palkkatilastot prossa

36
1 Syyskuun 2015 ansiotasot ja ansiokehitys syyskuusta 2014 syyskuuhun 2015 Rahoitusala Vertailutietoja eräiltä Pron sopimusaloilta Lähde: EK / Palkkatilastot Mika Mäkelä & Antti Hakala

Upload: opry-henkiloestoeyhdistys-pro-ry

Post on 22-Jan-2017

490 views

Category:

Business


1 download

TRANSCRIPT

Page 1: Palkkatilastot Prossa

1

Syyskuun 2015 ansiotasot ja ansiokehitys syyskuusta 2014

syyskuuhun 2015Rahoitusala

Vertailutietoja eräiltä Pron sopimusaloiltaLähde: EK / Palkkatilastot

Mika Mäkelä & Antti Hakala

Page 2: Palkkatilastot Prossa

2

I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloillaII. Rahoitusalan tilastoihin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset ansiokehitys- ja

ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedotIII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailuIV. Tilastojen tulkitsemisesta

Eri aloilta käytettävissä olevat tiedot vaihtelevat. Kaikki tiedot perustuvat EK:n toimittamaan aineistoon, joiden pohjalta on tehty omia laskelmia.

Esityksen sisältö

Page 3: Palkkatilastot Prossa

3

Taustaksi• EK:n palkkatilasto sisältää ansiotaso- ja ansiokehitystiedot yli 50

sopimusalalta.• Tarkasteltava ajanjakso on syyskuu 2014– syyskuu 2015.• Tässä esityksessä ovat esimerkinomaisesti mukana suurimmat prolaiset

sopimusalat teknologiateollisuus, kemianteollisuus, energiateollisuus, rakentaminen, rahoitusala ja televiestintä (= ict).

• Tilastokauteen osuvat sopimuskorotukset eri aloilla olivat joko Työllisyys- ja kasvusopimuksen ensimmäisen jakson ensimmäisen vuoden mukaisesti 20 € tai toisen vuoden mukaisesti 0,4 %. Korotuksen maksuajankohta ja toteutustapa vaihtelivat sopimusaloittain: energia-ala 20 € 1.2.2015, ict-ala 33 € / 0,9 % 1.4.2015, kemianala 0,4 % 1.7.2015, rahoitusala 0,4 % 1.4.2015, rakennusala 20 € 1.10.2014 ja teknologiateollisuus 0,4 % 1.3.2015.

• Palkkatilastoja kannattaa vertailla omalle alalle ”läheisten” alojen kanssa (sama työnantajaliitto, samoja konserneja, yhteistä omistajuutta, ”päätoimiala – aputoimiala”, toimialaliukumaa jne).

Page 4: Palkkatilastot Prossa

4

Tilastoinnin piirissä olevien toimihenkilöiden lukumäärä 2014 ja 2015

Muutos%: +1,4 +0,1 -3,0 -3,3 -3,0 -3,3

Page 5: Palkkatilastot Prossa

5

Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden lukumäärä 9/2015 (rahoitusala: esimies- ja asiantuntijataso)

Ylempien toimihenkilöiden määrä on kasvanut kaikilla aloilla.

Page 6: Palkkatilastot Prossa

6

Säännöllisen työajan keskiansiot toimihenkilötehtävissä 2014 ja 2015

Säännöllisen työajan keskiansio, STKA, sisältää ns. normaalin kuukausipalkan lisäksi säännölliseltä työajalta maksetut työaikalisät, luontoisedut ja provisiot, mutta ei ylityökorvauksia eikä kertaluonteisia eriä kuten tulospalkkioita.

Page 7: Palkkatilastot Prossa

7

Säännöllisen työajan keskiansiot toimihenkilötehtävissä 2014 ja 2015

Säännöllisen työajan keskiansio, STKA, sisältää ns. normaalin kuukausipalkan lisäksi säännölliseltä työajalta maksetut työaikalisät, luontoisedut ja provisiot, mutta ei ylityökorvauksia eikä kertaluonteisia eriä kuten tulospalkkioita.

Kuuden vertailualan palkkojen ka. 2015 on 3316 €.

Page 8: Palkkatilastot Prossa

8

Säännöllisen työajan keskiansiot, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt, 9/2015 (rahoitusala: esimies- ja asiantuntijataso)

Palkkaero kasvoi rahoitus-alalla ja rakentami-sessa ja pienentyi ict-alalla. Muilla aloilla ero oli lähes ennallaan.

Page 9: Palkkatilastot Prossa

9

Säännöllisen työajan ansiokehitys 9/2014 – 9/2015; kaikki tilas-toinnin piirissä olevat toimihenkilöt ja identtiset toimihenkilöt, %

Tilastoissa on isoja rakennemuutoksia, kuten edellä lukumääristä kertovassa kuvassa kävi ilmi. Tästä syystä on perusteltua tarkastella identtisten ansiokehitystä.

Page 10: Palkkatilastot Prossa

10

Nais- ja miestoimihenkilöiden STKA syyskuussa 2015

Keskimääräinen ero, % (ja muutossuunta vrt. 09/2014): 13,3 (-) 18,9 (+) 20,7 (+) 16,7 (-) 6,1 (-) 13,0 (-)

Page 11: Palkkatilastot Prossa

11

Ansioiden hajonnat toimihenkilötehtävissä syyskuussa 2015, naiset ja miehet

1.des = 10 % tienaa alle ko. euro-määrän, med = 50 % tienaa alle ko. euromäärän ja 9.des = 90 % tienaa alle ko. euromäärän

Page 12: Palkkatilastot Prossa

12

Nais- ja miestoimihenkilöiden säännöllisen työajan ansiokehitys 9/2014 – 9/2015; kaikki tilastoinnin piirissä olevat toimihenkilöt ja identtiset toimihenkilöt, %

Toimihenkilömiesten ansiokehitykseen ovat vaikuttaneet pääosin tilastopohjassa tapahtuneet muutokset. Tilastoaineistosta on poistunut kaksi yritystä ja eräässä yrityksessä ammattiluokituksen soveltamista on muutettu.

Page 13: Palkkatilastot Prossa

13

Tulospalkkiot syyskuussa 2015, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt (rahoitusala: esimies- ja asiantuntijataso)

Toimihenkilöiden tulospalkkiot ovat pysyneet lähes ennal-laan. Sen sijaan teknolo-giateollisuuden ylempien tulospalkkiot ovat kasvaneet voimakkaasti.

Page 14: Palkkatilastot Prossa

14

I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloillaII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset

ansiokehitys- ja ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedotIII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailuIV. Tilastojen tulkitsemisesta

Esityksen sisältö

Page 15: Palkkatilastot Prossa

15

Tilastoinnin piirissä olevien lukumäärä 2014 ja 2015, rahoitusala

Page 16: Palkkatilastot Prossa

16

Tilastoinnin piirissä olevat miehet ja naiset 2015, rahoitusala

Page 17: Palkkatilastot Prossa

17

Vaativuusluokkajakaumat vuosina 1995, 2000, 2005, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014 ja 2015, rahoitusala

Tämä kuva ei sisällä Danske Bankin tietoja

Vuoden 2015 jakauma:- Vl 2

0,1%- VL 3

2,2%- VL 4.1

16,1%- VL 4.2

23,5%- VL 5.1

18,2%- VL 5.2

39,9%

Page 18: Palkkatilastot Prossa

18

Säännöllisen työajan keskiansiot (STKA) ja tulospalkkiot syyskuussa 2015 eri tehtävätasoilla, rahoitusala

Page 19: Palkkatilastot Prossa

19

Miesten ja naisten säännöllisen työajan keskiansiot syyskuussa 2015 eri tehtävätasoilla, rahoitusala

Kuinka paljon enemmän miehet ansaitsevat eri tehtävätasoilla?Johtotehtävissä 28 % enemmän,esimies- ja asian-tuntijatehtävissä 18 % enemmän ja toimi-henkilötehtävissä 6 % enemmän

Page 20: Palkkatilastot Prossa

20

Naisten ja miesten säännöllisen työajan keskiansiot syyskuussa 2015 eri tehtävätasoilla pääkaupunkiseudulla (PKS) ja muualla Suomessa (MS), rahoitusala

Page 21: Palkkatilastot Prossa

21

Ansioiden hajonnat (STKA) vaativuusluokittain syyskuussa 2015, rahoitusala

Page 22: Palkkatilastot Prossa

22

%

Identtiset = sama henkilö löytyy tilastosta molempina vuosina, mutta asemataso on saattanut muuttuaAmmatti-identtisillä on myös asemataso pysynyt samana

STKAkehitys 9/2014 – 9/2015; kaikki tilastoinnin piirissä olevat toimihenkilöt ja identtiset toimihenkilöt eri tehtävätasoilla, rahoitusala

Page 23: Palkkatilastot Prossa

23

Keskiansiot iän mukaan eri tehtävätasoilla, rahoitusala 9/2015

Page 24: Palkkatilastot Prossa

24

Henkilöstö iän mukaan eri tehtävätasoilla, rahoitusala 9/2015

Page 25: Palkkatilastot Prossa

25

Keskimääräiset tulospalkkiot eri tehtävissä työskentelevillä naisilla ja miehillä, rahoitusala syyskuu 2015

Vuonna 2015 tulospalkkioiden piirissä oli 67,5 % johtotasolla, 58,9 % esimies- ja asian-tuntijatasolla ja 42,7 % toimi-henkilötasolla työskentelevistä

Page 26: Palkkatilastot Prossa

26

I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloillaII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset

ansiokehitys- ja ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedotIII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailuIV. Tilastojen tulkitsemisesta

Esityksen sisältö

Page 27: Palkkatilastot Prossa

27

Ansiokehitys syyskuusta 2014 syyskuuhun 2015

Rahoitusalalla ”ylemmät toimihenkilöt” = esimiehet ja asiantuntijat

Page 28: Palkkatilastot Prossa

28

Ansiokehitys lokakuusta 2007 syyskuuhun 2015

Page 29: Palkkatilastot Prossa

29

Ansiokehitys lokakuusta 2000 syyskuuhun 2015

Page 30: Palkkatilastot Prossa

30

I. Tietoja ansiokehityksestä ja ansiotasoista eräillä Pron sopimusaloillaII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuvat tiedot, mm. alakohtaiset

ansiokehitys- ja ansiotasotiedot ja vaativuusluokkajakaumatiedotIII. Rahoitusalan tilastoraporttiin perustuva eri alojen ansiokehitysvertailuIV. Tilastojen tulkitsemisesta

Esityksen sisältö

Page 31: Palkkatilastot Prossa

31

Ammatti-identtiset henkilöt ovat olleet saman alan tilastoinnin piirissä molempina ajankohtina ja ovat kuuluneet samaan tilastonimikkeeseen molempina ajankohtina. Esimerkiksi henkilö on työskennellyt asiakaspalvelun palvelu- ja myyntitehtävissä, sekä lokakuussa 2012 että lokakuussa 2013. Ansioiden hajonnat: 1. desiili kertoo mitä euromäärää vähemmän 10 prosenttia kyseiseen ryhmään, kuten tilastonimikkeeseen tai vaativuusluokkaan, kuuluvista henkilöistä ansaitsee. Mediaani kertoo mitä euromäärää vähemmän puolet kyseiseen ryhmään kuuluvista henkilöistä ansaitsee. 9. desiili kertoo mitä euromäärää vähemmän 90 prosenttia kyseiseen ryhmään kuuluvista henkilöistä ansaitsee.Henkilöstörahaston kautta yritys voi jakaa tulos- ja voittopalkkioita. Näitä ei lasketa mukaan tässä tilastoraportissa tarkoitettuihin tulospalkkioihin.Identtisillä henkilöillä tarkoitetaan saman tilastoinnin piirissä molempina ajankohtina olleita henkilöitä. Tällä tilastokaudella identtisiin kuuluva henkilö on ollut saman alan palkkatilastoinnin piirissä sekä lokakuussa 2012 että lokakuussa 2013.Kiinteä kuukausiansio sisältää ainoastaan varsinaisen kiinteän kuukausipalkan (esim. vaativuuden mukainen palkanosa ja henkilökohtainen palkanosa). Ansiokäsitteeseen ei lasketa mukaan säännöllisen työajan lisiä (kuten iltalisiä), luontoisetujen verotusarvoa, suorituspalkkoja eikä tulospalkkioita.

Keskeisiä käsitteitä I

Page 32: Palkkatilastot Prossa

32

Säännöllisen työajan ansio sisältää varsinaisen kiinteän kuukausipalkan lisäksi erilaiset säännöllisen työajan lisät (kuten ilta- tai yölisät, mutta ei ylityölisiä), luontoisetujen verotusarvon sekä suorituspalkat (kuten provisiot) kuukausikeskiarvona. Tulospalkkiot eivät sisälly tähän ansiokäsitteeseen. Joissakin yhteyksissä esitetään kuitenkin vielä erikseen säännöllisen työajan keskiansiot tulospalkkioineen. Silloin tulospalkkiot ovat mukana kuukausikeskiarvona.Tulospalkkioilla tarkoitetaan yrityksen tulospalkkausjärjestelmään perustuvia, toiminnan tuloksellisuudesta riippuvia palkkioita, jotka maksetaan yleensä 1 - 4 kertaa vuodessa. Tähän sisällytetään myös käteiset voittopalkkiot ja voitonjako, mutta ei rahastoitavia tulos- tai voittopalkkioita.

Keskeisiä käsitteitä II

Page 33: Palkkatilastot Prossa

33

1. Ryhmä-, konserni- ja liittotason ansiokehitystarkastelu• liittotason ansiokehitystarkastelu = tilastotyöryhmän raportti

2. Ryhmä-, konserni- ja liite 8e-yritystason tarkastelu palkkatoimikunnissa 15.5. mennessä • ansiokehityksen tulee olla vähintään työehtosopimuksessa

sovitun mukainen• myös vaativuusluokittelun kehittymistä seurataan

3. Yritystasolla luottamusmiessopimuksen mukaisesti 15.5. mennessä• vaativuusluokkajakauma (kaikki, miehet, naiset)• suoritustasoon kuuluvan henkilöstön keskiansio (kaikki,

miehet, naiset)

Tilastoyhteistyö

Page 34: Palkkatilastot Prossa

34

Ansiokehitys ja identtisten ansiokehitys, esimerkki Vuosi X Vuosi X+1

Henkilö 1 2200 2288Henkilö 2 2300 2392Henkilö 3 2400 2496Henkilö 4 2500 2600Henkilö 5 2600Henkilö 6 2350

Palkkasumma 12000 12126Henkilölukumäärä 5 5Keskiansio 2400 2425 Ansiokehitys 1,04 %

Identtisten palkkasumma 9400 9776Identtisten lukumäärä 4 4Keskiansio 2350 2444 Identtisten 4,0 %

ansiokehitys

Page 35: Palkkatilastot Prossa

35

• On huomattava, että sukupuolten välisen palkkaeron laskeminen keskiansioluvuista antaa epätäydellisen kuvan tilanteesta. Keskimääräistä palkkaeroa laskettaessa ei oteta huomioon esimerkiksi sitä, tekevätkö naiset ja miehet alalla erilaisia ja eri vaativuustason työtehtäviä

• Palkkaerojen poistamisen edistämiseksi olisikin syytä tehdä tarkempia analyyseja palkkaerojen taustalla vaikuttavista tekijöistä

• Näitä analyyseja voi työpaikoilla tehdä tasa-arvoselvityksiin sisältyvillä palkkakartoituksilla• Riittävän laadukkaasta palkka-aineistosta voidaan tehdä myös monimuuttujamenetelmin

analyyseja, kuten esim. regressioanalyyseja, joissa sukupuolten välinen palkkaero pyritään tunnistamaan eliminoimalla mahdollisimman hyvin muut palkkaan vaikuttavat tekijät

Palkkaerojen tulkinnasta

Page 36: Palkkatilastot Prossa

36