pirjo-riitta tähti: sara ja erik - tampereen työväen iden kanssa, miten luokkatila...
TRANSCRIPT
Pirjo-Riitta Tähti: Sara ja Erik
Tehtävät on laatinut Marko Taiminen.
Jos herää kysymyksiä, ota yhteyttä osoitteeseen [email protected]
Tamperelaisen vaatekauppiaan Sara Hildénin ja taiteilija Erik Enrothin tarina kertoo rahasta ja rakkaudesta,
liiketoiminnasta ja taiteesta, taiteilijan vapaudesta ja kultaisesta häkistä.
Sara on lähtöisin vaatimattomista ja köyhistä oloista, mutta nousee sinnikkyydellään ja synnynnäisellä
liikevaistollaan vaurauteen. Hän haluaa kehittää ja sivistää itseään, hankkia henkistä pääomaa, ja kiinnostuu
kirjallisuudesta, taiteesta, teatterista. Sara haluaa nähdä kauneutta ympärillään – kohottautua sodanjäl-
keisestä ankeudesta tuomalla kaupunkilaisten ulottuville mannermaisen muodin viimeisimmät tuulahdukset
ja myöhemmin myös modernin taiteen.
Erik valloittaa Saran vimmaisella luomisen lahjallaan ja nousee yhdeksi sukupolvensa merkittävimmistä
taiteilijoista. Saran ja Erikin kohtaamisesta syntyy kahden voimahahmon intohimoinen ja myrskyisä liitto, joka
jättää jälkeensä ainutlaatuisen perinnön. Menestyvä liikenainen Sara mahdollistaa Erikille vapauden
omistautua taiteelliselle työlleen vailla huolta toimeentulosta. Erik saa kaiken sen, mistä useimmat taiteilijat
voivat vain uneksia. Mutta porvarillinen vauraus vangitsee Erikin kultaiseen häkkiin, josta hän aina aika ajoin
pakenee ulos villiin elämään.
Tehtävät on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille ja lukiolaisille. Niistä voi valita omaan opetusryhmään
parhaiten soveltuvat osiot. Kaikkia kokonaisuuksia ei siis ole pakko tehdä esityksen katsomisen tueksi.
Ryhmän kanssa voi tehdä esimerkiksi vain esityksen tarkkailutehtävän tai esityksen jälkeiset
katsomiskokemusta purkavat tehtävät. Tehtävien ideana on taustoittaa näytelmän maailmaa, sukeltaa sen
aikaan, ja syventää katsomiskokemusta. Tehtävät ennen esityksen katsomista ovat kahdessa eri
kokonaisuudessa. Ne voi tehdä eri päivinä tai tehdä vain toisen niistä. Toinen ennen esitystä tehtävistä
kokonaisuuksista on näytelmän kuvataiteeseen perehtyvä, toinen yrittäjyyteen ja muotiin perehtyvä.
Tehtäviä ennen esitystä
Erikin maailma ja kuvataiteen historia
Ennakkovalmistelut opettajalle: 1. Tulosta netistä jokaiselle ryhmälle A3-kokoisena yksi kuvataiteen klassikkoteos, yksi ekspressionistinen/
kubistinen teos ja yksi Erik Enrothin teos.
2. Muista kirjoitusvälineet, jotta oppilaat voivat kirjoittaa edellä mainituille papereille!
3. Ota mukaan maalausalustoja, pensseleitä, vesikippoja, maaleja yms. Viimeisessä osiossa oppilaat
pääsevät itse maalaamaan maalauksia.
4. Aikaa on hyvä varata noin 2 x 45 min. Toinen 45 minuuttia menee keskusteluihin ja toinen 45 minuuttia
maalaamiseen.
TEHTÄVÄT:
Jakaudutaan 3-4 hengen ryhmiin.
Jokainen ryhmä saa ensimmäiseksi yhden suomalaisen kuvataiteen klassikkoteoksen. Hyviä
teoksia ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan teokset. HUOM! Opiskelijat tulevat
kirjoittamaan näihin tekstiä. (ks. Googlen kuvahausta sanalla ”taidevandalismi”).
Ryhmäläiset keskustelevat saamastaan taulusta ryhmänsä kanssa ja kirjoittavat tauluun
muutamia avainsanoja seuraavien kysymysten avulla:
o Mikä on taulun nimi ja valmistumisvuosi?
o Mihin siinä kiinnittyy ensimmäisenä huomio? Miksi?
o Mitä taulussa ei aluksi huomaa? Miksi?
o Mitä yhteiskunnallisia teemoja taulussa voisi nähdä?
o Mitä on voinut tapahtua ennen taulun vangitsemaa hetkeä?
o Mitä voisi tapahtua taulun vangitseman hetken jälkeen?
o Mitä voi päätellä hahmon ilmeestä / hahmojen ilmeistä?
Ryhmäläiset saavat kirjoittaa repliikkejä jokaiselle hahmolle. He saavat käyttää kirkkaita
värejä ja tehdä kuvasta oman näköisen.
Seuraavaksi ryhmä saa eteensä kaksi teosta. Yhden ekspressionistisen/kubistisen teoksen
(esimerkiksi Picasso tai Edvard Munch) ja yhden Erik Enrothin teoksen. Oppilaat
keskustelevat tauluista ryhmissään seuraavien kysymysten avulla:
o Mitkä ovat taulujen nimet ja valmistumisvuodet?
o Mihin niissä kiinnittyy ensimmäisenä huomio? Miksi?
o Mitä taulussa ei aluksi huomaa? Miksi?
o Mitä yhteiskunnallisia teemoja taulussa voisi nähdä?
o Mitä eroavaisuuksia tämän ja edellisen taulun välillä on?
o Mitä samanlaisia piirteitä tauluilla on?
Viimeiseksi maalataan. Maalataan viimeisimmän keskustelun ja havaintojen pohjalta
ekspressionistinen/kubistinen teos yhdestä alla olevista aiheista:
o Valitse joku hahmo/rakennus tutkimistasi tauluista ja maalaa oma tulkintasi siitä.
o Maalaa talo, jossa asuu henkilö jostakin tutkimastasi taulusta.
o Maalaa jokin itsellesi tärkeä paikka.
o Maalaa joku itsellesi tärkeä henkilö/lemmikki.
Lopuksi pidetään taidenäyttely, jossa ovat esillä repliikeillä täydennetyt teokset ja omat
maalaukset. Ennen näytelmää tehtyjä teoksia on jälkeenpäin hauska verrata siihen, mitä
teatterissa pääsi näkemään. Oppilaat näkevät myös toistensa tuotoksia ja huomaavat,
kuinka monenlaisia näkemyksiä voi olla.
Saran maailma, yrittäminen ja muoti
Ennakkovalmistelut opettajalle:
1. Siirrä luokkahuoneen pulpetit luokan reunoille niin, että on tilaa tehdä ja liikkua.
2. Ota mukaan vähintään 5 rullaa maalarinteippiä.
3. Ota mukaan paperia ja kyniä.
4. Tarkista, että huoneessa on liitutaulu tai seinällä paperi, johon voi kirjata ylös ryhmien
saamat pisteet pelissä.
5. Ota mukaan kello, jotta voit kellottaa peliä.
6. Aikaa on hyvä varata 2 x 45 min. Pelin toimivuuden vuoksi on hyvä pelata vaiheet siinä
järjestyksessä kuin ne on kirjoitettu.
Alkulämmittelyt
1. Aivan aluksi muistutetaan, että tällä tunnilla ei ole oikeaa eikä väärää vastausta.
Kannustetaan toisia tekemään parhaansa ja jätetään vakavamielisyys tämän luokan
ulkopuolelle. Osallistuminen on vapaaehtoista.
2. Paikanvaihtoleikki. Seistään yhdessä ringissä (voi tehdä myös penkkejä käyttäen). Yksi on
aina keskellä. Keskellä oleva sanoo jonkin asian, joka hänellä on päällään tai jonka omistaa.
Kaikki, joilla on sama asia, vaihtavat paikkaa keskenään jonkun muun kanssa. Keskellä oleva
yrittää saada itsellensä jonkun paikan ringistä. Hänestä, joka jää ilman paikkaa ringissä,
tulee uusi keskellä oleva kysyjä. Kysymysesimerkkejä mm. ”Kaikki, joilla on farkut jalassa,
vaihtavat paikkaa!”, ”Kaikki, joilla on tummat hiukset, vaihtavat paikkaa!” tai ”Kaikki, joilla
on silmälasit, vaihtavat paikkaa!”.
3. Janat. Muodostetaan jana luokan päästä päähän opettajan ohjeen mukaan
mahdollisimman nopeasti. Luokan toisessa päässä on toinen ääripää ja toisessa toinen.
Opettaja tarkistaa, että jana on muodostettu oikein. Muodostetaan janoja seuraavien
ominaisuuksien mukaan:
Ikä (nuorimmasta vanhimpaan)
Pituus (lyhimmästä pisimpään)
Hiusten mitta (lyhimmästä pisimpään)
Silmien väri (sinisestä ruskeaan – hankalampi määritellä, joten siinä on pohtimista!)
Kenellä on muodikkaimmat vaatteet tänään päällä (myös hankala, abstraktimpi
käsite)
Millainen on päivä ollut (sysihuonosta maailman parhaimpaan)
Tästä janasta otetaan oppilaista jako 4-5 ja muodostetaan näin pelin
joukkueet.
Muotivaateliike-peli
1. Liiketilojen perustaminen
Opettaja kertoo ryhmien olevan muotialan asiantuntijoita ja ryhmät ovat nyt
päättäneet perustaa oman muotivaateliikkeen. Jokainen ryhmä valitsee nyt yhden
henkilön. Tämä henkilö tulee ja neuvottelee muiden ryhmistä valittujen
henkilöiden kanssa, miten luokkatila jaetaan ryhmien kesken. Jaetut alueet ovat
pelin liiketiloja, joissa pelaaminen tapahtuu. Kun neuvottelut on tehty, nämä
henkilöt vetävät alueiden rajat maahan maalarinteipillä.
2. Liiketilan sisustaminen
Jotta liiketila olisi viihtyisä, tarvitaan sinne sisustuselementtejä. Ryhmäläiset
keskustelevat keskenään, mitä huonekaluja liikkeessä on ja erityisesti, mitä
tarvitsee olla liikkeen liiketoiminnan kannalta (esim. kassa, vaaterekit yms.).
Seuraavaksi heidän täytyy sisustaa liiketila. Liiketila tullaan esittelemään muille ja
muut joukkueet arvioivat sen. Ryhmäläiset eivät saa käyttää oikeita pöytiä/mattoja
yms. vaan ryhmäläiset esittävät huonekaluja stillkuvien/patsaiden avulla.
Kun aika on päättynyt, opettaja kiertää vuorollansa jokaisessa liiketilassa.
Muut ryhmät seuraavat. Oppilaat ovat stillkuva-asennoissa ja opettaja
tekee nopean haastattelukierroksen oppilailta.
o Mikä hän on?
o Mihin häntä käytetään?
o Millainen tunnelma tavaran mielestä liiketilassa on?
Kun tila on esitelty, ryhmä purkaa omat stillkuva-asentonsa ja opettaja
siirtyy seuraavaan liiketilaan. Kun opettaja on käynyt kaikki liiketilat läpi,
siirrytään pisteiden antoon. Jokainen ryhmä antaa muille ryhmille pisteitä
suorituksista. Ryhmä ei pisteytä omia suorituksiaan. Pisteet voivat olla
numeerisia asteikolla 1-10 tai abstrakteja esim. mansikoita tai palloja.
Pisteidenantojärjestys kiertää jokaisen tehtävän kohdalla. Sitä ryhmää, joka
viimeksi antoi pisteitä ensimmäisenä, arvioidaan nyt ensimmäisenä. Sitä
ryhmää, jota arvioitiin viimeksi ensimmäisenä, antaa nyt pisteitä
viimeisenä. Tätä pisteytysmekaniikkaa käytetään muissakin arvioinneissa.
Ryhmien pistemäärä kirjoitetaan jokaisessa vaiheessa aina esille taululle.
Ryhmät antavat pisteitä tässä tehtävässä tilan tunnelmaa ja
käytännöllisyyttä arvioiden.
3. Vakuutukset
Nyt kun liiketilat on sisustettu, on hyvä muistaa ottaa vakuutukset tavaroille, jotka
on nähty sisustamisvaiheessa. Valitettavasti tässä pelin maailmassa kaikkia
tavaroita ei voi vakuuttaa samanarvoisesti. Ryhmällä on nyt käytössään 10 pistettä,
jotka heidän täytyy jakaa esitetyille tavaroille haluamallaan tavalla (esim. tuoli 5p,
taulu 2p ja kassakone 3p). Ryhmien kannattaa tehdä vakuutukset salaa muilta
ryhmiltä, sillä myöhemmässä vaiheessa näistä pisteistä on sekä hyötyä että haittaa
(ks. lamakausi-kohta). Kun ryhmä on valmis, opettaja käy kirjaamassa itsellensä
ylös, miten mikäkin ryhmä on tavaransa vakuuttanut. HUOM! Kaikki 10 pistettä
pitää käyttää. Ne voi myös laittaa joko ainoastaan yhteen tavaraan tai niin, että
jokin tavara ei saa yhtään pistettä.
4. Vaatemalliston kerääminen
Tämän pelin maailmassa suureen trendiin on noussut 1950-luvun vaatemallisto ja
erityisesti Tampereen seudulla Sara Hildénin takit. Tuohon aikaan muodissa
käytettiin kello- tai kynämekkoja. Hildén oli erikoistunut takkien myymiseen. Hänen
vaatefilosofiaansa kuului, että takkien piti olla sellaisia, joita tavallinen nainen voisi
käyttää arkiaskareita toimittaessaan, esim. kaupassa käydessään. Naisen piti silti
voida kokea olonsa naiselliseksi ja tyylikkääksi. Hildéniltä löytyi esimerkiksi takkeja,
joissa oli turkiskaulukset.
Opettaja antaa nyt papereita ja kyniä ryhmille ja heidän pitää suunnitella tälle
pelimaailmalle ja Hildénin ajatusmaailmalle uskollinen takki ja esitellä sen luonnos
muille ryhmille yksi ryhmä kerrallaan. Opettaja antaa muutaman minuutin aikaa
suunnitella ja piirtää luonnos takista.
Kun opettaja on käynyt kaikki ryhmät läpi, siirrytään pisteiden antamiseen. Takkia
arvioidaan sen ajanmukaisuudesta, tyylikkyydestä ja siitä, voisiko sen pukea päälle
tavallinen nainen.
5. Liikkeen nimi ja mainosvideo
Ryhmä keksii omalle yritykselleen nimen. Jotta yritys saisi asiakkaita, täytyy heidän
markkinoida omaa yritystään. Ryhmä onkin päättänyt panostaa mainosvideoon,
jonka he nyt suunnittelevat ja näyttelevät muille ryhmille. Mainosvideolla tulee
käydä ilmi liikkeen nimi, liikkeen myyntilause/motto, ja mitä siellä myydään ja
kenelle. Ryhmille annetaan muutama minuutti aikaa suunnitella näitä.
Mainosvideot katsotaan yksitellen, jonka jälkeen siirrytään pisteiden antamiseen.
Arviointikriteerit ovat mainoslauseen osuvuus ja se, houkutteleeko mainosvideo
muita ryhmiä liikkeeseen ostoksille.
6. Hankala asiakas
Opettaja kertoo, että hyvän takkimalliston lisäksi täytyy myös olla erinomaista
asiakaspalvelua. Sara Hildén oli erittäin tarkka asiakaspalvelun laadusta: jokaista
asiakasta kohdeltiin yksilönä niin. Perimmäinen tavoite tietenkin oli, että asiakas
lähtisi liikkeestä uusi takki mukanaan.
Ryhmät keksivät nyt hankalan asiakashahmon, joka käy vierailemassa yhdessä
liikkeessä. Ryhmä A:n hahmo vierailee ryhmä B:llä, ryhmä B:n hahmo vierailee
ryhmä C:llä jne. Hahmoa luotaessa mietitään seuraavia asioita, jotka saavat olla
myös absurdeja:
Kuka hän on?
Minkä ikäinen hän on?
Miksi hän on hankala?
Miksi hän on tullut takkikauppaan?
Asiakaspalvelusuoritukset katsotaan yksitellen, jonka jälkeen siirrytään pisteiden
antamiseen. Ryhmällä on kaksi minuuttia aikaa palvella asiakasta ja saada hänet
ostamaan takki. Opettaja ottaa aikaa. Suoritusta arvioidaan
asiakaspalvelualttiudesta ja saiko ryhmä myytyä takin asiakkaalle.
7. Lamakausi
Nyt, kun yrityksellä on mennyt hyvin, tulee Suomen taloudessa vastatuulia ja iskee
lamakausi. Lamaan ryhmät ovat onneksi varautuneet ottamalla vakuutuksia
liikkeen tavaroille. Nyt heidän täytyy vain toivoa, ettei lama iske yhtä lujaa heihin
kuin muihin ryhmiin. Nimittäin laman tullessa täytyy myydä tavaroita, jotta
liiketoiminta voisi jatkua.
Nämä pisteet, jotka ryhmäläiset antoivat tavaroilleen, tulevat nyt peliin mukaan.
Ryhmä saa tästä osasta niin paljon pisteitä kuin heille jää tavaroista jäljelle
tavaroiden poistamisen jälkeen.
Kaikki ryhmät käydään yksitellen läpi. Ryhmäläiset muodostavat omalla vuorollaan
stillkuvat tavaroista, jotka tehtiin alkupelissä. Tällä välin muut ryhmät päättävät
minkä yhden tavaran haluavat poistaa kyseisestä ryhmästä. Opettaja käy ryhmien
vastaukset läpi ja ilmoittaa mikä tavara on poistettu, mutta ei kerro kuinka monta
pistettä ryhmä menetti. Opettaja kirjoittaa tiedon itsellensä ylös viimeistä
pisteenlaskua varten.
8. Tämän päivän yrittäjä -palkinto ja pisteiden lasku
Hurraa! Yritystoiminta lamasta huolimatta jatkuu ja kukoistaa edelleen. Tämän
kunniaksi on aika julistaa Tämän päivän yrittäjä -palkinnon saaja.
On aika päättää peli ja julistaa voittajaryhmä, joka on kerännyt eniten pisteitä koko
pelissä. Tässä kohtaa paljastetaan myös lamakauden vakuutuspisteet. Palkintona
on suuri määrä mainetta ja kunniaa.
Pelin purku
Peli on hyvä purkaa keskustelemalla koko ryhmän kanssa näitä apukysymyksiä käyttäen tai
keksien itse omia kysymyksiä:
Oliko kivaa/tylsää?
Mikä teki kokemuksesta sellaisen kuin se oli?
Mikä oli kivointa?
Mikä oli tylsintä?
Mitä jäi mieleen liikeyrityksen perustamisesta?
Mitä jäi mieleen Sara Hildénin vaatemallistosta?
Tarkkailutehtäviä esitykseen
Luokka jaetaan kolmeen ryhmään ja jokaiselle ryhmälle annetaan tehtävä esityksen ajaksi.
1. Näytelmän hahmot
o Mitä hahmoja esityksessä on? Kuka on päähahmo vai onko niitä useampi? Keitä hahmot
ovat? Millä eri tavoilla näyttelijät tekevät hahmosta persoonallisen?
2. Ääni ja valo
o Tarkkaile näytelmän musiikkeja, ääniä ja valoja. Millaisia eri ääniä esityksessä on käytetty?
Millaisia eri muotoja valot heijastavat näyttämölle? Miten nämä kaksi elementtiä tukevat
tunnelmaa? Kuljettavatko ne esitystä eteenpäin?
3. Lavastus ja puvustus
o Tänä päivänä lavastuksella tarkoitetaan muutakin kuin näyttämölle laitettuja esineitä.
Miten eri tavoin näyttämöä oli lavastettu (opettajalle: Esityksessä käytetään
videoprojisointia seinille ja näyttämön lattialle on laitettu punainen kokolattiamatto)?
Miten puvustus tukee tarinaa ja ajankuvaa? Oliko lavastuksessa jotain, joka erityisesti pisti
silmään?
Esityksen jälkeen
Ennakkovalmisteluja opettajalle:
1. On hyvä varata aikaa noin 45 minuuttia.
2. Ota mukaan kirjoitusvälineitä ja A3-arkkeja.
Jakaudutaan kolmen hengen ryhmiin. Ryhmissä pitää olla yksi henkilö jokaisesta esitystarkkailuryhmästä
(hahmot, ääni&valo, puvustus&lavastus).
1. Esityksestä keskusteleminen
o Pienryhmissä keskustellaan omista havainnoista tarkkailutehtävän pohjalta.
o Hetken keskustelun jälkeen hiljennetään muut keskusteluryhmät ja kuunnellaan hetken
aikaa yhden keskusteluryhmän keskustelua aiheesta. Käydään kaikki keskusteluryhmät näin
läpi.
o Lopuksi keskustellaan vielä yhdessä siitä, mistä esitys kertoi oppilaiden mielestä.
2. Henkilökuvat
o Jokaiselle ryhmälle jaetaan A3-arkki.
o Ryhmä saa päättä yhden hahmon, jota haluavat käsitellä.
o Ryhmä tekee ajatuskartan kyseisestä hahmosta. Siinä olisi hyvä olla mietittynä seuraavia
asioita:
hahmon elämänvaiheet
luonteenpiirteitä
mieleenpainuvia eleitä, sanoja tai tekoja
mikä teki hahmosta mielenkiintoisen / miksi hahmo ei ollut mielenkiintoinen
3. Henkilöhahmot esityksen jälkeen
o Ryhmät keskustelevat valitsemansa henkilöhahmon tulevaisuudesta. Mihin hahmo päätyy
elämässään ja miksi. Mitä hahmo tekee näytelmän jälkeen?
o Keskustelujen pohjalta ryhmät tekevät muutaman minuutin näytelmän hahmon
tulevaisuudesta. Opettajan on hyvä muistuttaa oppilaita, että jokaisessa esityksessä pitäisi
olla alku (keitä hahmot ovat, mistä tilanne alkaa), keskikohta (minkä ratkaisun kohtauksen
päähahmo tekee ja mitä siitä seuraa) ja loppukohta (mihin tilanteeseen kohtaus päättyy.
Lopputilanteen tulee olla eri tilanne kuin alussa.
o Esitykset katsotaan. Ensin katsojat kommentoivat näkemäänsä ja sitten esiintyjät kertovat,
mitä tekivät ja miksi. Tekisikö joku luokassa samalla tavoin kuin hahmo juuri nähdyssä
kohtauksessa?
4. Yksin tehtävä kirjoitustehtävä (jos aikaa jää)
o Tämän voi tehdä irralliselle paperille tai vihkoon. Tätä ei pureta eikä sitä tarvitse näyttää
kenellekään.
o Oppilas miettii näytelmästä yhden hahmon, johon hän samaistui eniten.
o Oppilas kirjoittaa tajunnanvirtana kolme minuuttia tekstiä paperille. Ideana on, että ei
lopeta kirjoittamista eikä sensuroi. Saa tulla kunnollisia lauseita, tai sitten vain sanoja tai
mitä vain. Jos kirjoitus tyssähtää, voi aina palata otsikkoon ja ryhtyä kirjoittamaan
uudestaan.
o Otsikko on ”Tältä hahmolta minä otan mukaani luonteenpiirteen…”
5. Lopetus
o Kiitetään oppilaita hyvästä työskentelystä.
PALAUTELOMAKE
OSALLISTUJAT:
Mistä pidin?
Mistä en pitänyt?
OPETTAJA:
Mikä Toimi?
Mikä ei toiminut?
MUUT TERVEISET:
Palautteen voi lähettää osoitteeseen: