PRKK ry

1

Energiatehokas RemonttiKosteus- ja Hometalkoot

Syksy 2013

Alkuverryttely:

Mitä ongelmia kuvasta

voi päätellä?

PRKK ry

2

Kunnon selvittäminen

• Ennen peruskorjausta perehdyttävä rakennuksen

kuntoon

• Suurimmassa osassa vanhoja kiinteistöjä on vaurioita,

jota eivät näy päällepäin rakenteita avaamatta

• Korjaustyön käynnistäminen ilman kuntoselvitystä voi

johtaa isoihin yllätyksiin.

Suomalaisissa omakotitaloissa luultua

enemmän vaurioita

• Suomalaiseen omakotitalokantaan liittyy vahvasti

uskomus, että rakennuksia on pidetty hyvässä

kunnossa ja niissä on vähän teknisiä ongelmia.

• Muutamat hometalotapaukset ovat nousseet

otsikoihin, mutta mikä on nämä homeongelmat

todellisuudessa aiheuttanut?

PRKK ry

3

Kosteus on yleisin vaurioiden aiheuttaja

Huolto ja kunnossapito unohtuu

• Kiinteistöissä on paljon puutteita ja eri aikakausien

rakennustavoista johtuvia riskirakenteita, jotka eivät

ole ehtineet aiheuttaa vaurioita.

• Vauriot ja puutteet voidaan estää säännöllisin

tarkastuksin.

• Korjauskustannukset olisivat vain murto-osa siitä,

että ne havaitaan vasta kun ”vesi tai home tulee

sisään”.

PRKK ry

4

Kunnon selvitysmenetelmiä

• Suositeltavinta on aloittaa kuntotarkastuksella

• Kuntotarkastaja suosittelee havaintojensa perusteella

laajempia kuntotutkimuksia niihin rakenteisiin, joita

on syytä avata laajemmin

• Laajempia tutkimuksia tehdään vaurioalttiisiin

rakenteisiin, eli ns. riskirakenteisiin

Kun kunto on selvitetty…

…Tarvitaan osaavaa suunnittelijaa

• Kaikki korjaukset on suunniteltava huolellisesti, jotta

ei aiheuteta uusia vaurioita ja kosteusongelmia

• Lämmöneristyksen lisääminen on tehtävä todella

harkitusti ja ymmärtäen kosteuden liikkeet

rakenteissa

• Rakennuslupaa vaativissa remonteissa

energiaselvitys ja energiatodistus

PRKK ry

5

Rakennusfysiikkaa

• Kapillaarisuus

• Diffuusio

• Fysiikan ilmiöt tunnettava, jotta osaa suunnitella

toimivia rakenteita

Kapillaarisuus

Karkeaa

hiekkaa tai

mursketta,

jossa vähän

hienoainesta

Hienoa hiekkaa

tai silttiä tai

siltti-/savi-

moreenia tai

betonia

Veden

kapillaarinen

nousukorkeus

Veden

kapillaarinen

nousukorkeus

PRKK ry

6

-20°C

+21°C

Ilman suhteellinen

kosteus: RH 80-90 %

Ilmassa kosteutta:

1 g/m3

Ilman Suhteellinen

kosteus: RH 45 %

Ilmassa kosteutta:

7 g/m3

Kastepiste rakenteessa;

kosteus tiivistyy

Diffuusio

0

10

20

20

10

• Laskennallinen kastepiste on aina lämmöneristetyssä rakenteessa

lämmöneristeen sisällä. Kastepisteen paikka määräytyy sisä- ja ulkolämpötilan

ja ilman suhteellisen kosteuden mukaan.

• Tosiasiassa kosteus tiivistyy aina lämmöneristeen jälkeiseen tiiviimpään

pintaan. Seinissä tuulensuojalevyn ja villaeristeen rajapintaan.

• Yläpohjassa kosteus tiivistyy vesikaton alapintaan sen etäisyydestä riippumatta.

Yläpohja tulee tuulettaa kunnolla.

Yläpohja tuulettuu, kun se saa ilmansa räystäiden alta ja poistuu

harjan tai / ja päätyjen ritilöiden kautta.

• Vesihöyryn rakenteeseen pääsyn estämiseksi käytetään höyrynsulkua.

Niitä puhkotaan nauloin, ruuvein ja läpiviennein holtittomasti.

Silloin ei mikään eristemäärä suojaa kostumiselta.

Oikein rakennetussa talossa kastepiste ei muodostu rakenteen sisään.

PRKK ry

7

• Höyryn/ilmansulku on heikko?

� alipaineinen asunto vetää pahimmillaan kastepisteen

höyrynsulkuun saakka, villaeristeet kastuu.

• Kesällä ilma on lämmintä ja kosteaa ja se pyrkii sisään.

Talvella kuivaa, jolloin sisäilma pyrkii ulospäin.

Lisäksi kevään ja syksyn erittäin vaihtelevat ilmat,

jolloin virtausten suunta on edestakaista.

www.hometalkoot.fi

PRKK ry

8

Rakentaminen eri aikakausilla

• Asumistarpeet ovat muuttuneet

• Rakentamisen tekniikka on kehittynyt

• Ns. hyviä tonttipaikkoja on vuosien kuluessa ollut

entistä vähemmän ja rakennuksia on jouduttu

tekemään entistä vaativampiin paikkoihin

1800-luku -> 1900-luvun alkupuoli

• Perinteiset / traditionaaliset rakenneratkaisut

• Luonnonmateriaalit

• LVIS-tekniikkaa ei juuri ollenkaan

• Säilyneet rakennukset hyvillä rakennuspaikoilla

� alapohjan lahovauriot

� perustuksien liikkumiset

� alimman hirsikerran lahovauriot

� jälkikäteen rakennettu (LVIS) tekniikka

� jälkikäteen tehdyt (perus) korjaukset

ja lisälämmöneristykset

� märkätilat asuintilojen

yhteyteen

PRKK ry

9

PRKK ry

10

PRKK ry

11

1940-luvun rakentaminen

� Luonnonmateriaalit,

vaihtelevia materiaaleja

� Yleensä puurunko ja purueriste

� 1 ½ kerrosta ja usein kellari

� Ns. säästöbetonia

� LVIS-tekniikka vähäistä,

usein jälkikäteen lisättyä

� Sauna pihapiirissä

ja myöhemmin kellarissa

� Pientalorakentamisen määrä lisääntyi ja rakenneratkaisut

muuttuivat ns. rintamamiestalojen rakentamiskaudella.

� Perusratkaisut toimivia. Ongelmia remonttien seurauksena.

PRKK ry

12

>1940-luvun tyypillisiä vaurioita

� kellarin kosteudet

� yläpohjavauriot

� jälkikäteen rakennettu (LVIS) tekniikka

� jälkikäteen tehdyt (perus) korjaukset

• Lisälämmöneristykset

• märkätilat

• laajennukset yms.

PRKK ry

13

PRKK ry

14

Perustuskuva 1944

Kellari 1949

PRKK ry

15

PRKK ry

16

PRKK ry

17

Rakennuskausi 1960 - 1980

• Talot harjakattoisia perustaloja.

• Talot olivat pienehköjä ja lämmöneristävyys oli heikko

• Ikkunat on yleensä uusittava ja samalla myös seinien

lisäeristäminen.

• 1960- luvun talot asumiskelpoisia,

mutta alkuperäiset rakenteet ja järjestelmät vaativat

uudistamista.

PRKK ry

18

1960-luku

� Rakennuksia ryhdytään ”suunnittelemaan”

� Loivat katot, talot yleensä yksikerroksisia

� Matalat sokkelit, maanvaraiset laatat

� Teolliset rakennusmateriaalit, mineraalivilla

� LVIS-tekniikka yleistyy

� Keskuslämmitys

Aikakaudelle tyypillisiä vaurioita

� matala perustus, matala sokkeli

� kosteat tilat asuintilojen yhteydessä

� betonilaatan päälle koolatut lattiarakenteet

� mv-laatan alta puuttuvat kapillaariset katkot

� ”heikot” lämmöneristykset

� asbestin käyttö materiaalina

� ilmanvaihdon puutteellisuus

� loivat, huonosti tuulettuvat

katot

� ”tee-se-itse” -korjaukset

PRKK ry

19

Kosteusriskit suuria

• Heikosti toimivat salaojat ja rakennuksen vierustalle

kerääntyvät pintavedet muodostivat kastumisvaaran

seinä- ja lattiarakenteille.

• Kosteusvaurioiden kannalta riskialtein rakenne on

matalalle betonilaatalle tehty puulattia sekä

betonirakenteen sisällä oleva seinän alasidepuu.

Lattia ja seinärakenteiden alaosat vaurioituvat

maaperästä rakenteeseen nousevasta kosteudesta.

PRKK ry

20

MAANVARAINEN LAATTA

Pintavedet

Roiskevedet

Salaojituspuutteet

Vuotovedet

Veden kapillaa-rinen nousu

Vajovesi

Diffuusio jakonvektio

Putkivuodot

Reunavahvistettubetonilaatta

Heikosti kantava,kostea perusmaa

PRKK ry

21

PRKK ry

22

• Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä

tai katoilta valuvia vesiä.

• Korkeustaso oltava viereisen seinäanturan alapuolella

• Salaojituskerroksen paksuus putken alla ja sivuilla vähintään 0.1 m

ja päällä 0.2 m.

• Salaojaputkien tulee viettää kaivoon päin 1:100

Salaojitus

PRKK ry

23

PRKK ry

24

PRKK ry

25

Alapohjarakenne

PRKK ry

26

Kaksinkertainen betonilaatta kastuu yhtä herkästi kastellen

puurakenteisten seinien alareunat.

Lattiarakenteiden sisään asennetut vesijohdot muodostavat vuotoriskin. Toisaalta

lattian reuna-alueella kiertävä lämpöjohto saattaa pitää ulkoseinän alaosan

kuivana.

PRKK ry

27

Julkisivun tuuletuksen puutteet

• Tiiliverhottujen julkisivujen taustoilla

ei yleensä ollut kunnollista

tuuletusväliä.

• Mikäli seinän sisäpinta ei ole riittävän

ilmatiivis, pääsee sisäilmasta siirtyvä

kosteus pilaamaan seinärakenteen.

• Vaurioituneen rakenteen

korjaaminen vaatii yleensä koko

tiiliverhouksen sekä vaurioituneen

puurungon purkamisen ja uusimisen.

PRKK ry

28

Tasakatto

• Tasakattorakenteissa ongelmia tuottavat vesivuodot ja

vesikatteen alustan riittämätön tuuletus.

• Katon sisäpinnan heikon tiiveyden johdosta rakenteeseen

kerääntyy kosteutta myös sisäilmasta.

• Vanha tasakatto on yleensä

aina purettava, koska uuden

rakenteen alle jäävä tasakatto

voi muodostua

tuulettumattomaksi kosteutta

kerääväksi rakenteeksi ja myös

mahdollisessa tulipalossa

vaaralliseksi onkaloksi.

PRKK ry

29

PRKK ry

30

PRKK ry

31

Märkätilat ja putkistot

• Mikäli pesutila on alkuperäiskunnossaan,

kosteusvaurioiden olemassaolo on todennäköistä ja

täydellinen uusiminen on yleensä edessä.

• Myös lämmitys- ja käyttövesiputkiston vuodot ovat

yleisiä. Mikäli käytössä on alkuperäinen putkisto, se

kannattaa uusia ennen vuodon alkamista.

• Ilmanvaihto on yleensä painovoimainen eikä toimi

riittävän tehokkaasti. Korvausilma on järjestetty

avattavien tuuletusikkunaluukkujen kautta.

PRKK ry

32

Rakennuskausi 1980-1995

• Yleisimmin kosteus-vaurioita

on märkätilojen rakenteissa.

Märkätilojen seinissä ja

lattioissa ei yleensä käytetty

kunnollisia veden-eristeitä,

vaan heikompia siveltäviä

”kosteussulku”-tyyppisiä

nesteitä.

• Lattiarakenteen kostuessa

vaurio leviää usein viereisiin

seinärakenteisiin ja

huonetiloihin.

PRKK ry

33

PRKK ry

34

Rakennuskausi 1980-1995

• Vesikattojen aluskatteet asennettiin toisinaan

kiireellä ja huolimattomasti, jolloin mahdolliset

vuotovedet kulkeutuivat yläpohjaan tai joskus

ulkoseinä-rakenteen väliin

PRKK ry

35

PRKK ry

36

PRKK ry

37

PRKK ry

38

Ongelmallisimpia ovat erilaiset profiilikatteet,

jotka on kiinnitetty ruoteisiin läpinaulauksella.

Tiivisteiden haurastuessa vuotovettä pääsee rakenteisiin.

PRKK ry

39

1990-luku

• Pientalojen uudemmassa ikäluokassa esiintyy vähiten vaurioita. Kiireisen rakentamisaikataulun johdosta kosteutta on saattanut jäädä vedeneristeiden ja muiden tiiviiden pinnoitteiden asentamisen yhteydessä.

• Vauriot ilmenevät märkätilojen lattialaatoitusten irtoamisena alustastaan.

• Ryömintätilallisissa alapohjarakenteissa esiintyy toisinaan kosteusongelmia. Toisinaan ryömintätilaan ei ole edes käyntiluukkua, jotta rakenteelle välttämätön toiminnan seuraaminen olisi mahdollista.

Nopealla aikataululla tapahtuva energiatehokkuuden

parantaminen lisää myös erilaisten rakennusvirheiden

mahdollisuuksia.

Riskit kasvavat erityisesti korjausrakentamisen alueella, koska erilaisiin alkuperäisiin toteutuksiin on miltei mahdoton suunnitella toimivia tyyppiratkaisuja, vaan kaikki toteutukset on suunniteltava yksilöllisesti.

PRKK ry

40

Vaurioiden ja puutteiden yleisyys eri

tyyppisissä rakenteissa

• Rossipohjissa vaurioita/puutteita yli 70%:ssa

• Valesokkelirakennuksissa vaurioita 50%:ssa

• Maanvastaisissa levyverhoilluissa seinissä vaurioita 50%:ssa

• Salaojien huolto laiminlyöty 90%:ssa

• Sadevesien ohjaus virheellinen 60%:ssa

• Kalliolle perustetut talot - kosteusvaurioita yli 50%:ssa

• Vesikatoissa läpivientien puutteellinen tiivistys 50%:ssa

• Vesikaton suuntaisissa yläpohjissa tuuletuspuutteita 60%:ssa

• Aluskatteen puutteita 90%:ssa

• Kattoikkunoissa puutteita 50%:ssa

• Tasakattotalojen tuuletus puutteellinen 90%:ssa

• Käyttöturvallisuuspuutteita 50%:ssa

• Märkätilojen vedeneristeissä puutteita 50%:ssa

• Lattiakaivojen liitosten ja putkiläpivientien puutteita 70%:ssa

Milloin tarvitaan rakennuslupaa remontissa?

•Tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen

•Kantavien rakenteiden muutokset

•Märkätilojen rakentaminen tai laajentaminen

•Tulisijan ja/tai savuhormin rakentaminen

•Ikkunoiden/ovien lisääminen ja poistaminen

Tarkista aina paikkakuntasi Rakennustarkastajalta

Tarvitaanko:

- vastaava työnjohtaja

- KVV- työnjohtaja

- Suunnitelmia- Energiaselvitys ja energiatodistus

PRKK ry

41

Energiatodistus vanhallekin talolle

• Lain mukaan uudenlainen todistus on laadittava myös olemassa oleville myytäville tai uudelle vuokralaiselle siirtyville pientaloille.

• Vanhat ennen vuotta 1980 tehdyt talot saavat kolmen vuoden siirtymäajan.

• Velvollisuuden ulkopuolelle jäävät suojellut rakennukset, enintään 50 neliömetrin rakennukset sekä sellaiset loma-asumiseen tarkoitetut rakennukset, joita ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen.

Energiatodistus

• Energiatodistuksen tavoitteena on energiansäästö, päästöjen

vähentäminen ja uusiutuvan energiankäytön lisääminen.

• Talojen vertailun mahdollistava energialuokitus A-G perustuu

E-lukuun, joka muodostuu rakennuksen laskennallisesta

vuotuisesta ostoenergiankulutuksesta painotettuna

energiamuotojen kertoimilla.

• Toteutunutkin energiankulutus voidaan ilmoittaa, mutta se

on vapaaehtoista.

• Energiatodistus maksaa asukkaalle 300–800 euroa, ja se on

voimassa 10 vuotta.

PRKK ry

42

A: - 81

B: 82 - 129

C: 130 - 167

D: 168 -247

G: 448-….

E: 248 - 377

F: 378 - 447

kWh/m²vuosi

Energiatehokkuus-luokka

PRKK ry

43

Energian kulutus keskimäärin

Energiansäästökartoitus

• Selvitetään talon lämpö- ja ilmavuotokohdat

lämpökameralla ja tiiviysmittauksilla.

• Selvitetään talon energiankulutus ja

käyttötottumukset, rakenneosien kunto ja

ilmanvaihto.

• Annetaan ohjeita energiatehokkuuden

parantamiseksi.

• Todetaan akuutit ja tulevat huolto-, kunnostus- ja

uusimistarpeet ja esitetään niihin ratkaisuja

PRKK ry

44

Lämpökamerakuvaus(osana energiakatselmusta)

Tiiveysmittaus

PRKK ry

45

Energiansäästö

• Vaipan tiiveyden parantaminen

• Lämmöneristyksen lisääminen

• Ikkunoiden uusiminen

• Ilmanvaihdon uusiminen

• Lämmitysjärjestelmän uusiminen

• Eri toimenpiteiden yhdistelmät

PRKK ry

46

Lisälämmöneristys

• Lämmöneristämisen kannalta on keskeistä tiedostaa, että

lämmöneristävyys ei kasva kiinteässä suhteessa

eristepaksuuden kanssa.

• Lämmöneristekerroksen ensimmäiset sentit ovat

äärimmäisen tehokkaita ………

• ……… ja paksun lämmöneristekerroksen viimeiset

sentit hyvin tehottomia.

Eristepaksuuden 50 mm lisäkerrosten vaikutus

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

0 100 200 300 400 500 600 700Kokonaiseristepaksuus [mm]

U-arvo

100 > 150 mm

300 > 350 mm

500 > 550 mm

50 > 100 mm

Lämmöneristävyys vs. eristepaksuus

60-luvulta-> 70-luvulle

PRKK ry

47

Esimerkki puruseinän lämmöneristyskyvyn

parantamiseksi

• Alkuperäinen puruseinä

– U = 0,48 W/m2°C

• Huokolevylisäeristys 12 mm

– U = 0,36 W/m2°C (- 6 %)

• 50 mm lisävillaa

– U = 0,24 W/m2°C (- 37 %)

• 100 mm lisävillaa

– U = 0,18 W/m2°C (- 54 %)

Ulkopuolinen lisälämmöneristys

Puruseinä:

• Ulkopuolinen lisälämmöneristys

parantaa aina puruseinän

kosteusteknistä toimintaa.

• Julkisivuverhouksen tuuletus

järjestetään kuten

uudisrakennuksissa.

• Mikäli sisäpintaa uusittaessa

poistetaan vanhoja ilmatiiviitä

kerroksia, on rakenteeseen

asennettava uusi ilmatiivis kerros.

• Vinolaudoituksen raot tukittava

seinän alaosassa niin että ilma ei

virtaa eristeissä

PRKK ry

48

PRKK ry

49

PRKK ry

50

PRKK ry

51

Sisäpuolinen lisälämmöneristys

Puruseinä:

• Rakenteen sisään jäävät vanhat

tiiviit kerrokset on poistettava.

• Sisäpuolelta lisäeristettyyn

puruseinään voidaan

kosteusteknisesti arvioiden aina

asentaa höyrynsulku.

• Höyrynsulkuna voi toimia

muovikalvo tai ilmansulkupaperi.

• Kosteissa tiloissa aina käytettävä

höyrynsulkua.

PRKK ry

52

PRKK ry

53

Sisäpuolinen lisälämmöneristys

Puruseinä:

• Vanha tiivis pinta poistetaan.

• Uusi pinta liitettävä ilmatiiviistiympäröiviin rakenteisiin. Muutoinon riski, että ilmavuotojenmukana rakenteeseen pääseekosteutta sisäilmasta. Liikakosteus voi tiivistyä rakenteeseen

Ullakon lisäeristäminen

• Sisäpinta

mahdollisimman tiivis

• Vinolla osalla

tuulensuoja

• Tuuletusväli väh. 50 -

100 mm

• Harjalta kunnollinen

tuuletus ulos

PRKK ry

54

Yläpuolinen lisälämmöneristys

� Kuivattaa vanhaa

rakennetta.

� Eriste: Puhallusvilla

� Räystäällä:

Tuulenohjain

PRKK ry

55

Lisäeristys YP, Kosteuden muutos

Vuorivilla

Sahanpuru

15

02

00

+100-10 +20 40200 60 10080 %RH

RH 85 % 30 %

90 %

90 %

85 %30 %

°C

-9,5°C

+8°C

-10°C

PRKK ry

56

VAIHTAMALLA ENERGIATEHOKKUUTTA

Ikkunoiden vaihtaminen uusiin lienee pientalojen

energiaremonteista yleisin.

Ikkunoiden lämpöhäviöt pienenevät jopa 50–70 %.

Uusimalla kaksilasiset ikkunat nykyaikaisiksi

lämmitysenergiankulutus voi alentua 1 000–2 000 kWh vuodessa.

Ikkunaremontti auttaa poistamaan vedontunnetta. Siten sisälämpötilaa voidaan ehkä laskea pari astetta, mikä vähentää lämmitysenergian tarvetta10 % lisää.

PRKK ry

57

Tyypilliset ilmanvuodon kohdat rakennuksessa:

• ilmansulun liitoskohdat

• lattian, välipohjan ja yläpohjan liitos seinään

• ikkuna- ja oviaukkojen pielet

• ikkunoiden ja ovien tiivistepinnat

• ilmansulun läpiviennit, hormit, putket jne...

• elementtien saumat

• kivi ja puurakenteiden liitoskohdat

PRKK ry

58

PRKK ry

59

Ilmanvaihto täyttää asetetut

vaatimukset, kun vaihdettava ilmavirta

on rakennuksen tilavuus kerran kahdessa tunnissa.

Energiatehokas koti on tiivis, eikä

lämmintä ilmaa karkaa

hallitsemattomien ilmarakojen kautta.

Erilaiset sisäilman epäpuhtaudet ja kosteus täytyy kuitenkin saada ulos ja tilalle tarvitaan raitista ilmaa.

Energiatehokkaassa talossa on hyvä sisäilma.

Se saadaan aikaan riittävällä ilmanvaihdolla.

Ihminen tarvitsee noin 1 kg ilmaa tunnissa

PRKK ry

60

Ilmanvaihto

Lämmöntalteenotto (LTO)

• Poistoilmasta otetaan koneellisesti

talteen siihen sitoutunut lämpö

• Ilmanvaihdon merkitys jopa 30%

lämmityskuluista

• Talteen otetulla lämmöllä

lämmitetään tuloilmaa

• Toimii vain, jos koneellinen

ilmanvaihto

• Hyötysuhde jopa 75%

Poistoilman lämmöntalteenoton periaate

Jatkuvasti toimivassa koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa

käytetty ilma poistetaan ulos ja sen tilalle puhalletaan raitista

ilmaa. Raitis ilma johdetaan lämmöntalteenottolaitteeseen, jossa

se lämpenee talosta poistettavan ilman lämmöllä ennen

siirtymistään huonetiloihin.

PRKK ry

61

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT

Rakennuksen remontoinnin suunnittelun

yhteydessä kannattaa aina selvittää

ilmanvaihdon toiminta.

Yksi mahdollisuus on ikkunaremontin

yhteydessä valita säädettävillä

raitisilmakanavilla varustetut

ikkunarakenteet.

Mikäli perusparannukseen ei liity ikkunoiden

vaihtoa, valitaan seinälle asennettavat

raitisilmaventtiilit.

PRKK ry

62

� Ei ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua

� Perusneuvoja:

• mitä suurempi talo / lämmitysenergian tarve, sitä

enemmän korostuu lämmitysenergian hinta

maalämpö, kaukolämpö ja pelletti ovat kilpailukykyisiä

• mitä pienempi talo / paremmin eristetty talo, sitä

enemmän korostuu alhainen hankintahinta

kalliimman energian kilpailukyky kasvaa

Lämmitysjärjestelmän valinnasta:

www.lammitysvertailu.eneuvonta.fi

� Tasalämpöinen

� Energiataloudellinen

� Miellyttävä ja nykyaikainen

� Ei vedon tunnetta

Patterilämmitys

Lattialämmitys

Lattialämmitys

PRKK ry

63

PRKK ry kiittää mielenkiinnosta