Palvelutalojen Parvekkeet

Päivi Aro Tuula Tuononen Satu Åkerblom

Teknillinen korkeakoulu

Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera

Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/91

Teknillinen korkeakoulu

Arkkitehtiosasto

Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera

Teknillinen korkeakoulu

Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera

Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/91

Palvelutalojen Parvekkeet

Päivi Aro Tuula Tuononen Satu Åkerblom

Julkaisumyynti:

Teknillinen korkeakoulu

Arkkitehtiosasto

PL 1300

02015 TKK

Puh. (09) 451 4418

s-posti: a-kirjasto@tkk.fi

© Sotera, TKK

ISBN 951-22-8177-5 (nid.)

ISBN 951-22-8178-3 (PDF)

ISSN 1456-6281

Otamedia Oy

Espoo 2006

Kannen kuva: näkymä Töölön palvelutalon parvekkeelta

3

alkusanat

Palvelutalojen parvekkeet -tutkimus oli osa Teknillisen korkeakoulun Sotera-instutuutin toteuttamaa TeTT-Esteettömyys asuinrakennuksissa -projektia. TeTT-projektissa kehitettiin uudis- ja korjausrakentamista varten testausmenetelmiä, joiden avulla voidaan siirtää op-timoidusti käyttäjien vaatimukset ja rakennuksen asettamat rajat ja mahdollisuudet suun-nitelmiin ja tuotteiden kehittämistavoitteisiin. Menetelmiä kehitetään todellisissa uudis- ja korjauskohteissa. TeTT-projektin päärahoittaja oli Tekes, ja projekti kuului Tekesin iWell-tutkimusohjelmaan. Lumon Oy oli yksi projektin yritysrahoittajista. Lumon Oy:n edustaja-na markkinointijohtaja Erkki Hilliaho osallistui johtoryhmätyöskentelyyn.

Parvekkeita koskeva asukkaille suunnattu kyselytutkimus toteutettiin kuudessa palvelu-talossa. Asuntoparvekkeita koskevan kyselyn sisällön suunnitteluun osallistui arkkitehti Pete Lattunen Lumon Oy:stä. Ennen kyselytutkimuksen suorittamista kerättiin tietoa palvelu-talojen parvekkeista paikalla käynneillä ja kohteita valokuvaamalla. Palvelutalojen johtajat esittelivät palvelutalot tutkijoille. Lisäksi tehtiin erillinen teemahaastattelu ryhmäkotien parvekkeista henkilökunnalle.

Sotera-instituutin tutkimusapulainen Marko Rajala osallistui materiaalin keräämiseen valmistellessaan diplomityötään Palvelutalon korjausmalli. Rajala tutki opinnäytetyössään muun muassa erilaisten parvekkeiden lisäämisvaihtoehtoja Helsingin Malmilla sijaitsevaan Syystien palvelutaloon. Rajalan työstä on raportti elektronisena julkaisuna Sotera-instituu-tin kotisivulla (www.sotera.fi).

4

tiivistelmä

Parvekkeesta on tullut oleellinen osa suomalaista asuntoa. Nykyisin myös vanhusten pal-veluasuntoihin rakennetaan asuntokohtaiset parvekkeet ja parvekkeettomiin asuntoihin asuntoparvekkeita lisätään peruskorjauksen yhteydessä.

Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, kuinka palvelutalojen asukkaat käyttävät parvekkeita ja mikä merkitys parvekkeilla on heidän asumiselleen. Lisäksi tutkimuksella haettiin tietoa parvekkeiden ominaisuuksista: mitkä parvekkeiden ominaisuudet ovat asuk-kaille hyviä ja tärkeitä, mitkä taas hankaloittavat parvekkeen käyttöä tai jopa estävät sen käyttämisen.

Tutkimuskohteiksi valittiin seitsemän palvelutaloa pääkaupunkiseudulta, joihin teh-tiin havainnointikäyntejä. Palvelutalojen asukkaille tehtiin parvekkeiden käyttöä ja omi-naisuuksia koskeva kysely. Palvelutalojen ryhmäkotien henkilökuntaa haastateltiin yhteis-parvekkeiden käytöstä. Kerättyjä aineistoja verrattiin Jari Heikkilän (1996) suomalaisten kerrostaloparvekkeiden käyttöä käsittelevään tutkimukseen.

Tutkimuksessa selvisi, että palvelutalojen asukkaat käyttävät parvekkeita monipuolisesti ajanviettoon, ruokailuun, harrastuksiin ja vaatehuoltoon. Liikuntarjoitteisille asukkaalle parveke on tärkeä ulkoilumahdollisuutena ja sosiaalisena kontaktina ympäristöön. Ryhmä-kodeissa parveke on toiminnallinen yhteistilatila. Korkea kynnys ja liian kapea oviaukko vaikeuttivat kulkua ja estivät osan asukkaista pääsyn parvekkeelle. Oven ja parvekelasituk-sen mekanismit ovat useille vanhuksille liian jäykkiä tai sijaitsevat käden ulottumattomissa. Parvekelasitus lisää ja monipuolistaa parvekkeen käyttöä. Koska vanhukset kärsivät muuta väestöä enemmän kuumuudesta, on ilman vaihtumiseen kiinnitettävä lasitetulla parvek-keella erityisesti huomiota. Täysin läpinäkyvä kaide koettiin ongelmalliseksi osin intimi-teettisyistä, osin huimauksen takia.

Parvekkeisiin liittyviä tulevaisuuden tuotekehityskohteita ovat kynnys, oven ja parve-kelasituksen mekanismit, läpinäkyvyyden suhteen säädeltävä kaide ja liikuntarajoitteisille soveltuvat parvekekalusteet.

Avainsanat:arkkitehtuuri, parveke, palveluasuminen, ryhmäkoti

5

abstract

The balcony has become an essential part of a Finnish apartment. Today balconies are also built on sheltered homes, and homes without balconies are equipped with balconies concurrent with building renovation.

The aim of the project was to learn how residents of sheltered homes use balconies and what meaning balconies have for their lives. Another aim was to obtain information on the various features of balconies; which features are good and important for the users, which complicate or even prevent residents from using them.

Seven case studies were carried out in sheltered homes in the Helsinki metropolitan area. Researchers made observation visits, the residents were given questionnaires, and the employees were interviewed. The data was compared with the results of Jari Heikkilä’s study (1996) on how the Finns use their balconies. The study revealed that the residents of the sheltered homes use balconies in a variety of ways, for the purposes of passing time, eating, engaging in hobbies and airing clothes. For the physically impaired, the balcony plays an important role as an outdoor location and as a social contact to the surroundings. In group homes the collective balcony is part of the common facilities. A high doorstep and too narrow a doorway complicate and prevent some residents from using the balcony. The mechanisms of the door and the balcony glazing are too stiff for many elderly people or the handles are out of reach. The balcony glazing increases and diversifies its use. Since the elderly usually suffer from the heat more than others, special attention has to be paid to the ventilation. A fully transparent railing was considered problematic, partly due to the lack of intimacy, partly due to dizziness.

Future challenges of product development are the doorstep, door mechanisms and the glazing, a railing with adjustable transparency as well as furniture suitable for the physically impaired.

Keywords:architecture, balcony, sheltered housing, group home

6

7

sisällysluettelo

AlkuSAnAT 3

TiiviSTelmä 4

AbSTrAcT 5

1. JohdAnTo 91.1. Parveke asuinkerrostalon ulkotilana 91.2. Parvekkeiden sijoitus, tyyppi ja mitoitus 101.3. Parvekkeiden esteettömyys 121.4. Parvekkeiden turvallisuus 131.5. Parvekelasitus 14

2. TuTkimukSen TAvoiTeeT 15

3. TuTkiTTAvAT kohTeeT 153.1. liesitorin palvelutalo 163.2. Folkhälsan seniorhuset 173.3. hanna-koti (Yrjö ja hanna -säätiön palvelutalo) 183.4. Puistolan palvelutalo 193.5. Töölön palvelutalo 203.6. myllypuron palvelutalo 21

4. TuTkimukSen kulku JA meneTelmäT 22

5. PAlveluTAloASunToJen PArvekkeeT 235.1. Tietoa asunnoista ja parvekkeista 235.2. Tietoa asukkaista 235.3. Parveke asumismukavuutta sekä ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia

lisäävänä tekijänä 255.4. Parvekkeiden kalustus 285.5. Parvekkeiden käytön määrä ja käyttötavat 305.6. ympäristön vaikutus Parvekkeiden ominaisuuksiin 325.7. Parvekkeiden rakenteelliset ominaisuudet 345.8. Parvekelasituksen merkitys palvelutalossa 365.9. myllypuron yhteiskäytössä olevat parvekkeet 38

6. rYhmäkoTien PArvekkeeT 396.1. liesitorin palvelutalo, ryhmäkoti emma-Sofia 396.2. Folkhälsanin palvelutalon ryhmäkoti 416.3. Puistolan palvelutalon ryhmäkoti 426.4. Töölön palvelutalo, ryhmäkoti ruusu 436.5. Yhteenveto ryhmäkotien parvekkeista 44

7. PohdinTA 45

8. lähTeeT 47

liiTTeeT 49

8

9

1. johdanto

1.1. Parveke asuinkerrostalon ulkotilana

Parvekkeiden rakentamista on Suomessa ohjannut erityisesti ARAVA-kerrostalojen ohjeet. Vaikka em. ohjeet ovat koskeneet valtion lainoittamia kohteita, ne ovat ohjanneet asunto-suunnittelua yleisemminkin. Vielä 1960-luvulla ARAVA-lainoitettujen talojen yksiöihin ei saanut rakentaa parveketta.1 1970-luvun asuntotuotannossa asunnon ulkotilan määrä ja laatu riippuivat talotyypistä. Parveke oli yleinen kaksioissa ja sitä suuremmissa asunnoissa, mutta vain korkeintaan puoleen yksiöistä rakennettiin parveke.2 Toisaalta valtion lainoit-tamien talojen asuttavuustutkimuksesta käy ilmi, että juuri yksiöissä asuvat käyttivät parve-ketta eniten.3 ARAVA-ohjeissa parveke tai terassi edellytettiin ensimmäisen kerran kaikkiin asuntoihin vuonna 1977.

1990-luvun puolivälissä arkkitehti Jari Heikkilä teki väitöskirjatyötänsä varten parvekkei-den käyttöä ja kokemuksia koskevan laajan kyselytutkimuksen. Asukaskyselyyn vastanneet pitivät parveketta välttämättömänä osana kerrostaloasuntoa. Parvekkeita pidettiin kuitenkin pieninä ja epäviihtyisinä. Ne olivat käytössä päivittäin etenkin lämpimänä vuodenaikana ja niitä käytettiin monipuolisesti huolto-, oleskelu- ja harrastustoimiin. Eniten parvekkeen käyttöä rajoittavat sääolosuhteet: sade, lumi, kylmyys tai tuulisuus. Lisäksi pöly, lika, melu ja parvekkeiden huono kunto vähentävät parvekkeiden käyttöä. Parantamistoiveista ykkö-seksi nousi Heikkilän tutkimuksessa parvekkeiden lasittaminen. Parvekelasitus lisää parvek-keiden käyttöä ja vähentää säästä johtuvia haittoja.4 Ruotsalaisissa tutkimuksissa5 todetaan, että parvekelasitus pidentää parvekkeiden käyttöä noin kaksi ja puoli kuukautta vuodessa, erityisesti keväällä. Lasitetun parvekkeen ylikuumeneminen huonon tuulettuvuuden vuok-si todettiin ruotsalaisissa tutkimuksissa ongelmaksi.

Peruskorjauksen yhteydessä parvekkeiden lisääminen tai lasittaminen tehdään usein julkisivun muun korjauksen yhteydessä.6 Lähes kaikkiin 2000-luvulla rakennettuihin uu-siin kerrostaloasuntoihin kuuluu parveke ja se on yleensä lasitettu.

Parvekkeet ovat erityisen tärkeitä vanhusten asumiskohteissa, joissa asunnot ovat kool-taan pieniä. Palvelutalojen asukkaiden liikkumis- ja toimimiskyky on heikentynyt, ja he viettävät paljon aikaa sisätiloissa. Parveke kasveineen luo lähiyhteyden ulkotilaan. Lisäksi sen kautta voidaan saada motivaatio lähteä liikkumaan muihin ulkotiloihinkin.7 Raitisil-ma, vihreyden näkeminen, kasvien tarkkailu ja eri vuodenaikojen havainnointi vaikuttavat positiivisesti elämänlaatuun.8 Liikuntakykynsä menettäneille vanhuksille lähellä olevat kasvit ja ikkunanäkymät ovat tärkeitä. Aktiivinen osallistuminen kasvien hoitamiseen tuot-taa iloa ikääntyneille . 9

1) Heikkilä (1996) s.151 2) Asuntohallitus (1976) s. 50 3) Kantanen 4) Heikkilä (1996) 5) Engvall (1989) (1992) 6) Rajala (2004) 7) Ottosson, Grahn (1998) s. 78 8) Küller (1994) s.10 9) Rappe (2005)

10

1.2. Parvekkeiden sijoitus, tyyppi ja mitoitus

Asunnon parvekkeiden ja terassien mitoitusohjeita on esitetty RT-kortissa Asunnon ul-kotilat10. Ohjeet on tarkoitettu uudisrakentamiseen ja soveltaen korjausrakentamiseen. Erityisasumiseen, kuten palveluasuntoihin, ohjeita voidaan käyttää vain soveltuvin osin. Palvelutalon asuntoihin tulisi kuulua parveke tai terassi. Palvelutalojen ryhmäkodeissa asuntokohtainen ulkotila korvataan yleensä ryhmäkodin yhteisellä ulkotilalla. Erikoistapa-uksissa asuntokohtainen parveke voidaan korvata kaiteella varustetulla ikkunaovella, niin kutsutulla ranskalaisella parvekkeella.11

Kuvat 1 - 2. Parvekkeiden sijoitustyypit ja parvekkeen erikoistapaus, nk. ranskalainen parveke.

Parvekkeen tulee olla toiminnallisesti ja visuaalisesti luonteva sisätilan jatke. Useimmi-ten parveke liittyy oleskelutiloihin. Se tulisi suunnata ensisijaisesti etelän ja lännen välil-le. Sijoitukseen vaikuttaa myös parveelta avautuva näköala. Parvekkeen ovan sijoituksessa on otettava huomioon että kulku parvekkeelle on mahdollista myös apuvälineiden avulla liikkuville. Asuntokohtaisten saunojen yleistyessä yhteys saunasta parvekkeelle tai erillisen vilvoitteluparvekkeen tarve kasvaa.12

Parveke voi sijaita rakennuksen rungon ulkopuolella, kokonaan tai osittain sisäänvedet-tynä tai rakennuksen sisäkulmassa.13 Rakenteellisesti parvekkeet voidaan tyypitellä betoni-, teräs ja puuparvekkeisiin. Suurin osa parvekkeista rakennetaan edelleen betonista.14 Pa-loturvallisuusmääräysten pääsääntö on, että kerrostalon parveke tehdään palamattomasta materiaalista. Yhdenmukaiset ohjeet kevyiden parvekejärjestelmien paloturvallisuudesta puuttuvat.15 Samoin lasitettujen parvekkeiden osalta valtakunnallinen ohjeistus puuttuu.16 Tuennan perusteella parveketyypit voidaan jaotella kokonaan tai osittain rakennuksen run-koon ja omille perustuksille tukeutuviin parvekkeisiin.17

10) RTS (1994) RT 93-10544 11) RTS (1994) RT 93-10534 12) Heikkilä (1996) s. 153 13) RTS (1994) RT 93-10544 14) Heikkilä (1996) s. 207 15) Heikkilä (1996) s. 273 16) Näköaloja 17) RTS (1995) RT 86-10563

11

Parvekkeen mitoituksen lähtökohtana on oleskeluun ja ruokailuun liittyvien kalustei-den tilantarve. Parvekkeen tulisi tarjota riittävä suoja sateelta, tuulelta ja ulkopuolisten kat-seilta, jotta oleskelu siellä tuntuisi turvalliselta ja viihtyisältä. Parvekkeiden kalusteiden ja varusteiden tulisi mahdollistaa myös vaatteiden kuivatus ja tuuletus. Parvekkeella tulee olla pistorasia valaisimia, lämmittimiä ja muita sähköisiä laitteita varten. Lämmittimet lisäävät parvekkeen käyttöaikaa keväällä ja syksyllä.18

Parvekkeen monipuolinen käyttö ja kalustaminen sekä apuvälineiden avulla liikkumi-nen edellyttää riittävän väljää mitoitusta. Parvekkeen suositeltava vähimmäispinta-ala on 6 – 8 m². Parvekkeen käytettävyys on riippuvainen myös parvekkeen muodosta. Parvekkeen syvyys tulisi olla vähintään 1800 – 2100 mm.19

Kuvat 3 - 5. Esimerkkejä ulkonevasta, osittain ja kokonaan sisäänvedetyistä parvekkeista.

18) ja 19) RTS (1994) RT 93-10544

12

1.3. Parvekkeiden esteettömyys

Kosteusteknisistä syistä parvekkeen lattialaatan suositellaan olevan 80 – 120 mm alempa-na kuin kynnys. Kynnys voidaan madaltaa 20 mm:iin20 parvekkeelle asennettavan ritilän avulla, jolloin huoneen lattia ja parvekkeen ritilä ovat samalla korkeudella.21 Kynnyspelti tulisi tehdä luistamattomasta materiaalista, esimerkiksi kuvioidusta alumiinista, tai se tulisi varustaa liukuesteellä. Kynnyksen korkeus ei ole ainoa liikkumista vaikeuttava tekijä. Esi-merkiksi kuvan 6 mukainen kynnys, jossa kynnys on matala, on osoittautunut apuvälineellä vaikeaksi ylittää, koska kynnyksessä on porrastusta leveällä vyöhykkeellä.

Kuvat 6 - 8. Erilaisia kynnysratkaisuja.

20) RTS (1999) RT 09-10692 21) RTS (1994) RT 93-10544 22) YM (2005) RakMK G1 23) ja 24) RTS (1999) RT 09-10692

Asunnon asumista palvelevien välttämättömien ovien ja kulkuaukkojen vapaa leveys tulee olla 800 mm22. Ainakin uudisrakentamisessa parveke voidaan katsoa kuuluvan asu-mista palveleviin välttämättömiin tiloihin. Oven kulkuaukon vapaa leveys rippuu aukea-miskulmasta. Parvekkeen ovat aukeavat yleensä vain 90°. Silloin oven liittymismitan tulisi olla10 M, jotta kulkuaukon todellinen leveys olisi 800 mm avatun ovilevyn kohdalla. Jos ovi pääsee aukeamaan 180°, niin ovi voi olla 9 M -ovi.23

Oven avaamiselle ja ovilevyn aukeamiselle on varattava riittävästi tilaa. Ovi pitäisi pys-tyä avaamaan yhdellä kädellä. Pyörätuolin käyttäjää varten myös oven saranapuolella tulisi olla vedin.24 Aukipitolaite, esimerkiksi ovijarru estää tuulta paiskomasta ovea. Ovijarrun jäykkyys pitää olla säädettävissä niin, että ovi on kevyt avata mutta pysyy silti auki.

13

1.4. Parvekkeiden turvallisuus

Parvekkeen lattia ei saa olla märkänäkään liukas. Parvekelaatat ja siten myös parvekkeen lattiat ovat yleensä betonia. Lattia voidaan joko maalata tai pinnoittaa sementti- tai poly-meeripohjaisilla pinnoitteilla. Niihin voidaan lisätä hiutaleita tai hiekkarakeita liukkauden estämiseksi. Lattiapinta voidaan laatoittaa säänkestävillä joko kiviaineisilla tai keraamisilla liukastumisen estevillä laatoilla.25

Teräsrakenteisen parvekkeen lattia voi olla betonia tai teräspalkkien kannattama pro-fiilipelti-puuritilä-rakenne. Puurakenteisten parvekkeiden, joita on lähinnä pientaloissa, lattiapintana on yleensä puuritilä.26 Lattiaritilä on tehtävä osista, jotta sitä olisi helppo käsitellä siivotessa. Ritilän raot saavat olla enintään 5 mm leveitä, jotta apuvälineet eivät jää niihin kiinni. Myöskään kaiteen ja lattian välissä ei saa olla rakoa, johon apuväline voi takertua.27

Asunnon parvekkeen tai terassin kaiteen korkeus on vähintään 1000 mm riippumatta siitä, millä korkeudella parveke tai terassi sijaitsee. Etenkin korjausrakentamisessa on huo-lehdittava, että kaide on yhä riittävän korkea, jos parvekelaattaa on korotettu tai parvekkeel-le on lisätty irtoritilä.28 Kaiteen on oltava suojakaide, missä suojaavan osan korkeus on vä-hintään 700 mm.29 Suojakaide voi olla esim. pinna-, verkko- tai lasikaide. Oleskelutasoilla suositellaan, että suojakaide on joko osittain tai kokonaan läpinäkyvää materiaalia tai siinä on kurkistusaukkoja. Varsinkin pyörätuolin käyttäjälle tämä on tärkeää, koska hän ei vält-tämättä näe kaiteen yli eikä pysty tarkkailemaan ympäristöään seisten. Kaiteen rakenteelle ja aukoille on asetettu erityisiä määräyksiä, jotta putoamisvaara vältettäisiin.30 Lasikaiteissa on käytettävä lanka-lasia, laminoitua lasia tai karkaistun ja laminoidun lasin yhdistelmää putoamisvaaran vuoksi, ellei putoamista ole estetty rakenteellisesti.31 Suomessa kaidelasit ovat yleensä laminoitua lasia (4 + 4 mm).32

Turvallisuuden lisäksi kaiteessa on oltava käsijohde, josta saa tukevan otteen.33 Kaide tai käsijohde ei saa sisältää nikkeliä tai kromia, jotka voivat aiheuttaa allergiaa.34 Toistaisek-si valmiisiin kaiderakenteisiin ei ole integroitu kalusteita kukkalautaa lukuunottamatta.35

Kuvat 9 - 11. Lasitiilikaide ja pinnakaiteen variaatioita.

25) RTS (1996) RT 86-10618 26) RTS (1995) RT 86-10563 27) RTS (1999) RT 09-10692 28) RTS (1994) RT 93-10544 29) YM (2001) RakMK F2 30) RTS (2002) RT 88-10778 31) YM (2001) RakMK F2 32) Lumon Oy 33) RTS (1999) RT 09-10692 34) RTS (2002) RT 88-10778 35) Lumon Oy

14

Parvekkeen valaistukseen on ei kiinnitetä suunnittelussa riittävästi huomiota. Asukkaan on yleensä itse hankittava parvekkeelle pistorasiaan liitettävä irtovalaisin. Valaistuksen puu-te liittynee ajatukseen, että parveketta käytetään vain valoisaan vuodenaikaan. Parvekkeen valaiseminen on luonnollisesti viihtyvyystekijä, mutta se vaikuttaa myös asumisturvallisuu-teen.36 Valaistus lisää liikkumisen turvallisuutta ja sen avulla voidaan joskus tasoittaa voi-makkaasta auringonvalosta johtuvia kontrasteja.

Kuvat 12 - 13. Erilaisia parvekelasituksia.

1.5. Parvekelasitus

Parvekkeet tulisi suunnitella siten, että ne voidaan myöhemmin tarvittaessa varustaa par-vekelasituksella.37 Palveluasunnoissa ulkotila, piha tai parveke suositellaan suojattavaksi ainakin osittain lasiseinillä.38 Lasituksessa tulee käyttää kirkasta lasia.39Kääntyvien lasitu-selementtien tai ruutujen suositellaan kääntyvän sisäänpäin, jotta käyttö ja puhdistus olisi turvallista ja helppoa ilman kurottelua.40 Käytettävyyden kannalta yksittäinen ruutu ei saa olla liian leveä eikä korkea.

Lasitus ei saa estää parvekkeen ilman vaihtumista, muuten parvekkeen takana olevan huonetilan kosteus saattaa tiivistyä parvekkeen laseihin ja rakenteisiin.41 Kiinteässä lasituk-sessa tuuletus on järjestettävä avattavan osan kautta. Parvekkeiden välisten väliseinien on oltava riittävän tiiviitä, jotta esimerkiksi tupakansavu ei leviää parvekkeelta toiselle.42

36) Pirinen (2003) s.102 37) RTS (1994) RT 93-10544 38) RTS (1994) RT 93-10534 39) Helsingin kaupunki (2002) 40) RTS (1995) RT 86-10563 41) RTS (1996) RT 86-10618 42) Helsingin kaupunki (2002)

15

2. tutkimuksen tavoiteet

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää palvelutalojen asunto- ja yhteisparvekkeiden merki-tystä, käyttöä ja tarpeellisuutta erikuntoisille ja -ikäisille asukkaille. Tavoitteena oli pereh-tyä palvelutalojen parvekkeiden rakenteellisiin ominaisuuksiin ja vertailla niitä ja asukas-kyselystä saatuja tuloksia parvekkeiden merkityksestä, käyttötavoista ja -määristä. Kyselyn avulla oli tarkoitus myös tuoda esiin käyttäjien mielipiteet erilaisista parvekeratkaisuista ja edelleen pyrkiä osoittamaan, millä tavoin parveketta ja sen ominaisuuksia voidaan kehittää palvelutalon asukkaiden tarpeita vastaavaksi.

Tutkimuksen toisena tavoitteena oli kehittää yksittäisen tilakokonaisuuden, parvekken toimivuutta mittaava kyselymenetelmä, jota voidaan soveltuvin osin käyttää muidenkin ti-lojen käytettävyyden arvioinneissa.

3. tutkittavat kohteet

Tutkimuskohteiksi valittiin kuusi palvelutaloa pääkaupunkiseudulta, joihin tehtiin tutus-tumiskäynnit lokakuussa 2004. Myllypuron, Töölön ja Puistolan palvelutalot edustavat ra-kennustyyppiä, joihin parveke on lisätty peruskorjauksen yhteydessä. Yrjö ja Hanna -säätiön Hanna-koti sekä Folkhälsanin ja Liesitorin palvelutalot edustavat uutta rakennuskantaa, joissa on lasitetut parvekkeet.

Kuva 14. Näkymä parvekkeelta Töölön palvelutalon sisäpihalle.

16

3.1. liesitorin palvelutalo

Vaskivuorentie 12, Vantaa.Rakennusvuosi 2003. Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy.

Liesitorin palvelutalo sijaitsee Myyrmäen aseman vieressä Vantaalla. Palvelutalo koostuu 8-kerroksisesta asuintornista ja kahdesta matalammasta siivestä, joista toisessa sijaitsevat palvelutilat. Palvelutalossa on 64 erillisasuntoa ja yksi 12 asukkaan ryhmäkoti. Enemmistö asunnoista on noin 50 m²:n kaksioita. Osa asunnoista on suurempia kuin palvelutaloissa yleensä, 3 – 4h+k (70–80 m²).

Palvelutalossa on erityyppisiä ja -kokoisia parvekkeita. Ne ovat rakenteeltaan sisäänve-dettyjä tai ulkonevia, lasitettuja tai lasittamattomia parvekkeita. Niissä on useita erityyppi-siä kaideratkaisuja. Parvekkeet avautuvat etelään, länteen ja pohjoiseen ja niille kuljetaan olohuoneen kautta. Lattia ovat pääsääntöisesti betonia. Ryhmäkodin asuinhuoneissa on omat parvekkeet, joiden lisäksi ryhmäkodissa on yhteiskäytössä oleva tilava parveke.

Asuntoparvekkeen koot: 8 m² ja 6,8 m²Parvekemitat: 4000 x 2000 mm ja 3800 x 1800 mmParvekkeiden ilmansuunnat: pohjoinen, etelä ja länsi

Kuvat 15 - 17. Liesitorin palvelutalo ja 3. kerroksen pohjapiirustus.

17

3.2. Folkhälsan seniorhuset

Mannerheimintie 97, Ruskeasuo, Helsinki.Rakennusvuosi 1996. Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Jan Söderlund Oy.

Folkhälsans seniorhus on ruotsinkielinen palvelutalo Helsingissä. Se koostuu 5-kerroksises-ta päärakennuksesta sekä 3- ja 4-kerroksisista asuinsiivistä. Palvelutalossa on asuntoja 77 kpl ja kolme ryhmäkotia. Suurin osa asunnoista on noin 38 m² kaksioita.

Osa parvekkeista on sisäänvedettyjä ja umpikaiteisia, osa ulkonevia ja joissa kaide on lasitiiltä. Kaikissa parvekkeissa on lasitus. Parvekkeille kuljetaan pääsääntöisesti olohuo-neesta, mutta muutamista asunnoista kulku on makuuhuoneesta tai keittiöstä. Parvekkeen lattioilla on puuritilät. Ryhmäkodissa ei ole asuinhuonekohtaisia parvekkeita, mutta asuk-kaiden yhteisessä käytössä on tilava parveke.

Parvekkeen koot: 5,2 m²Parvekemitat: 2900 x 1800 mmParvekkeiden ilmansuunnat: itä ja länsi (ryhmäkoti etelä/kaakko)

Kuvat 18 - 20. Follkhälsan seniorhuset ja 1. kerroksen pohjapiirustus.

18

3.3. hanna-koti (Yrjö ja hanna -säätiön palvelutalo)

Tyynylaavantie 19, Vuosaari, Helsinki. Rakennusvuosi 2001. Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa Oy.

Hanna-koti sijaitsee Vuosaaressa keskeisellä paikalla. Asuntoja palvelutalossa on 38 sekä yksi 13 – 14 asukkaan dementiaryhmäkoti. Suurin osa asunnoista on noin 43 m²:n kaksi-oita.

Kohteen parvekkeiden leveys vaihtelee 2500 - 2900 mm. Kaikki parvekkeet ovat ulko-nevia ja lasitettuja. Parvekekaiteet ovat opaalipintaista lasia, yksi sivu on läpinäkyvää lasia. Parvekkeen lattiat on laudoitettu. Parvekkeille kuljetaan olohuoneesta tai makuuhuonees-ta, osassa asunnoista myös keittiöstä. Ryhmäkodissa ei ole asuinhuonekohtaisia parvekkeita vaan ulkoilutilana toimii viereisen päiväkodin katolla sijaitseva tilava kattoterassi.

Parvekkeen koko: 4,5 – 5,2 m²Parvekemitat: 2500..2900 x 1800 mmParvekkeiden ilmansuunnat: lounas ja koillinen

Kuvat 21 - 23. Hanna-kodin 3. kerroksen pohjapiirustus, sisäpiha ja terassi.

19

3.4. Puistolan palvelutalo

Aksiisipolku 1, Helsinki.Rakennusvuosi 1977. Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky.Peruskorjausvuosi 1999 (1. krs, yleistilat) ja 2002.Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Pekkala-Seppänen-Mikkilä Oy.

Puistolan palvelutalo koostuu kahdesta 5- ja 6-kerroksisesta asuintornista, joita yhdistää yk-sikerroksinen palveluosa. Asunnoissa ei ole alun perin ollut parvekkeita. Palveluasuntoja talossa on yhteensä 115, joista yksiöitä on 97 (25,5 – 29 m²) ja kaksiota 18 (41,4 – 53,5 m²). Kohteessa on myös 14 asukkaan ryhmäkoti.

Parvekkeellisia asuntoja on 88 ja parvekkeettomia 27. Parvekkeet ovat betonirakenteisia, joissa on teräsrunkoinen opaalilasikaide. Parvekkeen lattiat on laudoitettuja. Parvekkeita ei ole lasitettu. Parvekkeille kuljetaan yleensä keittiöstä tai keittokomerosta, joistain asun-noista kulku on olohuoneesta tai makuuhuoneesta. Ryhmäkodissa on kaksi yhteiskäytössä olevaa parveketta. Ryhmäkodin asuinhuoneissa ei ole omia parvekkeita.

Parvekkeen koko: 5,3 m²Parvekemitat: 2400 x 2200mmParvekkeiden ilmansuunnat: pohjoinen, etelä, itä ja länsi.

Kuvat 24 - 26. Puistolan palvelutalo ja asemapiirustus.

20

3.5. Töölön palvelutalo

Töölönkatu 33, Helsinki.Rakennusvuosi 1977. Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky. Peruskorjausvuosi 2000. Suunnittelija Arkkitehdit Jurvainen & Pesola Oy.

Töölön palvelutalo muodostuu kahdesta, korttelin vastakkaisilla puolilla sijaitsevasta 7-ker-roksisesta asuntolamellista ja niitä yhdistävästä 1-kerroksisesta palveluosasta. Palvelutalon yhteydessä toimii palvelukeskus. Asunnot ovat pääsääntöisesti yksiöitä, kooltaan 27 m².

Parvekkeet lisättiin vuonna 2000 peruskorjauksen yhteydessä. Parvekkeellisia asuntoja on 108 ja parvekkeettomia 27. Ryhmäkoti Ruusu on 13 asukkaalle, joiden asuinhuoneissa on omat parvekkeet. Parvekkeet ovat kaikki ulkonevia, rakenteeltaan betonisia. Kaiteet ovat umpinaisia betonikaiteita ja lattiat laudoitettuja. Parvekkeille kuljetaan keittokomerosta. Muutama parveke on lasitettu asukkaiden toimesta.

Parvekkeen koko: 4,5 m²Parvekemitat: 2500 x 800 mmParvekkeiden ilmansuunnat: lounas ja koillinen

Kuvat 27 - 29. Töölön palvelutalon 3. - 7. kerrosten asuntojen pohjapiirustuksia ja sisäpihan näkymä.

21

3.6. myllypuron palvelutalo

Myllypadontie 6, Helsinki.Rakennusvuosi 1965. Suunnittelija arkkitehti Maunu Kitunen.Peruskorjausvuosi 1997.Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalin Oy.

Palvelutalossa on 108 palveluasuntoa, joista 3 on lyhytaikaisen hoidon (LAH) asuntoja. Yksiöitä on 72 kpl (20,5 – 22,0 m²) ja kaksioita 36 kpl (42,5 – 45,5 m²). Ryhmäkoti on val-mistunut loppuvuodesta 2004. Rakennuksessa on seitsemän rappua. Yhteiset tilat sijaitsevat maatasokerroksessa.

Noin puolet asunnoista on parvekkeellisia. Parvekkeet on lisätty peruskorjauksen yhtey-dessä 1997. Asukkaiden yhteiskäytössä on lasitetuiksi oleskeluparvekkeiksi muutetut entiset tuuletusparvekkeet. Asuntoparvekkeet ovat lasittamattomia ja niissä on reikäpeltinen kaide. Umpiseinät ovat tiiltä ja betonia, lattiat on laudoitettu. Parvekkeille kuljetaan asunnosta riippuen olohuoneesta, makuuhuoneesta tai keittokomerosta.

Parvekkeen koot: yksiö 4,4 m², kaksio 4,7 m², yhteiset parvekkeet n. 6 m²Parvekemitat: yksiö 2500 x 1750 mm, kaksio 2600 x 1800 mm, yhteiset parvekkeet 3100 x 2220 mm (kapea osa 1040 mm)Parvekkeiden ilmansuunnat: länsi ja itä

Kuvat 30 - 32. Myllypuron palvelutalon 4. kerroksen pohjapiirustus, oleskelupatio ja näkymä yhteisparvekkeelta.

22

4. tutkimuksen kulku ja menetelmät

Palvelutalojen havainnointikäynneillä parvekkeet kuvattiin ja mitattiin. Taloista hankittiin myös pohjapiirrokset. Parvekkeen oven avautumiseen, avaamismekanismiin sekä oviaukon leveyteen ja kynnysratkaisuun kiinnitettiin erityistä huomiota. Tietoa kerättiin havainnoin-tilomakkeen avulla (Liite 1).

Käyttäjätieto asukkailta kerättiin kyselyn avulla. Kyselylomakkeen kysymykset oli jao-teltu seuraavasti: taustatiedot asukkaasta ja asunnosta, asukkaan toimintakyky, parvekkeen rakenteelliset tiedot, parvekelasitus, parvekkeen merkitys ja käyttö sekä parvekkeen ominai-suudet (sää- ja valo-olosuhteet, näkymä, turvallisuus ja esteettömyys). Kysely jaettiin tutkit-tavien palvelutalokohteiden asukkaille joulukuussa 2004.

Ryhmäkotien yhteisparvekkeen käytöstä tehtiin teemahaastattelu henkilökunnalle. (Lii-te 9) Jokaisen palvelutalon vastauksista koottiin erilliset raportit, joissa vastaukset on puret-tu taulukoihin (Liitteet 2 - 7). Vertailua tehtiin eri kohteiden, ikäjakauman, toimintakyvyn sekä lasitettujen ja lasittamattomien parvekkeiden välillä.

Kyselyn purkuvaiheessa analysoitiin kyselykaavakkeen toimivuus. Lomaketta muutet-tiin niissä kohdissa, joissa havaittiin, että vastaajilla oli ollut vaikeuksia täyttää lomaketta tai kysymys aiheutti epäluotettavaksi tulkittavia vastauksia. Lopulliset asukaskyselylomakkeet, kysely asuntojen parvekkeista ja kysely yhteiskäytössä olevista parvekkeista, ovat tämän ra-portin liitteenä (Liite 8).

23

5. Palvelutaloasuntojen Parvekkeet

Kyselyitä jaettiin yhteensä 468 kpl ja vastauksia saatiin 237 kpl. Parvekkeellisia asuntoja koskevia vastauksia oli 220. Vastausprosentti vaihteli kohteittain 35 – 70 % välillä. Koko aineiston vastausprosentti oli 51 %.

Kyselytulokset kuvasivat kaupunkiympäristössä palvelutaloissa asuvien vanhusten par-vekkeiden käyttöä ja merkitystä. Palvelutalokohteiden parvekkeista tehty kysely antoi hyvän kuvan eri kohteista. Kyselyn tuloksia vertailtiin kohteiden kesken ja myös tavallisten asuin-kerrostalojen parvekkeita koskevan kyselytutkimuksen43 tuloksiin.

5.1. Tietoa asunnoista ja parvekkeista

Kyselyyn vastanneista asui yksiöissä 46 %, kaksioissa 46 % ja kolmioissa 7 %. Yksiöt olivat pienikokoisia, keskimäärin 27,7 m². Pienimmät yksiöt olivat Myllypuron palvelutalossa (20,5 – 22,0 m²) ja suurimmat Liesitorin palvelutalossa (keskimäärin 38,2 m²).

Hanna-kodin ja Folkhälsanin palvelutalojen parvekkeet olivat kaikki lasitettuja. Liesito-rin palvelutalon parvekkeista lasitettuja oli kyselyn mukaan noin 70 % ja Töölön palveluta-lossa lasitus oli muutamassa parvekkeessa.

Suurimmat parvekkeet olivat Liesitorin palvelutalossa, niiden pinta-ala oli joko 6,8 tai 8 m². Suurin parvekesyvyys (2200 mm) oli Puistolan ja Liesitorin palvelutaloissa. Kaikkien kohteiden parvekkeiden syvyys oli vähintään 1750 mm.

Kyselyyn vastanneiden asukkaiden asuntoparvekkeet avautuivat kaikkiin ilmansuuntiin: itään 28 %, länteen 24 %, koilliseen 21 %, etelään 13 % ja pohjoiseen 5 %.

Asuntotyypit (%) Liesitori Folkhälsan Hanna-koti Töölö Puistola Myllypuroyksiö 13 4 14 97 83 58kaksio 60 80 81 3 17 42kolmio 20 15 0 0 0 04h tai enemmän 7 0 0 0 0 0puuttuva tieto 0 0 5 0 0 0

yksiö Liesitori Folkhälsan Hanna-koti Töölö Puistola Myllypuropinta-ala (m²) 6,8 5,2 4,5 - 5,2 4,5 5,3 4,4syvyys x leveys (mm) 1800 x 3800 1800 x 2900 2500..2900 1800 x 2500 2400 x 2200 1750 x 2500kaksiopinta-ala (m²) 6,8 ja 8 5,2 4,5 - 5,2 4,5 5,3 4,7syvyys x leveys (mm) 1800 x 3800 1800 x 2900 2500..2900 1800 x 2500 2400 x 2200 1800 x 2600

Taulukko 1. Kohteiden asuntotyypit.

Taulukko 2. Parvekkeiden pinta-alat ja mitoitus.

43) Heikkilä (1996)

Asuntotyypit (%) Liesitori Folkhälsan Hanna-koti Töölö Puistola Myllypuroyksiö 13 4 14 97 83 58kaksio 60 80 81 3 17 42kolmio 20 15 0 0 0 04h tai enemmän 7 0 0 0 0 0puuttuva tieto 0 0 5 0 0 0

yksiö Liesitori Folkhälsan Hanna-koti Töölö Puistola Myllypuropinta-ala (m²) 6,8 5,2 4,5 - 5,2 4,5 5,3 4,4syvyys x leveys (mm) 1800 x 3800 1800 x 2900 2500..2900 1800 x 2500 2400 x 2200 1750 x 2500kaksiopinta-ala (m²) 6,8 ja 8 5,2 4,5 - 5,2 4,5 5,3 4,7syvyys x leveys (mm) 1800 x 3800 1800 x 2900 2500..2900 1800 x 2500 2400 x 2200 1800 x 2600

5.2. Tietoa asukkaista

Suurin osa kyselyyn vastanneista asui yksin (92 %). Vastaajista naisia oli 79 %. Vastannei-den keski-ikä oli 79,6 vuotta. Aineisto jakautui tasan yli ja alle 80-vuotiaiden kesken (111 + 111 kpl). Vastaajista 73 % oli 75 vuotta täyttäneitä.Töölön palvelutalon ja Folkhälsanin palvelutalon vastaajat olivat iäkkäimpiä, keski-iältään lähes 83 vuotta.

24

35

13

26

22

14

11

6

0

10

20

30

40

50

-65 65 - 69 70 - 74 75 - 79 80 - 84 85 -89 90 - puuttuvatieto

vastanneiden ikäryhmä (v)

vast

anne

iden

ikäj

akau

ma

(%)

Vaikeudet toimintakyvyssä ja liikkumisen apuvälineetVastaajilla (n=237) oli toimintakyvyn vaikeuksia eniten alavartalon toiminnan (56 %) ja tasapainon (40 %) kanssa. Noin kolmasosalla vastaajista oli vaikeuksia kuulemisessa tai muistamisessa ja 29 %:lla oli allergia tai astma. Ylävartalon toimintakyvyssä vaikeuksia oli 22 %:lla ja näkemisessä 19 %:lla. Rollaattoria käytti 38 %, keppiä 29 % ja pyörätuolia 8 % kyselyyn vastanneista.

Palvelutalojen välillä oli eroja asukkaiden toimintakyvyssä. Vähiten toimintakyvyn on-gelmia oli Folkhälsanin ja Hanna-kodin palvelutalon asukkailla ja eniten Myllypuron, Töö-lön ja Puistolan palvelutaloissa asuvilla.

Asukkaita, jotka tarvitsivat joskus apua ulkona liikkumisessa oli 23 % ja aina apua tar-vitsevia oli 17 %. Vastaajista viikoittain tai harvemmin ulkoili 36 %. Eniten apua ulkona liikkumisessa tarvitsi Töölön ja Myllypuron palvelutalojen asukkaat.

Kuva 33. Vastanneiden ikäjakauma.

Kuva 34. Vastanneiden avuntarve (%) ulkona liikkuessa (pylväisiin merkitty lukumäärät).

54

7370 62

37

52

31

23

1624

19

29 40

17 14

29 21 24

10

7 7

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

kaikki Liesitori Folkhälsan Hanna-koti Töölö Puistola Myllypuro

osuu

s ko

htei

ttain

(%)

tarvitsee aina apua

tarvitsee joskus apua

ei tarvitse apua

Pääosa kyselyyn vastanneista oli suhteellisen hyväkuntoisia. Huonokuntoisten osuus jää kyselyissä yleensä vähäiseksi, he eivät jaksaneet vastata kyselyyn tai tarvitsevat apua kyselyn täyttämisessä. Lemmikkieläimen omistajia kyselyyn vastanneista oli 4 %.

25

5.3. Parveke asumismukavuutta sekä ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia lisäävänä tekijänä

Kyselyssä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 - 5 (1 = ei merkitystä, 5= erittäin merkittävä) parvekkeen merkitystä asumismukavuuteen sekä ulkoilu- ja harratusmahdollisuutena.

Parveke oli kyselyn mukaan erittäin tärkeä osa asumismukavuutta palvelutaloasunnois-sa. Kyselyyn vastanneista 85 % antoi arvosanaksi 4 – 5, kaikkien vastausten keskiarvo on 4,5. Myös ulkoilumahdollisuutena parveke oli tärkeä (ka 4). Harrastusmahdollisuutena parve-ke oli kohtuullisen tärkeä (ka 3,5). Kyselytulosten mukaan parveke oli tärkeä palvelutalon asukkaille iästä riippumatta. Merkittäviä eroja yli ja alle 80-vuotiaiden välillä ei ollut.

Kuva 35. Parvekkeen merkitys ikäryhmittäin: vastausten keskiarvot.

4,5

4,0

3,5

4,5

4,0

3,4

4,5

4,1

3,6

1

2

3

4

5

asumismukavuus ulkoilu harrastus

ei m

erki

tyst

ä

e

rittä

in m

erki

ttävä

kaikki (n = 220)

alle 80 v (n = 103)

yli 80 v (n = 103)

Kyselyssä asukkaita pyydettiin kertomaan missä toimissa ja asioissa parveke oli heille merkittävä. Vastauksista nousi esiin kolme merkittävää seikkaa: huoltotoimet, lisätila ja har-rastukset. Parvekkeella tuulettiin vaatteita ja harrastettiin mm. lukemista, kasvien hoitoa, käsitöitä, voimistelua sekä luonnon ja sään tarkkailua. Kesällä parveke oli asunnon lisätila, jossa vietettiin paljon aikaa yksin ja vieraiden kanssa.

Merkitys toimintarajoitteiselle

”Jos en pääse muuten ulos, on sentään parveke.”

Toimintakyvystä riippumatta parvekkeen katsottiin lisäävän merkittävästi asumismukavuut-ta. Eniten apua tarvitsevat kokivat parvekkeen muita vastaajaryhmiä merkittävämpänä ul-koilumahdollisuuksien tarjoajana.

26

Merkitys asunnon koon mukaan ja kohteittainKyselyn mukaan parveke oli tärkeämpi pienissä alle 35 m² asunnoissa kuin yli 35 m² asun-noissa. Pienissä asunnoissa parveke oli tärkeämpi niin asumismukavuuden, ulkoilun kuin harrastamisenkin kannalta kuin isoimmissa asunnoissa. Asunnot olivat pienimpiä niissä kohteissa, joissa parveke oli lisätty peruskorjauksen yhteydessä.

Kuva 36. Parvekkeen merkitys asukkaan liikuntakyvyn mukaan: vastausten keskiarvot.

Kuva 37. Parvekkeen merkitys asunnon koon mukaan: vastausten keskiarvot.

4,7

4,4

3,6

4,4

3,7

3,3

1

2

3

4

5

asumismukavuus ulkoilu harrastus

ei m

erki

tyst

ä

erit

täin

mer

kittä

vä

< 35m² (n = 74) 35m² (n = 127)

Kaikissa palvelutalokohteissa parveke oli merkittävä tai erittäin merkittävä asumisviihty-vyyttä lisäävä tekijä. Vastausten keskiarvo oli yli 4 kaikissa kohteissa.

Kysyttäessä parvekkeen merkitystä ulkoilumahdollisuutena kaikkien vastausten keskiar-vo oli 4,0. Muissa, paitsi Liesitorin palvelutalossa, vastausten keskiarvo oli ≥ 4. Liesitorin palvelutalon asukkaiden vastausten keskiarvo oli 3,1 ja korkein keskiarvo oli Puistolan pal-velutalon asukkailla (4,6).

Vastausten perusteella parvekkeen merkitys myös harrastusmahdollisuutena oli alhai-sempi Liesitorin palvelutalossa kuin muissa kohteissa. Liesitorin palvelutalon vastausten keskiarvo oli 2,8, kaikkien kohteiden keskiarvo oli 3,5. Suurimpana yksittäisenä selityksenä oli ehkä parvekkeelta avautuva näkymä, joka ei miellyttänyt 40 % Liesitorin palvelutalon asukkaista. Parvekkeelta avautuva epämiellyttävä näkymä vähensi muissakin kohteissa par-vekkeen merkitystä. Näkymään tyytyväisimmät asukkaat asuivat Puistolan palvelutalossa.

4,5

3,9

3,4

4,4

3,9

3,6

4,44,5

3,3

1

2

3

4

5

asumismukavuus ulkoilumahdollisuus harrastusmahdollisuus

ei tarvitse apua(n = 123)

tarvitsee joskus apua(n = 49)tarvitsee aina apua(n = 34)

eim

erki

tyst

äer

ittäi

nm

erki

ttävä

27

4,54,3

4,54,6

4,7 4,7

4,24,0

3,1

4,0

4,24,4

4,6

4,2

3,5

2,8

3,8

3,3

3,8 3,9

3,2

1

2

3

4

5

kaikki Liesitori Folkhälsan Hanna-koti Töölö Puistola Myllypuro

ei m

erki

tyst

ä

erit

täin

mer

kittä

vä

asumismukavuusulkoiluharrastus

Kuva 38. Parvekkeen merkitys asukaalle kohteittain: vastausten keskiarvot.

Yhteenveto parvekkeen merkityksestä palvelutaloasunnossa

Parveke lisäsi asumismukavuutta etenkin pienikokoisissa asunnoissa. Tämä il-meni kaikissa kohteissa ja ikäryhmissä asukkaan toimintakykyvystä riippumatta.Parveke oli tärkeä ulkoilumahdollisuus palvelutalossa asuville ja erittäin tärkeä niille, jotka eivät pystyneet itsenäisesti ulkona liikkumaan. Parveke oli kohtuullisen tärkeä harrastuspaikka palvelutalon asukkaille. Parvekkeelta avautuva näkymä oli tärkeä asia. Jos näkymä oli ankea eikä riit-tävän avara, vähensi se kokemusta parvekkeen merkityksellisyydestä varsinkin ulkoilu- ja harrastuskäytössä.

–

–

––

28

5.4. Parvekkeiden kalustus

Tavallisin parvekekalustus palvelutaloissa oli pari tuolia, pöytä, matto ja vaatteiden tuule-tusteline. Vaatteita parvekkeella tuuletti 77 % kyselyyn vastanneista. Lähes 60 % kyselyyn vastanneista piti kukkia ja kasveja kesäisin parvekkeella. Lepotuoli oli joka kolmannessa palvelutalon parvekkeessa.

Parvekkeiden kalusteet, vertailu lasitettujen ja avoparvekkeiden välilläPalvelutalojen lasitetut parvekkeet olivat yleensä kalustettu ympäri vuoden, kun taas avoin parveke kalustettiin usein vain kesäksi. Lasitettuja parvekkeita myös kalustettiin enemmän ja monipuolisemmin. Parvekekalusteita ja mattoja oli jonkin verran enemmän lasitetulla kuin avoimella parvekkeella. Kaihtimia ja lämmittimiä oli vain lasitetuilla parvekkeilla.

Kuva 39. Parvekekalusteiden esiintyminen (%) lasitetuilla ja lasittamattomilla parvekkeil-la.

81

74

41

23

68

44

0

0

78

84

71

49

78

52

29

11

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

tuoli, penkki taijakkara

pöytä

matto

lepotuoli

kukkia ja kasveja

kukkapöytä, -teline

kaihtimet

lämmitin

parvekekalusteiden määrä (%)

lasittamaton parveke (n = 117)

lasitettu parveke (n = 101)

Parvekkeiden kalusteet, vertailu muihin kerrostaloihinPalvelutalojen parvekkeiden kalustus ei poikennut merkittävästi tavallisten suomalaisten asuinkerrostalojen parvekkeista. Pöytiä ja lepotuoleja oli yleisemmin ja mattoja harvemmin palvelutalojen parvekkeilla kuin tavallisissa asuinkerrostaloissa. Vertailu tehtiin Jari Heikki-län väitöskirjatutkimuksen* kyselytuloksiin.

Pöytien ja lepotuolien yleisyys palvelutalojen parvekkeilla voi osittain johtua siitä, että tutkimuskohteiden parvekkeet olivat riittävän tilavia kalustukselle. Mattoja oli keskimäärin puolessa palvelutalojen parvekkeista, vaikka niistä aiheutuu asukkaille kompastumisvaara ja ne vaikeuttavat rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkumista.

Yhteenveto parvekkeiden kalustuksesta

Palvelutaloasukkaiden parvekkeiden kalustus ei poikkennut merkittävästi tyy-pillisestä kerrostaloparvekkeiden kalustuksesta. Pöytä ja lepotuoli olivat hieman yleisempiä, sitä vastoin mattoja oli hieman harvemmin niin palvelutalojen kuin kerrostalojenkin parvekkeilla.Parvekelasitus lisäsi parvekkeiden kalusteiden määrää ja niiden ympärivuotista käyttöä tai säilytystä parvekkeella

–

–

* Vertailu Jari Heikkilän (1996) Parveke suomalaisen kerrostalon asuntokohtaisena tilana -kyselytutkimustuloksiin.

29

Palvelutalot (n = 220) Kerrostalot *tuoli, penkki tai jakkara 79 82pöytä 79 63matto 55 66lepotuoli 35 12 (aurinkotuoli)kukkia ja kasveja 73 74 (kukkalaatikot)kukkapöytä, -teline 48 -kaihtimet 14 -lämmitin 5 -

1/1

Taulukko 3. Parvekekalustus (%) palvelutaloissa ja kerrostaloissa.*

30

5.5. Parvekkeiden käytön määrä ja käyttötavat

Palvelutalojen parvekkeiden käyttö oli runsasta lämpimänä vuodenaikana. 84 % ilmoitti käyttävänsä parveketta lähes päivittäin, 5 % viikoittain ja 6 % harvemmin. Kylmänä vuo-denaikana 40 % asukkaista käytti parveketta harvemmin kuin viikoittain, 38 % vastanneista käytti parveketta edelleen lähes päivittäin ja 14 % viikoittain.

Yleisin toiminta palvelutalojen parvekkeilla oli istuskelu ja ajan vietto (80 %), vaattei-den tuuletus (77 %), kukkien ja kasvien hoitaminen sekä kahvin juonti (63 %). Yli puolet asukkaista (55 %) seurasi ympäristöä parvekkeelta käsin. Parvekkeilla myös otettiin aurin-koa (44 %), ruokailtiin (20 %) ja säilytettiin tavaroita (18 %). Muina toimintoina mainittiin kästyöt, lukemnen, ristisanatehtävät, sään ja luonnon tarkkailu sekä voimistelu.

Vertailu toimintakyvyn mukaan

”Kiva istua parvekkeella ja katsella ihmisiä”

Ikäryhmittäin vertaillen yli ja alle 80-vuotiaiden vastausten välillä ei ollut merkittäviä eroja. Parvekkeiden käyttöä muutti enemmän toimintakyvyn aleneminen kuin korkea ikä. Par-vekkeen käyttöä koskevat vastaukset jaettiin ulkona liikkumisessa tarvittavan avun mukaan seuraavasti: itsenäiset liikkujat, joskus apua tarvitsevat liikkujat ja aina apua tarvitsevat liik-kujat.

Ne palvelutalon asukkaat, jotka pystyivät aina tai joskus liikkumaan itsenäisesti ulkona, käyttivät parveketta monipuolisemmin ja enemmän toiminnallisiin tehtäviin kuin huo-nommin liikkuvat. Toimintakyvyn jonkin verran alennettua (joskus apua ulkona liikkuessa tarvitsevat) käyttivät parveketta vähemmän istuskeluun ja enemmän harrastustoimintaan, kuten kukkien hoitamiseen.

Toimintakyvyltään heikentyneiden osalta (aina apua ulkona liikkuessa tarvitsevat) par-vekkeen merkitys ympäristön seuraamisessa oli korostunut. Lähes 75 % seurasi parvekkeelta ympäristöä. Parvekkeen käyttö muuttui toimintakyvyn mukaan. Parvekkeella oli siis eri-tyinen merkitys sosiaalisena kontaktina ympäristöön, mikäli palvelutalon asukas ei enää pystynyt itsenäisesti liikkumaan ulkona.

istuskelu

istuskelu

istuskelu

vaatteiden tuuletus

vaatteiden tuuletus

vaatteiden tuuletus

kukkien hoit.

kukkien hoit.

kukkien hoit.

kahvin tai teen juonti

kahvin tai teen juonti

kahvin tai teen juonti

ympäristön seuraam.

ympäristön seuraam.

ympäristön seuraam.

auringonotto

auringonotto

auringonotto

ruokailu

ruokailu

ruokailu

tavaran säilytys

tavaran säilytys

tavaran säilytys

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

ei tarvitse apua (n = 123)

tarvitsee joskus apua(n = 49)

tarvitsee aina apua(n = 34)

ulkona liikkumisessa tarvittava apu (%)

Kuva 40. Parvekkeen käyttö toimintakyvyn mukaan (%).

31

Taulukko 4. Parvekkeen käyttö (%) palvelutaloissa ja kerrostaloissa: vertailu Jari Heikkilän (1996) Parveke suomalaisen kerrostalon asuntokohtaisena tilana -kyselytutkimustuloksiin.

Lasituksen vaikutus parvekkeiden käyttöönLasitettujen ja avoparvekkeiden käytön määrässä ei ollut merkittäviä eroja niin lämpimänä kuin kylmänäkään vuodenaikana. Lasitettuja parvekkeita käytetiin vain hieman enemmän lämpimänä vuodenaikana, sen sijaan kylmänä vuodenaikana eroa ei käytön määrässä juuri esiintynyt.

Lasituksella oli sen sijaan parvekkeen käyttöä monipuolistava merkitys. Palvelutalojen lasitetuilla parvekkeilla tuuletetiin vaatteita, juotiin kahvia, ruokailtiin ja säilytettiin tavaraa enemmän kuin avoparvekkeilla. Avoparvekkeilla taas otettiin aurinkoa ja seurattiin ympä-ristöä hieman enemmän.

Vertailu kerrostalojen parvekkeisiinPalvelutalojen parvekkeita käytettiin paljon ja monipuolisesti eri tarkoituksiin siitä huoli-matta, että asukkaat olivat iäkkäitä ja huonokuntoisia. Vertailua vaikeutti se, että palveluta-lojen asukkaat asuivat yleensä yksin, kun taas kerrostalon yksittäisellä parvekkeella saattaa olla monta käyttäjää, etenkin lapsiperheissä.

Parvekkeen käyttöön vaikutti palvelutalon palvelut, esimerkiksi ruokailu- ja vaatehuol-topalvelut. Palvelutaloissa oli yleensä asukkaille yhteinen ruokalsali, jossa monet kävivät syömässä ja tapaamassa muita asukkaita.

Palvelutalot (n = 220) Kerrostalot *istuskelu, ajan vietto 80 95vaatteiden tuuletus 77 97kukkien hoitaminen 63 89kahvin tai teen juonti 63 71ympäristön seuraaminen 55 -auringonotto 44 82ruokailu 20 50tavaran säilytys 18 35

1/1

Yhteenveto parvekkeiden käytöstä

Parvekkeita käytettiin usein palvelutaloissa. Lämpimänä vuodenaikana 84 % ja kylmänäkin vuodenaikana lähes 40 % käytti parveketta päivittäin.Parvekkeita käytettiin monipuolisesti eri tarkoituksiin. Eniten parvekkeilla istus-keltiin, tuuletettiin vaatteita, hoidettiin kasveja ja juotiin kahvia.Parvekkeiden käyttö muuttui asukkaan toimintakyvyn alentuessa. Toiminnalli-set askareet kuten kukkien hoito ja vaatteiden tuuletus parvekkeella vähenivät, mutta parvekkeen merkitys sosiaalisena kontaktina ympäristöön kasvoi.Parvekelasitus lisäsi ja monipuolisti parvekkeen käyttöä palvelutaloissa, erityises-ti kahvin juontia ja ruokailua ja tavaroiden säilyttämistä.

–

–

–

–

32

5.6. ympäristön vaikutus Parvekkeiden ominaisuuksiin

Sää- ja valo-olosuhteetEniten ongelmia parvekkeella aiheutti tuulisuus ja kesäisin kuumuus. Muita säästä johtu-via ongelmia olivat vesi ja lumi talvella sekä roskaisuus. Tuulisuus ja kylmyys haittasivat avoparvekkeiden käyttöä lasitettuja parvekkeita useammin. Lasitettujen parvekkeiden käyt-töä haittasi enemmän kuumuus.

Lasitus lisäsi palvelutalojen parvekkeiden käyttöä eri sääoloissa. Tuulisella ja sateisella säällä lasitettuja parvekkeita käytettiin enemmän kuin avoparvekkeita. Hellepäivinä niin lasitetuilla kuin avoparvekkeillakin oleskeltiin yhtä paljon.

Asukkaista 81 %:n mielestä parvekkeen valo-olosuhteet olivat sopivat. Asukkaista 5 % oli sitä mieltä, että parvekkeilla oli liian kirkasta ja 4 % piti parveketta liian hämäränä. Sisäänvedetyt parvekkeet olivat etenkin Folkhälsanin palvelutalossa muita parvekkeita var-joisampia.

Kuva 41. Sääolosuhteiden vaikutus (%) lasitetuilla ja lasittamattomilla parvekkeilla.

39

20

65

5 3

12

48 49

713

0

10

20

30

40

50

60

70

80

usein liiantuulinen ja kylmä

usein kesälläliian kuuma

sopivan varjoisa liian hämärä /suojaisa

parvekepimentäähuonetta

sääo

losu

htei

den

vaik

utus

(%)

lasittamaton parvekelasitettu parveke

Ilmansuunnat ja parvekkeelta avautuva näkymäParvekkeelta avautuva näkymä miellytti 77 % vastaajista, kun taas 17 % ei pitänyt näkymää miellyttävänä. Kyselyssä palvelutalon asukkaita pyydettiin perustelemaan miksi näkymä miellytti tai ei miellyttänyt. Vastauksia tuli yllättävän paljon, ja näkymiä niissä kuvailtiin tarkasti. Avarasta maisemasta ja puisto- tai kaupunkinäkymistä pidettiin. Pihan kasvillisuus ja kunto koettiin tärkeänä. Vilkasliikenteinen katu jakoi mielipiteitä, osaa asukkaista miel-lytti kadun elämä ja osaa se häiritsi. Kielteisimmin näkymään vaikutti ahtaus, liian lähellä oleva seinä tai rakennus, joka koettiin hyvin häiritsevänä.

Kuva 42. Parvekkeelta avautuvan näkymän vaikutus parvekkeen käyttöön: vastausten keskiarvot.

4,6

4,24,1

2,7

3,6

3,2

1

2

3

4

5

asumismukavuus ulkoilumahdollisuus harrastusmahdollisuus

ei m

erki

tyst

ä

mer

kits

ee p

aljo

n

miellyttävä näkymäepämiellyttävä näkymä

33

Miellyttävällä näkymällä oli kyselyn mukaan enemmän merkitystä kuin ilmansuunnal-la, johon parveke avautui. Miellyttävä näkymä vaikutti positiivisesti parvekkeen koettuun asumismukavuuteen mutta myös sen käyttöön ulkoiluun ja harrastuksiin.

Kuva 43. Avara näkymä.

Yhteenveto ympäristön vaikutuksesta Parvekelasitus lisäsi parvekkeen käyttöä eri sääoloissa, kuten sateisella ja tuulisella säällä. Parvekelasituksesta aiheutuvaa parvekkeen lämpötilan nousu kesäisin on ongelma.Parvekkeelta avautuva näkymä oli tärkeä parvekkeen ominaisuus, joka lisäsi parvekkeen käyttöä. Jos näkymä oli ankea eikä avara, vähensi se parvekkeen merkitystä erityisesti ulkoilu- ja harrastusmahdollisuutena. Näkymä oli kyselyn mukaan tärkeämpi ominaisuus kuin ilmansuunta, johon parveke avautui.

–

–

34

5.7. Parvekkeiden rakenteelliset ominaisuudet

Parveke koettiin palvelutaloissa turvalliseksi ja vain 1 - 2 % vastanneista piti parveketta tur-vattomana. Turvattomuus aiheutui siitä, että pelättiin jonkun pääsevän parvekkeen kautta sisään asuntoon. Kaiteen vieressä huimasi 8 % vastanneista, mutta vain yksi henkilö koki parvekkeen turvattomaksi huimauksen takia.

Materiaalit: kaide ja lattia Kyselyyn vastanneista 58 % oli tyytyväisiä kaidemateriaaliin, 13 % oli tyytymättömiä ja 30 % jätti vastaamatta kysymykseen. Palvelutalojen asukkaista 16 % oli tyytymättömiä kaiteen antamaan näkösuojaan parvekkeella. Näkösuojaan tyytymättömämpiä olivat ne asukkaat, joiden parvekekaide oli osittain tai kokonaan läpinäkyvä lasikaide. Toisaalta kyselyyn vas-tanneista 9 % ilmoitti kaiteen estävän ympäristön seuraamista.

Kyselyssä asukkaita pyydettiin valitsemaan miellyttävin kaideratkaisu. Kaidemateriaalin valintaan vaikutti selvästi kohteen kaidemateriaali. Suosikiksi nousi se materiaali, joka oli kyselyyn vastanneen omassa parvekkeessa. Poikkeuksena olivat läpinäkyvän lasikaiteellisen parvekkeen omistajat. Heistä enemmistö toivoi enemmän näkösuojaa ja osa toivoi kaiteen olevan osittain umpinainen tai opaalilasia.

Neljäsosa palvelutalon asukkaista valitsisi kaidetyypiksi täysin umpinaisen kaiteen. Asukkaista 22 % valitsisi osittain umpinaisen ja osittain avonaisen kaiteen, opaalilasikai-teen valitsisi 21 % ja läpinäkyvän lasikaiteen 6 %. Pinnakaidetta ei valitsisi kukaan kyselyyn vastanneista.

Lattiamateriaalin koki miellyttävänä 71 % ja epämiellyttävänä 12 % kyselyyn vastanneis-ta. Tyytymättömimpiä olivat Liesitorin palvelutalon asukkaat, joista 40 % piti lattiamateri-aalia epämiellyttävänä. Liesitorin parvekkeiden lattiat olivat pääsääntöisesti betonia.

Vain 4 % kyselyyn vastanneista ilmoitti parvekkeen lattian olevan liukas. Enemmistö vastauksista koski puuritilöillä varustettuja lattioita.

Esteettömyys: kynnys ja ovi

Kuva 44. Käyttäjien ongelmatilanteet parvekkeilla (%).

11

18

10

12

2

11

28

18

16

4

33

73

20

33

13

0 10 20 30 40 50 60 70 80

ovea on hankala avatatai sulkea

ovea ei saa riittävänauki

parvekkeella onhankala kääntyä

apuvälineen kanssa

kynnys on hankalaylittää

oviaukko on liian kapea

käyttäjän ongelmatilanteet (%), n = 220

pyörätuoli (n = 15) rollaattori (n = 83) kaikki

35

Pyörätuolilla liikkuvilla oli ongelmia parvekkeelle kulkemisessa. Myös rollaattorin käyttäjil-lä oli ongelmia parvekkeen käyttämisessä. Oven saaminen riittävän auki aiheutti ongelmia myös ilman apuvälinettä liikkuville.

Oven riittämätön avautuminen oli ongelma 73 %:lle pyörätuolin käyttäjistä ja 28 %:lle rollaattorin käyttäjistä. Kynnyksen ylittäminen hankaloitti pyörätuolin (33 %) ja rollaattorin (16 %) avulla liikkuvia. Oven avaaminen ja sulkeminen oli hankalaa 33 %:lle pyörätuolin käyttäjistä ja 11 %:lle kaikista kyselyyn vastanneista. Apuvälineellä kääntyminen parvek-keella oli hankalaa noin 20 %:lle pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjistä. Oviaukon kapeus haittasi eniten pyörätuolin käyttäjiä.

Oven saaminen riittävän auki oli ongelmallista kaikissa kohteissa. Eniten tässä oli ongel-mia Töölön ja Hanna-kodin palvelutalojen (30 %) parvekeovissa. Liesitorin palvelutalossa 30 % asukkaista ilmoitti kynnyksen ylittämisen olevan hankalinta parvekkeella kulkemises-sa.

Yhteenveto parvekkeiden rakenteellisista ominaisuuksistaPalvelutalon asukkaat pitivät parveketta turvallisena oleskella. Muutama asukas oli huolissaan siitä, että joku ulkopuolinen saattaisi päästä asuntoon parvekkeen kautta.Kaidemateriaaliin asukkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Enemmistö piti hyvänä sitä kaideratkaisua, joka oli omassa parvekkeessa. Tästä poikkesivat ne asukkaat, joiden parvekekaide oli läpinäkyvää lasia. He toivovat enemmän näkösuojaa.Lattiamateriaaliin olivat tyytyväisiä ne, joilla oli puinen ritilä- tai lautalattia. Betonisen lattian omistajat olivat tyytymättömämpiä. Vain harvat pitivät lattiaa liukkaana.Apuvälineellä liikkuvilla parvekkeelle kulkeminen oli merkittävästi hankalam-paa kuin muilla asukkailla. Suurin ongelma parvekkeelle kulkemisessa oli oven saaminen riittävän auki ja kynnyksen ylittäminen. Hankaluuksia oli erityisesti pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuvilla.

–

–

–

–

Kuvat 45 - 46. Yksilehtinen parvekeovi ja ”aukipitolaite”.

36

5.8. Parvekelasituksen merkitys palvelutalossa

Lasitus lisäsi kalusteiden määrää ja monipuolisti parvekkeiden käyttömahdollisuuksia. La-sitetuilla parvekkeilla oleskeltiin enemmän eri sääoloissa kuin avoparvekkeilla. Lasitetut parvekkeet olivat kesällä kuumempia, mikä haittasi palvelutalon asukkaita. Kylmänä vuo-denaikana parvekelasitus ei merkittävästi lisännyt parvekkeen käyttöä.

Palvelutalon asukkaat pitivät parvekelasitusta erittäin hyvänä ratkaisuna, keskiarvo oli 4,5 (arvoasteikko 1 - 5). Huonon arvosanan (1 – 2) antoi 6 % kyselyyn vastanneista. Syynä huonoon arvosanaan olivat esim. parvekelasien hankala liikuteltavuus tai liian suuret raot lasien välissä.

Kuva 47. Tyytyväisyys parvekelasitukseen (1=huono, 5=erinomainen).

Parvekelasituksen käyttö lämpimänä ja kylmänä vuodenaikanaPalvelutalojen asukkaista 58 % piti parvekelaseja säästä riippuen auki tai kiinni lämpimänä vuodenaikana. Vain alle prosentti vastaajista piti parvekelaseja kokonaan auki. Kylmänä vuodenaikana enemmistö (64 %) piti parvekelaseja kokonaan suljettuina.

3 3 5

14

57

18

0

10

20

30

40

50

60

70

1 2 3 4 5 puuttuvatieto

huono erinomainen

%-o

suus

vas

tauk

sist

a, n

= 1

01

64

13

0

19

4

12

19

1

58

10

0

10

20

30

40

50

60

70

80

kiinni osittain kiinni kokonaan auki säästä riippuenauki

tai kiinni

puuttuva tieto

parv

ekel

asitu

ksen

käy

ttö (%

), n

= 10

1

kylmä vuodenaikalämmin vuodenaika

Kuva 48. Parvekelasituksen käyttö (%) eri vuodenaikona.

Parvekelasien käytön ongelmatKyselyn mukaan parvekelasien yleisimmät ongelmat olivat niiden avaaminen ja liikuttami-nen sekä puhtaanapito. Lasien avaaminen oli ongelmallista 24 %:lle palvelutalojen asuk-kaista ja 45 %:lle niiden peseminen oli vaikeaa. Ongelmallista oli se, että lasit olivat jäyk-kiä liikkumaan, ne takertuivat kiinni yläkulmistaan ja niiden avaamiseen ja sulkemiseen tarvittiin kahta kättä. Muita ongelmia olivat lasien väliset suuret raot ja lasituksen hankala lukitus.

37

Jari Heikkilän parveketutkimuksessa44 ei tullut esille merkittäviä ongelmia parveke-lasituksen käytössä. Parvekelasituksen käytön vaikeudet koskevatkin juuri ikääntyneitä ja toimintarajoitteisia ihmisiä. Palvlutalon asukkaat liikuttavat laseja paljon sään, lämpötilan ja tuuletuksen mukaan.

Toimintakyvyn heikennyttyä ikkunoiden ja parvekelasituksen puhdistaminen ei enää onnistu. Parvekelasitusta tulisi huoltaa ja sen kiskoja tulisi rasvata säännöllisesti, jotta laseja olisi kevyt liikutella. Palvelutaloissa parvekelasit tulisi huoltaa säännöllisesti kerran tai kaksi vuodessa.

Kuvat 49 - 51. Esimerkkejä parvekelasituksista ja avausmekanismista.

Yhteenveto parvekelasituksestaParvekelasitus lisäsi parvekkeen kalusteiden määrää ja kalusteita pidettiin par-vekkeella ympäri vuoden. Parvekelasitus lisäsi ja monipuolisti parvekkeen käyttöä palvelutaloissa. Lasitus lisäsi erityisesti kahvin ja teen juontia, ruokailua ja tavaroiden säilyttämistä parvekkeella.Lasitettujen parvekkeiden kuumuus kesällä haittasi palvelutalojen asukkaita. Lasitus kuitenkin lisäsi parvekkeiden käyttöä eri sääoloissa, erityisesti sateisella ja tuulisella säällä. Parvekelasitusta avattiin ja suljettiin sääolojen mukaan. Koko asuntoa tuulete-tiin usein parvekkeen oven kautta.Parvekelasituksen liikuttaminen oli vaikeaa 24 %:lle palvelutalon asukkaista. Lasituksen puhtaanapito ja muu huoltaminen oli hankalaa palvelutalojen asukkaille.

–

–

–

–

–

44) Heikkilä (1996)

38

5.9. myllypuron yhteiskäytössä olevat parvekkeet

Myllypuron palvelutalossa entiset tuuletusparvekkeet on muutettu lasitetuiksi oleskelupar-vekkeiksi, jotka ovat kaikkien asukkaiden yhteiskäytössä. Myllypuron palvelutaloon jaetussa kyselyssä oli omana osionaan yhteisparvekkeita koskevat kysymykset.

Yhteiskäytössä olevaa parveketta ilmoitti käyttävänsä 16 palvelutalon asukasta (36 % vas-tanneista). Noin puolella heistä oli asunnossaan parveke. Yleisin peruste yhteisparvekkeen käyttämättömyydelle oli asunnon oma parveke. Muita syitä olivat mm. asukkaan huono-kuntoisuus, parvekkeella ei viihdytty tai asukas meni mieluummin ulos kävelylle.

Yhteisen parvekkeen merkitys ei noussut kovin korkeaksi käyttäjien keskuudessa. Keski-arvo oli 2,8 (asteikko 1 – 5). Yhteistä parveketta ei koettu merkittävänä harrastuspaikkana, vaan parvekkeella lähinnä oleskeltiin, seurattiin ympäristöä ja tavattiin muita asukkaita.

Yhteisellä parvekkeella ei myöskään oleskeltu kovin usein. Lämpimänä vuodenaikana vain neljä asukasta ilmoitti käyttävänsä parveketta päivittäin. Kylmänä vuodenaikana yhtei-sellä parvekkeella oleskeltiin vain harvoin. Kyselyn mukaan parvekkeelle kulkemisessa ei ollut mitään suuria ongelmia. Muitakaan parvekkeen rakenteellisia tai ympäristöstä johtu-via ongelmia ei mainittu.

Taulukko 5. Yhteisen parvekkeen käyttö (%) ja merkitys (keskiarvo, arvosteluasteikko 1-5).

Yhteisen parvekkeen käyttö %-osuuskyllä käytän 36en käytä 60puuttuva tieto 4Yhteisen parvekkeen merkitys kayleensä 2,8asumismukavuuden kannalta 3ulkoilumahdollisuutena 2,5harrastusmahdollisuutena 1,8

1/1

39

6. ryhmäkotien Parvekkeet

Tutkimuksessa haastateltiin Liesitorin, Folkhälsanin, Puistolan ja Töölön palvelutalojen ryhmäkotien henkilökuntaa*. Myllypuron palvelutalon ryhmäkoti on valmistunut vuoden 2004 lopulla, joten heillä ei ollut vielä kokemusta parvekkeiden käytöstä. Hanna-kodin ryh-mäkodissa ei ole varsinaista parveketta vaan ulkoilutilana toimii suuri kattoterassi. Henkilö-kunnan teemahaastattelulla haluttiin selvittää seuraavia asioita:

1. Minkä tyyppinen parveke toimii ryhmäkodissa, joka on profiloitunut:dementiaa sairastaville?psyykkisesti oireileville?fyysisesti huonokuntoisille, (paljon pyörätuolilla liikkuvia, joitain vuoteeseen hoidettavia asukkaita)?

2. Miten parveke tulisi sijoittaa ryhmäkotiin, jotta valvonta olisi mahdollisimman vaivatonta?

3. Millaiseen ryhmäkotiin huonekohtaiset parvekkeet ovat perusteltuja ja tarpeellisia?

4. Mikä on yhteisen parvekkeen ja asuinhuonekohtaisen parvekkeen minimimitoitus?

6.1. liesitorin palvelutalo, ryhmäkoti emma-Sofia

Haastatteluun vastasi johtaja Johanna Krekola.

Taustatiedot ryhmäkodistaRyhmäkoti Emma-Sofia on ollut toiminnassa 1.9.2003 alkaen. Ryhmäkodissa on enimmil-lään 14 asukasta. Omissa huoneissa asuu 10 ja kahdenhengen huoneissa 4 henkilöä. Ryh-mäkoti on erikoistunut psyykkisesti oireilevien vanhusten hoitoon. Osa asukkaista on myös dementoituneita ja/tai fyysisesti huonokuntoisia. Ryhmäkodissa työskentelee kahdeksan hoitajaa.

Ryhmäkodin parvekkeetAsuinhuoneissa on omat parvekkeet, jotka pidetään yleensä lukittuina. Parveke on pieni 2,9 m² (1630 x 1800 mm) avoparveke. Parvekkeet avautuvat Liesitorille etelään. Parvekkeen kynnys on korkea, yli 50 mm parvekkeelta sisään astuessa. Parvekkeen lattioita ei ole koro-tettu, ja lattiaa kiertää vesikouru. Kynnyksen leveys on 320 mm ja kulkuaukon leveys 850 mm. Asuinhuoneiden parvekkeet ovat hyvin vähäisessä käytössä, koska henkilökunta pitää parvekkeita turvattomana ja sen vuoksi yleensä lukossa. Parvekkeita ei ole kalustettu.

Tilava 56 m² (17 x 3,3 m) yhteisparveke avautuu suljetulle sisäpihalle pohjoiseen. Kul-ku parvekkeelle on ruokailu/oleskelutilasta. Parveketta ei ole katettu, mutta siellä on kui-tenkin lasiseinämät. Parvekkeen ovi on lukollinen ja usein lukossa. Parvekkeen ovessa on puutteita: se on painava eikä siinä ei ole aukipitolaitetta. Parvekkeen kynnyksen korkeus on sisäpuolella noin 20 mm ja parvekkeen puolella noin 50 mm. Parvekkeen lattiaa ei ole korotettu. Parveke on kalustettu yleensä vain kesäksi.

Parvekkeen käyttö ja tarpeellisuus on arvioitu melko vähäiseksi. Parvekkeiden aktiivinen käyttöaika alkaa touko/kesäkuussa ja loppuu syyskuussa.

a)b)c)

* Kyselylomake on tämän raportin liitteenä 9.

40

Kommentit parvekkeista”Yhteiseltä parvekkeelta puuttuu kate, vaikka piirustuksiin se on merkitty. Parveke ei ole niin hyötykäytössä kuin voisi olla, talvella se on täynnä lunta.”

”Yhteiseltä parvekkeelta puuttuva katto vähentää parvekkeen käyttömahdollisuuksia. Huoneiden parvekkeet ovat erittäin vähäisessä käytössä, yksin asukkaat eivät voi niitä käyttää. Yhteistä parveketta käytettään sitten kesäaikaan kahvitteluun ja seuruste-luun yms.”

”Asukkaista suurin osa ei voi itsenäisesti (asuinhuoneen) parveketta käyttää, parveke-lasit suojaisivat enemmän ja turvallisuus paranisi. Ne, jotka voivat parveketta itsenäi-sesti käyttää, ovat siihen tyytyväisiä.”

Parvekkeiden hyvät ratkaisut

Asuinhuoneiden parvekkeetAsuinhuoneiden parvekkeiden ovet ovat helppoja avata ja pysyvät auki. Ovet lukittuvat avonaiseen asentoon kahvaa ylös kääntämällä.

Yhteinen parvekeYhteisen parvekkeen sijoitus on hyvä valvonnan ja turvallisuuden kannaltaParveke on tilava, joka antaa paljon käyttömahdollisuuksia.

Parvekkeiden ongelmakohdat

Asuinhuoneiden parvekkeetParvekkeet ovat kooltaan liian pieniä, pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuville mahdottomia käyttää itsenäisesti.Kynnysratkaisu on huono, parvekkeen lattiaa ei ole korotettu.Asukkaat eivät voi käyttää itsenäisesti parveketta, koska henkilökunta kokee ne turvallisuusriskinä.

Yhteinen parvekeParveketta ei ole katettu, mutta siinä on lasiseinämät. Ratkaisu on outo, koska parveke avautuu suljetulle ja suojaisalle sisäpihalle. Lasituksen hyvät puolet, kuten säävaikutusten vähentäminen ei tällöin toteudu. Lasitus haittaa esimer-kiksi pihalla tai muilla parvekkeilla oleskelevien kanssa kommunikointia.Yhteisen parvekkeen ovi on painava ja siinä ei ole aukipitolaitetta. Ovi ”tulee päälle”, eli jousi pyrkii sulkemaan ovea.Parvekkeen kynnysratkaisu on hankala, lattiaa ei ole korotettu.Parveke pidetään yleensä lukittuna.

–

––

–

––

–

–

––

41

6.2. Folkhälsanin palvelutalon ryhmäkoti

Haastatteluun vastasi johtaja Mia Löflund.

Taustatiedot ryhmäkodistaFolkhälsanin ryhmäkoti on ollut toiminnassa yhdeksän vuotta. Asukkaita on 38 ja hoitajia 24. Asukkaat asuvat pääsääntöisesti omissa huoneissaan. Ryhmäkodissa on kolme osastoa eri kerroksissa. Dementiaa sairastaville on oma osastonsa, jossa on 12 asukasta. Muut ryh-mäkodin asukkaat ovat fyysisesti huonokuntoisia ja monet liikkuvat pyörätuolilla.

Ryhmäkodin parvekkeetJokaisessa ryhmäkodin osastossa on kaksi yhteiskäytössä olevaa parveketta. Asuinhuoneissa ei ole omia parvekkeita. Asuinhuoneiden omat parvekkeet eivät ole haastattelun mukaan tarpeellisia ryhmäkodissa.

Yhteiskäytössä olevat parvekkeet ovat lasitettuja ja ulkonevia. Parvekkeet ovat syvyydel-tään 2000 mm, pienempi parveke on leveydeltään 3700 mm ja suurempi 5000 mm. Ovi-aukon leveys on 1000 mm ja ovi on helposti ja kevyesti avattavissa. Parvekkeiden kynnykset vaihtelivat parvekkeittain. Joitain kynnyksiä on porrastettu kulkemisen helpottamiseksi. Parvekkeiden lattiat on korotettu, mutta tasoeroa on kuitenkin jonkin verran. Kynnyksen korkeudet parvekkeelta huoneeseen kuljettaessa vaihteli 20..35 mm välillä. Monet kynnyk-set olivat leveitä 300..350 mm, jolloin kynnyksen yli astuminen on hankalaa.

Parvekkeet ovat aktiivisessa käytössä ja siellä viihtyy ryhmäkodin asukkaiden lisäksi myös henkilökunta. Asukkaat voivat käyttää parveketta itsenäisesti. Parvekkeet ovat aktiivisessa käytössä huhti-/ toukokuusta syyskuuhun. Parvekkeilla oleskellaan paljon ja niillä on suuri merkitys asukkaiden ulkoilumahdollisuutena. Parvekkeita käytetään monipuolisesti. Kesäl-lä osastojen välillä jopa kilpaillaan siitä, minkä osaston parvekkeilla on kauneimmat parve-kekukkaset.

Pyörätuolilla liikkuvilla on ongelmia parvekkeiden käytössä. Kalusteet tekevät parvek-keen ahtaammaksi ja kynnyksen ylittäminen on hankalaa. Osa ryhmäkodin asukkaista tar-vitsee hoitajan apua parvekkeen käytössä. Fyysisesti huonokuntoiset kärsivät parvekkeen kuumuudesta.

Kommentit parvekkeista”Aamupäivällä liian kuuma varsinkin yläkerroksien (5 krs.) parvekkeilla.”

”Fyysisesti huonokuntoiset kärsivät kuumuudesta, parvekkeilla pitäisi olla aurinko-suoja.”

”Parvekkeet ovat pieniä pyörätuolilla liikkuville.””Parvekkeille on helppo kulkea, lasitus on hyvä. Parveke on lähellä oleva ulkotila.”

Parvekkeiden hyvät ratkaisutParvekkeet on sijoitettu osastoihin hyvin.Asukkaat voivat käyttää parvekkeita itsenäisesti.Parvekkeille mahtuu myös pyörätuolilla.Oviratkaisu on hyvä ja parvekkeiden lattiat on korotettu.Parvekkeet on lasitettuja ja henkilökunta pitää niitä turvallisina.

Parvekkeiden ongelmakohdatKynnysratkaisut vaihtelevat ja osa kynnyksistä on liian korkeita tai leveitä.Parvekkeet kuumenevat auringossa. Häikäisy- tai aurinkosuojaa ei ole.

–––––

––

42

6.3. Puistolan palvelutalon ryhmäkoti

Haastatteluun vastasi ryhmäkodin vastaava hoitaja Eeva-Kerttu Demirtas

Taustatiedot ryhmäkodistaPuistolan palvelutalon ryhmäkoti on ollut toiminnassa kaksi vuotta. Ryhmäkodissa on 14 asukasta, ja henkilökunta koostuu yhdeksästä hoitajasta. Asukkaat asuvat omissa tai kahden hengen huoneissa. Ryhmäkoti on tarkoitettu vain dementiaa sairastaville, mutta suurin osa asukkaista on lisäksi fyysisesti huonokuntoisia. Muutama asukas liikkuu pyörätuolilla ja muutamat ovat vuoteeseen hoidettavia.

Ryhmäkoti on sijoitettu palvelutalon kuudenteen kerrokseen, johon pääsee vain luki-tulla hissillä. Vastaavan hoitajan mukaan sijoitus on hätätilanteita ajatellen vaikea ja asuk-kaiden omaiset kokevat sijoituksen ahdistavana.

Ryhmäkodin parvekkeetRyhmäkodissa on kaksi lasitettua parveketta eri puolilla kerrosta (etelä ja pohjoinen). Asuinhuoneissa ei ole omia parvekkeita. Parvekkeille on vapaa pääsy estetty teräsristikko-ovin, jotta parvekkeen kautta voidaan kuitenkin tuulettaa osastoa. Asukkaita ei päästetä parvekkeelle, koska sitä pidetään turvallisuusriskinä. Tämän vuoksi parvekkeet ovat erittäin vähässä käytössä, ja niiden merkitys on vähäinen.

Parvekkeen pinta-ala on 5,3 m² (2200 x 2400 mm). Kulku parvekkeelle on oleskelutilas-ta. Parvekkeen lattia on korotettu. Kynnys on toimiva: vain noin 20 mm korkea ja molem-piin suuntiin viistetty. Parvekkeella on pöytä ja neljä tuolia.

Vastaavan hoitajan mukaan asuinhuoneiden omat parvekkeet eivät olisi ryhmäkodissa tarpeellisia. Paras ratkaisu hänen mukaansa on tilava yhteiskäytössä oleva, lasitettu, katet-tu ja turvallinen parveke. Parvekkeen sijoitus tulisi olla sellainen, että sen valvonta olisi helppo järjestää. Parvekkeen tulisi olla tilava ja kynnyksen matala, jotta myös pyörätuolilla liikkuvat pääsevät avustajan kanssa parvekkeelle.

Ryhmäkodin parvekkeiden käyttöön on tulossa keväällä muutos. Vastaava hoitaja on itse sitä mieltä, että parveke olisi hyvin tärkeä ulkoilumahdollisuus asukkaille. Sen vuoksi parvekkeiden käyttöönottoa kesäksi 2005 pohditaan.

Kommentit parvekkeista”Parvekkeiden telkeämisen syynä on todennäköisesti ollut ajattelutapa, jossa ei ole haluttu ruokkia dementiaa sairastaville tyypillistä tarvetta ”lähteä jonnekin” esim. maalle, kotiin jne. Tähän on kuitenkin tulossa muutos.”

Parvekkeiden hyvät ratkaisutParvekkeet ovat viihtyisiä, kalustettuja ja siellä on kukkia.Parvekkeet on lasitettu.Parvekkeiden kynnys on hyvä ja lattia on korotettu.

Parvekkeiden ongelmakohdatSuurin ongelma on parvekkeiden käyttöönotto. Asukkaat eivät pääse parvek-keelle lainkaan.Parvekkeiden sijoitus on valvonnan kannalta hankala.Parvekkeiden turvallisuus on henkilökunnan mielestä puutteellinen.

–––

–

––

43

6.4. Töölön palvelutalo, ryhmäkoti ruusu

Haastatteluun vastasi johtaja Hilkka Ryhänen

Taustatiedot ryhmäkodistaRyhmäkoti Ruusu on ollut toiminnassa vuodesta 2000 lähtien. Ryhmäkodissa on asukkaita 23 ja hoitajia 14. Asukkaat asuvat omissa huoneissa. Ryhmäkodissa on sekä dementiaoirei-sia että fyysisesti huonokuntoisia asukkaita.

Ryhmäkodin parvekkeetRyhmäkodissa on huonekohtaiset parvekkeet ja tilava (4900 x 1800 mm) yhteisparveke. Parvekkeita ei ole lasitettu. Parvekkeet ovat aktiivisessa käytössä huhtikuusta lokakuuhun ja niitä käytetään paljon. Lämpimänä vuodenaikana lähes kaikki asukkaat käyttävät parvek-keita päivittäin.

Asukkaat voivat ulkoilla parvekkeilla itsenäisesti, muutamat tarvitsevat hoitajan apua parvekkeelle kulkemisessa. Myös henkilökunta käyttää parveketta tauoilla. Haastateltavan mukaan asuinhuonekohtaiset parvekkeet ovat erittäin tarpeellisia ja ne antavat pieneen asuntoon lisätilaa. Parvekkeita käytetään monipuolisesti ja tyypillinen kalustus on tuoleja ja pöytä. Pyörätuolilla liikkuvilla on vaikeuksia parvekkeelle pääsyssä, vaikka kynnysratkaisu on kohteessa kohtalaisen hyvä ja matala.

Kommentit parvekkeista”Lähes kaikki asukkaat käyttävät parvekkeita lämpimänä vuodenaikana päivittäin”

”Parvekkeet ovat erittäin tarpeellisia, antavat pieneen asuntoon lisätilaa”

”Lattian korotus ritilöillä on hyvä, tila riittää pyörätuolilla liikkuvalle”

Parvekkeiden hyvät ratkaisutParvekkeet on otettu hyvin käyttöön ja asukkaat voivat oleskella parvekkeilla itsenäisestiKynnys ja oviratkaisu ovat hyviä, ja lattiat on korotettu

Parvekkeiden ongelmakohdatAsuinhuoneen parveke on kalustettuna ahdas pyörätuolilla liikkuvalleParvekkeita ei ole lasitettu

–

–

––

44

6.5. Yhteenveto ryhmäkotien parvekkeista

Parvekkeiden käyttö vaihteli suuresti eri ryhmäkotien välillä. Dementiaryhmäkodeissa ko-rostettiin parvekkeiden turvallisuutta ja valvonnan mahdollisuutta. Toisissa ryhmäkodeissa parvekkeiden käyttö oli turvallisuussyistä kokonaan estetty asukkailta, vaikka parvekkeet oli-vat täysin lasitettuja ja vaikuttavat ulkopuolisen silmissä turvallisilta. Erään palvelutalon parvekkeita ei ollut lasitettu, mutta ryhmäkodin asukkaat saattoivat silti käyttää parvekkeita itsenäisesti.

Parvekkeiden käyttökulttuuriin vaikutti asukkaiden kunto ja diagnoosi. Mikäli ryhmä-kodissa oli arvaamattomasti käyttäytyviä asukkaita, aiheuttivat parvekkeet henkilökunnassa huolta. Lasitus lisäsi parvekkeiden turvallisuutta.

Dementoituneiden tai psyykkisesti oireilevien vanhusten ryhmäkodissa asuinhuone-kohtaisten parvekkeiden sijaan kannattaa panostaa tilavaan yhteiskäytössä olevaan parvek-keeseen. Parveke tulisi sijoittaa siten, että siellä tapahtuvaa toimintaa voi yksi hoitaja vai-vattomasti valvoa sisältä käsin. Yhteiskäytössä oleva parveke voisi olla sijoitettu esimerkiksi oleskelutilojen yhteyteen. Parvekkeen lattian tulee olla korotettu sekä kynnyksen matala ja viistetty.

Kuva 52. Hanna-kodin terassi.

45

7. Pohdinta

Parveke on tärkeä palvelutalossa asuville. Liikuntarajoitteiselle palveluasuntoon kuuluva parveke on erityisen merkittävä mahdollisuutena ulkona oleskeluun. Parveke mahdollistaa myös sosiaalisen kontaktin ympäristöön. Ryhmäkodeissa parveke on tärkeä toiminnallinen yhteistilatila.

Palvelutalon asukkaat käyttävät asuntoparvekkeita monipuolisesti ajanviettoon, harras-tuksiin, kasvien ja kukkien hoitoon, ruokailuun ja arkipäivän huoltotoimiin, kuten vaattei-den tuuletukseen ja pyykin kuivaamiseen. Parvekkeen käyttökelpoisuus ja viihtyisyys lisään-tyvät pinta-alan kasvaessa. Apuvälineiden avulla liikkuva henkilö ei pysty käyttämään pientä parveketta. Uudisrakentamisen ohjeet määrittelevät parvekkeiden koon sellaiseksi, että se riittää myös apuvälineitä käyttäville. Myös korjausrakentamisen yhteydessä lisättävien par-vekkeiden tulisi olla pinta-alaltaan vastaavan kokoisia kuin uudisrakentamisessa.

Palvelutalojen parvekkeilta vaaditaan erilaisten liikkumis- ja toimimisesteisten henki-löiden vaatimusten huomioon ottamista sekä tilaratkaisussa että varusteissa. Jotta epävar-masti tai apuvälineiden avulla liikkuva pääsee parvekkeelle, on kynnyksen oltava riittävän matala ja oviaukon riittävän leveä. Kynnyskorkeutta voidaan madaltaa irrallisella ritilällä. Kuitenkin kynnysratkaisuihin tarvitaan tuotekehitystä, koska lähes kaikki nykyisin toteutet-tavat parvekekynnykset ovat hankalia itsenäisesti pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuville ikääntyneille.

Asukaskyselyn perusteella suurimmalle osalle pyörätuolin käyttäjistä kulkuaukko par-vekkeelle oli liian kapea oven pienestä avautumiskulmasta johtuen. Oven painikkeen, lu-kon ja muiden varusteiden käytettävyyttä erityisesti käsivoimiltaan heikkojen henkilöiden vaatimusten mukaisiksi tulisi edelleen kehittää. Lisäksi esimerkiksi oven aukipitolaitteen kurottelu lattian rajassa on monelle vanhukselle ylivoimainen tehtävä.

Parvekekaiteen tulee antaa riittävä näkösuoja ja samalla sen läpi tulisi voida tarkkailla ympäristöä. Kaide ei saa estää istuvan mahdollisuutta tarkkailla ympäristöä. Täysin läpinä-kyvä kaide vähentää parvekkeen yksityisyyttä ja sen lisäksi se voi aiheuttaa joillekin henki-löille huimauksen ja turvattomuuden tunnetta. Parhaimmillaan parvekekaiteen läpinäky-vyyttä voisi käyttäjä itse säädellä.

Parvekelasitus lisää ja monipuolistaa parvekkeen käyttöä. Lasitetulla parvekkeella voi-daan pitää kalusteita vuoden ympäri. Palvelutalon asunnoissa lasitetun parvekkeen ilman-vaihtoon pitää kiinnittää erityistä huomiota, koska ikääntyneet ihmiset kärsivät sekä liiasta kuumuudesta että vedosta. On tärkeää, että parvekelasitus on helppo avata myös istuen ja yhdellä kädellä.

Tutkimuksessa havaittiin että palvelutalojen parvekkeiden kalustus ei eroa merkittävästi tavallisesta parvekekalustuksesta. Kevyet, helposti siirreltävät ulkokalusteet eivät kuitenkaan ole riittävän tukevia epävarmasti tai apuvälineiden avulla liikkuvien vanhusten käyttöön. Parveke- ja terassikalusteiden tuotekehitykseen kannattaa tulevaisuudessa panostaa.

Valaistus on lähes kokonaan unohdettu parvekkeiden rakentamisessa. Ikääntyneellä näön heikentyessä valaistuksesta ja tulee tärkeä tekijä parvekkeen erilaisissa käyttötilanteis-sa. Riittävä määrä sähköpistokkeita mahdollistaa lämmittimien käytön, jolloin parvekkeen käyttöaikaa voidaan pidentää.

Ryhmäkotien yhteisparvekkeiden suunnittelussa ja sijoituksessa on kiinnitettävä erityi-sesti huomiota turvallisuuteen ja valvottavuuteen.

46

47

8. lähteet

Asuntohallitus, Asuntotuotantoneuvottelukunta (1976). Valtakunnallinen asunto-ohjelma vuosille 1976 – 1985. Liite 2. Laatutasojaoston mietintö.

Engvall K. (1992) Boendevärdering och användning av glasade uterum. Byggforskningsrådet R34.

Engvall K. (1989) Att bo med inglasad balkong. Utredningsrapport nr 1989:8.Stockholmsprojektets boendeundersökning.

Helsingin kaupunki, Rakennusvalvontavirasto (2002). Parvekelasitus. Rakentamistapaohje.

Heikkilä, Jari (1996). Parveke suomalaisen kerrostalon asuntokohtaisena ulkotilana. Acta Universitatis Ouluensin. C Technica 91. Oulu .

Kantanen, Merja. Tutkimus v. 1966 – 1970 lainoitettujen asunto-osakeyhtiö- ja vuokratalojen säilytys-, hygienia- ja yhteistiloista.

Küller, R., Küller, M. (1994) Stadens grönska, äldres utevistelse och hälsa. Byggforskningsrådet R24.

Lumon Oy/ Pete Lattunen, e-mail 19.12.05Näköaloja. Lumonin asiakaslehti. KOR 4.Ottosson Johan, Grahn Patrik (1998). Utemiljöns betydelse för äldre med stort vårdbehov.

Med ögön känsliga för grönt. Stad & Land nr 155.Pirinen, Markku (2003). Kodin ergonomian merkitys ikääntyneiden kaatumisissa

ergonomisen systeemimallin kehittäminen. Acta Universitatis Ouluensin. Medica D 769. Oulu.

Rajala, M.; Åkerblom, S.(2004). Aravatalojen peruskorjaus Helsingissä. 1977-2002. Helsinki, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. s. 105. Helsingin kaupungin hankintakeskus.

Rakennustietosäätiö (1994). Asunnon ulkotilat. Ohjetiedosto. Rakennustieto Oy. RT 93-10544.

Rakennustietosäätiö (1994). Vanhusten palvelutalot ja -asunnot. Rakennustieto Oy. RT 93-10534.

Rakennustietosäätiö (1995). Parvekerakenteet. Ohjetiedosto. Rakennustieto Oy. RT 86-10563.

Rakennustietosäätiö (1996). Parvekerakenteet. Korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy. RT 86-10618.

Rakennustietosäätiö (1999). Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö. Ohjetiedosto. Rakennustieto Oy, RT 09-10692

Rakennustietosäätiö (2002). Kaiteet ja käsijohteet. Ohjetiedosto. Rakennustieto Oy. RT 88-10778.

Rappe, Erja (2005). The influence of a green environment and horticultural activities on the subjective well-being of the elderly living in long-term care. University of Helsinki. Department of applied biology. Publication no. 24 2005.

Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto (2001). RakMK F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2001. Rakennustieto Oy. RT RakMK-21184.

Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto (2005). RakMK G1 Asuntosuunnittelu. Määräykset ja ohjeet 2005. Rakennustieto Oy. RT RakMK-21256.

KuvatKuva 17: Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy; Kuva 20: Arkkitehtitoimisto Jan Söderlund Oy; Kuva 23: Arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa Oy; Kuva 26: Arkkitehtitoimis-to Pekkala-Seppänen-Mikkilä Oy; Kuva 29: Arkkitehdit Jurvainen & Pesola Oy; Kuva 32: Arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalin Oy; Muut kuvat: Sotera.

48

49

liitteet

liiTe 1: Parvekkeen havainnointilomake 50

liiTe 2: liesitorin palvelutalo – parvekekyselytulokset 54

liiTe 3: Folkhälsan seniorhuset – parvekekyselytulokset 56

liiTe 4: hanna-koti – parvekekyselytulokset 58

liiTe 5: Puistolan palvelutalo – parvekekyselytulokset 60

liiTe 6: Töölön palvelutalo – parvekekyselytulokset 62

liiTe 7: myllypuron palvelutalo – parvekekyselytulokset 64

liiTe 8: kysely asukkaille parvekkeen merkityksestä (kyselylomake) 66

liiTe 9: ryhmäkotien henkilökunnan haastattelu (haastattelulomake) 70

50

TeTTE

steettömyys asuinrakennuksissa

Parvekkeiden havainnointilomake

Kohteen taustatiedot

0. Kohde

akohteen nim

i:b

osoite:c

rakennusvuosid

peruskorjausvuosi

eyhteyshenkilö:

fpuhelin:

gsähköposti:

1. Parvekkeiden sijainti

kylläei

ayksiöissä

bkaksioissa ja isom

missa asunnoissa

cryhm

äasunnoissad

yhteinen ryhmäkodissa

eyhteistiloissa

Muuta:

Ryhm

äkodissa terassilla.

2. Parvekkeiden m

äärä suhteessa asuntoihina

asuntojakpl

basuntoparvekkeita

kplc

yhteisparvekkeitakpl

Muuta:

3. Ilmansuuntaa

mihin ilm

ansuuntaan parveke A aukeaa?

bm

ihin ilmansuuntaan parveke B

aukeaa?c

mihin ilm

ansuuntaan parveke C aukeaa?

Muuta:

1(8)

TeTTE

steettömyys asuinrakennuksissa

Parvekkeiden havainnointilomake

Kohteen havainnointi

4.1. PAR

VEKE A

: Parvekkeen perusratkais ukyllä

ei4.1.1. K

äyttötarkoitusa

oleskelu (asunto)b

oleskelu (yhteiskäyttö)c

mattojen pudistelu (ei oleskelukäytössä)

4.1.2. Julkisivuasisäänvedetty

bulkoneva

4.1.3. Kaide

aum

pikaideb

osittain umpinainen

cläpinäkyvä

4.1.4. Lasitus aliukulasit

btuuletusikkuna

ckaihtim

et

Muuta:

5.1. PA

RV

EK

E A

: Parvekkeen koko

aleveys

mm

bsyvyys

mm

bkaiteen korkeus

mm

muut m

itat:

6.1. PA

RV

EK

E A

: Kulku parvekkeelle

6.1.1. ovia

kulkuaukon leveysm

mb

oven avautumissuunta -suunnat

kylläei

criittääkö tila oven avaam

iselle sisään mentäessä

driittääkö tila oven avaam

iselle ulos mentäessä

2(8)

liiTe 1: Parvekkeen havainnointilomake

51

TeTT

Est

eettö

myy

s as

uinr

aken

nuks

issa

Parv

ekke

iden

hav

ainn

oint

ilom

ake

kyllä

eic

kaks

ileht

inen

ovi

dpa

inav

a ov

ie

oven

auk

ipito

nupp

i / -h

aka

fau

tom

aatti

pain

ike

gha

nkal

a ve

din

6.1.

2. k

ynny

s aky

nnyk

sen

kork

eus

sisä

än m

entä

essä

mm

bky

nnyk

sen

kork

eus

ulos

men

täes

säm

m

kynn

ykse

n pr

ofiil

i:

Muu

ta:

7.1.

PA

RV

EK

E A

: M

ater

iaal

i ta

latti

ab

sein

ätc

katto

dka

ide

kyllä

eie

onko

latti

aa k

orot

ettu

mite

n?

Muu

ta:

3(8)

TeTT

Est

eettö

myy

s as

uinr

aken

nuks

issa

Parv

ekke

iden

hav

ainn

oint

ilom

ake

8.1.

PA

RV

EK

E A

: K

alus

teet

ja v

arus

teet

aka

lust

eet :

bva

rust

eet:

cva

lais

inm

alli:

esä

hköp

isto

ke:

Muu

ta:

4.2.

PA

RVE

KE

B :

Parv

ekke

en p

erus

ratk

aisu

kyllä

ei4.

2.1.

Käy

ttöta

rkoi

tus

aol

eske

lu (a

sunt

o)b

oles

kelu

(yht

eisk

äyttö

)c

mat

toje

n pu

dist

elu

(ei o

lesk

eluk

äytö

ssä)

4.2.

2. J

ulki

sivu a

sisä

änve

detty

bul

kone

va4.

2.3.

Kai

dea

umpi

kaid

eb

ositt

ain

umpi

nain

enc

läpi

näky

vä4.

2.4.

Las

itus a

liuku

lasi

tb

tuul

etus

ikku

nac

kaih

timet

Muu

ta:

4(8)

52

TeTTE

steettömyys asuinrakennuksissa

Parvekkeiden havainnointilomake

5.2. PA

RV

EK

E B

: Parvekkeen koko

aleveys

mm

bsyvyys

mm

bkaiteen korkeus

mm

muut m

itat:

6.2. PA

RV

EK

E B

: Kulku parvekkeelle

6.2.1. ovia

kulkuaukon leveysm

mb

oven avautumissuunta -suunnat

kylläei

criittääkö tila oven avaam

iselle sisään mentäessä

driittääkö tila oven avaam

iselle ulos mentäessä

ckaksilehtinen ovi

dpainava ovi

eoven aukipitonuppi / -haka

fautom

aattipainikeg

hankala vedinx

6.2.2. kynnysakynnyksen korkeus sisään m

entäessäm

mb

kynnyksen korkeus ulos mentäessä

mm

kynnyksen profiili:

Muuta:

5(8)

TeTTE

steettömyys asuinrakennuksissa

Parvekkeiden havainnointilomake

7.2. PA

RV

EK

E B

: Materiaalit

alattia

bseinät

ckatto

dkaide

kylläei

eonko lattiaa korotettum

iten?

Muuta:

8.2. PA

RV

EK

E B

: Kalusteet ja varustee t

akalusteet :

bvarusteet:

cvalaisinm

alli: ei ole

esähköpistoke:

Muuta:

4.3. PAR

VEKE C

: Parvekkeen perusratkaisukyllä

ei4.3.1. K

äyttötarkoitusa

oleskelu (asunto)b

oleskelu (yhteiskäyttö)c

mattojen pudistelu (ei oleskelukäytössä)

4.3.2. Julkisivuasisäänvedetty

bulkoneva

4.3.3. Kaide

aum

pikaideb

osittain umpinainen

cläpinäkyvä

4.3.4. Lasitus aliukulasit

btuuletusikkuna

ckaihtim

et

Muuta:

tuolit ja pöytä

tuuletusteline

on

6(8)

53

TeTT

Est

eettö

myy

s as

uinr

aken

nuks

issa

Parv

ekke

iden

hav

ainn

oint

ilom

ake

5.3.

PA

RV

EK

E C

: P

arve

kkee

n ko

koa

leve

ysm

mb

syvy

ysm

mb

kaite

en k

orke

usm

m

muu

t mita

t:

6.3.

PA

RV

EK

E C

: K

ulku

par

vekk

eelle

6.

3.1.

ovi

aku

lkua

ukon

leve

ysm

mb

oven

ava

utum

issu

unta

-su

unna

tky

lläei

crii

ttääk

ö til

a ov

en a

vaam

isel

le s

isää

n m

entä

essä

drii

ttääk

ö til

a ov

en a

vaam

isel

le u

los

men

täes

säc

kaks

ileht

inen

ovi

dpa

inav

a ov

ie

oven

auk

ipito

nupp

i / -h

aka

fau

tom

aatti

pain

ike

gha

nkal

a ve

din

6.3.

2. k

ynny

s aky

nnyk

sen

kork

eus

sisä

än m

entä

essä

mm

bky

nnyk

sen

kork

eus

ulos

men

täes

säm

m

kynn

ykse

n pr

ofiil

i:

Muu

ta:

Kat

so p

arve

ke B

7(8)

TeTT

Est

eettö

myy

s as

uinr

aken

nuks

issa

Parv

ekke

iden

hav

ainn

oint

ilom

ake

7.3.

PA

RV

EK

E C

: M

ater

iaal

ita

latti

ab

sein

ätc

katto

dka

ide

kyllä

eie

onko

latti

aa k

orot

ettu

mite

n?

Muu

ta:

8.3.

PA

RV

EK

E C

: K

alus

teet

ja v

arus

teet

aka

lust

eet :

bva

rust

eet:

cva

lais

inm

alli:

esä

hköp

isto

ke:

Muu

ta:

Hav

ainn

oinn

in te

kijä

Päi

väys

8(8)

54

liiTe 2: liesitorin palvelutalo – parvekekyselytulokset

1 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

Liesitorin palvelutalo – parvekekyselytulokset

1. Vastanneiden m

äärä

jaetut 64

kpl

saadut vastaukset 45

kpl

vastausprosentti 70

%

2. Taustatiedot asukkaista ja asunnoista

Vastanneista suurin osa on yksinasuvia 78 %

ja naisia 76 %. Ikä keskiarvo on 75,6. Lem

mikki on vain yhdellä kyselyyn

vastanneella.

Toimintakyvyn ongelm

at:V

aikeuksia alavartalon toimintakyvyssä 53 %

H

uimausta ja tasapaino ongelm

ia 31 %

Vaikeuksia kuulem

isessa 24 %

Allergiaa / astm

a 22 %

Vaikeuksia m

uistamisessa 20 %

V

aikeuksia ylävartalon toimintakyvyssä 13 %

V

aikeuksia näkemisessä 11 %

Apuvälineet: P

yörällinen kävelyteline on 27 %, keppi 22 %

ja pyörätuoli 4 % vastanneista. Joskus apua ulkona

liikkumisessa tarvitsee 7 %

ja aina 3 % vastanneista. Lähes päivittäin ulkoilee 91 %

vastanneista, viikoittain 4 % ja

harvemm

in 4 % vastanneista.

Tarvitsee avustajan ulkona liikkuessa

kpl %

ei tarvitse 33

73

tarvitsee joskus 7

16

tarvitsee aina 3

7

puuttuva tieto 2

4

yhteensä 45

100

Asunnot: 60 %

vastauksista on tullut kaksiossa asuvilta. 20 % kolm

ioista, 13 % yksiöistä ja 7 %

4h+ k. Yksiöt ovat keskim

äärin 38 m², kaksiot 52 m

², kolmiot 72 m

² ja neliöt m². A

sunnoissa oli asuttu keskimäärin vähän yli vuoden.

3. Parveketyypit

Kaikille parvekkeille kuljetaan olohuoneesta. P

arvekkeista 62 % on ulkonevia ja 36 %

sisäänvedettyjä.

Parvekkeen suunta lukum

äärä %

Vaskivuorentielle (pohjoiseen)

613

Myyräm

äenraitille (länteen) 14

31

Liesitorille (etelään) 10

22

Sisäpihalle (etelään)

1533

ei tietoa 0

0

puuttuva tieto 0

0

yhteensä* 45

100*kolm

essa vastauksessa parveke avautuu liesitorille ja sisäpihalle

Parvekekaide lukum

äärä %

läpinäkyvä 8

18

osittain läpinäkyvä 22

49

umpinainen

1124

muu

00

puuttuva tieto 4

9

yhteensä 45

100

Lattiamateriaali

lukumäärä

%

betoni 37

82

puulauta 2

4

puuritilä 3

7

keraaminen laatta

37

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 45

100

2 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

4. Parvekelasitus

Lasitettuja parvekkeita vastauksista on 71 %. Lasitus sai hyvät arvosanat Liesitorin palvelutalosta ka 4,6 (A

steikko 1-5). P

arvekelasitus ei ole helppo avata 22 % vastanneiden m

ielestä. Puhtaanapito on hankalaa 56 %

.

Muut lasituksen ongelm

at:

a) Hankaluudet lasien liikuttam

isessa (5 mainintaa)

Yksi lasi on hankala kiinni laitossa

Lasi takertuu ylhäältä kiinni A

vaus ei onnistu yhdellä kädellä Lasin korkeudesta johtuen ylälasi ei aukea

b) Raot lasituksessa (4 m

ainintaa) S

uuret raot lasien reunoissa. Lumi ja vesi sataa sisäpuolelle

Parvekelasit eivät yllä sivusta sivuun, vaan niissä on

3 - 5 cm raot joka sivulla ylhäällä ja alhaalla

c) Puhtaanapito on hankalaa (3 m

ainintaa) Lasit liian korkeat pestäessä E

i voi pestä kaikkia laseja

d) Vapaa näkyvyys parvekkeelle (1 m

aininta) A

laosan lasitus on turha, vapaa näkyvyys parvekkeelle kadulta.

Lasituksen käyttö eri vuodenaikoina

Lasitusta pidetään lämpim

änä vuodenaikana säästä riippuen auki tai kiinni 38 %, tai osittain auki 28 %

. Kokonaan

suljettuna lasitusta pitää 19 % ja kokonaan auki ei pidä kukaan.

Kylm

änä vuodenaikana 78 % pitää lasitusta kokonaan suljettuna, osittain kiinni pitää 9 %

, säästä riippuen auki tai kiinni pitää 6 %

, kokonaan auki ei pidä kukaan.

Lasituksen asento eri vuodenaikoina

lämpim

änä kylm

änä

kiinni 19

78osittain kiinni

2710

kokonaan auki 0

0

säästä riippuen auki tai kiinni

386

puuttuva tieto 16

6yhteensä

100 100

5. Parvekkeen m

erkitys

Parveke on Liesitorin palvelutalon asukkaille m

erkittävä asumisviihtyvyyttä lisäävä tila. V

astausten ka 4,3. P

arveke ulkoilu- ja harrastusmahdollisuutena jakoi asukkaiden m

ielipiteitä, arvosanat jakaantuivat tasaisesti.

Arvosanat

Asum

is-viihtyvyys

Ulkoilu-

paikka H

arrastus-paikka

1 2

18 22

2 0

20 20

3 16

16 24

4 31

11 2

5 51

29 24

puuttuva tieto 0

7 7

keskiarvo 4,3

3,1 2,8

Muut parvekkeen tärkeät asiat ja toim

innot (Avoin kysym

ys):

a) Vaatehuolto: vuode- ym

. vaatteiden tuuletus ja kuivaus (10 mainintaa)

Vaatteiden tuuletus, pölyliinan, pöytäliinojen ravistelu. K

esällä pyykin kuivatus

b) Ajanvietto yksin tai vieraiden kanssa (7 m

ainintaa) M

ukava viettää aikaa ja juoda vaikka päiväkahvit A

janvietto, ympäristön ja luonnon tarkkailu

Kesällä kahvin juonti yksin tai vieraiden kanssa

Kiva istua parvekkeella ja katsella ihm

isiä - sosiaalisuus

55

3 __

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

Tett

este

ettö

myy

s as

uinr

aken

tam

ises

sa

TK

K /

SO

TER

A

c) P

arve

ke a

sunn

on li

sätil

ana

(5 m

aini

ntaa

) La

ajen

taa

asui

ntila

a yk

siös

sä

Kyl

mäv

aras

to

Kes

äkam

arin

a ve

rrato

n lis

ätila

ain

a m

aalis

kuus

ta s

yysk

uuhu

n K

esäi

sin

aam

iais

- ja

luku

paik

kana

, tal

vella

ruok

atar

vikk

eide

n ap

utila

A

suin

tilan

lisä

nä, k

unto

pyör

än s

äily

tysp

aikk

ana,

kyl

miö

nä jn

e.

Hel

ppo

tuul

etta

a as

unto

a ke

sällä

6.

Parv

ekke

en k

alus

teet

Noi

n 60

% p

arve

kkei

sta

on tu

oli,

pöyt

ä ja

kuk

kia.

% -o

suus

ko

ko

vuod

enke

sällä

ei

ole

pu

uttu

va

tieto

yh

teen

sä

tuol

i, pe

nkki

tai j

akka

ra

6020

182

100

pöyt

ä 58

2418

010

0

mat

to

2740

330

100

lepo

tuol

i 20

2753

010

0

kukk

ia ja

kas

veja

20

5822

010

0

kukk

apöy

tä, -

telin

e 18

4042

010

0

kaih

timet

9

982

010

0

läm

miti

n 4

293

010

0

Mui

ta m

aini

ntoj

a: v

aatte

iden

tuul

etus

telin

e, v

alai

sin,

säi

lyty

skal

uste

, päi

vänv

arjo

, kun

topy

örä,

kei

nu ja

joul

uval

ot.

7.

Parv

ekke

en k

äyttö

tava

t

Yli

90 %

asu

kkai

sta

tuul

etta

a va

atte

ita p

arve

kkee

lla.

% -o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

vaat

teid

en tu

ulet

us

917

210

0

istu

skel

u, a

jan

viet

täm

inen

82

162

100

kukk

ien

ja k

asvi

en h

oita

min

en

6731

210

0

kahv

in ta

i tee

n ju

onti

6433

210

0

ympä

ristö

n se

uraa

min

en

5147

210

0

aurin

gono

tto

4058

210

0

ruok

ailu

13

842

100

tava

ran

säily

tys

1384

210

0

Muu

t toi

min

not:

luke

min

en, r

istis

anat

ehtä

vien

teke

min

en, v

oim

iste

lu ja

tupa

koin

ti.

8.

Parv

ekke

en k

äyttö

ajat

eri

vuod

enai

koin

a ja

sää

oloi

ssa

Par

veke

tta lä

mpi

män

ä vu

oden

aika

na p

äivi

ttäin

89

%, v

iikoi

ttain

7 %

ja h

arve

mm

in 4

%. K

ylm

änä

vuod

enai

kana

pa

rvek

keel

la k

äy p

äivi

ttäin

42

%, v

iikoi

ttain

18

% ja

har

vem

min

40

%.

Hel

teis

enä

kesä

päiv

änä

parv

ekke

ella

ole

skel

ee 6

0 %

asu

kkai

sta,

sat

eella

33

%, t

uulis

ella

sää

llä 2

4 %

ja p

akka

ssää

llä

(-5 ta

i alle

) 11

%

9.

Parv

ekke

en o

min

aisu

udet

, ym

päris

tön

vaik

utus

. Sää

- ja

valo

-olo

suht

eet s

ekä

näky

mä

parv

ekke

elta

.

Sää

n va

ikut

usLi

esito

rin p

arve

kkei

lla o

n 47

% k

esäi

sin

liian

kuu

ma,

47

% s

opiv

an v

arjo

isia

, ja

22 %

liia

n tu

ulis

ia a

kyl

miä

. 9

% p

arve

ke p

imen

tää

huon

etta

, jos

ta o

n ku

lku

parv

ekke

ella

ja 2

% o

n liia

n hä

mär

ä /v

arjo

isa

parv

eke.

Val

o-ol

osuh

teet

ova

t par

vekk

eella

hyv

ät. 8

7 %

val

oa o

n so

piva

sti,

4 %

liia

n ki

rkas

ta ja

2 %

liia

n hä

mär

ää.

Muu

t mai

ninn

at p

arve

kkee

seen

vai

kutta

vist

a sä

äolo

ista

:”S

atee

lla tu

lee

vesi

ja tu

ulel

la k

aikk

i ros

kat p

arve

kkee

n al

ueel

le.”

”Tuu

li tu

o ro

skat

pih

alta

par

vekk

eelle

, en

viih

dy s

iksi

sie

llä is

tum

assa

ole

skel

emas

sa.”

”Par

veke

ei s

aisi

olla

kol

mee

n su

unta

an a

voin

, tuu

lisuu

s to

dellin

en o

ngel

ma”

4 __

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

Tett

este

ettö

myy

s as

uinr

aken

tam

ises

sa

TK

K /

SO

TER

A

Näk

ymää

n on

tyyt

ymät

töm

iä 4

0 %

vas

tann

eist

a. E

nite

n as

ukka

ita h

arm

ittaa

ahd

as n

äkym

ä ja

istu

tust

en p

uute

. P

ositi

ivis

ena

pide

tään

ava

raa

mai

sem

aa, v

irikk

eellis

tä k

aupu

nkiy

mpä

ristö

ä, p

ihan

äkym

iä ja

hyv

ää il

man

suun

taa

(läns

i).

10.

Parv

ekke

en ra

kent

eelli

set o

min

aisu

udet

, mat

eria

alit

ja e

stee

ttöm

yys

Par

veke

kaid

eY

ksi a

suka

s pi

tää

parv

ekek

aide

tta tu

rvat

tom

ana.

Kai

teen

vie

ress

ä hu

imaa

11

% a

sukk

aist

a. K

aide

mat

eria

ali p

itää

mie

llyttä

vänä

49

% ja

epä

mie

llyttä

vänä

22

% a

sukk

aist

a. K

aide

ei s

uoja

a ul

kopu

olis

ten

kats

eilta

20

% ja

kai

de e

stää

ym

päris

tön

seur

aam

ista

7 %

vas

tann

eide

n m

iele

stä.

38 %

vas

tann

eist

a va

litsi

si o

sitta

in u

mpi

nais

en ja

osi

ttain

läpi

näky

vän

kaid

etyy

pin.

Täy

sin

umpi

nais

en v

alits

i 27

%,

läpi

näky

vän

lasi

kaite

en 1

1 %

ja o

paal

ilasi

kaite

en 1

1 %

. Pin

naka

idet

ta e

i val

itsis

i kuk

aan.

Latti

amat

eria

ali e

i mie

llytä

40

% a

sukk

aist

a. L

iukk

aana

latti

aa p

itää

4 %

.

Est

eettö

myy

s

Lähe

s 30

% a

sukk

aist

a ilm

oitti

kyn

nyks

en y

littä

mis

en o

leva

n ha

nkal

aa p

arve

kkee

lle k

ulje

ttaes

sa.

%-o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

kynn

ys o

n ha

nkal

a yl

ittää

29

6011

100

ovea

on

hank

ala

avat

a ta

i sul

kea

1669

1610

0

parv

ekke

ella

on

hank

ala

kään

tyä

apuv

älin

een

kans

sa

1658

2710

0

ovea

ei s

aa ri

ittäv

än a

uki

1369

1810

0

ovia

ukko

on

liian

kape

a 2

8413

100

Muu

t ong

elm

at:

”Tuu

li ot

taa

josk

us p

ahas

ti ov

een

sitä

ava

tess

a”

”Par

veke

on

liian

pien

ikok

oine

n ap

uväl

inee

llä li

ikku

valle

”

56

1 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

Folkhälsan seniorhuset – parvekekyselytulokset

1. Vastanneiden m

äärä

jaetut 77

kpl

saadut vastaukset 46

kpl

vastausprosentti 60

%

2. Taustatiedot asukkaista ja asunnoista

Vastanneista suurin osa on yksinasuvia 98 %

ja naisia 96 %. Ikä keskiarvo on 82,8. Lem

mikki on neljällä kyselyyn

vastanneella.

Toimintakyvyn ongelm

at:

vaikeuksia kuulemisessa 39 %

vaikeuksia alavartalon toim

intakyvyssä 35 %

huimausta tai tasapaino ongelm

ia 35 %

vaikeuksia muistam

isessa 26 %

vaikeuksia näkemisessä 24 %

allergiaa / astm

a 22 %

vaikeuksia ylävartalon toimintakyvyssä 11 %

Apuvälineet: P

yörällinen kävelyteline on 20 %, keppi 33 %

ja kyynärsauvat on yhdellä vastaajalla. Pyörätuolia käyttäviä ei

ollut lainkaan. Joskus apua ulkona liikkumisessa tarvitsee 24 %

ja aina 7 % vastanneista. Lähes päivittäin ulkoilee 70 %

vastanneista, viikoittain 17 %

ja harvemm

in 13 % kyselyyn vastanneista.

Tarvitsee avustajan ulkona liikkuessa

kpl %

ei tarvitse 32

70

tarvitsee joskus 11

24

tarvitsee aina 3

7

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 46

100

Asunnot: 80 %

vastauksista on tullut kaksiossa asuvilta.15 % kolm

ioista ja 4 % yksiöistä. Yksiöt ovat keskim

äärin 35 m

², kaksiot 37 m² ja kolm

iot 63 m². Asunnoissa oli asuttu keskim

äärin kuusi vuotta.

3. Parveketyypit

76 % parvekkeista on kulku olohuoneesta, 20 %

makuuhuoneesta ja 4 %

keittiöstä tai keittokomerosta.. P

arvekkeista 28 %

on ulkonevia ja 67 % sisäänvedettyjä.

Parvekkeen suunta lukum

äärä %

Mannerheim

intielle (länteen) 13

28

Sisäpihalle (itään)

1226

Koroistenkujalle (itään)

2146

ei tietoa 0

0

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 46

100

Parvekekaide lukum

äärä %

läpinäkyvä 14

30

osittain läpinäkyvä 0

0

umpinainen

2657

muu

00

puuttuva tieto 6

13

yhteensä 46

100

Lattiamateriaali

lukumäärä

%

betoni 0

0

puulauta 6

13

puuritilä 38

83

keraaminen laatta

00

puuttuva tieto 2

4

yhteensä 46

100

2 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

4. Parvekelasitus

Kaikki Folkhälsanin palvelutalon parvekkeet ovat lasitettuja. Lasitus sai hyvät arvosanat Liesitorin palvelutalosta ka 4,3

(Asteikko 1-5). Parvekelasitus ei ole helppo avata 26 %

vastanneiden mielestä. P

uhtaanapito on hankalaa 35 %.

Muut lasituksen ongelm

at:

a) Hankaluudet lasien liikuttam

isessa (9 mainintaa)

Lasit liikkuvat jäykästi kiskoilla (3 mainintaa)

Lasit eivät sovi yhteen kiinni laittaessa V

aikea sulkea lasitusta (3 mainintaa)

Yksi laseista ei m

ene kunnolla kiinni

b) Puhtaanapito on hankalaa (6 mainintaa)

Kolm

e ruutua metallisaum

oilla. Siivooja pesee.

Lasit pitää nostaa kokonaan pois niitä pestessä

c) Lasituksen lukitus ei toimi (1 m

aininta)

Lasituksen käyttö eri vuodenaikoina

Lasitusta pidetään lämpim

änä vuodenaikana säästä riippuen auki tai kiinni 70 % tai osittain auki 13 %

.

Kylm

änä vuodenaikana 61 % pitää lasitusta kokonaan suljettuna, säästä riippuen auki tai kiinni pitää 20 %

ja osittain kiinni pitää 15 %

.

Lasituksen asento eri vuodenaikoina

lämpim

änä kylm

änä

kiinni 7

61osittain kiinni

1315

kokonaan auki 2

0

säästä riippuen auki tai kiinni

7020

puuttuva tieto 9

4yhteensä

100 100

5. Parvekkeen m

erkitys

Folkhälsanin palvelutalojen parvekkeet ovat erittäin tärkeitä asumisviihtyvyyden kannalta, vastausten keskiarvo 4,5.

Parveke on m

yös tärkeä ulkoilu- ja harrastuspaikka.

Arvosanat

Asum

is-viihtyvyys

Ulkoilu-

paikka H

arrastus-paikka

1 0

4 11

2 9

11 9

3 4

9 9

4 15

26 15

5 67

43 41

puuttuva tieto 4

7 15

keskiarvo 4,5

4 3,8

Muut parvekkeen tärkeät asiat ja toim

innot (Avoin kysym

ys):

a) Vaatehuolto: vuode- ym

. vaatteiden tuuletus ja kuivaus (7 mainintaa)

b) Parveke asunnon lisätilana (7 m

ainintaa) Lisää asuintilaa kesällä ja syksyllä S

äilytän tavaroita pidentää olohuonetta istuinryhm

ällä

c) Ajanvietto yksin tai vieraiden kanssa (5 m

ainintaa) P

arvekkeellani on ruokapöytä ja neljä tuolia ja voin tarjota päivällistä vieraille parvekkeella sopivalla säällä U

lkoilutan kaniinia

d) Asunnon tuuletus (2 m

ainintaa)

e) Muut yksittäiset

hengitysharjoittelua ikkunan edessä

liiTe 3: Folkhälsan seniorhuset – parvekekyselytulokset

57

3 __

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

Tett

este

ettö

myy

s as

uinr

aken

tam

ises

sa

TK

K /

SO

TER

A

kor

iste

len

joul

una

ruua

n jä

ähdy

tys

6.

Parv

ekke

en k

alus

teet

Noi

n 80

% p

arve

kkei

sta

on tu

oli j

a pö

ytä.

Mat

to o

n 57

% ja

kuk

kia

52 %

.

% -o

suus

ko

ko

vuod

enke

sällä

ei

ole

pu

uttu

va

tieto

yh

teen

sä

tuol

i, pe

nkki

tai j

akka

ra

804

114

100

pöyt

ä 78

713

210

0

mat

to

5720

240

100

lepo

tuol

i 30

1354

210

0

kukk

ia ja

kas

veja

24

5222

210

0ku

kkap

öytä

, -te

line

2222

507

100

kaih

timet

22

2054

410

0lä

mm

itin

117

784

100

Mui

ta m

aini

ntoj

a: v

aatte

iden

tuul

etus

telin

e, k

eitti

ötik

kaat

, kok

olat

tiam

atto

, säi

lyty

skal

uste

, kau

ppak

ärry

, kei

nutu

oli,

kirjo

itusp

öytä

, mat

kala

ukku

ja.

7.

Parv

ekke

en k

äyttö

tava

t

Yle

isim

mät

toim

inno

t par

vekk

eella

ova

t vaa

tteid

en tu

ulet

us, k

ahvi

n ja

teen

juon

ti se

kä is

tusk

elu

ja k

ukki

en h

oita

min

en.

Ruo

kailu

on

poik

keuk

sellis

en y

leis

tä, 3

9 %

par

vekk

eist

a ru

okai

llaan

.

% -o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

vaat

teid

en tu

ulet

us

8511

410

0ka

hvin

tai t

een

juon

ti 70

264

100

istu

skel

u, a

jan

viet

täm

inen

65

287

100

kukk

ien

ja k

asvi

en h

oita

min

en

6133

710

0ta

vara

n sä

ilyty

s 46

469

100

ympä

ristö

n se

uraa

min

en

4150

910

0au

ringo

notto

41

544

100

ruok

ailu

39

547

100

Muu

t toi

min

not:

lem

mik

in u

lkoi

lutu

s ja

har

jaam

inen

, maa

laam

inen

.

8.

Parv

ekke

en k

äyttö

ajat

eri

vuod

enai

koin

a ja

sää

oloi

ssa

Par

veke

tta lä

mpi

män

ä vu

oden

aika

na p

äivi

ttäin

78

%, v

iikoi

ttain

4 %

ja h

arve

mm

in 1

1 %

. Kyl

män

ä vu

oden

aika

na

parv

ekke

ella

käy

päi

vittä

in 3

5 %

, viik

oitta

in 2

0 %

ja h

arve

mm

in 3

7 %

.

Hel

teis

enä

kesä

päiv

änä

parv

ekke

ella

ole

skel

ee 7

4 %

asu

kkai

sta,

sat

eella

35

%, t

uulis

ella

sää

llä 3

7 %

ja p

akka

ssää

llä

(-5 ta

i alle

) 11

%

9.

Parv

ekke

en o

min

aisu

udet

, ym

päris

tön

vaik

utus

. Sää

- ja

valo

-olo

suht

eet s

ekä

näky

mä

parv

ekke

elta

.

Sää

n va

ikut

us: P

arve

kkei

lla o

n 39

% k

esäi

sin

liian

kuu

ma,

46

% o

n so

piva

n va

rjois

ia. 2

2 %

par

veke

pim

entä

ä hu

onet

ta,

jost

a on

kul

ku p

arve

kkee

lla, 1

5 %

on

liian

häm

ärä

/var

jois

a pa

rvek

e ja

13

% p

arve

kkei

sta

on li

ian

tuul

isia

ja k

ylm

iä.

Val

o-ol

osuh

teet

ova

t par

vekk

eella

hyv

ät. 7

8 %

val

oa o

n so

piva

sti,

7 %

liia

n ki

rkas

ta ja

7 %

liia

n hä

mär

ää.

Näk

ymää

n on

tyyt

yväi

siä

74 %

ja ty

ytym

ättö

miä

13

% v

asta

nnei

sta.

Pos

itiiv

isia

kom

men

tteja

tuli

avar

asta

kau

punk

i- ta

i pu

isto

mai

sem

asta

. Neg

atiiv

isia

kom

men

tteja

tuli

liian

kova

sta

liike

ntee

stä

ja m

elus

ta s

ekä

ahta

asta

näk

ymäs

tä.

10.

Parv

ekke

en ra

kent

eelli

set o

min

aisu

udet

, mat

eria

alit

ja e

stee

ttöm

yys

Par

veke

kaid

eY

ksi a

suka

s pi

tää

parv

ekek

aide

tta tu

rvat

tom

ana.

Kai

teen

vie

ress

ä hu

imaa

kah

ta a

suka

sta.

Kai

dem

ater

iaal

i pitä

ä m

ielly

ttävä

nä 6

5 %

ja e

päm

ielly

ttävä

nä 7

% a

sukk

aist

a. K

aide

ei s

uoja

a ul

kopu

olis

ten

kats

eilta

4 %

ja k

aide

est

ää

ympä

ristö

n se

uraa

mis

ta 9

% v

asta

nnei

den

mie

lest

ä.

30 %

vas

tann

eist

a va

litsi

si tä

ysin

um

pina

isen

tai o

paal

ilasi

kai

teen

. Osi

ttain

um

pina

isen

osi

ttain

avo

nais

en v

alits

isi 7

%,

täys

in lä

pinä

kyvä

n 2

% ja

pin

naka

idet

ta e

i val

itsis

i kuk

aan.

4 __

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

Tett

este

ettö

myy

s as

uinr

aken

tam

ises

sa

TK

K /

SO

TER

A

Latti

amat

eria

ali e

i mie

llytä

11

% a

sukk

aist

a. L

iukk

aana

latti

aa p

itää

4 %

.

Est

eettö

myy

sP

arve

kkee

n ov

en a

vaam

inen

ja s

ulke

min

en o

n ha

nkal

aa 1

3 %

vas

tann

eist

a.

%-o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

ovea

on

hank

ala

avat

a ta

i sul

kea

1370

1710

0

kynn

ys o

n ha

nkal

a yl

ittää

4

7422

100

parv

ekke

ella

on

hank

ala

kään

tyä

apuv

älin

een

kans

sa

467

2810

0

ovea

ei s

aa ri

ittäv

än a

uki

474

2210

0ov

iauk

ko o

n liia

n ka

pea

080

2010

0

Muu

t ong

elm

at:

a) k

ynny

ksen

ylit

täm

inen

on

vaik

eaa

ja o

vi o

n ra

skas

ava

ta

b) ro

llaat

torin

kan

ssa

on v

aike

a liik

kua

parv

ekke

ella

58

1 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

Hanna-koti – parvekekyselytulokset

1. Vastanneiden m

äärä

jaetut 38

kpl

saadut vastaukset 21

kpl

vastausprosentti 55

%

2. Taustatiedot asukkaista ja asunnoista

Vastanneista suurin osa on yksinasuvia 90 %

ja naisia 81 %. Ikä keskiarvo on 75,8. Lem

mikki on yhdellä kyselyyn

vastanneella.

Toimintakyvyn ongelm

at:

vaikeuksia alavartalon toimintakyvyssä 38 %

allergiaa / astm

a 33 %

huimausta tai tasapaino ongelm

ia 29 %

vaikeuksia kuulemisessa 24 %

vaikeuksia m

uistamisessa 19 %

vaikeuksia näkem

isessä 5 %

vaikeuksia ylävartalon toimintakyvyssä 5 %

Apuvälineet: P

yörällinen kävelyteline on 24 %, keppi ja kyynärsauvat on yhdellä vastaajalla. P

yörätuolia käyttäviä ei ollut lainkaan. Joskus apua ulkona liikkum

isessa tarvitsee 19 % ja aina 14 %

vastanneista. Lähes päivittäin ulkoilee 62 %

vastanneista, viikoittain 10 % ja harvem

min 29 %

kyselyyn vastanneista.

Tarvitsee avustajan ulkona liikkuessa

kpl %

ei tarvitse 13

62

tarvitsee joskus 4

19

tarvitsee aina 3

14

puuttuva tieto 1

5

yhteensä 21

100

Asunnot: 81 %

vastauksista on tullut kaksiossa asuvilta ja 14 % yksiöistä. Y

ksiöt ovat keskimäärin

35 m² ja kaksiot 43 m

². Asunnoissa oli asuttu keskim

äärin 2,2 vuotta.

3. Parveketyypit

52 % parvekkeista on kulku m

akuuhuoneesta, 38 % olohuoneesta ja 10 %

keittiöstä tai keittokomerosta. K

aikki parvekkeet ovat ulkonevia.

Parvekkeen suunta lukum

äärä %

Pihalle (koilliseen)

943

Tyynylaavantielle (lounaaseen) 12

57

ei tietoa 0

0

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 21

100

Parvekekaide lukum

äärä %

Läpinäkyvä (opaalilasi) 21

100

osittain läpinäkyvä 0

0

umpinainen

00

muu

00

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 21

100

Lattiamateriaali

lukumäärä

%

betoni 0

0

puulauta 21

100

puuritilä 0

0

keraaminen laatta

00

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 21

100

2 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

4. Parvekelasitus

Kaikki H

anna-kodin palvelutalon parvekkeet ovat lasitettuja. Lasitus sai hyvät arvosanat Liesitorin palvelutalosta ka 4,7 (A

steikko 1-5). Parvekelasitus ei ole helppo avata 24 % vastanneiden m

ielestä. Puhtaanapito on hankalaa 48 %

.

Muut lasituksen ongelm

at:

a) Vesi pääsee parvekkeelle (3 m

ainintaa) S

adevesi tulee sisälle, liian isot ikkunan raot. Koska räystäs puuttuu, vesi painuu puoliväliin parveketta

Tuulella vesi työntyy sisään V

uotaa vedet ja lumet, talvella lum

ilapio on tarpeen. Ei voi pitää m

attoa vedentulon takia

b) Hankaluudet lasien liikuttam

isessa (2 mainintaa)

kiinni laittaminen panttaa

vaikeat avata ja sulkea

c) Muut yksittäiset

Puhtaanapito vaikeaa

kehno lukitus

Lasituksen käyttö eri vuodenaikoina

Lasitusta pidetään lämpim

änä vuodenaikana säästä riippuen auki tai kiinni 67 % tai joko osittain tai kokonaan kiinni 14 %

.

Kylm

änä vuodenaikana 51 % pitää lasitusta kokonaan suljettuna, säästä riippuen auki tai kiinni pitää 33 %

ja osittain kiinni pitää 14 %

.

Lasituksen asento eri vuodenaikoina

lämpim

änä kylm

änä

kiinni 14

52osittain kiinni

1414

kokonaan auki 0

0

säästä riippuen auki tai kiinni

6733

puuttuva tieto 5

0yhteensä

100 100

5. Parvekkeen m

erkitys

Hanna-kodin parvekkeet ovat erittäin tärkeitä asum

isviihtyvyyden kannalta, vastausten keskiarvo 4,6. Parveke on m

yös tärkeä ulkoilu- ja harrastuspaikka.

Arvosanat

Asum

is-viihtyvyys

Ulkoilu-

paikka H

arrastus-paikka

1 0

5 19

2 0

10 14

3 0

5 10

4 43

14 19

5 57

57 29

puuttuva tieto 0

10 10

keskiarvo 4,6

4,2 3,3

Muut tärkeät asiat ja toim

innot parvekkeella:

a) Vaatehuolto: vuode- ym

. vaatteiden tuuletus ja kuivaus (4 mainintaa)

Petivaatteiden ja huoneiston tuuletus, sekä pyykin kuivatus kesällä

Vaatteiden tuuletus, kesällä pyykin kuivaus, läm

piminä ilm

oina istun ja katselen ulos V

uodevaatteiden tuuletus

b) Asunnon tuuletus (2 m

aininta)

c) Muut yksittäiset

Minulle ei ole parveke tärkeä m

etron melun vuoksi, ei kesällä aurinkoisena päivänä voi pitää laseja eikä asunnon

ikkunoita auki. En käytä juuri lainkaan parveketta oleskeluun enkä voi ulkoilla

Se on kuin kesäm

ökki tupakoin otan aurinkoa tähdet ja kuutam

o, on se ikä, että voi romantisoida

liiTe 4: hanna-koti – parvekekyselytulokset

59

3 __

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

Tett

este

ettö

myy

s as

uinr

aken

tam

ises

sa

TK

K /

SO

TER

A

6.

Parv

ekke

en k

alus

teet

Eni

ten

parv

ekke

ella

on

kasv

eja

67 %

, pöy

tä 5

7 %

, kas

vite

line

48 %

ja is

tuin

38

%.

% -o

suus

ko

ko

vuod

enke

sällä

ei

ole

pu

uttu

va

tieto

yh

teen

sä

pöyt

ä 57

2419

010

0tu

oli,

penk

ki ta

i jak

kara

38

2438

010

0

lepo

tuol

i 33

1452

010

0m

atto

29

2943

010

0

kukk

apöy

tä, -

telin

e 14

4838

010

0ku

kkia

ja k

asve

ja

1067

240

100

kaih

timet

5

590

010

0lä

mm

itin

50

950

100

Mui

ta m

aini

ntoj

a: ti

kkaa

t, va

lais

in, k

aupp

akär

ryt,

päiv

änva

rjo, k

oris

te-e

sine

itä, s

äily

tysl

aatik

ko

7.

Parv

ekke

en k

äyttö

tava

t

Yle

isim

mät

toim

inno

t par

vekk

eella

ova

t ist

uske

lu 8

6 %

, vaa

tteid

en tu

ulet

us 8

1 %

, kah

vin

juon

ti 76

% ja

ym

päris

tön

seur

aam

inen

67

%.

% -o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

istu

skel

u, a

jan

viet

täm

inen

86

140

100

vaat

teid

en tu

ulet

us

8119

010

0

kahv

in ta

i tee

n ju

onti

7624

010

0ym

päris

tön

seur

aam

inen

67

330

100

kukk

ien

ja k

asvi

en h

oita

min

en

6238

010

0au

ringo

notto

43

570

100

ruok

ailu

24

760

100

tava

ran

säily

tys

1486

010

0

Muu

t toi

min

not:

luke

min

en, t

ähtie

n se

uraa

min

en

8.

Parv

ekke

en k

äyttö

ajat

eri

vuod

enai

koin

a ja

sää

oloi

ssa

Par

veke

tta lä

mpi

män

ä vu

oden

aika

na p

äivi

ttäin

86

%, v

iikoi

ttain

5 %

ja h

arve

mm

in 1

0 %

. Kyl

män

ä vu

oden

aika

na

parv

ekke

ella

käy

päi

vittä

in 4

3 %

, viik

oitta

in 2

9 %

ja h

arve

mm

in 2

9 %

.

Hel

teis

enä

kesä

päiv

änä

parv

ekke

ella

ole

skel

ee 6

7 %

asu

kkai

sta,

sat

eella

38

%, t

uulis

ella

sää

llä 2

9 %

ja p

akka

ssää

llä

(-5 ta

i alle

) 14

%

9.

Parv

ekke

en o

min

aisu

udet

, ym

päris

tön

vaik

utus

. Sää

- ja

valo

-olo

suht

eet s

ekä

näky

mä

parv

ekke

elta

.

Sää

n va

ikut

usP

arve

kkei

lla o

n 57

% k

esäi

sin

liian

kuum

a, 3

8 %

on

sopi

van

varjo

isia

. 14

% o

n liia

n tu

ulis

ia ja

kyl

miä

. Yht

ään

vast

aust

a ei

tu

llut,

joss

a pa

rvek

e pi

men

tää

huon

etta

tai p

arve

ke o

n lii

an h

ämär

ä.

Val

o-ol

osuh

teet

. 81

% v

aloa

on

sopi

vast

i, 19

% li

ian

kirk

asta

ja 0

% li

ian

häm

ärää

.

Näk

ymää

n on

tyyt

yväi

siä

86 %

ja ty

ytym

ättö

miä

10

% v

asta

nnei

sta.

Pos

itiiv

isia

kom

men

tteja

tuli

avar

asta

kau

punk

i- ta

i pi

ham

aise

mas

ta. N

egat

iivis

ia k

omm

entte

ja tu

li liia

n ko

vast

a liik

ente

estä

ja lu

onno

n pu

utte

esta

.

10.

Parv

ekke

en ra

kent

eelli

set o

min

aisu

udet

, mat

eria

alit

ja e

stee

ttöm

yys

Par

veke

kaid

eK

aikk

i vas

tann

eet p

itävä

t par

veke

tta tu

rval

lisen

a. K

aite

en v

iere

ssä

huim

aa y

htä

asuk

asta

. Kai

dem

ater

iaal

i pitä

ä m

ielly

ttävä

nä 5

7 %

ja e

päm

ielly

ttävä

nä 2

4 %

asu

kkai

sta.

Kai

de e

i suo

jaa

ulko

puol

iste

n ka

tsei

lta 2

9 %

ja k

aide

est

ää

ympä

ristö

n se

uraa

mis

ta 1

0 %

vas

tann

eide

n m

iele

stä.

38 %

vas

tann

eist

a va

litsi

si o

paal

ilasi

kai

teen

. Täy

sin

umpi

nais

en k

aite

en v

alits

isi 1

9 %

, läp

inäk

yvän

lasi

kaite

en 1

4 %

ja

ositt

ain

umpi

nais

en ja

avo

nais

en 1

0 %

.

Latti

amat

eria

ali e

i mie

llyttä

ä ka

ikki

a as

ukka

ita. L

iukk

aana

latti

aa p

itää

yksi

asu

kas.

4 __

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

Tett

este

ettö

myy

s as

uinr

aken

tam

ises

sa

TK

K /

SO

TER

A

Est

eettö

myy

s

Par

vekk

een

oven

ava

amin

en ja

sul

kem

inen

on

hank

alaa

29

% v

asta

nnei

sta.

%-o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

ovea

ei s

aa ri

ittäv

än a

uki

2948

2410

0

parv

ekke

ella

on

hank

ala

kään

tyä

apuv

älin

een

kans

sa

1052

3810

0

kynn

ys o

n ha

nkal

a yl

ittää

5

7124

100

ovea

on

hank

ala

avat

a ta

i sul

kea

571

2410

0ov

iauk

ko o

n liia

n ka

pea

076

2410

0

Muu

t ong

elm

at:

a) p

arve

ke o

n liia

n pi

eni,

oven

sijo

itus

on h

anka

la

60

1 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

Puistolan palvelutalo – parvekekyselytulokset

1. Vastanneiden m

äärä

jaetut 88

kpl

saadut vastaukset 42

kpl

vastausprosentti 48

%

2. Taustatiedot asukkaista ja asunnoista

Vastanneista suurin osa on yksinasuvia 93 %

ja naisia 76 %. Ikä keskiarvo on 79,5. Lem

mikki on kolm

ella kyselyyn vastanneella.

Toimintakyvyn ongelm

at:

vaikeuksia alavartalon toimintakyvyssä 64 %

huim

austa tai tasapaino ongelmia 38 %

allergiaa / astm

a 38 %

vaikeuksia muistam

isessa 36 %

vaikeuksia ylävartalon toimintakyvyssä 36 %

vaikeuksia kuulem

isessa 33 %

vaikeuksia näkemisessä 10 %

Apuvälineet: P

yörällinen kävelyteline on 48 %, keppi 31 %

, pyörätuoli 14 ja kyynärsauvat 5 % vastaajista. Joskus apua

ulkona liikkumisessa tarvitsee 10 %

ja aina 21 % vastanneista. Lähes päivittäin ulkoilee 67 %

vastanneista, viikoittain 17 %

ja harvemm

in 14 % kyselyyn vastanneista.

Tarvitsee avustajan ulkona liikkuessa

kpl %

ei tarvitse 22

52

tarvitsee joskus 4

10

tarvitsee aina 9

21

puuttuva tieto 7

17

yhteensä 42

100

Asunnot: 83 %

vastauksista on tullut yksiöissä asuvilta ja 17 % kaksioista. Yksiöt ovat keskim

äärin 27 m² ja kaksiot 46 m

². A

sunnoissa oli asuttu keskimäärin 5,5 vuotta.

3. Parveketyypit

81 % parvekkeista on kulku keittokom

erosta, 14 % olohuoneesta ja 2 %

makuuhuoneesta. K

aikki parvekkeet ovat ulkonevia.

3.1. Parvekkeen suunta lukum

äärä %

Maatullinkuja (pohjoiseen)

614

Aksiisipolku (etelään)

410

koulun suunta (länteen) 9

21

aseman suunta (itään)

1740

ei tietoa 0

0puuttuva tieto

614

yhteensä* 42

100

Parvekekaide lukum

äärä %

Läpinäkyvä (opaalilasi) 42

100

osittain läpinäkyvä 0

0

umpinainen

00

muu

00

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 42

100

Lattiamateriaali

lukumäärä

%

betoni 1

2

puulauta 14

33

puuritilä 27

64

keraaminen laatta

00

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 42

100

2 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

4. Parvekelasitus

Parvekkeita ei ole lasitettu.

5. Parvekkeen m

erkitys

Puistolan parvekkeet ovat erittäin tärkeitä asum

isviihtyvyyden kannalta, vastausten keskiarvo 4,7. Parveke on m

yös erittäin tärkeä ulkoilum

ahdollisuus ka 4,6 ja tärkeä harrastuspaikka 3,9.

Arvosanat

Asum

is-viihtyvyys

Ulkoilu-

paikka H

arrastus-paikka

1 0

0 12

2 2

5 7

3 2

10 7

4 19

12 10

5 64

57 45

puuttuva tieto 12

17 19

keskiarvo 4,7

4,6 3,9

Muut tärkeät asiat ja toim

innot parvekkeella:

a) Vaatehuolto: vuode- ym. vaatteiden tuuletus ja kuivaus (5 m

ainintaa) vuodevaatteiden tuuletus ja pyykin kuivaus

d) Asunnon tuuletus (3 maininta)

tuuletus tuuletus, viihtyvyys, lisäoleskelutila, lisävalon suunta voi istua ulkoilm

assa ja tuulettaa kunnolla

b) Harrastukset (2 m

ainintaa) aam

uvoimistelu parvekkeella

kesällä ruokailen, teen käsitöitä ja luen parvekkeella

c) Parveke asunnon lisätilana (2 mainintaa)

lisätilana kesällä tuuletus, viihtyvyys, lisäoleskelutila, lisävalon suunta

6. Parvekkeen kalusteet

60 % parvekkeella on pöytä, tuoli ja kasveja. E

nemm

istö kalusteista on vain kesäaikaan parvekkeella.

% -osuus

koko vuoden

kesällä ei ole

puuttuvatieto

yhteensä

pöytä 26

6012

2100

tuoli, penkki tai jakkara 19

6019

2100

kukkia ja kasveja 12

6026

2100

kukkapöytä, -teline 7

2962

2100

matto

545

482

100lepotuoli

224

712

100

kaihtimet

00

982

100läm

mitin

00

982

100

Muita m

ainintoja: vaatteiden tuuletusteline, jouluvalot

liiTe 5: Puistolan palvelutalo – parvekekyselytulokset

1 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

Puistolan palvelutalo – parvekekyselytulokset

1. Vastanneiden m

äärä

jaetut 88

kpl

saadut vastaukset 42

kpl

vastausprosentti 48

%

2. Taustatiedot asukkaista ja asunnoista

Vastanneista suurin osa on yksinasuvia 93 %

ja naisia 76 %. Ikä keskiarvo on 79,5. Lem

mikki on kolm

ella kyselyyn vastanneella.

Toimintakyvyn ongelm

at:

vaikeuksia alavartalon toimintakyvyssä 64 %

huim

austa tai tasapaino ongelmia 38 %

allergiaa / astm

a 38 %

vaikeuksia muistam

isessa 36 %

vaikeuksia ylävartalon toimintakyvyssä 36 %

vaikeuksia kuulem

isessa 33 %

vaikeuksia näkemisessä 10 %

Apuvälineet: P

yörällinen kävelyteline on 48 %, keppi 31 %

, pyörätuoli 14 ja kyynärsauvat 5 % vastaajista. Joskus apua

ulkona liikkumisessa tarvitsee 10 %

ja aina 21 % vastanneista. Lähes päivittäin ulkoilee 67 %

vastanneista, viikoittain 17 %

ja harvemm

in 14 % kyselyyn vastanneista.

Tarvitsee avustajan ulkona liikkuessa

kpl %

ei tarvitse 22

52

tarvitsee joskus 4

10

tarvitsee aina 9

21

puuttuva tieto 7

17

yhteensä 42

100

Asunnot: 83 %

vastauksista on tullut yksiöissä asuvilta ja 17 % kaksioista. Yksiöt ovat keskim

äärin 27 m² ja kaksiot 46 m

². A

sunnoissa oli asuttu keskimäärin 5,5 vuotta.

3. Parveketyypit

81 % parvekkeista on kulku keittokom

erosta, 14 % olohuoneesta ja 2 %

makuuhuoneesta. K

aikki parvekkeet ovat ulkonevia.

3.1. Parvekkeen suunta lukum

äärä %

Maatullinkuja (pohjoiseen)

614

Aksiisipolku (etelään)

410

koulun suunta (länteen) 9

21

aseman suunta (itään)

1740

ei tietoa 0

0puuttuva tieto

614

yhteensä* 42

100

Parvekekaide lukum

äärä %

Läpinäkyvä (opaalilasi) 42

100

osittain läpinäkyvä 0

0

umpinainen

00

muu

00

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 42

100

Lattiamateriaali

lukumäärä

%

betoni 1

2

puulauta 14

33

puuritilä 27

64

keraaminen laatta

00

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 42

100

2 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

4. Parvekelasitus

Parvekkeita ei ole lasitettu.

5. Parvekkeen m

erkitys

Puistolan parvekkeet ovat erittäin tärkeitä asum

isviihtyvyyden kannalta, vastausten keskiarvo 4,7. Parveke on m

yös erittäin tärkeä ulkoilum

ahdollisuus ka 4,6 ja tärkeä harrastuspaikka 3,9.

Arvosanat

Asum

is-viihtyvyys

Ulkoilu-

paikka H

arrastus-paikka

1 0

0 12

2 2

5 7

3 2

10 7

4 19

12 10

5 64

57 45

puuttuva tieto 12

17 19

keskiarvo 4,7

4,6 3,9

Muut tärkeät asiat ja toim

innot parvekkeella:

a) Vaatehuolto: vuode- ym. vaatteiden tuuletus ja kuivaus (5 m

ainintaa) vuodevaatteiden tuuletus ja pyykin kuivaus

d) Asunnon tuuletus (3 maininta)

tuuletus tuuletus, viihtyvyys, lisäoleskelutila, lisävalon suunta voi istua ulkoilm

assa ja tuulettaa kunnolla

b) Harrastukset (2 m

ainintaa) aam

uvoimistelu parvekkeella

kesällä ruokailen, teen käsitöitä ja luen parvekkeella

c) Parveke asunnon lisätilana (2 mainintaa)

lisätilana kesällä tuuletus, viihtyvyys, lisäoleskelutila, lisävalon suunta

6. Parvekkeen kalusteet

60 % parvekkeella on pöytä, tuoli ja kasveja. E

nemm

istö kalusteista on vain kesäaikaan parvekkeella.

% -osuus

koko vuoden

kesällä ei ole

puuttuvatieto

yhteensä

pöytä 26

6012

2100

tuoli, penkki tai jakkara 19

6019

2100

kukkia ja kasveja 12

6026

2100

kukkapöytä, -teline 7

2962

2100

matto

545

482

100lepotuoli

224

712

100

kaihtimet

00

982

100läm

mitin

00

982

100

Muita m

ainintoja: vaatteiden tuuletusteline, jouluvalot

61

3 __

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

Tett

este

ettö

myy

s as

uinr

aken

tam

ises

sa

TK

K /

SO

TER

A

7.

Parv

ekke

en k

äyttö

tava

t

Yle

isim

mät

toim

inno

t par

vekk

eella

ova

t ist

uske

lu 8

3 %

, vaa

tteid

en tu

ulet

us 6

9 %

, kuk

kien

hoi

tam

inen

57

% ja

ym

päris

tön

seur

aam

inen

55

%.

% -o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

istu

skel

u, a

jan

viet

täm

inen

83

142

100

vaat

teid

en tu

ulet

us

6924

710

0ku

kkie

n ja

kas

vien

hoi

tam

inen

57

385

100

kahv

in ta

i tee

n ju

onti

5540

510

0

ympä

ristö

n se

uraa

min

en

5540

510

0au

ringo

notto

48

485

100

ruok

ailu

10

865

100

tava

ran

säily

tys

1086

510

0

Muu

t toi

min

not:

luke

min

en

8.

Parv

ekke

en k

äyttö

ajat

eri

vuod

enai

koin

a ja

sää

oloi

ssa

Par

veke

tta lä

mpi

män

ä vu

oden

aika

na p

äivi

ttäin

83

%, v

iikoi

ttain

2 %

ja h

arve

mm

in 2

%. K

ylm

änä

vuod

enai

kana

pa

rvek

keel

la k

äy p

äivi

ttäin

33

%, v

iikoi

ttain

21

% ja

har

vem

min

33

%.

Hel

teis

enä

kesä

päiv

änä

parv

ekke

ella

ole

skel

ee 7

6 %

asu

kkai

sta,

sat

eella

12

%, t

uulis

ella

sää

llä 7

% ja

pak

kass

äällä

(-5

tai a

lle) 1

0 %

9.

Parv

ekke

en o

min

aisu

udet

, ym

päris

tön

vaik

utus

. Sää

- ja

valo

-olo

suht

eet s

ekä

näky

mä

parv

ekke

elta

.

Sää

n va

ikut

usP

arve

kkei

lla o

n 19

% k

esäi

sin

liian

kuum

a, 6

0 %

on

sopi

van

varjo

isia

. 38

% o

n liia

n tu

ulis

ia ja

kyl

miä

. Liia

n hä

mär

ää o

n 5

% p

arve

kkei

sta

ja p

arve

ke p

imen

tää

yhde

n va

staa

jan

huon

etta

, jos

ta o

n ku

lku

parv

ekke

elle

.

Val

o-ol

osuh

teet

. 67

% v

aloa

on

sopi

vast

i, 7

% li

ian

kirk

asta

ja 5

% li

ian

häm

ärää

.

Näk

ymää

n on

tyyt

yväi

siä

90 %

ja ty

ytym

ättö

miä

5 %

vas

tann

eist

a. P

ositi

ivis

ia k

omm

entte

ja tu

li av

aras

ta k

aupu

nki-

tai

puis

tom

aise

mas

ta. N

egat

iivin

en k

omm

entti

tuli

liian

aht

aast

a nä

kym

ästä

.

10.

Parv

ekke

en ra

kent

eelli

set o

min

aisu

udet

, mat

eria

alit

ja e

stee

ttöm

yys

Par

veke

kaid

eK

aikk

i vas

tann

eet p

itävä

t par

veke

tta tu

rval

lisen

a. K

aite

en v

iere

ssä

huim

aa 1

2 %

vas

tann

eist

a. K

aide

mat

eria

ali p

itää

mie

llyttä

vänä

57

% ja

epä

mie

llyttä

vänä

5 %

asu

kkai

sta.

Kai

de e

i suo

jaa

ulko

puol

iste

n ka

tsei

lta 1

4 %

ja k

aide

est

ää

ympä

ristö

n se

uraa

mis

ta 1

2 %

vas

tann

eide

n m

iele

stä.

29 %

vas

tann

eist

a va

litsi

si o

paal

ilasi

kai

teen

. Täy

sin

umpi

nais

en k

aite

en v

alits

isi 2

1 %

, osi

ttain

läpi

näky

vän

ja o

sitta

in

umpi

nais

en k

aite

en 1

4 %

ja lä

pinä

kyvä

n 10

%.

Latti

amat

eria

ali e

i mie

llyttä

ä 81

% ja

ei m

ielly

tä 2

% v

asta

nnei

sta.

Liu

kkaa

na la

ttiaa

pitä

ä yk

si a

suka

s.

Est

eettö

myy

s

Par

vekk

een

oven

saa

min

en ri

ittäv

än a

uki o

n va

ikea

a 21

% v

asta

nnei

sta.

%-o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

ovea

ei s

aa ri

ittäv

än a

uki

2152

2610

0ky

nnys

on

hank

ala

ylitt

ää

1071

1910

0ov

ea o

n ha

nkal

a av

ata

tai s

ulke

a 7

7419

100

parv

ekke

ella

on

hank

ala

kään

tyä

apuv

älin

een

kans

sa

571

2410

0

ovia

ukko

on

liian

kape

a 5

7917

100

Muu

t ong

elm

at:

a) o

vi s

aisi

olla

leve

ämpi

b)

pyö

rätu

olill

a on

vai

kea

liikk

ua p

arve

kkee

lla k

un v

oim

aa o

n vä

hän

62

1 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

Töölön palvelutalo – parvekekyselytulokset

1. Vastanneiden m

äärä

jaetut 108

kpl

saadut vastaukset 38

kpl

vastausprosentti 35

%

2. Taustatiedot asukkaista ja asunnoista

Vastanneista suurin osa on yksinasuvia 92 %

ja naisia 68 %. Ikä keskiarvo on 82,9. Lem

mikkiä ei ole kyselyyn

vastanneilla.

Toimintakyvyn ongelm

at:

vaikeuksia alavartalon toimintakyvyssä 74 %

huim

austa tai tasapaino ongelmia 42 %

allergiaa / astm

a 29 %

vaikeuksia kuulemisessa 29 %

vaikeuksia näkem

isessä 26 %

vaikeuksia muistam

isessa 24 %

vaikeuksia ylävartalon toimintakyvyssä 24 %

Apuvälineet: P

yörällinen kävelyteline on 63 %, keppi 42 %

, pyörätuoli 8 % ja kyynärsauvat 8 %

vastanneista. Joskus apua ulkona liikkum

isessa tarvitsee 29 % ja aina 29 %

vastanneista. Lähes päivittäin ulkoilee 45 % vastanneista, viikoittain 18 %

ja harvem

min 32 %

kyselyyn vastanneista.

Tarvitsee avustajan ulkona liikkuessa

kpl %

ei tarvitse 14

37

tarvitsee joskus 11

29

tarvitsee aina 11

29

puuttuva tieto 2

5

yhteensä 38

100

Asunnot: 97 %

vastauksista on tullut yksiöistä. Vain yksi vastaus on kaksiosta. Y

ksiöt ovat keskimäärin 29 m

². Asunnoissa

oli asuttu keskimäärin 6,3 vuotta.

3. Parveketyypit

97 % parvekkeista on kulku keittokom

erosta, yhdestä asunnosta on kulku olohuoneesta. Kaikki parvekkeet ovat ulkonevia.

3.1. Parvekkeen suunta lukum

äärä %

Ruusulankadulle (koilliseen)

1437

sisäpihalle koillinen 4

11sisäpihalle lounas

1026

Töölönkadulle (koilliseen) 9

24ei tietoa

00

puuttuva tieto 1

3

yhteensä 38

100

Parvekekaide lukum

äärä %

läpinäkyvä 0

0

osittain läpinäkyvä 0

0

umpinainen

38100

muu

00

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 38

100

Lattiamateriaali

lukumäärä

%

betoni 4

11

puulauta 9

24

puuritilä 24

63

keraaminen laatta

00

puuttuva tieto 1

3

yhteensä 38

100

2 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

4. Parvekelasitus

Kolm

e parveketta on lasitettu asukkaan toimesta.

5. Parvekkeen m

erkitys

Töölön palvelutalon parvekkeet ovat erittäin tärkeitä asumisviihtyvyyden kannalta, vastausten keskiarvo 4,7. P

arveke on m

yös tärkeä ulkoilu- ja harrastuspaikka.

Arvosanat

Asum

is-viihtyvyys

Ulkoilu-

paikka H

arrastus-paikka

1 0

5 11

2 0

3 8

3 5

8 18

4 18

13 11

5 74

68 45

puuttuva tieto 3

3 8

keskiarvo 4,7

4 3,7

Muut parvekkeen tärkeät asiat ja toim

innot (Avoin kysym

ys):

a) Vaatehuolto: vuode- ym

. vaatteiden tuuletus ja kuivaus (5 mainintaa)

Erittäin tärkeä tehokkaan tuuletuksen kannalta. K

uivatan ja tuuletan pyykkiä

b) Ajanvietto yksin tai vieraiden kanssa (5m

ainintaa)

Ihana parveke istuskella, parasta kaikesta Luen parvekkeella R

uokailussa, ilman saannissa, kaikessa

Ulkoilen

c) Asunnon tuuletus (4 mainintaa)

Asunnon ja vaatteiden tuuletus

Erittäin tärkeä tehokkaan tuuletuksen kannalta. K

uivatan ja tuuletan pyykkiä Tuuletuksessa

d) Muut yksittäiset

Avartaa pientä kotia, kesällä olohuoneeni. P

arvekkeelle voi tilapäisesti siirtää tavaroita P

arveke lasitusta ei ole, mutta se olisi hyvin m

erkittävä

6. Parvekkeen kalusteet

Parvekkeilla on eniten kukkia kesällä 61 %

. Tyypillisin kalustus on pöytä, tuoli ja kukkateline.

% -osuus

koko vuoden

kesällä ei ole

puuttuva tieto

yhteensä

tuoli, penkki tai jakkara 26

5018

5100

pöytä 26

4721

5100

matto

1129

555

100lepotuoli

1121

635

100

kukkia ja kasveja 8

6126

5100

kukkapöytä, -teline 8

4542

5100

kaihtimet

30

925

100läm

mitin

00

955

100

Muita m

ainintoja: vaatteiden tuuletusteline

liiTe 6: Töölön palvelutalo – parvekekyselytulokset

1 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

Töölön palvelutalo – parvekekyselytulokset

1. Vastanneiden m

äärä

jaetut 108

kpl

saadut vastaukset 38

kpl

vastausprosentti 35

%

2. Taustatiedot asukkaista ja asunnoista

Vastanneista suurin osa on yksinasuvia 92 %

ja naisia 68 %. Ikä keskiarvo on 82,9. Lem

mikkiä ei ole kyselyyn

vastanneilla.

Toimintakyvyn ongelm

at:

vaikeuksia alavartalon toimintakyvyssä 74 %

huim

austa tai tasapaino ongelmia 42 %

allergiaa / astm

a 29 %

vaikeuksia kuulemisessa 29 %

vaikeuksia näkem

isessä 26 %

vaikeuksia muistam

isessa 24 %

vaikeuksia ylävartalon toimintakyvyssä 24 %

Apuvälineet: P

yörällinen kävelyteline on 63 %, keppi 42 %

, pyörätuoli 8 % ja kyynärsauvat 8 %

vastanneista. Joskus apua ulkona liikkum

isessa tarvitsee 29 % ja aina 29 %

vastanneista. Lähes päivittäin ulkoilee 45 % vastanneista, viikoittain 18 %

ja harvem

min 32 %

kyselyyn vastanneista.

Tarvitsee avustajan ulkona liikkuessa

kpl %

ei tarvitse 14

37

tarvitsee joskus 11

29

tarvitsee aina 11

29

puuttuva tieto 2

5

yhteensä 38

100

Asunnot: 97 %

vastauksista on tullut yksiöistä. Vain yksi vastaus on kaksiosta. Y

ksiöt ovat keskimäärin 29 m

². Asunnoissa

oli asuttu keskimäärin 6,3 vuotta.

3. Parveketyypit

97 % parvekkeista on kulku keittokom

erosta, yhdestä asunnosta on kulku olohuoneesta. Kaikki parvekkeet ovat ulkonevia.

3.1. Parvekkeen suunta lukum

äärä %

Ruusulankadulle (koilliseen)

1437

sisäpihalle koillinen 4

11sisäpihalle lounas

1026

Töölönkadulle (koilliseen) 9

24ei tietoa

00

puuttuva tieto 1

3

yhteensä 38

100

Parvekekaide lukum

äärä %

läpinäkyvä 0

0

osittain läpinäkyvä 0

0

umpinainen

38100

muu

00

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 38

100

Lattiamateriaali

lukumäärä

%

betoni 4

11

puulauta 9

24

puuritilä 24

63

keraaminen laatta

00

puuttuva tieto 1

3

yhteensä 38

100

2 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

4. Parvekelasitus

Kolm

e parveketta on lasitettu asukkaan toimesta.

5. Parvekkeen m

erkitys

Töölön palvelutalon parvekkeet ovat erittäin tärkeitä asumisviihtyvyyden kannalta, vastausten keskiarvo 4,7. P

arveke on m

yös tärkeä ulkoilu- ja harrastuspaikka.

Arvosanat

Asum

is-viihtyvyys

Ulkoilu-

paikka H

arrastus-paikka

1 0

5 11

2 0

3 8

3 5

8 18

4 18

13 11

5 74

68 45

puuttuva tieto 3

3 8

keskiarvo 4,7

4 3,7

Muut parvekkeen tärkeät asiat ja toim

innot (Avoin kysym

ys):

a) Vaatehuolto: vuode- ym

. vaatteiden tuuletus ja kuivaus (5 mainintaa)

Erittäin tärkeä tehokkaan tuuletuksen kannalta. K

uivatan ja tuuletan pyykkiä

b) Ajanvietto yksin tai vieraiden kanssa (5m

ainintaa)

Ihana parveke istuskella, parasta kaikesta Luen parvekkeella R

uokailussa, ilman saannissa, kaikessa

Ulkoilen

c) Asunnon tuuletus (4 mainintaa)

Asunnon ja vaatteiden tuuletus

Erittäin tärkeä tehokkaan tuuletuksen kannalta. K

uivatan ja tuuletan pyykkiä Tuuletuksessa

d) Muut yksittäiset

Avartaa pientä kotia, kesällä olohuoneeni. P

arvekkeelle voi tilapäisesti siirtää tavaroita P

arveke lasitusta ei ole, mutta se olisi hyvin m

erkittävä

6. Parvekkeen kalusteet

Parvekkeilla on eniten kukkia kesällä 61 %

. Tyypillisin kalustus on pöytä, tuoli ja kukkateline.

% -osuus

koko vuoden

kesällä ei ole

puuttuva tieto

yhteensä

tuoli, penkki tai jakkara 26

5018

5100

pöytä 26

4721

5100

matto

1129

555

100lepotuoli

1121

635

100

kukkia ja kasveja 8

6126

5100

kukkapöytä, -teline 8

4542

5100

kaihtimet

30

925

100läm

mitin

00

955

100

Muita m

ainintoja: vaatteiden tuuletusteline

63

3 __

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

Tett

este

ettö

myy

s as

uinr

aken

tam

ises

sa

TK

K /

SO

TER

A

7.

Parv

ekke

en k

äyttö

tava

t

Yle

isim

mät

toim

inno

t par

vekk

eella

ova

t ist

uske

lu 8

7 %

, vaa

tteid

en tu

ulet

us, k

ukki

en h

oito

ja k

ahvi

n ju

onti

68 %

.

% -o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

istu

skel

u, a

jan

viet

täm

inen

87

113

100

vaat

teid

en tu

ulet

us

6829

310

0ku

kkie

n ja

kas

vien

hoi

tam

inen

68

293

100

kahv

in ta

i tee

n ju

onti

6829

310

0ym

päris

tön

seur

aam

inen

66

323

100

aurin

gono

tto

5047

310

0ru

okai

lu

2474

310

0ta

vara

n sä

ilyty

s 8

893

100

Muu

t toi

min

not:

huon

een

tuul

etus

, luk

emin

en ja

tupa

koin

ti

8.

Parv

ekke

en k

äyttö

ajat

eri

vuod

enai

koin

a ja

sää

oloi

ssa

Par

veke

tta lä

mpi

män

ä vu

oden

aika

na p

äivi

ttäin

84

%, v

iikoi

ttain

8 %

ja h

arve

mm

in 5

%. K

ylm

änä

vuod

enai

kana

pa

rvek

keel

la k

äy p

äivi

ttäin

47

%, v

iikoi

ttain

3 %

ja h

arve

mm

in 1

7 %

.

Hel

teis

enä

kesä

päiv

änä

parv

ekke

ella

ole

skel

ee 7

4 %

asu

kkai

sta,

sat

eella

32

%, t

uulis

ella

sää

llä 2

4 %

ja p

akka

ssää

llä

(-5 ta

i alle

) 11

%

9.

Parv

ekke

en o

min

aisu

udet

, ym

päris

tön

vaik

utus

. Sää

- ja

valo

-olo

suht

eet s

ekä

näky

mä

parv

ekke

elta

.

Sää

n va

ikut

usU

sein

liia

n tu

ulin

en ja

kyl

mä

parv

eke

on 3

2 %

, kes

äisi

n liia

n ku

uma

21 %

, sop

ivan

var

jois

ia o

n 79

%.

Yhd

ellä

asu

kkaa

lla

parv

eke

pim

entä

ä hu

onet

ta, j

osta

on

kulk

u pa

rvek

keel

la ja

yhd

ellä

on

liian

häm

ärä

/var

jois

a pa

rvek

e.

Val

o-ol

osuh

teet

ova

t par

vekk

eella

hyv

ät. 9

2 %

val

oa o

n so

piva

sti,

0 %

liia

n ki

rkas

ta ja

5 %

liia

n hä

mär

ää.

Näk

ymää

n on

tyyt

yväi

siä

79 %

ja ty

ytym

ättö

miä

11

% v

asta

nnei

sta.

Pos

itiiv

isia

kom

men

tteja

tuli

avar

asta

kau

punk

i- ta

i pi

ham

aise

mas

ta. N

egat

iivis

ia k

omm

entte

ja tu

li ah

taas

ta n

äkym

ästä

sek

ä m

elui

sast

a ra

vint

olat

eras

sist

a.

10.

Parv

ekke

en ra

kent

eelli

set o

min

aisu

udet

, mat

eria

alit

ja e

stee

ttöm

yys

Par

veke

kaid

eK

aikk

i asu

kkaa

t pitä

vät p

arve

ketta

turv

allis

ena.

Kai

teen

vie

ress

ä hu

imaa

11

% v

asta

nnei

sta.

Kai

dem

ater

iaal

i pitä

ä m

ielly

ttävä

nä 6

8 %

ja e

päm

ielly

ttävä

nä 3

% a

sukk

aist

a. K

aide

ei s

uoja

a ul

kopu

olis

ten

kats

eilta

29

% ja

kai

de e

stää

ym

päris

tön

seur

aam

ista

8 %

vas

tann

eide

n m

iele

stä.

39 %

vas

tann

eist

a va

litsi

si tä

ysin

um

pina

isen

kai

teen

. Osi

ttain

um

pina

isen

osi

ttain

avo

nais

en v

alits

isi 2

6 %

, opa

alila

sise

n 5

% ja

täys

in lä

pinä

kyvä

n 3

%. P

inna

kaid

etta

ei v

alits

isi k

ukaa

n.

Latti

amat

eria

ali e

i mie

llytä

3 %

asu

kkai

sta.

Lat

tiam

ater

iaal

i ei k

ukaa

n pi

dä li

ukka

ana.

Est

eettö

myy

s

Par

vekk

een

oven

riitt

äväs

ti au

ki s

aam

inen

on

hank

alaa

29

% v

asta

nnei

sta

%-o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

ovea

ei s

aa ri

ittäv

än a

uki

2953

1810

0

kynn

ys o

n ha

nkal

a yl

ittää

11

7613

100

parv

ekke

ella

on

hank

ala

kään

tyä

apuv

älin

een

kans

sa

1163

2610

0

ovea

on

hank

ala

avat

a ta

i sul

kea

087

1310

0ov

iauk

ko o

n liia

n ka

pea

084

1610

0

Muu

t ong

elm

at:

Ove

sta

puut

tuu

auki

olop

idik

e, jo

ka lu

kits

isi o

ven

halu

ttuu

auki

oloa

sent

oon.

64

1 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

Myllypuron palvelutalo – parvekekyselytulokset

1. Vastanneiden m

äärä

Parvekkeellisista asunnoista vastasi 28 ja parvekkeettom

ista 17 asukasta.

Jaetut 93

kpl

saadut vastaukset 44

kpl

vastausprosentti 47

%

2. Taustatiedot asukkaista ja asunnoista

Vastanneista kaikki asuvat yksin, naisia vastanneista on 76 %

. Ikä keskiarvo on 78,1. Lemm

ikki on yhdellä vastanneella.

Toimintakyvyn ongelm

at:

vaikeuksia alavartalon toimintakyvyssä 64 %

huim

austa tai tasapaino ongelmia 58 %

vaikeuksia ylävartalon toim

intakyvyssä 36 %

allergiaa / astma 33 %

vaikeuksia näkem

isessä 33 %

vaikeuksia kuulemisessa 31 %

vaikeuksia m

uistamisessa 31 %

Apuvälineet: P

yörällinen kävelyteline on 44 %, keppi 31 %

, pyörätuoli 18 % ja kyynärsauvat 0 %

vastanneista. Joskus apua ulkona liikkum

isessa tarvitsee 40 % ja aina 24 %

vastanneista. Lähes päivittäin ulkoilee 38 % vastanneista, viikoittain 27 %

ja harvem

min 33 %

kyselyyn vastanneista.

Tarvitsee avustajan ulkona liikkuessa

kpl %

ei tarvitse 14

31

tarvitsee joskus 18

40

tarvitsee aina 11

24

puuttuva tieto 2

4

yhteensä 45

100

Asunnot: 58 %

vastauksista on tullut yksiöistä ja 42 % kaksioista. Yksiöt ovat keskim

äärin 24 m² ja kaksiot 42,5 m

². K

eskimääräinen asum

isaika on 5,3 vuotta.

3. Parveketyypit

39 % parvekkeista on kulku m

akuuhuoneesta, 32 % keittokom

erosta ja 29 % olohuoneesta. K

aikki parvekkeet ovat ulkonevia.

3.1. Parvekkeen suunta lukum

äärä %

Myllypadontielle

1657

pihalle12

43ei tietoa

00

puuttuva tieto 0

0yhteensä

28100

Parvekekaide lukum

äärä %

läpinäkyvä 7

25

osittain läpinäkyvä 16

57

umpinainen

14

muu

00

puuttuva tieto 4

14

yhteensä 28

100

Lattiamateriaali

lukumäärä

%

betoni 1

4

puulauta 7

25

puuritilä 20

71

keraaminen laatta

00

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 28

100

2 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

4. Parvekelasitus

Asuntoparvekkeita ei ole lasitettu, yhteisillä parvekkeilla on lasitus.

5. Parvekkeen m

erkitys

Myllypuron palvelutalon parvekkeet ovat tärkeitä asum

isviihtyvyyden kannalta, vastausten keskiarvo 4,3. Parveke on m

yös tärkeä ulkoilu- ja harrastuspaikka.

Arvosanat

Asum

is-viihtyvyys

Ulkoilu-

paikka H

arrastus-paikka

1 4

7 14

2 7

0 14

3 7

7 11

4 29

32 21

5 46

43 18

puuttuva tieto 7

11 21

keskiarvo 4,3

4,2 3,2

Muut parvekkeen tärkeät asiat ja toim

innot (Avoin kysym

ys):

a) Ajanvietto yksin tai vieraiden kanssa (7 mainintaa)

jos en pääse muuten ulos, on sentään parveke

käyn istumassa parvekkeella enim

mäkseen kesällä

kesällä auringossa ja kukkien hoidossa nauttia auringonpaisteesta, lepäillä ja nauttia kahvia ulkoilm

assa väsyneenä hapenottopaikkana. Katselen liikennettä ja ihailen vuodenaikojen vaihtum

ista päivittäin

b) Asunnon tuuletus (2 maininta)

asunnontuuletus kesällä tuuletus, oleskelu kesäisin

c) Vaatehuolto (1 maininta)

vaatteiden tuuletus

6. Parvekkeen kalusteet

Parvekkeilla on eniten kukkia kesällä 54 %

. Tyypillisin kalustus on pöytä ja tuoli.

% -osuus

koko vuoden

kesällä ei ole

puuttuva tieto

yhteensä

tuoli, penkki tai jakkara 39

4611

4100

pöytä 18

3939

4100

kukkapöytä, -teline 14

2557

4100

kukkia ja kasveja 11

5432

4100

matto

029

684

100

lepotuoli 0

1186

4100

kaihtimet

00

964

100

lämm

itin 0

096

4100

Muita m

ainintoja: havuja, kanervia, lyhty, jouluvalot, lapio ja harja.

1 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

Myllypuron palvelutalo – parvekekyselytulokset

1. Vastanneiden m

äärä

Parvekkeellisista asunnoista vastasi 28 ja parvekkeettom

ista 17 asukasta.

Jaetut 93

kpl

saadut vastaukset 44

kpl

vastausprosentti 47

%

2. Taustatiedot asukkaista ja asunnoista

Vastanneista kaikki asuvat yksin, naisia vastanneista on 76 %

. Ikä keskiarvo on 78,1. Lemm

ikki on yhdellä vastanneella.

Toimintakyvyn ongelm

at:

vaikeuksia alavartalon toimintakyvyssä 64 %

huim

austa tai tasapaino ongelmia 58 %

vaikeuksia ylävartalon toim

intakyvyssä 36 %

allergiaa / astma 33 %

vaikeuksia näkem

isessä 33 %

vaikeuksia kuulemisessa 31 %

vaikeuksia m

uistamisessa 31 %

Apuvälineet: P

yörällinen kävelyteline on 44 %, keppi 31 %

, pyörätuoli 18 % ja kyynärsauvat 0 %

vastanneista. Joskus apua ulkona liikkum

isessa tarvitsee 40 % ja aina 24 %

vastanneista. Lähes päivittäin ulkoilee 38 % vastanneista, viikoittain 27 %

ja harvem

min 33 %

kyselyyn vastanneista.

Tarvitsee avustajan ulkona liikkuessa

kpl %

ei tarvitse 14

31

tarvitsee joskus 18

40

tarvitsee aina 11

24

puuttuva tieto 2

4

yhteensä 45

100

Asunnot: 58 %

vastauksista on tullut yksiöistä ja 42 % kaksioista. Yksiöt ovat keskim

äärin 24 m² ja kaksiot 42,5 m

². K

eskimääräinen asum

isaika on 5,3 vuotta.

3. Parveketyypit

39 % parvekkeista on kulku m

akuuhuoneesta, 32 % keittokom

erosta ja 29 % olohuoneesta. K

aikki parvekkeet ovat ulkonevia.

3.1. Parvekkeen suunta lukum

äärä %

Myllypadontielle

1657

pihalle12

43ei tietoa

00

puuttuva tieto 0

0yhteensä

28100

Parvekekaide lukum

äärä %

läpinäkyvä 7

25

osittain läpinäkyvä 16

57

umpinainen

14

muu

00

puuttuva tieto 4

14

yhteensä 28

100

Lattiamateriaali

lukumäärä

%

betoni 1

4

puulauta 7

25

puuritilä 20

71

keraaminen laatta

00

puuttuva tieto 0

0

yhteensä 28

100

2 _________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________

Tett esteettömyys asuinrakentam

isessa

TKK / S

OTE

RA

4. Parvekelasitus

Asuntoparvekkeita ei ole lasitettu, yhteisillä parvekkeilla on lasitus.

5. Parvekkeen m

erkitys

Myllypuron palvelutalon parvekkeet ovat tärkeitä asum

isviihtyvyyden kannalta, vastausten keskiarvo 4,3. Parveke on m

yös tärkeä ulkoilu- ja harrastuspaikka.

Arvosanat

Asum

is-viihtyvyys

Ulkoilu-

paikka H

arrastus-paikka

1 4

7 14

2 7

0 14

3 7

7 11

4 29

32 21

5 46

43 18

puuttuva tieto 7

11 21

keskiarvo 4,3

4,2 3,2

Muut parvekkeen tärkeät asiat ja toim

innot (Avoin kysym

ys):

a) Ajanvietto yksin tai vieraiden kanssa (7 mainintaa)

jos en pääse muuten ulos, on sentään parveke

käyn istumassa parvekkeella enim

mäkseen kesällä

kesällä auringossa ja kukkien hoidossa nauttia auringonpaisteesta, lepäillä ja nauttia kahvia ulkoilm

assa väsyneenä hapenottopaikkana. Katselen liikennettä ja ihailen vuodenaikojen vaihtum

ista päivittäin

b) Asunnon tuuletus (2 maininta)

asunnontuuletus kesällä tuuletus, oleskelu kesäisin

c) Vaatehuolto (1 maininta)

vaatteiden tuuletus

6. Parvekkeen kalusteet

Parvekkeilla on eniten kukkia kesällä 54 %

. Tyypillisin kalustus on pöytä ja tuoli.

% -osuus

koko vuoden

kesällä ei ole

puuttuva tieto

yhteensä

tuoli, penkki tai jakkara 39

4611

4100

pöytä 18

3939

4100

kukkapöytä, -teline 14

2557

4100

kukkia ja kasveja 11

5432

4100

matto

029

684

100

lepotuoli 0

1186

4100

kaihtimet

00

964

100

lämm

itin 0

096

4100

Muita m

ainintoja: havuja, kanervia, lyhty, jouluvalot, lapio ja harja.

liiTe 7: myllypuron palvelutalo – parvekekyselytulokset

65

3 __

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

Tett

este

ettö

myy

s as

uinr

aken

tam

ises

sa

TK

K /

SO

TER

A

7.

Parv

ekke

en k

äyttö

tava

t

Yle

isim

mät

toim

inno

t par

vekk

eella

ova

t ist

uske

lu 8

6 %

, vaa

tteid

en tu

ulet

us 6

4 %

, kuk

kien

hoi

to ja

ym

päris

tön

seur

aam

inen

61

%.

% -o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

istu

skel

u, a

jan

viet

täm

inen

86

140

100

vaat

teid

en tu

ulet

us

6436

010

0ku

kkie

n ja

kas

vien

hoi

tam

inen

61

390

100

ympä

ristö

n se

uraa

min

en

6139

010

0

kahv

in ta

i tee

n ju

onti

4357

010

0au

ringo

notto

39

610

100

tava

ran

säily

tys

1189

010

0ru

okai

lu

793

010

0

8.

Parv

ekke

en k

äyttö

ajat

eri

vuod

enai

koin

a ja

sää

oloi

ssa

Par

veke

tta lä

mpi

män

ä vu

oden

aika

na p

äivi

ttäin

82

%, v

iikoi

ttain

14

% ja

har

vem

min

4 %

. Kyl

män

ä vu

oden

aika

na

parv

ekke

ella

käy

päi

vittä

in 2

9 %

, viik

oitta

in 1

8 %

ja h

arve

mm

in 5

4 %

.

Hel

teis

enä

kesä

päiv

änä

parv

ekke

ella

ole

skel

ee 6

4 %

asu

kkai

sta,

sat

eella

25

%, t

uulis

ella

sää

llä 1

1 %

ja p

akka

ssää

llä

(-5 ta

i alle

) 25

%

9.

Parv

ekke

en o

min

aisu

udet

, ym

päris

tön

vaik

utus

. Sää

- ja

valo

-olo

suht

eet s

ekä

näky

mä

parv

ekke

elta

.

Sää

n va

ikut

usU

sein

liia

n tu

ulin

en ja

kyl

mä

parv

eke

on 3

9 %

, kes

äisi

n liia

n ku

uma

21 %

, sop

ivan

var

jois

ia o

n 71

%.

Liia

n hä

mär

ä pa

rvek

e on

7 %

. Par

veke

ei p

imen

nä h

uone

tta, j

osta

kul

ku o

n pa

rvek

keel

le.

Val

o-ol

osuh

teet

ova

t par

vekk

eella

hyv

ät. 8

6 %

val

oa o

n so

piva

sti,

0 %

liia

n ki

rkas

ta ja

7 %

liia

n hä

mär

ää.

Näk

ymää

n on

tyyt

yväi

siä

79 %

ja ty

ytym

ättö

miä

18

% v

asta

nnei

sta.

Pos

itiiv

isia

kom

men

tteja

tuli

met

säis

istä

näk

ymis

tä.

Neg

atiiv

isia

kom

men

tteja

tuli

kova

sta

liiken

tees

tä.

10.

Parv

ekke

en ra

kent

eelli

set o

min

aisu

udet

, mat

eria

alit

ja e

stee

ttöm

yys

Par

veke

kaid

eK

aikk

i asu

kkaa

t pitä

vät p

arve

ketta

turv

allis

ena.

Kai

dem

ater

iaal

i pitä

ä m

ielly

ttävä

nä 4

6 %

ja e

päm

ielly

ttävä

nä 2

5 %

as

ukka

ista

. Kai

de e

i suo

jaa

ulko

puol

iste

n ka

tsei

lta 7

% ja

kai

de e

stää

ym

päris

tön

seur

aam

ista

7 %

vas

tann

eide

n m

iele

stä.

. Osi

ttain

um

pina

isen

osi

ttain

avo

nais

en v

alits

isi 3

9 %

, opa

alila

sise

n 18

% ja

täys

in u

mpi

nais

en 4

%. L

äpin

äkyv

ää ta

i pi

nnak

aide

tta e

i val

itsis

i kuk

aan.

Latti

amat

eria

ali e

i mie

llytä

7 %

asu

kkai

sta.

Lat

tiam

ater

iaal

i pitä

ä liu

kkaa

na 7

% v

asta

nnei

sta.

Est

eettö

myy

s

%-o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

ovea

on

hank

ala

avat

a ta

i sul

kea

2550

2510

0

ovea

ei s

aa ri

ittäv

än a

uki

2154

2510

0

parv

ekke

ella

on

hank

ala

kään

tyä

apuv

älin

een

kans

sa

1861

2110

0

kynn

ys o

n ha

nkal

a yl

ittää

7

7518

100

ovia

ukko

on

liian

kape

a 7

6825

100

Muu

t ong

elm

at:

Ovi

on

hank

ala

avat

a ta

lvel

la

4 __

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

Tett

este

ettö

myy

s as

uinr

aken

tam

ises

sa

TK

K /

SO

TER

A

11.

Yhte

iset

par

vekk

eet

Käy

ttekö

yht

eise

llä p

arve

kkee

lla?

luku

mää

rä

%-o

suus

kyllä

16

36ei

2760

puut

tuva

tiet

o 2

4yh

teen

sä

4510

0

Yht

eist

ä pa

rvek

etta

käy

ttävi

stä

oma

parv

eke

on y

hdek

sällä

hen

kilö

llä.

Yhte

isel

lä p

arve

kkee

lla k

ävijä

t %

-osu

uskä

yttä

vät

ei k

äytä

pu

uttu

va

tieto

yh

teen

sä

on p

arve

ke

3264

410

0ei

ole

par

veke

tta

4153

610

0

Per

uste

lut m

iksi

ei k

äytä

yht

eist

ä pa

rvek

etta

a) o

ma

parv

eke

(4)

b) m

uut y

ksitt

äise

t kom

men

tit:

• ei

tule

men

tyä

• en

tykk

ää

• hu

onok

unto

isuu

s •

kun

ei s

aa tu

pako

ida

• m

enen

mie

luum

min

käv

elyl

le

• va

in jo

skus

, viih

dyn

yksi

n •

en o

le y

leen

sä y

htey

dess

ä ta

lon

mui

hin

asuk

kais

iin

12.

Yhte

isen

par

vekk

een

mer

kity

s

Arv

osan

at

ka

min

m

ax

puut

tuu

Par

vekk

een

mer

kity

s yl

eens

ä 2,

83

15

4A

sum

ism

ukav

uude

n ka

nnal

ta

31

54

Ulk

oilu

mah

dolli

suut

ena

2,5

15

4H

arra

stus

mah

dollis

uute

na

1,82

1

45

Muu

t tär

keät

toim

inno

t par

vekk

eella

Kau

niid

en k

ukki

en a

nsio

sta

kesä

llä s

ilmän

iloa

Rai

tista

ilm

aa v

uode

n ym

päri,

kes

ällä

voi

ihai

lla lu

onto

a ja

par

vekk

een

kukk

ia

Vap

aa-a

jan

käyt

össä

kes

äisi

n

13.

Yhte

isen

par

vekk

een

käyt

tö

% -o

suus

ky

llä

eipu

uttu

u yh

teen

sä

istu

skel

u, a

jan

viet

täm

inen

50

3119

100

ympä

ristö

n se

uraa

min

en

3150

1910

0

mui

den

asuk

kaid

en ta

i ihm

iste

n ta

paam

inen

25

5619

100

kahv

in ta

i tee

n ju

onti

1369

1910

0

aurin

gono

tto

1369

1910

0ru

okai

lu

081

1910

0

66

TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa -tutkim

usprojektiLIE

SITO

RIN

PA

LVE

LUTA

LO

Kysely asukkaille parvekkeen m

erkityksestä ikääntyneille

kylläei

Täyttö-ohjeet: 1.merkitkää vastauksenne ruutuihin rastilla:

X

2.vastatkaa kirjoittamalla viivalle:

32

m²

3.ympyröikää vastauksenne ruudukossa:

12

34

5

Tämän kyselyn tarkoituksena on kuulla palvelutalon asukkaiden m

ielipide asuntoparvekkeiden toim

ivuudesta, tarpeellisuudesta ja merkityksestä. H

aluamm

e tietoa m

yös parvekkeiden mahdollisista ongelm

ista.

Parvekekysely on Teknillisen korkeakoulun Tett esteettöm

yys asuinrakennuksessa -projektin osahanke. Liesitorin palvelutalo on yksi tutkim

uskohteistamm

e. Antam

anne palaute on erittäin tärkeää asuinrakennusten suunnitteluratkaisujen kehittäm

isessä. V

astaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti.

Täytetyn kyselykaavakkeen voi palauttaa palvelutalonne neuvontaan tai toimistoon

palautuslaatikkoon tiistaihin 21.12.2004 mennessä.

Kiitos m

ielipiteistänne!

Erikoistutkija S

atu Åkerblom

Tutkimusapulaiset P

äivi Aro ja M

arko Rajala

SO

TER

A / TK

K1/8

1. TAU

STATIED

OT

1.1.A

sunyksinpuolison tai avopuolison kanssa kahdestaanm

uun henkilön/henkilöiden kanssa

1.2.Ikä

vuotta

1.3.S

ukupuolinainenm

ies

1.4.K

uinka kauan olette asuneet nykyisessä asunnossanne?

alle vuoden1 - 5 vuotta5 - 10 vuottayli 10 vuotta

1.5.A

sunnon tyyppiyksiökaksiokolm

io4 huonetta tai enem

män

1.6.A

sunnon koko m

²

1.7.A

suinkerros

2. TOIM

INTA

KYK

Y

2.1.O

nko Teillä kyllä

eivaikeuksia näkem

isessä?vaikeuksia m

uistamisessa?

ongelmia käsien tai ylävartalon toim

intakyvyssä?ongelm

ia jalkojen toimintakyvyssä?

huimausta tai m

uita tasapaino-ongelmia?

siitepölyallergia tai astma?

2.2.M

illaiseksi arvioitte oman fyysisen toim

intakykynne:

erittäin hyväm

elko hyvätyydyttäväm

elko huonohuono

SO

TER

A / TK

K2/8

liiTe 8: kysely asukkaille parvekkeen merkityksestä (kyselylomake)

67

2.3.

Käy

tätte

kö li

ikku

essa

nne

sisä

- tai

ulk

otilo

issa

apu

välin

että

?

en kyllä

(mer

kitk

ää a

lla o

levi

sta

vaih

toeh

dois

ta)

kepp

iäky

ynär

sauv

oja

rolla

atto

riakä

vely

telin

että

pyör

ätuo

liam

uuta

, mitä

?

2.4.

Tarv

itset

teko

avu

staj

an u

lkon

a lii

kkue

ssan

ne?

en ta

rvits

eky

llä, t

arvi

tsen

josk

usky

llä, t

arvi

tsen

ain

a

2.5.

Kui

nka

usei

n kä

ytte

ulk

oile

mas

sa, e

sim

erki

ksi k

aupa

ssa,

käv

elyl

lä, k

yläs

sä jn

e.

lähe

s pä

ivitt

äin

viik

oitta

inha

rvem

min

3. A

SUN

NO

N P

AR

VEK

E

3.1.

Mih

in il

man

suun

taan

par

vekk

een

avau

tuu?

pohj

oine

nko

illin

enen

tied

äitä

kaak

koet

elä

loun

aslä

nsi

luod

e

Mik

äli e

tte ti

edä

ilman

suun

taa,

voi

tte il

moi

ttaa

avau

tuuk

o pa

rvek

keen

ne k

adul

le (k

adun

nim

i)ta

i pih

alle

jne.

Par

vekk

eeni

ava

utuu

:

3.2.

Min

käla

inen

par

vekk

eenn

e ka

ide

on? läpi

näky

vä (p

inna

tai l

asik

aide

)os

ittai

n lä

pinä

kyvä

osi

ttain

um

pina

inen

täys

in u

mpi

nain

enm

uu, m

ikä?

SO

TER

A /

TKK

3/8

3.4.

Mik

ä se

uraa

vist

a ka

idet

yype

istä

olis

i mie

lest

änne

par

as p

arve

kkee

seen

?

läpi

näky

vä la

sika

ide

opaa

lilas

ikai

de (v

aloa

läpi

pääs

tävä

mut

ta e

i läp

inäk

yvä

lasi

kaid

e)pi

nnak

aide

kaid

e on

osi

ttain

um

pina

inen

ja o

sitta

in lä

pinä

kyvä

täys

in u

mpi

nain

en k

aide

en o

saa

sano

am

uu, m

ikä?

3.3.

Mitä

mat

eria

alia

par

vekk

eenn

e la

ttia

on?

beto

nipu

ulau

ta ta

i -rit

iläke

raam

inen

laat

tam

uu, m

ikä?

3.5.

Onk

o pa

rvek

keel

le k

ulke

min

en o

n ha

nkal

aa?

ei kyllä

(mer

kitk

ää a

llaol

evis

ta v

aiht

oehd

oist

a)

parv

ekke

en k

ynny

s on

han

kala

ylit

tää

parv

ekke

en la

ttia

on li

ukas

parv

ekke

en o

vea

on h

anka

la a

vata

tai s

ulke

aka

hta

ovea

on

hank

ala

käyt

tää

(sis

ä- ja

ulk

o-ov

i)pa

rvek

keen

ove

a ei

saa

riitt

ävän

auk

ipa

rvek

keen

ovi

aukk

o on

liia

n ka

pea

oven

auk

ipito

on

hank

alaa

parv

ekke

elle

ei p

ääse

apu

välin

een

kans

sa la

inka

anpa

rvek

keel

la o

n ha

nkal

a kä

änty

ä ap

uväl

inee

n ka

nssa

Mui

ta o

ngel

mia

, mitä

?

4. P

AR

VEK

ELA

SITU

S

3.5.

1.O

nko

parv

ekke

enne

lasi

tettu

?ky

lläei

Mik

äli p

arve

ketta

ei o

le la

site

ttu, v

oitte

siir

tyä

kysy

myk

seen

nro

3.6

.

huon

oer

inom

aine

n3.

5.2.

Mite

n hy

vänä

ratk

aisu

na p

idät

te

parv

ekel

asitu

sta?

12

53

4

SO

TER

A /

TKK

4/8

68

3.5.3.P

idättekö parvekelasitusta yleensä lämpim

änä vuoden aikana:

kiinniosittain kiinnikokonaan avoim

enasäästä riippuen auki tai kiinni

3.5.4.P

idättekö parvekelasitusta yleensä kylmänä vuoden aikana:

kiinniosittain kiinnikokonaan avoim

enasäästä riippuen auki tai kiinni

3.5.5.M

uut kysymykset:

kylläei

onko parvekelasitus helppo avata?onko lasitus helppo pitää puhtaana?

3.5.6.O

nko parvekelasituksessa mielestänne jotain ongelm

ia?

eikyllä, mitä?

Vastatkaa seuraaviin kahteen kysymykseen, m

ikäli Teillä EI ole parvekelasitusta

3.6.H

aluaisitteko, että parvekkeenne lasitettaisiin?

kylläei

Mitä hyötyä tai haittaa parvekelasituksesta m

ielestänne olisi Teille?

5. PAR

VEKK

EEN M

ERK

ITYS JA K

ÄYTTÖ

3.6.Parvekkeen m

erkitys asukkaalle

Ym

pyröikää vastauksenne. Asteikko 1 - 5

ei merkitystä

erittäin merkittävä

3.6.1.2

34

Miten m

erkittävä parveke mielestänne on

asumism

ukavuuden kannalta?1

5

SO

TER

A / TK

K5/8

3.6.2.

3.6.3.

3.6.4.M

issä muissa asioissa tai toim

innoissa parveke on Teille tärkeä?

3.7.Parvekkeen kalusteet, varusteet ja m

ateriaalit3.7.1.

Onko parvekkeellanne:

onkesäisinkokovuoden

tuoli, penkki tai jakkara?lepotuoli?pöytä?kukkia ja kasveja?kukkapöytä tai -teline?vaatteiden tuuletustelinem

atto?kaihtim

et (jos lasitus)?läm

mitin?

mitä m

uuta parvekkeellanne on?

3.8.Parvekkeen käyttö

3.8.1.M

itä seuraavista asioista teette parvekkeellanne?

istuskelu, ajan viettäminen

ympäristön (pihan, kadun, puiston) seuraam

inenkukkien ja kasvien hoitam

inenkahvin tai teen juontiruokailutupakointivaatteiden tuuletustavaran säilytysauringonotto

muuta, m

itä?

4

Miten m

erkittävä parveke on Teille ulkoilum

ahdollisuutena?1

23

Miten m

erkittävä parveke on Teille harrastusm

ahdollisuutena?(esim

. kasvien hoito)1

5

45

23

SO

TER

A / TK

K6/8

69

TeTT

Est

eettö

myy

s as

uinr

aken

nuks

issa

4. Y

HTE

ISTI

LOJE

N P

AR

VEK

E4.

1.K

äytte

kö a

sukk

aide

n yh

teis

ellä

par

vekk

eella

?

kyllä

ei (m

erki

tkää

alla

ole

vist

a va

ihto

ehdo

ista

)

En

käyt

ä yh

teis

käyt

össä

ole

vaa

parv

eket

ta, k

oska

:

asun

noss

ani o

n pa

rvek

epa

rvek

e on

epä

mie

llyttä

väpa

rvek

keel

le k

ulke

min

en o

n ha

nkal

aam

enen

mie

luum

min

ulo

s pi

halle

tai k

ävel

ylle

muu

syy

, mik

ä?

Mik

äli e

tte k

äytä

yht

eist

ä pa

rvek

etta

, voi

tte lo

petta

a ky

sely

n tä

yttä

mis

en tä

hän.

K

iitos

mie

lipite

istä

nne!

4.3.

Yhte

isen

par

vekk

een

mer

kity

s as

ukka

alle

ei m

erki

tyst

äer

ittäi

n m

erki

ttävä

4.3.

1.

4.3.

2.

4.3.

3.

4.3.

4.

4.3.

5.M

issä

mui

ssa

asio

issa

tai t

oim

inno

issa

par

veke

on

Teill

e tä

rkeä

?

4.4.

Yhte

isen

par

vekk

een

käyt

tö4.

4.1.

Mitä

seu

raav

ista

asi

oist

a te

ette

yht

eise

llä p

arve

kkee

lla?

kyllä

eiis

tusk

elu,

aja

n vi

että

min

enym

päris

tön

(pih

an, k

adun

, pui

ston

) seu

raam

inen

mui

den

asuk

kaid

en ta

i ihm

iste

n ta

paam

inen

kahv

in ta

i tee

n ju

onti

ruok

ailu

aurin

gono

tto

muu

ta, m

itä?

45

Mite

n m

erki

ttävä

par

veke

on

Teill

eha

rras

tusm

ahdo

llisu

uten

a?1

23

45

Mite

n m

erki

ttävä

yht

eine

n pa

rvek

e on

mie

lest

änne

as

umis

muk

avuu

den

kann

alta

?1

Mite

n m

erki

ttävä

yht

eisp

arve

ke

on T

eille

ul

koilu

mah

dolli

suut

ena?

12

3

23

45

45

Mite

n su

uri m

erki

tys

yhte

ispa

rvek

keel

la o

n Te

ille?

12

3

4.4.

2.K

uink

a us

ein

käyt

te y

htei

sellä

par

vekk

eella

läm

pim

änä

vuod

enai

kana

?

mon

ta k

erta

a pä

iväs

sälä

hes

päiv

ittäi

nvi

ikoi

ttain

harv

emm

in

4.4.

3.K

uink

a us

ein

käyt

te y

htei

sellä

par

vekk

eella

kyl

män

ä vu

oden

aika

na?

mon

ta k

erta

a pä

iväs

sälä

hes

päiv

ittäi

nvi

ikoi

ttain

harv

emm

in

4.4.

5.O

lesk

elet

teko

yht

eise

llä p

arve

kkee

lla jo

s:

kyllä

eion

sat

eine

n sä

äon

tuul

inen

sää

on h

elte

inen

kes

äpäi

väon

pak

kass

ää (-

5 ta

i alle

)

4.5.

Yhte

isen

par

vekk

een

omin

aisu

udet

4.5.

1.S

ää- j

a va

lo-o

losu

htee

t yht

eise

llä p

arve

kkee

lla:

kyllä

eipa

rvek

e on

use

in li

ian

tuul

inen

ja k

ylm

äpa

rvek

keel

la o

n us

ein

kesä

llä li

ian

kuum

apa

rvek

e on

sop

ivan

var

jois

apa

rvek

e on

liia

n hä

mär

ä / s

uoja

isa

muu

t sää

- tai

val

o-ol

osuh

teid

en v

aiku

tuks

et:

kyllä

ei4.

5.2.

Onk

o:pa

rvek

keel

le k

ulke

min

en o

n ha

nkal

aa?

4.5.

3.H

anka

loitt

avat

ko p

arve

kkee

lle k

ulke

mis

ta s

eura

avat

asi

at:

kyllä

eipa

rvek

keen

ovi

aukk

o on

liia

n ka

pea

parv

ekke

en k

ynny

s on

han

kala

ylit

tää

parv

ekke

en o

vea

on h

anka

la a

vata

tai s

ulke

apa

rvek

keen

ove

a ei

saa

riitt

ävän

auk

ipa

rvek

keel

le o

n ha

nkal

a pä

ästä

avu

staj

an k

anss

apa

rvek

keel

la o

n ha

nkal

a kä

änty

ä ap

uväl

inee

n ka

nssa

apuv

älin

een

kans

sa e

i pää

se ta

i mah

du p

arve

kkee

lle

Mui

ta o

ngel

mia

, mitä

?

70

4.6.M

uut yhteiskäytössä olevaa parveketta koskevat kysymykset:

4.6.1.M

iellyttääkö parvekkeelta avautuva näkymä?

kylläei

perustelut

4.6.2.O

nko parveke tarpeeksi rauhallinen ulkopuolisten katseilta?

kylläei

perustelut

4.6.3.O

nko parveke mielestänne turvallinen?

kylläei

perustelut

Kiitos vastauksistanne!

Kyselyn voi palauttaa palvelutalon toim

istoon / neuvontaan.

liiTe 9: ryhmäkotien henkilökunnan haastattelu (haastattelulomake)

71

TeTT

Est

eettö

myy

s as

uinr

aken

nuks

issa

Ryh

mäk

otie

n he

nkilö

kunn

an h

aast

atte

lu

Koh

de:

Aik

a:H

aast

atel

tava

n ni

mi j

a va

stuu

alue

:

1. E

sitie

dot:

1.1

Onk

o as

uinh

uone

issa

om

at p

arve

kkee

t?ky

llä /

ei1.

2. O

nko

yhte

iskä

ytös

sä o

levi

a pa

rvek

keita

?ky

llä /

eikp

l

1.3

Par

vekk

eide

n tie

dot

Asu

ntop

arve

kkee

tY

htei

set p

arve

kkee

tm

äärä

kpl

kpl

parv

ekke

iden

kok

om

²m

²pa

rvek

keid

en m

itat

parv

ekke

ille

kulk

uilm

ansu

unta

onko

lasi

tus?

kyllä

/ ei

kyllä

/ ei

1.4

muu

tiet

o pa

rvek

keis

ta:

2. R

yhm

äkot

i, ta

usta

tiedo

t2.

1 P

aljo

nko

ryhm

äkod

issa

on

asuk

kaita

?2.

2 K

uink

a ka

uan

ryhm

äkot

i on

ollu

t toi

min

nass

a?2.

3 M

iten

paljo

n ry

hmäk

odis

sa o

n he

nkilö

kunt

aa?

2.4

Asu

kkaa

t asu

vat:

omis

sa h

uone

issa

2 hl

ö hu

onei

ssa

muu

3. T

ieto

a as

ukka

ista

3.1.

Asu

kasp

rofii

lia.

Apu

a ta

rvits

evat

van

huks

et:

arvi

o m

äärä

stä

fyys

ises

ti hu

onok

unto

iset

kyllä

/ ei

sänk

yyn

hoid

etta

vat

kyllä

/ ei

pyör

ätuo

lissa

kyllä

/ ei

b. D

emen

tiaoi

reis

et v

anhu

kset

:de

men

tiaoi

reis

et, m

utta

itse

näis

esti

liikk

uvia

kyllä

/ ei

dem

ento

itune

ita ja

fyys

ises

ti hu

onok

unto

isia

kyllä

/ ei

c. M

uu p

rofii

li / t

arke

nnuk

set:

3.2

Asu

kkai

den

Rav

a ke

skia

rvo

3.3

Asu

kkai

den

ikä

kesk

iarv

o

SO

TER

A /

TKK

ryhm

äkot

ien

henk

ilöku

nnan

haa

stat

telu

4. Y

htei

skäy

töss

ä ol

evie

n pa

rvek

keid

en ta

rpee

llisu

us ja

mer

kity

s

4.1

Mite

n us

ein

asuk

kaat

kes

kim

äärin

ulk

oile

vat m

uual

la k

uin

parv

ekke

ella

?

läm

pim

änä

vuod

en a

ikan

a?a.

Ei o

llenk

aan

b. M

elko

väh

änc.

Koh

tala

ises

tid.

Mel

ko p

aljo

ne.

Hyv

in p

aljo

n

kylm

änä

vuod

enai

kana

?a.

Ei o

llenk

aan

b. M

elko

väh

änc.

Koh

tala

ises

tid.

Mel

ko p

aljo

ne.

Hyv

in p

aljo

n

Vas

tata

an, j

os u

lkoi

lu o

n m

elko

väh

äist

ä ta

i ei o

llenk

aan:

4.2

Syy

t väh

äise

en u

lkoi

luun

?

a. a

sukk

aan

huon

okun

tois

uus

b. h

oita

jare

surs

sit

c. ti

lanp

uutte

et (p

iha,

tera

ssi..

)d.

om

aist

en v

ähäi

nen

aktii

visu

use.

muu

syy

, mik

ä?

5. P

arve

ke u

lkoi

lum

ahdo

llisu

uten

a5.

1 M

iten

mer

kittä

vä p

arve

ke o

n as

ukka

iden

ulk

oilu

mah

dolli

suut

ena?

a. E

i mer

kity

stä

b. V

ähäi

nen

mer

kity

sc.

Koh

tala

inen

mer

kity

sd.

Mel

ko s

uuri

mer

kity

se.

Erit

täin

suu

ri m

erki

tys

(väl

ttäm

ätön

)ko

mm

entit

:

5.2

Käy

ttävä

tkö

asuk

kaat

par

veke

tta:

arvi

oitu

mää

räa.

Itse

näis

esti

kyllä

/ ei

b. H

oita

jan

valv

onna

ssa

kyllä

/ ei

c. O

mai

sen

kans

saky

llä /

ei

5.3

Mon

tako

ihm

istä

mah

tuu

kerr

alla

an p

arve

kkee

lle?

5.4

Mon

tako

ihm

istä

yle

ensä

käy

ttää

parv

eket

ta k

erra

llaan

?

SO

TER

A /

TKK

ryhm

äkot

ien

henk

ilöku

nnan

haa

stat

telu

72

5.5 Käyttääkö henkilökunta parveketta tauolla?

kyllä / ei5.6 O

vatko / olisivatko asuinhuoneiden omat

parvekkeet tarpeellisia?kyllä / ei

perustelut:

6. Parvekkeiden käyttö

6.1 Aktiivinen käyttöaika: alkaa

kuussaloppuu

kuussa

6.2 Miten paljon parveke on käytössä? (1 - 5)

a. Ei käytetä lainkaan

b. Käytetään harvoin

c. Käytetään joskus

d. Käytetään usein

e. Käytetään erittäin paljon

6.3 Miten tarpeellinen parveke on? (1 - 5)

a. Tarpeetonb. M

elko tarpeetonc. K

ohtalaisen tarpeellinend. H

yvin tarpeellinenc. E

rittäin tarpeellinen / välttämätön

muut kom

mentit:

Kysytään, jos parveketta käytetään harvoin tai ei lainkaan:

6.4 Syyt parvekkeen vähäiseen käyttöön tai käyttäm

ättömyyteen:

a. Valvonnan hankaluus (hoitaja pitää olla paikalla)

b. Parveke on hankalassa paikassa

c. Parveke on liian pieni

d. Parvekkeelle kulku on vaikeaa (m

itä ongelmia?)

e. Parveke ei ole viihtyisä /

asukkaat eivät viihdy parvekkeella

f. muu syy:

SO

TER

A / TK

K ryhm

äkotien henkilökunnan haastattelu

6.5 Mitä parvekkeella yleensä tehdään?

a. Oleskelu

kyllä / eib. Y

mpäristön seuraam

inenkyllä / ei

c. Ruokailu

kyllä / eid. K

ahvin / teen juontikyllä / ei

e. Harrastustoim

inta (askartelu, lukeminen,

kukkien hoito)kyllä / ei

f. Tupakointikyllä / ei

g. Henkilökunta käyttää parveketta huoltotoim

iin (vaatteiden tuuletus / pudistelu / m

uu siivous) tai tavaran säilytykseen (siivouskärryt)

kyllä / eih. M

uu toiminta, m

ikä?

7. Miten parveke on kalustettu?

8. Muut om

inaisuudet:

8.1 Onko parvekkeen sijainti hyvä?

kyllä / eikom

mentit

8.2 Onko parveke liian pieni?

kyllä / eikom

mentit

8.3 Muuttaisitteko jotain asiaa parvekkeella, m

itä?kyllä / ei

komm

entit

8.4 Mitkä asiat parvekkeessa ovat toim

ivia, hyviä ratkaisuja?

kyllä / eikom

mentit

Muita kom

mentteja

SO

TER

A / TK

K ryhm

äkotien henkilökunnan haastattelu

MuITA SOTErAN JuLKAISuJA:

2006/89 Åkerblom, S., Hälikkä, S., Hiltunen, A.,Sairaalasta hoitokodiksi: pitkäaikaishoitoympäristön kehittäminen Puolarmetsän sairaalassaISBN 951-22-8173-2 (nid.)ISBN 951-22-8174-0 (PDF)ISSN 1456-6281

2006/90 Hälikkä, S., Åkerblom, S.,Jälkiasennushissien vaikutukset: arkkitehtuuri - kustannukset - esteettömyysISBN 951-22-8175-9 (nid.)ISBN 951-22-8176-7 (PDF)ISSN 1456-6281

ISBN 951-22-8177-5 (nid.)

ISBN 951-22-8178-3 (PDF)

ISSN 1456-6281