Pirkkalan kunnan hyvinvointikertomusRaportti vuodelta 2014 ja suunnitelma vuodelle 2016

1

Pirkkalan kunnan hyvinvointikertomus

- raportti vuodelta 2014 ja suunnitelma vuodelle 2016

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset

Kunnan tehtävänä on tarjota kaikille asukkailleen yhtäläiset edellytykset terveeseen elämään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä (Kuntalaki 365/1995, 1§). Terveydenhuoltolain (1326/2010, § 12) mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.

Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Hyvinvointikertomus valmistellaan yhdessä kunnan eri hallintokuntien kanssa. Hyvinvointiryhmä on tuottanut tämän Pirkkalan hyvinvointikertomuksen – raportin vuodelta 2014 ja suunnitelman vuodelle 2016. Kunnan hyvinvointiryhmässä on edustus kaikilta kunnan tehtäväalueilta ja hallintokunnista.

Tässä Pirkkalan kunnan vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämishaasteita vuosilta 2014. Valtakunnalliset indikaattoritiedot ja tulokset ovat pääosin vuodelta 2013 (Sotkanet, Tilastokeskus). Hyvinvointikertomuksen tulokset toimivat vuoden 2016 toiminnan ja palveluiden suunnittelun tukena. Hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan kunnan palveluita ja kuntalaisten hyvinvointia elämänkaarimallin mukaan.

Yhteenveto hyvinvointitiedoista

Vertailukunnat

Vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa Pirkkalan vertailukuntina ovat, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Vesilahti, Ylöjärvi, Tampere, Orivesi, Naantali, Sipoo, Janakkala, Lieto, Hämeenkyrö ja Mustasaari. Lisäksi Pirkkalan tietoja verrataan koko maan vastaaviin tietoihin. Hyvinvointikertomuksessa käytettävät vertailukunnat ovat samat kuin Pirkkalan kunnan taloussuunnittelussa käytettävät vertailukunnat.

2

Pirkkalan väestö, elinolot, rakenteet ja elinvoima

Pirkkalan kunnan väestö kasvaa edelleen. Ennakkotietojen perusteella vuoden 2014 asukasluvun kasvu on 327 asukasta eli noin 1,8 %. Talouden yleinen epävakaus ja suunnitelmat valtakunnallisista lainsäädäntöuudistuksista luovat epävarmuutta kuntien toimintaympäristöön ja kuntatalouteen. Pirkkalan kunnan maantieteellinen sijainti ja aktiivinen elinkeinopolitiikka mahdollistavat kuitenkin kunnan elinvoimaisuuden kehittymisen. Toteutuneiden ja suunnitelmissa olevien elinkeinotonttien myynnin perusteella työpaikkojen määrä näyttää lisääntyvän lähivuosina.

Verotulojen merkitys Pirkkalan taloudelle on kasvanut entisestään valtionosuuksien pienennyttyä valtionosuusuudistuksen ja -leikkausten seurauksena. Toistaiseksi verotulojen kehitys on ollut myönteistä. Mm. suuret investointitarpeet tuovat tulevina vuosina edelleen haasteita kunnan talouden tasapainon säilyttämiseksi.

Valtakunnallisten tutkimusten mukaan Pirkkalan kunnan asukkaat ovat tyytyväisiä kuntapalveluihin.

Hyvinvoinnin palvelujärjestelmä, yleistä

Edellisen hyvinvointikertomuksen yhdeksi kehittämiskohteeksi valittiin lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen. Palvelujen vahvistamiseksi talousarvion 2015 valmistelun yhteydessä päätettiin perustaa uusi lasten ja nuorten tukipalveluiden tulosalue vuoden 2015 alusta. Uudelle tulosalueelle koottiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleviä työntekijöitä perusturva- ja sivistysosastoilta. Tavoitteena on tarjota lapsille, nuorille ja lapsiperheille moniammatillisen yhteistyön avulla entistä parempia ennaltaehkäiseviä ja korjaavia palveluja yksilöllisen tarpeen mukaan.

Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Silvonrinne aloitti toimintansa Pirkkalassa syksyllä 2014. Yksikön myötä yhä useammalla aikuisella kehitysvammaisella on mahdollisuus asumiseen omassa kunnassa.

Pirkkalassa on vahva kulttuuri ja paikallisidentiteetti. Pirkkalan kunnassa on laadittu vuonna 2014 kulttuurisuunnitelma vuosille 2015 - 2018. Ohjelman tavoitteita ovat monialaisen kulttuuriyhteistyön lisääminen, kulttuuritoiminnan tasapuolisuuden ja osallisuuden edistäminen ja uusien yleisöjen tavoittaminen.

Katurekisterin mukaan kunnan ylläpitämiä kevyenliikenteenväyliä ja jalkakäytäviä on 63 km. Vuonna 2013 rakennettiin uusia kevyenliikenteen väyliä 3 km ja vuonna 2014 väyliä valmistui noin 1 km. Tulevina vuosina on suunnitteilla täydentää kevyenliikenteen verkostoa puuttuville osuuksille. Lisäksi Pirkkala-Tampere -välin kevyenliikenteenväylää parannetaan pyöräilyn laatukäytäväksi kunnan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen yhteisenä MAL-hankkeena.

3

Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui Tampereen kaupunkiseudulla kesällä 2014. Joukkoliikenteen uudistus toi Pirkkalassa huomattavia parannuksia: lippujen hinnat laskivat merkittävästi ja vuorojen määrä lisääntyi. Uudistuksen myötä joukkoliikenteen käyttö kasvoi vuoden 2014 aikana n. 20 – 25 %. Seudullinen selvitys joukkoliikenteestä tehdään seuraavan kerran vuonna 2016.

Pirkkalan vesijohtoverkostoon talousvesi johdetaan Tampereelta ja Lempäälästä. Vesi on täyttänyt asetetut laatuvaatimukset eikä laadussa ei ole ollut poikkeamia. Verkostoa on laajennettu uusille asemakaava-alueille. Kunnan verkostosta vettä toimitetaan myös vesiosuuskunnille, joita Pirkkalan alueella toimii 9 kpl. Vesiosuuskuntien osuus Pirkkalan vedenkulutuksesta on noin 10 %. Omasta kaivosta vetensä saavia talouksia on huomattavan vähän. Omien kaivojen veden laatu on ollut vaihtelevaa.

Sisäasianministeriö on julkaisut loppuvuodesta 2014 työryhmäraportin, jossa esitetään, että kuntien turvallisuussuunnittelu tulee jatkossa liittää osaksi kuntien sähköistä hyvinvointikertomusta. Lautakuntien tulee vuoden 2016 tavoitteiden asettamisessa huomioida turvallisuussuunnittelun liittäminen osaksi hyvinvointikertomusta.

4

Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000asukasta (Sotkanet)

5

Lapset, koululaiset ja lapsiperheet

Alle esiopetusikäisten lasten määrä kunnan kustantamissa varhaiskasvatuspalveluissa on kasvanut edelleen. Vuonna 2014 uutena toimintana aloitti yksityinen ns. palvelusetelipäiväkoti, jonka neljä ryhmää täyttyi syksyn aikana. Kunnan tuottamissa palveluissa kokopäivähoitopaikkojen määrä pysyi samana, mutta kun mukaan lasketaan kunnan kustantamat palvelusetelit sekä yksityisen hoidon tuella tuotetut palvelut, kokopäiväpaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta 85 paikalla. Kunnallisten hoitopaikkojen piirissä on 50 % kunnan 0-5-vuotiaista lapsista. Kunnan kustantamissa kokopäivähoitopaikoissa (kunnalliset palvelut ja yksityiset palvelut) on 57 % ikäluokasta (0-5 -vuotiaat).

Varhaista tukea saavien lasten määrä on vakiintunut 6 – 7 %:n välille kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Koska alle esiopetusikäisten lasten määrä kunnassa kasvaa, on tärkeää huolehtia riittävistä tukiresursseista varhaista tukea tarvitseville lapsille.

Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on noin 450. Kotihoidon tuen lisää (ns. Pirkkala-lisä) saavien lasten määrä on noussut vuodesta 2013 yhden prosentin. Kuntalisän kriteerit muuttuivat vuoden 2014 alusta.

Lastensuojelussa tukitoimien tarve on lisääntynyt vuonna 2014. Lapseen kohdistuvat kaltoinkohtelu- ja/tai väkivaltaepäilyilmoitukset ovat lisääntyneet. Ilmoitusten perusteella lastensuojelulla on ollut mahdollisuus reagoida lapsen tilanteeseen ja auttaa perheitä haasteellisessa elämäntilanteessa.

6

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 –vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet)

7

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 –vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet)

8

Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (Sotkanet)

9

Nuoret, nuoret aikuiset ja työikäiset

Valtakunnallinen kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi, joten vuoden 2014 osalta kouluterveyskyselyn tuloksia ei ole käytettävissä.

Tampereen kaupunkiseudun kunnissa tehtiin kuitenkin vuonna 2014 nuorisokysely 7.-9.luokkalaisille. Kyselyn tulosten perusteella pirkkalalaisia nuoria kiusataan vähemmän kuin kaupunkiseudulla keskimäärin (kiusaaminen koulussa, koulumatkoilla ja/tai puhelimessa).

Nuoren kokema kiusaaminen viimeisen vuoden aikana (%) (Nuorisokysely 2014)

Pirkkala: kiusattu

sanallisesti (N=400)

Kaupunkiseutu:

kiusattu sanallisesti

(N=3592)

Pirkkala: kiusattu

fyysisesti (N=404)

Kaupunkiseutu: kiusattu fyysisesti

(N=3556)

koulussa 21,3 % 23,6 % 7,7 % 8,7 % koulumatkalla 2,3 % 4,2 % 1 % 2,1 % kotona 3 % 6,3 % 2 % 3,1 % harrastuksessa 2,3 % 3,3 % 1,2 % 2,2 % nuorisotilalla 2,8 % 2,7 % 1 % 1,7 % kaupungilla/kadullal

3 % 4,6 % 0,2 % 2,4 %

puhelimessa 3,8 % 5,6 % - - jossain muualla 1,8 % 3 % 1,2 % 1,9 % en osaa sanoa 6,5 % 6,8 % 4,7 % 4,4 % ei ole kiusattu 69,5% 66,7 % 84,9 % 84,2 %

Kyselyn tulokset osoittavat, että päihteiden käyttö on Pirkkalassa vähäisempää suhteessa seutukuntaan. Pirkkalalaisista nuorista 67 % ja Tampereen kaupunkiseudun nuorista 59 % kertoi kyselyssä, ettei käytä mitään päihteitä.

10

Päihteiden käyttö Pirkkalassa ja kaupunkiseudulla (Nuorisokysely, 2014).

Nuorisokyselyn perusteella nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin tuli panostaa aiempaa enemmän. Vanhemmat, sisarukset, sukulaiset ja perhetutut (33 %), nuoriso-ohjaajat (24 %) sekä kaverit (17 %) nähdään henkilöinä, joiden puoleen käännytään silloin, kun halutaan vaikuttaa johonkin oman asuinkunnan asiaan. Nuorista 29 % ei tiedä kenen tai minkä tahon puoleen kääntyisi.

Erilaisista vaikuttamisen keinoista nuoret näkevät tehokkaimpana keinona erilaisiin keskustelutilaisuuksiin osallistumisen (38 %). Palautteen antaminen (34 %) ja aktiivinen toiminta nuorisovaltuustossa tai jossain muussa ryhmässä (15 %) koetaan myös hyväksi tavaksi vaikuttaa.

11

Pirkkalaisten sairastavuus on alhaisempaa kuin vertailukunnissa ja valtakunnallisesti keskimäärin. Pirkkalassa panostetaan perusterveydenhuollon palveluihin erikoissairaanhoidon palvelutarpeen vähentämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat valtakunnallisesti ja vertailukuntia alhaisemmat. Myös sosiaalitoimen kustannukset ovat Pirkkalassa vertailukuntia alhaisemmat.

Pirkkalassa on vähemmän psykiatrisen sairaanhoidon käyntejä kuin vertailukunnissa. Käyntitilastot eivät kuitenkaan kerro aukottomasti kuntalaisten paremmasta terveydentilasta, vaan ne kuvaavat myös palvelurakennetta ja saatavissa olevia palveluja.

Nuorten päihteiden käyttö on seudullisen nuorisokyselyn mukaan vähentynyt, mutta muuten päihteiden käytössä ei ole havaittavissa selkeää vähenemistä. Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen määrä on kuitenkin vähentynyt. Päihteiden käytön ja päihdehaittojen vähentämiseksi Pirkkalassa on panostettu päihdepalveluja antavien työntekijöiden ja kolmannen sektorin yhteistyöhön ja uusiin toimintatapoihin.

Työttömien määrä kasvoi vuoden 2014 aikana Pirkkalassa, Pirkanmaalla ja valtakunnallisestikin. Tammikuussa 2014 työttömien osuus työvoimasta oli Pirkanmaalla 14,5 %. (vrt tammikuussa 2015 15,7 %). Suhteellinen työttömien osuuden kasvu Pirkanmaalla vuoden 2014 aikana oli 1,2 %. Työttömiä työnhakijoita Pirkkalassa vuonna 2014 oli 969 henkilöä. Vuoden aikana työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 113 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä Pirkkalassa väheni 3 henkilöllä, mutta rakennetyöttömien määrä kasvoi 127 henkilöllä. Rakennetyöttömien määrä kasvoi Pirkanmaalla kaikissa muissa kunnissa paitsi Nokialla. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Pirkkalassa pysyi ennallaan vuoden 2014 aikana (115 henkilöä ) Monen eri toimijan vastuulla oleva nuorisotakuu ei ole toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla. Työikäisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä on noussut työttömyyden lisääntymisen myötä.

12

Työttömät, % työvoimasta (Sotkanet)

13

Nuorisotyöttömät, % 18 - 24 –vuotiaasta työvoimasta (Sotkanet)

14

Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64 –vuotiaista (Sotkanet)

15

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet)

16

Ikäihmiset

Pirkkalalaisten keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on laskenut yli vuodella verrattuna vuoteen 2013 ja on hieman alhaisempi kuin osassa vertailukuntia mutta lähellä valtakunnallista tasoa. Eläkeläisten pienituloisuus on vähentynyt, koska täyttä kansaneläkettä saavien 65 -vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus on laskusuunnassa ja samalla tasolla kuin vertailukunnissa.

Kotona asuvien 75 -vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä on hyvällä tasolla niin vertailukuntiin kuin valtakunnalliseen tasoon verrattuna (91% ). Valtakunnallinen tavoite on, että 91 - 92 % yli 75-vuotiaista asuu kotona. Kotona asumisen jatkumiseen vaikuttavat ikääntyneen toimintakyvyn lisäksi asunto-olosuhteet ja ympäristö.

Kotona asuvat 75 –vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet)

17

Kotona asuvat 75 –vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet)

18

VAHVUUDET JA KEHITTÄMISHAASTEET

Vahvuudet

Kehittämismyönteinen kunta Pirkkalan kunta on kasvava ja muuttovoittoinen kunta Kunnan huoltosuhde ja ikärakenne ovat hyvät Kunnassa panostetaan kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen Lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa panostetaan varhaiseen puuttumiseen ja

tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman pian huolen tullessa esiin. Varhaiskasvatuksessa noudatetaan kaikkien lasten päiväkoti -periaatetta (tuki tuodaan lapsen

luo, lasta ei viedä tuen luo) Oppilashuollon palveluihin pääsy on helpottunut Yhdyskuntarakenteessa pyritään viihtyisään ja tiiviiseen rakenteeseen Jalankulkua ja pyöräilyä edistetään kaikissa ikäryhmissä rakentamalla uusia

kevyenliikenteen väyliä Eläkeläisten taloudellinen tilanne on paranemassa Muistisairauksien varhainen toteaminen on tehokasta Pirkkalassa panostetaan perusterveydenhuoltoon ja sairauksien nopeaan hoitoon

Kehittämishaasteet

Väestön omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen Palveluiden suuntaaminen ehkäiseviin ja kotona asumista tukeviin palveluihin Kuntatalouden haasteet aiheuttavat palveluiden priorisointitarvetta Virkistysreitistöjen kehittäminen sekä puistojen ja virkistysalueiden laadun parantaminen

yhdyskuntarakenteen tiivistyessä Kunnan kasvuedellytysten ylläpitäminen pitkäjänteisesti Kuntalaisten kannustaminen työ- ja koulumatkaliikuntaan sekä omaehtoiseen liikuntaan Vanhemmuuden vahvistaminen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Päihteiden käytön vähentäminen Työttömyyden vähentäminen Nuorisotakuun toteutuminen Fyysisten kasvu -ja oppimisympäristöjen riittävyyden ja terveellisyyden turvaaminen Saavutettavuuden (=esteettömyyden) toteuttaminen monipuolisesti Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen (ikääntyneiden määrän kasvu)

19

OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU

2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Parempien palvelujen koti - Pirkkalan kuntastrategia 2014 - 2018

Valtuuston hyväksymä 9.12.2013

http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/

3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Pirkkalan kuntastrategia 2014 - 2018

http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/

Elinkeinopoliittinen ohjelma;

http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/

Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma;

http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/

Maapoliittinen ohjelma;

http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/

Kulttuuriympäristöohjelma;

http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/

Ympäristöohjelma ja viheralueohjelma;

http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/

Tietojohtamisohjelma;

http://www.pirkkala.fi/kunta_ja_hallinto/kuntastrategia/

Toimitilaohjelma

Tuotanto- ja järjestämistapaohjelma

20

Pirkkalan kunnan taloussuunnitelma 2014-2016

Yleiskaava

MAL- aiesopimus – maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013-2015

Pirkkalan kunnan turvallisuussuunnitelma 2011-2015

Hyvä Pirkkala hyvinvointiohjelma 2011-2015

Pirkkalan kunnan ikäohjelma vuoteen 2030, toimenpidesuositukset vuosille 2013-2016

http://www.pirkkala.fi/terveys_ja_hyvinvointi/vanhusten_palvelut/

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy ja kohtaaminen Pirkkalassa, loppuraportti - nykytila ja toimenpide-ehdotukset

Pirkkalan yhteistoiminta-alueen päihdeohjelma vuosille 2014-2020

Kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelma 2013-2016

Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2010- 2012

Foorumien toimintasääntö

Laaja-alainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat

Esikoululaisten ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Pirkkalassa

Pirkkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Oppilas- ja opiskelijahuollon toimintasuunnitelma 2011-2015

Toimintaohjelma – Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon järjestämisestä

Toimintaohjelma - Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon järjestämisestä

Pirkkalan kunta -Kulttuurisuunnitelma 2015-2018

https://pirkkala-fi-d.aldone.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/vapaa-aikatoimi-kulttuuri/kulttuuristrategia-ja-avustukset/

Päätöksiä turvallisuudesta -turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta – työryhmäraportti, Sisäministeriö. 2014.

Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen suunnitelma

21

http://www.pshp.fi/download.aspx?ID=16754&GUID={5AD9F9BE-19C4-4522-A245-28F4DEE38FD3}

Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma

http://www.pshp.fi/download.aspx?ID=31399&GUID={386D0992-F78F-4417-975D-F0DB93E5E19D}

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012

Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön ohjelma 2013-2016

Alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2012-2016

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä Pirkkalassa vuonna 2016 1. Painopistealue Ennaltaehkäisy ja varhainen tukeminen 2. Painopistealue Kuntalaisten kuulemis- ja osallistumismahdollisuudet 3. Painopistealue Turvallisuus

OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY

5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua XX.X.2015

22

Hyvinvointikertomus 2013 – vuodelle 2014 asetettujen tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteiden toteutuminen

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet vuonna 2014

Kuntalaisten aktiivisuuden ja omaehtoisen toiminnan lisääminen

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma

Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen

1. Foorumitoiminta; vastuutahona perusturva- ja sivistysosastot 2. Kuntalaisten kuuleminen ja asukasillat; vastuutahona pormestari ja hallinto-osasto

1-2. Kunnan eri vastuualueet

Foorumien järjestämät tapahtumat ja osallistuminen palveluiden kehittämiseen: seuranta foorumien toimintasuunnitelman ja -kertomuksen avulla Asukasiltojen määrä ja illoista saatu palaute;

Perhe-, työikäisten hyvinvointi- ja seniorifoorumit ovat järjestäneet toimintasuunnitelmansa mukaisesti kuntalaisille yleisö- ja keskustelutapahtumia mm. lasten ja nuorten ”netti elämästä”, koti- ja katu turvallisuudesta, hyvinvoinnista (mm. unen merkitys) ja osallistunut Pirkkalan kunnan uusien kuntalaisten tapahtumaan sekä valtakunnalliseen Kuntalaiset keskiöön -tapahtumiin. Kaikki foorumit kommentoivat uusia kunnan uusien internet –sivuja suunniteltaessa. Pormestari on pitänyt avoimia ovia säännöllisesti kerran kuukaudessa. Kuntalaisia on käynyt keskimäärin 2-

23

Tulossa päätöksentekoon -sivusto; vastuutahona kaikki hallintokunnat

Kaavoitusprossiin liittyvä kuuleminen; vastuutahona hallinto-osasto, kaavoitus

Tulossa päätöksentekoon sivustolla esillä olleet asiat Kaavoitusprosessiin liittyvä kuuleminen ja palaute

3hlö/kerta. Lisäksi kunnassa järjestettiin asukasiltana: Maahanmuuttajien kesäjuhla. Hallintokunnat ovat hyödyntäneet Tulossa päätöksentekoon -sivustoa tiedotettaessa kuntalaisille päätöksentekoon tulevista asioista. Kaavaprosessi ja kuuleminen tapahtuvat MRL:n (maa- ja rakennuslain) mukaisesti. Kaavaprosessin yhteydessä kaikilla kuntalaisilla ja yhteisöillä joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, on oikeus vuorovaikutukseen kaavan laadinnan aikana. Kaavan laadinnan yhteydessä on varattu useita mahdolli-suuksia kuntalaisen kuulemiselle, kuten osallistumis- ja arviointi-suunnitelma, kaava-luonnos ja kaavaehdotus vaihe. Näissä vaiheissa on mahdollisuus jättää mielipide kaavasta ja sen sisällöstä. Kaavan laadinnan yhteydessä mielipiteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ja niihin laaditaan

24

kirjalliset vastineet Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen

1. Lasten parlamentin käynnistäminen; vastuutahona opetustoimi 2. Nuorisofoorumin toiminnan vakiinnuttaminen; vastuutahona nuorisotoimi

1-2. Tehtäväalueet

1-2. Toteutumisen arviointi

Lasten parlamentti käynnistetään syksyllä 2015. Nuorisofoorumitoimintaa on nuorisotila Nastan tiloissa toimivalla tilatoimikunnalla.

25

2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet vuonna 2014 Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Terveellisten elämäntapojen lisääminen ja tukeminen

1. Alueellisen ravitsemussuunnitelman hyödyntäminen ja käyttöönotto poikkitoiminnallisesti; vastuutaho ravitsemustyöryhmä

Poikkitoiminnallinen yhteistyö ja toiminta, kunnan eri vastuualueet ja kolmannen sektorin toimijat

Ravitsemukseen liittyvien koulutus- ja yleisötapahtumien määrä, ravitsemustyöryhmän toimintakertomus

Poikkitoiminnallinen ravitsemustyöryhmä asetti Pirkanmaan alueellisesta ravitsemussuosituksesta tavoitteet ikäryhmittäin vuodelle 2014. Tavoitteet toteutuivat seuraavasti: elintarvikkeiden hankinnassa huomioidaan ravitsemukselliset ja asiakasryhmäkohtaiset kriteerit, alle kouluikäisillä Sapere –ruokakasvatusmalli varhaiskasvatuksessa, kouluikäisillä kouluissa (alakoulu, yläkoulu, lukio) ruokaraadit kouluruokailun kiinnostavuuden lisäämiseksi, ravitsemushoitosuositusten mukainen ateriarytmi laitoshoidossa sekä ikäihmisten suun ja hampaiden hoidon tehostaminen yhteistyössä kotihoidon ja suun terveydenhuollon kanssa.

26

2. Terveysliikuntasuunnitelman toimeenpano ja käyttöönotto; vastuutahoina kunnan kaikki hallintokunnat 3. Lähiliikuntapaikkojen ylläpitäminen; vastuutahona virkistysaluepalvelut

Poikkitoiminnallinen hallintokuntien välinen yhteistyö ja toiminta, kunnan eri vastuualueet ja kolmannen sektorin toimijat ml. foorumit Virkistysaluepalvelut, yhdistykset

Yhteistyö eri toimijoiden välillä, kunnan oman terveysliikuntasuunnitelman laatiminen, yhteistyö yhdistysten ja oppilaitosten kanssa Kuntalaiskyselyt, kävijämäärien seuranta varatuilla vuoroilla

Yhteistyö hallintokuntien välillä on tiivistynyt esim. aktiivisen liikunta-neuvonnan aloittamisen myötä. Terveysliikunnan ohjaustarjontaa on laajennettu ja matalan kynnyksen liikuntaryhmiin on saatu uusia aikaisemmin liikkumattomia kuntalaisia mukaan. Erityisliikunnan yhteistyö yhdistysten kanssa on ollut aktiivisempaa.

Pirkkalassa ns. lähiliikuntapaikkoina on erilaisia ulkoliikunta-paikkoja, kuntoilupisteitä ja koulujen pihapiirejä. Virkistysaluepalveluiden teettämät kyselyt kuntalaisille ovat olleet kehittämiskyselyitä. Ulkoliikuntapaikkojen kävijämääriä on haasteellista seurata muiden kuin säännöllisten vuorojen osalta, joita myönnetään urheilukentille

27

ja sisäliikuntatiloihin. Lähiliikuntapaikoille säännöllisiä vuoroja ei myönnetä, vaan liikuntapaikat ovat avoimia kaikille kuntalaisille ajankohdasta riippumatta.

Vakiinnutetaan kaikkien lasten päiväkotimalli varhaiskasvatuksen toimintatavaksi.

Tarvittava tuki tuodaan lapsen luo, lasta ei viedä tuen luo; vastuutahona varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen erityisopettajien arviointi tuen tarpeesta.

Seurantatutkimus ja itsearviointi, jonka perusteella tehdään osaamisen kehittämissuunnitelma.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö on osallistunut koulutusprosessiin, jonka avulla kaikkien lasten päiväkotimalli on vakiintunut varhaiskasvatuksen toimintatavaksi.

Päihteiden käytön vähentäminen

Päihdeohjelman toteutus; vastuutahona päihdetyöryhmä

Toimiva palveluverkot ja tehokkaat toimintatavat; palveluprosessien ja toimenkuvien tarkistaminen, päihdesairaanhoitajan vakanssi v. 2014, yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa

Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden määrä (tapahtumat yms.), päihteiden aiheuttamien haittojen seuranta, kouluterveyskyselyt

Päihteiden käytön aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi Pirkkalan yhteistoiminta- alueelle laadittiin päihdeohjelma, joka laajennetaan yhteistoiminta-alueen mielenterveys- ja päihdeohjelmaksi. Terveyspalveluissa aloitti syksyllä uudella vakanssilla päihdesairaanhoitaja. Eri toimijoiden ml kolmas sektori yhteistyötä on lisätty päihdehaittojen vähentämiseksi.

28

Lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen

Ehkäisevän perhetyön lisääminen ja koordinointi poikkitoiminnallisesti; vastuutahona perusturvaosasto

Palveluprosessien ja toimenkuvien tarkistaminen ja kehittäminen, perhetyöntekijän vakanssi v. 2014

Ennaltaehkäisevien palvelujen käytön lisääntyminen

Talousarvion 2015 laadinnan yhteydessä päätettiin perustaa uusi lasten ja nuorten tukipalveluiden tulosalue vuoden 2015 alusta. Ehkäisevä perhetyö organisoidaan osaksi uuden tulosalueen toimintaa huomioiden vuoden 2015 alusta.

29

3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet vuonna 2014 Toimettomien nuorten tavoittaminen ja aktivointi sekä ohjaus tavoitteellisen toiminnan piiriin Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Aktivoivien toimintatapojen vahvistaminen

Etsivä nuorisotyö; vastuutahona nuorisotoimi Nuorten Startti -palvelu; vastuutahona etsivä nuorisotyö Kuntouttava työtoiminta; vastuutahona työllisyyspalvelut Työkokeilu; vastuutahona työllisyyspalvelut

Poikkitoiminnallinen yhteistyö Poikkitoiminnallinen yhteistyö Vastuualueittain poikkitoiminnallinen yhteistyö Vastuualueittain poikkitoiminnallinen yhteistyö

Osallistuvien nuorten lukumäärä Osallistuvien nuorten lukumäärä, nuorten kiinnittyminen seuraavaan työllistymistä tukevaan vaiheeseen (työkokeilu jne.) Palveluun osallistuneiden alle 25-vuotiaiden nuorten määrä Palveluun osallistuneiden alle 25 -vuotiaiden nuorten määrä

Etsivän nuorisotyön asiakkuuksia vuonna 2014 oli 72 (Vuonna 2013 asiakkuuksia oli.81) Startti -toimintaa on toteutettu nuorisotyön ryhmämuotoisena ohjauksena. Ryhmän kesto on ollut noin 3kk. Vuonna 2014 ryhmään osallistui 11 nuorta (v. 2013 nuoria oli 9) Kunnan järjestämisvastuulla olevaan lakisääteiseen kuntouttavaan työtoimintaan vuonna 2014 osallistui 10 henkilöä. (v. 2013 osallistui vähemmän) Työkokeilussa oli alle 30-vuotiaita nuoria 23. (vuonna 2013 työkokeilussa oli 20 nuorta) Työkokeilun pääsemisen ehtoja tiukennettiin vuonna 2014 TE- toimiston taholta.

30