerrostumiksi on arvioitu ylimetrin syvyiset heikosti maatuneet rahkaturvekerrostumat . Tuo-tantoon soveltuvan alueen tulisi olla riittävän suuri tuotanto -kenttien sijoittelua silmälläpitäen sekä mieluiten avosuota ta iainakin mandollisimman vähäpuustoista .

Nämä ehdot täyttäviä soita on Kauhajoen kunnassa vain 1 kpl .Lisäksi sellaisia soita, joiden heikosti maatunut pintakerros so -veltuu kasvuturpeeksi ja sen alapuolella oleva paremmin maatunut

kerros polttoturpeeksi, on Kauhajoella 10 kpl (ks . taulukko 3) .

Heikosti maatuneen kerroksen paksuus on Kauhajoen alueella

keskimäärin 1,7 m ja keskimaatuneisuus 3,5 . Luonnontilaisen kas -

vuturpeen määrä on yhteensä noin 30,69 milj . m3 1 770 ha :n pin-

ta-alalla . Kasvuturpeen tuottamiseen soveltuva suoala on noi n

4 % Kauhajoen kokonaissuoalasta .

Kasvuturpeen laatua heikentävänä lisätekijänä tavataan kun -

nan soissa jonkin verran tupasvillan kuituja (vrt . turpeen lisä-

tekijöiden osuuksia taulukossa 12, liittessä 2) . Kasvuturvesoi -

den alueellinen sijoittuminen on esitetty kuvassa 200 sivulla306 .

4 .2 Polttoturv e

4 .2 .1 Edellytykse t

Polttoturpeeksi soveltuvat kaikki vähintään keskinkertai -

sesti maatuneet turpeet . Heikosti maatuneiden turpeiden poltto

ei ole yleensä taloudellisesti kannattavaa . Myös turpeen kasvi-

- 274 -

koostumus vaikuttaa sen palamisominaisuuksiin ; saravaltaisilla ,kohtalaisesti maatuneilla turpeilla lämpöarvo on korkeampi kuinrahkavaltaisilla . Tosin edellisten tuhkapitoisuus on selväst isuurempi kuin jälkimmäisten .

Taulukko 3 . Kasvuturpeen tuotantoon soveltuvat suot

Kauhajoella .

Kunta- Suon

nimi Pinta- Pohja- Heikosti Ko .

ker- Heikost ikoht . ala

(ha) osa

sov . maat .

kerroksen maatunutt a

nro yli

2m : nsyv .

aluepoltto -turpeeksi

roksen kes -kisyv .

(m)keskimaa-tuneisuus

(H)turvettmilj .

m

5 Rajaneva

W 220 x 2,3 3,7 5,2 1

23 Lellunkeidas 70 x 1,2 3,8 0,84

38 Jäkälesneva 55 x 1,9 3,4 0,9 6

43 L5hdesneva 30 x 1,9 3,8 0,5 8

61 Hukankeidas 170 x 0,8 3,5 1,3 6

72 Isoneva 195 x 1,7 3,4 3,0 6

85 Luhtaneva 130 x 1,4 3,8 1,7 9

114 Rojunneva 220 x 1,3 3,3 2,7 1

115 Parjakanneva W 290 x 2,4 3,6 6,8 5

136 Selkäsaarenneva-

Jantikanneva

335 2,0 3,4 6,7 0

137 Sikarämäkkä 55 x 1,1 3,2 0,6 3

Yhteensä

11

kpl 1770 1,7 3,5 30,69

Soiden turvekerrostumissa on yleensä päällimmäisenä kerrok -sena heikosti maatunutta turvetta, mikä vaikeuttaa polttoturpee ntuotantoa . Ko . kerros on joko poistettava tai ollessaan riittä -

vän matala sekoitettava alla olevaan paremmin maatuneeseen ker-rokseen . Kauhajoen polttoturpeeksi soveltuvilla soilla tämä ker -

ros on vaihtelevan paksuinen, 0 :sta 1,9 m:iin . Keskimäärin sen

paksuus on 0,7 m eriteltynä siten, että jyrsinturpeeksi soveltu-

villa soilla se on 0,9 m ja palaturpeeksi 0,6 m .

Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen (=liekojen) poist o

aiheuttaa tuntuvia lisäkustannuksia . Suurimmalla osalla Kauha -

joen soista ovat niiden kehityksen aikana vallinneet erilaise t

metsättömät avosuotyypit . Näin myö s . turvekerrostumissa liekoje n

osuus on yleensä kohtalaisen alhainen .

Polttoturvesuon tulee sijaita lähellä kulutuspistettä -

autokuljetuksessa yleensä alle 100 km, mutta rautateitse se n

kuljettaminen kannattaa yli kaksikin kertaa pitemmän matkan .

- 275 -

Suon pinta-alan tulisi olla laajempaa tuotantoa ajatellen 50-

100 ha, mutta pienyrittäjälle ja tilakohtaisiin tarpeisiin rii t-

tää jopa alle 10 ha :n suo . Muita tekijöitä, jotka edullisest i

vaikuttavat suon hyödyntämiseen, ovat suon yhtenäinen muoto ,

riittävä syvyys (keskimäärin vähintään 1,5 m), aikaisempi oji -

tus ja hyvät tieyhteydet . Haittaa aiheuttavana tekijänä on-suon

pohjan epätasaisuus ja kivisyys .

Suon tuotantoon saattamisessa suuren kustannuserän aiheut-

taa suon kunnostus, joka sisältää ojituksen, puuston raivaukse n

ja pinnan muokkauksen . Turvestion perustaminen maksaa keskimäärin

yhtä paljon kuin pellon raivaaminen viljelytarkoituksiin (Kal-

lio- Mannila 1970) .

Polttoturve voidaan jakaa tuotantomenetelmien mukaisest i

kahteen ryhmään, nimittäin jyrsinturpeeseen ja palaturpeeseen .

Edellinen on suon pinnalta jyrsittynä koottava raaka-aine, jok a

on tällä hetkellä yleisempää etenkin suurkulutuksessa . Palatur- .

vemenetelmällä saadaan kappalemaista polttoainetta . Palaturpeen

tuottaminen on yksinkertaista ja halpaa . Se soveltuu arinapolt-

toon eli pääasiassa pienkattiloihin . Täten palaturpeen käyttö-

kohteina ovat lähinnä yksityiset kiinteistöt ja pienet kuntakoh -

taiset aluelämpökeskukset . Palaturvemenetelmän edullisuus nimen -

omaan pienimuotoisessa tuotannossa on siinä, että palaturpee n

poltto ei vaadi erikoispolttolaitteita (kuten jyrsinturpeen pol t -

to) . Lisäksi nykyisin on kehitetty tuotantokoneita, jotka saavat

käyttövoimansa maataloustraktoreista .

Turveteollisuusliiton polttoturpeen laadunmääritysohjee n

(Turveteollisuusliitto r .y :n julkaisu 3/1976) mukaiset laatuva a-

timukset on esitetty liitteessä 4 . Tässä selvityksessä on polt-

toturpeeksi soveltuvien soiden käyttökelpoinen turvemäärä las -

kettu suoalojen niiltä osilta, joilla turvepaksuus on suuremp i

kuin 2 metriä jyrsinturpeelle ja 1 metri palaturpeelle . Muiden

syvyysalueiden turvemäärät ilmenevät taulukosta 13 (liite 3) .

Polttoturpeena käytettäväksi on otettu huomioon turveker -

roston paremmin maatunut osuus . Kuutiomäärää laskettaessa kesk i-

määräisestä turvepaksuudesta on vähennetty suon pohjalle jäävä

kerros (vaihdellen 0,3-0,5 m) . Tuhkapitoisuuden keskiarvo on

määritetty polttoturpeeksi soveltuvasta turvekerrostosta . Kos-

ka'kaikilta soilta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytesarjoj a

eikä lämpöarvomäärity.snäytteitä, on suon kuiva-ainesisällön ja

- 276 -

energiasisällön määrittämisessä käytetty samantyyppiseltä suol -

ta otettujen vastaavien turvelajien antamia keskimääräisiä arvo -ja .

Luokitteluperuste polttoturpeen tuottamiseen soveltuvast a

suosta perustuu pääasiassa turpeen laatuun ja suon muotoon .

Suon koko ei ole palaturvesoilla kovinkaan ratkaiseva niinkui njyrsinturvesoilla . Maatalousvaltaisissa kunnissa pientuottajie n

tai sivuelinkeinona turvetta nostavien maanviljelijöiden pano s

on merkittävä kuntakohtaisen tai pienempien lämmitysyksiköide n

energian tuottamisessa . Palaturpeenvuosisato vaihte&ee 200-35 0

tuotanto-m 3/ha pääasiassa sääoloista riippuen . Keskikokoine n

maatalo kuluttaa noin 50-70 tuotanto- m 3 palaturvetta vuodessa .

Jos esimerkiksi määritetään 10 ha :n tuotantokelpoisen alan j a

2 m:n keskisyvyisen suon riittävyys, niin saadaan seuraava las -

kelma : - luonnontilaista turvetta 200 000 m 3

- siitä saanto tuotanto-m3 40 000 m 3

- vuosittainen sato

2 500 m 3

- se riittää noin 35 maatalolle tai noin 0,7 MW :n

tehoiselle aluelämpökeskukselle (noin 2 600 MWh : n

huipun käyttöajalle laskettuna) (Päijät-Hämeen seu-

tukaavaliitto 1980 )

- suon turvevarojen riittävyys mainitulla kulutuk-

sella noin 15 vuotta

- 277 -

4 .2 .2 Kauhajoen polttoturpeeksi soveltuvat suot .

2 . Karhukeidas W:ssä on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon -tilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (45 ha) noin1,08 milj . m3 .

Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkaturvetta . Suo on säännöl -lisen muotoinen ja hyvien tieyhteyksien varrella .

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 90 % märkäpainosta ,kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää 100 kg, tuh -kapitoisuus on 1,4 % kuivapainosta ja lämpöarvo 50 % :n käyttö-kosteudelle laskettuna on 9,1 MJ/kg . Suon käyttökelpoisen aluee nenergiamäärä on 1,97 milj . GJ eli 0,55 milj . MWh (taulukko 4) .

4. .znmänojannevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-tilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä suon osalla (n . 130 ha )

2,08 milj . m3 .Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkavaltaist aturvetta (saraturvetta kolmannes) . Liekoja on erittäin vähän .Suo jakautuu kahteen jokseenkin yhtäsuureen altaaseen, joist a

koillisessa olevassa on keskimäärin paksumpi heikosti maatunut

pintakerros kuin lounaisessa altaassa . Muuten suo on säännölli -

sen muotoinen ja tieyhteys sinne on erittäin hyvä .

Ämmänojannevan turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 91 %

märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen kuutio sisältää n . .

94 kg, tuhkapitoisuus on 3,1 % kuivapainosta ja tehollinen läm-

pöarvo 50 % :n kosteudella on 9,3 MJ/kg . Polttoturpeeksi soveltu -

van yli 2 m :n syvyisen alueen energiasisältö on 3,65 milj . GJeli 1,01 milj . MWh . Turve voidaan nostaa jyrsinturpeena -(taulukko 4) .

5. Rajaneva W :ssä on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti -laista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (275 ha, josta 22 0

ha Kauhajoen puolella) noin 3,85 milj . m 3 . Turve on jokseenkin

maatunutta rahkavaltaista turvetta (saraturvetta on noin kolman -

nes ja runsaimmin sitä on suon pohjoisosassa) . Suon eteläosan

paksu, heikosti maatunut pintakerros (keskimäärin 2,3 m) soveltu u

kasvuturvetuotantoon . Suo on säännöllisen muotoinen ja erittäin

hyvien tieyhteyksien varrella .

- 278 -

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 90 % märkäpainosta ,

kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää keskimäärin

95 kg, tuhkapitoisuus on 3,5 % ja tehollinen lämpöarvo 50 % : n

käyttökosteudelle laskettuna 9,0 MJ/kg . Polttoturpeeksi soveltu-

van alueen energiasisältö on 6,60 milj . GJ eli n . 1,83 MWh (tau -

lukko 4) . Heikosti maatuneen pintakerroksen poiston jälkeen Raja -

neva W soveltuu jyrsinturvetuotantoon .

9 . Takanevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnontilai s -

ta turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (45 ha) noin 0,27 milj .

m 3 . Turve on jokseenkin maatunutta rahkasaraturvetta . Heikost i

maatuneen pintakerroksen paksuus on 1,2 m, joka on poistettav a

ennen polttoturvetuotantoa . Heikkolaatuisena se ei sovellu kas-

vuturvetuotantoon . Suo on melko säännöllisen muotoinen ja tieyh -

teys sinne on kohtalainen .


kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää 118 kg, tuhka -

pitoisuus on 3,8 % ja tehollinen lämpöarvo 30 % :n käyttökosteu -

della on 14,7 MJ/kg . Polttoturpeeksi soveltuvan osan energiasi-

sältö on 0,70 milj . GJ eli 0,20 milj . MWh (taulukko 4) . Heikost i

maatuneen pintakerroksen poiston jälkeen soveltuu Takanevan ete -

läosa pienimuotoiseen palaturvetuotantoon .

16 . Loukaskeitaassa on polttoturpeeksi soveltuvaa turvetta

yli 1 m :n syvyisellä alueella (35 ha) noin 0,35 milj . m3 . Turve

on kohtalaisesti maatunutta rahkaturvetta . Heikosti maatunee n

pintakerroksen paksuus on 0,7 m, joka on ennen polttoturvetuota n-

toa ainakin osaksi poistettava . Liekoja on hyvin vähän . Suo on

säännöllisen muotoinen ja tieyhteys suolle on hyvä . Loukaskeida s

on pääasiassa aukeaa tai puusto on kituvaa rämemäntyä, joten pin-

takerroksen raivaus on helppoa .

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on noin 90 % märkäpai -

nosta, kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää noin

95 kg, tuhkapitoisuus on 1,7 % kuivapainosta ja lämpöarvo 30 % : n

käyttökosteudella 14,4 MJ/kg . Polttoturpeeksi soveltuvan osa n

energiasisältö on 0,72 milj . GJ eli 0,20 milj . MWh (taulukko 4) .

Loukaskeidas soveltuu välttävästi tilakohtaiseen palaturvetuota n -

toon .

- 279 -

17 .Ritakeitaassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-

laista turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (55 ha) noin 0,3 8

milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkasaraturvetta .

Suon pintaosassa on 0,8 m :n paksuinen heikosti maatunut kerros .

Suo on säännöllisen muotoinen ja hyvien tieyhteyksien varrella .

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 90 .% märkäpainosta ,

kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää keskimääri n

93,5 kg, tuhkapitoisuus on 5,0 % kuivapainosta, joka on melk o

korkea Etelä-Pohjanmaan soissa ja tehollinen lämpöarvo 30 % : n

käyttökosteudella 14,9 MJ/kg . Polttoturpeeksi soveltuvan aluee n


Ritakeidas sopii tilakohtaiseen palaturvetuotantoon, mikäli hei -

kosti maatunut pintakerros ensin poistetaan .

18 . Hosiaisnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa turvett a

yli 1 m :n alueella (15 ha) noin 0,15 milj . m 3 , Turve on hyvin

maatunutta sararahkaturvetta . Suo on melko säännöllisen muotoi-

- 280 -

nen ja kokonaan tiheästi ojitettu ja tieyhteys sinne on kohta-

lainen . Liekoja on pintakerroksessa kohtalaisen runsaasti, mutta

syvemmällä ei lainkaan . Turvemäärä tyydyttää lähinnä tilakohtai -

sia polttoturpeen tarpeita .

21 . Lumikankaannevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luon-

nontilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (35 ha) noin

0,60 milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkaturvetta .

Liekoja esiintyy hyvin vähän . Suo on melko säännöllisen muotoi -

nen ja tieyhteys sinne on kohtalainen (metsäautotie) .


kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää noin 95 kg ,

tuhkapitoisuus on 2,7 % kuivapainosta jalämpöarvo 50 % :n kosteu -

della on 10,4 MJ/kg . Polttoturpeeksi soveltuvan yli 2 m :n syvyi -

sen alueen energiasisältö on 1,18 milj . GJ eli 0,32 milj . MWh

(taulukko 5) .

23 . Lellunkeitaassa on polttoturpeeksi soveltuvaa turvett a

yli 2 m :n syvyisellä alueella (70 ha) noin 0,63 milj . m3 . Turve

on jokseenkin maatunutta saraturvetta . Heikosti maatuneen pinta-

kerroksen paksuus on 1,2 m . Se soveltuu kasvuturpeeksi ja on

poistettava ennen polttoturvetuotantoa . Suo on pitkänomainen ,

melko säännöllisen muotoinen ja hyvien tieyhteyksien varrella .

Liekoja esiintyy hyvin vähän .

Polttoturpeeksi soveltuvan turpeen keskimääräinen vesipitoi -

suus on 89 % märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen turve -

kuutio sisältää 105 kg, tuhkapitoisuus on 1,4 % kuivapainosta j a

lämpöarvo 50 % :n käyttökosteudelle laskettuna 9,7 MJ/kg . Poltto-

turpeeksi soveltuvan yli 2 m :n syvyisen alueen energiasisältö on

1,28 milj . GJ eli o,36 milj . MWh (taulukko 5) . Heikosti maatuneen

pintakerroksen poiston jälkeen Lellunkeidas soveltuu jyrsinturve-

tuotantoon .

32 . Vääränevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti -


milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkasaraturvetta .

281 -

Liekoja ei esiinny juuri lainkaan . Suo on pitkulaisen muotoine nkoillinen-lounassuunnassa ja tieyhteys sinne on melko huono .

Tuotantoon soveltuvan alueen energiamäärä on 30 % :n käyttö-kosteudelle laskettuna 0,18 milj . GJ eli 0,05 milj . MWh . Väärä-neva soveltuu enintään tilakohtaiseen palaturvetuotantoon .

33. Ymmyriäisnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon -tilaista turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (15 ha) noin

30,23 milj . m . Turve on jokseenkin maatunutta saraturvetta (rah -katurvetta on kolmannes) . Heikosti maatuneen pintakerroksen pak -suus on 0,7 m . Liekoja esiintyy hyvin vähän . Suo on säännöllisenmuotoinen ja melko hyvien tieyhteyksien varrella .

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 88 % märkäpainosta ,kuiva-ainetta luonnontilainen suokuutio sisältää n . 124 kg, tuh -kapitoisuus on 5,4 % kuivapainosta, mikä on suhteellisen paljon

Etelä-Pohjanmaan olosuhteissa ja tehollinen lämpöarvo 30 % : nkäyttökosteudella on 15,5 MJ/kg . Polttoturpeeksi soveltuvan alu-een energiasisältö on 0,66 milj . GJ eli 0,18 milj . MWh . Turve -

määrä tyydyttää lähinnä tilakohtaisia polttoturpeen tarpeit a(taulukko 5) .

34. Pieni Kaivonevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luon-

nontilaista turvetta yli 2 m:n syvyisellä alueella (25 ha) noin0,48 milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkaturvetta .Heikosti maatunut pintakerros on ohuehko . Suon liekoisuutta e iole tutkittu . Suo on melko säännöllisen muotoinen ja hyvien tie -

yhteyksien varrella .

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 90 % märkäpainosta ,kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää 94 kg, tuhka-pitoisuus on 1,1 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 30 % : nkäyttökosteudelle laskettuna on 13,5 MJ/kg . Polttoturpeeksi so -veltuvan osan energiamäärä on 0,91 milj . GJ eli 0,25 milj . MWh .Pieni Kaivoneva soveltuu pienimuotoiseen tai tilakohtaiseen pal a -turvetuotantoon (taulukko 5) .

- 282 -

35. Torpparinsuossa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-

tilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (5 ha) noin 0,0 9

milj . m 3 . Turve on jokseenkin maatunutta rahkaturvetta . Heikost i

maatuneen pintakerroksen paksuus on 1,0 m . Suo on säännöllisen

muotoinen, mutta tieyhteys sinne on heikko .Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 91 % märkäpainosta ,

kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää 89 kg . Tuhka-pitoisuus on 2,6 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 30 % : n

käyttökosteudelle laskettuna on 14,0 MJ/kg . Polttoturpeeksi mah-

dollisesti soveltuvan osan energiasisältö on 0,17 milj . GJ el i

0,05 milj . MWh . Torpparinsuo soveltuu heikohkosti korkeintaan ti-

lakohtaiseen palaturvetuotantoon (taulukko 5) .

36. Rahkaneva W :ss ä on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-

tilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (40 ha) noin

0,44 milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkasaratur -

vetta . Heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus on 1,1 m . Lie-

koja ei ole juuri lainkaan . Suon pohjoispuolella on turvepeltoja ,

jotka mandollisesti lisäävät hyödynnettävän turpeen määrää . Suo

on säännöllisen muotoinen ja tieyhteys sinne on hyvä .

Rahkanevan polttoturpeeksi soveltuvan osan keskimääräine n

vesipitoisuus on 89 % märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilai -

nen kuutio sisältää 101 kg, tuhkapitoisuus on 4,9 % ja teholli -

nen lämpöarvo 30 % :n käyttökosteudella on 14,2 MJ/kg . Turpeen e -

nergiasisältö yli 2 m :n syvyisellä alueella on 0,95 milj . GJ el i

0,26 milj . MWh . Heikosti maatuneen pintakerroksen poiston jäl-

keen Rahkaneva W soveltuu palaturvetuotantoon (taulukko 5) .

37. Koninnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-

laista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (noin 15 ha) noin

0,18 milj . m 3 . Turve on jokseenkin maatunutta rahkasaraturvetta .

Pinnalla on 0,8 m :n paksuinen heikosti maatunut kerros . Liekoj a

on erittäin vähän . Koninneva on säännöllisen muotoinen ja kohta -

laisten tieyhteyksien varrella . Suo on ojitettu v . 1980 kokonai -

suudessaan .

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on noin 89 % märkäpai -

nosta, kuiva-ainetta luonnontilainen suokuutio sisältää noin 13 9

kg, tuhkapitoisuus on 3,7 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöar-

- 283 -

vo 30 % :n käyttökosteudelle laskettuna 15,7 MJ/kg . Polttotur -

peeksi soveltuvan alueen energiasisältö on 0,59 milj . GJ el i

0,16 milj . MWh . Koninneva soveltuu heikosti maatuneen pintaker-

roksen poiston jälkeen tyydyttämään tilakohtaisia polttoturpeen

tarpeita (taulukko 5) .

38. Jäkälesnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-


milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta sararahkaturvetta .

Alueen pintaosassa on keskimäärin 1,9 m :n paksuinen heikosti maa-

tunut kerros, joka on ensin poistettava (soveltuu kasvuturpeeksi) .

Liekoja ei ole juuri lainkaan . Suo on säännöllisen muotoinen j a

melko hyvien tieyhteyksien varrella .

Jäkälesnevan turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 89 %

märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisäl-

tää 109 kg, tuhkapitoisuus on 1,0 % kuivapainosta ja tehollinen

lämpöarvo 30 % :n käyttökosteudella on 14,9 MJ/kg . Jäkälesnevan

tuotantoon sopivan alueen energiasisältö on 0,98 milj . GJ el i

0,27 milj . MWh (taulukko 5) .

39. Korkianeva E :ssä on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-

tilaista turvetta yli . 2 m :n syvyisellä alueella (30 ha) noin

0,45 milj . m3 . Turve on pääasiassa kohtalaisesti maatunutta rah -

katurvetta, saraturvetta on suossa n . kolmannes . Liekoja on erit-

täin vähän . Suo on säännöllisen muotoinen, osin turvepohjaiste n

peltojen ympäröimä . Tieyhteydet suolle ovat hyvät .

Polttoturpeeksi soveltuvan turpeen keskimääräinen vesipi-

toisuus on 90 % märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen kuu-

tio sisältää 111 kg, tuhkapitoisuus on 3,4 % kuivapainosta j a

lämpöarvo 30 % :n käyttökosteudelle laskettuna 14,7 MJ/kg . Poltto -

turpeeksi soveltuvan alueen energiasisältö on 1,10 milj . GJ el i


41 . Korkianeva W :ssä on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-


milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkaturvetta . Hei-

- 284 -

kosti maatunutta pintaosaa on 0,5 m . Liekoja ei ole juuri lain-

kaan . Suo on melko säännöllisen muotoinen ja hyvien tieyhteyksi-

en varrella . Korkianeva W soveltuu korkeintaan tilakohtaisee n

palaturvetuotantoon .

43 . Lähdesnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-


milj . m 3 . Turve on jokseenkin maatunutta rahkavoittoista turvetta .

Heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus on 1,9 m . Suo on jok-

seenkin säännöllisen muotoinen, mutta tieyhteys sinne on heikko .

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 93 märkäpainosta ,


pitoisuus on 1,1 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 30 % : n

käyttökosteudelle laskettuna 13,1 MJ/kg . Polttoturpeeksi sovel-

- 285 -

tuvaa yli 2 m :n syvyisen alueen energiamäärä on 0,70 milj . GJeli 0,19 milj . MWh . Lähdesneva soveltuu heikosti maatuneen pin -takerroksen poiston jälkeen palaturvetuotantoon (taulukko 6) .

47. Haukannevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-


milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkaturvetta . Suoon melko rikkonainen, paitsi eteläinen lahti, . Haukanlakso, joka

soveltuu paikalliseen palaturvetuotantoon . Tieyhteys suolle on

kohtalainen .

48. Mustakeitaassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-


milj . m3 . Turve on hyvin maatunutta rahkaturvetta . Suo on etelä -

pohjoissuuntainen ja säännnöllisen muotoinen . Tieyhteys on koh -

talainen .


kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää n . 100 kg ,

tuhkapitoisuus on 2,2 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo50 % :n käyttökosteudella on 10,5 MJ/kg (taulukko 6) . Polttotur -

peeksi soveltuvan alueen energiasisältö on 2,77 milj . GJ el i

0,77 milj . MWh . Mustakeidas soveltuu jyrsinturvetuotantoon (ks .

suo nro 50 Kortesneva) .

49. Ruostetneva-Ilonevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa

luonnontilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (35 ha )

noin 0,81 milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkaval -

taista turvetta . Suon itäosassa on turvepohjaisia peltoja, jot -

ka mandollisesti lisäävät tuotantoon sopivaa aluetta ja turve -määrää . Ruostetneva-Iloneva on melko säännöllisen muotoinen j a

tieyhteys sinne on hyvä ja suon kuivatusmandollisuudet ovat hy-

vät .

Suon yli 2 m:n syvyisen osan energiasisältö on 30 % :n käyt-

tökosteudella 1,36 milj . GJ eli 0,38 milj .MWh . Suo soveltuu pala-

turvetuotantoon .

- 286 -

50. Kortesnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-


milj . m 3 . Turve on hyvin maatunutta saraturvetta, (rahkaturvett a

kolmannes) . Liekoja on pintaosassa kohtalaisesti, mutta syvemmäl -

lä erittäin vähän . Suon reunaosat ovat melko rikkonaiset, mutt a

yli 2 m :n syvyinen alue on säännöllisen muotoinen ja tieyhtey s

suolle on melko hyvä .


kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää noin 86 kg ,

tuhkapitoisuus on 2,6 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo

50 % :n käyttökosteudella 9,3 MJ/kg . Suon yli 2 m :n syvyisen osan


Kortesneva muodostaa Mustakeitaan (nro 48) kanssa yhtenäisen alu -

een, jossa yli 2 m :n syvyistä aluetta on 120 ha ja siinä poltto -

turpeeksi soveltuvaa luonnontilaista turvetta 2,64 milj . m 3 .

Suokompleksin energiasisältö on 4,88 milj .GJ eli 1,36 milj . MWh .

Alue soveltuu jyrsinturvetuotantoon .

51. Eenokinnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-


milj . m 3 . Turve on hyvin maatunutta rahkaturvetta ja heikost i

maatunut pintakerros puuttuu kokonaan tai se on hyvin ohut . Lie -

koja on vain pintaosassa ja siinäkin hyvin vähän . Suo on epä-

säännöllisen muotoinen ja useiden mineraalimaasaarekkeiden rik-

koma . Tieyhteydet suolle ovat melko hyvät .


toisuus on 88 % märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen suo -

kuutio sisältää keskimäärin 119 kg, tuhkapitoisuus on 3,3 % kui -

vapainosta ja lämpöarvo 30 % :n käyttökosteudella on 15,1 MJ/kg .

Yli 1 m:n alueen energiasisältö on 2,83 milj . GJ eli 0,79 milj .MWh (taulukko 6) . Eenokinneva soveltuu rikkonaisuutensa vuoks i

parhaiten pienimuotoiseen palaturvetuotantoon .

57 . Pitkänevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti -

laista turvetta yli 1 , m :n syvyisellä alueella (20 ha) noin 0,3 0

milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti. maatunutta rahkavaltaista tur -

vetta (saraturvetta kolmannes) . Suon tuotantoon sopiva alue on

- 287 -

säännöllisen muotoinen ja tieyhteys sinne on kohtalaisen hyvä .Pitkänevan yli 1 m :n syvyisen osan energiasisältö on 30 % : n

käyttökosteudelle laskettuna 0,54 milj . GJ eli 0,15 milj . MWh .

59 . Marjanevassa on poltto.turpeeksi soveltuvaa luonnonti -

laista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (10 ha) 0,15 milj .m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkaturvetta . Liekoj aesiintyy erittäin vähän . Suo on melko säännöllisen muotoinen j ahyvien tieyhteyksien varrella .

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 89 % märkäpainosta ,kuiva-ainetta luonnontilainen kuutio sisältää noin 109 kg, tuh -kapitoisuus on 3,4 % ja lämpöarvo 30 % :n käyttökosteudella o n15,9 MJ/kg . Marjanevan polttoturpeeksi soveltuvan osan energia -sisältö on 0,39 milj . GJ eli 0,11 milj . MWh (taulukko 6) .

61. Hukankeitaassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-laista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (170 ha) noin 2,8 9milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkaturvetta . Hei-

kosti maatuneen pintakerroksen paksuus on 0,8 m . Se soveltuu kas -

vuturpeeksi ja on poistettava ennen polttoturpeen nostoa . Suo on

muuten säännöllisen muotoinen, mutta länsireunalla on lukuisia

mineraalimaasaarekkeita, tieyhteys sinne on melko hyvä .

Polttoturpeeksi soveltuvan turpeen keskimääräinen vesipitoi-

suus on 91 % märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen kuuti o

sisältää n . 80 kg, tuhkapitoisuus on 1,2 % kuivapainosta ja läm -

pöarvo 50 % :n käyttökosteudelle laskettuna 10,7 MJ/kg . Polttotur-

peeksi soveltuvan alueen energiasisältö on 4,95 milj . GJ eli 1,3 8milj . MWh (taulukko 6) . Hukankeitaan turve voidaan käyttää jyr -

sinturpeena .

62. Vetohärjännevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-


milj . m 3 . Turve on hyvin maatunutta saraturvetta . Suo on epäsään-nöllisen muotoinen ja eteläosassa on runsaasti saarekkeita . Tie -yhteys suolle on kohtalainen . Liekoja on erittäin vähän .


kuiva-ainetta luonnontilainen kuutio sisältää noin 118 kg, tuh-

- 288 -

kapitoisuus on erittäin alhainen keskimäärin 1,3 % kuivapainos -ta ja tehollinen lämpöarvo 30 % :n käyttökosteudelle laskettunaon 15,6 MJ/kg . Vetohärjännevan polttoturpeeksi soveltuvan osa nenergiasisältö on 1,35 milj . GJ eli 0,38 milj . MWh (taulukko 6) .

63 . Prunninevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti -laista turvetta yli 2 m :n alueella (135 ha) noin 3,22 milj . m 3 .

Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkasaraturvetta . Liekoja on

erittäin vähän . Suo on pitkänomainen etelä-pohjoissuunnassa j ase on jokseenkin kokonaan ojitettu . Tieyhteys suolle on hyvä .

Prunnineva on yhteydessä tuotantoon soveltuvan Hukankeitaan

(nro 61) kanssa ja soveltuu myös laajamittaisille tuotantomene -

telmille .

Polttoturpeeksi soveltuvan turpeen keskimääräinen vesipi -

toisuus on 90 % märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen

kuutio sisältää n . 100 kg, tuhkapitoisuus on 1,3 % kuivapainos -

ta ja lämpöarvo 50 % :n käyttökosteudelle laskettuna 10,4 MJ/kg .

Polttoturpeeksi soveltuvan yli 2 m :n syvyisen alueen energiasi -

sältö on 6,70 milj . GJ eli 1,86 milj . MWh (taulukko 6) .

66 . Kotoneva S :ssä on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti -


milj . m3 . Turve on jokseenkin maatunutta saraturvetta . Heikost i

maatunutta pintaosaa on 0,5 m . Liekoja ei ole lainkaan . Suurin

osa alueesta on raivattu pelloksi . Suo on pitkänmallinen etelä -

pohjoissuuntainen . Tieyhteys suolle on hyvä . Kotoneva S sovel-

tuu pienimuotoiseen palaturvetuotantoon, mitä suon pohjoisosas-

sa jo tapahtuukin .

70 . Länsikankaannevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luon-

nontilaista turvetta yli 1 m:n syvyisellä alueella (115 ha) noin

1,00 mi1j, m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkaturvetta .

Liekoja on erittäin vähän . Suo on pahasti mineraalimaasaarekkei -

den rikkoma jakaantuen useaan eri altaaseen . Tieyhteydet suoll e

ovat hyvät .


kuiva-ainetta luonnontilainen kuutio sisältää 115 kg, tuhkapi-

- 289 -

toisuus on 1,5 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 30 % : n

käyttökosteudella 16,1 MJ/kg . Polttoturpeeksi soveltuvan osa n


72 . Isonevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnontilais-

ta turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (195 ha) noin 1,3 7

milj . m 3 . Turve on jokseenkin maatunutta rahkaturvetta . Heikos-

ti maatuneen, kasvuturpeeksi soveltuvan pintakerroksen paksuu s

on 1,7 m, ollen keskimäärin paksumpi suon eteläosassa kuin poh-

joisosassa . Suo on pitkänomainen, kaakko-luodesuuntainen ja se n

keskellä kulkee moreeniselänne . Tieyhteydet suolle ovat hyvät .

Isonevan turpeiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 1,5 %

ja tehollinen lämpöarvo 50 % :n käyttökosteudelle laskettuna 9, 4

MJ/kg . Suon yli 2 m :n syvyisen osan energiasisältö on 2,19 milj .

GJ eli 0,61 milj . MWh (taulukko 7) . Isonevaan liittyy sen poh-

joispuolella oleva Tokkoonluhta, joka on tutkittu suon nro 74

- 290 -

(Lumikankaankeidas) yhteydessä, mutta joka on Isonevan kanss a

samassa altaassa, soveltuu osana sitä turvetuotantoon . Tokkoon-

luhdassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnontilaista turvetta

yli 1 m :n syvyisellä alueella (30 ha) noin 0,50 milj . m3 . Iso-

neva-Tokkoonluhtakompleksi soveltuu heikosti maatuneen pintaker -

roksen poiston jälkeen jyrsinturvetuotantoon .

74. Lumikankaankeitaassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luon-


0,70 milj . m3 . Turve on hyvin maatunutta saraturvetta . Liekoja on

vähän . Suo on melko säännöllisen muotoinen ja kohtalaisten tieyh -

teyksien varrella .

Polttoturpeeksi soveltuvan turpeen keskimääräinen vesipitoi -

suus on 89 % märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen kuuti o

sisältää n . 122 kg, tuhkapitoisuus on melko korkea puolestatois -

ta metristä alaspäin, koko kerroksen keskiarvo on 5,4 % kuivapai -

nosta ja lämpöarvo 30 % :n käyttökosteudella 15,4 MJ/kg . Suon yl i

2 m :n syvyisen osan energiasisältö on 1,97 milj . GJ eli 0,55 milj .

MWh (taulukko 7) .

75. Saralaksossa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-


milj . m 3 . Turve on hyvin maatunutta saraturvetta . Liekoja esiin -

tyy jonkin verran, mutta ei haittaavasti . Suo on melko säännöl -

lisen muotoinen ja hyvien tieyhteyksien varrella . Se soveltuu

tyydyttämään tilakohtaisia polttoturpeen tarpeita .

78 . Kässämännynrämäkässä on polttoturpeeksi soveltuvaa luon-


0,03 milj . m3 . Turve on hyvin maatunutta rahkaturvetta . Suo on

säännöllisen muotoinen ja tieyhteys sinne on kohtalainen .

Kässämännysrämäkän yli 1 m :n syvyisen osan energiasisält ö

on 30 % :n käyttökosteudella 0,06 milj . GJ eli 0,02 milj . MWh .

Suo soveltuu tilakohtaiseen palaturvetuotantoon .

- 291 -

82. Harrinnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-laista turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (40 ha) noin 0,7 2milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkavaltaista tur -vetta (saraturvetta noin kolmannes, runsaimmin suon koillisosas -sa) . Suo on säännöllisen muotoinen ja kokonaan ojitettu . Tieyh -

teys suolle on melko huono . Harrinneva soveltuu pienimuotoiseentai tilakohtaiseen palaturvetuotantoon .

83. Porrasnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-

laista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (15 ha) noin 0,2 3milj . m 3 . Turve on hyvin maatunutta rahkaturvetta . Liekoja onmolemmissa syvyysvyöhykkeissä erittäin vähän . Suo on säännölli-sen muotoinen ja hyvien kulkuyhteyksien varrella . Porrasneva so-veltuu tilakohtaiseen palaturvetuotantoon .

85 . Luhtanevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti -laista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (130 ha) noin1,82 milj . m 3 . Turve on jokseenkin maatunutta sararahkaturvet -ta . Heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus on keskimääri n1,4 m, mutta osa siitä on saraturvetta (H=4,0), joka soveltu upoltettavaksi . Suon luonteislandeke on matalaa, osin biologis -ta suota eikä sovellu tuotantoon . Luhtaneva on koillisosastaa nyhteydessä Polvennevaan (nro 124) . Tuotantoon sopiva alue o n

säännöllisen muotoinen ja hyvien tieyhteyksien varrella .

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 90 % märkäpainos -ta, kuiva-ainetta luonnontilainen kuutio sisältää 96 kg, tuhka-pitoisuus on 2,1 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 50 % : nkäyttökosteudelle laskettuna on 9,3 MJ/kg . Polttoturpeeksi s o -veltuvan alueen energiasisältö on 4,46 milj . GJ eli 1,24 milj .MWh (taulukko 7) . Luhtaneva soveltuu jyrsinturvetuotantoon .

91 . Pitkärämäkässä on polttoturpeeksi soveltuvaa turvett ayli 1 m:n syvyisellä alueella (120 ha) 1,08 milj . m 3 . Turve o nkohtalaisesti maatunutta rahkasaraturvetta . Liekoja on kohtalai -sen vähän . Suo on melko säännöllisen muotoinen ja tieyhteys sin -ne on hyvä .

- 292 -


toisuus on 91 % märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen

turvekuutio sisältää n . 84 kg, tuhkapitoisuus on 1,5 % kuivapai -

nosta ja tehollinen lämpöarvo on 30 % :n käyttökosteudelle las -

kettuna 14,0 MJ/kg . Polttoturpeeksi soveltuvan yli 1 m :n syvyi -

sen alueen energiasisältö on 1,91 milj . GJ eli 0,53 milj . MWh

(taulukko 7) . Pitkärämäkkä soveltuu lähinnä tilakohtaiseen ja /

tai pienimuotoiseen palaturpeen tuotantoon .

92 . Sydänkorvenrämäkässä on polttoturpeeksi soveltuvaa

luonnontilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (35 ha )

noin 0,46 milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkasa -

raturvetta . Liekoja on erittäin vähän . Suo on säännöllisen muo -

toinen ja kohtalaisten tieyhteyksien varrella .

Sydänkorvenrämäkän turpeen keskimääräinen vesipitoisuus o n

87 % märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen kuutio sisäl-

tää n . 131 kg, tuhkapitoisuus on 2,3 % kuivapainosta ja teholli -

nen lämpöarvo 30 % :n käyttökosteudella 16,4 MJ/kg . Suon poltto -

turpeeksi soveltuvan osan energiasisältö on 1,48 milj . GJ el i


96 . Lupikistonnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon -

tilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (185 ha) noi n

4,80 milj . m3 . Turve on hyvin maatunutta rahkavaltaista turvetta .

Heikosti maatunut pintakerros on ohut . Suo on säännöllisen muo -

toinen ja hyvien tieyhteyksien varrella . Lupikistonnevaa valmis -

tellaan tuotantokuntoon .

Polttoturpeeksi soveltuvan turpeen vesipitoisuus on keski -

määrin 90 % märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen kuutio

sisältää 97 kg, tuhkapitoisuus on 3,5 % kuivapainosta ja teholli -

nen lämpöarvo 50 % :n käyttökosteudelle laskettuna on 9,9 MJ/kg .

Tuotantoon soveltuvan osan energiasisältö on 9,22 milj . GJ el i

2,56 milj . MWh (taulukko 7) . Lupikistonneva soveltuu jyrsintu r -

vetuotantoon .

- 293 -

99. Uitonnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-

laista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (210 ha) noin

4,20 milj . m 3 . Turve on jokseenkin maatunutta rahkaturvetta .

Suon eteläosassa on muutamia mineraalimaan saarekkeita, mutt a

muutoin se on melko säännöllisen muotoinen ja hyvien tieyhteyk-

sien varrella . Uitonneva on ojitettu tulevaa turvetuotantoa var -

ten . Se soveltuu jyrsinturvetuotantoon .

100. Riihilandennevassa on polttoturvetuotantoon soveltu-

vaa luonnontilaista turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (2 0

ha) noin 0,08 milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rah-katurvetta . Tuotantoon sopiva alue on säännöllisen muotoinen ,

pitkä ja kapea sijaiten suon keskiosissa . Suo on kohtalaiste n

tieyhteyksien varrella . Riihilandenneva soveltuu tilakohtaisee n


- 294 -

102 . Saranpäännevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luon-nontilaista turvetta yli 2 m:n syvyisellä alueella (10 ha). noin0,20 milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta sararahkaturvet -ta . Heikosti maatunutta pintaosaa on 0,7 m . Liekoja on pintaker-roksessa vähän ja syvemmällä ei lainkaan . Suo on melko säännölli -

sen muotoinen ja kokonaan ojitettu . Tieyhteys suolle on hyvä .

Saranpäänneva soveltuu tilakohtaiseen palaturvetuotantoon .

107,110 Aitaharjunneva-Perinkuulemannevassa on polttotur-

peeksi soveltuvaa luonnontilaista turvetta yli 1 m :n syvyisell äalueella (115 ha) noin 0,70 milj . m 3 . Turve on kohtalaisest i

maatunutta rahkaturvetta . Suon tuotantoon sopiva alue jakaantu uneljään eri altaaseen, joissa Perinkuulemannevan puoleisissa al -taissa on suhteellisesti paksumpi heikosti maatunut pintakerros

kuin Aitaharjunnevan puoleisissa . Suo on melko säännöllisen muo -toinen ja hyvien tieyhteyksien varrella .

Alueen yli 1 m :n syvyisen osan energiasisältö on 30 % : n

käyttökosteudelle laskettuna 1,25 milj . GJ eli 0,35 milj . MWh .Aitaharjunneva-Perinkuulemanneva soveltuu palaturvetuotantoon .

114 . Rojunnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa turvettayli 2 m :n syvyisellä alueella (220 ha) noin 4,40 milj . m3 .

Turve on jokseenkin maatunutta sararåhkaturvetta . Heikosti maa -

tuneen pintakerroksen paksuus on keskimäärin 1,3 m, joka sovel-tuu kasvuturpeeksi . Liekoisuus on erittäin vähäinen molemmiss asyvyysvyöhykkeissä . Suo on säännöllisen muotoinen ja teiden ym -

päröimä .

Rojunnevan turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91 %

märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisäl-tää n . 89 kg, tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,9 % kuivapainosta ,

mutta nousee jyrkästi mentäessä yli kolmen metrin syvyyteen j atehollinen lämpöarvo 50 % :n käyttökosteudelle laskettuna on 9, 0MJ/kg . Suon polttoturpeeksi soveltuvan osan energiamäärä o n7,05 milj . GJ eli 1,96 milj . MWh (taulukko 8) . Rojunneva on tur-vepeltojen ympäröimä, joten mandollinen tuotantoala ja määr älienee edellämainittuja lukuja suurempi . Heikosti maatuneen pin-nan poiston jälkeen suolla on jyrsinturvetuotanto mandollista .

- 295 -

115. Parjakanneva W :ssä on polttoturpeeksi soveltuvaa luon-nontilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (290 ha) noin4,93 milj . m 3 . Turve on jokseenkin maatunutta rahkaturvetta . Hei-kosti maatunutta pintaosaa on 2,4 m, joka soveltuu kasvuturvetuo -tantoon . Liekoja ei esiinny juuri lainkaan . Suo on muuten sään-

nöllisen muotoinen, mutta Karijoki-Kauhajoki-tie jakaa sen ete-läpäästä kahteen osaan . Tieyhteydet suolle ovat hyvät .

Parjakanneva W:n turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus o n

93 % märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio si -sältää n . 71 kg, tuhkapitoisuus on 1,5 % kuivapainosta noin 4

metrin syvyyteen asti, minkä jälkeen se nousee erittäin jyrkästi .Tehollinen lämpöarvo 50 % :n käyttökosteudelle laskettuna on 8, 5MJ/kg . Yli 2 m :n alueen polttoturpeeksi soveltuvan osan energia -sisältö on 5,95 milj . GJ eli 1,65 milj . MWh (taulukko 8) . Hei -kosti maatuneen pintakerroksen poiston jälkeen Parjakanneva Wsoveltuu jyrsinturvetuotantoon. Suo rajoittuu pääosin turvepel-

toihin, jotka lisäävät mandollista tuotantoaluetta .

116. Juurakkonevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-tilaista turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (45 ha) noin0,50 milj . m3 . Turve on hyvin maatunutta saraturvetta . Liekojaei ole juuri lainkaan . Suo on melko säännöllisen muotoinen j aosin saarekkeiden rikkoma . Yli 1 m :n syvyinen alue on jakaantu-nut kolmeen eri altaaseen, joista pohjoisin on suurin ja syvin .

Turpeen vesipitoisuus on 93 % märkäpainosta, kuiva-ainett aluonnontilainen kuutio sisältää 73 kg, tuhkapitoisuus on 2,4 %kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 30 % :n käyttökosteudell aon 14,2 MJ/kg . Tuotantoon sopivan turvemäärän energiasisältö o n0,78 milj . GJ eli 0,22 milj . MWh (taulukko 8) . Juurakkoneva so -veltuu pienimuotoiseen taitilakohtaiseen palaturvetuotantoon .

117. SurvonnevaS :ssä on polttoturpeeksi soveltuvaa luon -nontilaista turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (145 ha) noin1,31 milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta sararahkatur-vetta . Suo on säännöllisen muotoinen ja hyvien tieyhteyksie nvarrella . Osaa suosta käytetään nykyisin kunnan kaatopaikkana .

- 296 -

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 88 märkäpainos-

ta, kuiva-ainetta luonnontilainen kuutio sisältää 115 kg, tuh-

kapitoisuus on 3,9 % ja tehollinen lämpöarvo 30 % :n käyttökos-

teudella on 13,4 MJ/kg . Tuotantoon sopivan alueen energiamäärä

on 3,04 milj . GJ eli 0,84 milj . MWh (taulukko 8) . Suota ympäröi -

vät turvepellot lisännevät hyödynnettävää määrää . Survonnevalt a

on nostettu turvetta 1940-luvulta lähtien ja nostetaan edellee n

tilakohtaiseen käyttöön . Suo soveltuu laajempimuotoiseenkin tur-

vetuotantoon .

119 . Survonneva N :ssa on polttoturpeeksi soveltuvaa luon-


1,15 milj . m 3 . Turve on hyvin maatunutta rahkavaltaista turvetta .

Suo on säännöllisen muotoinen ja tieyhteydet sinne ovat hyvät .

Survonnevalta on aikaisemmin nostettu turvetta .

Suon yli 2 m :n syvyisen osan energiasisältö on 50 % : n

käyttökosteudelle laskettuna 1,76 milj . GJ eli 0,49 milj . MWh .

Survonneva N soveltuu jyrsinturvetuotantoon .

297 -

120. Tuohikonnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-

tilaistå turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (15 ha) noin

0,24 milj . m3 . Turve on hyvin maatunutta rahkaturvetta . Suo on

säännöllisen muotoinen ja tieyhteys sinne on hyvä .

Tuohikonnevan yli 2 m :n alueen energiasisältö on 30 % : n

käyttökosteudella 0,43 milj . GJ eli 0,12 milj . MWh . Suo sovel -

tuu pienimuotoiseen palaturvetuotantoon .

121. Kivineva N :ssä on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-


1,25 milj . m 3 . Turve on hyvin maatunutta rahkasaraturvetta . Suo

on säännöllisen muotoinen ja tieyhteys sinne on hyvä .

Suon yli 2 m:n syvyisen osan energiasisältö on 50 % :n käyt -

tökosteudelle laskettuna 1,91 milj . GJ eli 0,53 milj . MWh . Kivi -

neva N soveltuu jyrsinturvetuotantoon .

122. Kettunevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-


milj . m 3 . Turve on hyvin maatunutta rahkaturvetta . Suo on sään -

nöllisen muotoinen ja hyvien tieyhteyksien varrella .

Suon yli 2 m :n syvyisen osan energiasisältö on 30 % :n käyt -

tökosteudella 0,80 milj . GJ eli 0,22 milj . MWh . Kettuneva sovel -

tuu palaturvetuotantoon .

124 . Polvennevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti -


milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkavaltaista tur -

vetta. Heikosti maatuneen pintakerroksen osuus on 0,9 m . Tuotan-

toon soveltuvat syvemmät alueet sijaitsevat kandessa eri altaas -

sa. Tieyhteys suolle on hyvä .Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 88 % märkäpainosta ,

kuiva-ainetta luonnontilaisessa turvekuutiossa on 137 kg, tuhka-


käyttökosteudella on 9,9 MJ/kg . Polttoturpeeksi soveltuvan yl i

2 m :n syvyisen alueen energiasisältö on 2,09 milj . GJ eli 0,58

milj . MWh (taulukko 9) . Polvenneva soveltuu turvetuotantoon, jos

- 298 -

heikosti maatunut pintakerros ensin poistetaan esim . kasvutur -peeksi, jota saataisiin yli 2 m :n syvyiseltä alueelta noin 0, 5milj . m3 .

126. Keevelinnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-tilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (35 ha) noin0,77 milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkasaraturvet-ta . Heikosti maatunutta pintakerrosta on 0,5 m . Tuotantoon sovel -tuva lounaisosa on muodoltaan säännöllinen . Tieyhteys suolle onhyvä .



pitoisuus on 4,1 % ja tehollinen lämpöarvo 30 % :n käyttökosteu-

delle laskettuna on 14,6 MJ/kg . Polttoturpeeksi soveltuvan alu-

een energiamäärä on 1,35 milj . GJ eli 0,38 milj, MWh (taulukko 9) .

127. Peuranevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-

laista turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (20 ha) noin 0,2 6milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkaturvetta . Hei -kosti maatunutta pintaosaa on 0,2 m . Liekoja esiintyy erittäinvähän . Suon tuotantoon soveltuva alue on muodoltaan säännölli -nen . Tieyhteys suolle on hyvä .


kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää 102 kg, tuh-

kapitoisuus on 2,6 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 30 % : nkäyttökosteudelle laskettuna on 14,5 MJ/kg . Polttoturpeeksi so -veltuvan turvemäärän energiasisältö on 0,58 milj . GJ eli 0,1 6milj . MWh (taulukko 9) .

130 . Arkkukankaannevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luon -

nontilaista turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (5 ha) noin0,05 milj . m 3 . Turve on hyvin maatunutta rahkaturvetta . Heikost i

maatunutta pintaosaa ei ole juuri lainkaan . Liekoja esiintyy koh -talaisesti . Tuotantoon soveltuva alue on jokseenkin säännöllise n

muotoinen ja tieyhteys on suolle hyvä . Arkkukankaanneva soveltu ukorkeintaan pienimuotoiseen palaturvetuotantoon .

- 299 -

133 . Heininevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti -laista turvetta yli 1 m :n syvyisellä suon osalla (20 ha) 0,1 6milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkaturvetta . Hei -kosti maatunutta pintaosaa on 0,.5 m . Mandollisesti tuotantoo n

soveltuvat alueet ovat jokseenkin säännöllisen muodoltaan ja si -jaitäevat kandessa eri altaassa . Tieyhteys on kohtalainen . Hei -

nineva soveltuu pienimuotoiseen palaturvetuotantoon .

137. Sikarämäkässä on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-

laista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (55 ha) noin 0,5 5milj . m 3 . Turve on jokseenkin maatunutta rahkavaltaista turvetta .Heikosti maatunutta pintaosaa on 1,1 m . Suo on säännöllisen muo -toinen . Tieyhteys suolle on hyvä .

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 90 % märkäpainosta ,kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää 102 kg, tuh -kapitoisuus on 1,8 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 50 % : nkäyttökosteudelle laskettuna on 9,1 MJ/kg . Polttoturpeeksi so-veltuvan yli 2 m :n syvyisen alueen energiamäärä on 1,02 milj . GJeli 0,28 milj . MWh (taulukko 9) . Sikarämäkkä soveltuu pala- ta i

jyrsinturvetuotantoon, kun heikosti maatunut pintakerros ensi npoistetaan, mandollisesti kasvuturpeena .

138. Maitolanneva-Peränevassa on polttoturpeeksi soveltuvaaluonnontilaista turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (55 ha )noin 0,50 milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta saraval -taista turvetta (rahkaturvetta kolmannes) . Heikosti maatunee n

pintakerroksen osuus on 0,6 m, josta noin puolet soveltuu laa-tunsa puolesta polttoturpeeksi . Liekoja ei esiinny juuri lain-kaan . Suo on melko säännöllisen muotoinen ja hyvien tieyhteyk-sien varrella .

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 91 % märkäpainos -

ta, kuiva-ainetta luonnontilaisessa turvekuutiossa on 101 kg ,tuhkapitoisuus on 2,5 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarv o30 % :n käyttökosteudelle laskettuna on 14,7 MJ/kg . Polttotur -peeksi soveltuvan yli 1 m :n syvyisen alueen energiamäärä on1,11 milj . GJ eli 0,31 milj . MWh (taulukko 9) . Maitolanneva-Peräneva soveltuu palaturvetuotantoon .

-

300

-

140 . Männistönnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-


0,20 milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkavaltaist aturvetta . Heikosti maatuneen pintakerroksen osuus on 0,6 m . Lie -

koja ei esiinny juuri lainkaan . Tuotantoon soveltuva alue o n

muodoltaan verrattain säännöllinen . Tieyhteys suolle on kohta-

lainen .


kuiva-ainetta luonnontilaisessa turvekuutiossa on 106 kg, tuhka -


käyttökosteudelle laskettuna on 14,2 MJ/kg . Polttoturpeeksi so-

veltuvan yli 2 m :n syvyisen alueen energiamäärä on 0,45 milj . GJ

eli 0,13 milj . MWh (taulukko 10) . Männistönneva soveltuu korkein-

taan pienimuotoiseen palaturvetuotantoon .

- 301 -

141. Kuninnevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-laista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (50 ha) noin 0,8 5milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta sararahkaturvetta .Heikosti maatunutta pintaosaa on 0,7 m . Liekoja esiintyy 0-1 m : n

välillä vähän ja 1-2 m :n erittäin vähän . Suo on melko säännöl-

lisen muotoinen, tosin itä- ja kaakkoisosassa on muutama kovan -

maan saareke . Tieyhteys suolle on kohtalainen .


kuiva-ainetta luonnontilaisessa turvekuutiossa on 74 kg, tuhka -



veltuvan yli 2 m :n syvyisen alueen energiasisältö on 1,41 milj .

GJ eli 0,39 milj . MWh (taulukko 10) . Kuninneva soveltuu palatur -

vetuotantoon .

142. Tuhkanevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti-


milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta saraturvetta . Hei -kosti maatuneen pintakerroksen osuus on 0,2 m . Liekoja esiintyy

erittäin vähän. Suo on säännöllisen muotoinen . Tieyhteys suolle

on hyvä .


kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää 101 kg, tuh -

kapitoisuus on 2,9 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 50 % : n

käyttökosteudelle laskettuna on 10,5 MJ/kg . Polttoturpeeksi so -

veltuvan alueen energiamäärä on 1,38 milj . GJ eli 0,38 milj . MWh

(taulukko10) . Osa turvetuotantoon soveltuvasta alueesta on rai -

vattu pelloksi .

150 . Iiroonnevassa on polttoturpeeksisoveltuvaa luonnonti -

laista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (140 ha) noin 4,0 0milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta saraturvetta (H=4) .

Heikosti maatunut pintakerros on pääasiassa saravaltaista turvet -

ta, joten se on myös hyödynnettävissä . Liekoja ei esiinny juur i

lainkaan . Suo on muodoltaan säännöllinen ja hyvien tieyhteyksie n

varrella .

- 302 -

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 92 % märkäpainosta ,kuiva-ainetta on luonnontilaisessa turvekuutiossa 77 kg, tuhka -pitoisuus on 3,4 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 50 % : nkäyttökosteudelle laskettuna on 9,5 MJ/kg . Polttoturpeeksi so-veltuvan alueen energiamäärä on 5,85 milj . GJ eli 1,62 milj . MWh(taulukko10) . liroonneva on vanhaa tuotantoaluetta (mm . ent . pri-kettitehtaan raaka-aineen hankinta-alue), jolla toimii nykyisinyksityinen palaturpeen tuottaja .

153 . Luomanperännevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luon -nontilaista turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (10 ha) noin0,10 milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkavaltaist aturvetta (saraturvetta noin kolmannes) . Heikosti maatuneen pinta -kerroksen osuus on 0,3 m . Liekoja suolla esiintyy erittäin vähän .Tuotantoon mandollisesti soveltuvat alueet ovat säännöllisen muo -

toisia ja sijaitsevat kandessa erillisessä altaassa . Tieyhtey ssuolle on hyvä. Luomanperänneva soveltuu korkeintaan pienimuo-toiseen palaturvetuotantoon .

158 . Pohjoisneva-Venesontossa on polttoturpeeksi soveltu-vaa luonnontilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (2 0ha) noin 0,20 milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rah -katurvetta . Suo on säännöllisen muotoinen ja tieyhteys sinne o nkohtalainen . Suon yli 2 m :n syvyisen osan energiasisältö on 3 0% :n käyttökosteudelle laskettuna 0,35 milj . GJ eli 0,10 milj .MWh . Pohjoisneva-Venesontto soveltuu palaturvetuotantoon .

166 . Harjannevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-

tilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (45 ha) noin0,80 milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta saraturvetta .Heikosti maatuneen pintakerroksen osuus on 0,4 m . Liekoja esiin-tyy erittäin vähän . Suo on säännöllisen muotoinen, koillisosa onbiologista suota- Suossa on kaksi erillistä syvempää allasta .Tieyhteys suolle on kohtalainen .

Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 91 % märkäpainos -

ta, kuiva-ainetta luonnontilainen turvekuutio sisältää 92 kg,

- 303 -

tuhkapitoisuus on 3,2 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo

30 % :n käyttökosteudelle laskettuna on 14,8 MJ/kg . Polttotur-

peeksi soveltuvan yli 2 m:n syvyisen alueen energiamäärä on 1,6 3

milj . GJ eli 0,45 milj . MWh .(taulukko10) . Harjanneva soveltuu

syvimpien altaiden osalta palaturvetuotantoon .

167 . Vähä Koihnannevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa luon -

nontilaista turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (110 ha) 1,4 0

milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta saraturvetta . Hei -

kosti maatunutta pintaosaa on 0,4 m . Liekoja ei esiinny juuri

lainkaan . Suon pohjoisosasta on osa raivattu pelloksi, lounais -

ja eteläosassa esiintyy runsaasti kovanmaan saarekkeita . Tieyh-

teys suolle on hyvä .Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 90 % märkäpainosta ,


pitoisuus on 2,8 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 50 % : nkäyttökosteudelle laskettuna on 10,1 MJ/kg . Polttoturpeeksi so -

veltuvaa yli 1 m :n syvyisen alueen energiamäärä on 2,35 milj .GJeli 0,65 milj . MWh (taulukko10) . Vähä Koihnanneva soveltuu itä -

osastaan jyrsinturvetuotantoon ja länsiosastaan palaturvetuotan-toon .

169 . Salonkeitaass a on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnonti -laista turvetta yli 1 m :n syvyisellä alueella (10 ha) noin 0,0 8

milj . m 3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta sararahkaturvetta .

Heikosti maatunutta pintaosaa on vain 0,2 m . Suo on säännölli-

sen muotoinen ja hyvien tieyhteyksien varrella . Mataluutensa j a

pienialaisuutensa takia suo soveltuu korkeintaan tilakohtaiseen


173 . Näätäneva N :ssä on polttoturpeeksi soveltuvaa luonnon-

tilaista turvetta yli 2 m :n syvyisellä alueella (115 ha) noin2,30 milj . m3 . Turve on kohtalaisesti maatunutta rahkavaltaist a

turvetta . Heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus on 0,7 m .

Suon eteläosan tuotantoon soveltuva alue on säännöllisen muotoi-

nen ja kohtalaisten tieyhteyksien varrella . Pohjoisosan matalam-

mat altaat soveltuvat pienimuotoiseen palaturvetuotantoon, muutoi nNäätäneva N sopii jyrsinturvetuotantoon .

- 304 -

174 . Pallonevassa (v . 1981 tutkitulla alueella) on poltto-

turpeeksi soveltuvaa luonnontilaista turvetta yli 2 m :n syvyi-

sellä alueella (50 ha) noin 0,65 milj . m 3 . Turve on kohtalaises-ti maatunutta rahkaturvetta . Heikosti maatunutta pintaosaa on

0,7 m . Liekoja ei esiinny juuri lainkaan . Suo on lukuisten mine-

raalimaasaarekkeiden rikkoma . Tieyhteys suolle on hyvä .



pitoisuus on 1 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 30 % : n


veltuvan yli 2 m :n syvyisen alueen energiamäärä on 1,30 milj . GJ

eli 0,36 milj . MWh (taulukko 10) . Palloneva soveltuu palaturvetuo-

tantoon, VAPO on raivannut tutkitun alueen itäosan turvetuotan-

toon, liittyen Pallonevan Korvanevan laajempiin tuotantoalueisiin .

- 305 -

4 .2 .3 Yhdistelmä Kauhajoen polttoturvesoist a

Kauhajoella polttoturpeen tuottamiseen todettiin soveltu-

van 71 suota yhteispinta-alaltaan 4 568 ha (vrt . taulukko 10) ,

mikä merkitsee noin 13 % :a tutkitusta kokonaissuoalasta . Määräl -

lisesti polttoturvetta on Kauhajoella noin 70 milj . luonnonkuut i -

ota .Polttoturpeeksi soveltuvat suot on jaettu tuotantomenete l -

män mukaisesti siten, että jyrsinturvesuoksi on arvioitu 23 suo -

ta (2 890 ha) ja palaturvesuoksi 48 suota (1 678 ha) . Kauhajoen

turvereservit ovat jakautuneet tasaisesti ympäri kuntaa (ks . ku-

va 200) .

Heikosti maatuneen pintakerroksen keskipaksuus on kunna n

alueella 0,7 m. Jos heikosti maatunut pintakerros on ollut ohut ,

sen on katsottu soveltuvan polttoturvetuotantoon - varsinkin se -

koitettuna palaturpeen tuottamisessa alla olevaan paremmin maa-

tuneeseen turpeeseen . Paksu heikosti maatunut kerros täytyy

poistaa esimerkiksi kasvu- ja kuiviketurpeena ennen polttoturve -

tuotannon aloittamista . Polttoturvetuotantoon soveltuvan aluee n

kokonaiskeskipaksuus on Kauhajoella 2,4 m . Kun tästä vähennetää n

heikosti maatunut pintakerros, 0,7 m ja suon pohjalle jätettävä

0,3 m :n paksuinen, runsastuhkainen kerros, saadaan pölttoturpeek -

si soveltuvan luonnontilaisen turvepatjan keskimääräiseksi vah-

vuudeksi kunnan alueella 1,4 meriä .

Polttoturpeeksi soveltuva turvekerrosto on Kauhajoell a

yleisesti ottaen hyvälaatuista, keskimaatuneisuudeltaan hyvi n

maatunutta (H 622 ) ja turvelajiltaan vaihdellen rahka- ja sara -

valtaista . Liekojen haitallinen merkitys Kauhajoella on lähe s

olematon .Tilavuustarkkoja laboratorionäytteitä otettiin tutkimus -

alueelta kaikkiaan n . 800 kpl . Niiden keskimääräinen vesipitoi -

suus on 89,5 % märkäpainosta ja keskimääräinen kuivatilavuus -

paino on 91 kg/m 3 .

Polttoturvesoiden kuiva-ainesisällöt on laskettu sekä ko-

keellisten tulosten että graafisesta kuvaajasta saatujen turve -

lajikohtaisten keskiarvolukujen avulla . Täten Kauhajoella saa -

tiin polttoturpeeksi soveltuvien soiden kuiva-ainesisällöksi yh -

teensä 6,4 milj . tonnia (taulukko 11) .

- 306 -

Kuva 200 . Kauhajoen soiden soveltuvuus turvetuotantoon .

- 307 -

Taulukko 11 . Laskelmat polttoturpeeksi soveltuvien alueide npinta-aloista, turvemääristä, lämpöarvoista j atuhkapitoisuuksista .

Kunta- Suon nimi Polttoturpeeksi Soveltuvuus Kaskis

y yys (m) Polttoturpeeksi Kuiva- aineen Keskim .lämpöarvo MO/ko

_ Sunn energinsis :iltä Tuhka -

koht . soveltuva suo- Jyrsinturve (J) Heakost i Koko tur- soveltuvaa tus- määra Tehollinen

50 % kost .J 50 ä knsL .J

311

L kosL .i' pit .

nro alo ? 2 m, ha Palaturve

(P) maat .kerr . vekerras vetta milj . 1000 to (kuivaturve) 30 % kost .P milj .

GJ milj . MWh .a

(?-'1

m) (luonnantil .) . - •

2 Karhukeidas W 45 J/P 0,4 3,1 1,08 108 20,6 9,1 1,97 0,55 1, 44 Nmmänojanneva 130 J 0,9 2,8 2,08 196 21,0 9,3 3,65 1,01 3, 15 Rajaneva W 275 J 2,3 4,0 3,85 366 20,4 9,0 6,60 1,83 3, 59 Takaneva (45) P 1,2 2,1 0,27 32 22,1 14,7 0,70 0,20 3, 8

16 Loukaakeidas (35) P 0,7 2,1 0,35 33 21,6 14,4 0,72 0,20 1, 7

17 Ritakeidas (55) P 0,8 1,8 0,38 35 22,4 14,9 0,79 0,22 5, 018 Hosiaisneva (15) P 0,4 1,7 0,15 12 - 0,25 0,0721 Lumikankaanneva 35 J 0,4 2,4 0,60 57 23,3 9,9 1,18 0,32 2, 723 Lellunkeidas 70 J 1,2 2,4 0,63 66 21,8 9,7 1,28 0,36 1, 432 Vääräneva (10) P 0,3 1,5 0,09 7 - - 0,18 0,05 -

33 Ymmyriäisneva 15 P 0,7 2,5 0,23 29 23,2 15,5 0,66 0,18 5, 434 Pieni Kaivoneva 25 P 0,4 2,5 0,48 45 20,4 13,5 0,91 0,25 1, 135 Torpparinauo 5 P 1,0 3,0 0,09 8 21,1 14,0 0,17 0,05 2, 636 Rahkaneva W 40 P 1,1 2,5 0,44 44 21,4 14,2 0,95 0,26 4, 937 Koninneva 15 P 0,8 2,3 0,18 25 23,5 15,7 0,59 0,16 3, 7

38 Jäkälesneva 55 P 1,9 2,9 0,40 44 22,4 14,9 0,98 0,27 1, 039 Korkianeva E 30 P 0,7 2,6 0,45 50 22,0 14,7 1,10 0,31 3, 441 Korkianeva W (5) P 0,5 2,1 0,07 6 - 0,12 0,0343 Lähdesneva 30 P 1,9 3,9 0,50 36 19,8 13,1 0,70 0,19 1, 1

47 Haukanneva 10 P 0,9 2,8 0,16 14 - - .0,26 0,07 -

48 Mustakeidas E-Porras-

keidas60 J 0,3 2,8 1,32 132 23,4 10,5 2,77 0,77 2, 2

49 Iloneva-Ruostetneva 35 P 0,5 3,1 0,81 65 - 1,36 0,38

50 Kortesneva-Jouhineva 60 J 0,4 2,9 1,32 114 21,1 9,3 2,11 0,59 2, 6

51 Eenokinneva-Ousineva (95) P 0,2 1,6 1,05 125 22,6 15,1 2,83 0,79 3, 357 Pitkäneva (20) P 0,3 2,6 0,30 26 - - 0,54 0,15 -

59 Marjaneva 10 P 0,7 2,4 0,15 16 23,7 15,9 0,39 0,11 3, 461 Hukankeidas 170 J 0,8 2,8 2,89 231 23,9 10,7 4,95 1,38 1, 262 Vetohärjanneva (45) P 0,2 1,6 0,49 5B 23,3 15,6 1,35 0,38 1, 363 Prunninneva 135 J 0,5 3,2 3,22 322 23,2 10,4 6,70 1,86 1, 366 Kptaneva 5 10 P 0,5 2,8 0,20 17 - - 0,33 0,09 -

70 Länsikankaanneva (115) P 0,3 1,6 1,00 115 24,1 16,1 2,78 0,77 1, 572 Isoneva 195 J 1,7 2,8 1,37 116 21,3 9,4 2,19 0,61 1, 574 Lumikankaankeidas -

Takkoen1uhta35 P 0,3 2,6 0,70 85 23,0 15,4 1,97 0,55 5, 4

75 Saralakso 10 P 0,7 2,6 0,16 14 - - 0,30 0,08 -78 Kässämännynrämäkkä (3) P 0,1 1,4 0,03 3 - - 0,06 0,02 -

82 Harrinneva (40) P 0,3 2,4 0,72 61 - - 1,32 0,37 -83 Porrasneva 15 P 0,6 2,3 0,21 18 0,38 0,1 185 Luhtaneva 130 J 1,4 3,1 1,82 175 21,1 9,3 4,46 1,24 2, 191 Pitkärämäkkä (120) P 0,3 1,5 1,08 91 21,1 14,0 1,91 0,53 1, 592 Sydänkorvenrämäkkä 35 P 0,7 2,3 0,46 60 24,5 16,4 1,48 0,41 2, 3

96 Lupikistonneva 185 J 0,3 3,2 4,80 466 22,2 9,9 9,22 2,56 3, 599 Uitonneva 210 J 0,5 2,8 4,20 357 - - 7,27 2,02 -100 Riihilandenneva 20 P 0,4 1,1 0,08 6 - - 0,14 0,04 -102 Saranpäänneva 10 P 0,7 2,8 0,20 17 - - 0,33 0,09 -107,110 gitaharjunneva (115) P 0,4 1,3 0,70 60 - - 1,25 0,35 -

114 Rojonneva 220 J 1,3 3,6 4,40 392 20,5 9,0 7,05 1,96 3, 9115 Parjakanneva W 290 J 2,4 4,4 4,93 350 19,5 8,5 5,95 1,65 1, 5116 Juurakkoneva (45) P 0,3 1,7 0,50 37 21,4 14,2 0,78 0,22 2, 4117 Survanneva 5 (145) P/J 0,6 1,8 1,31 151 20,3 13,4 3,04 0,84 3, 9119 Survonneva N 65 J 0,4 2,5 1,15 98 - - 1,76 0,49 -

120 Tuohikonneva 15 P

• 0,4 2,3 0,24 20 - - 0,43 0,12 -121 Kivineva N 75 J 0,8 2,8 1,25 106 - - 1,91 0,53 -122 Kettuneva 20 P 0,3 2,9 0,45 38 - 0,80 0,22 -124 Pol venneva 55 P/J 0,9 2,6 0,77 105 22,3 9,9 2,09 0,58 3, 9126 Keevelinneva 35 P 0,5 3,0 0,77 62 21,9 14,6 1,35 0,38 4, 1

127 Peuraneva (20) P 0,2 1,7 0,26 27 21,8 14,5 0,58 0,16 2, 6130 grkkukankaanneva (5) P 0,1 1,4 0,05 4 - - 0,09 0,03 -133 Heinineva (20) P 0,5 1,6 0,16 14 0,33 0,09137 Sikarämäkkä 55 P/J 1,1 2,5 0,55 56 20,6 9,1 1,02 0,28 1, 8138 Maitolanneva-Perä -

neva(55) P 0,6 1,5 0,50 51 22,1 14,7 1,11 0,31 2, 5

140 Männistönneva 10 P 0,6 2,8 0,20 21 21,3 14,2 0,45 0,13 1, 6141 Kuninneva 50 P 0,7 2,7 0,85 63 22,3 14,9 1,41 0,39 2, 8142 Tuhkaneva (65) J 0,2 1,5 0,65 66 23,5 10,5 1,38 0,38 2, 9150 Iiroönneva-Mustaneva 140 P/J 1,3 3,4 4,00 308 21,4 9,5 5,85 1,63 3, 4153 Luomanperänneva (10) P 0,3 1,5 0,10 8 - - 0,17 0,05 -

158 Pohjoisneva -Venesontto

20 P 0,7 2,1 0,20 17 - - 0,35 0,10 -

166 Harjanneva 45 P 0,4 2,5 0,80 74 22,2 14,8 1,63 0,45 3, 2167 Vähä Koihnanneva (110) P/J 0,4 1,5 1,40 116 22,7 10,1 2,35 0,65 2, 8169 Salonkeidas (10) P 0,2 1,3 0,08 74 - - 0,13 0,04 -173 Näätäneva N 115 J 0,7 3,0 2,30 196 4,12 1,1 5174 Palloneva 50 P 0,7 2,2 0,65 64 20,5 13,6 1,30 0,36 1, 0

Yhteensä Jyrsinturve 2890 23 0,9 2,9 50,58 4499 21,8 9,6 87,83 24,40 2, 5Yhteensä Palaturve 1678 48 0,6 2,2 19,70 1915 22,1 14,7 41,75 11,62 2, 8

YIITEENSti

,1

.

I' 4568 71 0,7 2,4 70,28 6414 22,0 12,6 129,58 56,02 2,7

Kauhajoen turpeiden kuiva-aineen keskimääräinen lämpöarv oon 22,0 MJ/kg . Tämä on eriteltynä jyrsinturpeelle laskettuna 5 0% :n kosteudella 9,8 MJ/kg ja palaturpeelle 30 % :n kosteudella14,7 MJ/kg . Soiden energiasisältö on laskettu lämpöarvon j a

- 308 -

kuiva-ainemäärän avulla . Näin on saatu Kauhajoen polttoturpeek -si soveltuvien soiden kokonaisenergiasisällöksi käyttökosteudel -le laskettuna noin 129,58 milj . GJ, mikä vastaa noin 36 milj .MWh :a (taulukko 11) .

Turpeen tuhkapitoisuus on kääntäen verrannollinen sen läm -päarvoon : mitä korkeampi tuhkapitoisuus, sitä alhaisempi lämpö -arvo . Kauhajoen turpeiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 2,7 %kuivapainosta . Se on hieman alhaisempi kuin Lappalaisen (1980 )koko maalle laskema keskiarvo 3,8 % . Tuhkapitoisuutta nostava tpaikallisesti muutamilla soilla kemialliset rautasaostumat j ajokien tai järvien tulvakerrostumat .

Turvetuhkan sulamiskäyttäytymisellä on merkitystä poltto -kattiloiden rakennetta suunniteltaessa . Kauhajoella tuhkan su -lamispiste on keskimäärin 1 320 °C vaihtelurajoilla 1 26 01 460 °C . Ilmosen (1974) mukaan turvetuhkan sulamispiste vaih -telee Suomessa välillä 1 100 - 1 200 °C .

- 309 -

YHTEENVETO

Kauhajoen kunnan alueella tutkittiin kaikki säännöllise nmuotoiset yli 20 ha :n suuruiset suot, joita on 175 . Näistä niinsanottuihin geologisiin soihin voidaan lukea 152 . Kauhajoki kuu -luu ns . Suomenselän eteläosan suoalueeseen ; soiden kokonaisosuu s

on noin 34 % maa-alasta (tutkittujen soiden noin 25 %) .

Tutkittu suoala kattaa 33 000 ha, josta yli yhden metri n

syvyistä aluetta on 45 % eli noin 15 000 ha ja yli kanden met -rin syvyistä aluetta 22 % eli noin 7 300 ha . Tutkittujen soide nkeskimääräinen koko on 201 ha . Eniten soita on kokoluokassa 50 -

200 ha . Soiden keskisyvyys on 1,8 metriä, josta heikosti maatu -

nut pintakerros on 0,6 metriä ja paremmin maatunut pohja 1,2 m .

Turpeen keskimaatuneisuus on 5,5 . Soiden turvemäärä on noi n441 milj . m3 , josta yli yhden metrin syvyisellä alueella on 75 %(331 milj . m3 ) ja yli kanden 50 % (220 milj . m3 ) .

Suotyypit ovat luontaisesti pääasiassa puuttomia tai vähä -

puisia kermikeidastyyppejä . Soiden puustoisuus on lisääntynyt

merkittävästi ihmisen vaikutuksesta - ojituksen seurauksena ,

sillä huomattava osa (49 %) Kauhajoen soista on ojitettu . Alu -

een soiden kehittymisen ajan vallinneiden puuttomien räme- j a

nevatyyppien ansiosta turvekerrostoissa tavataan erittäin vähän

tai ei lainkaan liekoja .

Turvelajisuhteiltaan Kauhajoella vallitsevat rahkavaltaiset

turpeet 66 % :lla . Saraturvetta tavataan runsaimmin soiden pohja -kerroksissa . Vallitsevin lisätekijä on tupasvilla .

Kauhajoen soista todettiin 71 soveltuvan polttoturpeen tuot -

tamiseen . Niiden kattama ala on noin 4 568 ha eli noin 10 % ko -

ko suoalasta (14 % tutkituista) . Jyrsinturvetuotantoon soveltuu23 suota (noin 2 890 ha) ja palaturpeena tuotettavaksi 48 suot a(1 678 ha) .

Polttoturpeeksi soveltuvaa luonnontilaista turvetta on n .70 milj . m 3 .Tilavuustarkkojen turvenäytteiden perusteella yks i

luonnonkuutio sisältää keskimäärin 90 % vettä märkäpainosta la s -kettuna, ja se tuottaa 91 kg kuiva-ainetta . Niinpä polttoturve -

soiden kuiva-ainesisältö on noin 6,4 milj . tonnia . Se vastaa

käyttökosteudelle laskettuna noin 130 milj . GJ eli 36 milj . MWh .

Polttoturvesoiden heikosti maatunut pintakerros on ohuehko ,keskimäärin 0,7 metriä . Tuhkapitoisuus on 2,7 % kuivapainosta .

- 310 -

Kasvuturpeeksi soveltuvaa turvetta saadaan 11 :ltä suolta ,joiden pinta-ala,on 1 770 ha . Näistä 10 :n suon paremmin maatunu t

pohjaosa soveltuu käytettäväksi polttoturpeena kasvuturpeen

poiston jälkeen . Kasvuturve on laadultaan kohtalaisen hyvää .Laatua heikentävänä tekijänä tavataan paikoin tupasvillan tyvi -

tuppien jäänteitä .

Soiden välittömien hyödyntämistapojen rinnalla on muistet -

tava niiden luonnonsuojelullisesti tärkeä merkitys arvokkaina

luonnonsäästiöinä . Kauhajoella on joko kokonaan tai osittai n

luonnontilaisina suojeluun soveltuvia soita yhteensä 15 . Niiden

pinta-ala on 8 175 ha, mikä on noin 19 % Kauhajoen suoalasta .Taloudellisen käytön ulkopuolelle jätettävistä soista yhteensä

viisi on jo nykyisellään rauhoitettu Lauhavuoren kansallispuis -

ton ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston yhteyksissä .

Loput 10 on esitetty rauhoitettaviksi kansallispuistokomitean

mietinnössä, soidensuojelun perusohjelmassa ja seutukaavassa .

- 311

-

KIRJALLISUUTTA - REFERENCES

Eurola, S ., 1962 . Uber die regionale Einteilung de rsudfinnischen Moore . Ann . Bot . Soc . Zool . Botan .

Fenniae, Vanamo 33 (2), 1-243 .

Ilmonen, T ., 1974 . Turpeen poltto . Insinöörien koulutus -keskus 77-74 .

Kallio-Mannila, R ., 1976 . Polttoturpeen nosto, käsittel yja käyttö maatilalla . Työtehoseuran julkaisuja 189 ,1-128 .

Kansallispuistokomitean mietintö . Komiteamietintö 1976 ;88 . 199 s .

Lappalainen, E ., Sten, C-G ., Häikiö, J ., 1978 . Turve -tutkimusten maasto-opas . Geologinen tutkimuslaitos .Opas nro 6 . 463 .

Lappalainen E ., 1980 . The useful fuel peat resources i n

Finland . Julkaisematon käsikirjoitus . Geologinentutkimuslaitos . Maaperäosasto .

Päijät-Hämeen seutukaavaliitto, 1980 . Kotimaisen poltto -

aineiden käyttömandollisuuksien tarkastelu Päijät -

Hämeen kaukolämpölaitosten ja teollisuuden energia -lähteenä . Julkaisu 3/80 .

Raikamo, E . ja Virtanen, K ., 1981 . Väliraportti Kauhajoe n

turvevarojen kokonaisinventoinnista v . 1980 . Geolo -ginen tutkimuslaitos . Maaperäosasto, raportt i

P 13 .4/81/51 .

Raikamo, E ., 1982 . Väliraportti Kauhajoen turvevarojen

kokonaisinventoinnista v . 1981 . Geologinen tutkimus -laitos . Maaperäosasto, raportti P 13 .4/82/95 .

Soidensuojelun perusohjelma . Komiteamietintö 1977 : 48 .44 s .

Turveteollisuusliitto, 1976 . Turveteollisuusliiton polt -toturpeen laadunmääritysohje . Turveteollisuus 197 6(3), 29-37 .

Taulukko 12 . Kauhajoen soiden suotyyppijakautum a

~~1uo

SUON

NIMI AVOSUOT YHTEEN SA NAMNET YNTEENS A KORVET Y ~H TEENSX T TUNRET

S

U

Y P I T

SNmu

IAN

°JNO

SIN

° J

NORN

0'mu

LUO

°J KN

°jmu

KAIKNI LOON .AV .

MU .AV .

-

SR

°j

mu

TR

° lNO

KR

° Jm

GR

° JNO

IR

O J

NOR

° lNO

ENO

SR

°J .

NOKAIKKI LOON .

.4,MUMM .

LK

°j

mVLIM

° j KKK

°Jm

KOK °l

NOVK

° Jmu

K

° j

mu

IKKLo. .

KORV .

MUKORV.

Turve

-...at ...

slu ealue

Pello[ Kytö-

ò Ka m

u

et

YEteene a

Nus

ei as s

ar

ker as

Tutki I

3

n iiionlnke l

6

aan yFteyLeaaa

6 6 6 6 2 32 19 88 80 - 6 6 6

arm

v n eld a a

AmmBnojanneva 2 1 7 2 2 2 4

100

3

46 2

10 0

JJ 11

100

66 M 5 6 5 1 1

a3a0e0a w 3 l

5 4 2 1) 9 B 2

13 2

1 2

4 J

5 8

14 11

5 1 )1 29 42 1 4

1 6 5 I 6 6

v

nenneva N100 100 100

8 au aneva 33 33 - Jl 6] b ]

a aneva J

10 ] 29 ) 22 2

13 J 3

19 11 64 59 7 7

19 - evantauata- 50 54 54 4

1 21 46 31 1 5

Majaletto 1

1 1 J 5 J

1_ 6 25

18 1J JJ 19 28 1 _ 5

12 e 0 ar00 0 000 1 1 3 2 8 5 3 2

2 1

9 1

J 13

15 1 12

22 1 1 81 52 52 1 2 1 1 6

aölllnojansuo J 3 0 - 5 14 16 3 32 70 3 6J J 3 - 1 3

Nauklluoma JJ 33 - 33 50 50 - 50 I J

15 RaNkoluoma e

V 00 s. auo

t Loukaakidae 3

3 19 . 16 41 J 38 3 8

16 3 16 16 8 38 13 1 3

17 •

r as 10

2 15 58 90 10 8 0

10

- o

a . eva 4 4 8 - 0 26 14 48 88 - 8B 1 4

1 9

20

myllynev a

Rajaneva S

20

2 0

27 . 14 18

4 0

59

20

-

20

59

60

I1

6 0

4 1

21 umlka0kaa.neva 19 20 I 19 12 17 17 52 - 52 1 6 1 5 22 2 2

22 K1A0kynkorp3 e1 gao11g1nen cu '

23 LsIlunkeidso 19 3

l 25 3 22 14 1 1 1

16 J 56 3 Sl 6 J J 10 2 t i

21 uronsuo 100 100 10 0

25-26 Iso Kaavoneva-

rjakeidas 6

5 19 B 58 33 5 2

2 2 6

2 48 62 56 6

27

20

Res

..eva

ar

a

z unneva 11

J 14 11 3 8

50

51 10

5 0

3 18 8

100

82 7

10 0

JS 1 4

29 Kulmala . .eva t J 50 35 100 10 0

30 xKrkMllnnan IsOn va 13

2 2 10

16 13 23 20 7

I 1 1

8 1

10 2

7 1

5 J 47 9 38 2

1 1 4 J 1 6 6

31 Narkalinnan eikkuneva 100 100 100

32 vaaraneva 50 50 50 50 50 - 5 0

Ymmyrlcisneva J 7 10 10 20

15 5

2 15 62 30 52 5 8 8 15 5 2 0

54 pk en

a voneva J 13 20 20 - 7 20 7 46 BO 80 -

55 Torpparl .a0o 20 20 20 - 5

5 50 60 55 5 5 'S- 15 1 5

36 Raakanevz J 7 J 2

5 10 3

27 61 5 56 2

3 5 2 12 5 10 2 7

37 on nneva 9 J 20 41 435 28 12 59 56 3

l8 32kaleeneva 2 1 2 8 8 - 8 3 3

10 2

8 35

15 86 18 38 6

59 Kor

neva E 10 4 16 61 94 1 90 3 3

40 v

n geologinen suo

41 Korkaaneva 25 25 25 50 50 - 50 25 2 5

42

43

a.eva

Laadesneve

1 0

17

4 0

33 t J

40

16

20

1) 16 t J

40

50

2 0

-

1 0

5 01 6

44 Kivineva S J

3 12 9 3 3 9 2 9 5

9 13 5 55 25 30 3 3 3 - l0 3 0

45 Kytdneva ei geologinen suo

46 TalVigienneva 15 )5 - 75 25 2 5

47 Nau ann v 14 5 J 22 5 t J 3 5 11 8

5 1J 61 42 19 1 7

48 ustakeiåas E-

rraekeldas 10

1 1) 1 4

16 1 10

18 70 20 50 13 t

49

50

Iloneva-BUOStetnev a

or

s.evn- ou rneva

it 2 2 1)

3

17 -

2

15

35 J

17

]

6

2

18

11 1 9

17

79

2

-

75 1

2

1 9

51 Ee0oka0 .eva-UUSi.eva 12 1

6 19 1 IN 1 6 11 1 2

51 1

J ON 4 11 3 3

52 v88ra0jMrvenneve 3 28

1 12 28 14 J J

22 J 16 J 39 1 0

53 ark3keidas 2 0 21 21 7 II 2 10 29 11 75 75 - 2 2 2 2

51 Likolammiz 26

19 45 26 19 7 3

5 57 55 IJ B

55

00

oosunneva

3srvenpaÅnkeidas 2 5

15

2

>

6

2 2

15

15

1J 10 5

J

J 4 0

10

3

50

J

J

5

J O

80

]

-

65

80

1

5

8

5

Taulukko 12 jatkuu

-~~

S U O N

N I M I A V O S V O T YHTEEN SV

~ NAMNET y H T E E N S x

O R V E T y H T E E H S x U NE

s

U

y

S T

° 3SN

mu

° ]KN X

o]

X

° 3

mu

0LUN

w

KX

° )Xu

KAL El Eu ..

AV .

U .

AV .

01

6P

mu

T P

03

mu

KR

oJ

mu

KGR

°J

mu

IR

o]mu

R

° J

m u

E

03

mu

PSP

03

mu

1WIKKS LUON.

IW1 ._o

'M U

I111X .

°jLK

XuHK

°j KPHKoj

<G

° )mu

°)VK ° )K KAIKKI LUON ,

RV .

U

KOPV,

Turve n

kankaat

e n

osto

alue

Pellot Kytö -

heitto

yhteans ä

1 neva 13 3] 50 00 0

5

59

ellarlke5da s

xar aneva

ei geolcginen 500

12 3 16 ]

5 2

30 16 82 5 1 2 32

an v 50 50 50 50 50 5 0

61 Nukankeadas 10

9 12 3 34 25 9 1 4 1

2 4

19 16 1 61 38 2J 1 1

1 3 2 1 2 2

62 e 0rjxnnev a

[unn07eva 3

4 1

1

3

18

2 9

)

1

18

8

21

5

1

5

4

4 8

2

20 ]

3 1

6 9

13

1 1

20

5 8

53 1

1 3 4

10

1

61 n an aanneva 4 JO 36 4 J 5 12 1 3 50 6 21 2 d 6 6 - td 1 4

o

anneva- nttoneva 26 15 3 44 44 - 3 26

59

52 4

6 . ...nova s - 9 l6 55 9 1

68

maann v

r

r

n er

s

e

9e°lgtnen auo

31 3] - 18 9 10 9

9 63 51 93]

jalehdenrzmäkka

nsr an a

neva t 1

2 10 3 ] 1 fi

15 ]

13 13

9 5 5

8 85 5 3

xrrvrh

3unr2m2kkd 1B 1] 2) 23 91 8 16 6 6

lsomev 10

3 0 10

] 38 28 10 2 2 . 2 15

21 4 1

' 11 26 ll 3

I 1 4 3 I 11 1 1

o asalonnev z

elas- 9

3 3

l 3 fi

31 6] 0 19 3 J

3 12 6 6 31 2 1

Tokkoonluht a

alakso 0 0 0

0 10 20 20 10 10 - 0 50 5 0

]6 Röhönneva 9

8 2] 9 18 31 9 9 45 - IS 28 2 8

77 P u

ra

a 0 -

geolonen uo

]0 ämNnnynrämäkka 3l 33 - 33 1 6 1

Pa000har300000 16 16

11 1) 11 83 16 61 1 ]

80 ervanev 11 - 11 4

14 15 51 28 9 29 2 9

81 Tervaj2rvenauo 15 75 ]5 - 25 25 5

82 arrrnneva 49 11 13 ]3 - ]3 6 16 - 16 6 fi 1 2

03 vorrasneva 56

11 33 100 09 1 1

81

85

a

anev a

u

aneva 6 5

100

2

10 0

36 20 p1 6 3

2 5 2

19 4 J

35 4 1 ]1 5] - 2 2

86,8 7

88

Rahkakeldas-Karhukeidas E

unttukeidas 30

5

5 3 1 0

25

1 8

60

1 8

5

-

5

5

5

1 9

5

3 29 B

20

5

tfi 00

10

0 0

5

- 2 3 3 -

89 nttoneva Tutu, . u Sokiaxsva nro 65 yloeydess A

90 Ka

anev 15 d 1 59 59 - II 0 41 4 1

92

080dkkK

3

1 1

1 1 2 3 1

6 6

10 7

8 31 3

2 83 2 12 1 2

Syd20k0rvenrBmSkka

e

as

2

6 21

4 8

J3

8 -

fi

5 4

1 3

22

3

tfi 8

0 16

0

6 23

6

90

56

0

22

60

4 -

2 2 3 -

II 1 1

9

4 55

rv

rvennev a

Lamminsuo -i geolog nen au°.

td - 11 29 39 - 29 5] 51

96 EupikiEtonnsvs 1 1 1 - 31 1 18

3 3 81 18 3 5 5 10 - 1 2

91,98 talanneva- Kattila -

saionnova

B 20 28 38 1 0 5 28 2 60 68 - 2 3 1 2 - 2 2

99 r

nnev

- 4 1 1 12 - 2 t 23 2 l3 8] 8] - 1 1 1 -

vrhilandenneva 33

6] 100 3 6 1

t

103

Krrs

Ren ev a

ar nm2xnneva

.i geolog nen aao

4 - 4 B 49 4

1 00 84 4

103 Urttoharjujenneva geolog non suo

04 uu

neva 60 60 60 30 20 20 ip 2 0

105 K

oneva

-Paloneva 3 6] 100 0 0

06 ev 1

5 10

5 25 5 fi5 40 IS 15 15 - 1 5

101,110 taharjunneva-Perin- ] 26 1 5 38 38 - 4 22 6 62 6 2

08

uulemanneva

vbyrinkankaansuo 33

67 100 6 ]

0 so

othnanneva 15

2 22 3 ]

1 51 50 4 5 1 2

2 5 14 41 38 J 1 1 t - l I 4

er n Vulemanneva

Naxt2neva S-

r

rneva

Tutkittu Avtaharjuneva nro 01

ht .yd

tl

eaK

33 - 6 20 61 - 6 11 6

1t n

ummika0kaan'neva 5 - 5 5 ? 6 11

31 21 11 95 8 4

111 Lehmvnev a

Rojunneva 14 - 1

3 3

3

11 62 38 3

an eva 8

2 3 6

16 19

5 65 25 41 3

t u rzkk0neva 10 4 21 2 1 1 6

10 4 15

22 2

2 2

18 11 29 43 2 2 2 - 6

t1 urvonneva 5 3 -

J

2 2

2 9 2

1

43 12 8 8

118 nkrneva zi geolog~

Taulukko 12 jatkuu

t a _ S U O N

N I M I X V O S U O T

YHTEEN SM

~ P X M ¢ Y H T ¢ E N S X K OR

¢T T NT-¢N AS MU UT

U s U

koMt. sx

°j KN

0 sIN

o] °i Lus

°j N

°l KAIKKI . SK

°) TR

° J 0.

° l GR

° IP

°' 0.R

°) E sP

° NAIKMI N . NV LK

°l NK

° 2

V

° )NK KGS ° s

oi A

oi AIKK L000 MU Turve- Turpeen Pello[ Ytö- Y YBteens a

luo mu mu mu my mu mu AV, AV . mu mu mu m m4 my mu mu Pl{N . P1{N . mu mu mu mu mu my / KORV

.AO 0.s kankaat nosto-

alue

t[

tn eka m u

urvonneva x 4 1 - 5 2 11 3

1 32 24 ]8 ]] 1 I 3 4 - I 3 3

120 Tuohikonneva 16 16 - 3 20 30 ]0 78 - 3 3 6 6 -

121Kivineva 35 35 - 9 34 15 65 6 5

122 ettuneva 3 15 15 - 9 6 12 1] 38 3 85 85 -

123 Isoneva E Tutkrtaa Ku

an hteydeeea

o ve neva 2 1

1 J8

3 45

a6

4 2 1 3

2 1

1 17

12 4

3 52 2 3 3

125 ou asrsmakka 6 - 6 23 23

24 6 88 35 5 3

526 Neevelinneva 11

I 3

7 28 14 14 21 ] 3 7 18 34 21 3 2 4

eur

eva 5

10 5

0 20

25 85 30 55 15 t 5

120 Panttllanramakka 1 geolog nen su o

t e[a6arjunneva 5 2 ] 11 - 11 5 2 11 3

38 ] 2

] 86 8 2

Ar

u ankaanneva ,5 IS 25 - 0 50 5 25 2 5

131 as onneva 6 13

0 9 3

1 16

6 fi 3 81 59 25 I 3 3 - 13 I J

Plumppuneva 50

50 100 So 5 0

133 xelntneva 3 3

3 ] J

12 15

6 15

31 94 l9 5 6 6

124 nev aMaijan

E 20 20 40 20 20 20 d0 60

,

t anneva N So 83 - 03 1 7

136 - antikan- 9

6 2 56 J0 1B 6 6

1 25 6 19 19 1 9

13]

nev

eva

Siksr.6kkS a0 7 61 fi1 - 3 l

3 0 10 6 39 J3 6

138 Mattolanneva-Peraneva 1

1 ] 9 1 8 26 e 7 5

31 3 85 8 6] 6 6

1)9 xlme

nneva ~ 34 34 - 33 l3

-

l 3 3

1 40 nn etönneva 2 1 3 ) ] - 30 1 ]

2 20 22

2 1 93 8] 6

t Kuninneva 3 I 3 - 11 7 l

2 7 27 2 85 62 -2l 2 5 ] ] -

Tuakaneva 3

2 2 6 1 3 11 2

6 6 35 4 31 9

6 14 l9 J3 6 10 3 2 0

193 xarkarämakkA B

9 5

S 14 5 27 73 8 55 27 2 7

44

o

va ei geolog ' en auo . .

145 Talv1s313anneva e

solos en suo

I

47

au a ankeitla s

aae oramAkka

t geolosnen

ei geologen

auo

auo

4 8 Kvtulanneva ei seolo9 en euo

I 49 Keltaneva 20

13 1l

21 13 1 87 33 51 13 - 1 ]

50 roonneva- uataneva 2

5 ] J 10 J 15 2

1 2 2 6 2 2 32 21 11 37 50

151 Neulamaeneuo e1 9eolognen auo 6 28

12 21 12 82 58 2 1

153

ea

amönluom a

LuomanperYnneva

e1 geolosnen suo

3 9

9 6

21 . 6 9

25 88 II 14 6 3 .

9 .

9 - 3 3

54 xormanneva l 0 1 12 40 10 6 22 14 59 58 1 1

55 a

ann v too - .0 0

156,157 Puukkoramakka-Sakkinevz 1 10 1] 54 54 - 2 tl ] 17 41 44 - 2 2 2 -

58 Poajoianeva-Veneeontto to , 10 70 70 I O 10 30 0

159 Norktakankaansuo 100 t o0 0 0

260 Tukkaneva 20 00 BO 0 20 20

61-16 v

vturrn- 2 6

0 20 8 12 6

14 1

4 13

22 1

1 2 79 22 7 1

nv

neva E

1 14 aon va 2

5 14 - 86 81 5 5

5 10 S 5 4 1

16 5

66

salonneva-mos t a-

mmteoomso

Narjanneva

24

34

19

1

23 5

1

10

1

81

7

81 -

7

9

15 6

5

l 1

9

5

1

1 9

35

19 -

31 3 1 1 1 3 10 2 12 2 1

167 vaNa Ko

nan neva 6

29 6 41 12 29 6 6

6 18 12 6 29 12 9 1

1 68 vr a to el geolog en auo

169 Salonkeidae ] ] - ) ]

] 1) 13 10 ] 33 33 0 5 3

Parjakenneva E 13 5 1] 59 59 - 8 9 1 25 5 - 0 8 1 6

I]t ]

eva 62 90 67 3 5 . 5 5 - 5 5

,1]3 N

neva E -Naataneva x 2

2 5

1 13 ] 6 2

7 18

4 9 4

1 14 83 50 2 2 4 2 2

74

7 5

Pa13Uneva

ves4neva

19 11 - 11

34

14

1 1

33

33

7 7 9

100

2 1

67

5 8

33

]

YNTEENSA 3

1 6

2 J

1 1

2 -

- 1

- 2l 1] 6 2

2 4

6 2

1 2

5 6

3 7

11 8

2 1

- 65 32 23 1

1 1 3 2 1 6 1 1 1 9

Taulukko 13 . Kauhajoen soiden turvelajisuhtee t

R A H K A V A L T A I S E T

( S - t) A I S E T ( C - t ) Rusko -S A R A V A L T Csammal -

S A R A RSuon Suon nimi RARKA

( S ) A H K A

( CS ) TOT S. A ILA

( C ) R A H K A S A R A( SC ITO

SCvaltaise t

nro S ErS ShS NS LS CS ErCS ShCS NCS LCSTOT TOT S C ShC EqC PrC NC LC LEgC C SC ErSC ShSC EqSC PrSC NSC LSC SC BC TOT (

D -

t

)

TOT LPiC TOT TOT i BC B

TO T

1

2

Mustakeida s

Karhukeidas

tutkittu Isojoen :iionin4eitaan yhteydessä

8 - - 2 13 80 - - - - - 1 - 1 13 1 - - 2 - 3 19 - 20 -40 26 - - 1 67 3

3 Kiimanevankeida s

4 Ammänojanneva 33 13 - 3 2 51 6 2 - 3 6 17 68 1 - 2 2 3 7 3 18 1 1 - 1 1 2 8 14 - 32 -

5 Rajaneva 35 15 1 4 2 57 4 2 2 2 2 12 69 1 - 5 1 3 4 5 19 1 1 - 2 1 3 4 12 - 31 -

6 Kivineva W 89 - - - 89 - 11 - - - 11 40 0

7 Sudenneva - 20 - 9 - 29 - 6 - - - 6 35 22 - - - - 29 - 51 14 - - - - - - 14 - 65 -

8 Hautaneva 10 - - - - 10 80 10 - - - 90 100 - - - - - - - - - - - - ' - - - -

9 Takaneva 4 7 1 3 - 15 4 17 1 5 - 27 42 4 2 2 - - 7 4 19 13 7 2 1 - 7 9 39 - 58 -

10 Mustaisneva-Nevantausta -Katinhäntä

43 10 4 3 - 60 2 3 3 4 - 12 72 2 - 1 - 1 4 1 9 6 1 5 1 - 3 3 19 - 28 -

11 Majaletto 11 20 - 1 4 36 4 15 1 - 2 22 58 6 - -

4 1 - 11 2 24 3 9 1 - - - 5 18 - 42 -

12 Merarämäkkä 11 10 1 3 - 25 12 8 4 3 27 52 9 - 5 7 3 10 3 37 4 2 - 1 - 1 3 11 - 48 -

13 Töllinojansuo 7 16 - 1 13 37 5 12 - - 7 24 61 10 - - 3 - 10 2 25 2 8 - - - - 4 14 - 39 -

14 Haukiluoma 10 11 '

- 10 - 31 6 - - - 19 25 56 - - - - - 6 8 14 11 - - 3 - 6 10 30 - 44 -

15 Rahkoluoma ei geologinen suo -

16 Loukaskeidas 10 43 1 3 2 59 4 5 1 3 1 14 73 4 - 1 - 2 10 2 19 2 1 - - - 1 4 8 - 27 -

17 Ritakeidas 1 22 1 1 1 26 3 19 1 5 - 28 54 1 - - - 1 18 1 21 4 11 - - - 3 7

. 25 - 46 -

18 Hosiaisneva - 19 - 1 3 23 3 18 - - 1 22 45 -

7 - 1 2 - 19 2 31 3 16 - - - - 5 24 - 55 -

19 Myllyneva 6 23 - - 6 35 - 20 - - 5 25 60 7 - - - - 5 5 17 5 14 - - 4 - - 23 - 40 -

20 Rajaneva S 14 20 - 2 10 46 10 21 - - - 31 77 2 _ - - - - - 2 7 4 - - - 6 4 21 - 23 -

21 Lumikankaanneva 17 21 - 2 9 49 7 9 1 3 11 31 80 2 1 .

1 _ 1 - 1 6 5 2 2 1 - 1 3 14 - 20 -

22 Klänkynkorpi ei geologinen suo

23 Lellunkeidas 13 10 - - 1 24 2 5 1 1 2 11 35 19 5 8 - 11 3 5 51 4 4 1 1 - 3 1 14 - 65 -

2 4

:5-26

Uuransuo

Iso Kaivoneva-Marjakeidas

-

43

1 0

25

-

5

-

6

-

1

1 0

80 8

-14

3

-

2

-

2

-

-

1 4

15

24

95

24 - 24

1

-

2

1 4

1

-

-

-

-

-

-

10

-

2 8

1

52

4

-

-

76

5

-

-

27 Ressunneva 24 32 - - - 56 9 29 - - - 38 94 6 - - - - - - - - - 6 -

28 Parkkaharjunneva 13 11 - 2 1 27 11 12 - - 6 29 56 24 29 4 4 - - - - 7 15 - 44 -

29 Kulmalanneva 19 31 - 8 - 58 20 8 - - - 28 86 14 - 14 -

30 Härkälinnan Isoneva 7 35 5 2 5 54 2 7 3 - 4 16 70 10 7 5 3 - 1 - 4 20 - 30 -

31 Härkälinnan Pikkuneva

ei

g eologin en suo

32 vääräneva 6 - - - - 6 - 33 - 6 - 39 4519 10 - - 10 3 - 42' 10 - - - - - 3 13 - 55 -

33 Ymmyriäisneva 2 14 - 3 2 21 1 13 - 2 - 16 37 1-8 2 1 1 6 12 6 46 3 8 - - - 3 3 17 - 63 -

34 Pieni Kaivoneva 47 42 - - 2 91 4 2 - - 2 8 99 1 - 1 -

35 Torpparinsuo 33 24 - 11 - 68 13 3 - 2 2 20 88 3 _ 2 1 _ _ 2 8 4 - - - - - 4 1 2

36 Rahkaneva W 3 11 - 3 1 18 3 11 - 9 1 24 42 10 _ 1 - 11 10 3 35 7 1 - - - 12 3 23 - 58 -

37 Koninneva 11 27 - - 1 39 3 18 - - 2 23 62 10 1 18 5 12 - - - - 3 20 - 38 -

38 Säkälesneva 38 23 1 3 1 66 7 2 - 1 1 11 77 q _ _ _ 1 5 1 11 6 2 2 - - 1 1 12 - 23 -

39 Korkianeva E 23 17 - 1 3 44 5 10 - - 5 20 64 2 - 6 3 1 9 1 22 4 5 - - - 1 4 14 - 36 -

40 Leivätön ei grologinen suo

41 Korkianeva W 44 30 - 4 - 78 7 - - - 5 12 90 10 - 10 -

42 Mustikkaneva 12 26 - 4 - 42 18 4 - 4 - 26 68 16 _ 16 10 - - - - - 6 16 - 32 -

43 Lähdesneva 17 34 - 5 - 56 3 17 - 1 - 21 77 _ _ 3 _ 3 3 3 12 3 - 2 - - 3 3 11 - 23 -

~,

44 Kivineva S - 11 3 - 2 16 6 18 5 2 3 34 50 11-

2 2 9 24 6 17

- -

1 2 26 50-

4 5

46

Kytönev a

Talvitienneva

ei gcologinen suo

- - - 60 - - 17 23 100 10 0- - -

47 Haukanneva S 23 34 1 1 1 60 0 14 3 - 1 26 86 1 1 4 6 2 '

4 1 1 1 4

48 Mustakeidas

E 13 21 5 7 1 47 5 12 4 5 1 27 744 - 6 2 2 4 18 3 1 1 1 2 8 2 6

49 Ruostetneva- Iloneva 16 39 - - 1 5G 4 18 - - 1 23 79 - - 1 1 2 14 5 19 2 1

50 Kortesneva 3 8 1 2 - 14 1 9 3 1 3 17 31 .

n 1 11 5 5 14 6 53 4 2 1 2 - 2 5 16 - 69 -

Taulukko 13 jatkuu

R A HK A V A LT AI SET

I S - t )S A R A V A L T A I S E T( C- t)

_ C Rusko -

S

_

TOTsammal -

Suon Suon nimi RAHKA ( S

) S A R A R A H K A

( CS ) fOT S .A .R11

( C

) liR A H K A S A R A ( SC ) SC valtaise t

S ErS NS LSTOT

CS ErCS EqC PrCnro ShS ShCS NCS

LCS ,fp,T

,~S

C Shc NC LC LEqC C SC ErSC ShSC EgSC PrSC NSC LSC SC BC TOT (

B - t

)

. , 'LPrC) TOT TOT + BC B

TO T' •

51 Eenokinneva 7 29 2 9 47 5 10 - - 6 21 68 4 1 5 - - 6 1 17 4 - 2 - 4 15 3 2

52 Vääränjärvenneva 36 20 7 3 68 7 2 6 3 19 87 - - 2 - - - - 2 2 2 1 2 11 - 13 -53 Kärkikeidas 21 16 9 51 7 5 - 1 5 18 69 3 1 5 - 5 3 - 17 2 1 - 1 1 14 - 31 -

4 Likolammit 41 20 3 5 69 14 3 3 22 91 3 - - - - 3 6 - - - - 3 - 9 -

55 Joosunneva 7 22 7 6 42 9 18 - - 3 30 72 - - - - - 4 4 13 - - - - 7 24 2 8

56 Järvenpäänkeidas 16 16 3 5 40 1 9 - - 4 14 . 54 12 - - - 6 15 33 4 - - - 4 12 1 4 6

57 Pitkäneva 50 - - - 50 11 2 14 64 - - 5 - - - - 5 31 - - - - - - 31 3 6

58 Kellarikeidas

59 Marjaneva 12 13 8 37 21 11 3 4 11 50 87

' - - - - - 5 - 5 1 - - - - 6 6 - 13 -

60 Sikaneva 39 6 55 42 3 45 100 - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

61 Hukankeidas 15 15 4 2 2 38 9 8 6 1 25 63 7 7 2 3 7 27 2 4 0 3 7

62 Vetohärjänneva 2 3 2 7 12 9 5 .2 28 35 14 3 5 5 30 58 2 - - - 2 7 6 5

63 Prunninneva 12 18 2 33 4 10 2 18 51 10 1 7 3 4 28 10 1 2 - 2 2 21 4 9

64 Pitkänkankaanneva 5 31 2 8 46 6 27 - - 5 32 78 1 - - - - - - 1 1 4 - - - - 7 21 2 2

65-89 SOkianeva-Onttoneva 88 - - - 88 2 7 - - - 9 97 - - - - - - - - 3 - - - - - - 3 - 3 -66 Kotoneva S 1 - - - - 1 7 7 - 5 16 17 2 8 3 - - 3 16 20 3 6 16 3 16 3 67 8 367 Jokimaanneva ei ceologinen su o

6 8

69

Tiiliharjunkeidas

Rajalandenrämäkkä

7

36

22

9

-

-5-

-9

3 454

15 18 - 5 -46

3846

7 2100

9 - 3 - 3 2 1 18 4 2 1 - - 2 1 10 - 28 -

70 Länsikankaanneva 12 39 - 2 5 58 3 10 - - 3 16 74

' 1 - 1 1 - 4 2 9 6 7 - 1 - - 3 17 - 26 -

71 Hirviharjunrämäkkä 14 34 - - 23 71 3 6 - - 11 20 91 - - - - - 9 - 9 - - - - - - - - - 9 -72 Isoneva S 12 11 2 3 - 28 14 12 2 8 - 36 64 3 1 1 - 3 11 - 19 6 4 1 - - 4 2 17 - 36 -73 Kotasalonneva - 24 - - - 24 22 34 - 20 - 76 10 0

74 Lumikankaanneva 2 9 - 1 1 13 5 9 - - 4 18 31 6 - - - - 9 - 15 22 3 - 5 - 1 23 54 - 69 -7 5

76

Saralaks o

Röhönneva

9

-

5

3

-

-

2

-

-

-

16

3

6

18

2

19

-

-

4

2

2

3

1 4

42

3 0

45

7

9

-

-

9

7

6

-

12

5

2 3

5

8

3

6 5

29

-

17

-

9

-

-

-

-

-

-

2

-

1

-

3

26

2

-

7 0

55 -77 Ruskiaharjunsuo ei (eologinen suc

25 - - - - 25 - 50 17 16 - - - - - 33 - 83 -78 Kässämännynrämäkkä 10 64 - - 20 94 6 - - - - 6 100 - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

79 iPaulaharjunsuo - 29 - - - 29 9 13 - - - 22 51 3 - - - 17 20 - 40 - - - - - 9 - 9 - 4 980 aervaneva 36 12 3 8 - 59 7 11 - 3 - 21 80 11 - - 1 1 - - 13 1 2 - - - - - 3 - 16 4

81 Tervajärvensuo - - - - - - - - - - - - - 62 - - - 23 - - 85 - - - - - - - - 15 100 -82 Harrinneva 15 25 - 2 1 43 7 10 - 2 2 21 64 3 _ 7 _ 1 7 2 20 6 1 - - - .

3 6 16 - 36 -83 Porrasneva 11 28 - 6 - 45 6 11 - 3 - 20 65 16 - 3 - 2 4 - 25 4 3 - - - 1 2 10 - 35 -84 Rahkaneva N 41 30 - 5 - 76 5 7 - - - 12 88 3 - 2 - - 2 5 12 - - - - - - - - - 12 -85 Luhtaneva 23 8 1 8 1 41 5 6 1 3 3 18 59 2 - 3 - 2 4 2 13 10 5 - 2 - 6 5 28 - 41 -86-87 Rahkakeidas E- Rahkakeidas 8 56 - 5 1 70 9 3 - 1 2 15 85 15 - 15 -88 Punttukeidas 6 5 - - - 13 3 5 - - 1 9 22 8 _ 5 - - 10 3 26 14 13 7 4 - 1 13 52 - 78 -89 Onttoneva tutkittu Sokianeva nro 65 yhteydess ä

90 Kauhaneva 30 11 2 2 -

_ 45 10 5 1 - 1 17 62 11 17 1 1 - - 3 5 27 - 38 -

Taulukko 13 jatkuu

Suon

nro

Suon nimi

pR A H K A V A . L T A I S E T

( S - t ) . S A R A V A L T A I S E T ( C- t)

CE~SCTO Ti BC

Rusko -sammal -valtaiset(

-

t

B

TOT

RAHKA ( S) S A R A R A H K A

( CS 1C STOT

.

S.A R~f

(SPOT .

. . . . C .)

C TOT

R

H K A S AR A( SC )_A

SCTOT

B CS ErS ShS NS LS STOT

CS ErCS ShCS 1 NCS LCS s CSTOT C ShC EqC PrC NC LC LE Cg

LPICSC ErSC

ShSC EgSC PrSC ESC( LS C

91 Pitkärämäkkä 11 18 15 45 6 3 1 7 17 62 4 7 15 - 26 5 1 - - - - 6 12 3 892 Sydänkorvenrämäkkä 17 22 3 42 6 8 4 18 60 4 2 5 14 - 25 6 3 - - - - 6 15 4 093 Kampinkeidas 37 11 7 13 - 68 6 7 5 2 1 21 89 2 - - - - 2 4 3 1 2 - - 1 - 7 1 194 Kivijärvenneva 60 15 12 87 7 2 2 2 13 10 0

95 Lamminsuo ei geologinen suo

96 Lupikistonneva - 41 - - 1 42 25 1 - 2 4 32 74 - - 1 1 - - - 2 21 - - - - - 3 24 - 26 -97-98 Viitalanneva- Kattila=atonneva 9 63 2 1 2 77 6 1 - 1 - 8 85 - 1 - - - _ _ 1 10 - 1 1 1 - 1 14 - 15 -99 Uitonneva 8 54 - 1 - 63 13 1 - 1 1 16 79 - - 4 4 15 - - - - 1 1 17 - 21 -

100 Riihilandenneva 6 33 - 8 - 47 8 23 - - 8 39 86 3 _ 11 14 - 14 -

101 Kiiskisenneva ei geologinen suo

102 Saranpäänneva 6 18 - 1 6 31 7 6 - 4 6 23 54 8 - 4 5 - 6 9 32 3 1 - - 1 2 7 14 - 46 -103 Uittoharjujenneva ei geoldginan-suo

104 Ruuhineva 3 13 - 3 - 19 31 5 - - 16 52 71 9 4 13 11 - - - - - 5 16 - 29 -105 Kotoneva N - Paloneva 8 16 - 12 - 36 40 12 - - 4 56 92 4 4 8 - 8 -106 Ylimysneva 4 13 - 12 - 29 16 15 - 4 1 36 65 1 _ 3 _ 4 11 4 1 3 - 8 4 31 - 35 -07,170 Ai tahar junneva- p erinkuulemameva 10 82 - - - 92 - 7 - - 1 8 10 0

108 Vöyrinkankaansuo 32 60 - - - 92 8 - - - - 8 10 0

109 Iso Koihnanneva 16 20 1 - 1 38 14 7 - - 1 22 60 1 _ 1 1 _ 1 _ 4 34 236 - 40 -

110 Perinkuulemanneva tutkittu Aitaharjulneva Iso 107 yhteydessä

111 Näätäneva S - Pirttineva 17 15 - 4 4 40 - 13 - - 14 27 67 7 11 1 _ _ 1 13 33 - 33 -112 Vähän Nummikankaan neva 8 30 - - 13 51 4 8 - - 26 38 89 2 5 - - - - 4 11 - 11 -113 Lehmineva 18 - - - - 18 - 46 - - 27 73 91 - - - - - - - - - - - - - - 9 9 - 9 _114 Rojunneva 11 21 2 4 - 38 3 2 1 2 4 12 50 1 - 6 - 5 10 10 32 2 - 1 1 - 9 5 18 - 50 -115 Parjakanneva W 36 16 1 5 - 58 2 1 - 3 - 6 64 2 - 8 2 7 2 2 23 2 - 1 3 1 5 1 13 - 36 -116 Juurakkoneva 4 1 - 2 2 9 6 11 1 9 5 32 41 4 - 1 4 1 20 13 43 3 2 - - - 4 7 16 - 59 -117 Survonneva S 13 10 1 7 2 33 4 3 1 6 4 18 51 2 2 1 1 5 12 3 26 4 - 2 1 - 6 10 23 - 49 -118 Honkineva ei geologinen su o

119 Survonneva N 45 15 7 - 1 68 6 - - - - 6 74 6 - 1 - - 1 - 8 16 - - 1 - - 1 18 - 26 -120 Tuohikonneva 22 65 - - 2 89 5 - - - 1 6 95 _ _ _ _ _ - - 5 - _ _ _ _ _ 5 - 5 -

121 Kivineva N 16 7 9 - - 32 14 - - - - 14 46

' 21 3 1 2 - 1 - 28 25 - - - - - 1 26 - 54 -122 Kettuneva 74 25 - - 1 100 - - - - - - 100

123 Isoneva E tutkitaan 14urikan vhteydessä

124 Polvenneva 23 31 - 1 1 56 5 10 1 3 3 22 78 1 1 1 7 - 10 5 1 1 1 - 1 3 12 - 22 -125 Loukasrämäkkä 30 15 - 4 1 50 9 7 - 4 3 23 73 3 2 7 3 - - 6 - 3 8 20 - 27 -126 Keevelinneva 8 6 - - 2 16 7 13 - 2 5 27 43 1 _ 2 _ 1 3 3 10 13 - - 10 5 6 13 47 - 57 -127 Peuraneva 19 10 - 10 - 39 20 2 - 8 10 40 79

5 - - 6 - - 10 21 - 21 -128 Panttilanrämäkkä ei geologiren su o

129 Hietaharjunneva 38 29 1 3 4 75 3 6 - 2 8 19 94 3 - 3 - - - 1 - - 2 3 - 6 -130 Arkkukankaanneva 18 10 _

-^ 15 -

, 43 33 6 - - 8 47 90 2 8-4

10 - 10 -

Taulukko 13 jatkuu

R A H X A V A L T A I S E T

(S --

S A R A V A L T A I S E T( C- t) Rusko-

S A R A R A H KSuon Suon nimi. RAMA ( S) A

( CS

)IIS~T S . A R_A

( C )

•

•

R A H K A S A R A ( SC ) TOT sammal -valtaiset

EgSC PrSCnro S Er g ShS NS LS TOT CS ErCS

SACS NCS LCSTOT T S

C ShC EgC PrC NC LC LEgC C SC ErSC ShSC NSC LSC SC BC TOTO ( D - t, LPrC TOT

' TOT . BC B TO T

131 Paskonneva 9

~

12 - 5 1 27 6 19 - - 17 42 69 - 1

.

- -

/

-

•

-

.

2

.

3 6 - - 4 - 5 13 28 - 31 -132 Plumppuneva 18 12 - - 8 38 42 - - - 8 50 88 - - - - - - - - _ _ _ _ - - 12 12 - 12 -133 Heinineva 28 21 - 8 1 58 19 5 - - 2 26 84 - - - 1 - 2 2 5 2 1 - 1 - 1 6 11 - 16 -134 Maijanneva E 16 4 - 13 4 37 10 - - 2 18 30 67 12 - - 1 - 9 _ 22 6 _ - - - - 5 11 - 33 -135 Maijanneva W 50 12 - 1 1 64 18 - 6 5 5 34 98 - - - - - - - _ _ _ _ _ _ _ 2 2 - 2 -136 Selkäsaarenneva- .

47 20 2 5 1 75 5 4 1 4 1 15 90 - 1 1 2 2 1 1 2 - 2 2 8 - 10 -Jantikanneva-itistineva

137 Sikarämäkkä 23 17 1 7 2 50 6 13 1 1 7 28 78 1 - - - - 1 1 3 8 1 - 3 - 1 6 19 - 22 -138 Maitolanneva-Per5neva 13 17 - 1 1 26 2 5 1 - 2 10 36 5 - 7 1 1 34 2 44 3 7 20 - 64 -139 Nimetönneva 15 11 - 19 - 45 30 - - - 3 33 78 19 _ - - - - 3 22 - 22 -140 Männistönneva 30 28 - 4 3 65 9 8 - 1 4 22 87 1 - - - - - - 1 6 2 - - - - 4 12 - 13 -

141 Kuninneva 21 15 - 7 1 44 5 4 - 3 5 17 61 2 - 2 1 - 9 9 23 2 2 - 2 1 1 8 16 39 -142 Tuhkaneva 3 2 - 1 - 6 1 - - - 2 3 9 5 - - 2 2 60 12 81 1 3 - - - 1 5 10 - 91 -143 Härkärämäkkä 4 9 - 9 1 23 6 - - 3 6 15 38 10 - - 6 - 16 9 41 8 - - - - - 13 21 - 62 -144 Lehtosenneva ei gEologiren su o

145 Talvisillanneva ei gEOlogiren :suo

146 Hautalankeidas ei gsologiren suo

147 Haasior'åmäkkä ei gEologiren su o

148 Kitulanneva ei gsologiren suo

149 xeltaneva 5 9 - 7 23 39 4 2 - - 39 45 8416 16 - 16 -

150 Iiroonneva-Mustaneva 3 5 - 2 - 10 3 3 1 2 2 11 21 13 2 8 - 15 4 2 44 7 6 2 4 - 11 5 35 - 79 -

151 Naulamäenneva ei gE010giren suo152 Pitkämönluoma ei gEOloginen suo

153 Luomanperänneva 14 14 - 5 1 34 16 9 - 5 2 32 66 5 - 5 20 - - 1 - 1 7 29 _ 34 _154 Hormanneva 4 25 5 - - 34 8 8 3 - 1 20 54 1

3 35 4 2 1 - - i 43 - 46 -155 Haukanneva E 50 30 - - - 80 10 10 - - - 20 10 0156 Puukkorämäkk ä

157 Säkkineva 25 39 1 - 1 66 16 8 1 - 1 26 92 _1 5 1 7 8

158 Pohjoisneva-Venesontto 15 48 - - - 63 36 - - - - 36 99 1159 Korkiakankaansuo - 29 - - 71 100 - - - - - - 10 0

160 Tukkaneva 27 33 1 7 - 68 7 8 2 - 3 20 88 _ _ _ - - - - 1 2 12 - 12 -

,

61-163 Vintturinneva-Kaiturinneva- 23 33 - 5 5 66 7 14 - 1 8 30 96 1 _ 1 4

164

Isoneva E

Hakoneva 25 39 - 2 - 66 13 8 1 1 1 24 90 - - - - - 1 - 1 5 3 1 - - - - 9 - 10 -

165 Kivisalonneva-Musta- 1

10 31 6 - - 47 24 - - - - 24 71 - - - - - 1 - 1 28 - - - - - - 28 - 29 -

166

saarenneva

Harjanneva 1 1 - - - 2 2 3 - - 1 6 8 12 1 13 10 5 10 12 63 11 5 - 4 2 1 6 29 - 92 -

167

Vähä Koihnan neva 1 - - - - 1 6 - - - - 6 7 23 - 6 - - 10 4 43 30 1 1 4 4 2 8 50 - 93 -

168

Kiviuitto ei glologiren sun

i

169

Salonkeidas 6 12 - - - 18 20 G - - 10 38 56 - - - - - - - - 19 1 - g - 1 15 44 - 44 -

170

Parjakanneva E 11 39 4 - 1 55 21 - - - - 21 76 - - - - - - - - 24 - - - - - - 24 - 24 -

171

Mar]onava 33 43 - 1 14 91 4 1 - - 3 B 99 - - - - - - - - - - - - - - 1 1 - 1 -

172

Näätäneva N- 5 20 1 4 5 35 . 5 22 - 1 15 43 78 1 - - - - - 1 2 3 2 1 - - 1 13 20 - 22 -Näätäneva E 10 8 - - .

1 19 36 - - - - 36 55 2 - 1 - - 1 - 4 41 - - - - - - 41 - 45 -

!

174

Pallonova 26 40 - 1 - 67 2 11 - 5 7 25 92 2 - - - - - - 2 2 - - 1 - - 3 6 - 8 -

175

Vesinev aIr

30 26 - - - 56 15 4 - 2 4 25 81 8 - 7 - - - - 15 4 - - - - - - 4 - 1 9YHTEENSA 21 21 2 2 1 47 8 6 1 2 2 19 66

-

3 ~1 2 1 1 4 1 13 12 2 1 1 — _ 2 3

' 21 -

' 34

1

-

~

Taulukko 14 . Kauhajoen suot ja turvevarat

Kunta- Suon nimi Kartta- _

KOKO

SUO

(yli 0,3 m syvyinen alue) YLI 1 m :n syvyinen alue YLI 2 m :n syvyinen alue LIEKOISUU S

koht . lehden Pinta- Keskimaatuneisuus

(H) Keskisyvyys

(m) Turvemäärä (milj . m3 ) Pinta- I

Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj . m 3 ) pinta-1I

Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj . m3 ) Snro nro

ala ala ala_

ha H 1_4 H 5-10Hl_il

Pinta Pohja Koko Pinta Pohja Koko ha Pinta Pohja Koko Pinta Pohja Koko ha Pinta Pohja Koko Pinta Pohja Koko 0-1 m 1-2 m

1 Mustakeidas S 1233

09 Tutkittu Isojoen Siioninkeitaan yhteydess å

2 Karhukeidas W 1234

02 180 3,4 5,4 5,2 0,4 2,2 2,6 0,74 3,90 4,64 id0 0,4 2,2 2,6 0,41 2,17 2,58 45 0,5 2,6 3,1 0,24 1,15 1,3 93 Kiimanevankeidas 1234

02 15 4,0 6,0 5,3 0,2 0,2 0,4 - - - - -4 Åmm:inojanneva 1234

03 390 3,6 5,8 5,1 0,6 1,4 2,0 1,84 4,28 6,12 245 0,7 1,6 2,3 1,58 3,67 5,25 130 0,9 1,9 2,8 1,06 2,46 3,52 0,4 0, 21 Rajaneva W 1234

03 310 3,7 6,1 4,8 1,6 1,5 3,1 5,06 4,68 9,74 250 1,9 1,6 3,5 5,10 4,34 9,44 220 2,3 1,7 4,0 5,21 3,78 8,99 0,3 0, 1

6 Kivineva W 1234

03 20 - - - 1,2 0,5 1,7 0,24 0,10 0,34 10 1,2 0,5 1,7 0,12 0,05 0,17 3 1,5 0,6 2,1 0,04 0,02 0,06 - -7 Sudenneva 1234

03 40 3,5 7,2 6,1 0,9 2,1 3,0 0,36 0,84 1,20 20 0,9 2,1 3,0 0,18 0,42 0,60 10 0,9 2,1 3,0 0,09 0,21 0,30 - -8 Hautaneva 1234 03,06 50 ei geologiner suo

9 Takaneva 1234

03 110 3,6 6,0 4,8 0,6 0,7 1,3 0,63 0,66 1,29 45 1,2 0,9 2,1 0,53 0,42 0,95 20 1,5 1,1 2,6 0,30 0,22 0,52 - -10 Mustaisneva-tlevantausta-

Katinhäntä1234

03 2180 3,4 6,0 4,9 1,1 1,6 2,7 15,01 20,73 35,74 1220 1,1 1,6 2,7 12,99 17,95 30,94 850 1,6 1,7 3,3 11,83 12,82 24,65 0,1 0, 1

11 Majaletto 1234

04 245 3,6 6,3 5,8 0,3 1,2 1,5 0,60 2,38 2,98 ., 120 0,4 1,6 2,0 0,45 1,78 2,23 50 0,5 2,0 2,5 0,24 1,04 1,28 0,7 -12 Merarämäkkä 1234 05 340 3,6 6,9 6,2 0,3 0,9 1,2 0,64 2,25 2,8 9

0,501

105 0,4 1,3 1,7 0,36 1,12 1,48 10 0,6 1,8 2,4 0,06 0,18 0,24 1,2 0, 113 Töllinojansuo 1234

05 75 3 .,5 6,8 6,0 0,2 0,7 0,9 0,12 0,38 15 0,2 1,1 1,3 0,03 0,16 0,19 - - - - - - - 1 , 2 _14 Haukiluoma 1234 05,06 75 3,7 5,9 5,4 0,2 0,8 1,0 0,10 0,39 0,49 5 0,1 1,2 1,3 0,00 0,06 0,06 - - - - - - - 0,4 -15 Rahkoluoma 1234

05 45 ei geologinen suo

16 Loakaskeidas 1234

05 55 3,4 6,7 5,6 0,6 1,2 1,8 0,24 0,51 0,751 35 0,7 1,4 2,1 0,21 0,44 0,65 15 1,1 1,8 2,9 0,16 0,25 0,41 0,4 -17 Ritakeidas 1234 05 90 3,9 6,7 5,5 0,7 0,9 1,6 0,49 0,68 1,17 ' 55 0,8 1,0 1,8 0,43 0,56 0,99 15 1,2 1,2 2,4 0,19 0,17 0,36 0,1 0, 118 Hosiaisneva 1234

05 75 3,8 6,6 6,0 0,3 0,9 1,2 0,15 0,55 0,70 15 0,4 1,3 1,7 0,06 0,19 0,25 5 0,5 2,0 2,5 0,02 0,11 0,13 2,2 -19 Myllyneva 1234

05 50 4,0 6,3 5,1 0,7 0,6 1,3 0,35 0,28 0,63 20 0,9 0,6 1,5 0,18 0,12 0,30 - - - - - - - 2,6 -20 Rajaneva 5 1234

05 130 3,5 6,8 6,4 0,1 0,8 0,9 0,12 0,73 0,85 10 0,1 1,2 1,3 0,01 0,12 0,13 - - - - - - - 0,7 0, 3

21 Lumikankaanneva 1234

05 210 3,7 6,3 5,8 0,3 1,1 1,4 0,42 1,90 2,32 95 0,3 1,6 1,9 0,28 1,52 1,80 35 0,4 2,0 2,4 0,14 0,70 0,84 0,6 0, 322 Klänkynkorpi 1234

05 55 ei geologinen su o

23 Lel100keidas 1234

05 270 3,8 6,0 4,9 0,9 0,9 1,8 1,74 1,82 3,56 145 1,1 1,1 2,2 1,41 1,40 2,81 70 1,2 1,2 2,4 0,84 0,86 1,70 0,3 0, 124 Uuronsuo 1234

05 45 3,5 6,2 6,0 0,1 0,8 0,9 0,05 0,36 0,41 5 0,2 1,9 2,1 0,01 0,10 0,11 - - - - - - > 4 -25-26 Iso Kaivoneva-Marjakeidas 1234 05 685 3,6 5,6 4,4 1,0 0,7 1,7 5,89 4,10 9,99 490 1,1 0,8 1,9 5,49 3,75 9,24 215 1,5 0,8 2,3 3,32 1,69 5,01 - -

27 Ressunneva 1234

05 55 3,1 5,7 5,2 0,2 0,7 0,9 0,10 0,37 0,47 5 0,2 0,9 1,1 0,01 0,04 0,05 - - - - - - - - -28 Parkkaharjunneva 1234

05 25 3,6 6,2 5,4 0,3 0,7 1,0 0,07 1,16 0,23 10 0,5 1,0 1,5 0,04 0,10 0,14 - - - - - - - 0,1 0, 129 Kulmalanneva 1234

05 40 4,0 6,6 6,4 0,0 0,7 0,7 0,02 0,27 0,29 5 0,2 1,6 1,8 0,01 0,08 0,09 -30 Härkälinnan Isoneva 1234

05 280 3,2 6,1 4,8 0,6 0,8 1,4 1,34 1,71 3,05 125 0,8 1,0 1,8 0,99 1,20 2,19 35 1,0 1,2 2,2 0,36 0,40 0,76 0,5 0, 131 Härkälinnan Pikkuneva 1234


32 Yääräneva 1234

05 40 4,0 6,5 5,9 0,2 1,0 1,2 0,07 0,35 0,42 10 0,3 1,2 1,5 0,03 0,12 0,15 - - - - - - - 0,8 0, 433 Ymmyriäisneva 1234

05 120 3,9 6,6 5,6 0,6 1,0 1,6 0,51 0,86 1,37 45 0,6 1,1 1,7 0,21 0,56 0,77 15 0,7 1,8 2,5 0,10 0,27 0,37 0,9 0, 234 Pieni Kaivoneva 1234 03,06 310 3,5 5,8 5,5 0,3 1,7 2,0 0,44 2,47 2,91 80 0,3 1,7 2,0 0,20 1,10 1,30 25 0,4 2,1 2,5 0,09 0,49 0,58 - -35 Torpparinsuo 1234 05,06 75 3,4 5,8 4,5 0,8 0,6 1,4 0,45 0,37 0,82 40 0,9 0,7 1,6 0,35 0,30 0,65 5 1,0 2,0 3,0 0,05 0,09 0,14 0,3 -36 Rahkaneva W 1234

06 115 3,9 6,3 5,4 0,7 1,2 1,9 0,71 1,11 1,8d 80 0,8 1,3 2,1 0,64 1,00 1,64 40 1,1 1,4 2,5 0,43 0,56 0,99 0,1 -

37 Koninneva 1234

06 130 3,3 6,8 •

5,2 0,7 0,5 1,2 0,51 0,62 1,13 35 0,8 1,0 1,8 0,29 0,37 0,66 15 0,8 1,5 2,3 0,12 0,23 0,35 0,2 0, 138 Jäkälesneva 1234

06 135 3,4 5,8 4,4 1,1 0,8 1,9 1,26 0,87 2,13 85 1,5 0,9 2,4 1,18 0,70 1,88 55 1,9 1,0 2,9 0,96 0,50 1,46 0,1 -39 Korkianeva E 1234

06 70 3,6 6,2 5,5 0,4 1,4 1,8 0,27 0,83 40 0,6 1,7 2,3 0,23 0,70 0,93 30 0,7 1,9 2,6 0,20 0,57 0,77 0,3 0, 3ei geologinen40 Leivätön 1234

06 20 suo

1,1 1

41 Korkianeva W 1234

06 25 3,4 5,9 5,2 0,5 1,2 1,7 0,13 0,30 0,43, 5 0,5 1,6 2,1 0,02 0,08 0,10 - - - - - - - - 0, 1

42 Mustikkanova 1234

06 25 3,7 6,5 5,4 0,4 0,6 1,0 0,10 0,15 0,25 5 0,4 0,7 1,1 0,02 0,03 0,05 - - - - - - - 0,8 -43 Lähdesneva 1234

06 75 3,8 5,7 4,8 1,4 1,6 3,0 0,73 0,82 1,5545 1,7 1,8 3,5 0,67 0,76 1,43 30 1,9 2,0 3,9 0,58 0,59 1,17 - -

44 Kivineva S 1234

07 125 4,0 6,3 4,9 0,6 0,4 1,0 0,56 0,38 0,9630 1,0 0,3 1,3 0,30 0,09 0,39 - - - - -

45 Kytöneva 1234

07 60 ei geologinen suo- - - -

46 Talvitienneva 1234

07 40 0,0 6,1 6,1 0,0 0,8 0,8 0,00 0,30 0,30 -

Taulukko 14 jatkuu

Kunta- Suon nimi Kartta- KOKO

SUO

m,3 m syvyinen alue) YLI 1 m:n syvyinen alue YLI 2 m :n syvyinen alue LIEKOISUU Skoht . lehden Pinta-

alaKeskimaatuneisuus

(H) _

Keskisyvyys

(m) Turvemäärä (milj . m3 )Pinta- Keskisyvyys m) Turvemäärä (mill . m3 ) Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj . m 3 )nro nro - ala alaha H 1_4 H5_10

H1_10

Pinta Pohjall

Koko Pinta Pohja Koko ha Pinta Pohja Koko Pinta Pohja Koko ha Pinta Pohja Koko Pinta Pohja Koko 0-1 m 1-2 m

4 7

48

Haukannev a

Mustakeidas E - Porras-

1234

0 7

1234

135 3,9 5,6 5,1 0,5 1,2 1,7 0,31 0,71 1,02 15 0,9 1,9 2,8 0,13 0,29 0,42 10 0,9 1,9 2,8 0,09 0,19 0,2 8keidas

07 190 3,8 6,3 6,0 0,2 1,5 1,7 0,32 2,36 2,68 100 0,2 2,0 2,2 U,18 1,87 2,05 60 0,3 2,5 2,8 0,16 1,33 1,49 0, 34 9

50

Iloneva-Ruostetnev a

Kortesneva-Jouhineva

1234

0 7

1234

07

80

200

2,9 6,4 5,8 0,4 2,2 2,6 0,20 1,10 1,30 55 0,4 2,2 2,6 0,18 1,02 1,20 35 0,5 2,6 3,1 0,16 0,76 0,92

51 Eenokinneva-Uusineva 1234

07 280

3,8 6,4 6,0 0,3 1,8 2,1 0,43 2,47 2,90 100 0,4 2,1 2,5 0,32 1,98 2,30 60 0,4 2,5 2,9 0,24 1,50 1,74 2,1 0, 23,6 7,0 6,4 0,2 0,8 1,0 0,46 2,27 2,73 95 0,2 1,4 1,6 0,22 1,38 1,60 - - - - - - - 0,3 -

5 2

53

Vääränjärvenneva

Kärkikeidas

1234

0 7

1234

07

18 0

210

2, 7

3,4

6,4 5,0 0,5 1,0 1,5 0,54 0,96 1,50 35 0,6 1,1 1,7 0,22 0,40 0,62 15 0,7 1,6 2,3 0,11 0,24 0,35 0, 1

54 Likolammit 1234

07 80 3,5

5,6 5,2 0,3 1,0 1,3 0,44 1,48 1,92 60 0,3 1,5 1,8 0,18 0,90 1,08 15 0,4 2,2 2,6 0,06 0,33 0,39 0,7 0, 1

55 Joosunneva 1234

07 70

6,7 4,9 0,9 0,8 1,7 0,70 0,55 1,25 55 1,2 0,8 2,0 0,66 0,44 1,10 30 1,4 1,0 2,4 0,42 0,30 0,7 2

56 Järvenpäänkeidas 1234

07 115

3, 3

3,3

6, 4

5,9

5,5 0,2 0,5 0,7 0,15 0,37 0,52 10 0,3 1,0 1,3 0,02 0,08 0,10 - 0,1 0, 15,0 0,5 0,7 1,2 0,39 0,66 1,05 30 0,6 1,0 1,6 0,18 0,30 0,48 5 1,3 1,0 2,3 0,06 0,06 0,12 0,9 0, 1

5 7

58

Pitkänev a

xellarikeidas

1234

0 7

1234

07

50

90

2,7 6,1 5,7 0,3 2,3 2,6 0,05 0,47 0,52 20 0,3 2,3 2,6 0,03 0,31 0,34 5 0,3 2,7 3,0 0,02 0,13 0,15 'ei g°•loginen suo5 9

60

Marjanev a

Sikaneva

1234 07,08

1234 07,08

120

30

3,3 6,5 5,6 0,3 0,8 1,1 0,33 0,85 1,18 45 0,4 1,0 1,4 0,21 0,52 0,73 10 0,7 1,7 2,4 0,07 0,17 0,24 0, 2

61 Hukankeidas 1234 08

3,8 6,7 5,5 0,5 0,8 1,3 0,10 0,16 0,26, 5 0,6 1,0 1,6 0,03 0,05 0,08 -325 3,5 5,9 5,2 0,6 1,6 2,2 1,79 4,85 6,64' 270 0,7 1,8 2,5 1,77 4,54 6,31 170 0,8 2,0 2,8 1,36 3,40 4,76 - -

6 2 Vetohärjänneva 1234

08 125 3,4 6,6 6,2 0,2 0,1 263 Prunnineva

1,1 1,3 0,92 1,01 45 0,2 1,4 1,6 0,08 0,56 0,64 - -

64 Pitkänkankaanneva

1234 0 8

1234

08

49 0

260

3, 6

3,2

5, 9

6,2

5, 5

5,0

0,4 1,6 2,0 1,42 5,82 1,2 270 0,4 2,1 2,5 1,11 5,06 6,17 135 0,5 2,7 3,2 0,69 3,63 4,32

0, 3

0,3 0, 1

65,39 Sokianneva-Onttoneva 1234 08 160 2,7

0,4 0,6 1,0 0,76 1,25 2,01 , 50 0,5 1,0 1,5 0,27 0,49 0,761,4 0, 4

66 Kotonev,. S 1234

08

6,6 5,6 0,4 1,1 1,5 0,35 0,95 1,30 50 0,4 1,1 1,5 0,21 0,56 0,77 -70 4,0 5,8 5,5 0,3 1,5 1,8 0,15 0,72 0,87 25 0,4 2,1 2,5 0,59 0,46 0,55 10 0,5 2,3 2,8 0,05 0,23 0,28 - -

67 Jokimaanneva 1234

08 65 ei g'•loginen suo6 8

69

Tiiliharjunkeidas 1234

08 95 3,9 6,1 5,4 0,7 1,4 2,1 0,30 0,57 0,87 45 0,8 1,6 2,4 0,19 0,3 8

70

Rajalandenrämäkk ä

Länsikankaanneva

1234

0 8

1234

08

3 5

395

-

3,4

-

5,9

-

5,3

-

0,3

-

0,9

1, 4

1,2

-

0,82

0 , 4 9

2,59

0,4 9

3,41

5 _ - 1,6 - 0,08

0,5 7

0,086

30 1,0 1,7 2,7 0,12

-

0,21

-

0,33

-

0,4

- -71 Hirviharjunzämäkkä 1234

08 90 ei g '• loginen suo115 0,3 1,3 1,6 0,31 1,42 1,73 10 0,3 2,3 2,6 0,03 0,23 0,26 0,9 0, 1

7 2

73

Isoneva 1234 08,09 475 3,4 6,1 4,6 1,0 0,9 1,9 4,18 3,56 7,94 335 1,1 0,9 2,0 3,81 3,13 6,94 195 1,7 1,1 2,8 3,06 1,88 4,94 0,1 0, 1Kotasalonneva 1234

08 55 - - - - - 0,8 - 0,44 0,44 -74 Lumikankaankeidas- 1234

09 220 3,3 6,9 6,4 0,2 1,2 1,4 0,25 1,52 1,77 100 0,3 1,7 2,0 0,22 1,2 5Tokkoonluhta 1,47 35 0,3 2,3 2,6 0,10 0,81 0,91 1,2 0, 17 5

76

Saralaks o

Röhönneva

1234

0 9

1234

09

5 5

125

3, 9

4,0

6,9 6,2 0,4 1,2 1,6 0,17 0,54 0,71 30 0,5 1,4 1,9 0,15 0,42 0,57 10 0,7 1,9 2,6 0,07 0,19 0,26 0,5 1, 36,4 6,3 0,0 0,7 0,7 0,03 0,87 0,90 - - - - - - - - - 0, 3

77 Ruskiaharj unsuo 1234

09 105 ei g=•loglnen suo78 Kässämännynrämäkkä 1234

09 35 3,7 7,2 6,9 0,1 0,9 1,0 0,03 0,33 0,36 -7 9

80

Paulaharjunsu o

Tervaneva

1234

0 9

1234

09

5 5

50

4, 0

3,7

6, 8

4,9

6,5 0,1 0,8 0,9 0,04 0,45 0,49 3 0,1 1,2 1,3 0,00 0,03 0,03 - 0,4 1, 2

81

4,4 1,0 1,1 2,1 0,31 0,34 0,65 25 1,1 1,2 2,3 0,25 0,28 0,53 10 1,3 1,5 2,8 0,13 0,15 0,2 8Tervajärvensuo 1234

09 15 3,7 8,5 5,9 0,4 0,3 0,7 0,05 0,04 0,09 -

8 2

83

Harrinnev a

Porrasneva

1234

0 9

1234

09

7 5

45

3, 8

3,4

6, 2

6,9

5,9 0,3 2,1 2,4 0,22 1,58 1,80{ 40 0,3 2,1 2,4 0,12 0,84 0,96 15 0,4 2,4 2,8 0,06 0,36 0,42 0, 4

84 Rahkaneva N 1234 09 30 3,7 6,0

6, 1

5,2

0, 5

0,6

1, 5

1,3

2, 0

1,9

0,1 4

0,18

0,4 6

0,35

0,60

0,53

2 0

10

0,5 1,7 2,2 0,09 0,31 0,40 15 0,6 1,7 2,3 0,09 0,26 0,35 0,3 0, 5

85 Luhtaneva 1234 09,12 440 3,8 5,8 4,9 0,8 1,0 1,8 2,64 3,37 6,01 185

0, 6

1,1

1, 3

1,5

1, 9

2,6

0,0 6

2,08

0,1 3

2,65

0,1 9

4,73

-

130 1,4 1,7 3,1 1,79 2,11

-

3,90

0, 4

0,1 -

86,87 Rahkakeidas - Karhu -keidas E

1234

10 265 2,5 6,2 5,4 0,4 1,3 1,7 0,73 2,43 3,16!i

140 0,4 1,4 1,8 0,56 1,89 2,45 50 0,3 2,0 2,3 0,15 1,02 1,17 - -8 8

89

Punttukeida s

Onttoneva

1234

10 615 3,5 6, 3

nova nr

5, 1

65 yhteyd

0, 7

ssä

1,0 1,7 1,97 2,83 4,80, 140 0,8 1,0 1,8 1,12 1,40 2,42 15 0,8 1,3 2,1 0,12 0,19 0,31 - -1234

10 TutkiFtu So k

9 0

91

Kauhaneva

Pitkärämäkkä

1234

1 1

1234

11

163 0

280

2, 9

3,6

6, 2

6,3

4, 7

5,6

0,8 1,0 1,8 10,02 12,75 22,77 880 0,9 1,0 1,9 6,23 9,29 17,52 360 1,1 1,6 2,7 3,96 5,76 9,72 0, 10,3 0,9 1,2 0,60 2,01 2,61 120 0,3 1,2 1,5 0,33 1,32 1,65 10 0,6 1,7 2,3 0,07 0,20 0,27 1,9

10,1

Taulukko 14 jatkuu

Kunta- Suon nimi Kartta-KOKO

SUO jyll .0,3 m syvyinen alue) YLI 1 m :n syv5lnen alue YLI 2 m :n syvyinen alue LIEKOISOU S

koht . lehden Pinta- Keskimaatuneisuus (H) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj . m 3 Pinta-ala

Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj . m 3 ) Pinta- Keskisyveys

(m) Turvemäärä

(milj . m 3 'nro 11Lo

al aha Koko Koko -

al aha Pinta Pohja

`KokoH

1-4H5-10

H1-10

Pinta Pohja Koko Pinta Pohja Koko ha Pinta Pohja Pinta Pohja Pinta

-

Pohja

-

Koko

-

0-1 m 1-2 m

92 Sydänkorvenrämäkkä 1234

11 160 3,7 6,0 5,3 0,4 1,0 1,4 0,60 1,29 1,89 80 0,6 1,3 1,9 0,48 1,04 1,52 35 0,7 1,6 2,3 0,24 0,56 0,80 1,4 0, 393 Kampinkeidas 1234

11 510 3,7 5,0 4,1 1,4 0,7 2,1 4,62 2,28 6,90 215 2,0 0,8 2,8 3,88 1,59 5,47 135 2,3 0,9 3,2 3,10 1,22 4,32 - -94 Kivijärvenneva 1234

11 120 3,0 5,5 4,4 0,5 0,8 1,3 0,60 0,96 1,56 15 0,7 0,8 1,5 0,11 0,12 0,23 - - - - - - - 2,2 0, 295 Lamminsuo 1234

11 15 ei geologinen suo96 Lupikistonneva 1234

11 325 3,0 7,1 6,8 0,3 2,4 2,7 0,77 6,24 7,01 260 0,3 2,5 2,8 0,73 5,95 6,68 185 0,3 2,9 3,2 0,56 5,07 5,63 - -

97,98 Viitalanneva-Kattila -salonneva

1234

12 370 2,5 5,7 4,9 0,5 1,7 2,2 1,23 4,10 5,33 210 0,6 1,7 2,3 1,09 3,44 4,53 140 0,6 2,1 2,7 0,82 2,73 3,55 - -

99 Uitonneva 1234 09,12 520 2,6 5,9 5,4 0,4 1,8 2,2 1,58 7,20 8,78 360 0,4 1,8 2,2 1,44 6,48 7,92 210 0,5 2,3 2,8 0,84 5,04 5,88 - -100 Riihilandenneva 1234

12 40 3,7 6,5 5,4 0,4 0,6 1,0 0,16 0,24 0,40 20 0,4 0,7 1,1 0,08 0,14 0,22 -

101 Kiiskisenneva 1234


102 Saranpäänneva 1234

12 80 3,8 6,3 5,7 0,5 1,6 2,1 0,22 0,68 0,9Q 35 0,5 1,6 2,1 0,16 0,51 0,67 10 0,7 2,1 2,8 0,07 0,22 0,29 1,4 0, 4103 Uittoharjujenneva 1234


104 Ruuhineva 1234

12 60 3,6 6,8 6,0 0,3 0,8 0,09 0,26 0,35 5 0,4 1,2 1,6 0,02 0,06 0,08 -105 Kotoneva N - Paloneva 1234

12 15 4,0 6,1 6,0 0,0 0,8 0,8 0,00 0,12 0,12 -

106 Ylimysneva 1234

12 285 3,8 5,5 5,1 0,3 1,0 1,3 0,50 1,48 1,98 30 0,3 1,5 1,8 0,09 0,36 0,45 5 0,4 1,9 2,3 0,02 0,09 0,11 - -107,110 Aitaharjunneva-Perin -

kuulemanneva1234

12 390 2,'4 7,2 5,9 0,6 0,6 1,2 1,61 1,54 3,15 115 0,4 0,9 1,3 0,46 1,04 1,50 -

108 Vöyrinkankaansuo 1234

12 105 2,7 6,4 4,8 0,3 0,5 0,8 0,31 0,53 0,84 -

109 Iso Koihnanneva 234 11,12 2212 02,03

2990 2,4 6,6 5,3 0,5 1,5 2,0 9,94 29,83 1510 0,5 1,8 2,3 8,42 22,77 31,19 670 0,5 2,2 2,7 3,89 15,54 19,43 - -110 Perinkuulemanneva 1234

12 Tutkittu Aitalarjunne 3a nro 107 yhteydessä

39,7 7

111 Näätäneva S -Pirtti- 1234

12 55 3,6 6,4 5,5 0,3 0,5 0,8 0,14 0,22 0,36 5 0,3 0,9 1,2 0,01 0,05 0,06 - - -neva 1234

10-

- - -

112 Vähän Nummikankaan neva 1234

12 55 4,0 6,4 6,0 0,1 0,5 0,6 0,06 0,27 0,33 -

113 Lehmineva 1243 04 45 - - - - - 1,6 - 0,72 0,72 10 - - 1,8 - 0,18 0,18 -

114 . Rojunneva 1243

04 320 3,3 5,7 4,9 1,2 2,1 3,3 3,21 5,71 8,92. 285 1,2 2,2 3,4 3,12 5,80 8,92 220 1,3 2,3 3,6 2,71 4,81 7,52 0,4 0, 1115 Parjakanneva

W 1243 04 305 3,6 4,9 4,2 2,2 2,0 4,2 6,80 6,00 12,80 300 2,3 2,0 4,3 6,82 5,98 12,80 290 2,4 2,0 4,4 6,85 5,91 12,76 - 0, 1116 Juurakkoneva 1243

04 190 3,8 6,5 6,0 0,2 0,9 1,1 0,29 1,30 1,59 45 0,3 1,4 1,7 0,14 0,62 0,76 15 0,5 1,9 2,4 0,08 0,28 0,36 0,1 -117 Survonneva S 1243 04,05 170 3,7 5,7 5,0 0,6 1,0 1,6 0,94 1,53 2,47 145 0,6 1,2 1,8 0,75 1,52 2,27 20 1,1 1,5 2,6 0,22 0,30 0,52 0,1 -118 Honkineva 1243 05 20 ei geologinen suo

119 Survonneva N 1243 05 170 3,0 6,8 6,5 0,3 1,8 2,1 0,41 2,50 2,91 130 0,3 1,8 2,1 0,40 2,35 2,75 65 0,4 2,1 2,5 0,24 1,36 1,60 - -120 Tuohikonneva 1243 05 65 2,9 6,8 6,3 0,1 1,3 1,4 0,07 0,84 0,91 50 0,2 1,5 1,7 0,10 0,75 0,85 15 0,4 1,9 2,3 0,06 0,29 0,3 5121 Kivineva N 1243 05 140 2,9 6,8 6,0 0,5 1,9 2,4 0,57 2,29 2,86 110 0,5 2,0 2,5 0,53 2,22 2,75 75 0,8 2,0 2,8 0,59 1,54 2,13 - -122 Kettuneva 1243 05 45 2,9 6,3 6,2 0,1 1,4 1,5 0,06 0,73 0,79 30 0,2 1,8 2,0 0,07 0,63 0,70 20 0,3 2,6 2,9 0,05 0,50 0,5 5123 Isoneva E Tutkivaan Kur kan yhteydess ä

124 Polvenneva 1243

07 265 3,4 6,1 5,1 0,6 1,0 1,6 1,27 2,08 3,35 135 0,7 1,3 2,0 0,93 1,64 2,57 55 0,9 1,7 2,6 0,49 0,96 1,45 0,1 -125 Loukasrämäkkä 1243 07 50 3,7 5,6 4,8 1,0 1,3 2,3 0,35 0,46 0,81 30 1,1 1,5 2,6 0,30 0,41 0,71 20 1,1 1,7 2,8 0,22 0,34 0,56 0,4 0, 2126 Keevelinneva 1243 07 280 3,8 6,1 5,5 0,4 1,2 1,6 0,75 2,01 2,76 95 0,6 1,6 2,2 0,48 1,35 1,83 35 0,5 2,5 3,0 0,19 0,86 1,05 0,2 0, 1127 Peuraneva 1243

07 40 3,9 5,9 5,6 0,2 1,1 1,3 0,06 0,42 0,48 20 0,2 1,5 1,7 0,05 0,29 0,34 5 0,1 2,5 2,6 0,01 0,12 0,13 0,3 0, 2128 Panttilanrämäkkä 1243


129 Hietaharjunneva 1243

07 110 3,6 6,2 4,9 0,7 0,6 1,3 0,62 0,58 1,20 35 0,9 0,9 1,8 0,35 0,40 0,75 15 1,7 1,2 2,9 0,21 0,28 0,49 0 , 2 0, 1130 Arkkukankaanneva 1243

07 35 3,5 6,8 6,5 0,1 1,2 1,3 0,03 0,42 0,45 5 0,1 1,2 1,4 0,01 0,06 0,07 - - 2,2 0, 113 1

132

Paskonnev a

Plumppuneva

1243 0 8

1243 08

4 5

35

4, 0

4,0

6, 5

7,0

5, 9

6,8

0, 2

0,1

0, 7

0,9

0, 9

1,0

0,0 7

0,03

0,2 5

0,32

0,3 2

0,35

10 0,4 1,0 1,4 0,04 0,09 0,13 - - - - - - . - 0,5 -

133 Heinineva 1243

08 70 3,7 6,0 5,2 0,3 0,6 0,9 0,17 0,36 0,53

-

20 0,5 1,1 1,6 0,10 0,22 0,32 5 1,0 1,5 2,5 0,05 0,07 0,12 0,1 0, 1

134 Maijanneva E 1243

08 30 3,6 5,7 4,5 0,9 0,7 1,6 0,27 0,21 0,48 5 1,3 0,9 2,2 0,07 0,04 0,11 - - - - - - - 1,6 0, 7135 Maijanneva W 1243

08 50 3,2 6,4 5,3 0,8 1,4 2,2 0,23 3,40 0,63 20 0,9 1,6 2,5 0,18 0,32 0,50 10 1,2 1,8 3,0 0,12 0,18 0,30 0,6 3, 1136 Selk8saarenneva-Janti -

karineva-Ristineva1243

08 890 3,4 5,1 4,4 1,9 1,3 3,2 9,92 6,90 16,82 545 2,0 1,3 3,3 8,78 5,62 14,40 335 2,0 1,5 3,5 6,70 5,03 11,73 1,2

40, 2

137 Sikarämäkkä 1243

10 290 3,2 6,2 4,8 0,8 0,9 1,7 1,71 2,06 3,79 •

185 0,9 1,1 2,0 1,45 1,71 3,16 55 1,1 1,4 2,5 0,63 0,75 1,38 -

i

-138 Maitolanneva-Peräneva 1243

10 175 3,6 6,2 5,1 0,4 0,7 1,1 0,51 0,92 1,41 55 2 2 2 2 2 „

00 0

-0 0

0,

Taulukko 14 jatkuu

Kunta -

koht .

nro

Suon nimiKOKO

SUO

(yli 0,3 m syvyinen alue) YLI 1 m :n syvyinen alue YLI 2 man syvyinen alue LIEKOISUU SKartta-

lehden

1LO

Pinta -al aha

Keskimaatune isuus (H) Keskis v

s

(m) Turvem8ärä (milj . ) Pinta- Keskisyvyys m) Uurvemäärä (milj . m 3 ) Pinta . Keskis v

s

(m) Turvemäärä (milj . m3 )

H1-4

H5-10

H1-10

Pinta Pohja Koko Pinta Pohja Kokoalaha Pinta Pohja Koko Pinta Pohja Koko

al aha Pinta Pohja Koko Pinta Pohja Koko 0-1 m 1-2 m

139 Nimetönneva 1243

10 75 2,6 5,8 4,4 0,4 0,5 0,9 0,30 0,38 0,68 - - - - - - - - - - - - - - -

140 Männistönneva 1243

10 110 3,7 5,7 5,0 0,4 0,8 1,2 0,37 0,68 1,05 30 0,6 1,2 1,8 0,17 0,37 0,54 10 0,6 2,2 2,8 0,05 0,22 0,27 0,1 0, 3

141 Kuninneva 1243

10 245 3,7 5,9 5,3 0,4 1,2 1,6 0,89 2,42 3,31 130 0,5 1,4 1,9 0,62 1,86 2,48 50 0,7 2,0 2,7 0,37 0,99 1,36 1,1 0, 3

142 Tuhkaneva 1243

10 140 3,9 6,3 5,9 0,2 1,0 1,2 0,23 1,22 1,45 65 0,2 1,3 1,5 0,16 0,87 1,03 20 0,3 2,1 2,4 0,07 0,41 0,48 0,7 -

143 Härkärämäkkä 1243

10 60 3,7 6,4 5,4 0,3 0,6 0,9 0,20 0,35 0,55 _

144 LehtosenneVa 1243


145 Talvisillanneva 1243


146 Hautalankeidas 1243


147 Haasiorämäkkä 1243


148 Kitulanneva 1243


149 Keltaneva 1243

10 20 3,9 7,8 6,4 0,1 0,3 0,4 0,02 0,06 0,08 - - - - - - - - - - - -

150 Iiroonneva-Mustaneva 1243

10,11 440 3,9 5,8 5,1 0,9 1,5 2,4 2,87 4,50 7,37 235 1,0 1,6 2,6 2,31 3,62 5,93 140 1,3 2,1 3,4 1,71 2,79 4,50 0,1 0, 1

151 Naulamäenneva 1243


152 Pitkämönluoma 1243


153 Luomanperänneva 1243

11 65 3,8 6,6 5,9 0,2 0,6 0,8 0,11 0,32 0,43 10 0,3 1,2 1,5 0,03 0,12 0,15 - - - - - - - 0,4 -

154 Hormanneva 2212 02 1200 2,8 5,6 5,0 0,7 2,3 3,0 7,11 23,82 30,93 960 0,7 2,3 3,0 6,78 22,71 29,49 720 0,8 2,8 3,6 5,80 20,57 26,37 -

155 Haukanneva E 2212

02 10 4,0 6,9 6,6 0,1 0,6 0,7 0,01 0,06 0,07 - - - - - - - - - - - - -

156,157 Puukkorämäkkä-S8kki- 2212

03 270 2,4 6,9 5,9 0,7 1,5 2,2 1,01 2,05 3,06 120 0,7 1,5 2,2 0,71 1,45 2,16 40 0,7 1,7 2,4 0,30 0,67 0,97 - -

neva 2212 02,03

158 Pohjoisneva-Venesontto 2212

03 200 2,6 6,8 5,2 0,6 0,9 1,5 0,70 1,06 1,76 80 0,6 0,9 1,5 0,48 0,72 1,20 20 0,7 1,4 2,1 0,14 0,28 0,42 - -

159 Korkiakankaansuo 2212

03 35 3,0 6,4 5,4 0,2 0,4 0,6 0,07 0,14 0,21 - - - - - - - - - - - -

160 Tukkaneva 2212 03 55 2,4 6,4 5,1 0,5 1,3 1,8 0,27 0,72 0,99 5 0,5 1,3 1,8 0,02 0,07 0,09 - - - - - - - - -

161-163 vintturinneva-Kaitu- 2212

03 335 3,5 6,4 5,2 0,3 0,5 0,8 0,96 1,37 2,33 50 0,5 0,8 1,3 0,26 0,39 0,65 - - - - - - - 0,2 0, 1

164

rinneva-ISOneva E

Hakoneva 2212 03,06 340 3,0 6,5 4,3 0,9 0,5 1,4 1,63 0,95 2,58 80 0,9 0,6 1,5 0,72 0,48 1,20 - - - - - - - 0,1 -

165 Kivisalonneva-Musta- 2212

03 420 2,6 7,3 5,6 0,6 1,1 1,7 0,98 1,91 2,89 65 0,6 1,2 1,8 0,3ö 0,73 1,11 20 0,7 1,7 2,4 0,14 0,34 0,48 - -

166

saarenneva

Harjanneva 2212

03 385 3,9 6,1 5,4 0,4 1,0 1,4 1,20 2,80 4,00 160 0,5 1,3 1,8 0,83 2,10 2,93 45 0,4 2,1 2,5 0,20 0,94 1,14 0,4 0, 1

167 Vähä Koihnan neva 2221

01 375 3,5 6,8 5,6 0,4 1,0 1,4 1,05 2,57 3,62 110 0,4 1,1 1,5 0,53 1,23 1,76 - - - - - - - 0, 1

168 Kiviuitto 2221

01 60 ei gecloginensuo

169 Salonkeidas 2221

01 95 3,9 6,1 5,8 0,1 0,8 0,9 0,06 0,56 0,64 10 0,2 1,1 1,3 0,02 0,11 0,13 - - - - - - - - -

170 Parjakanneva E 2221

01 290 2,5 7,1 5,9 0,5 1,5 2,0 0,89 2,68 3,57 105 0,6 1,8 2,4 0,54 1,73 2,27 65 0,7 2,3 3,0 0,39 1,36 1,75 - -

171 Marjoneva 2221

01 220 2,8 6,9 5,0 0,6 0,7 1,3 0,73 0,86 1,59 25 0,8 0,9 1,7 0,19 0,23 0,42 5 0,9 1,4 2,3 0,04 0,07 0,11 0,1 -

172,173 Näätäneva E- Näätäneva N 2221

01 420 2,6 7,0 6,0 0,5 1,3 1,8 1,57 4,02 5,59 185 0,6 1,6 2,2 1,13 3,05 4,18 115 0,7 2,3 3,0 0,75 2,52 3,27 - -

174 Palloneva 2221

01 595 3,4 6,3 5,4 0,6 1,1 1,7 2,08 3,85 5,93 150 0,7 1,3 2,0 0,98 1,83 2,81 50 0,7 1,5 2,2 0,42 0,89 1,31 0,5 -

175 Vesineva 1234

09 20 3,4 5,3 4,9 0,3 1,3 1,6 0,05 0,20 0,25 _ -

Y H T E E N S Å 33010 3,4 6,2 5,5 0,6 1,2 1,8 152,26 289,09 441,3014918 0,8 1,5 2,3 117,46 213,52 330,98 7 308 1,1 2,0 3,1 79,21 141,10 220,31 0,4 0,1

LIITE 4

POLTTOTURVELUOKITUS 1976 PALATURVE

Pos . Ominaisuus Laatu t .natu LaatuP 13 P 15 P 15 p

3 Kosteus % 30 . . .50 20 . . .35 20 . . .33

4,4 Tehollinen lämpöarvo, Hu MI/kg 13 -t: 3 IS ± 3 15 ± 3MJ/m3 yli 3300 yli 3300 yli 3300kcal/kg rajat noi n

2400/3800rajat noin2800/4300

rajat noin2800/4300

GcaVm3 alaraja n . 0,8 alaraja n. 0.8 alaraja n. 0,8

5.1 Tuhka, kuukausikeskiarvo, max . 96 6 6 6yksittäinen näyte, max . X16 10 10 10

Tuhkan sulamiskäyttäytyminen x x xTuhkan kemiallinen koostumus x x x

6 Kuljetustilavuuspaino likimain kg/m3 250 . . .450 250 . . .450 2,50 . . .4508 Kappalekoko, max . mitat mm 150 x 200 x 500 150 x 200 x 500 100 x 100 x 15 0

10 Murskan määrä, max 96 15 5 511 Rikkipitoisuus 96 y y y

Tuotanto-, käsittely- ja kuljetustap aym. lisätiedot x x x

Huom.: Turpeen tulisi olla olosuhteisiin nähden mandollisimman vapaa lumesta ja jäästä.

a — Ilmoitetaan tarvittaessa

.7 — ilmoitetaan, jos on yli 0,3 %

Eo. standardiluokituksen ohella voidaan kaupassa tarvittaessa yksittäistapauksissa sovelta apoikkeavia laatuvaatimuksia .Pos.-numerot viittaavat Turveteollisuusliiton laadunmäiirittelyohjeeseen .

POLTTOTURVELUOKITUS 1976 JYRSINTURV F

Pos. Ominaisuus laatu Laatu Laat u19 J

11 J

I I

3 Kosteus % 40 . . .55 40 . . .55 40 . . .55

4 .4 Tehollinen lämpöarvo, Hti MI/kg yli 8 11 ± 2 I I± 2MJ/m3 yli 2500 yli 3000 yli 3010kcal/kg alaraja noi n

1900raja' noi n2150/3100

rajat noi n2150/3100

Gcal/m3 alaraja n . 0.6 alaraja n. 0,7 alaraja n . 0,7

5.1 Tuhka, kuukausikeskiarvo, max, 96 10 8 8yksittäinen näyte. max . 96 14 12 1 2

5 .2 Tuhkan sulamiskäyttäytyminen x x x5.3 Tuhkan kemiallinen koostumus x x x

6 Kuljetustilavuuspaino likimain kg/m 3 250 . . .450 250 . . .450 250 . . .4507 Karkeus, ritilän mitat mm 100 x 200 100 x 200 40 x 409 Puun määrä, max . ^,6 8 8 8

11 Rikkipitoisuus 9r y y y

Tuotanto-, käsittely- ja kuljetustap aym. lisätiedot x x x

Huom . : Turpeen tulisi olla olosuhteisiin nähden mandollisimman vapaa lumesta ja jäästä .

x — ilmoitetaan tarvittaessa

y— ilmoitetaan, jos on yli 0,3 %Eo. standardiluokituksen ohella voidaan kaupassa tarvittaessa yksittäistapauksissa sovelta apoikkeavia laatuvaatimuksia .Pos.-numerot viittaavat Turveteollisuusliiton laadunmiiiirittelyohjeeseen .

p/3.4,/t,2///f erkki raikamo ja pertti silen kauhajoen suot ja

Documents