palkkatilastot prossa
TRANSCRIPT
1
Syyskuun 2015 ansiotasot ja ansiokehitys syyskuusta 2014
syyskuuhun 2015Rahoitusala
Vertailutietoja eräiltä Pron sopimusaloiltaLähde: EK / Palkkatilastot
Mika Mäkelä & Antti Hakala
2
I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloillaII. Rahoitusalan tilastoihin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset ansiokehitys- ja
ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedotIII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailuIV. Tilastojen tulkitsemisesta
Eri aloilta käytettävissä olevat tiedot vaihtelevat. Kaikki tiedot perustuvat EK:n toimittamaan aineistoon, joiden pohjalta on tehty omia laskelmia.
Esityksen sisältö
3
Taustaksi• EK:n palkkatilasto sisältää ansiotaso- ja ansiokehitystiedot yli 50
sopimusalalta.• Tarkasteltava ajanjakso on syyskuu 2014– syyskuu 2015.• Tässä esityksessä ovat esimerkinomaisesti mukana suurimmat prolaiset
sopimusalat teknologiateollisuus, kemianteollisuus, energiateollisuus, rakentaminen, rahoitusala ja televiestintä (= ict).
• Tilastokauteen osuvat sopimuskorotukset eri aloilla olivat joko Työllisyys- ja kasvusopimuksen ensimmäisen jakson ensimmäisen vuoden mukaisesti 20 € tai toisen vuoden mukaisesti 0,4 %. Korotuksen maksuajankohta ja toteutustapa vaihtelivat sopimusaloittain: energia-ala 20 € 1.2.2015, ict-ala 33 € / 0,9 % 1.4.2015, kemianala 0,4 % 1.7.2015, rahoitusala 0,4 % 1.4.2015, rakennusala 20 € 1.10.2014 ja teknologiateollisuus 0,4 % 1.3.2015.
• Palkkatilastoja kannattaa vertailla omalle alalle ”läheisten” alojen kanssa (sama työnantajaliitto, samoja konserneja, yhteistä omistajuutta, ”päätoimiala – aputoimiala”, toimialaliukumaa jne).
4
Tilastoinnin piirissä olevien toimihenkilöiden lukumäärä 2014 ja 2015
Muutos%: +1,4 +0,1 -3,0 -3,3 -3,0 -3,3
5
Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden lukumäärä 9/2015 (rahoitusala: esimies- ja asiantuntijataso)
Ylempien toimihenkilöiden määrä on kasvanut kaikilla aloilla.
6
Säännöllisen työajan keskiansiot toimihenkilötehtävissä 2014 ja 2015
€
Säännöllisen työajan keskiansio, STKA, sisältää ns. normaalin kuukausipalkan lisäksi säännölliseltä työajalta maksetut työaikalisät, luontoisedut ja provisiot, mutta ei ylityökorvauksia eikä kertaluonteisia eriä kuten tulospalkkioita.
7
Säännöllisen työajan keskiansiot toimihenkilötehtävissä 2014 ja 2015
€
Säännöllisen työajan keskiansio, STKA, sisältää ns. normaalin kuukausipalkan lisäksi säännölliseltä työajalta maksetut työaikalisät, luontoisedut ja provisiot, mutta ei ylityökorvauksia eikä kertaluonteisia eriä kuten tulospalkkioita.
Kuuden vertailualan palkkojen ka. 2015 on 3316 €.
8
Säännöllisen työajan keskiansiot, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt, 9/2015 (rahoitusala: esimies- ja asiantuntijataso)
€
Palkkaero kasvoi rahoitus-alalla ja rakentami-sessa ja pienentyi ict-alalla. Muilla aloilla ero oli lähes ennallaan.
9
Säännöllisen työajan ansiokehitys 9/2014 – 9/2015; kaikki tilas-toinnin piirissä olevat toimihenkilöt ja identtiset toimihenkilöt, %
Tilastoissa on isoja rakennemuutoksia, kuten edellä lukumääristä kertovassa kuvassa kävi ilmi. Tästä syystä on perusteltua tarkastella identtisten ansiokehitystä.
10
Nais- ja miestoimihenkilöiden STKA syyskuussa 2015
€
Keskimääräinen ero, % (ja muutossuunta vrt. 09/2014): 13,3 (-) 18,9 (+) 20,7 (+) 16,7 (-) 6,1 (-) 13,0 (-)
11
Ansioiden hajonnat toimihenkilötehtävissä syyskuussa 2015, naiset ja miehet
€
1.des = 10 % tienaa alle ko. euro-määrän, med = 50 % tienaa alle ko. euromäärän ja 9.des = 90 % tienaa alle ko. euromäärän
12
Nais- ja miestoimihenkilöiden säännöllisen työajan ansiokehitys 9/2014 – 9/2015; kaikki tilastoinnin piirissä olevat toimihenkilöt ja identtiset toimihenkilöt, %
Toimihenkilömiesten ansiokehitykseen ovat vaikuttaneet pääosin tilastopohjassa tapahtuneet muutokset. Tilastoaineistosta on poistunut kaksi yritystä ja eräässä yrityksessä ammattiluokituksen soveltamista on muutettu.
13
Tulospalkkiot syyskuussa 2015, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt (rahoitusala: esimies- ja asiantuntijataso)
€
Toimihenkilöiden tulospalkkiot ovat pysyneet lähes ennal-laan. Sen sijaan teknolo-giateollisuuden ylempien tulospalkkiot ovat kasvaneet voimakkaasti.
14
I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloillaII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset
ansiokehitys- ja ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedotIII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailuIV. Tilastojen tulkitsemisesta
Esityksen sisältö
15
Tilastoinnin piirissä olevien lukumäärä 2014 ja 2015, rahoitusala
16
Tilastoinnin piirissä olevat miehet ja naiset 2015, rahoitusala
17
Vaativuusluokkajakaumat vuosina 1995, 2000, 2005, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014 ja 2015, rahoitusala
Tämä kuva ei sisällä Danske Bankin tietoja
Vuoden 2015 jakauma:- Vl 2
0,1%- VL 3
2,2%- VL 4.1
16,1%- VL 4.2
23,5%- VL 5.1
18,2%- VL 5.2
39,9%
18
Säännöllisen työajan keskiansiot (STKA) ja tulospalkkiot syyskuussa 2015 eri tehtävätasoilla, rahoitusala
€
19
Miesten ja naisten säännöllisen työajan keskiansiot syyskuussa 2015 eri tehtävätasoilla, rahoitusala
€
Kuinka paljon enemmän miehet ansaitsevat eri tehtävätasoilla?Johtotehtävissä 28 % enemmän,esimies- ja asian-tuntijatehtävissä 18 % enemmän ja toimi-henkilötehtävissä 6 % enemmän
20
Naisten ja miesten säännöllisen työajan keskiansiot syyskuussa 2015 eri tehtävätasoilla pääkaupunkiseudulla (PKS) ja muualla Suomessa (MS), rahoitusala
€
21
Ansioiden hajonnat (STKA) vaativuusluokittain syyskuussa 2015, rahoitusala
22
%
Identtiset = sama henkilö löytyy tilastosta molempina vuosina, mutta asemataso on saattanut muuttuaAmmatti-identtisillä on myös asemataso pysynyt samana
STKAkehitys 9/2014 – 9/2015; kaikki tilastoinnin piirissä olevat toimihenkilöt ja identtiset toimihenkilöt eri tehtävätasoilla, rahoitusala
23
Keskiansiot iän mukaan eri tehtävätasoilla, rahoitusala 9/2015
24
Henkilöstö iän mukaan eri tehtävätasoilla, rahoitusala 9/2015
25
Keskimääräiset tulospalkkiot eri tehtävissä työskentelevillä naisilla ja miehillä, rahoitusala syyskuu 2015
Vuonna 2015 tulospalkkioiden piirissä oli 67,5 % johtotasolla, 58,9 % esimies- ja asian-tuntijatasolla ja 42,7 % toimi-henkilötasolla työskentelevistä
26
I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloillaII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset
ansiokehitys- ja ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedotIII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailuIV. Tilastojen tulkitsemisesta
Esityksen sisältö
27
Ansiokehitys syyskuusta 2014 syyskuuhun 2015
Rahoitusalalla ”ylemmät toimihenkilöt” = esimiehet ja asiantuntijat
28
Ansiokehitys lokakuusta 2007 syyskuuhun 2015
29
Ansiokehitys lokakuusta 2000 syyskuuhun 2015
30
I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloillaII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset
ansiokehitys- ja ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedotIII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailuIV. Tilastojen tulkitsemisesta
Esityksen sisältö
31
Ammatti-identtiset henkilöt ovat olleet saman alan tilastoinnin piirissä molempina ajankohtina ja ovat kuuluneet samaan tilastonimikkeeseen molempina ajankohtina. Esimerkiksi henkilö on työskennellyt asiakaspalvelun palvelu- ja myyntitehtävissä, sekä lokakuussa 2012 että lokakuussa 2013. Ansioiden hajonnat: 1. desiili kertoo mitä euromäärää vähemmän 10 prosenttia kyseiseen ryhmään, kuten tilastonimikkeeseen tai vaativuusluokkaan, kuuluvista henkilöistä ansaitsee. Mediaani kertoo mitä euromäärää vähemmän puolet kyseiseen ryhmään kuuluvista henkilöistä ansaitsee. 9. desiili kertoo mitä euromäärää vähemmän 90 prosenttia kyseiseen ryhmään kuuluvista henkilöistä ansaitsee.Henkilöstörahaston kautta yritys voi jakaa tulos- ja voittopalkkioita. Näitä ei lasketa mukaan tässä tilastoraportissa tarkoitettuihin tulospalkkioihin.Identtisillä henkilöillä tarkoitetaan saman tilastoinnin piirissä molempina ajankohtina olleita henkilöitä. Tällä tilastokaudella identtisiin kuuluva henkilö on ollut saman alan palkkatilastoinnin piirissä sekä lokakuussa 2012 että lokakuussa 2013.Kiinteä kuukausiansio sisältää ainoastaan varsinaisen kiinteän kuukausipalkan (esim. vaativuuden mukainen palkanosa ja henkilökohtainen palkanosa). Ansiokäsitteeseen ei lasketa mukaan säännöllisen työajan lisiä (kuten iltalisiä), luontoisetujen verotusarvoa, suorituspalkkoja eikä tulospalkkioita.
Keskeisiä käsitteitä I
32
Säännöllisen työajan ansio sisältää varsinaisen kiinteän kuukausipalkan lisäksi erilaiset säännöllisen työajan lisät (kuten ilta- tai yölisät, mutta ei ylityölisiä), luontoisetujen verotusarvon sekä suorituspalkat (kuten provisiot) kuukausikeskiarvona. Tulospalkkiot eivät sisälly tähän ansiokäsitteeseen. Joissakin yhteyksissä esitetään kuitenkin vielä erikseen säännöllisen työajan keskiansiot tulospalkkioineen. Silloin tulospalkkiot ovat mukana kuukausikeskiarvona.Tulospalkkioilla tarkoitetaan yrityksen tulospalkkausjärjestelmään perustuvia, toiminnan tuloksellisuudesta riippuvia palkkioita, jotka maksetaan yleensä 1 - 4 kertaa vuodessa. Tähän sisällytetään myös käteiset voittopalkkiot ja voitonjako, mutta ei rahastoitavia tulos- tai voittopalkkioita.
Keskeisiä käsitteitä II
33
1. Ryhmä-, konserni- ja liittotason ansiokehitystarkastelu• liittotason ansiokehitystarkastelu = tilastotyöryhmän raportti
2. Ryhmä-, konserni- ja liite 8e-yritystason tarkastelu palkkatoimikunnissa 15.5. mennessä • ansiokehityksen tulee olla vähintään työehtosopimuksessa
sovitun mukainen• myös vaativuusluokittelun kehittymistä seurataan
3. Yritystasolla luottamusmiessopimuksen mukaisesti 15.5. mennessä• vaativuusluokkajakauma (kaikki, miehet, naiset)• suoritustasoon kuuluvan henkilöstön keskiansio (kaikki,
miehet, naiset)
Tilastoyhteistyö
34
Ansiokehitys ja identtisten ansiokehitys, esimerkki Vuosi X Vuosi X+1
Henkilö 1 2200 2288Henkilö 2 2300 2392Henkilö 3 2400 2496Henkilö 4 2500 2600Henkilö 5 2600Henkilö 6 2350
Palkkasumma 12000 12126Henkilölukumäärä 5 5Keskiansio 2400 2425 Ansiokehitys 1,04 %
Identtisten palkkasumma 9400 9776Identtisten lukumäärä 4 4Keskiansio 2350 2444 Identtisten 4,0 %
ansiokehitys
35
• On huomattava, että sukupuolten välisen palkkaeron laskeminen keskiansioluvuista antaa epätäydellisen kuvan tilanteesta. Keskimääräistä palkkaeroa laskettaessa ei oteta huomioon esimerkiksi sitä, tekevätkö naiset ja miehet alalla erilaisia ja eri vaativuustason työtehtäviä
• Palkkaerojen poistamisen edistämiseksi olisikin syytä tehdä tarkempia analyyseja palkkaerojen taustalla vaikuttavista tekijöistä
• Näitä analyyseja voi työpaikoilla tehdä tasa-arvoselvityksiin sisältyvillä palkkakartoituksilla• Riittävän laadukkaasta palkka-aineistosta voidaan tehdä myös monimuuttujamenetelmin
analyyseja, kuten esim. regressioanalyyseja, joissa sukupuolten välinen palkkaero pyritään tunnistamaan eliminoimalla mahdollisimman hyvin muut palkkaan vaikuttavat tekijät
Palkkaerojen tulkinnasta
36