pelastusalan ammattilainen 6/08

Liittokokous: Pelastustoimen tavoitteet ja teot ristiriidassa

HOLMLUND: Terveydenhuolto- lakiesitys tarvitsee perusteellista arviointia

6 l

200

8

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

«

PELASTUSALANAMMATTILAINEN6 l 17.12.2008

3 l Päätoimittajalta Opitaan vanhoista virheistä

4 l Puheenjohtajalta Vahvaa valmiutta – ei riskinottoa

5 l Pelastustoimen tavoitteet ja teot ristiriidassa SPAL:n liittokokouksen julkilausuma

6 l Liittokokous Vantaalla Suunta uudelle hallituskaudelle

8 l Holmlund: Terveydenhuoltolaki perusteelliseen arviointiin Sisäasiainministeri liittokokouksessa

10 l Uusi liittohallitus Kaudelle 2009-2010

11 l Pelastussukellustehtävien määrä kasvanut SM:n raportti

12 l Pelastustoimen toimintakyky on turvattava Kansanedustaja Juha Hakola

15 l Työaikadirektiivillä ei vaikutusta pelastustoimen työaikaan Pitkä valmistelu loppusuoralla

16 l Vieraana: Rehtori Matti Waitinen Kuiskauksia ja huutia?

18 l Länsi-Uusimaa pitää kiinni vahvuuksista Virkavapaat pystytty myöntämään

24 l Siilinjärvellä palomiehet herättelivät kunnan johtoa Ajankohtaiskatsaus pelastustoimeen

26 l Parkko Palopäällystön puheenjohtajaksi Kymenlaakson pelastusjohtajan pesti kestää kaksi vuotta

28 l Tasa-arvo vai turvallisuus Kysytään Ruotsissa

30 l Ahvenanmaan pelastustoimi on sekoitus Suomea ja Ruotsia Valtakunnan itsenäisin pelastuslaitos

32 l Siirto viitosryhmään Kajaanissa kolme palomiestä yhteisillä eläkekahveilla

35 l Liitot perustavat yhteisjärjestön Askel eteenpäin kansainvälisessä työssä

6

12

18

32

35

35

Lehti:

Julkaisija:

ISSN:

Pelastusalan Ammattilainen on Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti. Se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella Suomea.

Suomen Palomiesliitto SPAL ryKielotie 12-14 B01300 Vantaapuh. (09) 867 8880fax (09) 863 [email protected]

1456-7709

Päätoimittaja:

Kirjapaino:

Ilmoitukset:

Osoitteen-muutokset ja juttuaineisto

Mikko TeräväGSM 045 657 [email protected]

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Ilpo Pitkänen Oypuh. (09) 5868 300 fax (09) 5868 [email protected]

[email protected]

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 3

PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

suomen Palomiesliitto sPAL ry on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto. Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa.

Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

sPAL ’93-’08PELASTUSALANAMMATTILAINEN

Pelastushenkilöstön eläkeikää on Pelastusalan am-mattilaisen tämän vuoden numeroissa käsitelty

monelta eri suunnalta. Kansanedustajien näkemyksistä kerrottiin muun muassa keväällä: Turvallinen Suomi -seminaarin eduskuntaryhmien paneelissa kysyttiin, missä ovat rohkeat päättäjät nyt, kun päätetään kansa-laisten turvallisuuteen keskeisesti vaikuttavan palvelun järjestämisen perusteista.

Syksyn mittaan edustajat ovat jatkaneet keskustelua eduskunnassa ja julkisuudessa. ”Ikääntyvät palomiehet täyttävät palokuntien virat… Tarvitaanko eläkeikäkysy-myksessä heräämiseen todella tragedioita ja ihmishen-kien menetyksiä”, kysyi Jari Larikka Savon Sanomissa.

SPEK:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Hakola näkee sisäministeriössä käynnissä olevan toimintakykyhankkeen erittäin tärkeäksi. Sen lisäksi Hakolan mielestä olisi tarkasteltava palomiesten elä-keiän vaikutuksia pelastuslaitosten valmiuteen ja palo-miesten työturvallisuuteen (s.12). Eläkeikä tulee nostaa myös selvitysten kohteeksi.

Eläkeikä ei ole erillinen saareke, irrallaan palomies-ten toimintakykyvaatimuksista ja yksiköiden suori-tuskykyvaatimuksista. Edellisellä kerralla palomiesten eläkeikäpäätös ei sisältänyt todellista mitoitusta siitä, mitä yhteiskuntamme pelastustoimen järjestelmältä edellyttää, Hakola muistuttaa. Entä nyt?

JoKaISELLa työkyvyttömyyden takia ennenaikaisel-le eläkkeelle siirtyvällä on omat yksilölliset syynsä ja kokemuksensa. Kolmelle kajaanilaiselle palomiehelle terveyden menetys ja ammatti-identiteetin horjuminen oli kova paikka (s. 32). Reilun vuoden aikana Kajaanis-sa on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle viisi palomiestä. Vain kymmenesosa Kainuussa viimeisen parinkymme-nen vuoden kuluessa eläkkeelle siirtyneistä on jäänyt työstä pois ikävuosien takia.

RAuHALLiStA JOuLuA Palomiesliiton toimistonväen puolesta!

MIKKO TERÄVÄ

Opitaan vanhoista virheistä

4 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 5

PUHEEN

JOHTAJALTA

KIM N

IKULA

Joulukuun alku oli Floridassa, Yhdysvalloissa hieman erilainen kuin mihin olemme tottu-

neet kotimaassa. Matkan alkupäivinä muodos-tui atlantin ylle usean ukkosmyrskyn rintama, joka ajautui samalle reitille siten, että koko osa-valtioon annettiin tornadovaroitus.

Myrskyrintama jatkoi onneksi matkaansa etelästä Floridan niemen ohi kohti Meksikoa. oli kuitenkin mielenkiintoista seurata yh-dysvaltalaisten viranomaisten toimintaa koko tornadouhan ajan. Vaikka varsinainen hurri-kaanikausi ajoittuu kesäkuukausille, ovat vi-ranomaiset varautuneet onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin ympärivuotisesti.

Tässä on selkeä ero suomalaiseen turvalli-suuskulttuuriin, jossa etukäteen yritetään en-nustaa mahdollisesti tulevia onnettomuuksia. Kun Suomessa puhutaan riskin ottamisesta ja sietämisestä, niin Yhdysvalloissa ei riskejä oteta, vaan ne vältetään varautumalla onnet-tomuuksiin – myös niihin epätodennäköisesti kohdalle osuviin.

Viranomaisten ja median yhteistyö oli ihailtavaa. Vaikka televisiota ja radiota en mat-kan aikana juuri seurannut, en voinut välttyä viranomaisten tornadovaroitukselta.

Keskustelin paikallisten viranomaisten toimin-nasta hyvän ystäväni, Floridan terrorismin vas-taisen yksikön johtajan kanssa. Hän kertoi, että Yhdysvalloissa, kuten Suomessakin, on tavoit-teena ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Tämä näkyy selkeästi pelastusviranomaisten ja oppi-laitosten yhteistyössä – pelastuslaitokset ovat panostaneet erityisesti lasten valistamiseen.

Suomessa keskustellaan parhaillaan siitä, onko järkevää ylläpitää totuttua pelastuslaitos-ten turvallisuustasoa. Tarvitaanko toimintaky-

kyisiä palomiehiä? onko enää syytä pitää huoli yksiköiden vahvuuksista? Tulevatko onnetto-muudet todennäköisemmin päivällä kuin yöllä? Vai tulisiko turvallisuustasoa Suomessa laskea?

Yhdysvalloissa suomalaisten keskustelu on aiheuttanut lähinnä ihmettelyä. Miten onnet-tomuudet voidaan etukäteen ennustaa?

Uskon, että Yhdysvaltojen oma uhkien analysointikoneisto on maailman parhainta tasoa. Maassa on kuitenkin esimerkkejä siitä, että kaikkeen ei voi varautua ennaltaehkäise-västi. Kun ennaltaehkäisevä toiminta ei riitä, on viranomaisten tehtävä huolehtia siitä, että onnettomuudet saadaan torjuttua ja tuhot mi-nimoitua. Se onnistuu vain toimintakykyisellä ja vahvalla viranomaisvalmiudella – ja tähän Yhdysvalloissa on panostettu.

Yhdysvallat on esimerkki vapaan markki-natalouden ja mahdollisuuksien maasta, jossa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus rakentaa oma ”amerikkalainen unelmansa”. Sanottiin-pa kansakunnasta mitä tahansa, niin – alle-kirjoittanut on kuitenkin vakuuttunut siitä – turvallisuudesta ei maassa tingitä.

Suomenkin on aika herätä lintukodissaan ja todettava, että maailma ei ole entisensä. Kes-kustelut riskien ottamisesta ja turvallisuusvi-ranomaisten vahvuuksien heikentämisestä ei-vät ole johdonmukaisia. Päinvastoin – meidän tulisi keskustella siitä, onko viranomaisverkos-to toimintakykyinen haasteisiin nähden, ja korjata mahdolliset puutteet.

Hyvää ja Rauhallista Joulua!kiM NikuLApuheenjohtaja

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

Vahvaa valmiutta – ei riskinottoa

Palomiesliiton liittokokouksen julkilausuma

Pelastustoimen tavoitteet ja teot ristiriidassa

Pelastustoimen tavoitteiden ja käytännön kehittämistoimien välillä on vakava risti-riita. Pelastuslaitosten vakinaisten pelas-tusyksiköiden vahvuuksien ja tehtävien uudelleen mitoittaminen samanaikaisesti pahenevan henkilöstön ikääntymisongel-man kanssa johtaa tilanteeseen, jossa pelastustoimi ei kykene takaamaan kan-salaisten turvallisuutta.

Valtiovalta on asettanut tavoitteita suoma-laisen yhteiskunnan turvallisuuden paran-tamisesta, mm. palokuolemien vähentämi-sestä. Sisäasiainministeriön asettamassa Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toiminta-kykyhankkeessa etsitään samaan aikaan perusteluja, joilla voitaisiin horjuttaa pelas-tustoimen valmiustasoa, eli yhteiskunnan turvallisuutta.

Palomiesliitto pitää erittäin valitettavana tilannetta, jossa alan kannalta keskeinen ja merkittävä hanke verhotaan henkilöstön työkyvyn kehittämishankkeeksi, kun todelli-nen tarkoitus on kehittää pelastuslaitosten saneerausmalli.

Toimintakykyhanketta muodostettaessa päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan han-ke ei valmistele tai ota kantaa palomiesten eläkeikäkysymykseen. Valtiovallan viimeai-

kaisten kannanottojen mukaan juuri näin on kuitenkin käymässä.

Pelastustoimen henkilöstön ikäänty-misestä johtuvia ongelmia ei ratkaista vain työkykyä ylläpitävillä hankkeilla tai keinotekoisella valmiuden ja tehtävien uudelleenmitoituksella. Yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitäminen ja ikäänty-misongelma tarvitsee ratkaisun, jossa pelastushenkilöstön eläkeikä palautetaan työn fyysisen ja psyykkisen kuormituksen huomioivalle tasolle.

Kokonaisratkaisu takaisi pelastustoimen tuottaman turvallisuustason, mutta olisi myös kansantaloudellisesti järkevin vaih-toehto. Kustannuksia simuloineen tuoreen selvityksen mukaan eläkeiän laskeminen on veronmaksajille edullisin ratkaisu.

Pelastusalan erityispiirteet huomioivalla eläkeikäratkaisulla, henkilöstön työkyvyn ylläpitoa tukevilla toimilla ja pelastuslaitos-ten riittävällä resursoinnilla rakennetaan vakain pohja sisäisen turvallisuuden kehit-tämiselle.

Vantaalla 25.11.2008

suomen Palomiesliitto sPAL ry


Liittokokous antoi suunnan uudelle hallituskaudelle

SPaL:n ylin päättävä toimielin, liittokokous, kokoontui 25.-26. marraskuuta Vantaalle. Sääntöjen mukaisesti

kokous valitsi hallituksen jäsenet, varajäsenet ja puheen-johtajiston seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa oululainen Kim Nikula. Kokous päätti valinnasta yksimielisesti. Nikula on ollut liiton pu-

SPAL:n liittokokous nimesi hallituksen seuraavalle kaksivuotiskaudelle, keskusteli pelastustoimen, hätäkes-kusten ja työmarkkinakentän edun-valvonnan ajankohtaisista asioista ja linjasi liiton toimintaa tuleville vuosille.

heenjohtajana vuoden 2004 keväästä alkaen. Hallituksen varapuheenjohtajiksi liittokokous nimesi

Jukka Vigrenin, joka toimii puheenjohtajana Tampereen Palohenkilöstö SPaL ry:ssä, ja Jouni Hämäläisen, joka toi-mii puheenjohtajana Turun Seudun Palomiehet ry:ssä. Va-rapuheenjohtajista kokous äänesti, sillä ehdolle asetettiin kolme henkilöä: Vigrenin ja Hämäläisen lisäksi Espoon Palohenkilöstö ry:n puheenjohtaja Ilkka Mustakangas.

Hallitukseen nimettiin edustajat ja heidän varajäsenen-sä sääntöjen mukaiselta 13 alueelta lukuun ottamatta hätä-keskuksia, joiden osalta hallitusedustajasta tehdään päätös myöhemmin.

Nimityspuheessaan Nikula otti kantaa pelastusalan henkilöstöltä vaadittavaan fyysiseen toimintakykyyn. Suomessa on Ruotsin tapaan keskusteltu naisten ja maa-hanmuuttajien rekrytoinnista pelastusalan perinteisesti miehisiin ammatteihin.

Hallituksen varapuheenjohtajista äänestettiin.


Liittokokous Vantaalla 25.-26.11.

–– Yhdenvertaisuuden edistäminen on hyvin kanna-tettavaa, mutta turvallisuuden kustannuksella ei tällaisia ratkaisuja saa tehdä. Kaikille pelastusalan ammatteihin koulutettaville tulee olla samat vaatimukset fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystä. Toisin sanoen esimerkiksi palomiesten fyysisen testauksen periaatteiden tulee olla kaikilla työntekijäryhmillä yhdenmukaiset, sukupuolesta tai taustasta riippumatta. Tämä on sekä tasa-arvo- että hen-kilöstön turvallisuuskysymys, Nikula sanoi.

–– Keskustelua tulisi käydä enemmänkin siitä, ovatko pelastajatutkinnon pääsykoetestit nyt sellaiset, että niillä pystytään valikoimaan ammattiin henkilöitä, joilla on par-haat edellytykset ylläpitää työkykyään mahdollisimman pitkään.

Sopimuskenttä murroksessa

Hallituksen valmistelun pohjalta liittokokous hyväksyi liiton toimintasuunnitelman vuosille 2009-2010 ja kes-kusteli viime liittokokouksen jälkeen edunvalvonnassa tehdyistä toimista. Vuoden 2007 liittokokouksen valtuut-tamana SPaL ry:stä tuli tämän vuoden alussa Toimihenki-lökeskusjärjestö STTK:n jäsenliitto ja Palkansaajajärjestö Pardian jäsen valtiolla työskentelevien jäsentensä osalta.

–– Tavoitteena on olla jäsenille paras mahdollinen edun-valvontajärjestö. Paras palaute toiminnan onnistumisesta ja uudistuskyvystä on kehittyvä jäsenmäärä. Liitossa on tällä hetkellä lähes 3300 jäsentä, Nikula muistutti vuoden 2008 toimintakatsausta esitellessään.

–– Tässä yhteydessä on syytä muistaa 15 vuotta sitten tehtyjä päätöksiä ja antaa tunnustus arvokkaasta työstä, jota SPaL:n perustajat ja jäsenet ovat liiton eteen tehneet.

Jukka Vigren (ylhäällä) jatkaa SPAL:n hal-lituksen toisena varapuheenjohtajana. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Jouni Hämäläinen. Vigren on ollut liitto-hallituksen jäsen vuodesta 2000. Syk-systä 2002 kevääseen 2004 hän toimi SPAL:n puheenjohtajana. Hämäläinen on ollut hallitustyöskentelyssä mukana vuodesta 2005.

KIM NIKULA

Tavoitteena on olla jäsenille paras mahdollinen edunvalvontajärjestö. Paras palaute toiminnan onnistumisesta ja uudistuskyvystä on kehittyvä jäsenmäärä.

”




ValtioVallan tervehdyksen Palomiesliiton liit-tokokoukseen toi sisäasiainministeri anne Holm-lund. Ministeri esitteli pelastustoimen ajankohtaisia hankkeita, muun muassa hallitusohjelmaan kirjattuja kehittämisasioita.

Holmlund otti lisäksi kantaa sosiaali- ja terveysmi-nisteriön valmistelemaan terveydenhuoltolakiesityk-seen. Uudistus on siirtämässä sairaankuljetuksen ja en-sihoidon osaksi erikoissairaanhoitoa. Järjestämisvastuu siirtyy yksittäisiltä kunnilta sairaanhoito- ja terveyspii-reille. Toiminta tulee kokonaan vapaaksi kilpailulle.

–– Pelastuslaitokset ovat nykyisin erittäin keskeinen sairaankuljetuspalveluiden tuottaja. Mikäli pelastuslai-tosten sairaankuljetus oleellisesti vähenisi tai pahim-massa tapauksessa loppuisi kokonaan, olisi sillä suuri vaikutus laitosten toimintaan.

–– Sisäasiainministeriö on lakimietinnöstä anta-massaan lausunnossa korostanut pelastuslaitosten sai-raankuljetuksen merkitystä myös siitä näkökulmasta, että se tuottaa sellaisia varavalmiuksia ja suuronnetto-muusvalmiuksia, joita pelkästään vapaaseen kilpailuun perustuvissa järjestelmissä olisi vaikea ylläpitää talou-dellisesti ja tehokkaasti, Holmlund totesi.

Sisäasiainministeriö on todennut terveydenhuolto-lakiesityksen vaativan jatkovalmistelua.

–– Tarjoamme asiassa apua sosiaali- ja terveysmi-nisteriölle. Keskustelua on käyty ministeritasolla ja yhteistyö on ollut rakentavaa. on hyvin tärkeää, että otamme huomioon kaikki näkökulmat siitä, mihin lainsäädäntö voi johtaa.

HallitUSoHJElMaan on pelastustoimesta kir-jattu useita kehittämisasioita. Yksi eniten keskustelua herättäneistä on lupaus ratkaista pelastushenkilöstön eläkeikäkysymys.

–– Eläkeasia ei valitettavasti ole kovin helppo ja yksinkertainen. Valmistelua tekee tällä hetkellä valtio-varainministeriön eläkeosasto. Toki toimimme yhteis-työssä ja pidämme huolen siitä, että pelastustoimen kysymysten kokonaisuudet tulevat huolellisesti valmis-teltua ja eri näkökannat huomioonotetuiksi, Holm-lund vakuutti.

Toinen keskeinen kirjaus koskee pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyä, jota varten asetettu hanke

jatkuu ensi vuoden ajan.Holmlund summasi toimintakyvyn turvaamisen

edellyttävän henkilöstön mitoituksen ja suorituskyvyn nykyistä parempaa määrittelyä sekä toimintamenetel-mien, urasuunnittelun sekä työterveys- ja työturvalli-suustoiminnan kehittämistä.

–– Pidän hyvin tärkeänä, että kaikkien tahojen asiantuntemus tulee hyödynnettyä hankkeen yhteydes-sä. on tärkeää, että pysymme ratkomaan tulevaisuuden haasteet yhteisten näkemysten pohjalta.

aMMattitaSolta tullutta viestiä pelastajakoulu-tuksen aloituspaikkojen määrän kasvattamisesta Holm-lund piti tärkeänä. Pelastajakoulutus ja pelastustoimen kansainvälisen valmiuden kehittäminen ovat saamassa lisärahoitusta valtion ensi vuoden budjettiin.

–– olen erittäin tyytyväinen siitä, että asia mitä olen vienyt eteenpäin, on otettu huomioon. Budjetti parantaa näiltä osin sekä kansallista että kansainvälistä valmiutta.

HOLMLUND: Terveydenhuoltolaki tarvitsee vielä perusteellista arviointia



Nikula sivusi myös yleistä taloustilannetta ja työmark-kinakentällä viime neuvottelukierroksen jälkeen tapahtu-neita muutoksia.

–– Keskitettyjen tuloratkaisujen syrjäyttäminen on va-litettava ratkaisu. aiemmat taloudelliset kriisit on voitettu sekä reaaliansioiden ja ostovoiman kehitys turvattu nimen-omaan tulopolitiikan avulla.

Nikula muistutti järjestömaailman elävän muutosten aikaa. Sopimustoiminta on murroksessa, joistain toimin-tamalleista luovutaan ja uutta konseptia haetaan.

–– Sektoritoimintaan pohjautuva yhteistyö tulee kas-vamaan. Liittojen ja keskusjärjestöjen suhde muuttuu. Kansainvälisen tason ja työpaikkatason toiminnan mer-kitys kasvaa.

Huomio alan kehittämissuuntaan

Pelastustoimen ja hätäkeskusten kehittämistoimista käytiin kokouksessa pitkä keskustelu. Esille nousivat erityisesti pelastushenkilöstön eläkeiän palauttaminen, hätäkeskusten työntekijöiden työssä jaksaminen ja edun-valvonta, pelastuslaitosten ja -työntekijöiden toiminta-kykyhanke, pelastuslaitosten henkilöstöjohtaminen, sairaankuljetuksen tulevaisuus pelastustoimessa ja kan-

sainvälinen ay-yhteistyö.Liittokokous oli Palomiesliiton 15-vuotisjuhlavuo-

den viimeinen virallinen tapahtuma. Kokousasioiden jälkeen siirryttiin jatkamaan keskustelua juhlaillalliselle ja viihteelle.

Kokouksen päätteeksi käytetyissä puheenvuoroissa kat-sottiin tulevaisuuteen ja menneisyyteen. Esimerkiksi Län-si-Uudenmaan pelastuslaitoksen esimiehet LUPEn pu-heenjohtaja Jarmo Soljasalo muisti aikaa 15 vuotta sitten, kun SPaL perustettiin. Pöydän ääressä oli kuusi miestä, joista liittokokouksessa Soljasalo ja Jukka Tuomila.

–– Toivotaan, että jokainen puhaltaa osaltaan henkeä tänään kuultuun Palomiesliiton strategiaan. on tärkeää, että paikallistasolla ollaan mukana tukemassa liiton toi-mintaa, kannusti Soljasalo.

Liittokokouksen julkilausumassa otetaan kantaa pelas-tustoimen kehittämiseen.

–– Yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitäminen ja pe-lastushenkilöstön ikääntymisongelma tarvitsee ratkaisun, jossa eläkeikä palautetaan työn fyysisen ja psyykkisen kuor-mituksen huomioivalle tasolle. Kokonaisratkaisu takaisi pelastustoimen tuottaman turvallisuustason, mutta olisi myös kansantaloudellisesti järkevin vaihtoehto, julkilau-sumassa todetaan.

Liittokokoukseen Vantaalle saapui lähes sata paikallisyhdistysten edustajaa.

PALOMIESLIITON LIITTOHALLITUS 2009-2010

PUHEEnJoHtaJa VaraPUHEEnJoHtaJa VaraPUHEEnJoHtaJa

Kim nikula Jukka Vigren Jouni HämäläinenKevätpuuntie 18 Jyränmaankatu 26 Hakapellonkatu 5 B90420 oULU 37140 NoKIa 21200 RaISIo040 716 1805 045 657 6881 050 550 [email protected] [email protected] [email protected]

alUE JäSEn VaraJäSEn

HElSinKi Kari taavitsainen Mikko Salo Topiaksentie 3 B Riimusauvantie 1 00760 HELSINKI 00740 HELSINKI 0500 214 753 0400 704 140 kari.taavitsainen [email protected] @kolumbus.fi

itä-, KESKi- Ja ilkka Mustakangas Jukka tuomilalänSi- Kuortilankuja 4 as 34 Keltamontie 43 a 5UUSiMaa 03400 VIHTI 01300 VaNTaa 0400 963 388 0500 971 795 ilkka.mustakangas jukka.tuomila @espoo.fi @ku-pelastus.fi

VarSinaiS- Jouni Hämäläinen asko MansikkamäkiSUoMi Ja Kehäkukantie 19 B 2SataKUnta 28430 PoRI 040 520 7491 asko.mansikkamaki @pp.nic.fi

Kanta-HäME, Jarkko Savilepo Jouni KokkiPäiJät-HäME Paavo Kolin katu 1 a 7 Virtakatu 6 a 7 Ja KyMEn- 33720 TaMPERE 18100 HEINoLalaaKSo 040 508 9600 040 596 7212 jarkko.savilepo [email protected] @pelastuslaitos.fi

EtElä-SaVo Ja tuomas loikkanen Matti KaarnaEtElä- Notkolantie 4 B 8 Jokipolku 30 BKarJala 57210 SaVoNLINNa 50600 MIKKELI 050 590 7402 050 524 2265 tuomas.loikkanen matti.kaarna @mikkeli.fi @mikkeli.fi

PirKanMaa Jukka Vigren raimo Pietilä Yösaarenpolku 2 as 2 37600 VaLKEaKoSKI 040 585 0902 [email protected]

KESKi-SUoMi timo Korhonen Juha Komaro Ränssintie 11 as 3 Sääkslahdentie 6 B 18 40500 JYVÄSKYLÄ 40530 JYVÄSKYLÄ 0400 648 153 050 383 5051 [email protected] [email protected]

EtElä- tapani torppa Hannu Kaatikko PoHJanMaa Ja Vainiotie 5 Maasälvänkatu 7 PoHJanMaa 60100 SEINÄJoKI 65300 VaaSa 040 765 2966 050 583 2221 tapani.torppa hannu.kaatikko @seinajoki.fi @vaasa.fi

PoHJoiS-SaVo Mauri Koivisto Jarmo turunen Vanttitie 15 E 1 Hoikinpurontie 64 70460 KUoPIo 71820 PÖLJÄ 040 512 8821 044 549 5777 mauri.koivisto jarmo.turunen @dnainternet.net @kuopio.fi

PoHJoiS- Jorma Hämäläinen Markku ojalaKarJala Puolukkapuistikko 12 Lokinkuja 4 B 23 80230 JoENSUU 80100 JoENSUU 050 591 3416 050 535 1464 jorma.hamalainen markku.ojala @pkpelastuslaitos.fi @pkpelastuslaitos.fi

KESKi- Kim nikula Pasi MäntyPoHJanMaa, Suksirinne 16 JoKilaaKSot, 90100 KIIMINKIKainUU 050 351 1407Ja oUlU- [email protected]

laPPi Jani Frantti Jyrki Savolainen Mäkikatu 2 Särkinäräntie 60 95420 ToRNIo 95410 KIVIRaNTa 040 726 5724 050 919 3112 jani.frantti jyrki.savolainen @lapinpelastuslaitos.fi @lapinpelastuslaitos.fi

HätäKESKUS- nimetään myöhemminPäiVyStäJät


SM:n raportti: Pelastussukellus-tehtävien määrä kasvanutPelastussukellusta tai korkealla työskentelyä vaatineiden tehtävien määrä on kasvanut yli kolmanneksella vuodesta 1996 vuoteen 2007.

5000 kpl

3000 kpl1996 2007

3527

4795

Pelastussukellusta tai korkealla työskentelyä vaatineiden tehtävien lukumääräLÄHDE: SM

Sisäasiainministeriön asettaman pelastuslaitosten ja -henkilös-

tön toimintakykyhankkeen en-simmäinen osaraportti julkistet-tiin lokakuun lopussa. Raportissa tarkastellaan pelastushenkilöstön mitoitusta ja suorituskykyä: pelas-tustehtävien määrää, laatua ja ja-kautumista vuoden- ja vuorokau-denajan mukaan Pronton tietojen perusteella. Raportissa tarkastel-laan myös tehtävien määrää ja kes-toa paloasemittain sekä esitellään paloasemien vahvuustietoja.

Tilastojen mukaan pelastus-tehtävien määrä on kaksinker-taistunut vuodesta 1996 vuoteen 2007. Eniten kasvua on ensi-vastetehtävissä, joiden määrä on viisinkertaistunut, ja liikenne-onnettomuuksissa, joiden määrä on kolminkertaistunut. Viime

vuonna tehtävien kokonaismäärä oli yli 100 000.

Raportin mukaan pelastussu-kellusta (savu-, kemikaali- ja vesi-sukellus) tai korkealla työskentelyä vaatineiden tehtävien lukumäärä on kasvanut 35 prosentilla vuo-desta 1996 vuoteen 2007.

Pelastussukellusta tai korkeal-la työskentelyä tarvittiin tai ”on saatettu tarvita” yhteensä 16 502 tehtävässä vuonna 2007. Näistä 4795 tehtävässä pelastussukellus-ta tai korkealla työskentelyä myös suoritettiin.

Jatkossa tarkasteluun myös sairaankuljetustehtävät

Pelastushenkilöstön mitoitusta ja suorituskykyä tarkastelevassa osa-hankkeessa on jatkossa tarkoitus

määritellä suorituskykyvaatimuk-sia tarkemmin pelastustehtävien ja tapahtumislaajuuden perusteella. Samoin tutkitaan pelastustoimin-nan aloittamiseen kuluvaa aikaa eri pelastusalueilla.

Lisäksi tarkasteluun otetaan mukaan pelastustoimen tekemiä sairaankuljetustehtäviä, joita on noin 390 000 tehtävää vuodes-sa. Pelastuslaitosten hoitamien sairaankuljetus-, ensihoito- ja ensivastepalveluiden vaikutus-alueella asuu noin 4,3 miljoonaa ihmistä.

Raportti on ladattavissa netistä: http://toimintakyky.pelastustoimi.net


Palomiesten eläkeikäkysymys ratkaistaan hallituksessa tällä kaudella. Vanhasen II:n hallitusohjelma toteaa:

”Turvataan pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyky…”. Kysymyksenasettelun laajuus palomiesten eläkeiästä kitey-tyy tähän lauseeseen.

Sisäasiainministeriö selvittää asiaa toimintakyky-hankkeessa, joka valmistuu vuoden 2009 lopussa. Tässä hankkeessa palomiesten eläkeiän tarkastelu on kuitenkin rajattu pois.

Hankkeessa ilmestyi väliraportti 31.10.2008. Rapor-tissa tarkasteltiin pelastustoimen tehtävien määrää, teh-tävätyyppejä ja niiden vaihtelua. Raportin ulkopuolelle jäi kuitenkin suurin osa palomiesten tekemästä työstä, eikä se näin ollen yksin kuvaa sitä kokonaisuutta, jossa palomiehet toimivat.

Raportissa kysytään yksinkertaistettuna kolmea asiaa: Mikä on yhteiskunnallinen toimintaympäristö ja siinä vallitsevat uhat, joissa pelastustoimi toimii tänään ja huo-menna? Miten pelastustoimen järjestelmä on mitoitetta-va, että haasteisiin kyetään vastaamaan halutulla tasolla? Mitkä ovat järjestelmän, pelastustoimintaan osallistuvien yksiköiden ja niistä johdettuna yksittäisen pelastajan, pa-lomiehen suorituskyvyt?

PaLoMIESTEN eläkeikäkysymys ei siis ole irrallinen saa-reke, vaan se liittyy suoraan pelastuslaitosten palvelutasoon ja niiden henkilöstön työterveyteen ja -turvallisuuteen. Näiden tietojen on oltava ratkaisujen taustalla.

Fyysisen ja henkisen kuormittavuuden mittana on ylei-sessä tarkastelussa ollut palomiehen arjen vuorokausirytmi

perustilanteissa. Tätä pyritään kuvaamaan juuri julkaistus-sa väliraportissa, joka jää vaillinaiseksi ja edellyttää täyden-nystä ja syventämistä.

arjen osalta tarkastelua täydentämään tarvitaan vielä tulevaisuusulottuvuus. Yhteiskunnan toiminnallisuuden ja teknisen infrastruktuurin kehittyminen luo järjestel-mälle koko ajan kiihtyvällä vauhdilla uusia vaatimuksia. arjen perustyö edellyttää yhä monipuolisempaa osaamis-ta eli laajempaa koulutusta. Lisäksi fyysiset ja henkiset vaatimukset monipuolistuvat samalla, kun yhteinen vaa-timuksemme palomiesten työn mahdollisimman suures-ta turvallisuudesta kasvaa.

Pelastustoimen tehtävät ovat kaksinkertaistuneet vii-meisen kymmenen vuoden aikana ja vaikuttaa siltä, että vauhti ja suunta säilyvät tulevaisuudessakin, eli yhä enem-män ja yhä vaativampia tehtäviä. Lisääntyvä osaaminen ja teknologia ovat keskeinen mahdollisuus, mutta myös haaste.

VoIMaSSa oleviin turvallisuus- ja puolustuspoliitti-seen selontekoon, yhteiskunnan elintärkeiden toiminto-jen turvaamisen strategiaan (YETTS) sekä tuoreimpaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaan on kirjattuna myös ne haasteet, joihin pelastustoimen järjestelmän on kyettävä vastaamaan.

Pelastustoimelta edellytetään valmiutta suuronnetto-muuksien ja ympäristötuhojen sekä poikkeusolojen mm. sotilaallisen voimankäytön uhkatilanteiden hallintaan. Pelastustoimi on ihmisten, omaisuuden ja ympäristön pe-lastamista ja suojaamista kaikissa edellä mainituissa, laa-

Pelastustoimen toiminta-kyky on turvattavaPalomiesten eläkeiästä on käynnistettävä selvitystyö, jossa tarkastellaan eläkeiän vaikutuksia pelastuslaitosten valmiuteen ja palomiesten työturvallisuuteen, kirjoittaa kansanedustaja Juha Hakola.


jimmissa ja vaativimmissakin uhkakuvissa. Laajat myrs-kytuhot, tulvat ja sään ääri-ilmiöt ovat arvioiden mukaan lisääntymässä. Viime vuosien surulliset esimerkit osoitta-vat, että myös Suomessa pelastustoimen on varauduttava pelastustoimintaan vaarallisissa tuhotöissä. Yhteiskunta edellyttää siis pelastustoimelta valmiutta kaikissa näissä olosuhteissa.

PELaSTUSToIMEN järjestelmän toimintakyky perus-tuu neljään tekijään: henkilöstöön (päätoimiset, sivutoi-miset, vapaaehtoiset), materiaalisiin valmiuksiin sekä pe-lastustoimintaan osallistuvien viranomaisten, esimerkiksi kuntien, terveysviranomaisten, poliisin ja puolustusvoimi-en sekä kolmannen sektorin voimavaroihin ja toiminnalli-

seen kyvykkyyteen toimia optimaalisesti erilaisissa onnet-tomuustilanteissa.

Tutkimusta pelastustoimen järjestelmän mitoituksesta ei ole aiemmin tässä laajuudessa toteutettu. Siksi on ääret-tömän tärkeää, että nyt sisäasiainministeriössä valmisteilla oleva työ toteutuu määräajassa ja saamme käyttöön väli-neet, jolla pelastustoimen järjestelmää arvioidaan.

on myös pohdittava, pitäisikö hankkeesta ulosrajattu eläkeikäkysymys olla mukana selvityksessä, koska se on ehkä kaikkein vaikuttavin muutos, joka on tapahtunut ja jota voidaan myös korjata.

ToSIaSIa on, että palomiehet tekevät tänä päivänä työ-turvallisuusmielessä yhtä yhteiskuntamme haasteellisinta

Helsingin pelastuslaitos sammutti työ- ja elinkeinoministeriön tulipaloa 13. kesäkuuta. KUVA: LEHTIKUVA


työtä. Pelastettavien ja pelastavan palomiehen oman ja läheisten tulevaisuuden lisäksi usein työtehtävässä on tur-vattavana työparin ja hänen läheistensä tulevaisuus.

Eläkeiän kohdalla on voimakkaasti yksinkertaistettuna kysymys siitä, montako täysin toimintakykyistä palomiestä yhteiskunnan riskienhallinta edellyttää kaikki valmiustasot ja uhkakuvat huomioiden, jotta kansalaisten ja toisaalta pa-lomiesten turvallisuuden määritelty taso toteutuu. Toinen kysymys on, miten se toteutetaan.

olennaista on yhteiskunnan, asiakkaan ja palomiesten työturvallisuuden kannalta, että kaikissa vaihtoehdoissa tehtävien edellyttämää suorituskykyistä henkilöstöä on tarvittava määrä saatavilla. Hyvä fyysinen ja henkinen toi-mintakyky on perusedellytys, mutta myös menettelytavat ja välineistö, taktiikka ja johtaminen sekä niiden kehitys määrittävät tehtäväsisältöjä.

HaLLITUSoHJELMaSSa määritetyn ratkaisun paikka lähestyy. Mitä nyt tarvitaan päätöksenteon tueksi?

on odotettava, että edellä mainittu selvitys valmistuu. Sen lisäksi olisi tarkasteltava palomiesten eläkeiän vaiku-tuksia pelastuslaitosten valmiuteen ja palomiesten työtur-vallisuuteen, joka ei sisälly toimintakykyhankkeeseen.

Sisäasiainministeriölle on asiassa annettava kaikki tuki ja sisäasiainministeriön on myös keskitettävä voimat tä-män selvityksen taakse, koska aikaa on joka tapauksessa vähän.

Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että työelämän asian-tuntijoiden ääni kuuluu selvityksessä. Muuten ei kestävää ratkaisua voida varmasti löytää.

Selvitystä voidaan pitää välttämättömänä myös käyn-nissä olevan pelastustoimen lainsäädäntöhankkeen val-mistelussa. on edelleen muistettava, että tulossa oleva valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on tärkeä peruste pelastustoimen järjestelmän mitoitukselle.

PÄÄTÖSTEN kiirehtiminen selvitystyön edelle vaarantaa tarvittavan näkökulman laajuuden. asiakkaan, pelastus-toimesta vastaavien ja siihen osallistuvien kaikkien taho-

jen edun mukaista on, että hanke toteutuu objektiivisesti, koko pelastustoimen tehtäväkentän nykyiset ja tulevat perusteet luodaten.

Tuloksista johdettu palomiesten toimintakykyvaatimus perustuu järjestelmän kokonaismitoitukselle ja edelleen tarvittavien yksiköiden suorituskykyvaatimuksiin. Tämän jälkeen on vielä selvitettävä kustannusvaikutukset. Vasta sitten voidaan poliittisille päättäjille esittää ratkaisumallit kokonaisjärjestelmäksi.

Kokonaisuuteen sisältyy sitten kysymys palomiehen eläkeiästä, joten se tulee nostaa nyt myös selvitystyön kohteeksi. Päätöksen tulee olla tietoon eikä arvauksiin pe-rustuvaa.

Kaikkien vastuullisten päättäjien on huolehdittava sii-tä, että valmistelu tuottaa juuri tarvittavaa tietoa päätök-senteon pohjaksi ja että tuotettava tieto on laaja-alaista ja luotettavaa. Vasta tässä vaiheessa on mahdollista arvioida pelastustoimen yleistä kansallista asiakastarvetta edellä mainittujen kansallisten turvallisuusasiakirjojen pohjalta. Ja niiden perusteella vaatimukset pelastustoimen järjestel-mälle vaikuttaisivat olevan lisääntymässä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

PaLoMIESTEN eläkeikäpäätös edellisellä kerralla ei sisäl-tänyt vastaavaa selvitystä ja todellista mitoitusta siitä, mitä yhteiskuntamme pelastustoimen järjestelmältä edellyttää. Nyt kun asia on uudelleen arvioinnissa, ei asiaa saa päättää hätiköiden ja puutteellisilla perusteilla tai muihin syihin vedoten. Yhteiskunnan kokonaisuudessa pelastustoimeen liittyvät taloudelliset kysymykset ovat aina ratkaistavissa, kun perusteet ovat olemassa.

JUHA HAKOLA

Kansanedustaja (kok.)Hallituksen puheenjohtaja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK)


”Päätösten kiirehtiminen selvitystyön edelle vaarantaa tarvittavan näkökulman laajuuden. Kaikkien tahojen edun mukaista on, että hanke toteutuu objektiivisesti, koko pelastustoimen tehtäväkentän nykyiset ja tulevat perusteet luodaten.

Juri Aaltonen on seurannut EU:n työaikadirektiivin uudistamisen edistymistä EU:ssa.

Työaika-direktiivillä

ei ole vaikutusta pelastustoimen työaikaan

EU:ssa pitkään valmisteltu työaika-direktiivi on saavuttamassa lop-

pusuoran. Direktiivin valmistelua on seurattu aktiivisesti keskusjärjestöissä.

STTK:n lakimies Juri aaltonen ihmettelee, miten harhaanjohtavaa tietoa työaikadirektiivin vaikutuksista Suomen pelastustoimen työaikaan tai varallaoloon on ollut liikkeellä.

–– Työaikadirektiivi ei muuta pelastustoimen työaikajärjestelmää millään tavalla. Palomiesten työajat määrää työ- ja virkaehtosopimus ja Suomen työaikalaki. Työaikadirektiivi ei ohita lakia. Joitain vähämerkityk-

sisiä poikkeuksia on olemassa, mutta kunnalliseen pelastustoimeen ne eivät nyt liity.

–– Jos työaikadirektiivistä haluttai-siin ottaa jotain kansalliseen lakiin, se edellyttäisi lakimuutosta eduskunnas-sa. Kukaan ei ole esittänyt edes toivetta siitä, että työaikalakia pitäisi muuttaa mitenkään, aaltonen korostaa.

aaltonen harmittelee sitä, että EU:n päätöksentekoon on aina liitty-nyt pelkoja ja ennakkoluuloja, jotka luovat tilaisuuden väärinymmärryk-selle. Kansallisella tasolla jaettavan tie-don tulisikin perustua tosiasioihin.

–– Pelastuslaitokset, joissa vuoro-kausirytmiä tehdään poikkeusluvalla, voivat jatkaa toimintaansa ennallaan työaikadirektiivistä huolimatta.

Työaika- ja vuokratyödirektiiviä on valmisteltu EU:n koneistossa usei-ta vuosia. Jäsenvaltiot lähtivät uudista-maan direktiiviä EY-tuomioistuimen terveydenhuoltoalan päivystysajasta antamien tuomioiden siivittämänä.

–– Euroopan parlamentti käsitte-lee direktiiviä joulukuun aikana. Koko uudistus on vaakalaudalla, sillä komis-sion esitykseen ollaan edellyttämässä muutoksia, aaltonen kertoo.


KUVA

T: S

TTK/

EIJA

HIL

TUN

EN, F

UTUR

EIM

AGEB

ANK


NäköALAPAikkA — Olen joskus aiemminkin toden-nut, että Pelastuskoulussa toimiminen on työskente-lyä jonkinlaisella näköalapaikalla. Täällä työskennel-lessä on riittävän lähellä erilaisia asioita ja ihmisiä, mutta kuitenkin riittävän kaukana niin, että voi poh-diskella asioita ikään kuin analyyttisenä sivustaseu-raajana. Tämä taas on usein sekä hyvä, että huono juttu... valitettavasti!

odotuksiA — Mediassa on pelastusalan ihmis-ten aloitteesta käyty runsaastikin keskustelua pa-lomiesten eläkeiästä. Politiikkoja on lobattu paljon, julkisuuteen on tuotu tutkittuakin tietoa palomiesten lyhyemmästä eliniästä ja kansalaisiin on vedottu turvallisuuden nimissä monin keinoin. Nyt näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että kaikki tämä työ on va-lumassa hiekkaan. Peräti kuntaministerin suulla on lähiaikoina keskusteluissa kerrottu, että kuntaliitto ei tule koskaan hyväksymään palomiesten eläkeiän alentamista. Ratkaisu olisi kerrannaisvaikutuksineen ylivoimaisen kallis. Niin että jatkossa kannattanee lob-baamisen yms. toimien sijaan ylimääräinen liikenevä energia käyttää muihin hyviin tarkoituksiin.

Hyvä kohde voisi olla vaikkapa väkisinkin pian muuttuva palomiesten työaikamalli ja sen seuraus-ten ennakointiin. On nimittäin niin, että jos eläke-ikää ei saada alas, ryhdytään työn kuormittavuutta purkamaan muilla keinoilla, esimerkiksi vaihtamalla työaikamallia. Jos merkit yhtään pitävät paikkansa, on tämä uudistus totta viimeistään vuoden 2011 lop-puun mennessä.

HeikoiN LeNkki — Kakkosparilla ei pitkälle potkita... Näin voisi sanoa jo vuosia meneillään olleesta hätä-keskusuudistuksesta, josta ei näy valmista tulevan. Alun alkujaankaan ei silloinen hätäkeskuslaitoksen pelastustoimitaustainen johtaja saanut Kirkkokadul-ta ihan oikeasti tarvittavia resursseja ja eväitä tehtä-vän suorittamiseen. Koko hommaa leimasi hirmuinen kiire ja tarvittavia selvityksiä mm. henkilöstön saata-vuudesta ja tarpeesta ei tehty riittävän syvällisesti. Toimiva kunnallinen järjestelmä kuitenkin alas ajettiin nopeasti ja tarmolla.

Nyt usean vuoden työn ja mm. johdossa tehtyjen henkilövaihdosten jälkeen ei tilanne näytä yhtään pa-remmalta. Nykyisellä poliisitaustaisella johdollakaan ei taida olla paljon parempia kortteja kädessään tai edes hihassa...

Helsingissä ihmisiä kuolee ensihoidon puuttee-seen tällä menolla vielä pitkään...

HArHAisiA odotuksiA — Aamuisin, kun jätämme lapsemme päiväkotiin tai viemme heidät kouluun, eräs perusolettamuksiammehan on, että he ovat turvallisten ja osaavien ammattilaisten huomassa tuossa yhteiskunnan varoin ylläpidetyssä laitokses-sa. Me voimme sillä aikaa tehdä töitämme toisaalla luottavaisin mielin. Mutta miten on? Ovatko taitavat ja korkeasti koulutetut lastentarhan- ja peruskoulun-opettajat myös turvallisuuden asiantuntijoita?

Tämä turvallisuuden asiantuntijuus ei ainakaan näy näiden ammattiryhmien ammattiin valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmissa mitenkään. Sisäi-sen turvallisuuden ohjelmassa asiaan on nyt jollain tavalla kiinnitetty huomioita, mutta lähinnä vain kah-den tapahtuneen sinänsä valitettavan väkivallanteon innoittamana.

Opetushallitus on nyt käynnistämässä väkivalta- ja kriisipainotteista suurta koulutushankettaan kaikissa suomalaisissa kouluissa vielä ennen vuoden 2008 loppua.

Ihan hyvä juttu, mutta minne on unohdettu arjen turvallisuus? Toimiiko tässä jälleen periaate ”Lear-ning by Shock”? Siis pyrkiikö yhteiskuntamme paik-kaamaan taas huonoa omaatuntoaan ylimitoitetuilla korjaustoimillaan?

Mielenkiintoista on myös, mikä taho ja millä asian-tuntemuksella, tulee tuon valtavan koulutusprojektin toteuttamaan. Neljä päivää per koulu on ihan mate-maattisestikin paljon koulutuspäiviä koko valtakun-nan tasolla...

ALueeLLiNeN kouLutus — Ministeriö on nyt suun-nannut lisää rahaa pelastajakoulutukseen. Alueellis-ta koulutusta suunnitellaan Pelastusopistolla ja sitä varmasti tarvitaankin. Kyseisestä koulutuksesta jär-jestettiin Pelastuskoululla opiston tiedotustilaisuus 3.11. Kaksikielisestä koulutuksesta kiinnostuneita aluelaitoksia ei ollut paikalla aivan ruuhkaksi asti. Koko porukalle pystyi tarjoamaan pullakahvit alle vii-dellä eurolla.

Helsinki ei tule jättämään tästä koulutuksesta tar-joustaan, koska koulun olemassa olo perustuu siihen, että Pelastuskoulu kouluttaa uutta henkilöstöä vain Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin. Rannikkokun-nille kouluttaminen söisi pahasti resursseja koulun perustehtävästä. Ja rahallisestikaan homma ei olisi helsinkiläisille mikään varsinainen business...

Mutta mikä ero on alueellisella koulutuksella ja esimerkiksi Helsingin Pelastuskoulun antamalla kou-lutuksella? Maan vanhin... ja pienin pelastusalan op-

Kuiskauksia ja huutia?


VieRaanaMATTI WAITINEN

pilaitos on jo yli 36 vuoden ajan toteuttanut nimen-omaan alueellista alan koulutusta Helsingissä.

Vuosi sitten, kun nyt toteutumassa olevasta alu-eellisesta koulutuksesta viimeksi puhuttiin julkisuu-dessa, ilmoitettiin ministeriön suunnalta heti, että Helsinki ei tule saamaan lisää rahaa pelastajakoulu-tukseensa... Miten niin lisää?

Helsinkiläiset veronmaksajat ovat kustantaneet koulun toiminnan tähänkin asti ihan kokonaan. Tämä on tietysti ministeriölle ihan hyvä asia, mutta yleisen oikeustajun mukaan se ei ole reilua ja oikein. Helsinki on omalla kustannuksellaan tehnyt pitkään lakisää-teisesti ministeriön rahoitettavaksi kuulunutta työtä. Miksei rahoitusta suunnata suoraan tälle jo nyt alu-eellista koulutusta tekevälle taholle? Ilman pelastus-koulun panosta alan ammattilaisten koulutukseen, olisi pää tullut vetävän käteen uuden henkilöstön rekrytoinnissa jo monta kertaa muuallakin kuin vain Helsingissä...

Rehellisyyden nimissä tarjousasiakirjoja lukiessa-ni mieleeni tuli myös väkisin ajatus, että on jossain määrin jopa pelastusalan koko koulutusta ja koulutta-jia aliarvioivaa ajatellakaan, että nykyisten oppilaitok-sissa suoritettujen tutkintojen mukaiset pedagogiset laatuvaatimukset tulisivat täysmääräisesti toteutu-maan tällaisessa nyt haettavana olevassa oppilaitos-ten ulkopuolisessa alueellisessa koulutuksessa.

Alkaiskohan nyt pian jo olla täynnä se aluepoliit-tisen tyhmyyden karenssiaika, joka sallisi avoimen keskustelun siitä, että opistolle perustettaisiin jon-nekin päin Etelä-Suomea ihan oikea sivutoimipiste, jossa varmistettaisiin eteläisen Suomen koulutetun ammattihenkilöstön saanti?

Alueellisten kurssien muodossa nyt pyritään sel-västikin kiireessä hoitamaan ”oiretta”. Sivutoimipis-teen perustamisella päästäisiin oikeasti hoitamaan varsinaista ”sairautta”.

YHteistYöstä — On hienoa, että pienellä Pelastus-koululla ja suurella Pelastusopistolla on nykyisellään todella hyvät ja toimivat yhteistyösuhteet. Näin pie-nessä maassa ja näin pienen alan sisällä ei olisikaan järkevää millään muotoa olla tekemättä aitoa ja tu-loksellista yhteistyötä. Kiittäminen on nykyään ihan aliarvostettu palkitsemisen keino.

Haluan tässä yhteydessä välittää avoimen ja vil-pittömän kiitokseni Pelastusopiston johdolle ja koko henkilöstölle, siitä veljellisestä ja lämpimästä tavasta jolla olette vuosien mittaan tehnyt yhteistyötä Helsin-gin koulun kanssa. Edellä esitettyä vähän kärjistävää

ajattelua ei siis pidä käsittää missään määrin kritiikki-nä Pelastusopistoa tai sen toimintaa kohtaan. Teidän kanssanne homma ”pelittää” aina hienosti!

... sitteN vieLä kiitos! — On varmasti paikallaan kiittää myös oman laitoksemme johtoa ja lautakun-tamme päättäjiä. Pelastuskouluun ja sen kehittämi-seen on parin viime vuoden aikana satsattu hurjan paljon.

Koululla on nyt optimaaliset opetustilat, uudistu-nutta kalustoa, valmistuva ekologinen ja ekonomi-nen harjoitusalue aivan keskellä Helsinkiä ja ennen kaikkea toiminnan kannalta oikein mitoitetut henki-löresurssit. On hienoa kuulua pienenä osana tähän Helsingin pelastuslaitoksen suuren joukkueeseen.

Stadin brankkari auttaa aina!

Matti Waitinen

Kirjoittaja, Master of Security, on rehtori Helsingin Pelastuskoulussa.


-- Isossa aluelai-toksessa tarvi-taan vuorovaiku-tusta, näkevät Veli-Pekka Ihamä-ki ja Ilkka Musta-kangas. -- Asiat eivät loksahda paikalleen ikinä, jos keskustelut käydään vain omissa piireissä.

«Viiden huoneiston rivitaloyhtiö vau-rioitui tulipalossa Espoon Tuoma-rilassa helmi-kuussa. Paloa oli sammuttamassa yksitoista yksik-köä. Kuukautta myöhemmin viisi henkilöä meneh-tyi rintamamies-talon palossa Espoossa. KUVA: LEHTIKUVA/VESA MOILANEN.

«

Keväällä valmistunut tutkimus pelastuslaitosten ensimmäisistä

toimintavuosista osoitti pelastustoi-men palvelutason pysyneen hyvänä ja jopa parantuneen. Viiden pelas-tustoimen alueen kunnista kerätty-jen tietojen mukaan tutkijat tekivät johtopäätöksen, jonka mukaan alu-eellinen pelastustoimi on selviytynyt ensimmäisistä muutoksen jälkeisistä vuosista varsin hyvin.

Tutkimusta on peilattu eri puolil-la Suomea: kuinka meidän pelastus-laitoksemme on onnistunut työnan-tajana ja pelastustoimen palveluiden tuottajana?

Yksi tutkimuksessa mukana ol-leista aluelaitoksista oli Länsi-Uuden-

maan pelastuslaitos. –– Kun pelastuslaitos perustettiin,

oli ilmassa ymmärrettävästi pelkoja ja peikkoja. Kaiken kaikkiaan aluelaitos on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, Espoon Palohenkilöstö ry:n puheen-johtaja Ilkka Mustakangas sanoo.

–– Viidessä vuodessa on saatu paljon aikaiseksi. Vahvuus- ja kalus-toasiat ovat kunnossa. Valmiudesta pidetään huolta. Useita kiinteistöjä peruskorjataan. alueellistaminen on potkinut tätä kaikkea eteenpäin. Yk-sittäiset kunnat tuskin olisivat pysty-neet vastaavaan.

Sama näkemys on Länsi-Uuden-maan pelastuslaitoksen esimiehet LU-PEn luottamusmies antti Lallukalla:

–– Erilaisten laitosten yhdistämi-nen on tietysti ollut iso työ, eikä ki-pupisteiltä ole vältytty. Positiivisia ele-menttejä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin negatiivisia. Väittäisin, että kuntalainen esimerkiksi Karjaalla saa huomattavasti parempaa palvelua tänään kuin kuusi vuotta sitten.

Yhdistysten esittämä seuraava as-kel olisi asemien 1+3-vahvuuksien nostaminen 1+4-tasolle. Palvelutaso-päätöksestä ja ensi vuodelle esitettävis-tä virkalisäyksistä tehdään päätökset Espoon pelastuslautakunnassa joulu-kuun aikana.

–– Kirjavahvuus 1+4 kestäisi pa-remmin vuorojen vahvuuden heitte-lyn, Lallukka mainitsee.

Länsi-Uusimaa pitää kiinni

vahvuuksistaUusia virkoja, vahvuudet kuntoon, asemat remonttiin ja kalusto ajanmukaiseksi. Länsi-Uudellamaalla kerä-tään lisää kierroksia seuraavalle viisivuotiskaudelle.

Paloesimies Veli-Matti Laak-so (edessä vas.), ja palomie-

het Juha Ekström, Jani Vainikka, Keijo Nurmi ja Hannu Turkki ovat Espoon kaupungin palkkalistoilla, Lohjan paloasemalla.

«

Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamä-ki summaa alueen pelastuslaitoksista muodostuneen yhtenäisen Länsi-Uu-denmaan laitoksen.

–– Parasta on se, että henkilöstö on alkanut ajatella yhden laitoksen tavoin. Edelleen on jakoa kolmeen toimialuee-seen – Tammisaareen, Lohjaan ja Es-pooseen – mutta jakoa tarvitaan vain hallinnossa, kentällä sen ei tule näkyä.

Uusi palvelutasopäätös tulee vii-laamaan konetta entisestään.

–– Henkilöstö ja kalusto on nos-tettu tyydyttävälle tasolle. Jatkossa tehostetaan koneen käyntiä: järkipe-räistetään toimintaa ja karsitaan pääl-lekkäisiä töitä.

–– Haluamme pitää huolta virka-määristä ja vahvuuksista. Yksiköiden jatkuvasta 1+3-valmiudesta pidetään oikeasti kiinni, vakuuttaa Ihamäki.

Samalla Ihamäki huomauttaa, että toimintojen kehittäminen ja kustan-nustehokkuuden parantaminen ovat entistäkin tärkeämpää. Jatkossa re-sursseja ei kyetä lisäämään niin hyvin kuin mitä ensimmäisen viiden vuoden aikana on tehty.

–– Vuorovahvuuksista pyritään pitämään kiinni, mutta myös pelas-tuslaitoksen tulee ottaa toiminnas-saan huomioon kuntien yleinen ta-loudellinen tilanne. Työhyvinvointi

ja työkyvyn ylläpito ovat entistäkin tärkeämpiä, sillä yhtäkään kaveria ei olisi varaa pitää pois töistä.

Kunnista pelastuslaitoksille kuulu-van kritiikin Ihamäki osoittaa osittain epäonnistuneen viestinnän piikkiin.

–– Tutkimuksen mukaan pelas-tuslaitosten kustannuskasvu on ollut maltillista ja palvelutaso on yleisesti ottaen parantunut. Kuntapäättäjät kuitenkin kokevat, että kustannukset ovat kohonneet pilviin ja vaikutta-mismahdollisuudet ovat heikentyneet merkittävästi. Tosiasiat ja mielipiteet eivät kohtaa – tässä on pelastusjohta-jille viestintäongelma: on unohdettu käydä kunnissa kertomassa faktoja.

Ensin kunnat yhteen

Pelastuslaitoksen riskeistä ja resursseis-ta valtaosa keskittyy Espooseen. Puo-let 12 vakinaisesta asemasta sijaitsee ydinalueella. Kaukaisimmille asemille Lohjalle, Tammisaareen ja Hankoon on pitkä matka pääkaupunkiseudul-ta. Syrjään jääminen oli yksi peikko aluelaitosta perustettaessa.

Hankoniemen kärjessä työskente-levät palomiehet Vesa Sarin ja Markus Fredriksson toteavat perustyön olevan samanlaista kuin ennenkin.

–– alueellistaminen on kokonai-

suudessaan tuonut hyviä asioita. Ka-lusto on uutta ja resursseja käytössä. Jos jotain vakavampaa sattuisi, yksi-köitä tulisi riittävästi avuksi. Toisaalta byrokratia on lisääntynyt jonkin ver-ran, 20 vuotta Hangossa palomiehenä työskennellyt Sarin toteaa.

–– on esitetty että saataisiin yksi mies vuoroon lisää, jotta saataisiin tankki asemalle, lähemmäksi satamaa, paloesimies Tony Backman kertoo.

asemasiirtoja Hangon ja Tammi-saaren välillä on jonkin verran.

–– Ihan hyvä, kun on vaihtuvuut-ta. oppii tuntemaan kavereita. Samaa laitostahan ollaan.

Lohjan asemalla suunnitellut siir-rot hyväksytään, mutta pikaiset läh-döt rassaavat. Vuoroon voidaan lähteä Karkkilaan tai Vihtiin asti.

–– Kun kuulutaan Espoon kau-pungin organisaatioon, paloja pe-lastustoimen ominaispiirteet eivät aina saa tarvittavaa huomiota. Työter-veyshuolto on hyvä esimerkki – siinä tarvitaan erikoistumista jo testauksen ja seurannankin takia. Tällä hetkellä Lohjalla on hyvä tilanne, paloesimies Veli-Matti Laakso sanoo.

–– Ulkopuolista koulutusta oli kunta-aikana enemmän. Yhteisiä treenejä ja yhteisjuttuja teollisuuden kanssa. Nytkin on koulutusta tarjolla, mutta ei kovin käytännönläheistä.

Lohjalaiset muistavat hyvin ajat ennen Lohjan kunnan ja kaupungin liitosta. Lohjan kunta oli ”Suomen pienin kunta, jossa oli ammattipalo-kunta”. Liitosta edeltäneet lopun ajat olivat todella tiukkoja.

–– Käsittämättömin keksintö oli-vat soppakuljetukset! onneksi ne lop-puivat lyhyeen, hymähtää palomies Juha Ekström.

–– aluepelastuslaitosjärjestelmä oli parempi ratkaisu, kuin jos olisi jouduttu valtiolle. Silloin pelastustoi-messa olisi samanlaisia vaikeuksia kuin hätäkeskuksissa nyt, Laakso epäilee.

Jaettu Tammisaaren, Lohjan ja Espoon toimialueisiin. 15 kun-taa (2009 alusta 12). Riskeistä ja resursseista 2/3 Espoon alueella.

12 paloasemalla välitön toimin-tavalmius. Ympärivuorokautises-sa jatkuvassa operatiivisessa valmiudessa noin 60 henkilöä.

400 työntekijää. Työnantaja Espoon kaupunki.

kaksi Palomiesliiton paikallisyh-distystä: Länsi-Uudenmaan pe-lastuslaitoksen esimiehet LUPE ja Espoon Palohenkilöstö ry.

talousarvio noin 30 miljoonaa euroa, josta Espoon ja Kauni-aisten sairaankuljetus noin 3 miljoonaa euroa.

Hälytyslähtöjä 7 800, sairaan-kuljetustehtäviä yli 12 000 (vuonna 2007).

erityispiirteitä kaksikielisyys, kasvava maahanmuuttajavä-estö, Suomen vilkkaimmat liikenneväylät ja pahimmat ruuhkat, korkeat asuin- ja toi-mistorakennukset, isot asuin- ja kauppakeskittymät, raideliiken-ne, lentoliikenne, jatkossa myös metro. 150 kilometriä Suo-menlahden rannikkoa: vilkasta satamatoimintaa, matkustaja- ja rahtilaivaliikennettä. Vahva kes-kuskunta: lähes 60 % väestöstä asuu Espoossa.

Moottoritien avaaminen tuo ykköstielle seitsemän uutta tunnelia. Turvatekniikan testaus on viivästyttänyt moottoritien avaamista. Suomen pisin, 2,2 kilometrin maantietunneli ote-taan käyttöön Lohjalla. Tunne-leista on Lohjalla kokemusta: Nordkalkilla on 80 kilometriä tunneleita.

« LäNsi-uudeN-MAAN PeLAstus-LAitos

Virkavapaat pystytty myöntämäänLänsi-Uudenmaan pelastuslaitok-

sen toimintasuunnitelman mu-kaan laitos muun muassa jatkaa työ-hyvinvoinnin kehittämistä. Ihamäen mukaan tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilöstö on itse mukana tekemässä työhyvinvointia. Henkilös-töpolitiikan tulee olla johdonmukais-ta ja oikeudenmukaista. Kielteinen päätös tulee perustella ja olla linjassa muiden päätösten kanssa.

Henkilöstöä on kannustettu hakeu-tumaan alipäällystö- ja päällystökou-lutukseen sekä ensihoidon täydennys-koulutukseen Espoon aktivointirahan ja stipendikukkaron turvin.

–– Espoon kaupungin linja on tu-kea kehittymistä ja työnkiertoa. Tois-taiseksi olemme pystyneet myöntä-mään virkavapauksia, kun keskustelut on käyty riittävän ajoissa. Luotamme siihen, että hyvään taloon kaverit tu-levat takaisin. Naapurilaitoksien kans-sa tapahtuu aina liikehdintää, mutta aktiivista rekrytointia ei tehdä toisiin laitoksiin, pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki korostaa.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitok-selle valtion päätös pelastajakoulutuk-

sen lisämäärärahasta ja kaksikielisestä kurssista oli odotettu ja toivottu.

–– Virkoihin on saatu päteviä, mut-ta vuosilomien kanssa on ollut ongel-mia. Kun sijaisiksi ei ole saatu päteviä, on seuraava kriteeri ollut palkata kaksi lukuvuotta käyneitä pelastajia, joilla on savusukellusosaamista. Kesällä joudut-tiin rimaa vetämään ensimmäistä ker-taa tästä alemmas: jos saataisiin yhden lukuvuoden käyneitä, joista omalla koulutuksella tulisi sijaisia.

Kun tähänkään ei ole päästy, on jouduttu palkkaamaan epäpäteviä si-jaiseksi.

aluelaitos on kaksikielinen, ja ruotsin kieli korostuu sitä mukaa mitä edemmäksi länteen mennään. Ruotsinkielentaitoisten palomiesten ja päällystön tarve on polttava. Edel-liseltä 2007 päättyneeltä alueelliselta kurssilta ei Länsi-Uudellamaalla ole töissä yhtään kurssilaista.

Ensihoitopalvelun osalta tulevaisuus auki

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on tehnyt Espoossa ja Kauniaisissa ensi-


P

Palomies Vesa Sarin, paloesimies Tony Backman ja palomies Markus Fredriksson miehittävät asemaa alueen lounaiskolkassa. Satama ja teollisuus tuovat vilskettä Hankoon.

Länsi-Uu-denmaan

hätäkeskus toimii Lohjalla samassa

rakennuksessa pelastuslaitoksen

kanssa.

«

hoitoa ja sairaankuljetusta sopimuk-sen perusteella. Strategian mukaisesti se on osallistunut tarjouksellaan kii-reelliseen sairaankuljetuksen kilpailu-tukseen aina, kun alueen kunnat ovat palvelun kilpailuttaneet.

–– Uskomme pelastuslaitoksen osaamiseen. Meillä on asemaverkosto ja koulutetut miehet. Pelastustoimella ja kiireellisellä sairaankuljetuksella on selviä synergiaetuja. Kunnallisen toi-mijan on vaan vaikea osallistua kil-pailuun liiketaloudellisin perustein, Ihamäki summaa.

Pelastuslaitoksen kannalta sairaan-kuljetuksen kilpailutuksessa oleellista on, millaista palvelujen laajuutta ja laa-tua kilpailuttaja osaa ja haluaa pyytää: pyydetäänkö varavalmiutta, lääkinnäl-lisen pelastustoimen johtamisvalmiut-ta, koulutusta ja ensivastetoimintaa.

–– Terveydenhuoltolakiesitys vie ensihoitopalvelua oikeaan suuntaan. Tulee suurempia kokonaisuuksia, joissa unohdetaan kuntarajat. Saadaan ensihoitoon palvelutasopäätös. Palve-luun saadaan ammattimaista osaamis-ta ja kansalaisille tasavertaista palvelua. Pelastuslaitoksen osalta kysymys on, joudutaanko Hyks-Uudenmaan sai-raankuljetus kilpailuttamaan.

Pelastuslaitosten kumppanuus-hankkeen Ihamäki toivoo näkyvän tulevaisuudessa laajempana ja syvem-

pänä yhteistyönä operatiivisissa ja tek-nisissä asioissa. Laitosten henkilöstö-politiikkaankin on hankkeen myötä odotettavissa jonkinlaista yhdenmu-kaistumista.

–– aluelaitosten yhteisiin kehit-tämishankkeisiin pääsevät myös pa-lomiehet mukaan, sillä työn kehittä-misessä paras asiantuntija on yleensä työntekijä itse.


ILKKA MUSTAKANGAS

Palkka ei ole ainoa

työtyytyväisyyteen

vaikuttava asia, mutta

palkkatason merkitys

korostuu pääkaupunki-

seudulla. Elinkustan-

nukset ovat Suomen

korkeimmat.

”

P

BRONTO SKYLIFT OY ABTeerivuorenkatu 2833300 TAMPEREPuh 020 7927 111Fax 020 7927 300www.bronto.fi

Savunpoisto kiinteistösi turvanaSavunpoistolaitteidensäännöllinen huolto on hyvä sijoitus mahdollisen tulipalon varalta.“Savunpoistolaitteistotparantavat olosuhteita turvalliselle poistumiselle ja ihmisten pelastamiselle...” RIL 232-2007

Käkeläntie 41, 16300 ORIMATTILAPuh (03) 544 3100 Fax (03) 544 3160www.keraplast.fi


Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 14:n opiskelijat ovat valmistuneet.

Kurssin päätöstilaisuutta vietettiin Keravalla 24. marraskuuta, johon mennessä opinnot oli saanut lop-puun 22 opiskelijaa alun perin aloit-taneesta 24:stä.

SPaL:n reiluimman kurssilaisen stipendillä muistettiin kurssilaista, joka on ylläpitänyt hyvää yhteishen-keä ja toiminut muut huomioiden. Kurssilaiset valitsivat stipendin saa-jan keskuudestaan äänestämällä: sti-pendi annettiin Linda Lindströmil-le. Päätöstilaisuudessa kurssilaisten puolesta puheenvuoron käytti Essi Rasehorn.

Häke 14 poikkesi aikaisemmista kursseista: se järjestettiin koulutus-sopimuskoulutuksena yhdessä hä-täkeskuslaitoksen kanssa. Koulutus alkoi maaliskuussa 2007 ja päättyi virallisesti vuoden 2008 joulukuussa, vaikka opiskelijoita onkin valmistu-nut omaan tahtiinsa vuoden aikana.

Koulutus toteutettiin työssäoppi-

misena. opiskelijat olivat sijoitettuna Uudenmaan hätäkeskukseen määrä-aikaisiin hätäkeskusavustajien virkoi-hin, joten opiskeluajalta on makset-tu palkkaa. opiskelumuoto takasi huomattavasti enemmän käytännön päivystyssaliharjoittelua muihin päi-

vystäjäkursseihin verrattuna. Koulutuksen osapuolille – Pelas-

tusopistolle ja hätäkeskuslaitokselle – erikoiskurssin järjestelyt toivat myös huomattavasti enemmän suunnitte-lu- ja paperitöitä, päätöstilaisuudessa todettiin.

Häke 14 opiskeli työtä tekemällä

Siilinjärvellä palomiehet herättelivät kunnan johtoaJarmo Turunen ja muut siilinjärveläiset palo-

miehet esittelivät alueellista pelastustoimea kunnanjoh-taja Jari Toloselle.

«

Siilinjärveläiset palomiehet ja Siilinjär-ven kunnan johto tapasivat yhteisessä keskustelutilaisuudessa marraskuussa. Kunnanjohtajalle ja kunnanhallituksen jäsenille annettiin rautainen ajankohtais-katsaus pelastustoimen tilanteeseen.

Siilinjärven kunta on äskettäin saanut uuden kunnan-johtajan aiemmin Sotkamoa johtaneesta Jari Tolosesta.

Kuopion Palomiesyhdistys Spal ry:n jäseninä olevat sii-linjärveläiset palomiehet halusivat kertoa pelastustoimen ajankohtaisista asioista, joten Tolonen ja kunnanhallituk-sen jäseniä kutsuttiin yhteisen pöydän ääreen.

Tapaamisen teemaan oli alueellinen pelastustoimi Sii-linjärven näkökulmasta. Pelastuspalvelut kuntaan hanki-

taan Kuopion kaupungilta. Reilun 20 000 asukkaan Sii-linjärvellä on yksi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen neljästä vakinaisesti miehitetystä paloasemasta.

Palomiesten esittämä kysymys kuuluu, vastaako pe-lastuslaitoksen palvelutaso riskeihin Siilinjärvellä? Huo-mionarvoista on esimerkiksi se, että pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen neljänneksi suurimmalla kun-nalla ei tällä hetkellä ole omaa edustajaa pelastuslaitoksen johtokunnassa.

Siilinjärvellä hälytysmäärät ovat 1,7-kertaistuneet kym-menessä vuodessa. Välittömän lähtövalmiuden omaavana Siilinjärvi on usein Maaningan, Nilsiän ja Lapinlahden kun-tien ”rajapinnoille” ensimmäiseksi hälytettävä paloasema.

Paikalliset palomiehet ovat seuranneet huolestuneena pelastuslaitoksen kehittämistoimia:

–– Siilinjärvi on koko alueellisen pelastuslaitoksen ajan ollut paineiden alaisena. Virkoja on karsittu ilman että kunnan maksuosuus olisi siitä pienentynyt. opera-tiivista toimintaa kentällä piti tehostaa, kun alueellista pelastustoimea perustettiin. Nyt on käynyt päinvastoin. Kehittämistoimet ovat menneet muualle kuin operatiivi-seen toimintaan.

Siilinjärveläiset kysyivät suoraan, kuinka nykyisillä toimintaedellytyksillä voidaan kuntalaisille taata nopea ja tehokas, riskienmukainen pelastustoimen palvelutaso.

–– Saavatko kuntalaiset ansaitsemansa vastineen pe-lastuspalveluihin sijoitetulle euroille. Kunnan pitää olla vaatimassa omia oikeuksiaan – mitä maksetaan ja mitä palveluja saadaan vastineeksi. Nyt eivät perustukset ole kunnossa: Työvuorojen vahvuudet vaihtelevat esimiehestä ja kahdesta palomiehestä esimieheen ja yhteen palomie-heen. Loma-aikoina ja poikkeustilanteissa on jääty kahden palomiehen ja lähtövalmiudessa kotivaralla olevan esimie-hen varaan.

Kemianteollisuutta, hoitolaitoksia, vilkasta liikennettä

Tilaisuudessa muistutettiin Pohjois-Savon pelastuslai-toksen henkilöstön keski-iän olevan yksi valtakunnan korkeimmista, 44,6 vuotta. Tässä tilanteessa tulisi eri-tyisesti kiinnittää huomiota vuorovahvuuksiin ja työtur-vallisuuteen.

–– Työvuorojen vahvuuksien tarkastelussa on lopulta


ensihoitaja haastoi palosukeltajan!

Ojenna kätesi. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua.Luovuttamalla verta autat leikkauspotilaita, onnettomuuksien uhreja, syöpäpotilaita, keskosvauvoja...

Katso verenluovutuspaikat ja veritilanne: www.veripalvelu.fi. OTA VIRALLINEN, KUVALLINEN HENKILÖTODISTUS MUKAASI. Maksuton luovuttajainfo p. 0800 0 5801 arkisin klo 8–17. Haasta kenet vaan luovuttamaan ja laita veri kiertämään osoitteessa www.haaste.fi.

Siilinjärvellä palomiehet herättelivät kunnan johtoa


26 PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

w w w . s u o m e n k e l i t i e t o . f i

w w w . h j o r t h . f i

Vianor

Aukeankatu 4 15610 Lahti

Puh. 010 401 3100

www.tammertukku.fi

www.kalmarind.com

Tamfelt Oyj

www.tamfelt.fi

OULUN TEHTAAT

RAVINTOLA KANNUNKULMAKANNUSILLANKATU 2

02770 ESPOO p. 09-8594984

www.kannunkulma.com

Taninkatu 11, 33400 TamperePuhelin 010 569 3011

Kirvesmiehenkatu 4, 00880 Helsinki(09) 2511 72 00

www.secotools.com

pelastusalan_ammattilainen.indd 26 1.6.2007 9:13:21

LEHTIHARAVA

Helsingin hätäkeskus saatetaan siirtää Kalliosta Keravalle, kerrottiin Helsingin Sa-nomissa 3. joulukuuta. Sisäasiainministeriö on antanut hätäkeskuslaitokselle tehtävän selvittää yhteistyötahojen kanssa toimenpi-teet, joilla hätäkeskuspalvelut varmistetaan Helsingissä.

”Osa hätäkeskuksen työntekijöistä har-kitsee jo eroa. Suurin osa päivystäjistä pitää muuttoa huonona vaihtoehtona. Muuttosuun-nitelmat ovat poikineet jo erouhkailuja.”

Hätäkeskuksen johto toteaa, että keskus kaipaisi nyt vakiinnuttamista. Työntekijöiden vaihtuvuus on juuri saatu hallintaan.

”

Ambulanssimiehistöille hankitaan pippurisumutteita itsepuolustukseen, kertoi Pietarsaaren Sanomat 2. joulukuuta. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella on menossa miehistön koulutus sumutteiden käyttöön.

”Tarkoitus on hankkia miehistöille jotain kättä pitempää sen varalle, että avutarvitsi-ja tai joku muu osoittautuu väkivaltaiseksi.

-- Maailma on muuttunut merkilliseksi, pelastuspäällikkö Kari Koskela sanoo.

-- Joskus 15 vuotta sitten ei olisi tullut mieleenkään pohtia ambulanssihenkilöstön turvallisuutta.”

Luodinkestävät liivit ja vahvistetut käsi-neet ambulansseissa on jo entuudestaan.

”

kyse työturvallisuusriskistä. Esimerkiksi turvallinen kemi-kaali- ja savusukellus voidaan aloittaa pelastussukellusoh-jeen mukaisesti vasta kun palopaikalla on esimies ja kolme palomiestä, jolloin saadaan muodostettua sukelluspari ja heille turvapari.

Palomiehet vertaavat välittömän lähtövalmiuden työ-vuorovahvuutta Siilinjärven kunnan riskeihin: Länsi-Eu-roopan suurin fosfaattikaivos, iso kemian tehdas, Savon radan henkilö- ja raaka-ainekuljetukset, vilkkaasti liiken-nöity moottoritie, kovassa lentokäytössä olevat siviili- ja sotilaslentokentät, Kallaveden syväväylän vesiliikenne, ja kaiken keskellä yli 20 000 kuntalaista.

Hoito- ja majoituslaitoksia kunnassa on useita, muun muassa kuntoutuskeskus, vanhusten palvelukeskus, pää-terveysasema vuodeosastoineen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan aluesairaalana toimiva Tarinaharjun sairaala, jos-sa on 120 vuodepaikkaa. Lisäksi yksi Kuopion Harjulan sairaalan vuodeosasto on sijoitettu entiselle Harjamäen sairaala-alueelle.


Parkko Palopäällystön puheenjohtajaksi

Mitä mieltä kehityksestä?

UUSI PELaSTUSLaKI? ”Viedään eteenpäin nopealla aika-taululla. Kenttä on päässyt mukaan työhön, se on hyvä. Kun toimialamme tärkeintä lakia avataan, on kentän osallistu-minen välttämätöntä.”

ESITYS TERVEYDENHUoLToLaISTa? ”Pelastustoimea suuresti koskettava, iso kokonaisuus, jossa ensihoito ja sai-raankuljetus on vain yhtenä osana. Ensihoidosta on sanottu loppujen lopuksi hyvin vähän, tarkennettavaa on vielä paljon. Ensihoitoketjussa pelastustoimi on jollain tavalla varmasti mukana, sairaankuljetuksessa voi tulla isojakin muutoksia. Ensivasteessa pelastustoimi on lyönyt itsensä läpi.”

PELaSTUSLaIToSTEN Ja -HENKILÖSTÖN ToIMIN-TaKYKYHaNKE? ”Erittäin tärkeä hanke, jota täytyy vetää yhteistuumaisesti. Saadaan aineistoa, jonka kautta arvioi-daan pelastustoimen kykyä suoriutua henkilöstöllään nykyi-sistä ja tulevista tehtävistä.”

SPPL:N PELaSTUSaLaN aMMaTILLISEN oSaaMISEN KEHITTÄMISEN PILoTTIHaNKE? ”Kehittämistä pitää tehdä ja tämä aukaisee kehittämistä yhdestä päästä. toivot-tavasti pelastuslaitoksissa kiinnostutaan pilotista niin, että päästään käytännön toimintaan ensi vuonna.”

PaLoMIESTEN ELÄKEIKÄ? ”tulee esille toimintakyky-hankkeen myötä. täytyy myöntää, että eläkeikä on tällä het-kellä korkea. Jos se jää ennalleen, miten pelastustoimi pystyy jatkossa vastaa maan ikääntymisen haasteisiin?”

PELaSTaJaKURSSIEN LISÄRaHoITUS? ”Hyvä ja tarpeel-linen, mutta oliko riittävä? Miten jatkossa? On kuitenkin viesti siitä, että pelastustoimen henkilöstöpula kaikilla tasoilla on ymmärretty.”

Palopäällystöliiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko. Hän seu-

raa tehtävässä Keski-Uudenmaan pelastusjohtaja Pekka Vänskää. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta.

Parkko on aikaisemmin ollut SPPL:n toiminnassa mukana edustamalla liittoa Pelastustiedon hallituksessa, mutta jaostotehtäviä hänellä ei ole ollut. Puheenjohtajan rooli on näkyvä, kun kyseessä on aktiivisesti lausuntoja valmisteleva asiantuntijaliitto.

–– Palopäällystöliitolla on pitkät perinteet ja vakiintu-neet puheenjohtajan toimintamallit, eikä niitä ole tarpeen muuttaa. Puheenjohtaja osallistuu tilaisuuksiin, joista tär-keimpinä kevät- ja syysopintopäivät, ja liiton kannanotto-jen valmisteluun. Tulee kuitenkin muistaa, että jäsenistön panos eri jaoksissa on merkittävä, kun liitto ottaa kantaa alan kysymyksiin, Parkko puntaroi.

SPPL:n opintopäivä- ja seminaarijärjestäjän rooli on Parkkon mielestä edelleen tärkeä.

–– Koulutuksessa on edelleen sarkaa, nyt kun aluepe-lastuslaitosten perustamisen jälkeinen ensimmäinen aalto on edennyt uudistuksen onnistumisen tarkasteluun. or-ganisaatioita on uudistettu ja kehitystyö jatkuu. Liiton jäsenet ovat kaikki jollain tavalla esimiesasemassa, joten päivittäistä johtamistaitoa tulee pitää yllä.

Nou Hätä! -tietokilpailussa Parkko on ollut toimikun-nan puheenjohtajana. Valistuksella tavoitetaan vuosittain 30 000 koululaista, mutta laajennusvaraa on edelleen. –– Konsepti ja materiaali on toimivaa ja ”maaperä” otollisen ikäistä. Monella alueella Nou Hätä toimii todella hyvin, mutta kaikkia kaupunkeja ei saavuteta. Näkisin esimerkiksi pääkaupunkiseudun alueeksi, jolla kilpailun piiriin saatai-siin paljon koululaisia, jos asian eteen tehtäisiin töitä.

KUVA

: PEL

ASTU

STIE

TO


jestelmän ylläpidosta ja sosiaali- ja terveystoimen virven aluetoiminnoista.

Ensihoitokeskus koordinoi alueen kiireettömiä potilas-kuljetuksia ja hoitolaitosten välisiä potilassiirtoja yhdessä alueen terveys- ja sairaanhoitopiirien kanssa. Tehtävää ei ole säädetty hätäkeskuksen lakisääteiseksi tehtäväksi, vaan se kuuluu terveydenhuollon viranomaisille. Kiireettömät potilaskuljetukset eivät olisi osa ensihoitopalvelua, vaik-ka monella paikkakunnalla käytetäänkin osittain samaa

Samalla kun vastuu ensihoitopal-veluista siirtyy kunnilta sairaan-

hoito- ja terveyspiireille, määritellään ensihoidon ja sairaankuljetuksen palvelujen sisältö tarkemmin ja yh-distetään ne tiiviimmin sairaaloiden päivystystoimintaan.

Tavoitteena on puuttua Kuisman raportissa esitettyyn kritiikkiin ensi-hoidon suuriin alueellisiin eroihin. Työryhmän mukaan ensihoidon ke-hittäminen vaatii yksittäistä kuntaa suurempaa väestöpohjaa ja aiempaa kokonaisvaltaisempaa suunnittelua. Ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelui-den kehittämistä on haitannut sekin, että siihen on osallistunut liian suuri joukko eri toimijoita.

Jatkossa sairaanhoitopiiri tai ter-veyspiiri suunnittelee ja ohjaa alueensa

ensihoitojärjestelmän toimintaa. Piiri laatii ensihoidon palvelutasomääri-tykset alueensa kuntia kuultuaan. Pal-velutaso määriteltäisiin muun muassa alueen riskikartoituksen ja väestökes-kittymien perusteella.

Terveydenhuoltolain lausunto-kierros käydään syksyn aikana. Edus-kuntaan laki tuodaan keväällä. Laki on tarkoitus saada voimaan 2010, jonka jälkeen palvelut tulee saada toimin-taan kolmen vuoden aikana.

Ensihoitokeskus koordinoi kiireettömiä siirtoja

Työrukkaseksi piireihin perustetaan ensihoitokeskus huolehtimaan lääkä-ritasoisesta ensihoidosta sekä muun muassa viranomaisten kenttätietojär-

vartijan työn perusteetvartijan peruskurssivartijan ammattitutkintoturvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintolukkosepän ammattitutkintolukkoseppämestarin erikoisammattitutkintoturvallisuustekniikan erikoiskurssitjärjestyksenvalvojan perus- ja erityiskurssittulityökurssittyöturvallisuuskorttikoulutusyrityskohtaiset koulutukset

Ota yhteyttä!tiimipäällikkö Anne Kotkavuoripuh. 020 513 1545, [email protected]

EdupoliLämmittäjänkatu 2 A, HelsinkiAmmattitie 1, PorvooVirnatie 5 A, Vantaa

www.edupoli.fi

Turvallisuusalojen koulutusta ja tutkintoja

Parkko Palopäällystön puheenjohtajaksi

perhekoti_tuulia_175x130.indd 1 7.3.2008 15:36:25


Ruotsissa on kaikkiaan 6000 pa-lomiestä, joista naisia 70. Pelas-

tusviraston mielestä tämä on liian vähän: pelastusalan ammatteihin on saatava lisää naisia. Nyt aiotaan maan kolmessa suur-kaupungissa – Tuk-holmassa, Göteborgissa ja Malmös-sä – poistaa ns. suurkaupunkitestit, helpottamaan naisten hakeutumista palomiehiksi.

Esitys on saanut kansalaiset ja Brandmännens Riksförbundin rea-goimaan. BRF:n puheenjohtaja Ken-neth Carlssonin on nostanut karhun pöydälle. Hän on kyllästynyt siihen, että palomiehiä syytetään siitä, että ala on liian miesvaltainen ja machokult-tuurissa rypevä.

–– Palomiehet ovat joutuneet asiattoman hyökkäyksen kohteeksi. Keskustelu siitä, että alalle ei haluttaisi naisia tai toisista kulttuureista tulevia henkilöitä ei pidä paikkansa. Käynnis-sä oleva keskustelu on vinoutunut.

–– Meillä ei ole mitään sitä vas-taan, että palomiehiksi tulisi enem-

män naisia. Kaikessa on kysymys kansalaisten turvallisuudesta ja pa-lomiesten omasta turvallisuudesta. Kaikki, jotka haluavat alalle ja selviy-tyvät kokeista, ovat tervetulleita. Ei ole kuitenkaan mitään syystä luopua näistä suurkaupunkikokeista.

–– Palomiehen ammatti on hy-vin pitkälle juuri fyysinen ammatti, joskaan ei pidä unohtaa sosiaalista ja psyykkistä sopivuutta alalle. Ei ole kovinkaan hauskaa lukea lehdistä, jossa pelastusviraston johtajat sano-vat pelastustoimen tehostuvat, jos palomiehiksi saadaan enemmän nai-sia ja toisenlaisen kulttuuritaustan omaavia henkilöitä. Kellä on antaa tähän väitteeseen tieteellinen pohja, kysyy Carlsson.

Maahanmuuttajilla ennakko-luuloja virka-ammatteihin

Brandmännens Riksförbundia on syytetty myös siitä, että alalla olevat palomiehet ovat 90 prosenttisesti

ruotsalaisia tai toisissa pohjoismaissa syntyneitä. Esimerkiksi Etelä-afri-kasta, Libanonista tai Chilestä tullei-ta palomiehiä on hyvin vähän. Tähän on selitys.

–– olemme usean vuoden ajan yrittäneet saada siirtolaistaustaisia nuoria innostumaan palomiehen ammatista. olemme tehneet monta kampanjaa niille asuma-alueille, jois-sa asuu paljon siirtolaisia. Totuus on se, että heitä ei kiinnosta palomiehen ammatti. Tähän on myös hyvä selitys. Suurimmalle osalle siirtolaisia virka-puku edustaa vaaraa.

–– Tämän ongelman edessä ovat olleet myös Ruotsin poliisivoimat, jotka ovat monella eri tapaa yrittäneet saada siirtolaisia hakeutumaan poliisi-kouluun.

–– Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa paremmaksi. Siirtolais-taustaiset nuoret, jotka ovat synty-neet Ruotsissa, kokevat virkapukuiset työntekijät aivan samalla tavoin kuin mekin. olemme saaneet Malmön Ro-

Tasa-arvo vai turvallisuus– kysytään Ruotsissa

Ruotsissa keskustellaan julkisuudessa tiukkaan sävyyn kansa-laisten ja palomiesten turvallisuudesta. Kehän toisella laidalla on palomiesten liitto Brandmännens Riksförbund ja toisella laidalla valtion pelastusvirasto.


Tasa-arvo vai turvallisuus– kysytään Ruotsissa

sengårdenin lähiöistä kahdeksantoista nuorta hakeutumaan palomieskoulu-tukseen, kertoo Kenneth Carlsson.

Tasa-arvo tiukka pala

Palomiehen ammatin vaatimuksista on kysynyt Ruotsin tasa-arvovaltuu-tettu. Tämä on saanut mm. Helsing-borgin pelastuslaitoksen turvautu-maan uudenlaiseen testiohjelmaan, jotta naisia ei syrjittäisi.

Jokainen testikohta punnitaan tasa-arvon näkökulmasta.

Kehitys on saanut Helsingborgin kunnan työsuojeluvaltuutetun Chris-ter Krämerin levottomaksi.

–– Kun kysymys on pelastushen-kilöstön turvallisuudesta, on erittäin tärkeää, että rimaa ei lasketa liian alas pelkästään sen vuoksi, että saataisiin naisia enemmän alalle. Kysymys ei ole siitä, että naisia ei haluttaisi palo-miehiksi Skooneen, vaan pelkästään turvallisuudesta, sanoo Krämer.

Tasa-arvovaltuutettu on ollut ää-rimmäisen kriittinen juuri Helsing-borgin pelastuslaitosta kohtaan. 65 palomiehestä vain yksi on nainen.

Palomiesten liiton BRF:n Carlsson on Krämerin kanssa samaa mieltä.

–– Jotta saisimme aikaan asialli-sen keskustelun siitä, mitä palomie-heltä työssä vaaditaan, aloitamme ensi vuonna projektin, jossa testataan sitä, onko kysymys sukupuolesta vaan yk-sinkertaisesti siitä kuka on alalle par-haiten sopiva, sanoo Carlsson.

Hän ja palomiehet ovat saaneet tiukkaa tukea ruotsalaisten päiväleh-tien mielipideosastoilla. Kansalaisten mielipide on, että kaikkia aloja ei voi edes Ruotsissa - joka on tasa-arvoinen maa monessa suhteessa - kiintiöittää siten, että joka toisen alalle kuin alalle palkattavan on oltava nainen.

Mielipidekirjoittajien mielestä palomiesten kohdalla täytyy pitää tiukasti kiinni siitä, kenellä on paras soveltuvuus alalle.

MARIA PALO

– Palomiehet ovat saaneet nis-kaansa arvostelua, kun he ovat pitäneet kiinni testivaatimuksista, kertoo ruotsalaisen palomiesten ammattiliiton BRF:n puheenjohta-ja Kenneth Carlsson.


Ahvenanmaan pelastustoimi– itsenäinen sekoitus Suomea ja Ruotsia

ahvenanmaan ainoassa kaupungissa Maarianhami-nassa on itsehallinnollisen maanosan pelastustoi-

men keskus ja ainoa asema, jossa on ympärivuorokau-tisesti vakinaisten palomiesten 1+3-miehitys ja kaksi sairaankuljetusyksikköä. aseman yhteydessä on myös ahvenanmaan hätäkeskus.

Lähes 7 000 saaresta muodostuva ahvenanmaa on jaettu 17 kuntaan. asukkaita on 27 000, joista Maari-anhaminassa 11 000. Saaristoisuudesta huolimatta tie-verkko on yli 900 kilometriä pitkä.

Pelastustoimea säätelee oma pelastuslainsäädäntö,

joka on Suomen pelastuslain tapainen. Laki uudistet-tiin 2007. –– Pelastustoimen osalta lainsäädäntömme muistuttaa enemmän Suomen lakia kuin Ruotsin, mut-ta esimerkiksi aluepelastuslaitosta ahvenanmaan lain-säädäntö ei tunne, Maarianhaminan pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Thomas Mattsson kertoo.

Koulutus pääosin Ruotsista

Pelastustoimi on jaettu kahteen alueeseen: Maarianha-minan ja viiden ympäristökunnan alueeseen sekä kym-menen kunnan – mm. Eckerö ja Jomala – muodosta-maan alueeseen.

Maarianhaminan keskuspelastusaseman viroissa on 29 palomies-sairaankuljettajaa, neljä paloesimiestä, kaksi palomestaria, palopäällikkö ja apulaispalopäällikkö. Li-säksi on yksi koulutuspäällikön ja yksi hallintopäällikön virka. –– Palomiehistä kaksi on saanut palomieskoulu-tuksen Kuopiossa, muut Ruotsissa. omaa ensihoitaja-koulutusta olemme järjestäneet yhteistyössä paikallisen sairaanhoito-oppilaitoksen kanssa, koulutuskoordinaat-tori Johan Mansnerus kertoo.

Ahvenanmaan pelastustoimessa on jotain Suomesta, jotain Ruotsista, mutta vahva itsehallinnon leima, kuten maakunnassa muutenkin. Saaristolaisuus ja merenkäynti tuovat oman värinsä pelastustoimen varautumiseen ja harjoituksiin.


Viimeisin omaa tuotantoa oleva kuljetusväline, sukeltajien käyt-töön rakennettu traileri.

Palomies-sairaankuljettaja Peter Johanssonin käyttä-mät ajoneuvot ovat hyvässä kunnossa. Pelastusajo-neuvoille kertyy mittariin kilometrejä kohtuullisesti, ja ambulanssitkin uusitaan kolmen vuoden välein.

– Tulevien vuosien haaste on ensihoidon koulutuksen järjestäminen, missä järjestetään ja miten saadaan rahoitus Maarianhaminan kaupungilta, apulaispalo-päällikkö Thomas Mattsson miettii.

Suomen kielen suhteen on sama suhde: muutama pa-lomies puhuu suomea, osa ymmärtää ja puhuu huonosti ja loput vain muutaman sanan. ahvenanmaalla virallisen kielen status on vain ruotsilla.

–– Postinumeroalue, jossa asuu eniten ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia, ei olekaan Ruotsissa, vaan ah-venanmaalla, jatkaa Mattsson.

Ensiluokkainen harjoitusalue

Pelastus- ja sammutustehtäviä Maarianhaminan asemal-ta suoritetaan tilastojen mukaan 320-350 vuosittain. Rakennuspaloja on keskimäärin hieman yli 10 ja muita paloja yli 20 vuosittain, liikenneonnettomuuksia vajaa kymmenen.

Koko ahvenanmaalla pelastus- ja sammutustehtäviä tulee 400-450 vuosittain ja ambulanssihälytyksiä noin 2700 vuosittain.

Kalustopuoli on ahvenanmaan pelastustoimella kun-nossa. Sammutusautoja on 19, säiliöautoja 5, puomitika-sautoja 2, ambulansseja 4 ja lähes 30 muuta ajoneuvoa miehistön, kaluston ja varusteiden siirtoon.

Maarianhaminan pelastuslaitoksen harjoitusalue on tutustumisen arvoinen ja kelpaisi malliksi aluepelastus-laitoksille. Savusukellusharjoitusrakennuksen vieressä on monipuolinen kenttä erilaisten pelastustehtävien harjoittelua varten. Toinen rakennus sisältää häkkiradan savusukellusharjoitteluun.

omat simulaatiotilat löytyvät risteilyaluksen ko-nehuoneesta ja matkustajahytissä. Harjoitusalueen va-rustelussa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa: Viking Line toimittaa hyttisimulaattoriin aidon ”ruotsinlaivan” sisustuksen.

Harjoitusalueella toimii myös ahvenanmaan meri-turvallisuuskeskus, joka on merkittävä turvallisuus- ja pelastuskouluttaja kauppalaivastolle ja huviveneilijöille. Keskuksen harjoitusrakennus sisältää merialtaan, jossa voidaan sisäoloissa simuloida myrskyä.

ahvenanmaan oman kauppalaivaston koko on kuu-tisenkymmentä alusta. Matkustajalaivaliikenne ja kaup-pamerenkäynti näkyvät kaikessa toiminnassa.

–– Viranomaisyhteistyö on keskeinen osa toimintaa. Eniten ja parasta yhteistyötä tehdään Suomen rajavartio-laitoksen kanssa, Mattsson kertoo.

Siirto viitosryhmäänPalomies siirtyy eläkkeelle liian usein työkyvyt-tömänä. Oman terveyden rajat tulivat vastaan myös kolmella Kainuun pelastuslaitokselta työ-kyvyttömyyseläkkeelle jääneellä palomiehellä.

Kajaanin paloasemalla vietettiin marraskuun lopulla harvinaista

hetkeä, kun työkyvyttömyyseläkkeel-le jäi kerralla kolme palomiestä. osmo Kauppisen ja Viljo Mäklinin eläkepäi-vät alkoivat marraskuun alussa, Juha Rautiaisen vuoro oli joulukuussa.

Työvuosia olisi ollut vielä jäljel-lä: 55-vuotiaalla Kauppisella kolme vuotta, 52-vuotiaalla Mäklinillä kym-menen vuotta ja 45-vuotiaalla Rauti-aisella kaksikymmentä vuotta.

Ikä ei tullut vastaan, vaan terveys, niin kuin monella muullakin palomie-hellä. Vain yksi kymmenestä Kainuus-sa viimeksi eläkkeelle siirtyneistä pa-lomiehestä on jäänyt pois ikävuosien takia. Reilun vuoden aikana Kajaanis-sa on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle viisi palomiestä

–– Mieli on tavallaan haikea, mut-ta tyyni. Nyt lähdetään elämään lop-puelämää, tiivistää Viljo Mäklin.

Susilaumassa raakki ajetaan tie-hensä. Paloasemalta eläkeläinen löytää aina kavereita ja juttuseuraa.

–– Kuten eläkkeelle jäänyt palo-mestari Matti Niiranen sanoi: terve-tuloa pojat pelastuslaitoksen ryhmään numero viisi. Neljä ryhmää tekee töi-tä, te olette reservissä, Juha Rautiainen naurahtaa.

Viitosryhmä ei ole huono juttu ollenkaan. Kuudes ryhmä on hauta-usmaalla.

Repaleisia vuosia

Miehiä yhdistävät erilaiset tuki- ja lii-kuntaelinsairaudet sekä hengityselin-sairaudet. Viime vuodet ovat olleet enemmän tai vähemmän repaleista työ- ja sairaslomien vuorottelua.

–– Kasaan painunut kaularanka ja yläselän ongelmat alkoivat ensimmäi-sen kerran vaivata viisi vuotta sitten. olin aluksi kolme kuukautta sairaslo-malla, jonka jälkeen pystyin tekemään kaksi vuotta töitä sairaankuljetuksessa. Sitten oli tarkoitus pitää vuorotteluva-paata, mutta se menikin sairasteluksi, kertaa osmo Kauppinen.

Mäklinin selkä- ja polvivaivojen taustalla on muun muassa nuoruus-vuosien urheilussa saadut vammat.

–– Leikkauksilla ei niveliin enää saa apua. omilla osilla mennään niin pitkälle kuin mahdollista, mutta edes-sä on pallonivelen vaihto toiseen pol-veen. Selkäydinkanavan ahtauma on myös todettu.

Rautiainen muistaa selän oireilleen jollain tavalla lapsesta asti.

–– Palokunnan työkulttuurissa kipeää selkää on pidetty heikkouden osoituksena. oireiden vuoksi hakeu-duin kuvauksiin, jossa todettiin usean välilevyn rappeuma, nikamaliukumaa ja selkäydinkanavan tukkeuma. Juuri-aukkoahtauma aiheuttaa käsien puu-tumista ja tunnottomuutta. Käsien puristusvoima riittää pukemiseen ja syömiseen, näyttää Rautiainen.

Kun sekä Mäklinillä että Rautiai-sella on puhjennut astma 2000-luvun alussa, miettivät miehet työympäris-tön vaikutusta hengitystiesairauteen. Vanhalta Kajaanin paloasemalta läh-


Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry:n jäsenet Viljo Mäklin (vas.), Juha Rautiainen ja Osmo Kauppinen ennättivät palvella pelastuslaitoksella yhteensä 82 vuotta. Kajaanin pelastuslaitoksen seinälle asetettuun kunniatau-luun on merkitty kaikki Kajaanista eläkkeelle jääneet palomiehet. Taustalla konehallissa näkyy muisto histo-riasta: vanhalta paloasemalta mukaan otettu tanko, joka sekin ennätti palvella palomiehiä lähes 80 vuotta.



dettiin nykyisin tiloihin viisi vuotta sitten.

–– Homeen lisäksi asemalla oli vakava ilmastointiongelma. Konehal-lin epäpuhtaudet tulivat letkutornin ja laskeutumisputken kanavan kautta miehistön ruokailu- ja lepotiloihin.

Pää oli kovilla

Tilastoissa mielenterveysongelmat nostetaan yhdeksi merkittäväksi työs-tä pois jäämisen syyksi. omien ko-kemusten pohjalta kainuulaiset eivät ihmettele tätä ollenkaan. Masennus on yleinen sivudiagnoosi tuki- ja lii-kuntaelinsairauksien, verenkiertoelin-sairauksien ja hengityselinsairauksien kylkeen.

–– Jokainen meistä voi myöntää, että pää on ollut kovilla. Huoli omas-ta selviytymisestä on aiheuttanut ma-sennusta ja unettomuutta, Rautiainen sanoo.

Kiputilat ja kyvyttömyyden tunne luovat epävarmuutta, jota pahentaa se, että sairaslomalle jäänyt ei enää pärjää kotonakaan.

–– Tympäisi, kun ei pysty osal-listumaan kotitöihin. Pahimmillaan ruohonleikkuustakaan ei tule yhtään mitään, Kauppinen huokaa.

Mäklin myöntää suoraan, että pa-haa oloa purettiin pulloon.

–– Terveyden menetys tuntui niin hirveältä, että minusta tuli kertahei-tolla alkoholisti. Mitään muuta en löytänyt työn tilalle.

Vaivoja viina ei helpota, vaan päin-vastoin. Elämä menee entistä sotkui-semmaksi.

–– olen onnellinen, että menin aa-kerhoon. Siinä sakissa on saanut paljon ajattelemisen aihetta. on kiva elää taas.

Palomiehen ammatti oli Mäkli-nille pitkäaikainen haave, joka toteu-tui 1980. Virka tuli yhdeksän vuotta myöhemmin.

–– Sairastuttuani pelkäsin eniten sitä, että joku työ olisi jäänyt suolille: en olisi tiukan paikan tullen pystynyt omaan tehtävääni. aloin tuntea ole-vani riski työyhteisölle. Sen verran ylpeä kuitenkin olen, että omia töitä en tyrkytä muille. Teen itse tai olen tekemättä. Silloin suorinta on mennä kysymään sairaslomaa.

Yhteydenpito merkitsee paljon

Rautiainen sanoo parasta masennus-lääkettä olleen kotona viisivuotiaan tyttären kanssa vietetty aika. Viimeiset

kolme vuotta kuntoutustuella on pa-kottanut miettimään suhdetta lähei-siin kokonaan uudelta pohjalta.

–– Eteenpäin mennään. Elämä antaa meille vielä paljon, kun vaan kipujen kanssa pystytään elämään. Minulla on vaimo, lapset ja kavereita palokunnassa.

Sairaslomalainen elää epävarmassa välitilassa, edelleen sidoksissa työyh-teisöön. Silloin palokunnan yhteisöl-lisyys ja suhteet työvuoron kavereihin saattavat nousta uuteen arvoon.

–– Sairaslomalle jääneen palomie-hen kannalta on tärkeää, että työvuoro ja esimies muistaisivat pitää yhteyttä. Puhelinsoitto tai sähköposti silloin tällöin pitää tuo sellaista sosiaalista tukea, jolla on iso merkitys. Kotona ajatukset pyörivät usein kuitenkin työasioissa ja siinä, pystyykö palaa-maan töihin, Rautiainen sanoo.

Juha Rautiainen, Viljo Mäklin ja Osmo Kauppinen kiittävät Kainuun pelastuslaitoksen henkilöstöä saamas-taan tuesta.

Osmo, Juha ja Viljo eivät sulje paloaseman ovea takanaan pysyvästi. Eläkeläiset ovat aina tervetulleita kahvipöytään.


Suomen Palomiesliitto SPaL, ruotsa-lainen Brandmännens Riksförbund

BRF ja islantilainen Landssamband Slökkviliðs- og Sjúkraflutningamanna LSS perustavat eurooppalaisen yhteis-työjärjestön. Tavoitteena on tiivistää liittojen kansainvälisen tason yhteis-työtä ja edunvalvontaa.

–– Jäsenten edunvalvonnassa tu-levat korostumaan paikallinen taso ja EU:n taso. Kansallinen taso on edelleen tärkeä, mutta nämä kaksi muuta koros-tuvat entisestään. Liitoissa täytyy tun-nistaa ja ennakoida muutoksia. Kan-sainvälinen ja EU-suuntainen toiminta ei saa jäädä vain keskustelujen asteelle, vaan edellyttää käytännön toimia. Sii-hen tarvitaan työkalu, jollainen uusi järjestö on, perustelee Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula.

Liitot tapasivat marraskuussa Is-lannissa järjestetyssä seminaarissa.

Perustettava yhteistyöjärjestö tulee ot-tamaan aktiivisen roolin pelastusalan ja hätäkeskusammattilaisten edunval-vontakentällä Euroopassa.

LSS:n puheenjohtaja Sverrir Björnssonin kutsumana Islannin-ta-paamiseen osallistui myös Iso-Britan-nian pelastusalan ammattiliitto Fire Brigades Union. apulaispääsihteeri andy West toi tervehdyksen pohjois-maiden ay-liitoille ja kertoi FBU:n toimista kansainväliseen yhteistyöhön lisäämiseksi.

Yhteisiä haasteita

Uuden järjestön perustaminen on osa vuonna 2006 käynnistynyttä pohjoismaiden yhdistysten tiivistä yhteistyötä. –– Viime vuosina tehty työ on rakentanut luottamusta jär-jestöjen kesken. Syntynyt luottamus

on merkittävä pohja, kun yhteistyön piiriä laajennetaan. Nyt on aika ottaa seuraava askel perustamalla yhteis-järjestö, sanoo kansainvälisten asioi-den koordinaattori Mikael Svanberg Ruotsin BRF:stä.

Pelastusalalla haasteet ovat eri maissa samanlaisia: mm. eläkeikä, palkkaus- ja työaikajärjestelmät. Työ-elämän yleisiä trendejä ovat mm. pai-kallisen sopimisen ja EU-tasoisen pää-töksenteon merkityksen kasvaminen. Tilanteessa tarvitaan vahvaa ammat-tiliikettä, jolla on myös kansainvälistä vaikuttavuutta.

–– Liitot tekevät paljon työtä jäse-nistönsä eteen, mutta hallittu koordi-naatio on puuttunut. Yhteistyöjärjes-tössä hyödynnetään hyviä käytäntöjä, sopimusmalleja ja työtapoja eri maista sekä luodaan vaikutuskanava Euroo-pan parlamenttiin, taustoittaa Nikula.

Liitot perustavat eurooppalaisen yhteistyöjärjestön

Islannin-tapaami-sessa olivat mukana muun muassa

LSS:n Vernharð Guðna-son (vas.), BRF:n Mikael Svanberg ja Kenneth Carlsson, LSS:n Sverrir Björn Björnsson, SPAL:n Kim Nikula, LSS:n Finnur Hilmarsson ja FBU:n Andy Dark.

«

Kielotie 12–14 B, 01300 Vantaapuh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230

[email protected]

suomen Palomiesliitto sPal RY

Kuva

t: H

gin

pela

stus

laito

s ja

Häk

e.

jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Pelastusalan eri tehtävissä työskentelevät ammattilaiset tekevät kansalaisten turvallisuuden eteenvaativaa työtä joka päivä. He tarvitsevat ammattiliittoa turvaamaan asemansa työelämässä. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tämä on vaativa, mutta välttämätön tehtävä.

sPal on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. Liittoon kuuluu yli 3 200 jäsen-tä, jotka työskentelevät kuntasektorilla pelastusalan eri ammattiryhmissä sekä valtion hätäkeskuksissa. STTK:laisena liittona SPAL on mukana Suomen suurimman toimihenkilökeskusjärjestön hallituksessa ja työryhmissä.

edunvalvonnan kannalta on pelkästään hyvä asia,että SPAL keskittyy ainoastaan pelastusalan ja hätäkeskus-ammattilaisten asioihin.

PelastusHenkilÖstÖn oma ammattiliitto

pelastusalan ammattilainen 6/08

Documents