JÄSEN

LEH

TIUutta ja raikasta ajattelua 2

Pääkirjoitus

Perheyritysten omistusjärjestelyt puhuttivat lokakuun seminaarissa 4

Pääministeri Paavo Lipponen liiton syyskokouksessa 6

Perheyritysten liiton hallitus 2002 7Ajankohtaista

Paulig: 125 vuotta nautinnollisiin hetkiin 11Yritysesittely

Jarmo Pouttu kehittää suomalaista makkarakulttuuria 16kolmannessa polvessa

Uusi sukupolvi

Seuraajasukupolven ensimmäinen Johtajuus ja Yhteiskunta 20-koulutusohjelma päättyi

Nuorelle polvelle postituslista 21Nuori polvi

Osingon pääomatulo-osuuden laskeminen yhtiön lunastaessa 22 omia osakkeitaaan

Tietoa verotuksesta

Toimintakalenteri 2002 19

Uusia jäsenyrityksiä 25

Yhteistyökumppanimme 26 - 30

PERHEYRITYS PERHEYRITYSTEN LIITTO RY • THE FAMILY BUSINESS NETWORK, FINLAND 4 | 2001

Verenkierto on kunnossa

Katsoessamme ympärillemme havaitsemme, että uuden sukupolven omistajat ja yrittäjät ovat tulleet mukaan toimintaamme. Heidän ajattelussaan ja otteissaan on juuri sitä, mitä perheyritykset ja sen etujärjestö tarvitsevat - uutta ja raikasta ajattelua. ’Johtajuus & Yhteiskunta’ -koulutusohjelman 21 osanottajaa jaksoivat uurastaa 10 koulutuspäivää kuluvan vuoden aikana. Tästä joukosta syntyi eräänlainen liittomme luottamushenkilöreservi.

Olen myös pannut merkille, että eri sukupolvet löytävät toisensa liittomme puitteissa. Vanhemman sukupolven kokemusta arvostetaan ja sen uraan liittyviä kasvukipuja ja tuskia halutaan kuulla. Ihailua ei peitellä. Nuoremman sukupolven oikeassa asennossa esiintyvää innostusta ihaillaan yhtä lailla. Se saa liiton sisällä tukea ja ymmärtämystä vanhemmalta sukupolvelta kenties tavalla, jota ei saa kotona. Tässä lienee yksi syy, miksi perheyritysten välinen vuoropuhelu kiinnostaa. Tähän sosiaaliseen ulottuvuuteen meidän on toiminnassamme jatkossa löydettävä uusi vaihde.

Hitaasti, mutta varmasti ympäristömme on alkanut ymmärtää ja olla kiinnostunut perheyrityksistä. Varsinkin yhteiskunta on ollut hidas lämpenemään, mutta pääministeri Paavo Lipposen vierailu syyskokouksessamme oli varma merkki siitä, että hän on itse asiassa yksi meistä. Ja kun hän muisteli äitiään Onnisen prokuristina – Suomen ensimmäinen naisprokuristi muuten – saliin laskeutui lämmin ja sympaattinen, käsinkosketeltavan harras tunnelma.

Perheyritysten liiton luottamushenkilötehtäviä ei aluksi pidetty kovin työteliäinä. Todellisuus on kuitenkin vuosien varrella muuttunut aivan toisenlaiseksi. Olemme kehittäneet tietoisesti järjestöllemme odotuksia, joiden täyttäminen onnistuu vain ahkeralla ja vastuuntuntoisella työllä. Siksi luottamushenkilöidemme suuri tehtävä on antaa kasvot ja henki yhteiskunnalliselle vuoropuhelulle.

Vuoden päättyessä kasvot perinteiseen tapaan vaihtuvat ja soihtu siirtyy kädestä käteen. Hallituksen jäsenen tehtävät jättää kaksi päättäväistä naista, Anna Lehtonen Otavalta ja Anja Caspers Vaisalalta. Heille kuuluu kiitos ansiokkaasta hallitustyöskentelystä. Erikoisesti Anja Caspers osasi systemaattisella lähestymisellään ’psyykata’ hallituksen hyvin vastuulliseen asentoon maailmankokousvalmisteluissa.

Kasvot vaihtuvat myös työryhmien johdossa. TS-Yhtymän (ja Hansaprintin) Timo Ketonen jättää tiedotustyöryhmän puheenjohtajuuden. Timo kylvi suomalaisen yhteiskunnan ’perheyrityspeltoon’ sen viestinnällisen siemenen, jonka viljaa lähitulevaisuudessa julkisessa keskustelussa korjaamme. Timon puheenjohtajuuden aikana rakennettiin liitolle viestinnälliset työkalut ja toimintastrategia. Helkaman

PERHEYRITYS • Perheyritysten liitto ry

PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom

TOIMITUS Krista Elo-Pärssinen, Päivi Hirvola, Hanna Ojanpää

TAITTO Axel Digital OyPAINOPAIKKA Hansaprint, Salo

TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry, PL 800, 00101 Helsinki

POSTIOSOITE PL 800, 00101 Helsinki

KÄYNTIOSOITE

World Trade Center WTC, HelsinkiAleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki

PUHELIN +358 9 6969 2050FAKSI +358 9 6969 2051

SÄHKÖPOSTI paivi.hirvola@eurofacts.fiNETTISIVUT www.perheyritystenliitto.fi

OSOITTEENMUUTOKSET paivi.hirvola@eurofacts.fi

Tulevia tapahtumia:

Nuoren polven viikonloppu maaliskuussa

JTO:n Corporate Governance -kurssi huhtikuussa

Lisää tapahtumista tammikuun jäsenpostituksessa.

Jukka Helkama jättää koulutus- ja tutkimustyöryhmän puheenjohtajuuden. Jukan järjestelmällisen johtamisen ansiosta liitolla on nyt oma tutkimus-ohjelma ja työryhmän työ on entistä vakiintuneempaa ja tavoitteellisempaa. Myös Hartwallin Torkel Tallqvist jättää nuoren polven työryhmän. Torkelin itse asiassa pitkä ura tässä roolissa on luonut perustan kenties maailman parhaimmalle ’next generation’ –vuoropuhelulle FBN-järjestöissä. Viittaan siihen, mitä yllä olen kirjoittanut. Näihin saappaisiin ei ole helppoa astua.

Liiton hallituksen jättää myös sen varapuheenjohtaja, edunvalvontatyötä johtanut kauppaneuvos Magnus Bargum. Hänen johdollaan systematisoitiin yhteydenpito ja vuoropuhelu elinkeinoelämän järjestöjen kanssa, avattiin keskusteluyhteydet ympäröivään yhteiskuntaan ja muodostettiin liitolle edunvalvollinen tahtotila. Perustajajäseniimme kuuluva Magnus jättää seuraajalleen hyvän toiminnallisen perinteen. Ja kasvavat haasteet.

Liittomme puheenjohtaja sanoi vuosikokouksen kiitossanoissaan, että tuleva kausi on ehdottomasti viimeinen. Klaus Sohlberg on edustanut liiton johdossa suvaitsevaisuutta, vakautta ja tyyliä, jossa yhdistyy parhaimpiin suomalaisiin perinteisiin kuuluva vastuullisuus ja toisaalta FBN Internationalin perhepiirissä kehittynyt dynamiikka. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että tämä kokemus on vielä käytettävissä. Sitä me nyt tarvitsemme.

Olen tämän syksyn seurannut melkoisella sympatialla maailmankokousta valmistelevan Lena Jungellin aherrusta. Kolmen lapsen työssä käyvälle äidille se on aika suuri (= turkulainen superlatiivi) juttu. Lenan työ on vasta alussa, mutta sekin on signaali siitä, mitä luottamushenkilöt tässä järjestössä tekevät: vastuullista, laadukasta, vapaaehtoista ja arvokasta työtä yhteiseksi hyväksi.

Näillä ajatuksilla haluan kiittää liiton jäsenkuntaa tuesta ja luottamuksesta, luottamushenkilöitä vahvasta työpanoksesta ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä vuodesta 2001. Samalla toivotan kaikille rauhallista Joulua perhepiirissä sekä menestystä ensi vuoden ponnisteluissa!

Anders BlomPääsihteeri

2 3

PERHEYRITYS 4 | 2001

P Ä Ä K I R J O I T U S

Perheyritysten omistusjärjestelyt puhuttivat lokakuun seminaarissa

Perheyritykset kokoontuivat 25. lokakuuta Hotelli Kämpiin perheyritysten omistusjärjestelyjä käsittelevään seminaariin, joka toteutettiin yhdessä liiton yhteistyökumppaneiden CapManin ja Mandatumin kanssa. Yhteistyökumppanimme olivat koonneet mielenkiintoisen ja korkeatasoisen ohjelman ja Kämpin Peilisalin arvokkaat puitteet loivat oman tunnelmansa.

Seminaari keräsi kaikkiaan lähes 130 osallistujaa, mikä osoittaa, että ohjelma koettiin erittäin kiinnostavaksi. Seminaarin avasi liiton puheenjohtaja Klaus Sohlberg.

Pääomasijoittaja mukana perheyritysten omistusjärjestelyissä

Perheyritysten omistusjärjestelyistä puhui Mandatum & Co Oy:n johtaja Timo Löyttyniemi. Hänen mukaansa yrityskauppojen määrän odotetaan edelleen kasvavan. Yli rajojen tapahtuvat kaupat ja yhdistymiset tulevat lisääntymään entisestään ja yhä laajemmin käytetään osakkeita maksuvälineenä. Löyttyniemi totesi myös, että pääomasijoittajien rooli tulee korostumaan ja ’huutokaupat’ yrityskaupan muotona yleistyvät. Löyttyniemi kiinnitti huomiota muun muassa perheyrityksen omistajien tavoittei-siin. Hän kehotti perheyritysten omistajia miettimään, mikä on yrityksen tavoite, millä ja kenen ehdoilla yritystä kehite-tään, pyritäänkö saavuttamaan arvoa vai itsenäisyyttä ja miten saavutetaan mahdollisimman tehokas liiketoiminta sisäisin ja ulkoisin toimenpitein.

Pääomasijoittajan roolista perheyrityksen sukupolven- vaihdoksessa kertoi CapManin partneri Tuomas Lang. Hän kuvasi sukupolvenvaihdosta henkisenä, bisnes- ja juridisena prosessina. Lang korosti, että sukupolvenvaihdos on verrattavissa erittäin vaativaan yrityskauppaprosessiin, jossa asiantuntemuksesta on huomattavaa hyötyä. Pitkään toimineilla perheyhtiöillä omistus on usein hajautunut laajalle ja useamman sukupolven kesken. Tämä vaikeuttaa hallittavuutta. Omistuksen tavoitteet voivat olla myös ristiriitaisia aktiiviisten johtoasemissa olevien omistajien ja passiivisten omistajien välillä. Perheyritysten erityisenä vahvuutena Lang mainitsi muun muassa omistajien pitkäjänteisen sitoutumisen yhtiöön.

Junttan Oy on alansa markkinajohtaja maailmassa. Junttan vie lyöntipaalutuskoneita, porapaalutuskoneita ja hydraulisia järkäleitä yli 40 maahan kaikille mantereille. Se työllistää noin 130 henkilöä ja useita alihankkijoita. Vuoden 2000 liikevaihto oli noin 144 miljoonaa markkaa.

Perheyritykset vaativia

Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo on tervetullutta, kun yritys on esimerkiksi niin arvokas, ettei aktiivisilla omistajilla ole varaa lunastaa muiden omistajien osuuksia, vaikka se olisi osapuolten yhteinen toive. Omien pääomien rajallisuus saattaa rajoittaa merkittävien investointien, yritysostojen tai toimialaan liittyvien järjestelyjen toteuttamista. Suvulla ei myöskään välttämättä ole taloudellisia resursseja tai halua merkittäviin lisäsijoituksiin. Osa perheen varallisuudesta on myös järkevää sijoittaa muualle. Toisaalta osa suvusta voi myös jäädä ’omistuksensa vangiksi’.

Lang listasi myös CapManin kokemuksia perheyrityksistä. Yrittäjähenkisyyttä hän pitää pääomasijoittajan kannalta myönteisenä asiana. - Perheyrittäjät kehittävät yritystään antaumuksella ja koko sydämellä. Yrityksen traditiot vaikuttavat neuvotteluihin ja päätöksentekoon. Neuvotteluissa yksi tärkeimmistä tekijöistä onkin henkilöiden välisen luottamuksen rakentaminen. Sukupolvenvaihdoksessa on kyse yrittäjien elämäntyöstä, joten neuvotteluihin liittyy usein suuri tunnelataus ja luopumisen vaikeus.

- Perheyritykset ovat myös vaativia pääomasijoittajan toiminnan suhteen. Sama kriittisyys on usein myös yrityksen menestyksen takana. Raha ei ole perheyrityksille ratkaiseva tekijä, vaan yrittäjän elämäntyön jatkuvuuden turvaaminen, kuvailee Lang.

Sukupolvenvaihdos pääomasijoittajan tuella

Junttan Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pentti Heinonen kertoi perheyrityksensä tarinan savolaisen sutjakkaasti. Yrittäjänä Heinonen seuraa omien vanhempiensa esimerkkiä. Heinosen isä oli 30-luvulla töissä rautatehtaalla Iisalmessa, mutta kyllästyttyään osti kuorma-auton ja ryhtyi yksityis-yrittäjäksi. Sodan jälkeen hänellä oli jo pari kuorma-autoa ja kaivinkonetta. Myös Heinosen äiti toimi yrittäjänä pitäen tekstiililiikettä kylän linja-autoaseman vieressä.

Maanrakennusalan yrittämisessä Pentti Heinonen oli mukana jo isänsä yrityksessä 1950-luvulla. Valmistuttuaan ekonomiksi Turun kauppakorkeakoulusta, Heinonen palasi Iisalmeen töihin isänsä yritykseen ja kauppakoulun opettajaksi. Pian yrittäminen vei miehen kokonaan ja vuonna 1976 hän perusti Junttan Oy:n. - Seuraavan 15 vuoden aikana mielessä olikin sitten vain Junttan, kertoili Pentti Heinonen yrittämisensä arjesta.

Alkuperäisen idean mukaan Junttan Oy:n oli tarkoitus jatkaa maanrakennusalalla. Markkinoilla oli kuitenkin enemmän kysyntää paalutuskoneille ja Heinoset aloittivat niiden valmistamisen 1970-luvun lopulla. Junttan paalutuskone antoi nimen myös koko yritykselle. Kertoipa Pentti Heinonen nimen viittaavan sattuvasti myös ’juntti’-sanaan.

Kosijalle vastattiin myöntävästi

Yritystoiminta oli menestyksellistä ja Junttanin liikevaihto kasvoi ripeästi. Ensimmäiset vaikeudet yritys kohtasi 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa. CapManin kanssa neuvottelut aloitettiin toukokuussa 1999. Pentti Heinosen terveys reistaili ja sukupolvenvaihdos oli aloitettu pari vuotta aiemmin. Pentti Heinonen oli siirtynyt hallituksen puheenjohtajaksi ja yhtiön toimitusjohtajaksi oli astunut hänen poikansa Juha Heinonen. - CapMan oli kosija, jolle vastattiin myöntävästi, Pentti Heinonen kuvaili.

Heinäkuussa 2000 noin kolmasosa osakkeista ja äänivallasta siirtyi suoralla osakeostolla CapManin hallinnoimille pääomarahastoille. Kaksi kolmasosaa omistuksesta säilyi Heinosilla, Juha Heinosen ollessa pääomistaja. - Ei pojalla ja minulla ole mitään sitä vastaan, että yrityksen arvo nousee ja yritys kehittyy. CapManin kautta olemme saaneet yhteyden ’Helsingin herroihin’ ja hallitustyöskentelymme on vakiintunut, kuvaili Pentti Heinonen yhteistyötä CapManin kanssa.

Wahlroos ylisti yhtiöveron hyvitysjärjestelmää

Kahvitauon jälkeen kuultiin päivän kenties odotetuin puheenvuoro. Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos aloitti puheensa kiittämällä mahdollisuudesta esitelmöidä hänen sydäntään lähellä olevassa tilaisuudessa. Wahlroosin vauhdikkaan ja mielenkiintoisen puheenvuoron aiheena oli Suomen finanssisektorin tulevaisuus. Päällimmäiseksi nousi viesti: “Jos suomalaiset eivät rupea säästämään, heillä tulee olemaan ‘tylsä’ vanhuus”.

Wahlroosin mukaan suomalaiset ovat maailman vähiten säästäväistä kansaa. - Säästämiskäyttäytymisen on muututtava. Suomalaiset miettivät, että kyllä joku hoitaa minunkin eläkkeeni ja muut. En tarkoita tätä porukkaa, mutta laajemmin olemme surkealla tavalla varautuneet väestön vanhenemiseen, pauhasi Wahlroos.

Suomen nykyistä yhtiöveron hyvitysjärjestelmää Wahlroos pitää “hirveän hyvänä järjestelmänä koko Suomelle”. - Nykyinen järjestelmä on synnyttänyt suuremmat yhteisöverokertymät ja juuri verohyödyn takia yritysten taseissa on omaa pääomaa. Myös suomalais-ruotsalaisten yritysfuusioiden synnyttämät suomalaiset yhtiöt ovat nykyisen hyvitysjärjestelmän ansiota. Suurista fuusioista vain Nordea on ruotsalainen yhtiö, kertoi Wahlroos.

Rocla Oyj: perheyhtiöstä julkiseksi rahoittajien avulla

Hallituksen jäsen Kari Jokisalo astui estradille Wahlroosin jälkeen kertomaan Rocla Oyj:n tarinan. Hän siirsi keskustelun makrotaloudesta yritystasolle ja lupasi myös puhua Wahlroosia hitaammin. Jokisalon näkökulma sähkökäyttöisten sisätrukkien ja automaattitrukkien valmistamiseen erikoistuneen Roclan kehitykseen oli rahoittajien ja sijoittajien välistä. - Roclan talous romahti 90-luvun alussa. Yritystä oli johdettu autoritäärisesti ja sen oli pakko saada apua. Ensin kuvaan astui SYP ja myöhemmin CapManin kautta kaksi rahastoa. Auttajat ottivat yhtiössä ohjat käsiinsä ja valitsivat minut mukaan projektiin. Perhe joutui astumaan sivuun, sillä yhteistyöstä ei tullut mitään, kertoi Jokisalo.

A J A N K O H TA I S TA

Pentti Heinonen, Junttan Oy

Björn Wahlroos, Sampo Oyj

4 5

PERHEYRITYS 4 | 2001

A J A N K O H TA I S TA

Muutosprosessi oli monivaiheinen ja haastava. Hallitustyöskentely ei ollut aina ongelmatonta ja yrityksen vanhat sidosryhmät suhtautuivat aluksi epäluuloisesti.- Hallitusyhteistyö oli välillä ongelmallista. Aina ei tehty yksimielisiä ratkaisuja. Omillaan oli tultava toimeen, sillä johto ei ollut kokenut tekemään päätöksiä, kun kaikki päätökset oli aina tehty yhdessä huoneessa. Tavarantoimittajat alkoivat luottaa, kun tiesivät saavansa maksun, mutta asiakkaat olivat epäluuloisia. Uskoivat vain, että yritys myydään, kuvaili Jokisalo yhteistyön alkutaivalta.

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Herääminen vei Jokisalon mukaan yli kaksi vuotta. Vasta kahden vuoden jälkeen Roclan johto alkoi tajuta, että yrityksellä menee paremmin ja kassassakin oli rahaa. Pääomasijoittajat irtautuivat Roclasta suunnitelman mukaisesti vuonna 1997. Yrityksen listautuminen sujui erinomaisesti ja Jokisalo uskookin kaikkien osapuolten olevan tyytyväisiä lopputulokseen. Perhe nauttii osingoista ja sillä on edelleen edustaja yrityksen hallituksessa.

Seminaari päättyi asianajaja Jarmo Ikkalan ja pankinjohtaja Mikael Aallon puheenvuoroihin. Asianajotoimisto Hannes Snellmannia edustava Ikkala esitelmöi seikkaperäisesti yrityskauppoihin liittyvistä verotus- ja struktuurikysymyksistä. Pankinjohtaja Mikael Aalto puolestaan herätti keskustelua siitä, miten sijoittaa yrityskaupassa realisoituneet varat.

Syyskokous keräsi perheyritysväen kuulemaan pääministeriä

Perheyritysten liiton sääntömääräinen syyskokous pidettiin Palacessa, Helsingissä 16. marraskuuta. Runsaat 60 henkeä oli saapunut paikalle kuulemaan pääministeri Lipposen puheenvuoroa ja valitsemaan liitolle uutta hallitusta.

Laajassa ja monitahoisessa katsauksessaan pääministeri Lipponen korosti euron vakaannuttamaa talousympäristöä, joka mahdollistaa paremman tulevaisuuden. Lipposen mukaan verouudistusta suunniteltaessa on pyrittävä tasapainoiseen kokonaisuuteen, joka myös kannustaisi yritystoimintaan. Sukupolvenvaihdoksissa on tärkeää, ettei kadoteta yritysten tietotaitoa.

Pääministerilläkin yrittäjätausta

Pääministeri kertoi myös omasta yrittäjätaustastaan ja kokemuksistaan perheyritysmaailmassa. Lipponen totesi yrittämisen olevan kulttuurikysymys. Esimerkiksi Italiassa yrittäminen on elämäntapa. Pääministeri kertoi nauttineensa mieleenpainuvan lounaan Firenzessä Ferragamon perheessä. Lounasta syötiin suuren pöydän ääressä ja koko perhe oli läsnä. Samalla hän sai tutustua Ferragamon perheen ’sääntöihin’, joden mukaan jokainen pöydän ympärillä istuneista perheenjäsenistä saa saman palkan, eivätkä johtotehtävät ole itsestään selvyyksiä.

Pääministeri tervehti ilolla kehitystä, jossa yhä useammin tytär jatkaa perheyritystä ja tasa-arvo toteutuu tälläkin saralla. Esimerkkinä pääministeri mainitsi Maarit Toivanen-Koiviston ja Onninen Oy:n, jossa hänen isoäitinsä toimi aikoinaan prokuristina.

Puheensa lopuksi pääministeri Lipponen herkesi muistelemaan isoisäänsä, joka omisti vuosina 1918-20 Kalervo-nimisen hotellin Mannerheimintiellä. Viipurista kotoisin oleva isoisä Anselm Lipponen ryhtyi harjoittamaan hotellitoimintaa myös Viipurissa. Laajennettuaan liiketoimintaansa ravintola-alalle isoisä Lipponen päätyi konkurssiin. Jollakin tavalla yrittäjyys on kulkenut suvussa, koska pääministeri Paavo Lipponenkin on osakkaana yrityksessä.- Yrittämisessä hyvä puoli on itsenäisyys ja vapaus vapaassa markkinataloudessa, kokee yrittäjä-pääministeri.

Perheyrittäjälle tärkeää on perhe. Perheen hyvinvointiin halusimme kiinnittää myös pääministerin huomion antamalla hänelle satukirjoja kiitokseksi mielenkiintoisesta puheenvuorosta.

Klaus Sohlberg jatkaa Perheyritysten liiton puheenjohtajana

Syyskokous valitsi liitolle puheenjohtajan ja hallituksen. Puheenjohtajaksi valittiin jo kolmannen kerran Oy G.W. Sohlbergin hallituksen puheenjohtaja Klaus Sohlberg. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Raute Oyj:n hallituksen jäsen Sole Molander, Paloheimo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Martti Paloheimo ja Pouttu Oy:n markkinointijohtaja ja hallituksen jäsen Jarmo Pouttu.

Syyskokouksen päätteeksi nautittiin maittava päivällinen Palacen Unionsalissa. Tunnelma oli lämmin ja keskustelu vilkasta. Lyhyet maljapuheet, puheenjohtajan tarjoama snapsikierros ja varapuheenjohtajan aloittama ’Helan går’ takasivat tunnelman välittömyyden. Jälleen tuli todettua, kuinka tärkeitä ovat jäsenten keskinäiset keskustelut ja ajatustenvaihto perheyrittämisestä. Päivällisen päätteeksi Palacen uusiin omistajiin kuuluva, Fazerin sukua edustava Maria Planting kertoi 10. kerroksen tulevasta remontista ja ainakin Unionsalin kellolle löytyi monta ostajaa päivällis-vieraiden joukosta. Huutokauppaa ei suurikokoisesta kellosta kuitenkaan järjestetty.

Perheyritysten liiton hallitus vuonna 2002

Puheenjohtaja Klaus SohlbergOy G.W. Sohlberg Ab, hallituksen puheenjohtaja

Jukka HelkamaHelkama-Auto Oy, hallituksen puheenjohtaja

Johanna LohivesiAtoy Oy, talouspäällikkö

Sole MolanderRaute Oyj, hallituksen jäsen

Martti PaloheimoPaloheimo Oy, hallituksen puheenjohtaja

Jarmo PouttuPouttu Oy, markkinointijohtaja

Pekka SalojärviGummerus Oy, kustantaja

Janne TimonenMachinery Oy, toimitusjohtaja

Maarit Toivanen-KoivistoOnninen Oy, hallituksen puheenjohtaja

Syyskokouksen pöytäkirja ja toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2002 löytyvät liiton kotisivuilta www.perheyritystenliitto.fi

A J A N K O H TA I S TAA J A N K O H TA I S TA

Klaus Sohlberg, Johanna Lohivesi, Jukka Helkama, Janne Timonen,

Maarit Toivanen-Koivisto, Sole Molander, Jarmo Pouttu

6 7

PERHEYRITYS 4 | 2001 PERHEYRITYS 4 | 2001

Pääministeri Paavo Lipponen

Valtiovallan tervehdys Perheyritysten liiton vuosikokouksessa 16.11.2001

Talouskasvun nopea hidastuminen tänä vuonna on johtunut maailmantalouden vaikeuksista. Viennin arvo on loppu-keväästä alkaen jäänyt joka kuukausi pienemmäksi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Varoitin heikomman kehityksen mahdollisuudesta jo tammikuussa.

Viennin kielteinen kehitys on tapahtunut vaikka kilpailukykymme - niin hinnoilla mitattu kuin syvempi reaalinen kilpailukykykin - on ennätyksellisen vahva. Talouskehityksen heikoin hetki saattaa kuitenkin olla jo takana.

Kohtalaiset palkankorotukset, veronalennukset ja inflaation hidastuminen tukevat ostovoiman myönteistä kehitystä. Madaltunut korkotaso tekee rahoitusta vaativat hankinnat edullisiksi. Talouskasvu nojaakin tällä hetkellä pitkälti kotimaiseen kysyntään.

Kotitalouksien luottamus maan talouden kehitykseen on heikko - uutisia maailmantalouden vaikeuksista siis seurataan. Omakohtaiset havainnot näkyvät sen sijaan luottamuksena oman talouden kehitykseen. Kyselytietojen ohella tästä on osoituksena uusien asuntoluottojen nostojen suuri määrä.

Kotitalouksien tietty varovaisuus on kuitenkin lisääntynyt ja säästämisaste nousee tänä vuonna viime vuoden poikkeuksellisen matalalta tasolta. Kokonaisuutena arvioiden kotitalouksien ja yritysten taloudellinen tilanne on velkaan-tuneisuudella mitaten aivan kohtuullinen. Tämä luo osaltaan pohjaa kotimaisen kysynnän kasvumahdollisuuksille.

Vahvat taseet selittävätkin pitkälti miksi maailmantalouden mustat pilvet ovat etupäässä ajautuneet ohi Suomen.

Talouskasvun hidastuminen seitsemän lihavan vuoden jälkeen ei ole katastrofi. Kasvu hidastuu, mutta jatkuu kotimarkki-noiden vetämänä. Lamasta ei ole kyse, mutta ehkä voimme puhua jonkin sortin laantumasta.

Kun maailmantalous kääntyy uuteen nousuun, Suomi on siinä mukana eturivissä. Kilpailukykymme on vahva ja tiedossa ei ole yhtään kasvun nopeaa käynnistymistä estävää seikkaa.

Alentunut korkotaso helpottaa investointeihin ryhtymistä. Kuten olen viime aikoina usein todennut, nyt on erinomainen aika rakentaa, laajentaa tai saneerata mikäli yrityskohtaiset edellytykset ovat kunnossa.

Investointien kasvu on hidastumassa, vaikka teollisuus-investoinnit ovat edelleen, suhdanteiden heikkenemisestä

huolimatta, runsaita. Rauhallisempi vaihe investoinneissa pitää kustannukset kurissa. Uudis- ja korjausrakentamiselle on siis tilaa.

Hitaamman kasvun oloissa ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että työttömyys kääntyy nousuun. Valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuoden keskimääräinen työttömyysaste olisi 9,4 prosenttia eli karvan verran tälle vuodelle arvioitua korkeampi.

Korkeamman työttömyyden uhkaan vastataan lisäämällä aktiivisia työvoimapoliittisia toimia 3 000 henkilöllä. Se on täsmätoimi. Hallitus on ollut yksimielinen siitä, että talouspolitiikan yleisasento on tilanteeseen nähden riittävän elvyttävä.

Yhdysvalloissa korkotasoa on laskettu nopeasti. Siellä viesti on selvä: korkojen lisäalennuksia tulee kunnes kasvu käynnistyy uudelleen. Euroopan keskuspankki on toiminut varovaisemmin, mutta inflaation hidastuminen on mahdollistanut korkojen laskemisen täälläkin. Kahden jo tehdyn koronalennuksen jälkeen saattaa vielä uusia olla tulossa, kunhan vain inflaatiopaineet saadaan pidetyksi kurissa.

Myös kotimainen budjettipolitiikka on nyt elvyttävää. Alentuneiden velanhoitomenojen vapauttamaa liikkumatilaa käytetään panostamalla tutkimus- ja koulutusmenojen ohella muun muassa eräisiin laajoihin liikennehankkeisiin.

Näiden päätösperäisten panostusten rinnalla merkittävin elvyttävä sykäys syntyy niin sanottujen automaattisten vakauttajien toiminnasta. Supistuvat verotuotot ja kasvavat työllisyyden hoitomenot tukevat kysyntää.

On jo hyvä saavutus, että tässä talouden laantumavaiheessa ei ole jouduttu Suomelle perinteiseen paniikkijarrutukseen. Vuosien menokitkutuksella on saatu aikaan tilanne, missä valtiontalouden suuren ylijäämän uskalletaan antaa supistua. Meillä on nyt vihdoinkin varaa budjettiautomatiikkaan.

Hallitus kokoontuu maaliskuussa vahvistamaan valtiontalouden määrärahakehykset. Siinä yhteydessä tarkastellaan myös nyt päätettyjen työllisyystoimien riittävyyttä. Talouskehitystä seurataan nyt erityisen tiiviisti.

Jatkuvuus on keskeistä talouspolitiikan linjassa. Jo nyt uskaltaa ennakoida, että hallitus jatkaa kevään päätöksissä nykyistä vakaata linjaa, joka on tehnyt päätetyt elvytystoimet mahdollisiksi. Vaikka aktiivisten suhdanneliikkeiden suhteen ollaan suomalaisessa talouspolitiikassa oltu varovaisia,

passiivisuudesta ei meitä pääse syyttämään. Viime vuosien keskeinen painopiste on ollut osaamispohjaisen kasvun tukeminen.

Kansainvälisten arvioiden mukaan kasvuedellytyksemme ovat kansainvälisissä vertailuissa maailman parhaat. Näin ovat viime aikoina todistaneet World Economic Forum, Michael Porterin tutkimus ja monet muut.

Mitä tärkeintä, tarkasteluissa ei ole vain kysymys peruutus-peiliin katsomisesta. Suomella katsotaan erityisesti olevan hyvät kestävän kasvun edellytykset. Emme ole arvioijien mukaan vielä realisoineet kasvupotentiaaliamme.

Suomen hyvä kilpailukyky ei ole sattuman sanelema. Olemme panostaneet kahden viimeisen vuosikymmenen aikana innovaatioihin ja uuteen teknologiaan. Suomi oli vielä 1980-luvun puolivälissä tutkimukseen ja tuote-kehityksen suhteen melko vaatimaton maa. Tavoitteeksi asetettiin tuolloin tutkimus- ja tuotekehitysmenojen bruttokansantuoteosuuden nostaminen 2,2 prosenttiin. Tavoite todettiin pian alimitoitetuksi. Tutkimus- ja tuote-kehitysmenojen suhde kansantuotteeseen on kivunnut jo yli maagisena pidetyn kolmen prosentin rajan.

Myös koulutusjärjestelmä on pystynyt vastaamaan melko hyvin teknologian kehittämisen haasteeseen. Koulutus onkin ollut tutkimuksen ja tuotekehittelyn rinnalla toinen erityinen huolenpidon kohde.

Varsinkin nuorten ikäluokkien koulutustaso on kansain-välisesti korkea. Näyttää myös siltä, että nuorten opiskelu-halukkuus on säilynyt kansainvälistä keskitasoa laajempana.

Suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää tulee ajankoh-taiseksi monessa pien- ja perheyrityksessä sukupolvenvaihdos. Koko kansantalouden tasolla on syytä kantaa huolta siitä, ettei yrityksiin vuosien varrella kertynyt tieto-, taito- ja muu pääoma valuisi hukkaan. Myös inhimillisellä tasolla on monesti kysymys koko elämäntyön jatkumisesta.

Hallitus on myös hallitusohjelmaan otetun nimenomaisen kirjauksen myötä sitoutunut edistämään sukupolvenvaih-doksia. Tähän liittyen on eduskunnalle annettu esitys perintökaaren niin sanottua suosiolahjaa koskevien säännösten uudistamisesta sekä lievennetty perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksiä.

8 9

PERHEYRITYS 4 | 2001 PERHEYRITYS 4 | 2001

‘‘

Y R I T Y S E S I T T E LY

Täyttääkö joku vuosia?Perheyritys-lehti julkaisee merkkipäiväilmoituksia ja -artikkeleja. Seuraavaan Perheyritys-lehteen tarkoitettujen merkkipäivätietojen ja mahdollisten juhla-artikkelien sekä valokuvien on oltava toimituksen käytössä 25. helmikuuta mennessä.

Lisätietoja Päivi Hirvola, puh. 09-6969 2054, tai sähköposti: paivi.hirvola@eurofacts.fi

Viettääkö yrityksesi merkkipäiviä?

Lisäksi Finnveran niin sanottu perustamislaina on muutettu yrittäjälainaksi tämän vuoden syyskuun alusta. Sitä voidaan käyttää myös sukupolvenvaihdoksiin perinteisen yritys-toiminnan laajentamisen rinnalla.

Kun yritystoiminnan jatkaja entistä harvemmin näyttää löytyvän perheen sisältä, on tarpeen myös rohkeasti etsiä uusia keinoja yritystoiminnan jatkamisen edistämiseksi. Erilaisia malleja mestari-, kisälli- ja oppisopimusyrittäjyydestä onkin syytä tervehtiä ilolla ja myös edelleen jalostaa.

On ollut rohkaisevaa kuulla, että yhä useammin yrityksen johtoon astuu perheen tytär yrityksen siirtyessä nuorempien käsiin. Tasa-arvo etenee myös tällä rintamalla.

Valtioneuvoston piirissä toimivalle talousneuvostolle luovu- tettiin keskiviikkona raportti syrjäytymisestä. Syrjäytymis-ongelma voi hoitamattomana muuttua sekä suureksi sosiaaliseksi- että työvoimaongelmaksi. Osaavista ja työhön kelpoisista nuorista voi tulla pula suurten ikäluokkien siirtyessä pois työvoimasta.

Nuorten keskimäärin vahvaan koulutuspohjaan liittyy siis myös ongelmia. Ikäluokka uhkaa jakautua hyvin koulutettuun suureen enemmistöön ja syrjäytyvään vähemmistöön. Aivan liian suuri osa ikäluokasta keskeyttää opintonsa tai muutoin ajautuu syrjään oppimisesta ja ammattiin kehittymisestä.

Kun elinkeinoelämässäkin asiasta on ymmärretty kantaa huolta, ongelman lievittämiseksi voidaan löytää ratkaisuja. Aina ei ole kysymys rahasta, paljon on tehtävissä yhteis- työtä kehittämällä. Eräs etenemissuunta voisi olla oppis-opimuskoulutuksen ja muun työssä tapahtuvan oppimisen kehittäminen. Luokkamuotoinen opiskelu ei ilmeisestikään sovi kaikille.

Perheyritykset edustavat ehkä tavanomaista voimakkaammin jatkuvuutta ja pitkäkatseisuutta. Tämän vuoksi järjestöönne kuuluvilla yrityksillä saattaisi olla tässä tulevaa työvoima-pulaa ja sosiaalista hätää ehkäisevässä hankkeessa tärkeä rooli.

www.valtioneuvosto.fi

125 vuotta parhaita laatutavaroita kuluttajien tarpeisiin - Tietysti Pauligin

Gustav Pauligin vuonna 1876 perustamasta ’kolonian tavarain’ tuonti- ja tukkuliikkeestä on 125 vuoden aikana kasvanut ja kehittynyt kansainvälinen elintarvikealan yritys. Merkkituotteiden, laadun ja nautinnon takeena on ollut - ja tulee jatkossakin olemaan - ammattitaitoinen sekä eteenpäinvievä tuotekehitys ja innovatiivisuus. Yrittämisen taito ja ilo.

Höyrylaivalla uuteen maahan

Gustav Paulig syntyi kauppapuutarhuri Philipp Pauligin perheeseen Lyypekissä vuonna 1850. Useiden tuon ajan liikemiesten tavoin Gustav kouluttautui paikallisessa kauppa- huone Piehl & Fehlingissä, joka myi Suomeen siirtomaa-tavaroita ja etenkin kahvia. Neljän vuoden aikana Gustav sai käytännön opetusta muun muassa vaativassa kahvikaupassa. Ahkera ja tunnollinen nuorukainen sai hyvät suositukset, kun Nokian patruuna Fredrik Idestam tarvitsi kielitaitoista konttoristia. Kun kutsu Nokia-yhtiöön kävi, 21-vuotias nuorukainen matkusti höyrylaivalla Suomeen - ja jäi sille matkalle.

Jo Suomeen tullessaan Gustav haaveili oman yrityksen perustamisesta. Kun Nokia siirsi pääkonttorinsa myynti- ja kuljetusyhteyksien vuoksi Helsinkiin vuonna 1873, Gustavkin muutti pääkaupunkiin. Helsinki eli juuri siihen aikaan kasvunsa alkua. Myös yleiset olosuhteet yrittämiselle olivat entistä suotuisammat. Puunjalostusteollisuus kehittyi nopeasti 1870-luvulla, sillä Saksan ja Ranskan sodan jälkeiset suhdanteet suosivat sahatavaran vientiä. Suomi saattoi vihdoin lisätä tuontiaan.

Ajoituksen mestari

Helsingissä Gustav Paulig tutustui menestyviin kauppiaisiin, joista monet olivat hänen laillaan maahanmuuttajia. Vuonna 1876 venäläissyntyinen Paul Sinebrychoff auttoi nuorta miestä lainaamalla hänelle rahaa oman yrityksen perustamista varten.

Kesäkuun 1. päivänä Gustav ilmoitti Uudessa Suomettaressa ja Hufvudstadsbladetissa avanneensa liikkeen, joka tarjosi asiakkaille ’Kolonian-tavaroita suurissa määrin ja Toimitus-asioita’. Liike oli ajalle tyypillinen kahvin, sokerin, kuivattujen hedelmien, riisiryynien, suolan ja mausteiden tukkuliike. Pian oli selvää, että niin ajankohta kuin tavaravalikoima olivat oikeita.

Raakakahvia myytiin aluksi säkeissä ja pusseissa. Gustav uskoi kuitenkin, että valmiiksi paahdettu kahvi toisi suuren helpotuksen perheenemännän työhön.

Vuonna 1904 Paulig perusti Suomen ensimmäisen paahtimon. Se oli alku teolliselle toiminnalle, joka nyt on yrityksen runko. Pauligin kahvit olivat ensimmäisiä suomalaisille markkinoille tulleita merkkitavaroita. 1920-luvun lopulla paahdetun kahvin suosion kasvu ja ensimmäisten tuotemerkkien synty - muun muassa Juhla Mokka ja Presidentti – toivat yrityksen laajan yleisön tietoisuuteen. Gustav Pauligin laadun takeeksi suunnittelema liikemerkki hyväksyttiin vuonna 1905.

Suomalaisen naisjohtamisen tienraivaaja

Kun Gustav Paulig kuoli vuonna 1907, konsulinna Bertha Paulig otti ainoana omistajana yrityksen johdettavakseen. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914 kaikki kauppatiet katkesivat. Kauppasulku kohtasi kovimmin juuri tuontikaupan parissa työskenteleviä. Kahvikauppa supistui kymmenekseen samalla kun siirtomaatavaroiden myynti oli muutenkin pientä. Tuontikauppa palautui normaalille tasolle vasta 1920-luvulla. Pauligilla ei kuitenkaan laitettu käsiä ristiin kauppasulun ja tavarapulan aikana, vaan Bertha Paulig luotsasi yrityksen vaikeiden vuosien läpi. Vuonna 1919 Bertha Paulig muodosti kauppahuoneesta osakeyhtiön, jonka kaikki osakkeet kuuluivat hänelle sekä perheen lapsille. A.B. Gustav Paulig O.Y:n toimitusjohtajaksi valittiin perheen toiseksi vanhin poika, Eduard Paulig. Hän lunasti muutaman vuoden kuluttua osakkeet sisaruksiltaan ja alkoi voimakkaasti kehittää yritystä.

Onninen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto ja pääministeri Paavo Lipponen

10 11

PERHEYRITYS 4 | 2001 PERHEYRITYS 4 | 2001

‘‘

Suvun jäsenet yrityksen johdossa:

Gustav Paulig 1876 - 1907 Bertha Paulig 1907 - 1919 Eduard Paulig 1919 - 1953 Henrik Paulig 1947 - 1982 Bertel Paulig 1986 -

Sodan jaloissa yritystä eteenpäin

Kansainvälinen ja kielitaitoinen Eduard solmi 20-luvun loppupuolella yhteistyösopimuksia eteläamerikkalaisten kahvintuottajien kanssa. Kauppasuhteet loivat pohjan yhtiön tulevalle ostotoiminnalle ja luottamuksellisille suhteille. Suomessa tuotteet pakattiin tyylikkäisiin kuluttajapakkauksiin ja kuluttajaa opastettiin mainoksissa hyvän kahvin salaisuuk- siin. Korkealaatuiset tuotteet palkittiinkin tulevina vuosi-kymmeninä lukuisilla palkinnoilla ja myyntikonttori-verkosto laajeni koko maan kattavaksi. Eduard Pauligin aikana tuote-valikoimasta jäivät pois mm. sokeri, jauhot ja suolat. Vuonna 1936 yhtiön iskulauseeksi tuli legendaarinen ’Tietysti Pauligin’.

Rauhalliset ajat jäivät kuitenkin lyhyeksi, kun talvisota syttyi 1939. Pauligin pääkonttori siirrettiin Kokkolaan pommituksilta turvaan. Kahvin valmistus tyrehtyi ja Pauligilla ryhdyttiin tekemään kahvin vastiketta rukiista ja ohrasta. Yrityksessä aloitettiin myös pakasteruokien toimitukset Suomen armei-jalle. Pauligin pakasteteollisuus kehittyi 1940-luvulla ja tuotevalikoimaan tuli niin valmisruokia kuin marjaseoksiakin. Sodan jälkeen Pauligin jäätelöpuikkoja ja -pikareita löytyi kauppojen pakastelokeroista ja pakastetuotteiden kysyntä kokonaisuudessaan kasvoi. Pakastetuotteiden aikakautta kesti Pauligilla aina 1980-luvun loppupuolelle asti, jolloin konserni päätti keskittyä kahviin ja mausteisiin.

Mainonnan mestari

Sodan loputtua yrityksen johtoon siirtyi Henrik Paulig, joka toi ulkomaanmatkoiltaan yritykseen uusia ajatuksia. Jälleenrakennuksen hengessä, vuonna 1950, valittiin ensim-mäinen ’oikea’ Paula-tyttö, josta kasvoi vuosien varrella suomalaisen mainonnan tunnetuin hahmo. Pula-aika oli ohi ja ylellisyystavarat sekä uudet tuotteet saapuivat Suomeen. Pauligilla aloitettiin uudestaan aidon kahvin paahtaminen. Lasten riemuksi Pauligin kahvipaketteihin ilmestyi autojen keräilykuvia - markkinaosuus jatkoi kasvuaan.

Pauligin uusi, Pohjoismaiden suurin paahtimo, vihittiin käyttöön keväällä 1968 ja maailman parhaiden kahvi-nautintojen symboli – kultainen kahvikuppi – ilmestyi kahvipakkausten kylkeen.

1970-luvun alussa Paulig keskittyi elintarvikkeiden tuotan-toon. Eri puolella maata sijaitsevat konttorit ja varastot lakkautettiin ja myyntitoiminta hoidettiin keskitetysti Helsingistä käsin. Vastuu tuotteiden jakelusta siirtyi tukku- kaupalle. Kuluttajia palvelemaan perustettiin Kuluttajaneu-vontaosasto, Paula-palvelu. Ruokaohjekirjaset ja neuvontaillat antoivat suomalaisille uusia ideoita ja makuja ruokakulttuuriamme rikastuttamaan.

Kansainvälisille markkinoille

1990-luvun alussa Paulig yhdisti voimansa Ruotsin johtavan mausteyrityksen Nordfalks AB:n kanssa, jolloin Santa Maria -maustetuotteet tulivat osaksi yhtiön tuotevalikoimaa. Mausteiden rinnalle ovat sen jälkeen nousseet etniset ateriatuotteet ja -konseptit, Santa Maria TEX MEX sekä -Spicy World -tuotemerkit. Vuosituhannen vaihtuessa Pauligin omistus nimensä Santa Maria AB:ksi vaihtaneessa yrityksessä on noussut 70 prosenttiin pääomasta. Syksyllä 2000 konserni otti merkittävän askeleen Eurooppaan ostamalla viidenneksen saksalaisesta maustejätistä Fuchs Gewürze GmbH:sta. Tänään etnisten maustetuotteiden kasvu Euroopassa on 15-20 % vuodessa. Pauligille uusia markkinaulottuvuuksia sekä kahvi- että maustepuolella ovat Baltia ja Venäjä valtaisine kasvumahdollisuuksineen; esimerkiksi Eestissä Paulig on sekä mauste - että kahvituotteiden markkina- johtaja.

Suomi on jo perinteisestikin kahvin kotimarkkina. Kansain-välistymisen myötä kahviloista on tullut trendikkäitä tapaamispaikkoja. Pauligin perinteisten kahvien rinnalle ovat ilmestyneet erikoiskahvit, kuten tummapaahtoiset espressot ja alkuperämaakahvit. Uudet trendit ja tarjonnan monipuolistuminen ovat tuoneet uusia osaamishaasteita hotelli-, ravintola- ja kahvila-alan ammattilaisille. Paulig-instituutti kouluttaa tänään muun muassa trendikahvien valmistukseen päteviä baristoja ja opastaa ammattilaisia etnisten keittiöiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Pauligin 125-vuotisjuhlavuosi huipentui kesäkuussa juhliin, joihin osallistuivat niin oma henkilöstö, omistajat kuin asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Kuluttajat ovat voineet kohdata 125-vuotiaan Pauligin sekä eri puolilla Suomea ja Eestiä järjestetyissä maustenäyttelyissä että tuotteiden välityksellä.

Perheyrityksen voima

Vuonna 2001 Pauligin johdossa istuu perustaja Gustav Pauligin pojanpojan poika, Bertel Paulig. Hänen lisäkseen yhtiön operatiiviseen toimintaan osallistuu suvun jäsenistä veli Eduard Paulig. Hallituksen kuudesta jäsenestä kolme kuuluu Pauligin sukuun. Ensimmäisen kerran Bertel Paulig tuli perheyrityksen palvelukseen kesällä 1966. - Toimin silloin tullausosastolla kesäapulaisena ja kiersin Helsingin satamissa ottamassa näytteitä kahvisäkeistä.

Raakakahvin tuoksu ja laatu ovat Bertel Pauligille edelleen tärkeitä asioita. Kun hän vuonna 1982 siirtyi ’vakituiseksi pauligilaiseksi’ hänen työhuoneensa sijaintipaikaksi tuli luontevasti tuotantoa lähinnä oleva huone.- Haluan olla lähellä tuotantoprosessia; käyn usein haistele-massa ja maistelemassa sekä raakakahvipapuja että juuri paahdettua kahvia, hän toteaa kahvikuppi kädessään.Hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig näkee yrityksen säilymisen perheyrityksenä tärkeänä.

- Pauligin suku on perinteisesti hyvin läheinen ja yhtiömme toimii sen kokoavana voimana. Lisäksi perheyrityksenä pystymme kantamaan vastuumme henkilökunnasta halua- mallamme tavalla. Myös omassa asemassani, osakkeenomis-tajana yrityksen johdossa, vastuukysymys nousee tärkeäksi.

Lisäksi nopea ja pitkäjänteinen päätöksenteko ovat Bertel Pauligin mielestä yksityisen yrityksen keskeisiä valtteja kilpailussa monikansallisia pörssiyhtiöitä vastaan. Perheyrityksessä olennaiseksi nousee myös suvun asemasta huolehtiminen. Yhtiöön perustettiinkin jo 1950-luvulla perheneuvosto, förtroenderåd. - Perheneuvosto perustettiin järjestämään yhtiön osinkopo- litiikka ja omistusjärjestelyt sen ajan ankara verotus huomioiden. Neuvoston jäsenet päättävät edelleen paitsi edellä maini-tuista asioista, myös muun muassa johdon nimityksistä että hallituksen kokoonpanosta.

Paulig-konserni on ollut Perheyrityksen liiton jäsen yhdis-tyksen toiminnan alusta lähtien. Bertel Paulig oli itse liiton käynnistämisvaiheessa yksi aktiivisista voimista yhdessä Peter Fazerin, Mylle Jouhkin ja Olli Reenpään kanssa. Perheyritysten liiton kolme tärkeintä tehtävää ovat hänen mielestään edunvalvonta, nuoren sukupolven koulutus sekä jäsenten ymmärrys siitä, että he eivät ole yksin ongelmiensa kanssa.- Olemme saaneet liitossa aikaiseksi keskusteluyhteyden, mikä on erittäin tärkeää sekä liiton että jäsenyritysten toiminnan kehittämisen kannalta, hän kiteyttää.

Bertel Paulig

12 13

PERHEYRITYS 4 | 2001

Paulig on Suomen johtava kahvi- ja maustealan yritys, joka toimii Pohjoismaiden lisäksi Baltiassa ja Venäjällä sekä sen lähialueilla. Yrityksen liikevaihto vuonna 2000 oli 190,73 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on 435. Konsernin tunnetuimpia merkkituotteita ovat Juhla Mokka- ja Presidentti-kahvit sekä Santa Maria -maustetuotteet. Yritys on perustettu 1876 ja se juhlii 125-vuotista taivaltaan vuonna 2001.

Perheyritysten liitosta on tullut kypsä yhteisö

”Kypsä yhteisö”, kiteyttää kauppaneuvos Magnus Bargum Perheyritysten liiton nykytilan. Se on ’komplimangi’ mieheltä, joka lokakuussa 1996 perheyritysten perustamista pohtineessa neuvottelussa asetti hyvin kriittiset reunaehdot koko hankkeelle. Eikä hän puhunut tuolloin vain omasta puolestaan. Hän tiesi, mitä tietä perheyritykset joutuisivat lähitulevaisuudessa kulkemaan. Ja hän lähti tälle matkalle.

Bargum on ollut rakentamassa Perheyritysten liittoa ajatuksesta systemaattiseksi vaikuttajaksi. Vuodenvaihteessa hän jättää liiton toiseksi tärkeimmän luottamushenkilö-tehtävän ja siirtyy taustalle. Hän olisi tehnyt sen jo aiemmin, mutta ’asia’ kutsui parhaita voimia vastuuseen. Bargum on perheyritysten edunvalvonnan strategisen ajattelun keskeisiä arkkitehteja – arkipäivän näkijä, jolla on pääsy tasavallan laajempiin kammareihin. Olennaista Bargumissa on, että häntä kuunnellaan.

Olet ollut mukana Perheyritysten liiton rakennustyössä aivan alusta alkaen – perustajajäsenestä varapuheenjohtajaksi. Miten luonnehdit kuljettua polkua? Mitä on saavutettu? Ja mitä jäi saavuttamatta?- Liitto on kehittynyt kypsäksi yhteisöksi hämmästyttävän lyhyessä ajassa. Toiminnan piiriin otettiin alun alkaen juuri niitä aiheita, jotka nyt huomattavasti jalostettuina esiintyvät laajemmassa keskustelussa. Myönteisenä näen nuoren polven toiminnan, joka antaa myös tulevaisuudessa eräänlaisen olemassaolon oikeutuksen koko liiton toiminta-ajatukselle, sanoo Bargum.- Perheyritys-professuuri antaa vankan pohjan tutkimus- ja koulutustoiminnan edelleen kehittämiselle. Edunvalvonnassa on onnistuttu asemoimaan perheyritykset yhteiskunnassa. Liittomme koetaan asiantuntevana ja edustavana yhteisönä. Yhteistyö etujärjestöjen kanssa on sujunut suunnitelmien mukaisesti.

Bargum on hyvin sinut itsensä kanssa. Hänellä ei ole julkisuus- tai esiintymiskomplekseja – hänellä ei ole tarvetta julkisuuteen, eikä häneltä puutu kokemusta elinkeinoelämän järjestöistä. Kun hän esiintyy, hän valmistelee asiat hyvin huolellisesti. Esimerkillisesti.- Pelkistetysti sanottuna olemme nousseet jälleen maan pinnalle. Perheyritysten identiteettiä on rakennettu menestyksellä ja kuva niistä on muodostunut positiiviseksi. Varsinkin viime aikoina teema näyttää olevan ’kaikkien huulilla’. Aikanaan hallitusohjelman maininta oli ratkaisevan tärkeä, lainsäädäntöä on sen perusteella syntynyt, joskin vähemmän kuin olisi toivonut. Meitä kuunnellaan nyt eri korvalla kuin aikaisemmin, erittelee Bargum.

- Pohja on nyt rakennettu tulevaisuuden saavutuksille. Toiminta on ollut hyvin määrätietoista, vastuun ovat ottaneet yritysten edustajat itse, jotka ovat osallistuneet erinomaisen aktiivisesti. Hallintoa on pidetty pienenä. Toisaalta, ilman ammattimaista otetta toiminnan johtamisessa, tuskin olisimme onnistuneet näin hyvin, arvioi Bargum. Mitä haasteita perheyrityksillä on edessään 3-5 vuoden perspektiivillä?- Sukupolvenvaihdokset ovat kaikkialla esillä. Sotaa käyneen sukupolven lapset ovat nyt vuorossa luopua, ja tämän sodanjälkeisen polven odotukset ja vaatimukset oman eläkeaikansa suhteen ovat paljon korkeammalla kuin heidän isiensä ja äitiensä. Tämä ei mitenkään helpota sukupolvenvaihdosten läpivientiä tässä tilanteessa, jossa osakkeiden verotusarvot ovat nousseet jyrkästi verrattuna edelliseen sukupolvenvaihdokseen. Magnus Bargum viihtyy taustalla. Hänen puheensa vaikuttaa pelkistetyn itsevarmalta. Mitä enemmän hän puhuu, sen hillitymmäksi, mutta terävämmäksi argumentointi käy.- Samalla korostuu tarve vahvistaa ja syventää kestävien arvojen ja eettisten sääntöjen soveltamista käytännön toimintaan. Omistajasuvun ja yritysten välistä suhdetta on jatkuvasti tarkkailtava ja vaalittava. Johtamisvastuu siirtyy uudelle polvelle, joka kohtaa yhä ankaramman kilpailun yhä avoimemmassa ympäristössä. Houkutus myydä yritystä kasvaa, kansainvälisiä ostajaehdokkaita löytyy entistä helpommin. Yhä kansainvälistyvä yritystoiminta vaatiikin enemmän kokoa, rahoitusta, organisaatiota myös perheyhtiöiltä, sanoo Bargum. - Haasteita tulee olemaan monia, mutta keskeisimmät ovat yritysten luotsaaminen itsenäisinä eteenpäin, yhä kasvavan omistajajoukon (suvun) ja yhtiön välisen suhteen hallinta, ja sukuharmonian ylläpitäminen edessä olevan sukupolvenvaihdoksen läpi, sanoo Bargum.

Miten luonnehdit suomalaisen elinkeinoelämän järjestöjen tehtäväkenttää, keskinäistä yhteistyötä ja vaikutusvaltaa asioihin? Onko paljon päällekkäisyyttä? Tehdäänkö turhaa työtä?- Tehtävät ovat suhteellisen hyvin jaetut toimialapuolella, mutta yleisessä edunvalvonnassa esiintyy kyllä päällek-käisyyttä. Tämä onkin usein tarkoituksenmukaista, kunhan koordinointi varmistetaan. Viranomaiset ja poliitikot odottavat selkeitä viestejä elinkeinoelämältä, ja ristiriitaiset esiintymiset pilaavat hyvänkin asian. Keskinäinen yhteistyö on periaatteessa hyvää, joskin reviiriajatteluakin esiintyy.

Kilpailu pitäisi ymmärtää lopettaa yhteisen intressin nimissä, kommentoi Bargum.

Bargum hallitsee veropolitiikan. Hänet tunnetaan elinkeino-elämän järjestöissä, joissa häneen luotetaan.- Dialogi poliittisten päättäjien ja järjestöjen välillä toimii, ja järjestöjä kuunnellaan suhteellisen paljon Suomessa verrattuna moneen muuhun EU-maahan. Järjestöille lankeaa tästä syystä myös suuri vastuu siitä, että niiden esittämät asiat ovat oikeita ja hyvin perusteltuja. Uskottavuus ja luotettavuus on kaiken a ja o, kun järjestö tai liitto esiintyy edunvalvonnassa, sanoo Bargum.

Olet antanut edunvalvontatyölle varsin paljon omaa ja perheesi aikaa. Sen lisäksi sinulla on johdettavana oma firma ja olet useiden merkittävien järjestöjen johtotehtävissä. Miten ehdit? Miten jaksat? Miten lataat akkuja?- Jos uskoo siihen, että elinkeinoelämän tai jonkin sen osan yhteisten intressien edistäminen edistää myös omaa yritystä, syntyy heti motivaatiota olla mukana. Oman henkilö-kohtaisen kehittymisen kannalta on varsin merkittävää saada osallistua luottamustehtäviin myös muilla kuin oman yrityksen edustamilla alueilla. Se avartaa horisonttia ja antaa laajaa kosketuspintaa moneen uuteen ja mielenkiintoiseen suuntaan.

Kun hän syventyy asiaan, useat veroasiantuntijat saavat vertaisensa kumppanin. Hän ottaa tehtävät hyvin vakavasti. - Kaikki luottamustehtävät ovat omiaan antamaan tarpeellista etäisyyttä muuten helposti liian sisäänpäin-lämpiävään arkeen perheyrityksessä, ja niistä hyötyy sillä tavalla myös yhtiö. Sanomattakin on selvää, että ajankäytön suhteen oman yrityksen asiat kuitenkin aina kulkevat luottamustoimien edellä, kertoo Bargum – kokemuksella.

- Ajankäyttöhän on ennen muuta prioriteettikysymys, aika on niukka luonnonvara. Täytyy vain yrittää myös rentoutua ja pysyä tasapainossa itsensä kanssa. En pelaa golfia, en käy jahdeissa, enkä laskettele talvisin. Kyllä minulle on jäänyt sopivasti aikaa laiskotella - tarpeen tullen - ja olla perheen kanssa viikonloput ja lomat, hymähtää Bargum tyytyväisenä.

’Jospa hetkeksi työstäsi lakkaisit, sudenkarvasi naulaan nakkaisit.

Ja hellittäisit menosi rajun, niinpä kummasti kulkusen kuulisit. Jääjalasten naukuvan luulisit, jo tuntisit pihkan hajua.’

Perheyritysten liitto toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua!

14 15

PERHEYRITYS 4 | 2001PERHEYRITYS 1 | 2001

Itsepäinen tulisieluJarmo Pouttu on kolmannen polven pouttulainen ja uunituore Perheyritysten liiton hallituksen jäsen. Hän kuvailee itseään itsepäiseksi tulisieluksi, joka leppyy kuitenkin nopeasti oikeudenmukaisuuden, viisauden ja rakkauden edessä.

Kaiken takana on nainen

Lapsuudesta perheyrityksen kotipaikassa Kannuksessa Jarmo muistaa hyvin isän nopeat lounashetket kotona, verisen valkoisen takin ja lihamiehen lakin, jonka isä ruokailun ajaksi laski keittiön tuolille. Myös perheyrityksen perustajista, isovanhemmistaan Alvi ja Yrjö Poutusta, Jarmo puhuu arvokkuudella ja lämpimästi.- Alvi oli perustajapolvesta se osapuoli, jonka vaikutus ja henki on kestänyt pitkään. Hän vaikutti perheessä aina vuoteen 1992, kun vastaavasti hänen miehensä Yrjö, kuoli jo vuonna 1960. Yrjö oli teurastaja ja Alvi suvun ensimmäinen makkarantekijä. Alvi oli koko sukua yhdistävä mummu, joka rakasti jokaisen poikansa lapsia niin kuin omiaan. Alvin perintö ’laadun on maistuttava suussa’, kantaa yhä edelleen Poutun tuotekehitystä eteenpäin, kertoo Jarmo.

Alvi Poutun perintöä on myös Jarmon lempiharrastus. Alvi opetti lähes kaikki lapsenlapsensa uimaan, ja uinti on edelleenkin koko suvun yhteinen ja suosituin urheilumuoto. Jarmo on jopa entinen Suomen mestari ikäkausitasolla ja edelleen aktiivinen kunto- ja avantouimari. Perheyrityspiireissä tiedetään myös, että Jarmo on haastanut uintikilpailuun muun muassa merkittävän perheyritystutkijan John A. Daviesin, jonka myös päihitti.

Outokummun korkeakoulu

Jarmon ura perheyrityksessä on edennyt vaiheittain. Lihateollisuuteen Jarmo tutustui konkreettisesti jo pikku poikana, kun hän oli työntämässä liharuhoja vanhan teurastamon jäähdyttämössä. Nuorena Jarmo oli perheyrityksessä kesätöissä ja 24-vuotiaana hän sai ’komennuksen’ Poutun Outokummun yksikköön. Tehtävänä oli sadan hengen erillisyksikön vetäminen, alueellinen markkinointi ja liharaaka-aineen hankinta. Tehtävä oli haastava ja tuota aikaa Jarmo kutsuukin Outokummun korkeakouluksi.

90-luvun puolivälissä Jarmo sai jälleen uuden haasteen ja lähti kehittämään perheyrityksen kansainvälistä toimintaa viennin ja muun kansainvälisen yhteistyön osalta. Samoihin aikoihin Jarmo lähti mukaan myös Pouttu Oy:n tuotekehitykseen. Kaiken tämän ohella hän veti edelleen Outokummun yksikköä aina vuoteen 1997 asti.Vuonna 1997 Outokumpu yhtiöitettiin HK:n kanssa Pouttu Foodsiksi ja Jarmo toimi ensimmäisen vuoden toimitusjohtajana. Keväästä 1998 Jarmo on toiminut Helsingissä ja hoitanut nykyistä tehtäväänsä Pouttu Oy:n markkinointijohtajana vastaten Pouttu-brandin rakentamisesta, tuotekehityksestä ja tuoteryhmähallinnasta. Pouttu Oy:n hallituksen jäsen Jarmo on ollut 90-luvun alusta. Tytäryhtiöiden hallituksissa Jarmo työskenteli 1995-2000.

Siunaus ja kirous

Astumista oman perheyrityksen palkolliseksi Jarmo ei pidä välttämättä helppona. Itse hän tiesi jo etukäteen, että työskentely omassa perheyrityksessä on samanaikaisesti sekä siunaus että kirous. - Aloittaessani johtotehtävissä firma oli kasvanut jo niin isoksi että omistaja-johtajana toimiminen vaati todella paljon. Omistajan, operaatiivisen johtajan ja hallituksen jäsenen roolien pitäminen erillään tuntui aika haasteelliselta, kuvailee Jarmo.

Perheyrityksessä puurot ja vellit menevät Jarmon mielestä lahjakkaasti sekaisin, jos on kaikissa rooleissa mukana. - Yleensä on myös paljon alueita, joista perheessä ei ole puhuttu. Esimerkiksi tahtotiloja, jotka liittyvät itse omistamiseen ei ole usein selvitetty. Kun itse tulin perheyritykseen kokopäivätöihin, niin suhde ja näkökulma yritykseen oli hyvin palkkarenkimäinen. Oleellisinta oli oman operatiivisen toiminnan kehittäminen. Muutaman vuoden jälkeen näkökulma muuttui entistä enemmän hallituslähtöiseksi ja siitä olikin hyvin lyhyt matka omistajalähtöiseen tarkasteluun, jonka tunnen tällä hetkellä voimakkaimmaksi suhteeksi, kertoo Jarmo.

Jarmo Pouttu

Markkinointijohtaja, hallituksen jäsen

Kolmas sukupolvi

Syntynyt: 1965

Perhesuhteet: vaimo Eija,

lapset Verneri 10 ja Jemina 8

Kotipaikka: Sipoo

Koulutus: Yo-merkonomi,

ammatillista johtajakoulutusta

Yrityksen nimi: Pouttu Oy

Perustettu: 1938

Toimipaikka: Kannus, myyntikonttori

Helsingissä

Toimiala: Lihateollisuus

Liikevaihto:

430 milj. mk (72,32 milj. euroa)

Henkilöstö: 430

Päämyyntialueet: suomalainen

vähittäiskauppa ja suurkeittiömyyntiOikealla Jarmo Pouttu, vasemmalla toinen musiikimies Kassu Halonen ja hänen elämänkumppaninsa Miia Hämäläinen

16 17

PERHEYRITYS 4 | 2001

U U S I S U K U P O LV I

Tervetuloa!

Fazerin Reilu-leipää Heinzin Curry-majoneesiaLehtisalaattia + esim. tomaattiaPoutun Ohuen Ohut -leikkelettä (Kalkkunafile, Possunpaisti, Savukinkku tai Olutleike)

Voitele leipien väliin ohut kerros rasvaa ja Heinzin Curry-majoneesia. Lisää lehtisalaattia, tomaattia ja Ohuen Ohut -leikkelenyyttejä maun mukaan. Laita leivät yhteen ja leikkaa kahtia kulmasta kulmaan.

Kolmioleipä à la J. Pouttu

Toimintakalenteri 2002

Tammikuu

Pääsihteerikirje 1/2002

Helmikuu

Perheyrityslounas

Maaliskuu

Kansallinen tutkijatapaaminen Nuoren polven viikonloppu Perheyrityskirja ilmestyy Jäsenlehti 1 | 2002

Huhtikuu

Naisverkoston tapaaminen JTO:n Corporate Governance -kurssi: Onnistunutta hallitustyöskentelyä

Toukokuu

27.5. Kevätkokous, seminaari ja päivällinen, Turku Pääsihteerikirje 2 | 2002

Kesäkuu

Jäsenlehti 2 | 2002

Heinäkuu

Jäsenpalvelu kesälomalla

Elokuu

Nuoren polven rapuillallinen

Syyskuu

11.-14.9. FBN Internationalin maailmankokous, Finlandia-talo, Helsinki Pääsihteerikirje 3 | 2002

Lokakuu

Perheyrityslounas Jäsenlehti 3 | 2002

Marraskuu

19.11. Syyskokous ja perheyritysjohtajatapaaminen, Hanasaari, Espoo

Joulukuu

Jäsenlehti 4 | 2002

Jarmo arvostaa suuresti lähipiirissään toimivilta perheenjäseniltä saamaansa tunnustusta. Vaikeimmaksi perheyrityksessä hän on kokenut hillitä itsensä, kun on tiennyt sydämessään olevansa oikeassa ja tuntenut, että asialle olisi pian tehtävä jotain, mutta tiennyt samalla, että on voimaton muuttamaan asiaa yksin. Jarmo tiedostaa myös, että perheyrittäjyys ja siihen liittyvä omaisuus on perittyä pääomaa, jonka merkitys saattaa hallita hänen elämäänsä usein liikaakin. - On kuitenkin muistettava, että elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita, kuten puoliso, lapset ja oma arvomaailma. Niitä ei saa uhrata yrityksen alttarille, sillä ne antavat kuitenkin elämälle eniten, tulevaisuuden ja toivon.

Aviopuolisotkin töissä perheyrityksessä

Pouttu Oy:ssä sukupolvenvaihdos tehtiin runsaat kymmenen vuotta sitten. Tällöin kolmannen polven serkusten isät, kolme veljestä Arvo, Jorma ja Kauko, siirsivät 80 %:a omistuksesta yhdeksälle serkukselle. Jarmon mielestä siirto onnistui todella hyvin, koska samassa yhteydessä toinen polvi luovutti myös todellisen vallan jäämättä esimerkiksi yrityksen hallitukseen. - He antoivat sekä vallan että vastuun meille. Tällä hetkellä meitä on yhteensä seitsemän omistajaa, jotka myös työskentelemme perheyrityksessä. Suurimman osan aviopuolisotkin ovat yrityksen palveluksessa. Toimitus-johtajana toimii Risto Pouttu, joka on myös yrityksen hallituksen jäsen. Operatiivisesta johdosta Riston ja minun lisäksi hallituksessa istuu myös tuotanjohtajamme ja Riston veli Ilkka Pouttu.

Poutun perheen perheneuvosto on toiminnut virallisesti noin kolme vuotta. Perheneuvoston puheenjohtajana toimivan Jarmon mukaan neuvosto on tällä hetkellä uudelleen-organisointi- ja kehittämisvaiheessa. Pouttu Oy:n neljäs polvi koputtelee jo ovelle. Perheen organisoitumisen konkreettisimpana hyötynä Jarmo pitääkin sitä, että perhe on saanut pikku hiljaa aloitettua omistajuuteen liittyvien kipeiden asioiden tarkastelun.

Liiteriteurastamosta terveellisemmän makkarakulttuurin kehittäjäksi

Yli 60 vuoden aikana pienestä Poutun liiteriteurastamosta on kasvanut yksi Suomen merkittävimpiä makkarataloja, jonka tuotemerkki on lähes jokaiselle suomalaiselle makkaransyöjälle tuttu. Viime vuosina yritys on siirtynyt lihanjalostajasta suomalaisen makkarakulttuurin kehittäjäksi ennen kaikkea terveellisemmän makkaran puolella.

Jarmon mielestä perheyrittäjyys itsessään ei takaa positiivista tulevaisuutta yritykselle. Oleellisempaa on, miten nykyinen omaisuusmassa saadaan tuottamaan entistä paremmin lisäarvoa kaikille sen sidosryhmille. - Suomalainen lihateollisuus on ollut melkoisen muutoksen kourissa EU-jäsenyyden jälkeen. Uuteen toimintaympäristöön tultiiin lähes valmistautumattomana ja ylikapasiteetista kärsinyt teollisuus valmisti hyvin samanlaisia tuotteita samanlaisille markkinoille.

Kilpailutilanne on ollut Jarmon mielestä hyvin epäterve ja hänen mielestään alan eri yrityksillä ei juuri ole ollut mitään tarkempaa asemaa markkinoilla. Kilpailun kiristyminen on kuitenkin pakottanut yritykset miettimään yhä tarkemmin omia strategioitaan ja asemiaan.- Peruslähtökohdat tulevaisuuden haasteisiin ovat Poutulla kunnossa. Olemme hioneet toimintaamme sekä rakenteellisesti että muunkin toiminnan osalta iskukuntoon, koska tiedämme että kilpailu tulee kovenemaan entisestään. Poutun vahvuutena ovat laadukkaat, turvallisiin raaka-aineisiin pohjautuvat tuotteet, joiden menekkiä edistää lähes kaikille suomalaisille tuttu makkaramerkki ’Pouttu’, joka nykyään yhdistetään merkkinä myös terveellisempään makkaraan, Jarmo listaa yrityksen vahvuuksia.

Musiikkimies liiton hallitukseen

Perheen, perheyrityksen ja uinnin lisäksi Jarmon sydäntä lähellä on musiikki. Hän soittaa poikkihuilua ja saksofonia ja kuuntelee musiikkia jazzista gospeliin. - Musiikki on todella tärkeä osa elämääni. Tyttöni Jemina usein sanookin, että kun iskä on kotona, niin aina soi, kertoo Jarmo. Lisäksi Jarmo treenaa kuntosalilla ja tunnustautuu myös fanaattiseksi laskettelijiaksi. Jarmo toimii myös Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen miestyöryhmän jäsenenä.

Perheyritysten liitto on auttanut Jarmoa näkemään perheyrittäjyyttä hiukan erilaisin silmin kuin ennen. Kuluvana vuonna hän on ollut mukana seuraajasukupolven Johtajuus ja yhteiskunta -koulutusohjelmassa. Kanssakäyminen muiden yrittäjien ja omistajien kanssa on auttanut Jarmoa ymmärtämään sen tosiasian, että haasteet ja perusongelmat ovat pääosin hyvin yhteneväisiä. Erityisen tärkeänä Jarmo pitää sitä, että liitto on panostanut jäsenten neuvontaan ja koulutukseen myös hyvin kipeissä ja vaikeissakin asioissa. - Liitolla on myös merkittävä painoarvo suomalaisessa yhteiskunnassa, jos ja kun sitä osataan viisaasti käyttää perheyrittäjien hyväksi, toteaa Jarmo.

Perheyritysten liiton hallituksen uutena jäsenenä Jarmo pitää tärkeänä, että jo olemassa olevat hankkeet ja työryhmien tehtävät saatetaan loppuun ja niitä kehitetään edelleen. Myös ongelmallisten asioiden esille ottamista pitää jatkaa rohkeasti.- Liiton tulisi jatkaa todellisten työkalujen tarjoamista jäsenilleen seminaarien ja koulutuksen muodossa. Vaikuttaminen esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon tulisi osaltaan kanavoida myös suoraan päättäjille, jos aihe ja asia ovat sentyyppisiä että eteneminen vaatii suoraa kommunikointia ja terävyyttä. Kuitenkaan perinteistä yhteistyötä muiden, jo hyväksi havaittujen etujärjestöjen kanssa ei tule unohtaa, vaan kehittää edelleen, pohtii Jarmo.

18 19

PERHEYRITYS 4 | 2001 PERHEYRITYS 4 | 2001

Yrittäjäperheen nuoren polven edustaja- haluatko nuoren polven postituslistalle?

Ilmoita sähköpostiosoitteesi Perheyritysten liittoon ( paivi.hirvola@eurofacts.fi ), niin pääset mukaan nuoren polven postituslistalle. Listalla tiedotetaan nuoren polven toiminnasta ja tapahtumista sekä käydään ajatustenvaihtoa perheyrittämisestä.

Jos haluat lisätietoa nuoren polven toiminnasta, ota yhteyttä Ville Voipioon ( ville.voipio@iki.fi ).

P.S. Rakkaat vanhemmat, välitättehän viestin jälkikasvullenne.

20 21

PERHEYRITYS 4 | 2001 PERHEYRITYS 4 | 2001

Torkel Tallqvist

Nuoren polven Johtajuus ja yhteiskunta -koulutusohjelma päätökseen

Helmikuussa käynnistynyt seuraajasukupolven valmennusohjelma päättyi 12. marraskuuta. 21 hengen ryhmä panosti vuoden aikana kymmenen päivää ammatillisen työnsä ohessa, yhteiskuntamme vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin tutustumiseen. Ohjelman tavoitteena oli valmentaa seuraajasukupolvea toimimaan yhteiskuntavaikuttajana perheyritysten asioissa, sekä kehittämään näin myös omia leadership-ominaisuuksiaan liikkeenjohdossa. Ohjelman aihealueina olivat muun muassa Perheyritysten liiton edunvalvontastrategia, elinkeinoelämän järjestöt ja niiden strategiat, puolueiden ja keskeisten kansalaisjärjestöjen ohjelmat ja uusi johtajasukupolvi, julkisuuden hallinta, EU:n tulevaisuus sekä Suomen kehitysnäköalat Euroopasta käsin.

Kaikki sai alkunsa keväällä 2000

Alkuperäinen ajatus ohjelmasta syntyi nuoren polven työryhmässä keväällä 2000. Pohdimme ohjelmaa, mikä kiinnostaisi meitä, jo ammatillista johtamiskokemusta omaavia nuoren polven jäseniä, eräänlaista jatkajasukupolven ”kuumaa ryhmää”. Koska tällaisen ryhmän rajoite yleisesti on ajankäytön tiukkuus, ohjelman sisältö kehitettiin niin, että osallistuminen antaisi meille uusia vaikutteita ja uutta perspektiiviä, mikä olisi hyödyksi työssämme myös pidemmällä aikavälillä. Ohjelman houkuttavuuden takaamiseksi pyrkimyksemme oli päästä kosketuksiin sellaisten ihmisten ja paikkojen kanssa, joihin meillä kenelläkään ei muuten olisi pääsyä.

Perheyritysten liiton verkosto osoittautui sellaiseksi kontaktiverkoksi, missä tällainen ohjelma oli hyvinkin toteutettavissa. Liiton seniorivaikuttajien Krister Ahlströmin, Mylle Jouhkin, Magnus Bargumin, Klaus Sohlbergin ja muiden myötävaikutuksella sekä pääsihteeri Anders Blomin tarmolla ohjelman piirteet alkoivat selkiytyä viime syksynä.

Syyskuussa 2000 laajennettu nuoren polven työryhmä kokoontui valmistelevaan seminaariin hiomaan koulutuksen ohjelmaa. Pitkän viikonlopun aikana ryhmä vieraili Soneran pääkonttorissa, mistä matkaa jatkettiin Kuusamoon. Yksi ohjelman kohokohtia oli tapaaminen ja keskustelut Soneran silloisen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relanderin kanssa. Soneran senjälkeisiä liiketoiminnallisia käänteitä on ollut tavanomaista kiinnostavampaa seurata, kun kuultiin ja keskusteltiin Relanderin kanssa hänen hulppeista liiketoiminnallisista visioista ja tietoyhteiskunta- näkemyksistään.

Yhteiskuntavaikuttaminen perheyritysten näkökulmasta

Koulutusohjelman johdantojakso keskittyi Perheyritysten liiton toimintaan ja siihen, miten elinkeinoelämä vaikuttaa tänään Suomessa ja Euroopan unionissa. Mielestäni jakson sangen selvä yleisviesti oli, että, jos perheyritykset haluavat tavoitella jotain enemmän kuin sympatiaa, on yhteisömme syytä määrätietoisesti itse nostaa meille keskeiset asiat hyvin perusteluin niille asialistoille, missä asioista puhutaan ja päätetään yhteiskunnassamme.

Kahden päivän Brysselin ohjelmaan mahtui rautaisannos EU-asiaa ja monta eri näkökulmaa unioniin vaikuttamisesta ja toisaalta unionin vaikutuksista jäsenvaltioihin. Toukokuussa Brysseliin lähdettäessä vaikutelma EU:sta oli etäinen, eikä kuva matkan seurauksenakaan muuttunut merkittävästi. Jakson pääanti itselleni oli ymmärtää, mitä kanavia pitkin ja millä pelisäännöillä unioniin voi vaikuttaa. Selkeästi jäi sellainen kuva, että vaikuttaminen EU:ssa on mahdollista ja se on tekijä, mitä ei tulisi sivuttaa liiketoiminnallisessa ajattelussa.

Monessa suhteessa jäi kuitenkin sellainen vaikutelma, että EU saa suhteettoman paljon huomiota mediassa monella osa-alueella, missä EU:n todellinen painoarvo kansallisella tasolla on vähäinen. Kuvaavaa on esimerkiksi, että EU:n budjetti, mistä 40 % kanavoituu maatalouteen, on 1,27 % jäsenvaltioiden kansantuotteesta, kun esimerkiksi USA:n vastaava luku on noin 30 %. Siitä kaikki ovat varmasti yhtä mieltä, että EU-aatteen jalkautuminen kansallisella tasolla ottaa kunnon harppauksen eteenpäin kun yhteisvaluutta euro tulee käyttöön. Tuleeko unionista kansallinen vai ylikansallinen ’demokratia’ – siitä tuntuivat oppineet riitelevän.

Syyskuisen Barcelonan jakson tarkoitus oli puolestaan tutustuttaa osallistujat espanjalaiseen veljesjärjestöön ja sen saavutuksiin. Espanjaa voitaneen pitää monessa suhteessa edelläkävijämaana työssään. Professori Fernando Casado (Instituto Empresa Familiar Barcelona) valotti esityksellään, miten paikallinen perheyritysten liitto on asettanut tavoitteensa ja organisoinut toimintansa. Mielenkiintoinen viesti oli, että heidän selkeä pyrkimyksensä on profiloida perheyritys ’innovatiivisuuden’ mielikuvin vaikuttajiin ja espanjalaisiin.

Suomalaiset puolueet – seuraavan sukupolven vaikuttajat

Lokakuussa tapasimme eduskunnassa poliittisten puolueiden edustajia. Tämän osion perusajatus lähti siitä, että saisimme tuntumaa tulevaisuuden ajatussuuntauksiin tapaamalla puolueiden nuorta polvea. Kohtasimmekin eduskunnassa kaikki pääpuolueiden edustajat: erityisavustaja Mikael Jungnerin (Suomen sosialidemokraattinen puolue), erityisavustaja Jussi Kekkosen (Kansallinen Kokoomus), kansanedustaja Christina Gestrinin (Ruotsalainen kansanpuolue), kansanedustaja Katja Syvärisen (Vasemmistoliitto), kansanedustaja Mari Kiviniemen (Suomen Keskusta) ja puoluesihteeri Ari Heikkisen (Vihreä liitto).

Perheyritysten liitto avasi tilaisuuden kertomalla itsestään, minkä jälkeen puolueiden edustajat kertoivat näkemyksiään perheyrittämisestä ja veropolitiikasta. Vaikka aihe oli tiukka, tunnelma ja keskustelu oli varsin rakentavaa, rentoa ja avointa. Tosin varsin selkeästi osoittautui, että perheyritys ja toimintaamme liittyvät ominaispiirteet olivat tyystin tuntemattomia asioita tapaamillemme kansanedustajille. Päivänselvä asia on, että jos tietämyksen taso perheyritysten asioista on näinkin pinnallisella tasolla päättäjien keskuudessa, ovat asiamme sangen pahasti populismille alttiita, kun eduskunnassa puhutaan ja päätetään esimerkiksi osinkojen verotuksesta ja pääomaverotuksesta. Virallisen ohjelman jälkeen illanviettoon ravintola Storyvilleen liittyi päivän osallistujien lisäksi laajempi joukko puolueiden ’nuoria’, pääasiassa joukko erityisavustajia. Tilaisuus tarjosi mainion tilaisuuden keskustella ja saada uusia vaikutteita mielenkiintoisilta ajattelijoilta ja toimijoilta.

Julkisuus ja sen hallinta

Kurssin viimeinen jakso pidettiin marraskuussa MTV3:n studiolla Pasilassa. Ajatus oli astua median asemaan ja kurkistaa toimittajan ajatusmaailmaan, toimenkuvaan ja toimintatapoihin. Päivä alkoi viestintätoimisto Eurofacts Oy:n toimitusjohtaja ja liittomme pääsihteeri Anders Blomin puheenvuorolla vaikuttamisesta kulisseissa. Toimituspäällikkö ja päätoimittaja Heikki Piuhola esitteli meille uudistetun MTV3:n studion ja kertoi varsin avo- mielisesti uutistoimituksen organisaatiomuutoksista ja ajankohtaisista johtamishaasteista. Hän puhui myös uutiskilpailusta ja ’uutisten tarinasta’.

Toimittajatyön ajatusmaailmaan meillä oli ilo perehtyä toimittaja Kimmo Räntilän johdolla. Hän avarsi ajatus-maailmaamme kertomalla journalismin lainalaisuuksista nykyisessä mediamaailmassa ja miten haastateltavan on hyvä varautua haastattelutilanteeseen. Osa ryhmästä pääsi myös verryttelemään TV-haastattelukykyjään, kun harjoitukset nauhoitettiin videolle.

N U O R I P O LV I

Valmennusohjelman ajatusten kokoamiseksi meille osallistujille annettiin pohdintatehtävä: mikä on perheyritysten ja liiton tulevaisuuden kuva? Aiheesta syntyneet kirjoitukset eri näkökulmineen voivat olla arvokasta tietoa Perheyritysten liiton hallitukselle ja eri työryhmille. Merkittävimpiä kysymyksiä lienee, kuinka kunnianhimoisia tavoitteita ja millaisen roolin yhteisö itselleen asettaa. Perheyritysten ja liiton yhteiskunnallista roolitavoitetta ei ole suoranaisesti julkilausuttu – mutta nollaa enemmän siihen on haluja. Kun ottaa huomioon Johtajuus ja yhteiskunta -koulutusohjelman teemavalinnan, osallistujien tason ja määrän, sekä laajan alueen niitä eturivin asiantuntijoita, jotka tälle ryhmälle ovat antaneet aikaansa ja huomionsa, voisi päätellä, että edellytykset korkeammalle profiilille ovat hyvinkin olemassa. Tässä John F. Kennedyn sanat saatteeksi ja virikkeeksi sinulle pohtia asian syvällisempää merkitystä:

”Do not ask what the country can give you, ask what you can give the country”.

Nuoren polven työryhmän väistyvä puheenjohtaja,

Torkel Tallqvist

P.S. Koko ryhmän puolesta kiitokset erittäin onnistuneesta koulutusohjelmasta kurssin johtaja Anders Blomille ja hänen avustajilleen. Yksi kerta ei ole mitään. Pohja on valmiina uusintakurssille parin vuoden kuluttua.

T I E T O A V E R O T U K S E S TA

Varatuomari Ola Saarinen työskentelee PricewaterhouseCoopersilla verokonsultoinnin

asiantuntijana, perheyritysten ja omistajayrittäjien verosuunnittelusta

vastaavana osakkaana.

2322

PERHEYRITYS 4 | 2001

Oletko jo nähnyt Ultima Thule -näyttelyn?

Ultima Thule -näyttely on suuri seikkailu pohjoisten löytöretkien, navigoinnin ja kartografian historiaan. Esillä on runsaasti materiaalia, joka on ensimmäistä kertaa suuren yleisön nähtävillä. Näyttelyssä ovat mukana muun muassa insinööri August Andréen ilmapallo ’Örnerin kori’, maailman ensimmäinen pohjoisnavalle perustettu ajelehtiva jääasema Venäjältä sekä paljon muuta välineistöä, joilla on pyritty ratkaisemaan äärimmäisen pohjoisen arvoitusta yli kahden tuhannen vuoden aikana.

Näyttelyn järjestää John Nurmisen Säätiö yhteistyössä Kulttuurien museon kanssa.

John Nurminen Konsernin piirissä toimivan John Nurmisen Säätiön tarkoituksena on merenkulun, löytöretkeilyn ja kartografian historian ja tähän liittyvän kulttuuriperinteen säilyttäminen ja vaaliminen.

Varatuomari Ola Saarinen, PricewaterhouseCoopers

Verotuksen sudenkuoppa vai suunnittelu-mahdollisuus

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi päätöksessään 6.11.2001 nro 2742 osingon pääomatulo-osuuden laskemista koskevan asian tapauksessa, jossa yhtiö oli lunastanut omia osakkeitaan. Tämäntyyppinen tilanne on yleinen sukupolvenvaihdoksissa, kun yhtiö ostaa osakkeista luopuvan tahon osakkeet.

Kyseisessä tapauksessa yhtiön tilikausi päättyi kesken kalenterivuotta ja yhtiön osakkeelle määriteltiin verotuksessa normaaliin tapaan matemaattinen arvo, jakamalla tilikauden päättyessä oleva nettovarallisuus osakkeiden lukumäärällä. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiö lunasti osan omista osakkeistaan.

Jaettaessa seuraavan kerran osinkoa, se jaettiin luonnollisesti ulkona oleville osakkeille, sillä yhtiön omistamille omille osakkeille ei jaettu osinkoa. Osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa oli kaksi vaihtoehtoa:

• pääomatulo-osuus lasketaan verotoimiston vahvistamasta matemaattisesta arvosta tai

• matemaattinen arvo lasketaan uudestaan jakamalla nettovarallisuus sillä osakemäärällä, joka oli osakkeenomistajien hallussa osingonjakohetkellä, jolloin pääomatulo-osuus kasvaisi.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että omien osakkeiden lunastamista ei oteta huomioon ja näin ollen osakkeen-omistaja joutui tyytymään pienempään osakekohtaiseen pääomatulo-osuuteen kuin mitä pääomatulo-osuus olisi ollut laskettuna pelkästään nettovarallisuuden perusteella. Ongelma koskee yhtä verovuotta, sillä omien osakkeiden lunastusta seuraavan tilikauden nettovarallisuus jaetaan silloin ulkona oleville osakkeille.

Tapauksen opetus on se, että jaettaessa osinkoa omien osakkeiden lunastuksen jälkeen, on syytä olla tarkkana, ettei putoa tähän sudenkuoppaan. Toisaalta päätös antaa mahdollisuuden agressiiviseen verosuunnitteluun tilanteessa, jossa yhtiö on hankkinut omia osakkeitaan, joita ei oteta huomioon osakkeen matemaattista arvoa laskettaessa. Näyttää siltä, että luovutettaessa yhtiön omistamat osakkeet ennen osingonjakoa osingonsaaja voi lukea hyväkseen osakkeelle vahvistetun matemaattisen arvon, vaikka niitä ei ole otettu huomioon matemaattista arvoa laskettaessa.

Matti KoiranenJyväskylän Yliopisto

Veronmaksajan painajaisuni

Menin eräänä iltana nukkumaan siten, että olin syönyt liian myöhään ja liian paljon jotakin huonosti sulavaa. Nukuin levottomasti. Ei mennyt pitkään, kun aloin nähdä painajaisunia.

Olin lukenut jostakin, että pk-yrityksissä toimivien perheyrittäjien tämänhetkinen eläketurva on keskimäärin 3000 mk/kk. Olin lisäksi tietoinen siitä, että moni heistä alkaa olla luopumisiässä. Painajaismaiseksi uni muuttui, kun alkoi selvitä, että noihin yrityksiin ei välttämättä ole lainkaan löytymässä jatkajaa omasta perheestä tai suvusta. Painajainen paheni, kun ei sopivaa ostajaakaan yritykselle tuntunut löytyvän. Vaikka ei konkurssiakaan tulisi, julkisella haasteella lopetettaessa yrityksestä saatava realisointitulo jää paljon alle niin sanotun käyvän arvon. Se ei aina riitä edes lopettamiskuluihin.

Painajainen paheni edelleen. Vetäytyjä meni hakemaan 3.000 markan eläkkeen jatkoksi asumistukea ja toimeentuloturvaa. Unessani hän sai niitä eläkkeensä jatkeeksi 1.500 markkaa kuukaudessa.

Painajainen paheni edelleen. Noita vetäytyjiä ja lisätukeen turvautujia olikin hetkessä 80.000 kappaletta. He nostivat tällaista lisätukea 1.44 miljardia markkaa vuodessa. Kun mukaan lasketaan heidän puolisonsa tai muut yrittäjä-kumppaninsa, infernaalisessa unessani summa kohosi nopeasti kolmeen miljardiin markkaan vuodessa.

Painajainen paheni edelleen. Aloin ajatella, mitä muuta vahinkoa yhteiskunnallisesti oli päässyt syntymään. Yritysten varallisuus oli lopetuksissa huventunut, yritysten henkilöstön osaaminen oli menettämässä merkitystään, tuotannon alentuminen alkoi näkyä BKT:ssa, korvaavaa tuontia tarvittiin.

Ultima Thule –näyttelyPohjoiset löytöretket17.10.2001 – 30.3.2002

Kulttuurien museoTennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8, Helsinkiti - su 10-20

Tiedoksi Perheyritysten liiton jäsenille

Perheyritysten liiton jäsenpalvelusta vastannut Minna Vehviläinen on lopettanut Perheyritysten liiton palveluksessa 1.12.2001 lukien.

Perheyritysten liiton palveluista vastaavat jatkossa Anders Blom, Päivi Hirvola ja Hanna Ojanpää.

Minna kiittää yhteistyöstä ja toivottaa kaikille hyvää jatkoa.

Uusia jäsenyrityksiä

Vierumäen Teollisuus Oy

• Vierumäki • mekaaninen puunjalostus • liikevaihto 784 milj. mk., henkilöstö 500 • perustamisvuosi 1946 • toimitusjohtaja Keijo Kopra

www. vierumaenteollisuus.fi

• • • • •

• • • • •

• • • • •

• • • • •

• • • • •

Axon leipomo 60 vuotta

Tänä keväänä tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Ruben Söderholm perusti Ab Axo Oy:n Paraisille. Hänen jälkeensä vuonna 1977 leipomon johtoon astui poikansa Frey Söderholm. Nyt toimitusjohtajana toimii kolmannessa polvessa Freyn tytär Maria Axo.

Maria aloitti toimitusjohtajana vuonna 1986 ja vajaa kymmenen vuotta myöhemmin hän vaihtoi nimensä yrityksen nimeksi. Axo nimi tulee ruotsinkielen sanasta ax, joka tarkoittaa tähkää. Leivän syöminen taas on elämisen a ja o.

Axon leipomo sijaitsee saariston pääkaupungissa Paraisilla. Axon liikevaihto on noin 20 milj. markkaa ja se työllistää noin 50 henkeä. Yrityksen toiminta-alueita ovat Turun talousalue, Turunmaan saaristo, Salo ja Helsinki.

Axon tuotannosta 60 % on ruokaleipää, jolle saaristolaiset reseptit antavat oman ainutlaatuisen vivahteensa. Lisäksi Axo tekee konditoriatuotteita ja sillä on oma Konditoria-kahvila ja leipomomyymälä Paraisilla. 12. marraskuuta Axon tuotesarja kasvoi uudella Luomu-sarjalla, jonka herkkuja löytyy pian myös pääkaupunkiseudun kaupoista.

Maria Axo ja Axon leipomo

24 25

PERHEYRITYS 4 | 2001 PERHEYRITYS 4 | 2001

Painajainen paheni edelleen. Poliitikkojen kuoro alkoi puhua vetoavasti uusien yritysten puolesta, joille luvattiin tuntuvia käynnistysavustuksia. Avustuksille oli laaja poliittinen yksimielisyys. Näihin tarkoituksiin kohdistettiin 10 % 3 miljardista markasta eli 300 miljoonaa markkaa. Nyt oli saatu kulumaan yhteisiä verorahoja jo 3.3 miljardia markkaa vuodessa.

Painajainen paheni edelleen. Kävi ilmi, että kyse ei ollut yhden vuoden 3.3 miljardista markasta vaan luotu menoautomaatti raksutti seuraavat 15 vuotta. Summa kipusi (ilman korkoa) tuossa ajassa noin 50 miljardiin markkaan.

Kun heräsin, ryhdyin ajattelemaan, oliko tuo toden tuntuista profetiaa vai pelkästään pahaa unta. Turvauduin ensimmäiseen oljenkorteen. Soittaa pirautin ekonomisti-kaverilleni, joka kertoi, että kyseessä oli luultavasti niin sanottu etiäinen eli jonkinlainen ennusuni. Hän lohdutti minua, että noin ei tarvitse tapahtua, jos isänmaassa osataan hoitaa oikein perheyritysten asioita paitsi yritystasolla myös yhteiskunnallisella tasolla.

Kysyin, mitä hänen mielestään pitäisi tehdä. Hän vastasi: ”Pitäisi panostaa merkittävästi perheyrittäjyyden tutki-mukseen ja koulutukseen”. Kysyin, paljonko. Hän vastasi: ”Kunhan edes promille tuosta 3.3 miljardista markasta.” Pyysin häntä kertomaan sen omalle kansanedustajalleen. Lupasin itse tehdä samoin. Lukija, jos pelkäät ennusuneni toteutuvan, pirautapa Sinäkin kansanedustajallesi.

Tuo ehdotettu promille, 3,3 miljoonaa markkaa, puolestaan on vain promillen murto-osia perheyritysten nyt maksamista veroista. Niihin tulee aika syvä pudotus, jos ennusuni toteutuu.

Unohdin kertoa, missä päin maailmaa painajaisen aikana uneksin olevani. Se oli suuresti rakastamani outokielinen maa pohjoisessa Euroopassa.

Kiitämme Hansaprint OY:tä lehden painamisesta.26 27

PERHEYRITYS 4 | 2001 PERHEYRITYS 4 | 2001

28 29

PERHEYRITYS 4 | 2001 PERHEYRITYS 4 | 2001

Perheyritykset meillä ja muualla

Perheyritykset ovat suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka.

Perheyritykset työllistävät, ylläpitävät jatkuvuutta, vahvistavat yrittämisen vapautta

sekä vaalivat perheeseen liittyviä arvoja. Suomessa kaikista yrityksistä perheyrityksiä on

noin 80 % ja ne työllistävät noin 50-60 % työllisistä. Perheyrityksiä on kaikissa yrityksen kokoluokissa,

mutta suurin osa perheyrityksistä on kuitenkin pk-yrityksiä.

Perheyritysten merkitystä maailmanlaajuisesti ei voi vähätellä.

Pohjois-Amerikassa 60 % kaikista julkisista yrityksistä ja 92 % kaikista yrityksistä on perheyrityksiä.

Länsi-Euroopassa perheyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia

ja niiden tuoton osuus bruttokansantuotteesta on 45-70 %.

Perheyritykset ovat aktivoitumassa kaikkialla Euroopassa ja niiden kansainvälinen vuorovaikutus

on kasvamassa. Yhteistyötä tapahtuu mm. koulutuksen alueella. Sen lisäksi perheyritykset tekevät

yhteistyötä vahvistaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan unionin lainsäädännössä.

Perheyrityksillä on samoja haasteita kuin muillakin yrityksillä, mutta keskeinen,

vain perheyrityksiä koskeva haaste on sukupolvenvaihdoksen onnistuminen.

Tilastojen mukaan perheyrityksistä 20–24 % selviää toiselle sukupolvelle ja vain 3–14 % toiselta

sukupolvelta kolmannelle (Dr. Schwass, IMD). Yksi sukupolvenvaihdokseen liittyvä yleiseurooppalainen

ongelma on verotus, joka saattaa muodostua esteeksi sukupolvenvaihdokselle

ja siten vaarantaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden perheyrityksenä.

Perheyritysten liitto ry on perustettu keväällä 1997.

Jäsenyrityksiä liitossa on tällä hetkellä lähes 150 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto

on noin 100 miljardia markkaa. Jäsenyritykset työllistävät yli 115 000 henkilöä. Kiitämme Axel Digital Oy:tä lehden taittamisesta.30 31

PERHEYRITYS 4 | 2001PERHEYRITYS 4 | 2001

Tulo

stus

mat

eria

ali T

erre

us +

Mun

cken

Lyn

x, jo

uluk

uu 2

001,

Han

sapr

int,

Salo

- S

uom

i

Ulk

oasu

• M

icha

el D

iedr

ichs

, Hel

sink

i

www.perheyritystenliitto.fi

PERHEYRITYSTEN LIITTO

• JÄRJESTÄÄ SEMINAAREJA, ESITELMÄ- JA KOULUTUSTILAISUUKSIA

• VALVOO JÄSENYRITYSTENSÄ ETUJA OMISTAJUUSKYSYMYKSISSÄ

• YLLÄPITÄÄ YHTEYKSIÄ ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖIHIN JA MUIHIN KOTIMAISIIN JA KANSAINVÄLISIIN

YHTEISTYÖORGANISAATIOIHIN, MM. THE FAMILY BUSINESS NETWORK INTERNATIONALIIN

• EDISTÄÄ JÄSENTENSÄ VUOROVAIKUTUSTA

• TUTKII JA SELVITTÄÄ PERHEYRITYSTEN YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ YHTEISTYÖSSÄ

KOULUTUSINSTITUUTIOIDEN KANSSA

TOIMINTAA ON ORGANISOITU VIITEEN TYÖRYHMÄÄN

• EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ

• KOULUTUS- JA TUTKIMUSTYÖRYHMÄ

• NUOREN POLVEN TYÖRYHMÄ

• PROJEKTITYÖRYHMÄ

• TIEDOTUSTYÖRYHMÄ