pdf pikaopas: arvioi verkkopalvelusi taso itse
DESCRIPTION
Tiedätkö missä kunnossa oma verkkopalvelusi on? Haasteita voi olla monia: tietoturva rapautuu, kapasiteetti loppuu kesken ja niin edelleen. Lue tämä 44-sivuinen pikaopas, niin saat käsityksen mitä osa-alueita modernin verkkopalvelun (esim. verkkosivusto, verkkokauppa tai verkkosovellus) kehittämiseen liittyy.TRANSCRIPT
• Muistuttaako palvelusi tietoturva reikäjuustoa?
• Tuottaako palvelusi?
• Yskiikö palvelusi isoilla käyttäjämäärillä?
• Säästäisitkö riihikuivaa järjestelmiä yhdistelemällä?
• Antaako palvelusi luotettavan kuvan?
Arvioi verkkopalvelusi taso itse
TeeMu MAlinen
Sofokus – Vikkelä sähköisen
liiketoiminnan ammattilainen
Teemu Malinen
Teemu on Sofokus Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Teemu on erikoistunut
ratkaisemaan organisaatioiden liiketoimintaongelmia verkkopalveluiden avustuksella.
Teemu on sarjayrittäjä ja osallistuu aktiivisesti useamman IT-yrityksen
kehittämiseen. Teemu on myös Varsinais-Suomen suurimman IT-yritysyhteisön, VSIT ry:n
varapuheenjohtaja.
Sofokus
Sofokus on liiketoimintaa edistäviin verkkoratkaisuihin erikoistunut ohjelmistotalo, joka
haluaa asiakkaansa menestyvän. Tyytyväisyystakuulla.
Palvelemme yrityksiä, oppilaitoksia, virastoja ja julkishallintoa. Yritys on perustettu
2000, yksityisomistuksessa ja kuuluu Soliditetin parhaaseen AAA-luottoluokkaan.
Copyright © 2012 Sofokus Oy
Teksti: Teemu Malinen / Sofokus Oy
Ulkoasu ja taitto: Aleksandra Forslund / Leimahdus Oy
Kuvitukset: Eppu Vainonen / Leimahdus Oy
Sisällysluettelo
1 Alkusanat 5
2 Miksi lukisit tämän oppaan? 6
3 Mikä on verkkopalvelu? 7
4 Tiedätkö missä palvelusi pyörii? 10
4.1 Oma palvelintila 10
4.2 Ulkoistettu palvelintila 11
4.3 Pilvipalvelimet 11
4.4 Pisteytys 12
4.5 Yhteenveto 12
5 Onko verkkopalvelusi kaltevalla pohjalla? 13
5.1 Sovelluskehys 14
5.2 Alustatuote 15
5.3 Tuoterunko 15
5.4 Avointa lähdekoodia vai suljettu ohjelmistotuote? 16
5.5 Pisteytys 17
5.6 Yhteenveto 17
6 Päältä kauniit kakut 18
6.1 Käyttöliittymän mukautuvuus erilaisille päätelaitteille 18
6.1.1 Mobiilikäyttöliittymä 19
6.1.2 Mukautuva suunnittelu (responsive design) 20
6.1.3 Mobiilisovellus 21
6.2 Visuaalinen suunnittelu 21
6.3 Käytettävyyssuunnittelu 23
6.4 Pisteytys 23
6.5 Yhteenveto 24
7 integraatiot 24
7.1 Master data 24
7.2 Single sign-on 25
7.3 Facebook sign-on 25
7.4 Ulkoiset rajapinnat 25
7.5 Pisteytys 26
7.6 Yhteenveto 26
8 Turvallisuus 27
8.1 Salasanat 27
8.2 SSL-sertifikaatti 28
8.3 Tietoturvan ylläpito 29
8.4 Pisteytys 30
8.5 Yhteenveto 30
9 Palvelun kehittäminen 31
9.1 Ohjelmistokehitys 32
9.2 Analytiikka 32
9.3 Hakukoneoptimointi 33
9.4 Konversio 34
9.5 Palvelun tärkeät peruselementit 34
9.6 Pisteytys 35
9.7 Yhteenveto 35
10 Sosiaalinen media 36
10.1 Kenelle sosiaalinen media sopii? 37
10.2 Entäpä riskit? 37
10.3 Jakonapit 37
10.4 Tykkääminen, seuraaminen ja kommentointi 38
10.5 Facebook-sivut 39
10.6 Pisteytys 40
10.7 Yhteenveto 40
11 Yhteenveto 41
12 lähteet 42
5
Maailma muuttuu, Eskoseni.
Olen vuosien varrella osallistunut kaikkeen
kotisivujen näpräämisestä, verkkosovelluk-
siin pohjautuvien liiketoimintojen rakentamis-
projekteihin. Se on opettanut paljon. On ollut
hauska huomata 1990-luvun alussa alkaneen
internet-innostuksen muuttumista pikkuhiljaa
ammatiksi.
Verkkopalveluiden merkitys on kasvanut
nörttien näpertelystä pakolliseksi osaksi jo-
kaisen organisaation toimintaa. Koska verkko-
palveluita yhä edelleen leimaa hiukan IT-kup-
lavuosilta periytyvä harrastelun leima, haluan
todistaa, että kyseessä on ihan oma erikois-
alansa, jolla on ratkaiseva merkitys liiketoimin-
nallesi – toimialasta riippumatta.
Tunnettu tietokirjailija Petteri Järvinen tiivis-
tää asian osuvasti syyskuun 2011 Tietokone-
lehden kolumnissaan: “Joskus väitetään, ettei
tietotekniikka enää anna yrityksille todellista
kilpailuetua. Kaupan esimerkki todistaa aivan
päinvastaista trendiä: tietotekniikan tehokas
käyttö on kriittinen kilpailutekijä.” [1]
Ymmärrys verkkopalveluista on edelleen
yleisesti ottaen heikkoa. Se on hyvin ymmärret-
tävää, koska veljenpojan tekemistä kotisivuista
on kasvanut nopeassa tahdissa monimutkai-
nen kokonaisuus, vaikka ulospäin palvelut näyt-
tävät jotakuinkin samalta kuin 90-luvun puolivä-
lissä. Vajaassa parissakymmenessä vuodessa
on tapahtunut uskomattoman paljon.
Tämän oppaan tarkoitus on avata asioita
tavalla, joka ei vaadi vuosien teknistä kokemus-
ta IT-järjestelmistä tai verkkopalveluista. Sinun
ei siis tarvitse olla pesunkestävä nörtti. Riittää,
kun osaat esittää oikeita kysymyksiä ja tarkas-
tella relevantteja asioita. Sen jälkeen osaat ky-
syä toimittajiltasi oikeita asioita.
Hyvin suunnitellulla verkkopalvelulla voit
säästää puoli miljoonaa euroa riihikuivaa vuo-
den aikana. Esimerkkini perustuu todelliseen,
eräälle asiakkaalle toteutettuun ratkaisuun.
Maailma todellakin muuttuu, lue tämä
opas ja muutu sen mukana.
Turussa 4.11.2012
Teemu Malinen
Verkkopalveluguru
1. Alkusanat
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 1. alKuSanaT
Verkkopalveluiden merki-
tys on kasvanut nörttien
näpertelystä pakolliseksi
osaksi jokaisen organisaa-
tion toimintaa.
6
2. Miksi lukisit tämän oppaan?
Kun menet ruokakauppaan ostamaan kokkaus-
tarpeita, onnistut todennäköisesti täyttämään
ruokakorisi ihan mainiosti, vaikka et olisikaan
kokki. Ei ole väliä onko juusto arla Ingmanin
tai Valion, molemmat ovat todennäköises-
ti laadukkaita ja hintaerokaan ei veny ihan
mahdottomaksi.
Kun mietit verkkopalvelun ostamista, saat-
tavat hinta ja laatu vaihdella hurjasti: voit saada
kohtuuhinnalla hyvää tai kalliilla sutta ja sekun-
daa. Keskimääräisen ostajan on kertakaikkisen
hankalaa ostaa verkkopalveluita optimaalisella
tavalla, koska se vaatii paljon ostokokemusta
ja ymmärrystä asioista, jotka eivät välttämättä
ole lainkaan tuttuja.
Tämä on opas tarkoitettu kaikille henkilöil-
le, jotka osallistuvat organisaatiossaan verkko-
palveluiden hankinta- ja kehitysprosesseihin.
Oppaan esille nostamien asioiden ymmärtämi-
nen ei vaadi IT-tutkintoa, vain hieman kärsivälli-
syyttä ja maalaisjärkeä.
Jos organisaatiollasi on jo verkkopalvelu,
voit käyttää tätä opasta arvioimaan, missä
kunnossa se on. Verkkopalvelusi inventointi
saattaa herättää uusia ajatuksia siitä, miten
kehittää palveluasi eteenpäin. Jos olet vasta
hankintaprosessissa, voit pyrkiä varmistamaan,
että saat varmasti sitä, mitä olet tilaamassa.
Kappaleiden loppuun olen laittanut leikki-
mielisen pisteytyskappaleen. Pisteytyksen avulla
voit saada viitteitä verkkopalvelusi tilasta nope-
asti. Huomaa kuitenkin, että koska verkkopalve-
lu on käsitteenä laaja, pisteytys ei välttämättä
jokaiselta kohdaltaan sovellu täydellisesti juuri
sinun verkkopalveluusi. Pisteytys-kohdan perim-
mäisenä tarkoituksena onkin antaa ajattelemi-
sen aihetta: mihin asioihin ammattimainen verk-
kopalveluiden suunnittelija kiinnittäisi huomiota?
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 2. MIKSI luKISIT TäMän OPPaan?
Kun mietit verkko palvelun
ostamista, saattavat hinta
ja laatu vaihdella hurjasti:
voit saada kohtuuhinnalla
hyvää tai kalliilla sutta ja
sekundaa.
3. Mikä on verkkopalvelu?
Jotta voisi arvioida omaa verkkopalveluaan, on
ymmärrettävä mitä se tarkoittaa.
Verkkopalvelu on yksinkertaistettuna mikä
tahansa palvelu, jota voi käyttää tavallisella in-
ternet-selaimella ja joka löytyy jostain verkko-
osoitteesta (esim. sofokus.com).
Verkkopalvelun laajuus ja monimutkaisuus
vaihtelee yksinkertaisesta yrityksen elektroni-
sesta käyntikortista (kotisivuista) monimutkai-
siin kokonaisuuksiin, joita käyttävät useat or-
ganisaatiosi sidosryhmät ja joka on liitetty jopa
kymmeniin perinteisiin iT-ohjelmistoihin kuten
toiminnanohjausjärjestelmään.
Seuraavassa luettelen muutamia erilaisia
verkkopalvelutyyppejä. On hyödyllistä ymmärtää
millaisia verkkopalveluja organisaatiollasi jo on.
VerkkOPAlVelun ArViOiJAn PikAOPAS | 3. Mikä On VerkkOPAlVelu?
Kun mietit verkko palvelun
ostamista, saattavat hinta
ja laatu vaihdella hurjasti:
voit saada kohtuuhinnalla
hyvää tai kalliilla sutta ja
sekundaa.
7
8
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 3. MIK ä On VERKKOPalVElu?
Verkkosivusto (verkkosivut, kotisivut, nettisivut, internet-sivut, webbisivut)
Verkkosivusto on nykyisin jokaisen organisaati-
on peruskauraa. Sivuilta löytyy minimissään yh-
teystiedot ja kuvaus organisaation toiminnasta.
Verkkosivustot ovat julkisia ja niitä voi selailla
kuka tahansa ilman käyttäjätunnuksia. Verkko-
sivustojen alustana on yleensä jokin julkaisujär-
jestelmä (CMS, Content Management System).
Intranet ja ekstranet (extranet)
Intranetin voi ajatella olevan organisaation
verkkosivusto sisäiseen käyttöön ja ekstra-
netin organisaation sidosryhmille. Molempien
käyttäminen vaatii aina sisäänkirjautumisen.
Organisaation näkökulmasta asian voi mieltää
yllä olevan kuvaajan mukaisesti, jossa ympyrän
koko kuvaa kyseiselle kohderyhmälle saatavilla
olevaa tiedon määrää.
Blogi
Blogi on verkkopalvelu, johon yksi tai useampi
kirjoittaja säännöllisesti tuottaa sisältöä. Ero-
tuksena vaikkapa kotisivujen uutiset-osioon,
blogi sisältää yleensä epämuodollisempaa
tekstiä ja kirjoitustapana on yleensä enem-
mänkin kirjoittajan oma näkemys kuin yrityk-
sen markkinoinnin muotoilema virallinen kanta
(vaikka kyseessä olisikin yritysblogi).
Portaali (verkkoportaali)
Portaali on verkkopalvelu, joka on ikään kuin
portti joukkoon erilaisia palveluita. Palvelut ovat
joko portaalin sisällä teknisesti tai se on vain
sivusto, joka kokoaa ulkoiset palvelut yhteen
paikkaan (kuten suomi.fi). Käytännössä portaa-
lilla viitataan helposti jos jonkinlaisiin verkkopal-
veluihin, joten kannattaa olla tarkkana mitä on
ostamassa.
Verkkokauppa (nettikauppa, sähköinen kauppapaikka, online-kauppa)
Verkkokauppa tarkoittaa tietotekniikan keinoin
tapahtuvaa tavaroiden ja palveluiden tarjon-
taa, kysyntää, myyntiä tai muuta kaupallista
asiointia. Verkkokauppa mielletään usein syno-
nyymiksi netanttila.com tyyppiselle B2C-kulut-
tajakaupalle. Verkkokauppa voi olla kuitenkin
tyypiltään myös B2B (kuten tukun sähköinen
tilausjärjestelmä) tai C2C (kuluttajien osto- ja
myyntipaikka).
9
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 3. MIKä On VERKKOPalVElu?
Varausjärjestelmä
Varausjärjestelmä on helppo tunnistaa. Se on
verkkopalvelu, josta voi varata tuotteita. usein
palvelusta voi varaamisen lisäksi myös ostaa
lippuja. VR:n lipunvarauspalvelu (vr.fi) on tyypil-
linen esimerkki.
Wiki
Wiki on jäsenneltyä tietoa sisältävä sivusto, jon-
ka sisältö tuotetaan yhteisöllisesti. Julkiseen
Wikiin kuka tahansa voi tuottaa sisältöä, sisäi-
seen Wikiin vain ne, joilla on tunnukset. Wiki voi
olla osana esimerkiksi organisaation intranet-
tai ekstranet-palvelua.
Verkkosovellus
Verkkosovellus on periaatteessa mikä tahansa
staattista verkkosivustoa dynaamisempi ohjel-
misto, jota voidaan käyttää selaimella.
Räätälöidyn verkkosovelluksen voi myös
miel tää olevan yleisnimi mille tahansa verkkopal-
velulle, jolle ei ole vakiintunutta määritelmää.
Toisin sanoen: jos haluat erikoistarpeisiin ra-
kennettavan verkkopalvelun, olet todennäköi-
sesti hankkimassa räätälöityä verkkosovellusta.
Erilaisia verkkopalvelutyyppejä on lukemat-
tomia ja termejä käytetään surutta ristiin. Tä-
män vuoksi määritelmien ei ole tarkoituskaan
antaa tieteellisen tarkkaa kuvaa, vaan riittävä
yleiskäsitys, jotta osaisit paremmin kuvailla
millaista järjestelmää olet hankkimassa. Esi-
merkiksi perusverkkosivuston hankintahinta
voi olla 5 000–10 000 euroa, kun monimut-
kainen räätälöity verkkosovellus voi kustantaa
kymmenkertaisesti.
10
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 4. T IEdäTKö MISSä PalVEluSI PYöRII?
4. Tiedätkö missä palvelusi pyörii?
Monelle on epäselvää, missä omat verkkopalve-
lut sijaitsevat. Pääasia toki on, että ne toimivat.
Silti on hyödyllistä tietää millaisessa ympäris-
tössä ne pyörivät ja kuka niistä vastaa ongelma-
tilanteissa. Vastuu nimittäin saattaa olla jaettu:
yksi toimittaja vastaa palvelinympäristöstä ja
toinen varsinaisesta verkkopalvelusta.
Palvelun sijainnin voi karkeasti jakaa seu-
raaviin kolmeen vaihtoehtoon:
1) Oma palvelintila
2) ulkoistettu palvelintila
3) Pilvipalvelin
4.1 Oma palvelintila
Tuttavallisemmin määriteltynä oma palvelintila
on ”oma kellari”. Vielä 10–15 vuotta sitten orga-
nisaatiot haalivat innokkaasti IT-palvelut omaan
laitetilaansa ja omille palvelinkoneilleen. nyky-
ään erityisesti verkkopalveluiden osalta on usein
jo hankala keksiä hyviä perusteluita sille, miksi
ne kannattaisi piilottaa omaan kellariin.
Oman laitetilan ylläpito vaatii asiantuntevaa
henkilökuntaa ja ylläpitoa. Tämä kaikki maksaa
melkoisesti. Verkkopalvelun tuottaminen ulkoa
käsin on nykyisin mahdollista järjestää tietotur-
vallisesti. Suorituskyvyn suhteen on kyse vain
investoinnin koosta ja verkkokaistakin tulee
yleensä esteeksi vain, jos liikutellaan todella iso-
ja tiedostoja, mutta silloin lienee kyseessä jotain
muuta kuin varsinainen verkkopalvelu (esimerkik-
si mainostoimiston sisäinen dokumenttipalvelin).
Mikäli sinun verkkopalvelusi pyörii edelleen
omassa laitesalissasi, niin kannattaa selvittää,
mitä palvelun ulkoistaminen vaatisi. Saatat huo-
mata, että ulkoistettuna palvelusi pysyy parem-
min pystyssä, vuosikustannus on pienempi ja
unesi laatu paranee huomattavasti.
Verkkopalveluiden osalta oman palvelintilan
ylläpidon aika alkaa olla auttamattomasti ohi.
Citrix kertoo, että sen
tekemän tutkimuksen
mukaan peräti 51 prosent-
tia amerikkalaisista uskoo,
että myrskysää aiheuttaa
häiriöitä pilvi palveluihin
– ilmeisesti monet olettavat,
että pilvipalvelut sijaitsevat
konkreettisesti pilvissä.
Tietoviikon verkkosivut
1.9.2012 [2]
11
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 4. T IEdäTKö MISSä PalVEluSI PYöRII?
4.2 Ulkoistettu palvelintila
ulkoistettu laitetila on organisaatiosi ulkopuo-
lella oleva ympäristö, johon voi asentaa verkko-
palveluita. Tyypillisesti kyseessä on dedikoitu
palvelin (vain omia palveluitasi varten), virtuaali-
palvelin tai web-hotelli.
Virtuaalipalvelin eroaa dedikoidusta palve-
limesta siten, että sen kapasiteetti on jaettu
usean eri palvelun tai yrityksen kesken. Virtuaa-
lipalvelinratkaisut ovat nykyisin jo kypsiä, joten
kapasiteetti joustaa tietyissä rajoissa hyvin ja
ympäristöt ovat vakaita.
Ei ihme, että viime vuosina markkinoilla on
vallinnut virtualisointitrendi. Omista palvelimis-
ta halutaan päästä eroon ja palvelut halutaan
keskittää.
Virtuaalipalveluita voit vertailla vaikka lin-
kistä: virtuaalipalvelinvertailu.fi.
Valtaosa yksinkertaisista verkkosivustois-
ta pyörii kuitenkin web-hotelleissa. Web-hotelli
valitaan useimmiten silloin, kun hinta ratkaisee.
Web-hotelli on yleensä selvästi halvin vaihtoehto,
vain euroja tai kymppejä kuussa. lisäksi sen saa
yleensä käyttöönsä nopeasti ja vaivattomasti.
Halvan hinnan oheen voit saada jotain,
mitä et alkuunkaan ajatellut tilaavasi. Koska
toimittajan intresseissä on hyödyntää palve-
linresurssinsa mahdollisimman hyvin, palveli-
mia saatetaan ”ylibuukata”, mikä saa aikaan
sen, että palvelusi saattaa alkaa yskimään
kuorman alla. lisäksi yksi huonosti ohjelmoi-
tu verkkopalvelu saattaa jopa kaataa koko
hotellin. Virtuaalipalvelimia tämä ongelma ei
tyypillisesti vaivaa. Koska palvelinresurssien
käyttö web-hotelleissa on yleensä maksimoitu,
verkkopalvelun ylöspäin skaalaaminen ei vält-
tämättä onnistu.
Suosittelenkin web-hotellia sellaiseen tar-
peeseen, jossa käyttäjiä on vähän, verkkopal-
velu on yksinkertainen, eikä palvelun merkittä-
vään ylöspäin skaalaamiseen arvioida olevan
tarvetta.
4.3 Pilvipalvelimet
Pilvi on yksi päivän muotisanoista. Pilvipalveli-
men voi tässä yhteydessä mieltää eräänlaiseksi
kehittyneeksi erikoistapaukseksi virtuaalipalve-
limesta. Tällä tarkoitan sitä, että pilvipalveli-
men kapasiteetti skaalautuu (muuttuu) huomat-
tavasti laajemmin kuin virtuaalipalvelimen,
käytännössä lähes rajattomasti. Sen vuoksi
pilvipalvelin on mitä kiinnostavin vaihtoehto,
Koska palvelinresurssien
käyttö web-hotelleissa
on yleensä maksimoitu,
verkkopalvelun ylöspäin
skaalaaminen ei välttä-
mättä onnistu.
12kun mietit mihin kovasti suosiotaan kasvattava
verkkopalvelusi kannattaisi asentaa.
Termi pilvipalvelin liittyy pilvipalveluihin.
Joillekin pilvipalvelu saattaa olla terminä hä-
märä, joten käydään se pikaisesti läpi. Pilvipal-
velu jaetaan kolmeen eri tasoon: IaaS (infra-
struktuurin vuokraus verkosta), PaaS (alustan
vuokraus verkosta) ja SaaS (verkkosovelluksen
vuokraus verkosta).
Kaksi ensin mainittua (IaaS & PaaS) viit-
taavat mahdollisuuteen hankkia verkosta val-
mis palvelin, jolle toimittajasi voi asentaa sinul-
le tehdyn verkkopalvelun.
SaaS taas viittaa valmiin verkkopalvelun
vuokraamiseen verkosta. Selvitä, oletko hank-
kinut verkkopalvelusi SaaS:na. Jos olet, räätä-
löintimahdollisuudet ovat todennäköisesti hyvin
rajoitetut. Mukavana puolena pilvipalvelun käyt-
töönotto on yleensä nopeaa ja edullista.
lisää pilvipalveluista voit lukea seuraa-
vista kansantajuisista oppaista: Kompozure:
kompozure.com/osaaminen/azuren-hyodyt
Turun Yliopisto: soft.utu.fi/saas
Vinkki
Huomaa, että sinulle voidaan tuputtaa lähes
mitä tahansa ”pilvipalveluna”, vaikka lopputu-
loksella ei olisi aidon pilvipalvelun kanssa mi-
tään tekemistä.
4.4 Pisteytys
Kun olet selvittänyt missä ja miten verkkopal-
velusi pyörii, voit laskea pisteesi yhteen:
Oma kellari: 1 piste
asiaan keskittyneen toimijan
laitetila: 2 pistettä
dedikoitu palvelin: 1 piste
Virtualisoitu palvelin tai
pilvipalvelin: 2 pistettä
Ei lainkaan ylläpitoa: -1 piste
Oma ylläpito: 1 piste
ulkoistettu ylläpito: 2 pistettä
Pisteet yhteensä:
Maksimipisteet: 6 pistettä. Mikäli sait 4 pistettä
tai enemmän, tilanteesi on todennäköisesti hyvä.
Jos sait 3 pistettä tai vähemmän, kannattaa tut-
kia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.
4.5 Yhteenveto
Mikä edellä mainituista vaihtoehdoista sitten
kannattaisi valita? Yhtä ja oikeaa patenttivasta-
usta ei ole, mutta jos pitäisi jokin nyrkkisääntö
antaa, se olisi seuraava: ulkoista verkkopalvelu-
si ja sijoita se pilvi- tai virtuaalipalvelimelle.
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 4. T IEdäTKö MISSä PalVEluSI PYöRII?
13
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 5. OnKO VERKKOPalVEluSI KalTEValla POHJalla?
5. Onko verkkopalvelusi kaltevalla pohjalla?
Edellisessä kappaleessa käsitellyllä palvelun
sijaintipaikalla on merkitystä mm. palvelusi
nopeuteen, saavutettavuuteen ja vikasietoisuu-
teen. Toisaalta jos haluat muuttaa verkkopal-
velusi sijaintipaikkaa, se onnistuu yleensä am-
mattimaisella suunnittelulla melko kivuttomasti.
Kyse on karkeasti yleistäen vain ohjelman ja
sen tietojen siirtämisestä toiselle palvelimelle.
Tässä kappaleessa käsitellään ohjelmisto-
pohjaa, jonka vaihtaminen ei ihan lennossa on-
nistukaan ja jonka valinnassa onkin siksi syytä
olla erityisen huolellinen.
Ohjelmistopohjan voi käsittää koostuvan
neljästä eri tasosta, joista ensimmäinen vaatii
eniten ohjelmointityötä ja viimeinen on yleensä
heti käyttöönotettavissa ilman ohjelmointia:
1) Sovelluskehys (framework)
2) alustatuote (platform)
3) Tuoterunko (julkaisujärjestelmä tms.)
4) Pilviohjelmisto (SaaS-palvelu,
Software-as-a-Service)
Viimeinen vaihtoehto on valmis lopputuo-
te, joka vaatii vain käyttöönoton. Esimerkkinä
pilviohjelmistosta on vaikkapa Salesforce.com.
Valmiit pilviohjelmistotkin ovat usein toteutettu
jonkinlaisen ohjelmistopohjan päälle.
Ennen kuin siirryn käsittelemään erilaisia vaih-
toehtoja, konkretisoin seuraavalla sivulla ole-
van kuvan avulla, mille tasolle IT-ammattilaisten
viljelemät termit suurin piirtein sijoittuvat. Kuva
ei pyri tyhjentävään ja tarkkaan esitykseen, ai-
noastaan antamaan kuvan
siitä, kumpaa ääri-
päätä lähem-
pänä tietty
termi on.
14
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 5. OnKO VERKKOPalVEluSI KalTEValla POHJalla?
Pilviohjelmisto
Tuoterunko
Alustatuote
Sovelluskehys
Wosbee lyyti
MyCashflow Salesforce
webCRM
Magento GO Google apps
Basecamp Kotisivukone
Clovershop Joomla!
Mediawiki eZ Publish
SugarCRM Episever
Wordpress OpenKM
Redmine PrestaShop
Megento Confluence
Typo3 alfresco
liferay MOdx
dotnetnuke Hammerkit
Ruby on Rails lift
.nET Struts
Spring Stripes
Plone SharePoint
umbraco drupal
Zope
Yii django
Vaadin CakePHP
GWT Zend
Wicket
Huom.
Koska oma verkkopalvelusi voi olla lähes mitä
tahansa, olen ottanut vapauden kärjistää ja
yleistää rankasti, jotta asia pysyisi riittävän ym-
märrettävänä vähemmän tekniselle ihmiselle.
Vaihtoehtojen välisen teknisen vertailun suo-
sittelen jättämään sellaiselle verkkopalveluke-
hityksen ammattilaiselle, joka ymmärtää kaikki
eri tasot syvällisesti.
5.1 Sovelluskehys
Sovelluskehystä voisi verrata vaikka talon
perustuksiin. Jos aloitat talosi rakentamisen
tyhjästä ilman ammattitaitoa, on riskinä, että
putket vuotavat tai sokkeli rakoilee. Jos taas
aloitat tekemisen valmiin perustuksen pääl-
le, on talon valmistuminen paitsi nopeampaa,
myös varmempaa ja turvallisempaa.
Sovelluskehys on hyvä valinta, kun halu-
taan maksimaalinen räätälöintiaste tai tarpee-
seen sopivaa ylemmän tason vaihtoehtoa ei löy-
dy. Tyypillisiä esimerkkejä sovelluskehyksestä
ovat django, Spring ja CakePHP.
usein IT-toimittajasi tekee puolestasi valin-
nan tällä tasolla. Tietyn sovelluskehyksen valin-
ta ei ole välttämättä projektisi tärkein päätös,
mutta yleisesti ottaen on parempi, että toimit-
tajasi valitsee valmiin rungon kuin ohjelmoi kai-
ken alusta asti itse. Muutoin projektisi epäon-
nistumisen vaara saattaa kasvaa.
15
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 5. OnKO VERKKOPalVEluSI KalTEValla POHJalla?
5.2 Alustatuote
Jos sovelluskehys on talon perustukset, niin
alustatuote voisi olla talopaketti. alustatuote
sisältää siis enemmän valmiita asioita kuin so-
velluskehys, kun se kääritään ulos paketista.
Tyypillinen esimerkki on drupal tai Microsoft
Sharepoint. Vaikka valmiina saattaa ollakin jo
paljon toiminnallisuutta, niin tyypillisesti alus-
tan päälle tehtyä ratkaisua pitää vielä rukata,
ennen kuin se on käyttövalmis organisaatiollesi.
alustatuote on tyypillinen ratkaisumalli, kun
haetaan hyvää kompromissia räätälöitävyyden
ja valmiiden toiminnallisuuksien välillä. Tämä on
tyypillinen tapa tuottaa esim. ekstranet-palveluja.
5.3 Tuoterunko
Tuoterunko alkaa jo muistuttaa melko paljon
valmista taloa. Valitset vain lattiamateriaalit ja
seinien värit, niin talosi on muuttovalmis. Tyypil-
linen esimerkki on jokin verkkosivuston julkaisu-
järjestelmä kuten WordPress tai Episerver.
Jos sinulla on verkkosivusto, sen olisi hyvä
pyöriä jonkun julkaisujärjestelmän päällä. Jos
näin ei ole, niin verkkosivuston uusimisen yh-
teydessä kannattaa yleensä korjata tilanne. Jul-
kaisujärjestelmä sisältää työkalut sivujen ylläpi-
toon kuten sisällöntuotantoon.
Tuoterunko
Pilvi- ohjelmisto
Alustatuote
Sovelluskehys
Käy
ttöö
nott
oaik
a ja
proj
ektiku
stan
nus
pien
enee
Räätälöitävyys paranee
Projektikustannus kasvaa
Alustatuote on tyypillinen
ratkaisumalli, kun haetaan
hyvää kompromissia rää-
tälöitävyyden ja valmiiden
toiminnallisuuksien välillä.
16
5.4 Avoin lähdekoodi vai suljettu ohjelmistotuote?
avoimen lähdekoodin ohjelmistolla tarkoitetaan
ohjelmaa, jonka jatkokehitystä voi jatkaa kuka
tahansa ammattilainen. Suljettua ohjelmisto-
tuotetta voi kehittää eteenpäin vain ohjelmiston
oikeudet omistava taho.
Edellisestä seuraa väistämätön kysymys:
kumpi kannattaisi valita? Kuten yleensä tieto-
tekniikassa, yhtä oikeaa vastausta ei ole. usein
valintaa tuntuvat ohjaavan enemmänkin ”leiriy-
tyminen”, kuin todelliset tietotekniset faktat.
On hyvä havaita, että ratkaisutavoilla on
sellaisia eroja, joita ei välttämättä olisi heti tul-
lut ajatelleeksi:
• Avoimen lähdekoodin tuote on lisenssimaksu-
ton, mutta siitä voi olla myös kaupallisesti tu-
ettuja versioita (esim. Magento verkkokauppa).
• Avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisön koon
ja aktiivisuuden perusteella voi usein arvioida
tuotteen jatkuvuutta.
• Kaupallisen tuotteen jatkuvuutta on vaikeampi
arvioida, ellei kyseessä ole globaali IT-toimitta-
ja (kuten Microsoft tai IBM).
• Avoin lähdekoodi ei automaattisesti takaa
maksimaalista liitettävyyttä. Kaupallisessa
tuotteessa saattaa olla pidemmälle tuotteiste-
tut rajapinnat.
• Kaupallisille tuotteille on yleensä mahdollista
löytää sertifioitua osaamista. avoimella puolel-
la tämä saattaa olla vaikeampaa.
• Avoin lähdekoodi takaa sen, että muutoksia
pystytään tekemään järjestelmiin (vrt. suljettu
koodi ja lukkiutuminen tiettyyn toimittajaan eli
nk. ”vendor lock-in”).
• On hyvin tiedossa, että avoimen lähdekoodin
tuotteisiin on olemassa jopa tuhansia valmiita
lisäosia. Vähemmän puhutaan siitä, että lisäosi-
en taso on hyvin kirjavaa. Kaupallisella puolella
lisäosien laatutaso on keskimäärin tasaisempi.
• Vastoin yleistä luuloa avoimen lähdekoodin oh-
jelmistot ja kaupalliset tuotteet voi useimmiten
integroida toisiinsa rajapintojen avulla.
Organisaation näkökulmasta edellä mainit-
tua jakoa oleellisempaa on useimmiten ymmär-
tää seuraavat perusasiat:
• Elinvoimainen avoimen lähdekoodin tuote on
lähtökohtaisesti hyvä ja turvallinen valinta.
• Globaalin IT-toimittajan tuote on lähtökohtai-
sesti hyvä ja turvallinen valinta.
• Pienen paikallisen IT-toimittajan oma suljettu
kaupallinen tuote voi olla riski. Riski voi reali-
soitua esimerkiksi niin, että toimittaja lopettaa
kokonaan toimintansa, eikä kukaan jatka tuot-
teen kehittämistä. Mikäli tuotteen lähdekoodi
ja muu dokumentaatio on saatavissa ongelma-
tilanteessa, riski pienenee oleellisesti.
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 5. OnKO VERKKOPalVEluSI KalTEValla POHJalla?
Vastoin yleistä luuloa
avoimen lähdekoodin
ohjelmistot ja kaupalliset
tuotteet voi useimmiten
integroida toisiinsa raja-
pintojen avulla.
17
5.5 Pisteytys
Valitse yksi verkkopalvelusi ja tarkista onko palve-
lusi kehitys vakaalla pohjalla rastittamalla sopivat
vaihtoehdot ja laskemalla pisteet yhteen:
Törmäät jatkuvasti tilanteeseen, jossa
toimittajasi kertoo, että palvelusi ei taivu
haluamaasi tarpeeseen: -1 piste
Palvelusi kehitys puksuttaa eteenpäin ja
venyy useimmiten vaatimuksiisi: 1 piste
Palvelusi on toteutettu modernin sovellus-
kehyksen päälle: 1 piste
Palvelusi hyödyntää alustatuotetta tai tar-
peisiini soveltuvaa tuoterunkoa: 1 piste
Olet arvioinut pilviohjelmistojen käyttö-
mahdollisuudet ja mahdollisesti jo hyödyn-
nät niitä: 1 piste
Verkkopalvelusi teknologiapohja on maksi-
missaan kolme vuotta vanha: 1 piste
Pisteet yhteensä:
Maksimipisteet: 4 pistettä. Mikäli sait 3 pistettä
tai enemmän, tilanteesi on todennäköisesti hyvä.
Jos sait 2 pistettä tai vähemmän, kannattaa tut-
kia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.
5.6 Yhteenveto
Ohjelmointikielellä, ohjelmistopohjalla tai kau-
pallisuudella vs. avoimuudella ei ole niin suurta
merkitystä lopputulokseen kuin usein annetaan
ymmärtää.
Tietotekniikan (ja erityisesti verkkopalvelui-
den) ollessa kyseessä ongelmalle löytyy aina
tusina erilaista ratkaisutapaa. Tämä on hiukan
sama asia kuin pitääkö nokian lumiasta, applen
iPhonesta vai Samsungin android-puhelimesta.
On kuitenkin muutamia oireita, joista voit
aavistella, että syvempi analyysi olisi paikal-
laan: ohjelmistosi ei juuri koskaan veny uusiin
tarpeisiisi tai jos käytät yli kolme vuotta van-
haa ohjelmistoversiota. Viimeistään kolmen
vuoden jälkeen aika alkaa yleensä ajaa verkko-
palvelutuotteen ohi, mikäli sitä ei ole päivitetty
asianmukaisesti.
Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää miten va-
littu ohjelmistoratkaisu sopeutuu tulevaisuuden
tarpeisiin mm. skaalautuvuuden, jatkokehitet-
tävyyden ja liitettävyyden osalta. Erityisen tär-
keää on toimittajan ammattititaito.
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 5. OnKO VERKKOPalVEluSI KalTEValla POHJalla?
Ohjelmistosi ei juuri
koskaan veny uusiin
tarpeisiisi tai jos käytät
yli kolme vuotta vanhaa
ohjelmistoversiota.
18
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 6. PäälTä K aunIIT K aKuT
6. Päältä kauniit kakut
Vaikka edellä mainitut asiat eivät kiinnostaisi
piirun vertaa, niin yhdestä asiasta sinulla on
takuulla mielipide: verkkopalvelusi ulkoasusta.
Verkkopalvelun käyttöliittymä koostuu kar-
keasti ottaen kahdesta osasta: visuaalisesta
suunnittelusta ja käytettävyyssuunnittelusta.
Visuaalisella suunnittelulla tarkoitetaan
graafikon suunnitteluprosessia: hän suunnitte-
lee logon sekä määrittelee sopivat värit ja fontit.
Puhutaan palvelun ulkoasusta tai ilmeestä.
Käytettävyyssuunnittelussa keskitytään
saumattomaan käyttäjäkokemukseen eli toisin
sanoen mahdollisimman helppoon ja suju-
vaan palvelun käyttöön.
Ennen kuin sukelletaan
tar kemmin visuaaliseen
suunnitteluun ja käytettä-
vyyssuunnitteluun, käsi-
tellään ensin molempia
yhdistävä oleellinen
asia; käyttöliittymän
toimivuus erilaisilla
päätelaitteilla (esimer-
kiksi älypuhelimilla).
6.1 Käyttöliittymän mukautuvuus erilaisille päätelaitteille
Käyttöliittymän mukautuvuus tarkoittaa verk-
kopalvelusi kykyä reagoida käyttöön erilaisilla
laitteilla, kuten tavallisella tietokoneella, tablet-
titietokoneella tai älypuhelimella. Optimitapauk-
sessa verkkopalvelusi toimii laitteesta ja ruu-
dunkoosta riippumatta sujuvasti.
Valitettavasti todellisuus on aivan toisen-
lainen. Jos et erikseen vaadi toimittajaltasi
yhteensopivuutta erilaisiin käyttöympäristöihin,
on melko todennäköistä, että sivustosi ei toimi
niissä. Tuen erilaisille päätelaitteille voi raken-
taa muutamalla eri tavalla. Valitusta toteutus-
tavasta riippumatta, työmäärä kasvaa pelkkään
tavalliseen tietokoneen ruudun optimoimiseen
verrattuna.
Perustapoja toteuttaa mukautuvuus eri-
laisille laitteille on kolme: voit joko hankkia
mobiilikäyttöliittymän, toteuttaa erillisen mo-
biilisovelluksen tai koko sivu voidaan suunni-
tella eri näytöille mukautuvaksi (responsive
design).
Optimitapauksessa
verkkopalvelusi toimii
laitteesta ja ruudunkoosta
riippumatta sujuvasti.
19
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 6. PäälTä KaunIIT KaKuT
6.1.1 Mobiilikäyttöliittymä
Mobiilikäyttöliittymä on erillinen, riisuttu versio
täydestä työpöytäkäyttöön suunnittelusta käyt-
töliittymästä, joka on optimoitu toimimaan su-
juvasti pienellä ruudulla. Tyypillinen esimerkki
tästä on Finnkinon verkkosivusto.
Kokeile syöttää pöytäkoneesi selaimeen
ensin osoite finnkino.fi, lopputulos näyttää jota-
kuinkin yllä olevalta kuvalta.
Verkkopalvelulla on hyvin visuaalinen ja ri-
kas käyttöliittymä efekteineen. avaa nyt selai-
meesi osoite m.finnkino.fi ja kokeile pienentää
selainikkuna älypuhelimesi ruudun kokoon. lop-
putulos näyttää jotakuinkin kuten kuva oikealla.
www.finnkino.fi
-verkkosivusto
kannettavan näytöllä
Mobiilikäyttöliittymä
m.finnkino.fi
20
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 6. PäälTä K aunIIT K aKuT
Mobiilikäyttöliittymään on valittu vain tärkeim-
mät toiminnot ja nappeihin osuu kosketusnäy-
tölläkin.
Erillinen mobiilikäyttöliittymä on toimiva
tapa rakentaa mobiilioptimointi verkkopalve-
lulle. Siinä on kuitenkin muutamia haasteita.
Käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus joudu-
taan tekemään erillisenä työpöytäversiosta.
Toisin sanoen se tuottaa enemmän työtä. Myös
päivitykset joudutaan tekemään kahteen eri
käyttöliittymäversioon.
Erillinen mobiilikäyttöliittymä oli vielä jokin
aika sitten suosituin tapa rakentaa mobiiliyh-
teensopivuus, kunnes vuonna 2010 keksittiin
mukautuva suunnittelu.
6.1.2 Mukautuva suunnittelu (responsive design)
Erillisen mobiilikäyttöliittymän rakentamisen
tuomia haasteita ratkaisemaan on kehitetty uusi
tapa, mukautuva suunnittelu. Se on nopeasti
suosiotaan kohottava trendi. Eikä syyttä, sillä
mukautuvalla suunnittelulla pystytään toteutta-
maan yksi ainoa käyttöliittymä, joka osaa muun-
tautua ruudun koon mukaan oikeanlaiseksi.
Seuraavassa on ruutukauppaukset keikkatori.fi
-palvelusta parilla erilaisella ruutukoolla.
lopputulos näyttää jotakuinkin vastaaval-
ta kuin Finnkinolla eri ruudun koolla, mutta ky-
seessä on vain yksi käyttöliittymä.
Keikkatori.fi
kannettavan näytöllä
21
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 6. PäälTä KaunIIT KaKuT
Vaikka erillisen mobiilikäyttöliittymän hyödyntämi-
sessä ei ole mitään vikaa, povaan, että mukau-
tuva suunnittelu tulee tappamaan mobiilikäyttöliit-
tymät. Toimivan mukautuvan käyttöliittymän teko
vaatii enemmän suunnittelua ja erityistä osaamis-
ta niin graafikolta kuin palvelun tekniseltä toteutta-
jaltakin, mutta lopputulos maksaa vaivan. Jatkos-
sa päivitykset pitää tehdä vain yhteen paikkaan.
Vinkki
Koska mobiilikäyttö kasvaa hurjaa vauhtia (useita
prosenttiyksiöitä) joka kuukausi, niin suosittelen,
että uusi verkkopalvelu suunniteltaisiin ja toteutet-
taisiin mukautettavuuden periaatteet huomioiden.
6.1.3 Mobiilisovellus
Yksi vahvasti nouseva trendi on myös mobii-
lisovellusten käyttö. Tämä tarkoittaa käytän-
nössä sitä, että palvelulle suunnitellaan ja
toteutetaan erillinen mobiilisovellus applen
iOS-, Googlen android- ja/tai Windows Phone
-ympäristöön.
Koska kyseessä on ihan oman sovelluksen
rakentaminen, niin investoinnin järkevyys kan-
nattaa tarkoin harkita ennen toteuttamiseen
ryhtymistä. Mobiilisovelluksen käytön aloittami-
nen myös edellyttää, että käyttäjä lataa älypu-
helimeensa tai tablettiinsa erillisen sovelluksen.
Hyvä puoli hienosti toteutetussa mobii-
lisovelluksessa on yleensä erinomainen käyt-
tökokemus. Koko sovellus latautuu nätisti ja
hyödyntää valitun päätelaitteen ominaisuuksia
optimaalisella tavalla. Tämän vuoksi kaikkiin
isoimpiin verkkopalveluihin (kuten sosiaalisen
median palveluihin Facebook, linkedIn ja Twit-
ter) on toteutettu mobiiisovellus kaikille yleisim-
mille alustoille.
6.2 Visuaalinen suunnittelu
Visuaalinen suunnittelu antaa verkkopalvelulle
sen ominaisilmeen. Se vaikuttaa suoraan pal-
velun luomaan mielikuvaa toimittajan ammatti-
maisuudesta. Hyvännäköinen visuaalinen ilme
antaa luotettavan kuvan palvelusta ja edesaut-
taa käyttäjän sitouttamisessa palveluun.
Visuaalisen ilmeen arviointi on subjektii-
vista, mutta päätasolla helppoa: onko ulkoasun
tuottanut siihen perehtynyt taitava, verkkopal-
veluihin erikoistunut graafikko? Graafikoilla on
Keikkatori.fi
mobiililaitteella
22
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 6. PäälTä K aunIIT K aKuT
monenlaisia taustoja, joten osaamistasoa kan-
nattaa selvittää ennen palvelun tilaamista:
• Selvitä, mikä on graafikon kokemus nimen-
omaan verkkopalveluiden ulkoasusuunnittelus-
ta. Ikänsä loistavaa printtisuunnittelua tehnyt
graafikko ei välttämättä ymmärrä mitään verk-
kopalveluiden ulkoasusuunnittelusta.
• Pyydä nähdä referenssejä ja arvioi miten graafi-
kon tyyli istuisi omaan verkkopalveluusi.
• Selvitä millaisia verkkopalveluita graafikko on
suunnitellut. Verkkokaupan, verkkosovelluksen
ja verkkosivuston ulkoasusuunnittelu eroaa
toisistaan monessa kohdassa. Erityyppisissä
verkkopalveluissa on myös useita vakiintunei-
ta käytäntöjä. Toisin sanoen käyttäjä odottaa
tiettyjen vakioelementtien olevan oikeilla pai-
koillaan ja toimivan tietyllä tavalla.
Kun graafikko on valittu, on viisasta antaa
ammattilaiselle riittävästi liikkumatilaa. Kuten
alussa totesin, jokaisella meistä on ulkoasusta
oma mielipiteensä, mutta raudanluja ammattilai-
nen osaa perustella väri- ja tyylivalintansa. Ole
valmis joustamaan, jos graafikon argumentit vali-
tulle ratkaisulle ovat loogiset ja hyvin perustellut.
Siirrytäänpä hetkeksi takaisin nykyisen
verkkopalvelusi ulkoasun arvioimiseen.
Jos ulkoasun on suunnitellut ammattigraa-
fikko, niin periaatteessa asia on kunnossa. ul-
koasun pitäisi olla ammattimaisen näköinen ja
ilmentää brändiäsi asianmukaisella tavalla. Sel-
vitä milloin ulkoasusuunnittelu on tehty. Jos sii-
tä on yli viisi vuotta, voi ulkoasun virkistäminen
tai uusiminen olla harkinnan arvoista.
Toisaalta todella hyvin tehty visuaalinen
suunnittelu on pitkäikäistä ja uhmaa trendivaih-
teluita. Kaikkien trendien perässä juokseminen
on muutenkin kyseenalaista liiketoiminnan
kehittämisen näkökulmasta, joten harkitse
huolella.
Jos olet epävarma ulkoasun toimivuudesta,
suosittelen kysymään mielipiteitä palvelustasi
käyttäjiltäsi. Mieluummin ihan uusilta käyttäjiltä,
jotka eivät ole vielä tottuneita palvelusi ulkoasuun.
Jos alan ammattilainen ei ole tehnyt pal-
velusi graafista suunnittelua, suosittelen läm-
pimästi investoimaan kunnon tekijään. Kun-
nollinen visuaalinen suunnittelu ei ole ilmaista,
hinnat ovat alkaen nelinumeroisia. Suhtautuisin
itse hyvin skeptisesti, mikäli minulle tarjottai-
siin verkkopalvelun ulkoasun suunnittelua esi-
merkiksi hintaan 350 euroa.
Jos visuaalinen suunnittelu kuulostaa si-
nusta täysin turhalta, mieti hetki seuraavaa:
Ostaisitko itse susirumasta verkkokaupasta?
Vinkki
Jos olet jo päättänyt uusia verkkopalvelusi, älä
jätä hyödyntämättä graafisesta suunnittelusta
saatavaa tehoa. Visuaalisen ilmeen virkistys tai
uudelleensuunnittelu on yksi tehokkaimmista
tavoista viestiä palvelusi käyttäjille, että palve-
luasi on kehitetty.
Ole valmis joustamaan,
jos graafikon argumentit
valitulle ratkaisulle ovat
loogiset ja hyvin
perustellut.
23
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 6. PäälTä KaunIIT KaKuT
6.3 Käytettävyyssuunnittelu
Käytettävyyssuunnittelu vaikuttaa suoraan pal-
velusi käyttäjätyytyväisyyteen. Koska aihe on
varsin laaja, nostan esille vain muutaman asian:
• Mukautuuko verkkopalvelusi erilaisille laitteille
kuten tableteille ja älypuhelimille? Jos ei, niin
harkitse mukautuvaa käyttöliittymäsuunnitte-
lua tai omaa mobiilisovellusta.
• Miltä palvelusi näyttää, kun avaat verkkopal-
velusi eri internet-selaimilla ja erilaisilla käyttö-
järjestelmillä? Harjaantunut ostaja osaa vaatia,
että toimittaja testaa verkkopalvelun yhteen-
sopivaksi käytetyimmille selainversioille. Jos
et pelkää järkyttyä, niin syötä verkkopalvelusi
osoite seuraavaan palveluun: browsershots.org.
• Toimiiko verkkopalvelusi loogisesti ja intuitiivi-
sesti? Jos ei, palvelusi käyttöliittymä kaipaa
parantamista. Palautetta saat, kun houkut-
telet ummikon kokeilemaan palveluasi. Jos
mahdollista, seuraa itse vierestä ja tarkkaile,
sujuuko käyttö ongelmitta vai pysähteleekö
käyttäjä mietiskelemään vähän väliä, miten
edetä?
lähtökohtaisesti käytettävyyssuunnittelus-
sa on kyse hyvien käytäntöjen noudattamisesta
ja sillä on suora vaikutus muun muassa verk-
kokaupan ostosten määrään. Käytettävyyden
kehittäminen on jatkuva prosessi ja siihen liit-
tyy oleellisesti myös esimerkiksi sivuston kon-
versio-optimointi, johon palaan myöhemmissä
kappaleissa.
6.4 Pisteytys
Tarkista missä kunnossa verkkopalvelusi käyt-
töliittymä on, rastittamalla sopivat kohdat:
Palvelusi visuaalinen ulkoasu ei ole
ammattigraafikon toteuttama: -1 piste
Palvelusi visuaalisen ulkoasun on tehnyt
web-suunnitteluun harjaantunut graafisen
alan ammattilainen: 1 piste
Palvelussasi on erillinen mobiilikäyttö-
liittymä: 1 piste
Palvelusi on toteutettu mukautetun suun-
nittelun periaattein tai sille on tehty oma
mobiilisovellus: 2 pistettä
Palvelusi käytettävyyttä on testattu ja sitä
kehitetään säännöllisesti: 1 piste
Palveluasi on niin intuitiivinen käyttää,
että käyttäjät löytävät haluamansa lähes
aina ilman ohjeita: 2 pistettä
Pisteet yhteensä:
Maksimipisteet: 6 pistettä. Mikäli sait 3 pistettä
tai enemmän, tilanteesi on todennäköisesti hyvä.
Jos sait 2 pistettä tai vähemmän, kannattaa tut-
kia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.
Lähtökohtaisesti käytet-
tävyyssuunnittelussa on
kyse hyvien käytäntöjen
noudattamisesta ja sillä
on suora vaikutus muun
muassa verkkokaupan
ostosten määrään.
246.5 Yhteenveto
Verkkopalvelun käyttöliittymä koostuu kah-
desta asiasta: visuaalisesta suunnittelusta ja
käytettävyyssuunnittelusta.
Visuaalinen suunnittelu on suositeltavaa
teettää graafisen alan ammattilaisella, joka on
keskittynyt verkkopalveluihin. ammattimainen
ulkoasu antaa luotettavan kuvan palvelustasi ja
sitouttaa käyttäjiä.
Käytettävyyden parantaminen on jatkuva pro-
sessi, jossa tulisi huomioida erityisesti sivuston
optimointiin liittyvät asiat, jotta palvelusi käyt-
täjät käyttäytyisivät toivotulla tavalla palvelussa.
Optimaalisessa tilanteessa käyttäjä osaa käyt-
tää verkkopalveluasi lukematta lainkaan käyt-
töohjeita. Tähän tilanteeseen pääsemiseksi on
tehtävä yleensä rajusti töitä. älä unohda tukea
mobiililaitteiden käyttäjiä. Mukautuva suunnitte-
lu on tässä suositeltava perustapa.
Integraatio tarkoittaa yksinkertaisesti kahden eri
järjestelmän kytkemistä tietoteknisesti yhteen.
Tyypillinen esimerkki on toiminnanohjaus-
järjestelmän kytkeminen verkkokauppaan, jotta
tuotetiedon päivitys voitaisiin suorittaa keskite-
tysti yhdessä pisteessä. Tästä ”keskipistees-
tä” tieto valuu muihin haluttuihin järjestelmiin
automaattisesti.
Oikein suunniteltuna integroimisella voi-
daan saavuttaa merkittäviä kustannussäästö-
jä. Yleensä integrointi vähentää henkilötyötä
ja eliminoi virhetilanteita. Kokonaan uusia lii-
ketoimintamahdollisuuksia voidaan saavuttaa
avaamalla integrointirajapintoja esimerkiksi
kumppaneille. Monen isomman verkkopalvelun
strategiasta löytyykin keskeisenä elementtinä
ulkoinen integraatiorajapinta.
7.1 Master data
Master data tarkoittaa perustietojen tallen-
tamista yhteen keskitettyyn paikkaan. Toteu-
tustavasta riippumatta on hyvä pohtia, onko
organisaation tieto tallennettu keskitetysti. Jos
esimerkiksi tuote- tai käyttäjätietoja joudutaan
päivittämään useaan eri järjestelmään, olisi
hyvä selvittää pystyttäisiinkö päivitykset kes-
kittämään yhteen paikkaan. Tällöin muut järjes-
telmät kannattaa usein integroida tähän tiedon
keskipisteeseen.
7. Integraatiot
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 7. InTEGRaaTIOT
Oikein suunniteltuna
integroimisella voidaan
saavuttaa merkittäviä kus-
tannussäästöjä. Yleensä
integrointi vähentää
henkilötyötä ja eliminoi
virhetilanteita.
257.2 Single sign-on
Single sign-on eli kertakirjautuminen on yksi
tavoiteltu päämäärä ympäristössä, jossa sijait-
see erilaisia IT-ympäristöjä, joihin käyttäjän tuli-
si päästä käsiksi. Käyttö helpottuu, jos käyttäjä
pystyy tunnistautumaan useisiin eri palveluihin
yhdellä kirjautumisella. Tässä oppaassa en pu-
reudu aiheeseen kovin syvällisesti, sillä jokai-
nen tapaus on syytä analysoida erikseen.
Eräs tapa toteuttaa omassa verkkopal-
velussa kertakirjautuminen on OpenId, jolla
voidaan mahdollistaa kirjautuminen useisiin
eri palveluihin yhdellä käyttäjätunnuksella.
OpenId:tä tukee noin 50 000 verkkopalvelua
mukaan lukien esimerkiksi Google, Microsoft,
Yahoo! ja Facebook.
7.3 Facebook sign-on
Verkkopalveluiden osalta erityisen kiinnostava
asia on isojen sosiaalisen median palveluiden
hyödyntäminen omaan verkkopalveluun kirjau-
tumisessa. Moniin suurempiin verkkopalvelui-
hin (kuten tripadvisor.com) on mahdollista kir-
jautua sisään Facebook-tunnuksilla.
Kun käyttäjä on jo kirjautuneena Face-
bookiin, Tripadvisor päästä hänet kirjautumaan
suoraan palveluun. Käyttäjän kannalta tämä on
miellyttävän vaivatonta, koska hänen ei tarvitse
luoda taas yhtä uutta, erillistä käyttäjätunnusta.
lisäksi palvelu voidaan automaattisesti perso-
noida käyttäjälle sopivaksi.
Facebook tarjoaa monia muitakin mahdol-
lisuuksia rajapinnoistaan, kuten käyttäjäarviot.
Verkkopalveluun jätetty kommentti voi näkyä
suoraan Facebookissa ja siten edistää palvelun
tunnettavuuden kasvua.
Esimerkiksi musiikkipalvelu Spotify lähet-
tää Facebookin kautta kirjautuneiden Facebook-
kavereille tietoa tämän musiikin kuuntelusta.
Moni muukin palvelu Facebookin lisäksi, esi-
merkiksi linkedIn, tarjoaa omia käyttäjätunnis-
tusmekanismejaan, joita voi yleensä ottaa mel-
ko vapaasti käyttöön muissa verkkopalveluissa.
7.4 Ulkoiset rajapinnat
Itse asiassa Facebook-kirjautuminen on osa
Facebookin julkisesti palvelustaan ulospäin tar-
joamaa rajapintaa. Tämä on mainio esimerkki
siitä, miten verkkopalvelu voi tarjota uusia liike-
toimintamahdollisuuksia kumppaneilleen raja-
pintoja avaamalla.
Facebookille on etua siitä, että käyttäjien
tunnistus muihin verkkopalveluihin tapahtuu
sen rajapintojen kautta. Käyttäjä sitoutuu yhä
tiukemmin Facebookiin ja kertoo verkossa toi-
minnastaan entistä enemmän kavereilleen ja
siten myös Facebookille.
Jopa koko liiketoiminnan ansaintalogiikan voi
rakentaa ulkoisen rajapinnan varaan. Esimerk-
kinä tästä on Maventan verkkolaskutuspalvelu.
Jos haluat omaan verkkopalveluusi tuen verkko-
laskuille, on useimmiten järkevämpää integroida
Maventan kaltaiseen valmiiseen palveluun kuin
rakentaa oma verkkolaskutustoiminnallisuus.
Maventan ansainta perustuukin siihen, että se
maksimoi sen läpi menevien verkkolaskujen
määrän ja ottaa siivun jokaisesta transaktiosta.
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 7. InTEGRaaTIOT
26
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 7. InTEGRaaTIOT
7.5 Pisteytys
Tarkista kuinka hyvin olet hyödyntänyt integraati-
on suomat mahdollisuudet:
Mikä on integraatio? -1 piste
Tieto, jota hyödynnetään useassa paikassa,
pitää syöttää vain yhteen paikkaan:
2 pistettä
Pääset hyödyntämään useita palveluita yh-
dellä kirjautumisella (single sign-on): 1 piste
Palveluusi pystyy kirjautumaan sisään
jollain sosiaalisen median verkkopalvelulla
(esimerkiksi Facebook, Twitter, Google tai
linkedIn): 1 piste
Palvelullasi on rajapinta ja tiedät mistä
rajapintadokumentaatio löytyy: 1 piste
Sidosryhmäsi pystyvät tekemään integraa-
tion palveluusi täysin itsenäisesti verkko-
pohjaisen rajapinnan kautta: 2 pistettä
Pisteet yhteensä:
Maksimipisteet: 7 pistettä. Mikäli sait 3 pistettä
tai enemmän, tilanteesi on todennäköisesti hyvä.
Jos sait 2 pistettä tai vähemmän, kannattaa tut-
kia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.
7.6 Yhteenveto
Integraatioiden hyödyntäminen on Suomessa
lastenkengissään verkkopalveluiden osalta. Kan-
nattaa arvioida voisitko omassa ympäristössäsi
toteuttaa integraatioita, joilla saavutettaisiin au-
tomaation kautta kustannussäästöjä.
Kannattaa myös miettiä voisiko tietyille sidos-
ryhmille (esimerkiksi kumppaneille) tarjota raja-
pinta omaan verkkopalveluun. Monen ison verk-
kopalvelun strategia on rakennettu vahvasti,
ellei jopa kokonaan, hyvin toimivien rajapintojen
varaan.
27
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 8. TuRVallISuuS
8. Turvallisuus
”Jos organisaatiot jättävät ilmoitukset huomiotta ja
pysyvät vanhentuneessa versiossa, ne altistavat
itsensä tällaisille murroille”, toteaa WordPressin
avainkehittäjä Mark Jaquith Wall Street Journa-
lille Reuters-palveluun tapahtuneen tietomurron
jälkeen. [3]
Edellä kuvatun kaltainen esimerkki ei tar-
koita sitä, että WordPress olisi alustana tur-
vaton, vaan että turvallisuus vaatii jatkuvaa
panostusta.
Turvallisuus on elinehto jokaiselle menes-
tyvälle verkkopalvelulle. Jos krakkeri pääsee
palveluusi ja levittää verkkoon käyttäjien tun-
nukset ja salasanat, se voi olla lopun alku.
Ostaja ei todennäköisesti tunne verkkokau-
passa asiointiaan turvalliseksi, jos palvelullasi
ei ole SSl-sertifikaattia. Peloissaan käyttäjä
kiikuttaa euronsa kilpailijan turvallisempaan
puotiin.
Turvallisuuden perusteellinen arvioiminen
oman verkkopalvelun osalta on hankalaa ja kan-
nattaa jättää ammattilaiselle. Perusteellinen
kartoitus selvittää myös lähdekoodista löytyvät
turva-aukot päällepäin näkyvien lisäksi.
Seuraavaksi annan muutamia yksinkertai-
sia käytännön vinkkejä, joilla voit saada tuntu-
maa siihen, pitäisikö sinun olla huolissasi pal-
velusi turvallisuudesta.
8.1 Salasanat
Salasanoihin liittyy useita tietoturvan kannalta
oleellisia asioita. Osaan et voi juurikaan vaikut-
taa – kuten siihen, miten käyttäjät säilyttävät sa-
lasanojaan – mutta onneksi on olemassa paljon
asioita, joilla voit parantaa turvallisuutta.
Yksi usein laiminlyöty asia on salasano-
jen kryptaus tietokantaan. Tämä perinteisissä
IT-järjestelmissä itsestään selvä asia on usein
retuperällä verkkopalveluissa. Salasanojen
kryptaamatta jättäminen on yleensä merkki
huonosta tietoturvasuunnittelusta.
Ostaja ei todennäköisesti
tunne verkkokaupassa
asiointiaan turvalliseksi,
jos palvelullasi ei ole SSL-
sertifikaattia. Peloissaan
käyttäjä kiikuttaa euronsa
kilpailijan turvallisempaan
puotiin.
28Oikein tehtynä verkkopalvelusi kryptaa sala-
sanat yksisuuntaisella algoritmilla ennen kuin
ne tallennetaan tietokantaan. Yksisuuntainen
kryptaus tarkoittaa, että salasanan tallennuk-
sessa suoritetaan matemaattisesti nopea ope-
raatio, mutta purku on erittäin aikaa vievää.
Tietoteknisesti yksinkertaisella menetelmällä
varmistat, että krakkeri ei saa palveluusi mur-
tautuessaan salasanoja haltuunsa ainakaan
suoraan selväkielisinä.
Toinen salasanojen turvallisuuteen liittyvä seik-
ka ovat rajoitukset salasanojen luomisessa.
Tämä on monelle tuttua: tarvitaan esimerkiksi
vähintään kahdeksan merkkiä, josta osan pitää
olla numeroita tai erikoismerkkejä.
Käyttäjärekisteröinnistä voidaan tarkistaa sala-
sanan vahvuus automaattisesti. Tällä voidaan
estää se, että käyttäjät tekevät palvelusta hel-
pon murtokohteen, valitsemalla salasanaksi
vaikkapa ”password”.
8.2 SSL-sertifikaatti
Toinen verkkopalveluihin usein liitetty asia on
SSl-sertifiointi. SSl-serfikaatti on varmenne, jol-
la salataan käyttäjän koneen ja verkkopalvelun
välinen yhteys. Mikäli haluat antaa käyttäjällesi
luotettavan kuvan verkkokaupastasi, on SSl-ser-
tifikaatti mielestäni pakollinen.
On helppoa tarkistaa, toimiiko palvelusi
SSl-salatusti. Kun olet suorittamassa salausta
vaativaa toimenpidettä, esimerkiksi maksamas-
sa ostosta verkkokaupassa, selainrivisi tulisi
näyttää suurin piirtein oheisen kuvan mukaiselta.
Selaimessasi näkyy lukon kuva ja osoiterivin
alussa lukee HTTPS. SSl-sertikaatti aktivoi-
daan tyypillisesti vain silloin, kun liikutellaan
erityistä turvallisuutta vaativia tietoja, kuten
maksuliikennettä.
Cailap.fi verkkokaupassa ostoksen
maksu on SSL-suojattu.
Keikkatori.fi-palvelun
salasanan vahvuuden
testaus
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 8. TuRVallISuuS
29
8.3 Tietoturvan ylläpito
Ohjelmistot ovat kautta historian olleet luon-
teeltaan sellaisia, että tietoturvan säilyttä-
minen on ollut aktiivisen työn takana. Mur-
tautumismenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja
kaikista ohjelmistoista paljastuu koko ajan uu-
sia tietoturva-aukkoja.
Verkkopalveluiden osalta tilanne on monil-
ta osin vieläkin huolestuttavampi. Ensinnäkin
verkkopalvelu näkyy usein julkisesti internetissä.
Toisin sanoen aivan kuka tahansa pääsee siihen
käsiksi ja voi kokeilla, löytyykö palvelustasi tun-
nettuja tietoturva-aukkoja. Toiseksi on ällistyttä-
vän harvinaista, että joku aktiivisesti tukkisi verk-
kopalvelun aukkoja tietoturvapäivityksillä.
Väittäisin, että jopa kymmeniä prosentteja
suomalaista verkkopalveluista on koko ajan mur-
tautumisalttiina vain sen takia, että kerran tilat-
tuun verkkosivustoon ei ole kukaan vuosikausiin
tehnyt asianmukaisia tietoturvapäivityksiä!
Suosittelenkin selvittämään verkkopalve-
lusi ylläpitäjältä, tekeekö hän säännöllisesti ja
erikseen pyytämättä tietoturvaa edistäviä toi-
menpiteitä. Huomaa, että asianmukaiseen tieto-
turvaan eivät suinkaan riitä pelkästään hosting-
talon tekemät käyttöjärjestelmäpäivitykset.
Jos käytössäsi on globaalin IT-toimittajan
tuote tai elinvoimainen avoimen lähdekoodin
ohjelmisto, todennäköisesti myös tietoturva-
aukkoja havaitaan ja niihin tehdään aktiivisesti
korjauksia. Jos käytössäsi on pienen toimittajan
suljettu ohjelmisto, tietoturvan ylläpito ei ole vält-
tämättä kovin aktiivista.
Jos tietokantaa, sovelluspalvelinta tai tuo-
terunkoa ei aktiivisesti päivitetä, palvelusi alkaa
pian muistuttaa krakkerin näkökulmasta Sveitsi-
läistä reikäjuustoa.
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 8. TuRVallISuuS
Jos tietokantaa, sovellus-
palvelinta tai tuoterunkoa
ei aktiivisesti päivitetä,
palvelusi alkaa pian
muistuttaa krakkerin
näkökulmasta Sveitsiläistä
reikäjuustoa.
30
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 8. TuRVallISuuS
8.4 Pisteytys
Tarkista missä kunnossa verkkopalvelusi tieto-
turva on:
Ei hajuakaan, milloin palveluuni on viimek-
si tehty tietoturvapäivityksiä: -2 pistettä
Palveluusi tehdään säännöllisesti kaikki
tarvittavat tietoturvapäivitykset: 1 piste
Sinulla on verkkokauppa, mutta ei SSl-
sertifikaattia: -1 piste
Palvelussasi on käytössä SSl-
sertikaatti: 1 piste
Käyttäjien salasanat on tallennettu tieto-
kantaan kryptattuna: 1 piste
Palvelusi antaa käyttäjän luoda vain
halutun turvatason täyttämiä
salasanoja: 1 piste
Pisteen yhteensä:
Maksimipisteet: 4 pistettä. Mikäli sait 3 pistettä
tai enemmän, tilanteesi on todennäköisesti hyvä.
Jos sait 2 pistettä tai vähemmän, kannattaa tut-
kia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.
8.5 Yhteenveto
Turvallisuus on tärkeä elementti verkkopalvelu-
si käyttäjälle. Joissakin palveluissa, kuten verk-
kokaupoissa, turvallisuus on yksi keskeisimmis-
tä elementeistä.
Mikään tunnettu ohjelmisto ei ole murtautumi-
sille immuuni. Riskiä on kuitenkin helppo radi-
kaalisti pienentää huolehtimalla säännöllisistä
tietoturvapäivityksistä. Varmista, että sinun
verkkopalvelusi ei päädy pääuutisiin tietoturvan
laiminlyöntien vuoksi.
31
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 9. PalVElun KEHITTäMInEn
9. Palvelun kehittäminen
Oletko koskaan kuullut menestyneestä kivijal-
kaliikkeen omistajasta, joka näyteikkunan ker-
ran sommiteltuaan, vain odottelee asiakkaiden
marssivan kauppaansa ostoksille?
Verkkopalveluiden osalta edellä kuvattu ti-
lanne on valitettavasti arkipäivää. On sitkeästi
elävä harhaluulo, että toimintaa tukevan verkko-
palvelun rakentaminen olisi kertaurakka.
Verkkopalvelu on kuin omenapuu. Kun is-
tutat puun, se vaatii ison ponnistuksen: joudut
kaivamaan ison kuopan, poistamaan saven ja
lisäämään multaa, jotta puu juurtuisi. Tämän
jälkeen puuta pitää säännöllisesti kastella, lan-
noittaa, suojata pakkaselta tai auringolta ja niin
edelleen. Vaivasi palkaksi puu kasvattaa yhä
isompia ja mehevämpiä omenoita. Mitä enem-
män hoivaat, sitä runsaampi sato on ja sitä
isommaksi puu kasvaa.
aivan vastaavasti verkkopalvelua tulee ke-
hittää ja optimoida myös pystyttämisen jälkeen,
jotta se tukisi toimintaasi optimaalisesti ja tuot-
taisi siihen investoituja euroja takaisin. Kuulos-
taa itsestään selvältä, eikö totta?
Onko sinulla kirjallisessa muodossa tie-
kartta (roadmap), jossa on määritelty tärkeim-
mät palvelusi kehitysaskeleet vähintään pariksi
vuodeksi eteenpäin? Onko palveluusi asennet-
tu analytiikka ja kehitetäänkö palveluasi sen
perusteella säännöllisesti yhä paremmin vas-
taamaan käyttäjiesi tarpeita?
Verkkopalvelu mielletään yhä edelleen
kertainvestoinniksi. On selvää, että eurot ovat
kaikilla tiukassa, mutta eikö lähes kaikessa
toiminnassa ole kyse siitä, että koneisto viri-
tetään tappiinsa, jotta saavutettu tulos olisi
maksimaalinen?
nykypäivän käyttäjä vaatii hyödyntämiltään
verkkopalveluilta jatkuvaa kehittymistä.
Tästä on paljolti kiittäminen isoja
amerikkalaisia toimijoita, jot-
ka ovat opettaneet käyttä-
jät siihen (mieti vaikka
Googlen verkkopalve-
luita). Optimointi on
yleensä kannattavan
verkkoliiketoiminnan
pohja. Se erottaa
välttävästi kannatta-
van ja erittäin tuottoi-
san kaupan toisistaan.
Mutta mitä kannattai-
si kehittää ja miten?
On selvää, että eurot
ovat kaikilla tiukassa,
mutta eikö lähes kaikessa
toiminnassa ole kyse siitä,
että koneisto viritetään
tappiinsa, jotta saavutettu
tulos olisi maksimaalinen?
32
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 9. PalVElun KEHITTäMInEn
9.1 Ohjelmistokehitys
Verkkopalvelun kehitys mielletään usein sy-
nonyymiksi tekniselle kehittämiselle, ns. oh-
jelmistokehitykselle. ajatellaan, että käyttä-
jät haluavat jatkuvasti uusia ominaisuuksia.
Kehityksen suunta on selkeä: lisää uusia
ominaisuuksia.
Jos asiaa kysytään käyttäjiltä itseltään,
niin toivelistalla on yleensä helpompi ja sel-
keämpi peruskäyttö sekä nopeampi palvelu.
Kehityspanos ohjautuu siis käyttäjän näkökul-
masta väärään paikkaan.
Mikään tuntemani verkkopalvelu ei ole
täydellinen. Toisaalta käyttäjille yleensä riittää,
että tärkeimmät ydintoiminnot löytyvät ja nii-
den toimivuus on hiottu sujuvaksi. aina joku
ilahtuu lisäominaisuuksista, mutta valtaosal-
le riittää toimiva ydin. Käsi ylös kaikki, joiden
mielestä Wordissa on jo liikaa toimintoja?
Periaatteessa järkevä kehitys on ylätasol-
la yleensä seuraavan kaltainen:
• Tunnista käyttäjän perustarpeet. Älä arvaa,
vaan kysy käyttäjiltä.
• Karsi listalta nice-to-have toiminnot ja toteuta
ydintoiminnot, joita ilman käyttäjä ei voi elää.
• Viilaa ydintoiminnot huippuunsa.
• Kehitä säännöllisesti uusia toiminnallisuuk-
sia vastaamaan nousevia tarpeita, taklaa-
maan esiin nousevia haasteita ja pitämään
kilpailijat takamatkalla.
• Viilaa uudet toiminnot huippuunsa.
• Toista kehitysaskeleet, kunnes palvelu täyt-
tää kaikki tarpeet ja toimii kuin hyvin rasvattu
koneisto.
Kuulostaa taas älyttömän yksinkertaiselta, eikö
totta?
Kuitenkin melko harvoin törmään toimi-
jaan, joka haluaa uuden verkkopalvelun ja on
omatoimisesti karsinut toivelistaltaan kaiken
sellaisen, jota ilman käyttäjä pystyisi vallan
mainiosti elämään.
Ketterät kehitysmenetelmät ja jatkuvat be-
ta-versiot (perpetual beta) ovat onneksi tuoneet
tavan kehittää verkkopalveluita niin, että vain
välttämätön pyritään rakentamaan kustannuk-
set minimoiden ja kehitys tapahtuu etupäässä
käyttäjien ehdoilla. Suosittelenkin kaikille läm-
pimästi hankkimaan verkkopalvelunsa toimitta-
jalta, joka tuottaa palvelun pitkän mammuttipro-
jektin sijasta pieninä usein kehittyvinä versioina.
Ohjeeni ovatkin hyvin yksinkertaisia: kysy,
älä arvaa. Viilaa ensin ydintoiminnot, kehitä
sitten vasta uutta. luo palvelusi kehitykselle
tiekartta toimittajasi avustuksella.
9.2 Analytiikka
Kuten edellisessä kappaleessa totesin, verk-
kopalvelukehitys on muutakin kuin uusien
toimintojen ohjelmoimista. Olemassa olevan
optimoiminen huippuunsa on paljon helpom-
paa, kun sinulla on käsitys siitä, mitä käyttä-
jäsi puuhailevat palvelussasi. Tähän tarvitset
analytiikkadataa.
Otetaan esimerkiksi verkkosivusto. aika
usein verkkosivustoprojektissa kanavoidaan
paljon energiaa ulkoasuun ja tekstien sisältöön.
Edellä mainitut asiat ovat toki erittäin tär-
keitä, mutta vain pintaraapaisu kokonaisuu-
Viilaa ensin ydin-
toiminnot, kehitä sitten
vasta uutta. Luo palvelusi
kehitykselle tiekartta
toimit tajasi avustuksella.
33
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 9. PalVElun KEHITTäMInEn
desta. Tekevätkö käyttäjät haluamiasi asioita
sivuilla? Kuinka moni poistuu suoraan etusivul-
ta? löytyykö palvelusi hakukoneista relevan-
teilla hakusanoilla? Kaikki tämä on kriittistä
tietoa, jos haluat ulosmitata projektiin inves-
toimiasi euroja.
Sivujen optimoimiseen on monia työkaluja,
joista yksi erittäin toimiva (vieläpä ilmainen) on
Google analytics. Google analytics kerää auto-
maattisesti talteen massiivisen määrän tietoa:
kuka sivuillasi liikkuu, mistä sivuillesi tullaan
ja mitä siellä tehdään. En keksi montaa syytä,
miksi analyticsia ei kannattaisi ottaa käyttöön
joka ikisessä julkisessa verkkosivustossa.
Tämän datan analysoinnin avulla on mah-
dollista kehittää palvelua niin, että yhä use-
ampi käyttäjä suorittaa haluamasi operaation
(esimerkiksi yhteydenottopyynnön tai oston
verkkokaupasta), yhä harvempi poistuu sivuil-
tasi löytämättä etsimäänsä tai yhä useampi
potentiaalinen asiakas ylipäätään löytää sivus-
tosi miljoonien muiden joukosta.
Varmista siis, että sivustoosi on asen-
nettu ainakin jokin tiedonkeruuohjelmisto, ke-
rättyä dataa analysoi ammattilainen ja tiedon
perusteella tehdään säännöllisesti korjaavia
toimenpiteitä. Kääntöpuolena tässä asiassa
luonnollisesti on, että ammattilaisen työ ei ole
ilmaista.
Toisaalta tuskin verkkosivustoasi on huvin
vuoksi rakennettu. Todennäköisesti haluaisit
saada enemmän myyntiyhteydenottoja tai li-
sää tuoteostoja. Harva enää tekee tuhansien
eurojen investointia pelkän imagon parannuk-
sen vuoksi. Sitä paitsi ilman tätä työtä inves-
tointisi valuu joka tapauksessa enemmän tai
vähemmän harakoille.
9.3 Hakukoneoptimointi
Hakukoneoptimointi tarkoittaa pieniä parannus-
toimenpiteitä, joiden johdosta palvelu löytyy ha-
kukoneista helpommin ja kohdennetummin. Tä-
ten tämä osa-alue koskee erityisesti julkisessa
internetissä näkyviä verkkopalveluita. aihe on
liian laaja tässä oppaassa kattavasti käsiteltä-
väksi, joten pitäydyn muutamassa perusjutussa.
Yksi perusasia on linkkien selkokielisyys. Se on
onneksi asia, joka on enää harvemmin uudem-
missa palveluissa ongelmana. asia on helppo
tarkistaa. Jos vaikkapa referenssisi löytyvät
linkistä, joka on muotoa yritys.fi/asiakkaat,
niin asia on kunnossa. Jos taas sivun nimi on
epämääräinen joukko merkkejä, pitäisi linkit
”selkokielistää”.
Toinen huomioitava asia on sivujen raken-
ne. Hakukoneet pitävät esimerkiksi siitä, että
käytät yhtä pääotsikkoa (H1), useita aliotsikko-
ja (H2) ja sivuja kuvaavia otsikoita (TITlE). Kan-
nattaa myös pitää mielessään, että käyttäjät
silmäilevät verkkopalvelun sivuja. Sivujen tulisi
siis tukea myös silmäilyä. Kuvaileva otsikointi
on äärimmäisen tärkeää, jotta käyttäjä löytäi-
si nopeasti silmäilemällä haluamansa.
Kolmas asia on sivujen sisältö. Sisällön
olisi hyvä pitää sisällään relevantteja avain-
sanoja mieluiten niin, että yhtä aihetta käsi-
teltäisiin kattavasti aina yhdellä sivulla. Myös
tekstin pitäisi olla sujuvaa ja oikeinkirjoitet-
tua, sekin edesauttaa sivustosi löytymistä.
Vinkki: Tiesitkö, että verk-
kopalvelusi sivulatausten
nopeus vaikuttaa siihen,
kuinka hyvin sivustosi
löytyy hakukoneista?
34
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 9. PalVElun KEHITTäMInEn
Kannattaa myös varmistaa, että käytät sel-
laisia termejä, joilla käyttäjät voivat palvelu-
asi hakea. Joskus käyttäjien hakukoneisiin
syöttämät termit poikkeavat eksakteista
ammattitermeistä.
neljäs asia on sivukartta. Kannattaa var-
mistaa, että sivustostasi löytyy sivukartta, se
auttaa hakukoneita jäsentämään ja indeksoi-
maan sivusi paremmin.
9.4 Konversio
Konversio on termi, joka on hyvä ymmärtää.
Konversiolla tarkoitetaan sitä, kuinka moni
palvelusi käyttäjistä tekee haluamasi operaati-
on. Operaatio voi olla esimerkiksi uutiskirjeen
tilaus, yhteydenotto, oppaan tilaus tai tuotteen
osto.
Konversio-optimoinnilla tarkoitetaan toi-
menpiteitä, joilla konversioprosenttia noste-
taan. Parantunut konversio johtaa todennäköi-
semmin haluttuun lopputulokseen. Konversiolla
on suora yhteys palvelusi toimintaan ja sen vai-
kutukset ovat dollarisoitavissa. Täten myös ke-
hitysinvestointien tuotto on arvioitavissa.
9.5 Palvelun tärkeät peruselementit
Erilaisilla verkkopalveluilla on tiettyjä perus-
elementtejä, jotka ovat toimivuuden kannalta
tärkeitä. Käytettävyyden näkökulmasta ne olisi
lisäksi hyvä sijoittaa hyväksi havaituille paikoil-
leen, esimerkiksi hakutoiminto palvelun oike-
aan yläreunaan.
Seuraavassa on lueteltu muutama perus-
elementti:
• Yhteystiedot. Oletko koskaan kiroillut mielessä-
si, kun et löydä jostain verkkopalvelusta yhtey-
denottotietoja? Et ole ainoa. Sen takia yhteys-
tiedot tulisi löytyä julkisen palvelun jokaiselta
sivulta.
• Yhteydenottolomake. Yleensä on toivottavaa,
että palvelun käyttäjä ottaisi yhteyttä palvelua
tarjoavaan organisaatioon. Mikäli näin on, kan-
nattaa yhteydenottolomake sijoittaa kaikkiin
sivuihin, joilla käyttäjä voisi haluta olla yhtey-
dessä. Yhteydenottolomakkeen kentät kan-
nattaa tyypillisesti minimoida silloin, kun halu-
taan maksimoida yhteydenottojen määrä. Mitä
lyhyempi ja helpompi lomake on täyttää, sitä
varmemmin sitä käytetään. Joskus on myös
viisasta laittaa lomakkeen yhteyteen viestin
saavan henkilö kuva. Se madaltaa kynnystä
ottaa yhteyttä.
35
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 9. PalVElun KEHITTäMInEn
9.7 Yhteenveto
Verkkopalvelukehitys on jatkuva prosessi, ei
kertaurakka. Pitkäjänteisellä työllä palvelustasi
kehittyy tuottavampi.
avain ohjelmistokehitykseen on käyttäjien
tarpeiden ymmärrys ja ydintoimintojen hiomi-
nen huippuunsa.
Käytä ammattilaista analytiikan tutkimisessa,
hakukoneoptimoimisessa ja konversio-opti-
moinnissa. Optimointi on oma taiteen lajinsa
ja aloittelija haksahtaa helposti karikkoihin. Jos
haluat lisätietoa aiheesta, lataa Verkkobisnes
Finlandin opas osoitteesta verkkobisnes.fi.
9.6 Pisteytys
Tarkista kehittyykö palvelusi toimintaasi yhä pa-
remmin tukevaksi:
Palveluni jatkuva kehittäminen on rahan-
haaskausta. Mikseivät kerralla tehneet
kunnollista? -1 piste
Palveluusi ei ole 2 vuoteen päivitetty muu-
ta kuin kuvia ja tekstejä: -1 piste
Sinulla on kehityksestä kirjallinen tiekartta,
joten tiedät suurin piirtein, miten palvelusi
kehittyy seuraavan vuoden aikana: 1 piste
Kun palvelusi rakennettiin, kiinnitin
huomiota kuvien ja tekstien lisäksi myös
hakukoneoptimointiin alan ammattilaisen
toimesta: 1 piste
Olet kysynyt käyttäjiltäsi, mitä he pal-
velultasi haluavat ja hionut nämä asiat
huippuunsa: 2 pistettä
Ovatko internetissä julkisesti näkyvän
palvelusi linkit selkokielisiä? 1 piste
Sivujesi navigaatio tai sisältörakenne (otsi-
kot jne.) on tarkistettu ja optimoitu: 1 piste
Palvelussasi on paljon laadukasta ja
oikeinkirjoitettua sisältöä: 1 piste
Internetissä julkisesti näkyvässä palvelus-
sasi on sivukartta: 1 piste
Internetissä julkisesti näkyvässä palvelus-
sasi on yhteystiedot joka sivulla: 1 piste
Pisteen yhteensä:
Maksimipisteet: 9 pistettä. Mikäli julkinen verk-
kopalvelusi keräsi 5 pistettä tai enemmän, ti-
lanteesi on todennäköisesti hyvä. Jos sait 4
pistettä tai vähemmän, kannattaa tutkia tarve
mahdollisille kehitystoimenpiteille. Mikäli sisäi-
nen verkkopalvelusi keräsi 2 pistettä tai enem-
män, tilanteesi on todennäköisesti hyvä. Jos
sait yhden pisteen tai vähemmän, kannattaa
tutkia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.
36
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 10. SOSIaalInEn MEdIa
”Facebookissa tykätään ja kommentoidaan
3.2 miljardia kertaa joka päivä.” [4]
”Facebook ohittaa miljardin käyttäjän
rajan.” [5]
luvut ovat kertakaikkisen huikeita. Ja kyseessä
on vain yksittäinen palvelu.
Kun lukuihin lisätään linkedIn, Twitter, Pin-
terest, Google+, SlideShare ja muutama muu
palvelu, niin on yksinkertaisesti pakko antautua.
Sosiaalista mediaa ei ole enää kenelläkään va-
raa ohittaa. Se on enemmistön hyväksymä tapa
kommunikoida verkossa.
Sosiaalinen media (some) tarkoittaa ihmis-
ten välisen vuorovaikutuksen uudella tavalla
mahdollistavia palveluita. Vuorovaikutusta taas
tarvitaan kaikessa liiketoiminnassa. Sähkösa-
nomia, faksia, sähköpostia ja monia muitakin
kommunikaation kehitysaskeleita vähäteltiin
niiden ilmestymishetkellä.
lähes varmasti tulevaisuudessa syntyy
taas uudenlaisia tapoja vuorovaikutukseen,
mutta nyt ei auta muuta kuin opetella sosiaa-
lisen median aakkoset. Matka sosiaalisen me-
dian hyödyntämiseen alkaa sosiaalisen median
hyväksymisestä. Tunnen tämän omakohtaisesti
turhankin hyvin, koska yritin itse pitkään pyris-
tellä sosiaalista mediaa vastaan.
Ennen kuin perehdyn siihen, miten sosiaa-
linen media liittyy verkkopalveluihin, käsitellään
eräs markkinoilla sitkeästi elävä harhaluulo.
Sen jälkeen käyn läpi muutamia asioita, joi-
den avulla voit arvioida, elääkö oma verkkopal-
velusi ajan hermolla.
10. Sosiaalinen media
Sosiaalista mediaa ei ole
enää kenelläkään varaa
ohittaa. Se on enemmis-
tön hyväksymä tapa kom-
munikoida verkossa.
37
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 10. SOSIaalInEn MEdIa
10.1 Kenelle sosiaalinen media sopii?
Törmään melko usein käsitykseen, että sosiaa-
linen media olisi enimmäkseen hypeä ja siellä
pyörisi vain nuoriso, joka kuvailee aamupalansa
sisältöä. Olisiko B2B-yrittäjän siis viisainta pi-
täytyä koko touhusta erossa? Tutkitaanpa hie-
man tilastoja.
Mashablen 9.3.2012 julkaisema ”Social
media demographics” -artikkeli kertoo millai-
set ihmiset käyttävät palveluita.[6] Silmään pis-
tää väkisinkin, että 68 prosenttia Facebookin
käyttäjistä on yli 35-vuotiaita. Yli 45-vuotiaiden
osuus käyttäjistä on 46 prosenttia – siis lähes
puolet.
Voidaan tehdä oletus, että sinunkin verk-
kopalvelusi kävijäkunnassa on merkittävä
joukko ihmisiä, jotka toivovat jonkinlaista kyt-
köstä sosiaaliseen mediaan. Tästä on viitteitä
myös yritysten sisäisissä järjestelmissä kuten
intraneteissä. Microsoft osti tunnetun ”yritys-
Facebookin”, Yammerin 25.6.2012. [7] Yammer
on ikään kuin yksinkertaistettu versio Face-
bookista ja se on tarkoitettu organisaation si-
säiseen viestintään.
Oikean tavan (ja sosiaalisen median pal-
velun) valinta onkin sitten hieman kinkkisempi
tapaus. Mielestäni tärkeintä onkin sisäistää
sosiaalisen median takana olevat ajattelu- ja toi-
mintamallit. Sen jälkeen voit valita omaan verk-
kopalveluusi sopivat sosiaalisen median palvelut.
10.2 Entäpä riskit?
Kaksi yleistä syytä sille, miksi sosiaalista me-
diaa vieroksutaan, ovat ymmärtämättömyys ja
pelko negatiivisten viestien leviämisestä. So-
mefobia on vahva pelote.
Pelätään, että käyttäjät kirjoittavat nega-
tiivista palautetta, jonka asiakkaat näkevät ja
joka leviää. Verkko on siitä ihmeellinen kapis-
tus, että halusit tai et, palvelustasi puhutaan
siellä. Ja jos palvelustasi ei puhuta verkossa,
niin vähintään kahvipöydissä.
Sosiaalisen median avulla ainakin havait-
set epäkohdat ja voit puuttua niihin. Sitä paitsi
tyytymätön asiakas saattaa muuttua faniksesi,
jos korjaat häntä vaivaavan epäkohdan reilusti
ja ripeästi. Myös positiiviset tilanteen pelas-
tukset rekisteröidään nopeasti sosiaalisessa
mediassa.
10.3 Jakonapit
Ihmisillä on tyypillisesti tarve jakaa tietoa ja elä-
myksiä toisilleen. Sosiaalisen median palvelui-
den jakonappi (share) on juuri tätä tarkoitusta
varten. Jos esittelet tuotteitasi verkkopalvelus-
sasi, liitä oheen jakonappi. Se antaa käyttäjälle
mahdollisuuden jakaa vaivattomasti kavereil-
leen tiedon mielenkiintoisesta tuotteesta. li-
sää myös asiasivuillesi ja blogiisi tai uutispals-
taasi jakonapit.
38
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 10. SOSIaalInEn MEdIa
Huomaa, että yksikin sosiaalisen media jako
saattaa aiheuttaa useita jatkojakoja. Mielen-
kiintoinen ja ajankohtainen sisältö leviää ver-
kossa kulovalkean tavoin. On etusi, jos julkisen
verkkopalvelusi sisältö leviää mahdollisimman
laajalle käyttäjien toimesta.
10.4 Tykkääminen, seuraaminen ja kommentointi
Facebook-tykkääminen saattaa ensi alkuun tun-
tua turhalta toiminnolta. Kuitenkin tykkäämisiä
harrastetaan 50 miljoonaa kertaa joka ikinen
päivä. [8]
Mikä sitten saa ihmisen tykkäämään tai seuraa-
maan? Facebook teki vuonna 2011 mielenkiin-
toisen kyselyn käyttäjäkunnalleen: ”Mikä saa
sinut seuraamaan Facebook-sivua?” 125 000
ihmistä vastasi kyselyyn ja voittajavaihtoehto
oli hyvin yksiselitteinen: koska kaverinikin seu-
raa. Huomaa, että myös toiseksi suosituimmas-
sa vaihtoehdossa on kyse hyvin samankaltai-
sesta asiasta. [9]
Kyselyn yksinkertainen lopputulos kertoo,
miksi sinunkin verkkopalvelusi hyötyisi tykkää-
misestä tai seuraamisesta. Tykkääjät tuovat
lisää tykkääjiä. Sana kiirii ja palvelusi suosio
kasvaa.
Facebook-kysely “Mikä
saa sinut seuraamaan
Facebook-sivua?”
39
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 10. SOSIaalInEn MEdIa
10.5 Facebook-sivut
Facebook-sivu on palvelusi, brändisi tai tuottee-
si tukikohta sosiaalisessa mediassa. alla on
esimerkkinä Sofokuksen Facebook-sivu.
Sivun perustaminen on ilmaista. Tarvitset
vain laadukasta sisältöä ja voit alkaa keräämään
sivullesi tykkääjiä. laadukkaan sisällön tuotta-
minen ei ole tietenkään ilmaista tai välttämättä
ensi alkuun edes helppoa, mutta jos sinulla on
vaikkapa kuluttajille suunnattu verkkokauppa,
niin jotenkin markkinointihaaste on ratkaistava.
Matkassa on kuitenkin yksi iso mutta ja
sen nimi on EdgeRank. EdgeRank on algoritmi,
joka päättää kenelle sisältöpäivityksiäsi näyte-
tään. alkuvuonna päivitykset levisivät oikeanlai-
silla toimenpiteillä laajallekin, mutta nyt tavoitat
enää noin 15 prosenttia käyttäjistäsi. loput 85
prosenttia tavoitat vain, jos maksat markkinoin-
nista Facebookille.
Ja kyseessä ei ole mikään ihan pieni raha.
dangerous Minds -blogin pitäjät laskivat, että
tavoittaakseen koko tykkääjäkuntansa (n. 50
000), he joutuisivat maksamaan Facebookille
672 000 taalaa vuodessa. [10]
Huomaa, että ennen samat tykkääjät oli mah-
dollista tavoittaa ilman maksullista mainostusta.
Vastaava hinnankorotus tuskin menisi kovin mo-
nessa perinteisessä liiketoiminnassa läpi.
Vaikka Facebook muuttuu jatkuvasti ja pörs-
siyrityksenä etsii jatkuvasti uusia tapoja tienata
enemmän, siitä on saatavissa paljon hyötyjä irti.
Tilanne kuitenkin kehittyy kiihtyvää vauhtia vas-
taavaan suuntaan kuin Googlella, joka muuttaa
jatkuvasti vastaavaa PageRank-algoritmiaan.
Vain asiaan syvästi perehtyneen am-
mattilaisen käyttö takaa, että et haaskaa
rahojasi. Suosittelenkin, että perehdyt itse
Facebookin perusteisiin ja hyödynnät ammat-
tilaisen apua, jotta investointisi poikisi hyötyjä
maksimaalisesti.
Mitä käyttäjät odottavat Facebook-sivul-
tasi? Yksi nyrkkisääntö on, että perinteinen
ylhäältä päin tuleva one-to-many tyyppinen
markkinointi ei toimi sosiaalisessa mediassa.
Ihmiset haluavat viihtyä, kertoa mielipiteitään,
saada elämyksiä, tietoa ja tarjouksia. Ennen
kaikkea kyse on vuorovaikutuksesta.
Sofokuksen Facebook-sivu
osoitteessa
facebook.com/sofokus
40
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 10. SOSIaalInEn MEdIa
10.6 Pisteytys
Tarkista kehittyykö julkinen verkkopalvelusi toi-
mintaasi yhä paremmin tukevaksi:
Sosiaalinen media on ajanhukkaa, eikä
sovi lainkaan liiketoimintaan: -1 piste
Sinulla on lisäksi some-suunnitelma
verkkopalvelusi osalta ja sitä noudatetaan
aktiivisesti: 2 pistettä
Käyttäjillä on mahdollisuus jakaa julkisen
palvelusi sisältöä: 1 piste
Käyttäjillä on mahdollisuus tykätä tai
kommentoida julkisen palvelusi sisältöä:
1 piste
Organisaatiollasi on oma Facebook sivu:
1 piste
Julkisella palvelullasi on oma Facebook-
sivu: 1 piste
Pisteet yhteensä:
Maksimipisteet: 6 pistettä. Mikäli sait 3 pistettä
tai enemmän, tilanteesi on todennäköisesti hyvä.
Jos sait 2 pistettä tai vähemmän, kannattaa tut-
kia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.
10.7 Yhteenveto
Jos sosiaalinen media ei ole vielä osa verkko-
palveluitasi, kannattaa sitä vakavasti harkita.
Tämä pätee myös B2B-sektorin toimijoihin. So-
siaalisen median pelisäännöt opit parhaiten
tekemällä.
Sosiaalinen media on yksi parhaimmista vä-
lineistä tavoittaa ihmisiä ja saada sana leviä-
mään verkossa. Kuten hakukoneoptimoinnissa,
sosiaalisen median ammattilaisen käyttö tuot-
taa parhaan tuloksen.
VerkkOPAlVelun ArViOiJAn PikAOPAS | 11 . YhTeenVeTO
11. Yhteenveto
Tämän oppaan päätarkoituksena on antaa
vinkkejä oman verkkopalvelusi tilan arviointiin.
Toinen vähintään yhtä tärkeä tavoite on
avata ammattimaiseen verkkopalvelusuunnit-
teluun liittyviä tekijöitä. Markkinoita leimaa
yhä käsitys siitä, että verkkopalveluiden tuot-
taminen olisi yksinkertaisempaa ja halvempaa
kuin ”oikean iT-järjestelmän” ja että se onnis-
tuisi kädenkäänteessä. Tämä saattoi pitää
paikkansa vielä 1990-luvun puolivälissä, mut-
ta nykyään verkkopalvelukehitys on oma toimi-
alansa ja vaatii rutkasti siihen vihkiytynyttä
erityisosaamista.
Samalla verkkopalveluiden tärkeys orga-
nisaatioille on kasvanut – harva yritys pärjää
enää ilman toimivia ratkaisuja. eikä verkko-
palveluiden merkitys organisaatioille suinkaan
ole laskussa, päinvastoin, menemme kovaa
vauhtia suuntaan, jossa yrityksen kaikki jär-
jestelmät kytkeytyvät jollain tavalla verkkoon.
Toivotankin
kaikille
lukijoilleni
toimivampia
verkkopalveluita!
41
42
VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 12. läHTEET
12. Lähteet
[1] Tietokone-lehti 9/2011, Petteri Järvisen kolumni
[2] http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/
pelkaatko+sinakin+etta+myrsky+vaikuttaa+pilvipalveluihin/a833755
[3] http://www.itviikko.fi/uutiset/2012/08/07/
vaite-blogi-isku-oli-reutersin-oma-moka/201235106/7
[4] https://www.facebook.com/marketing/posts/439006109471600
[5] http://mashable.com/2012/10/04/facebook-one-billion/
[6] http://mashable.com/2012/03/09/social-media-demographics/
[7] http://www.microsoft.com/en-us/news/press/2012/jun12/06-25msyammerpr.aspx
[8] http://techcrunch.com/2011/05/24/
facebook-ad-sales-chief-there-are-50-million-likes-per-day-for-brands/
[9] http://blog.headliner.fm/2011/07/13/top-4-reasons-users-follow-a-facebook-fan-page/
[10] http://dangerousminds.net/comments/facebook_i_want_my_friends_back
Sofokus Katsastus™ – Tuo verkkopalvelusi katsastukseen
Onko sinulla verkkopalvelu, jonka kunnosta haluaisit ammattilaisen arvion?
Avaamme palvelusi konepellin ja kerromme tilanteen selvällä
suomen kielellä.
• Vuotavatko salasanasi kaikelle kansalle?
• Venyykö palvelusi tukemaan uusia tarpeitasi?
• Tuottaako palvelusi maksimaalisesti?
• Säästäisitkö riihikuivaa järjestelmiä yhdistelemällä?
• Ovatko palvelimesi kunnossa vai pitäisikö siirtyä pilveen?
• Oletko käyttäjäsi silmissä luotettava ja ammattimainen?
Tilaa Sofokus katsastus™, niin tiedostat tilanteesi.
Sofokus – Vikkelä sähköisen
liiketoiminnan ammattilainen