pirkanmaan kuukkelikar t oitus 2000-2001retki.pp.fi/dark/lintuviesti0202.pdf · valitettavasti...

8

LINTUVIESTI 2/2002 (27. vsk)

ESIPUHE

Kuukkelin (Perisoreus infaustus)kanta on taantunut Pirkanmaallaviime vuosikymmeninä selvästi.Esimerkiksi Ruoveden-OrivedenSiikakankaalla, missä kuukkeliha-vaintoja on kirjattu säännöllisesti1970-luvun alusta lähtien, lajia eiole tavattu enää 1990-luvun puoli-välin jälkeen.

Sahalahtelainen linturengastajaJyrki Savolainen on jo vuodesta1976 lähtien seurannut kuukkeli-kannan kehitystä lähinnä talviruo-kinnan ja rengastuksen avulla Lai-panmaassa (Kuhmalahti-Sahalah-ti-Luopioinen-Pälkäne). Myössiellä kuukkelikanta on taantunut1990-luvulla.

Vuonna 1997 aloitti maakunnankuukkelin tilanteesta huolestunutnokialainen lintuharrastaja RainerMäkelä järjestelmällisen tiedonke-ruun kuukkelihavainnoista. Mar-raskuussa 1997 Pirkanmaan lintu-tieteellinen yhdistys ry. ja Suomenluonnonsuojeluliiton Pirkanmaanluonnonsuojelupiiri ry. käynnisti-vät yhteistyön kuukkelin kartoitta-miseksi. Pirkanmaan lintutieteelli-sen yhdistyksen lintuharrastajatryhtyivät tarkistamaan saatuja tie-toja ja havaintoja perustamallaruokintapisteitä maakunnan poh-

joisosiin.Kartoituksen tavoitteena on ol-

lut etsiä kuukkelireviirejä ja sitenluoda perusta maakunnan kuukke-lin suojelutoimille. Kartoituksessaon tarkistettu ilmoitettuja harras-taja- ja maallikkohavaintoja mm.syys- ja talviruokinnan avulla sekäääniatrappia käyttämällä. Samoillamenetelmillä on seurattu myöstunnettuja ja varmistettuja kuuk-kelireviirejä.

Pirkanmaan kuukkelikartoitustaja -seurantaa on vetänyt kolmihen-kinen työryhmä. Rainer Mäkelän jaJyrki Savolaisen lisäksi työryh-mään kuuluu tamperelainen luon-tokartoittaja Kari Laamanen, jokaon vuodesta 1998 lähtien keskitty-nyt Oriveden, Juupajoen ja Ruove-den alueille. Työhön on vakituises-ti osallistunut kahdeksan lintuhar-rastajaa ja heidän lisäkseen lukuisiaavustajia.

Vuonna 2000 kartoitusta ja seu-rantaa tehostettiin Suomen Luon-nonsuojelun Säätiöltä saadun 10000 markan apurahan turvin.Vuonna 1999 Pirkanmaan kuukke-likannaksi arvioitiin enintään 20paria. Vuosien 2000-2001 kartoi-tuksen ja seurannan tulos asettuuvalitettavasti lähelle arvion alara-jaa. Kartoitusta jatketaan mahdol-lisuuksien mukaan lähivuosina.

Työryhmän puolesta kiitän kaik-kia kuukkelin kartoitukseen ja seu-rantaan osallistuneita, sitä tukenei-ta yksityisiä ja yhteisöjä, tietojaanluovuttaneita, maanomistajia sekäTuire Laurinollia raportin viimeis-telystä. Erityiskiitos kuuluu lajia jopitkään tutkineelle Bo-Göran Lil-landtille, joka on antanut arvokastatietoa ja osallistunut myös Pirkan-maan kuukkeliseurantaan.

1. JOHDANTOPirkanmaan kuukkelikartoitus2000-2001 pohjautuu tarkempaakartoitusta edeltäneelle monivuo-tiselle työlle maakunnan kuukkelinparissa. Pisimpään, jo neljännes-vuosisadan ajan vuodesta 1976, onkuukkelin paikallispopulaatiotaLaipan metsäalueella seurannutsahalahtelainen linturengastajaJyrki Savolainen.

Nokialainen lintuharrastaja Rai-ner Mäkelä alkoi vuonna 1997 ke-rätä järjestelmällisesti havaintoai-neistoa maakunnan kuukkeleistamm. lehtikyselyin ja kartoituksin.Aineiston pohjalta hän laati vuonna1999 katsauksen “Uhanalainenkuukkeli Pirkanmaalla ja raja-alu-eilla - havaintoaineisto vuosilta1995-1999” (Mäkelä 2000). Kat-sauksessa on kiinnitetty erityisestihuomiota viime vuosien havaintoi-

PIRKANMAANPIRKANMAANPIRKANMAANPIRKANMAANPIRKANMAANKUUKKELIKARKUUKKELIKARKUUKKELIKARKUUKKELIKARKUUKKELIKARTTTTTOITUSOITUSOITUSOITUSOITUS2000-20012000-20012000-20012000-20012000-2001

Kari Laamanen

9


hin, koska monista vanhemmistahavaintopaikoista ei seurannastahuolimatta ole sittemmin enää saa-tu tietoja kuukkelin esiintymisestä.Katsauksessa käsitellään myös la-jin uhanalaistumiskehitystä Pir-kanmaalla.

Havaintoaineiston perusteellaMäkelä erottaa katsauksessaanseitsemän laajempaa lajin esiinty-misaluetta:

1. Laipan metsäalue (Kuhmalahti,Sahalahti, Luopioinen, Pälkäne)2. Laipan itäpuoliset metsäalueet(Luopioinen, Padasjoki)3. Längelmäen ja Kuhmoisten väli-nen metsäalue (Längelmäki, Kuh-moinen)4. Keurusselän ja Keuruun keskus-tan itäpuolen metsäalue (Mänttä,

Keuruu, Petäjävesi, Jämsänkoski,Kuorevesi)5. Juupajoen vedenajakaja-alue(Juupajoki, Orivesi, Ruovesi,Tampere)6. Virtain, Ähtärin, Vilppulan jaKeuruun raja-alue7. Ikaalisten, Kurun, Ruoveden jaVirtain raja-alue, johon sisältyvätHelvetinjärven ja Seitsemisen kan-sallispuistot.

Vuosien 2000-2001 kuukkeli-kartoituksessa tutkimukset on kes-kitetty näiden seitsemän esiinty-misalueen sisälle rajattuihin kym-meneen tutkimusalueeseen. Kerä-tyn havaintoaineiston perusteellamaakunnan kuukkelikannan arvi-oitiin olevan enintään 20 paria.

2. TUTKIMUSALUEET

Aikaisemman seurannan perus-teella tarkemman kartoituksen jaseurannan kohteiksi valittiin kym-menen päätutkimusaluetta:

*1. Ruovesi, Loukkukankaan-Nii-tosnevan alue*2. Juupajoki Korkeakoski, Koi-vu- ja Sauvasuon alue3. Ruovesi- Juupajoki Lyly, Kolmi-kouran ympäristö*4. Ruovesi Jäminkipohja, Kan-gasniemen, Korkeamaanvuoren jaRista-ahonmäen alue5. Tampere Teisko, Rautajoen ym-päristö6. Virrat, Lakeisnevankangas-Jat-konkangas, sis. Pahalamminvuo-ren lähialueineen, lisänä myöh. Ri-

Tehdyt kartoitukset eivät lupaa kuukkelille ruusuista tulevaisuutta. Kuva: Teemu Lehtiniemi.

10


ponevan ympäristö7. Keuruu Roosinpohja, Nuuva-sensuon alue (Keski-Suomea)*8. Sahalahti, Kuhmalahti, Luopi-oinen, Pälkäne; Laipanmaan alue*9. Juupajoki-Orivesi, Jouttijoenympäristö ja Siikanevan kaakkois-osa10. Orivesi Lauttakulma, Männis-tönnevan alue

Aiempia maastotietoja oli kar-toituksen alkaessa erityisesti täh-dellä merkityiltä alueilta. Muiltaalueilta oli lähinnä hajatietoja janäin ollen alueiden rajauksetkinovat karkeat.

Vuonna 2000 Jyrki Savolainen jaKari Laamanen keskittyivät aluei-den 1, 2, 3, 4 ja 9 selvittämiseen.

Vuonna 2001 jatkettiin kartoi-tukseen liittyvää ruokintaa alueilla1, 2, 5 ja 6 sekä aloitettiin alueella10. Jyrki Savolainen on lisäksi tut-kinut Laipan aluetta (8). RainerMäkelä on jatkanut tiedonkeruu-taan ja selvittänyt lähinnä Virtain(6) ja Tampereen (5) alueita. Vuon-na 2002 Metsähallituksen Riihi-lammen alue-ekologisen suunni-telman alueelle ja lähiympäristöön(Ähtäri, Keuruu, Virrat) on perus-tettu toistakymmentä uutta ruo-kintapistettä. Työryhmää ovatavustaneet useat lintuharrastajat.

Kymmenen päätutkimusalueenlisäksi on kartoitettu muutamiauusia alueita, joilta on ilmoitettutuoreita kuukkelihavaintoja, sekälukuisia hajatarkastusalueita Poh-jois- ja Koillis-Pirkanmaalta.

3. TUTKIMUSMENETELMÄT

3.1. YLEISTÄ

Kuukkelia on kartoitettu syys- jatalvi-inventoinneilla sekä etsimälläreviirejä ja pesiä. Syys- ja talvi-

inventoinneissa on käytetty pääasi-assa Suupohjan pitkäaikaisissakuukkelitutkimuksissa varsin hy-väksi havaittua ruokintamenetel-mää (Lillandt 2000).

Inventointien tausta-aineistonaon käytetty peruskarttojen lisäksiilmakuvia, erilaisia luontoselvityk-siä sekä Metsähallituksen alue-ekologisia suunnitelmia.

3.2. SYYS- JA TALVI-INVEN-TOINNIT

Syys- ja talvi-inventoinneissa onkäytetty pääosin ruokintamenetel-mää. Metsäteiden reunoille asetet-tiin sopiviin paikkoihin keskimää-rin 500 metrin välein ruokintapis-teitä. Puiden oksistoihin asennet-tiin munkkirasvalla, läskillä, teu-rasjätteellä, leivällä tai makkarallavarustettuja verkkopusseja.

Työ aloitettiin elokuulla. Ruo-kintapisteet pyrittiin tarkastamaanvähintään viikon välein aamupäivi-sin. Tar-kastuskäynneillä lintuja onodoteltu ruokintapisteillä vaihtele-vanpituinen aika. Myös ääniatrap-pia on käytetty.

Ruokintapisteet on yleensä pois-tettu 1- 2 kuukauden kuluttua seu-rannan aloittamisesta. Poikkeuk-sena tästä ovat vanhat lintujen ruo-kintapaikat, joilla ruokintaa jatket-tiin läpi talven. Näitä yksittäisiäpaikkoja olivat vuonna 2000 mm.Ruoveden Loukkukangas ja Nii-tosneva (1), Juupajoen Sauvasuo(2), Ruoveden Kangasniemi (4),Tampereen Rautajoki (5), Saha-lahden Laippa (8) ja Oriveden Iso-silmän kämppä (9). Myös Virtain jaKeuruun paikoilla on pidetty talvi-ruokintapaikkoja.

Löydetyt kuukkelit ovat JyrkiSavolainen ja Pekka Lehmusvuoripyydystäneet ja rengastaneet. B.-G. Lillandt on lisäksi laittanut muu-tamille linnuille värirenkaita, jotta

niitä olisi jatkossa helpompi ha-vainnoida pyydystämättäkin.

Kuukkeleiden lisäksi seurattiinja kirjattiin muitakin alueilla ja ruo-kintapisteillä olleita lintulajeja.

3.3. REVIIRIEN JA PESIENETSINTÄ

Reviireitä etsittiin myös maastos-sa: kevättalvella hiihtäen ja kevät-kesällä kävellen. Apuna käytettiinääniatrappia ja houkuttimena lei-pää ja makkaraa.

Pesiä etsittiin asutuilta reviireiltäemojen liikkeitä seuraamalla.

3.4. ILMOITUSTEN TARKIS-TAMINEN

Sekä lintuharrastajien että maallik-kojen ilmoittamia kuukkelihavain-toja tarkistettiin tutkimusalueidenulkopuoleltakin luvussa 3.2. esitel-lyillä menetelmillä.

4. TUTKIMUS ALUEITTAIN

4.1. RUOVESI, LOUKKU-KANKAAN-NIITOSNEVANALUE

4.1.1. SijaintiAlue sijaitsee Ruoveden kunnassa,valtion mailla. Se ulottuu pohjoi-sesta Lylyntieltä etelään Juupajoenrajalle sekä lännestä Pilkotuntieltäitään Karviansuolle. Alueen kokoon n. 700 ha. (Kartat: GT 4; perus-kartat 223104 Hyyrylä ja 223107Lyly.)

4.1.2. Alueen kuvaus

Alue on Metsähallituksen hallin-noimaa valtion maata.

Ikärakenteeltaan alue on valta-osaltaan nuorta tai varttunutta kas-vatusmetsää. Taimikkojen osuuson vajaa kolmannes. Alueella onkaksi aarnimetsää - Musturi ja Nui-jakorpi - sekä muutama vanhem-

11


man metsän lohko Silmäpäänlam-menpuron, Niitosnevan ja Louk-kukankaan ympäristössä.

Kasvupaikka- ja kasvillisuustyy-piltään enemmistönä ovat mänty-valtaiset kuivat tai kuivahkot kan-kaat. Runsaasti on myös kuusival-taisia tuoreita tai lehtomaisia kan-kaita. Lehtimetsiä on vähän.

Alueen rajoilla Musturinlammenlänsipuolella ja Soininsuolla ontehty laajoja päätehakkuita vuosi-na 1998-99. Soininsuo kuuluikuukkelireviiriin 1997.

Suurimmaksi osaksi ojitettujakorpisoita on lähinnä Niitosnevanja Nuijakorven ympäristössä sekäMusturin aarnialueen etelä- ja itä-puolella. Karviansuo on merkittä-vä avosuo.

4.1.3. Taustatietoja

Niitosnevan pohjoispäässä Isosil-mänpurolla olevalla ruokintapai-kalla on tehty havaintoja kuukke-lista vuodesta 1996 alkaen.

Vuosina 1996-1997 paikalla oli2 lintua, jotka myös rengastettiin(J. Savolainen). Alueella tehtiinmyös useita keväthavaintoja, mit-kä viittasivat pesintään lähialueella(Aarne Ohtonen, Heikki Kalkku jaK. Laamanen). Pesää tai poikuettaei kuitenkaan löydetty.

Toinen linnuista siirtyi Koivu-suolle (alue 2) vuonna 1998/1999.

Loukkukankaan kämpän vieres-sä on pidetty ruokintaa vuodesta1998. Paikalta on vain yksi havain-to ylilentävästä linnusta (K. Laa-manen). Lähistön Loukaskorvestaon lisäksi epävarma maallikkoha-vainto pesimäaikaan.

Tutkimusalueen länsipäästä,Isonahonmäeltä, on vuonna 1999tehty syksyhavainto neljästä kier-televästä kuukkelista (A. Ohtonen15.9.1999).

4.1.4. Kartoitus 2000Syystalvella 1999 alueelle perus-tettiin mainittujen paikkojen lisäksi3 uutta ruokintapistettä, joita hoi-dettiin maaliskuulle asti. Pisteet si-jaitsivat Isoahonmäellä, Metsisian-kankaalla ja Nuijakorvessa.

Kuukkeli on havaittu vain ker-ran: 26.3. 2000 Niitosnevalla(Seppo Laine). Ruokinnoilla kävisäännöllisesti närhiä, käpytikkoja,punatulkkuja, tiaisia ja puukiipijä.

Alueelle perustettiin 2.8.2000kahdeksan ruokintapaikkaa, jotkatarkastettiin yhdeksän kertaa:

13.8., 18.8., 27.8., 30.8., 4.9.,20.9., 21.9., 27.9. ja 2.10., jolloinruokintapisteet poistettiin Louk-kukankaan kämpän pistettä lukuunottamatta. Siellä ruokintaa jatke-taan läpi talven. Paikoilla ei havait-tu kuukkelia. Sen sijaan närhet jatiaiset viihtyivät.

4.1.5. Kartoitus 2001

Syyskuussa 2001 alueelle perus-tettiin neljä ruokintapaikkaa. Van-hojen Niitosnevan ja Loukkukan-kaan kämpän ruokintapaikkojen li-säksi asennettiin kaksi uutta paik-

Kuukkeli. Kuva: Teemu Lehtiniemi.

12


kaa Karviansuon laitaan. Paikattarkistettiin muutaman kerran.Kuukkelia ei havaittu.

4.1.6. Johtopäätökset

Aktiivisesta havainnoinnista huoli-matta alueella ei ole havaittu kuuk-kelia kevään 2000 jälkeen. Alueel-la on kuitenkin jäljellä sopivaakuukkelibiotooppia (Musturin-lammi, Loukkukangas ja Niitosne-va) ja se on kiinteässä yhteydessäJuupajoen alueeseen (luku 4.2.).

Jos Juupajoen reviiri säilyy elinvoi-maisena, on sieltä odotettavissatäydennystä tällekin alueelle. Erit-täin tärkeää olisikin säilyttää met-säinen yhteys näiden alueiden välil-lä.

4.2. JUUPAJOKI, KOIVU-SUON-SAUVASUON ALUE

4.2.1. SijaintiAlue sijaitsee Juupajoen kunnassa,Korkeakosken kylässä. Se ulottuu

pohjoisesta Ruoveden rajalta ete-lään Isosuolle. Alueen koko on n.900 ha. (Kartat: GT 4; peruskartat:223107 Lyly, 223104 Hyyrylä ja21406 Korkeakoski.)


Alueesta noin puolet on useidenyksityisten omistuksessa ja toisenpuolen omistaa Metsämannut Oy.

Runsaat, ojitetut suomuuttumatovat mänty- tai kuusivaltaisia rä-meitä tai korpia, jotka vaihtelevatmosaiikkimaisesti. Alueen luoteis-kulmaan on puronvarteen muo-dostunut rehevää lehtokorpea,joka on metsälain 10 §:n määritte-lemä metsäluonnon arvokas elin-ympäristö, ns. metsälakikohde.

Koivusuolla ja Sauvasuon etelä-osassa puusto on vanhaa, kitukas-vuista ja erittäin naavaista. Sauva-suon ympäristössä ja Saunakan-kaalla on jäljellä vanhoja kuusival-taisia lehtomaisia kankaita. Alueeneteläosan metsät ovat nuoria kas-vatusmetsiä tai varttuneita taimi-koita. Alueella virtaa osin luon-nontilainen puro, joka on myösmetsälakikohde.


Syksyllä 1998 havaittiin kuukkelikahdesti Sauvasuon läheisyydessämetsätiellä (A. Ohtonen, H. Kalk-ku).

Vuonna 1999 Sauvasuon etelä-puolella aloitettiin ruokinta (A. O.ja H. K). Syksyllä 1999 kontrolloi-tiin ja värirengastettiin kolme lin-tua (B.-G. Lillandt): Jäminkipoh-jassa (alue 4) vuonna 1997 rengas-tettu sai valkoisen, Niitosnevalla(alue 1) 20.12.1998 rengastettukeltaisen ja Jäminkipohjassa 1kv:na 20.12.1998 rengastettu lintusinisen värirenkaan. Sinirenkainennähtiin viimeksi ruokinnalla23.10.1999. Valko- ja keltarenkai-

Kuka kulkee? Kuukkeli tulee usein tarkistamaan millä asialla metsässä liiku-taan. Kuva: Teemu Lehtiniemi

13


nen asettuivat alueelle pysyvästi.


Kolme kuukkelia kävivät talvellaruokinnalla (mm. 16.1.2000 A.Ohtonen). Kuukkelipari havaittiinsoitimella Koivusuon eteläosassa26.3. 2000 (K. Laamanen). Koirasoli valkovärirenkainen ja naaraskeltavärirenkainen. 9.5 koiras va-roitteli voimakkaasti etsien naa-raan kanssa ravintoa varvustostakuljettaen sitä lähialueella olevaanpesään. Pesää ei löytynyt. Pesintätuotti kuitenkin yhden poikasen,joka havaittiin 23.5.2000 emojenseurassa lentämään opettelemassa.(K. Laamanen).

Lintuja ei etsinnöistä ja atrapistahuolimatta nähty enää ennen syk-syä.

Majakankaan, Musturinsuon,Saunakankaan, Sauvakankaan,Koivusuon ja Sauvasuon maas-toon perustettiin 2.8.2000 kuusiruokintapistettä. Ruokintapaikattarkastettiin yhdeksän kertaa:13.8., 18.8., 27.8., 30.8., 4.9.,20.9., 21.9., 27.9. ja 2.10., jolloinruokinta lopetettiin.

20.9.2000 J. Savolainen kont-rolloi Sauvasuolla kuukkelit ja ren-gasti lentopoikasen. Muilta pisteil-tä ei havaittu kuukkeleita. Sen si-jaan närhiä, käpytikkoja ja tiaisiahavaittiin. Kuukkelikolmikko(emot ja lentopoikanen) on tämänjälkeen nähty säännöllisesti ravin-tovieraana Sauvasuon vanhallaruokintapaikalla (A. Ohtonen, J.Savolainen, K. Laamanen ym.)vuoden loppuun asti.


Kuukkelipari ja nuori lintu kävivätsäännöllisesti ruokinnalla maalis-kuun loppuun asti (A. Ohtonen, K.Laamanen ym.). Maaliskuun lo-pulla 2001 koiraalla ja naaraalla oli

soidin Koivusuon reunassa, nuorilintu pysytteli mukana, kuitenkinhieman sivummalla (K. Laama-nen). Koiras ja nuori lintu reagoi-vat voimakkaasti atrappiin ja koi-ras ajoi nuoren linnun pois naaraanvierestä.

Reviiri oli kahdella huhtikuunkäynnillä hiljainen huolimatta nau-huriatrapin käytöstä (K. Laama-nen).

Pesä löytyi tiukan etsinnän päät-teeksi Koivusuon toisesta reunasta16.5.2001, kun kuukkelipari javanhempi poikanen ajoivat närhenpois pesäalueelta ja palasivat het-ken päästä takaisin. Pesä sijaitsisiemenpuuasentoon hakatun mäenjuurella, suo-ojan viereisessä ka-peassa kuusikossa, nuorehkossakuusessa sen puolivälissä, aivanoletetun kuukkelibiotoopin laidal-la. Kuusen risuista rakennettu,naavalla ja höyhenillä vuorattu pie-ni pesä oli taitavasti sijoitettu pii-loon kuusen oksalle sen sivuhank-aan. Pesässä oli kolme pientä poi-kasta, joita kolmikko raivoisastipuolusti. (K. Laamanen.)

17.5. poikaset rengastettiin ta-vallisilla metallirenkailla ja siivetmitattiin: 73, 73 ja 74 mm (J. Savo-lainen, K. Laamanen).

24.5. pesässä oli kolme isoa poi-kasta (K. Laamanen ja Marita Pel-toniemi).

27.5. poikaset olivat jättäneetpesän. Lähistöltä kuului niidenkerjuuääniä (K. Laamanen).

31.7. aloitettiin ruokinta vanhal-la paikalla.

2.8. todettiin paikalla neljä lin-tua, joista kaksi oli värirengastet-tua vanhaa eli pariskunta (A. Ohto-nen).

6.8. paikalla oli viisi lintua, joistakaksi vanhaa (A. Ohtonen).

10.8. paikalle liihotti espanjalai-sen lintuharrastajaperheen iloksi

ainakin neljä lintua (A. Ohtonen,K. Laamanen, Vesa Nieminen,Jouni Numminen ym.).

Ruokinnalla on tämän jälkeensäännöllisesti käynyt kuukkelipa-riskunta ja ainakin kaksi nuorta lin-tua. Yksi poikasista oli joko tuhou-tunut kesällä tai siirtynyt muualle.

29.9.2001 havaittiin taas viisikuukkelia. Tällöin kontrolloitiinnuori 2 kv-lintu (rengas A-633314) ja 1 kv-lintu (A-633 329).Näiden lisäksi paikalla havaittiinvanhat linnut, kn ja 1 kv-lintu.2 kv-lintu tuli ruokinnalle puolta tuntiaennen muuta porukkaa (J. Savolai-nen ja Hannu Majava).


Kartoitusta on jatkettu läpi talvenja kevään (K. Laamanen, A. Ohto-nen ja Johan Tast). Kuukkeliparion karkoittanut pesimäaikaan van-himman, vuoden 2000 poikasen,jonka seurassa saattaa kulkea yksivuoden 2001 poikasista.

Pariskunta on liikkunut aktiivi-sesti ydinreviirillään seuranaan toi-nen vuoden 2001 poikasista, jotaemot kuitenkin pitävät hieman loi-tommalla. Uudesta pesyeestä ei olevielä varmuutta.


Alue on todennäköisesti toinenPirkanmaalla jäljellä olevista, elin-voimaisista kuukkelireviireistä.Kuukkelipari on ainakin kahtenaperäkkäisenä vuonna onnistunuttuottamaan jälkeläisiä. Linnut viih-tyvät alueella edelleenkin.

Alueella on kahtena vuonna ollutkolmen metsokukon soidin- ja ke-säalue. Viime vuonna alueella soi-vat myös teeret ja kuukkelin pesä-alueelta löytyi teeren pesä. Ko. lajitovat paitsi uhanalaisia, myös Suo-men erityisvastuulajeja. Komeaalintulajistoa täydentävät vielä poh-

14


jantikka (ravintoalue), palokärki,pyy, puukiipijä, töyhtötiainen, hö-mötiainen ja pohjansirkku.

Huomionarvoisia ovat myös alu-een kaksi metsälakikohdetta, puroja lehtokorpi.

Erityisen tärkeää olisi saada jat-kossakin kartoittaa kuukkeleitatällä alueella. Esimerkiksi mahdol-lisuutta pesimäalueen määräaikai-seen rauhoitukseen voitaisiin sel-vittää.

4.3. RUOVESI-JUUPAJOKILYLY, KOLMIKOURANYMPÄRISTÖ

4.3.1. SijaintiAlue sijaitsee Ruoveden ja Juupa-joen kunnissa, Lylyn kylässä. Seulottuu pohjoisessa Lylyntieltäetelään Iso-Karvia- ja Ylä-Lylyjär-veen. Alueen koko on n. 650 ha.(Kartat: GT 4; peruskartta 223107Lyly.)


Alue on enimmäkseen Metsähalli-tuksen hallinnoimaa valtion maata.

Ikärakenteeltaan metsä on hyvinvaihteleva. Kolmikouran alue onvanhaa kuusivaltaista sekametsää.Sen pohjois- ja länsipuolella onmäntytaimikoita. Eteläpuolella onvarttunutta sekametsää. Itäpuolel-la ovat laajat avohakkuualueet.Mäntykankaiden välissä on naa-vaisia korpijuotteja.


Alueelta on tiedossa vain yksimaallikkohavainto: syksyllä 1997-98 havaittiin kolme kuukkelia Sy-sikorven eteläpuolella.

Syksyllä 1999 alueella pidettiinmuutamaa ruokintapistettä, joillaei kuitenkaan havaittu kuukkelia.

4.3.4. Kartoitus 2000Toukokuussa 2000 Kolmikouranaarnialueen ympäristöä kierrettiinpari iltaa ja houkuttimena käytet-tiin ääniatrappia. Tuloksetta.

Paikalle perustettiin 2.10.2000neljä ruokintapistettä, jotka tar-kastettiin kahdeksan kertaa: 4.10.,10.10.,14.10., 17.10., 1.11., 6.11.,8.11. ja 15.11., jolloin ne poistet-tiin. Paikoilla kävi närhiä ja tiaisia.


Aluetta ei kartoitettu vuonna2001.


Alueelta oli vain yksi todistamatonmaallikkohavainto v. 1997 tai1998. Vuoden 2000 kokemuksenperusteella kuukkeli ei todennä-köisesti pesi alueella.

4.4. RUOVESI, JÄMINKI-POHJA, KANGASNIEMEN-KORKEAMAANVUOREN JARISTA-AHONMÄEN ALUE

4.4.1. SijaintiAlue sijaitsee Ruoveden kunnassa,Jäminkipohjan Lamminkylässä. Seulottuu pohjoisesta Linnanrääsynpelloilta etelään Oriveden ja Vir-tain väliselle maantielle. Alueenkoko on n. 400 ha. (Kartat: GT 4;peruskartta 223101 Jäminkipoh-ja.)


Alue on yksityismetsää.Perkiönkangas ja Rista-ahonmä-

ki ovat varttuneita, kuivia männik-kökankaita. Korkeamaanvuorenrinteet ovat tiheää, varttunuttakuusikkoa. Kosteita korpia on alu-een itäpuolella. Viime aikoina onRista-ahonmäellä ja Kuuronneval-la tehty voimakkaita hakkuita.Myös Perkiönkankaalla harven-

nettiin männikköä vuoden 2000lopussa.


DNA-analyysituloksista ja rengas-tustiedoista on pääteltävissä, ettävuonna 1990 Sahalahdella (alue 8)rengastettu naaraskuukkeli on siir-tynyt n. 50 km matkan tänne pesi-mään (B.-G. Lillandt ja J. Savolai-nen).

Syksyllä 1996 Kangasniemen ti-lan läheisyydessä ilmoitettiin ol-leen jopa kuusi kuukkelia (maallik-koilm.). Vuonna 1997 siirtyi kaksilintua Tampereen Rautajoelle, mis-sä ne kontrolloitiin ruokinnalla.Linnut todettiin myöhemmin sisa-ruksiksi (B.-G. Lillandt).

Vuonna 1997 paikalla havaittiinkolme yksilöä, jotka kontrolloitiinja rengastettiin (J. Savolainen ja H.Majava). Yksi rengastetuista lin-nuista siirtyi myöhemmin pesi-mään Juupajoen Koivusuo-Sauva-suolle, missä se kontrolloitiin javärirengastettiin (2 valkoista me-tallisen yläpuolelle 9.10.1999 B.-G. Lillandt). Vuoden 1997 lopullanähtiin paikalla kuukkelin erikoistasoidinlentoa: spiraalimaisesti män-nyn ympäri ylhäältä alas (A. Ohto-nen).

Vuoden 1998 alussa rengastet-tiin yksi 2kv-lintu (A-614 305) javuoden lopussa yksi saman vuoden(1kv) poikanen (A-578 359) (J.Savolainen). Tämä lintu kontrol-loitiin ja värirengastettiin (2 sinistämetallisen yläpuolelle) myöhem-min Juupajoen Sauvasuolla (alue2). 15.11.1998 nähtiin paikalla pe-räti viisi yksilöä (Heikki Saarinen).

Maaliskuussa 1999 paikallinenasukas ilmoitti yhden kuukkelinkantavan pesäaineksia lähimet-sään. 27.3. pesää ei löytynyt kokoaamupäivän kestäneestä etsinnästähuolimatta. Myöskään atrappiin ei

15


reagoitu. (K. Laamanen.) Pesintäkuitenkin ilmeisesti onnistui, kos-ka syys-lokakuussa kontrolloitiinkolme yksilöä (J. Savolainen ja B.-G. Lillandt): v. 1990 Sahalahdella 2kv:nä rengastettu ad-naaras (A-474 001) sai 2 punaista värirengas-ta metallisen yläpuolelle, vuoden1998 alussa 2 kv:nä rengastettu,nyt 3-vuotias koiras (A-578 359)sai 2 keltaista värirengasta metalli-sen yläpuolelle ja saman vuoden,19.9.1999 rengastettu poikanen(A-468 368) sai 2 sinistä väriren-gasta metallisen alapuolelle (B.-G.Lillandt).

Viimeisin havainto on Rista-ahonmäen ruokinnalta marras-kuulta: kolme lintua.


Alueella on pidetty ruokintaa läpitalven 1999/2000. Helmi-maalis-kuussa aluetta kartoitettiin useinapäivinä maastossa hiihtäen ja at-rappia soittamalla. Kuukkelia eihavaittu.

Lokakuun alussa perustettiinuudelleen kolme ruokintapaikkaa,jotka tarkastettiin tammikuun2001 alkuun mennessä kahdeksankertaa: 4.10., 14.10., 17.10.,6.11., 8.11., 15.11., 22.12. ja5.1.2001. Ruokinnalla kävi käpy-tikkoja, närhiä ja tiaisia, mutteikuukkelia.


Keväältä 2001 on maallikkoha-vainto kolmesta kuukkelista(Heikki Saarinen ilm.).


Alue on ollut aiempien havaintojenperusteella tärkeä“kuukkelikeskus”.Vuoden 1999jälkeen on tehty enää vain hajaha-vaintoja, mikä viittaisi vanhanydinpesimäalueen tuhoutumiseen

tai emojen kuolemiseen.Hajahavaintojen vuoksi tutki-

muksia on kuitenkin syytä jatkaa.

4.5. TAMPERE TEISKO,RAUTAJOEN YMPÄRISTÖ

4.5.1. SijaintiAlue sijaitsee Tampereen kaupun-gissa, Teiskon Vehokylässä, Laut-takulmantien eteläpuolella ja Rau-tajärven pohjoispuolella. Alueenkoko on n. 350 ha. (Kartta: GT 4.)


Alueen metsäpeitteisyys on kohta-lainen. Metsät ovat suurimmaksiosaksi nuoria kasvatusmetsiä taivarttuneita taimikoita. Varttuneitamänniköitä on siellä täällä.

4.5.3. TaustatietojaAlueella havaittiin kaksi kuukkeliamarraskuussa 1997 (maallikkoha-vainto). Vuonna 1999 ruokinnaltakontrolloitiin ja rengastettiin kaksilintua (J. Savolainen, H. Majava,R. Mäkelä). Linnut osoittautuivatsulkanäytteiden perusteella Jämin-kipohjassa syntyneiksi sisaruksiksi(B.-G.Lillandtin DNA-analyysi).


Keväältä 2000 on yksi havainto:19.2. (V. Nieminen). Ruokintaa onjatkettu syksystä lähtien. Paikallaon käynyt yksi kuukkeli ainakinvielä loppuvuodesta 2000 (R. Mä-kelä ja V. Nieminen).


Syksyllä 2001 perustettiin jälleen

Kuuukkelit ovat ilmeisesti hävinneet Rautajoen ympäristöstä. Kuva: TeemuLehtiniemi.

16


ruokinta (R. Mäkelä). Kuukkelia eitavattu.


Kuukkelit ovat ilmeisesti hävin-neet alueelta.

4.6. VIRRAT, LAKEISNE-VANKANGAS- JATKON-KANGAS, PAHALAMMIN-VUOREN JA RIPONEVANALUEET

4.6.1. SijaintiAlue sijaitsee Virtain kaupungissa,Ohtolan ja Soininkylissä, Virtain-Ähtärin tien (Kt 68) ja tien 3493välisellä metsä- ja suoalueella, lä-hellä Keski-Suomen rajaa. Alueenkoko on n. 1 400 ha. (Kartat: GT 4;peruskartta 221412 Ohtola.)


Alue on enimmäkseen Metsähalli-tuksen hallinnoimaa valtion maata.

Alue koostuu kolmesta keskuk-

sesta; Lakeisnevan aarnialueen,Riponevan ja Pahalamminvuorenympäristöistä sekä niiden välisistäalueista.

Yhtenäinen metsäpeitteisyys onkohtuullisen hyvä. Kuusikoidenosuus on kohtalainen. Lakeisnevanpohjoispuolella on tehty laajojahakkuita.


Lakeisnevankankaalla on havaittukuukkeleita vuodesta 1996 alkaen.Ruokinnalla kävi vuonna 1997kolmesta neljään yksilöä (R. Mä-kelä ja T. Itkonen). Ruokintaa jat-kettiin 1998-99. J. Savolainen ren-gasti yhden linnun v. 1999.

Pahalamminvuoren ja Teerin-evan väliseltä alueelta on yksimaallikkohavainto syksyltä 1997.


Alueella on pidetty kaikkiaan 12ruokintapistettä.

Lakeisnevan aarnialueelta ren-

gastettiin yksi vanha jayksi nuori lintu marras-kuun 2000 lopulla (P.Lehmusvuori). Lisäksi lä-heisellä Lakeisnevankan-kaalla liikkui kaksi lintuapitkin syksyä.

Pahalamminvuorenympäristössä on havaittukolme yksilöä (maallik-kohavainto) ja yksi nuorilintu rengastettiin3.12.2000 (P. Lehmus-vuori).

Riponevalla rengastet-tiin kaksi lintua24.11.2000 (P. Lehmus-vuori). Tämä pariskuntahavaittiin säännöllisestikoko syksyn elokuustaalkaen (R. Mäkelä, P.Lehmusvuori, Eero Hei-nonen ym.). Viimeinen

havainto parista tehtiin 28.11.2000(E. Heinonen).

Alueella arvioidaan pesineen v.2000 kaikkiaan kolme kuukkelipa-ria (Mäkelä 2000).


Eero Heinonen havaitsi yhden ren-kaallisen linnun Pahalamminvuo-rella 25.3.2001 ja kaksi rengastet-tua lintua Lakeisnevalla17.3.2001.

Lakeisnevan aarnialueen lähei-sellä ruokinnalla tavattiin24.10.2001 kaksi lintua. Toinen olirengastettu aiemmin ja toisen P.Lehmusvuori rengasti myös va-sempaan jalkaan (A-646 708).29.10. nämä linnut nähtiin n. 2 kilo-metrin päässä Maankulmankan-kaan ruokinnalla (P. Lehmusvuo-ri). 19.7.2002 kolme yksilöä, joistakaksi vanhaa rengastettua ja yksirengastamaton poikanen (R. Mä-kelä).

Riponevan ruokinnalla nähtiin

Virtain alueella pesii Pirkanmaan elinvoimaisin kuukkelipopulaatio. Kuva: Teemu Lehti-niemi.

17


24.10.2000 kolme kuukkelia, jois-ta yhden P. Lehmusvuori rengastioikeaan jalkaan (A-646 709). Kak-si oli rengastettu 24.11.2000 myösoikeaan jalkaan. Kaikki kolme ovatilmeisesti vanhoja lintuja (P. Leh-musvuori).

Pahalamminvuoren ruokinnallaei havaittu kuukkelia.

Tuoreimpia havaintoja Ripone-valta: 18.2.2002 kolme kuukkelia(E. Heinonen), 19.7.2002 viisikuukkelia, joista kaksi vanhaa ren-gastettua ja kaksi poikasta (R.Mäkelä).


Alue on tällä hetkellä Pirkanmaanelinvoimaisin kuukkelin paikallis-populaatioista. Alueella saattaaasustaa jopa kolme kuukkeliparia.

Lisätutkimuksia pesäpaikkojenja -reviirien selvittämiseksi on syy-tä tehdä.

Kuukkelin tulevaisuuden kan-nalta olisi tärkeää säilyttää metsäi-set liikkumayhteydet reviirien vä-lillä.

4.7. KEURUU ROOSINPOH-JA, NUUVASEN ALUE

4.7.1. SijaintiAlue sijaitsee Keski-Suomen lää-nissä, Keuruun kaupungissa, Häk-kiskylässä. Se on valtatie 58 itä-puolella, Mäntästä n. 10 km poh-joiseen. Alueen koko on n. 1 900ha. (Kartta: GT 4.)

4.7.2. Yleiskuvaus

Alue on suurimmaksi osaksi UPM-Kymmenen omistuksessa.

Alueelle on luonteenomaistaaukkojen ja metsäkuvioiden muo-dostama mosaiikkimaisuus. Met-säpeitteisyys on vielä kohtalainen,joukossa on varttuneita, naavaisiakorpikuusikoita.|

4.7.3. TaustatietojaAlueella on pidetty säännöllistäruokintaa vuodesta 1995 lähtien.Ruokinnalla on käynyt vuoteen1998 asti syksyisin kolmesta nel-jään kuukkelia, kesällä 1998 jopaviisi yksilöä (Markku Saarinen).

Vuosina 1998-1999 alueella teh-tiin voimakkaita hakkuita. Syksyl-lä 1999 havaittiin enää yksi lintu.


Vuonna 2000 alueella on pidettykahta ruokintapistettä, joilla onkäynyt yksi kuukkeli (R. Mäkelä jaM. Saarinen).


Ruokinnoista huolimatta kuukke-lia ei enää havaittu.


Kuukkeli on luultavasti hävinnytalueelta.

4.8. SAHALAHTI- KUHMA-LAHTI- LUOPIOINEN-PÄLKÄNE, LAIPANMAA

4.8.1. SijaintiLaipanmaa on neljän kunnan alu-eella sijaitseva yhtenäinen, kookastakamaa-alue. Alueen koko on n.15 000 ha. (Kartat: GT 4; perus-kartat 214108 Aitoo, 214108 Pak-kala, 214110 Luopioinen ja214111 Rautajärvi.)


Alue on suurimmaksi osaksi yksi-tyisten omistuksessa. Merkittävänosan, n. 2 000 ha, alueesta omistaaUPM-Kymmene.

Laipanmaan metsissä näkyvätpitkään jatkuneen, voimakkaanpuuntuotannon jäljet. Vajaatuot-toiset, iäkkäät metsät puuttuvatlähes kokonaan eikä varsinaisiaaarnialueita ole lainkaan.

Suot ovat pääasiassa erityyppi-siä rämeitä ja korpia ja ne on ojitet-tu puuntuotantoa varten. Havu-puuvaltaiset kankaat ovat vallitse-via ja taimikoiden osuus on suuri,etenkin alueen länsiosassa. Alueenmainittavinta vanhaa metsää, Kuh-malahden Saunakangasta ja Le-vonmäkeä on hakattu viime vuo-det.


Laipanmaa on aiemmin tunnettuPirkanmaan varmimpana kuukke-lialueena. 1970-luvun puolivälistälähtien tiedossa on ollut monia re-viirejä - tällä hetkellä ei ainoata-kaan.

Viimeiset havainnot nuorista lin-nuista (poikueista) on tehty vuon-na 1992 Kuhmalahdella, Luopioi-sissa ja Sahalahdella sekä vuonna1993 Kuhmalahdella (J. Savolai-nen).


Yksittäisiä lintuja nähdään alueellaedelleenkin. Viimeksi havaittiin31.12.2000 Sahalahdella Rajalankämpällä kaksi yksilöä (maallikko-havainto), 21.10.2000 Sahalahdel-la, Teivaalan-Rajalan välisellä len-tokentällä yksi yksilö (maallikko-havainto) ja 9.9.2000 SahalahdenVähä-Kaakkojärvellä yksi yksilö(Risto Virtanen).

Huhti-kesäkuun välisenä aikanaalueella tehtiin viisi mahdollistenreviirien etsintäkierrosta nauhuriaapuna käyttäen. Ruokintapaikko-jen perustaminen aloitettiin heinä-kuun lopulla ja vuodenvaihteeseenmennessä niitä pidettiin kahdek-sassa paikassa. Pisteet on tarkas-tettu vähintään kerran viikossa.

Kuukkeleita ruokintapaikoilla eihavaittu, sen sijaan runsaasti när-hiä, jokunen käpytikka ja tiaisia.

18


4.8.5. Kartoitus 2001Jyrki Savolainen jatkoi kartoitus-taan. Läpi talven pidettäviä paik-koja on tällä hetkellä kolme.


Alueella ei ole todettu viime vuosi-na pesiviä pareja. Kuukkeli on hä-viämässä alueelta. Tutkimuksiakuitenkin jatketaan (J. Savolai-nen).

4.9. JUUPAJOKI, ORIVESI;JOUTTIJOEN YMPÄRISTÖJA SIIKANEVAN KAAK-KOISOSA

4.9.1. SijaintiAlue sijaitsee Juupajoen ja Orive-den kunnissa, Oriveden-Ruovedentien (Kantatie 66) ja Siikanevanvälissä. (Kartat: GT 4; peruskartat214206 Korkeakoski ja 214203Lauttakulma.)


Alueen metsät ovat eri-ikäisiä javaihtelevat metsätyypiltään kuivis-ta mäntykankaista lehtomaisiinkuusikkokorpiin. Metsätalous onollut voimakasta 1970-luvulta läh-tien ja taimikoita on paljon. Uusiaaukkoja on mm. Väärämäen ympä-ristössä. Vanhan metsän kuvioitaon jäljellä Siankinkunmäellä, Jout-tiniityllä, Ollinkankaalla ja Siikan-evan laidoilla.

Alueella on paljon järviä. Maas-to on hyvin mäkistä. Alueen poikkikiertää perinteinen “Paha virsta”.


Alue on ollut suosittu lintuharras-tuskohde 1960-luvulta asti. Kuuk-kelistakin on säännöllisiä havainto-ja 1970-luvun alusta alkaen, jolloinIsosilmän ja Rutajärven kämpillealettiin tehdä retkiä. 1970-luvun

lopulta on havaintoja jopa seitse-

mästä yksilöstä Isosilmän kämpäl-tä. Toukokuussa ja elokuussa 1978havaittiin kämpän lähellä ilmeinenpoikue. 1980-luvun alussa on ha-vaittu kahdesta viiteen lintua vuo-sittain ainakin vuoteen 1983. Ke-säkuun alussa 1981 havaittiin Jout-tipurolla poikue. (Isosilmän kämp-päkirjat ja havaintovihkot.) Ko.kämpällä on lintu havaittu viimeksi1994 (K. Laamanen ym).

Siikanevalta on havaintoja vielävuodelta 1999. Myös Jouttijoenympäristöstä ilmoitettiin havaintokahdesta yksilöstä syksyltä 1999(maallikkohavainto).


Isosilmän kämpällä on pidetty ruo-kintaa säännöllisesti talvisin. Tal-vella 1999/2000 ei kuukkelia ha-vaittu. Ruokinnalla kävivät tiaistenlisäksi mm närhi, puukiipijä, kana-haukka sekä palokärki- ja käpytik-kaparit.

2.10.2000 perustettiin alueellekuusi ruokintapistettä (ks. kartta).Pisteet tarkastettiin 4.10., 10.10.,14.10., 15.10, 17.10., 25.10.,28.10, 1.11., 8.11., 19.11., 23.11.ja 29.11., jolloin viimeiset ruokin-tapisteet poistettiin Isosilmänkämpän piharuokintaa lukuun ot-tamatta. Kuukkelia ei havaittu (J.Savolainen, K. Laamanen).


Ruokintoja ei asetettu Isosilmänkämpän pistettä lukuun ottamatta.Kuukkelia ei havaittu (K. Laama-nen, J. Savolainen).


Siikakankaan ympäristö oli pit-kään elinvoimainen kuukkelialue,mutta 1990-luvulla laji on kuiten-kin hävinnyt alueelta. Viime vuosi-na on tehty enää joitakin hajaha-vaintoja.

4.10. ORIVESI LAUTTA-KULMA, MÄNNISTÖN-NEVAN ALUE

4.10.1. SijaintiAlue sijaitsee Oriveden kaupungis-sa, Lauttakulman kylässä Siikan-evan ja Lauttakulmantien välissä,Rooppiojan varrella. (Kartat: GT4; peruskartta 214203 Lauttakul-ma.)


Siikanevalta laskevan Rooppiojanvarsi on ojitettua rämeikköä taikorpea. Pääpuulajeja ovat mänty jakoivu. Lauttakulmalla maasto onylävämpää sekametsäkangasta.Männistönnevan lähimetsiä on ha-kattu voimakkaasti.


Alueen läheisyydessä on tehty lu-kuisia havaintoja 1970-luvulta asti.

Vuonna 1997 perustettiin alueel-le ruokintapiste, missä kävi kaksikuukkelia (R. Mäkelä, V. Niemi-nen, T. Itkonen). Linnut rengastet-tiin (J. Savolainen). Keväällä 1998aluetta kartoitettiin atrapin avulla,mutta ilman tulosta (K. Laama-nen). Ruokintaa jatkettiin syksyllä1999, mutta kuukkelia ei nähty (R.Mäkelä, T. Itkonen).


Alueen läheiselle Vitelinjärvelleperustettiin vuonna 2000 useitaruokintapaikkoja, joista ei tulluthavaintoja (V. Nieminen).


Rimminkankaalle asennettiin3.9.2001 kuusi ruokintapistettä (J.Savolainen, K. Laamanen). Nekontrolloitiin 6.9, 15.9, 19.9, 25.9,2.10, 18.10, 22.10 ja 25.10. Kuuk-kelia ei havaittu.

Lauttajärven Kellarinmäkeen

19


laitettiin elokuussa 2001 kaksi ruo-kintaa, jotka on tarkistettu 11.9.ilman tulosta (V. Nieminen).


Kuukkeli on luultavasti hävinnytalueelta.

5. MUITA TARKISTETTUJAALUEITA

5.1. KUOREVESI-LÄNGEL-MÄVESI, KOUKKUVUO-REN-AHVENJÄRVEN YM-PÄRISTÖ

Alue on UPM-Kymmenen, valtionja yksityisten omistuksessa. (Kart-ta: GT 4.)

Alueella on yhtiön ja yksityistenmailla jäljellä varttunutta ja vanhaatalousmetsää. Hakkuita on odotet-tavissa. Metsähallituksen hallin-noima valtionmaan puoli on läheshakattua taimikkoa. Mäkisten kan-kaiden väleissä on korpimaisiasoistumia.

Koukkuvuoren rinteillä havait-tiin kuukkelipoikue toukokuussa1999 (maallikkohavainto). Myösmarraskuulta 2000 on maallikko-havainto kahdesta linnusta.

Alueelle laitettiin 17.11.2000kuusi ruokintapistettä, jotka tar-kastettiin 21.11., 23.11., 27.11.,4.12., 11.12. ja 19.12. (J. Savolai-nen ja K. Laamanen). 10.12.2000asennettiin Längelmäveden puo-lelle UPM-Kymmenen maille kaksiuutta pistettä (K. Laamanen), joitaei kuitenkaan ehditty kontrolloida.

Jyrki Savolainen on jatkanut tut-kimusta syksyllä 2001 ja asentanut14.8.2001 kolme ruokintapistettä.Ne on kontrolloitu 5.9, 19.9, 26.9ja 28.9. Pisteillä ei havaittu kuuk-kelia.

5.2. TAMPERE, KAANAA,HEHKOSNEVA (JAKAMA-KANGAS)

Alueella havaittiin 9.4.2001 kaksikuukkelia, kun Kurun metsäoppi-laitoksen opiskelijat tekivät alueel-la harvennushakkuita korpikuusi-kossa (Peltonen). Heinäkuun lo-pulla 2001 havaittiin yksi kuukkeli(maallikkoilmoitus).

25.7.2001 paikalle asennettiinneljä, 12.8. viisi ja 19.8. kuusi ruo-kintaa, joista viisi tarkastettiin11.9. ja 16.9. ja kolme 24.9. (V.Nieminen). Lisäksi alueelle asen-nettiin muitakin ruokintoja (R.Mäkelä ja Lauri Mustalahti).

Kuukkelia ei ruokinnoilla ha-vaittu.

5.3. IKAALISTEN, KURUN,RUOVEDEN JA VIRTAINRAJA-ALUEETKuukkelia on tutkittu myös Ikaa-listen, Kurun, Ruoveden ja Virtainraja-alueilla, joihin sisältyvät Hel-vetinjärven ja Seitsemisen kansal-lispuistot.

Ruoveden Haukkajärven poh-

joisrannalta on yksi maallikkoha-vainto vuodelta 2000 (P. Lehmus-vuori ilm.). Haukkamaalla, Iso-Helvetinjärven lähellä on pidettyparhaimmillaan seitsemän ruokin-tapistettä. Pekka Lehmusvuorirengasti 12.11.2001 yhden ad-lin-nun (rengas A-646 712) ja havaitsisaman linnun viikkoa myöhemmin19.11.2001. Hirvestäjät tapasivatkuukkelin syksyllä 2000 Haukka-järven ja Rontonhorhan väliselläalueella (P. Lehmusvuori ilm.).

Kurun Pikku-Suolijärveltä onyksi kuukkelihavainto vuodelta1997 (P. Lehmusvuori ilm.).

Kurun-Ikaalisten Seitsemisessäoli syksyllä 2001 kaikkiaan 17 ruo-kintaa. Viimeiset havainnot ovat:1998 kaksi lintua ja 1999 syksylläyksi lintu (P. Lehmusvuori ilm.).4.11.2001 nähtiin yksi kuukkeliKoveroa vastapäätä olevalla leiri-paikalla (Erkki Ala-Kojola).

5.4. MUITA SYKSYN 2001HAVAINTOJA

Syksyltä 2001 on ilmoitettu myösmuita, toistaiseksi varmistamatto-mia havaintoja. Keuruun Otsovuo-

Kuukkelikartoituksen tulos on masentava. Kuva: Teemu Lehtiniemi.

20


rella on kuukkeli havaittu syys-kuussa 2001 (R. Mäkelä ilm.).Ruoveden Visuvedellä (Pouru,Vuorijärventie) on havaittu yksilintu 6.12.2001 (H. Saarinen).

29.7.2002 Keuruun Kolmisop-pisella (1,8 km Virtain rajalta) Met-sähallituksen Riihilammen alue-ekologisen suunnitelman alueellaupeassa korpikuusikossa yksikuukkeli ryöväämässä lauluras-taan poikaspesää (L. Mustalahti,R. Mäkelä). Paikalle perustettiinruokinta.

6. LOPUKSIPirkanmaan kuukkelikartoitus2000-2001 on vahvistanut tiedonkuukkelin äärimmäisen uhanalai-sesta asemasta maakunnassa. Kan-nan kiihtyvä taantuminen on olluthavaittavissa tutkimusaikana, silläusealta havaintopaikalta linnutovat hävinneet viime vuosien aika-na (1997-2001).

Kartoituksen kymmenestä tutki-musalueesta kuukkeleita pesii var-masti enää kahdella: JuupajoenKoivusuon-Sauvasuon alueella (2)ja Virtain Lakeisnevan-Jatkonkan-kaan, Riponevan-Pahalammin-vuoren alueella (6). Vuonna 1999Pirkanmaan kuukkelikannaksi ar-vioitiin kerätyn havaintoaineistonperusteella enintään 20 paria.Koko maakunnan pesimäkantasaattaa kuitenkin jäädä jopa alleviiden parin, sillä havainnot koske-vat enimmäkseen muita kuin pesi-viä pareja. Kartoitus ei kuitenkaanvielä kata riittävän perusteellisestikaikkia mahdollisia kuukkelinesiintymisalueita. Pesiviä parejakinsaattaa vielä olla löytymättä.

Raportissa esitetyn kohdekoh-taisen seurannan lisäksi kiireelli-simpiä kartoitettavia ovat Juupajo-en vedenjakajaseudulta Virroilleulottuva vyöhyke sekä alueet Vir-

roilta pohjoiseen.Juupajoen vedenjakajaseudulta

Vilppulan Pohjaslahdelle ja edel-leen Virroille ulottuva vyöhyke tu-lisi selvittää entistä tarkemmin, sil-lä alueella saattaa vielä elää useam-pia lintuja. Virtain kuukkeliesiinty-mä on puolestaan avainasemassa,jotta laji säilyisi Pirkanmaan eliöla-jistossa. Koska Virroilla pesii koh-talaisen pienellä alueella muutamakuukkelipari, se saattaa kieliä vieläelinvoimaisesta kannasta laajem-malla alueella. Virtain populaatiovoi kuitenkin saada merkittäväätäydennystä vain pohjoisesta. Siksikuukkelikanta on syytä kartoittaamyös Virroilta pohjoiseen.

LÄHTEETFinni, P., Kukkola, P. & Santalahti, J.

1999: Lylyn alue-ekologinensuunnitelma. Metsähallitus.

Isosilmän kämppäkirjat ja havainto-vihkot. Julkaisematon.

Lahti, T. 1981: Paha virsta. Luonto-opas Kantatie 66 kulkijoille. Luon-nonsuojelun Tuki Oy.

Lehmusvuori, P. 2001: Pekka Leh-musvuoren tiedostot vuoteen2001. Julkaisematon.

Lillandt, B.-G. 2000: Suupohjan kuuk-kelitutkimus 27 vuotta 1974-2000. Suupohjan LintutieteellinenYhdistys r.y. - Hippiäinen 1/2000:11-25.

Lillandt, B.-G. 2002: Pirkanmaankuukkelien DNA-tutkimus. Mo-niste.

Mäkelä, R. 2000:Uhanalainen kuuk-keli Pirkanmaalla ja raja-alueilla,havaintoaineistoa 1995-1999-2000. Julkaisematon moniste29.10.2000.

Ohtonen, A. 2001: Aarne Ohtosen tie-dostot vuoteen 2001. Julkaisema-ton.

Pimenoff, S. 2000; Kuukkeli ja metsä-talous. Metsäteollisuus ry.

Pirkanmaan liitto & Juupajoen kunta1997: Juupajoen arvokkaat luon-tokohteet.

Tammilehto, E. 1998: Hyytiälän alue-ekologinen suunnitelma. Metsä-hallitus.

LIITE Kari Laamanen ja Rainer Mäkelä

Kuukkelialueet / reviirit, arvio 1999 / kartoitustulos minimi- maksimi 2001 (kartoite-tut alueet Pirkanmaalla) / Huomautuksia

Varsinaiset kartoitusalueet Arvio Tulos Huom. maanom ym.1999 2001

1. Ruovesi, Niitosneva- Musturi 1 -2. Juupajoki, Sauvasuo- Koivusuo 1 1-2 Metsämannut, us. yks.3. Ruovesi, Kolmikoura 1 -4. Ruovesi, Jäminkipohja 1-2 0-15. Tampere, Rautajoki 1 0-1 + Jakamakangas6. Virrat, Lakeisneva- Riponeva- 3 2-3 Metsähallitus, UPM Pahalamminvuori(7. Keuruu, Roosinpohja 1 - Keski-Suomea)8. Kuhmalahti ym, Laipanmaa 1 0-19.Orivesi ym, Siikaneva 1 0-110. Orivesi, Männistönneva 1 -

Muut- Ruovesi, Helvetinjärven. kp 0-1 0-1- Kuorevesi- Längelmäki - 0-1- Ikaalinen Kovero (Seitseminen) - 0-1- muut haja-alueet 2 0-1

YHT. 16 3-13

21


Oikeata metsää, missä kuukkelinkin kelpaa asustella. Kuva: Teemu Lehtiniemi.

pirkanmaan kuukkelikar t oitus 2000-2001retki.pp.fi/dark/lintuviesti0202.pdf · valitettavasti...

Documents