Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2013

Taina Hämäläinen

Pedagogiset asiakirjat Byrokratiaa vai työtä helpottavia asiakirjoja?

Esityksen taustamateriaalia

Suomesta Muualta maailmalta

mm.

Vehkakoski, Tanja

Närhi, Vesa

Mäntynen, Hanna

Aunola, Kaisa

Viljaranta, Jaana

Aunio, Pirjo

Huttunen, Maija

mm.

Mitchell, D.

Christ, T.

Fuchs L. S., Fuchs, D.,

Compton, D. L.

Hosp, J. L.

Tavoite

Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta

suunnitelmalliseen varhaiseen ja ennalta ehkäisevään

oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen.

Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti

oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen

tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista,

monimuotoistumista ja kasautumista. Tavoitteena

on mahdollisesti estää erityisen tuen tarve.

Yleinen tuki

Tehostettu

tuki

Erityinen

tuki

pedagoginen arvio

(luokanopettaja/-ohjaaja +)

oppimissuunnitelma

(luokanopettaja/-ohjaaja +)

pedagoginen selvitys (moniammatillisesti)

HOJKS (erityisopettaja +)

osa-aikainen erityisopetus

oppimissuunnitelma

avustajapalvelut

tukiopetus

eriyttäminen

oppilashuollolliset tukitoimet

ohjaus- ja tukipalvelut

elämänhallintataidot

oppilaiden osallisuuden lisääminen

oppilaanohjaus

joustavat ryhmittelyt, ryhmäkoko, samanaikaisopetus,

tiimiopettajuus, tuki osana kerhotoimintaa sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa

: laadukas perusopetus, kasvua ja kehitystä tukeva

toimintakulttuuri, yhteisöllisyys, kodin ja koulun yhteistyö, turvallisuus….

Onko koko luokan pulma?

Mitä uusin tutkimus sanoo oppimisen

tukemisesta?

Rattaat, jotka vaikuttavat oppimiseen

Akateeminen osaaminen

Motivaatio ja hyvinvointi

Viljaranta & Aunola

Motivaation ja hyvinvoinnin on ajateltu lisääntyvän

ympäristössä, joka tarjoaa yksilölle mahdollisuuden kolmen

psykologisen perustarpeen tyydyttämiseen (Ryan & Deci,

2001):

Pätevyyttä (”minä pystyn”)

Itsenäisyyttä (”osaan itse, voin vaikuttaa asioihin, asetan itse omia

tavoitteita”)

Yhteenkuuluvuutta (”minusta välitetään)

puhallamme yhteen hiileen opettajan/ vanhempien/

luokkatovereiden kanssa

Optimaaliset haasteet

Lapselle annettavien tehtävien on vastattava hänen kykyjään:

liian vaikeat tehtävät => epäonnistuminen todennäköistä,

lapsi ‘oppii’, ettei osaa

liian helpot tehtävät => lapsi ei saa onnistumisen elämyksiä,

sisäsyntyinen motivaatio opetella uusia asioita ei kehity

Opettajien ja vanhempien yhteistyö

=> Mikä on lapsen kykytaso? Mitkä ovat lapsen

kannalta optimaaliset haasteet?

Viljaranta & Aunola

Omat vaikutusmahdollisuudet ja taidot

Viljaranta & Aunola

Mitä myönteisemmät ja hallintasuuntautuneemmat opettajan

omat strategiat opetustilanteissa ovat, sitä enemmän hänen

toimintansa tukee oppilaiden hallintasuuntautuneita strategioita.

esim. Usko omiin kykyihin opettajana, tehtäväkeskeinen

toiminta.

Opettajan oppilaisiin liittyvät

uskomukset

Viljaranta & Aunola

Mitä korkeampia odotuksia opettajalla on oppilaisiinsa nähden,

sitä myönteisemmin hän oppilaisiinsa ja opetukseen suhtautuu.

Opettajan uskomukset ja käsitykset oppilaan taidoista

vaikuttavat myös siihen, miten hän oppilaan suorituksen

myöhemmin havaitsee.

=> oppilaat, joiden opettaja on uskonut ja odottanut

menestyvän, myös menestyvät muita paremmin.

Maija Huttunen: Näkökulmia narratiivista identitettiä rakentavaan opetukseen

Miten kirjoitan?

•Sosiaalisen konstruktionismin taustaoletukset

Kielen avulla ei ainoastaan kuvata jotakin ilmiötä, vaan

kielenkäytössä ilmiölle annetaan erilaisia merkityksiä ja

rakennetaan se tietynlaiseksi (vrt. esim. Pyörätuoliin sidottu vs.

pyörätuolia käyttävä lapsi)

People First –liikkeen ajatukset

Ihmisiä tulisi kunnioittaa ja kuvata ensisijaisesti ihmisinä, eikä

viitata heihin vamman, diagnostisen nimikkeen tms. mukaisesti

(esim. EI dysfaatikko, VAAN lapsi, jolla on dysfasia/ dysfaattisuutta)

Vehkakoski

Mitä oppilas jo osaa/mitä ei osaa

”Sakari ei puhu ollenkaan” ”Sakari käyttää kymmenen kuvan

joukkoa kommunikoidessaan. Kysymyksiin hän vastaa joko

nyökkäämällä tai pudistamalla päätään.”

”Henna ei puhu tunteistaan” ”Henna ilmaisee tunteitaan

piirtämisen ja leikkiin ottamiensa teemojen kautta”

”Luka ei syö omatoimisesti” ”Luka pitää lusikkaa kädessään

ja hyväksyy ohjauksen.”

Vaikuttavat opetusmenetelmät

What works in education – Hattie’s list of the greatest effects and why it matters 2012

Oppilaan itsearviointi

Opettajan uskottavuus

Formatiivisen arvioinnin käyttäminen

Luokkahuonekeskustelut

Palautteen antaminen

Vastavuoroinen opetus

Ongelman ratkaisun vaiheet

Vaihe 1: Ongelman määrittely Mikä on pulmana?

Mitä haluamme ratkaista?

Vaihe 2: Tilanneanalyysi

Mitkä ovat oppilaan vahvuudet?

Mistä tekijöistä ongelma saattaa

johtua?

Ongelman pilkkominen

Vaihe 3: Tukitoimien suunnittelu

Mitä aiomme tehdä?

Vaihe 4: Tehostettu tuki

Tuen antamisen jakso

Vaihe 5: Arviointi

Näyttääkö, että tuki alkaa tehoamaan?

Toteutuiko suunnitelma?

Pedagoginen arviointi

Pedagoginen arviointi on yksi keskeisimmistä asioista

heikkojen oppilaiden kannalta.

Dokumentti on tuotos, oleellista taustalle oleva

monipuolinen arviointityö.

Tärkeää selvittää MIKSI oppilas ei osaa.

Pedagoginen arvio tehostettua tukea

varten (OPS)

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa

arviossa kuvataan

oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena

oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista

oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät

erityistarpeet

arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä,

oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

Pedagoginen arvio

Nykytila vs. tavoitetila

1.Yleinen kartoitus

OPPILAS: Osaaminen, motivaatio, käsitys

itsestään oppijana (vahvuudet ja kehittämisen

alueet)

OPETUS

OPETETTAVA ASIA

YMPÄRISTÖ

2.Ongelman pilkkominen

Tietoa kaikista osa-alueista

Tehtävän vaatimukset

(OPS)

Ohjattavan ohjaustarpeet

(oppilaan ominaisuudet)

Ohjaajan ohjaustoiminta

(opetus)

Y M P Ä R I S T Ö

Vaihe 1: Listaa kaikki oletukset koskien tietyn

ongelman syytä tai funktiota.

Vaihe 2: Listaa kaikki oleellinen tieto/data, joka vahvistaa tai kumoaa oletuksia.

OLETUKSET

O

OLEMASSA OLEVA

TIETO

H

HAASTATTELU

H

HAVAINNOT

T

TESTAA

OP

ET

US

Miten

op

etetaan

1.

2.

3.

OP

S

Mitä o

petetaan

1.

2.

3.

OP

PIM

IS-Y

MP

ÄR

IST

Ö

1.

2.

3.

0PP

ILA

S

Op

pilaan

tiedo

t ja taido

t

1.

2.

3.

Keskeisiä kognitiivisia toimintoja

Tiedon kokoamisen vaihe

• Tarkka havainnointi

• Järjestelmällinen

työskentely

• Tarkka ja täsmällinen

nimeäminen

• Tilan ja ajan jäsentäminen

• Käsitys asioiden

pysyvyydestä

• Kyky huomioida useampia

tietolähteitä

• Tarve kerätä tietoa tarkasti

Tiedon käsittelyn vaihe

• Ongelman tarkka määrittely

•Relevanttien vihjeiden

huomioiminen

•Tiedon sisäistäminen

•Suunnittelu

•Työkapasiteetti, muisti

•Suhteiden huomioiminen ja

ymmärtäminen

•Omaehtoinen vertailu

•Luokittelu

•Hypoteettinen ajattelu

•Looginen todistaminen

•Laskemisen strategia

Tiedon tuottamisen vaihe

•Selkeä ja tarkka kielenkäyttö

•Ajatteleminen ennen tekemistä

•Odottaminen ennen vastaamista

•Rauhallisuus

•Tarkkuus käsiteltäessä tietoa

•Tarkka visuaalinen siirto

•Riittävä sanavarasto

•Virtuaalisten suhteiden

ymmärtäminen

Päivi Hartman 2012

Sosiaalisen kompetenssin arviointiin

MASK: monitahoarviointi oppilaan sosiaalisesta

kompetenssista

KTA: käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien tukeminen

SDQ –mittari: http://www.sdqinfo.org/

Oppimissuunnitelman sisällöstä

(OPS)

oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin

liittyvät erityistarpeet

oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin

sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet

opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa

pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt,

samanaikaisopetus,

opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat,

kommunikointitavat,

erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki

fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät,

oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut

moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan

tarjoama tuki

edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus

osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä

oppilaan itsearviointi

suunnitelman laatimiseen osallistuneet

Tavotteiden konkretisointi

Irti isoista hankalista sanoista kuten

"Lapsi ottaa vastuuta omasta koulunkäynnistä"

--> Mitä lapsen tulee tehdä, jotta sinulle tulee olo, että lapsi ottaa enemmän vastuuta koulunkäynnistä.

Konkreettia käyttäytymistä!

SMART

Specific eli selkeä/tarkka

Measurable eli mitattava

Attainable eli saavutettavissa

Realistic eli realistinen

Timely eli aikasidonnainen

TAVOITTEEN ASETTEMISESTA

Aika “Viikolla 22…”

Oppilas ..Milla…

Käyttäytyminen … lukee…”

Tehtävä … toisen luokan tasoista tekstiä , …

Kriteeri …54 sanaa minuutissa.

”Vastuullisuuden lisääntyminen”

VAI

”Kielo laittaa vaatteet naulakkoon ulkoa tultuaan, tunnin päätteeksi laittaa kirjat pulpettiin tai reppuun.

Vehkakoski

Aggressiivisuuden väheneminen”

”Ville oppii säätelemään auktoriteetteihin kohdistuvia

hallitsemattomia tunteenpurkauksiaan ja ymmärtämään,

mistä tunnepuuskat saavat alkunsa.”

Tavoitteena on, että lähes päivittäisen tavaroiden

paiskomisen ja opettajan/avustajan vastustamisen sijaan

Ville tunnistaa, nimeää ja sietää paremmin kielteisiä

tunteitaan (esim. pettymyksiä, turhautumista) ja pystyy

kertomaan niistä lähellä olevalle aikuiselle. Lisäksi

tavoitteena on, että…

Vehkakoski

”Itsetunnon vahvistuminen” VAI

”Maija tuntisi olonsa luottavaiseksi suoritustilanteissa eikä pelkäisi niin paljon epäonnistumista. Ajatuksena on, että hän pystyisi ottamaan vaikeatkin tehtävät myönteisenä haasteena ja yrittäisi askel kerrallaan ratkaista niitä.

Lisäksi tavoitteena on, että Maija uskaltautuu pyytämään apua tehtävän tekemiseen silloin, kun sen tekeminen itsenäisesti tuntuu vaikealta.”

Vehkakoski

“Oppilaalla on matematiikan

oppimisvaikeus”

Kallen pistemäärä jää testissä puolitoista keskihajontaa alle

ikätasoisesta keskiarvo-suorituksesta ja kotiläksyt, missä

tarvitaan 10-ylitystä ja kaksinumeroisten lukujen yhteen- ja

vähennyslaskua, on usein tekemättä tai väärin.

Kalle tarvitsee tehostettua opetusta ja tukea erityisesti

seuraavissa taitoalueissa lukujonotaidot 0-100, 10-ylitys ja alitus

hajottamalla, kymppien lisääminen ja poistaminen.

Aunio

TAVOITE

Liisa tekee tehtäviä mielellään ja on motivoitunut

harjoittelemaan.

LUKEMINEN

Liisa osaa lukea 2-kirjaimisia tavuja (KV) ja niistä koostuvien

sanoja jouluun mennessä.

Liisa saa joulun aikoihin lukukokeessa 30 pistettä (ikätaso 34 –

51 pist.)

KIRJOITTAMINEN

- Liisa osaa kirjoittaa 2-kirjaimisia tavuja ja niistä koostuvia

sanoja jouluun mennessä.

MENETELMÄT

LUKEMINEN

Erityisopetus 3h/vko (saduttamisen pohjalta lukuläksyt, Liisa

lukee e-opettajan merkitsemät tavut aikuinen loput, tavujen

rakenne ja määrä sovitetaan osaamisen mukaan, tavukortit,

Ekapeli)

Luokassa osallistuu kirjallisuuspiiriin äänikirjojen avulla.

KIRJOITTAMINEN

Avustajan pitämät strukturoidun kirjoittamisen tuokiot

3x/vko

Luokassa oma harjoitusmateriaali ((Muka-Matti ja Matkaopas

kirjaimista sanoihin)

ARVIOINTI

LUKEMINEN

Viikoittainen lukemisen edistymisen seuranta

KIRJOITTAMINEN

KKM-sanelu marraskuussa

Yleinen tavoite: Tiinan matikan opiskelutaitojen kehittäminen

Tiinalla on vaikeaa suoriutua matematiikasta huonojen opiskelu-taitojen takia. OHR analysoi Tiinan matikan opiskelutaitoja ja päätti, että opiskellakseen tehokkaammin, Tiinan tulee:

Tarkistaa, että hän on tehnyt kaikki tehtävänsä tunnilla oikein.

Merkitä läksyt huolella.

Aloittaa läksyjen teko jo koulussa

Käyttää yliviivauskynää ja marginaalimerkintöjä tärkeiden

asioiden merkitsemiseksi (kysymyksiä, huomioita)

Varata riittävästi aikaa kotona kotiläksyjen tekemiseen

Kysyä opettajalta riittävän usein epäselvistä kohdista

Suunnitelma

Tiina

Pyytää opettajaa tarkistamaan tunnin lopuksi, että hän on

merkinnyt läksyt oikein

Tarkistaa tarkistuskirjasta aina läksyjensä oikeellisuuden

Aloittaa matikan läksyt koululla koulupäivän päätteeksi (10 min.)

Merkitsee yliviivauskynällä tärkeät asiat ja kirjoittaa kysymyksiä

epäselvistä kohdista

Merkitsee läksyntekotaulukkoonsa (lokikirjaan) ajan, jonka hän

käytti matematiikan kotitehtäviin.

Kysyy opettajalta epäselvät kohdat, samalla opettaja varmistaa

Tiinan osaamisen ja seuraa lokikirjaa.

Seuranta

Tiina

Pyytää opettajaa tarkistamaan tunnin lopuksi, että hän on merkinnyt läksyt oikein Opettaja havainnoi

Tarkistaa tarkistuskirjasta aina läksyjensä oikeellisuuden Oppilaan läksyjen tarkistaminen pistokokein

Aloittaa matikan läksyt koululla koulupäivän päätteeksi (10 min.) Avustaja seuraa ja kirjaa

Merkitsee yliviivauskynällä tärkeät asiat ja kirjoittaa kysymyksiä epäselvistä kohdista Opettajan ja Tiinan kahdenkeskisissä hetkissä

Merkitsee läksyntekotaulukkoonsa (lokikirjaan) ajan, jonka hän käytti matematiikan kotitehtäviin. Opettaja kerää lokikirjan viikon päätteeksi talteen.

Kysyy opettajalta epäselvät kohdat, samalla opettaja varmistaa Tiinan osaamisen ja seuraa lokikirjaa. Opettajan ja Tiinan kahdenkeskisissä hetkissä

Oppilas arvioi omaa osaamistaan ja

asettaa omat tavoitteensa

Oppilaalla suuria tarkkaavuuden ongelmia tunnilla

Ei saa aloitettua tehtäviä

Luovuttaa

Ei anna auttaa

Keskustelussa psykologin kanssa oppilas itse arvioi

toiminnan ohjauksen taitojaan (valmis lista), mitkä sujuvat,

mitkä vaikeita.

Näistä valittiin tavoitteet ja arvioitiin asteikolla 1 – 5 missä

hän nyt on.

Oppilas itse ideoi (avustetusti), mitä hän tarvitsee, jotta

hän kehittyisi tavoitteekseen asettamissaan asioissa.

Palautteen merkitys

A. PALAUTE VANHEMMILLE

mahdollisten erityisvaikeuksien lisäksi oppilaan vahvuuksien

ja kehitysmahdollisuuksien esille tuominen

B. PALAUTE OPPILAALLE

Itseä tukevan ajattelutavan ja hallinnantunteen tukeminen

HUOM!!! Palaute voi toimia ’kaksiteräisenä miekkana’: yhtäältä positiivinen vaikutus

itsetunnolle, toisaalta lisää ulkosyntyistä motivaatiota ja huomion kiinnittämistä omaan itseen

ja suoriutumiseen.

TEHOKAS PALAUTE eli SEURANTA

on välitöntä

anna palaute mahdollismman pian arvioinnin jälkeen, jolloin

opiskeltava asia ja suoritus on vielä tuoreena oppiaan mielessä

on selkeää ja täsmällistä

palautteessasi kuvaile missä asioissa oppilas on toiminut oikein

ja missä väärin (Hyvä, käytit oikeaa kaavaa tässä laskussa.

Huomaan, että olet sekoittanut Uuden Meksikon Meksikoon ja sen

takia...)

kohdentuu käytettyyn strategiaan ennemmin kuin oppijan

kykyyn

Sait tehtävään oikean vastauksen, kun etenit systemaattisesti

oikeassa järjestyksessä vs. teit kovasti töitä

sopeutuu tehtävän vaativuuteen

mekaanisissa tehtävissä välitön palaute

toimii parhaiten, vaativimmissa tehtävissä

paras palautteen aika on, kun esim. tehtävä

on valmis

oppilas oppii käyttämään palautetta itsenäisesti

(itsearviointi)

Palaute

Tehostetun tuen aikana tiivistä.

Usein ja pieniä arviointeja

Seurannan välineet

Erilaiset seurantataulukot

Wilma-merkinnät

Onko kasvokkain tapaaminen aina tarpeellista?

Wilman hyödyntäminen

SEURANTA

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS:

Syksyllä asetettu lukemisen tavoite on saavutettu ja

ylitetty. Liisa lukee jo lauseita ja hän saa nyt 2. luokan

lukukokeesta n. 28 sanaa/min. 1. luokan lukukokeesta hän

saa 48 pistettä, joka vastaa 1. luokan lähes 1. luokan

keskiarvoa.

Tukitoimet ovat toteutuneet suunnitellusti.

Liisa on innostunut lukemisesta (e-opettajan havainnointi,

Liisan oma arvio sekä kodin käsitys asiasta)

Kirjoittamisessa Liisa saa KKM-testissä 15/20 sanaa

oikein. Hän käyttää jo enemmän pienaakkosia ja sanavälit

alkavat hahmottua lauseisiin. Isot alkukirjaimet ja pisteet

puuttuvat vielä.

Avustajan pitämiä kirjoitustuokioita on toteutunut vain

2 tuokiota/vko

Huoltaja:

Kodin näkökulmasta vuosi on sujunut hienosti. Lukeminen,

kirjoittaminen, uiminen, itsenäistyminen, omista tavaroista

huolehtiminen ovat kehittyneet huimasti. Matematiikka

on haastavaa.

Läksyjen tekeminen TAVOITE aamu iltapäivä

Otan vastuun itsestäni

Olen tehnyt läksyni.

1 2 3

Minulla on tarvittavat kirjat mukanani. 1 2 3 1 2 3

Minulla kynä, kumi, viivotin ym.

mukanani.

1 2 3 1 2 3

Palautan aamulla allekirjoitetun

seurantalomakkeeni

1 2 3

Minulla on läksyvihko, johon on

merkitty läksyt ja opettajan

allekirjoitus.

1 2 3

Minulla on vain tarvittavat tavarat

mukanani.

1 2 3

Tulin ajoissa tsekkauspisteeseen. 1 2 3 1 2 3

yhteensä

/15 /15

Rakennetaan oppilaiden vahvuuksien

varaan

CHARCTER STRENGTHS

http://www.youtube.com/watch?v=K-3IjNr1gCg