pendidikan kimia fakultas tarbiyah dan keguruan ... · padahal kimia sangat bermanfaat dalam...

PENERAPAN STRATEGI STUDENT ACTIVE LEARNINGPADA MATERI REAKSI REDOKS KELAS XII MAS DARUL ‘ULUM

TERHADAP KEAKTIFAN SISWA

SKRIPSI

Diajukan Oleh

FITRI PARTIWI

Mahasiswa Fakultas Tarbiyah dan KeguruanJurusan Pendidikan Kimia

NIM: 291 223 257

PENDIDIKAN KIMIAFAKULTAS TARBIYAH DAN KEGURUAN

UNIVERSITAS ISLAM NEGERI AR-RANIRY BANDA ACEH2016 M/1437 H

Alhamdulillahi Rabbil ‘Alamin..

Syukur kepada Allah S.W.T Yang dengan tanpa bosan Mendengar dan Menjawab setiapkeluhan dan do’a hamba hingga karya ini selesai dengan sempurna.

Dan bahwasanya kepada Tuhan-mulah kesudahan (segala sesuatu). Dan bahwasanyaDia-lah yang menjadikan orang tertawa dan menangis. (QS. An-Najm: 42-43)

Allah…Ingatkan diri memohon kepadaMu di tengah kesunyian malam, hanya di saat -saat sulit haruskucapai cita-citaku, agar tidak Kau padamkan semangatku, agar tidak menyerah di saat salah,tidak merintih di saat perih, dan tidak mangkir di saat getir…dan kerendahan itu sirna saatkebahagiaan menyapa…Tapi…kasihMu tetap mengalir bagai air, sayangMu tersedia niscaya udara…Karena berkah dariMu ya Allah, diri berhasil mencapai kesuksesan dibangku pendidikan…Juga cinta itu…

Ayahanda .......Cucuran keringatmu adalah berkahHingga mampu aku melangkah

Dan kupersembahkan sebuah pengabdian dalam wujud “cita”

Ibunda..........Dengan keringat dan darah engkau telah melahirkankuDipangkuanmu ananda membuka mataDengan didikanmu ananda dapat berdiri tegakPetuahmu bagaikan intan permata,Ketulusan dan kasih sayang, cinta dan do’aYang tak terhingga membuatku dapat meraih separuh dari asaku ini

Atas segala hidayahnya aku dapat melalui detik-detik yang begitu bernilai dalam hidupini hingga karya tulis yang sederhana ini terealisasikan dan kupersembahkan dengan penuhtakzim dan segenap rasa cinta teriring terima kasih kepada orangtuaku ayahanda Jasmin danibunda Salmi Almidar, yang telah ikhlas mendidik, membesarkan, dan selalu memberikan do’a.Terimakasih juga buat kakakku Meri Sasmi dan juga adikku tersayang Siti Aisyah, PauziaSyahmira, Zainuril Akbar, dan Rahmat Fitrah , yang telah banyak membantu memberikan doadan memberikan semangat serta tekat dalam diriku untuk mengapai cita-citaku.

Terima kasih yang sangat spesial kupersembahkan kepada Cing Hulda dan Cing Yuliku,Husna dan Nisa. yang tiada henti mengingatkan memberi pengertian yang tulus dan benar sertatelah memberikan motivasi dan pentunjuk agarku dapat meraih cita-citaku kelak kedepan danTeman-teman KHAS angkatan 2012, serta teman-teman lainnya yang banyak membantu.

Terima kasih untuk semuanya

Fitri Partiwi, S.Pd.

v

ABSTRAK

Nama : Fitri PartiwiNIM : 291223257Fakultas/Prodi : FTK / Pendidikan KimiaJudul : Penerapan Strategi Student Active Learning Pada Materi

Reaksi Redoks Kelas XII MAS Darul ‘Ulum TerhadapKeaktifan Siswa.

Tanggal Sidang : -Tebal Skripsi : -Pembimbing I : Dr. Muzakir, M.AgPembimbing II : Sabarni, M.PdKata Kunci : Penerapan, Strategi Student Active Learning

Pelajaran kimia merupakan salah satu mata pelajaran yang mempunyaiperanan penting bagi kehidupan manusia, namum siswa beranggapan pelajarankimia sulit dipahami dan membosankan. Rendahnya minat dan hasil belajar siswadipengaruhi oleh beberapa faktor diantaranya penggunaan media pembelajaranyang kurang tepat serta kurangnya penggunaan model atau strategi membuatsiswa kurang aktif oleh sebab itu siswa kurang mempelajari atau menyukai kimia,padahal kimia sangat bermanfaat dalam kehidupan sehari-hari. Berdasarkan latarbelakang masalah tersebut maka penulis melakukan penelitian yang berjudul“Penerapan Strategi Student Active Learning Pada Materi Reaksi Redoks SiswaKelas XII MAS Darul ‘Ulum”. Adapun menjadi rumusan masalah dalampenelitian ini adalah untuk mengetahui aktivitas siswa, perbedaan hasil belajardan respon siswa saat penerapan strategi student active learning pada materireaksi redoks. Tujuan penelitian ini adalah untuk mengetahui aktivitas siswa, hasilbelajar, serta respon siswa terhadap penerapan strategi student active learningpada materi reaksi redoks. Rancangan penelitian yang digunakan adalaheksperimen semu (Quasi Experimental Designe). Instrumen pengumpulan datamenggunakan lembar observasi kegiatan siswa, soal tes dan respon siswa.Sedangkan teknik pengumpulan data yang digunakan adalah observasi, tes danangket. Data yang diperoleh dari aktivitas siswa dianalisis menggunakanpersentase, sedangkan pengujian hipotesis menggunakan uji-t dan angket dianalismenggunakan presentase. Hasil analisis diperoleh aktivitas siswa selamapembelajaran dengan menerapkan strategi student active learning tergolong aktifdengan persentase dari dua orang pengamat adalah 91,25%. Data hasil tes yangdiperoleh dari hasil penelitian dianalisis dengan menggunakan uji t pada tarafsignifikan = 0,05, maka diperoleh t > t yaitu t , > t , , maka H0

ditolak. Dengan demikian Ha diterima, sehingga dapat disimpulkan bahwa“terdapat perbedaan hasil belajar siswa yang diajarkan dengan menerapkanstrategi student active learning dengan hasil belajar siswa dengan menerapkanstrategi ekspositori pada materi reaksi redoks kelas XII MAS Darul ‘Ulum BandaAceh”. Selanjutnya respon siswa terhadap pembelajaran dengan menerapkan

vi

strategi student active learning memperoleh respon positif yaitu dengan persentaseyang menyebut “Ya” sebanyak 87,00%.

vii

KATA PENGANTAR

Syukur Alhamdulillah, penulis panjatkan ke hadirat Allah SWT yang telah

melimpahkan rahmat dan hidayah-Nya. Sehingga penulis dapat menyelesaikan

skripsi yang berjudul “Penerapan Strategi Student Active Learning Pada

Materi Reaksi Redoks Kelas XII MAS Darul ‘Ulum Terhadap Kektifan

Siswa”. Shalawat beriring salam kita panjatkan keharibaan Nabi besar

Muhammad Saw beserta keluarga dan sahabatnya sekalian.

Skripsi ini diajukan sebagai salah satu beban SKS dalam memenuhi

bidang studi yang diperlukan untuk memperoleh gelar sarjana (S-1) di Bidang

Studi Pendidikan Kimia Fakultas Tarbiyah dan Keguruan (FTK) UIN Ar-Raniry

Darussalam Banda Aceh.

Karya tulis ilmiah ini dapat terwujud hanya karena dukungan dan bantuan

dari banyak pihak. Pada kesempatan ini perkenankan penulis menyampaikan

terima kasih kepada:

1. Ayahanda dan Ibunda, dan segenap keluarga yang dengan sabar telah

membesarkan, membimbing, mendoakan, mengarahkan, membantu baik

moril maupun materil demi kesuksesan ananda.

2. Bapak Dr. Muzakir, M.Ag sebagai pembimbing pertama dan ibu Sabarni,

M.Pd sebagai pembimbing kedua yang telah meluangkan waktu, memberi

banyak motivasi dan semangat serta mengarahkan penulis dalam

menyelesaikan penulisan skripsi ini.

viii

3. Bapak Dr. H. Ramli Abdullah, M.Pd selaku ketua Prodi Pendidikan Kimia

(FTK) UIN Ar-Raniry dan sebagai Penasehat Akademik (PA) yang telah

banyak memberi bimbingan dan dukungan berupa motivasi dalam

menyelesaikan studi di program pendidikan kimia.

4. Bapak Dekan Fakultas Tarbiyah dan Keguruan UIN Ar-Raniry, bapak dan

ibu pembantu dekan serta karyawan di lingkungan FTK UIN Ar-Raniry

yang telah membantu penulis dalam menimba ilmu di FTK UIN Ar-

Raniry.

5. Ibu Dra. Kesuma Nirwana selaku kepala sekolah dan Bapak Eliyan Ehda,

S. Pd. Kim selaku guru kimia serta siswa-siswi MAS Darul ‘Ulum

khususnya kelas XII IPA1 yang telah banyak membantu penulis untuk

mengadakan penelitian dalam rangka menyusun skripsi ini.

6. Buat semua rekan-rekan Prodi Pendidikan Kimia angkatan 2012, KPM-

Reguler 1, serta PPL MAN Model yang tidak bisa penulis sebutkan satu

persatu yang selalu memberikan motivasi dan banyak pengalaman yang

berharga.

Semoga semua budi baik yang diberikan semua pihak kepada penulis

mendapatkan imbalan dari Tuhan Maha Pemurah. Penulis berharap skripsi ini

memberikan manfaat bagi dunia pendidikan.

Banda Aceh, 01 September 2016

Penulis

ix

DAFTAR TABEL

TABEL 3.1 : Quasi Eksperimental Designe ................................................ 26TABEL 3.2 : Kriteria Presentase Respon Siswa.......................................... 41TABEL 4.1 : Gambaran Umum MAS Darul ‘Ulum.................................... 42TABEL 4.2 : Sarana dan Prasarana MAS Darul ‘Ulum .............................. 43TABEL 4.3 : Keadaan Siswa MAS Darul ‘Ulum ........................................ 44TABEL 4.4 : Keadaan Guru di MAS Darul ‘Ulum ..................................... 44TABEL 4.5 : Nilai Data Aktivitas Siswa..................................................... 45TABEL 4.6 : Nilai Tes Awal dan Tes Akhir Kelas Eksperimen dan Kontrol 47TABEL 4.7 : Distribusi Frekuensi Nilai Pre-Test Siswa Kelas Eksperimen 49TABEL 4.8 : Distribusi Frekuensi Nilai Pre-Test Siswa Kelas Kontrol ..... 51TABEL 4.9 : Distribusi Frekuensi Nilai Post-Test Siswa Kelas Eksperimen 53TABEL 4.10 : Distribusi Frekuensi Nilai Post-Test Siswa Kelas Kontrol .... 55TABEL 4.11 : Respon Siswa Terhadap Strategi Student Active Learning ... 56TABEL 4.12 : Distribusi Frekuensi Uji Normalitas dari Nilai

Siswa Pre-Test Kelas Eksperimen ......................................... 58TABEL 4.13 : Distribusi Frekuensi Uji Normalitas dari Nilai

Siswa Pre-Test Kelas Kontrol ................................................ 59TABEL 4.14 : Distribusi Frekuensi Uji Normalitas dari Nilai

Siswa Post-Test Kelas Eksperimen........................................ 60TABEL 4.15 : Distribusi Frekuensi Uji Normalitas dari Nilai

Siswa Post-Test Kelas Kontrol .............................................. 61

x

DAFTAR LAMPIRAN

LAMPIRAN 1 : Surat Keputusan Dekan Fakultas Tarbiyah dan KeguruanUIN Ar-Raniry tentang Pengangkatan PembimbingMahasiswa Fakultas Tarbiyah dan KeguruanUIN Ar-Raniry .................................................................. 75

LAMPIRAN 2 : Surat Izin Penelitian Dari Dekan Fakultas Tarbiyahdan Keguruan UIN Ar-Raniry........................................... 76

LAMPIRAN 3 : Surat Izin Mengadakan Penelitian Dari Dinas PendidikanBanda Aceh ....................................................................... 77

LAMPIRAN 4 : Surat Telah Mengadakan Penelitian di MASDarul ‘Ulum ...................................................................... 78

LAMPIRAN 5 : Silabus ............................................................................... 79LAMPIRAN 6 : Rencana Pelaksanaan Pembelajaran (RPP) Kelas

Eksperimen........................................................................ 83LAMPIRAN 7 : Rencana Pelaksanaan Pembelajaran (RPP) Kelas

Kontrol .............................................................................. 88LAMPIRAN 8 : Tabel Indikator dan Soal .................................................... 93LAMPIRAN 9 : Soal Pre-Test dan Postest .................................................. 95LAMPIRAN 10 : LKS Percobaan ................................................................. 101LAMPIRAN 11 : Lembar Validasi Instrumen Penelitian.............................. 103LAMPIRAN 12 : Angket Respon Siswa ....................................................... 105LAMPIRAN 13 : Lembar Observasi Aktivitas Siswa ................................... 106LAMPIRAN 14 : Foto Kegiatan Penelitian ................................................... 108LAMPIRAN 15 : Daftar Distribusi t.............................................................. 114LAMPIRAN 16 : Daftar Distribusix2 ............................................................ 115LAMPIRAN 17 : Daftar Distribusi Normal (Z-score) .................................. 116LAMPIRAN 18 : Daftar Riwayat Hidup ....................................................... 117

xi

DAFTAR ISI

LEMBAR JUDUL........................................................................................ iPENGESAHAN PEMBIMBING................................................................ iiPENGESAHAN SIDANG ........................................................................... iiiKARYA ILMIAH ........................................................................................ ivABSTRAK .................................................................................................... vKATA PENGANTAR.................................................................................. viiDAFTAR TABEL ........................................................................................ ixDAFTAR LAMPIRAN ................................................................................ xDAFTAR ISI................................................................................................. xiBAB I PENDAHULUAN........................................................................................ 1

A. Latar Belakang Masalah ................................................................1B. Rumusan Masalah..........................................................................4C. Tujuan Penelitian ...........................................................................5D. Manfaat Penelitian .........................................................................5E. Hipotesis Penelitian .......................................................................6F. Definisi Operasional ......................................................................6

BAB II KAJIAN PUSTAKA.......................................................................................9A. Belajar dan Pembelajaran ..............................................................9B. Strategi Pembelajaran ....................................................................11C. Strategi Student Aktive Learning ..................................................12D. Langkah-Langkah Pembelajaran Strategi

Student Active Learning.................................................................13E. Kelebihan dan Kelemahan Strategi Student Aktive Learning .......14F. Ciri-ciri Murid Aktif ......................................................................14G. Pengertian Hasil Belajar ................................................................15H. Faktor-faktor yang Mempengaruhi Hasil Belajar ..........................16I. Materi Reaksi Redoks ....................................................................21

BAB III METODOLOGI PENELITIAN ..................................................................26A. Tempat dan Waktu Penelitian........................................................26B. Rancangan Penelitian.....................................................................26C. Populasi dan Sampel Penelitian.....................................................27D. Sumber Data ..................................................................................28E. Variabel Penelitian.........................................................................28F. Instrumen Pengumpulan Data........................................................29G. Teknik Pengumpulan Data.............................................................31H. Teknik Analisis Data .....................................................................33

BAB IV HASIL PENELITIAN DAN PEMBAHASAN.................................42A. Hasil Penelitian ..............................................................................42

1. Deskripsi Lokasi Penelitian ..........................................................422. Deskripsi Data Hasil Penelitian ................................................45

B. Pengolahan Data Uji Hipotesis Penelitian .....................................64C. Pembahasan Hasil Penelitian .........................................................66

1. Analisis Aktivitas Siswa ...........................................................66

xii

2. Analisis Hasil Belajar Siswa .....................................................673. Analisis Respon Siswa ..............................................................70

BAB V KESIMPULAN DAN SARAN.......................................................................71A. Kesimpulan ....................................................................................71B. Saran ..............................................................................................72

DAFTAR PUSTAKA...................................................................................................73LAMPIRAN-LAMPIRAN ...............................................................................75DAFTAR RIWAYAT HIDUP .........................................................................121

11

BBAABB IIPPEENNDDAAHHUULLUUAANN

AA.. LLaattaarr BBeellaakkaanngg MMaassaallaahh

SSttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg aaddaallaahh ssttrraatteeggii ppeemmbbeellaajjaarraann yyaanngg

mmeennssttiimmuullaassii ssiisswwaa uunnttuukk mmeennggeemmbbaannggkkaann ggaaggaassaannnnyyaa ddeennggaann mmeemmaannffaaaattkkaann

ssuummbbeerr bbeellaajjaarr.. SSttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg mmeerruuppaakkaann ssaallaahh ssaattuu ccaarraa uunnttuukk

mmeennggiikkaatt iinnffoorrmmaassii bbaarruu kkeemmuuddiiaann mmeennyyiimmppaannnnyyaa ddaallaamm oottaakk.. JJiikkaa ssiisswwaa ddiiaajjaakk

bbeerrddiisskkuussii,, mmeennjjaawwaabb ppeerrttaannyyaaaann aattaauu mmeemmbbuuaatt ppeerrttaannyyaaaann,, mmaakkaa oottaakk mmeerreekkaa

aakkaann bbeekkeerrjjaa lleebbiihh bbaaiikk sseehhiinnggggaa pprroosseess bbeellaajjaarr ddaappaatt tteerrjjaaddii ddeennggaann bbaaiikk.. KKeettiikkaa

ssiisswwaa bbeellaajjaarr ddeennggaann aakkttiiff,, bbeerraarrttii mmeerreekkaa tteellaahh mmeennddoommiinnaassii aakkttiiffiittaass

ppeemmbbeellaajjaarraann.. MMeerreekkaa aakkttiiff mmeenngggguunnaakkaann oottaakk mmeerreekkaa uunnttuukk mmeenneemmuukkaann iiddee

ppookkookk ddaarrii mmaatteerrii ppeellaajjaarraann,, mmeemmeeccaahhkkaann ppeerrssooaallaann aattaauu mmeennggaapplliikkaassiikkaann aappaa

yyaanngg ddiippeellaajjaarrii kkee ddaallaamm kkeehhiidduuppaann nnyyaattaa..11

DDii ssaammppiinngg iittuu,, ppeemmeeccaahhaann ppeerrssooaallaann ddaallaamm ssooaall rreeaakkssii rreeddookkss ssaannggaattllaahh

ppeennttiinngg.. BBeerrddaassaarrkkaann hhaassiill oobbsseerrvvaassii ddii sseekkoollaahh MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm BBaannddaa AAcceehh

ddiippeerroolleehh iinnffoorrmmaassii bbaahhwwaa ssiisswwaa hhaannyyaa mmeennggaannddaallkkaann iinnffoorrmmaassii ddaarrii gguurruu ddaann

sseellaammaa ppeemmbbeellaajjaarraann bbeerrllaannggssuunngg hhaannyyaa bbeebbeerraappaa oorraanngg mmeennggaajjuukkaann ppeerrttaannyyaaaann..

PPaaddaa ssaaaatt gguurruu mmeemmbbeerriikkaann ppeerrttaannyyaaaann hhaannyyaa bbeebbeerraappaa ssiisswwaa yyaanngg mmaammppuu

mmeennjjaawwaabb ppeerrttaannyyaaaann tteerrsseebbuutt.. PPeemmbbeellaajjaarraann ddii sseekkoollaahh MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm ppaaddaa

mmaatteerrii rreeaakkssii rreeddookkss jjuuggaa ssaannggaatt ttiiddaakk bbaaiikk.. DDiibbuukkttiikkaann ddeennggaann oobbsseerrvvaassii aawwaall

bbeerrttaannyyaa kkeeppaaddaa ssiisswwaa yyaanngg tteellaahh bbeellaajjaarr rreeaakkssii rreeddookkss.. SSiisswwaa tteerrsseebbuutt

mmeennyyaattaakkaann bbaahhwwaa ppaaddaa mmaatteerrii iinnii hhaannyyaa mmeenngggguunnaakkaann mmeettooddee cceerraammaahh ddaann

________________________11MMuukkhhlliissoonn EEffeennddii,, IInntteeggrraassii PPeemmbbeellaajjaarraann AAkkttiiff ddaallaamm MMeenniinnggkkaattkkaann KKeeaakkttiiffaann

BBeellaajjaarr,, JJuurrnnaall:: JJuurrnnaall PPeennddiiddiikkaann KKiimmiiaa,, VVoolluummee:: 77,, NNoo.. 22,, FFKKIIPP UUPPII

22

hhaannyyaa mmeennccaattaatt ttaannppaa mmeellaakkuukkaann ppeerrccoobbaaaann aattaauu mmeenngggguunnaakkaann mmooddeell sseerrttaa

ssttrraatteeggii yyaanngg lleebbiihh mmooddeerrnn..

SSeellaannjjuuttnnyyaa,, ssaallaahh ssaattuu kkoommppeetteennssii ddaassaarr yyaanngg hhaarruuss ddiimmiilliikkii oolleehh ssiisswwaa

kkeellaass XXIIII sseemmeesstteerr ggaannjjiill yyaaiittuu:: mmeemmbbuukkttiikkaann ddaann mmeennggkkoommuunniikkaassiikkaann

bbeerrllaakkuunnyyaa rreeaakkssii rreeddookkss mmeellaalluuii ppeerrccoobbaaaann.. BBeerrddaassaarrkkaann kkoommppeetteennssii ddaassaarr

tteerrsseebbuutt,, pprroosseess ppeemmbbeellaajjaarraann ppaaddaa mmaatteerrii rreeaakkssii rreeddookkss sseebbaaiikknnyyaa mmeenneerraappkkaann

mmooddeell ddaann ssttrraatteeggii ppeemmbbeellaajjaarraann yyaanngg mmeelliibbaattkkaann ssiisswwaa aakkttiiff ddaallaamm mmeemmbbaanngguunn

kkoonnsseepp..

PPeemmbbeellaajjaarraann ppaaddaa hhaakkiikkaattnnyyaa mmeerruuppaakkaann ssuuaattuu pprroosseess iinntteerraakkssii aannttaarraa

gguurruu ddeennggaann ssiisswwaa,, bbaaiikk iinntteerraakkssii sseeccaarraa llaannggssuunngg sseeppeerrttii kkeeggiiaattaann ttaattaapp mmuukkaa

mmaauuppuunn sseeccaarraa ttiiddaakk llaannggssuunngg,, yyaaiittuu ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann bbeerrbbaaggaaii mmeeddiiaa

ppeemmbbeellaajjaarraann.. KKeelleebbiihhaann pprroosseess ppeemmbbeellaajjaarraann yyaanngg aaddaa ppaaddaa sseekkoollaahh MMAASS DDaarruull

UUlluumm aaddaallaahh mmeemmiilliikkii ffaassiilliittaass ccuukkuupp mmeemmaaddaaii.. DDiilliihhaatt ddaarrii aaddaannyyaa llaabboorraattoorriiuumm

sseerrttaa ccuukkuupp lleennggkkaappnnyyaa aallaatt--aallaatt ddaann bbaahhaann--bbaahhaann pprraakkttiikkuumm.. SSeeddaannggkkaann

kkeekkuurraannggaann ddaallaamm pprroosseess ppeemmbbeellaajjaarraann ddii sseekkoollaahh MMAASS DDaarruull UUlluumm aaddaallaahh

kkuurraannggnnyyaa mmeennggaapplliikkaassiikkaann llaabboorraattoorriiuumm ddaann mmaassiihh mmeenngggguunnaakkaann mmooddeell aattaauu

ssttrraatteeggii kkoonnvveennssiioonnaall..

PPeemmbbeellaajjaarraann kkuurraanngg eeffeekkttiiff aakkaann mmeemmbbeerriikkaann hhaassiill yyaanngg ttiiddaakk

mmeemmuuaasskkaann.. BBeeggiittuu jjuuggaa ddeennggaann mmaatteerrii rreeaakkssii rreeddookkss ssaannggaatt mmeemmeerrlluukkaann

ppeemmbbeellaajjaarraann eevveekkttiiff.. DDeennggaann ppeemmbbeellaajjaarraann eevveekkttiiff mmaakkaa ttuujjuuaann ppeennddiiddiikkaann aakkaann

tteerrccaappaaii ddeennggaann mmuuddaahhnnyyaa.. DDeennggaann ttiiddaakk eevveekkttiiffnnyyaa ppeemmbbeellaajjaarraann ppaaddaa mmaatteerrii

rreeddookkss mmaakkaa hhaassiill ppuunn ttiiddaakk eevveekkttiiff ddiibbuukkttiikkaann ddeennggaann hhaassiill nniillaaii uullaannggaann yyaanngg

33

sseebbeelluummnnyyaa ddaann jjaawwaabbaann ssiisswwaa yyaanngg kkuurraanngg ppaahhaamm ddeennggaann mmaatteerrii rreeaakkssii rreeddookkss

ppaaddaallaahh ssuuddaahh ddiippeellaajjaarrii..

SSeellaannjjuuttnnyyaa,, ddeennggaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg ssiisswwaa aakkaann lleebbiihh

bbeerrsseemmaannggaatt ddaann lleebbiihh aakkttiiff llaaggii kkaarreennaa aakkaann lleebbiihh bbaannyyaakk mmeenngggguunnaakkaann mmeeddiiaa

ppeemmbbeellaajjaarraann yyaanngg ddaappaatt mmeennaarriikk ppeerrhhaattiiaann ppaarraa ssiisswwaa.. SSeeddaannggkkaann kkeekkuurraannggaann

ppaaddaa ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aakkttiiff lleeaarrnniinngg aaddaallaahh ttiiddaakk sseemmuuaa ssiisswwaa aakkaann

mmeennggoorriieennttaassiikkaann ppeemmiikkiirraannnnyyaa kkaarreennaa kkuurraannggnnyyaa ppeerraann ppeennddiiddiikk ddaallaamm pprroosseess

ppeemmbbeellaajjaarraann..

BBeerriikkuuttnnyyaa hhaammbbaattaann ddaann ttaannttaannggaann ddaallaamm mmeenngggguunnaakkaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt

aaccttiivvee lleeaarrnniinnggaaddaallaahh bbaannyyaakknnyyaa mmeenngggguunnaakkaann mmeeddiiaa ppeemmbbeellaajjaarraann.. MMeeddiiaa yyaanngg

ddiigguunnaakkaann hhaarruuss ddaappaatt mmeemmbbuuaatt ssiisswwaa aakkttiiff,, aappaabbiillaa ssiisswwaa ttiiddaakk aakkttiiff mmaakkaa

ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg ttiiddaakk bbeerrhhaassiill.. BBeeggiittuu jjuuggaa ddeennggaann gguurruu yyaanngg

mmeenngggguunnaakkaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg hhaarruuss bbeennaarr--bbeennaarr mmeenngguuaassaaii mmeeddiiaa

ppeemmbbeellaajjaarraann..

PPeemmbbeellaajjaarraann yyaanngg bbaaiikk aaddaallaahh ppeemmbbeellaajjaarraann yyaanngg mmeennccaappaaii ttuujjuuaann

ppeennddiiddiikkaann ddeennggaann tteeppaatt ddaann cceeppaatt.. DDeennggaann mmeenngggguunnaakkaann mmooddeell aattaauu ssttrraatteeggii

ppeemmbbeellaajjaarraann yyaanngg bbaaiikk ddaann sseessuuaaii ddeennggaann mmaatteerrii yyaanngg aakkaann ddiiaajjaarrkkaann mmaakkaa

ttuujjuuaann ppeennddiiddiikkaann aakkaann ssaannggaatt mmuuddaahh tteerrccaappaaii.. OOlleehh sseebbaabb iittuu,, gguunnaakkaannllaahh mmooddeell

aattaauu ssttrraatteeggii ppeemmbbeellaajjaarraann yyaanngg bbaaiikk ddaann bbeennaarr..

KKaarraakktteerriissttiikk yyaanngg ppaalliinngg ddoommiinnaann ddaarrii ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg

aaddaallaahh uuppaayyaa ddaallaamm mmeenniinnggkkaattkkaann kkooggnniittiiff ddaann aaffeekkttiiff ssiisswwaa ddaallaamm

mmeennyyeelleessaaiikkaann ssooaall--ssooaall ddeennggaann ccaarraa aakkttiiff ddaann cceeppaatt.. DDeennggaann mmeenngggguunnaakkaann

ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg ssiisswwaa aakkaann lleebbiihh aakkttiiff ddaallaamm pprroosseess ppeemmbbeellaajjaarraann..

44

PPeenneerraappaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg jjuuggaa ppeerrnnaahh ddiitteerraappkkaann ppaaddaa mmaatteerrii

aassaamm bbaassaa ddaann bbeerrhhaassiill ddaallaamm mmeenniinnggkkaattkkaann hhaassiill bbeellaajjaarr ddaarrii sseebbeelluummnnyyaa..22

BBeerrddaassaarrkkaann uurraaiiaann ddii aattaass mmeennjjaaddii ppeerrssooaallaann iinnttii aaddaallaahh ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt

aaccttiivvee lleeaarrnniinngg.. UUnnttuukk mmeennggeettaahhuuii mmaassaallaahh iittuu lleebbiihh llaannjjuutt ddaann sseeccaarraa mmeennddaallaamm

kkiirraannyyaa ddaappaatt ddiillaakkuukkaann ppeenneelliittiiaann sseeccaarraa kkeesseelluurruuhhaann.. UUnnttuukk mmrrnnccaappaaii hhaall

tteerrsseebbuutt ddiiaannggkkaatt ppeenneelliittiiaann ddeennggaann jjuudduull ““PPeenneerraappaann SSttrraatteeggii SSttuuddeenntt AAccttiivvee

LLeeaarrnniinngg PPaaddaa MMaatteerrii RReeaakkssii RReeddookkss tteerrhhaaddaapp KKeeaakkttiiffaann SSiisswwaa KKeellaass XXIIII

MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm BBaannddaa AAcceehh””..

BB.. RRuummuussaann MMaassaallaahh

BBeerrddaassaarrkkaann ggaammbbaarraann yyaanngg aaddaa ddii llaattaarr bbeellaakkaanngg mmaassaallaahh mmeennjjaaddii

ppeerrssooaallaann iinnttii aaddaallaahh ttiiddaakk eeffeekkttiivviittaassnnyyaa ppeemmbbeellaajjaarraann sseehhiinnggggaa mmeenngghhaassiillkkaann

ppeemmbbeellaajjaarraann ttiiddaakk mmaakkssiimmaall.. UUnnttuukk mmeennjjaawwaabb ppeerrssooaallaann tteerrsseebbuutt ddaappaatt

ddiijjaabbaarrkkaann ddaallaamm ppeerrttaannyyaaaann bbeerriikkuutt iinnii::

11.. BBaaggaaiimmaannaa aakkttiivviittaass ssiisswwaa ddaallaamm ppeenneerraappaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg

ppaaddaa mmaatteerrii rreeaakkssii rreeddookkss ssiisswwaa KKeellaass XXIIII MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm ??

22.. AAppaakkaahh tteerrddaappaatt ppeerrbbeeddaaaann hhaassiill bbeellaajjaarr ssiisswwaa yyaanngg ddiiaajjaarrkkaann ddeennggaann

mmeenngggguunnaakkaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg ddeennggaann hhaassiill bbeellaajjaarr ssiisswwaa

yyaanngg ddiiaajjaarrkkaann ddeennggaann ssttrraatteeggii eekkssppoossiittoorrii ppaaddaa mmaatteerrii rreeaakkssii rreeddookkss ssiisswwaa

KKeellaass XXIIII MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm ??

________________________22DDeewwii SSuulliissttiiaawwaattii,, PPeennggaarruuhh SSttrraatteeggii SSttuuddeenntt AAccttiivvee LLeeaarrnniinngg tteerrhhaaddaapp MMoottiivvaassii ddaann

PPrreessttaassii BBeellaajjaarr KKiimmiiaa ppaaddaa PPookkookk BBaahhaassaann AAssaamm BBaassaa,, JJuurrnnaall:: JJuurrnnaall PPeennddiiddiikkaann KKiimmiiaa,,vvoolluummee:: 22,, NNoo:: 33,, FFKKIIPP UUNNYY IInnddoonneessiiaa

55

33.. BBaaggaaiimmaannaa rreessppoonn ssiisswwaa ddaallaamm ppeenneerraappaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg

ppaaddaa mmaatteerrii RReeaakkssii RReeddookkss ssiisswwaa kkeellaass XXIIII MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm BBaannddaa AAcceehh

??

CC.. TTuujjuuaann PPeenneelliittiiaann

BBeerrddaassaarrkkaann rruummuussaann mmaassaallaahh ddii aattaass mmaakkaa mmeennjjaaddii ttuujjuuaann ppeenneelliittiiaann iinnii

aaddaallaahh uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii::

11.. AAkkttiivviittaass ssiisswwaa mmeellaalluuii ppeenneerraappaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg ppaaddaa

kkeellaass XXIIII ppaaddaa mmaatteerrii rreeaakkssii rreeddookkss ddii MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm BBaannddaa AAcceehh..

22.. PPeerrbbeeddaaaann hhaassiill bbeellaajjaarr ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee

lleeaarrnniinngg ddaann ssttrraatteeggii eekkssppoossiittoorrii ssiisswwaa kkeellaass XXIIII ppaaddaa mmaatteerrii rreeaakkssii rreeddookkss

ddii MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm BBaannddaa AAcceehh..

33.. RReessppoonn ssiisswwaa mmeellaalluuii ppeenneerraappaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg ppaaddaa kkeellaass

XXIIII ppaaddaa mmaatteerrii rreeaakkssii rreeddookkss ddii MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm BBaannddaa AAcceehh..

DD.. MMaannffaaaatt PPeenneelliittiiaann

AAddaappuunn mmaannffaaaatt ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh::

11.. BBaaggii ssiisswwaa,, ddiihhaarraappkkaann ddeennggaann ppeenneerraappaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aakkttiivvee lleeaarrnniinngg

ddaappaatt mmeenniinnggkkaattkkaann hhaassiill bbeellaajjaarr ssiisswwaa..

22.. BBaaggii gguurruu,, sseebbaaggaaii bbaahhaann iinnffoorrmmaassii ddaann mmaassuukkaann tteennttaanngg ppeennggaarruuhh

ppeenneerraappaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg uunnttuukk mmeenniinnggkkaattkkaannhhaassiill bbeellaajjaarr

ssiisswwaa kkhhuussuussnnyyaa mmaattaa ppeellaajjaarraann rreeaakkssii rreeddookkss..

33.. BBaaggii sseekkoollaahh,, mmeemmbbeerriikkaann iinnffoorrmmaassii ddaallaamm rraannggkkaa ppeerrbbaaiikkaann ddaann

ppeenniinnggkkaattaann mmuuttuu ppeemmbbeellaajjaarraann,, kkhhuussuussnnyyaa mmaatteerrii rreeaakkssii rreeddookkss..

66

EE.. HHiippootteessiiss PPeenneelliittiiaann

AAddaappuunn yyaanngg mmeennjjaaddii hhiippootteessiiss aalltteerrnnaattiiff ((HHaa)) ddaann hhiippootteessiiss nnooll ((HH00))

ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh::

11.. HHaa:: TTeerrddaappaatt ppeerrbbeeddaaaann hhaassiill bbeellaajjaarr ssiisswwaa yyaanngg ddiiaajjaarrkkaann ddeennggaann


yyaanngg ddiiaajjaarrkkaann ddeennggaann ssttrraatteeggii eekkssppoossiittoorrii ppaaddaa mmaatteerrii RReeaakkssii RReeddookkss ssiisswwaa

KKeellaass XXIIII MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm

22.. HH00:: TTiiddaakk tteerrddaappaatt ppeerrbbeeddaaaann hhaassiill bbeellaajjaarr ssiisswwaa yyaanngg ddiiaajjaarrkkaann ddeennggaann


yyaanngg ddiiaajjaarrkkaann ddeennggaann ssttrraatteeggii eekkssppoossiittoorrii ppaaddaa mmaatteerrii RReeaakkssii RReeddookkss ssiisswwaa

KKeellaass XXIIII MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm..

FF.. DDeeffiinniissii OOppeerraassiioonnaall

SSuuppaayyaa tteerrhhiinnddaarr ddaarrii ppeennaaffssiirraann yyaanngg bbeerrbbeeddaa tteerrhhaaddaapp iissttiillaahh ddiigguunnaakkaann

ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii,, ppeerrlluu ddiikkeettaahhuuii iissttiillaahh--iissttiillaahh ppeennttiinngg ddaallaamm jjuudduull ppeenneelliittiiaann

iinnii yyaaiittuu::

11.. PPeenneerraappaann aaddaallaahh mmeennggaapplliikkaassiikkaann sseessuuaattuu yyaanngg ddiimmiilliikkii sseesseeoorraanngg..33

SSeeccaarraa ooppeerraassiioonnaall ppeenneerraappaann yyaanngg ddiimmaakkssuuddkkaann aaddaallaahh

ppeennggaapplliikkaassiikkaann tteeoorrii ddaann pprraakktteekk yyaanngg ddiippeerroolleehh gguurruu kkiimmiiaa sseellaammaa

ppeellaattiihhaann ddaallaamm pprroosseess ppeemmbbeellaajjaarraann kkiimmiiaa..

________________________33PPooeeddaarrmmiinnttaa,, KKaammuuss UUmmuumm BBaahhaassaa IInnddoonneessiiaa,, ((JJaakkaarrttaa:: PPuussttaakkaa,, 11999900)),, hh.. 449933..

77

22.. SSttrraatteeggii ppeemmbbeellaajjaarraann ppaaddaa ddaassaarrnnyyaa aaddaallaahh ttiinnddaakkaann nnyyaattaa ddaarrii gguurruu

aattaauu mmeerruuppaakkaann pprraakktteekk gguurruu mmeellaakkssaannaakkaann ppeennggaajjaarraann mmeellaalluuii ccaarraa

tteerrtteennttuu yyaanngg ddiinniillaaii lleebbiihh eeffeekkttiiff ddaann eeffeessiieenn..44

33.. SSttrraatteeggii ssttuuddeenntt aakkttiivvee lleeaarrnniinngg aaddaallaahh kkeemmaammppuuaann uunnttuukk mmeenncciippttaakkaann,,

mmeennggiimmaajjiinnaassiikkaann,, mmeellaakkuukkaann iinnoovvaassii ddaann mmeellaakkuukkaann aarrttiissttiikk llaaiinnnnyyaa

aaggaarr gguurruu mmeenncciippttaakkaann kkeeggiiaattaann bbeellaajjaarr yyaanngg bbeerraaggaamm sseehhiinnggggaa

mmeemmeennuuhhii bbeerrbbaaggaaii ttiinnggkkaatt kkeemmaammppuuaann ssiisswwaa ddaann ttiippee sseerrttaa ggaayyaa

bbeellaajjaarr..55

44.. HHaassiill bbeellaajjaarr aaddaallaahh sseessuuaattuu yyaanngg ddiippeerroolleehh oolleehh ppeesseerrttaa ddiiddiikk sseetteellaahh

mmeellaakkuukkaann kkeeggiiaattaann ppeemmbbeellaajjaarraann ddaann mmeerruuppaakkaann ggaammbbaarraann ttiinnggkkaatt

ppeenngguuaassaaaann ssiisswwaa tteerrhhaaddaapp aappaa yyaanngg tteellaahh ddiippeellaajjaarrii.. HHaassiill bbeellaajjaarr yyaanngg

ddiiccaappaaii ssiisswwaa ddiippeennggaarruuhhii oolleehh dduuaa ffaakkttoorr uuttaammaa yyaaiittuu ffaakkttoorr ddaarrii ddiirrii

ssiisswwaa ddaann ffaakkttoorr lliinnggkkuunnggaann..66 HHaassiill bbeellaajjaarr ddaappaatt ddiimmaakkssuudd aaddaallaahh hhaassiill

ddaarrii pprroosseess ppeemmeebbeellaajjaarraann yyaanngg ddiillaakkuukkaann ppaaddaa mmaatteerrii rreeaakkssii rreeddookkss..

55.. RReeaakkssii rreeddookkss aaddaallaahh rreeaakkssii yyaanngg mmeennyyeebbaabbkkaann aaddaa uunnssuurr yyaanngg

mmeennggaallaammii ppeerruubbaahhaann bbiillaannggaann ookkssiiddaassii..77 UUnnssuurr yyaanngg mmeennggaallaammii

kkeennaaiikkaann bbiillaannggaann ookkssiiddaassii ddiisseebbuutt tteerrookkssiiddaassii,, sseeddaannggkkaann uunnssuurr yyaanngg

mmeennggaallaammii ppeennuurruunnaann bbiillaannggaann ookkssiiddaassii ddiisseebbuutt tteerreedduukkssii.. CCoonnttoohhnnyyaa ::

22NNaa ++ CCll22 22NNaaCCll (( NNaa tteerrookkssiiddaassii ddaann CCll tteerreedduukkssii ))..

________________________44HHaammrruunnii,, SSttrraatteeggii PPeemmbbeellaajjaarraann,, ((BBaanndduunngg:: IInnssaann MMaaddaannii,, 22000077)),, hh.. 44..

55SSiibbbbeerrmmaaiinn MMeeii,, SSttrraatteeggii SSttuuddeenntt AAccttiivvee LLeeaarrnniinngg,, ((YYooggyyaakkaarrttaa:: YYaappppeennddiiss,, 22000044)) hh.. 22..

66 SSuuhhaarrssiimmii AArriikkoonnttoo,, DDaassaarr--DDaassaarr EEvvaalluuaassii PPeennddiiddiikkaann,, ((JJaakkaarrttaa:: BBuummii AAkkssaarraa,, 22000055)),,hh.. 227799..

77 YYaayyaann SSuunnaarryyaa,, KKiimmiiaa uunnttuukk SSMMUU KKeellaass IIIIII,, ((BBaanndduunngg:: MMeeddiiaa PPrraattaammaa,, 22000011,, hh.. 3388..

88

BBAABB IIIIKKAAJJIIAANN PPUUSSTTAAKKAA

A. Belajar dan Pembelajaran

1. Belajar

Belajar merupakan aktivitas yang disengaja dan dilakukan oleh individu

agar terjadi perubahan kemampuan diri, dengan belajar anak yang tadinya tidak

mampu melakukan sesuatu, menjadi mampu melakukan sesuatu, atau anak yang

tadinya tidak terampil menjadi terampil.

Seorang dikatakan belajar apabila pikiran dan perasaannya aktif, aktivitas

pikiran dan perasaannya itu sendiri tidak dapat diamati orang lain, akan tetapi

dirasakan oleh yang bersangkutan sendiri. Guru tidak dapat melihat aktivitas

pikiran dan perasaan siswa. Guru melihat dari kegiatan siswa sebagai akibat

adanya aktivitas pikiran dan perasaan siswa, sebagai contoh: siswa bertanya,

menanggapi, menjawab pertanyaan guru, diskusi, memecahkan permasalahan,

melaporkan hasil kerja, membuat rangkuman, dan sebagainya. Itu semua adalah

gejala yang tampak dari aktivitas mental dan emosional siswa.8

Benyamin S Bloom adalah ahli pendidikan yang terkenal sebagai pencetus

konsep taksonomi belajar. Taksonomi belajar adalah pengelompokan tujuan

belajar berdasarkan domain atau kawasan belajar. Menurut Bloom ada tiga

domain belajar, yaitu sebagai berikut:9

________________________88TTiimm PPeennggeemmbbaannggaann MMKKDDKK,, KKuurriikkuulluumm ddaann PPeemmbbeellaajjaarraann,, ((JJaakkaarrttaa:: RRaajjaawwaallii PPeerrss,,

22001133)),, hh.. 112244--112255..

99EEvveelliinnee SSiirreeggaarr ddaann HHaarrttiinnii NNaarraa,, TTeeoorrii BBeellaajjaarr ddaann PPeemmbbeellaajjaarraann,, ((BBooggoorr:: GGhhaalliiaaIInnddoonneessiiaa,, 22001100)),, hh.. 88--1111..

99

11)) CCooggnniittiivvee DDoommaaiinn ((kkaawwaassaann kkooggnniittiiff)),, ppeerriillaakkuu yyaanngg mmeerruuppaakkaann pprroosseess

bbeerrppiikkiirr yyaanngg tteerrmmaassuukk hhaassiill kkeerrjjaa oottaakk..

22)) AAffffeeccttiivvee DDoommaaiinn ((kkaawwaassaann aaffeekkttiiff)),, ppeerriillaakkuu yyaanngg ddiimmuunnccuullkkaann

sseesseeeeoorraanngg sseebbaaggaaii ppeerrttaannddaa kkeecceennddeerruunnggaann uunnttuukk mmeemmbbuuaatt ppiilliihhaann aattaauu

kkeeppuuttuussaann uunnttuukk bbeerrssaakkssii ddiiddaallaamm lliinnggkkuunnggaann tteerrtteennttuu..

33)) PPssyycchhoommoottoorr DDoommaaiinn ((kkaawwaassaann ppssiikkoommoottoorr)),, ppeerriillaakkuu yyaanngg ddiimmuunnccuullkkaann

oolleehh aassiill kkeerrjjaa ffuunnggssii ttuubbuuhh mmaannuussiiaa.. DDoommaaiinn iinnii bbeerrbbeennttuukk ggeerraakkaann

ttuubbuuhh,, aannttaarraa llaaiinn sseeppeerrttii bbeerrllaarrii,, mmeelloommppaatt,, mmeelleemmppaarr,, bbeerrppuuttaarr,,

mmeemmuukkuull,, mmeenneennddaanngg ddaann llaaiinn--llaaiinn..

22.. PPeemmbbeellaajjaarraann

PPeemmbbeellaajjaarraann ppaaddaa hhaakkiikkaattnnyyaa mmeerruuppaakkaann ssuuaattuu pprroosseess iinntteerraakkssii aannttaarraa

gguurruu ddeennggaann ssiisswwaa,, bbaaiikk iinntteerraakkssii sseeccaarraa llaannggssuunngg sseeppeerrttii kkeeggiiaattaann ttaattaapp mmuukkaa

mmaauuppuunn sseeccaarraa ttiiddaakk llaannggssuunngg,, yyaaiittuu ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann bbeerrbbaaggaaii mmeeddiiaa

ppeemmbbeellaajjaarraann.. DDiiddaassaarrii oolleehh aaddaannyyaa ppeerrbbeeddaaaann iinntteerraakkssii tteerrsseebbuutt,, mmaakkaa

kkeeggiiaattaannppeemmbbeellaajjaarraann ddaappaatt ddiillaakkuukkaann ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann bbeerrbbaaggaaii ppoollaa

ppeemmbbeellaajjaarraann..1100

SSeettiiaapp iinnddiivviidduu//ssiisswwaa yyaanngg ddiihhaaddaappii oolleehh gguurruu ssaannggaatt kkoommpplleekkss,, kkaarreennaa

mmeennyyaannggkkuutt sseeggii ffiissiikk ddaann ppssiikkiiss.. PPeerriillaakkuu yyaanngg iinnggiinn ddiihhaassiillkkaann ddaarrii

ppeemmbbeellaajjaarraann jjuuggaa kkoommpplleekkss,, kkaarreennaa mmeennyyaannggkkuutt bbeerrbbaaggaaii kkeemmaammppuuaann sseeppeerrttii

uunnssuurr kkooggnniittiiff,, aaffeekkttiiff ddaann ppssiikkoommoottoorriikk.. DDeemmiikkiiaann ppuullaa ddeennggaann iinntteerraakkssii

ppeemmbbeellaajjaarraann ddaann lliinnggkkuunnggaann ppeemmbbeellaajjaarraannnnyyaa iittuu sseennddiirrii kkoommpplleekkss,, kkaarreennaa

mmeennyyaannggkkuutt mmaatteerrii,, ppeennddeekkaattaann,, mmooddeell,, ssttrraatteeggii,, mmeettooddee sseerrttaa mmeeddiiaa yyaanngg

________________________1100RRuussmmaann,, MMooddeell--MMooddeell PPeemmbbeellaajjaarraann:: MMeennggeemmbbaannggkkaann PPrrooffeessiioonnaalliissmmee GGuurruu,,

((JJaakkaarrttaa:: RRaajjaawwaallii PPeerrss,, 22001133)),, hh.. 113344..

1100

ddiigguunnaakkaann ddaallaamm mmeennggkkoommuunniikkaassiikkaannnnyyaa ddeennggaann ssiisswwaa uunnttuukk mmeemmppeerroolleehh

ttuujjuuaann ppeemmbbeellaajjaarraann yyaanngg ddiihhaarraappkkaann..

PPaaddaa ggaarriiss bbeessaarrnnyyaa sseettiiaapp kkeeggiiaattaann ppeemmbbeellaajjaarraann mmeelleewwaattii ttiiggaa ttaahhaapp,,

yyaaiittuu kkeeggiiaattaann aawwaall// ppeemmbbuukkaaaann,, kkeeggiiaattaann iinnttii ddaann kkeeggiiaattaann ppeennuuttuupp..1111 AAddaappuunn

ppeenneerraappaann kkeetteerraammppiillaann ddaassaarr mmeennggaajjaarr ddiillaakkuukkaann ppaaddaa kkeettiiggaa ttaahhaappaann tteerrsseebbuutt..

OOlleehh kkaarreennaa iittuu,, kkeetteerraammppiillaann ddaassaarr mmeennggaajjaarr mmeerruuppaakkaann bbaaggiiaann iinntteeggrraall ddaarrii

sseelluurruuhh pprroosseess ppeemmbbeellaajjaarraann.. KKeetteerraammppiillaann ddaassaarr mmeennggaajjaarr ddiimmaakkssuuddkkaann uunnttuukk

mmeemmffaassiilliittaassii pprroosseess ppeemmbbeellaajjaarraann aaggaarr bbeerrjjaallaann sseeccaarraa eeffeekkttiiff ddaann eeffiissiieenn..

B. Strategi Pembelajaran

Menurut Sanjaya dalam Hamruni, strategi pembelajaran dapat diartikan

sebagai setiap kegiatan yang dipilih, yaitu yang dapat memberikan fasilitas atau

bantuan kepada peserta didik menuju tercapainya tujuan pembelajaran tertentu.

suatu kegiatan pembelajaran yang harus dikerjakan guru dan peserta didik agar

tujuan pembelajaran dapat dicapai secara efektif dan efisien.

Menurut Gerlach dalam Hamruni strategi pembelajaran merupakan cara-

cara yang dipilih untuk menyampaikan materi pembelajaran dalam lingkungan

pembelajaran tertentu. Strategi pembelajaran terdiri atas seluruh komponen materi

pembelajaran dan prosedur atau tahapan kegiatan belajar yang digunakan

gurudalam rangka membantu peserta didik mencapai tujuan pembelajaran

tertentu.12

________________________1111RRuussmmaann,, MMooddeell--MMooddeell PPeemmbbeellaajjaarraann:: MMeennggeemmbbaannggkkaann PPrrooffeessiioonnaalliissmmee GGuurruu,, hh.. 111166--

111177..

1122PPrrooff.. DDrr.. HHaammrruunnii,, MM..SSii,, SSttrraatteeggii PPeemmbbeellaajjaarraann,, ((BBaanndduunngg:: IInnssaann MMaaddaannii,, 22000077)),, hh..44..

1111

Berdasarkan uraian diatas, maka dapat disimpulkan bahwa strategi

pembelajaran adalah cara-cara yang akan digunakan oleh pengajar untuk memilih

kegiatan belajar yang akan digunakan selama proses pembelajaran. Pemilihan

tersebut dilakukan dengan mempertimbangkan situasi dan kondisi, sumber

belajar, kebutuhan dan karakteristik peserta didik yang dihadapi dalam rangka

mencapai tujuan pembelajaran tertentu. strategi pembelajaran juga dikatakan cara-

cara yang akan dipilih dan digunakan oleh seorang pengajar untuk menyampaikan

materi pembelajaran sehingga akan memudahkan peserta didik menerima dan

memahami materi pembelajaran, yang pada akhirnya tujuan pembelajaran dapat

dikuasainya di akhir kegiatan belajar.

C. Strategi Student Active Learning

Pembelajaran adalah kegiatan guru secara terprogram dalam desain

konstruksional, untuk membuat siswa belajar aktif, yang menekankan pada

penyediaan sumber belajar. Sedangkan arti aktif secara harfiah berarti memiliki

daya cipta, memiliki kemampuan untuk menciptakan, bersifat (mengandung)

daya cipta.

Dari beberapa definisi tersebut, strategi student active learning adalah

pembelajaran yang menstimulasi siswa untuk mengembangkan gagasannya

dengan memanfaatkan sumber belajar yang ada.13 Pembelajaran yang kreatif

mengandung makna tidak sekedar melaksanakan dan menerapkan kurikulum.

Kurikulum memang merupakan dokumen dan rencana baku, namun tetap perlu



1122

dikritisi dan dikembangkan secara kreatif. Dengan demikian, ada kreativitas

pengembangan kompetensi dan kreativitas dalam pelaksanaan pembelajaran di

kelas termasuk pemanfaatan lingkungan sebagai sumber bahan dan sarana untuk

belajar. Pembelajaran kreatif juga dimaksudkan agar guru menciptakan kegiatan

belajar yang beragam sehingga memenuhi berbagai tingkat kemampuan siswa dan

tipe serta gaya belajar siswa.

D. Langkah-Langkah Pembelajaran Strategi Student Active Learning

Adapun yang menjadi langkah-langkah pembelajaran strategi student active

learning adalah:

1. Bagi siswa dalam beberapa kelompok

2. Guru menempelkan/memberikan kartu soal

3. Mintalah setiap siswa untuk menjawab beberapa pertanyaan tentang

materi yang dipelajari secara kelompok dan berlomba-lomba

4. Soal selanjutnya baru bisa diambil apabila jawabannya sudah benar,

begitu seterusnya.

5. Kelompok yang bisa menjawab soal dengan cepat akan menjelaskan

kepada temannya

6. Guru membantu siswa dalam menyimpulkan pembelajaran dan jawaban

dalam kartu soal.

EE.. KKeelleebbiihhaann ddaann KKeelleemmaahhaann SSttrraatteeggii SSttuuddeenntt AAccttiivvee LLeeaarrnniinngg

1133

BBeerrddaassaarrkkaann ppeemmbbaahhaassaann mmeennggeennaaii ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg ddii aattaass

ddaappaatt ddiitteemmuukkaann bbaannyyaakk kkeelleebbiihhaann ddaarrii kkoonnsseepp ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg iittuu sseennddiirrii,,

ddiiaannttaarraannyyaa sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::1144

11.. BBeerrppuussaatt ppaaddaa ppeesseerrttaa ddiiddiikk

22.. PPeenneekkaannaann ppaaddaa mmeenneemmuukkaann ppeennggeettaahhuuaann bbuukkaann mmeenneerriimmaa ppeennggeettaahhuuaann

33.. SSaannggaatt mmeennyyeennaannggkkaann

44.. MMeemmbbeerrddaayyaakkaann sseemmuuaa ppootteennssii ddaann iinnddeerraa ppeesseerrttaa ddiiddiikk

55.. MMeenngggguunnaakkaann mmeettooddee yyaanngg bbeerrvvaarriiaassii

66.. MMeenngggguunnaakkaann bbaannyyaakk mmeeddiiaa

77.. DDiisseessuuaaiikkaann ddeennggaann ppeennggeettaahhuuaann yyaanngg ssuuddaahh aaddaa

NNaammuunn ttiiddaakk sseeddiikkiitt ppuullaa ddiitteemmuukkaann bbeebbeerraappaa kkeelleemmaahhaann ddaarrii ssttuuddeenntt

aaccttiivvee lleeaarrnniinngg ddiiaannttaarraannyyaa aaddaallaahh sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::

11.. PPeesseerrttaa ddiiddiikk ssuulliitt mmeennggoorriieennttaassiikkaann ppeemmiikkiirraannnnyyaa,, kkeettiikkaa ttiiddaakk

ddiiddaammppiinnggii oolleehh ppeennddiiddiikk

22.. PPeemmbbaahhaassaann tteerrkkeessaann kkee sseeggaallaa aarraahh aattaauu ttiiddaakk tteerrffookkuuss..



1144

F. Ciri-ciri Siswa Aktif

Metode mengajar yang dapat mengembangkan kreatifitas siswa akan

menghasilkan siswa-siswa yang aktif dengan ciri-ciri sebagai berikut:15

a. Mampu memotivasi diri

b. Berpikir kritis

c. Daya imaginasi tinggi (imaginative)

d. Berpikir orisinil atau bukan kutipan dari guru (original)

e. Memiliki tujuan untuk berprestasi

f. Menyampaikan pemikiran dengan bahasa sendiri

g. Mampu merancang atau membuat sesuatu

h. Mampu menulis atau mengarang.

G. Pengertian Hasil Belajar

Hasil Belajar adalah kemampuan yang dimiliki siswa setelah ia menerima

pengalaman belajarnya. Bisa dikatakan hasil belajar bila seseorang telah belajar

akan terjadi perubahan tingkah laku pada orang tesebut, misalnya dari tidak tahu

menjadi tahu, dan dari tidak mengerti menjadi mengerti. Hasil belajar dapat

dilihat dari nilai tes siswa, lembar penilaian afektif dan psikomotor. Proses belajar

mengajar adalah proses yang bertujuan. Tujuan tersebut dinyatakan dalam

rumusan tingkah laku yang diharapkan dimiliki siswa setelah menyelesaikan

________________________1155SSiillbbeerrmmaann LL.. MMeellvviinn,,AAccttiivvee LLeeaarrnniinngg 110011 CCaarraa BBeellaajjaarr SSiisswwaa AAkkttiiff,, ((BBaanndduunngg::

NNuussaammeeddiiaa 22000066)),, hh.. 1122..

1155

pengalaman belajarnya. Hasil yang diperoleh dari penilaiaan dinyatakan dalam

bentuk hasil belajar.16

Hasil belajar adalah perubahan perilaku secara keseluruhan bukan hanya

salah satu aspek potensi kemanusiaan saja, tetapi juga meliputi aspek kognitif,

afektif dan psikomotor.17 Hasil belajar juga dapat diartikan sebagai tingkat

keberhasilan siswa dalam mempelajari materi pelajaran di sekolah yang

dinyatakan dalam skor yang diperoleh dari hasil tes mengenai sejumlah materi

pelajaran tertentu.

H. Faktor-Faktor yang Mempengaruhi Hasil Belajar

AArrddeenn NN FFrraannddsseenn ddaallaamm SSuummaaddii mmeennggaattaakkaann bbaahhwwaa hhaall yyaanngg ddaappaatt

mmeennddoorroonngg mmaannuussiiaa aattaauu sseesseeoorraanngg uunnttuukk bbeellaajjaarr kkaarreennaa ssiiffaatt iinnggiinn ttaahhuu ddaann iinnggiinn

mmeennyyeelliiddiikkii dduunniiaa yyaanngg lluuaass,, ssiiffaatt yyaanngg kkrreeaattiiff yyaanngg aaddaa ppaaddaa mmaannuussiiaa ddaann

kkeeiinnggiinnaann uunnttuukk sseellaalluu mmaajjuu,, kkeeiinnggiinnaann uunnttuukk mmeennddaappaattkkaann ssiimmppaattii ddaarrii tteemmaann--

tteemmaann,, oorraanngg ttuuaa ddaann gguurruu,, kkeeiinnggiinnaann uunnttuukk mmeemmppeerrbbaaiikkii kkeeggaaggaallaann yyaanngg llaalluu

ddeennggaann uussaahhaa yyaanngg bbaarruu,, aaddaannyyaa kkeeiinnggiinnaann uunnttuukk mmeennddaappaattkkaann rraassaa aammaann bbiillaa

mmeenngguuaassaaii ppeellaajjaarraann ddaann ggaannjjaarraann aattaauu hhuukkuummaann sseebbaaggaaii aakkhhiirr ddaarrii ppaaddaa bbeellaajjaarr..1188

SSeeccaarraa uummuumm ffaakkttoorr--ffaakkttoorr yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii hhaassiill bbeellaajjaarr ddiibbeeddaakkaann

aattaass dduuaa kkaatteeggoorrii,, yyaaiittuu ffaakkttoorr iinntteerrmm ddaann ffaakkttoorr eekksstteerrmm.. KKeedduuaa ffaakkttoorr tteerrsseebbuutt

________________________1166SSuuhhaarrssiissmmii AArriikkoonnttoo,, DDaassaarr--DDaassaarr EEvvaalluuaassii PPeennddiiddiikkaann,, ((JJaakkaarrttaa:: BBuummii AAkkssaarraa,, 22000055

)),, hh.. 229922..

1177MMuuhhaammmmaadd TThhoobbrroonnii ddaann AArriiff MMuussttooffaa,, BBeellaajjaarr ddaann PPeemmbbeellaajjaarraann,, ((yyooggyyaakkaarrttaa:: AArr--RRuuzzzz MMeeddiiaa,, 22001133)),, hh.. 2244..

1188SSuummaaddii SSuurryyaabbrraattaa,, PPssiikkoollooggii PPeennddiiddiikkaann,, ((JJaakkaarrttaa:: RRaajjaa GGrraaffiinnddoo PPeerrssaaddaa,, 22000044)),, hh..1199..

1166

ssaalliinngg mmeemmppeennggaarruuhhii ddaallaamm pprroosseess bbeellaajjaarr sseehhiinnggggaa mmeenneennttuukkaann kkuuaalliittaass hhaassiill

bbeellaajjaarrnnyyaa..

aa.. FFaakkttoorr iinntteerrnn mmeelliippuuttii,, ffaakkttoorr jjaassmmaanniiaahh,, kkeelleellaahhaann ddaann ppssiikkoollooggii

FFaakkttoorr jjaassmmaanniiaahh mmeelliippuuttii ffaakkttoorr kkeesseehhaattaann ddaann ccaaccaatt ttuubbuuhh,, ffaakkttoorr

kkeelleellaahhaann mmeelliippuuttii kkeelleellaahhaann jjaassmmaannii ddaann rroohhaannii,, sseeddaannggkkaann ffaakkttoorr ppssiikkoollooggiiss

mmeelliippuuttii::

11.. IInntteelleeggeennssii

IInntteelleeggeennssii aaddaallaahh kkeeccaakkaappaann yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii ttiiggaa jjeenniiss kkeeccaakkaappaann,,

yyaaiittuu kkeeccaakkaappaann uunnttuukk mmeenngghhaaddaappii ddaann mmeennyyeessuuaaiikkaann kkee ddaallaamm ssiittuuaassii

yyaanngg bbaarruu ddeennggaann cceeppaatt ddaann eeffeekkttiiff,, mmeennggeettaahhuuii//mmeenngggguunnaakkaann kkoonnsseepp--

kkoonnsseepp yyaanngg aabbssttrraakk sseeccaarraa eeffeekkttiiff,, mmeennggeettaahhuuii rreellaassii ddaann

mmeemmppeellaajjaarriinnyyaa ddeennggaann cceeppaatt..1199 JJaaddii iinntteelleeggeennssii aaddaallaahh kkeessaanngggguuppaann

sseesseeoorraanngg uunnttuukk bbeerraaddaappttaassii ddaallaamm bbeerrbbaaggaaii ssiittuuaassii ddaann ddaappaatt

ddiiaabbssttrraakkssiikkaann ppaaddaa ssuuaattuu kkuuaalliittaass yyaanngg ssaammaa..

22.. MMiinnaatt

MMeennuurruutt HHiillggaarrdd ddaallaamm SSllaammeettoo mmiinnaatt aaddaallaahh kkeecceennddeerruunnggaann yyaanngg

tteettaapp uunnttuukk mmeemmppeerrhhaattiikkaann ddaann mmeennggeennaanngg bbeebbeerraappaa kkeeggiiaattaann..

KKeeggiiaattaann yyaanngg ddiimmiinnaattii sseesseeoorraanngg,, ddiippeerrhhaattiikkaann tteerruuss mmeenneerruuss ddiisseerrttaaii

ddeennggaann rraassaa sseennaanngg ddaann ddaarrii ssiittuu ddiippeerroolleehh kkeeppuuaassaann..2200JJaaddii mmiinnaatt aaddaallaahh

sseessuuaattuu yyaanngg ttiimmbbuull kkaarreennaa kkeeiinnggiinnaann sseennddiirrii ttaannppaa aaddaannyyaa ppaakkssaaaann ddaarrii

________________________1199SSllaammeettoo,, BBeellaajjaarr ddaann FFaakkttoorr--ffaakkttoorr YYaanngg MMeemmppeennggaarruuhhiinnyyaa,, ((JJaakkaarrttaa:: BBiinnaa AAkkssaarraa,,

11999955)),, hh.. 5577..

2200SSllaammeettoo,, BBeellaajjaarr ddaann FFaakkttoorr--ffaakkttoorr......,, hh.. 5599..

1177

oorraanngg llaaiinn aattaauu kkeecceennddeerruunnggaann jjiiwwaa sseesseeoorraanngg kkeeppaaddaa sseessuuaattuu yyaanngg

bbiiaassaannyyaa ddiisseerrttaaii ddeennggaann ppeerraassaaaann sseennaanngg..

33.. BBaakkaatt

MMeennuurruutt HHiillggaarrdd ddaallaamm SSllaammeettoo bbaakkaatt aaddaallaahh kkeemmaammppuuaann uunnttuukk

bbeellaajjaarr..2211 JJaaddii bbaakkaatt aaddaallaahh kkeemmaammppuuaann yyaanngg ddiimmiilliikkii oolleehh ssiisswwaa sseejjaakk

llaahhiirr ddiippeerroolleehh mmeellaalluuii pprroosseess ggeenneettiikk yyaanngg aakkaann tteerreeaalliissaassii mmeennjjaaddii

kkeeccaakkaappaann sseessuuddaahh bbeellaajjaarr.. AAnnaakk ddaappaatt mmeennyyaalluurrkkaann bbaakkaatt aattaauu yyaanngg

ddiimmiilliikkiinnyyaa,, sseehhiinnggggaa hhaall iinnii ddaappaatt mmeennggggaallii ppootteennssii yyaanngg ddiimmiilliikkii aaggaarr

ddaappaatt mmeenniinnggkkaattkkaann ppootteennssii ddiirrii aannaakk..

44.. MMoottiivvaassii

MMoottiivvaassii aaddaallaahh mmoottiiff yyaanngg ssuuddaahh aakkttiiff,, ssaaaatt oorraanngg mmeellaakkuukkaann

ssuuaattuu aakkttiivviittaass..2222 JJaaddii mmoottiivvaassii aaddaallaahh kkeesseelluurruuhhaann ddaayyaa ppeennggggeerraakk ddii

ddaallaamm ddiirrii ssiisswwaa yyaanngg mmeenniimmbbuullkkaann kkeeggiiaattaann bbeellaajjaarr,, yyaanngg mmeennjjaammiinn

kkeellaannggssuunnggaann ddaallaamm kkeeggiiaattaann bbeellaajjaarr sseehhiinnggggaa ttuujjuuaann yyaanngg ddiikkeehheennddaakkii

oolleehh ssuubbjjeekk bbeellaajjaarr iittuu ddaappaatt tteerrccaappaaii..

bb.. FFaakkttoorr eekksstteerrnn mmeelliippuuttii ffaakkttoorr kkeelluuaarrggaa,, sseekkoollaahh ddaann mmaassyyaarraakkaatt..

FFaakkttoorr kkeelluuaarrggaa mmeelliippuuttii::

11.. CCaarraa mmeennddiiddiikk,, oorraanngg ttuuaa yyaanngg mmeemmaannjjaakkaann aannaakknnyyaa,, mmaakkaa sseetteellaahh

aannaakk sseekkoollaahh aakkaann mmeennjjaaddii ssiisswwaa yyaanngg kkuurraanngg bbeerrttaanngggguunngg jjaawwaabb ddaann

ttaakkuutt mmeenngghhaaddaappii ttaannttaannggaann kkeessuulliittaann.. JJuuggaa oorraanngg ttuuaa yyaanngg tteerrllaalluu

kkeerraass mmeennddiiddiikk aannaakk mmeennggaakkiibbaattkkaann aannaakk mmeennjjaaddii ppeennaakkuutt..

________________________2211SSllaammeettoo,, BBeellaajjaarr ddaann FFaakkttoorr--ffaakkttoorr......,, hh.. 6600..

2222SSllaammeettoo,, BBeellaajjaarr ddaann FFaakkttoorr--ffaakkttoorr......,, hh.. 6611..

1188

22.. SSuuaassaannaa kkeelluuaarrggaa,, hhuubbuunnggaann kkeelluuaarrggaa yyaanngg kkuurraanngg hhaarrmmoonniiss,,

mmeennyyeebbaabbkkaann aannaakk kkuurraanngg sseemmaannggaatt uunnttuukk bbeellaajjaarr.. SSuuaassaannaa yyaanngg

mmeennyyeennaannggkkaann,, aakkrraabb ddaann ppeennuuhh kkaassiihh ssaayyaanngg aakkaann mmeemmbbeerrii mmoottiivvaassii

yyaanngg mmeennddaallaamm..

33.. PPeennggeerrttiiaann oorraanngg ttuuaa,, aannaakk ddaallaamm bbeellaajjaarr ppeerrlluu ddoorroonnggaann ddaann

ppeennggeerrttiiaann oorraanngg ttuuaa.. BBiillaa aannaakk sseeddaanngg bbeellaajjaarr jjaannggaann ddiiggaanngggguu uunnttuukk

ttuuggaass--ttuuggaass rruummaahh.. AAppaabbiillaa aannaakk mmeennggaallaammii kkeessuulliittaann ddii sseekkoollaahh

ddiihhaarraappkkaann oorraanngg ttuuaa uunnttuukk mmeemmbbaannttuu mmeemmeeccaahhkkaann kkeessuulliittaann

tteerrsseebbuutt,, oorraanngg ttuuaa mmeemmbbeerrii ddoorroonnggaann sseemmaannggaatt kkeeppaaddaa aannaakknnyyaa..

44.. KKeeaaddaaaann ssoossiiaall eekkoonnoommii oorraanngg ttuuaa,, aannaakk ddaallaamm bbeellaajjaarr kkaaddaanngg--kkaaddaanngg

mmeemmeerrlluukkaann ssaarraannaa yyaanngg kkaaddaanngg--kkaaddaanngg mmaahhaall.. BBiillaa kkeeaaddaaaann

eekkoonnoommii kkeelluuaarrggaa ttiiddaakk mmeennccuukkuuppii,, ddaappaatt mmeennjjaaddii ppeenngghhaammbbaatt aannaakk

ddaallaamm bbeellaajjaarr..

55.. LLaattaarr bbeellaakkaanngg kkeebbuuddaayyaaaann,, ttiinnggkkaatt ppeennddiiddiikkaann aattaauu kkeebbiiaassaaaann ddii

ddaallaamm kkeelluuaarrggaa,, mmeemmppeennggaarruuhhii ssiikkaapp aannaakk ddaallaamm bbeellaajjaarr.. PPeerrlluu

ddiittaannaammkkaann kkeeppaaddaa aannaakk kkeebbiiaassaaaann--kkeebbiiaassaaaann yyaanngg bbaaiikk aaggaarr

mmeennddoorroonngg sseemmaannggaatt aannaakk ddaallaamm bbeellaajjaarr..

FFaakkttoorr yyaanngg bbeerraassaall ddaarrii sseekkoollaahh mmeelliippuuttii::2233

aa)) IInntteerraakkssii gguurruu ddeennggaann mmuurriidd.. GGuurruu yyaanngg kkuurraanngg bbeerriinntteerraakkssii ddeennggaann

mmuurriidd mmeennyyeebbaabbkkaann pprroosseess bbeellaajjaarr mmeennggaajjaarr kkuurraanngg llaannccaarr kkaarreennaa

ssiisswwaa mmeerraassaa jjaauuhh ddeennggaann gguurruu,, sseehhiinnggggaa ssiisswwaa aakkaann sseeggaann

bbeerraaddaappttaassii sseeccaarraa aakkttiiff ddeennggaann gguurruu..

________________________2233MMaaxx DDaarrssoonnoo,, ddkkkk,, BBeellaajjaarr ddaann……,, hh.. 9944..

1199

bb)) CCaarraa ppeennyyaajjiiaann.. GGuurruu mmeenngggguunnaakkaann bbeebbeerraappaa mmeettooddee yyaanngg ddaappaatt

mmeemmbbaannttuu mmeenniinnggkkaattkkaann kkeeggiiaattaann bbeellaajjaarr mmeennggaajjaarr sseerrttaa mmiinnaatt ssiisswwaa

uunnttuukk bbeellaajjaarr..

cc)) HHuubbuunnggaann aannttaarr mmuurriidd.. GGuurruu hhaarruuss mmeennggeennddaalliikkaann kkeellaass ssuuppaayyaa ddaappaatt

bbeekkeerrjjaa ssaammaa ddeennggaann ssiisswwaa ddaallaamm kkeeggiiaattaann bbeellaajjaarr mmeennggaajjaarr..

dd)) SSttaannddaarr ppeellaajjaarraann ddii aattaass uukkuurraann.. MMaakkssuuddnnyyaa gguurruu bbeerrppeennddiirriiaann uunnttuukk

mmeemmppeerrttaahhaannkkaann wwiibbaawwaannyyaa ddeennggaann mmeemmbbeerriikkaann ppeellaajjaarraann ddii aattaass

uukkuurraann ssttaannddaarr.. AAkkiibbaattnnyyaa,, aannaakk mmeerraassaa kkuurraanngg mmaammppuu ddaann ttaakkuutt

kkeeppaaddaa gguurruu.. GGuurruu ddaappaatt mmeennuunnttuutt ppeenngguuaassaaaann kkeeppaaddaa mmuurriidd hhaarruuss

sseessuuaaii ddeennggaann kkeemmaammppuuaann ssiisswwaa mmaassiinngg--mmaassiinngg,, yyaanngg ppeennttiinngg ttuujjuuaann

yyaanngg ddiirruummuusskkaann ddaappaatt tteerrccaappaaii..

ee)) MMeeddiiaa ppeennddiiddiikkaann.. JJuummllaahh aallaatt bbaannttuu mmeennggaajjaarr aakkaann mmeenneennttuukkaann

llaannccaarr ttiiddaakknnyyaa kkeeggiiaattaann bbeellaajjaarr mmeennggaajjaarr.. AAnnttaarraa llaaiinn sseeppeerrttii bbuukkuu

ddiippeerrppuussttaakkaaaann,, ppeerraallaattaann aallaatt llaabboorraattoorriiuumm aattaauu mmeeddiiaa llaaiinnnnyyaa..

ff)) KKuurriikkuulluumm.. SSiisstteemm iinnttrruukkssiioonnaall sseekkaarraanngg mmeenngghheennddaakkii pprroosseess bbeellaajjaarr

mmeennggaajjaarr yyaanngg mmeemmeennttiinnggkkaann kkeebbuuttuuhhaann ssiisswwaa.. GGuurruu ppeerrlluu

mmeennddaallaammii mmaatteerrii ddeennggaann bbaaiikk,, hhaarruuss mmeemmppuunnyyaaii ppeerreennccaannaaaann aaggaarr

ddaappaatt mmeellaayyaannii ssiisswwaa sseeccaarraa iinnddiivviidduuaall..

gg)) MMeettooddee bbeellaajjaarr.. BBaannyyaakk ssiisswwaa mmeellaakkuukkaann ccaarraa bbeellaajjaarr yyaanngg ssaallaahh..

KKaaddaanngg--kkaaddaanngg ssiisswwaa bbeellaajjaarr ttiiddaakk tteerraattuurr.. BBeellaajjaarr tteerraattuurr sseettiiaapp hhaarrii

ddeennggaann ppeemmbbaaggiiaann wwaakkttuu yyaanngg tteeppaatt ddaann ccuukkuupp iissttiirraahhaatt aakkaann

mmeenniinnggkkaattkkaann hhaassiill bbeellaajjaarr..

2200

hh)) TTuuggaass rruummaahh.. GGuurruu jjaannggaann tteerrllaalluu bbaannyyaakk mmeemmbbeerriikkaann ttuuggaass rruummaahh,,

sseehhiinnggggaa aannaakk ttiiddaakk mmeemmppuunnyyaaii wwaakkttuu uunnttuukk bbeellaajjaarr aattaauu kkeeggiiaattaann

llaaiinn..

ii)) KKeeaaddaaaann ggeedduunngg.. BBaannyyaakknnyyaa ssiisswwaa ddaallaamm ssaattuu rruuaanngg kkeellaass ddaappaatt

mmeennggaakkiibbaattkkaann kkeettiiddaakkeeffeekkttiiffaannnnyyaa kkeeggiiaattaann bbeellaajjaarr mmeennggaajjaarr

bbeerrllaannggssuunngg..

jj)) WWaakkttuu sseekkoollaahh.. AAkkiibbaatt bbaannyyaakknnyyaa jjuummllaahh aannaakk yyaanngg mmaassuukk sseekkoollaahh

ddaann ppeennaammbbaahhaann ggeedduunngg sseekkoollaahh yyaanngg kkuurraanngg,, aakkiibbaattnnyyaa aaddaa

ppeemmbbaaggiiaann ddaallaamm kkeellaass yyaaiittuu kkeellaass ppaaggii ddaann kkeellaass ssoorree..

kk)) PPeellaakkssaannaaaann ddiissiipplliinn.. UUnnttuukk mmeennggeemmbbaannggkkaann mmoottiivvaassii yyaanngg kkuuaatt,,

pprroosseess bbeellaajjaarr ssiisswwaa ppeerrlluu ddiissiipplliinn..

FFaakkttoorr yyaanngg ddaattaanngg ddaarrii mmaassyyaarraakkaatt mmeelliippuuttii::2244

aa)) MMeeddiiaa mmaassssaa,, kkaaddaanngg aannaakk mmeemmbbaaccaa bbuukkuu sseellaaiinn bbuukkuu ppeellaajjaarraann,,

sseehhiinnggggaa lluuppaa aakkaann ttuuggaass bbeellaajjaarr.. MMaakkaa bbaaccaaaann aannaakk ppeerrlluu ddiiaawwaassii ddaann

ddiisseelleekkssii.. TTeemmaann bbeerrggaauull,, uunnttuukk mmeennggeemmbbaannggkkaann ssoossiiaalliissaassiinnyyaa,, aannaakk

ppeerrlluu bbeerrggaauull ddeennggaann aannaakk llaaiinn,, tteettaappii ppeerrlluu ddiiaawwaassii aaggaarr jjaannggaann

ssaammppaaii mmeennddaappaattkkaann tteemmaann bbeerrggaauull yyaanngg kkuurraanngg bbaaiikk ppeennggaarruuhhnnyyaa,,

kkaarreennaa ppeerrbbuuaattaann yyaanngg kkuurraanngg bbaaiikk aakkaann mmuuddaahh mmeennuullaarr ppaaddaa oorraanngg

llaaiinn..

bb)) CCaarraa hhiidduupp ddii lliinnggkkuunnggaann,, ccaarraa hhiidduupp ddii lliinnggkkuunnggaann sseekkiittaarr bbeessaarr

ppeennggaarruuhhnnyyaa ppaaddaa ppeerrttuummbbuuhhaann aannaakk..

________________________2244MMaaxx DDaarrssoonnoo,, ddkkkk,, BBeellaajjaarr ddaann……,, hh.. 9966..

2211

I. Materi Reaksi Redoks

Reaksi oksidasi adalah perubahan kimia yang terjadi ketika elektron

dilepaskan. Reaksi reduksi adalah perubahan kimia yang terjadi ketika elektron

diterima. Reaksi oksidasi dan reduksi selalu berjalan serempak, sehingga jumlah

elektron yang dilepas pada reaksi oksidasi sama dengan jumlah elektron yang

diterima pada reaksi reduksi. Reaksi ini dinamakan reaksi redoks. Contoh:

Fe + CuSO4 FeSO4 + Cu

Anda dapat melihat bahwa logam besi melepaskan elektron membentuk

ion besi(II), sedangkan ion tembaga(II) menerima elektron membentuk logam

tembaga. Reaksi ini melibatkan transfer elektron, dan tergolong reaksi reduksi-

oksidasi.25

1. Disproporsionasi

Disproporsionasi adalah suatu reaksi ketika pereaksi mengalami oksidasi

sekaligus reduksi, misalnya reaksi berikut:

+1 0 +2

2Cu+(aq) Cu(s) + Cu2+(aq)

Ion tembaga(I) teroksidasi membentuk tembaga(II), sekaligus tereduksi

membentuk logam tembaga. Jadi, tembaga(I) mengalami disproporsionasi dalam

larutan air.26

2. Reaksi Redoks Melibatkan Okso-Anion

________________________2255 YYaayyaann SSuunnaarryyaa,, KKiimmiiaa uunnttuukk SSMMUU KKeellaass IIIIII,, ((BBaanndduunngg:: MMeeddiiaa PPrraattaammaa,, 22000011,, hh.. 3388..

2266 YYaayyaann SSuunnaarryyaa,, KKiimmiiaa uunnttuukk SSMMUU KKeellaass......,,hh.. 4411..

2222

Tidak semua persamaan reaksi redoks merupakan reaksi sederhana,

misalnya pada uji standar bromin dalam larutan air. Sejumlah kecil larutan yang

diduga mengandung ion bromida diolah dengan kalium permanganat (KmnO4)

dalam suasana asam. Jika terdapat ion bromida, akan dihasilkan bromin (Br2).

Keberadaan Br2 dapat dideteksi, sebab Br2 larut dalam cairan tertentu yang tidak

larut dalam air menghasilkan lapisan berwarna. Persamaan reaksi ini adalah:

10Br-(aq) + 2MnO4-(aq) + 16H+(aq) 5Br2(aq) + 2Mn2+(aq)+ 8H2O(l)

33.. MMeettooddee PPeennyyeettaarraaaann rreeaakkssii rreeddookkss

DDiisseettaarraakkaann ddeennggaann ccaarraa bbiiaassaa sseebbaaggaaiimmaannaa AAnnddaa ppeellaajjaarrii ddii KKeellaass XX,,

tteettaappii mmeemmeerrlluukkaann mmeettooddee kkhhuussuuss.. AAddaa dduuaa mmeettooddee uunnttuukk mmeennyyeettaarraakkaann rreeaakkssii

rreeddookkss,, yyaaiittuu::2277

aa.. MMeettooddee PPeerruubbaahhaann BBiillaannggaann OOkkssiiddaassii ((PPBBOO))

MMeettooddee iinnii ddiiddaassaarrkkaann ppaaddaa kkeekkeekkaallaann mmuuaattaann,, yyaakknnii kkeennaaiikkaann bbiillookkss

aattoomm tteerrookkssiiddaassii hhaarruuss ssaammaa ddeennggaann ppeennuurruunnaann bbiillookkss aattoomm tteerreedduukkssii..

PPeerrhhaattiikkaannllaahh ppeerrssaammaaaann rreeaakkssii bbeerriikkuutt::

MMnnOO ++ PPbbOO22 →→ MMnnOO44-- ++ PPbb22++

++22 ++44 ++77 ++22

AAttoomm MMnn mmeennggaallaammii kkeennaaiikkaann bbiillaannggaann ookkssiiddaassii sseebbaannyyaakk 55,, sseeddaannggaakkaann

aattoomm PPbb mmeennggaallaammii ppeennuurruunnaann bbiillaannggaann ookkssiiddaassii sseebbaannyyaakk 22.. SSeellaannjjuuttnnyyaa ddiikkaallii

ssiillaanngg ddaann mmeenngghhaassiillkkaann::

22MMnnOO ++ 55PPbbOO22 →→ 22MMnnOO44-- ++ 55PPbb22++

________________________2277 YYaayyaann SSuunnaarryyaa,, KKiimmiiaa uunnttuukk SSMMUU KKeellaass......,,hh.. 4433..

2233

SSeellaannjjuuttnnyyaa ppeennaammbbaahhaann HH++ ddaann HH22OO uunnttuukk ppeennyyeettaarraaaann tteerraakkhhiirr ddaann

mmeenngghhaassiillkkaann::

22MMnnOO ++ 55PPbbOO22 ++ 88HH++ →→ 22MMnnOO44-- ++ 55PPbb22++++ 44HH22OO

BBeerriikkuutt ttaahhaapp--ttaahhaapp uunnttuukk mmeennyyeettaarraakkaann ssuuaattuu rreeaakkssii ddeennggaann ccaarraa

ppeerruubbaahhaann bbiillaannggaann ookkssiiddaassii::

11.. MMeennyyeettaarraakkaann uunnssuurr yyaanngg mmeennggaallaammii ppeerruubbaahhaann bbiillookkss

22.. TTeennttuukkaann bbiillaannggaann ookkssiiddaassii yyaanngg mmeennggaallaammii ppeerruubbaahhaann bbiillookkss..

33.. MMeenneennttuukkaann sseelliissiihh ppeerruubbaahhaann bbiillookkss

44.. MMeennyyaammaakkaann ppeerruubbaahhaann bbiillookkss ddeennggaann ppeerrkkaalliiaann ssiillaanngg

55.. MMeenneennttuukkaann mmuuaattaann ppeerreeaakkssii ddaann hhaassiill

66.. MMeennyyeettaarraakkaann hhiiddrrooggeenn

bb.. MMeettooddee sseetteennggaahh rreeaakkssii

MMeettooddee uunnttuukk mmeennyyeettaarraakkaann rreeaakkssii rreeddookkss ddeennggaann ccaarraa sseetteennggaahh rreeaakkssii

lleebbiihh pprraakkttiiss ddiibbaannddiinngg ccaarraa bbiillaannggaann ookkssiiddaassii.. CCaarraa iinnii ddaappaatt bbeerrllaannggssuunngg ddaallaamm

ssuuaassaannaa aassaamm mmaauuppuunn bbaassaa..

11.. RReeaakkssii rreeddookkss ddaallaamm ssuuaassaannaa aassaamm

TTaahhaapp--ttaahhaapp ppeennyyeettaarraaaann ddeennggaann mmeettooddee iinnii aaddaallaahh sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::

aa.. DDiittuulliiss ppeerruubbaahhaann iioonn yyaanngg tteerrjjaaddii..

bb.. BBaaggiiaann yyaanngg kkeekkuurraannggaann ookkssiiggeenn ddiittaammbbaahhkkaann HH22OO..

cc.. BBaaggiiaann yyaanngg kkeekkuurraannggaann hhiiddrrooggeenn ddiittaammbbaahhkkaann HH++..

dd.. MMeennyyaammaakkaann mmuuaattaann rruuaass kkiirrii ddaann rruuaass kkaannaann ddeennggaann mmeennaammbbaahhkkaann

eelleekkttrroonn..

2244

ee.. MMeennjjuummllaahhkkaann sseetteennggaahh rreeaakkssii ookkssiiddaassii ddeennggaann sseetteennggaahh rreeaakkssii rreedduukkssii

ddaann ppaaddaa aakkhhiirr rreeaakkssii jjuummllaahh eelleekkttrroonn ddiihhiillaannggkkaann..

CCoonnttoohh ddaallaamm ssuuaassaannaa aassaamm::

MMnnOO44-- ++ CCll-- →→ MMnn22++ ++ CCll22

MMnnOO44-- ++ 88HH++ ++ 55ee →→ MMnn22++ ++ 44HH22OO ((××22))

22CCll-- →→ CCll22++ 22ee ((××55))

HHaassiillnnyyaa mmeennjjaaddii

22MMnnOO44-- ++ 1166HH++ ++ 1100ee →→ 22MMnn22++ ++ 88HH22OO

1100CCll-- →→ 55CCll22++ 1100ee

22MMnnOO44-- ++ 1166HH++ ++ 1100CCll-- →→ 22MMnn22++ ++ 88HH22OO ++ 55CCll22

22.. RReeaakkssii rreeddookkss ddaallaamm ssuuaassaannaa bbaassaa

TTaahhaapp--ttaahhaapp ppeennyyeettaarraaaann ddeennggaann mmeettooddee iinnii aaddaallaahh sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::

aa.. DDiittuulliiss ppeerruubbaahhaann iioonn yyaanngg tteerrjjaaddii..

bb.. BBaaggiiaann yyaanngg kkeekkuurraannggaann ookkssiiggeenn ddiittaammbbaahhkkaann OOHH--

cc.. BBaaggiiaann yyaanngg kkeekkuurraannggaann hhiiddrrooggeenn ddiittaammbbaahhkkaann HH22OO..

dd.. MMeennyyaammaakkaann mmuuaattaann rruuaass kkiirrii ddaann rruuaass kkaannaann ddeennggaann mmeennaammbbaahhkkaann

eelleekkttrroonn..

ee.. MMeennjjuummllaahhkkaann sseetteennggaahh rreeaakkssii ookkssiiddaassii ddeennggaann sseetteennggaahh rreeaakkssii

rreedduukkssii ddaann ppaaddaa aakkhhiirr rreeaakkssii jjuummllaahh eelleekkttrroonn ddiihhiillaannggkkaann..

CCoonnttoohh ddaallaamm ssuuaassaannaa bbaassaa::

BBii22OO33 ++ NNaaOOHH ++ NNaaCCllOO →→ NNaaBBiiOO33 ++ NNaaCCll ++ HH22OO

BBii22OO33++ 66OOHH--→→ 22BBiiOO33--++ 33HH22OO ++ 44ee ((××11))

CCllOO-- ++ HH22OO ++ 22ee →→ CCll-- ++ 22OOHH-- ((××22))

2255

BBii22OO33 ++ 66OOHH--→→ 22BBiiOO33--++ 33HH22OO ++ 44ee

22CCllOO-- ++ 22HH22OO ++ 44ee →→ 22CCll-- ++ 44OOHH--

BBii22OO33 ++ 22NNaaOOHH ++ 22NNaaCCllOO →→ 22NNaaBBiiOO33 ++ 22NNaaCCll ++ HH22OO

2266

BBAABB IIIIIIMMEETTOODDOOLLOOGGII PPEENNEELLIITTIIAANN

AA.. TTeemmppaatt ddaann WWaakkttuu PPeenneelliittiiaann

PPeenneelliittiiaann iinnii ddiillaakkssaannaakkaann ppaaddaa sseemmeesstteerr ggaannjjiill ttaahhuunn aajjaarraann 22001166//22001177..

AAddaappuunn llookkaassii ddiillaakkuukkaannnnyyaa ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh ddii MMaaddrraassaahh AAlliiyyaahh SSwwaassttaa

((MMAASS)) DDaarruull UUlluumm yyaanngg bbeerraallaammaatt JJaallaann SSyyiiaahh KKuuaallaa NNoo 55 GGaammppoonngg KKeeuurraammaatt

KKeeccaammaattaann KKuuttaa AAllaamm KKaabbuuppaatteenn BBaannddaa AAcceehh..

BB.. RRaannccaannggaann PPeenneelliittiiaann

SSeessuuaaii ddeennggaann jjuudduull ddaann ppeerrmmaassaallaahhaann yyaanngg aakkaann ddiitteelliittii mmaakkaa jjeenniiss

rraannccaannggaann ppeenneelliittiiaann yyaanngg ppeennuulliiss gguunnaakkaann ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh

eekkssppeerriimmeenn sseemmuu ((QQuuaassii EExxppeerriimmeennttaall DDeessiiggnnee)) ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann ssaattuu kkeellaass

eekkssppeerriimmeenn ddaann ssaattuu kkeellaass kkoonnttrrooll.. PPeenneelliittiiaann iinnii bbeerrttuujjuuaann uunnttuukk mmeelliihhaatt

ppeerrbbeeddaaaann hhaassiill bbeellaajjaarr ssiisswwaa ppaaddaa kkeellaass eekkssppeerriimmeenn ddaann kkeellaass kkoonnttrrooll ddeennggaann

mmeenngggguunnaakkaann tteess..

PPaaddaa ppeenneelliittiiaann eekkssppeerriimmeennsseemmuu iinnii ddiillaakkuukkaann ssaattuu kkaallii ppeenngguukkuurraann ddii

ddeeppaann ((pprree--tteesstt)) sseebbeelluumm aaddaannyyaa ppeerrllaakkuuaann ((ttrreeaattmmeenntt)),, sseetteellaahh iittuu mmeellaakkuukkaann

ppeenngguukkuurraann llaaggii ((ppoosstt--tteesstt)).. UUnnttuukk lleebbiihh jjeellaass ddaappaatt ddiippeerrhhaattiikkaann ppaaddaa ttaabbeell 33..11 ddii

bbaawwaahh iinnii::

TTaabbeell 33..11.. QQuuaassii EExxppeerriimmeennttaall DDeessiiggnnee

GGrruupp PPrreetteess PPeerrllaakkuuaann PPoosstteess

EEkkssppeerriimmeenn YY11 XX11 ZZ11

KKoonnttrrooll YY22 XX22 ZZ22

KKeetteerraannggaann ::YY11 == PPeemmbbeerriiaann TTeess AAwwaall ((pprreeee--tteesstt)) kkeellaass eekksspprriimmeennYY22 == PPeemmbbeerriiaann TTeess AAwwaall ((pprreeee--tteesstt)) kkeellaass kkoonnttrrooll

2277

XX11==PPeerrllaakkuuaann kkeellaass eekksspprriimmeenn ddeennggaann mmeenneerraappkkaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivveelleeaarrnniinngg

XX22 ==PPeerrllaakkuuaann kkeellaass kkoonnttrrooll ddeennggaann mmeenneerraappkkaann ssttrraatteeggii eekkssppoossiittoorriiZZ11 == PPeemmbbeerriiaann eevvaalluuaassii aakkhhiirr ((ppoosstt--tteesstt)) kkeellaass eekksspprriimmeennZZ22 == PPeemmbbeerriiaann eevvaalluuaassii aakkhhiirr ((ppoosstt--tteesstt)) kkeellaass kkoonnttrrooll2288

CC.. PPooppuullaassii ddaann SSaammppeell PPeenneelliittiiaann

11.. PPooppuullaassii

PPooppuullaassii aaddaallaahh kkeesseelluurruuhhaann ssuubbjjeekk ppeenneelliittiiaann2299.. YYaanngg mmeennjjaaddii ppooppuullaassii

ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh sseelluurruuhh ssiisswwaa kkeellaass XXIIII MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm..

22.. SSaammppeell

SSaammppeell aaddaallaahh sseebbaaggiiaann ddaarrii ppooppuullaassii yyaanngg ddiitteelliittii..3300 AAddaappuunn ccaarraa

ppeennggaammbbiillaann ssaammppeellnnyyaa ddeennggaann ccaarraa ppuurrppoossiivvee ssaammpplliinngg yyaaiittuu ssuuaattuu ccaarraa

ppeennggaammbbiillaann ssaammppeell yyaanngg bbeerrddaassaarrkkaann ppaaddaa ppeerrttiimmbbaannggaann aattaauu ttuujjuuaann tteerrtteennttuu..3311

AAddaappuunn yyaanngg mmeennjjaaddii ssaammppeell ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh ssiisswwaa kkeellaass XXIIII IIPPAA 11

ddaann IIPPAA 22 MMAASS DDaarruull UUlluumm.. KKeellaass kkoonnttrrooll aaddaallaahh kkeellaass XXIIII IIPPAA 22 sseeddaannggkkaann

kkeellaass eekkssppeerriimmeenn aaddaallaahh kkeellaass XXIIII IIPPAA 11..

________________________2288 SSuukkaarrddii..,, MMeettooddoollooggii PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann KKoommppeetteennssii ddaann PPrraakkttiikknnyyaa,, ((JJaakkaarrttaa:: BBuummii

AAkkssaarraa,, 22000033)),, hh.. 118855..

2299SSuuhhaarrssiimmii AArriikkuunnttoo,, PPrroosseedduurr PPeenneelliittiiaann ssuuaattuu ppeennddeekkaattaann pprraakkttiikk,, ((JJaakkaarrttaa:: RRiinneekkaaCCiippttaa,, 22000066)),, hh.. 113300..

3300ZZaaiinnaall AArriiffiinn,, PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann,, ((BBaanndduunngg:: RReemmaajjaa RRoossddaakkaarryyaa,, 22001122)),, hh.. 221155..

3311ZZaaiinnaall AArriiffiinn,, PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann ......,, hh..222211..

2288

DD.. SSuummbbeerr DDaattaa

SSuummbbeerr ddaattaa mmeerruuppaakkaann ssuubbyyeekk ddaarrii mmaannaa ddaattaa ddaappaatt ddiippeerroolleehh mmeennuurruutt

ssuummbbeerrnnyyaa,, ddaattaa ppeenneelliittiiaann ddiiggoolloonnggkkaann mmeennjjaaddii dduuaa,, yyaaiittuu::3322

33.. SSuummbbeerr ddaattaa pprriimmeerr yyaaiittuu oorraanngg--oorraanngg yyaanngg mmeerreessppoonn aattaauu mmeennjjaawwaabb

ppeerrttaannyyaaaann ppeenneelliittii aattaauu ssuummbbeerr iinnffoorrmmaassii yyaanngg llaannggssuunngg mmeemmppuunnyyaaii

wweewweennaanngg ddaann ttaanngggguunngg jjaawwaabb tteerrhhaaddaapp ppeenngguummppuullaann ddaattaa ddaann ppeennyyiimmppaannaann

ddaattaa..

44.. SSuummbbeerr ddaattaa sseekkuunnddeerr ((ppeennuunnjjaanngg)) yyaaiittuu ssuummbbeerr ddaattaa yyaanngg ttiiddaakk llaannggssuunngg..

DDaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii yyaanngg mmeennjjaaddii ssuummbbeerr ddaattaa sseekkuunnddeerr aaddaallaahh::

aa.. DDookkuummeenn nniillaaii uullaannggaann ssiisswwaa sseebbeelluummnnyyaa

bb.. GGuurruu kkiimmiiaa,, kkeeppaallaa sseekkoollaahh,, bbeesseerrttaa ssttaaffff ddii MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm

cc.. DDaattaa llaaiinn yyaanngg bbeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann ppeenneelliittiiaann

55.. SSuummbbeerr ddaattaa tteerrssiieerr aaddaallaahh ssuuaattuu kkuummppuullaann ddaann kkoommpplliikkaassii ssuummbbeerr pprriimmeerr

ddaann sseekkuunnddeerr.. CCoonnttoohh ssuummbbeerr tteerrssiieerr aaddaallaahh::

aa.. BBiibbiiooggrraaffii

bb.. KKaattaalloogg ppeerrppuussttaakkaaaann

cc.. DDaaffttaarr bbaaccaaaann

EE.. VVaarriiaabbeell PPeenneelliittiiaann

VVaarriiaabbllee ppeenneelliittiiaann ppaaddaa ddaassaarrnnyyaa aaddaallaahh sseeggaallaa sseessuuaattuu yyaanngg bbeerrbbeennttuukk aappaa

ssaajjaa yyaanngg ddiitteettaappkkaann oolleehh ppeenneelliittii uunnttuukk ddiippeellaajjaarrii sseehhiinnggggaa ddiippeerroolleehh iinnffoorrmmaassii

tteennttaanngg hhaall tteerrsseebbuutt,, kkeemmuuddiiaaaann ddiittaarriikk kkeessiimmppuullaann.. VVaarriiaabbllee jjuuggaa ddaappaatt ddiiaarrttiikkaann

________________________3322SSuummaaddii SSuurryyaabbaattaa,, MMeettooddee PPeenneelliittiiaann,, ((JJaakkaarrttaa:: GGrraaffiinnddoo PPeerrssaaddaa,, 22000077)),, hh.. 7700..

2299

sseebbaaggaaii ggeejjaallaa sseessuuaattuu yyaanngg aakkaann mmeennjjaaddii oobbjjeekk ppeenneelliittiiaann..3333 DDaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii

aaddaa dduuaa vvaarriiaabbllee yyaanngg ddiigguunnaakkaann yyaaiittuu::

aa.. VVaarriiaabbllee bbeebbaass ((VVaarriiaabbeell IInnddeeppeennddeenntt))

VVaarriiaabbllee bbeebbaass yyaaiittuu vvaarriiaabbllee yyaanngg mmeennjjaaddii sseebbaabb aattaauu yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii

ttiimmbbuullnnyyaa aattaauu bbeerruubbaahhnnyyaa ddeeppeennddeenntt vvaarriiaabbllee ((vvaarriiaabbllee tteerriikkaatt))..VVaarriiaabbllee

bbeebbaass ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg ddiinnaammaakkaann

vvaarriiaabbllee ((XX))..

bb.. VVaarriiaabbllee tteerriikkaatt ((VVaarriiaabbllee DDeeppeennddeenntt))

VVaarriiaabbllee tteerriikkaa ttyyaaiittuu vvaarriiaabbllee yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhh iiaattaauu mmeennjjaaddii aakkiibbaatt

kkaarreennaa aaddaannyyaa iinnddeeppeennddeenntt vvaarriiaabbllee ((vvaarriiaabbllee bbeebbaass)).. VVaarriiaabbllee tteerriikkaatt ddaallaamm

ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh hhaassiill bbeellaajjaarr ssiisswwaa ddaallaamm ppeemmbbeellaajjaarraann kkiimmiiaa ddiinnaammaakkaann

vvaarriiaabbllee ((YY))..

FF.. IInnssttrruummeenn PPeenngguummppuullaann DDaattaa

11.. LLeemmbbaarr OObbsseerrvvaassii

LLeemmbbaarr oobbsseerrvvaassii mmeerruuppaakkaann ssuuaattuu ffoorrmmaatt ppeenniillaaiiaann tteerrhhaaddaapp ssuuaattuu

ppeennggaammaattaann yyaanngg ddiillaakkuukkaann oolleehh oorraanngg llaaiinn tteerrhhaaddaapp oobbjjeekk yyaanngg sseeddaanngg ddiitteelliittii..

LLeemmbbaarr oobbsseerrvvaassii ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeelliihhaatt aakkttiiffiittaass ssiisswwaa sseellaammaa mmeennggiikkuuttii

pprroosseess ppeemmbbeellaajjaarraann,, yyaanngg ddiimmuullaaii ddaarrii aawwaall hhiinnggggaa aakkhhiirr ppeemmbbeellaajjaarraann..3344

LLeemmbbaarr oobbsseerrvvaassii ddiibbeerriikkaann kkeeppaaddaa ppeennggaammaatt ddiigguunnaakkaann uunnttuukk

mmeemmppeerroolleehh ddaattaa aakkttiivviittaass ssiisswwaa ddeennggaann mmeennggaammaattii kkeeggiiaattaann ssiisswwaa sseellaammaa pprroosseess

ppeemmbbeellaajjaarraann ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aakkttiivvee lleeaarrnniinngg yyaanngg ddiinniillaaii

________________________3333SSuummaaddii SSuurryyaabbaattaa,, MMeettooddee PPeenneelliittiiaann......,,hh.. 7722..

3344ZZaaiinnaall AArriiffiinn,, PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann,, ((BBaanndduunngg:: RReemmaajjaa RRoossddaakkaarryyaa,, 22001122)),, hh..222255..

3300

yyaaiittuu ppeennddaahhuulluuaann,, kkeeggiiaattaann iinnttii ddaann ppeennuuttuupp ddeennggaann ddiibbuubbuuhhii ttaannddaa cchheecckk lliisstt

ppaaddaa mmaatteerrii ssiisstteemm rreeaakkssii rreeddookkss..

22.. SSooaall TTeess

SSooaall tteess aaddaallaahh ssuuaattuu aallaatt ppeenngguukkuurraann yyaanngg ddii ddaallaammnnyyaa tteerrddaappaatt bbeerrbbaaggaaii

ppeerrttaannyyaaaann,, ppeerrnnyyaattaaaann,, aattaauu sseerraannggkkaaiiaann ttuuggaass yyaanngg hhaarruuss ddiikkeerrjjaakkaann aattaauu

ddiijjaawwaabb oolleehh rreessppoonnddeenn..3355 DDaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii bbeennttuukk tteess yyaanngg ddiigguunnaakkaann aaddaallaahh

tteess oobbjjeekkttiiff.. TTeess oobbjjeekkttiiff iinnii tteerrddiirrii ddaarrii tteess bbeennaarr--ssaallaahh ((ttrruuee--ffaallssee)),, tteess ppiilliihhaann

ggaannddaa ((mmuullttiippllee cchhooiiccee tteesstt)),, mmeennjjooddoohhkkaann ((mmaattcchhiinngg tteesstt)) ddaann tteess iissiiaann

((ccoommpplleettiioonn tteesstt))..3366

AAddaappuunn tteess yyaanngg ppeenneelliittii gguunnaakkaann ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh tteess oobbjjeekkttiiff

bbeennttuukk ppiilliihhaann ggaannddaa ((mmuullttiippllee cchhooiissee))..

33.. AAnnggkkeett

AAnnggkkeett aattaauu sseerriinngg ddiisseebbuutt KKuueessiioonneerr mmeerruuppaakkaann ssaattuu tteekknniikk ppeenngguummppuullaann

ddaattaa ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann ppeerrttaannyyaaaann tteerrttuulliiss ddaann jjaawwaabbaann yyaanngg ddiibbeerriikkaann jjuuggaa

bbeennttuukk tteerrttuulliiss,, yyaaiittuu ddaallaamm bbeennttuukk iissiiaann aattaauu ssyymmbbooll//ttaannddaa..3377 RRaannccaannggaann

ppeerrttaannyyaaaann ddiibbuuaatt sseekkaalliigguuss ddeennggaann ppiilliihhaann ((ooppssii)) jjaawwaabbaannnnyyaa.. AAnnggkkeett tteerrttuuttuupp

aaddaallaahh ppeerrttaannyyaaaann yyaanngg ddiirraannccaanngg uunnttuukk mmeennjjaarriinngg jjaawwaabbaann yyaanngg tteellaahh tteerrsseeddiiaa

ppiilliihhaannnnyyaa.. RReessppoonnddeenn ddiimmiinnttaa uunnttuukk mmeenneennttuukkaann ppiilliihhaann jjaawwaabbaann yyaanngg tteerrsseeddiiaa..

________________________3355ZZaaiinnaall AArriiffiinn,, PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann......,, hh.. 222266..

3366ZZaaiinnaall AArriiffiinn,, PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann......,, hh.. 222277..

3377RRuussddiinn,, PPoohhaann.. MMeettooddoollooggii PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann.. ((YYooggyyaakkaarrttaa:: LLaannaarrkkaa PPuubblliisshheerr..

22000077)),, hh.. 6622..

3311

GG.. TTeekknniikk PPeenngguummppuullaann DDaattaa

CCaarraa mmeemmppeerroolleehh ddaattaa yyaanngg ddiippeerrlluukkaann ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii ppeennuulliiss

mmeenngggguunnaakkaann tteekknniikk ppeenngguummppuullaann ddaattaa sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::

11.. OObbsseerrvvaassii

OObbsseerrvvaassii aaddaallaahh ccaarraa mmeenngghhiimmppuunn bbaahhaann--bbaahhaann kkeetteerraannggaann ((ddaattaa)) yyaanngg

ddiillaakkuukkaann ddeennggaann mmeennggaaddaakkaann ppeennggaammaattaann ddaann ppeennccaattaattaann sseeccaarraa ssiisstteemmaattiiss

tteerrhhaaddaapp ffeennoommeennaa--ffeennoommeennaa yyaanngg sseeddaanngg ddiijjaaddiikkaann ssaassaarraann ppeennggaammaattaann..

OObbsseevvaassii sseebbaaggaaii aallaatt eevvaalluuaassii bbaannyyaakk ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeenniillaaii ttiinnggkkaahh llaakkuu

iinnddiivviidduu aattaauu pprroosseess tteerrjjaaddiinnyyaa ssuuaattuu kkeeggiiaattaann yyaanngg ddaappaatt ddiiaammaattii,, bbaaiikk ddaallaamm

ssiittuuaassii yyaanngg sseebbeennaarrnnyyaa mmaauuppuunn ddaallaamm ssiittuuaassii bbuuaattaann.. OObbsseerrvvaassii ddaappaatt

mmeenngguukkuurr aattaauu mmeenniillaaii hhaassiill ddaann pprroosseess bbeellaajjaarr,, mmiissaallnnyyaa ttiinnggkkaahh llaakkuu ppeesseerrttaa

ddiiddiikk ppaaddaa wwaakkttuu gguurruu mmeennyyaammppaaiikkaann ppeellaajjaarraann ddii kkeellaass ddaann sseebbaaggaaiinnyyaa..3388

22.. TTeess ((eevvaalluuaassii))

TTeess mmeerruuppaakkaann aallaatt aattaauu pprroosseedduurr yyaanngg ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii aattaauu

mmeenngguukkuurr sseessuuaattuu ddaallaamm ssuuaassaannaa,, ddeennggaann ccaarraa ddaann aattuurraann--aattuurraann yyaanngg ssuuddaahh

ddiitteennttuukkaann..3399 TTeess yyaanngg ddiigguunnaakkaann ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii tteerrddiirrii ddaarrii bbeebbeerraappaa tteess,,

yyaaiittuu tteess ttaahhaapp aawwaall ((pprreetteesstt)) ddaann tteess ttaahhaapp aakkhhiirr ((ppoosstttteesstt))..

aa.. TTeess aawwaall ((pprree--tteesstt))

TTeess jjeenniiss iinnii ddiillaakkssaannaakkaann ddeennggaann ttuujjuuaann uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii sseejjaauuhh

mmaannaakkaahh mmaatteerrii aattaauu bbaahhaann ppeellaajjaarraann yyaanngg aakkaann ddiiaajjaarrkkaann tteellaahh ddaappaatt

ddiikkuuaassaaii oolleehh ppaarraa ppeesseerrttaa ddiiddiikk.. JJaaddii tteess aawwaall aaddaallaahh tteess yyaanngg

________________________3388AAnnaass SSuuddiijjoonnoo,, PPeennggaannttaarr EEvvaalluuaassii PPeennddiiddiikkaann,, ((JJaakkaarrttaa:: RRaajjaawwaallii PPeerrss,, 22001133)),, hh.. 6699..

3399SSuuhhaarrssiimmii AArriikkuunnttoo,, DDaassaarr--DDaassaarr EEvvaalluuaassii PPeennddiiddiikkaann,, ((JJaakkaarrttaa:: BBuummii AAkkssaarraa,, 22001133)),, hh..6677..

3322

ddiillaakkssaannaakkaann sseebbeelluumm bbaahhaann ppeellaajjaarraann ddiibbeerriikkaann kkeeppaaddaa ppeesseerrttaa ddiiddiikk..

KKaarreennaa iittuu mmaakkaa bbuuttiirr--bbuuttiirr ssooaall ddiibbuuaatt yyaanngg mmuuddaahh--mmuuddaahh..

IIssii aattaauu mmaatteerrii tteess aawwaall ppaaddaa uummuummnnyyaa ddiitteekkaannkkaann ppaaddaa bbaahhaann--bbaahhaann

ppeennttiinngg yyaanngg sseehhaarruussnnyyaa ssuuddaahh ddiikkeettaahhuuii aattaauu ddiikkuuaassaaii oolleehh ppeesseerrttaa ddiiddiikk

sseebbeelluumm ppeellaajjaarraann ddiibbeerriikkaann kkeeppaaddaa mmeerreekkaa..4400

bb.. TTeess aakkhhiirr ((ppoosstt--tteesstt))

TTeess aakkhhiirr ddiillaakkssaannaakkaann ddeennggaann ttuujjuuaann uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii aappaakkaahh

sseemmuuaa mmaatteerrii ppeellaajjaarraann yyaanngg tteerrggoolloonngg ppeennttiinngg ssuuddaahh ddaappaatt ddiikkuuaassaaii

ddeennggaann sseebbaaiikk--bbaaiikknnyyaa oolleehh ppaarraa ppeesseerrttaa ddiiddiikk..

IIssii aattaauu mmaatteerrii tteess aakkhhiirr iinnii aaddaallaahh bbaahhaann--bbaahhaann ppeellaajjaarraann yyaanngg

tteerrggoolloonngg ppeennttiinngg,, yyaanngg tteellaahh ddiiaajjaarrkkaann kkeeppaaddaa ppaarraa ppeesseerrttaa ddiiddiikk ddaann

bbiiaassaannyyaa nnaasskkaahh tteess aakkhhiirr iinnii ddiibbuuaatt ssaammaa ddeennggaann nnaasskkaahh tteess aawwaall.. DDeennggaann

ccaarraa ddeemmiikkiiaann mmaakkaa aakkaann ddaappaatt ddiikkeettaahhuuii aappaakkaahh hhaassiill tteess aakkhhiirr lleebbiihh bbaaiikk

ssaammaa,, aattaauukkaahh lleebbiihh jjeelleekk ddaarrii tteess aawwaall.. JJiikkaa hhaassiill tteess iittuu lleebbiihh bbaaiikk

ddaarriippaaddaa tteess aawwaall,, mmaakkaa ddaappaatt ddiiaarrttiikkaann bbaahhwwaa pprrooggrraamm ppeennggaajjaarraann tteellaahh

bbeerrjjaallaann ddaann bbeerrhhaassiill ddeennggaann sseebbaaiikk--bbaaiikknnyyaa..4411

33.. AAnnggkkeett

AAnnggkkeett mmeerruuppaakkaann tteekknniikk ppeenngguummppuullaann ddaattaa yyaanngg ddiillaakkuukkaann ddeennggaann

ccaarraa mmeemmbbeerrii sseeppeerraannggkkaatt ppeerrttaannyyaaaann aattaauu ppeerrnnyyaattaaaann tteerrttuulliiss kkeeppaaddaa

rreessppoonnddeenn uunnttuukk ddiijjaawwaabbnnyyaa.. AAnnggkkeett mmeerruuppaakkaann tteekknniikk ppeenngguummppuullaann ddaattaa

yyaanngg eeffiissiieenn bbiillaa ppeenneelliittii ttaahhuu ddeennggaann ppaassttii vvaarriiaabbeell yyaanngg aakkaann ddiiuukkuurr ddaann ttaahhuu

________________________4400 AAnnaass SSuuddiijjoonnoo,, PPeennggaannttaarr EEvvaalluuaassii PPeennddiiddiikkaann,, .. .. .. ,, hh.. 7766..

4411AAnnaass SSuuddiijjoonnoo,, PPeennggaannttaarr EEvvaalluuaassii PPeennddiiddiikkaann,, .. .. .. ,, hh.. 7700..

3333

aappaa yyaanngg bbiissaa ddiihhaarraappkkaann ddaarrii rreessppoonnddeenn.. SSeellaaiinn iittuu,, kkuueessiioonneerr jjuuggaa ccooccookk

ddiigguunnaakkaann bbiillaa jjuummllaahh rreessppoonnddeenn ccuukkuupp bbeessaarr ddaann tteerrsseebbaarr ddii wwiillaayyaahh yyaanngg

lluuaass.. AAnnggkkeett ddaappaatt bbeerruuppaa ppeerrttaannyyaaaann//ppeerrnnyyaattaaaann tteerrttuuttuupp aattaauu tteerrbbuukkaa,, ddaappaatt

ddiibbeerriikkaann kkeeppaaddaa rreessppoonnddeenn sseeccaarraa llaannggssuunngg aattaauu ddiikkiirriimm mmeellaalluuii ppooss aattaauu

iinntteerrnneett..4422

AAddaappuunn yyaanngg mmeennjjaaddii rreessppoonnddeenn ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh ssiisswwaa

kkeellaass XXIIIIIIPPAA--11 yyaanngg bbeerrjjuummllaahh 2288 ssiisswwaa.. TTuujjuuaannnnyyaa aaddaallaahh uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii

bbaaggaaiimmaannaa ttaannggggaappaann ssiisswwaa tteerrhhaaddaapp ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aakkttiivvee lleeaarrnniinngg ppaaddaa

mmaatteerrii rreeaakkssii rreeddookkss..

HH.. TTeekknniikk AAnnaalliissiiss DDaattaa

SSeetteellaahh ddiiddaappaattkkaann ddaattaa,, mmaakkaa ppeenneelliittii mmeellaakkuukkaann uujjii pprraassyyaarraatt aannaalliissiiss

ddaattaa yyaakknnii uujjii nnoorrmmaalliittaass ddaann hhoommooggeenniittaass.. UUjjii nnoorrmmaalliittaass ddiigguunnaakkaann uunnttuukk

mmeennggeettaahhuuii aappaakkaahh ssaammppeell yyaanngg ddiigguunnaakkaann ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii bbeerraassaall ddaarrii

ppooppuullaassii yyaanngg tteerrddiissttrriibbuussii nnoorrmmaall aattaauu ttiiddaakk,, sseeddaannggkkaann uujjii hhoommooggeenniittaass

ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii aappaakkaahh ssaammppeell ppeenneelliittiiaann mmeemmppuunnyyaaii vvaarriiaannssii yyaanngg

ssaammaa aattaauu ttiiddaakk..

SSeetteellaahh uujjii pprraassyyaarraatt mmeemmeennuuhhii,, mmaakkaa ddaattaa yyaanngg ddiippeerroolleehh ppaaddaa ppeenneelliittiiaann

kkeemmuuddiiaann ddiiaannaalliissiiss ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann aannaalliissiiss ssttaattiissttiikk ddeesskkrriippttiiff.. AAnnaalliissiiss

ssttaattiissttiikk ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeemmppeerroolleehh jjaawwaabbaann tteennttaanngg eeffeekkttiiffiittaass ppeemmbbeellaajjaarraann

ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann mmooddeell ppeemmbbeellaajjaarraann GGrroouupp IInnvveessttiiggaattiioonn ppaaddaa mmaatteerrii

ssiisstteemm kkoollooiidd..

________________________4422SSuuggiioonnoo,, MMeettooddee PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann PPeennddeekkaattaann KKuuaannttiittaattiiff,, KKuuaalliittaattiiff ddaann RR&&DD,,

((BBaanndduunngg:: AAllffaabbeettaa,, 22000099)),, hh.. 119999..

3344

TTeekknniikk aannaalliissiiss ddaattaa mmeerruuppaakkaann ttaahhaapp yyaanngg ppaalliinngg ppeennttiinngg ddaallaamm ssuuaattuu

ppeenneelliittiiaann,, kkaarreennaa ppaaddaa ttaahhaapp iinnii hhaassiill ppeenneelliittiiaann ddaappaatt ddiirruummuusskkaann sseetteellaahh sseemmuuaa

ddaattaa tteerrkkuummppuull,, mmaakkaa uunnttuukk mmeennddeesskkrriippssiikkaann ddaattaa ppeenneelliittiiaann ddiillaakkuukkaann

ppeerrhhiittuunnggaann sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::

11.. AAnnaalliissiiss DDaattaa AAkkttiivviittaass SSiisswwaa

UUnnttuukk mmeemmppeerroolleehh ddaattaa tteennttaanngg aakkttiivviittaass bbeellaajjaarr ssiisswwaa llaannggkkaahh--llaannggkkaahh yyaanngg

ddaappaatt ddiitteemmppuuhh ddaallaamm ppeenngggguunnaaaann tteehhnniikk oobbsseerrvvaassii iinnii aaddaallaahh::

aa)) MMeemmbbuuaatt ttaabbeell ddiissttrriibbuussii ppeenniillaaiiaann oobbsseerrvvaassii

bb)) MMeenneennttuukkaann kkaatteeggoorrii sskkoorr ddeennggaann kkeetteennttuuaann sskkoorr yyaanngg tteellaahh ddiitteettaappkkaann

cc)) MMeennjjuummllaahh sskkoorr yyaanngg ddiippeerroolleehh ddaarrii ttiiaapp--ttiiaapp kkaatteeggoorrii

dd)) MMeemmaassuukkkkaann sskkoorr tteerrsseebbuutt kkeeddaallaamm rruummuuss sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::4433

PP == xx 110000%%

KKeetteerraannggaann::

PP == aannggkkaa ppeerrsseennttaassee yyaanngg ddiiccaarrii

ff == jjuummllaahh ffrreekkuueennssii aakkttiivviittaass ssiisswwaa yyaanngg mmuunnccuull

NN == jjuummllaahh aakkttiivviittaass sseelluurruuhhnnyyaa

ee)) AAppaabbiillaa oobbsseerrvvaassii iinnii ddiiaammaattii oolleehh dduuaa oorraanngg ppeennggaammaatt,, mmaakkaa ddaattaa yyaanngg

tteerrkkuummppuullkkaann ddiiaannaalliissiiss ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann ppeerrssaammaaaann::

NNiillaaii ==(( ))//

xx 110000%%

ff)) HHaassiill yyaanngg ddiippeerroolleehh ddiikkoonnssuullttaassiikkaann ddeennggaann ttaabbeell kkaatteeggoorrii..

gg)) KKeessiimmppuullaann bbeerrddaassaarrkkaann ttaabbeell kkaatteeggoorrii..

________________________4433AAnnaass SSuuddiijjoonnoo,, PPeennggaannttaarr SSttaattiissttiikk PPeennddiiddiikkaann,, ((JJaakkaarrttaa:: RRaajjaa GGrraaffiinnddoo PPeerrssaaddaa,, 22000088)),,

hh.. 4433..

3355

MMeemmbbuuaatt iinntteerrvvaall ppeerrsseennttaassee ddaann kkaatteeggoorrii kkrriitteerriiaa ppeenniillaaiiaann hhaassiill

oobbsseerrvvaassii ssiisswwaa sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::

8866 –– 110000 %% == ssaannggaatt ttiinnggggii

7700 –– 8855 %% == ttiinnggggii

4411 –– 6699 %% == rreennddaahh

00 -- 4400 %% == ssaannggaatt rreennddaahh

22.. AAnnaalliissiiss DDaattaa HHaassiill BBeellaajjaarr

AAnnaalliissiiss ddaattaa uunnttuukk mmeelliihhaatt ppeerrbbeeddaaaann hhaassiill bbeellaajjaarr yyaanngg ssiiggnniiffiikkaann aannttaarraa

kkeellaass eekkssppeerriimmeenn ddaann kkeellaass kkoonnttrrooll,, mmaakkaa ppeerrlluu ddiillaakkuukkaann uujjii hhiippootteessiiss..

UUjjii hhiippootteessiiss yyaanngg sseessuuaaii ddiigguunnaakkaann aaddaallaahh uujjii tt.. UUjjii tt aaddaallaahh ssaallaahh ssaattuu uujjii

ssttaattiissttiikk yyaanngg ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii aaddaa aattaauu ttiiddaakknnyyaa ppeerrbbeeddaaaann yyaanngg

ssiiggnniiffiikkaann ddaarrii dduuaa bbuuaahh ssaammppeell aattaauu vvaarriiaabbeell yyaanngg ddiibbaannddiinnggkkaann.. DDaallaamm

mmeellaakkuukkaann aannaalliissiiss ssttaattiissttiikk ddeennggaann uujjii tt,, ppeerrlluu mmeerruujjuukk kkeeppaaddaa hhiippootteessiiss nniihhiill ((HH00))

yyaanngg tteellaahh ddiitteettaappkkaann..

TTiinnggkkaatt ppeerrbbeeddaaaann vvaarriiaannss ddaann ttiinnggkkaatt hhoommooggeenniittaass ssaammppeell yyaanngg aakkaann ddiiuujjii,,

mmaakkaa tteerrlleebbiihh dduulluu hhaarruuss ddiillaakkuukkaann uujjii hhoommooggeenniittaass ppaaddaa ddaattaa tteess aawwaall ddeennggaann

kkeetteennttuuaann ddiitteennttuukkaann..

PPaaddaa ddeessaaiinn ppeenneelliittiiaann eekkssppeerriimmeenn yyaanngg mmeenngggguunnaakkaann kkeelloommppookk eekkppeerriimmeenn

ddaann kkeelloommppookk ppeemmbbaannddiinngg,, tteerrlleebbiihh ddaahhuulluu ddiiaaddaakkaann tteess aawwaall yyaanngg bbeerrttuujjuuaann

uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::

aa.. UUjjii HHoommooggeenniittaass

UUjjii hhoommooggeenniittaass iinnii ddiillaakkuukkaann ppaaddaa ppeerroolleehhaann ddaattaa tteess aawwaall ppaaddaa mmaassiinngg--

mmaassiinngg kkeellaass.. UUjjii hhoommooggeenniittaass ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii aappaakkaahh kkeedduuaa

3366

kkeelloommppookk mmeemmiilliikkii ttiinnggkkaatt vvaarriiaann ddaattaa yyaanngg ssaammaa aattaauu ttiiddaakk.. UUnnttuukk mmeenngguujjii

kkeessaammaaaann dduuaa vvaarriiaann ddaattaa ddaarrii kkeelloommppookk mmaakkaa ddiigguunnaakkaann ppeerrssaammaaaann sseebbaaggaaii

bbeerriikkuutt::

TTeerrlleebbiihh ddaahhuulluu ddiihhiittuunngg mmaassiinngg--mmaassiinngg vvaarriiaannss ((ss22)) nniillaaii tteess aawwaall ddaarrii

kkeellaass ccoonnttrrooll ddaann kkeellaass eekkssppeerriimmeenn ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann rruummuuss vvaarriiaannss ((ss22))

uunnttuukk ssaammppeell ≤≤ 3300,, mmaakkaa ddiigguunnaakkaann ppeerrssaammaaaann::4444

SS1122 ==

)1(

)( 22

nn

fixifixin

LLaannggkkaahh sseellaannjjuuttnnyyaa aaddaallaahh mmeemmbbaannddiinnggkkaann vvaarriiaannss nniillaaii tteess aawwaall ddaarrii

kkeedduuaa kkeellaass,, mmaakkaa ddiigguunnaakkaann rruummuuss::4455

F =F =

PPeenngguujjiiaann hhiippootteessiiss ddiillaakkuukkaann ppaaddaa ttaarraaff ssiiggnniiffiikkaann 55%% ddeennggaann kkeetteennttuuaann

HH00 ((ddaattaa ttiiddaakk mmeemmiilliikkii vvaarriiaann yyaanngg bbeerrbbeeddaa)) ddiitteerriimmaa jjiikkaa FFhhiittuunngg ≤≤ FFttaabbeell.. FFttaabbeell

ddiippeerroolleehh ddaarrii mmeelliihhaatt ppaaddaa ttaabbeell ddeennggaann mmeemmbbaannddiinnggkkaann nniillaaii ddkk ppeennyyeebbuutt

tteerrhhaaddaapp ddkk ppeemmbbiillaanngg..

bb.. UUjjii NNoorrmmaalliittaass

UUnnttuukk llaannggkkaahh sseellaannjjuuttnnyyaa sseetteellaahh mmeellaakkssaannaakkaann ppeenneelliittiiaann,, mmaakkaa

ddiillaakkuukkaann aannaalliissiiss ddaattaa ppaaddaa ppeerroolleehhaann ddaattaa tteess aakkhhiirr ssiisswwaa,, aannaalliissiiss iinnii bbeerrttuujjuuaann

uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii ttiinnggkkaatt kkeennoorrmmaallaann ssaammppeell yyaanngg tteellaahh ddiitteelliittii.. NNoorrmmaalliittaass ddaattaa

________________________4444HHuussaaiinnii UUssmmaann ddaann PPuurrnnoommoo SSeettiiaaddyy,, PPeennggaannttaarr SSttaattiissttiikkaa,, ((JJaakkaarrttaa:: BBuummii AAkkssaarraa::

22000044)),, hh.. 227799..

4455SSrrii AAddeelliillaa SSaarrii,, SSttaattiissttiikk,, ((BBaannddaa AAcceehh:: UUnniivveerrssiittaass SSyyiiaahh KKuuaallaa,, 22000088)),, hh.. 113333..

3377

ddiiuujjii ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann rruummuuss cchhii--kkuuaaddrraatt uunnttuukk mmeennggeettaahhuuii aappaakkaahh ddaattaa yyaanngg

ddiippeerroolleehh ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii bbeerrddiissttrriibbuussii nnoorrmmaall aattaauu ttiiddaakk..

AAddaappuunn uunnttuukk mmeenngguujjii nnoorrmmaalliittaass tteerrlleebbiihh ddaahhuulluu hhaarruuss mmeennyyuussuunn ddaattaa

ddaallaamm ttaabbeell ddiissttrriibbuussii ffrreekkuueennssii ddaattaa kkeelloommppookk uunnttuukk mmaassiinngg--mmaassiinngg kkeellaass

ddeennggaann ccaarraa sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::

11)) MMeenneennttuukkaann kkeellaass iinntteerrvvaall yyaanngg tteellaahh ddiitteennttuukkaann ppaaddaa ppeennggoollaahhaann ddaattaa

sseebbeelluummnnyyaa,, kkeemmuuddiiaann ddiitteennttuukkaann jjuuggaa bbaattaass nnyyaattaa kkeellaass iinntteerrvvaall,, yyaaiittuu

bbaattaass aattaass kkeellaass iinntteerrvvaall ddiittaammbbaahh ddeennggaann 00,,55..

22)) MMeenneennttuukkaann lluuaass bbaattaass ddaaeerraahh ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann ttaabbeell ““lluuaass ddaaeerraahh ddii

bbaawwaahh lleennggkkuunnggaann nnoorrmmaall ssttaannddaarr ddaarrii oo kkee zz”” nnaammuunn sseebbeelluummnnyyaa hhaarruuss

mmeenneennttuukkaann nniillaaii zz--ssccoorree ddeennggaann rruummuuss::

zz--ssccoorree ==batas nyata atasbatas nyata atas -- x

ss

33)) DDeennggaann ddiikkeettaahhuuiinnyyaa bbaattaass ddaaeerraahh,, mmaakkaa ddaappaatt ddiitteennttuukkaann lluuaass ddaaeerraahh

uunnttuukk ttiiaapp--ttiiaapp kkeellaass iinntteerrvvaall yyaaiittuu sseelliissiihh ddaarrii kkeedduuaa bbaattaassnnyyaa

bbeerrddaassaarrkkaann kkuurrvvaa zz--ssccoorree..

44)) FFrreekkuueennssii yyaanngg ddiihhaarraappkkaann ((EEii)) ddiitteennttuukkaann ddeennggaann ccaarraa mmeennggaalliikkaann lluuaass

ddaaeerraahh ddeennggaann bbaannyyaakknnyyaa ddaattaa

55)) FFrreekkuueennssii ppeennggaammaattaann ((OOii)) mmeerruuppaakkaann ffrreekkuueennssii ppaaddaa sseettiiaapp kkeellaass

iinntteerrvvaall tteerrsseebbuutt..

AAddaappuunn uunnttuukk mmeenngguukkuurr ttiinnggkkaatt kkoonnoorrmmaallaann ddaattaa,, mmaakkaa ddiigguunnaakkaann uujjii

cchhiiqquuaarree..4466

________________________4466HHuussaaiinnii UUssmmaann ddaann PPuurrnnoommoo SSeettiiaaddyy,, PPeennggaannttaarr SSttaattiissttiikkaa,, .. .. .. ,,hh.. 227799..

3388

k

1i i

2ii2

E

)E(O

DDii mmaannaa ::

22 == DDiissttrriibbuussii cchhii--kkuuaaddrraattOOii == HHaassiill ppeennggaammaattaannEEii == HHaassiill yyaanngg ddiihhaarraappkkaann

PPeenngguujjiiaann ddiillaakkuukkaann ppaaddaa ttaarraaff ssiiggnniiffiikkaann 55%% aattaauu ((αα == 00,,0055)) ddaann ddkk == ((kk--

33)) ddeennggaann kkeetteennttuuaann ddaattaa bbeerrddiissttrriibbuussii nnoorrmmaall jjiikkaa 22hhiittuunngg <<22

ttaabbeell..

PPaaddaa ddeessaaiinn ppeenneelliittiiaann eekkssppeerriimmeenn iinnii jjuuggaa tteess--tt ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeenngguujjii

ssiiggnniiffiikkaann ppeerrbbeeddaaaann mmeeaann.. PPeerrhhiittuunnggaann iinnii hhaannyyaa ddiillaakkuukkaann ppaaddaa hhaassiill

ppeerrhhiittuunnggaann ddaattaa tteess aakkhhiirr ssiisswwaa ((ppoosstt--tteesstt)) ddaann ttiiddaakk ddiillaakkuukkaann ppaaddaa hhaassiill ddaattaa tteess

aawwaall ssiisswwaa ((pprreeee--tteesstt)).. AAddaappuunn rruummuuss yyaanngg ddiigguunnaakkaann ddeennggaann jjuummllaahh sseemmppeell ((nn))

≤≤ ddaarrii 3300,, mmaakkaa::4477

tt == xx xxSS ++XX == mmeeaann ddaarrii kkeedduuaa ssaammppeell ((eekkssppeerriimmeenn ddaann kkoonnttrrooll))nn == jjuummllaahh ssaammppeellSS == ssttaannddaarr ddeevviiaassii

SSeebbeelluumm mmeenngggguunnaakkaann ppeerrssaammaaaann uujjii tt,, mmaakkaa tteerrlleebbiihh ddaahhuulluu ddiitteennttuukkaann

vvaarriiaabbeell yyaanngg aakkaann ddiimmaassuukkkkaann kkee ddaallaamm ppeerrssaammaaaann ddeennggaann uurruuttaann sseebbaaggaaii

bbeerriikkuutt::

________________________4477ZZaaiinnaall AArriiffiinn,, PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann,, ((BBaanndduunngg:: RReemmaajjaa RRoossddaakkaarryyaa,, 22001111)),, hh.. 228811..

3399

11.. MMeenneennttuukkaann nniillaaii rraattaa--rraattaa hhaassiill bbeellaajjaarr aattaauu nniillaaii tteess aakkhhiirr ssiisswwaa kkeellaass

eekkssppeerriimmeenn ddaann rraattaa--rraattaa hhaassiill bbeellaajjaarr ssiisswwaa kkeellaass kkoonnttrrooll ddeennggaann rruummuuss::4488

x== ∑∑KKeetteerraannggaann::

x == rraattaaaannXXii == ddaattaa kkee--iiffii == ffrreekkuueennssii ddaattaa xxii

ffii == uukkuurraann ddaattaa

22.. MMeenneennttuukkaann ssttaannddaarr ddeevviiaassii ((ss)) vvaarriiaabbeell XX (( kkeellaass ppeerrllaakkuuaann)) ddaann ssttaannddaarr

ddeevviiaassii ((ss)) vvaarriiaabbeell YY (( kkeellaass kkoonnttrrooll)),, ddeennggaann ppeerrssaammaaaann::

SS1122 ==

)1(

)( 22

nn

fixifixinSS22

22 ==(( ))(( ))

Kemudian standar deviasi(s) gabungan dengan rumus:

SS22==(n(n11--1)1)SS11

22++ nn22-- 11 SS2222

nn11++ nn22-- 22

DDeennggaann ::nn == bbaannyyaakk ddaattaaSS11

22 == ssiimmppaannggaann bbaakkuu sseebbeelluumm mmeenngggguunnaakkaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg

x == rraattaaaannSS22

22 == ssiimmppaannggaann bbaakkuu sseetteellaahh mmeenngggguunnaakkaann ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinnggxxii == ddaattaa kkee--iiffii == ffrreekkuueennssii ddaattaa xxiiffii == uukkuurraann ddaattaa

PPeenngguujjiiaann hhiippootteessiiss ddiillaakkuukkaann ppaaddaa ttaarraaff ssiiggnniiffiikkaann 55%%aattaauu ((αα == 00,,0055)) ddaann

ddkk == (( nn11 ++ nn22--22)) sseerrttaa ppeelluuaanngg ((11--αα)) ddeennggaann kkeetteennttuuaann HH00 ddiitteerriimmaa jjiikkaa tthhiittuunngg ≤≤ ttttaabbeell

ddaann HH00 ddiittoollaakk jjiikkaa tthhiittuunngg ≥≥ ttttaabbeell

________________________4488HHuussaaiinnii UUssmmaann ddaann PPuurrnnoommoo sseettiiaaddyy,, PPeennggaannttaarr SSttaattiissttiikkaa,, .. .. .. ,, hh.. 9900..

4400

AAnnaalliissiiss ddaattaa uunnttuukk uujjii--tt,, hhiippootteessiiss yyaanngg ddiigguunnaakkaann ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii

aaddaallaahh sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::

11.. HH00 :: 11 == 22:: TTiiddaakk tteerrddaappaatt ppeerrbbeeddaaaann hhaassiill bbeellaajjaarr ssiisswwaa yyaanngg

ddiiaajjaarrkkaann ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaa ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg ddeennggaann

hhaassiill bbeellaajjaarr ssiisswwaa yyaanngg ddiiaajjaarrkkaann ddeennggaann ssttrraatteeggii eekkssppoossiittoorrii ppaaddaa

mmaatteerrii RReeaakkssii RReeddookkss ssiisswwaa KKeellaass XXIIII MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm

22.. HHaa :: 11 22 :: TTeerrddaappaatt ppeerrbbeeddaaaann hhaassiill bbeellaajjaarr ssiisswwaa yyaanngg ddiiaajjaarrkkaann

ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaa ssttrraatteeggii ssttuuddeenntt aaccttiivvee lleeaarrnniinngg ddeennggaann hhaassiill

bbeellaajjaarr ssiisswwaa yyaanngg ddiiaajjaarrkkaann ddeennggaann ssttrraatteeggii eekkssppoossiittoorrii ppaaddaa mmaatteerrii

RReeaakkssii RReeddookkss ssiisswwaa KKeellaass XXIIII MMAASS DDaarruull ‘‘UUlluumm

33.. RReessppoonn SSiisswwaa

DDaattaa tteennttaanngg rreessppoonn ssiisswwaa ddiippeerroolleehh mmeellaalluuii aannggkkeett,, rreessppoonn ssiisswwaa

ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeenngguukkuurr ppeennddaappaatt ssiisswwaa tteerrhhaaddaapp kkeetteerrttaarriikkaann,, ppeerraassaaaann

sseennaanngg ddaann kkeeiinnggiinnaann,, sseerrttaa kkeemmuuddaahhaann mmeemmaahhaammii ppeellaajjaarraann ddaann jjuuggaa ccaarraa gguurruu

mmeennggaajjaarr sseerrttaa mmooddeell ppeemmbbeellaajjaarraann yyaanngg ddiigguunnaakkaann.. PPeerrsseennttaassee rreessppoonn ssiisswwaa

ddiihhiittuunngg ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann rruummuuss sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::4499

PP == 100%100%KKeetteerraannggaann::PP == PPeerrsseennttaassee rreessppoonn ssiisswwaa..ff == PPrrooppoorrssii ssiisswwaa yyaanngg mmeemmiilliihhNN == JJuummllaahh ssiisswwaa ((rreessppoonnddeenn))

________________________4499SSuuhhaarrssiimmii AArriikkuunnttoo,, PPrroosseedduurr PPeenneelliittiiaann SSuuaattuu PPeennddeekkaattaann PPrraakktteekk,, ((JJaakkaarrttaa:: RRiinneekkaa

CCiippttaa,, 22000022)),, hh.. 4433..

4411

AAddaappuunn kkrriitteerriiaa ppeerrsseennttaassee rreessppoonn ssiisswwaa aaddaallaahh sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::5500

TTaabbeell 33..55 KKrriitteerriiaa PPeerrsseennttaassee RReessppoonn SSiisswwaaNNoo AAnnggkkaa KKeetteerraannggaann

11.. 8800--110000%% SSaannggaatt bbaaiikk

22.. 6666--7799%% BBaaiikk

33.. 5566--6655%% CCuukkuupp

44.. 4466--5555%% KKuurraanngg

55.. 00--4455%% GGaaggaall

________________________5500SSuuhhaarrssiimmii AArriikkuunnttoo,, DDaassaarr--DDaassaarr EEvvaalluuaassii PPeennddiiddiikkaann.. ((JJaakkaarrttaa:: BBuummii AAkkssaarraa,, 22001100)),, hh..

4444..

42

BAB IVHASIL PENELITIAN DAN PEMBAHASAN

A. Hasil Penelitian

1. Deskripsi Lokasi Penelitian

Penelitian ini dilakukan di MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh terletak di

komplek Dayah Darul ‘Ulum YPUI Banda Aceh Jalan Syiah Kuala No 5

Gampong Keuramat Kecamatan Kuta Alam Kabupaten Banda Aceh. Ia

berbatasan sebelah Barat dengan rumah penduduk Kampung Keuramat, sebelah

Timur dengan Akademi Farmasi (AKPAR), sebelah utara MIN 1 Banda Aceh dan

sebelah Selatan dengan Satuan Brimob. Jarak dengan ibu kota Provinsi 5 km.

Untuk lebih jelasnya gambaran umum MAS Darul ‘Ulum bisa dilihat pada tabel

4.1 di bawah ini:

Tabel 4.1 Gambaran Umum MAS Darul ‘Ulum Banda AcehGambaran Umum Keterangan

Nama Sekolah Madrasah Aliyah Swasta Darul ‘Ulum BandaAceh

Tempat/Lokasi Desa Keuramat Kecamatan Kuta AlamStatus Sekolah SwastaNomor Statistik Madrasah 312117103004Alamat Madrasah Jln. Syiah Kuala Desa Keuramat Kec. Kuta

Alam. Kota Banda AcehProv/Kab/KecamatanGedung Sendiri/Menumpang

Aceh/Banda Aceh/Kuta AlamYayasan

Permanen/Seni Permanen Permanen

(Sumber: Tata Usaha MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh)

43

a. Sarana dan Prasarana

Berdasarkan data dari Tata Usaha MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh, sarana

dan prasarana yang dimiliki dapat dilihat pada Tabel 4.2 di bawah ini.

Tabel 4.2 Sarana dan Prasarana MAS Darul ‘Ulum Banda AcehNo Sarana dan Prasarana Jumlah Kondisi1. Ruang kepala 1 Baik2. Ruang wakil kelas 1 Baik3. Ruang tata usaha 1 Baik4. Ruang Guru 1 Baik5. Ruang kelas 11 Baik6. Ruang lab. Komputer 1 Baik7. Ruang perpustakaan 1 Baik8. Ruang laboratorium biologi 1 Baik9. Ruang laboratorium fisika 1 Baik10. Ruang laboratorium kimia 1 Baik11. Ruang keterampilan 1 Baik12. Ruang koperasi 1 Baik13. Tempat olah raga 4 Baik14. Kantin 1 Baik15. Ruang multimedia 1 Baik16. Ruang organisasi kesiswaan 1 Baik17. Gudang 1 Baik18. Ruang OSIM 1 Baik

(Sumber: Tata Usaha MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh)

44

b. Keadaan Siswa

Jumlah siswa MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh adalah orang. Untuk lebih

jelas dapat dilihat pada Tabel 4.3

Tabel 4.3 Keadaan Siswa MAS Darul ‘Ulum Banda AcehNo Kelas Laki-laki Perempuan1 XII IPA 1 30 -2 XII IPA 2 - 353 XII IIS 10 174 XII IBA 15 105 XI IPA1 30 -6 XI IPA 2 - 407 XI IBA 14 108 XI IIS 13 99 X 1 12 1810 X 2 17 1511 X 3 13 20

Jumlah 154 174Total 328

(Sumber: Tata Usaha MAS Darul‘Ulum )

c. Keadaan Guru

Tenaga guru dan staf yang berada di MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh yang

berjumlah guru:

Tabel 4.4 Keadaan Guru di MAS Darul ‘Ulum Banda AcehNo Jabatan Jumlah1 Guru PNS diperbentukkan tetap 152 Guru Tetap Yayasan -3 Guru Honorer -4 Guru Tidak Tetap 23

Jumlah 38(Sumber: Tata Usaha MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh)

45

2. Deskripsi Data Hasil Penelitian

a. Data Aktivitas Siswa

Data hasil pengamatan terhadap aktivitas siswa selama kegiatan belajar

mengajar diolah dalam bentuk presentase. Data tersebut secara singkat disajikan

pada tabel 4.5

Tabel 4.5 Nilai Data Aktivitas Siswa Materi Reaksi Redoks

No Aspek yang diamatiNilai

Pengamat1

Pengamat2

(1) (2) (3) (4)1 Pendahuluan

a. Siswa menjawab pertanyaan guru padakegiatan apersepsi

4 3

b. Siswa menjawab pertanyaan guru padakegiatan motivasi

3 4

2 Kegiatan Intia. Siswa memperhatikan penjelasan materi

reaksi redoks dari guru4 4

b. Siswa membentuk kelompok 3 4

c. Siswa bertanya tentang materi reaksiredoks

3 4

d. Siswa saling bekerja sama.4 4

e. Siswa berdiskusi dalam menjawab soal4 4

f. Siswa aktif dalam presentasi 3 33 Penutup

a. Siswa menyimpulkan materi yang telahdipelajari

4 4

b. Siswa memberikan tanggapan terhadapproses pembelajaran

3 4

Jumlah 35 38Persentase 87,50% 95,00%Kategori Sangat

TinggiSangatTinggi

(Sumber: Hasil Penelitian di MAS Darul ‘Ulum Tahun 2016)

46

Ket :1 = Tidak Baik (Jika tidak ada yang memperhatikan)2 = Kurang Baik (Jika <5 siswa yang memperhatikan)3 = Baik (Jika siswa siswi memperhatikan)4 = Sangat Baik (Jika seluruh siswa memperhatikan)

Nilai =(skor pengamat 1 + skor pengamat 2)/2

total skormaksimal×100%

Nilai =( )/

x 100%

= 91,25 %

Berdasarkan data pada tabel 4.5 tersebut, dapat diambil kesimpulan bahwa

hasil pengamatan terhadap aktivitas siswa dalam proses pembelajaran dengan

penerapan strategi student active learning memperoleh nilai yang sangat tinggi

yaitu 91,25%. Hal ini sesuai dengan kriteria aktivitas siswa dimana 86 – 100% =

sangat tinggi.

b. Data Hasil Belajar

Tes awal dilakukan pada masing-masing kelas yaitu kelas XII-IPA1 (kelas

eksperimen) oleh 30 siswa dan kelas XII-IPA2 (kelas kontrol) yang dilakukan oleh

35 siswa kemudian sesudah mengikuti pembelajaran kimia pada materi reaksi

redoks, di mana siswa menyelesaikan pree-test seputar pemahaman siswa

terhadap materi yang akan diajarkan serta post-test terhadap hasil belajar siswa

setelah diajarkan materi.

Hasil perolehan nilai tes siswa kelas XII-IPA1 (kelas eksperimen) dan kelas

XII-IPA2 (kelas kontrol) yang diperoleh dari hasil penelitian dapat dilihat pada

Tabel dibawah ini:

47

Tabel 4.6 Nilai Tes Awal dan Tes Akhir Kelas Eksperimen dan Kelas KontrolKelas Eksperimen Kelas Kontrol

(1) (2) (3) (4) (5) (6) (7)No Inisial Pree-Test Post-Test Inisial Pree-Test Post-Test1 Siswa 1 67 73 Siswa 1 53 802 Siswa 2 60 80 Siswa 2 40 733 Siswa 3 73 60 Siswa 3 20 934 Siswa 4 67 80 Siswa 4 60 875 Siswa 5 80 87 Siswa 5 40 936 Siswa 6 60 60 Siswa 6 53 607 Siswa 7 80 73 Siswa 7 20 808 Siswa 8 67 93 Siswa 8 60 539 Siswa 9 73 80 Siswa 9 40 8710 Siswa 10 60 87 Siswa 10 73 8711 Siswa 11 87 60 Siswa 11 20 9312 Siswa 12 47 93 Siswa 12 60 7313 Siswa 13 60 67 Siswa 13 33 5314 Siswa 14 53 93 Siswa 14 73 8715 Siswa 15 87 87 Siswa 15 40 8716 Siswa 16 73 67 Siswa 16 60 6017 Siswa 17 53 67 Siswa 17 33 7318 Siswa 18 67 100 Siswa 18 40 7319 Siswa 19 60 93 Siswa 19 40 8020 Siswa 20 80 73 Siswa 20 53 6021 Siswa 21 40 87 Siswa 21 33 8722 Siswa 22 73 93 Siswa 22 60 7323 Siswa 23 47 67 Siswa 23 40 8724 Siswa 24 87 73 Siswa 24 33 7325 Siswa 25 73 100 Siswa 25 33 8726 Siswa 26 40 73 Siswa 26 53 7327 Siswa 27 80 100 Siswa 27 60 7328 Siswa 28 60 87 Siswa 28 60 8029 Siswa 29 73 87 Siswa 29 73 8730 Siswa 30 80 93 Siswa 30 60 7331 Siswa 31 33 6032 Siswa 32 60 7333 Siswa 33 53 8034 Siswa 34 40 7335 Siswa 35 60 80

Jumlah 2007 2433 1662 2691Nilai

Rata-rata66,90 81,10 47,48 76,88

(Sumber: Hasil Penelitian di MAS Darul ‘Ulum Tahun 2016)

48

Adapun pengolahan data hasil tes siswa pada kelas eksperimen dan kelas

kontrol adalah sebagai berikut:

1. Pengolahan Data Hasil Belajar Siswa

Untuk menghitung nilai rata-rata ( x ), vaians (s2),dan standar deviasi (s),

terlebih dahulu data yang terkumpul harus ditabulasikan kedalam daftar distribusi

frekuensi data kelompok dengan langkah-langkah sebagai berikut:

1. Nilai Pree-Test Kelas eksperimen (Kelas XII-IPA1)

a) Menentukan rentang

Rentang (R) = data terbesar – data terkecil

R= 87 – 40

R= 47

b) Menentukan banyak kelas interval dengan n = 30

Banyak kelas (K) = 1 + (3,3) log n

= 1 + (3,3) log 30

= 1 + (3,3) 1.48

= 1 + 4,88

= 5,88 (diambil k = 6)

c) Menentukan panjang kelas interval

Panjang kelas (P) =Rentang

Banyak kelas

=R

K

=47

= 7,83 (diambil p = 8)

49

Tabel 4.7 Distribusi Frekuensi Nilai Pree-Test Siswa Kelas Eksperimen(XII-IPA1) MAS Darul ‘Ulum

Nilai Tes fi xi xi2 fixi fixi

2

40 – 47 2 43,5 1892,25 87 378548 – 55 4 51,5 2652,25 206 1060956 – 63 7 59,5 3540,25 416,5 24781,7564 – 71 3 67,5 4556,25 202,5 13668,7572 – 79 8 75,5 5700,25 604 4560280 – 87 6 83,5 6972,25 501 41833,5Jumlah 30 - - 2017 140280

(Sumber: Hasil Pengolahan Data Pree-Test Siswa)

Data di atas, diperoleh rata-rata, varians dan simpangan baku sebagai

berikut:

Rata-rata x =∑ fixi∑ fi

x1

=30

x1

= 67,23

Dan standar deviasi (S2) dan simpangan baku adalah :

1)n(n

)xf(xfns

2ii

2ii2

S12 =

30(140280)-( )230 30-1

S12 =

4208400–4068289

30(29)

S12 =

140111

870

S12 = 161,04

S1= 161,04

50

S1 =12,69

Berdasarkan hasil perhitungan di atas di peroleh nilai rata-rata x1 = 67,23

variansnya adalah S12 = 161,04 dan simpangan bakunya adalah S1 = 12,69

2. Nilai Pree-Test Kelas kontrol (Kelas XII-IPA2)



R = 73 – 20

R = 53



= 1 + (3,3) log 35

= 1 + (3,3) 1.54

= 1 + 5,08

= 6,08 (diambil k = 6)



Banyak kelas

=R

K

=53

= 8,83 (diambil P = 9)

51

Tabel 4.8 Distribusi Frekuensi Nilai Pree-Test Siswa Kelas Kontrol (XII-IPA2)MAS Darul ‘Ulum


2

20 – 28 3 24 576 72 172829 – 37 6 33 1089 198 653438 – 46 8 42 1764 336 1411247 – 55 5 51 2601 255 1300556 – 64 10 60 3600 600 3600065 – 73 3 69 4761 207 14283Jumlah 35 - - 1668 85662



berikut:


x2

=35

x2

= 47,65

Dan standar deviasi (S2) dan simpangan baku adalah:

1)n(n

)xf(xfns

2ii

2ii2

S22 =

35(85662)-( )235 35-1

S22 =

2998170 - 2782224

30(29)

S22 =

215946

1190

S22 = 181,46

S2= 181,46

52

S2 =13,47

Berdasarkan hasil perhitungan di atas di peroleh nilai rata-rata x2= 47,65,

variasnnya adalah S22 = 181,46 dan simpangan bakunya adalah S2 = 13,47.

3. Nilai Post-Test Kelas eksperimen (Kelas XII-IPA1)



R = 100 – 60

R = 40



= 1 + (3,3) log 30

= 1 + (3,3) 1,48

= 1 + 4,88

= 5,88 (diambil k = 6)



Banyak kelas

=R

K

=40

= 6,67 (diambil P = 7)

53

Tabel 4.9 Distribusi Frekuensi Nilai Post-Test Siswa Kelas Eksperimen (XIIIPA1) MAS Darul ‘Ulum


2

60 – 66 3 63 3969 189 1190767 – 73 9 70 4900 630 4410074 – 80 3 77 5929 231 1777881 – 87 6 84 7056 504 4233688 – 94 6 91 8281 546 4968695 – 101 3 98 9604 294 28812Jumlah 30 - - 2394 194619

(Sumber: Hasil Pengolahan Data Post-Test Siswa)


berikut:


x1

=30

x1

= 79,80

Standar deviasi (S2) dan simpangan baku adalah:

1)n(n

)xf(xfns

2ii

2ii2

S12 =

30( )-( )230 30-1

S12 =

5838570 – 5731236

30(29)

S12 =

107334

870

S12 =123,37

S1=√123,37

54

S1 = 11,10


variasnnya adalah S22 = 123,37 dan simpangan bakunya adalah S1 = 11,10.

4. Nilai Post-Test Kelas kontrol (Kelas XII-IPA2)



R = 93 – 53

R = 40



= 1 + (3,3) log 35

= 1 + (3,3) 1,54

= 1 + 5,08

= 6,08 (diambil k = 6)



Banyak kelas

=R

K

=40

= 6,67 (diambil P = 7)

55

Tabel 4.10 Distribusi Frekuensi Nilai Post-Test Siswa Kelas Kontrol (XI-IPA1)MAS Darul ‘Ulum


2

53 – 59 2 56 3136 112 627260 – 66 4 63 3969 252 1587667 – 73 11 70 4900 770 5390074 – 80 6 77 5929 462 3557481– 87 9 84 7056 756 6350488– 94 3 91 8281 273 24843Jumlah 35 - - 2625 199969



berikut:


x2

=35

x2

= 75,00

Dan standar deviasi (S2) dan simpangan baku adalah:

1)n(n

)xf(xfns

2ii

2ii2

S22 =

35( )-( )235 35-1

S22 =

6998915 - 6890625

35(34)

S22 =

108290

1190

56

S22 = 91

S2=√91S2 = 9,53


varians nya adalah S22 = 91 dan simpangan bakunya adalah S2 = 9,53.

2. Uji Normalitas Sebaran Data

Uji normalitas diperlukan untuk mengetahui apakah data yang diperoleh

dari masing-masing strategi pembelajaran dalam penelitian ini berdistribusi

normal atau tidak. Bila data berdistribusi normal maka data ini dapat diolah

dengan menggunakan statistik uji –t. Pengujian dilakukan dengan menggunakan

2x (Chi Quadrat), Hipotesis untuk uji normalitas yang akan digunakan adalah :

Ho : Oi < Ei (data berdistribusi normal)

Ho : Oi > Ei (data tidak berdistribusi normal)

Pada taraf signifikan 0,05 dan derajat kebebasan dk = 221 nn .

Kriteria penolakan adalah tolak H 0 jika 22tabelhitung xx jika sebaliknya

22tabelhitung xx maka H 0 diterima untuk distribusi normal.

57

Tabel 4.11 Distribusi Frekuensi Uji Normalitas dari Nilai Siswa Pree-Test (KelasEksperimen)

NilaiTes

BatasKelas

Z-Score BatasLuas

Daerah

LuasDaerah

FrekuensiDiharapkan

(Ei)

FrekuensiPengamatan

( Oi)39,5 -2,18 0,4854

40 – 47 0,0460 1,380 247,5 -1,55 0,4394

48 – 55 0,1182 3,546 455,5 -0,92 0,3212

56 – 63 0,2071 6,213 763,5 -0,29 0,1141

64 – 71 0,2434 7,302 371,5 0,33 0,1293

72 – 79 0,2022 6,066 879,5 0,96 0,3315

80 – 87 0,1126 3,378 687,5 1,59 0,4441


Maka nilai chi-kuadrat hitung adalah sebagai berikut:

k

1i i

2ii2

E

)E(O

=(2–1,380)

2

1,380+ (4-3,546)

2

3,546+ (7-6,213)

2

6,213+ (3-7,302)

2

7,302+ (8-6,066)

2

6,066+

(6-3,378)2,

= 0,2785 + 0,0581 + 0,0996 + 2,5345 + 0,6166 + 2,0351

= 5,5228

Hasil perhitungan χ2hitung adalah 5,5228. Pengujian dilakukan pada taraf

signifikan 5% atau (α = 0,05) dan banyak kelas k = 6, maka diperoleh derajat

kebasan (dk) untuk distribusi chi-kuadrat besarnya adalah dk = 6 – 3 = 3, dari

table chi-kuadrat x20,95(3)= 7,82. Oleh karena x <x yaitu 3,3519 < 7,82

58

maka H0 diterima dan dapat disimpulkan bahwa sebaran data dari peserta didik

kelas eksperimen berdistribusi normal.

Tabel 4.12 Distribusi Frekuensi Uji Normalitas dari Nilai Siswa Pree-Test (KelasKontrol)

NilaiTes

BatasKelas

Z-Score BatasLuas

Daerah

LuasDaerah

FrekuensiDiharapkan

(Ei)

FrekuensiPengamatan

( Oi)19,5 -2,08 0,4812

20 – 28 0,0590 2,0650 328,5 -1,42 0,4222

29 – 37 0,1488 5,2080 637,5 -0,75 0,2734

38 – 46 0,2415 8,4525 846,5 -0,08 0,0319

47 – 55 0,2509 8,7815 555,5 0,58 0,2190

56 – 64 0,1754 6,1390 1064,5 1,25 0,3944

65-73 0,0775 2,7125 373,5 1,91 0,4719



X

k

1i i

2ii2

E

)E(O

=(3-2,0650)

2, + (6-5,2080)2, + (8-8,4525)

2, + (5-8,7815)2, + (10-6,1390)

2, +(3-2,7125)

2,= 0,4233 + 0,1204 + 0,0242 + 1,6283 + 2,4282 + 0,0304

= 4,6548



59




kelas kontrol berdistribusi normal.

Tabel 4.13 Distribusi Frekuensi Uji Normalitas dari Nilai Siswa Post-Test (KelasEksperimen)

Nilai Tes BatasKelas

Z-Score BatasLuas

Daerah

LuasDaerah

FrekuensiDiharapkan

(Ei)

FrekuensiPengamatan

( Oi)(1) (2) (3) (4) (5) (6) (7)

59,5 -0,92 0,321260 – 66 0,0618 1,854 3

66,5 -1,19 0,383067 – 73 0,1707 5,121 9

73,5 -0,56 0,212374 – 80 0,1884 5,652 3

80,5 -0,06 0,023981 – 87 0,2788 8,364 6

87,5 0,69 0,254988 – 94 0,1517 4,551 6

94,5 1,32 0,406695 – 101 0,0678 2,034 3

101,5 1,95 0,4744(Sumber: Hasil Pengolahan DataPost-TestSiswa)


k

1i i

2ii2

E

)E(O

=(3-1,854)

2, + (9-5,121)2, + (3-5,652)

2, + (6-8,364)2, + (6-4,551)

2, + (3-2,034)2,

= 0,7083 + 2,9382 + 1,2443 + 0,6681 + 0,4613 + 0,4587

= 6,4789

60






kelas eksperimen berdistribusi normal.

Tabel 4.14 Distribusi Frekuensi Uji Normalitas dari Nilai Siswa Post-Test (KelasKontrol)

NilaiTes

BatasKelas

Z-Score BatasLuas

Daerah

LuasDaerah

FrekuensiDiharapkan

(Ei)

FrekuensiPengamatan

( Oi)52,5 -2,36 0,4909

53 – 59 0,0437 1,5295 259,5 -1,62 0,4472

60 – 66 0,4339 4,6865 466,5 -0,89 0,3133

67 – 73 0,2537 8,8795 1173,5 -0,15 0,0596

74 – 80 0,2753 9,6535 680,5 0,57 0,2157

81 – 87 0,1892 6,6220 987,5 1,31 0,4049

88 – 94 0,0744 2,6040 394,5 2,04 0,4793



k

1i i

2ii2

E

)E(O

=(2-1,5295)

2, + (4-4,6865)2, + (11-8,8795)

2, + (6-9,6535)2, + (9-6,6220)

2, +(3-2,6040)

2,

61

= 0,1447 + 0,1005 + 0,5063 + 1,3827 + 0,8539 + 0,0602

= 3,0483




table chi-kuadrat 0,95(3)= 7,82. Oleh karena x <x yaitu 3,0483 < 7,82


kelas kontrol berdistribusi normal.

3. Uji Homogenitas

Menghitung tingkat homogenitas kedua kelas, maka terlebih dahulu harus

dihitung varians dari masing-masing kelas. Uji homogenitas varians bertujuan

untuk mengetahui apakah sampel dari penelitian ini barasal dari populasi yang

sama, sehingga generalisasi dari hasil penelitian ini hasilnya berlaku secara

populasi.

Hipotesis yang akan diuji pada taraf signifikan = 0,05 yaitu:

H0 : σ = σH1 : σ > σDengan kriteria pengujiannya tolak H0 jika F ≥ F ( , ) dan dalam

hal lain H0 diterima.

Uji homogenitas varians nilai Pre-Test

F =

62

F =,,

F = 0,88

Berdasarkan tabel distribusi diperoleh:F ( , )= F , ( , )= F , ( , )= 1,81

Ternyata Fhitung<F (0,88 < 1,81) maka Ho diterima dan dapat

disimpulkan bahwa kedua data nilai pree-test mempunyai variansi yang homogen.

Uji homogenitas varians nilai post-test

F =

F =,

F = 1,35

Berdasarkan tabel distribusi diperoleh:F ( , )= F , ( , )= F , ( , )= 1,81

Ternyata Fhitung<F (1,35 < 1,81) maka Ho diterima dan dapat

disimpulkan bahwa kedua data nilai Post-Test mempunyai variansi yang

homogen.

c. Data Respon Siswa

Tabel 4.15 Respon Siswa Terhadap Strategi Student Active Learning

63

No PertanyaanRespon Siswa

Ya (%) Tidak (%)1. Apakah anda menyukai strategi student

active learning?28 93,33 2 6,67

2. Apakah strategi pembelajaran ini efektifdigunakan untuk materi sistem reaksiredoks?

25 83,33 5 16,67

3. Apakah anda dapat dengan mudahmemahami materi reaksi redoks yangdiajarkan menggunakan strategi studentactive learning?

27 90,00 3 10,00

4. Apakah strategi pembelajaraan strategistudent active learning ini dapatmeningkatkan minat belajar anda dalammempelajari materi reaksi redoks?

26 86,67 4 13,33

5. Apakah dengan menggunakan strategistudent active learning anda merasalebih aktif saat belajar?

27 90,00 3 10,00

6. Apakah anda merasa termotivasi dalambelajar menggunakan strategi studentactive learning?

23 76,67 7 23,33

7. Apakah dengan penerapan strategipembelajaran ini membuat anda lebihmemahami konsep dasar reaksi redoks?

25 83,33 5 11,43

8. Apakah dengan penerapan strategipembelajaran ini lebih membuat andabersemangat dalam belajar pelajarankimia?

26 86,67 4 11,43

9. Apakah anda berminat mengikuti materiselanjutnya menggunakan strategistudent active learning?

28 93,33 2 14,29

(1) (2) (3) (4) (5) (6)

10. Apakah anda berminat mengikuti matapelajaran lain menggunakan strategistudent active learning?

26 86,67 4 8,57

Jumlah 870 130Rata-Rata 87,00 13,00

(Sumber: Hasil Penelitian di MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh Tahun 2016)

64

Berdasarkan tabel 4.6 terlihat bahwa respon siswa pada penerapan strategi

student active learning pada materi reaksi redoks lebih baik hasilnya

dibandingkan dengan respon siswa yang diterapkan strategi ekspositori.

B. Pengolahan Data Uji Hipotesis Penelitian

Pengujian hipotesis dalam penelitian ini adalah untuk menghasilkan suatu

keputusan, yaitu keputusan dalam menerima atau menolak hipotesis ini. Untuk

pengujian hipotesis ini, peneliti menggunakan uji-t pada taraf signifikan α = 0,05.

Hipotesis yang digunakan dalam penelitian ini adalah sebagai berikut :

H0 : 1 = 2: Tidak terdapat perbedaan hasil belajar siswa yang diajarkan dengan

menggunakan strategi student active learning dengan hasil belajar

siswa yang diajarkan dengan strategi ekspositori pada materi Reaksi

Redoks siswa Kelas XII MAS Darul ‘Ulum

Ha : 1 >2: Terdapat perbedaan hasil belajar siswa yang diajarkan dengan

menggunaka strategi student active learning dengan hasil belajar

siswa yang diajarkan dengan strategi ekspositori pada materi Reaksi

Redoks siswa Kelas XII MAS Darul ‘Ulum

Hipotesis yang digunakan dalam penelitian ini adalah uji pihak kanan, dengan

kriteria pengujian yang berlaku ialah terima Ho jika < , didapat dari

daftar distribusi t dengan dk = n1 + n2 – 2 dan peluang 1 . untuk harga t lainnya

H0 ditolak.

Pengujian hipotesi penelitian ini diperlukan data-data sebelumnya sebagai

berikut:

65

= 79,80 s = 123,37 s = 11,10 n =30= 75,00 s = 91 s = 9,53 n = 35Berdasarkan data di atas dapat dihitung nilai varians gabungan sebagai

berikut:

s = (n − 1) s + (n − 1) sn + n − 2s = (30 − 1)(123,37) + (35 − 1)(91)30 + 35 − 2s = (34)(123,37) + (29)(91)30 + 33s = 3577,73 + 309463s = 6671,7363s = 105,90S2 = 105,90s = 10,29

Untuk nilai s = 10,29 maka diperoleh nilai t sebagai berikut:

t = x − xS 1n + 1nt = , – 75,0010,29 130 + 135t = 4,8010,29√0,03 + 0,02t =

,, √ ,

66

t = 4,8010,29(0,22)t = 4,802,26t =2,12

Dengan taraf signifikan α = 0,05 dan derajat kebebasan dk = n + n −2 = (35 + 30 − 2) = 63, maka dari tabel distribusi t diperoleh dengan peluang

0,95 dan dk = 63 maka diperoleh t(0,95)(63) = 1,66, karena t > t yaitut , > t , , maka H0 ditolak. Dengan demikian Ha diterima, sehingga hipotesis

dalam penelitian ini dapat disimpulkan bahwa “hasil belajar siswa yang diajarkan

dengan menggunakan strategi student active learning berbeda hasil dengan hasil

belajar siswa yang diajarkan dengan menggunakan strategi ekspositori pada reaksi

redoks di kelas XII IPA1 MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh”.

C. Pembahasan Hasil Penelitian

Penelitian ini adalah penelitian quasi experimental designe yang dilakukan

dengan tujuan untuk mengetahui aktivitas siswa pada materi reaksi redoks selama

mengikuti pembelajaran dengan menerapkan strategi student active learning di

MAS Darul ‘Ulum, untuk mengetahui aktivitas siswa, hasil belajar dan respon

siswa. Adapun hasil penelitian ini akan dijelaskan sebagai berikut:

1. Analisis Aktivitas Belajar Siswa Siswa

Berdasarkan Hasil pengamatan terhadap aktivitas belajar siswa selama

kegiatan pembelajaran berlangsung di MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh pada kelas

XII IPA1 yang dilakukan oleh dua orang pengamat selama mengikuti

67

pembelajaran dengan menerapkan strategi student active learning pada materi

reaksi redoks.

Menerapkan strategi student active learning dengan membentuk

kelompok-kelompok belajar dan melakukan percobaan tentang teori akan lebih

baik. Siswa lebih dapat berpikir kritis dan secara aktif didalam kelompoknya.

Siswa juga dapat berkerja sama dalam berinteraksi dengan temannya sehingga

siswa menyalurkan tanggapannya dalam diskusi kelompok serta siswa yang

tingkat kemampuannya rendah akan terbantu dengan siswa yang kemampuannya

lebih tinggi dalam satu kelompok. Hasil pengamatan dapat dikatakan persentase

aktivitas siswa selama proses pembelajaran memperoleh 91,25%, maka dapat kita

tarik suatu kesimpulan bahwa siswa telah mengikuti kegiatan pembelajaran yang

direncanakan dengan menerapkan strategi student active learning pada materi

reaksi redoks sangat baik.

2. Analisis Hasil Belajar Siswa

Menurut Oemar Hamalik, hasil belajar akan tampak pada setiap perubahan

pada aspek-aspek tingkah laku manusia. Adapun aspek itu meliputi: pengetahuan,

pengertian, kebiasaan, keterampilan, apresiasi, emosional, hubungan sosial,

jasmani, etis atau budi pekerti dan sikap. Seseorang dikatakan telah belajar akan

terlihat terjadinya perubahan dalam salah satu atau beberapa aspek tingkah laku

tersebut.1

Berdasarkan hasil penelitian, dicoba untuk membuat suatu analisis

terhadap penelitian tentang penerapan strategi student active learning terhadap

1Oemar Hamalik, Proses Belajar Mengajar, (Jakarta: Bumi Aksara, 2011), h. 30.

68

hasil belajar siswa pada materi reaksi redoks di kelas XII IPA1 MAS Darul ‘Ulum

Banda Aceh. Dalam penelitian ini, kegiatan pembelajaran dilakukan sebanyak

empat kali pertemuan yang terdiri dari empat kali tatap muka dua kali pertemuan

untuk pree-test dan post-test kelas eksperimen dan dua kali pertemuan untuk pree-

test dan post-test kelas kontrol.

Setelah dilakukan pengumpulan data, kemudian diolah data dan dilakukan

pengujian normalitas sebaran data dan homogenitas variannya. Jika data normal

dan variannya homogen, maka untuk pengujian hipotesis dilakukan dengan

analisis statistik parametrik yaitu uji-t. Sedangkan jika data tidak normal atau

variannya tidak homogen, maka untuk pengujian hipotesisnya dilakukan dengan

statistik non parametrik. Setelah dilakukan pengujian normalitas sebaran data dan

homogenitas variannya, ternyata data menyebar secara normal dan variannya

homogen, sehingga untuk pengujian hipotesis dapat dilakukan uji-t.

Berdasarkan jumlah nilai rata-rata kelas eksperimen x = 79,80 dan nilai

rata-rata kelas kontrol x= 75,00 yang telah dihitung dapat dinyatakan bahwa kelas

XII-IPA1 (kelas eksperimen) yang diterapkan strategi student active learning

terdapat perbedaan hasil belajarnya pada materi “Reaksi Redoks” dengan kelas

XII-IPA2 (Kelas Kontrol) yang diterapkan strategi ekspositori.

Pengujian hasil hipotesis pada taraf signifikan α = 0,05, nilai t = 2,12> t = 1,66 sehingga HO ditolak dan Ha diterima. Karena Ha dapat diterima

pada taraf signifikan 5%, bahwa terdapat perbedaan hasil belajar siswa terutama

pada materi reaksi redoks di kelas XII IPA MAS Darul ‘Ulum.

69

Perbedaan hasil belajar pada kelas eksperimen dengan kelas kontrol

dikarenakan pada proses pembelajaran yang menggunakan strategi student active

learning pada kelas eksperimen,karena siswa dilatih untuk bertanggung jawab

secara berkelompok dan individu terhadap tugas yang diberikan dan juga bagi

siswa yang mendapat kesulitan akan dibantu oleh siswa yang lain yang ada dalam

kelompoknya masing-masing sehingga tugasnya akan terselesaikan dengan

sempurna. Sedangkan kelas kontrol masih menggunakan strategi pembelajaran

ekspositori, dimana dalam proses pembelajaran ini tidak memiliki langkah-

langkah yang tersusun dengan baik akan tetapi hanya dalam bentuk guru

berceramah dan memberikan soal, sehingga membuat siswa tidak ada rasa

tanggung jawab dan hanya berharap kepada guru. Hal ini akan membuat sebagian

siswa terlebih lagi siswa yang malas menjadi tidak aktif dan memperoleh hasil

belajar yang rendah dibawah rata-rata ketuntasan minimum.

Hasil penelitian ini juga relevan dengan hasil penelitian yang pernah

dilakukan oleh Dewi Sulistiawati dengan judul Pengaruh Strategi Student Active

Learning terhadap Motivasi dan Prestasi Belajar Kimia pada Pokok Bahasan

Asam Basa. Dengan persentase ketuntasan klasikal hasil belajar siswa pada kelas

eksperimen mencapai 76,30% sementara untuk kelas kontrol sebesar 48,00%.

Nilai ketuntasan belajar pada kelompok eksperimen secara signifikan lebih tinggi

dibanding kelas kontrol yang diuji dengan menggunakan uji perbedaan rata-rata.2

2Dewi Sulistiawati, Pengaruh Strategi Student Active Learning terhadap Motivasidan Prestasi Belajar Kimia pada Pokok Bahasan Asam Basa, Jurnal: Jurnal Pendidikan Kimia,volume: 2, No: 3, FKIP UNY Indonesia.

70

Perbedaan hasil belajar antara kelas eksperimen dan kontrol dapat dilihat

berdasarkan uji t yang telah dilakukan. Hal ini menunjukkan bahwa strategi

student active learning sangat baik digunakan/diterapkan dalam proses

pembelajaran kimia.

3. Analisis Hasil Respons Siswa

Respon siswa diberikan pada akhir pertemuan, yaitu setelah

menyelesaikan tes terakhir. Respon siswa dilakukan dengan mengedarkan angket.

Pengisian angket respons siswa bertujuan untuk mengetahui perasaan, minat dan

pendapat siswa mengenai strategi student active learning dalam pembelajaran.

Berdasarkan angket respons yang diisi oleh 30 orang siswa, setelah mengikuti

pembelajaran dengan penerapan strategi student active learning pada materi reaksi

redoks di kelas XII IPA1 di MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh. Berdasarkan hasil

perhitungan yang dilakukan maka dapat disimpulkan bahwa siswa membrikan

respon positif dan sangat baik dengan menerapkan strategi student active

learning.

Penjelasan diatas bahwa siswa menyukai belajar dengan strategi student

active learning karena strategi ini berpusat pada siswa. Siswa harus mencari

informasi sendiri, sehingga menjadikan siswa lebih aktif daripada pembelajaran

yang berpusat pada guru, dan memudahkan bagi mereka dalam memahami materi

reaksi redoks.

Hal ini dapat kita simpulkan bahwa, respons siswa terhadap strategi

student active learning sangat baik, dan dapat dilihat dari persentase tanggapan

siswa yang memberikan respons positif terhadap strategi student active learning.

71

BAB VKESIMPULAN DAN SARAN

A. Kesimpulan

Berdasarkan analisis data dan hasil penelitian tentang penerapan strategi

student active learning pada materi reaksi redoks, penulis dapat menyimpulkan

bahwa:

1. Aktivitas siswa dalam pembelajaran dengan penerapan strategi student active

learning termasuk dalam kategori sangat baik dengan presentase rata-rata

aktivitas siswa sebesar 91,25%.

2. Terdapat perbedaan hasil belajar siswa dengan menerapkan strategi student

active learning dengan hasil belajar siswa dengan menerapkan strategi

ekspositori dapat dilihat dari hasil penguji hipotesis menunjukkan nilai thitung=

2,12> ttabel= 1,67 di mana Ho ditolak dan Ha diterima.

3. Siswa memberikan respon positif terhadap penerapan strategi student active

learning yang dapat dilihat dari presentase siswa yang menjawab “iya”

87,00% yang berarti sangat baik.

B. Saran

Berdasarkan hasil penelitian yang telah disimpulkan di atas, dalam upaya

meningkatkan mutu pendidikan perlu dikemukakan saran sebagai berikut:

1. Diharapkan kepada guru agar dapat menerapkan strategi student active

learning dalam proses pembelajaran, karena melalui strategi ini siswa lebih

72

aktif dan termotivasi dalam proses pembelajaran, serta lebih berinteraksi

dengan siswa yang lain.

2. Kepada siswa diharapkan untuk lebih sering belajar dalam kelompok karena

hasil yang didapat akan lebih baik.

3. Disarankan kepada pihak lain untuk melakukan penelitian yang sama pada

materi lain sebagai bahan perbandingan dengan hasil penelitian ini.

73

DAFTAR PUSTAKA

Anas Sudijono, 2008, Pengantar Statistik Pendidikan, Jakarta: Raja GrafindoPersada.

Anas Sudijono, 2013, Pengantar Evaluasi Pendidikan, Jakarta: Rajawali Pers.

Dewi Sulistiawati, Pengaruh Strategi Student Active Learning terhadap Motivasidan Prestasi Belajar Kimia pada Pokok Bahasan Asam Basa, Jurnal:Jurnal Pendidikan Kimia, volume: 2, No: 3, FKIP UNY Indonesia.

Eveline Siregar dan Hartini Nara, 2010, Teori Belajar dan Pembelajaran, Bogor:Ghalia Indonesia.

Hamruni, 2007, Strategi Pembelajaran, Bandung: Insan Madani, 2007.

Husaini Usman dan Purnomo Setiady, 2004, Pengantar Statistika, Jakarta: BumiAksara.

Muhammad Thobroni dan Arif Mustofa, 2013, Belajar dan Pembelajaran,Yogyakarta: Ar-Ruzz Media.

Mukhlison Efendi, Integrasi Pembelajaran Aktif dalam Meningkatkan KeaktifanBelajar, Vol. 7, No. 2, Oktober 2013.

Poedarminta, 1990, Kamus Umum Bahasa Indonesia, Jakarta: Pustaka, 1990.

Hamruni, 2007, Strategi Pembelajaran, Bandung: Insan Madani.

Rusdin Pohan, 2007, Metodologi Penelitian Pendidikan, Yogyakarta: LanarkaPublisher.

Rusman, 2013 Model-Model Pembelajaran: Mengembangkan ProfesionalismeGuru, Jakarta: Rajawali Pers.

Sibberman Melvin, 2004, Strategi Student Active Learning, Yogyakarta:Yappendis.

Silberman Melvin, 2006, Active Learning 101 Cara Belajar Siswa Aktif,Bandung: Nusamedia.

74

Slameto, 1995, Belajar dan Faktor-faktor Yang Mempengaruhinya, Jakarta: BinaAksara.

Sri Adelila Sari, 2008, Statistik, Banda Aceh: Universitas Syiah Kuala.

Sugiono, 2009, Metode Penelitian Pendidikan Pendekatan Kuantitatif, Kualitatifdan R&D, Bandung: Alfabeta.

Suharsimi Arikunto, 2002 Prosedur Penelitian Suatu Pendekatan Praktek,Jakarta: Rineka Cipta.

Suharsimi Arikunto, 2010, Dasar-Dasar Evaluasi Pendidikan. Jakarta: BumiAksara.

Sukardi.,2003, Metodologi Penelitian Pendidikan Kompetensi dan Praktiknya,Jakarta: Bumi Aksara.

Sumadi Suryabata, 2007, Metode Penelitian, Jakarta: Grafindo Persada.

Sumadi Suryabrata, 2004, Psikologi Pendidikan, Jakarta: Raja Grafindo Persada

Tim Pengembangan MKDK, 2013, Kurikulum dan Pembelajaran, Jakarta:Rajawali Pers.

Yayan Sunarya, 2001, Kimia untuk SMU Kelas III, Bandung: Media Pratama.

Zainal Arifin, 2012, Penelitian Pendidikan, (Bandung: Remaja Rosdakarya.

73

DDAAFFTTAARR PPUUSSTTAAKKAA

AAnnaass SSuuddiijjoonnoo,, PPeennggaannttaarr EEvvaalluuaassii PPeennddiiddiikkaann,, JJaakkaarrttaa:: RRaajjaawwaallii PPeerrss,, 22001133..

AAnnaass SSuuddiijjoonnoo,, PPeennggaannttaarr SSttaattiissttiikk PPeennddiiddiikkaann,, JJaakkaarrttaa:: RRaajjaa GGrraaffiinnddoo PPeerrssaaddaa,,

22000088..

DDeewwii,, SSuulliissttiiaawwaattii,, PPeennggaarruuhh SSttrraatteeggii SSttuuddeenntt AAccttiivvee LLeeaarrnniinngg tteerrhhaaddaapp MMoottiivvaassiiddaann PPrreessttaassii BBeellaajjaarr KKiimmiiaa ppaaddaa PPookkookk BBaahhaassaann AAssaamm BBaassaa”” VVooll.. IIII,,NNoo.. 33,, JJuullii 22001133..

EEvveelliinnee SSiirreeggaarr ddaann HHaarrttiinnii NNaarraa,, TTeeoorrii BBeellaajjaarr ddaann PPeemmbbeellaajjaarraann,, BBooggoorr:: GGhhaalliiaaIInnddoonneessiiaa,, 22001100..

HHaammrruunnii,, SSttrraatteeggii PPeemmbbeellaajjaarraann,, BBaanndduunngg:: IInnssaann MMaaddaannii,, 22000077..

HHuussaaiinnii UUssmmaann ddaann PPuurrnnoommoo SSeettiiaaddyy,, PPeennggaannttaarr SSttaattiissttiikkaa,, JJaakkaarrttaa:: BBuummii

AAkkssaarraa:: 22000044..

MMuuhhaammmmaadd TThhoobbrroonnii ddaann AArriiff MMuussttooffaa,, BBeellaajjaarr ddaann PPeemmbbeellaajjaarraann,, YYooggyyaakkaarrttaa::AArr--RRuuzzzz MMeeddiiaa,, 22001133..

MMuukkhhlliissoonn EEffeennddii,, IInntteeggrraassii PPeemmbbeellaajjaarraann AAkkttiiff ddaallaamm MMeenniinnggkkaattkkaann KKeeaakkttiiffaannBBeellaajjaarr,, VVooll.. 77,, NNoo.. 22,, OOkkttoobbeerr 22001133..

OOeemmaarr HHaammaalliikk,, PPrroosseess BBeellaajjaarr MMeennggaajjaarr,, JJaakkaarrttaa:: BBuummii AAkkssaarraa,, 22001111..

PPooeeddaarrmmiinnttaa,, KKaammuuss UUmmuumm BBaahhaassaa IInnddoonneessiiaa,, JJaakkaarrttaa:: PPuussttaakkaa,, 11999900..

RRuussddiinn PPoohhaann,, MMeettooddoollooggii PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann.. YYooggyyaakkaarrttaa:: LLaannaarrkkaa

PPuubblliisshheerr.. 22000077..

RRuussmmaann,, MMooddeell--MMooddeell PPeemmbbeellaajjaarraann:: MMeennggeemmbbaannggkkaann PPrrooffeessiioonnaalliissmmee GGuurruu,,JJaakkaarrttaa:: RRaajjaawwaallii PPeerrss,, 22001133..

SSiibbbbeerrmmaaiinn,, SSttrraatteeggii SSttuuddeenntt AAccttiivvee LLeeaarrnniinngg,, YYooggyyaakkaarrttaa:: YYaappppeennddiiss,, 22000044..

SSiillbbeerrmmaann LL.. MMeellvviinn,, AAccttiivvee LLeeaarrnniinngg 110011 CCaarraa BBeellaajjaarr SSiisswwaa AAkkttiiff,, BBaanndduunngg::NNuussaammeeddiiaa 22000066..

74

SSllaammeettoo,, BBeellaajjaarr ddaann FFaakkttoorr--ffaakkttoorr YYaanngg MMeemmppeennggaarruuhhiinnyyaa,, JJaakkaarrttaa:: BBiinnaa

AAkkssaarraa,, 11999955..

SSrrii AAddeelliillaa SSaarrii,, SSttaattiissttiikk,, BBaannddaa AAcceehh:: UUnniivveerrssiittaass SSyyiiaahh KKuuaallaa,, 22000088..

SSuuggiioonnoo,, MMeettooddee PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann PPeennddeekkaattaann KKuuaannttiittaattiiff,, KKuuaalliittaattiiff ddaannRR&&DD,, BBaanndduunngg:: AAllffaabbeettaa,, 22000099..

SSuuhhaarrssiimmii AArriikkoonnttoo,, DDaassaarr--DDaassaarr EEvvaalluuaassii PPeennddiiddiikkaann,, JJaakkaarrttaa:: BBuummii AAkkssaarraa,,

22000055..

SSuuhhaarrssiimmii AArriikkuunnttoo,, PPrroosseedduurr PPeenneelliittiiaann SSuuaattuu PPeennddeekkaattaann PPrraakktteekk,, JJaakkaarrttaa::RRiinneekkaa CCiippttaa,, 22000022..

SSuukkaarrddii..,, MMeettooddoollooggii PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann KKoommppeetteennssii ddaann PPrraakkttiikknnyyaa,, JJaakkaarrttaa::BBuummii AAkkssaarraa,, 22000033..

SSuummaaddii SSuurryyaabbaattaa,, MMeettooddee PPeenneelliittiiaann,, JJaakkaarrttaa:: GGrraaffiinnddoo PPeerrssaaddaa,, 22000077..

SSuummaaddii SSuurryyaabbrraattaa,, PPssiikkoollooggii PPeennddiiddiikkaann,, JJaakkaarrttaa:: RRaajjaa GGrraaffiinnddoo PPeerrssaaddaa,, 22000044..

TTiimm PPeennggeemmbbaannggaann MMKKDDKK,, KKuurriikkuulluumm ddaann PPeemmbbeellaajjaarraann,, JJaakkaarrttaa:: RRaajjaawwaallii

PPeerrss..

YYaayyaann SSuunnaarryyaa,, KKiimmiiaa uunnttuukk SSMMUU KKeellaass IIIIII,, BBaanndduunngg:: MMeeddiiaa PPrraattaammaa,, 22000011..

ZZaaiinnaall AArriiffiinn,, PPeenneelliittiiaann PPeennddiiddiikkaann,, BBaanndduunngg:: RReemmaajjaa RRoossddaakkaarryyaa,, 22001122..

79

SILABUS MATA PELAJARAN KIMIA

(Peminatan Bidang MIPA)

Satuan Pendidikan : SMA/MAN

Kelas : XII/1

Kompetensi Inti

KI 1 : Menghayati dan mengamalkan ajaran agama yang dianutnya.KI 2 : Menghayati dan mengamalkan perilaku jujur, disiplin, tanggungjawab, peduli (gotong royong, kerjasama, toleran, damai),

santun,responsif dan pro-aktif dan menunjukkan sikap sebagai bagian dari solusi atas berbagai permasalahan dalamberinteraksi secara efektif dengan lingkungan sosial dan alam serta dalam menempatkan diri sebagai cerminan bangsa dalampergaulan dunia.

KI 3 : Memahami, menerapkan, menganalisis dan mengevaluasi pengetahuan faktual, konseptual, prosedural, dan metakognitifberdasarkan rasa ingin tahunya tentang ilmu pengetahuan, teknologi, seni, budaya, dan humaniora dengan wawasankemanusiaan, kebangsaan,kenegaraan, dan peradaban terkait penyebab fenomena dan kejadian, serta menerapkanpengetahuan prosedural pada bidang kajian yang spesifik sesuai dengan bakat dan minatnya untuk memecahkan masalah.

KI 4 : Mengolah, menalar, menyaji, dan mencipta dalam ranah konkret dan ranah abstrak terkait dengan pengembangan dari yangdipelajarinya di sekolah secara mandiri serta bertindak secara efektif dan kreatif, dan mampu menggunakan metoda sesuaikaidah keilmuan.

Kompetensi Dasar (KD) MateriPokok

Pembelajaran Penilaian AlokasiWaktu

SumberBelajar

1.1 Menyadari adanya Reaksi Mengamati (observing) Tugas: 21 JP Sunarya,

80

keteraturan dalamreaksi redoks, sebagaiwujud kebersamaanTuhan YME danpengetahuan tentangadanya keteraturantersebut sebagai hasilpemikiran kreatifmanusia yangkebenarannya bersifattentatif.

Redoksdan SelElektrokimia

Membaca, mengamati dan mendengar dariberbagai sumber tentang persamaan reaksiredoks, contoh sel elektrokimia dalamkehidupan (video,artikel,buku, dll)

Mempelajari video,artikel, animasi terkaitproses sel elektrokimia dalam kehidupan.

Menanya (questioning) Mengajukan berbagai pertanyaan yang

berhubungan dengan bahanbacaan/observasi (mengapa terjadinyareaksi, kalau elektrodanya diganti apa yangakan terjadi, bagaimana merangkai alatnya,mengapa terjadinya aliran listrik, apa yangterjadi pada kedua elektrodanya, dll).

Menanyakan hal-hal yang berhubungantentang sel volta (apakah ada terjadinyareaksi atau tidak dalam sel, apakahterjadinya reaksi apabila arus listrikdiputuskan(elektrolisis), apakah adahubungan antara arus dengan jumlah zatyang terbentuk pada elektroda(elektrolisis),dll)

MerancangPercobaan :selelektrokimiadan selelektrolisis.

Observasi: Sikap ilmiah

saatmelakukanpercobaan,merangkaialat selelektrokimiadan selelektrolisis,dll. Kerjasamakelompokdanpresentasi.

Tes tertulis: Penyetaraan

persamaanreaksiredoks.

yayan.2009.Mudah DanAktifBelajarKimia.Jakarta:DepartemenpendidikanNasional

Johari,J.M.C.2008.Kimia 3SMA danMAuntukKelasXII.Jakarta :Esis

2.1 Menunjukkanperilaku ilmiah(memiliki rasa ingintahu, disiplin,jujur,objektif,terbuka, mampumembedakan faktadan opini, ulet, teliti,bertanggung jawab,kritis, kreatif,inovatif, demokratis,komunikatif) dalam

81

merancang danmelakukan percobaanserta berdiskusi yangdiwujudkan dalamsikap sehari-hari.

Mengumpulkan data (Experimenting) Menganalisis reaksi yang terjadi (reaksi

redoks). Menggunakan cara setengah reaksi dan

perubahan bilangan oksidasi untukmenyelesaikan persamaan redoks.

Merancang percobaan yang terkait dengansel elektrokimia (sel volta dan selelektrolisis), kemudian melakukanpercobaan dengan seksama dalamkelompok.

Mencatat data hasil percobaan terkait yangterjadi di kedua elektroda, kutub negatif dankutub positif pada kedua elektroda,membedakan hasil pengamatan sebelum dansesudah menghubungkan arus listrik (padasel elektrolisis).

Menuliskan reaksi yang terjadi. Menggunakan hukum Faraday untuk

menganalisis hubungan antara arus listrikyang digunakan dengan jumlah hasil reaksiyang terjadi.

Menggunakan data potensial sel untukmenetukan kespontanan reaksi.

Mengasosiasi (Associating) Menyimpulkan bahwa dalam sel

Hubunganantara arusdenganjumlah zathasil reaksidalam proseselektrolisis.

2.2 Menunjukkanperilaku kerjasama,santun, toleran, cintadamai dan pedulilingkungan sertahemat dalammemanfaatkansumber daya alam.

2.3 Menunjukkanperilaku responsifdan pro-aktif sertabijaksana sebagaiwujud kemampuanmemecahkan masalahdan membuatkeputusan.

82

3.3 Mengevaluasi gejalaatau proses yangterjadi dalam contohsel elektrokimia (selvolta dan selelektrolisis) yangdigunakan dalamkehidupan sehari-hari.

elektrokimia melibatkan reaksi redoks. Menyimpulkan karakteristik dari sel

elektrokimia. Menuliskan notasi sel elektrokimia. Menyimpulkan hubungan antara arus

dengan jumlah zat hasil reaksi dalam proseselektrolisis.

Berlatih memecahkan masalah terkaitperhitungan kimia dalam elektrolisismenggunakan hukum Faraday.

Mengkomunikasikan (communicating) Mempresentasikan hasil percobaan secara

lisan/tertulis menggunakan tata bahasa yangbenar.

4.3 Menciptakanide/gagasan/produksel elektrokimia.

88

RENCANA PELAKSAAN PEMBELAJARAN

(RPP)

Sekolah : MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh

Mata Pelajaran : Kimia

Kelas/Semester : XII/2 (Kelas Kontrol)

Materi Pokok : Reaksi Redoks

Alokasi Waktu : 4 x 40 menit (2 × pertemuan)

I. Kompetensi Inti :

KI 1 :Menghayati dan mengamalkan ajaran agama yang dianutnya

KI 2 :Menghayati dan mengamalkan perilaku jujur, disiplin, tanggung jawab,

peduli (gotong royong, kerjasama, toleran, damai), santun, responsif

dan proaktif, dan menunjukan sikap sebagai bagian dari solusi atas

berbagai permasalahan dalam berinteraksi secara efektif dengan

lingkungan sosial dan alam serta dalam menempatkan diri sebagai

cerminan bangsa dalam pergaulan dunia

KI 3 :Memahami, menerapkan, dan menganalisis pengetahuan faktual,

konseptual, prosedural, dan metakognitif berdasarkan rasa ingin

tahunya tentang ilmu pengetahuan, teknologi, seni, budaya, dan

humaniora dengan wawasan kemanusiaan, kebangsaan, kenegaraan,

dan peradaban terkait penyebab fenomena dan kejadian, serta

menerapkan pengetahuan prosedural pada bidang kajian yang spesifik

sesuai dengan bakat dan minatnya untuk memecahkan masalah

KI 4 :Mengolah, menalar, dan menyaji dalam ranah konkret dan ranah abstrak

terkait dengan pengembangan dari yang dipelajarinya di sekolah secara

mandiri, bertindak secara efektif dan kreatif, serta mampu

menggunakan metoda sesuai kaidah keilmuan.

89

II. Kompetensi Dasar :

4.3 Membuktikan dan mengkomunikasikan berlakunya reaksi redoks melalui

percobaan.

III. Indikator

1) Menjelaskan pengertian reaksi redoks dan cara menghitung bilangan

oksidasi

2) Menjelaskan metode penyetaraan bilangan oksidasi

3) Menyimpulkan ciri-ciri reaksi redoks yang berlangsung secara spontan

melalui percobaan

IV. Tujuan Pembelajaran

Setelah proses belajar mengajar berlangsung diharapkan siswa mampu

memahami gejala atau proses yang terjadi dalam contoh reaksi redoks.

V. Materi Pelajaran

1. Pengertian reaksi redoks

2. Metode penyetaraan reaksi redoks

3. Ciri-ciri reaksi redoks

VI. Model / Metode / Pendekatan Pembelajaran

1) Strategi : Ekspositori

2) Metode : Ceramah

3) Pendekatan : Scientific

4) Model : Konvensional

VII. Media/Sumber/Alat Bantu

Media : Papan tulis, karton, dan buku paket kimia.

Alat/bahan : Spidol, penghapus, kartu soal/jawaban

Sumber :

Sunarya, yayan dan Agus Setiabudi. 2009. Mudah dan Aktif Belajar Kimia.

Jakarta : Pusat Perbukuan, Departemen Pendidikan Nasional

Ari, H, dan Ruminten. 2009. Kimia 1 untuk SMA/MA Kelas XII. Jakarta : Pusat

Perbukuan Departemen Pendidikan Nasional.

90

VIII. Langkah- Langkah Kegiatan

Pertemuan pertama ( 2 x 40 menit )

Kegiatan Rincian Kegiatan Waktu

Pendahuluan a. Guru memberi salam

b. Siswa menjawab salam dan berdoa bersama.

c. Guru mengabsen siswa

d. Siswa menjawab apersepsi dari guru

mengenai materi pembelajaran minggu lalu

dan materi yang akan diajarkan

e. Siswa mendengar motivasi dari guru

f. Guru menyampaikan tujuan pembelajaran

yang akan dicapai.

10 menit

Inti Mengamati

a. Siswa mendengarkan penjelasan

pelajaran secara garis besar.

b. Siswa mencatat penjelasan yang

disampaikan guru.

Menanya

a. Siswa yang belum mengerti mengenai

materi reaksi redoks menanyakan

kepada guru.

Pengumpulan Data

a. Setiap siswa mengumpulkan informasi

dari berbagai sumber belajar tentang

penjelasan pengertian reaksi redoks,

dan metode penyetaraan reaksi redoks.

Mengasosiasikan

a. Menyimpulkan tentang penjelasan

pengertian reaksi redoks dan metode

penyetaraan reaksi redoks.

70 menit

91

Mengkomunikasikan

a. Siswa mendengarkan penguatan yang

disampaikan oleh guru tentang materi

reaksi redoks.

Penutup a. Guru membimbing siswa membuat

kesimpulan.

b. Siswa mendengarkan informasi materi

selanjutnya.

c. Guru memberikan salam penutup.

10 menit

Pertemuan kedua (2 × 40 menit)

KEGIATAN DESKRIPSI KEGIATAN ALOKASI

WAKTU









yang akan dicapai.

10 menit

Inti Mengamati

a. Siswa mendengarkan penjelasan


b. Siswa mencatat tentang ciri-ciri reaksi

redoks.

Menanya


materi menanyakan kepada guru.

Pengumpulan Data

a. Setiap siswa mengumpulkan informasi

70 menit

92

dari berbagai sumber belajar tentang

penjelasan ciri-ciri reaksi redoks.

Mengasosiasikan


tentang ciri-ciri reaksi redoks.

Mengkomunikasikan

a. Siswa mendengarkan penguatan yang


pembelajaran hari ini.


kesimpulan.

b. Siswa bersama guru melakukan refleksi

terhadap pembelajaran hari ini.


10 menit

IX. Penilaian

a. Teknik Penilaian : Tes tertulis

b. Jenis Tagihan : Tugas kelompok

Mengetahui, Banda Aceh, 2016Guru Mata Pelajaran Mahasiswa Penelitian

Elyan Ehda, S.Pd. Kim Fitri PartiwiNIP. NIM: 291 223 257

83

RENCANA PELAKSAAN PEMBELAJARAN

(RPP)

Sekolah : MAS Darul ‘Ulum Banda Aceh

Mata Pelajaran : Kimia

Kelas/Semester : XII/1 (Kelas Eksperimen)

Materi Pokok : Reaksi Redoks

Alokasi Waktu : 4 x 40 menit (2 × pertemuan)

I. Kompetensi Inti :

KI 1 :Menghayati dan mengamalkan ajaran agama yang dianutnya

KI 2 :Menghayati dan mengamalkan perilaku jujur, disiplin, tanggung jawab,

peduli (gotong royong, kerjasama, toleran, damai), santun, responsif

dan proaktif, dan menunjukan sikap sebagai bagian dari solusi atas

berbagai permasalahan dalam berinteraksi secara efektif dengan

lingkungan sosial dan alam serta dalam menempatkan diri sebagai

cerminan bangsa dalam pergaulan dunia

KI 3 :Memahami, menerapkan, dan menganalisis pengetahuan faktual,

konseptual, prosedural, dan metakognitif berdasarkan rasa ingin

tahunya tentang ilmu pengetahuan, teknologi, seni, budaya, dan

humaniora dengan wawasan kemanusiaan, kebangsaan, kenegaraan,

dan peradaban terkait penyebab fenomena dan kejadian, serta

menerapkan pengetahuan prosedural pada bidang kajian yang spesifik

sesuai dengan bakat dan minatnya untuk memecahkan masalah

KI 4 :Mengolah, menalar, dan menyaji dalam ranah konkret dan ranah abstrak

terkait dengan pengembangan dari yang dipelajarinya di sekolah secara

mandiri, bertindak secara efektif dan kreatif, serta mampu

menggunakan metoda sesuai kaidah keilmuan.

84

II. Kompetensi Dasar :

4.3 Membuktikan dan mengkomunikasikan berlakunya reaksi redoks melalui

percobaan.

III. Indikator

1) Menjelaskan pengertian reaksi redoks dan cara menghitung bilangan

oksidasi

2) Menjelakan metode penyetaraan bilangan oksidasi

3) Menyimpulkan ciri-ciri reaksi redoks yang berlangsung secara spontan

melalui percobaan

IV. Tujuan Pembelajaran

Setelah proses belajar mengajar berlangsung diharapkan siswa mampu

memahami gejala atau proses yang terjadi dalam contoh reaksi redoks.

V. Materi Pelajaran

1. Pengertian reaksi redoks

2. Metode penyetaraan reaksi redoks

3. Ciri-ciri reaksi redoks

VI. Model / Metode / Pendekatan Pembelajaran

1) Strategi : Student Active Learning

2) Metode : Ceramah/ diskusi/tanya-jawab/kelompok/percobaan

3) Pendekatan : Scientific, Kontekstual.

4) Model : Kooperatif Tipe STAD

VII. Media/Sumber/Alat Bantu

Media : Papan tulis, karton, dan buku paket kimia.

Alat/bahan : Spidol, penghapus, kartu soal/jawaban

Sumber :

Sunarya, yayan dan Agus Setiabudi. 2009. Mudah dan Aktif Belajar Kimia.

Jakarta : Pusat Perbukuan, Departemen Pendidikan Nasional

Ari, H, dan Ruminten. 2009. Kimia 1 untuk SMA/MA Kelas XII. Jakarta : Pusat

Perbukuan Departemen Pendidikan Nasional.

85

VIII. Langkah- Langkah Kegiatan

Pertemuan pertama ( 2 x 40 menit )

Kegiatan Rincian Kegiatan Waktu









yang akan dicapai.

10 menit

Inti Mengamati

a. Siswa dibagi dalam 5 kelompok secara

heterogen, masing-masing kelompok

terdiri dari 6-8 orang.

b. Siswa mendengarkan penjelasan


c. Setiap kelompok disuruh membaca

berbagai buku kimia tentang penjelasan

pengertian reaksi redoks, dan metode


Menanya


materi reaksi redoks menanyakan

kepada guru.

Pengumpulan Data

a. Setiap kelompok mengumpulkan

informasi dari berbagai sumber belajar

tentang penjelasan pengertian reaksi

redoks, dan metode penyetaraan reaksi

70 menit

86

redoks.

b. Siswa mendiskusikan mengenai materi

reaksi redoks

Mengasosiasikan


pengertian reaksi redoks dan metode


Mengkomunikasikan

a. Siswa berdiskusi mengenai materi

reaksi redoks dalam masing-masing

kelompok. Anggota kelompok yang

sudah mengerti menjelaskan pada

anggota lain sampai semua anggota

dalam kelompok mengerti.

b. Guru menempelkan kartu soal yang

berisi materi resksi redoks

c. Siswa berlomba dalam menjawab soal

yang ada dalam kartu.

d. Siswa mendengarkan penguatan yang


reaksi redoks.


kesimpulan.

b. Siswa mendengarkan informasi materi

selanjutnya. Bersama siswa guru melakukan

refleksi terhadap pembelajaran hari ini.


10 menit

87

Pertemuan kedua (2 × 40 menit)

KEGIATAN DESKRIPSI KEGIATAN ALOKASI

WAKTU









yang akan dicapai.

10 menit

Inti Mengamati

a. Siswa duduk berdasarkan kelompok

yang telah dibagikan sebelumnya.

b. Siswa mendengarkan penjelasan


c. Setiap kelompok disuruh membaca

berbagai buku kimia tentang ciri-ciri

reaksi redoks.

d. Setiap kelompok melakukan percobaan

mengenai ciri-ciri reaksi redoks.

Menanya


materi menanyakan kepada guru.

Pengumpulan Data

a. Setiap kelompok mengumpulkan

informasi dari berbagai sumber belajar

tentang penjelasan ciri-ciri reaksi

redoks.

b. Siswa berdiskusi dalam kelompok

mengenai percobaan yang mereka amati

70 menit

88

Mengasosiasikan


tentang hasil percobaan dan ciri-ciri

reaksi redoks.

Mengkomunikasikan

a. Siswa berdiskusi mengenai materi

dalam masing-masing kelompok.

Anggota kelompok yang sudah mengerti

menjelaskan pada anggota lain sampai

semua anggota dalam kelompok

mengerti.

b. Siswa mendengarkan penguatan yang


pembelajaran hari ini.


kesimpulan.

b. Siswa bersama guru melakukan refleksi

terhadap pembelajaran hari ini.


10 menit

IX. Penilaian

a. Teknik Penilaian : Tes tertulis

b. Jenis Tagihan : Tugas kelompok

Mengetahui, Banda Aceh, 2016Guru Mata Pelajaran Mahasiswa Penelitian

Elyan Ehda, S.Pd. Kim Fitri PartiwiNIP. NIM: 291 223 257

93

TABEL INDIKATOR DAN SOAL

Nama Sekolah : MAS Darul ‘Ulum Penyusun : Fitri PartiwiMata Pelajaran : Kimia Tahun Pelajaran: 2015-2016Bahan Kelas/SMT : XII/IBentuk Soal Tes : Pilihan Ganda

Indikator Soal Ranah kognitif1. Menjelaskan

pengertianreaksi redoksdan caramenghitungbilanganoksidasi

1. Apa yang di maksud denganreaksi redoks, kecuali….a. Reaksi yang di dalamnya

terjadi reaksi oksidasi danreduksi

b. Reaksi yang terjadi apabilaada perubahan bilanganoksidasi

c. Reaksi yang terjadi apabilaterdapat ikatan logamtetapi tidak pada ikatan ion

d. Raaksi dengan penambahanOH- dan H2O

e. Reaksi yang menggunakanmetode setengah reaksi dalampenyetaraannya

(Budi Utami. 2009. Kimia SMA danMA Kelas XII. Jakarta: PusatPerbukuan)

2. Suatu reaksi ketika pereaksimengalami oksidasi sekaligusreduksi disebut ...a. Reduksib. Oksidasic. Reduktord. Oksidatore. Disporprosionasi


3. Zat yang mengalami reduksidisebut ...

C1

C1

C1

94

a. Reduksib. Oksidasic. Reduktord. Oksidatore. Disporprosionasi


4. Zat yang mengalami oksidasidisebut ...a. Reduksib. Oksidasic. Reduktord. Oksidatore. Disporprosionasi


5. Bilangan oksidasi Cl pada Cl2,KClO2, AlCl3, dan HClO berturut-turut adalah …a. 0, +4, -1, dan +3b. 0, +2, +1, dan +3c. 0, +3, -1, dan +1d. 0, +3, +1, dan -1e. 0, +2, +1, dan -1


6. Bilangan oksidasi Mn samadengan 7 terdapat dalam senyawa….a. MnCl2

b. K2MnO4

c. KMnO4

d. Mn2(SO4)3

e. Mn(NO3)2

(Budi Utami. 2009. Kimia SMA danMA Kelas XII. Jakarta: Pusat

C1

C3

C3

95

Perbukuan)

7. Pada reaksi:Al(s) + NO3

–(aq) ⎯⎯→ AlO2

–(aq) +

NH3(aq)

bilangan oksidasi nitrogenberubah dari ... .a. +5 menjadi +3b. –5 menjadi –3c. +5 menjadi –3d. –5 menjadi +3e. +6 menjadi +3

(Yayan, Sunarya. 2009. Mudah danAktif Belajar Kimia. Jakarta: SetiaPurna Inves)

8. Bilangan oksidasi Cl dalamsenyawa HClO3 adalah ... .a. +7b. –2c. +6d. –1e. +5


9. Pada reaksi redoks:ClO2 + H2O ⎯⎯→ HClO3 + HClbilangan oksidasi Cl berubah dari... .a. 0 menjadi 1 dan –1b. +2 menjadi +4 dan +1c. 0 menjadi +2 dan +1d. +4 menjadi +5 dan –1e. +4 menjadi +2 dan –1


10. Dari persamaan reaksi redoks

C3

C3

C3

96

2. Menjelaskanmetodepenyetaraanbilanganoksidasi

berikut, harga koefisien reaksi a,b, c, dan d berturut-turut adalah….a Cu(s) + b AgNO3(aq) → cCu(NO3)2(aq) + d Ag(s)a. 1, 1, 2, dan 2b. 1, 2, 1, dan 2c. 2,1, 2, dan 1d. 2, 3, 1, dan 1e. 2, 3, 2, dan 3


11. Pada persamaan reaksi redoks:aMnO4–

(aq) + H+(aq) + bC2O42–

(aq)→ Mn2+(aq)+H2O(l)+ CO2(g)

Harga a dan b berturut-turut ....a. 2 dan 3b. 2 dan 2c. 2 dan 5d. 1 dan 5e. 2 dan 4


12. Hasil dari reaksi redoks berikut iniadalah:MnO4

- + Cl- → Mn2+ + Cl2

(suasana asam)a. 4MnO4

- + 14H+ + 15Cl- →4Mn2+ + 6H2O + 5Cl2

b. 2MnO4- + 16H+ + 10Cl- →

2Mn2+ + 8H2O + 5Cl2

c. MnO4- + 4H+ + 10Cl- →

Mn2+ + 4H2O + 5Cl2d. MnO4

- + 8H+ + 5Cl- →Mn2+ + 8H2O + 5Cl2

e. 2MnO4- + 8H+ + 2Cl- →

2Mn2+ + 3H2O + Cl2(Yayan, Sunarya. 2009. Mudah dan

C4

C4

C4

97

3. Menyimpulkan ciri-cirireaksi redoksyangberlangsungsecaraspontanmelaluipercobaan

Aktif Belajar Kimia. Jakarta: SetiaPurna Inves)

13. Pada reaksi redoks:Bi2O3 + NaOH + NaClO →NaBiO3 + NaCl + H2O (suasanbasa)Reaksi yang sudah setara adalah :a. 2Bi2O3 + 2NaOH +

3NaClO → 4NaBiO3 +3NaCl + H2O

b. Bi2O3 + 4NaOH + 2NaClO→ 4NaBiO3 + 2NaCl +3H2O

c. 5Bi2O3 + 2NaOH +2NaClO → 5NaBiO3 +2NaCl + H2O

d. Bi2O3 + 3NaOH + 3NaClO→ 3NaBiO3 + 3NaCl +H2O

e. Bi2O3 + 2NaOH + 2NaClO→ 2NaBiO3 + 2NaCl +H2O


14. Rumus kimia karat besi adalah ….a. Fe2O4.3H2Ob. Fe3O3.xH2Oc. F2O3.5H2Od. Fe2O3.xH2Oe. Fe2O3.4H2O

(Siti Kalsum. 2009. Kimia 2 Kelas XIISMA dan MA. Jakarta: RemajaRosdakarya)

15. Berdasarkan percobaan perubahanpada besi yang paling mencolokterjadi pada besi yang

C4

C2

C2

98

ditambahkan ....a. Cukab. Minyak gorengc. Alkohold. Aire. Kapas

(Siti Kalsum. 2009. Kimia 2 Kelas XIISMA dan MA. Jakarta: RemajaRosdakarya)

95

Soal Tes Hasil Belajar

Mata Pelajaran Kimia pokok Bahasan : Reaksi Redoks

Kelas : XII IPA

Petunjuk Pengisian

1. Berikan tanda silang (x) pada salah satu jawaban yang menurut anda paling

tepat.

2. Lembar jawaban dikumpulkan.

3. Tulislah nama dengan lengkap di bawah ini:

Nama/NIS :

Kelas :

Pertanyaan

1. Apa yang di maksud dengan reaksi redoks, kecuali…

a. Reaksi yang di dalamnya terjadi reaksi oksidasi dan reduksi

b. Reaksi yang terjadi apabila ada perubahan bilangan oksidasi

c. Reaksi yang terjadi apabila terdapat ikatan logam tetapi tidak pada ikatan

ion

d. Raaksi dengan penambahan OH- dan H2O

e. Reaksi yang menggunakan metode setengah reaksi dalam

penyetaraannya

2. Suatu reaksi ketika pereaksi mengalami oksidasi sekaligus reduksi disebut ...

a. Reduksi

96

b. Oksidasi

c. Reduktor

d. Oksidator

e. Disporprosionasi

3. Zat yang mengalami reduksi disebut ...

a. Reduksi

b. Oksidasi

c. Reduktor

d. Oksidator

e. Disporprosionasi

4. Zat yang mengalami oksidasi disebut ...

a. Reduksi

b. Oksidasi

c. Reduktor

d. Oksidator

e. Disporprosionasi

5. Bilangan oksidasi Cl pada Cl2, KClO2, AlCl3, dan HClO berturut-turut adalah

…

a. 0, +4, -1, dan +3

b. 0, +2, +1, dan +3

c. 0, +3, -1, dan +1

d. 0, +3, +1, dan -1

e. 0, +2, +1, dan -1

97

6. Bilangan oksidasi Mn sama dengan 7 terdapat dalam senyawa ….

a. MnCl2

b. K2MnO4

c. KMnO4

d. Mn2(SO4)3

e. Mn(NO3)2

7. Pada reaksi (belum setara):

Al(s) + NO3–

(aq)⎯⎯→ AlO2–

(aq) + NH3(aq)

bilangan oksidasi nitrogen berubah dari ... .

a. +5 menjadi +3

b. –5 menjadi –3

c. +5 menjadi –3

d. –5 menjadi +3

e. +6 menjadi +3

8. Bilangan oksidasi Cl dalam senyawa HClO3 adalah ... .

a. +7

b. –2

c. +6

d. –1

e. +5

9. Pada reaksi redoks:

ClO2 + H2O ⎯⎯→ HClO3 + HCl

bilangan oksidasi Cl berubah dari ... .

98

a. 0 menjadi 1 dan –1

b. 2 menjadi 4 dan 1

c. 0 menjadi 2 dan 1

d. 4 menjadi 5 dan –1

e. 4 menjadi 2 dan –1

10. Dari persamaan reaksi redoks berikut, harga koefisien reaksi a, b, c, dan d

berturut-turut adalah ….

a Cu(s) + b AgNO3(aq) → c Cu(NO3)2(aq) + d Ag(s)

a. 1, 1, 2, dan 2

b. 1, 2, 1, dan 2

c. 2,1, 2, dan 1

d. 2, 3, 1, dan 1

e. 2, 3, 2, dan 3

11. Pada persamaan reaksi redoks:

aMnO4–(aq) + H+(aq) + bC2O4

2–(aq)→ Mn2+

(aq)+H2O(l)+ CO2(g)

Harga a dan b berturut-turut ....

a. 2 dan 3

b. 2 dan 2

c. 2 dan 5

d. 1 dan 5

e. 2 dan 4

12. Hasil dari reaksi redoks berikut ini adalah:

MnO4- + Cl- → Mn2+ + Cl2 (suasana asam)

99

a. 4MnO4- + 14H+ + 15Cl- → 4Mn2+ + 6H2O + 5Cl2

b. 2MnO4- + 16H+ + 10Cl- → 2Mn2+ + 8H2O + 5Cl2

c. MnO4- + 4H+ + 10Cl- → Mn2+ + 4H2O + 5Cl2

d. MnO4- + 8H+ + 5Cl- → Mn2+ + 8H2O + 5Cl2

e. 2MnO4- + 8H+ + 2Cl- → 2Mn2+ + 3H2O + Cl2

13. Pada reaksi redoks:

Bi2O3 + NaOH + NaClO → NaBiO3 + NaCl + H2O (suasan basa)

Reaksi yang sudah setara adalah :

a. 2Bi2O3 + 2NaOH + 3NaClO → 4NaBiO3 + 3NaCl + H2O

b. Bi2O3 + 4NaOH + 2NaClO → 4NaBiO3 + 2NaCl + 3H2O

c. 5Bi2O3 + 2NaOH + 2NaClO → 5NaBiO3 + 2NaCl + H2O

d. Bi2O3 + 3NaOH + 3NaClO → 3NaBiO3 + 3NaCl + H2O

e. Bi2O3 + 2NaOH + 2NaClO → 2NaBiO3 + 2NaCl + H2O

14. Rumus kimia karat besi adalah ….

a. Fe2O4.3H2O

b. Fe3O3.xH2O

c. F2O3.5H2O

d. Fe2O3.xH2O

e. Fe2O3.5H2O

15. Berdasarkan percobaan perubahan pada besi yang paling mencolok terjadi

pada besi yang ditambahkan ....

a. Cuka

b. Minyak goreng

100

c. Alkohol

d. Air

e. Kapas

101

PERCOBAAN TENTANG REAKSI REDOKS

Kelompok :

Nama Anggota :

Kelas :

Tujuan :

1. Mengamati perubahan/perkaratan besi2. Mengamati proses oksidasi dan reduksi yang terjadi pada besi

Alat dan Bahan :

1. Gelas kaca 6 buah2. Paku 6 buah3. Ampelas4. Air5. Minyak goreng6. Alkohol7. Cuka8. Kapas potong

Prosedur Kerja :

1. Gosok paku dengan amplas hinggabersih

2. Sediakan 6 lembar kapas potong3. Kapas 1 dicelupkan dengan air4. Kapas 2 dicelupkan ke dalam minyak

goreng5. Kapas 3 dicelupkan ke dalam alkohol6. Kapas 4 dicelupkan ke dalam cuka7. Kapas 5 dibiarkan seperti aslinya8. Kapas 6 dibiarkan kering9. Masukkan kapas ke dalam gelas kaca

yang sudah diberi nomor10. Letakkan gelas di tempat terbuka namun

terhindar dari hujan, gelas nomor 1-5dibiarkan terbuka, sedangkap gelasnomor 6 ditutup rapat.

11. Amati perubahan yang terjadi

102

Data Pengamatan :

No Gelas Hari Ke1 2 3

1 Air

2 Minyak goreng

3 Alkohol

4 Cuka

5 Asli

6 Ditutup

108

LAMPIRAN 14

FOTO PELAKSANAAN PENELITIAN

Guru memberikan soal di kelas kontrol

Guru membagikan soal kepada siswa di kelas eksperimen

109

Guru menjelaskan materi yang akan dipelajari dengan menggunakan strategistudent active learning

Siswa sedang melakukan praktikum tentang perkaratan besi dengan percobaansederhana

110

Guru menjelaskan percobaan yang dilakukan

Siswa sedang menjelaskan hasil dari percobaan

111

Siswa bertanya kepada guru

Guru menjelaskan tentang percobaan pada satu kelompok yang bertanya

112

Guru membantu siswa dalam membuat kesimpulan

ANGKET RESPON SISWA TERHADAP PENERAPAN STRATEGISTUDENT ACTIVE LEARNING PADA MATERI REAKSI REDOKS

Nama Siswa : Kelas :NIS : Hari/Tanggal :

A. Petunjuk Pengisian :

1. Berilah tanda cek list (√) pada kolom yang sesuai dengan pendapatmu sendiritanpa dipengaruhi oleh siapapun.

2. Jawaban tidak boleh lebih dari satu pilihan .3. Berilah jawaban sesuai dengan yang sebenarnya dan sejujur-jujurnya.

NoPertanyaan

Respon SiswaYa Tidak

1. Apakah anda menyukai strategi student active learning?Alasan:

2. Apakah strategi pembelajaran ini efektif digunakan untukmateri reaksi redoks?Alasan:

3. Apakah anda dapat dengan mudah memahami konsep dasarreaksi redoks yang diajarkan menggunakan strategi studentactive learning?Alasan:

4. Apakah strategi pembelajaraan strategi student activelearning ini dapat meningkatkan minat belajar anda dalammempelajari materi reaksi redoks?Alasan:

5. Apakah dengan menggunakan strategi student activelearning anda merasa lebih aktif saat belajar?Alasan:

6. Apakah anda merasa termotivasi dalam belajarmenggunakan strategi student active learning?Alasan:

7. Apakah dengan penerapan strategi pembelajaran inimembuat anda lebih memahami perhitungan yang ada dimateri reaksi redoks?Alasan:

8. Apakah dengan penerapan strategi pembelajaran ini lebihmembuat anda bersemangat dalam belajar pelajaran kimia?Alasan:

9. Apakah anda berminat mengikuti materi selanjutnyamenggunakan strategi student active learning?Alasan:

10. Apakah anda berminat mengikuti mata pelajaran lainmenggunakan strategi student active learning?Alasan:

LEMBAR OBSERVASI AKTIFITAS SISWA

No Aspek yang dinilaiNilai

1 2 3 4

1 Pendahuluana. Siswa menjawab pertanyaan guru pada

kegiatan apersepsib. Siswa menjawab pertanyaan guru pada

kegiatan motivasi

2 Kegiatan Intia. Siswa memperhatikan penjelasan materi

reaksi redoks dari gurub. Siswa membentuk kelompokc. Siswa bertanya tentang materi reaksi

redoksd. Siswa saling bekerja samae. Siswa berdiskusi dalam menjawab soal

Siswa aktif dalam presentasi

3 Penutupa. Siswa menyimpulkan materi yang telah

dipelajarib. Siswa memberikan tanggapan terhadap

proses pembelajaran

Nilai rata-rata keseluruhan

BandaAceh, Agustus 2016Pengamat

( ).............................................

pendidikan kimia fakultas tarbiyah dan keguruan ... · padahal kimia sangat bermanfaat dalam...

Documents