päijät-hämeen yrittäjälehti 03/2010

Matkailua Päijät-HämeessäPäijät-Hämeessä vieraili vuonna 2008 yli 260 000 matkailijaa. Mitä täältä haetaan ja miten matkailualan yrittäjät vastaavat haasteeseen. Lisää aiheesta sivulta 4.

HenkilökuvassaRiikka Salokannelsivu 14

TÄ S S Ä J A N Y T

Tukea ensimmäisen työntekijän työllistämiseensivu 11

Suomen Yrittäjien valtakunnallinen mittaristokyselysivu 8

YRITTÄJÄLEHTIPäijät-Hämeen Yrittäjät ry:n julkaisu nro 3/10

TosiMuutos tekee yritykselle hyvää. Tehostamme yrityksesi myyntiä ja toimitusketjua. Terveytämme yrityksesi tuottavaksi.

Me osaamme tehdä tulosta tuottavan muutoksen. Projektisi rahoitus-vaihtoehdoissa ovat mukana ELYkeskukset, Tekes ja muut rahoittajat. Sinä päätät, koska aloitamme. Soita 050 910 9190. www.tosimuutos.fi Lahti, Espoo ja Karkkila

TosiMuutos tekee yritykselle hyvää.

JOHTAMINEN - MYYNTI - TUOTANTO - PALVELUT

POTENTIAALI KÄYTTÖÖNUudelleenorganisoimme yrityksesi sen olemassaolevilla resursseilla.

Lakes

Yrittäjävaihtoon Eurooppaan

LänsiAuto Oy LahtiPatometsänkatu 1 | 15610 LahtiAvoinna ma-pe 9-18, la 10-14 | Puh 046 7146 456

Uudet autot 046 7146 410Vaihtoautokeskus 046 7146 440

Varaosat 046 7146 490Pikahuolto 046 7146 475

käsityksesi.

Näyttävä Opel Insignia ecoFLEX on todellinen järkivalinta. Kun ostat uuden Insignia ecoFLEXin 30.6.2010 mennessä, saat kaikkiin korimalleihin 160 hv:n moottorin, 130 hv:n hinnalla. Etusi on jopa 2 500 euroa. Tehoista huolimatta nerokkaat ecoFLEX-moottorit pitävät päästöt tiukasti kurissa. Tervetuloa innovatiivisiin ajoelämyksiin.

Opel Insignia ecoFLEX 160 hv

Tehoetu € 2 500 www.opel.fi

Koe Opel Insignia ecoFLEX.Pienet päästöt ja 30 hevosvoimaa kaupan päälle.

Yhdistetty polttoaineenkulutus 5,2–5,3 l/100 km. Yhdistetty CO2-päästöt 136 g/km. Opel Insignia 2.0 CDTI ecoFLEX 160 hv Business Line kokonaishinta alkaen 30 584 € (autoveroton hinta 24 350 €, arvioitu autovero 6 234 €). Insignia-mallisto kokonaishinta alkaen 26 120 € (autoveroton hinta 19 650 €, arvioitu autovero 6 470 €). Hintoihin lisätään paikalliset toimituskulut. Kuvan autot lisävarustein.

2 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

Istuimme vastikään päijäthämäläisten kuntapäättäjien kanssa järjestömme valtakunnallisessa kunnallisjoh-don seminaarissa. Yksi seminaariaiheista oli juuri valmistunut elinkeinopolitiikan mittaristo, jonka tuloksia Päijät-Hämeessäkin on odotettu muun muassa siitä syystä, että kyselyn osia on valittu seurantamittareiksi alueen elinkeinostrategiaan.

Kyseessä on mielipidetiedustelu kuntien harjoittamasta elinkeinopolitiikasta. Sen pääasiallinen tavoite on toimia työkaluna keskustelun virittämiseen kunnan ja sen yrittäjien välille. Arvokasta on myös omien tu-losten vertailu valtakunnalliseen aineistoon. Yhdeksi mittariston julkistamisen mielenkiintoisimmaksi asiaksi tuntuu kuitenkin nousevan kuntien asettaminen paremmuusjärjestykseen saamiensa kokonaispistemäärien perusteella. Tämä pistesija on valittu elinkeinostrategiankin arviointiin.

Tässä suhteessa päällisin puolin katsoen tilanne näyttäisi hyvältä, Lahden sijoitus kymmenen suurimman kaupungin joukossa parani. Lahti on kuudes, kun se edelliskerralla kaksi vuotta sitten oli kahdeksas. Tästä voisivat strategian onnistumisen mittaajat olla varsin iloisia, mutta valitettavasti suunta ei kerro tasosta. Pis-teluku nimittäin huononi edellisestä, sijoitus vain on korkeampi, kun muutaman suuren kaupungin saamat arviot heikkenivät vielä enemmän.

Päijät-Hämeessä on kohtalaisen pienen kuntajoukon kesken hyvin suurta hajontaa saaduissa arvioissa. Skaalalla yhdestä sataan heikoimmin menestyneiden kuntien kokonaispisteet ovat vain päälle kahdenkym-menen, kun parhaiten menestynyt Sysmä keräsi 58 pistettä ja myös hyvin pärjännyt Hollola vain muutaman pisteen vähemmän. Valtakunnan paras pisteluku oli Uudenkaupungin 82.

Edelliskertaan verrattuna Päijät-Hämeessä annettiin parantuneita arvioita elinkeinoyhtiön toiminnasta. Val-takunnan keskiarvoista ollaan niissäkin vielä hitusen jäljessä, mutta suunta on arvioinneissa myönteinen.

Kritiikkiä kertyi niin koko maassa kuin omassa maakunnassa hankinta-asioista. Tämä teema keskustelutti meitä kunnallisjohdon seminaarilaisiakin aluepalaverissamme eniten. Miten parannamme osaamista julkisten hankintojen prosesseissa puolin ja toisin, miten voimme ottaa paikallisen yritystoiminnan hankinta-lähteenä paremmin huomioon, vaikka laki ei salli paikkakuntaa käytettäväksi valintaperusteena suoraan? Keskustelumme oli vilkasta ja sen parasta antia oli havaita, että tahtoa yrityslähtöiseen ajatteluun on paljonkin.

Tuossa palaverissa elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely ainakin teki tehtävänsä debatin aikaansaamiseksi. Toivomme, että paikalliset yrittäjäyhdistykset ja kuntapäättäjät lähtevät yhdessä tarkastelemaan kyselyn kuntakohtaisia tuloksia ja avaavat yhteisen keskustelun elin-keinopolitiikan tavoitteista.

Lisää elinkeinopolitiikan mittaristokyselyn tuloksista voi lukea lehden keskiaukeamalta.

Toivotan lukijoillemme rentouttavaa kesää!

Outi Hongistotoimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät

Loma Graphics

3Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

PÄÄK

IRJOIT

US

Julkaisija: Päijät-Hämeen YrittäjätRautatienkatu 20 B 415110 Lahtipuh. 010 322 4300fax (03) 782 1718

Kustantaja: Y-Kustannus Oy Vesijärvenkatu 38 15140 Lahti puh. (03) 783 4353

Päätoimittaja: Outi Hongisto [email protected]

Toimitusneuvosto: Puheenjohtaja Outi Hongisto puh. 050 597 8802 Sane Keskiaho puh. 0440 711 722 Jyrki UImonen puh. 0400 844 073Kati Töyryläpuh. 040 537 8627Tuire Puolakkapuh. 050 597 1989Jussi Voutilainenpuh. 0400 507 875

Toimitus: Mageena OyVesijärvenkatu 38 15140 Lahti puh. (03) 783 4353 [email protected]

Sane Keskiaho Anna-Maija Ahokas Jarmo Mäkeläinen

Taitto: Mageena OyMia Peltola

Ilmoitusmarkkinointi: Oy Pajucon AbJukka Hakulinen puh. (03) 752 3741, 040 060 [email protected]

Tmi Tuuli Lehtovaarapuh. 040 506 [email protected]

Aineiston toimitus: [email protected] Paino: Esa Print, Lahti 2010

Painos:7000 kpl

Avaa ovi kesätyöntekijälle

sivu 8

Aktivointituki

auttaa mikroyrityk-

siä kasvu-uralle

sivu 12

TÄ S S Ä J A N Y T

Uudet puheenjohtajat

esittelyssäsivu 15

YRITTÄJÄLEHTI

Yrittäjyyttä eduskuntaanYrittäjyyden tulisi olla keskeinen asia seuraavalla vaalikaudella. Päijät-Häme

toivoo lisää omia edustajia. Yrittäjien tavoitteista vaaleissa lisää sivulla 4.

Päijät-Hämeen Yrittäjät ry:n julkaisu nro 1/07

Yrittäjät Vesijärven puolesta

Mitattua elinkeinopolitiikkaa

Yrittäjien työterveyshuoltoa halutaan parantaa Päijät-Hämeessä

Kokeilun tarkoitukse-na on aktivoida yrittäjiä huolehtimaan entistä pa-remmin omasta työterve-ydestään, madaltaa yrittä-jien kynnystä hyödyntää työterveyspalveluita sekä ohjata työnantajayrittäjiä pitämään huolta henki-löstönsä työterveydestä.

Lisäksi kokeilun kautta halutaan kehittää Päijät-Hämeen työterveyshuolto-palveluita vastaamaan yrit-täjien ja pienten yritysten tarpeita.

Kokeiluun osallistuvat yrittäjät voivat kokeilla työ-terveyshuoltopalvelua il-moittautumalla työterveys-

huollon ammattihenkilön konsultaatioon. Konsultaa-tiossa arvioidaan yrittäjän työoloja ja -terveyttä sekä neuvotaan terveyden ja työkyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä. Yrittäjä saa henkilökohtaisen terveys-suunnitelman, joka sisältää suositeltavat toimenpiteet

työhyvinvoinnin tukemi-seksi.

Konsultaatio ei edellytä työterveyshuoltosopimuk-sen solmimista, mutta yrit-täjä voi myös solmia sopi-muksen, jolloin hän jatkaa työterveyshuollon asiak-kaana. Kokeiluun osallistu-vat työterveyshuollot ovat Vääksyn lääkärikeskus sekä Työterveys Wellamo Oy:n toimipisteet Lahdessa ja Nastolassa.

Konsultaatioon ilmoit-taudutaan Kunnon kate -hankkeen sivuilla osoit-

teessa www.kunnonkate.fi. Sivuilta löytyy itsearvioin-tilomake, joka lähetetään täytettynä valitsemaansa työterveyhuoltoon. Konsul-taatioajat varataan suoraan työterveyshuollon toimi-pisteestä.

Työterveyshuoltomallin kokeilu jatkuu helmikuu-hun 2011 asti ja mukaan mahtuu yhteensä 100 yrit-täjää. Kokeilussa ovat yh-teistyökumppaneina Päijät-Hämeen Yrittäjät ja Lahden Seudun Yrittäjänaiset.

Kunnon kate -hanke ja Työterveyslaitos toteuttavat työterveyshuoltomallin kokeilun, jonka kautta alueen yksin- ja pienyrittäjillä on mahdollisuus päästä entistä helpommin työterveyshuollon palveluiden käyttäjiksi.


Camping Messilän yrittäjät Päivi Saarela ja Hannu Yr-jölä kaipaisivat enemmän yhteistyötä alan yrittäjien välille. Erityisesti markki-nointi ulkomaille vaatisi yhteistyötä, sillä ulkomaa-laisten matkailijoiden osuus on kasvanut koko ajan.

– Keskimäärin kahdek-san prosenttia kävijöistä on ulkomaalaisia. Meillä vahvoina näkyvät Hollanti, Saksa ja Itävalta. Ja venä-läisten määrä kasvaa joka

vuosi.Saarela uskoo, että tehok-

kaalla yhteismarkkinoin-nilla ulkomaalaisten osuut-ta voitaisiin kasvattaa.

Päijät-Hämeellä on pal-jon edellytyksiä, joita ei vie-lä osata hyödyntää oikein.

– Esimerkiksi kalaisaa Vesijärveä ei vielä osata hyödyntää tarpeeksi. Kalas-tus on etenkin venäläisille se in-juttu.

Myös Saarela ja Yrjölä näkevät toimivan verkos-ton merkityksen matkailu-palvelujen tuottajana tär-keäksi.

– Asiakkaiden laatuvaati-mukset kasvavat koko ajan. Aikaisemmin riitti pelkän paikan vuokraaminen. Ny-

kyisin oheispalveluita ja oheisohjelmaa vaaditaan yhä enemmän. Camping-alueella on oltava toimintaa ja palveluita. Me räätälöim-me jokaiselle asiakkaalle tarvittaessa oman ohjelma-kokonaisuuden ja siihen tarvitsemme toimivaa ver-kostoa.

Camping Messilässä oli viime vuonna noin 40 000 yöpymistä. Talvella alueel-la on 200 vaunua kausipai-koilla. Kesällä kausipaikko-ja on 80 ja loput paikat on varattu matkailijoille.

Saarela ja Yrjölä pyörittä-vät kesällä Camping Mes-silän lisäksi Enonsaarta. Päiväturistien lisäksi saa-ren palvelut on suunnattu

Camping Messilä, Päivi Saarela ja Hannu Yrjölä:Yhteistä markkinointia

Lakes, Miika Laakso:Pitkäjänteistä työtä

kokouksien ja juhlien pito-paikaksi. Saaressa on ravin-tolan, rantasaunan, terassin ja nuotiopaikan lisäksi kuu-si leirintämökkiä.

– Se on lisä tähän koko-naisuuteen. Messilän ran-nasta kulkee saareen päivit-täin vesibussi.

Yrittäjät myöntävät, että vaikka Enonsaari on oiva lisä Camping Messilän palvelutarjontaan, on saari aina saari eli haasteellinen. Ja ilmat ratkaisevat pitkälle, miten ja mihin turistit liik-kuvat.

– Tässä bisneksessä ele-tään pitkälle säiden varas-sa.

Sane Keskiaho

Päijät-Häme tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet matkailuunKesä tulee! Ja matkailijat. Tilastokeskuksen mukaan Päijät-Hämeeseen saapui vuonna 2008 yhteensä 265 714 matkailijaa, joista ulkomaalaisia oli hieman yli 40 000. Luvut osoittavat, että matkailu on merkittävä elinkeino alueella sekä suoraan että välillisesti. Mutta miksi tänne tullaan? Mitkä ovat meidän vahvuutemme? Ja elättääkö matkailu? Näihin kysymyksiin vastasivat matkailualan ammattilaiset.

– Yhteisellä markkinoin-nilla ulkomaalaisten tu-ristien määrää voitaisiin kasvattaa, miettivät Päivi Saarela ja Hannu Yrjölä.

Miikka Laakso

Päijät-Hämeen matkai-lustrategian mukaan alu-een matkailun vahvuudet liittyvät maakunnan si-jaintiin, luontoon ja pit-kiin perinteisiin tapahtu-mien järjestäjänä. Myös Pietarin läheisyys etenkin uuden radan valmistuttua on vahvuus.

Vaikka meillä on upeat resurssit matkailulle, on päijäthämäläinen mat-kailu Lakesin kehittämis-päällikön Miika Laakson

mukaan vielä ”nuorta”. – Päijät-Hämeen ongel-

mana on, että aluetta ei oikein mielletä matkailulli-seksi maakunnaksi. Tämän mielikuvan muuttamiseksi on tehty viimeisen kymme-nen vuoden aikana pitkä-jänteistä työtä.

Tällä hetkellä Lahden alue on Laakson mukaan enimmäkseen työsidonnai-sen matkailun maakunta. Tänne tullaan lähinnä mes-suille, kokouksiin, kongres-

seihin ja seminaareihin.– Vaikka esimerkiksi Vie-

rumäki, Pajulahti ja monet muut kohteet tarjoavat koko perheelle tekemistä, puut-tuu meiltä vahva perhemat-kailullinen vetonaula, kuten kylpylä tai huvipuisto. Siksi esimerkiksi Teivaanmäel-le suunniteltu hotellikyl-pyläkonsepti toisi aluetta enemmän perhematkailun kartalle. Se toisi myös lisää korkeatasoista ja kaivattua majoituskapasiteettia.

Laakso kritisoi sitä, että julkisuudessa erilaisia in-vestointeja asetetaan liian usein vastakkain.

– Matkailupuolen in-vestoinnit, niin Messiläs-sä kuin Vierumäelläkin,

tukevat toinen toistaan ja vahvistavat alueen mat-kailullista vahvuutta. Mitä enemmän matkailijalla on nähtävää ja koettavaa, niin sitä tyytyväisempi hän on matkaansa. Varsinkin kun erilaiset kohteet ovat Päijät-Hämeessä helposti ja nope-asti saavutettavissa lyhyen-kin vierailun aikana.

Perinteisen matkailun rinnalle on viime vuosina noussut vahvasti myös hy-vinvointimatkailu. Se pyrkii kirjaimellisesti tuottamaan matkailijalle ruumiillista ja henkistä hyvää oloa ja ir-tautumista arjesta.

– Panostamme tulevai-suudessa entistä enemmän muun muassa hyvinvoin-

timatkailun kehittämiseen. Tavoitteena on synnyttää alueelle uusia palveluntuot-tajia. Väestö ikääntyy ja ih-misillä on aikaa panostaa omaan oloon ja hyvinvoin-tiin. Laakson mukaan hy-

vinvointimatkailu pitää sisällään kaiken Tallukan hyvinvointikeskuksesta Pajulahteen, Vierumä-keen ja pieniin day spa-, hieronta- ja joogayrittä-jiin.

Mia Peltola


Kun Lehmonkärjen yrittä-jää Ari Yrjölää pyydettiin mukaan matkailustrategian työryhmään, ei mies miet-tinyt kieltäytymistä hetke-äkään.

– Sain mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinkei-noon ja siihen, mihin suun-taan sitä kehitetään.

Yrjölä korostaa, että mat-kailustrategia on monen tahon yhteinen näkemys alasta ja siitä, mihin se on menossa. Se, miksi strategia tulevaisuudessa muotou-tuu, on kiinni alan yrittäji-en toimista.

– Strategiasta käy ilmi ne suuntalinjat, joita alueella kehitetään. Jos hanke ei ole strategiassa, sitä ei myös-kään rahoiteta.

Yrjölän mukaan alueel-le tarvitaan uutta bisnestä, mutta sen pitää olla laadu-kasta ja vastata nykyihmi-sen tarpeisiin.

– Ihmiset ovat laatutie-toisia. Jotta kilpailussa pär-jää, pitää olla tiukasti ajan hermolla. Liiketoiminnan pitää kehittyä ja uudis-tua koko ajan. Pitää myös

Elämyspalveluja markki-noiva Antti Inkinen halu-aisi alalle uusia yrityksiä, jotka toisivat matkailupal-veluihin lisää vaihtoehtoja ja toimisivat tärkeinä link-keinä erilaisissa verkostois-sa. Aloittavan yrityksen tie on kuitenkin kivinen ja In-kisen mukaan uusia yrityk-siä pitäisikin tukea entistä enemmän.

– Makkaran syöminen ja nokipannukahvien juomi-nen metsässä on mukavaa, mutta se ei elätä ketään. Jot-ta meistä tulisi kiinnosta-va matkailukunta, meidän

Lehmonkärki, Ari Yrjölä:Asiakkaalle tarjottava elämyksiä

Lahti Travel Oy, Essi Alaluukas:Alueelle tarvitaan vetovoimainen matkailukohdeAlueen matkailumarkki-noinnista, matkailupalve-luiden myynnistä ja mat-kailuneuvonnasta vastaava Lahti Travel haluaa hyödyn-tää pääkaupunkiseudun ve-tovoimaa ja Pietarin lähei-syyttä. Siksi kärkituotteet ovat hyvinvoinnin ja tapah-tumien puolella. Seudulle haetaan uusia tapahtumia ja hyvinvointikeskuksia kannustetaan kehittämään toimintaansa ja verkostoi-tumaan. Operatiivisessa työssä korostuu Helsinki-Pietari-akseli.

– Päijät-Hämeestä hae-taan erityisesti hyvinvoin-tia, ja tällä saralla alueen tarjonta on kiitettävästi vahvistunut. Meillä on usei-ta hyvinvointikeskuksia, kuten Messilä, Tallukka, Vierumäki, Pajulahti ja Kumpeli. Päijät-Hämeellä onkin hyvä kaiku liikunnan ja hyvinvoinnin keskukse-na, saoo Essi Alaluukas.

Kilpailu kansainvälisistä tapahtumista on kovaa ja töitä pitää tehdä koko ajan.

T2 Elämyspalvelut, Antti Inkinen:Uusia yrittäjiä alalle

nähdä niitä tulevaisuuden trendejä, jotka koskettavat omaa bisnestä ja kiinnosta-vat asiakkaita.

Tähän uskoen Yrjölä teki Lehmonkärkeen miljoo-nainvestoinnit ja rakensi muun muassa Villa Au-rumin. Se on design-huvila, joka toimii hotelliperiaat-teella. Huvilasta voi vuokra-ta huoneen vaikka vain yh-deksi yöksi. Kaupan päälle tulevat upeat maisemat ja korkeatasoiset tilat.

– Jos mökkilomalle lähde-

tään design-kodista, vaadi-taan mökiltäkin viihtyisyyt-tä. Asiakkaalle on tarjottava lisäarvoa tuottavia positii-visia yllätyksiä, jotta he pa-laavat uudestaan.

– Ennen vanhaan riitti, että mökillä oltiin hiljaa ja kuunneltiin luonnon ääniä. Nykyisin valtaosa matkai-lijoista odottaa lomaltaan helppoutta ja valmiita mah-dollisuuksia. Asiakkaille täytyy olla tarjolla paljon erilaista oheisohjelmaa.

pitäisi kehittää uusia mat-kailupaikkoja, mutta mitä? Meillä on järviä, upea luon-to ja harjut ja niihin liittyviä yhtälöitä, mutta luonnosta on sellaisenaan vaikea saa-da elantoa.

– Jos me haluamme alueel le lisää matkailupal-velun tuottajia, pitäisi toi-mintaa tukea. Tällä hetkellä esimerkiksi liikuntapuolen aloitteleva yritys ei minun kokemukseni mukaan saa tukia toimintansa aloittami-seen. Inkinen on toiminut matkailualan yrittäjänä jo yli 10 vuotta. Inkisen yritys,

T2 Elämyspalvelut, on pro-filoitunut erilaisten virkis-tys-, illanvietto- ja kokous-palveluiden järjestämiseen. Kun hän aloitti yrittäjänä, oli Päijät-Hämeessä useita erilaisia projekteja, joissa matkailuun etsittiin uusia ideoita. Inkinen kiittelee silloista toimintaa. Pro-jekteissa oppi tuntemaan alueen muita toimijoita ja muodostamaan verkostoja.

– Pienen yrittäjän on mahdotonta toimia ilman hyvää ja toimivaa verkos-toa, sillä itse on turha yrit-tää osata kaikkea. Asiakasta pystyy palvelemaan parhai-ten, kun yhdistelee monen osaajan erityisosaamista aina tarpeen mukaan.

Muuttuvat vuodenajat ovat vahvuutemme, mut-ta etenkin pienen yrittäjän

kannalta siinä piilee myös matkailun haasteellisuus. Lyhyt sesonki ei elätä.

– Palvelu tai tuote pitää pystyä myymään seitsemä-nä päivänä viikossa vuoden jokaisena päivänä, ja se on aika haasteellista. Esimer-kiksi melonta, kalastus, ja moottorikelkkailu ovat kaikki kausituotteita. Moni yrittäjä yrittääkin erikoistua toimintaan vuodenaikojen mukaan. Se taas tarkoittaa kovia investointeja kalus-toon.

Inkinen itse on ratkais-sut ongelman perustamalla elämysmatkailuyrityksen kylkeen hot-joogaan ja kii-peilyyn keskittyneen Yoga-Rocks-yrityksen.

– Yritystoiminnat tukevat toisiaan, Inkinen toteaa.

Ei ole esimerkiksi enää it-sestäänselvyys, että Lahti tunnetaan talviurheilukes-kuksena.

– Meidän olisi saatava alueelle vetovoimainen matkailukohde. Teivaalle kaavailtu liikunta- ja hyvin-vointikeskus olisi loistava mahdollisuus. Se rakentuisi ainutlaatuiselle paikalle ja olisi riittävän houkutteleva kriittisen matkailijamassan saamiseksi alueelle.

Lahti Travelin arkipäivän toiminta keskittyy pitkäl-ti kokous- ja yritystilai-suuksiin sekä tapahtumien myyntiin.

– Roolimme korostuu silloin, kun yritys tai yhtei-sö tarvitsee tilat, majoituk-sen, kuljetukset, ruokailun ja oheisohjelmaa. Me ke-räämme palvelut yhteen ja myymme sen asiakkaalle.

Vastaavasti järjestöille, yhdistyksille ja yrityksille Lahti Travel myy päiväret-kikokonaisuuksia. Kulut-tajille avataan kesän alussa verkkokauppa, jonka kautta

myymme erilaisia lomapa-ketteja.

Alaluukas summaa, että avain menestykseen on alu-een kokonaisvetovoiman kasvattaminen.

– Kun kiinnostavuus li-sääntyy, lisääntyy myös matkailijoiden määrä. Ja sen jälkeen voimme tarjota heille paljon muitakin pal-veluja.

– Pienten ja suurten yrit-täjien verkottuminen kes-kenään on todella tärkeää, sillä yksin menestyminen on todella harvinaista, Essi Alaluukas muistuttaa.

Tiivistelmä matkailustrategiastaLahden Alueen Kehittämisyhti-ön kokoama strategiatyöryhmä on luonut kehykset ja suunta-viivat alueen matkailuelinkei-non kehittämiselle vuoteen 2015 asti.

Matkailuvision painopis-

teiksi on nostettu yhteiskun-tavastuu, tapahtumamatkailu, hyvinvointimatkailu sekä pää-kaupunkiseudun ja Pietarin läheisyyden hyödyntäminen.

Maakunnan matkailun vah-vuudet liittyvät maakunnan

sijaintiin, luontoon, koulutukseen ja perinteisiin tapahtumien jär-jestäjänä. Aidon verkostoitumi-sen ja yhteisen tekemisen puute sekä kateus ovat taas Päijät-Hämeen matkailun heikkouksia, samoin kuin vetovoimaisen

matkailukohteen puute.Strategian tavoitteina on

lisätä tietoisuutta matkailun vaikutuksista talouteen ja hy-vinvointiin, vahvistaa matkai-luyritysten yhteiskuntavastuul-lista toimintatapaa sekä luoda

hyvinvointimatkailuklusteri ja saumaton palveluverkosto.

Matkailun keihäänkärkinä ovat Teivaan liikunta- ja hy-vinvointikeskus, nuorentava Päijänteen vesi, tarinat, messut ja tapahtumat. Matkailupalvelut

on suunnattu vaativille liike-matkailijoille, laatua ja tun-nelmaa arvostaville perheille, nautiskelijoille ja menestyneille eläkeläisille sekä turvallisuutta, puhtautta ja luonnonläheisyyt-tä arvostaville matkailijoille.

– Asiakkaalle täytyy tarjota elämyksiä. Lehmonkärjes-sä löylyistä voi nauttia myös keinutuolissa istuen, Ari Yrjölä toteaa.

– Kesä on elämys-matkailun kannalta parasta aikaa, ja talvella, kun sillä saralla on hiljaisem-paa, on hyvä kes-kittyä hot-joogaa ja kiipeilyyn, Antti Inkinen toteaa.

Essi Alaluukas

Parasta turvaa antaa riskitilanteiden ennakointi. Näin pystytään useimmiten välttämään kokonaan uhkatilanteiden eskaloituminen. Joskus tilanne kaikesta huolimatta kärjistyy. Siksi on hyvä jo en-nakkoon miettiä ja harjoitella toimintamallit, joilla riskitilanteista selviydytään. Kyky puolustautua on kuin vakuutus - sitä ei toivo tarvitsevansa, mutta jos tarve tulee, se on tärkeää olla olemassa.

Tarjoamme ennakoivaa turva- ja itsepuolustuskoulutusta yrityksille ja yhteisöille. Realistiset ja käytännössä toimivat ratkaisut erilaisten uhkakuvien ja väkivaltaisten tilanteiden ennakointiin ja hallintaan valmistavat yrityksen henkilöstön kohtaamaan erilaisia vaaratilanteita. Koulutta-jalla on oikeudet kouluttaa fyysisen voimankäytön lisäksi mm. vartijoille teleskooppipatukan käyttö sekä järjestyksenvalvojille ja vartijoille sumuttimen käyttö.

”Haluamme lisätä henkilökuntam-me valmiuksia kohdata erilaisia tilanteita työssä. Myös työturval-lisuuslaki jo itsessään velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Jouni Ukkonen, Fennia, aluejohtaja

Ennakoi ja hallitse työturvallisuusriskit

Ota yhteyttä!Jukka Hakulinen

0400 600 [email protected]

Sisäasiainministeriön kouluttama, hyväksymä ja valtuuttama voimankäytön kouluttaja

Miksi mekin koulutimme henkilöstömme?Kartoitetaan

tilanne ja räätälöidään tarpeisiinne

sopiva koulutus!

Suomen Yrittäjäin TyöttömyyskassaPL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki

Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, [email protected]

Magnum

Oy

www.syt.fi

Sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan ainoastaan, kun kuulut yrittäjien työttömyyskassaan. Kassasta voit saada ansiopäivärahaa, kun yritystoimintasi ei enää jatku.- YEL-työtulo vähintään 8 520 euroa/vuosi- Jäsenyysaika 18 kuukautta päivärahan saamiseksiNyt on aika liittyä SYT-kassaan ja vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta!

Liittyminen käy kätevästi www.syt.fi

Yrittäjä

SYT-kassa yrittäjän turvana

jo 15 vuotta !

Työttömyysturvaa yrittäjälle

Hollolankatu 3, 15110 Lahti, puh. 044-2126625Avoinna Ma-Pe 10-17 [email protected]

www.mustepalvelu.fi

TÄYTÄMME MUSTESUIHKUTULOSTIMIEN PATRUUNAT TAKUULLA EDULLISESTI

Lähetä sähköpostilla tulostimesi merkkija malli, saat tarjouksen paluuviestissä.

SAAT MEILTÄ MYÖS:• lasertulostimien kasetit• alkuperäiskasetit• laadukkaat tulostuspaperit• otamme kierrätykseen kaikki vanhat kasetit• asiantuntevaa neuvontaa edulliseen ja ympäristöystävälliseen tulostamiseen

Uusiolaserkasettejayli 1000 lasertulostimeen!

Laitumenk atu 6 15300 LAHTI / Puhel in 0400-496354 /Pas i Sääsk i laht i / w w w.tehovarastot .net

6 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10Mia Peltola

Päijät-Häme menestyjien joukkoonPäijät-Hämeen kuntajakoa selvittävän Osmo Soininvaaran mielestä Lahden talousalueella tarvitaan suuri kuntaliitos. – Näin kaupunkialueesta tulee houkutteleva ja sen kilpailukyky paranee.

Suomessa on käynnissä vii-meinen aluepoliittinen ra-kennemuutos: suuri määrä ihmisiä muuttaa suuriin kaupunkeihin, jotka kasva-vat erittäin nopeasti.

– Lahtea ei kuitenkaan mainita tulevien menesty-jien joukossa. Koko Lah-den seutu on auttamatta liian pieni monimutkaisen yritystoiminnan kannalta; täällä pitäisi olla enemmän erikoistunutta työväkeä.

Osmo Soininvaaran mu-kaan maakunnan suurim-pia uhkakuvia on ennuste, jonka mukaan väestö van-henee ennätysnopeasti.

– Nyt on murrettava tämä ennuste. Päijät-Hämeestä on tehtävä houkutteleva alue, jotta tänne muut-taa ihmisiä ja yrityksiä. Muuttoliikkeen suhteen on päästävä voittajien puolel-le. Yksikään kunta ei pysty yksinään muuttamaan ti-lannetta, vaan tarvitaan yh-

teistyötä.Selvitysmiehen mukaan

seudun muuttovoittotavoi-te pitäisi olla 2 000 asukasta vuodessa.

– Se on täysin realistista. On saatava aikaan positii-vinen kierre. Parempi jouk-koliikenne on yksi keino tähän tavoitteeseen. Työs-säkäynti kuntakeskuksista on saatava helpommaksi. Tarvitaan myös yhteen hii-leen puhaltamista elinkei-nopolitiikassa.

Radikaaleja uudistuksia

– Riittävän palvelutarjon-nan turvaaminen riippuu täysin siitä, onko näille pal-veluille riittävästi maksajia. Päämääränä on turvata pal-velut myös niissä kunnissa, joissa väestön mediaani-ikä alkaa lähestyä 60 vuotta. Uuden suurkunnan ansi-osta erikoissairaanhoito ja

muu terveydenhoito saa-daan saman organisaation alle; se lisää tuottavuutta tavattomasti, Soininvaara huomauttaa.

Julkista hallintoa on su-pistettava kovalla kädellä.

– Nyt, kun alueen kunnis-sa on 9-kertainen keskus-hallinto, siitä on varaa vä-hentää, kun kuntia liitetään yhteen. On arvioitu, että kun joka toinen keskushal-linnon työntekijä eläköityy, hänen virkansa voidaan jät-tää täyttämättä. Näin ollen ei tarvitse vähentää opetta-jia eikä sairaanhoitajia.

Lisäksi uuden suurkun-nan alueelle on tarkoitus luoda erittäin radikaali pai-kallisdemokratia.

– Aluelautakuntiin voi-daan tuoda huomattavasti isompia asioita päätettävik-

si, kun paikallisdemokrati-aan luodaan toimiva esitte-lyrakenne.

Selvityksen aikataulu

Soininvaara saa selvityk-sensä valmiiksi kesäkuun alkuun mennessä. Kunta-laiset voivat kommentoida selvitystä kuntakuulemisis-sa elokuuhun asti. Osa kun-nista järjestää kansanäänes-tyksen asiasta. – Kaikkien kuntien valtuus-tot kokoontuvat hankkeen tiimoilta 13.9. Jos valtuus-tot hyväksyvät selvityksen, asia on sillä selvä. Mutta, jos yksikin valtuusto hyl-kää selvityksen, on tehtävä uusi sopimus ja uusi kierros niiden kuntien osalta, jotka ovat lähdössä mukaan.

Tämän jälkeen muodos-tetaan kuntien yhteinen yhdistymishallitus, jolla on mandaatti rakentaa tulevaa kuntaa. Kunnallisvaalit jär-jestetään lokakuussa 2012, ja välittömästi vaalien tu-

Osmo Soininvaara koros-ti, että selvitysmiehen tehtävänä on huolehtia, että maassa on vain me-nestyviä kuntia.

Nordea Pankin Päijät-Hämeen aluejohtaja Antti Hyvärinen tarjoili lounasvieraille talous-katsauksen toukokuussa 2010.

Päijät-Hämeen Yrittäjien Y-lounaalla Nordea Pankin tiloissa lounasvierailla riitti puheenaiheita Kreikan ta-louskriisistä Lahden seudun suurkuntahankkeeseen.

losten vahvistamisen jäl-keen uusi valtuusto aloittaa toimintansa.

– Kunnan hallintoa on kevennettävä selvästi. Siksi kaikki alueen kunnat lak-

kautetaan ja perustetaan uusi kunta, jolle ei vielä ole olemassa nimeä, Soininvaa-ra toteaa.

Jarmo Mäkeläinen


OTA KOPPIMia Peltola

Mia Peltola

Kirjoitamme tälle palstalle tarinoita vanhoista, perinteisistä ammateista ja aloista.

PERINTEISTÄ YRITTÄJYYTTÄ

Nastolalainen Jarmo Laakso haastoi padasjokelaisen Päijänteen Hirsirakenteen yrittäjän Ismo Liljendahlin.

1. Kuuluuko vientitoiminta yrityksenne toimenkuvaan?Tällä hetkellä ei kuulu.

2. Minkä kokoluokan rakennukset kuuluvat yrityksen tuo-tantoon?Kaikenlaiset rakennukset pienistä aitoista ja varastoista aina isoihin huviloihin ja omakotitaloihin saakka.

3. Millä tavalla tekniikka on kehittynyt vuosien saatossa hirsirakentamisessa?Perinteisestä käsinveistetystä hirsirakentamisesta on suurim-maksi osin siirrytty automatisoituun teolliseen tuotantoon.

4. Millaiset tulevaisuuden näkymät ovat puurakentamises-sa ja puualalla?Uskon, että puurakentaminen ja puuala ylipäätään säilyttä-vät asemansa tulevaisuudessakin.

5. Mitä Päijänne merkitsee yrityksen kehityskaaressa?Se on yksi tärkeimmistä markkina-alueistamme. Lisäksi tuo-tantotiloistamme on linnuntietä noin kilometri Päijänteelle.

6. Mitkä ovat vahvuutesi?Uusien asioiden kohtalaisen nopea omaksuminen sekä eri-laisilta aloilta saatu työkokemus.

7. Miten odotat tekniikan kehittyvän alallasi?Rauhallisesti, mutta vakaasti.

8. Jääkö harrastuksille aikaa?Vaihtelevasti.

9. Miten neuvoisit aloittavaa yrittäjää?Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

10. Onko Padasjoki sijainniltaan sopiva yrityksen kannal-ta?Mielestäni kyllä, paljon mahdollisia markkinoita lähellä.

Ismo Liljendahl heitti haasteen seuraavaksi Kärkölään Koru ja Kello Päivi Aaltoselle.

Heinolan Asuste Lehto Ky perustettiin 60 vuotta sitten. Silloin myytiin kankaiden lisäksi myös naisten ja miesten vaatteita. Nyt kauppa pursuaa kauniita sisustuskankaita ja -tarvikkeita. Nimikin on muuttunut, ja Virtakadulla palvellaan nykyään Kodin Asuste -nimisessä liikkeessä.

Mökkiläiset ostavat verhonsa Merja Lehdolta, sillä pienellä paikkakunnalla myyjillä on aikaa henkilökohtaiseen palveluun, ja auton saa ilman parkkimaksua melkein myymälän oven eteen. Lehto kuulee usein, kuinka näin kauniita kankaita voi Hei-nolassa ollakaan.

Yrittäjä Ismo Liljendahl.

Kesäiset astiat kaunistavat hellepäivän kahvihetken.

Työssä viihtyminen kantaa päivästä toiseen

Liiketoiminta alkoi kangas-kaupalla. Kankaita sai vielä 50-luvullakin huonosti, ja kun uusi erä tuli kauppaan, se myytiin nopeasti lop-puun.

– Heinolan myymälän sortimenttiin kuuluivat myös naisten ja miesten vaatteet ja langat. Kun lii-ketoiminnat jaettiin Leh-tojen lasten kesken, siirtyi kangaskauppa yrityskaupan myötä omistukseeni, kertoo yrittäjä Merja Lehto.

Kankaista palvelevaksi sisustuskaupaksi

Pelkkä kankaiden myyn-ti ei enää lyö leiville, sillä

suurin osa kuluttajista ei halua tai osaa ommella itse. Asiakkaat hakevat myymä-län, josta saa sekä suunnit-telu- että ompelupalvelua. Aikaisemmin, kun Hei-nolassa oli vielä Käsi- ja taideteollinen oppilaitos, myytiin paljon pukukan-kaitakin.

– Ennen kaikista myytä-vänä olleista kankaista 50 prosenttia oli vaatekankai-ta. Niiden osuus vähentyy edelleen, mutta meillä on vielä pieni valikoima pu-keutumiskankaita.

Kodin Asusteessa myy-dään nyt kodintekstiilejä ja pieniä sisustusesineitä, muun muassa astioita.

– Verhokapat ja laskos-

verhot ovat meidän suosi-tuimpia tuotteitamme. Nii-hin liitetään usein sopivat tyynyt, pöytäliinat ja päi-väpeitteet. Toukokuu tuo etelän mökkiläiset myös verho-ostoksille; heidän ansiostaan kesämme on vilkasta aikaa. Lama on kui-tenkin vaikuttanut ostoha-lukkuuteen: nyt mietitään pidempään ja tarkemmin, ja valitaan herkästi halvem-pi vaihtoehto.

Käsityöt kiinnostavat

Mutta Merja Lehdon mu-kaan käsitöiden teko on nyt hyvinkin trendikästä. Se näkyy myynnissä siten, että erilaisia lankoja ja myös ristipistotöitä pitää olla tar-jolla. Sisustuskankaista teh-dään itse helposti toteutet-tavia tauluja, joita voidaan vaihdella vuodenaikojen ja kalusteiden päällysteiden mukaan.

– Sukkien neulominen on ollut tämän talven hitti, mikä varmaankin johtuu Marttojen kampanjasta. Syöpäsairaille sairaaloihin lahjoitettavia sytomyssy-jä sekä vastasyntyneiden

puuvillapipoja on tehty to-della innokkaasti.

Työ vie mukanaan

– Viihdyn työssäni hyvin ja siksi jaksan päivästä toiseen. Pienellä yrittäjällä ei todel-lakaan ole sen pienempiä murheita kuin isoilla. Yrit-täjyyteen liittyvät päätökset tehdään isojen yritysten mukaan, ja meidän pienten on vain noudatettava niitä. Työvoimakustannuksiin ei ole tullut mitään helpotuk-sia, vaikka niistä jaaritellaan vuodesta toiseen.

Kodin Asusteessa on yrittäjän lisäksi kaksi va-kituista työntekijää ja yksi tuuraaja. Perheessä ei ole jatkajaa, sillä tytär on suun-tautunut toiselle alalle, eikä ainakaan vielä ole innostu-nut yrittäjyydestä. Kauppa sitoo paljon, ja se vie aikaa ja ajatuksia. Lähitulevai-suudessa nettikauppa tulee rynnimään voimakkaasti sisustuspuolella, ja suuret ostoskeskukset vievät myös asiakkaita pienyrittäjältä.

– Töiden jälkeen on mu-kava käydä virkistävällä lenkillä ja saunoa ennen ta-vallisia kotiaskareita, Lehto sanoo hymyssä suin.

Anna-Maija Ahokas


PHNY • www.phyrittajat.fi/nuoretyrittajat • [email protected]

Janne Lahtela, Olli Kaukola, Sami Pärssinen, Janne Nykänen ja Saara Äijö vaih-toivat kuulumisia kantapöydässä.

Kantapöydässä kuultuaNuoria yrittäjiä kokoontui kantapöytään ensimmäi-sen kerran toukokuun en-simmäisenä perjantaina. Paikalle saapuneet yrit-täjät Janne Lahtela, Olli Kaukola, Janne Nykä-nen, Saara Äijö ja Sami Pärssinen sekä myöhem-min mukaan liittynyt Rei-

jo Kantoluoto olivat tyyty-väisiä illan kulkuun.

Pöydän ääressä nauret-tiin, tutustuttiin muihin yrittäjiin sekä vaihdettiin vapaamuotoisesti kuulumi-sia ja kokemuksia arkipäi-vän yrittäjyydestä.

Nuoret yrittäjät kokoon-tuvat kantapöytään Lahdes-

sa Ravintola Teerenpelissä jokaisen kuukauden en-simmäisenä perjantaina klo 19 alkaen. Mukaan ovat tervetulleita kaikki nuoret yrittäjät ja yrittä-jähenkiset tutustumaan, turisemaan, verkostoitu-maan ja viihtymään.

Mia Peltola

Stressinhallintaa ja fysiokimppaaHyvinvoiva työntekijä on yrityksen paras resurssi. Siksi työntekijöistään kannattaa pitää huolta. Harjulan syksyllä täydentyvä tyky-palvelujen konsepti tarjoaa avaimia muun muassa stressinhallintaan.

Harjulan kuntoutus on erikois-tunut työhyvinvointia edistä-vien terveysliikuntapalvelujen räätälöintiin, erityisesti yritys-ten ja yhteisöjen tarpeisiin.

Ensi syksynä Harjulasta saa perinteisen terveysliikun-nan lisäksi stressinhallintaan ja stressin ennaltaehkäisyyn suunnattuja, kehon ja mielen hyvinvointi -tunteja.

Tunti sisältää kehonhal-lintaa, kehon hahmottamista, liikuntaa ja rentoutumista. Tunnilla opetellaan erilaisia stressinhallintaa helpottavia harjoitteita kehon ja mielen rentoutumisen kautta.

– Tunti sopii erityisen hyvin keski-ikäisille naisille, jotka kokevat elävänsä oravan-pyörässä, jatkuvan kiireen keskellä. Tunnit eivät vaadi hyvää peruskuntoa. Tunneilla opetellaan pysähtymistä tähän

herkeen ja keskittymistä omaan kehoon ja -oloon.

Markkinointipäällikkö Hanna Truelsen kertoo, että yrityksille voidaan räätälöidä koko syk-syn mittainen ohjelma pelkkää kehon ja mielen hyvinvointia, tai vaihtoehtoisesti räätälöity paketti liikuntaa, hyvinvointia, fysiokimppaa ja venytyshar-joitteita.

Tauon jälkeen syksyllä oh-jelmaan palaava fysiokimppa on nimensä mukaan yhdessä tehtävää liikuntaa, jossa huomi-oidaan erilaiset tuki- ja liikunta-elinoireet, kulumat ja venymät sekä selkäongelmat. Liikuntaa ohjaa aina fysioterapeutti.

Jos omasta yrityksestäsi ei muodostu 10-15 hengen ryhmää, kerää kahden tai kol-men pienyrittäjän porukka. Tai, jos olet yksinyrittäjä, ilmoita halukkuutesi Harjulaan, joka

muodostaa halukkaista omia yksinyrittäjäryhmiä.

– Mitä virkeämpi työntekijä, sitä paremmin hän jaksaa olla töissä ja se taas vähentää sairauspoissaoloja.

Lisää tietoja syksyn tar-jonnasta saat osoitteesta: www.harjulansetlementti.fi

ILMOITUS

Kuntien elinkeinopolitiikasta Sysmälle maakunnan parhaat arviot

Mittaristokyselyn valtakun-nalliset tulokset ovat säi-lyneet samalla tasolla kuin pari vuotta sitten; vuodes-ta 2006 kokonaisarvio on noussut 45 pisteestä 48:aan asteikon ollessa nollasta sa-taan. Päijät-Hämeessä kaik-kien vastausten pistekeski-arvo on 42, eli alempi kuin koko maassa keskimäärin. Edellisessä mittaristossa vuonna 2008 alueen piste-keskiarvo oli 47.

Suhtautuminen seudulliseen elinkeinoyhtiöön parani

Yksittäisistä kysymyksis-tä Päijät-Hämeessä hyvät arviot sai muun muassa kunnan ja yritysten välinen yhteistyö sekä tontti- ja ti-

latarpeista huolehtiminen. Lisäksi kaavoituksesta, kun nal listekniikan järjes-tämisestä sekä yritysten ja oppilaitosten välisestä yh-teistyöstä annettiin alueella verrattain positiivista pa-lautetta.

Päijät-Hämeessä arviot kaikkiin seudullista elinkei-noyhtiötä koskeviin väit-tämiin olivat parantuneet viime kyselykerrasta mer-kittävästi. Arviot pyydettiin vain niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat kunnan ole-van mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä. Suurin myönteinen muutos koski seudullisen kehittämisyh-tiön toiminnan yrittäjäläh-töisyyttä. Arviot jäivät kui-tenkin edelleen alle maan keskiarvon.

Eniten kritiikkiä päätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja hankintaosaamisesta

Yrittäjät arvostelevat yleises-ti kuntien päätöksentekoa yrityslähtöisyyden puuttu-misesta. Kuntien katsotaan selvittävän päätösten vaiku-tuksia yrityksiin huonosti.

– Kunnat ovat alkaneet kiinnostua aiempaa järjes-telmällisemmästä yritys-vaikutusten arviointityöstä. Vaikutuksia arvioidaan pää-tösvalmistelun yhteydessä jossain määrin, mutta joh-donmukaisuuden, avoimuu-den ja läpinäkyvyyden puu te heikentää edelleen yrittäjien luottamusta päätösvalmis-telun puolueettomuuteen, linjaa Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö

Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittariston mukaan yrittäjät suhtautuvat varovaisen kriittisesti kuntien elinkeinopolitiikkaan.

VARAMIESPALVELU ON NYT

Työelämä muuttuu ja me sen mukana. Tutustu uuteen näkemykseemme

osoitteessa vmp.fi tai mobi.vmp.fi

VMP Group Lahti, Harjukatu 44 C

Puh. (03) 873 200

Tekeekö sinun yrityksesi Vuoden nastolalaisen ympäristöteon?Nastolassa etsitään tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa Vuoden ympäristöteon tekijää. Ehdotuksia otetaan vastaan 31.8.2010 asti.Vuoden ympäristöteko voi olla iso tai pieni. Sen ei tarvitse olla maata mullistava eikä vaatia suuria investointeja. Pääasia on, että toiminta ympäristön hyväksi on jatkuvaa. Kilpailu on avoin kaikille nastolalai-sille yrityksille toimialaan ja kokoon katsomatta.

– Kilpailulla halutaan ko-rostaa sitä, että ympäristön huomioiminen omassa lii-ketoiminnassa on jatkuvaa toimintaa. Itse ympäristöteon ei tarvitse olla suurta. Se voi tarkoittaa vaikka yrityksen kierrätyksen järjestämistä uudestaan tai vaikka sitä, että yrityksessä sammutetaan tietokoneet yöksi. Tärkeintä on tekojen jatkuvuus, sillä

ympäristön suojelu on jatkuva prosessi, toteavat Nastolan Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Uimonen ja kestävän kehityksen koordinaattori Mervi Virtanen.

Usein ympäristöteko tuo yritykselle myös taloudellisia säästöjä. Esimerkiksi sähkön-kulutuksen vähentäminen vaik-ka liiketunnistinvaloilla säästää sekä luontoa että yrittäjän kukkaroa.

Vuoden 2010 ympäristöte-kokilpailu kestää vielä tämän kesän. Ehdotuksia otetaan vas-taan elokuun loppuun asti.

– Ympäristöpalkinto jaetaan ympäristöviikolla. Voittaja saa kilpailusta kiertopokaalin ja diplomin sekä positiivista julki-suutta yritykselle.

Viime vuonna palkinnon pokkasivat maataloustuottajat Urho Hietala ja Pekka Tulokas. He rakensivat laskeutusaltaan Nastolan Mustjoelle vähentä-mään päästöjä ja ravinteita Sa-lajärveen sekä sen alapuolella olevaan järviketjuun.

Vuoden ympäristötekokil-pailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002. Kilpailu sai alkunsa Nastolan kestävän kehityksen ohjelman valmis-telusta. Kestävän kehityksen ajatuksena Nastolassa on muun muassa luonnonvarojen kestävä käyttö niin, että luonto on turvattu myös tuleville su-kupolville. Ohjelman valmiste-lussa mukana ollut Raute Oy:n edustaja teki silloin aloitteen

kilpailusta, joka haastaisi myös yritykset mukaan kestävään kehitykseen.

Tänä vuonna kilpailu järjes-tetään myös Itä-Hämeessä.

Miten mukaan?

Yrityksen on itse ilmoitettava ympäristöteko kilpailuun. Tänä vuonna kilpailuun voi ilmoittau-tua myös sähköisesti. Nastolan kunnan sivuilta löytyy sähköi-nen lomake, jonka täyttämällä yritys on mukana kilpailussa. Voittajan valitsee raati, jo-hon kuuluu Nastolan kunta, Nastola-lehti – Seutuneloset, Nastolan Yrittäjät ry, Nastolan Teollisuusryhmä, Liikuntakes-kus Pajulahti, Nastolan Ve-

siensuojeluyhdistys ja Nastolan maa- ja metsätaloustuottajat. Vuoden ympäristöteon tulee

olla merkittävä osoitus myön-teisestä suhtautumisesta ympäristöasioihin.

Kestävän kehityksen koordinaattori Mervi Virtanen ja Nastolan Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Uimonen.

Ympäristötekokilpailun käytännön järjestelyjä hoitaa Lahden seudun ympäristöpalvelujen Kelaa! -hanke.

Lisää tietoja kilpailusta löytyy osoitteesta: www.nastola.fi


ILMOITUS

Kuntien elinkeinopolitiikasta Sysmälle maakunnan parhaat arviot

Janne Pesonen.Myös hankintaosaami nen

sekä elinkeinopolitiikan ja palveluiden järjestämiseen liittyvän päätöksenteon heikko yhteys harmittaa.

– Elinkeinopolitiikan ja hankintapolitiikan yhteys pitäisi nähdä nykyistä sel-keämpänä. Samoin palvelu-rakennepuolen kehittämi-sessä tulisi tulosten mukaan huomioida aiempaa sel-keämmin myös ratkaisujen elinkeinopoliittiset vaiku-tukset, Pesonen arvioi.

Päijät-Hämeessä edellis-ten lisäksi elinkeinotoimen resursseista annettu palaute oli kauttaaltaan kriittistä. Kysymyksellä elinkeinoelä-män resursseista arvioidaan muun muassa elinkeino-toimen ammattimaisuutta, resurssien riittävyyttä, koh-dentumista oikei siin asioi-hin sekä kunnan konk-reet tisten panostus ten oi keu denmukaista kohden-tumista yrityksiin.

Kuntakohtaiset erot suuria myös Päijät-Hämeessä

Koko maan kuntien saa-missa arvioissa on huomat-

tavia eroja. Parhaat arviot saaneen kunnan, Uuden-kaupungin, pistemäärä oli 82 pistettä, kun taas huo-noimmat arviot saaneet kunnat jäivät hieman yli 20 pisteeseen.

Päijät-Hämeessäkin kun-tien saamissa arvioissa on reiluja eroja. Parhaat arviot saaneen kunnan pistemää-rässä oli 33 pisteen ero ver-rattuna heikoimmat arviot saaneeseen kuntaan.

Erityisesti Kärkölä ja Sys-mä olivat nostaneet pistei-tään viime kyselykerrasta, ja Sysmä saikin tällä kertaa Päijät-Hämeen parhaat ar-viot.

– Mittariston ideana ei ole tuoda esiin huonout-ta, vaan osoittaa kehittä-miskohteita ja kannustaa kuntia ja yrittäjiä aiempaa parempaan yhteistyöhön. Huonoimpia kuntia ei jul-kisteta, mutta paikalliset yrittäjäyhdistykset käyvät tulokset läpi näiden kunti-en edustajien kanssa. Syn-nytämme luovaa jännitettä osoittamatta kuntia syyt-tävällä sormella. Tällä on päästy paikallisesti hyviin tuloksiin, Janne Pesonen arvioi.

Vesijärvenkatu 38, 15140 Lahti /puh. (03) 783 4353 [email protected] / www.mageena.fi

Meiltä saat viestintää, joka huomataan– myös kesällä.

Viisi parasta kuntaa Päijät-Hämeessä olivat:

Sysmä 58 pistettäHollola 56 pistettäOrimattila 49 pistettäNastola 48 pistettäKärkölä 46 pistettä

10 suurimman kaupungin pisteet – Lahti paransi sijoitustaan

Kymmenen suurimman kaupungin saamat pisteet olivat: Vantaa (Pääkaupunkiseutu) 62 pistettäEspoo (Pääkaupunkiseutu) 55 pistettäOulu (Pohjois-Pohjanmaa) 54 pistettäJyväskylä (Keski-Suomi) 48 pistettäHelsinki (Helsinki) 45 pistettäLahti (Päijät-Häme) 43 pistettäTurku (Varsinais-Suomi) 43 pistettäTampere (Pirkanmaa) 40 pistettäKouvola (Kymenlaakso) 37 pistettäKuopio (Pohjois-Savo) 37 pistettä

Vantaa jatkoi kyselyssä suurten kaupunkien joukossa valta-kunnan ykkösenä. Lahden sijoitus valtakunnallisessa tilastossa nousi, vaikka yhteenlaskettu kokonaispisteluku aleni 2 pistettä vuodesta 2008.

Taustaa

Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittaristokyselyssä vastaa-jina oli 2000 yrittäjäyhdistysten hallituksissa toimivaa yrittäjää ja yrittäjävaltuutettua. Riittävästi vastauksia kuntakohtaisia raportteja varten saatiin 253 eli kolmeen neljästä kunnasta. Päijät-Hämeessä kyselyyn vastasi 74 paikallisyhdistysten hal-lituksen jäsentä.

Lähetä meille yritystäsi koskeva myönteinen tapahtuma tai uutinen!

Kokoamme Hyviä Uutisia -palstalle jäsenyritystemme positiivisia yritysuutisia. Voit lähettää uutisia sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Julkaisemme lähetetyt uutiset Päijät-Hämeen Yrittäjien nettisivuilla osoitteessa: www.phyrittajat.fi/hyviauutisia. Yrittäjälehden toimitus valitsee osan uutisista julkaistavaksi lehteä varten (toimitus pitää oikeuden lyhentää ja muokata tekstiä).

Laita viestin yhteyteen yhteystietosi ja kerro samalla, annatko luvan lähettää uutisen eteenpäin muulle medialle mahdolliseksi juttuvinkiksi.

Hyviä uutisia Päijät-Hämeestä

Laitetaan hyvä kiertämään!


Eurooppa on täynnä pie-niä yrityksiä, joissa on korkean tason osaamista. Nämä piskuiset yritykset ovat tulevaisuuden kas-vuyrityksiä ja työllistäjiä.


Ota nuori töihin erityisellä työllistymisetelillä eli Sanssi-kortilla. Palkkatuki on enimmillään 550 euroa kuukaudessa.

Ammatillisista oppilai-toksista tänä keväänä valmistuvat nuoret ovat haastavan tehtävän edessä etsiessään itselleen työ-tä. Hallitus on myöntänyt lisämäärärahan nuorten työllistymisen edistämi-seksi. Tätä määrärahaa on kohdennettu muun mu-assa palkkatukena nuoria työllistäville työnantajille. Sanssi-kortti on mahdolli-suus päästä töihin ja mah-dollisuus ottaa töihin, sillä palkkatuen piirissä olevan nuoren vastavalmistuneen palkkaamista kokoaikai-seen työhön tuetaan enim-millään 550 euroa kuukau-dessa. Rekrytointitukea voi saada enintään kymmenen kuukauden ajan.

Työsuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa ole-va tai määräaikainen. Op-pisopimuskoulutuksessa palkkatukea voi saada koko

Sanssilla duuniin

Alle puolet yrityksistä varautunut SEPAan

Yrityspörssi uudistui – nyt yhä valtakunnallisempiSuomen Yrittäjät on uudistanut yritysten ostoon ja myyntiin keskittyvän Yrityspörssin, joka toimii osoitteessa: www.yrittajat.fi/yritysporssi. Tarkoitus on koota kaikki Suomessa verkossa toimivat yrityksien myyntiä ja ostoa välittävät tahot valtakunnal-lisen palvelun piiriin.

Yrityksiä myyviä verkkopalveluja on Suomessa yli 30, mutta useimmissa niissä on vain pieni määrä yrityksiä kaupan ja myyntipaikkojen hajanaisuudesta johtuen myyjien ja ostajien kohtaaminen on epävarmaa.

Yhteisen tietokannan myötä kaikki Suomessa myytävät yrityk-set saadaan näkymään kaikissa yritysmyyntiverkkopalveluissa, jolloin sekä ostajat että myyjät hyötyvät. Palveluntarjoajat saavat huomattavasti enemmän myynti-ilmoituksia näkyviin omiin palveluihinsa. Ilmoitukset saadaan helposti nostettua myös esimerkiksi kuntien ja työvoimatoimistojen sivuille.

Uudistustyössä ovat olleet mukana Suomen Yrittäjien lisäksi mm. Yrityskauppa.net sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Alueen yrittäjille tehdystä kyselystä selviää, että vain 41 prosent-tia yrityksistä on valmistautunut yhtenäisen euromaksualueen tuloon. 31 prosenttia vastanneista yrityksistä on jo tehnyt jon-kinasteisia muutoksia SEPAn vuoksi.

Siirtymäaika yhtenäiseen euromaksualueeseen alkoi vuonna 2008 ja sen on määrä päättyä vuoden 2010 loppuun mennessä. 44 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, ettei SEPAsta ole tiedotettu yrityksille tarpeeksi ja jopa 39 % kertoo, ettei ole ollut tietoinen tulevasta muutoksesta. Puolet vastanneista kuitenkin oli sitä mieltä, että asioista on saanut riittävästi tietoa halutessaan. Tärkeimmiksi tiedonlähteiksi mainittiin pankit ja yrittäjäjärjestö.

Yrittäjien asenteet ja mielipiteet SEPAa kohtaan ovat keskimäärin melko neutraaleja, eikä enemmistö näe SEPAa toimintaa vaikeuttavana asiana. Kuitenkin vain 16 prosenttia vastanneista oli täysin samaa mieltä tai melkein samaa mieltä, että yhtenäinen maksualueuudistus tarjoaa yrityksille uusia mah-dollisuuksia. Kertainvestoinnit maksupäätteisiin ja ohjelmistojen muutoksiin nähtiin negatiivisina asioina, ja jopa 49 prosenttia vastaajayrityksistä on sitä mieltä, että maksukorttien provisiot ovat nousseet liikaa.

Tutkimuksen toteutti päijäthämäläisille yrityksille osana opinnäytetyötään Lahden ammattikorkeakoulun opiskelija Aleksi Niemelä.

Yrittäjä, kiinnostaisiko sinua lähteä tutustumaan saman alan yritystoimintaan vaikka Belgiassa? Entä, miltä kuulostaisi ottaa innokas osaaja omaan yritykseen muutamaksi kuukaudeksi? Erasmuksen Yrittäjävaihto-ohjelma on tarkoitettu yritysten kansainvälistymiseen ja kansainvälisten verkostojen luomiseen EU:n alueella.

Niiden kompastuskivenä ovat usein oman osaami-sensa kansainvälistämi-nen ja yritystoiminnan kasvattaminen. Euroopan komission rahoittaman

Yrittäjien vaihto-ohjelman tarkoituksena on edesaut-taa yrittäjiä poistamaan näitä kompastuskiviä ja laajentamaan toimintaan-sa yli rajojen.

– EU pystyy tarjoamaan laajat kansainväliset mark-kinat ja mahdollisuudet, jos niitä vain osataan hyödyntää oikein, toteaa Lahdessa yrittäjävaihtoa koordinoiva Francis Mc-Carron.

Erasmuksen Yrittäjä-vaihto-ohjelma on tarkoi-tettu EU:n alueella asuville, kolme vuotta toimineille yrittäjille taikka heille, joilla on vakaa aikomus perustaa oma yritys. Uu-deksi yrittäjäksi katsotaan myös sukupolvenvaihdos-

Sanssi-kortti on mahdollisuus päästä töihin ja mah-dollisuus ottaa töihin.

tilanteen jälkeen taloon tullut yrittäjä.

Yrittäjävaihdossa aloitta-va yrittäjä saa uusia ideoita ja toimintatapoja omaan yritykseensä. Heillä on mahdollisuus verkostoi-tua ja luoda suhteita, jotka voivat edesauttaa oman yrityksen kansainvälisty-misprosessia.

– Vastavuoroisesti toi-vomme, että päijäthämä-läiset, pidempään toimi-neet yrittäjät toimisivat isäntäyrityksinä, eli ottaisi-vat vastaan kansainvälisiä yrittäjiä ja jakaisivat hei-dän kanssaan tietotaitoa.

Aikaa toiseen yrittäjä-kulttuuriin tutustumiseen on 1-6 kuukautta. McCar-ron suosittelee kolmea

Futureimagebank

Futureimagebank

koulutuksen ajan.Alle 25-vuotiaat vasta-

valmistuneet voivat saada Sanssi-kortin heti käyt-töönsä, 25–29-vuotiaat kuuden kuukauden työttö-myysjakson jälkeen. Julki-selle sektorille, yhdistyksiin ja säätiöihin työttömyys-jaksoa ei edellytetä.

Nuori antaa setelin työnantajalle

TE-toimisto sopii setelin käytöstä nuoren työnha-kijan kanssa, kun hänelle tehdään henkilökohtainen työllistämissuunnitelma. Nuori esittää työllistymis-setelin työnantajalle työn-haun yhteydessä.

Lisää tietoa työllistämis-setelistä saa kampanjan verkkosivuilta osoitteessa: www.sanssi.fi.

Sane Keskiaho

EU pystyy tarjoamaan laajat kansainväliset markki-nat ja mahdollisuudet.



Työllistämiskynnys alemmaksiYksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on nyt saatavissa tukea. Hämeen ELY-keskuksen avustuksen tavoitteena on helpottaa yksinyrittäjän taakkaa ja antaa mahdollisuus liiketoiminnan kehittämiseen muutamissa kunnissa.

Ensimmäisen työntekijän palkkaamistuki on tarkoi-tettu liiketoimintaa yksin harjoittaville yrityksille, joi-den työntekijän työpaikka ja yrityksen kiinteä toimi-paikka sijaitsevat Heinolas-sa, Hartolassa tai Sysmässä. Avustusta haetaan Hämeen ELY-keskuksesta. Yrittäjälle myönnettävä avustus kattaa 30 prosenttia palkattavan työntekijän palkasta ilman työnantajamaksuja ensim-mäisen 12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta.

– Tukea voi siis saada kahdeksi vuodeksi. On tär-keää huomata, että palkat-tava henkilö voi olla myös yrittäjän sukulainen, toteaa rahoitusasiantuntija Taina Ahlroth.

– Kun yksinyrittäjä saa mahdollisuuden palkata

Francis McCarronin mukaan yrittäjävaihdon tavoit-teena on saada yrittäjät löytämään yhteistyökumppa-neita ja uusia markkinointimahdollisuuksia. Kokeneet yrittäjät voivat solmia uusia liikesuhteita. Päijät-Hä-meessä hanketta koordinoi Dyna-projekti.

kuukautta. – Projektin kautta yrit-

täjä saa taloudellista apua kolmea kuukautta kohti noin 2 000 - 2 500 euroa.

Projektia on vasta pi-lotoitu Euroopassa, sillä Yrittäjävaihto on koko Euroopan mittakaavassa uusi hanke. Tältä alueelta McCarron on lähettänyt maail malle vasta yhden yrittäjän. Vaasalainen nuo-ri mies lähti Etelä-Englan-tiin tutustumaan sosiaa-liseen mediayritykseen kolmeksi kuukaudeksi.

– Hankkeella on ra-hoitusta 18 kuukaudeksi. Tavoitteena on saada lä-hetettyä sinä aikana pari-kymmentä yrittäjää maa-ilmalle.

Ilman kansainvälisyyttä ei pärjää

Francis McCarron pai-nottaa, että tämä on tär-keä hanke alueellisesti. Ja siksi Dyna on lähtenyt koordinoimaan hanketta Päijät-Hämeessä. Dyna on Päijät-Hämeen koulutus-konsernin alaisuudessa toimiva monialainen yrit-täjyysfoorumi.

– Yrittäjyys on erittäin tärkeää talouskasvulle ja uusien työpaikkojen syn-tymiselle. Yritysten on kui-tenkin kansainvälistyttävä, jos ne haluavat menestyä. Tämä on loistava tapa aut-taa yrityksiä ja kaupan-käyntiä kansainvälistymi-

sen ensimetreillä.Projektin tärkein tavoi-

te McCarronin mielestä on kuitenkin synnyttää alueelle aivan uudenlaista kulttuuria, jossa rajat ylit-tävä liiketoiminta olisi it-sestäänselvyys.

– Monella yrittäjällä on ikävä kyllä vielä sellainen asenne ja harhaluulo, että me emme tarvitse ulkomai-sia yrittäjiä, työntekijöitä emmekä asiakkaita. Se on aika suppea näkemys, Mc-Carron pahoittelee.

McCarron kerää parhail-laan listaa yrityksistä, jotka olisivat halukkaita toimi-maan isäntäyrittäjinä. Hän muistuttaa, että yrittäjä-vaihdosta hyötyvät kaikki. Siinä missä aloittavalle yrit-

täjälle tarjotaan mahdol-lisuutta uusien työtapojen oppimiseen ja verkostojen luomiseen, tarjoaa vaihto konkariyrittäjille keinon päivittää myös omaa osaa-mistaan.

– Sama tietotaito ja ver-kostoituminen kulkevat kahteen suuntaan. Sen li-säksi, että yritys saa muu-tamaksi kuukaudeksi töi-hin innokasta ja ilmaista työvoimaa, saa yrittäjä par-haimmillaan solmittua uu-sia kontakteja, Francis Mc-Carron sanoo ja kehottaa yrittäjiä rohkeasti mukaan kansainvälistymään.

Yrittäjävaihdossa ei ole ikärajaa eikä toimialarajaa.

Sane Keskiaho

Mia Peltola

Jarmo Mäkeläinen

työntekijän, hän voi itse paremmin keskittyä oman yrityksensä kehittämiseen. Tätä kautta hän voi tulevai-suudessa palkata lisää uu-sia työntekijöitä. Meillä on tarjota rahallista avustusta nimenomaan projektiluon-teiseen yritystoiminnan kehittämiseen, jolla saa-daan lisää tuottavuutta ja liikevaihtoa, kertoo rahoi-tusasiantuntija Ulla-Maija Golnick.

Avustuksen myöntämisen edellytykset

Työntekijä tulee palkata toistaiseksi voimassa ole-vaan työsuhteeseen vähin-tään 25 tunniksi viikossa. – Jos yrittäjä on epävarma siitä, onko palkattavalle työntekijälle tarjota täyt-

tä työviikkoa, niin tämä tukimuoto mahdollistaa työllistämisen myös vähäi-sempään tarpeeseen, Taina Ahlroth mainitsee.

Työntekijän työsuhde voi alkaa vasta hakemuksen jät-tämisen jälkeen.

– Tärkeää on huomata, että työntekijää ei saa pal-kata, ennen kuin avustusha-kemus on toimitettu meille, Ulla-Maija Golnick koros-taa.

Avustuksen myöntämi-nen edellyttää myös, että avustuksen hakijalla voi-daan katsoa olevan edelly-tykset jatkuvaan kannatta-vaan toimintaan. Avustusta voidaan hakea ja myöntää enintään vuoden 2011 lop-puun. Tuen maksatus jat-kuu vuoden 2013 loppuun.

– Avustusta ei voida myöntää, jos työnantaja saa

työntekijän palkkaamiseen samalta ajalta muuta valtion tukea. Avustusta ei myös-kään voida myöntää kala-talouteen, maatalouteen, metsätalouteen eikä maata-loustuotteiden jalostukseen tai markkinointiin, Ahlroth lisää.

Yksinkertainen hakumenettely

Tuen hakemista harkitse-van yrittäjän kannattaa en-sin ottaa yhteyttä Hämeen ELY-keskuksen rahoitus-asiantuntijaan ja varmistaa häneltä, kuuluuko yritys varmasti tuen piiriin.

– Jos tuen edellytykset täyttyvät, hakija täyttää ELY-keskuksen verkkosi-vuilta löytyvän hakemuk-sen ja lähettää sen Hämeen ELY-keskukseen Lahteen.

Kun hakemus on kirjattu saapuneeksi ja käsittely al-kaa, rahoitusasiantuntija ottaa yhteyttä hakijaan ja sopii yrityskäynnin. Tämän jälkeen hakemus käsitellään meillä ja yrittäjä saa tiedon päätöksestä kirjallisena, ra-hoitusasiantuntijat kertovat.

Maksatus jälkikäteen

Avustuksen ensimmäisen erän voi hakea maksuun sen jälkeen, kun yritys on maksanut työntekijälle

palkkoja puolen vuoden ajan. Netistä saatavaan ha-kemukseen yrittäjä liittää tositteet siitä, että yritys on maksanut palkat ja niistä säädetyt työnantajamaksut. Maksatuksen käsittelyai-ka on yleensä melko lyhyt. Avustus voidaan maksaa vain, jos myöntämisen pohjana olleet avustuksen myöntämisedellytykset ovat maksatusvaiheessa edelleen voimassa.

Jarmo Mäkeläinen

Hämeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijat Taina Ahlroth ja Ulla-Maija Golnick ovat yrittäjätapaamisissa havainneet, että on olemassa yrityksiä, jotka eivät vie-lä tiedä erilaisista tukimahdollisuuksista. Tietoisuutta pitää siis lisätä.

TAPAHTUMAKALENTERI

Päijät-Hämeen Yrittäjät14.6. Yrittäjien ja kansanedustajien tapaaminen klo 8.30, Hotelli Kumpeli, Heinola27.8. YrittäjäGolf 2010 klo 7.00, Messilä3.9. Suomalaisen Yrittäjän Aamu, Lahti21.9. Internet-markkinoinnin koulutus, Lahti4.10. Myynti ja hinnoittelu -koulutus, Lahti22.-24.10. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Turku

Asikkalan Yrittäjät25.7. Tapani Kansa -konsertti klo 16.00, Asikkalan kirkko14.8. Yrittäjien SM-onki klo 12.00, Vääksyn kanavaSyyskuu Lentopallo-ottelu vs. Hämeenkosken YrittäjätLokakuu 40-vuotisjuhla ja juhlaseminaari

Hartolan Yrittäjät12.6. Kesäkauden avajaiset, Hartolan tori22.6. Yrittäjien kesäteatterimatka Heinolaan4.9. Hartolan markkinat ja ”Markkinaläjä”7.9. alkaen Yrittäjien aamukahvit joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 8.00Syyskuu Virkistymisreissu

Heinolan Yrittäjät22.6. Perinteinen yrittäjien kesäteatteri-ilta, Enkeleitä Broadwaylla26.8. alkaen Yrittäjien aamukahvit joka kuukauden viimeinen torstai klo 8.00, Pekan Leipä

Hollolan Yrittäjät2.7. Kesäristeily m/s Ainolla, Päijänne

Hämeenkosken Yrittäjät3.7. Heinäjuoksu ja markkinat klo 10.00, Seurala27.8. alkaen Yrittäjien aamukahvit joka kuukauden viimeinen perjantai klo 8.00, Koskikartanon kahvila

Kärkölän Yrittäjät10.-12.9. Yrittäjien virkistysmatka Riikaan

Lahden Yrittäjät22.6. Yrittäjien kesäteatterimatka Heinolaan12.8. Yrittäjä Jazz 2010, Lahden Yrittäjien ilta, Jazztori Lahti 26.8.alkaen Yrittäjien Taloustorstai joka kuukauden viimeinen torstai klo 8.00, Nordea Pankki

Nastolan Yrittäjät tiistaisin Yrittäjälentopallot klo 20–21.30, Pajulahti20.10. Syyskokous klo 18.00

Orimattilan Yrittäjät22.-24.7 Kehräämön Kantrit4.9. Suomalaisen Yrittäjän Päivä, Kehräämö10.10. Kehräämön Kymppi

Padasjoen Yrittäjät3.7. Sahtimarkkinat klo 9.00-16.00, Padasjoen keskusta

Sysmän Yrittäjät 12.6. Hulluin lauantai -markkinat, Sysmän keskusta22.6. Yrittäjien kesäteatterimatka Heinolaan

Aika 14.6.2010 klo 8.30–10.00Paikka Hotelli Kumpeli, Muonamiehenkatu 3, Heinola

Yrittäjä, varaa kalenteriisi kesän aamukahvitapaaminen!

Tule Heinolaan keskustelemaan päijäthämäläisten kansanedustajien kanssa ja kertomaan yrittäjäterveisesi päättäjille. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!

Ilmoittautuminen 7.6.2010 mennessä Helena Raita, 010 322 4300 tai [email protected]

Päijät-Hämeen Nuoret Yrittäjät (PHNY) kutsuu mukaan tapahtumiin ja toimintaan:

4.6. KantapöytäNuorten yrittäjien kantapöytä joka kuukauden ensimmäinen perjantai kello 19.00 Ravintola Teerenpelissä (Vapaudenkatu 20, Lahti). Seuraavat kerrat 2.7., 6.8., 8.10., 5.11. ja 3.12. Tule paikan päälle vaihtamaan ajatuksia ja istumaan iltaa rennossa hengessä. Ei erillistä ilmoittautumista. Juomat omin kustannuksin. Nähdään Teerenpelissä!

5.9. PerhetapahtumaSyksyllä tulossa perhetapahtuma leikkimielisen minigolf-kisan merkeissä. Varaa jo kalenteriin!

Tulossa syksyllä 5.9. Suomalaisen Yrittäjän PäiväSyyskuussa 5.9. vietetään valtakunnallista Suomalaisen Yrittäjän Päivää neljännentoista kerran. Lahdessa nostamme juhlapäivän kunni-aksi yrittäjille maljaa jo perjantaiaamuna 3.9. yhdessä Tapiolan kanssa.

21.9. Internetmarkkinoinnin koulutusKouluttajana KTM Antti Kärki, myynti- ja markkinointipäällikkö, Snoobi Oy. Koulutuksessa perehdytään internetmarkkinoinnin perusteisiin, sen eri kanaviin sekä verkon ja kotisivujen hyödyntämiseen yrityksen myynnissä, markkinoinnissa ja viestinnässä.

4.10. Myynti ja hinnoittelu -koulutusKouluttajana KTT, DI Toivo Koski, TulosAkatemia. Koulutuksessa lyhyt kertaus yrityksen tuloslaskelmasta ja katelaskennasta. Lisäksi aihei-na mm. katelaskennan hyödyntäminen myynnissä ja hinnoittelussa, maksuajat ja alennukset, hinnoittelupäätökset ja hintaneuvottelut.

22.-24.10. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Tule niimpalhianoon yrittäjätapahtumaan! Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät keräävät jälleen lokakuussa yhteen ison joukon intohimoisia yrittäjiä. Kipinä roihahtaa Turussa liekkeihin, kun päästetään yhdessä yrittäjyyden vimma valloilleen. Ilmoittaudu jo nyt osoitteessa: www.yrittajapaivat.fi

Yrittäjien ja kansanedustajien tapaaminen

Nuorten yrittäjien tapahtumia

Paikallisyhdistyksissä tapahtuu3.7. Heinäjuoksu HämeenkoskellaHeinäjuoksu ja yrittäjien markkinat Seuralassa klo 10-15.

3.7. Sahtimarkkinat PadasjoellaPerinteiset sahtimarkkinat Padasjoen keskustassa klo 9-16.

12.8. Yrittäjäjazzit LahdessaLahden Yrittäjät mukana jazztorin avauksessa elokuussa.

14.8. Yrittäjien SM-onki AsikkalassaRannaltaonginnan sm-kilpailut Vääksyn kanavalla klo 12-15.


PUHEENJOHTAJATPäijät-Hämeen YrittäjätPuheenjohtaja Simo RäihäKuljetusliike Räihä OyPuh. (03) 525 2215, 040 731 [email protected]

Artjärven YrittäjätPuheenjohtaja Pekka FabritiusArtjärven Laatujousi OyPuh. 0500 738 [email protected]

Asikkalan YrittäjätPuheenjohtaja Kaarina JokinenMetsä-Patu KyPuh. 040 572 [email protected]

Hartolan YrittäjätPuheenjohtaja Nina HämäläinenKuningasViesti KyPuh. 040 745 [email protected]

Heinolan YrittäjätPuheenjohtaja Juha TähkänenLouhintaurakointi Juha Tähkänen TmiPuh. (03) 714 4575, 0400 938 [email protected]

Hollolan YrittäjätPuheenjohtaja Jorma LaatinenKonttoritekniikka Jorma LaatinenPuh. 040 723 [email protected]

Hämeenkosken YrittäjätPuheenjohtaja Rauno ParikkaRauno Parikka Ltd OyPuh. 0400 355 [email protected]

Kärkölän YrittäjätPuheenjohtaja Kimi HeinonenKimi Kuljetus KyPuh. 0400 498 [email protected]

Lahden YrittäjätPuheenjohtaja Lasse JärvinenLaatu Invest KyPuh. 0440 313 [email protected]

Nastolan YrittäjätPuheenjohtaja Jyrki UimonenTietosuunnittelu Jyrki Uimonen TmiPuh. 0400 844 [email protected]

Orimattilan YrittäjätPuheenjohtaja Pentti PatosalmiFerroplan OyPuh. (03) 882 620, 040 510 [email protected]

Padasjoen YrittäjätIlkka MertsalmiPadasjoen Koivujaloste OyPuh. (03) 556 8008, 0400 357 382 [email protected]

Sysmän YrittäjätPuheenjohtaja Raimo JunnilaKenkä-Markkala/Nevilla OyPuh. 044 543 [email protected]

UUDET JÄSENETArtjärven Yrittäjät Naapurin Kiertävä Maalaus & Puutarha

Asikkalan Yrittäjät Automaalaamo VäriPintaJ.M.-Huolto & SiivousLahden hälytin ExpertLastor OyNurminen Henry OyP-H Viini ja AromiRantapalvelu Jari VuorelaVääksyn WP-Palvelu

Hartolan Yrittäjät JT Vesanen TmiMaatransPanu Virlander Tmi Rakennuspalvelu Seppo Hynninen KySiri-TeamVehkalahden Kauppa Ky

Heinolan Yrittäjät Airin Askartelu ja OhjausHeinolan konepalvelu OyHeinolan Puusepät OyJoKe Ravintolat OyKaivinkoneurakointi Pekka ReimaLaattatyö Toni HinkkalaLounaan Seratek&Sekona OyMarkus Parviainen KyPaason PiristePaksujussiRak-Saneeraus Tmi RevonmaaSähköpalvelu Janne Paakkinen

Hollolan Yrittäjät Arkkitehtitoimisto PoverusHelmi-Suunnittelu OyInsinööritoimisto Markus HalmeJJN Remonttipalvelu OyRuokasalppuri OySalpausselän Kiinteistöpalvelut KyT:mi P. JunttoVerhoomo Remo

Hämeenkosken Yrittäjät Antti ja Kaarina MäkinenEtelä-Suomen Maatalouspalvelut Lahden Yrittäjät Arjoso OyArkali TimeBudosteelDesign Sarianna MalmiEdutaruEJK-Marketing OyEtelä-Suomen TalokonsultitGood Deal Finland OyHierontataito AmandaHilkka Bragge TmiInnoret, koulutus ja työnohjausInsinööritoimisto Ekomaa OyInsinööritoimisto P. HuhtaKesäpurje OyKK-SportK-S Konesuunnittelu OyKuljetus Mujunen KyKuljetusliike Veikko Salminen KyKuljetuspalvelu H. LempinenKuljetuspalvelu Jorma Koivu KyKylmätila-asennus R. Nora TmiKynsistudio Eloisa Tmi M. Dammert T:mi Marja-Leena Jylhä Tmi Ohjelmistotalo ArkkiOsmo Penna Tmi Studio PennaPikku Olga TmiPsykoterapeutti Liisa LähteenmäkiPutki Rinkinen OyRakuuna Rouvat OySisustussuunnittelu Teddy TmiSPK-Huolto OyTietokonenurkka Timo Hotti OyTiina BergmanTilataksi Koskinen OyTmi Ari RämöToiminimi Jari InkinenUdda Finland OyUnitag Ltd OyVainu Konsultointi Suomi TmiWajo Oy

Valomainoshuolto J. HiltunenVanhatien AutoteamViherkeiju OyVintage Potpouri Nastolan Yrittäjät Avodea OyInfrastar OyKumart oyNasevat Lastensuojelupalvelut OyPerintöasiat Jokinen Tero KyTT-Sales Ky

Orimattilan Yrittäjät IJP Julkisivumaalaus OyJN-Hydro OyJukrak OyK. Vilander OyKorkeavire OyKuljetusliike Pentti Viitanen KyMikko Toivonen TmiOrimattilan Urheilu ja Kone OyParturi-kampaamo Marja-Leena RentolaRakennuspalvelu KainulainenRakennuttajapalvelu P. Nieminen OyRavitalli Tapio Perttunen KySimo Kuoppamäki Tmi SP-kauneuspalvelutTatu PirhonenTuohenmaapalvelut oyTVM-Rakenne OyUnAnahUudenmaan Timanttiporaus Oy

Padasjoen Yrittäjät Jorma AulinKahvila Taulun TorniTyöhevospalvelu Hartman T:mi Yhtymä Heinonen Veli ja Jukka

Sysmän Yrittäjät Arto Riutta-Aho Tmi PerennaPuutarha PöntinenSilvi Kaarakainen TmiSysmän Kolarikorjaamo Auvinen Oy

Yhteistyössä

YrittäjäGolfMESSILÄSSÄ

27.8.2010Yrittäjägolfia jo 10 vuottaElokuussa pelataan jälleen Päijät-Hämeen Yrittäjien maakunnallisesta golfmestaruudesta jäsenten välisessä kisassa. 10-vuotiskisan kunniaksi osallistujien kesken arvotaan Golf Tailorsin matkalahjakortti. Yhteislähtö alkaa kello 9.00. Osallistumismaksu 40 €. Pelaajat sijoitetaan kolmeen sarjaan tasoituksen mukaan. 80 ensimmäistä pääsee mukaan!

Lisätietojawww.phyrittajat.fi/yrittajagolf

Ilmoittautuminen18.8. mennessä [email protected]


ASIANAJOTOIMISTOJA

ARKKITEHTISUUNNITTELUA

PALVELUHAKEMISTO

ASIANAJOTOIMISTO RAUTIALA & SIPILÄ OY

Asianajajat:

Pekka Rautiala, Juha Sipilä, Juha Kolu, Tiina Aalto

Torikatu 1 , 15110 Lahti • Puh. (03) 884 310Särmääjänkatu 6, 15520 LahtiPuh. (03) 782 3075 Avoinna ma-pe 8-17

Akkujakaikkiin veneisiin w

ww

.lain

ion

akku

.fi

Muovituotteessa edulliseen hintaan voidaan yhdistää hyvä muotoilu ja

kokoonpanon helppous.

Plastellasta saat:- ruiskuvalun, myös piensarjat- muottipalvelun- tuotekehitysavun- kokoonpanon- ystävällisen asiakaspalvelun

Plastella tmi, Hollola, p. 040 754 7420, [email protected]

Plastella on lähelläsi, puhelinsoiton ja sähköpostin päässä.

www.plastella.fi


Jukka Vesanenrakennusarkkitehti

ARKKITEHTISUUNNITTELUA KORJAUSRAKENTAMISEEN

MUURARINTIE 4, 15550 NASTOLAPUH. 0440 711 711, WWW.TAIVASALLA.COM

Hyvä muotoilu on yrityksen kulmakiviLahden tiede- ja yrityspuiston muotoilun kehittämisjohtaja Riikka Salokannel paneutuu alueen muotoiluosaamiseen ja auttaa yrityksiä hyödyntämään muotoilua. Hän tietää, että muotoilu toimii niin yhden ihmisen puodissa kuin tuhannen työntekijän yrityksessä.

– Muotoilu ei ole esineen taputtelua nätiksi, vaan sillä voidaan vahvistaa tuotteen ajankohtaisuutta ja kilpai-lukykyä. Muotoilun haas-teet ovat erilaisia yrityksen koosta riippuen, mutta lainalaisuudet ovat saman-kaltaisia. Tärkeää on tie-tää, millaista tuotekuvaa ja sortimenttia rakennetaan, ja miten se myydään asiak-

kaille, Riikka Salokannel sanoo.

Yritykselle muotoilustrategia

Tiede- ja yrityspuistol-la on suuri rooli alkavien kasvuyritysten toiminnan kehittämisessä, ja siksi on luontevaa, että Salokannel vierailee kaiken kokoisissa

yrityksissä. – Jokaisella kehittyvällä

yrityksellä pitäisi olla muo-toilustrategia. Yritykset voi-vat ottaa minuun yhteyttä, vaikka heillä ei olisi vielä varattuna muotoiluun sen-tin latia.

– Tuotekehityksessä noin 80 prosenttia kuluista syn-tyy, ennen kuin tuote tuot-taa mitään. Menestyneiden tuotteiden tuloksilla kehite-tään uusia tuotteita, mutta alkavissa ja pienissä yrityk-sissä ei ole juuri investoin-tirahaa, ja siksi pyrimme löytämään aloitussubven-tointia.

Iso teollisen muotoilun toimisto

Alueella ei ole yhtään isoa muotoilutoimistoa, vaikka täällä on erittäin muotoi-luintensiivistä teollisuutta. Puute on ongelma.

– Lahdessa on vain pie-niä toimistoja, mutta muun muassa Lahden ammat-tikorkeakoulun Muotoi-lu- ja taideinstituutti tuot-taa muotoilua, ja Suomen

Muotoilusäätiön ympärille on kehittynyt myös tuotta-jien rypäs.

– Pienet yritykset eivät pysty tekemään isoja hank-keita. Saattaa olla, että osa suunnittelijoista lähtee pois päästäkseen tekemään suu-rempia kokonaisuuksia, ja siten tänne ei osaajien puut-teesta pääse kehittymään suurta toimijaa. Kilpailu jalostaa myös muotoilun tuottamisessa.

Noviisien raikkautta, konkareiden kokemusta

Lopputuloksen kannalta ei ole hyvä, jos sekä muo-toilun käyttäjä että tuottaja ovat aloittelijoita. Jos muo-toilu on uusi asia, kannattaa käyttää pitkäaikaista osaa-jaa. Mutta vanha konkari osaa poimia aloittelijankin esityksistä ne raikkaudet ja ehdotukset, jotka soveltuvat käyttöön.

Ammatillinen kokemus takaa tuotteiden tekemisen muillekin kuin itsensä kal-taisille. Koulumaailmassa

syntynyt kokemus ei Salo-kanteleen työkokemuksen perusteella vastaa kovassa liikemaailmassa syntynyttä kokemusta.

Lahti auttoi Helsingin Design-pääkaupungiksi

Salokannel on varma, että Lahden osuus vuoden 2012 Design-pääkaupunkiano-muksessa oli merkittävä. Helsinki ei olisi saanut pelkästään vanhalla desig-nhistoriallaan ja Nokia-vetoisuudella Design-pää-kaupunkistatusta. Lahden Muotoilu- ja taideinsti-tuutti, alueen aktiivinen teollisuus sekä hyvin on-nistuneet muotoilu-caset ratkaisivat osaltaan voiton.

Kaikki nämä ovat tämän päivän tekoja.

– Design-pääkaupun-kiajan hyöty riippuu siitä, kuinka aktiivisen roolin otamme, sillä Helsinki on kuitenkin hankkeen kes-kiössä. Kukaan ei synnytä yhdellekään yritykselle mi-tään, vaan meidän on itse luotava ja toteutettava idea-mme.

– Monikaan ei tiedä, että alueen yrityksissä on kansainvälisesti kilpailu-kykyistä muotoilua, sillä näistä asioista ei lueta kult-tuurisivuilta. Lahti jää vuo-den 2012 jälkeen Euroopan kartalle, jos kaikki toimijat uskovat yhteiseen mis-sioon.

Anna-Maija Ahokas

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideins-tituutissa on Riikka Salokanteleen toinen työhuone. Sen hän jakaa Aalto-yliopiston muotoilun professori-en Eero Miettisen ja Peter Kellyn kanssa, jotka työs-kentelevät Lahdessa.

Mia Peltola

TILITOIMISTOJA

Toimitusjohtaja Juha SundbergAleksi, Trio, 15140 Lahti

p.(03) 87 180, f.(03) 871 8110www.lahdentilikeskus.fi

Taloushallinnon palvelutalo

Lahden Tilikeskus Oy

Erkontie 20, 16300 Orimattilapuh. (03) 884 830fax. (03) 884 8310

[email protected]

TILIEKSPERTTI M.VINK OY

Marjatta Vink HTM, KLT

Nastolan Tilitoimisto Oy

TIETOSUOJAPALVELUJA

SIIVOUSPALVELUITA

SIIVOUSPALVELUITA

TILINTARKASTUSTA

MAINOSPALVELUJA

PAINOPALVELUJA

PAPERINKERÄYSTÄ

CATERING JA SIIVOUSPALVELUT

Ongelmajätepalvelu Mäentie OyUurastajantie 4, 15880 Hollola

Puh. (03) 780 8081

www.ojp.fi

ongelmajätehuoltotietosuojapalvelut

• arkistot, asiakirjat• sähköiset tallenteet

• sähkö- ja elektroniikkaromu

www.saferec.fi

PALVELUHAKEMISTO

SÄHKÖSUUNNITTELUA

ULKOMAINONTAA

Tiliekspertti M.Vink Oy auktorisoitu tilitoimisto

Marjatta Vink HTM KLT, gsm 050 5598634

Erkontie 20 16300 OrimattilaPuh (03) 884 830, Fax (03) 8848310

[email protected]

AuktorisoituTaloushallintoliiton jäsen

Pro Clean siivouspalvelut, Juoksijantie 13, 15550 NastolaPuh. 040 412 9311, www.pclean.fi

Pro Clean siivouspalvelut, Juoksijantie 13, 15550 Nastola

Toimistosiivoukset • MyymäläsiivouksetRakennus - ja loppusiivoukset • Kotisiivoukset

Teemme myös erikoissiivouksia kuten ikkunanpesu, varaston tyhjennys jne.

•••

Kulmakatu 5, 15140 Lahti, 03 753 5177www.multiprint.fi

| Teknisen alan palvelut

| Markkinointiviestinnän palvelut

| Paino- ja tulostuspalvelut

| Tallenne- ja arkistopalvelut

Liikkeet - Taloyhtiöt - Hotellit - Kiinteistöt - Kotisiivoukset

Ylläpitosiivoustyöt, perussiivoustyöt, vahaukset ja ikkunanpesut

Siivouspalvelu Kari Avikainen Oy Yhteydenotot 040-487 2688

www.kja.fi

Keräämme paperit ja pahvit kierrätykseen kerrostaloista, taloyhtiöistä, yrityksistä ja omakotitaloistaKeräysastiat veloituksetta käyttöön kerros-taloille, taloyhtiöille sekä omakotialueille

Puh. 0400 - 491 486www.kerayspaperilaaksonen.fi

KERÄYSPAPERI LAAKSONEN OYKERÄYSPAPERI LAAKSONEN OY

www.hl-elec.fiJakeluverkot & katuvalaistusKiinteistösähkö


puh. 044 330 4530fax (03) 751 5799

www.ecapaino.com

TÄYDEN PALVELUN MAINOSTALO

www.stailimainos.fi

• Graafinensuunnittelu• Paino-jatulostustyöt• Internet-sivut

Kysylisää!

[email protected], p. 040 410 3361 Teija Korpela

Vesijärvenkatu 38, 15140 Lahti • Puh. 020 781 4350 • ark 9.30-18.00, la 9.30-14.00 • www.lsk.fi

Aurinkoenergian asiantuntija Lahdessa.

“Edullista, uusiutuvaa ja omavaraista.”

-aurinkojärjestelmät

Tuleja pyydätarjous!

LSK Kodintekniikka

SUOMALAISTA PALVELUA

UUSI BMW 5-SARJA!

BMW EfficientDynamicsWeniger Emissionen. Mehr Fahrfreude. Vähemmän kulutusta, enemmän ajamisen iloa.

alk. 49.34351€

Ajamisen iloa

BMWUusi 5-sarja

Lähempänä täydellisyyttä kuin koskaan ennen. Tervetuloa tutustumaan täysin uuteen BMW 5-sarjaan Autosalpaan. Uusi BMW 5-sarja tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän suorituskykyä, tekniikkaa ja ajamisen iloa puhtaimmillaan.

Autoveroton hinta 39.490,00 € + arvioitu autovero 9.853,51 € = 49.343,51 € + tk 600 €. CO2-päästöt 132 g/km, EU-yhd. kulutus 5,0 l/100 km, 135 kW / 184 hv (BMW 520d saatavissa kesäkuun tuotannosta alkaen). Kuvan auto lisävarustein.

Vanhanradankatu 2, 15520 Lahti | puh. 020 7799 400 | www.autosalpa.�Automyynti palvelee ark. 9-18, la 10-14 | Huolto ark. 7-19, la suljettu

päijät-hämeen yrittäjälehti 03/2010

Documents