pääkaupunkiseudun toimiva kotihoito 2 · pien jakamisen kaikille kunnille sekä kehitetyn mallin...

Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0

Hankesuunnitelma


Sisällysluettelo

1. Hankkeen toteutusalue, valittu toimintamalli ja hankkeen toteuttajien roolit ..................................... 2

2. Hakijan tiedot ......................................................................................................................................... 7

3. Lähtötilanne ............................................................................................................................................ 7

4. Toimintamallin kokonaistavoitteet ja tavoitellut hyödyt ..................................................................... 17

5. Hankkeen toteutus ja aikataulu............................................................................................................ 19

6. Osahanke 1: Henkilöstön osallistuminen työnsä kehittämiseen kotihoidossa ................................... 22

7. Osahanke 2: Kuntouttavat toimintamallit kotihoidossa ...................................................................... 25

8. Osahanke 3: Akuuttien tilanteiden toimintamallit kotihoidossa ja kotihoitoa on saatavilla 24/7 ....... 32

9. Tarvittavat voimavarat ......................................................................................................................... 38

10. Viestintä ja vaikuttaminen ................................................................................................................ 41

11. Toiminnan arviointi .......................................................................................................................... 43

12. Lähteet .............................................................................................................................................. 44


3

1. Hankkeen toteutusalue, valittu toimintamalli ja

hankkeen toteuttajien roolit

Maakunta jossa hanke toteutetaan: Pääkaupunkiseudun erillisalue (ml. Kerava ja Kirkkonummi).

Toimintamalli: Kokeilu 2 - Toimiva kotihoito.

Hankkeen toteuttajat

Hankkeen päävastuussa oleva taho: Osana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:ia toimiva Pää-

kaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca

Kunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi

Muut rahoitusta hakevat toteuttajat: Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca/HUS, Aalto-yli-

opiston Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti (Sotera), Metropolia ammatti-

korkeakoulu (RIKASTE), Helsingin diakonissalaitos (SenioriVamos) ja Postin kotipalvelut

Keskeiset ei-rahoitusta hakevat toteuttajat: Oy Apotti Ab, Hyks Akuutti, HUS

Muut yhteistyökumppanit: Helsingin kaupungin palvelukeskus -liikelaitos, Helsingin yliopiston sosiaalityön

oppiaine, Doctagon, Amialife, Tictum Oy, alueelliset hätäkeskukset ja pelastuslaitokset (kts. liite 1)

Hankkeen toteuttajien roolit ja vastuut

Päätoteuttaja/HUS

Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca/HUS

Rooli hankkeessa: Socca/HUS on hankkeen vastuullinen päätoimija, joka vastaa hankekokonaisuudesta

eli kehittämistoiminnan koordinoinnista, kehittämisen etenemisestä, budjetista, hankekokonaisuuden

viestinnästä hankesuunnitelman mukaisesti ja palkkaa hankkeen pääkaupunkiseudun koordinaatiosta vas-

taavat työntekijät. Socca solmii osatoteuttajien kanssa sopimukset, joissa tarkemmin määritellään työn-

jako, budjetit sekä asiantuntijapalkkioiden hankinta ja kilpailutus. Hankkeen talous- ja henkilöstöhallin-

nosta vastaavat HUS konsernin talous- ja henkilöstöpalvelut.

Socca tarjoaa hankkeen kehittämisen alustaksi koordinoimansa pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen

GeroMetro-verkoston. Pysyvä verkosto ja vuodesta 2014 lähtien käytännössä testatut toimintatavat var-

mistavat pääkaupunkiseudun voimat yhdistävän kehittämisprosessin sujuvan etenemisen, hankkeen op-

pien jakamisen kaikille kunnille sekä kehitetyn mallin juurtumisen jo hankkeen aikana.

Kuvaus organisaatiosta: Socca on pääkaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen yhteinen sosiaalialan ke-

hittämisen ja tutkimuksen verkosto-organisaatio. Socca kokoaa kehittämiseen ammattilaiset, asiakkaat,

tutkijat, opettajat ja opiskelijat ja kehittää uusia työmenetelmiä, tuottaa sosiaalialaa koskevaa tietoa ja

tekee käytäntöä hyödyttävää tutkimusta. Socca toimii osana HUS:ia ja toiminta pohjautuu sosiaalialan

osaamiskeskuksia koskevaan lakiin ja pääkaupunkiseudulla solmittuun yhteistyösopimukseen. Sopimus-

kumppaneitamme ovat kunnat, Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ja muita

kumppaneita muun muassa alueen ammattikorkeakoulut ja järjestöt sekä valtakunnallinen sosiaalialan

osaamiskeskusten verkosto.


4

HUS, HYKS akuutti

Rooli hankkeessa: Alueen kunnat sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) tekevät paljon yh-teistyötä päivystyspalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. HUS vastaa myös terveyskeskuspäivystys-palvelujen tuottamisesta Jorvin ja Peijaksen yhteispäivystyksissä. HUS:issa on vuodelle 2017 valmisteilla kehittämishanke, jonka tavoitteena on päivystyspotilaiden ohjauksen uudelleenjärjestely. Tavoitteena on saada uusi päivystyspotilaiden ohjausmalli käyttöön vuoden 2018 alusta. Hankkeessa yhdistetään osa-hankkeessa 3 akuuttien tilanteiden toimintamallin kehittäminen yhteen HUS:n kehittämishankkeen kanssa. Myös muita akuuttien tilanteiden kokeiluja viedään eteenpäin tässä hankkeessa kuntien ja HUS:n kanssa yhteistyössä. HUS:in kuntoutuksen sosiaalityö kytketään sosiaalisen kuntoutuksen kehittämis-hankkeeseen.

Kuvaus organisaatiosta: HUS on 24 kunnan muodostama kuntayhtymä. Sen tehtävänä on tuottaa jäsen-

kunnille ja niiden asukkaille tarpeellisia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja. HUS:n

osana toimiva yliopistosairaala HYKS vastaa lisäksi hoidon tuottamisesta harvinaisia sairauksia ja muuten

vaativaa hoitoa tarvitseville potilaille omaa sairaanhoitopiiriä laajemman erityisvastuualueen (erva) väes-

tölle ja joissakin sairauksissa myös koko maan väestölle. Hyksin ervaan kuuluvat Uudenmaan sairaanhoito-

piirin lisäksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelu-

jen kuntayhtymä Carea.

Keskeiset osatoteuttajat: Hyks sairaanhoitoalueen kunnat

Kaikki Hyks sairaanhoitoalueen kunnat eli Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi ovat

keskeisiä osatoteuttajia kaikissa osahankkeissa. Kuntatoimijoiden rooleista kerrotaan tarkemmin osahank-

keiden esittelyissä. Lisäksi hankkeessa on mukana kiinteässä yhteistyössä kuntien omistama Apotti Oy.

Oy Apotti Ab

Rooli hankkeessa: Apotissa tehtävä työ tukee hankkeessa uusien toimintamallien käyttöönottoa ja yhte-

näisiä toimintatapoja ja niiden juurruttamista. Uusi asiakastietojärjestelmä korvaa vanhat asiakastieto-

järjestelmät ja se otetaan käyttöön vuodesta 2018 lähtien. Hankkeen kehittämistyön tuloksena synty-

neet, yhteisesti sovitut ohjaavat käytännöt on mahdollista rakentaa Apotin toiminnanohjaukseen. Toi-

mintamalleista saadaan myös seurantatietoa, jota voidaan käyttää benchmarking-työssä. Apotti-hankkee-

seen sisältyy työntekijöille mm. uusien toimintatapojen ja niihin liittyvän Apotti-järjestelmän käyttökoulu-

tus, joka tukee hankkeen toimintamallien omaksumista.

Kuvaus organisaatiosta: Apotti on laaja-alainen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoshanke, jossa tällä het-

kellä ovat mukana Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja HUS. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on

alueellisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmä, joka mahdollistaa

toiminnan kehittämisen, seurannan ja paremman laadun.

Muut osatoteuttajat

Sotera

Rooli hankkeessa: Sotera Instituutin osahankkeessa tehtävässä tutkimuksessa painopiste on ikääntyvän

väestön asuinympäristön ja asunnonmuutostöiden kehittäminen. Kotia tarkastellaan ikääntyneen asuin-

ympäristönä, joka tukee tavoitteellista kuntoutusta, mahdollistaa aktiivisen toiminnan ja vähentää ta-

paturmariskiä. Osahankkeen tuloksena pystytään paremmin ennakoimaan muutostarpeita ja suunnittele-

maan tulevia muutoksia alueellisesti. Kunta voi näin, eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä, paremmin enna-

koida omassa asuntokannassaan tulevia korjaustarpeita ja niistä koituvia kustannuksia. Asunnonmuutos-

ten toimintamallin kuvaus voi myös edistää asukkaan halukkuutta suorittaa tai hyväksyä muutostyöt


5

omassa kodissa. Sotera toteuttaa myös kehittämistyötä ja hankkeen viestintää tukevan kansainvälisen ai-

heeseen liittyvän seminaarin keväällä 2017 sekä tutustumismatkan esimerkiksi Pohjoismaihin tai Keski-Eu-

roopaan.

Kuvaus organisaatiosta: Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti (Sotera) on

Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen yhteydessä toimiva tutkimusyksikkö. Sotera Instituutti tekee pe-

rus- ja soveltavaa tutkimusta ja toimii asiantuntijaorganisaationa kotimaisissa ja kansainvälisissä monia-

laisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon rakentamiseen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu, RIKASTE

Rooli hankkeessa: Metropolia Ammattikorkeakoulu on mukana hankekokonaisuudessa RIKASte - Rikasta

ja oman näköistä elämää kotona teknologiaa hyödyntäen -hankkeella. RIKASte -hankkeessa ovat mukana

seuraavat osaamisalueet ja niihin sisältyvät tutkinnot: Osallistuminen ja toimintakyky (vanhustyö, toimin-

taterapia, kuntoutuksen yamk), Liikkuminen ja toimintakyky (fysioterapia, jalkaterapia, apuvälinetekniikka,

osteopatia) ja Kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palvelut (sairaanhoitaja, ensihoitaja) sekä Electria -Sovelle-

tun elektroniikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö).

RIKASte -hankkeen tavoitteena on kehittää edelleen jo olemassa ja käytössä olevien teknologisten ratkai-

sujen asiakaslähtöistä käyttöönottoa ja hyödyntämistä etäkuntouksessa ja -hoidossa. RIKASte -hankkeessa

kehitetään teknologian asiakaslähtöiseen käyttöönottoon toimintamalli, joka edistää asiakkaan rikasta

ja oman näköistä elämää kotona teknologisilla ratkaisuilla osana kotihoidon palvelujen kokonaisuutta

sekä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista käyttäjälähtöisten teknologisten ratkaisujen

suunnitteluun ja hyödyntämiseen. Lisäksi edistetään työntekijöiden moniammatillista yhteistyötä sekä

osallistumista oman toimintansa ja teknologisten ratkaisujen kehittämiseen yhdessä asiakkaiden kanssa.

Hankkeen tulosten avulla voidaan tehostaa pääkaupunkiseudun kuntien toimintaa teknologisten ratkaisu-

jen hyödyntämisessä, asiakaslähtöistä toimintaa ja asiakkaiden saaman palvelujen laatua kotihoidon ja ko-

tona asumisen tukemisen palveluissa. RIKASte-hankkeen tulokset jäävät kokonaan pääkaupunkiseudun

kuntien hyödyksi eikä Metropolia Ammattikorkeakoululle synny hankkeen jälkeen taloudellista hyötyä.

Kehittämistyössä hyödynnetään Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liiton ja Vanhustyön keskusliiton Käkäte -

Käyttäjälle kätevä teknologia -hankkeen (2010–2014) tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Vanhus- ja lähimmäis-

palveluliiton Ikäteknologiakeskuksen kanssa on sovittu asiantuntijatuesta ja -konsultaatiosta. RIKASte -

hankkeen lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulu voi osallista hankkeeseen osana muuta oppilaitosyhteis-

työtä. Tämä tarkoittaa opiskelijoiden itsenäistä toimintaa osana heidän opintojaan esim. opinnäytetyöt,

innovaatio-opinnot ja opintojaksoon sisältyvät oppimistehtävät.

Kuvaus organisaatiosta: Metropolia Ammattikorkeakoulu on pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen suurin

ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan asian-

tuntijoita ja kehittäjiä.

SenioriVamos, Helsingin Diakonissalaitos

Rooli hankkeessa: Diakonissalaitos levittää hankkeessa Seniori-Vamos -toimintaa erillisen suunnitelman

mukaan. Seniori-Vamos on etsivän ja yhteisöllisen seniorityön konsepti, monialainen ja -ammatillinen toi-

mintamalli, joka pystyy tuottamaan vaativassa tilanteissa oleville vanhuksille vapaaehtoisen tuen ja auttaa

vanhuksia selviytymään pidempään omissa kodeissaan. Toiminnan tavoitteena on ennen kaikkea löytää ne

tuen tarpeessa vanhukset, joita ei ole vielä löydetty. Seniori Vamos toimintakonsepti yhdistää ammattilais-

ten ja vapaaehtoisen tuen vanhuksille ja integroituu tiiviistä osaksi alueen eri toimijoiden palvelukokonai-

suutta. Seniori Vamos toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys, Helsingin Diakonissalaitos ja Espoon

kaupunki.


6

Kuvaus organisaatiosta: Helsingin Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiö. Se muodostaa tytäryhtiöi-

neen yhteiskunnallisen konsernin, joka tuottaa sosiaali-, terveys-, ja koulutusalan palveluja. Helsingin Dia-

konissalaitos on vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntija ja alan suunnannäyttäjä, jolla on

vahva sosiaalinen omatunto. Liki 150 vuoden ajan se on ollut luomassa uusia ratkaisuja niillä yhteiskunnan

alueilla, joilla ihmiset syystä tai toisesta uhkaavat jäädä palvelujen ulkopuolelle. Kehittämistoiminta rahoi-

tetaan kokonaan hankerahoituksella, vuonna 2015 käynnissä oli 70 hanketta, joita rahoittivat esimerkiksi

Raha-automaattiyhdistys, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Ulkoasiainministeriö.

Postin Kotipalvelut

Rooli hankkeessa: Hankkeessa haetaan yhteistyömuotoja ja postin roolia kotihoidon tukena, osana asi-

akkaan tukiverkostoa. Postinjaon yhteydessä Postilla on mahdollisuudet muun muassa tehdä tarkistus-

käyntejä ikääntyneiden luokse, toimia heidän ulkoiluystävänään tai liikkumissopimusten toteutumisen

edistäjinä. Postin yhteistyön avulla tavoitetaan paremmin ne, jotka tarvitsevat tällaista palvelua. Postin am-

mattilaisten verkosto kattaa myös harvaan asutut alueet, mikä auttaa toteuttamaan palveluita. Toiminta-

mallin laajenemispotentiaali on koko maan laajuinen. Asiakkaiden tukiverkosto laajenee, kun myös Postin

työntekijä auttaa asiakasta. Postin työntekijä on myös asiakkaille entuudestaan tuttu ateriakuljetusten tai

postinjakelun yhteydestä.

Toimintamallin kehityksen rahoitustarve perustuu noin kolmen kuukauden käytännön kokeilun vaatimaan

työpanokseen kahdella eri alueella. Lisäksi Postin Kotipalvelut -yksikön henkilöstö on mukana hankkeen

suunnittelussa, arvioinnissa ja tutkimustyössä. Postin Kotipalvelut -yksikössä on kokemusta palvelumuotoi-

lusta ja tutkimushankkeista, ja se tuo myös tätä osaamista hankkeeseen. Hankkeen aikana tavoitteena on

kehittää toimintamallia myös yhteistyössä alihankkijaverkostomme kanssa, jolloin hankkeeseen saadaan

mukaan myös pienyrityksiä.

Kuvaus organisaatiosta: Postin Kotipalvelut on Postin uusi liiketoimintayksikkö, joka kehittää kotona asu-

mista tukevia palveluita julkiselle sektorille sekä yksityishenkilöille. Yksikkö on perustettu keväällä 2016 ja

yksiköllä on takanaan Posti-konsernin osaaminen ja organisaation tuki. Postilla on yli 10 vuoden kokemus

palveluiden tuottamisesta koteihin ja Posti toimii lähes 100 kunnan kumppanina ateriakuljetuksissa. Posti

on kuntasektorille luotettava ja vastuullinen kumppani. Perinteisen postin määrä vähenee, mutta postirei-

teillä tavoitetaan joka tapauksessa arkipäivisin 2,8 miljoonaa kotitaloutta. Posti on kotipalveluiden myötä

entistä vahvemmin palveluyritys. Postin kotipalveluiden tavoitteena on tuoda julkiselle sektorille uusia toi-

mintamalleja, jotka hillitsevät kokonaiskustannusten kasvua ja lisäävät palvelujen vaikuttavuutta.

Käsitteiden määrittelyt hankehakemuksessa

Pääkaupunkiseutu: pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan tässä hakemuksessa kuntien kokonaisuutta, jossa

ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi.

Integroitu malli: Integroidussa mallissa eri toimijoilla (kunnan eri toimijat, yksityiset, järjestöt ym.) on mää-

ritellyt vastuut asiakkaan hoidossa ja toiminnassa, kuten kuntoutuksessa, akuuttien tilanteiden hoidossa.

Integroitu malli edellyttää asiakastietojärjestelmien yhtenäistämistä, jonka valmisteilla oleva Apotti järjes-

telmä mahdollistaa.

Laaja-alainen kuntoutus: Laaja-alainen kuntoutus tarkoittaa sekä kuntoutuksen että toimijoiden laaja-alai-

suutta, jossa kuntoutus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista ja toimijat voivat olla kuntoutuksen am-

mattilaisista kolmannen sektorin vapaaehtoisiin. Kuntoutukseen kuuluu suunnitelmallisuus ja tavoitteelli-

suus.


7

Akuuttitilanne: Akuuttitilanne tarkoittaa tässä hankkeessa sekä kiireellistä että ei-kiireellistä, mutta toi-

menpiteitä vaativaa tilannetta. Se tarkoittaa laajasti asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia heikentävää tilan-

netta, johon asiakas ja työntekijät tarvitsevat arviointia, ohjausta, neuvontaa ja hoitoa. Terveydenhuolto-

lain mukaan kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vai-

keutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää il-

man sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Akuuttitilanteet liittyvät siten päivystysaikaiseen

potilas/asiakasohjaukseen ja ensihoidon järjestelyihin.

Kehittäminen: Kehittämisellä tarkoitetaan henkilöstön systemaattista/tavoitteellista toimintaa asiakkaan

hyödyksi/hoidon/elämänlaadun parantamiseksi ja toiminnasta saatavan tiedon hyödyntämistä uusien toi-

mintatapojen/mallien luomiseksi. Tavoitteena on jatkuva prosessi, johon sekä henkilöstö että asiakkaat

osallistuvat. Kehittämistyö toteutetaan iteratiivisena prosessina.

Asiakaslähtöisyys: Asiakaslähtöisyys tässä hankkeessa sisältää asiakkaan kokemuksen ja toiveiden huomi-

oimisen kehittämisessä esimerkiksi osallistamalla asiakkaita kehittämiseen palvelumuotoilun keinoin ja eri-

laisten kyselyjen avulla. Samoin huomioidaan ikäihmisten lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kokemukset ja

toiveet.

2. Hakijan tiedot

Hankkeen vastuutaho: Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca/HUS.

Hankkeen suunniteltu vetäjä: Tiina Autio, YTL, KM, LuK, työnohjaaja (CV liitteenä).

Hankesuunnittelutyöryhmä: Helena Soini, TtT, Dos., Helsingin kaupunki, Niina Savikko, TtT, Dos. Espoon

kaupunki, Outi Iharvaara, TtM, Vantaan kaupunki, Anja Kahanpää, THM, tohtorikoulutettava Kauniainen,

Raija Hietikko, TtM, Keravan kaupunki, Gun-Lis Wollsten, YAMK, Kirkkonummen kunta, Tiina Soukiala, TM,

sosiaalityöntekijä, Socca, Tiina Autio, YTL, KM, LuK, työnohjaaja, Socca. Lisäksi suunnittelussa ovat olleet

mm.: Tuula Mikkola, Metropolia, RIKASTe; Ira Verma, Sotera; Sari Nyberg, SenioriVamos; Iris Rekola, Postin

Kotipalvelut ja Susanna Kaisla, Oy Apotti Ab.

Hankkeen hallinnoija: Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca.

3. Lähtötilanne

Ikääntynyt väestö hankealueella

Ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti pääkaupunkiseudun kunnissa. Vuoden 2015 lopussa yli 65-vuotiai-

den lukumäärä hankekunnissa oli yhteensä yli 187 000 (taulukko 1). Ikääntyneiden määrän kasvu on tällä

hetkellä erityisen nopeaa Espoossa ja Vantaalla. Esimerkiksi 85 vuotta täyttäneitä oli vuonna 2015 Espoossa

5,8 prosenttia ja Vantaalla 5,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (Vartiainen 2016).


8

Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun väestö ikäryhmittäin 31.12.2015

Väestöryhmä Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kerava Kirkko-

nummi

0-64-vuotiaat 524 144 232 322 182 844 7502 29 110 33069

65–74-vuotiaat 60 865 23 673 20 209 1 079 4 018 3717

75–84-vuotiaat 30 250 10 243 9 057 669 1 658 1499

85 vuotta täyt-

täneet

12 949 3 564 2 495 236 507 414

Yhteensä 628 208 269 802 214 605 9486 35 293 38649

Lähde: Vartiainen 2016; Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen tiedot: Tilastokeskus 31.12.2015

Pääkaupunkiseudun palvelurakenteen kuvaus ja sen erityispiirteet

Palvelurakenne

Vanhuspalveluissa pyritään yleisesti kotona asumisen tukemiseen. Myös kaikissa pääkaupunkiseudun kun-

nissa on asetettu tavoitteeksi palvelurakenteen keventäminen. Tämä tapahtuu muun muassa kotona asu-

mista tukevia palveluja vahvistamalla ja monipuolisesti kehittämällä. Myös ikäihmisten hyvinvointia ja ter-

veyttä tukevaa toimintaa edistetään kunnissa aktiivisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton (2013) julkaiseman laatusuosituksen mukaan palvelu-

rakenteen määrälliset tavoitteet vuoteen 2017 mennessä 75 vuotta täyttäneille ja tilanne kunnittain on

esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Palvelurakenteen tavoitearvot 75 vuotta täyttäneille ja kuntien osuudet vuoden 2015 lopussa

(Kirkkonummi v. 2014).

Laatu-

suositus Hki Espoo Vantaa Kauni-

ainen Kerava Kirkko-

nummi

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet

(% vastaavan ikäisestä väestöstä)

91,0–92,0 91,9 92,0 92,2 92,9 92,9 91,1

Säännöllisen kotihoidon piirissä

31.12. olleet, 75 vuotta täyttäneet

asiakkaat (% vastaavan ikäisestä vä-

estöstä)

13,0–14,0 12,62 8,19 7,75 6,3

6,4 8,7

Omaishoidontuen 75 vuotta täyttä-

neet asiakkaat vuoden aikana (% vas-

taavan ikäisestä väestöstä)

6,0-7,0 3,71 2,98 3,72 4,6 1,4 5,8

Ikääntyneiden tehostetun palvelu-

asumisen pitkäaikaishoidon 75

vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. (%

vastaavan ikäisestä väestöstä)

6,0–7,0 6,35 7,21 6,41 5,6 5,2 5,7

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa

laitoshoidossa terveyskeskuksissa

olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12. (%

vastaavan ikäisestä väestöstä)

2,0–3,0 3,10 1,23 1,77 2,6 1,9 3,2

Lähde: Laatusuositus (STM 2013), Kuusikko 4/2016, Kauniaisten, Keravan kaupunki ja Kirkkonummen kunta


9

Pääkaupunkiseudun kolmen suurimman kaupungin palvelurakenne on Kuusikkotyöryhmän raportin mu-

kaan lähestynyt laatusuosituksen tavoitteita ympärivuorokautisen hoivan osalta. Laitoshoidon määrä on

viimeisen viiden vuoden aikana supistunut ja tehostettua palveluasumista on merkittävästi lisätty. Laitos-

hoidon osuus on Kirkkonummella vielä hieman laatusuosituksen yläpuolella. Helsingissä ja Kauniaisissa lai-

toshoidon osuus on laatusuosituksen tavoitteiden mukainen. Espoossa, Vantaalla ja Keravalla on päästy jo

asetetun tavoitteen alapuolelle. Kotihoidon peittävyys on laatusuositusta matalammalla tasolla. Tätä osit-

tain selittää alueen väestön muuta maata parempi terveys. Omaishoidon tuen osalta peittävyys on laa-

tusuositusta alemmalla tasolla (Vartiainen 2016) muualla kuin Kirkkonummella.

Kehityspotentiaali

Pääkaupunkiseudun kunnat voivat edelleen vähentää laitoshoitoa ja tuottaa ympärivuorokautisena hoi-

tona tehostettua palveluasumista. Kaikissa iäkkäiden palveluissa tarvitaan nykyistä enemmän asiakasta ak-

tivoivia hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä. Lievästi muistisairaiden kotihoitoa voidaan edelleen kehittää niin,

että ympärivuorokautisen hoidon tarve vähenee ja asiakkuus alkaa nykyistä myöhemmin. Näin pitkäaikai-

sen ympärivuorokautisen hoidon hoitoajat lyhenevät. Omaishoidontuen houkuttelevuus lisääntyy, kun to-

teutetaan lakimuutoksen edellyttämät tukitoimet. Säännöllisen kotihoidon piirissä voidaan hoitaa entistä

huonokuntoisempia asiakkaita. Neuvontaa ja palveluohjausta (KAAPO) voidaan kehittää edelleen kaikissa

kunnissa, jotta ikääntyneet saavat helposti oikea-aikaista tietoa ja palvelutarpeen selvittäminen ja autta-

miskeinot ovat laaja-alaisia. Työntekijöiden työajankäyttöä voidaan kohdentaa entistä paremmin ottamalla

asiakkaat ja läheiset entistä paremmin mukaan palvelutarpeen arviointiin.

Pääkaupunkiseudulla on pienempiä maakuntia paremmat mahdollisuudet kehittää esim. teknologiaratkai-

suja, jotka vaativat suuria panostuksia ja riittävän suurta väestöpohjaa. Pääkaupunkiseudulla on useita eri

kuntiin juurtuneita kehittämishankkeita. Niiden levittäminen pääkaupunkiseudun muihin kuntiin lisää alu-

een kehityspotentiaalia. Tällä on suuri taloudellinen merkitys ajatellen väkirikkaan pääkaupunkiseudun ja

koko valtakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Pääkaupunkiseudun asema sote-uudistuksessa

SOTE-uudistusta ajatelleen pääkaupunkiseudulla on paljon yhtenäistämistarvetta sekä organisaatioraken-

teissa että henkilöstön määrissä ja nimikkeissä (ks. seuraava luku). Erilaisten tehtävien vastuut on määri-

telty eri tavoin eri kunnissa. Yhtenäisen toimintamallin luomiseen on jo olemassa GeroMetron verkostoke-

hittämisen alusta, jossa kunnat yhdessä voivat kehittää toimintaansa. Tässä hankkeessa ovat mukana kaikki

pääkaupunkiseudun sote-erillisratkaisuun kuuluvat kunnat. Näin hanke soveltuu erinomaisesti muuttuvaan

ympäristöön. Jos toimintaympäristö muuttuu esityksen mukaisesti, on erityisen tärkeää kehittää erikois-

sairaanhoidon ja muiden palveluntuottajien välistä yhteistyötä.

Kotihoidon organisaatio ja henkilöstö

Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi ovat hyvin samankaltaisia vanhustenpalvelujen organi-

soimisen suhteen. Vanhusten palvelut kattavat näissä kunnissa koko kaupungin ja ovat yhden johdon alai-

suudessa. Helsinki on alueellisesti organisoitunut neljään eri johdon alaiseen palvelualueeseen. Helsingissä

kuitenkin tavoitteet ja toiminnan seuranta on yhteistä kaikille palvelualueille.

Kotihoitoon kuuluu erilaisia toimintoja eri pääkaupunkiseudun kunnissa. Yhtäläisyydet ja eroavaisuudet nä-

kyvät taulukosta 3.


10

Taulukko 3. Kotihoidon organisoituminen pääkaupunkiseudun kunnissa

Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kerava Kirkko-

nummi

Kotihoidon

suuralueita

8 5 2 1 1 3

Palvelutalot

osana koti-

hoitoa

Ei; yksityisiin

palvelutaloihin

annetaan koti-

hoidon palve-

luja itse tai os-

topalveluna

3 kpl kunnan

omia palveluta-

loja. Ei vielä

osana kotihoi-

toa, mutta

hankkeen ai-

kana tulee

Kyllä, 7 kpl,

joista kol-

messa on

yö- hoitoa.

Ei. Kotihoito

vastaa ryhmä-

kodin toimin-

nasta (6 asu-

kasta)

Ei. Kotihoito

vastaa yhtei-

söasumi-

sen kotien toi-

minnasta (8

asukasta)

Ei; Kotihoito

vastaa ryhmä-

asumisen (vii-

den hengen ryh-

mäkoti) toimin-

nasta

Tehostettu

kotihoito

Sisältyy kotihoi-

don kokonai-

suuteen, tu-

kena esim. koti-

sairaala

Ei ole, mutta

hankkeen ai-

kana rakenne-

taan

On vuo-

desta 2013,

sisältää

akuutti koti-

hoidon ja

kotisairaa-

lan.

Ei ole, mutta

hankkeen ai-

kana rakenne-

taan

On, muutoksia

tulossa mikäli

kotisairaalan

toiminta alkaa

2017. Kts alla

On. Tämän li-

säksi toimii sai-

raalan alaisuu-

dessa kotisai-

raala

Kotiutustiimi On, sairaalan

alaisuudessa

On, sairaalan

alaisuudessa

Ei erillistä,

toimii te-

hostetun

kotihoidon

yhteydessä.

Tulee hankkeen

aikana

Kyllä. Nimike

nyt tehostettu

kotihoito

Ei, suunnitteilla.

Alkaa 3/2017

Kotiutus

-hoitajat

On, keskite-

tyssä sairaala-

päivystyksessä

On, Nestorissa

(KAAPO)

On, palvelu-

ohjaajat

(ent. kotiu-

tushoitajat)

asiakasoh-

jaus-yksi-

kössä

(KAAPO)

Ei, suunnitteilla Ei Ei,

suunnitteilla.

Alkaa 3/2017

Taulukossa 4 on kuvattu kotihoidossa työskentelevien hoitajien ja esimiesten määrää. Pääkaupunkiseu-

dulla kotihoidon asiakkaiden tukena hoitohenkilökunnan lisäksi työskentelee erilaista terapia- ja muuta

henkilökuntaa (fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, ravitsemusterapeutteja, suun terveydenhuollon

henkilöstöä, puheterapeutteja, sosiaaliohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, geronomeja ja sosionomeja) joko

osana kotihoidon henkilökuntaa tai organisaatioiden muiden toimijoiden alaisuudessa.


11

Taulukko 4. Kotihoidon henkilöstömäärä

Ammatti-

ryhmä Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kerava Kirkko-

nummi

Lähihoitajat,

perus-

hoitajat

1343 (sisäl-

tää 58 ko-

dinhoitajaa

ja 37 koti-

avustajaa)

250 (sisältää

8 kodinhoi-

tajaa ja 1 ko-

tiavustaja)

261 (sisältää 3

kodinhoitajaa ja

2 kotiavustajaa),

sisältää myös

palvelutalojen

henkilökunnan

(110)

15 40 (sis. 3

kodinhoi-

tajaa ja 1

hoitoapu-

lainen)

32 (+1 kuntoutus-

tehtävissä)

11 (kodinhoita-

jaa/kotiavustajaa)

Sairaanhoi-

tajia, tervey-

denhoitaja

313 74 78, josta palve-

lutaloissa 13

5+1 palve-

luohjaaja

10 (+ 1 pal-

veluohjaa-

ja)

11.5

(+ 1 palvelutar-

peenarvioija + 1 se-

niorineuvolavetäjä)

Eri tasoisia

esimiehiä

yhteensä

83 (kotihoi-

don ohjaajat

(lähiesimie-

hiä), koti-

hoitopäälli-

köt)

12 (kotihoi-

don ohjaajat

(lähiesimie-

hiä), alue-

vastaavat

16 (kotihoidon

päälliköt ja esi-

miehet), Palve-

lutaloissa 5 esi-

miestä

1 2 3

+ 1 palvelusihteeri

Pääkaupunkiseudun erityispiirteet

Pääkaupunkiseudulla asuu lähes 1,2 miljoonaa asukasta, joista noin 74 000 on yli 75-vuotiaita. Pääkaupun-

kiseutu poikkeaa täten muista maakunnista väestömäärän ja palveluverkon tiheyden suhteen.

Pääkaupunkiseudun ikääntyneen väestön hyvinvointi ja terveys on parempi kuin maassa keskimäärin,

mutta mielenterveyden ongelmia voi olla enemmän. Esimerkiksi depressiolääkkeiden käyttäjiä on muuta

maata enemmän. Iäkkäiden yksin asuvien osuus on suuri ja tämä saattaa aiheuttaa masennuksen ja turvat-

tomuuden tunteita. Lisäksi alkoholia käytetään pääkaupunkiseudulla muuta maata enemmän. Humalaha-

kuisesti alkoholia käyttävien osuus 63 vuotta täyttäneistä oli Helsingissä 18 % ja koko maassa 14 % vuonna

2013. Päihdepalvelut on suunnattu kaikenikäisille ja nykyiset palvelut eivät välttämättä kohtaa iäkkäiden

tarpeita. Kotihoidon työntekijät tarvitsevat nykyistä enemmän tukea päihdeasiakkaiden kohtaamiseen.

(Helsingin kaupungin tietokeskus 2016; Sotkanet.fi; Nyman ym. 2016. )

Pääkaupunkiseudun erityispiirteenä on myös ulkomaalaistaustaisten suuri osuus väestöstä (Tilastokeskus).

Ikääntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvamassa ja heillä on usein muuta väestöä nuorempana

erilaisia hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä ongelmia (Nieminen ym. 2015).

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat riittävän suuria järjestämään ja tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut

itsenäisesti, mutta tiivistä yhteistyötä on tehty jo ennen SOTE-uudistuksen suunnittelua. Pääkaupunkiseu-

dun soster-johtajat ja vanhusten palvelujen johtajat kokoontuvat säännöllisin väliajoin keskustelemaan

ajankohtaisista asioista ja linjaamaan tulevien muutosten suuntia. Käytännön hyviä esimerkkejä yhteis-

työstä ovat muun muassa akuuttien tilanteiden ja saattohoidon kehittäminen. Alueen kunnat sekä Helsin-

gin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) tekevät paljon yhteistyötä päivystyspalveluiden turvaamiseksi ja

kehittämiseksi. HUS vastaa myös terveyskeskuspäivystyspalvelujen tuottamisesta Jorvin ja Peijaksen yh-

teispäivystyksissä. Pääkaupunkiseudulla toimii saattohoitoverkosto, johon kuuluvat HYKS:n Syöpäkeskuk-

sessa toimiva HYKS:n palliatiivinen keskus, perusterveydenhuollon saattohoitoyksiköt, kotisaattohoitoa ja

Terhokoti. HYKS-alueen saattohoitoketju on toiminut vuodesta 2011.


12

Yhteistyötä on tehty myös Pääkaupunkiseudun osaamisen kehittämisen verkostossa (esim. yhteneväiset

lääkehoitoluvat), kotihoidon välittömän asiakasajan määrittelyssä sekä viime vuosina Soccan kehittämis-

verkostoissa.

Pääkaupunkiseudun muut hankkeet ja liittymäpinnat niihin

Hankealueella on viime vuosina toteutettu useita ikäihmisten kotona asumista tukevia kehittämistoimia,

joiden tuloksena on syntynyt useita hyviä pysyviä käytäntöjä. Näiden edelleen kehittäminen ja levittäminen

koko pääkaupunkiseudun ikäihmisten hyväksi osaksi toimivaa kotihoitoa on tärkeää.

Henkilöstön osallistuminen ja työn kehittäminen

Jatkuva kehittäminen ja palvelumuotoilu

Espoossa on vuodesta 2008 ollut käytössä henkilöstöä osallistava LEAN-kehittämisen malli (OSAKE). Siinä

työyhteisöt kehittävät valitsemaansa aihetta yhdessä asiakkaidensa kanssa OSAKE-työpajoissa. Ketterän

kehittämisen -toimintamallin avulla on kehitetty suurempia kokonaisuuksia. Näiden myötä henkilöstön ke-

hittämisosaaminen parantuu ja osallistuminen työnsä kehittämiseen tulee osaksi päivittäistä työtä. Samalla

kehitettävä toimintamalli juurtuu osaksi käytäntöä. Myös Espoon vetämä Hyvä vastaanotto -hanke perus-

tuu lean-ajatteluun, samoin ODA-hanke. Sen jatkeena lähti liikkeelle Oulun kaupungin vetämä Hyvä Potku-

hanke, jossa HUS:n Perusterveydenhuollon yksikkö oli kumppanina.

Kirkkonummella ja Keravalla alkoi vuonna 2016 kaksivuotinen LEAN- ja Elo-D -menetelmällä KOTONA KO-

TOA KOTIIN -kehittämisohjelma. Kehittämisohjelma on henkilöstöä osallistava. Kehittämisohjelman myötä

henkilöstö suhteuttaa osaamisensa jokapäiväiseen työhönsä menetelmien avulla.

Kirkkonummella on kehitetty henkilöstöä osallistavaa johtamista KOHOTTI-hankkeessa. Helsingissä on ke-

hitetty henkilöstön työhyvinvointiin liittyen esimerkiksi työvuorosuunnittelua, kotihoidon vetovoimai-

suutta, tiimiytymistä ja henkilöstöresurssien käyttöä. Kehittämistyötä voidaan käyttää hyödyksi tässä hank-

keessa.

Lisäksi HUS-Kuvantamisessa, HUS-taloushallinnossa, HUSLAB:issa ja Jorvin päivystyksessä on hyödynnetty

leania.

Myös palvelumuotoilun avulla on saatu kokemuspohjaista lähestymistapa asiakastarpeen täyttämiseen.

Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat olivat mukana World Design Capital 2012-hankkeessa, jossa käytettiin

kehittämismenetelmänä palvelumuotoilua. Esimerkiksi Helsingissä kokeiltiin vuonna 2012 palvelumuotoi-

lua palvelusetelin käytössä. Myös Kauniaisissa käytettiin myöhempinä vuosina palvelumuotoilua Villa Bre-

dan palvelukampusta ja sen yhteydessä toimivien kotona asumista tukevien palvelujen kehittämisessä.

Tiedolla johtaminen

Espoo on SAKARI-hankkeen aikana aloittanut kotihoidon vertailukehittämisen yhdessä EKSOTEn kanssa.

Nyt vertailukehittämisessä on mukana jo useita muitakin kuntia/kuntayhtymiä ja osa Helsinkiä on liittynyt

mukaan. Vertailukehittämisessä kootaan vertailukelpoista tietoa kotihoidon asiakaskäynneistä, henkilö-

kunnan työajankäytöstä, RAI-tietokannasta ja taloudesta. Aineiston tilastollisen analyysin toteuttaa Nordic

Health Care Group. Vertailukehittämisen myötä on harjoiteltu yhteisten määritelmien tekemistä eri kun-

tien välillä. Tätä kokemusta hyödynnetään tässä hankkeessa kehitettäessä yhteisiä kotihoidon seuranta-

menetelmiä johtamisen tueksi.

Pääkaupunkiseudulla kotihoidon johtamisessa hyödynnetään RAI-tietoja (Keravalla ei vielä käytössä),

mutta yhteisten tavoitetasojen ja seurattavien laatuindikaattoreiden määrittely on tekemättä. Vantaalla


13

RAI-arviointeja on hyödynnetty mm. kotihoidon asiakkaiden ravitsemushankkeessa. Apottiin liittyvä RAIn

osittaisarvioinnin hyödyntämispilotti (Hyöty- RAI) toteutetaan Helsingissä, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirk-

konummella vuoden 2016 loppuun mennessä.

Kuntouttavat toimintamallit kotihoidossa

Varhainen puuttuminen ja arkiliikkuminen

EKSOTEn kotikuntoutuksen mukaiseen varhaiseen puuttumiseen (Suomalainen & Lehmus 2016) on Van-

taalla, Espoossa ja Keravalla kehitetty keskitetty asiakasohjaus yksikkö (KAAPO, joka Espoossa on Nestori ja

Vantaalla asiakasohjausyksikkö eli seniorineuvonta). Vantaan yksikkö kehitettiin IkäPalo-hankkeessa vuo-

sina 2013- 2014 ja Espoossa Nestori aloitti toimintansa kesäkuussa 2016. Keravalla keskitettyä palvelutar-

peen arviointia on toteutettu vuodesta 2013. Hankkeiden aikana kehitettiin uusi palvelumalli, jonka tavoit-

teena on parantaa palveluiden löydettävyyttä, ehkäistä katvealueita ja organisoida monitoimijaverkoston

(julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin) palveluntuottajat vastaamaan yhtenäisesti ja sujuvasti ikäänty-

neen väestön tarpeisiin. Toiminta on juurtunut osaksi palveluverkkoa ja toimintaa on myös levitetty onnis-

tuneesti Itä-Vantaalle. Asiakasohjauksen keskeinen ajatus on järjestää kullekin asiakkaalle juuri hänen tar-

vitsemansa palvelukokonaisuus. Keskitetty malli haastaa kaikki toimimaan uudella tavalla. Keskitetyllä asia-

kasohjauksella on merkittävä rooli asiakkaan kotona asumisen tukemisessa. Helsinki on mallintanut palve-

luohjauksen järjestämistä SosiaaliporrasRAIn avulla eri asiakastilanteissa. Pääkaupunkiseudun Toimiva Ko-

tihoito 2.0 hankkeessa muun muassa luodaan asiakassegmentit ja kriteerit erilaista kuntoutusta tarvitse-

ville kotihoidon asiakkaille. Täten hankkeessa on vahva yhtymäpinta kuntien palvelutarpeen selvittämi-

sestä vastaavien yksiköiden toiminnan kehittämiseen (läpileikkaava teema Kuntouttavien toimintamallien

osahankkeessa).

Helsingissä vuosina 2006–2009 Lupaava kotihoito -hankkeessa kehitettiin varhaiseen puuttumiseen mm.

Liikkumissopimus, Suun hoidon ABC sekä Reppuselkä ja reissu -kuntouttava työkokeilu (Engeström ym.

2009). Nämä toimintamallit ovat juurtuneet osaksi käytäntöä. Liikkumissopimus tarkoittaa ikääntyneen ar-

kiliikkumisen suunnitelmallista tukemista kotihoitokäyntien aikana. Se on asiakkaan kanssa yhdessä tehty

työväline, jonka avulla työntekijät kiinnittävät huomiota asiakkaiden arkiliikkumisen ja liikkumiskyvyn säi-

lymiseen. Kotihoidon työntekijöiden tukena toteutuksessa ovat fysioterapeutit ja toimintaterapeutit. Suun

hoidon ABC on netissä oleva opas, joka sanoin ja kuvin ohjaa sekä kotihoidon työntekijää että asiakasta.

Opasta voivat käyttää kaikki netin käyttäjät Suomessa. Opasta on saatavana myös paperiversiona ja sitä

päivitetään säännöllisesti. Kunnissa on kehitetty kotihoidon ja suun terveydenhuollon yhteistyötä, mutta

systemaattiset prosessi puuttuvat. Liikkumissopimuksen toimintatapaa ja tietoa suun hoidon ABC-op-

paasta levitetään Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 -hankkeen aikana muihin kuntiin osana varhai-

sen puuttumisen mallia. Lisäksi kehitetään systemaattinen ravitsemuksen ja suun terveydenhuollon arvi-

ointi ja toimintamalli.

Varhaiseen puuttumiseen liittyy myös omaishoitajien tuki ja kuntoutus (Suomalainen & Lehmus 2016). Es-

poossa ja Helsingissä henkilöstöä on koulutettu Ystäväpiiri(R)-ryhmien ja Omavoima-ryhmätoiminnan ve-

täjiksi. Omavoima on Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri(R)- mallia hyödyntävää ryhmäkuntoutusmalli

juuri diagnoosin saaneille muistisairaille ja heidän omaishoitajilleen. Tämän kaltaisesta ryhmätoiminnasta

on vahvaa näyttöä (Laakkonen ym. 2016). Valmennuksen myötä muistisairaiden tiedonkäsittelytaidot säi-

lyivät merkittävästi paremmin verrokkiryhmään verrattuna vielä puoli vuotta ryhmien päättymisen jälkeen-

kin. Myös puolisoiden elämänlaatu parantui ryhmätoiminnan vaikutuksesta. Ryhmätoimintaan osallistu-

neet pariskunnat sitoutuivat toimintaan erittäin hyvin. Kahden vuoden seurannassa valmennustoiminta oli

kustannusneutraalia.

Kotikuntoutuksen osalta Helsingissä on ollut erilaisia kokeiluja ja Helsinki on ollut mukana myös Viisaus

vanhuuden kodissa -hankkeessa (Maksimainen, Rahikka 2016). Hankkeessa asiakaslähtöisyys merkitsi


14

ikääntyneiden osallistumista heitä koskevien palveluiden määrittelyyn sekä palvelujen laadun kehittämi-

seen ja arviointiin. Hankkeen kokemusten perusteella keskeiseksi tulevaisuuden kehityskohteeksi ikäänty-

neiden palveluissa nousi ns. "kävelykamujen" saatavuus, jotta kaikilla olisi mahdollisuus lähteä liikkeelle ja

osallistua. Hankkeen kokemuksia hyödynnetään integroidun kuntoutuksen toimintamallin muotoilussa.

Helsingissä ja Espoossa on SenioriVamoksen kanssa tehty yhteistyötä etsivässä työssä ja tätä yhteistyötä

laajennetaan Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoitoa 2.0 -hankkeessa. Vantaalla on toteutettu Aktiivisesti

kotona -hanke, jonka tavoitteena oli mm. ehkäistä ikääntyvien yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ja luoda va-

paaehtoistoiminnan malli kotihoitoon. Hankkeen jälkeen vanhusten avopalveluihin luotiin vapaaehtoistyön

koordinaattorin toimenkuva, jossa tehtävänä on ollut kehittää kotihoidon vapaaehtoistoimintaa yhdessä

kaupungin muiden toimijoiden, seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Myös muissa pääkaupunkiseudun kun-

nissa on kehitetty vapaaehtoistyön koordinointia. Reppuselkä ja reissu -kuntouttava työtoiminnassa ja Van-

taan Hyvä työ -hankkeessa on luotu työllisyyspalveluiden kanssa pitkäaikaistyöttömien työllistämistä koti-

hoidon avustaviin tehtäviin. Toimiva Kotihoito 2.0 -hankkeen aikana arvioidaan, miten Reppuselkä ja reis-

sun -toiminnot on hyödynnettävissä kotihoidon tueksi muodostettavien moniammatillisten tiimien osana.

Helsingissä on kehitetty kotikuntoutuksen toimintamalleja, joita arvioidaan ja otetaan käyttöön asteittain

koko kaupungin alueella. (Peiponen ym. 2016) Helsingin ikäihmisten monipuolissa palvelukeskuksissa on

kehitetty moniammatillisia ja itseohjautuviin tiimejä, joita hyödynnetään integroidun kuntoutuksen toimin-

tamallin toteutuksessa.

Asunnon ja sen lähiympäristön puutteet heikentävät vähintään joka toisen (56 %) hauraan iäkkään mah-

dollisuuksia liikkua omatoimisesti kotinsa ulkopuolella (Finne-Soveri, 2012). Iäkkäiden kotona asumista voi-

daan tukea turvallisuutta ja itsenäistä asumista edistävien asunnonmuutostöiden avulla. Niiden avulla voi-

daan lisätä sekä asukkaan että omaishoitajan turvallisuuden tunnetta ja vähentää kotona sattuneiden kaa-

tumistapaturmien määrää. Tutkimuksen mukaan pienimuotoisilla asunnonmuutostöillä on vaikutusta

omaishoitajan stressitilaan ja niiden avulla on vähennetty muistisairaan asukkaan oireilua. Asunnot tulee

nähdä tilana, jossa kuntoutus tapahtuu. Niiden tulee mahdollistaa asukkaan aktiivinen toiminta ja tehokas

arjen askareiden tuoma kuntoutus. Asunnonmuutostyöt liittyvät osittain asunnon rakentamisajankohtaan.

Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 hankkeessa tehdään selvitys ja opas asunnon muutostöistä.

Terapiahenkilöstön tukema kotihoitoa koordinoiva kuntoutus

Kotihoitoa koordinoiva kuntoutus on toinen EKSOTEn kotikuntoutuksen sektoreista (Suomalainen & Leh-

mus 2016). Vantaalla on käynnistynyt 2016 pilotti, jossa kotiin vietävä kuntoutus suunnataan geriatrisilta

akuuttiosastoilta kotiutuville asiakkaille. Kotikuntoutusta toteuttavat kaksi fysioterapeuttia ja hankeoh-

jaaja/fysioterapeutti. Keskimääräinen jakson pituus on 8 viikkoa ja 1 tai 2 käyntiä asiakasta kohti viikossa.

Kotikuntoutuksen työntekijät toimivat yhteistyössä mm. kotihoidon, kuntoutusyksikön, päivätoiminnan, ly-

hytaikaishoidon ja päiväsairaalan kanssa. Kirkkonummella ja Kauniaisissa vastaavaa moniammatillista koti-

kuntoutusmallia kehitetään osana hoitoketjuselvitystä. Keravalla on kehitetty ja juurrutettu kuntouttavaa

toimintamallia, johon liittyy fysioterapeutin interventio kotihoitoon ja henkilökunnan kouluttaminen

Ikäinstituutin kanssa yhteistyössä. Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 -hankkeen aikana eri kuntien

toimintamallit arvioidaan, muokataan yhteneväisiksi ja laajennetaan pääkaupunkiseudun kuntiin. Lisäksi

arvioidaan mallin soveltuminen muille asiakasryhmille (esim. erikoissairaanhoidosta suoraan kotiutuvat tai

toimintakyvyn hiipuminen kotihoidossa).

Monialainen kuntoutus

Monialaiseen kotikuntoutukseen kuuluu muun muassa asiakkaan tarpeiden mukainen tuki esim. lonkka-

murtuman jälkeen (Suomalainen & Lehmus 2016). Espoossa on kehitetty tähän integroitu kuntoutuskoko-

naisuus, lonkkaliukumäki, joka on osoittautunut kustannustehokkaaksi toimintatavaksi. Tässä hankkeessa


15

liukumäkimallia hyödynnetään muiden asiakassegmenttien kuntoutusprosessien kehittämisessä. Kuntou-

tukseen osallistuu asiakkaan tarpeen mukaan yhdessä terapiahenkilöstön, tehostetun kotihoidon, kotiu-

tustiimin, kotihoidon henkilökunnan lisäksi yksityiset palvelun tuottajat, KELA sekä järjestöt.

Espoossa rakennetaan uuden sairaalarakennuksen lisäksi täysin uutta toimintamallia. Sairaalan hoitoaikaa

pyritään lyhentämään lisäämällä asiakkaan toimintakykyä parantavaa aikaa sairaalassa olon aikana. Sairaa-

lan tarkoituksena on tuottaa palveluita myös sairaalan seinien ulkopuolelle, jolloin usein tehdään yhteis-

työtä kotihoidon kanssa. Sairaalan uuteen toimintamalliin kuuluu valmentaja, joka varmistaa asiakkaalle

saumattoman kotiutumisen sekä palveluiden järjestymisen kotiin. Kauniainen ja Kirkkonummi ostavat sai-

raalapalvelunsa Espoon uudesta sairaalasta. Palvelukuvaus Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen väliselle

yhteistyölle on tehty. Sairaalan kotiin vietävien palvelujen ja kotihoidon vastuujaot ja prosessit kuvataan

tarkemmin hankkeen aikana Kuntouttavat toimintamallit -osahankkeessa.

Teknologiaratkaisut

Kuntouttavat toimintamallit -osahankkeessa palvelutarpeen arvioinnin kanssa läpileikkaavana teemana on

teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen. Pääkaupunkiseudulla on kehitetty ja kehitetään yhteisiä tieto-

järjestelmiä. Pääkaupunkiseudun kunnat rakentavat yhteistä potilastietojärjestelmää Apottia (Espoo mu-

kana kehitystyössä, vaikka ei tällä hetkellä ole ottamassa järjestelmää käyttöön). Apotti on mukana Pää-

kaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 -hankkeen kaikissa osahankkeissa, jotta hankkeessa tehtävät pro-

sessikuvaukset tulevat osaksi potilastietojärjestelmän kehittämistä ja siten myös mallin jalkauttamista. Pää-

kaupunkiseudun kuntia on mukana myös UNA-hankkeessa (Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä-

kokonaisuuden vaatimusmäärittely). Kanta- ja Kansa-arkistojen määrittelyissä on myös tehty yhteistyötä

THL:n kanssa.

Espoossa on otettu käyttöön kotihoidon resurssipooli osana STM:n rahoittamaa vanhuspalvelulain täytän-

töön panoon tähtäävää SAKARI-hanketta vuosina 2013–2015. Samaan aikaan käyttöön otettiin myös toi-

minnanohjausjärjestelmä ja sähköinen ovenavaus. Kirkkonummella toiminnanohjaus on otettu käyttöön

2014 ja Keravalla käyttöönotto on nyt laajentunut koko kotihoitoon. Vuonna 2016 Vantaalla toteutetaan

kotihoidon toiminnanohjauksen pilotin loppuun vienti ja käyttöönotto kaikissa kotihoidon toimintayksi-

köissä. Toiminnanohjauksen käyttöönottoon liittyy erittäin suuri kotihoidon toiminnallisen muutoksen joh-

taminen, joka liittyy keskeisesti Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 -hankkeen tavoitteisiin.

Helsingissä kotihoidon tueksi on otettu käyttöön contact center (asiakaspalvelukeskus), joka mahdollistaa

videovälitteiset "käynnit" asiakkaan luokse. Samaa teknologiaa hyödynnetään Helsingissä etäkuntoutuk-

seen, jossa on kehitetty toimintamalli yhdellä alueella ja se otetaan käyttöön koko Helsingin kaupungissa

syyskuusta 2016 alkaen ja levitetään Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 -hankkeessa muihin kun-

tiin. Hankkeessa arvioidaan myös muita teknologiaratkaisuja (lääkkeiden annosjakeluautomaatti, Pieni-

Piiri).

Akuuttien tilanteiden toimintamallit

Helsingissä on kaksi omaa päivystyssairaalaa, mutta muissa kunnissa HUS huolehtii päivitystoiminnasta.

Ensihoitoyhteistyötä on kehitetty HUS:n kanssa kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Helsinki ja HUS ovat

sopineet toimintatavoista eri kiireellisyysasteen asiakkaiden kuljetuksessa. Myös Helsingin ja Uudenmaan

sairaanhoitopiirissä (HUS) on vuodelle 2017 valmisteilla kehittämishanke, jonka tavoitteena on päivystys-

potilaiden ohjauksen uudelleenjärjestely HUS:n päivystyspisteiden arviointityöryhmän loppuraportin lin-

jausten mukaisesti. Tavoitteena on saada uusi päivystyspotilaiden ohjausmalli käyttöön vuoden 2018

alusta. Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 -hankeen akuuttien tilanteiden toimintamallin kehittä-


16

minen sovitetaan yhteen tämän HUS:n kehittämishankkeen kanssa. Myös muita akuuttien tilanteiden ko-

keiluja viedään eteenpäin hankkeessa kuntien ja HUS:n kanssa yhteistyössä Akuuttien tilanteiden osahank-

keessa.

Kotihoidon asiakkaiden akuuttien tilanteiden tueksi on kehitetty Helsingin kaupungin palvelukeskus -liike-

laitoksen tuottama contact center, josta saadaan etäkuva- ja -ääniyhteys asiakkaan kotiin ja tarvittaessa

henkilökunta paikalle. Parhaillaan on kokeilussa sähköinen, avoin palvelualusta, joka antaa toiminnalle

edelleen paremmat mahdollisuuden muiden teknologioiden yhdistymiseen. Pääkaupunkiseudun Toimiva

Kotihoito 2.0 -hankkeessa kokeillaan contact centerin laajentamista muihin kuntiin.

Vantaalla on yhdellä kotihoidon alueella pilotoitu kotihoidon lääkäripalveluiden tuottamista yksityisen pal-

velutuottajan kanssa siten, että asiakkaat hoidetaan ympäri vuorokauden ensisijaisesti heidän asuinympä-

ristössään ilman tarpeettomia terveysasema- tai päivystyskäyntejä. Helsingissä on myös käynnissä etälää-

kärikokeilu, jossa on mm. testattu etälääkärilaitteistoa ja on tutkittu missä tilanteissa etätarkastus toimii

(ns. Päivystys olohuoneessa, jossa hoidetaan kotihoidon asiakkaiden akuutteja ongelmia kotona ilman päi-

vystyskäyntejä). Ainoastaan Vantaan pilottialueella on saatavilla virka-ajan ulkopuolella kotihoidon lääkä-

rikonsultaatiota muualta kuin päivystyksestä.

Keravalla on meneillään kotisairaalatoiminnan käynnistämisen valmistelutyö, jonka eteneminen riippuu

kunnallisesta päätöksenteosta. Kotisairaala on suunniteltu sijoittuvan akuuttihoidon osaston yhteyteen,

jolloin tämän hetkinen tehostetun kotihoidon toiminta tulee muuttumaan enemmän tehostetun kuntou-

tuksen ja perinteisemmän sairaalasta kotiutumisen tukemisen suuntaan.

Apotin avulla ollaan mallintamassa myös akuutin tilanteiden hallintaa ja seurantatietojen keräämistä.


17

4. Toimintamallin kokonaistavoitteet ja tavoitellut hyödyt

Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 -hankkeen tavoitteena on

1. Tukea ikäihmisten voimavaroja ja osallisuutta sekä mahdollistaa kotona asuminen myös toiminta-

kykyrajoitteisena.

2. Lisätä asiakkaan ja hänen omaisensa turvallisuuden tunnetta ja luottamusta iäkkään omaan kotona

selviytymiseen.

3. Tarjota pääkaupunkiseudun ikääntyneille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja

kustannusten kasvua hillitsevät kotiin vietävät palvelut.

4. Parantaa henkilökunnan työhyvinvointia osallisuuden ja työnhallinnan lisäämisellä.

Koko hankkeen lähtökohtana on toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota yhdessä kaikkien

pääkaupunkiseudun kuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa hyödyntäen pääkaupunkiseudulla ja muu-

alla Suomessa jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja pääkaupunkiseudulla toimivaa verkostotyötä.

Hanke jakautuu kolmeen osahankkeeseen Toimiva kotihoito -kokeilun pääperiaatteiden mukaisesti, joista

kaksi pääperiaatetta on yhdistetty (kts. kuvio 1).

Kuvio 1. Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0

Jokaisella osahankkeella on omat tavoitellut hyödyt ja tavoitteet, jotka on lyhyesti kuvattu alla.

Osahanke 1: Henkilöstön osallistuminen työnsä kehittämiseen kotihoidossa

Tavoitteena on edistää kotihoidon henkilöstön osallistumista oman toimintansa kehittämiseen kotihoi-

don asiakkaan saaman arvon lisäämiseksi esimerkiksi Lean-ajattelua ja palvelumuotoilua hyödyntäen. Sa-

malla kehitetään työvuorojen joustavia muotoiluja kotihoidossa sekä otetaan käyttöön yhteisesti sovit-

tuja seurantamenetelmiä kotihoitoon. Seurantaa tehdään prosessien sujuvuudesta, asiakastyytyväisyy-

destä ja työhyvinvoinnista.


18

Osahanke 2: Kuntouttavat toimintamallit kotihoidossa

Tavoitteena on muodostaa integroitu kuntoutuksen toimintamalli kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntiin,

jossa asiakkaan kuntoutuminen jatkuu keskeytyksettä ja oikea-aikaisesti hänen siirtyessään palveluket-

jussa esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin kautta kotihoidon asiakkaaksi tai sairaalasta kotihoitoon.

Toimintamallin kulmakivinä ovat asiakkuuksien johtaminen palvelutarpeen selvittämisen ja arvioinnin

avulla, laaja-alainen kuntoutus, asiakkaan roolin vahvistuminen, henkilöstön osallisuus sekä teknologian

hyödyntäminen.

Osahanke 3: Akuuttien tilanteiden toimintamallit kotihoidossa ja kotihoitoa on

saatavilla 24/7

Asiakas saa tarvitsemansa hoidon kotona ympäri vuorokauden, eikä joudu tarpeettomasti siirtymään päi-

vystykseen. Hankkeen aikana luodaan integroitu toimintamalli, joka kattaa akuuttien tilanteiden hoita-

misen, ja testataan sen toimivuutta kaikissa hankekunnissa. Akuuttitilanne tarkoittaa tässä hankkeessa

sekä kiireellistä että ei-kiireellistä, mutta toimenpiteitä vaativaa tilannetta. Akuuttitilanteet liittyvät siten

päivystysaikaiseen potilas/asiakasohjaukseen ja ensihoidon järjestelyihin. Pääasiassa keskitytään pääkau-

punkiseudun kotihoidon asiakkaiden integroitujen hoitopolkujen muodostamiseen ja kokeiluun. Konk-

reettisia esimerkkejä ovat kotihoidon työntekijöille tarjottava ympärivuorokautinen akuuttihoidon kon-

sultointimahdollisuus

Hyöty asiakastietojärjestelmien kehittämiselle

Koko kehittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä Apotin kanssa, muun muassa kuntien Apotti-asiantuntijat

ovat tärkeä resurssi hankkeelle ja he osallistuvat kaikkiin hankkeen työpajoihin. Toiminnan prosesseja ke-

hitetään yhteistyössä Apotin kanssa, jotta saadaan suurin mahdollinen hyöty työn seurantaan, laatuun ja

työn kehittämiseen. Kaikkia syntyneitä aineistoja ja kehittämisen tuloksia tarjotaan asiakastietojärjestel-

mien kehittämiseen, esimerkkinä RAI-toimintakyvyn arviointivälineen tuottama tieto.

Apotti korvaa aiemmat erilliset järjestelmät sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaan-

hoidossa. Tämä tarjoaa loistavan mahdollisuuden kehittää sote-integraatiota tukevan alustan. Yhteinen

asiakastietojärjestelmä auttaa ratkaisevasti esimerkiksi akuuttien tilanteiden sujuvaa hoitoa ja moniamma-

tillista kuntoutusta.


19

5. Hankkeen toteutus ja aikataulu

Verkostomainen työskentely GeroMetroa hyödyntäen

Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 tavoitteisiin pyritään kehittämällä yhdessä pääkaupunkiseu-

dun kuntien, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa iäkkäiden ihmisten kotiin annettavien pal-

velujen määrää ja sisältöä. Kehittämisen alustana toimii GeroMetro-verkosto, jota Pääkaupunkiseudun

sosiaalialan osaamiskeskus Socca koordinoi.

GeroMetro on vuonna 2014 perustettu pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen kehittämis-, koulutus- ja tut-

kimusverkosto. Ensimmäisellä kaudella mukana olivat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. GeroMetro-

verkosto tuo yhteisen kehittämisen äärelle sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ja osaamisen. GeroMetro

on pysyvä verkosto, jonka kehittämisteemat vaihtuvat kaksivuotiskausittain. Vuosina 2016–2018 Gero-

Metro tulee toimimaan Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 -hankkeen käyttöönoton ja kehittämisen

alustana. Samalla verkosto laajenee, kun mukaan tulevat Kerava ja Kirkkonummi.

GeroMetron toiminnan keskiössä on hyvinvoiva ikäihminen pääkaupunkiseudulla ja ikäihmisen elämän

mielekkyyden kokemuksen lisääntyminen arjessa. Tätä tavoitellaan yhteisen kehittämisen ja jakamisen

avulla. Toiminnan ytimessä ovat monitoimijaiset kehittäjäryhmät, jotka muodostetaan tiettyjen kehittä-

mistehtävien ympärille. Kehittäjäryhmissä on kuntien ja kuntayhtymän asiakastyöntekijöitä, esimiehiä,

asiakasedustajia, järjestöjen, yrityksien ja oppilaitosten edustajia sekä henkilöitä kaikista niistä tahoista,

joita kehittämistehtävän toteuttamiseksi tarvitaan. Kehittäjäryhmät kokoontuvat säännöllisesti noin kerran

kuussa suunnittelemaan ja arvioimaan yhdessä kehittämisen etenemistä. GeroMetrossa varsinainen kehit-

täminen tapahtuu monitoimijaisesti asiakastyössä, jotta kehittämisen tulokset todella näkyvät ikäihmisen

hyvinvoinnin ja elämän mielekkyyden kokemuksen lisääntymisenä. Asiakastyöntekijöiden osallistuminen ja

sitoutuminen kehittämiseen on ensiarvoisen tärkeää. Kun kehittäminen tapahtuu asiakastyössä, toiminta-

mallit juurtuvat pysyviksi käytännöiksi jo kehittämisen aikana ja ovat realistisia toteuttaa käytännön asia-

kastyössä. Yhdessä kehittämisen ja oppimisen avulla toimintamallit leviävät laajasti jo kehittämisen aikana,

eikä vasta kun malli on valmis. Levittämistä ja juurruttamista jatketaan edelleen myös kehittämisen päätyt-

tyä.

Kehittäminen on ennen kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta. GeroMetro-verkoston vuorovaikutus on

monitasoista: sitä tapahtuu muun muassa kuntien sisällä eri kehittäjäryhmien ja organisaatiotasojen välillä,

eri kuntien välillä sekä kuntien ja eri yhteistyökumppanien välillä. Kaikilla tasoilla asiakkaan äänen on tärkeä

kuulua ja olla osa vuorovaikutusta. Verkosto tukee kehittäjäryhmien toimintaa järjestäen seudullisia jaka-

misen foorumeita, joissa kehittäjät pääsevät jakamaan oppimaansa ja kuulemaan muiden kehittämisestä.

GeroMetro-yhteistyön avulla pääkaupunkiseudulla on hiottu verkostomaista työskentelytapaa jo kahden

vuoden ajan ja olemme havainneet, että tämä on tehokas ja mielekäs tapa tehdä yhteiskehittämistä monen

tahon kanssa. Kunnilla, kuntayhtymällä, yrityksillä, järjestöillä, oppilaitoksilla on erilainen tapa toimia. Ver-

kostomaisen työtavan avulla yhdessä tekeminen sujuu ja kaikki voivat osallistua tekemiseen tasavertaisina.

Verkostomainen työtapa toimii organisaatioiden hierarkioiden lomassa, kutoen verkkojaan yli organisaa-

tiorajojen (ks. Järvensivu, Niiniö & Toikko 2011; Järvensivu 2013).


20

Hankkeen organisoituminen

Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 -mallin käyttöönotto toteutetaan pääkaupunkiseudulla Gero-

Metro-verkoston kokemuksia hyödyntäen. Hankkeesta päävastuussa oleva Pääkaupunkiseudun sosiaa-

lialan osaamiskeskus Socca huolehtii verkostomaisen kehittämisrakenteen organisoinnista ja kehittämisen

etenemisestä hankkeen hallinnoinnin lisäksi. (kuvio 2)

Kuvio 2. Pääkaupunkiseudun toimiva kotihoito 2.0 -hankkeen toimijat

Pääkaupunkiseudun vanhustyön johdosta ja asiantuntijoista muodostuva ohjausryhmä tukee ja ohjaa ke-

hittämisverkoston toimintaa. Osahankkeille 1–3 palkataan teemakohtaiset kehittämiskoordinaattorit,

jotka huolehtivat erityisesti osahankkeeseen liittyvien kehittämistehtävien ohjauksesta ja tukemisesta yh-

teistyössä osahankkeen oman projektiryhmän kanssa. Kehittämiskoordinaattorit organisoivat kunkin kehit-

tämistehtävän ympärille kehittäjäryhmän, johon kootaan kehittämistehtävän kannalta oleelliset toimijat

sekä aina mahdollisuuksien mukaan ikäihmisiä. Koordinaattorit konkretisoivat yhdessä kehittäjäryhmän

kanssa kehittämistehtävän vaatimat toimenpiteet ja askeleet. Kullekin kehittäjäryhmälle nimetään yhteys-

henkilö, joka huolehtii erityisesti tiedonkulusta kehittäjäryhmän ja verkoston välillä. Kehittämiskoordinaat-

torit järjestävät myös kehittämistyötä tukevia tilaisuuksia yhteistyössä Soccan työntekijöiden kanssa. Osa-

hanke 1:ssä koulutetut fasilitaattorit tukevat osahanke 2 ja 3 tehtävää kehitystyötä, jolloin kehittämisosaa-

minen siirtyy osaksi arjen työtä.

Hankehallinnoinnin lisäksi Socca järjestää kehittämisen vertaistapaamisia, työpajoja ja seminaareja. Ver-

taistapaamisissa jaetaan kehittämisen etenemistä ja opitaan toisilta. Lisäksi yhteisissä sekä osahankkeisiin

liittyvissä teematyöpajoissa omaa kehittämistä suunnitellaan ja viedään eteenpäin ja hyödynnetään ver-

taisoppimista ja -arviointia. Seminaarit on tarkoitettu laajemmalle yleisölle. Niissä kuullaan ajankohtaista

tutkimustietoa, levitetään hyviä käytäntöjä ja kehittämisen aikana jo opittuja asioita koko pääkaupunkiseu-

dulle. Asiantuntijoina seminaareissa ja työpajoissa toimivat osahankkeiden teemojen mukaiset tutkijat ja

erityisasiantuntijat sekä hankkeen yhteistyökumppaneiksi lupautuneiden tahojen edustajat (liite 1). Hank-


21

keen aikana järjestetään yksi kansainvälinen seminaari. Opintokäyntejä ja -matkoja hyödynnetään oppi-

misen tueksi. Kuntouttaviin toimintamalleihin ja akuuttien tilanteiden hoitoon käydään tutustumassa EK-

SOTEssa. Hankkeen aikana tehdään ulkomaan opintomatka Pohjoismaahan tai Keski-Eurooppaan.

Hankkeen kokonaisaikataulu

Alla olevasta kuviosta 3 näkyy hankkeen kokonaisaikataulu. Osahankkeiden toteutus on kuvattu erikseen

osahankkeittain seuraavissa luvuissa.

Kuvio 3. Hankkeen toteutuksen aikataulu

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rekrytoidaan tarvittavat työntekijät hankkeeseen sekä tehdään kilpai-

lutukset ja käynnistetään selvitykset. Ensimmäisessä vaiheessa kootaan kehittämisverkosto, käynnistetään

kehittämistehtävien konkretisointi ja järjestetään aloitusseminaari. Hankkeesta tiedotetaan aktiivisesti heti

alusta alkaen. Hankkeen toinen vaihe alkaa helmikuussa 2017, jolloin varsinaiset kokeilut käynnistyvät tar-

kennetun aikataulun mukaisesti. Kokeilu jatkuu kesän 2018 loppuun saakka, jonka jälkeen arvioidaan tu-

loksia sekä kootaan hankkeen opit ja tulokset Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 -malliin. Tässä vai-

heessa tehdään myös mallin käyttöönoton vaatima valmistelutyö koko alueella.


22

6. Osahanke 1: Henkilöstön osallistuminen työnsä

kehittämiseen kotihoidossa

Tehtävä 1. Henkilöstön kehittämisosaamisen lisääminen (Lean)

Tehtävä 2. Työvuorojen asiakaslähtöiset ja työhyvinvointia tukevat ratkaisut kotihoidossa

Tehtävä 3. Yhteiset seurantamenetelmät kotihoitoon

Nykytila

Hankealueen kunnissa on jo aiemmin hyödynnetty lean-menetelmää ja palvelumuotoilua toiminnan kehit-

tämisessä (kts. luku 3.3). Tulokset ovat olleet hyviä, joten tätä halutaan jatkaa ja vahvistaa työntekijöiden

osaamista oman työnsä jatkuvassa kehittämisessä.

Kotihoidon seurantamenetelmät ovat eri kunnissa erilaiset, joten kotihoidon tavoitteiden saavuttamisen

vertailu pääkaupunkiseudulla on vaikeaa. Tähän kaivataan yhtenäisiä käytäntöjä ja visualisointeja tiedolla

johtamisen välineiksi.

Tavoitteet

Tavoitteena on edistää kotihoidon henkilöstön osallistumista oman toimintansa kehittämiseen kotihoi-

don asiakkaan saaman arvon lisäämiseksi esimerkiksi Lean-ajattelua ja palvelumuotoilua hyödyntäen. Sa-

malla kehitetään työvuorojen joustavia muotoiluja kotihoidossa sekä otetaan käyttöön yhteisesti sovit-

tuja seurantamenetelmiä kotihoitoon. Seurantaa tehdään prosessien sujuvuudesta, asiakastyytyväisyy-

destä ja työhyvinvoinnista.

Läpileikkaavat teemat

Teknologiaratkaisut

Vastuuhenkilöt

Kauniainen / Anja Kahanpää, Ulla Tikkanen

Espoo / Heli Naukkarinen, Maria Rysti, Helena Heimo

Helsinki / Helena Soini, Merja Etholen-Rönnberg, Maarit Rautio

Vantaa / Seija Polvi, Pia Sallinen

Kerava / Erja Visti

Kirkkonummi /Sari Suurjoki-Niemi ja Gun-Lis Wollsten

Apotti / Susanna Kaisla

Tehtävä 1. Henkilöstön kehittämisosaamisen lisääminen (Lean)

Kuvaus: Tehtävässä luodaan pääkaupunkiseudulle kehittämisen toimintamalli tai kehittämisrakenne, joka

tukee henkilökunnan ja asiakkaiden osallistumista toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on luoda käytän-

nöt henkilöstön kehittämisosaamisen lisäämiseen (Lean, palvelumuotoilu) ja vahvistaa henkilöstön jat-


23

kuvan kehittämisen kulttuuria. Keskeisiä toimijoita ovat moniammatilliset tiimit, jotka osallistuvat kehit-

täjävalmennukseen. Tiimit valitsevat kehittämiskohteeksi asiakasprosessin, jota tarkastellaan sekä asiak-

kaan että työntekijöiden näkökulmista. Valmennus koostuu työseminaareista ja pajoista, sekä niiden välillä

tehtävästä kehittämistyöstä. Toimintamalli perustuu mikrosysteemiteoriaan ja Lean-ajatteluun (Mark Gra-

ban: Lean Hospitals, 2011; Healthcare Kaizen, 2012)

Toteuttajatahot: Kaikki hankekunnat

Toteutus:

1. Fasilitaattoreiden koulutus

2. Kehittämisvalmennuksen suunnittelu

3. Kehittämisvalmennuksen toteutus osahankkeissa 2 ja 3

4. Kehittämisvalmennuksen arviointi ja jatkuvan kehittämisen toimintatavan juurruttaminen

Tehtävä 2. Työvuorojen asiakaslähtöiset ja työhyvinvointia tukevat ratkaisut

kotihoidossa

Kuvaus: Työvuorojen suunnittelu lähtee asiakkaiden tarpeesta. Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat päivittäin,

mikä vaatii joustavaa työvuorojen suunnittelua sekä päivittäistä työntekijäresurssien kohdentamisen tar-

kastelua eri tiimien ja yksiköiden välillä. Ruuhkahuippuja tasataan jakamalla käynnit tasaisesti koko työvuo-

ron ajalle sekä resurssipoolin avulla. Joustavalla työvuorosuunnittelulla on vaikutusta myös työntekijöiden

jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työntekijät voivat hallita omaa työtään osallistumalla työaikojen suunnit-

teluun sekä tehdä omaan elämänvaiheeseensa parhaiten sopivaa työaikaa. Tehtävässä hyödynnetään asia-

kassegmentoinnista saatua tietoa, kehitetään ja otetaan käyttöön työvuorojen joustavia muotoiluja koti-

hoidossa.

Toteuttajatahot: Kaikki hankekunnat

Toteutus:

1. Nykytilan kuvaus ja neuvottelut sidosryhmien kuten ammattijärjestöjen kanssa

2. Toimintamallin suunnittelu yhdessä työntekijöiden, asiakkaiden ja omaisten kanssa

3. Toimintamallin pilotointi ja käyttöönotto

Tehtävä 3. Yhteiset seurantamenetelmät kotihoitoon

Kuvaus: Yhteisesti sovittujen seurantamenetelmien avulla tuetaan prosessien toteutumista ja johta-

mista sekä asiakkaan saamaa hyötyä. Ammattilaisten käynnit ovat kotihoidon asiakkaille tärkeitä. Onnis-

tunut kohtaaminen ja hoivayhteys voimaannuttavat sekä asiakkaan että hoitajan. Sen lisäksi kotona selviy-

tymistä tukevat lähipiiriltä saatu apu, yksilölliset palvelut ja palvelutarpeen ennakointi niin, että vähäinen-

kin toimintakyky voidaan säilyttää mahdollisimman pitkään (Martela 2012, Tikkanen 2016). Toiminnan


24

avoimuus, läpinäkyvyys sekä tahto hyödyntää tietoa ovat tärkeitä kaikilla toiminnan tasoilla. Palveluiden

tuottavuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen on välttämätöntä kustannustehokkaiden ja

asiakkaiden tarpeista lähtevien palvelujen kehittämisessä.

Tehtävässä kehitetään ja otetaan käyttöön yhteiset kotihoidon seurantamenetelmät sekä sovitaan päi-

vittäin, viikoittain tai kuukausittain seurattavista asioista. Tiedolla johtaminen tukee sekä yksilön että

tiimin oman työn kehittämistä ja työn hallinnan tunnetta. Asiakkaiden tilanteiden ja työn seurannassa

hyödynnetään tiedon visualisointia (infografiikka) sekä palvelumuotoilua. Apotti-asiakastietojärjestelmän

mittaristo ja visualisoinnin mahdollisuudet yksilö- ja ryhmätasolla tarjoavat hyvän lähtökohdan tiedolla joh-

tamiseen. Asiakaslähtöisyys edellyttää empaattista lähestymistapaa ja asiakkaan arjen ymmärrystä. Pro-

sessin mittaamisen lisäksi seurataan asiakastyytyväisyyttä, asiakaspalautteita sekä työhyvinvointiin liit-

tyviä asioita. Asiakkaalta saadun kokemustiedon visualisoinnissa tuodaan esille ja tehdään näkyväksi asi-

akkaiden kokemuksia, mikä syventää henkilökunnan ymmärrystä asiakkaiden elämäntilanteesta (Tikkanen

2016). Tämän tiedon avulla voidaan vaikuttaa asenteisiin ja tukea henkilökunnan kykyä kohdata asiakas

empaattisella tavalla. Näistä kaikista saatua tietoa käytetään toiminnan jatkuvaan parantamiseen sekä päi-

vittäisen johtamisen kehittämiseen.

Toteuttajatahot: Kaikki hankekunnat, Apotti

Toteutus:

1. Lähtötilanneanalyysi keskeisten mittareiden/indikaattoreiden ja raportointisyklin määrittämiseksi

2. Yhteisten mittareiden/indikaattoreiden käytön ja tavoitetasojen suunnittelu

3. Tiedon visualisointi

4. Käyttökokeilut


25

7. Osahanke 2: Kuntouttavat toimintamallit kotihoidossa

Tehtävä 1. Asiakassegmentointi

Tehtävä 2. Asiakkuuskriteerien määrittely

Tehtävä 3. Integroidun kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen ja prosessien kuvaami-

nen

Tehtävä 4. Sosiaalinen kuntoutus osana integroitua kuntoutuksen toimintamallia

Tehtävä 5. Teknologian hyödyntäminen asiakkaan etäkuntoutuksessa

Tehtävä 6. Teknologian asiakaslähtöisen käyttöönoton mallin kehittäminen koti- ja etäkun-

toutuksessa

Tehtävä 7. Uudenlaisen toimintamallin luominen kotona asumisen tukemiseksi yhdessä

Postin Kotipalvelujen kanssa

Tehtävä 8. Asuinympäristöjen tarkastelu osana kotona asumisen tukemista

ja kuntoutusta

Tehtävä 9. Yksityisen palveluntuottajan integroiminen kuntoutuksen

toimintamalliin

Nykytila

Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa on tehty pitkään kehitystyötä EKSOTEn kotikuntoutuksen kolmen

sektorin (Suomalainen & Lehmus 2016) varhaisen puuttumisen (esim. KAAPO, Liikkumissopimus), kotihoi-

toa koordinoivan kuntoutuksen (esim. Kotikuntoutuksen toimintamalli) ja monialaisen kuntoutuksen

kanssa (esim. Lonkkaliukumäki, saattohoidon kokonaisuus). Kehitystyö on perustunut kuitenkin vain joihin-

kin kotikuntoutuksen osa-alueisiin ja mallia ei ole ajateltu kokonaisuutena. Tästä johtuen hakujulistuksen

Toimiva Kotihoito -kokeilun kaikki elementit eivät vielä toteudu kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Esimerkiksi Espoossa, Keravalla ja Kauniaisissa puuttuu tehostetun kuntoutuksen toimintamalli sairaalahoi-

don jälkeen, Kauniaisissa ei ole erityistä kotiutustiimiä ja Helsingissä ja Vantaalla toimintamalli ei myöskään

toteudu ihanteellisesti. Kauniaisissa, Keravalla ja Vantaalla terapiahenkilökunnan ja kotihoidon henkilökun-

nan yhteiskäynnit toteutuvat satunnaisesti. Pääkaupunkiseudulla tehdään yhteistyötä muiden kuntoutus-

toimijoiden kanssa, mutta toimintamallit eivät ole systemaattisia ja yhteneväisiä. Sosiaaliseen kuntoutuk-

seen on parhaiten panostettu Helsingissä, muissa kunnissa sosiaalisen kuntoutuksen integroiminen kun-

toutuksen toimintamalliin on vielä alussa.

Tavoitteet

Kuntoutus -osahankkeen päätavoitteena on kotona asumisen tukeminen siten, että erilaiset asiakasryh-

mät kuntoutuvat tehokkaasti voimavarojensa mukaisesti. Tavoitteena on muodostaa integroitu kuntou-

tuksen toimintamalli kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntiin, jossa asiakkaan kuntoutuminen jatkuu kes-

keytyksettä ja oikea-aikaisesti hänen siirtyessään palveluketjussa esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin

kautta kotihoidon asiakkaaksi tai sairaalasta tehostettuun kotihoitoon ja kotihoitoon. Toimintamallin

kulmakivinä ovat asiakkuuksien johtaminen palvelutarpeen selvittämisen ja arvioinnin avulla, laaja-alainen

kuntoutus, asiakkaan roolin vahvistuminen, henkilöstön osallisuus sekä teknologian hyödyntäminen.


26

Kuvio 4. Pääkaupunkiseudun integroitu kuntoutuksen toimintamalli


Palvelutarpeen arviointi-seuranta -päätökset sisältäen ravitsemuksen ja suun terveydenhuollon sekä tek-

nologiset ratkaisut

Toteutus

Hankkeen aikana luodaan rakenteet kuviossa 4 kuvatulle integroidulle toimintamallille ja testataan sen toi-

mivuutta kaikissa hankekunnissa. Pääkaupunkiseudun Toimiva Kotihoito 2.0 -hankkeessa keskitytään pää-

asiassa pääkaupunkiseudun kotihoidon/kotiutuvien asiakkaiden integroitujen kuntoutuspolkujen muodos-

tamiseen ja kokeiluun.


27

Kuntien vastuuhenkilöt

Espoo / Niina Savikko, Anna Troberg,

Hanna Heiskanen, Jorma Teittinen, Raija

Kasanen, Raija Välimäki

Helsinki / Helena Soini, Seija Meripaasi,

Päivi Paavola, Helena Venetvaara-Nurmi

Vantaa / Päivi Keskinen, Seija Polvi, Outi

Iharvaara

Kauniainen / Anja Kahanpää, Mirjam Vähä-

sarja

Kerava / Erja Visti, Taina Holmström, Katja

Suursalmi

Kirkkonummi / Tiina Paalanen, Sari Suur-

joki-Niemi ja Gun-Lis Wollsten

Muiden toteuttajien vastuuhenkilöt

Sotera / Ira Verma

Posti, Kotipalvelut / Iris Rekola

Metropolia / Tuula Mikkola, Reetta Saarnio

(RIKASTE)

Helsingin diakonnissalaitos / Sari Nyberg

(SenioriVamos)

HUS kuntoutus / Pirjo Holm, Antti Saran-

taus


Helsingin yliopisto / Marjaana Seppänen

Tictum Oy / Tarja Honkalampi

Tehtävä 1. Asiakassegmentointi

Kuvaus: Tässä tehtävässä luodaan asiakaslähtöiset asiakassegmentoinnit, jotta asiakkaiden lähtökoh-

dista nousevat kuntoutustarpeet tunnistetaan. Tärkeää on tunnistaa myös ne ryhmät, jotka ovat jääneet

nykyisen palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Tällöin määrittely tulee tehdä asiakaslähtöisesti eikä organisaa-

tiolähtöisesti. Asiakassegmentoinnissa hyödynnetään myös potilastietojärjestelmien tietoja ja RAI-aineis-

toja.

Toteuttajatahot: Eri ammattiryhmien edustajia kaikista hankekunnista ja eri puolilta organisaatioita,

Apotti, järjestöjen edustajia, vanhusneuvosto ja asiakkaat. Konsulttipalvelu toteuttaa asiakassegmentoin-

tianalyysin

Toteutus:

1. Työpajojen järjestäminen

2. Aineiston keruu analyyseja varten

3. Aineistojen analysointi

4. Aineiston analyysin käsittely työpajoissa

5. Asiakassegmenttien päättäminen

Tehtävä 2. Asiakkuuskriteerien määrittely

Kuvaus: Tässä tehtävässä luodaan pääkaupunkiseudulle yhteiset asiakaskriteerit kuntoutukselle, jotta asi-

akkaat saavat tasavertaisesti saman palvelun kunnasta riippumatta.

Toteuttajatahot: Eri ammattiryhmien edustajia kaikista hankekunnista, kuntien RAI-osaajat, Apotti, kon-

sultit, osahankkeessa 1 koulutetut fasilitaattorit


28

Toteutus:


2. Asiakkuuskriteerien määrittely

Tehtävä 3. Integroidun kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen ja prosessien

kuvaaminen

Kuvaus: Tässä tehtävässä kehitetään pääkaupunkiseudun integroitu kuntoutuksen toimintamalli. Tavoit-

teena on, että asiakas saa sujuvasti ja katkeamatta tarvitsemansa kuntoutuspalvelun. Integroidun toi-

mintamallin muotoilussa otetaan mallia hyvistä toimintamalleista, kuten EKSOTEn malli (Suomalainen &

Lehmus 2016), luvussa 4.3 kuvatuista aikaisempien kehittämishankkeiden malleista ja kokemuksista sekä

Espoon Lonkkaliukumäen toimintatavasta. Tehtävässä myös rakennetaan malli, jolla voidaan arvioida koti-

kuntoutuksen vaikuttavuutta

Toteuttajatahot: Kaikki hankekunnat, Apotti, HUS, järjestöt, vanhusneuvosto ja asiakkaat, konsultit, osa-

hankkeessa 1 koulutetut fasilitaattorit

Toteutus:

1. Perehtyminen eri kuntien jo kehitettyihin toimintamalleihin

2. Eri toimijoiden (KAAPOn, kotihoidon, tehostetun kotihoidon, kotiutustiimin ja kotisairaalan) työn-

jakojen ja vastuiden kuvaaminen osana asiakkaan tehokasta kuntoutusta

3. Integroidun kuntoutuksen toimintamallin kuvaaminen eri kotikuntoutuksen vaiheissa (varhainen

puuttuminen, kotihoitoa tukeva kuntoutus, monialainen kuntoutus)

4. Asiakasprosessien kuvaaminen eri kuntoutuksen vaiheissa

5. Kotikuntoutuksen vaikuttavuuden arviointimallin rakentaminen

Tehtävä 4. Sosiaalinen kuntoutus osana integroitua kuntoutuksen toimintamallia

Kuvaus: Tässä tehtävässä levitetään SenioriVamoksen etsivän ja yhteisöllisen seniorityön konseptia pää-

kaupunkiseudulla sekä kehitetään terveyssosiaalityön ja kuntien gerontologisen sosiaalityön roolia sosi-

aalisessa kuntoutuksessa. SenioriVamos on monialainen ja -ammatillinen toimintamalli, joka pystyy tuot-

tamaan vaativassa tilanteissa oleville vanhuksille vapaaehtoisen tuen ja auttaa vanhuksia selviytymään pi-

dempään omassa kodissaan. SenioriVamos on jo juurtunut toimintamalli keskisessä Helsingissä ja laajentu-

nut Espoon keskuksen alueelle. Lisäksi toimitaan yhteistyössä kulttuurisen seniori- ja vanhustyön kansalli-

sen verkoston kanssa.

Toteuttajatahot: Helsingin diakonissalaitos, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, HUS,

Apotti, Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaine, järjestöt ja vapaaehtoiset, asiakkaat, osahankkeessa 1

koulutetut fasilitaattorit


29

Toteutus:

1. SenioriVamoksen alueellisen toimintamallin levittäminen SenioriVamoksen hankesuunnitelman

mukaan.

2. Gerontologisen sosiaalityön roolin vahvistaminen ja selkeyttäminen sosiaalisessa kuntoutuksessa

yhdessä kuntien, HUSin ja Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa

3. Kulttuurisen toimintamallin liittäminen osaksi sosiaalista kuntoutusta

Tehtävä 5. Teknologian hyödyntäminen asiakkaan etäkuntoutuksessa

Kuvaus: Helsingissä etäkuntoutukseen on kehitetty toimintamalli, joka otetaan käyttöön koko Helsingin

kaupungissa syksyn 2016 aikana. Tässä tehtävässä Helsingin etäkuntoutuksen toimintamalli levitetään

kaikkiin hankekuntiin. Kotihoidon asiakkaalla on mahdollisuus osallistua toimintakykyä ylläpitävään ja

edistävään etäkuntoutukseen kotiympäristössään etälaitteen avulla. Kotoa käsin hän on osa ryhmää, joka

saa viikoittain ohjausta kotona tehtävään kuntoiluun. Etäkuntoutuksen tavoitteena on tukea liikuntahar-

joittelua ammattilaisen ohjauksen ja yhdessä tekemisen avulla, auttaa saavuttamaan yksilöllisiä toiminnal-

lisia tavoitteitasi, saada ohjeita itsenäiseen harjoitteluun kotona ja tukea kotona asumistasi.

Toteuttajatahot: Kaikki hankekunnat, teknologiatoimittajat, Metropolia AMK, asiakkaat, konsultit, osa-

hankkeessa 1 koulutetut fasilitaattorit

Toteutus:

1. Selvitetään mitä etäkuntoutusteknologiaa kunnissa on jo käytössä, mahdollinen kilpailutus

2. Asiakaskriteerit etäkuntoukselle määritellään Tehtävässä 2.

3. Etäkuntoutuksen koulutukset henkilökunnalle

4. Kokeilut halukkaille asiakkaille

5. Käyttöönoton laajentaminen

Tehtävä 6. Teknologian asiakaslähtöisen käyttöönoton mallin kehittäminen koti- ja

etäkuntoutuksessa

Kuvaus: Tehtävän tavoitteena on kehittää jo olemassa ja käytössä olevien teknologisten ratkaisujen asia-

kaslähtöistä käyttöönottoa ja hyödyntämistä kotona toteutuvassa etäkuntouksessa (Salminen, Hiekkala,

Stenberg 2016). Teknologisissa ratkaisuissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota käytettävyyteen asiakkaan

näkökulmasta, henkilöstön vahvaan osallistumiseen sekä asiakkaiden ja henkilöstön valmennukseen. (Viir-

korpi 2015; Boströma, Kjellström & Björklund 2013; de Veer, Fleuren, Bekkem & Franck 2011). Kehittä-

mistoiminnassa korostuu asiakkaan osallistuminen toimintamallin kehittämiseen, määrittelyyn ja arvioin-

tiin (Hennala 2014; Nykänen, Nordlund, Stenberg & Forsberg 2014) sekä henkilöstön moniammatillisen

yhteistyön vahvistuminen (Isoherranen 2012).

Toteuttajatahot: Kaikki hankekunnat, Metropolia Ammattikorkeakoulu (Osallistumisen ja toimintakyvyn,

Liikkumisen ja toimintakyvyn ja Kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palvelujen -osaamisalueet sekä Electria -

Sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö), asiakkaat


30

Toteutus:

1. Tehdään käyttäjätutkimus teknologian käytöstä asiakkaille ja työntekijöille

2. Laaditaan kirjallisuuskatsaus teknologian hyödyntämisestä

3. Arvioidaan kuntien aikaisempia kehittämisprojekteja ja niiden hyviä käytäntöjä

4. Perustetaan käyttäjäpaneeli, jonka avulla asiakkaat ja työntekijät osallistuvat mallin kehittämiseen

ja arviointiin

5. Tehdään kokeiluja teknologian hyödyntämisestä erikseen sovituissa kuntoutuksen toimintamallin

kehittämisen kohteissa

6. Kokeilujen tulosten pohjalta rakennetaan asiakaslähtöisen teknologian käyttöönoton ja hyödyntä-

misen malli, joka juurrutetaan yhteistyössä kuntoutuksen toimintamallin toimijoiden kanssa.

Kehittämistoiminta integroidaan Metropolian opetukseen ja projektityöntekijä-lehtorit ohjaavat opiskeli-

joiden kehittämistoimintaa.

Tehtävä 7. Uudenlaisen toimintamallin luominen kotona asumisen tukemiseksi yh-

dessä Postin Kotipalvelujen kanssa

Kuvaus: Tässä tehtävässä luodaan uusi toimintamalli yhteistyössä Postin Kotipalvelujen kanssa. Mallissa

Postin Kotipalvelut toimivat osana verkostoa, joka osallistuu kotona asumisen tukemiseen esimerkiksi

tekemällä tarkistuskäyntejä ikääntyneiden luokse, toimimalla heidän ulkoiluystävinään tai Liikkumisso-

pimusten toteutumisen edistäjinä. Postin Kotipalvelut käy usean ikäihmisen ovella päivittäin ja heidän

kanssaan kehitettävän aivan uudenlaisen toimintamallin laajentumispotentiaali kattaa koko maan.

Toteuttajatahot: Kaikki hankekunnat, Postin Kotipalvelut, vanhusneuvosto ja asiakkaat, konsultit, osahank-

keessa 1 koulutetut fasilitaattorit

Toteutus:

1. Ikäihmisten ja vanhusneuvostojen haastattelut asiakastarpeesta, minkälaista palvelua Postin Koti-

palvelut voisi tuottaa ikääntyneille kotona asumisen tueksi

2. Uudenlaisen toimintamallin kehittäminen yhdessä ikäihmisten kanssa

Tehtävä 8. Asuinympäristöjen tarkastelu osana kotona asumisen tukemista ja

kuntoutusta

Kuvaus: Tässä tehtävässä kehitetään asunnonmuutostöiden prosessia osana kuntoutusta ja esimerkiksi

sairaalasta kotiutumista. Muutostöiden avulla vähennetään avustamisen tarvetta ja ympärivuorokautisen

hoidon tarvetta (tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito). Turvallinen kotiympäristö voi vähentää kaatu-

mien ja kotitapaturmien määrää.

Toteuttajatahot: Kaikki hankekunnat, Aalto yliopiston Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakenta-

misen instituutti Sotera


31

Toteutus:

1. Tehdään selvitys väestön ikärakenteesta eri alueilla, tarkastellaan asuinrakennuksiin ja asuntoihin

tehtyjä asunnonmuutostöitä sekä asuntokannan ikää ja eri-ikäisten asuntojen/asuintalojen ominai-

suuksia.

2. Laaditaan ohjeistus laatiminen asunnon muutostöihin

3. Tiedotetaan asiasta työntekijöille, asiakkaille ja kuntalaisille

4. Järjestetään kansainvälinen seminaari

Tehtävä 9. Yksityisen palveluntuottajan integroiminen kuntoutuksen

toimintamalliin

Kuvaus: Tässä tehtävässä luodaan omatoimisuusvalmennukseen toimintamalli yksityisen palvelutuottajan

kanssa, kokeillaan toimintamallia ja arvioidaan sen vaikuttavuus.

Toteuttajatahot: Vantaan kaupunki, Tictum Oy

Toteutus:

1. Tunnistetaan asiakassegmentoinnin avulla asiakasryhmät, jotka hyötyvät tästä valmennuksesta

eniten

2. Mallinnetaan kunnan ja yksityisen palveluntuottajan yhteisen omatoimisuusvalmennuksen pro-

sessi


32

8. Osahanke 3: Akuuttien tilanteiden toimintamallit kotihoi-

dossa ja kotihoitoa on saatavilla 24/7

Tehtävä 1. Akuuttien tilanteiden asiakassegmentointi

Tehtävä 2. Akuuttitilanteiden hoitoprosessien kehittäminen ja mallintaminen

Tehtävä 3. Pääkaupunkiseudun yhteisen ns. contact centerin (asiakaspalvelukeskus)

kehittäminen

Tehtävä 4. Yksityisen palveluntuottajan integroiminen akuuttien tilanteiden

toimintamalliin

Tehtävä 5. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton valmistelu

Tehtävä 6. Asiakaslähtöinen teknologian käyttöönottomalli etähoidossa

Nykytila

Pääkaupunkiseudulla kotona hoidettavien iäkkäiden määrän kasvu on seurausta asukkaiden ikärakenteen

muutoksesta sekä hoito- ja palvelustrategian muutoksesta laitoshoidosta avohoitoon. Omissa kodeissaan

voivat asua entistä huonokuntoisemmat ja sairaammat ihmiset. Iäkkäät kotihoidon asiakkaat joutuvat

usein turvautumaan sairaalapäivystykseen joko ottaen yhteyttä itse, omaisten avulla tai kotihoidon henki-

lökunnan avustamana.

Pääkaupunkiseudun kunnissa päivystyksen järjestelyt poikkeavat jonkin verran toisistaan. Helsingissä on

kaksi omaa päivystyssairaalaa, muissa kunnissa päivystyksen hoitaa HUS yhteistyössä kuntien kanssa. Kirk-

konummen ja Kauniaisten päivystyspalvelut ovat Espoossa ja Keravan Vantaalla. Ensihoidon hoitaa HUS

yhteistyössä Hätäkeskuksen ja Pelastuslaitoksen kanssa. Hätäensiavun ja ei-hätäensiavun rajapintoja on

selkiytetty Helsingissä, mutta edelleen tarvitaan kehittämistä. Ympäri vuorokauden toimivat konsultaatio-

käytännöt on sovittu, mutta lääkärikonsultaatio on melko vähäistä kaikissa kunnissa. Helsingissä noin kol-

manneksella ambulanssikäynneistä apu pystytään antamaan paikan päällä, eikä asiakasta tarvitse siirtää

päivystykseen. Noin kolmannes päivystyskäynneistä Helsingissä on yli 65-vuotiaiden käyntejä, ja määrä on

ollut nousussa kaikissa kunnissa. Monet heistä ovat jo jonkun palvelun piirissä. Sosiaali- ja kriisipäivystys

toimii Helsingissä kiinteässä yhteydessä muuhun päivystykseen. Myös Kauniaisissa ja Vantaalla sosiaali-

päivystys toimii hyvin, mutta vaatii kaikissa kunnissa hiomista. Kotiutustiimit tukevat sairaalasta kotiutu-

mista, mutta ne eivät toimi ympäri vuorokauden. Kotisairaala mahdollistaa saattohoitopotilaiden hoidon

kotona, Kauniaisissa eikä Keravalla ole kotisairaalaa. Tiedon kulku päivystyksestä hoitavaan yksikköön on

kaikissa kunnissa ongelmallista tietojärjestelmien takia, esimerkiksi terveysaseman lääkäri ei saa tietoa asi-

akkaansa käynnistä.

Pääkaupunkiseudulla päivystykseen liittyy monia toimijoita ja palveluja on paljon. Yhteisistä ohjeistuksista

huolimatta järjestelmän monimutkaisuus ja useassa paikassa olevat palvelut vaikeuttavat ammattilaisten

toimintaa. Teknisten ratkaisujen avulla on mahdollista yhtenäistää toimintaa ja esimerkiksi tukea kotihoi-

don työntekijää reaaliajassa käyttäen apuna puhelinkonsultaation lisäksi myös kuvallisia yhteyksiä. Asiak-

kaiden vointia ja selviytymistä on kyettävä seuraamaan luotettavasti ja saatu tieto on kyettävä analysoi-

maan nopeasti sekä järjestämään tietoon reagointi viivytyksettä, jopa ennalta, analyysista saatujen tietojen

perusteella. Akuuttitilanteiden hallinta vaikuttaa koko asiakkuusprosessiin. Akuuttien tilanteiden hoidossa

ei ole käytössä yhtenäisiä toimintatapoja. Kaikissa metropolialueen kunnissa kotihoitoa on tällä hetkellä

saatavissa suunnitelmallisesti 24/7, mutta ympärivuorokautinen konsultaatio vaatii kehittämistä.


33

Toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä Helsingissä, Espoossa, Keravalla, Vantaalla ja Kirkkonummella.

Toiminnanohjausjärjestelmä vaatii edelleen kehittämistä kaikissa metropolialueen kunnissa ja sitä kehite-

tään yhdessä Apotin kanssa. Hankkeessa Kauniaisissa valmistellaan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön-

ottoa.

Tavoitteet

Osahankkeen tavoitteena on, että asiakkaiden akuuttitilanteita hoidetaan asianmukaisesti kotona yhteis-

työssä asiakkaan kanssa. Näin voidaan välttää tarpeeton päivystykseen siirtyminen. Kotona hoidettavat

akuuttitilanteet on määritelty, ja asiakkaat ja heidän omaisensa/läheisensä tuntevat erilaiset akuuteissa

tilanteissa kotiin saatavat auttamismenetelmät ja hoitoratkaisut tukevat asiakkaiden turvallisuuden tun-

netta. Akuuttitilanteiden prosessi ja työnjako määritellään saumattomaksi yhteistyössä ensihoidosta vas-

taavien sekä muiden toimijoiden kanssa.

Tavoitteena on, että kotihoitoa saa ympäri vuorokauden asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Ympäri vuoro-

kauden toimivat konsultointikanavat tukevat kotihoidon henkilökuntaa akuuteissa tilanteissa.


Palvelutarpeen arviointi (Ravitsemus ja suun terveys), teknologiset ratkaisut ja saattohoito

Toteutus

Hankkeen aikana luodaan integroitu toimintamalli joka kattaa akuuttien tilanteiden hoitamiseen ja tes-

tataan sen toimivuutta kaikissa hankekunnissa. Tekniset ratkaisut tukevat toimintamallia. Pääasiassa kes-

kitytään pääkaupunkiseudun kotihoidon asiakkaiden integroitujen hoitopolkujen muodostamiseen ja

kokeiluun. Henkilökunnan osallistuminen toimintamallin luomiseen ja osaamisen varmistaminen on tär-

keää. Hyvä tiedottaminen toimintamallista asiakkaille ja heidän omaisilleen ja läheisilleen ja kaikille kunta-

laisille on välttämätöntä.


34

Kuntien vastuuhenkilöt

Helsinki / Helena Soini, Anna-Liisa Lyytinen,

Marja Sippola-Soininen, Mia Laiho

Vantaa / Seija Polvi, Annariina Jyvälahti

Espoo / Hannele Ekstam, Kirsi Uurto, Jorma

Teittinen

Kauniainen / Heljä Lotvonen

Kerava / Katja Suursalmi, Raija Hietikko

Kirkkonummi / Kaija Hannula, Gun-Lis Woll-

sten

Muiden toteuttajien vastuuhenkilöt

HUS perusterveydenhuollon yksikkö /

Tapani Hämäläinen,

HYKS Akuutti / Maaret Castrén, Piian Pe-

sonen


Metropolia / Tuula Mikkola, Reetta

Saarnio (Rikaste)

Doctagon / Nina Kämppi

Helsingin kaupungin palvelukeskus –lii-

kelaitos / Riitta Karvinen

Hätäkeskus / Jarmo Laukkanen

Pelastuslaitos / Kari Porthan

Tehtävä 1. Akuuttien tilanteiden asiakassegmentointi

Kuvaus: Tässä tehtävässä luodaan akuuttien tilanteiden asiakkaiden asiakaslähtöiset asiakassegmentoin-

nit, jotta tunnistetaan asiakkaiden lähtökohdista nousevat tarpeet näissä tilanteissa. Tärkeää on tunnistaa

myös mahdollisesti nykyisen palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääneitä ryhmiä. Segmentointi tehdään

käyttäen hyväksi olemassa olevaa asiakastietoa ja alueen asiantuntijoita.

Toteuttajatahot: Kaikki hankekunnat (Helsingin kaupungin sotesta mukana päivystys, sosiaali- ja kriisi-

päivystys, kotihoito, muut ikääntyneiden palvelut, terveysasemat, kaupunginsairaala, psykiatria- ja päihde-

palvelut) Apotti, HYKS Akuutti, Hätäkeskuslaitos, Helsingin Pelastuslaitos, alueelliset pelastuslaitokset, Hel-

singin kaupungin palvelukeskus - liikelaitos, vanhusneuvosto ja asiakkaat, konsultti aineiston analysoin-

nissa.

Toteutus


2. Aineiston keruu analyyseja varten

3. Aineiston analyysi

4. Aineiston analyysin käsittely työpajoissa

5. Asiakassegmenttien päättäminen

Tehtävä 2. Akuuttitilanteiden hoitoprosessien kehittäminen ja mallintaminen

Kuvaus: Tehtävässä muotoillaan olemassa olevista hyvistä toimintamalleista yhtenäiset toimintamallit eri

asiakasryhmien akuuttien tilanteiden hoitamiseen. Aluksi keskitytään kotihoidon ja muiden jo palvelujen


35

piirissä olevien asiakkaiden hoitoprosessiin. Toimintamallin tavoitteena on asiakkaan päivystyskäynnistä ja

sairaalahoidosta aiheutuvien riskien väheneminen. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden sekä iäkkäiden

maahanmuuttajien akuuttitilanteiden hoidon tarpeet varmistetaan, samoin suunhoidon akuuttihoitoketju.

Toimintamallissa määritellään akuuttitilanteissa kotona tehtävät keskeiset toimenpiteet ja hoidot. Tässä

käytetään hyväksi aiemmin luotuja malleja ottaen huomioon jo olemassa olevat palvelut, esimerkiksi Päi-

jät-Hämeessä ja Eksotessa käytettävät ns. ”päivystys olohuoneessa” -toiminnot. Tavoitteena on palvelujen

nykyistä parempi integrointi ja yksinkertaistaminen. Toimintamalli selkeyttää akuuttitilanteiden ohjaus-

prosessia ja asiakas voi saada aiempaa nopeamman avun myös kotiin.

Osana toimintamallin muotoilua kehitetään asiakkaiden/potilaiden ohjauksen malli erityisesti päivystys-

käynnin yhteydessä (käytetään hyväksi esim. Palonen ym. tutkimuksen tuloksia 2016 Gerontologia 30(2)).



palvelut), HYKS Akuutti, Apotti, Hätäkeskuslaitos, Helsingin Pelastuslaitos, alueelliset pelastuslaitokset, Hel-

singin kaupungin palvelukeskus -liikelaitos, vanhusneuvosto ja asiakkaat, konsultit, osahankkeessa 1 kou-

lutetut fasilitaattorit.

Toteutus

1. Kotona hoidettavien akuuttitilanteiden määrittely

2. Integroidun akuuttitilanteiden hoidon toimintamallin määrittely (sis. eri toimijoiden (KAAPOn,

kotihoidon, tehostetun kotihoidon, kotiutustiimin ja kotisairaalan) työnjakojen ja vastuiden ku-

vaaminen asiakkaan akuuteissa tilanteissa)

3. Asiakas/potilasohjauksen toimintamallin määrittely päivystyksen käyttöön

4. Asiakasprosessin kuvaaminen keskeisissä akuuttihoitoa vaativissa tilanteissa

5. Henkilöstön koulutus: arviointiosaamisen ja teknologiankäyttöosaamisen vahvistaminen

Tehtävä 3. Pääkaupunkiseudun yhteisen ns. contact centerin (asiakaspalvelukeskus)

kehittäminen

Kuvaus: Tehtävän tavoitteena on luoda metropolialueen kuntien yhteinen ns. contact center (asiakas-

palvelukeskus) -toiminta, joka on myös teknologisten ratkaisujen yhteinen avoin sähköinen palvelu-

alusta. Malli palvelee tällä hetkellä Helsingin kotihoidon asiakkaita turvapuhelinpalveluissa sekä kuvalli-

sessa etähoidossa. Parhaillaan on kokeilussa sähköinen, avoin palvelualusta, joka antaa toiminnalle edel-

leen lisää mahdollisuuksia. Contact centeriin on lisättävissä moderneja palveluja ja metropolialue on tar-

peeksi iso laajalle ja monimuotoiselle contact center -toiminnalle.



palvelut), HYKS Akuutti, Apotti, Hätäkeskuslaitos, Helsingin Pelastuslaitos, alueelliset pelastuslaitokset, Hel-

singin kaupungin palvelukeskus -liikelaitos (mukana useita yksityisiä yrityksiä sopimustoimittajina), Docta-

gon, vanhusneuvosto ja asiakkaat, konsultit, osahankkeessa 1 koulutetut fasilitaattorit.


36

Toteutus:

1. Akuuttitilanteiden toimintamallin mukaisesti määritellään contact centerin (asiakaspalvelukes-

kus) toiminnan sisältö

2. Määritellään tekniset, organisatoriset ja sisällölliset seikat contact centerin laajentamiseksi

3. Helsingissä toimintamallin kokeilu Malmin sairaalan alueella (pohjoinen ja itäinen alue = puolet

Helsingistä)

4. Toiminta laajennetaan arvioinnin jälkeen koko Helsinkiin.

5. Toiminta laajennetaan muihin kuntiin.

Tehtävä 4. Yksityisen palveluntuottajan integroiminen akuuttien tilanteiden

toimintamalliin

Kuvaus: Tässä tehtävässä arvioidaan yksityisen lääkäripalveluiden palveluntuottajan toimintamallin sovel-

tuminen hankkeessa luotavaan integroituun akuuttien tilanteiden toimintamalliin. Arvioinnin perusteella

muokataan lääkäripalveluiden tuottamista.

Toteuttajatahot: Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Doctagon

Toteutus:

1. Arvioidaan yksityisen lääkäripalvelun toimintamallin rooli uudessa akuuttien tilanteiden integ-

roidussa toimintamallissa.

2. Muokataan olemassa olevia prosesseja integroidun akuuttien tilanteiden toimintamalliin soveltu-

vaksi.

3. Kokeillaan ja arvioidaan mallin toimivuutta

Tehtävä 5. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton valmistelu

Kuvaus: Kauniaisissa valmistellaan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ottaen huomioon Apotti-

asiakastietojärjestelmän valmistelu.

Toteuttajatahot: Kauniainen


37

Tehtävä 6. Asiakaslähtöinen teknologian käyttöönottomalli etähoidossa

Kuvaus: Tehtävän tavoitteena on kehittää edelleen jo olemassa ja käytössä olevien teknologisten ratkai-

sujen asiakaslähtöistä käyttöönottoa ja hyödyntämistä etähoidossa osana kotihoidon palveluja. Tekno-

logissa ratkaisuissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota käytettävyyteen asiakkaan näkökulmasta, asiakkai-

den osallistumiseen sekä henkilöstön vahvaan osallistumiseen sekä asiakkaiden ja henkilöstön valmennuk-

seen. Kehittämistoiminnassa korostuu asiakkaan osallistuminen ja henkilöstön moniammatillisen yhteis-

työn vahvistuminen. (Vrt. osahanke 2)

Toteuttajatahot: Kaikki hankekunnat, Metropolia Ammattikorkeakoulu (Osaamisalueet: Osallistuminen ja

toimintakyky, Liikkuminen ja toimintakyky ja Kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palvelut sekä Electria - So-

velletun elektroniikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö), asiakkaat

Toteutus:

1. Tehdään käyttäjätutkimus teknologian käytöstä asiakkaille ja työntekijöille

2. Laaditaan kirjallisuuskatsaus teknologian hyödyntämisestä etähoidossa

3. Arvioidaan kuntien aikaisempia kehittämisprojekteja ja niissä saatuja hyviä käytäntöjä

4. Perustetaan käyttäjäpaneeli, jonka avulla asiakkaat ja työntekijät osallistuvat mallin kehittämiseen

ja arviointiin

1. Tehdään kokeiluja teknologian käyttöönotosta ja hyödyntämisestä erikseen sovituissa etähoidon

kehittämisen kohteissa

5. Kokeilujen pohjalta rakennetaan asiakaslähtöisen teknologian käyttöönoton ja hyödyntämisen

malli, joka juurrutetaan etähoidon toimijoiden kanssa

6. Toimintamallia arvioidaan jatkuvasti esimerkiksi RAI tietojen ja työntekijöiden sekä asiakkaiden pa-

lautteiden ja kyselyjen avulla.

Kehittämistoiminta integroidaan Metropolian opetukseen. Projektityöntekijä-lehtorit ohjaavat opiskelijoi-

den kehittämistoimintaa.


38

9. Tarvittavat voimavarat

Hankkeen kokonaisbudjetti on 4 774 407 miljoonaa euroa (liite 2). Seuraavassa on kuvattu pääpiirteissään,

mistä kyseiset kokonaisuudet muodostuvat.

Tässä hankesuunnitelmassa kunnille haettava valtionavustus on jaettu väestömäärän mukaisesti. Jokaisen

kunnan budjetissa on sen omien kustannusten lisäksi myös koko hankkeen kustannuksia. Näiden käytöstä

tehdään tarkempi suunnitelma myöhemmin.

Kuntien henkilöstömenot

Kuntiin palkataan kolme osahankekohtaista kehittämiskoordinaattoria (1 Helsinki, 1 Espoo ja 1 Vantaa) ja

lisäksi yksi työntekijä Helsingin kaupungille.

Kuntien osittaiset työpanosten siirrot (tarkentuvat hankkeen konkretisoituessa) määräytyvät pääpiirteis-

sään seuraavasti:

Helsinki: 720 000 euroa, koostuu mm. seuraavien henkilöiden työpanoksesta: 2 osastonhoitajaa, 3 sairaan-

hoitajaa, 2 fysioterapeuttia; 3 kotihoidon ohjaajaa, lääkäri, toimintaterapeutti, suunnittelija, hoitokoordi-

naattori, 2 terveydenhoitajaa, suuhygienisti, taloussihteeri, sihteeri

Espoo: 380 000 euroa, koostuu mm. seuraavien henkilöiden työpanoksesta: vanhusten palveluiden erityis-

asiantuntija, kuntoutusvastaava, tuotantoyksikön vetäjä, aluevastaava, palveluesimies, 2 osastonhoitajaa,

palveluohjaaja, fysioterapeutti

Vantaa: 300 000 euroa, koostuu mm. seuraavien henkilöiden työpanoksesta: fysio- tai toimintaterapeutti,

lähihoitaja, kaksi sairaanhoitaja, kotihoidon esimies tai sairaanhoitaja.

Kauniainen: 25 000 euroa, koostuu mm. seuraavien henkilöiden työpanoksesta: fysioterapeutti, sairaan-

hoitaja, palveluohjaaja

Kirkkonummi: 50 000 euroa, koostuu mm. seuraavien henkilöiden työpanoksesta kotihoidon alue-esimies,

kuntoutusosaston osastonhoitaja, koulutusylilääkäri.

Kerava: 50 000 euroa, koostuu mm. seuraavien henkilöiden työpanoksesta: sairaanhoitaja, palveluohjaaja,

kotihoidon esimies.

Koko hankkeen palvelujen ostot

Palvelujen ostoihin sisältyy isoja menoeriä, alla on perusteltu mistä menoerät koostuvat.

Asiantuntijapalvelut: Konsulttipalvelut: kaksi asiakassegmentointia, prosessikuvaukset, kehittämistyön

tuki koko hankeajalta, palvelumuotoilu ja tiedon visualisointi, asiakaskysely ja aineiston keruu tietojärjes-

telmistä (Tieto, CGI, Miranda). Lisäksi myös viestintäpalvelut, käännös- ja selkokielipalvelut, ulkopuolisten

luennoitsijoiden palkkiot, Metropolian osahankkeeseen sisältyvä Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton Ikätek-

nologiakeskuksen asiantuntijatuki- ja -konsultaatio, Doctagonilta, Tictumilta ja Amialifelta ostettavat asian-

tuntijapalvelut.

Painatukset ja ilmoitukset: Asiakkaille ja henkilöstölle suunnattuja oppaita ja muuta viestintämateriaalia,

(esim. asiakkaille tiedotteita, ohjeita, oppaita)


39

Majoitus- ja ravitsemuspalvelut: Majoitus ulkomaanmatkalla (n. 25 henkeä) ja kotimaan tutustumiskäyn-

neillä (n. 50 henkeä), kv. luennoitsijoiden majoitus, työpajojen ja seminaarien tarjoilut (sisältää myös koko

pääkaupunkiseutua koskevia tilaisuuksia).

Matkustus- ja kuljetuspalvelut: Tehdään ulkomaanmatka (n. 25 henkeä), kotimaan tutustumiskäynnit (n.

50 henkeä), luennoitsijoiden matkat sekä koti- että ulkomailta, työntekijöiden matkat työpajoihin

Koulutus- ja kulttuuripalvelut: Lean-koulutus keskeisille hanketyöntekijöille, suuret koulutustilaisuudet

koko pääkaupunkiseudulla

Muut palvelujen ostot: Sisäiset hallinnolliset kulut, Helsingin kaupungin palvelukeskuksen tekemät hankin-

nat liittyen contact centerin laajentamiseen muihin hankekuntiin käyttäen palvelukeskuksen sopimustoi-

mittajilta (hankkeen alussa selvitetään ko. hankintaan liittyvä oikeudellisuus ja mahdolliset esteet).

Koko hankkeen vuokrat

Työhuoneiden vuokrat, tilaisuuksien tilavuokrat, tietokoneet, kännykät

Koko hankkeen investointimenot

Koneet ja kalusto: hanketyöntekijöiden tietokoneet ja kännykät

Koko hankkeen muut menot

Sisäisiä hallinnollisia kuluja (mm. HDL, Sotera)

Soccan alustava budjetti

Hankkeen päävastuullisena toteuttajana toimivan Soccan budjetti on 579 100 euroa. Socca huolehtii han-

kehallinnoinnista ja verkostomaisen kehittämisen tukemisesta. Soccassa työskentelee 4 työntekijää (1 han-

kejohtaja, 1 taloussihteeri, 1 erikoissuunnittelija ja 1 päivystystoiminnan kehittämisestä vastaava kehittä-

misasiantuntija). Hankehallinnointiin varataan 1 taloussihteerin työpanos, n. 20 % hankejohtajan työpa-

noksesta sekä tarvittaessa talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijapalvelujen ostoa. Taloussihteerin työ-

panos sisältää taloushallinnon lisäksi hankekuntien avustamista kilpailutuksissa, erilaisten yhteisten tapah-

tumien ja työpajojen organisointia sekä avustamista hankkeen sisäisessä tiedottamisessa. Ulkoista tiedot-

tamista ja viestintää varten budjetissa on varattu noin 15 000 euroa.

Muiden toteuttajien alustavat budjetit ja henkilöstöresurssit

Sotera: 120 000 euroa. Henkilötyökuukaudet yht. 16 htkk: Hankkeesta vastaava henkilö professori Pirjo

Sanaksenaho, rakennussuunnittelu ja työn ohjaaja professori Hannu Huttunen, asuntoarkkitehtuuri (yht.

3,0 htkk); tuntiopettaja (1 htkk); tutkija (9,0 htkk); projektiassistentti (3 htkk) ja 10–15 opiskelijaa.

Postin Kotipalvelut (oma rahoitusosuus 60%): 30 000 euroa. Käytännön kokeilun vaatima noin kolmen

kuukauden työpanos. Lisäksi Postin Kotipalvelut -yksikön henkilöstö on mukana hankkeen suunnittelussa,

arvioinnissa ja tutkimustyössä.


40

Helsingin diakonissalaitos, SenioriVamos: 253 639 euroa. 24 kk hanketyöntekijä, heti hankkeen käynnis-

tyttä (Helsinki); 18 kk projektityöntekijä, levitys seuraavalle alueelle (Vantaa); 12 kk projektityöntekijä, le-

vitys kolmannelle alueelle (Espoo)

Metropolia Ammattikorkeakoulu (RIKASTE -hanke): 291 668. Henkilötyökuukaudet yht. 44,15 htkk. Hank-

keesta vastaava henkilö yliopettaja Tuula Mikkola, Osallistuminen ja toimintakyky/vanhustyö (yht.11,35

htkk) ja yliopettaja Reetta Saarnio, Kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palvelut/hoitotyö (yht 6 htkk). Kehit-

tämistoimintaan osallistuvat lehtorit: Osallistuminen ja toimintakyky/vanhustyö, toiminterapia; Liikkumi-

nen ja toimintakyky, fysioterapia; Kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palvelut (yht. 14 htkk), Asiantuntija,

Electria (yht. 3,25 htkk), 1-2 opiskelija-assistenttia (yht. 8,5 htkk). Lisäksi em. tutkintojen opiskelijat osallis-

tuvat kehittämistoimintaa osana opintojaan. Lisäksi ostetaan asiantuntija- ja konsultaatiopalveluja Van-

hus- ja lähimmäispalvelujen liiton Ikäteknologiakeskukselta teknologisten ratkaisujen käyttöönoton mallin

kehittämisessä.


41

10. Viestintä ja vaikuttaminen

Asiakkaiden ja henkilöstön osallistamissuunnitelma

Asiakkaiden ja henkilöstön osallistuminen palvelujen kehittämiseen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kehitet-

tävät palvelut todella vastaavat paremmin ikäihmisten tarpeisiin ja lisäävät heidän hyvinvointiaan. Työnte-

kijöiden osallistuminen on tärkeää myös siksi, että omaan työhönsä vaikuttaminen ja sen kehittäminen

lisäävät työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

Kehittäminen tapahtuu pääasiassa asiakastyössä asiakkaiden ja henkilöstön vuorovaikutuksessa pienin as-

kelin. Säännöllisesti kokoonnutaan monitoimijaisiin kehittäjäryhmiin, joissa suunnitellaan ja arvioidaan ke-

hittämisen etenemistä. Näissä ryhmissä on mukana asiakastyöntekijöitä, esimiehiä ja kehittäjiä kaikista

niistä tahoista, joita tarvitaan kehittämisen eteenpäin viemiseksi. Asiakkaiden mielipiteet huomioidaan tar-

koituksenmukaisella tavalla, joko niin, että ryhmässä on asiakkaita mukana tai sitten niin, että asiakkaiden

kommentteja ja mielipiteitä kerätään erikseen esimerkiksi asiakaspaneelien tai -kyselyjen avulla.

Hankkeen tilaisuuksien, kuten työpajojen ja seminaarien, osallistujat ovat pääasiassa kehittämiseen osal-

listuvaa henkilöstöä. Mukaan kutsutaan myös asiakkaita ja vanhusneuvoston jäseniä yhteisen keskustelun

ja oppimisen äärelle. Kehittämistyö organisoidaan niin, että jokainen kotihoidon työntekijä saa hankkeen

aikana mahdollisuuden osallistua kehittämiseen.

Hankkeen ohjaus- ja projektiryhmissä on edustus vanhusneuvostoista ja hanketta ja sen etenemistä käsi-

tellään säännöllisesti vanhusneuvostojen kokouksissa.

Henkilöstö ja asiakkaat saavat äänensä kuuluviin viestinnässä. He ovat myös viestinnän tärkeimmät kohde-

ryhmät.

Viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintä on olennainen osa hanketyöskentelyä. Sen tavoitteena on välittää tietoa hankkeen ta-

voitteista, toiminnasta ja alustavista tuloksista, sitouttaa ammattilaisia, ikäihmisiä ja muita kansalaisia yh-

teiseen kehittämiseen sekä kehittämisen tuloksena syntyvän toimintamallin käyttöönottoon jo hankeai-

kana. Viestinnässä tuodaan esiin, että hankkeessa tehdään tärkeää, rakenteisiin vaikuttavaa kehittämistä,

jonka avulla vanhustyön palvelut todella paranevat.

Ammattilaisten positiivinen mielikuva omasta työstään vahvistuu ja myös työhyvinvointi paranee, kun

muutosta ja uusia oivalluksia tehdään näkyväksi ja painotetaan heidän tekemänsä työn merkityksellisyyttä.

Viestinnässä annetaan ääni myös asiakkaille ja heidän edustajilleen, ja heidän kokemustensa kautta kehit-

tämisessä säilyy kirkkaana mielessä kaiken lopullinen päämäärä eli hyvinvoiva ikäihminen.

Viestinnän kohderyhmiä ovat kehittämiseen osallistuva GeroMetro-verkosto, muut vanhustyön ammatti-

laiset ja yhteistyökumppanit hankealueella ja myös muualla Suomessa sekä yleiseen mielipiteeseen vaikut-

tamisen kautta kaikki kansalaiset. Viestinnällä tavoitellaan myös ikäihmisiä.

Viestinnän perustana on GeroMetron jo vakiintuneessa verkostossa tapahtuvat kohtaamiset ja yhteiset ta-

paamiset, joissa eri kuntien käytännön työntekijät, asiantuntijat, asiakkaat, tutkijat ja vanhustyön opiskeli-

jat vaihtavat ajatuksiaan.


42

Viestinnässä hyödynnetään GeroMetron ja muiden toteuttajatahojen olemassa olevia viestintäkanavia ja

verkostoja: ulkoiset verkkosivut, ekstranet-sivut, uutiskirjeet, blogit ja some-kanavat. Esimerkiksi blogikir-

joituksissa esitellään jo hankkeen aikana alustavia tuloksia ja oivalluksia ja kutsutaan vuoropuheluun työn-

tekijöitä, asiakkaita ja kuntien päättäjiä. Viestinnässä hyödynnetään myös lyhyitä videoita.

Tulokset ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, joten myös median kautta tehdään yhteistyötä ja viestitään

hankkeen tuloksista.

Hankkeen lopussa tulokset kiteytetään tiiviiseen ja helposti hyödynnettävään muotoon, välitetään tuloksia

mahdollisimman laajasti myös median kautta ja varmistetaan, että hyödynsaajaorganisaatioista löytyy hen-

kilö/taho, joka vastaa tulosten hyödyntämisestä. GeroMetro verkosto jatkaa toimintaansa myös hankekau-

den jälkeen, joten tulokset jäävät elämään myös tässä verkostossa.

Tulosten juurruttaminen

Hyvä viestintä vie jo itsessään hankkeen oppeja ja saavutuksia käytäntöön. Sen lisäksi hankkeessa tehdään

systemaattista juurruttamistyötä.

Kehitettävät toimintamallit ja niistä saadut opit juurtuvat osaksi käytännön toimintaa osittain jo hankeai-

kana. Hankkeessa työskentelee palvelujen järjestämisvastuussa olevia ja heidän kanssaan yhteistyötä te-

keviä toimijoita. Heidän toimestaan toimintamallit juurtuvat jo kokeiluissa samalla kun ne jalostuvat ja le-

viävät verkostomaisen kehittämisen avulla. Perusajatus on, että kehittämistyötä tekevät kotihoidon toimi-

jat yhdessä ikäihmisten kanssa, jolloin uudenlaisen ajattelun ja toimintatapojen omaksuminen toteutuu

kehittämisen kuluessa. Uuden kotihoidon toimintamallin tarvitsemien resurssien organisointi uudella ta-

valla tapahtuu jo hankeaikana tai viimeistään hankkeen loppuvaiheessa, jolloin valmistellaan käyttöönoton

vaatima organisointisuunnitelma siihen liittyvine päätöksineen. Näin varmistetaan, että kehitetyt toimin-

tamallit siirtyvät rakenteisiin.

Tärkeä juurruttamisen keino on hankkeen tulosten ja oppien siirtäminen tietojärjestelmiin. Koko hankkeen

ajan tehdään monitasoista yhteistyötä Oy Apotti Ab:n kanssa, mikä mahdollistaa mm. työnkulkujen toimin-

nanohjauksen, erilaisien tsekkauslistojen ja työvaiheiden määrittelyn sekä käyttökoulutuksen liittämisen

osaksi hankepilotteja. Apotin tietojärjestelmä takaa tulosten siirtymisen käytäntöön.

Hankkeen kehitystyö perustuu olemassa oleviin kotihoidon hyviin käytäntöihin, joita on toiminnassa jo pää-

kaupunkiseudulla, muualla Suomessa tai muualla maailmassa. Lisäksi hyödynnetään kotihoidosta jo tehtyjä

selvityksiä. Hankkeessa tehdään myös oppilaitosyhteistyötä, jotta opit ja kokemukset saadaan jo hankevai-

heessa tulevien ammattilaisten tietoon.

Hankkeen lopussa raportoidaan hankkeen aikana saadut opit ja kokemukset. Hankkeen tuotokset ja opit

kootaan myös Soccan verkkosivuille sekä lisäksi Innokylän verkkosivuille. Hankkeen alkaessa tehdään tar-

kempi aikataulutettu juurruttamissuunnitelma.


43

11. Toiminnan arviointi

Hankkeessa kehitettävien toimintamallien toimivuutta ja hyötyjä seurataan koko hankkeen ajan. Kehittä-

minen tapahtuu mahdollisimman lähellä arjen toimintoja yhteistyössä työntekijöiden ja ikäihmisten

kanssa. Tämä mahdollistaa sen, että jo kehittämisen kuluessa huomioidaan ikäihmisten ajatukset ja toiveet.

Lisäksi verkostomaisessa kehittämisessä tärkeää roolia näyttelevät työpajat, joissa kehittäjät esittelevät

malleja ja niitä jalostetaan vertaisoppimisen kautta. Verkostomaiseen kehittämiseen kuuluvat myös erilai-

set hanketta ohjaavien henkilöiden ja esimiesten vertaistapaamiset, joiden avulla alustavia tuloksia ja hank-

keen toimintatapaa arvioidaan ja tehdään tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Lisäksi hankkeessa seura-

taan kehittämiseen osallistuvien työntekijöiden ja asiakkaiden näkemyksiä tekemällä palautekyselyjä.

Verkostomainen työskentelytapa mahdollistaa nopeatkin toiminnan muutokset ja pystyy joustamaan tar-

vittaessa.

Hankkeen etenemistä seurataan ohjausryhmän ja osahankekohtaisten projektiryhmien säännöllisten ta-

paamisten avulla. Tällöin kiinnitetään erityisesti huomiota hankkeen etenemiseen suunnitelman mukai-

sesti sekä mahdollisesti tarvittaviin korjausliikkeisiin. Hankejohtaja huolehtii yhteistyössä kehittämiskoor-

dinaattoreiden kanssa siitä, että ohjaus- ja projektiryhmät saavat yhteenvetoraportin hankkeen etenemi-

sestä sekä ajankohtaisen tiedon hankkeen kustannusten toteutumisesta. Ohjausryhmä koostuu toteutta-

jatahojen valitsemista edustajista.

Kehitettyjen toimintamallien hyötyjä ja vaikutuksia seurataan asettamalla laadullisia ja määrällisiä mitta-

reita. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa erilaiset asiakkaiden toimintakyvyn kehitystä, asiakastyytyväi-

syyttä ja elämänlaatua arvioivat mittarit. Näiden määrittelyssä hyödynnetään esimerkiksi Apotin kanssa

tehtävää yhteistyötä. Hankkeen etenemistä ja tuloksia seurataan hankkeen aikana määriteltävien mittarei-

den avulla ja lisäksi käytetään nykyisiä seurantamittareita kuten RAI, henkilöstön hyvinvointiin liittyviä mit-

tareita ja suoritemittareita. Tuloksia arvioidaan kuulemalla eri asiantuntijoita sekä henkilöstöä, asiakkaita

ja omaisia. Hankeen käynnistyessä hallinnoija tekee yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa tarkemman aika-

taulutetun arviointisuunnitelman.

Esimerkiksi osahankkeen 2 arvioinnissa hyödynnetään RAI arvioinnin kysymyksiä, kerätään asiakaspalaute-

tietoa ja teetetään konsulttityönä postitse asiakaskysely kuntoutusta saaneille asiakkaille. Huomiota kiin-

nitetään myös prosessien toimivuuteen ja talousseurantaan.

Osahankkeessa 3 toimintamallin arviointia tehdään hankkeen aikana jatkuvana arviointina seuraten toi-

minnan lukuja, RAI- tietoja ja työntekijöiden ja asiakkaiden palautteita. Asiakkaille ja työntekijöille tehdään

kysely. Arviointia varten nimetään hankkeen ajaksi arvioinnista vastaava asiantuntijatyöryhmä.


44

12. Lähteet

Engeström Y, Niemelä AL, Nummijoki J, Nyman J (toim.) Lupaava kotihoito. Uusia toimintamalleja vanhus-

työhön. PS-kustannus, WS Bookwell Oy Juva 2009.

Boström M, Kjellström S & Björklund A 2013.Older persons have ambivalent feelings about the use of mon-

itoring technologies. Technology and Disability 25 (2013) 117–125 117

Finne-Soveri H, Mäkelä M, Noro A, Tepponen M 2014: Kotihoitoon on panostettava, jotta huonokuntoi-

nenkin voi voida hyvin ja kuntoutua omassa kodissaan - Case Eksote. Tutkimuksesta tiiviisti 25, 11/2014.

Helsingin kaupungin tietokeskus 2016. 65-vuotta täyttäneet Helsingissä. Tilastoja 2016:14.

Hennala L. 2014. Radikaaleja innovaatioita vai pieniä tekoja – ikäihmisten ääni kotihoidon palvelujen uu-

distamisessa. Gerontologia 28(2), 2014.

Isoherranen K. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Sosiaalitieteiden

laitoksen julkaisuja 2012:18. Helsingin yliopisto.

Jarvis P. 2015: Lean Thinking in Healthcare. Esitys Lean-yhdistyksen seminaarissa: Lean-ajattelun hyödyn-

täminen terveydenhuollossa. 21.10.2015. Joensuu.

Järvensivu T (2013).Verkostokehittäminen. Luento Gerometron verkostokehittämisen työpajassa 4.3.2013.

http://www.socca.fi/uutiset/uutisia/gerometron_verkostokehittamisen_tyopajassa_puhuttiin_luotta-

muksesta.6688.news

Järvensivu T, Niiniö H ja Toikko A. (2011). Kokonaisvaltainen kehittäminen lähtökohtana. Teoksessa Niiniö

H ja Toikko A (toim.) Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen hanke. Loppuraportti 2011. http://muutos-

voimaa-hanke.fi/wp-content/uploads/2011/04/Loppuraportti.pdf)

Kotihoito 2020. 2015. Kotihoidon toiminta- ja kehittämissuunnitelma vuosille 2015–2020. Helsingin kau-

punki, sosiaali—ja terveysvirasto. Julkaisematon lähde.

Laakkonen ML, Kautiainen H, Hölttä E, Savikko N, Tilvis RS, Strandberg TE, Pitkälä KH. Effects of Self-Man-

agement Groups for People with Dementia and Their Spouses-Randomized Controlled Trial. J Am Geriatr

Soc. 2016 Apr;64(4):752-60.

Liker JK. 2010: Toyotan tapaan. Readme.fi. Jyväskylä.

Maksimainen A, Rahikka A (toim.) 2016. Viisaus vanhuuden kodissa -loppuraportti. Miina Sillanpään Sää-

tiön julkaisusarja B:40.

Nieminen T, Sutela H, Ulla Hannula U. 2015. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa

2014. Tilastokeskus.

Nykänen J, Nordlund M, Stenberg L & Forsberg K. 2014. KÄKÄTE-toimintamallit. KÄKÄTE-raportteja 5/2014.

Helsinki: Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto, Vanhustyön keskusliitto.

Nyman M, Yliruka J, Mäkelä J. 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin tila ja terveyden edistäminen Etelä-Suo-

messa. Aluehallintovirastojen julkaisuja 3/2016.

Palonen M, Kaunonen M, Åstedt-Kurki P. 2016. Päivystyspoliklinikalta kotiutuvien iäkkäiden potilaiden oh-

jauksen kehittämiskohteita potilaiden, läheisten ja hoitajien kuvaamana. Gerontologia 30(2), 63-77.

Peiponen A, Kristensen M, Arvo T, Tolkki P, Pekkanen M, Kara H. 2016. Kotikuntoutuksen toimintamalli

Helsingissä. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kotikuntoutus -projekti Etelän palvelualueella

http://www.socca.fi/uutiset/uutisia/gerometron_verkostokehittamisen_tyopajassa_puhuttiin_luottamuksesta.6688.news

http://www.socca.fi/uutiset/uutisia/gerometron_verkostokehittamisen_tyopajassa_puhuttiin_luottamuksesta.6688.news

http://muutosvoimaa-hanke.fi/wp-content/uploads/2011/04/Loppuraportti.pdf

http://muutosvoimaa-hanke.fi/wp-content/uploads/2011/04/Loppuraportti.pdf


45

2013 – 2015. Loppuraportti. Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto. Tutkimuksia ja raportteja

3/2016.

Salomaa Jari, Wollsten Gun-Lis: KOTIHOITO – LÄHELLÄ IHMISTÄ, Kotihoidon tiimiorganisaation ja – työn

kehittäminen 2009–2011 (KOHOTTI-hanke), Kirkkonummen kunta & Pro HR Group 1.6.2011

Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Haettu

STM 2013. LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI. So-

siaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11, Helsinki 2013.

Suomalainen T. 2016: Kotikuntoutus onnistuu yhteistyöllä. Fysioterapia 2/2016.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2012. Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosraportti Terveys, toiminta-

kyky ja hyvinvointi Suomessa 2011 . http://www.julkari.fi/handle/10024/90832.

Tikkanen U. 2016: Omaishoidon arki: Tutkimus hoivan sidoksista.

Vartiainen A. 2016. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten

vertailu vuonna 2015. Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 4/2016.

de Veer A, Fleuren M, Bekkema N and Francke A 2011. Successful implementation of new technologies in

nursing care: a questionnaire survey of nurseusers. BMC Medical Informatics and Decision Making 2011,

11:67. http://www.biomedcentral.com/1472-6947/11/67

Viirkorpi P. 2015. Ikäteknologian hyvät käytännöt. KÄKÄTE-raportteja 7/2015. Helsinki: Vanhus- ja lähim-

mäispalvelujen liitto, Vanhustyön keskusliitto.

http://www.biomedcentral.com/1472-6947/11/67

pääkaupunkiseudun toimiva kotihoito 2 · pien jakamisen kaikille kunnille sekä kehitetyn mallin...

Documents