pilvi hirvonen: positiivisuus on voimavaralaineiden liplatus, kirkuvat lokit ja nenään tulviva...

Liukumaa kohti tuntematontaTyön vastapaino

Pilvi Hirvonen:

Positiivisuus on voimavara

20144

REKISTERÖI KORTTISI IFIIN OSOITTEESSA IF.FI/PLUSSAA

Nyt saatK-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

3P&O 4/2014 3P&O 4/2014

Hannele Lotsari-Coffeng

[email protected]/SPJL_POfacebook.com/SPJLPoliisiOikeus

Kesäidylliin kuuluu aurinkoiset päivät mök-

kirannalla poutapilviä katsellen, rantasau-

naa lämmitellen ja grilliherkuista nauttien.

Havahduin miettimään, missä mahtaa etelä-savolai-

nen poliisi luurata, kun maijaa ei ole näkynyt toviin

kirkonkylillä. Reilu viisitoista vuotta sitten kunnan-

talon kupeessa odottivat työtehtäviin pääsyä palo-

auto, poliisiauto ja ambulanssi. Nyt tuosta rivistä

puuttuu sininen maija. Kaupalla nojailevat mopopo-

jat kertoivat, että poliisi ajaa kylänraitilla kerran vii-

kossa, ja päräyttivät menopelinsä reteästi käyntiin.

Soratien pöllytessä kaivoin tabletin esille ja löy-

sin lehtijutun, jossa kerrottiin Etelä-Savossa liiken-

neturvallisuuteen liittyvien rangaistusten lisäänty-

neen roimasti. Ylinopeuksien lisäksi puhuttaa hu-

malassa autonratin taakse asettuvat ritariässät, jot-

ka katkaisevat liian usein ja liian monen viattoman

uhrin elämänlangan rujolla tavalla.

Eduskunnassa käsiteltiin kesäkuussa kansalais-

aloitetta, jossa vaadittiin kovempia rangaistuksia

rattijuopoille. Hesarissa muun muassa todettiin,

että valvonnan lisääminen olisi ainoa todellinen

keino vähentää päihtyneiden kuskien määrää. Tä-

mähän tarkoittaa selkeästi resurssien lisäämistä

liikennevalvontaan.

Enemmän kuin yksikään lehtijuttu tai

poliisihallinnon tilasto turvallisuudentun-

teeseen vaikuttaa omat kokemukset. Vuosia

sitten kyläkaupan pihalle kurvasi auto, jos-

sa nuoret miehet olivat kuin suoraan Samuli Edelmannin tähdittämässä elokuvassa Häjyt.

Jo silloin ajattelin, kaapatessa pellavapäisen poi-

kani syliini, että kuinka kauan kestää poliisin tulo

paikalle, jos porukka alkaa savolaisittain puukko-

hippasille.

Eräässä lehtiartikkelissa vuodelta 2008 kirjoit-

taja oli ollut paikalla, kun viitostiellä tapahtui liiken-

neonnettomuus ja ensimmäinen miekkataksi saa-

pui paikalle reilun 40 minuutin kuluttua. Kuulemma

naisia, takseja ja poliisia joutuu aina odottamaan, ja

poliisi on kolmikon vaikeimmin tavoitettava.

Vaikka me tavalliset ihmiset menetämme turval-

lisuudentunteen jopa tummasta puun varjosta, niin

poliisien arkityöstä kerätyt tarinat kertovat karua

todellisuutta tapahtumista, joihin kansalaiset ja po-

liisi joutuvat, kun resurssit ovat rajalliset. Totisesti

me suomalaiset emme ole tasa-arvoisessa asemassa

poliisipalveluiden osalta.

Säästötoimet kouraisevat koko jäsenkuntaamme

erittäin kovalla kädellä ja lopulta, jos hätäkeskus ,

poliisi ja oikeuslaitos eivät toimi, maksaa kansalai-

nen laskun poliittisista päätöksistä. Asioiden ja epä-

kohtien esilletuomista jatketaan valtuuston viitoit-

tamalla tiellä kesälomien jälkeen.

Tuijan puheen sanoin toivotan hyvää

kesää: Lomakausi on alkamassa,

joten menkää mökeille tai

mihin tahansa, kun-

han päästätte irti ora-

vanpyörästä. ■

Kaipaan maijaaLaineiden liplatus, kirkuvat lokit ja nenään tulviva raikas, mutta lämmin

alkukesän henkäys antoivat aiheen uskotella, että kiirettä ja arjen

oravanpyörää ei ole. Se kaikki kiire on vain pahaa unta. Näin johdatteli

puheessaan Tuija ”Tuikku” Heinonen Kokkolassa valtuuston vaikeiden

säästötavoitteiden äärelle kesäkuun alussa.

4 P&O 4/2014

85. vuosikerta

Lehti nro 5/2014 ilmestyy viikolla 35 (aineistot viimeistään 4.8.2014)Lehti nro 6/2014 ilmestyy viikolla 41 (aineistot viimeistään 15.9.2014)

Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen.

Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: [email protected].

Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä.Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta.

JulkaisijaSuomen Poliisijärjestöjen Liitto

ToimitusAsemamiehenkatu 2, 00520 [email protected]

PäätoimittajaviestintäpäällikköHannele Lotsari-Coffeng040 940 [email protected]

Viestintäassistentti/valokuvaajaKatja Almgren09 3484 [email protected]

OsoitteenmuutoksetJäsenrekisterisihteeriAnne Rakkap. 09 3484 2424

TaittoKaaripiste Oy

PainoScanWeb Oy, Kouvolap. 05 884 040

ISSN 1238-5387Aikakausmedian jäsen

IlmoituksetOlli-Pekka Dukp. 050 378 [email protected]

ViestintätoimikuntaPekka Heikkinen Nina Juurakko-VesikkoPirkko Kauppinen Henna KelloniemiIlari KulmanenMika Nygård Mikko SalokannelEero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen

4/2014SISÄLTÖ

Osaamista ja ammattitaitoa

Airiston aallot ja ydinvoimala saman laitoksen alueella ..... 16

Joustava työsuunnittelu antaa aikaa liikkua ....................... 18

Jäsenten eduksi

Mihin ammattijärjestöjä tarvitaan? ...................................... 12

Maalitauluko! ......................................................................... 13

Kaksi tuntia viikossa ............................................................. 19

Pääluottamusmiehet ............................................................. 20

Kansikuva: Katja Almgren

24

8 Kansijuttu: Urheillen kokonaisvaltainen hyvänolon tunne

5P&O 4/2014

Jokaisessa numerossa

Pääkirjoitus: Kaipaan maijaa .................................................. 3

Puheenjohtajalta: Yhteinen sävel ........................................... 6

Luottamustehtävissä: Susanna Lassila ................................. 14

Rouva Kokkonen ................................................................... 22

Repen kynästä ....................................................................... 29

Muistamisia ........................................................................... 32

Ristikko .................................................................................. 33

Lyhyesti ................................................................................. 34

Tässä numerossa myös

Positiivisuus on voimavara ..................................................... 8

Let the Skyfall ....................................................................... 23

Työn vastapaino .................................................................... 24

Kesädekkari: Tapahtui marraskuussa 2029 .......................... 26

Poliisi saattoi potilaan vessaan ............................................. 28

Information på svenska

Unikt polisarbete ................................................................... 30

Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p. 09 3484 2420

Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p. 09 3484 2433

Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p. 09 3484 2428

Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla 31.12.2014 asti

Anita Heino, talouspäällikkö, p. 09 3484 2422

Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p. 09 3484 2432

Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p. 09 3484 2426

Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/OM, p. 09 3484 2427

Pekka Lassila, pääluottamusmies/SM, p. 09 3484 2430

Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p. 09 3484 2429

Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p. 09 3484 2431

Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p. 09 3484 2424

Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p. 09 3484 2421

Rita Ridanpää, lakimies, p. 09 3484 2425

Jaana Tynjälä, talousassistentti, p. 09 3484 2423

Toimiston faksi: 09 3484 2410, p. 09 3484 2400,

puhelinpäivystys klo 9.00–15.00, [email protected],

Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki

Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja

puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle

tai liiton jäsenrekisteriin!

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto

13”Useasti ei tule ajateltua sitä, että

monet virkamiehelle kuuluvat etuudet olisivat jääneet saamatta ilman

ammattijärjestöjen ajamia neuvotteluja” s. 14

6 P&O 4/2014

Kansalaiset ansaitsevat kuulla totuuden turvallisuuden

nykytilanteesta ja tulevaisuudesta

Yrjö Suhonen

[email protected]/SPJL_PO

facebook.com/SPJLPoliisiOikeus

PP&O 4/2014

Kank

n

7P&O 4/2014

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on johdonmukaisesti vuosikausia pitänyt

yllä keskustelua sisäistä turvallisuutta uhkaavasta alasajosta. Viestiä on

viety suoraan eduskuntaan ja oltu esillä niin sähköisessä kuin painetussakin

mediassa. Nyt lopulta näyttää siltä, että työnantajapuolikin alkaa herätä

kylmään todellisuuteen. Jo on aikakin.

Poliisin akateemisten tiedotteessa 4.6.2014 tuli

kovaa kritiikkiä maan hallitukselle. Kaiken

kaikkiaan tiedotteen sisältö vastaa pitkälti niitä

viestejä, joita SPJL on tähän saakka yksin huutanut

julkisuuteen.

Linja sai jatkoa kaksi päivää myöhemmin, kun

poliisipäällikköjen kokouksesta Haikosta laitettiin

maail malle julkilausuma, jossa kerrotaan päällekkäis-

ten säästöohjelmien vaarantavan poliisin jaksamisen

ja palvelut.

Haikon julkilausuman mukaan poliisille kohden-

netut uudet säästöt voitaisiin aloittaa aikaisintaan

vuonna 2017. Tässä uskallan olla eri mieltä. Poliisille

ei ylipäätään pidä kohdentaa mitään uusia säästöjä.

Pikemminkin poliisin rahoitus tulisi kohentaa tasolle ,

jolla voidaan toteuttaa Kataisen hallituksen lupaus

poliisin resurssien vakiinnuttamiseksi hallitusohjel-

man alun, siis vuoden 2011, tasolle. Sekään taso ei

ole ylimitoitettu poliisin alati vaikeutuvaan tehtävä-

kenttään nähden.

Tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultaran-

nassa pidettiin tänäkin kesänä ulko- ja turvallisuus-

poliittinen seminaari. Nämä kokoontumiset ovat var-

masti tärkeitä foorumeita tärkeille asioille ja tärkeille

ihmisille. Median mielenkiintokin on aina taattu .

Kuten aina, kun joku nostaa esille vaikka kuinka kau-

kaisen uhkan maan rajojen ulkopuolelta väijyvälle

vaaralle. Onneksi rajojen takaa ei kuitenkaan kovin

usein hyökätä meitä kohti. Melko tasan 70 vuotta sit-

ten Neuvostoliitto rynnisti ja pakotti lopulta Suomen

tyytymään näihin nykyisiin mittoihinsa. Käsitykseni

mukaan kohta päätä uhkaavaa seuraavaa invaasiota

ei ole näköpiirissä miltään ilmansuunnalta.

Mietin vain, pitäisikö itsensä presidentin ottaa

yhtä voimallisesti kantaa myös sisäisen turvallisuu-

den tilaan ja tulevaisuuteen? Kun ei sitä keskuste-

lua kukaan muukaan näytä haluavan aloittaa. Eivät

ainakaan ne, joille maan sisäisten asioiden hoito voi-

massa olevien säädösten mukaan näyttäisi selkeästi

kuuluvan.

Sisäisen turvallisuuden uhkaajia ja vihollisia ei

tarvitse mielikuvitella. Ne ovat läsnä joka päivä.

Sisäi sen turvallisuuden hupenevat joukot ovat joka

hetki, 24/7, etulinjassa. Jos hakee vertauskuvaa

juuri käydystä Hornet-jupakasta, niin toisin kuin

Ilmavoimilla, poliisilla on koneet kaiken aikaa tuot-

tavassa työssä. Valmiina kohtaamaan kaiken vas-

taantulevan, mahdollisen ja mahdottoman. Tilanne

on kuitenkin se, että koneet vanhenevat ja niiden

käyttäjät vähenevät.

Maan korkeimman virkamiesjohdon tehtävänä on

toteuttaa poliittisten päättäjien päätöksiä. Olivatpa

ne sitten mitä tahansa. Tämä on kuultu myös kor-

keimmalta poliisijohdolta, niin sisäministeriöstä kuin

Poliisihallituksesta.

Demokraattisessa maassamme myös virkamie-

hellä on perustuslain mukainen sananvapaus. Se ei

estä esittämästä omia mielipiteitä ja kritiikkiäkin, jos

sille on asianmukaiset perusteet.

Kaiken tämän masentavan maailman keskellä on

myönteistä se, että lopultakin myös poliisin johto ,

niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla, ker-

too rohkeasti ulos sisäisen turvallisuuden todellisen

laidan. Vaikka siinä onkin vielä hieman sordiinoa

päällä , suunta on oikea.

Kansalaiset ansaitsevat kuulla ainoastaan totuu-

den nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto toivottaa kaikki

kynnelle kykenevät tervetulleiksi mukaan sisäisen

turvallisuuden rakennustalkoisiin. Parempi myöhään

kuin ei milloinkaan.

Turvallista ja rentouttavaa kesää kaikille! ■

Yhteinen sävel

8 P&O 4/2014

Teksti ja kuvat: Katja Almgren • Meikit ja kampaukset: Naps/Sofia Tanhua

Lihakset tärisevät ja hiki virtaa, olo voi tuntua kamalalta,

adrenaliini kuohuu kropassa. Fitness-urheilu saattaa näyttää

pelkältä keikistelyltä kisalavalla, mutta kiinteän vartalon

eteen on tehty rankkaa työtä, joka verottaa niin henkisesti

kuin fyysisestikin. Silti laji tuo harrastajille kokonaisvaltaisen

hyvänolontunteen, ja energiaa jaksaa arjessa.

Fitness-urheilija Pilvi Hirvoselle

Positiivisuus on voimavara

9P&O 4/2014

10 P&O 4/2014

Korkokengät vilahtavat peilin

edestä. 5-vuotias Siru kopiste-

lee koroilla äitinsä Pilvi Hirvo-sen (29) perässä. Pilvi harjoitte-

lee kävelyä bikini fitness -lajia varten, ki-

soihin olisi tarkoitus lähteä ensi vuoden

keväällä.

Pilvi Hirvosta, Sari Pöntistä (30) ja

Tarja Kinnusta (36) yhdistää rakkaus

fitness-urheiluun, heillä on sama valmen-

taja ja kaikki ovat vanhempia konstaape-

leita Sisä-Suomen poliisilaitoksella. Sari ja

Tarja treenaavat body fitness -lajia, jos-

sa lihaserottuvuus on viety bikini fitnes-

siä pidemmälle.

Naisia kuunnellessa ymmärtää, ettei

fitness ole vain laji, vaan se on elämänta-

pa. Säännöllinen treeni ja tarkka ruokava-

lio saavat kehon voimaan hyvin.

– Lajissa kiinnostaa päämäärätietoinen

ja kokonaisvaltainen treenaaminen. Se on

pitkäjänteistä työskentelyä oman hyvin-

voinnin eteen. Hyvänolontunteen voi saa-

da muutenkin, mutta tämä on yksi tapa,

Sari kuvailee.

Pilvi nyökkää ja lisää, että itsensä ra-

kastaminen on tärkeää. Hän myöntää, et-

tei ole itse erityisen nopea eikä joukkueur-

heilun ystävä. Siksi hän innostui punttit-

reenistä valmentajan kanssa jo 2005, mut-

ta poliisikoulu ja Sirun syntymä viivyttivät

varsinaista kilpailemista. Vuonna 2011 Pilvi

otti jälleen yhteyttä fitness-valmentajaan,

ja ensimmäiset kisat olivat syksyllä 2013.

Sari kisasi 2014 keväällä, ja aikoo ki-

soihin jälleen 2015. Tarja suunnittelee

osallistuvansa 2015 kevään body fitness

masters -sarjaan.

Sä söit sen!

Tarja nappaa pöydällä olevalta vadilta pul-

lan ja syö sen nautiskellen kaikessa rau-

hassa. Sari ja Pilvi naurahtavat hyväntah-

toisesti.

– Otan rennosti ja arvostan eri tyylejä,

Tarja hymähtää. Hänelle sopii se, että toi-

sinaan herkun voi syödä, kunhan kokonai-

suus on kunnossa.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, ettei

syöminen ole koko elämä. Sari lisää, että

kaikessa muussakin ihmiset ovat erilaisia,

niin miksei syömisessäkin.

Pilvi myöntää olevansa tunnesyöjä, jon-

ka on yleensä parempi jättää herkut väliin.

– Ilossa ja surussa se olisi helposti rai

rai. Mietin mielessäni mitä saan, jos syön

tai en syö. Herkkuja tekee niin useas-

ti mieli, että on parempi syödä niitä vain

harvakseltaan vapaasyöntipäivinä. Toisi-

naan voin käydä peilin edessäkin ja mie-

tin tavoitetta, johon tähtään.

Fitness-urheilija syö säännöllisesti

muutaman tunnin välein ja juo vettä kol-

mesta neljään litraa päivässä. Valmenta-

jan laatimasta yksilöllisestä ruokavaliosta

on karsittu valkoinen jauho ja sokeri mini-

miin, ruoka on puhdasta ja itse tehtyä. Jo-

kainen annos myös punnitaan, mutta ruo-

kapäiväkirjaa ei tarvitse pitää.

Sari Pöntinen, Tarja Kinnunen ja Pilvi Hirvonen hakevat fitness-urheilusta energiaa arkeen. Heistä on tärkeää, että poliisi-hallinnossa säilytettäisiin 2 tunnin viikkoliikuntamahdollisuus myös jatkossa.

Sari Pöntinen.

11P&O 4/2014

Ystävyyssuhteet tiukoilla

Kun fitness-urheilussa puhutaan offis-

ta, tarkoitetaan aikaa, jolloin treenataan

normaalisti: 4–5 punttitreeniä ja 2–3 ae-

robista harjoitusta viikossa. Ruokaa syö-

dään runsaasti, plussakaloreilla, lihas kun

ei kasva ilman ruokaa.

Kisadieetti kestää yleensä vajaa puoli

vuotta, ja keho joutuu koville.

– Heräsin dieetillä kuutena päivänä

viikossa kello neljältä aamulenkille. Vedin

5 salitreeniä ja yhden rappustreenin vii-

kossa. Ruokaa oli niukasti, eikä lainkaan

hiilareita. Kroppa oli fyysisesti ja henki-

sesti todella väsynyt, Pilvi kuvailee.

Sarin kokemus dieetistä on hyvin sa-

manlainen; parin viimeisen kuukauden

aikana oli usein nälkä ja väsy. Hermotkin

olivat välillä tiukoilla, mutta kova treeni

tuotti tulosta, ja lihakset alkoivat piirtyä

esiin. Näkyvät tulokset motivoivat, ja sik-

si askeettista elämää jaksaa sen rankkuu-

desta huolimatta.

Kurinalainen elämäntapa voi aiheut-

taa myös sen, ettei lähi- ja ystäväpiiriltä

saa täyttä tukea.

– Olen kertonut harrastuksestani har-

voille, pääsääntöisesti suhtautuminen on

ollut positiivista ja ymmärrys on se mikä

riittää – lajia ei tarvitse harrastaa itse, Tar-

ja pohtii.

– Jos harrastaisin hiihtoa, kaikki olisi-

vat ladun varressa suomenliput liehuen ,

mutta kun harrastan fitnessiä, ystävyys-

suhteita on mennyt uusiksi. Laji on sen

verran rankka, että tarvitsen ympärille-

ni positiivisia ihmisiä, jotka ymmärtävät,

etten notku baareissa ja vapaa-aikaa on

vähän, Pilvi lisää.

Arjessa ei glamouria

Myös perhe-elämä vaatii osansa. Tarjalla

on kaksi poikaa, joita hän kiikuttaa toi-

sinaan mukaan treeneihin, jotta mies-

kin saisi omaa aikaa. Hommassa tarvitaan

kärsivällisyyttä, kun kaksi lasta huutelee

osallistumaan juoksukilpailuun käytävällä

samalla, kun oma treeni on hyvässä vauh-

dissa.

– Järjestely vaatii luonteenlujuutta.

Olen ihan yllättynyt miten pitkälle pinna

voi venyä, Tarja nauraa.

Siru on kulkenut Pilvin mukana salille

jo kolmikuisesta lähtien. Yksinhuoltajana

Pilvistä on kuitenkin tärkeää, että aikaa on

annettava lapselle yhtälailla kuin harras-

tuksellekin. Lajin ulkonäkökeskeisyydestä

hän koittaa pitää mahdollisimman matalaa

profiilia pienen tyttönsä edessä.

– Koitan saada arjestamme mahdolli-

simman normaalia, ettei Siru alkaisi kat-

soa syömisiään ja peilailla mahamakkaroi-

ta peilistä. Harjoittelen poseerauksia ko-

tona, mutta yritän olla tekemättä siitä nu-

meroa. Kisoissa tälläydytään, mutta arki

on arkea. ■

Bikini Fitness: Kilpailu on tarkoitettu itseään kunnossa pitäville naisille, joilla on terveelliset elämäntavat. Kilpailijoilla ei saa olla lihaserottuvuutta, mutta kehon pitää olla urheilullisen ja terveen näköinen. Ylä- ja alakehon pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, arvostelussa otetaan huomioon myös kasvot ja hiukset. Bikini Fitnessissä kil-paillaan viidessä eri pituussarjassa sekä alle 23-vuotiaiden junior-sarjassa sekä yli 35-vuotiaiden masters-sarjassa.

Body Fitness: Body fitness on kau-neuskilpailu, jossa haetaan lihaksikasta, urheilullisen esteettistä naisfysiikkaa. Siinä kilpaillaan kolmen eri pituussarjan lisäksi alle 23-vuotiaiden junior-sarjas-sa sekä yli 35- ja 45-vuotiaiden masters -sarjoissa.

Fitness: Fitness-kilpailussa haetaan urheilullisen lihaksikasta naisfysiikkaa,

joka on notkea, liikunnallinen, voima-kas ja akrobaattinen. Suomessa pituus-luokat voidaan määrätä, jos niihin on tarvetta.

Women’s Physique: Laji on naisille, jotka haluavat nauttia treenaamisesta, kilpailemisesta ja kilpailuun valmistau-tumisesta. Kilpailijan fysiikan pitää olla urheilullisesti treenattu ja sen pitää myös olla naisellinen sekä kaunis. Fit-nessfysiikkakilpailijan fysiikka on hiu-kan lihaksikkaampi kuin body fitnessis-sä ja kilpailijoilla on parempi lihaserot-tuvuus kuin body fitness -kilpailijalla. Lihasmassa ei saa olla kehonrakentaja-mainen eikä lihakset samalla tavalla erottuvia kuin kehonrakentajilla. Suo-messa kilpaillaan yhdessä avoimessa sarjassa.

Lähde: IFBB Finland

Pilvi Hirvonen. Tarja Kinnunen.

12 P&O 4/2014

SASK:n (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskes-

kus) toimintaan tutustuneet ovat saaneet huomata ,

ettei meillä perustuslailla turvattu ja lähes itsestään

selvyytenä pidetty järjestäytymisoikeus ole automaa-

tio kaikkialla maailmassa. Ei edes niissä suomalaisyrityk-

sissä, jotka siirtävät tuotantoaan

kolmansiin maihin edullisempien

tuotantokustannusten toivossa.

Kenties merkittävin syy jär-

jestäytymisvapauden systemaat-

tiseen rajoittamiseen on puhtaas-

ti taloustieteellinen, sillä yksittäi-

sen työntekijän arvo työmarkki-

noilla on kokonaisuutena alhai-

sempi kuin kollektiivisesti järjestäytyneen. Siten yksit-

täiselle työntekijälle työnantajan yksipuolisesti sovitte-

lema palkka joustaa useimmiten alaspäin siinä, missä yh-

teisöllisesti rakentuneilla työmarkkinoilla palkkajoustoa

tapahtuu myös ylöspäin. Lisäksi työelämän laadullisista

asioista työnantajan ei kannata neuvotella pelkästään yk-

sittäisten työntekijöiden kanssa.

Yritysten pääoman tuottotavoitteiden kasvaessa myös

Suomessa liiketoimintaa harjoittavien yritysten kannatta-

vuutta pyritään parantamaan muun muassa työntekijöi-

den palkkoja laskemalla sekä saavutettuja etuja karsimal-

la. Negatiivisen palkkajouston mahdollistamiseksi työn-

antajapuoli haluaa yksittäiset työntekijät pois ammattilii-

toista, joiden ensisijaisena tehtävänä on turvata tasapuo-

linen ja oikeudenmukainen tulotaso samaa työtä tekeville

työntekijöille – ”pärstäkertoimesta” riippumatta.

Jäsenmaksuosuuden verovähennysoikeuden poista-

misella työnantajapuoli ilmeisesti uskoo, että nuuka suo-

malainen työvoima karkaa liitosta ja valitsee pelkän työt-

tömyyskassan ammattimaises-

ti järjestäytyneen edunvalvonta-

verkoston sijasta. Mikäli tämä ta-

pahtuisi, romuttuisi kollektiivisen

sopimusjärjestelmän lisäksi myös

työpaikoille rakentunut luotta-

musmies- ja edunvalvontajärjes-

telmä, jolloin jokainen yksittäi-

nen työntekijä jäisi työmarkkina-

neuvotteluissa pelkästään oman ammattitaitonsa ja asian-

tuntemuksensa varaan.

Käytävän julkisen keskustelun yhteydessä meidät

työntekijät halutaan kuitenkin saada uskomaan, että työ-

markkina-arvomme olisi yksilöinä työvoiman kollektiivis-

ta arvoa suurempi. Taloustieteellisesti tämä väite ei kui-

tenkaan pidä paikkaansa. Samalla keskustelun taka-alal-

le unohtuu se tosiasia, että jäsenmaksuosuuden verovä-

hennyskelpoisuuden poistaminen kiristäisi samalla pal-

kansaajan verotusta, sillä poisto-oikeus käyttäytyy vero-

tuksessa tulonhankkimiskulujen vähennysoikeutta vas-

taavalla tavalla.

Työttömyyskassa aktivoituu toimintaan vain ja ainoas-

taan työttömyyden kohdatessa, eikä sillä ole tosiasiallis-

Valtakunnan politiikassa on viime aikoina käyty runsaasti keskustelua

ammattiliittojen jäsenmaksuosuuden verovähennysoikeuden poistamisesta.

Samassa yhteydessä on korostettu YTK:n eli ”Loimaan kassan”

houkuttavuutta ja sitä, mistä kustannusero ammattijärjestöjen perimien

jäsenmaksujen ja kassan vuosimaksun välillä johtuu.

”Haluan, että etujani puolustaa tehokas ammattijärjestö”

Mihin ammattijärjestöjä

tarvitaan?

Teksti: Jonne Rinne

13P&O 4/2014

Poliisityön traumaattisimpia tilan-

teita ovat aseelliset hengenvaaral-

liset uhkatilanteet. Kalevassa jul-

kaistiin artikkeli ”Piiritys Haapavedellä

päättyi ampumiseen – Poliisit eivät saa

kovempia korvauksia”. Tapauksessa, jo-

ta artikkeli käsitteli, mies oli ampunut

useampaan kertaan piiritystilanteessa

poliiseja kohden. Hovioikeus perusteli

päätöstään (12.6.2014) liittyen korva-

uksiin muun muassa seuraavasti: ”Tiet-

tyihin ammatteihin, kuten poliisina tai

vartijana toimimiseen, voidaan katsoa

sisältyvän velvollisuus sietää jonkinas-

teista loukkaavaa käytöstä”.

SPJL:n lakimies Rita Ridanpää on

kohdannut saman sisältöisiä perustelu-

ja urallaan ennenkin. Liitto on valitta-

nut päätöksistä, joissa poliisia kohden

on ammuttu ja tilanteesta on käytetty

ampumisesta määritelmää ”jonkinas-

teista loukkaavaa käytöstä”.

– Jonkinasteisella loukkaavalla

käytöksellä ei voida tarkoittaa vakavia

henkeen tai terveyteen kohdistuvia te-

koja, Ridanpää sanoo.

Sanamuoto huomioiden ”jonkinas-

teinen loukkaava käytös” voi tarkoit-

taa korkeintaan poliisin työssään ta-

vanomaisesti kohtaamaa lievää vastus-

tamista kuten sylkemistä, vastaan ha-

romista tai rimpuilua, huitomista, suu-

sanallista panettelua tai loukkaamista

tai muuta vastaavaa poliisin toimenpi-

teen vastustamista. Näissä tilanteissa

harvoin poliisimiehen henki tai terveys

on vakavasti uhattuna.

– Murhan, tapon tai surman yritys

sekä törkeä pahoinpitely tai sen yritys

ovat tilanteina erittäin vakavia ja poik-

keuksellisia myös poliisimiehille. Polii-

sia vastustettaessa hyvin harvoin tur-

vaudutaan ampuma-aseisiin tai muihin

vakaviin hengen tai terveyden vaaraa

aiheuttaviin aseisiin, kertoo Ridanpää.

Ridanpää jatkaa, että vakavimpien

loukkausten yhteydessä tietty ammat-

ti ei saa olla korvausta alentava seikka.

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO

2012:100 todennut, että yleensä toisen

ihmisen henkeen kohdistuva tahallinen

teko loukkaa niin syvästi ihmisarvoa, et-

tei siitä aiheutuneen kärsimyksen kor-

vaus voi jäädä määrältään näennäiseksi.

Poliisi on ihminen

Poliiseiksi halutaan ihan tavallisia nai-

sia ja miehiä, jotka ovat kaikin puolin

tasa painoisia ja joilla on hyvä fyysinen

ja psyykkinen kunto sekä halu auttaa

muita ja jotka tulevat toimeen erilais-

ten ihmisten kanssa.

– Koulutus ei voi valmentaa ihmis-

tä kohtaamaan kuolemanvaaraa kylmä-

verisesti ja tunteettomasti, eikä se voi

olla edes tarkoitus, toteaa Ridanpää.

Yksilön vastustuskykyä olla järkky-

mättä kaikissa mahdollisissa henkeä

uhkaavissa vaaratilanteissa ei voida

millään psykologisilla testeillä mitata.

Liiton kanta on yksiselitteinen.

Hengen tai terveyden vaara menee

kaiken sietämisvelvollisuuden ylitse ja

siten aiheuttaa loukatulle kärsimystä

riippumatta tämän ammatista. Murhan,

tapon tai surman yrittämistä ja törkeää

pahoinpitelyä tai sen yrittämistä ei voi-

da missään olosuhteissa pitää jonkin-

asteisena loukkaavana tai uhkaavana

käytöksenä tai tiettynä määränä väki-

valtaista vastustamista. ■

Maalitauluko!Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng • Kuva: Katja Almgren

Poliisi ei jokapäiväisessä työssä kohtaa

tämän kaltaista uhkaa tai

väkivaltaa.

ta toimintamahdollisuutta työelämään vaikuttavista

asioista päätettäessä. Siksi kaikki edellä mainitut pää-

tökset tehdään muualla ja siellä, missä ammattijärjestöt

ovat ja missä niiden tulee olla jatkuvasti edustettuna.

Tämä edustuksellisuus ja kollektiivinen edunvalvonta

tehdään työntekijöiden mandaatilla, eli suomeksi sa-

nottuna ammattiliiton jäsenmaksua maksamalla. Vain

ja ainoastaan siten voimme mahdollistaa sekä kilpai-

lukykyiset työmarkkinat että työntekijän kannalta ih-

misarvoisen työelämän.

Henkilökohtaisesti en haluaisi jättää työmarkkinoi-

ta yksin markkinatalouden sekä tuulella käyvän po-

liittisen päätöksenteon temmellyskentäksi ilman, että

etujani valvoo ja puolustaa osaava ja tehokas ammatti-

järjestö. On myös muistaa, että vähintään 95 % am-

mattijärjestötoiminnasta tehdään muualla kuin ”liit-

tojen pääkonttoreilla”. Jäsenmaksuosuudella mahdol-

listetaan niiden kymmenientuhansien järjestöaktiivi-

en toiminta, jotka myös tänään valvovat ja turvaavat

omalla työpaikallaan myös sinun oikeuksiasi. ■

SPJL:n lakimies Rita Ridanpää.

14 P&O 4/2014

Luottamustehtävissä Toimittanut: Katja Almgren • Kuva: Anne Yrjänä

Susanna Lassila, 54

Työpaikka: Oulun poliisilaitos, Raahen poliisiasema

Tehtävä: henkilöstöasiantuntija

Ay-toiminta:SPJL:n edustajiston ja valtuuston jäsen vuodesta 2002, Suomen poliisihallin-non henkilöstö SPH ry:n Oulun alue-yhteyshenkilö

”Ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia.”

15P&O 4/2014

Työ

Oulun poliisilaitoksen henkilöstöyksikössä työsken-

telee 11 henkilöä, joista viisi työskentelee Oulussa ja

kolme Kajaanissa sekä Limingassa, Haapajärvellä ja

Raahessa kussakin yksi henkilö.

Vuoden alusta lähtien olen työskennellyt Raa-

hen poliisiasemalla. Henkilöstöasiantuntijan tehtä-

viini kuuluvat muun muassa rekrytointeihin, nimit-

tämisiin ja vakanssi-asioihin liittyvät tehtävät, käyt-

töoikeusyhdyshenkilön ja virkavaatevastaavan teh-

tävät sekä kunniamerkki- ja Smartum-korttiasiat.

Virkapaikkana Raahen poliisiasema on minulle

ennestään tuttu työympäristö, koska työskentelin

siellä 20 vuotta ennen kuin PORA I:ssä virkapaik-

kani siirtyi talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin

Ylivieskaan 2009.

Työhyvinvointi

Vähenevä henkilöstömäärä ja kiristyvä työtahti ei

voi olla vaikuttamatta henkilöstön jaksamiseen hei-

kentävästi. Lupahallinnossa ollaan monissa laitoksis-

sa työmäärien äärirajoilla ja esimerkiksi tulossa ole-

va Kieku-tietojärjestelmähanke työllistää talous- ja

henkilöstöhallinnon väkeä tänä ja ensi vuonna. Jos-

sain vaiheessa jaksamisen raja tulee vastaan.

Onneksi toimistohenkilöstö sai Smartum-korttiin

vähän enemmän saldoa korvaamaan poistunut oi-

keus työaikana liikunnan harrastamiseen. Toivotta-

vasti ihmiset myös hyödyntävät korttia liikunnan ja

oman jaksamisen lisäämiseksi.

Ay-toiminta

Työkaverini houkutteli silloisen Poliisivirkamiesyh-

distyksen aluetoimintaan mukaan vuonna 1994.

Siitä lähtien olen ollut ensin alueellisissa yhdistys-

tehtävissä, sitten muun muassa KIPO ry:n ja SPH

ry:n hallituksen vara- ja varsinaisena jäsenenä se-

kä SPJL:n varsinaisena ja varaluottamusmiehenä.

SPJL:n edustajiston ja valtuuston jäsenenä olen ol-

lut vuodesta 2002.

Ammattiyhdistysasiat ovat kiinnostaneet aina ja

niistä on ollut minulle todella paljon hyötyä henki-

löstöhallinnon tehtävissä. Yhdistystoiminnasta olen

saanut vuosien varrella hyviä ystäviä ympäri maata.

SPJL:ää ja sen jäsenyhdistyksiä tarvitaan nyt

ja vielä enemmän tulevaisuudessa, jos suunnitellut

säästöt ja vähennykset tulevat voimaan. Neuvottelu-

pöydissä SPJL:n edustusta tarvitaan pitämään poliisi-

hallinnon henkilöstön eduista huolta.

Nuoria pitää saada enemmän toimintaan mu-

kaan. Tulevaisuudessakin tarvitaan aktiivisia ja neu-

vottelutaitoisia ihmisiä ajamaan henkilöstön asioita.

Useasti ei tule ajateltua sitä, että monet virkamiehel-

le kuuluvat etuudet olisivat jääneet saamatta ilman

ammattijärjestöjen ajamia neuvotteluja.

Tulevaisuus

Nyt jo puhutaan seuraavasta poliisin hallintoraken-

neuudistuksesta, joten kovin luottavainen ei voi olla

nykyisen kaltaisen poliisiorganisaation säilymiseen.

Koko työurani ajan on tämän tästä tullut organisaa-

tiomuutoksia, joten tuskin ne tähänkään loppuvat.

Asiat pitää järjestää niin, että poliisihallinnossa ei

tulevaisuudessa jouduttaisi yt-neuvotteluihin, ja ne

jotka haluavat, saisivat olla työelämässä mukana.

Minä

Innostun kiinnostavista ihmisistä ja uusista haas-

teista vaikka muutoksen kautta. Muutos ei ole aina

huono asia. Luin jostain, että kiinalaisen viisauden

mukaan ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän

lähestyy ja käsittelee muutoksia.

Haaveilin pikkutyttönä, että minusta tulee opet-

taja. No, ei tullut opettajaa, mutta tyytyväinen olen

tähänkin ammatinvalintaan! ■

”Lupahallinnossa ollaan monissa laitoksissa työmäärien äärirajoilla.”

16 P&O 4/2014

Mitä muutos on tarkoittanut henkilöstölle?

Organisaatiomuutos on aiheuttanut hen-

kilöstölle henkisiä paineita monella eri ta-

valla. Toimipaikkojen sulkemisia on pelät-

ty, entisen Liikkuvan poliisin yksiköt on

yhdistetty paikallispoliisiin, ryhmäko-

koja ja niiden toimipaikkoja on muutet-

tu, työvuorolistoihin on tehty palkkaus ta

alentavia muutoksia, esimiehet ovat vaih-

tuneet, ohjeet ja määräykset ovat kiris-

tyneet.

Heinäkuussa nuoriso suuntaa telttoineen Turun Ruisrockiin tai

Down by the Laituri -festareille. Varttuneempi väki ja maan

vaikuttajat villiintyvät Porin Jazzeilla ja SuomiAreenalla. Suomi

lomailee, mutta poliisi painaa pitkää päivää. Pääluottamusmies

Juhani Vuorinen kuvaileekin työpaikkaansa värikkääksi, kiireiseksi

ja ammattitaitoiseksi. Hän vastaa kysymyksiin Lounais-Suomen

poliisilaitoksesta.

Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng • Kuva: Turun kaupunki

Airiston aallot ja ydinvoimala saman laitoksen alueella

Miten toimivia ovat tilaratkaisut?

Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella

ei paljon toimitilaratkaisuja ole tehty, mut-

ta muutaman ryhmän toimipaikat ovat

muuttuneet ja niissä henkilöstön kuule-

minen on tehty huonosti, mikä on sitten

aiheuttanut aiheellista kritiikkiä tehtyihin

päätöksiin jälkikäteen.

Onko työilmapiirissä havaittu muutoksia?

Työskentelyilmapiiri on laitoksessa hyvä,

mutta paineita on syntynyt lähinnä työs-

kentelyn kiivastahtisuudesta ja henkilös-

tön vähyydestä tehtäviin nähden. Varsin-

kin kentällä valvonnassa sekä perustut-

kinnassa ja toimistossa on kovat työpai-

neet, jotka eivät kyllä välttämättä johdu

PORA III:sta, vaan yleisestä rahan puut-

17P&O 4/2014

Varsinais-Suomen poliisilaitos

Satakunnan poliisilaitos

Lounais-Suomen poliisilaitos

teesta ja sitä seuranneesta henkilöstön

määrän vähentämisestä.

Lounais-Suomen poliisilaitoksessa on

pula perustyötä tekevästä väestä, väkeä

on hajautettu runsaasti erityisryhmiin

ja viimeaikaiset väen vähentämiset ovat

osuneet kipeimmin juuri perustyötä teke-

viin. Jonkin asteista rakenteellista muu-

tosta laitoksen organisaatioon on uskoak-

seni tulossa, tarve siihen mielestäni on

olemassa.

Millaisia asioita luottamusmiehet ovat hoitaneet liittyen uudistukseen?

Uudistukseen liittyviä luottamusmies-

asioita on ollut runsaasti: luokittelueri-

mielisyydet, HTS-asiat, yleensä kehitys-

keskusteluun liittyvät asiat, takuupalkka-

• Henkilöstömäärä: noin 1 000, joista 790 poliiseja

• Alueen koko pinta-alana: 32 030 neliökilometriä, josta maata on 18 480 neliökilometriä

• Asukasmäärä alueella: 695 000

syys, ydinvoimalaitos sekä runsaat suu-

ret yleisötapahtumat (Pori Jazz, Ruisrock,

DBTL, Saaristo Open), jotka kiitettävästi

työllistävät laitoksemme väkeä.

Onko muutos vaikuttanut yleiseen turvallisuuteen alueellanne?

Turvallisuustilanne laitoksemme alueella

ei ole muutoksen vuoksi juuri muuttu-

nut, eikä sillä ole ollut erityistä merkitys-

tä tehtyihin partiomatkoihin. Partioiden

vähyys alueella on kyllä nostanut virka-

miehen työturvallisuusriskiä, kun varmis-

tuspartion saaminen tilanteissa ei ole aina

turvattu. Tekniikan varallaolo (päivystää

sekä Turkua ja Poria) on nähty hieman on-

gelmalliseksi pitkän ajomatkan ja siitä ai-

heutuvien pitkien työvuorojen sekä jak-

samisen vuoksi.

PORA III on aiheuttanut runsaasti kes-

kustelua laitoksessa. Yleisesti epäillään

päästäänkö koko projektissa siihen ase-

tettuihin säästötavoitteisiin. Toimipisteitä

ei juuri ole suljettu, virkoja ei ole vähen-

netty hallinto- ja esikuntasektorilta, vaan

siellä palkat jopa hieman nousivat.

Poliisikoulutuksen sosiaaliset kustan-

nukset siirrettiin opiskelijoille, joten siel-

tä saadaan pientä säästöä, mutta mistä ne

kymmenien miljoonien säästöt saadaan

kokoon vuodeksi 2016? Rahat on poliisi-

toimelta loppu ja määräaikaisia virkamie-

hiä on laitettu kortistoon kasvavassa mää-

rin. Mukavalta ei tuntunut myöskään lu-

kea valtioneuvoston päätöstä valtion-

hallinnon palkkaliukuman rajoittamises-

ta 31.12.2018 asti. Sen vaikutukset ovat

vielä selkiytymättä, mutta mitään hyvää

se ei virkamiehille lupaa.

Poliisin toimia ollaan myös kiihtyvällä

vauhdilla ulkoistamassa yksityiselle sek-

torille sekä Rajavartiolaitokselle. Kun ul-

koistamisista puhutaan pitää muistaa, että

kun meiltä lähtee töitä muualle, lähtevät

myös työntekijät. Tämä nähtiin hyvin hä-

täkeskusuudistuksen yhteydessä. ■

asiat, nimitysasiat, toimipaikkojen muu-

toksiin liittyvät ongelmat, kielikelpoisuus-

asiat, esimies–alainen -suhteet ovat myös

olleet kovilla ja niiden tiimoilta on käyty

neuvotteluja.

Uusi luottamusmiesjärjestelmä on toi-

minut laitoksessamme hyvin. Yhteistyö

Porin poliisilaitokselle sijoitetun luotta-

musmies Pasi Hurmeen kanssa on ollut

tiivistä, hyvähenkistä sekä antoisaa. Mie-

lestäni pääluottamusmiehen tulee työs-

kennellä samassa toimipisteessä poliisi-

päällikön kanssa, se helpottaa ja nopeut-

taa huomattavasti neuvottelujen suju-

mista. Huonoa ei ole sekään, jos pääluot-

tamusmies tekee pääasiassa päivävuo-

roja arkisin, koska tuolloin on ongelma-

tonta mennä erilaisiin palavereihin ilman

työvuoromuutoksia ja yötöistä aiheutuvia

väsymisongelmia.

Miten ohjeistus on edennyt?

Laitoksen ohjeistuksia on uusittu koval-

la vauhdilla, jopa niin kovalla, ettei asioita

ole aina käsitelty henkilöstön taikka hei-

dän edustajiensa kanssa riittävällä laajuu-

della. Uudessa laitoksessa on myös hen-

kilöstön vaikutusmahdollisuus omiin asi-

oihin vähentynyt. Useammasta laitoksen

ohjausryhmästä on pudotettu pois henki-

löstön edustajat, mikä on mielestäni erit-

täin huono suuntaus. Myös laitoksen stra-

tegiapäiviltä oli henkilöstön edustaja jä-

tetty pois ensimmäistä kertaa.

Laitoksen pelisäännöt ovat mieles-

täni vielä tässä vaiheessa hieman sekaisin

ja vakiintumatta. Peli laitoksen sisällä on

kokonaisuutena mielestäni koventunut ja

henkilöstöä ei enää haluta entisessä mit-

takaavassa kuulla ennen päätösten tekoa.

Sanelupolitiikka on lisääntynyt, mikä ei

missään tapauksessa voi olla hyvä asia ke-

nenkään kannalta katsottuna.

Millaisia erityispiirteitä alueellanne on?

Laitoksemme erityispiirteitä ovat aluet-

tamme sivuava meri ja runsas saaristo,

vilkkaat satamat, lentokentät, kaksikieli-

Tutkinta vaatii tekijöiltään pitkää

puurtamista koneen ääressä. Itä-

Uudellamaalla Vantaan pääpoliisi-

asemalla vastapainoa työlle voi etsiä lii-

kuntatarjonnasta.

– Meillä järjestetään viikoittain yh-

teisiä harjoituksia esimerkiksi jääkie-

kossa. On myös ohjattua ryhmälii-

kuntaa. Meiltä moni käy muun

muassa kahvakuulassa, kertoo

tutkinnanjohtajana väkivaltari-

kostutkinnassa ja pitkäkestoisessa

tutkinnassa työskentelevä rikosko-

misario Kimmo Hyvärinen.

Fysioterapeutin ohjaamat ryhmälii-

kuntatunnit on suunnattu koko henkilö-

kunnalle. Kuntoaan voi kohottaa myös

pienemmällä porukalla. Kentältä tutkin-

taan työkierrolle tullut vanhempi konstaa-

peli Tina Antas vetää omalle ryhmälleen

kuntopiiriä.

– Olen tehnyt tätä nyt viisi kuukautta.

Kuntopiiri on otettu hyvin vastaan, ja

treenaajia on viikoittain yleensä kolmesta

kahdeksaan.

Teksti ja kuvitus: Tanja Seppänen

Joustava työvuorosuunni

18 P&O 4/2014

”Hyvinvoinnissa on kyse pienistä

asioista.”

19P&O 4/2014

ttelu antaa aikaa liikkua

Kaksi tuntia viikossa

Antas kuvailee tuntia crossfit/HIIT-

tyyppiseksi omalla keholla treenaamisek-

si. Sisältö on joka kerta erilaista.

– Tämä antaa vaihtelua siihen, mitä

moni tekee itsekseen. Ja on mukavaa, jos

samalla voin vinkata, miten tehdä kotona

tehokkaita harjoitteita lyhyessäkin ajassa.

– Tunneilla käyneet ovat olleet tosi

tyytyväisiä ja moni on sanonut, että kunto

on noussut.

Antas toivoo, että kuntopiiri jatkuisi,

kun hänen vuotensa työkierrossa päättyy.

Laaja lajikirjo antaa valinnanvaraa.

Motivaatio liikkeelle lähtöön pitää kuiten-

kin tulla itsestä. Tärkeintä ei ole, mitä har-

rastaa, vaan miksi. Hyväriselle liikkuminen

merkitsee kokonaisvaltaista hyvinvointia.

– Näen, että liikunta on vastapaino

työn tekemiselle. Hiihtolenkillä käydes-

säni saan ajatukset täysin irti työstä, ja

voin rentoutua henkisesti. Samalla elimis-

tön toiminta paranee.

Hyvärinen toivoo, että hänen esimer-

killään on väliä. Esimiehenä hän haluaa

kannustaa yhdessä tekemiseen ja antaa

mahdollisuuksia kuntoiluun.

– Meillä on sovittu, että työajalla voi

liikkua kaksi tuntia viikossa. Tämä mah-

dollisuus järjestetään jokaiselle työvuo-

roja suunniteltaessa. Joustamme myös

niin, että tunteja voi tehdä takaisin työ-

vuoroa pidentäen.

Hyvärisen mielestä liikkumista ei pi-

täisi unohtaa myöskään työpäivän vils-

keessä.

– Olen ajatellut, että hyvällä ilmalla

kokouksia voisi pitää ulkona kävellen. On

sitä joskus tehtykin, eri porukalla tosin.

– Tutkijan työssä jumittuu koneelle, ja

ajoittain olisi hyvä laittaa veri kiertämään

taukojumpalla tai lähtemällä liikkeelle.

Hyvinvoinnissa on kyse pienistä asioista,

Hyvärinen summaa. ■

TERJES EXPORT & IMPORTTerje Søderholm

Korsukyläntie 19163920 INHA

Puh. +358 40 139 9944

Jäämeren herkkuja:Mahtava tilaisuus ostaa Jäämeren kuningasrapua edulliseen hintaan: 37 - 45¤/kg koosta riippuen (sis. Alv 14%). Lisäksi seiti-, kolja-, ja turskafileetä hintaan 10 - 12¤/kg + Alv 14 %. Fileet ovat syväjäädytettyinä 5, 10 ja 20 kg:n paketeissa, joista helppo irrottaa tilaamanne määrä. Mikäli tilaatte suuren erän kerralla, esim. keräämällä tilauslistan kollegoidenne kanssa, voin toimittaa ne suoraan pakastimiinne. Kaikki meren antimet ovat kasvaneet vapaasti Jäämeressä.

Poliisin ammatti on henkisesti ja fyy-

sisestikin erittäin vaativaa, joten on

paikallaan, että työnantaja mahdol-

listaa työntekijöiden omaehtoisen kuntoi-

lun. Poliisi saa käyttää kunnon ylläpitä-

miseen työaikaa kaksi tuntia viikossa, jos

työtilanne sen sallii. Vähintään joka toinen

vuosi poliisi joutuu myös kunto testiin.

Suurin osa testeistä mittaa lihaskuntoa ja

niistä on suoriuduttava. Henkinen kunto

on yhtä tärkeä kuin fyysinen.

Vaikka laissa poliisin hallinnosta on

kirjattu, että poliisin tulee ylläpitää työ-

tehtäviensä edellyttämää kuntoa ja am-

mattitaitoa, on kuntoiluun käytettävä

työaika sovittava aina esimiehen kanssa.

TYKY-tuntia ei ole kirjattu VES:iin.

– Mielestäni liikuntaan käytettävästä

ajasta pitäisi poistaa ehdollisuus. Liikun-

taan tulisi olla oikeus, koska poliisilta edel-

lytetään kunnosta huolehtimista. Näin

asia selkeytyisi ja käytännöissä liikuntaan

käytettävään aikaan ei tulisi eroja kuten

nyt näyttää olevan, sanoo Rita Ridanpää,

SPJL:n lakimies.

Hyvä fyysinen ja henkinen kunto ovat

myös edellytys, että työntekijät jaksavat

työskennellä eläkeikään asti ja pystyisivät

nauttimaan eläkevuosistaan mahdollisim-

man terveinä.

Suurin osa poliiseista pitää fyysistä

kuntoaan yllä harrastamalla aktiivisesti

vapaa-ajan liikuntaa useampana päivänä

viikossa. Hyvässä kunnossa oleva työnte-

kijä pystyy käsittelemään stressaavia ti-

lanteita paremmin. Työnanatajan tulisi-

kin kiinnittää huomiota henkilöstön ko-

konaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Lisäksi:Poliisin tulee ylläpitää työtehtäviensä

edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. Eri

työtehtävien edellyttämän kunnon ta-

sosta ja kuntotestien järjestämisestä voi-

daan säätää valtioneuvoston asetuksella.

(Laki poliisin hallinnosta 15 h §)

20 P&O 4/2014

Kun oma terveys rajoittaa ja vaikeuttaa työssä

selviytymistä tai takana on pitkä sairausloma,

on ammatillinen kuntoutus huomioon otetta-

va vaihtoehto ennen kuin haetaan työkyvyttömyys-

eläkepäätöstä.

Ammatillinen kuntoutus on

tarkoitettu henkilöille, joiden sai-

raus estää työskentelyn entisessä

työssä. Sen tavoitteena on, että

kuntoutuksen jälkeen voi jatkaa

työelämässä ja palata joko entisiin tai uusiin työtehtä-

viin. Se auttaa jatkamaan työssä ja kannattaa myös

taloudellisesti. Vanhuuseläke karttuu vain työ-

tä tekemällä ja toimeentulo ammatillisen kun-

toutuksen aikana on parempi kuin eläkkeellä

ollessa. On myös huomattava, että ammatilli-

sesta kuntoutuksesta ei aiheudu erillisiä kus-

tannuksia työnantajalle.

Ammatillisesta kuntoutuksesta suu-

rin osa toteutetaan työpaikoilla. Suo-

situimpia keinoja ovat työkokei-

lut, jotka räätälöidään työtehtä-

vien ja henkilön terveydenti-

lan mukaan. Uudelleen- tai li-

säkoulutus on myös mahdol-

lista. Työkokeilu on yleen-

sä kolmen kuukauden pi-

tuinen jakso, jonka aika-

na osatyökykyinen hen-

kilö kokeilee joko enti-

siä tai uusia tehtäviä. Työ-

aika voi vaihdella 4–8 tunnin välil-

lä. Uudelleen- tai lisäkoulutusta kan-

nattaa harkita, jos työkokeilun avul-

la ei löydy terveydentilan kannalta

soveltuvia tehtäviä.

Aloitteen ammatillisesta kuntoutuksesta voi teh-

dä henkilö itse, esimies tai työterveyshuolto. Käytän-

nössä asia etenee niin, että järjestetään verkostopala-

veri, johon osallistuvat työntekijä, työnantaja ja työ-

terveyshuolto. Verkostopalaverissa selvitetään, mitä

vaihtoehtoja on käytettävissä omalla työpaikalla ja

onnistuuko työhön paluu tai uusiin tehtäviin siirty-

minen työkokeilun avulla, vai tarvitseeko henkilö lisä-

koulutusta. Samalla selvitetään myös, miten työyhtei-

söä informoidaan työkokeilusta, kuka toimii pereh-

dyttäjänä ja miten työkokeilun sujumista seurataan

niin työpaikalla kuin työterveyshuollossa.

Ammatillista kuntoutusta julkisella sektorilla hae-

taan KEVA:sta, jossa on kuntoutusasiantuntijoita, joi-

hin voi tarvittaessa myös olla yhteydessä. Hakuloma-

ke ammatilliseen kuntoutukseen löytyy KEVA:n inter-

net-sivuilta osoitteesta: www.keva.fi/lomakkeet. Ha-

kemuksen liitteeksi tulee lähettää B-lääkärinlausunto.

Sen perusteella KEVA:n asiantuntijat arvioivat henki-

lön työkyvyn menetyksen uhkaa. Mukaan on hyvä

liittää myös verkostoneuvottelun muistio.

Kun tai jos KEVA:lta tulee myönteinen päätös am-

matilliseen kuntoutukseen, on hakijalla yhdeksän kuu-

kautta aikaa lähettää KEVA:aan ammatillisen kuntou-

tuksen suunnitelma. Jos suunnitelma on jo hakemuk-

sen yhteydessä ollut mukana, KEVA antaa samalla ker-

taa päätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutuk-

seen sekä päätöksen työkokeilusta ja koulutuksesta.

Ammatillisen kuntoutuksen aikana KEVA maksaa

kuntoutusrahaa tai kuntoutustukeen kuntoutuskoro-

tusta. KEVA:n tuella opiskelevalle henkilölle makse-

taan lisäksi opintojen ajalta niin sanottuja normikor-

vauksia.

Aurinkoista kesää ja rentouttavaa lomaa kaikille! ■

Lähde ja lisätietoja: www.keva.fi/Kaari

Ammatillinen kuntoutus kannattaa

Oikeusministeriö

Pirjo Lappalainen

PÄÄLUOTTAMUSMIEHET

Ammatillisesta

kuntoutuksesta suurin

osa toteutetaan

työpaikoilla.

21P&O 4/2014

Liukumaa kohti tuntematonta

Valtioneuvosto teki 28.5.2014 päätöksen valtio-

hallinnon palkkaliukuman rajoittamisesta ajal-

la 1.6.2014–31.12.2018. Päätöksen perusteel-

la valtiovarainministeriö määritteli, että palkkaliuku-

man rajoittamisesta aiheutuu laskennallinen toimin-

tamenojen säästö, joka huomioidaan siten, että vuo-

den 2015 määrärahoja vähennetään 0,44 %. Vastaavat

vähennykset, jotka kohdistetaan virastoille vuosina

2016–2018, ratkaistaan myöhemmin palkkausmeno-

jen kehityksen seurannan perusteella.

Heti samana päivänä Palkansaajajärjestöt Pardia,

JHL ja Juko julkaisivat oman näkemyksensä palkka-

liukumien rajoittamiseen. Siinä tuotiin selkeästi esille

se, että valtiolla työnantajana ei ole oikeutta estää vir-

ka- ja työehtosopimusten mukaisten palkkaliukumien

syntymistä. Kun tehtävien vaativuus nousee tai hen-

kilökohtainen suoritustaso paranee, on ne huomioita-

va palkkauksessa sopimuksen edellyttävällä tavalla.

Virka- ja työehtosopimuksia sovellettaessa ei saa

siis asettaa mitään rajoitinta sille, kuinka monen eu-

ron tai prosentin edestä niitä noudatetaan, ja sen jäl-

keen jättää noudattamatta. Sitä, miten palkkaliu-

kuman rajoittamista käytännössä lähdetään sovel-

tamaan, kannattaa henkilöstön ja erityisten luotta-

musmiesten seurata. Sopimuksen vastaisiin ohjeisiin

ja toimiin on puututtava ja tapauksista on ilmoitetta-

va myös liittoon.

Valtion virkamieslain 13 § velvoittaa virastoja:

”Asianomaisen viranomaisen on huolehdittava siitä ,

että virkamiehelle annetaan virkasuhteesta johtu-

vat edut ja oikeudet sellaisena kuin ne hänelle kuu-

luvat”. Vastuu sopimuksen mukaisesta soveltamises-

ta on erityisesti niillä virastojen esimiehillä, jotka ovat

palkkauk sen kanssa tekemisissä joko arviointia suorit-

tavina lähiesimiehinä, esityksiä hyväksyvinä tai pää-

töksiä tekevinä esimiehinä.

Jo nyt on kentältä tullut viestejä, joista on ilmen-

nyt, että esimerkiksi Pora III:n muodostamissa uu-

sissa poliisilaitoksissa on etsitty kei-

noja palkkauksen yhtenäistämisek-

si nimenomaan alentamalla palkkoja.

Minulle on välittynyt sellainen kuva,

että hyviä arviointeja aikanaan teh-

neiden esimiesten arvioidaan olleen

väärässä ja nyt heidän tekemiään ratkaisuja on syytä

korjata alaspäin. Mihin tämä lisäkannustus liukuman

rajoittamiseksi jatkossa johtaakaan?

Miksi valtio työnantajana on valinnut sääs-

tökeinoksi palkkaliukuman rajoittamisen?

Rahasta on tietysti kyse. Mutta olisin kai-

vannut muita keinoja selviytyä tilanteen-

sa. Me toimimme entistä vähemmin jou-

koin ja osin jaksamisen rajoissa. Tehtävät

ovat organisaatiomuutosten ja tehostamistoi-

mien myötä vaativoituneet ja lisäänty-

neet. Muutokset ovat siirtäneet mo-

nen työpaikkaa kauemmas aiheut-

taen muuton toiselle paikkakun-

nalle, tai ainakin matkakustan-

nusten kasvamisen. Olemme

siis palkkamme ja liukumam-

me ansainneet.

On liukumaa tai ei,

0,44 % leikataan määrä-

rahoista. Kun vastaavalle

ajalle ollaan lisäksi koh-

distamassa 0,5 %:n leik-

kaukset, olemme liukumassa

kohti jotain – en tiedä mi-

tä. Mutta mitään hyvää se

ei ole kansalaisten ja henki-

löstön kannalta. ■

Pekka LassilaSisäministeriö

Sopimuksen vastaisiin

ohjeisiin ja toimiin on

puututtava.

22 P&O 4/2014

Teksti: Sirkku Kokkonen • Piirros: Annamari Lignell

Ajatuksia

Kärpäset ja härkäsetVielä siitä mummolasta! Siellä on viime kesänä uusittu

ulkohuussi. Töissä on naisten wc, miesten wc, johdoista

tulee vettä vaikka kuinka ja putket kulkevat talossa ylös

alas. Kaikessa on sähköisyyttä, toimivuutta, vauhtia.

Mummolan huussipa se on hidas, eikä se ole sähköllä ja

vesiputkilla pilattu. Siellä on vati, pyyhe ja kuoriketta.

Ja taulu Viipurin linnasta. Siellä on rauhallista, hiljaista,

voi kuunnella lintujen laulua ja ihmetellä tätä maailman

menoa. Ellei siellä ole ampiaispesää. Rouva Kokkonen

tuhosi viime kesänä kaikki mahdolliset pesien alut ja enti-

set pesät.

Mutta tiedä niistä herhiläisistä, aina ne kokoavat voi-

mansa ja tekevät uutta jäynää, vähän niin kuin vaikeat

asiakkaat työpaikalla. Uusia solmuja, uusia pesäkkeitä!

Vielä minä niille näytän! Kaikki maailman ampiaiset ja

härkäset, varokaa – rouva Kokkonen on kohta irti!

LaivaruokaaToukokuun kesän avaus tehtiin niin,

että patsasteltiin, etsittiin patsaita, ja

oltiin olusilla, etsittiin uusia kesäpaik-

koja. Laiva, joka oli joen rannalla, oli

uusi – ja siellä sai todella hyviä toas-

teja. Syötiin siis toast, juotiin siis ale,

ja patsailtiin siis kaduilla all together!

Siinä alkoi kesä, rento meininki ja

ulko-ilma-elämä!

Tulee se kesä tänne Pohjolaankin,

se on joka vuosi uusi ilon aihe!

Ilmassa onNiin siinä sitten kävi, että ilmassa on odo-

tuksen tuntua. Kesäloma alkaa häämöttää,

ajatteli rouva Kokkonen. Kesälomaksi sitä

kai voi sanoa, vain viikko, joka on lyhyt

ja ytimekäs. Mummolaprojektin osa 2

alkaa.

Viime viikkoina rouva Kokkonen ei

ollut voinut välttyä ajattelemasta mum-

molaa myös työaikana, luultavasti jokai-

nen lomalle lähtijä joskus ajatteli tulevia

lomapäiviään, siinä rouva Kokkonen ei

ollut yksin. Illat hän suunnitteli paviljon-

kia, rakensi terassia ja portaita paperilla,

pakkasi tarpeellisia tavaroita erilaisiin

nyssäköihin ja silitteli heinäseipäitä talon

seinustalla. Niistä tulee laavu, tai sitten

niistä tulee aita, tai sitten niistä tulee....

Ja listat ostettavista grillistä, hiilistä, tai-

mista, säkeistä, ruuveista ja muttereista

vain paisuivat. Työleiri tämä ei silti ole,

rentoutuminen ja lepo kulkevat käsikkäin

projektin ja sen toteutuksen kanssa. Iha-

naa suunnitella! Kesälomaa odotellessa!

Onko mummolaan mänijöitä?

ll

23P&O 4/2014

Tunnussävelmä elokuvasta Skyfall raikui viimeisenä kappa-

leena Turun Logomon lavalla esitetyssä James Bond -elo-

kuvien sikermässä. Esitykseen kuului laulujen lisäksi myös

koreografia ja puhetta, otteita muutamasta James Bond -eloku-

vasta. Yleisö näki ja koki jotain sellaista, mitä ei ennen vastaavilla

Valtakunnallisilla Poliisimusiikkipäivillä ollut nähty Turun Poliisi-

laulajilta tai Turun Naispoliisilaulajiltakaan.

Lounais-Suomen poliisipäällikkö Tapio Huttusen mielestä

Logomon parasta antia kuultiin konsertin loppupuoliskolla ja eri-

tyisesti Bond-esityksessä.

– Koska siinä ammuttiin, tokaisi Huttunen leikkisästi.

Mikaelinkirkon konsertin alkuun Turun kuorot yhdessä Hel-

singin naisten ja Tampereen miesten kanssa esittivät kulkueena

eri puolilta Turkua teattereilta lainaamissaan munkinkaavuissa

Kelttiläisen hallelujan. Se teki vaikutuksen niin yleisöön kuin

muihin kuorolaisiin.

Päätösnumerona Etelä-Pohjanmaan, Helsingin, Oulun, Poh-

jois-Savon, Porin, Tampereen ja Turun Poliisilaulajien, Helsingin

ja Turun Naispoliisilaulajien sekä Helsingin Poliisisoittokunnan

yhteisesitys Ukko-Paavon virrestä oli sekin yksinkertaisuudes-

saan vaikuttava.

Turun Naispoliisilaulajien sihteeri ja Lounais-Suomen polii-

silaitoksen tiedonhallintasihteeri Jaana Sola on laulanut polii-

sikuorossa sen perustamisesta, tammikuusta 2008 lähtien. Nyt

hän osallistui kolmansille valtakunnallisille Poliisimusiikkipäiville.

Tampereella vuonna 2010 ja Kuopiossa vuonna 2012 Turun naiset

saivat esittää sekä omaa että miesten kanssa yhteistä ohjelmaa.

– Jo Tampereella yleisö otti hyvin vastaan esityksemme,

johon aina kuuluu myös hieman koreografiaa, toteaa Sola.

Yhdistyneiden poliisikuorojen esityksistä hän mainitsee eri-

tyisen hienona kokemuksena laulaa soittokunnan säestämänä

laulut Conquest of Paradise (elokuvasta Paratiisin valloitus) sekä

Jean Sibeliuksen Finlandia.

– Kokemus, jota ei voi sanoin kuvailla. Jos menee vilunväreitä

kuulijalla, niin ne menevät myös laulajalla.

Kuorolaiset ovat olleet niin innoissaan ja haltioissaan laulu-

kokemuksistaan ja yleisöltä saamastaan palautteesta, että useat

tiukat harjoitukset eivät ole jääneet mieltä rasittamaan, vaan kii-

toksensa määrätietoisesta työstään on saanut myös Turun kuo-

rojen tirehtööri.

Kuorolaulun edellissyksynä aloittanut vanhempi konstaapeli

Mika Salonen kiittelee työparinaan työskentelevää vanhempi

konstaapeli Jukka Saarista: ”Upeaa , kun houkuttelit minut

tämän hienon harrastuksen pariin. Ystäviltä tuli pelkästään ylis-

tävää kiitosta kummastakin konsertista”.

Saarinen on puolestaan harrastanut poliisikuorossa laula-

mista jo useamman vuoden ajan. Kokemuksia on ainakin nel-

jästä aiemmista valtakunnallisista Poliisimusiikkipäivistä. Tänä

vuonna hän kirjoitti turkulaisten Bond-spektaakkelin vuorosa-

nat ja suunnitteli koreografiat. Ensi vuoden alusta lähtien Saari-

sesta tullee Turun Poliisilaulajien uusi puheenjohtaja Teuvo Sah-lan jättäessä puheenjohtajuutensa 38 vuoden jälkeen.

Vanhempi rikoskonstaapeli Esko Itälä, Turun Poliisilaulajien

kuopus, on saanut useilta kuulijoilta erityismaininnan. Eskon lau-

lamat soolot kappaleissa Can You feel the Love Tonight ja Skyfall,

nostattivat yleisön raivoisiin aplodeihin. Paitsi, että saa laulaa

isossa kuorossa, yksittäisen laulajan on myös mahdollista päästä

solistina esille. Suomen yhdeksän poliisikuoron kannalta olisi-

kin tärkeää kehittää perinteisen kuoromusiikin lisäksi ohjelmis-

toa, joka toisi paitsi nuoria miehiä ja naisia kuoroihin myös uutta

yleisöä esityksiin. Näin vältettäisiin monia kuoroja uhkaava elä-

köityminen ja lopulta lakkauttaminen.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja poliisipäällikkö Tapio Hut-

tunen totesivat kuorolaulun olevan mitä parhainta vastapainoa

ajoittain hyvin raskaallekin poliisityölle. Kuluneen kuorovuoden

kokemuksien mukaan se voi olla vastapainoa myös yksityiselä-

män haasteissa ja suruissa. Musiikin voimalla kuorolaiset ovat

tukeneet toisiaan laulajaystävien kohdatessa läheistensä vaka-

via loukkaantumisia, sairastumisia ja kuolemia. Sillä on ollut suuri

merkitys eteenpäin jaksamisessa. ■

Turun Poliisilaajat, Turun Naispoliisilaulajat, lauluyhtye Tuike, trumpetisti Jari Kulmala ja huilisti Minna Pirkkanen. Pianistina ja johtajana Helena Heimola.

Let the SkyfallTeksti: Jaana Sola

24 P&O 4/2014

Kari Peitsamon laulu innoitti lukion

ja armeijan käynyttä miestä hakeu-

tumaan kauppaopistoon. Kohtalon

sormi kuitenkin osoitti kohti poliisikoulua

ja Ilari laittoi paperit myös sinne.

– Kyseessä oli enemmänkin mielijohde

kuin varsinainen haave poliisin ammatista.

Uravalintaani en ole kuitenkaan katunut,

koska ammatti on osaltaan avannut ovia

mielenkiintoisiin työtehtäviin niin koti-

maassa kuin kansainvälisestikin.

Muutokset saisivat jo riittää

Ilari työskentelee komisariona Kaakkois-

Suomen poliisilaitoksella, Kotkan poliisi-

asemalla vastuualueena eteläisen Kymen-

laakson kenttätoimisto. Työnkuvaan kuu-

luu kenttätoimiston johtamisen lisäksi

viranomaisyhteistyötä ja yleisjohtajana

toimimista tilannekeskuksessa.

Ilari tuli vuorotteluvapaalta suoraan

PORA III mukaiseen uuteen organisaatioon .

Muutoksia oli tullut niin tietojärjestelmiin

kuin keskeiseen lainsäädäntöön. Viimei-

simpänä konkreettisena muutoksena on

ollut puhelinnumerouudistus.

– Jo nyt on alettu keskustella uusista

tulevista säästötoimista ja sitä kautta mah-

dollisista muutoksista. Muutokset tuovat

aina epävarmuutta. Olisi suotavaa, että

joksikin aikaa olisi edes stabiili tilanne toi-

menkuvissa ja prosesseissa. Riittävä resur-

sointi laadukkaiden poliisipalvelujen tuot-

tamiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi

olisi tervetullutta.

Ilari odottaa järjestötoiminnalta aktii-

vista, näkyvää ja reipasta otetta edunval-

vontaan. Erityisesti nyt kun tulevaisuus

näyttää taloustilanteen vuoksi synkälle

pitää hän tärkeänä, että edunvalvonta-

työtä tehdään suurella joukolla, jolloin

vaikuttavuus on tehokkaampaa.

Lisäksi Ilari pitää hyvänä, että käy-

tössä on tarvittaessa muun muassa laki-

mies ja luottamusmiespalvelut. Paikalli-

Työn vastapainoKomizaario ja wanna be rockari saman nahkarotsin sisuksissa. Näin kuvaa itseään Ilari van der Steen,

joka aloitti kitaransoiton murrosiän kynnyksellä isän opastuksella. Varhainen Metallica ja sittemmin

Rush ja G’n’R kolahtivat suoraan nuoren miehen ytimeen.

Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng • Kuvat: Juha Kärkkäinen

Suuri Tuntematon, vasemmalta Ilari van der Steen, Juha Beck, Lauri Eerola ja Juho Eerola.

25P&O 4/2014

seen yhdistykseen kuulumisen etuna on

taas mainio kesäpaikka.

Virkamies vs. rockari

Ilari soittaa bändissä nimeltä Suuri Tunte-

maton. Suuren Tuntemattoman lisäksi hän

on treenaillut ja satunnaisesti keikkaillut

myös poliisiaseman oman Guns and Cuffs

-bändin kanssa.

Suuri Tuntematon on ollut niin sano-

tusti on/off tilassa 2000-luvun alkupuo-

lelta asti. Maailmanvalloitusta bändi yritti

ensin englannin kielellä, jolloin nimenä oli

Unknown. Tuolta ajalta jäi elämään koh-

talaisen laadukas video Tango Magic, joka

on katsottavissa myös YouTubessa. Maail-

manvalloituksen jälkeen bändi kuitenkin

päätti, että esityskieli on suomi ja sanoit-

tajakin vaihtui solisti Juho Eerolaksi . Bändin tyylisuunta on Ilarin mukaan koti-

mainen hard rock, jossa on vivahdetta

iskelmästä ja progesta.

Ilari toteaa, että ristiriitaa poliisin

työ-minän ja vapaa-ajalla olevan rocka-

rin välillä ei ole. Vahvuutena on, että bän-

dikavereilla on samanlainen elämänkat-

somus. Bändi koostuu työtä tekevistä ja

osittain perheellisistä soittajista, ja Suuren

Tuntemattoman keulakuvana toimii kan-

sanedustaja Juho Eerola.

– Kansanedustaja–poliisi -kuvio hil-

litsee pahimpia himoja aiheuttaa pahen-

nusta. Muuten en näe asiassa pahempaa

risti riitaa. Joskus ollaan esillä poliisin tie-

dotustilanteessa jopa valtakunnallisesti ja

toisinaan taas soittolavalla pääasiassa pai-

kallisissa merkeissä. On tietysti selvää,

että poliisilla on tiukemmat käyttäytymis-

normit kuin siviileillä myös vapaa-ajalla.

Säänneltyä sooloilua

Musiikki on luovaa harrastusta ja sävel-

täminen jättää tilaa monenlaisille ratkai-

suille. Virkatyö sen sijaan on aika jämä-

kästi säänneltyä.

– Tämä sopii minulle mainiosti, koska

elämään täytyy sisältyä muutakin kuin

sooloilua.

Ilari pohtii, että molemmista töistä löy-

tyy henkilöstöjohtamisen näkökulmasta

Suuri tuntematon löytyy Facebookista ja YouTubesta voi käydä katsomassa musiikki videot: Toiset Tähdet ja Karuselli. Suuri Tuntematon on julkaissut 2013 lopussa pitkäsoiton nimel-tään Kahdeksasosa ja suunnittelee parhaillaan sinkun julkaisemista loppukesällä.

”Elämään täytyy

sisältyä muutakin

kuin sooloilua.”

yhtäläisyyksiä. Perusta on hyvä muistaa

eli tavoitteiden asettelun, seurannan ja

palautteen annon merkitys.

– Musiikki antaa onnistumisen iloja

ja tuottaa luomisen tuskaa. Hyvän bii-

sin tekoprosessi on joka kerta yhtä jän-

nittävää ja mielihyvää tuottava, toteaa

Ilari. Musiikin tekeminen silloin, kun asiat

eivät suju haluttuun malliin, on äärimmäi-

sen stressaavaa.

– On jopa väärin sanoa, että musiikki

olisi aina hyvä vastakohta stressaavalle

leipätyölle. Joskus se voi olla jopa päin-

vastoin.

Viimeisimmät Suuren Tuntemattoman

kappaleet ovat syntyneet melodiasta, joka

on alkanut pyörimään ja jalostumaan Ila-

rin päässä. Näin syntyy yleensä kappaleen

säkeistö tai kertosäe. Jos jokin sävelmän

osa jää pyörimään ajatuksiin pidemmäksi

aikaa, niin silloin on syytä tarttua kitaraan

ja tehdä kappale loppuun.

– Biisin tekeminen voi lähteä liikkeelle

monella eri tavalla. Kitara eksyy käsiin

aika usein ja sitä rämpyttämällä saattaa

löytyä mielenkiintoisia sointukulkuja. Jos-

kus kuulee mielenkiintoisen melodian, ryt-

min tai soittotyylin radiosta ja biisi alkaa

rakentua edellä mainittujen ympärille.

Kotiseutumyönteisesti ja oma lehmä

ojassa Ilari kertoo, että kesäfestareista

suosikit ovat Kotkan Meripäivät ja Dark

River Festival.

– Me soitamme molemmissa. Yleisesti

festareiden kiinnostavuus liittyy luon-

nollisesti esiintyjäkaartiin. Hyvä seura

ja lailliset nautintoaineet eli nuottiöljy

ovat pelkkää plussaa. Onnistuneen kei-

kan jälkeen mieli on kepeä. Keikkamatkat

hyvässä seurassa ovat aina kohokohtia. ■

26 P&O 4/2014

On marraskuinen ilta vuonna 2029. Palaan kotiin

ja huomaan, että pihavalot eivät ole toiminnassa.

Kaivan pimeässä avaimeni esille. Turhaan, koska

ulko-ovi on jo auki – murrettu auki. Valot eivät

toimi koko talossa. Ohitan valojen automaattiohjauksen ja

sen jälkeen ne jälleen toimivat. Ovea on väännetty järeällä

välineellä – pahaa jälkeä. Sitä ennen on rikottu ulko-oven

kapea ikkuna. No, sitä kautta ei ole ollut mahdollisuutta saa-

da takalukittua ovea auki. Oven sisäkahvassa ja lasinsirpa-

leissa on jälkiä, joista voisi olla poliisille hyötyä.

Pikaisen katselmuksen jälkeen totean, että ainakin

anopilta peritty arvokas puinen ajan patinoima kiulu on

viety. Siitä saa pimeilläkin markkinoilla tuhansia euroja,

joten ymmärrän, miksi juuri se on kelvannut varkaille.

Säntään tietokoneelleni tarkistamaan, onko valvontaka-

meroihin jäänyt kuvaa tekijöistä. Ei ole, näkyvää kuvaa

ei ollut pimeässä syntynyt.

Useinkaan en ole tarvinnut entisten virkaveljieni ja

-siskojeni apua, mutta nyt on pakko kääntyä heidän

puoleensa. Aloitan hätäkeskuksesta.

Olette juuri soittaneen Hätäkeskuslaitokseen. Kaikki

päivystäjämme ovat juuri nyt varattuja. Olkaa hyvä ja

odottakaa. Mikäli te tai joku muu olette vakavasti hen-

keä tai terveyttä vaarantavassa tilanteessa painakaa

ruutu -näppäintä ohittaaksenne jonon. Perusteettomas-

ta jonon ohittamisesta seuraa rangaistusmaksu.

No minä odotan. Jään kuuntelemaan väkisin tar-

joiltuja mainoksia ja musiikkia ja aika-ajoin toistuvaa

puhelun avaus repliikkiä.

– Hätäkeskus, Virtanen – miten voimme auttaa?

– Olisin halunnut poliisia paikalle – asuntooni on

murtauduttu

– Onko tekijät paikalla?

– Ei!?

– Pikainen poliisin paikalle saaminen ei ole teidän

tapauksessanne tarpeellista ja siten se on myös mah-

dotonta. Ehdotan, että otatte yhteyden poliisin vir-

tuaaliseen päivystykseen, joka palvelee aina. Tehkää

rikosilmoitus sinne.

– Jaa – kiitos!

Otan esille talktabini ja pyydän yhdistämään

poliisin virtuaalisen päivystykseen. Vastailen ensin

laitteen näytölle tuleviin tarkentaviin kysymyksiin

asiani laadusta ja kiireellisyydestä. Vielä ennen päivystä-

jän ilmestymistä kuvaruudulle joudun vastaamaan kysy-

myksiin, jotka koskevat toiveitani siitä haluanko keskustel-

la nais- vai miespuolisen poliisin kanssa, virkapuvulla vai

ilman – ei siis alastoman, vaan siviilivaatetuksella – vaalea

vai tumma? Pian tämän jälkeen laite ilmoittaa, että polii-

sin virtuaalinen päivystäjä on valmis ottamaan minut vas-

taan huomauttaen, että keskustelumme tullaan taltioimaan

mahdollista myöhempää viranomaiskäyttöä varten ja, että

Kesädekkari:

Tapahtui marraskuussa 2029Teksti: Pekka Lassila • Kuvitukset: Tanja Seppänen

27P&O 4/2014

keskustelusta veloitetaan 1,12 € /

alkava minuutti.

Kuvaruudulle ilmestyy valin-

tojeni mukainen vaaleahko noin

35-vuotias naispoliisi – siis virtuaa-

linen versio sellaisesta . Se näyttää

kieltämättä ihan hyvältä. On koh-

teliaskin. Ja asiat hoituvat juoheas-

ti – tuo virtuaalipoliisi tuntuu ole-

van ammattitaitoinen, mitä tulee

ilmoituksen vastaanottamiseen.

– Voisiko poliisi tulla paikalle

tutkimaan rikospaikkajälkiä?

– Ymmärrän, että ikiaikainen

kiulunne on teille arvokas, mutta

sillä ei ole sellaista arvoa yhteis-

kunnalle kuin teille. Pahoittelem-

me, että emme voi auttaa. Mutta

otamme vastaan rikospaikkajälkiä ja valvontakameran tal-

tiointeja tutkittavaksemme – tosin korvausta vastaan. Voin

antaa teille osoitteen, jonne voitte ne toimittaa.

– Kotini automaattiseen valo-ohjaukseen oli murtaudut-

tu tietoverkon välityksellä ja sammutettu valot. Kamerat ei-

vät ole saaneet talteen mitään.

– Ikävä kuulla. Jotta sama ei toistuisi, meillä olisi tarjolla

ratkaisu. Ostakaa poliisin verkkokaupasta kamera, joka on

uusinta uutta tekniikkaa. Se taltioi pimeissäkin olosuhteissa

laadukasta teräväpiirtokuvaa. Se on varustettu omalla itse-

näisellä prosessorilla, vahvalla palomuurilla ja omalla virta-

lähteellä, joten sen saattaminen toimintakyvyttömäksi on

lähes mahdotonta. Hinta vain 600 €.

– Tuo on eläkeläiselle vähän liikaa. Onko tämä nyt sit-

ten tässä – minkä takia yleensä otatte ilmoituksia vastaan?

– Ilmoitusten tekemistä ei ole vielä haluttu rajoittaa. Ja

onhan se tutkimuksissakin todettu, että ihmisten ahdistus-

ta helpottaa, kun saa keskustella kohtaamistaan ongelmista

jonkun kanssa – eikö helpotakin?

– Miten sitten rikollisten kiinnijääminen mahdollisesti

toteutuu, jos rikospaikkatutkintaa ei tehdä – ei mitenkään?

– Olette oikeassa. Poliisilla ei kuitenkaan ole resursse-

ja käydä kaikilla rikospaikoilla. Mutta voitte halutessanne

kääntyä kaupallisen poliisin puoleen. Oy Rajattomien Poliisi-

voimat Ab, jonka Natoon liittymisen takia irtisanottu raja-

vartioston henkilöstö on perusta-

nut, on hyvä, luotettava ja edulli-

nen vaihtoehto. Tosin heidän palve-

lunsa saattavat olla loppuunmyy-

dyt aina jouluun saakka. Ovat tuu-

raamassa poliisihallinnon syyslomia.

Sitä paitsi heidän rikostekniset pal-

velunsa eivät ole läheskään niin laa-

dukkaita ja monipuolisia kuin polii-

silla. Vapopan (Vapaaehtoisen polii-

sipalvelun) palveluja on mahdolli-

sesti saatavilla, mutta suhtaudum-

me varauksella heidän palveluihin-

sa – emme suosittele heitä ulkovar-

tiointia vaativampiin tehtäviin.

– Mutta ennen kuin päätämme

yhteyden haluan esitellä , että meil-

lä poliisin verkkokaupassa on tällä

viikolla erikoistarjous kaikille virtuaalipäivystyksen kaut-

ta asioineille; tarjoamme jokamiehen rikospaikkatutkinta-

setin 10 %:n alennuksella – vain 90 €. Siinä on jauheet ja

sudit usealle eri laatuiselle pinnalle, foliota, silikonia se-

kä kuituteippiä ja näytepusseja. Setin ostajalle tarjoamme

vielä uv-lamppua 20 €:lla. Mukana ovat ohjeet paikkatut-

kinnan suorittamisesta ja lähettämisestä edelleen rikosla-

boratorioon, jossa jäljet taltioidaan. Rikoslaboratorion pal-

velut maksavat 150 € näytteeltä ja sillä hinnalla niitä pi-

detään tallessa ja vertailussa 2 kuukautta. Sen jälkeen ne

hävitetään, ellette halua ostaa niille lisäaikaa. Hinnasto ri-

koslaboratorion monipuolisista palveluista löytyy verkko-

sivuiltamme. Eli laitammeko tutkimussetin ja uv-lampun

tulemaan?

– No antaa olla – näkemiin!

– Voimmeko laittaa teille kaupallisia tiedotteitta käyttä-

määnne talktab-osoitteeseen?

– Ei kiitos – näkemiin!

– Haluatteko vastata asiakastyytyväisyyskyselyymme?

Onneksi näissä laitteissa on off-nappula. Mistähän mah-

tavat löytää niitä tyytyväisiä asiakkaita vastaamaan?

Pysähdyn ihmettelemään juuri kokemaani. Onkohan po-

liiseja ja poliisipalveluja enää olemassakaan? Kyllä niitä täy-

tyy olla – eilen näin torin kulmalla pysäköidyn poliisiauton

– tai enpä tiedä – taisi olla vain hologrammi! ■

28 P&O 4/2014

Partiomme kirjaillessa kerran kiinniotettua sisään putkalla,

toisen partion konstaapeli huusi meille, että tätä ette kyllä

usko. Hän oli juuri vilkaissut keikkaputkea, johon oli tullut

uusi poliisitehtävä. Vastasin, että taidamme arvata mistä

on kysymys, olimme ehtineet huomata saman, uskomat-

tomalta tuntuu meistäkin. Poliisille oli lähetty sairaalan

psykiatriselta osastolta virka-apupyyntö saattaa leposi-

teissä oleva aggressiivinen potilas vessaan. Odottelimme

mielenkiinnolla millaisen ratkaisun päällystöpäivystäjä

asiassa tekisi. Puoltava päätös tuli ”sukkana”, sillä puo-

lenyön aikaan arkena löytyisi vapaa partio tuolle keikalle.

Lähdimme virka-apukeikalle, jossa noin 80-vuotias

vanhempi rouva oli vastentahtoinen lähtemään mielen-

tila-arvioon lääkärin määräyksestä. Perillä odotti noin

160 cm ja 60 kg pirteä rouva, jota tuli noutamaan kolmen

hengen sairaankuljetusyksikkö ja partiomme. Turvasimme

sakun tehtävän ja rouva pääsi mt-arvioon.

Sairaala ilmoitti karanneesta naispotilaasta, jota var-

tija seurasi, muttei voi ohjeiden takia suorittaa kiinniot-

toa. Pääsimme paikalle ja tavoitimme vartijan sekä poti-

laan parin kilometrin päästä sairaalasta. Siihen aikaan oli

virka- aputehtävien suhteen korostettu sitä, että poliisi-

kaan ei voi tehdä mitään ilman kirjallista virka-apupyyn-

töä. Tilanne muistutti Kaurismäen leffaa, paikalla oli

poliisipartio, vartija ja potilas. Yritin ystävällisesti pyytää

potilasta tulemaan luoksemme, mutta hän päätti toisin ja

lähti huutaen juoksemaan tangentin suuntaan. Toinen par-

tiomme otti hänestä onneksi kopin hetkeä myöhemmin.

Uuden vuoden yönä mies oli ex:än ilmoituksen

mukaan itsetuhoinen, noudimme hoitoyksikön ja partion

voimin miehen virka-apupyynnön perusteella sitten lää-

kärin arvioitavaksi. Keittiöpsykologisen arvioni mielestä

hätä ei olisi ollut kovin suuri, mies kykeni vielä lievästä

päihtymyksestään huolimatta käyttäytymään yhteistyö-

kykyisesti ja hyvin.

Hetken kuluttua saimme uuden virka-apukeikan, sama

mies ja sama osoite. Virka-apupyynnössä oli leikkaa–lii-

maa -pohjalta arvioitu mies itsetuhoiseksi ja välittömän

hoidon tarpeessa olevaksi, kiireellisesti laitokseen toi-

mitettavaksi. Samalla setillä uudelleen paikalle, vilkaisin

miehen postiluukusta asuntoon, jossa hän katsoi telkka-

ria. Hän tuli avaamaan ja kertoi, että olisi joutunut odot-

tamaan odotusaulassa aamu kahdeksaan psykiatria, mie-

luummin hän olisi kotona. Soitin jo vaihtuneelle lääkärille

ja kerroin stoorin vaiheet tähän mennessä, että eiköhän

peruta koko kuvio. Lääkäri vastasi, että hän ei sitä osaa

tehdä. Päätimme sitten käyttää miehen lääkärin arviossa

ja tuoda hänet takaisin kotiin, tämä onnistui. Mies oli kii-

tollinen.

Pelkästään ”musta tuntuu” -pohjalta vaikuttaa siltä,

että erilaiset mt-, sosiaali- ja etsintätehtävät ovat hurjassa

kasvussa, luulen tämän olevan myös numeroiden valossa

todistettavissa olevaa faktaa poliisin kenttätyössä.

Aiemmin pyrimme pääsemään niin kutsutuista polii-

sille kuulumattomista tehtävistä eroon, kuten juoppo-

jen kuskaamisesta. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että polii-

sin tontille on sälytetty aiempaa enemmän uusia tehtä-

viä ympäristön ja yhteiskunnan muutoksistakin johtuen.

Miten vaikuttaisimme tähän kehitykseen?

Kirjoittaja Ilari Kulmanen on

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen pääluottamusmies

Poliisi saattoi potilaan vessaan

29P&O 4/2014

www.twitter.com/SPJL_PO

Rep

en

kyn

äst

ä

P&O ilmoitusmyyntiOlli-Pekka Duk

p. 050 378 3932

[email protected]

30 P&O 4/2014

PÅ SVENSKA

Han har arbetat som utredare med

fyra spaningsledare under sin tid

i Palmegruppen. Från början var

med flera hundra poliser. Idag är fy-

ra kvar. Kriminalinspektör Lennart Gus-

tafsson var med redan från början 1986.

Under 28 år har utredningsmaterialet

vuxit enormt – världens mest omfattan-

de mordutredning.

Om mordmaterialet är enormt så

enormt är också Lennart Gustafsson kun-

skap om Palmemordet. Ingen i hela värl-

den har arbetat så lång tid med samma fall,

och som alla vet så gör träning mästare.

Kriminalinspektör Gustafsson är lojal mot

utredningen och sekretessen men tycker,

att efter så här många år kan man säga en

åsikt. Tanken på att Palmemordet rör oss

alla – fortfarande.

Så mycket gick fel

Många tror fortfarande att Christer Pet-tersson var mördaren.

– Christer Petterson var inte den som

mördade Palme. Det är ingen hemlighet att

det är den förhärskande åsikten. Jag har

aldrig trott på att det var en missbruka-

re från Sollentuna som sköt Olof Palme.

Delvis är det detta faktum som gjort, att

jag orkar jobba kvar under så lång tid, sä-

ger Gustafsson. Det är ingen hemlighet att

mycket gick fel från början.

– Det fanns cirka 20 ögonvittnen. Alla

beskrev skytten på olika sätt. Lång, smal,

kort, smidig, tjock, haltande, huvudbonad,

kort rock, lång rock och så vidare. Samti-

Unikt polisarbete

Text: Maria Palo • Bilder: Olof Palme Center och Svensk Polismyndighet

Palmemordet är världens mest omfattande och mest kostsamma mordutredning. Kriminalinspektör

Lennart Gustafsson har arbetat med detta mord i 28 år. Han tror fortfarande på en lösning.

Sverige glömmer aldrig Olof Palme. Han var älskad och hatad.

31P&O 4/2014

digt kastar man ut fantombilden. Ett ödes-

digert misstag som gav oss ett enormt

mer arbete, säger Gustafsson.

Allmän uppfattning var att mordet

kommer att lösas snabbt. Men det gick

över två år innan misstankarna riktades

mot Christer Pettersson. Det hade gått

flera år och det var ett vittnesmål som

felaktigt pekade ut ett annat vittne som

mördaren, men detta vittnesmål fick ing-

en större betydelse. Det glömdes bort och

nämndes inte i rättegångarna. Mordgrup-

pens arbetsbörda var enorm.

– Det glömdes bort och nämndes inte i

rättegångarna. För många lösa trådar och

spår och ingen kunde helt enkelt hålla koll

på allt, påpekar Gustafsson.

Huvudet på Hans Holmer

Första spaningsledare var Stockholms

länspolismästare Hans Holmer. Han be-

ordrade in all civilklädd personal i Stock-

holmsområden. Holmer hade hittat PKK

spår. Efter att PKK spår var riktigt fias-

ko fick Holmer gå och Rikskriminalpoli-

sen tog över hela utredningen 1988. Riks-

kriminalen utvalde 25 utredare som fort-

satte arbetet. En av dom var just Lennart

Gustafsson. Idag är bara fyra kvar.

– Jag har varit med om ett unikt polis-

arbete. Det har påverkat mig utan tvekan.

Det går inte en enda dag utan att jag tän-

ker på fallet. Det är som stort pussel som

är i ordning.

Kommer mordet att lösas? – Kan jag

inte svara på. Men arbetet fortsätter, sä-

ger Lennart Gustafsson.

Hela Sverige hoppas fortfarande på att

mordet kunde lösas. Palme var älskad och

hatad. 1980 talet var tid när Palmehat var

extremt. Sverige blev aldrig samma efter

mordet. Mordet har inte påverkat enbart

i Sverige. Det har kryssat likväl Finland,

Norge och Danmark. ■

BROTTSUTREDNINGEN kring Palme-

mordet är Sveriges största och mest

kostsamma någonsin. 1996, tio år ef-

ter mordet, hade utredningen kostat

över en halv miljard kronor. 2011 kom

tre tips om dagen in till Palmegruppen

och sammanlagt rör det sig om 3 600

pärmar med material. Cirka 130 per-

soner har hittills erkänt mordet men

har avförts från listan av misstänkta.

En belöning på upp till 50 miljo-

ner kronor för tips som leder till att

en gärningsman fälls för mordet finns

fortfarande utsatt.

Personer som sysslat med utred-

ningen eller domstolsförhandlingar-

na: En lärdom från hovrättens frian-

de dom mot Christer Pettersson är att

det i detta fall inte räckte enbart med

vittnesbevisning, utan att teknisk be-

visning även var nödvändig. Denna

skulle exempelvis kunna utgöras av

ett mordvapen som kan knytas till

en viss person, samt att denne per-

son också vidare skulle kunna kny-

tas till själva brottsplatsen. Att skaffa

fram sådan bevisning mer än två de-

cennier efter brottet skulle naturligt-

vis vara förenat med stora svårigheter.

På grund av en lagändring i janu-

ari 2010 kommer dock varken Palme-

mordet eller andra outredda brott av

allvarlig karaktär någonsin att falla för

någon preskriptionstid.

Källa: Wikipedia

Rikskriminal Lennart Gustavsson har letat efter Palmes mördare i 28 år. Han medver-kar sedan 1996 i TV 3 populära Efterlysts program. 2013 fick han mota för sitt enga-gemang Svenska Stöldskyddsföreningens förtjänsttecken.

28.02.1986 blev Sveriges statsminister mördat på denna gatan – då hette gatan Sveavägen.

32 P&O 4/2014

MUISTAMISET

Eläkkeelle

Lars-Eric ”Lasse” Sippel1.6.2014 jäi Lounais-Suo-

men poliisilaitokselta,

Rauman poliisiasemalta

eläkkeelle ylikonstaape-

li Lars-Eric Valdemar Sippel. Lasse tunne-

taan myös lempinimillä ”Schimanski” ja ”

Anna herra hyväkeikka von Sippel”, jot-

ka kuvastavat hyvin Lassea.

Lassen poliisiura kesti 40 vuotta ja 9

kuukautta. Lasse ehti pitkällä urallaan

nähdä monenlaisia muutoksia poliisihal-

linnossa, suurimpana viimeaikoina toteu-

tetut PORA-uudistukset. Kaikki muutok-

set eivät olleet mieluisia, mutta Lasse ei

niitä jäänyt murehtimaan.

70 vuotta

Tenho Kalevi MattilaJanakkalan poika Tenho

Kalevi Mattila aloitteli työ-

uraansa Tervakoski Oy:ssä.

Jämpti ja vakaa hämäläis-

poika ei pitänyt setelipaperin tekemistä

riittävän vauhdikkaana hommana ja niin-

pä hän hakeutui poliisiopistoon.

Tessu valmistui kokelaskurssilta kesä-

kuussa 1968 parahiksi Helsingissä riehu-

viin tsekkimellakoihin.

Normaalien lähetystötirskujen jälkeen

legendaarinen Mattilan Väiski huoma-

si Tessun vinkkamiehen kyvyt ja niin ura

jatkui liikennepoliisissa.

70-vuotispäiviään Tessu vietteli 22.

toukokuuta.

P&O-lehti julkaisee Muistamiset-palstalla

kirjoituksia sekä paperilehdessä että ver-

kossa. Kaikki kirjoitukset ovat luettavissa

kokonaisuudessaan P&O-nettilehdessä

kohdassa Muistamiset. Muistamiset-pals-

talla julkaistaan uutisia: merkkipäivästä,

eläköitymisestä, häistä, lapsien syntymästä

tai kollegan poismenosta. Tapahtumasta

saa olla kulunut enintään kolme kuukautta.

Tarkemmat ohjeet löydät osoitteesta:

www.spjl.fi/etusivu/P&O-lehti/ohjeita

kirjoittajille/muistamiset

Kommentit Palkansaajajärjes-

tö Pardialle hallituksen esi-

tyksestä eduskunnalle sakon

muuntorangaistusta koskevien

säännösten muuttamiseksi

(12.6.2014)

Lausunto oikeusministeriölle

uutta tuomioistuinlakia pohti-

neen työryhmän mietinnöstä

(5.6.2014)

Kommentit Palkansaajajärjestö

Pardian lausuntoon STTK:lle

vuoden 2015 budjettia ja mah-

dollista syksyn lisätalousarvio-

ta varten (STTK:n budjettivai-

kuttaminen 2015, 26.5.2014)

Kuulemistilaisuus: Eduskun-

nan valtiovarainvaliokunnan

hallinto- ja turvallisuusjaosto

VNS 4/2014 vp Valtioneuvos-

ton selonteko julkisen talou-

den suunnitelmasta vuosille

2015–2018; erityisesti poliisin

resurssitilanne nyt ja vuoteen

2018 (15.5.2014)

Lausunto oikeusministeriölle

järjestäytynyttä rikollisuutta

koskevan käsitteistön yhte-

näistämistä pohtineen työryh-

män mietinnöstä (13.5.2014)

Listaan on kerätty SPJL:n viimei-

simmät kannanotot. Kaikki liiton

antamat lausunnot löytyvät spjl.fi

-jäsensivuilta.

OTIMME KANTAA

SPJL:n jäsenenä sinulla on voimas-

sa vapaa-ajan matkustajavakuu-

tus. Vakuutusturvan hoitaa If Va-

hinkovakuutusyhtiö Oy. Vakuutus

on voimassa enintään 45 vuoro-

kauden mittaisilla vapaa-ajan koti-

maanmatkoilla ja Suomesta alka-

villa ulkomaanmatkoilla.

Matkustajaturvasta kor-

vataan myös matkan peruuntu-

mis- ja keskeytyskuluja sekä mat-

kalta myöhästymisen aiheuttamia

kuluja.

Vakuutetun vanhempansa mu-

kana samalla matkalla matkusta-

vat alle 20-vuotiaat lapset sisälty-

vät vakuutukseen. Matkatavarava-

kuutusta matkustajavakuutukseen

ei kuulu.

Lue lisää vakuutuksesta

www.if.fi/spjl

Lomalla reissuun, vakuutus kunnossa!

Kuva

: Anna

Mar

i Wes

t/R

od

eo

33P&O 4/2014

Lähetä ristikko täytettynä 13.8. mennessä osoitteeseen Poliisi & Oikeus, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Ristikko”. Ristikon postittaneiden kesken arvotaan 5 luontoarpaa.

Nimi______________________________________________ Osoite_______________________________________________________________

RISTIKKO Laatija: Pentti Miettinen Ristikko-sivu uudistuu seuraavasta lehdestä alkaen.

34 P&O 4/2014

* Toimisto on auki kesä–elokuussa klo 9.00–15.00.

Pääluottamusmiehet lomailevat viikolle 30 asti.

Jos sinulla on asiaa pääluottamusmiehelle, niin keskus

ohjaa puhelusi varahenkilölle. Keskuksen numero on

09 3484 2400.

TULOSSALehden 3/2014 ristikon palauttaneiden kesken on arvottu 5 Luontoarpaa.

Arvan voittivat:Aulis Saarela, VantaaRiitta Kärki, RovaniemiRauni Pyykkönen, KeravaMikko Leinonen, SavonlinnaMauri Lehtinen, Poikelus

Ristikon ratkaisun löydät netistä!

Suosittujen Levin mökkien hakuaika viikolle 1–26/2015

on 15.6.–31.8.2014. Varaukset tehdään liiton jäsensivu-

jen varauskaleterin kautta. Eläkkeellä olevat entiset

jäsenet voivat tehdä varauksen ottamalla yhteyttä Asta

Jakobssoniin, p. 09 3484 2426.

Jos halutulle viikolle tulee useampia varauksia, suo-

ritetaan arvonta mökeistä. Majan saaneille ilmoitetaan

asiasta kirjallisesti 12.9. mennessä. Vapaaksi jääneitä

viikkoja voi varata tämän jälkeen varauskalenterin kaut-

ta. Jos olet ollut Levillä sesonkiviikolla 8–18 vuosina

2012–2014, et voi jättää hakemusta vuoden 2015

sesonkiviikoille.

Pankajärven, Rauhamäen, Telkänpesän ja Vierumäen

haku vuodelle 2015 alkaa 15.10.2014.

Käräjöintiä norsupalloillaPäijät-Hämeen käräjäoikeudessa perinteeksi muodostunut norsu-

pallo-ottelu pelattiin 6.6.2014 jo kolmannen kerran. Peli käytiin

aurinkoisessa ja helteisessä säässä jalkapallokentällä Radiomäellä

Lahdessa. Pelissä noudatetaan jalkapallon sääntöjä ja pallona on

jättijumppapallo.

Tunnelma oli reipashenkinen ja iloinen. Huollosta ja järjestelyis-

tä vastasi käräjäsihteeri, osastovastaava Ulla Helismaa ja juoma-

vesi tuli tarpeeseen.

Voitto ei ole tärkeintä, mutta olihan se hienoa kun ensimmäi-

sen kerran henkilökunnan joukkue voitti 4–1. Vastus oli erinomai-

nen ja peli rehtiä. Ensi vuonna uudelleen.

Joukkue henkilökunnan osalta kasataan niin, että kaikista

henkilöstöryhmistä tulee edustus ja otetaan huomioon sukupuoli-

jakauma.

Ritva Hietavalkama

Lähtisitkö Leville?

21.8. Työvaliokunta

4.9. Hallitus

1.–5.9. Liittoviikko

Kuva

: P

edac

om

/R

od

eo

35P&O 4/2014

on maaginen luku. Syyttäjän-

virastoja on jatkossa 11. Lisäksi

puhutaan käräjäoikeuksien

vähentämisestä yhteentoista.

Poliisihallituksen alaisuudessa

on 11 poliisilaitosta.

KommenttiFB:ssa koskien poliisia kohden ampumista ja oikeuden päätöstä, jonka perusteluissa käytettiin ilmai-sua ”jonkinasteista loukkaavaa käy-töstä”. ”Hassua vain, että ainakin minun käsitykseni mukaan väkivalta sattuu poliisityötä tekevää kohtaan siinä, missä oikeaa ihmistäkin. Silti sitä arvioidaan eri tavalla”.

facebook.com/SPJLPoliisiOikeus

Kysyimmespjl.fi -sivulla millainen on työ-paikkasi ilmapiiri. 25 % vastanneista toteaa, että ukkosta on ilmassa ja 20 % on sitä mieltä, että kovin su-muista näytti työpaikan ilmapuntari. Nyt haluamme tietää, mikä on mie-lestäsi paras tapa viettää kesälomaa?

Seuraavassa lehdessäpuhumme kannabiksesta ja huu-meista. Kerro meille, miten huumeet näyttäytyvät arkityössäsi?

Laita tarinasi sähköpostilla osoittee-seen [email protected] 4.8. mennessä.

#TolppieKukaanhan meistä

ei ole välttynyt sel-

fie-kuvilta. Mutta

tiedätkös mikä on

#tolppie? #Tolppie

on kuva, jonka

otatat itsestäsi,

kun kaahaat polii-

sin tolppakameran

ohi. Uusio sana

bongattu twitteris-

tä some-kouluttaja

Katleena Korte-

suolta.

LomahistoriaaKesäloman edeltäjänä pidetään vuoden 1865 palkollissään-

nöissä määrättyä 1–2 viikkoa kestävää pestuuvapaata, jonka

saivat pitää piiat ja rengit myöhäissyksyllä. Ensimmäistä kertaa

palkallisesta lomasta säädettiin lailla vuoden 1922 työaikalain

yhteydessä. Silloin lomaa ansaitsi 4–5 työpäivää vuodessa työ-

suhteen pituudesta riippuen. Neljän viikon palkallinen loma

yleistyi vuonna 1973. Kokoaikaisista lyhemmistä työsuhteista

alkoi kertyä palkallista lomaa vasta vuonna 1986. Uusin

vuosi lomalaki on vuodelta 2005, jota muutettiin joiltain osin

2013. Silloin kumottiin vuosiloman aikana sairastuneen työn-

tekijän 7 päivän karenssi. (Lähde: STTK:n lehti 4/2014)

Kuva

: So

ili J

uss

ila/R

od

eo

* Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia.*** Koskee täyttöä.

www.teboil.fi/liitto

Kampanja-aika on 1.6.–31.8.2014.

pilvi hirvonen: positiivisuus on voimavaralaineiden liplatus, kirkuvat lokit ja nenään tulviva...

Documents