PIENI JALANJÄLKI, SUURI KÄDENJÄLKI

SDP:n ilmasto-ohjelma18.1.2018

SUOMESTA HIILINEUTRAALI JO

VUONNA 2035

SDP:n tavoite:

ILMASTON LÄMPENEMINEN

UHKAA ELINOLOJAMME...

...SIKSI PÄÄSTÖ-TAVOITTEITA ON KIRISTETTÄVÄ.

PÄÄSTÖTAVOITTEITA ON KIRISTETTÄVÄMiksi?IPCC:n raportti viime syksyltä osoittaa, että maailman maat eivät ole tehneet riittävästi sitoumuksia ilmaston lämpenemisennpysäyttämiseksi alle 1,5 asteeseen.

Lämpötilan nousu vaikuttaa tuhoisasti elinolosuhteisiin maapallollamme.

Kuinka paljon?EU:n tulisi päästä hiilineutraaliksi kaikkien päästöjen osalta viimeistään 2040-luvulla. Suomen tulisi päästä hiilineutraaliksi kaikkien päästöjen osalta viimeistään 2035.

Tämä tarkoittaa, että jo asetettua tavoitetta vuodelle 2030 on myös kiristettävä.

Miten?SDP:n näkemyksen mukaan päästövähennyksiin tarvitaan mukaan kaikki sektorit:

• Päästökaupan uudistaminen on avain n. puoleen Suomen päästöistä.

• Lisätoimia tarvitaan päästökaupan ulkopuolella erityisesti liikenteessä ja asumisessa.

• Hiilinieluja tulee vahvistaa.

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050

Päästöt, toteutunut jasuunniteltuHiilinielut, toteutunut jasuunniteltuPäästöt, SDP visio

Hiilinielut, SDP visio

Nettotasapaino,toteutunut/suunniteltuNettotasapaino, SDP

Indikatiivinen

POLKU KOHTI HIILINEUTRAALIA SUOMEA 2035

PäästövähennyspolkuHiilineutraalisuus on päästöjen ja nielujen summa.

Päästäksemme hiilineutraalisuuteen vuonna 2035 meidän on vähennettävä päästöjämme nopeammin kuin tähän asti. Lisäksi meidän on vahvistettava hiilinielujamme –nykyisten arvioiden mukaan nielut uhkaavat pienentyä niin, että hiilineutraalisuus jää vain haaveeksi.

Kasv

ihuo

neka

asup

ääst

öt

Mt C

O2-e

qv

MITEN TAVOITTEISEEN

PÄÄSTÄÄN?eli kaikki sektorit mukaan...

MITEN TAVOITTEESEEN PÄÄSTÄÄN?

Maankäyttö ja

hiilinielut

Rakennukset ja asuminen

LiikenneEnergia ja teollisuus

Muutos kulutustot-tumuksissaja elinkeino-toiminnassa

Toimia viidellä sektorilla

MITEN TAVOITTEESEEN PÄÄSTÄÄN?

Maankäyttö ja

hiilinielut

Asuminen ja rakennukset

LiikenneEnergia ja teollisuus

Muutos kulutustot-tumuksissaja elinkeino-toiminnassa

Toimia viidellä sektorilla

Ideoista toteutukseen:

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä

Oikeudenmukainen siirtymäIlmastosuunnitelmien

päivittäminen

RAKENNUKSET JA ASUMINEN

Miksi?Asuin- ja liikekiinteistöjen energiankulutus on vastuussa merkittävästä osasta Suomen päästöjä. Energian loppukulutuksesta 26% kuluu rakennusten lämmitykseen. Rakennusten käytön on arvioitu aiheuttavan n. 15 Mt C02-eqv kasvihuone-kaasupäästöt vuosittain.

Konkreettisia keinoja1. Älymittareiden ja –termostaattien käyttöönoton laajentaminen2. Huoneistokohtainen laskutus vedenkulutuksessa3. Lämpöpumppujen ja lämmön talteenoton edistäminen rakennusten

perusparannusten yhteydessä4. Verotuksella ja ARA:n avustusjärjestelmällä haetaan kannustimet

energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamiseksi5. Energiatehokkuushankkeiden rahoittaminen mahdolliseksi kortteli- tai

aluekohtaisesti6. Puurakentamisen edistäminen kaavoituksessa ja

rakennuslainsäädännössä7. Yhdyskunta- ja liikennesuunnittelu päästöjen näkökulmasta:

tiiviimpää asumista, joka perustuu joukkoliikenteelle

LIIKENNE

Miksi?Liikenteen osuus Suomen päästöistä on noin viidennes . Liikenteen aiheuttamat suorat päästöt eivät kuulu päästökaupan piiriin ja sen ulkopuolisesta ns. taakanjakosektorista liikenteen päästöt ovat n. 40 prosenttia.

Konkreettisia keinoja1. Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen osuuden kasvattaminen:

tavoitteena 750 000 vähä- tai nollapäästöistä autoa vuonna 2030.2. Kiristetään autoveron hiilidioksidipäästön mukaista progressiota

tavoitteena ohjata kulutuskäyttäytyminen mahdollisimman vähäpäästöisiin tai päästöttömiin autoihin.

3. Asuin- ja liikekiinteistölle velvoitteet latausinfrastruktuurin rakentamiseksi. Muutetaan AsOy-lakia siten, että latauspaikkojen rakentaminen on mahdollista.

4. Vähäpäästöisen joukkoliikenteen, erityisesti raideinfran, edistäminen5. Kotimaan lentoliikenteelle asetetaan biopolttoainevelvoite. Selvitetään

mahdollisuudet lentoveron tai –maksunkäyttöönottoon.

ENERGIA JA TEOLLISUUS

Miksi?Suomalaisen energiajärjestelmän kehittäminen vähäpäästöisemmäksi on SDP:n ilmastopolitiikan keskiössä, sillä energiantuotanto liikenne mukaan lukien tuottaa edelleen 74% kaikista kasvihuonekaasuista. SDP haluaa Suomen olevan ensimmäisten teollisuusmaiden joukossa, jotka luopuvat kokonaan kivihiilen energiakäytöstä.

Konkreettisia keinoja1. Suomessa tulee luopua asteittain turpeen energiakäytöstä ja fossiilisten

polttoaineiden käytöstä liikenteessä riittävien siirtymäaikojen avulla.2. Öljystä lämmityspolttoaineena tulee luopua viimeistään 2030-luvun

alkupuolella.3. Energian toimitusvarmuus ja hinnan kilpailukyky pystytään varmistetaan

myös vähähiilisemmällä tuotannolla.4. Siirrytään suorista tuotantotuista investointi- ja demonstraatiotukiin.5. Kehitetään sähkön varastoinnin ja tuotannon verotusta ja sääntelyä niin,

että markkinoille osallistuminen on mahdollista kaikille osapuolille.6. Lämmityksessä on luovuttava kokonaan fossiilisista polttoaineista ja

turpeesta siirtymäajan kautta. Biomassaa käyttävät yhteistuotantolaitokset ovat siirtymäkauden ratkaisu. Tilalle mm. suuret järvi- ja merikaukolämpöpumput, teollisen mittakaavan lämpöpumput nykyisissä kaukolämpöverkoissa, ylijäämäsähkön ja hukkalämmön parempi varastointi ja hyödyntäminen.

MAANKÄYTTÖ JA HIILINIELUT

Miksi?Biomassalla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita erityisesti energiantuotannossa, liikennepolttoaineina ja materiaaleissa ja toisaalta metsät sekä turve- ja peltomaa sekä suot toimivat merkittävinä hiilensitojana. Onnistunut nielupolitiikka takaa, että maankäyttösektorin päästöjä voidaan vähentää ja nieluja kasvattaa sekä samalla hyödyntää metsiä teollisesti korkeaa lisäarvoa tuottavalla tavalla.

Konkreettisia keinoja1. Suomen hiilinieluja tulee vahvistaa nykyisestä tasostaan. Tavoitteena on,

että hiilinielut kasvavat ja luonnon monimuotoisuus turvataan samalla kun puuta käytetään entistä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

2. Ilmaston ja ympäristön kannalta kestävän hakkuutason määrittelyn tulee perustua luotettavaan ja ajantasaiseen tieteelliseen tietoon. Hiilinieluja vahvistetaan panostamalla metsänhoitotoimenpiteisiin ja ylläpitämällä metsien kasvun ja hakkuukertymän suhde vähintään nykyistä vastaavalla tasolla.

3. Tulevalla hallituskaudella laaditaan kokonaisvaltainen toimenpideohjelma maankäyttösektorille nielujen vahvistamiseksi ja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi.

4. Suomen tulee kansallisin toimenpitein lopettaa uusien turvemaiden käyttöönotto. Selvitetään mahdollisuudet siirtyä lannan käyttöön biokaasun tuotannossa nykyistä laajemmin.

SDP:N KANTA HIILINIELUIHIN• Hiilinieluja tulee vahvistaa nykyisestä

tasostaan.• Kasvun ja hakkuukertymän suhde pidetään

vähintään nykyistä vastaavalla tasolla. • Tiedot nielujen tasosta päivittyvät

jatkuvasti, siksi päätöksenteon pitää perustua uusimpaan tietoon.

• Nielut eivät ole pelkkää metsää – nieluja voidaan vahvistaa myös vähentämällä maankäyttösektorin muita päästöjä. Siksi tarvitaan kokonaisvaltainen maankäyttösektorin ohjelma tulevalla vaalikaudella. -35

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase 2017

Puutuotteet

RakennettualueKosteikot

Ruohikkoalueet

Viljelysmaa

Metsämaa

Yhteensä -20,4Mt CO2-eqv

MUUTOS KULUTUSTOTTUMUKSISSA JA ELINKEINOTOIMINNASSAMiksi?Ilmastonmuutoksen vastaisiin toimenpiteisiin tarvitaan mukaan myös kansalaiset. Vaikka monet ilmastotoimenpiteet ratkaistaankin rakenteellisella tasolla politiikan avulla, kansalaisten kiinnostus antaa oma panoksensa on heräämässä ja sitä tulee tukea. Jo yli puoli miljoonaa suomalaista on käynyt mittaamassa oman hiilijalanjälkensä Sitran elämäntapatestin kautta.

Konkreettisia keinoja1. Kansalaisia tulee kannustaa kulutustottumuksien asteittaiseen

muutokseen siten, että eläinperäisten tuotteiden, kuten liha- ja maitotuotteiden kulutus vähenee. Samoin kansalaisia kannustetaan tekemään ruokaostokset suunnitelmallisesti niin, että ruokahävikin määrä vähenee.

2. Kulutuksen ohjaamisessa verotus on tehokas keino. SDP on esittänyt kestävän kehityksen arvonlisäveroa, jonka avulla ohjataan kulutusta vähähiiliseen ja ekologisesti kestävään suuntaan, mm. palveluihin.

3. Taloudellisten ohjauskeinojen ohella tarvitaan myös kuluttajien tiedon lisäämistä, hallinnollisia keinoja sekä rahoituksen ja yritysraportoinnin pehmeämpiä välineitä. EU:n luokitusjärjestelmä kestävän rahoituksen kriteereistä, standardoidut merkinnät ympäristömyönteisille rahoitustuotteille ja kestävyysnäkökohtien esiintuomisen velvoittavuus sijoitustoiminnassa tukevat sijoitusten ohjautumista kestäviin kohteisiin.

IDEOISTA TOTEUTUKSEEN

seuraavan hallituskauden ilmastopoliittiset toimenpiteet...

SEURAAVAN HALLITUKSEN TOIMENPITEET

Ilmastosuunnitelmien päivittäminen

Seuraavan hallituksen on viipymättä aloitettava uusien ilmastotavoitteiden konkreettinen suunnittelu. Suomen tulee laatia uusi pitkän aikavälin (2050) sekä keskipitkän aikavälin (2030) ilmastosuunnitelma.

Suunnitelmat valmistellaan parlamentaarisesti ja asiantuntijoita ja mm. kansalais- ja työmarkkinajärjestöjä kuullen.

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä

Työn tueksi Suomeen perustetaan ilmastopolitiikan pyöreä pöytä (tähän työhön osallistuvat eduskunta-puolueiden lisäksi kaikki yhteiskunnan toimijat: alueet, kansalaisyhteiskunta, yritykset ja työmarkkinajärjestöt), jonka tehtävänä on luoda yhteinen näkymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymiseksi nykyistä nopeammalla aikataululla. Lisäksi asiantuntijoiden muodostaman riippumattoman ilmastopaneelin asemaa ja rahoitusta pitää vahvistaa.

Oikeudenmukainen siirtymä

Ilmastotoimien seurauksena tuloerot ja eriarvoisuus eivät saa kasvaa. On tärkeää, että toimenpiteiden kustannukset kohdistuvat oikeudenmukaisesti kansalaisten välillä. Resurssiviisas vähähiilinen yhteiskunta luo uutta työtä. Kiertotalouden ratkaisuista ja cleantech-tuotteista on synnytettävissä lisävientiä ja nykyistä kestävämpää talouskasvua.