pasi valkama: vantaanjoen vedenlaatu ja siihen vaikuttavat tekijät - automaattimittauksien...

03.05.2023Pasi Valkama

Vantaanjoen vedenlaatu ja siihen vaikuttavat tekijät- automaattimittauksien hyödyntäminen VHVSY:ssä

• Pinta-ala 1680 km2

• Pääuoman pituus noin 100 km• Valuma-alueen välittömässä

vaikutuspiirissä asuu yli 1 000 000 ihmistä

• Pääkaupunkiseudun raakaveden varalähde

• Maankäyttö– Metsää 50 %– Pellot < 30 %– Rakennettu alue 20 %


Vantaanjoen valuma-alue

Vedenlaadun historiaa


• Vantaanjoki tärkeä talousveden lähde jo 1900-luvun taitteessa

• Likaantumisen merkkejä 1930-luvulla

• 1960- luku:– Joen tila huolestuttaa– Joki muistuttaa avoviemäriä

• VHVSY perustetaan 1963

Pistekuormitus vähenee…


03.05.2023

Vantaanjoen vesistön nykytila

• Viime vuosikymmeninä jokeen kohdistuva kuormitus on vähentynyt ja vesistön tila kohentunut

• Pääosa Vantaanjoen pääuomasta ja sen sivujoista on nyt luokaltaan tyydyttävässä tilassa eli hyvän tilan saavuttaminen vaatii vielä paljon toimenpiteitä -> v. 2021 ?

Haasteita riittää!

Pasi Valkama


Vantaanjoen Suomenlahteen kuljettama fosforikuorma oli vuonna 2014

41 000 kg

• Vuosi 2014 oli vähäsateinenpieni ravinnekuorma• Pelloilta huuhtoutuva kuormitus vaihtelee voimakkaasti vuosittain (50-60 %)

Vantaanjoki-neuvottelukunnan Vantaanjoen kehittämiseksi laatimat teesit

• Jätevesiohitusten minimoiminen. Vuotovesien määrää jätevedenpuhdistamoille on vähennettävä verkostosaneerausta tehostamalla ja huolehtimalla, ettei jätevesiviemäreihin johdeta kiinteistöjen hulevesiä.

• Tulvien vähentäminen. Hulevesiä (sade- ja sulamisvedet) on pidätettävä ja viivytettävä taajamissa ja logistiikka-alueilla luonnonmukaisin ratkaisuin, kuten viheralueiden painanteilla, soilla ja kosteikoilla.

• Jätevesienkäsittelyn tehostaminen. Yhdyskuntapuhdistamoiden ja haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyä on tehostettava joen hygieenisen tilan parantamiseksi ja tartuntatautiriskin vähentämiseksi.


• Maataloudesta tulevan kuormituksen vähentäminen. Ympäristötukea on ohjattava eroosioherkille pelloille talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja peltomaan rakennetta edistäviin toimiin.

• Vaeltavien kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen. Kalojen vaellusmahdollisuus syönnösalueilta lisääntymisalueille on varmistettava kalastusta sääntelemällä ja kutualueiden liettymistä on estettävä vähentämällä eroosion aiheuttamaa vesistökuormitusta.

• Ajantasaisen tiedon saaminen vedenlaadusta. Jokien veden laatua on seurattava jatkuvatoimisilla mittausasemilla.



Automaattimittausten hyödyntäminen VHVSY:ssä

• Osana yhteistarkkailua kesäaikaisessa seurannassa• Maataloudesta tulevan hajakuormituksen tarkka

ajoittuminen ja määrä• Maankäytön vaikutukset veden laatuun• Ilmastonmuutoksen vaikutukset

hajakuormitukseen• Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten

todentaminen


• Raakaveden laadun seuraaminen• Poikkeuksellisten päästöjen todentaminen• Joessa tapahtuvien biologisten prosessien

seuraaminen• Kosteikon toiminta ja sen vuodenaikaisvaihtelu• Salaojien kautta tuleva kuormitus• Kuormitusmallien tarkentaminen

Automaattimittausten hyödyntäminen VHVSY:ssä


Trap-hankkeenmittauspisteet

Lepsämänjoen asema2005,2006->

Seurantaa ja tutkimushankkeita 2005-2016joissa hyödynnetty automaattimittauksia

- Seuranta-alueiden pinta-alat: 1 - 1680 km2

- Pääpaino maatalousvaltaisten valuma-alueidenseurannassa


Mitä antureilla voidaan vedestä mitata?


Mitä on mitattu?

• Lämpötila, pinnankorkeus, virtaama sähkönjohtokyky, sameus, nitraattityppi, kokonaistyppi, happipitoisuus, pH, ORP, DOC, CODMn, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori

03.05.2023

Automaattiseurannan tuoma hyötyLepsämänjoki

Pasi Valkama

• Havaitaan todellinen laadun ja määrän vaihtelu• Mahdollista havaita vedenlaadun muutokset aiempaa

tarkemmin• Fysikaalis-kemiallisen tilan arviointi tarkentuu• Huomattavasti tarkemmat kuormitusarviot!

Miten muokkaus näkyy ojaveden laadussa?

• Valunnan ja veden sameuden suhde muuttuu peltojen kyntämisen jälkeen

Esimerkki pieneltä peltovaltaiselta valuma-alueelta



Mikä osuus ravinnekuormasta tulee pelloilta?• Lähtökohtana mahdollisimman tarkka

kuormitustieto• Erotetaan peltovaltaisen valuma-alueen

kokonaisfosforikuormasta:– Taustakuorma

• luonnonhuuhtouma, laskeuma– Haja-asutuksen osuus (arvio)– Muu kuorma?Tuloksena alueen peltojen

laskentajakson mahdollinen maksimikuorma

Keskimäärin 2011-2013


Muokkauksen vaikutus salaojien kautta huuhtoutuvaan

ravinnekuormaan

03.05.2023 18

Muokkauksen vaikutus salaojien kautta huuhtoutuvaan kuormitukseen kevät 2015

LOHKO ILOHKO III

LOHKO II LOHKO IV

03.05.2023 19

Salaojat syksy 2015: muokkaus vs jankkurointi

Pelloilta huuhtoutuvan kuormituksen vähentäminen

• Talviaikainenkasvipeite!


Lepsämänjoki

• Esimerkki leudon talven valuntatapahtumista

03.05.2023

2014

Pasi Valkama

Pelloilta huuhtoutuvan kuormituksen vähentäminen

• Kipsi vähensi fosforihuuhtoumaa tehokkaasti (60 %)


Kuvaajat, Petri Ekholm, Syke

Hulevedet

• Hulevesien pidättäminen ja käsitteleminen niiden syntyalueella

Esim. piha-ja tiealueiden suolaus


• Jätevesien ylivuodot– Pumppaamoiden

perusparannus (HSY)• Sekaviemäröinti• Rakentaminen


12.9

.12

.9.2

006

...12

.9.2

006

...12

.9.2

006

...12

.9.2

006

...13

.9.2

006

...13

.9.2

006

...13

.9.2

006

...13

.9.2

006

...13

.9.2

006

...14

.9.2

006

...14

.9.2

006

...14

.9.2

006

...14

.9.2

006

...14

.9.2

006

...15

.9.2

006

...15

.9.2

006

...15

.9.2

006

...15

.9.2

006

...15

.9.2

006

...

0123456789

10

0

50

100

150

200

250

happipitoisuus sähkönjohtavuus

happ

ipito

isuu

s (m

g/l)

Säh

könj

ohta

vuus

(μS

/cm

)

Sam

eus (

NTU

)

Virt

aam

a (l/

s)

• Taimenen hyvinvointi-indeksi– Happi + sähkönjohtavuus


• Happipitoisuus• Raja-arvot kalojen

selviytymisen mukaan

www.vantaanjoki.fi

Kiitos!


pasi valkama: vantaanjoen vedenlaatu ja siihen vaikuttavat tekijät - automaattimittauksien...

Environment