pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiiri pohjanpiiri › dokumentit › tiedotus... · 2016...

POH

JAN

PIIR

I P O H J O I S - P O H J A N M A A N S A I R A A N H O I T O P I I R I

62 0 1 6

Asiakaslähtöisyydessä punnitaan asenne ja organisaation joustavuus s. 6

Uusi asiakaspalautejärjestelmä käyttöön alkusyksystä s. 10

Nyt kun kesä mennyt on s. 18

Potilastietojärjestelmät uuden ajan kynnyksellä s. 6

Sosiaali- ja terveysministeri: Osaavaa henkilökuntaa tarvitaan jatkossakin s. 14

Sairaanhoitopiiri uudisti strategiansa s. 21

2 POHJANPIIRI 6/2016

i i ik l l i kk i �k l l i kk i �

KastellinApteekki

Apteekki lähelläsiKastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa.

Kattavat aukioloajatPalvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin.

Meille on helppo tullaPoikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin.

KastellinApteekki

www.kastell inapteekki.f ii i ik ll i kki fik ll i kki fi

Oulun 11. Kastellin ApteekkiKumpulantie 190230 OULU040 3530033(08) 330033

[email protected]

PALVELEMME:Ma-La 8- 21Su 10-18

UUSI SIJAINTI!

www.kastellinapteekki.fi

Tervetuloa asumaanOulun Medikiinteistöt Oy:n

vuokra-asuntoihin!

Oulun Medikiinteistöt OySairaalanrinne 4 G A 1

90220 [email protected]

TOIMISTOMME PALVELEE:MA–PE klo 8.00–12.00, 14.00–15.45

www.medikiinteistot.fi

Hyvää Joulua ja Mene tyksekästä Uut a Vuo a 2017!

100 % LAATUTAKUU 3 MINUUTISSA

ScopeControl®VARMISTAA JÄYKKIEN ENDOSKOOPPIEN TOIMINTAKUNNON

Kysy lisää: tuotepäällikkö Hanna-Kaisa Kyyrönen, puh. 020 112 1806, [email protected]

Mediq Suomi Oy, PL 115, 02201 Espoo. Puh. 020 112 1500, www.mediq.fi

UUTUUS!

Ainoa täysin automaattinen jäykkien endoskooppien suorituskykyä mittaava laite, joka mahdollistaa tähystimen läpikotaisen tarkastelun ja varmistaa optiikan toimintakunnon ennen seuraavaa toimenpidettä.

FYSIOS KONTINKANGAS Kiviharjunlenkki 7, puh. 010 237 7038 FYSIOS KASTELLI Ranta-Kastellin tie 4 B 1, puh. 010 237 7035 FYSIOS KESKUSTA Kansankatu 46 (uusi osoite), puh. 010 237 7036

FYSIOPALVELU KNUUTTILA & SARIAS JA FYSIOTEEKKI OVAT NYT

Kerro että välität.Osta lahjakortti meiltä, lahjan saaja voi lunastaa sillä valitsemansa hoidon.

Anna lahjaksi hyvää oloa

LAHJAKORTTI — PRESENTKORT

3POHJANPIIRI 6/2016

pääkirjoitus

Valmiina muutoksiin

Aino-Liisa Oukka

kuva

Tiin

a M

äki

V ilkas ja vaiherikas syksy on kääntymässä talveen ja joulunviettoon. V. 2017 talous- ja toimintasuunnitelma on valmiina valtuustolle esitettäväksi, samoin Tulevaisuuden sairaala -hankkeen seuraava vaihe. Iso työ on tehty ja olem-me toiveikkaita.

Sairaanhoitopiirin strategia on myös päivitetty vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haas-teisiin. Pääpaino toiminnan kehittämisessä on potilaan näkökulma, jota on entisestään vahvistettu. Meidän pitää uskoa potilaan kykyyn osallistua ja vastata hoidostaan vah-vemmin ja itsenäisemmin kuin ennen. Huolehtivaisesta henkilöstöstä se voi tuntua luo-pumiselta, mutta eiköhän asiakas ole luottamuksen arvoinen. Uudessa sote-maailmassa puhumme siis asiakkaasta, joka tekee itsenäisiä valintoja palveluntuottajien julkistami-en laatutietojen perusteella. Vielä pitää ponnistaa, että tiedot olisivat kaikkien saatavil-la ja vertailukelpoisia.

Strategisesti tärkeää muutoksen läpiviennissä on motivoitunut, ammattitaitoinen henkilöstö ja osaava ja osallistava johtaminen. Kehitämme nyt perehdytystä, ja alkuvuo-desta otamme koko talossa käyttöön uuden perehdytysohjelman. Ainutlaatuista siinä on sen nettipohjaisuus, joten se on tulevien työn-tekijöiden käytössä jo ennen ensimmäistä työpäivää. Työntekijä voi siis tutustua taloon etukäteen, ja saada hoidettua monta käytännön asiaa valmiiksi ennen uudelle työpaikalleen asettumista. Esimieskou-lutusta jatkamme Meidän Even lisäksi laajalla valmennuskokonai-suudella.

Tulevaisuuden sairaala etenee, ja kuten lähtökuopissa arvelimme, suunnitelmat ovat eläviä. Olemme todenneet, että on niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti järke-vää aloittaa myös ns. ydinsairaalakokonaisuuden toteuttaminen yhdessä lasten ja naisten kanssa. Ydinsairaalalla tarkoitamme kokonaisuutta, joka sisältää päivystyksen, leikkaustoiminnan ja teho-osastot sekä näihin liittyvän vuodeosastotoiminnan ja diagnostiikan palvelut. Seuraavassa vaiheessa alkaa ydinsairaalan toiminnan suunnittelu ja eiköhän se kauhakin jo maata ruopaise. Välinehuollon väistötilat ovat valmistuneet ja toiminta alkaa vuoden vaihteessa. On innostavaa saada olla muka-na hankkeessa, joka tähtää kauas tulevaisuuteen.

Kauas tulevaisuuteen tähtää myös sote-uudistus. Siihen valmis-taudumme ensisijaisesti Popster-hankkeen kautta. Hanketta vetää Hannu Leskinen, joten valmista varmasti syntyy. Valmistelu on laajapohjaista ja me olemme työryhmissä aktiivisesti mukana. Vä-liraportit ryhmiltä on julkaistu ja tahtotila saavuttaa hyvä loppu-tulema on vahva. Tahti vain kiihtyy ensi vuonna, kun uusi maa-kuntahallinto aloittaa toimensa. Maakuntien on tarkoitus käynnis-tyä vuoden 2019 alussa, eli ihan tuossa tuokiossa. Kaksi vuotta on siis aikaa valmistautua.

Oikein hyvää joulua koko henkilöstölle ja lämmin kiitos tästä vuodesta. n

A i no -L i i sa O u k k a

Pohjanpiir i numero 6 / joulukuu 2016sisältö

3 Pääkirjoitus: Valmiina muutoksiin

5 Työ ja tekijä: Mobiililaitteessa tiedot ovat tallessa eikä käsialaa tarvitse tulkita

6 Potilastietojärjestelmät uuden ajan kynnyksellä

10 Virtuaalisairaala parantaa palveluiden saatavuutta

11 Tietoturva on osa laatua

12 Joulutervehdys

14 Osaavaa henkilökuntaa tarvitaan jatkossakin

16 Hallitusti kohti uutta palvelujärjestelmää

20 Kuudestoista kisa laatupalkinnoista

21 Sairaanhoitopiiri uudisti strategiansa

22 Ketteryys helpottaa kliinikkolääkärin työtä

23 Länsi-Pohjan oma sote-projekti täydessä vauhdissa

25 Oulunkaaren kuntayhtymä palkittiin matalan kynnyksen chat-palvelusta

26 Väitöksiä Oulun yliopistossa

27 Synnytys sairaalan ulkopuolella

28 Hannu Leskisestä kunniatohtori

28 Kliinisen lääketutkimuksen vuoden 2016 tutkijan ja tutkimushoitajan palkinnot Ouluun

29 Sote-lakipaketti kohtuullisen hyvä

30 Vaparin Halloween

32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Tervetuloa, muutos!

33 Helena ja Niilo Hallman -palkinto oululaiselle tutkimukselle

33 Väitöksiä Oulun yliopistossa

34 Piispan joulutervehdys: Toivon soinnit

POHJANPIIRI41. vuosikerta

Ilmestyy kuusi kertaa vuodessahttp://www.ppshp.fi

JULKAISIJAPohjois-Pohjanmaan

sairaanhoitopiirin kuntayhtymä08 315 2011

PÄÄTOIMITTAJAPasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP

[email protected] 315 4173

TOIMITUSViestintätoimisto Verbi Oy

Liisa Ahlsté[email protected]

0400 582 588

Martti Ahlsté[email protected]

0500 582 588

VALOKUVAAJATPirjo Pyhäluoto, PPSHP


Sylvi Savolainen, [email protected]

08 315 3545

Tiina Mäki, [email protected]

08 315 3546

Pekka Huovinen, [email protected]

0400 305 613

Jukka Veijola, [email protected]

040 8474 263

SIVUNVALMISTUSMarika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat)

TOIMITUSNEUVOSTOPj. Aino-Liisa Oukka

Kauko HalmetojaJuha Jääskeläinen

Pirjo KejonenJuha Korpelainen

Pasi ParkkilaJarkko RaatikainenTuula Virsiheimo

Heikki Wiik

TOIMITUKSEN OSOITEPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Kajaanintie 50PL 10, 90029 OYS

OSOITTEEN [email protected]

08 315 4698

ILMOITUKSETOlavi Määttä


PAINOPAIKKAErweko Oy

KANNEN KUVATiina Mäki

14

5POHJANPIIRI 6/2016

TEKSTI L i isa A h lstén KUVA T i i na Mä k i työ ja tekijä

Älypuhelimissa toimiva Hoitu-järjestelmä säästää sairaanhoitajan askeleita ja

välittää potilastiedot kaikille hoitoon osallistuville samanaikaisesti.

5POHJANPIIRI 5/2016

Oys:ssa vuodesta 2002 lähtien työs-kennellyt Päivikki Makkonen on toi-

minut yhteispäivystyksen sai-raanhoitajana jo kymmenisen vuotta. Työuransa hän aloitti lä-hihoitajana.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana sairaanhoitajan työ on ko-vasti muuttunut. Tietotekniikka on tullut oleelliseksi osaksi hoito-työtä. Ennen mittaus- ja koetu-lokset kirjattiin paperille ja kiiku-tettiin lääkärille nähtäväksi.

”Nyt jokaisella päivystyksen sairaanhoitajalla ja lääkärillä on käytettävänä oma älypuhelin. Kun tutkimustulokset kerran kirjataan järjestelmään, ne ovat välittömästi koko hoitotiimin nähtävillä. Pystymme näin poti-

laskohtaisesti katsomaan, mikä kunkin potilaan tilanne on”, hän kertoo.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että sairaanhoitaja pystyy myös päivystyksen käytävällä odottavalle potilaalle vastaa-maan, missä vaiheessa hänen tutkimuksensa tai verikoetulok-sensa ja lääkärin vastaanoto lle pääsynsä on. Ja kun lääkäri nä-kee omasta laiteestaan, että kaik-ki tarvittavat koetulokset on saa-tu valmiiksi, voi hän ottaa potil-laan vastaanottohuoneeseen.

”Päivystyksessä sairaanhoita-jalta vaaditaan kovaa stressinsie-tokykyä ja taitoa reagoida nope-asti muuttuviin tilanteisiin. Tyk-kään kolmivuorotyöstä, enkä ihan vähällä vaihtaisi päivätyö-hön. Meillä on hyvä työporukka ja hyvä työilmapiiri. Viihdyn työssäni. Meillä ei ole osastoru-tiineja ja jokainen työvuoro on erilainen”, Päivikki Makkonen sanoo.

Tiedonsiirtoa nopeuttava järjestelmä

Miten nykytilanteeseen on pääs-ty?

Yhteispäivystys hyppäsi vii-me maaliskuussa yhden aske-leen yli ja siirtyi paperista suo-raan mobiiliin aikakauteen uu-den, älypuhelimessa toimivan Hoitu-järjestelmän avulla. Hoi-tu on yhtä aikaa sekä toiminnan-ohjausjärjestelmä että potilas-tietojärjestelmän laajennus.

”Kirjaamme Hoituun muun muassa potilaalle tehdyt fysiolo-giset mittaukset, lääkkeiden an-not ja lääkemääräykset sekä teh-dyt toimenpiteet. Meidän ei enää tarvitse mennä jatkuvasti kansli-aan tai hoitohuoneeseen katso-maan tietokoneelta, joko labora-toriotulokset tai röntgenkuvat ovat valmistuneet eikä sairaan-hoitajan enää tarvitse haeskella lääkäriä tutkimustulosten kans-sa”, Päivikki Makkonen kertoo.

MOBIILILAITTEESSA tiedot ovat tallessa eikä käsialaa tarvitse tulkita

”Runsaan puolen vuoden mo-biililaitteiden käyttökokemusten jälkeen olemme päivystyksessä tyytyväisiä. Järjestelmää on koko ajan kehitelty parannusehdotus-temme pohjalta entistä enem-män meitä käyttäjiä palvelevak-si. Tässä järjestelmässä potilas-tiedot eivät voi joutua hukkaan sen jälkeen, kun tiedot on sinne kirjattu. Paperiset potilaskerto-mukset saattoivat joskus lähteä hukkateille, esimerkiksi väärälle osastolle.

Hoitotyön kehittäminen on Päivikki Makkoselle itselleen mieluista työtä. Tällä hetkellä hän on suorittamassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa kehittämisen ja johtamisen kou-lutusohjelmassa.

”Olen mukana Tulevaisuuden sairaala -projektissa päivystyk-sen edustajana, mutta myös kai-kenlainen muu hoitotyön kehit-täminen kiinnostaa.” n

5POHJANPIIRI 6/2016

Tietotekniikkaon tullut oleelliseksi osaksi hoitotyötä.


Potilastieto- järjestelmät

Sähköisten potilastietojärjestelmien käyttö tehostuu, kun niihin tulee sote-uudistuksen myötä mukaan analytiikka, toiminnanohjaus ja asiakkuuden hallinta. Hajanaisesta kehittämisestä on siirrytty valtakunnalli-seen yhteistyöhön ja koordinaatioon.


uuden ajan kynnyksellä

TEKSTI Ma r t t i A h lstén KUVAT T i i na Mä k i

7POHJANPIIRI 6/2016 7POHJANPIIRI 6/2016

n Terveydenhuollon tietojärjestelmät alkavat siirtyä mobiili-laitteisiin. OYS:ssa otettiin keväällä käyttöön Hoitu-älypuhelin-sovellus yhteispäivystyksessä. Nyt sen käyttöönotto on alkamassa vuodeosastoilla. Hoitu on yhtä aikaa sekä toiminnanohjaus-järjestelmä että potilastietojärjestelmän laajennus. Se toimii sekä pöytäkoneissa että älypuhelimissa. Hoitu parantaa hoidon laatua ja helpottaa henkilökunnan työtä.


V iime vuoden syksyllä käynnistyi UNA-hanke, johon koot-tiin noin 500 ter-

veydenhuollon organisaatioissa työskentelevää henkilöä pohti-maan, millainen tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden tietojär-jestelmäkokonaisuuden pitäisi olla. Hankkeessa oli mukana se-kä hoitotyön, tietotekniikan että johtamisen ammattilaisia. Poh-jois-Pohjanmaan sairaanhoito-piiristä UNAaan osallistui yli 50 henkilöä. PPSHP olikin Pir-kanmaan sairaanhoitopiirin jäl-keen toiseksi suurin mukana ol-lut organisaatio.

Vaikka pohdinnan kohteena olivat tietojärjestelmät, tärkein kysymys oli kuitenkin toiminta-prosessit. Millä tavalla ne muut-tuvat uuden sote-järjestelmän myötä seuraavien kymmenen vuoden aikana? Keskiöön asetet-tiin potilas. Toimintaprosessien pitäisi palvella hänen hyvinvoin-tiaan hänen omassa ympäristös-sään ja elämäntilanteessaan. Kun hän tarvitsee palveluita, proses-sin pitää toimia kotoa kotiin.

Tietojärjestelmien pitäisi tu-kea näitä tulevia prosesseja. Ta-voitteena ei ole rakentaa Suo-meen yhtä ainoaa potilastietojär-jestelmää vaan modulaarinen kokonaisuus, jossa on yhteinen ydin ja sen ympärillä erilaisia jär-jestelmiä, moduuleita, jotka pys-tyvät välittämään tietoa keske-

nään. Siihen tarvitaan yhteiset standardit ja rajapinnat.

Kun hanke päättyi kesäkuus-sa, se oli päässyt asetettuihin ta-voitteisiin. Oli saatu määriteltyä uudet toimintaprosessimallit, tietojärjestelmäkokonaisuuden arkkitehtuurimalli sekä malli toi-minnanohjaukselle ja asiakkuu-den hallinnalle.

Mutta jätetään UNA nyt het-keksi ja palataan syntyihin sy-viin. Miksi tällainen määrittely-työ oli tarpeen?

Tarvitaan uudenlaista analytiikkaa

PPSHP:n hallintoylilääkäri Ju-ha Korpelainen sanoo, että terveydenhuollon tietojärjestel-mät on alun perin tarkoitettu hoidon tukitoiminnaksi, ja osa henkilökunnasta ajattelee niin vieläkin.

”Nykyään kuitenkin kaikki toimintaprosessit riippuvat tie-tojärjestelmistä. Niistä on tullut olennainen osa hoidon kokonai-suutta ja hoitotapahtumaa. Il-man niitä on vaikea toimia muu-ten kuin aivan poikkeusolosuh-teissa. Koko hoitoketju sekä akuuteissa että pitkäaikaisissa sairauksissa riippuu tietojärjes-telmien toiminnasta”, Korpelai-nen selvittää.

Hänen mukaansa suomalaiset potilastietojärjestelmät toimivat kansainvälisesti vertaillen hyvin.

Ongelmana on ollut tiedon siirty-minen järjestelmien välillä.

”Kun maakunnat alkavat jär-jestää palveluita ja tuottajiksi tu-lee useita organisaatioita, järjes-täjä tarvitsee tuottajilta tietoa yli organisaatiorajojen potilaiden diagnostiikasta ja hoidosta sekä paljon erilaisia tunnuslukuja. Li-säksi tarvitaan toiminnanohja-ukseen ja asiakkuuden hallin-taan liittyvää kokonaisanalytiik-kaa, jollaista ei nykyisissä järjes-telmissä ole. Muuten koko tuotantopaletin ohjaaminen on mahdotonta.”

Parhaimmissa yksittäisissä tietojärjestelmissä analytiikka toki on, mutta se on suunniteltu vain oman erikoisalan toimin-nanohjaukseen. Tällaisia järjes-telmiä on esimerkiksi leikkaus-toiminnassa, kuvantamisessa ja laboratoriotoiminnassa.

Kehitys kulkee sykleittäin

Oulun yliopiston terveydenhuol-lon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen painottaa, et-tä tietojärjestelmät on aina suun-niteltu palvelemaan kullakin het-kellä voimassa olevaa palvelujär-jestelmää ja lainsäädäntöä.

”Yhteensopimattomien tieto-järjestelmien kirjo syntyi palve-lemaan maailmaa, jota määritte-livät kansanterveyslaki ja laki erikoissairaanhoidosta. Vuoden 2011 terveydenhuoltolaki teki lailliseksi sen, että perustervey-denhuolto ja erikoissairaanhoito saivat ryhtyä vaihtamaan tietoja keskenään. Sitä ennen puuhas-teltiin kaikenlaisten suostumus-ten hallintajärjestelmien kanssa. Terveydenhuoltolain myötä al-koi syntyä erilaisia alueellisia tietojärjestelmiä”, Reponen ku-vaa.

...järjestäjä tarvitsee tuottajilta tietoa yliorganisaatiorajojen potilaiden diagnostiikasta ja hoidosta.

9POHJANPIIRI 6/2016

vonnassa ja tuesta”, Korpelainen ja Reponen pohtivat.

Valinnanvapaus tuo vuoren-varmasti mukanaan omat haas-teensa tietojärjestelmille, mutta niitä on turha pohtia ennen kuin valinnanvapauden toteuttami-sen tavasta ja periaatteista on päätökset.

Ytimen kilpailutus käynnistyy

Palataan takaisin UNAan. Sen ensimmäinen vaihe päättyi kesä-kuussa ja kakkosvaihe käynnistyi lokakuun alussa. Jatkotyötä var-ten on perustettu hanketoimisto, jonka isäntäkuntana toimii Pir-kanmaan sairaanhoitopiiri.

Kakkosvaiheessa tarkenne-taan vielä määrityksiä ja käyn-

Sairaalassa on rol-laattoreita myös henki-lökunnalla, vaikkakaan niihin ei oikein kärsi nojata. Näistä rollaat-toreista on langaton yhteys sähköisiin potilas-kertomusjärjestelmiin.

Toinen tapa tarkastella tieto-järjestelmiä on kehityssyklit. Re-posen mukaan ensimmäisessä syklissä 1980-luvulla opeteltiin tallentamaan tietoa siten, että sa-massa yksikössä muut pystyivät näkemään, mitä oli tehty. Toinen sykli 1990-luvulla teki mahdolli-seksi etäkonsultaatiot tervey-denhuollon toimijoiden välillä. Kolmannessa syklissä 2000- luvulla on käynnistynyt alueelli-nen ja valtakunnallinen tietojen vaihto, josta Kanta-palvelu on hyvä esimerkki.

Ei revoluution vaan evoluution kautta

Juha Korpelainen ja Jarmo Re-ponen sanovat molemmat, että uusi tietojärjestelmäkokonai-suus syntyy evoluution, ei revo-luution kautta, sillä sosiaali- ja terveysjärjestelmän ydin ei muu-tu miksikään. Potilaat ja asiak-kaat on hoidettava eikä katkoksia saa tulla. Ei ole mahdollista ottaa taukoa, jonka aikana uusitaan tietojärjestelmät.

”Tietojärjestelmillä tulee ole-maan tietty yhteinen osio, ydin, johon sitten liittyy lukuisia muita erillisiä järjestelmiä. Osa niistä voi olla kokonaan uusia, mutta osa tulee varmasti olemaan ny-kyisiä järjestelmiä, jotka on ajan-mukaistettu noudattamaan yh-teisiä standardeja ja rajapintoja”, he sanovat.

He sanovat myös, että käyn-nistymässä on uusi sykli, kun po-tilas ja asiakas otetaan mukaan tiedon tuottamiseen ja vaihtami-seen. Jossakin vaiheessa pääs-tään varmaan niin pitkälle, että elintoimintojen kotimittauksia pystytään hyödyntämään luotet-tavasti diagnosoinnissa ja hoi-dossa. Erilaisilla mobiililaitteilla tulee olemaan tässä maailmassa tärkeä rooli.

”Mutta potilaan ja hoitojär-jestelmän tietojen vaihdossa läh-dettäneen liikkeelle esitietojen sähköisestä lähettämisestä en-nen toimenpiteeseen tuloa sekä toimenpiteen jälkeisestä neu-

nistetään kilpailutukset. Ensim-mäiseksi kilpailutetaan kansalli-sena yhteistyönä järjestelmäko-konaisuuden ydin. Ydin on se väylä, jota pitkin tieto liikkuu eri moduulien välillä ja johon tallen-netaan keskitetysti tietyt perus-tiedot. Ytimen kautta toteute-taan myös sote-palveluiden toi-minnanohjaus ja asiakkuuden-hallinta.

Ytimen ympärille tulee mo-duuleita. Sellaisia ovat jo käytös-sä olevat potilaskertomusjärjes-telmät ja esimerkiksi laborato-riojärjestelmien kaltaiset erillis-järjestelmät. Niitä on kehitettävä kokonaisarkkitehtuuriin sopi-viksi. Lisäksi voidaan kehittää kokonaan uusia moduuleita joko korvaamaan nykyisin käytössä olevia järjestelmiä tai kokonaan

uusia tarpeita varten. Moduulit liittyvät ytimeen yhteisten raja-pintojen kautta.

Moduulit kilpailuttaa kukin organisaatio erikseen. Hanketoi-misto tarjoaa tukea, jos joitakin järjestelmän osioita halutaan kilpailuttaa laajempina konsor-tioina.

Juha Korpelainen arvelee, et-tä ydin saattaisi olla toiminnassa noin kolmen vuoden kuluttua. PPSHP:n Esko-potilaskertomus on vallittu kahteen otteeseen Suomen parhaaksi potilaskerto-mukseksi, joten hän uskoo, että Esko säilyy yhtenä moduulina. Se on vain muokattava kansallis-ten standardien mukaisesti, jotta se voidaan liittää tulevaan yti-meen. n


M ikä minua vaivaa? Mistä saan apua? Mitä voin tehdä itse? Miten hoito

etenee? Miten jatkan terveyteni vaalimista? Miten elän sairaute-ni kanssa? Kun kansalainen koh-taa tällaisia kysymyksiä, perin-teinen tapa toimia on soittaa pu-helimella sosiaali- ja terveyden-huollon yksikköön tai hakeutua vastaanotolle.

Tulevaisuudessa tämän toi-mintatavan vaihtoehto ja osittain sen korvaaja on digitaalinen pal-velu. Näin uskovat kaikki Suo-men yliopistolliset sairaanhoito-piirit, jotka ovat käynnistäneet Virtuaali-sairaala 2.0 -hank-keen. Siinä tuotetaan kansalaisil-le, potilaille ja ammattilaisille erityisesti erikoistason hoitoon kytkeytyviä digitaalisia terveys-palveluita.

PPSHP:n kehitysjohtaja Pasi Parkkila kertoo, että hanke tuo terveydenhuollon palveluja kaik-kien suomalaisten ulottuville asuinpaikasta ja tulotasosta riip-pumatta ja lisää siten kansalais-ten tasa-arvoa.

”Digitaaliset palvelut täyden-tävät perinteisiä hoitoketjuja ja sopivat erityisen hyvin esimer-kiksi elämänlaadun, oireiden ja elintapojen seuraamiseen ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon seurantavaiheessa. Myös pitkä-aikaisen sairauden kanssa elä-mistä ja potilaan omaseurannan mahdollisuuksia on mahdollista tukea virtuaalisesti.”

”Digitaalisuuden avulla voi-daan kasvattaa ennakoivan hoi-

don merkitys ja lisätä ihmisten mahdollisuuksia oman ja läheis-tensä hyvinvoinnin ylläpitämi-seen. Lisäksi digitaaliset terveys-palvelut yhdenmukaistavat ja kehittävät hoitoprosesseja. Sa-malla ne sujuvoittavat sekä mo-nipuolistavat työntekoa”, Park-kila sanoo.

Suuret hyödyt pienellä panostuksella

”Nykyiset sote-palvelut ovat vahvasti organisaatiolähtöisiä. Virtuaalisairaalassa kehitetään sellaista sähköisten palveluiden kokonaisuutta, jossa potilas tu-lee keskiöön”, PPSHP:n hallin-toylilääkäri Juha Korpelai-nen sanoo.

”Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa ajasta ja paikasta riippumattomia palveluita, yhä yksilöllisempää hoitosuunnitel-

maa, parempaa informaatiota ja tukea sekä lisääntyvää mahdolli-suutta kotihoitoon. Terveyden-huollon ammattilaisille digitaa-listen palveluiden lisääntyminen tarkoittaa erityisesti sitä, että häiriötilanteet työssä vähenevät, kun puhelimet eivät soi kokoa ajan.”

Digitaalisten palveluiden las-ketaan tuottavan palvelujärjes-telmälle suuret hyödyt pienellä panostuksella. ”Arvioiden mu-kaan ainakin viisi prosenttia po-liklinikkakäynneistä olisi mah-dollista korvata digitaalisilla pal-veluilla. Tällöin vuonna 2024 vuosittainen säästö olisi arviolta 40 miljoonaa euroa.”

Ensimmäiset virtuaalitalot avattu

Virtuaalisairaalan näkyvin osa Terveyskylä.fi-palvelu. Se on

portaali, joka tarjoaa tietoa ja tu-kea kansalaisille, hoitoa potilail-le ja työkaluja ammattilaisille. Osa tiedosta on avointa: yleistä informaatiota sekä lääketieteel-listä, tutkimusnäyttöön perustu-vaa tietoa. Osa tiedosta koskee sairaanhoitopiirien hoidon por-rastusta ja hoitoketjuja.

Terveys.fi-palveluun raken-netaan eri teemaisia virtuaalita-loja, joista ensimmäiset ovat jo auki. Vuoden 2018 lopulla taloja on avoinna yli 20 ja palveluita löytyy yli 30 potilasryhmälle. Virtuaalitalojen avoin informaa-tio tuotetaan sairaanhoitopiirien yhteistyöllä. Lisäksi kukin sai-raanhoitopiiri tuottaa omaa aluettaan koskevan tiedon hoi-don porrastuksesta ja palvelu-ketjuista.

Talojen sisältöä kehitetään jatkuvasti ja asiantuntijoiden toivotaan olevan keskenään yh-teyksissä yhteiskehittämisen suunnitelmista kansallisesti. Ta-lojen avoimen puolen lisäksi ke-hitteillä on potilaille suunnattuja yksilöllisiä digihoitopolkuja. Nii-hin vaaditaan tunnistautuminen. Terveydenhuollon henkilökun-nalle tarjolla on Innovaatiofar-meja palveluiden kehittämiseksi.

Virtuaalisairaala 2.0 hank-keen 12 miljoonan euron koko-naisuuteen saadaan kuuden mil-joonan rahoitus hallitusohjel-maan liittyvältä Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeel-ta. Toinen kuusi miljoonaa on yliopistollisten sairaanhoitopii-rien omaa rahoitusta. n

VIRTUAALISAIRAALA parantaa palveluiden saatavuuttaDigitaalisuus on kustannustehokas tapa parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta.

Yliopistollisten sairaaloiden ”kylkeen” on nousemassa virtuaalisairaala.

Virtuaalisairaala käynnistyi Helsingin ja Uudenmaan sai-raanhoitopiirin (HUS) hankkeella Virtuaalisairaala 1.0. HUS on perustanut Terveyskylään eniten virtuaalitaloja. OYS on mukana käyttämässä Mielenterveystaloa.

TEKSTI Ma r t t i A h lstén KUVA T i i na Mä k i

11POHJANPIIRI 6/2016

M uutama kuukausi sitten sähköpos-tin mukana tul-lut virus asensi

OYS:n tietojärjestelmään kiris-tyshaittaohjelman, joka salakir-joitti suuren määrän tiedostoja. Haittaohjelman lähde paljastet-tiin nopeasti ja sen leviäminen pysäytettiin. Potilastiedoille oh-jelma ei aiheuttanut vaaraa eikä mitään dataa menetetty, mutta varmuuskopioista jouduttiin pa-lauttamaan 23 000 tiedostoa.

”Terveydenhuolto ei ehkä vie-lä ole havahtunut siihen, että alan tiedot ovat arvokkaampaa kauppatavaraa kuin esimerkiksi finanssialan tiedot. Tuo tänä syksynä sattunut tapaus on esi-merkki siitä, että tietoturva on otettava vakavasti ja että uhkiin pitää varautua.”, sanoo tietotur-vasuunnittelija Jenni Sierma-la PPSHP:n tietohallinnosta. Hän on kirjoittanut pro gradu -tutkimuksen PPSHP:n tietotur-vapolitiikasta.

EU:n verkko- ja tietoturvavi-raston asiantuntija Dimitra Li-

veri puhui tietoturvasta Oulu-Healthin järjestämässä Ecosys-tem Meeting -tapahtumassa lo-kakuussa.

”Kun sairaalat ovat hyökkäyk-sen kohteena, myös potilaat ovat vaarassa. Kyberhyökkäys voi-daan kohdistaa esimerkiksi poti-lastietojärjestelmään, leikkaus-robotteihin tai hengityskonee-seen. Pahimmassa tapauksessa hyökkäys voi aiheuttaa potilaalle välittömän hengenvaaran”, hän sanoi.

Kyberuhka otettu vakavasti

Pohjois-Pohjanmaan sairaan-hoitopiirissä kyberuhka on otet-tu vakavasti. PPSHP on usean muun sairaanhoitopiirin, huol-tovarmuuskeskuksen ja kyber-turvallisuuskeskuksen kanssa selvittämässä, miten tietoturva voidaan ottaa huomioon hankin-toja tehtäessä.

”Kaikkein kriittisimpien jär-jestelmien kohdalla tietoturva-vaatimukset ovat tavallista kor-

keampia. Järjestelmän toimitta-jan pitää esimerkiksi pystyä tar-joamaan 24/7-tuki. Hankintoja tehtäessä täytyy siis osta määri-tellä vaatimus tarjouspyynnössä ja kirjata se sopimukseen”, Jenni Siermala kertoo.

Sairaanhoitopiiri on kehittä-nyt tietoturvaan liittyviä teknisiä prosesseja, jotta uhkiin pysty-tään varautumaan entistä pa-remmin. Lisäksi on perustettu tekninen tietoturvatiimi, jonka tehtävä on huolehtia siitä, että laitteistoympäristö ja tietoverk-ko ovat turvallisia.

Täytyy olla varamenettely

Teknisen suojautumisen lisäksi kiinnitettään huomiota henkilö-kunnan tietoturvakäyttäytymi-seen. Siermala käyttää vertauk-sena kävelemistä päin punaisia liikennevaloja.

”Tiedän, että niin ei saa tehdä, mutta autoja ei näy, ei myöskään poliisia. Tiedän, että onnetto-muuksia on sattunut ja että joku on saanut sakkoja, mutta minul-

TIETOTURVA on osa laatuaTietoturva ei ole tekninen asia, jonka tietohallinto hoitaa. Se on oleellinen osa

terveydenhuollon palvelun laatua ja koskettaa kaikkia työntekijöitä.

le ei ole koskaan sattunut kum-paakaan. Niinpä riskeeraan, kun on kiire. Tietoturva-asioissa täl-laisia riskejä ei voi ottaa.”

Tietoturvan yksi tärkeä osa on kyky toimia, jos tietojärjestelmät lakkaavat toimimasta. Täytyy ol-la olemassa varamenettely. Täl-laista tilannetta on harjoiteltu kahdesti laajassa, simuloidussa tilanteessa. Lisäksi sitä harjoitel-laan aina myös järjestelmän nor-maalien huoltokatkosten aikana.

Tietosuojan kehittämiselle tu-lee uusia haasteita uuden sote-järjestelmän ja uuden EU:n tie-tosuoja-asetuksen johdosta. Ase-tus tuli voimaan 24.5.2016 ja sitä aletaan soveltaa 25.5.2018 alka-en. Uudessa sote-järjestelmässä vastuut ja velvoitteet muuttuvat. Usea organisaatio alkaa käyttää toisen organisaation tietoja. Sik-si on luotava periaatteet, miten toimitaan ja varmistettava, että tieto on saatavilla, se on eheää ja luotettavaa. n

n Lääkintälaitteet ovat korkean riskin järjestelmiä. Ne eivät ole samalla tavalla verkossa kuin tietojärjes-telmät ja niiden suojaus on erittäin vahva.

TEKSTI Ma r t t i A h lstén KUVA Juha Sarkkinen


Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo. Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo. Kylmä voisko nyt olla kellä, talven säästä kun tuoksahtaa lämmin leuto ja henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa.

Syttyi siunattu joulutähti yöhön maailman raskaaseen, hohde määrätön siitä lähti, viel´ on auvona ihmisten; kun se loistavi lasten teille, päilyy järvet ja kukkii haat, kuusen kirkkahan luona heille siintää onnelan kaukomaat.

Säveltäjä: Leevi Madetoja Sanat: Alpo Noponen

K iitos koko sairaanhoitopiirin henkilökunnalle ja yhteis-työkumppaneille kulunees-ta työntäyteisestä vuodesta.

Toiminnallisesti vuosi on ollut hyvä, vaikka murheitakin mukaan aina mah-tuu. Myös taloudellisesti olemme pär-jänneet hyvin. Hoidon laatu on korke-alla tasolla ja kaikissa yksiköissä on teh-ty erinomaista työtä hoidon saatavuu-den parantamiseksi. Samaan aikaan meidän kaikkien panosta on tarvittu kahteen aivan poikkeukselliseen hank-

keeseen. Tulevaisuuden sairaala 2030 alkaa hahmottua ja konkretisoitua. Terveydenhuollon uudistus on kuu-mimmillaan, mutta vielä pitkään pahas-ti kesken.

Nyt on aika laittaa asioita hetkeksi tärkeysjärjestykseen. Sairaalan on silti toimittava läpi vuoden, mutta myös jou-luna töissä olevat ehtivät toivottavasti ja varmasti tavalla taikka toisella keskit-tyä myös omaan jouluunsa.

Hyvää Joulun aikaa koko henkilö-kunnalle ja läheisille!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017

Kari Haukipuro Pirjo Kejonenjohtajaylilääkäri hallintoylihoitaja


Joulutervehdys


SINUN LABORATORIOLLESIVÄYLÄ

Me helpotamme kulkuasi. Mylab.


Sosiaali- ja terveysminis-teri Pirkko Mattila aloitti työuransa sai-raanhoitajana, vaikka

ennen valintaansa eduskuntaan hän työskenteli opettajana Oulun aikuiskoulutuskeskuksessa. Myö-hemmin suorittamaansa kulttuu-rimaantieteen maisterin tutkintoa hän pitää hyödyllisenä alue- ja valtionhallinnon käytännön työs-sä.

Uransa alkuvaiheessa hän oli sairaanhoitajana Päivärinteellä, joka silloin oli vielä reumasairaa-la. OYS:ssa keskusleikkausosas-ton anestesiasairaanhoitajana hän työskenteli yhtäjaksoisesti vuosina 1996–2007. Lamavuoi-sina, 90-luvulla, määräyskirjat olivat lyhyitä ja sijaisuudet saat-toivat olla vain yhden kahden päivän mittaisia. ”Mutta työttö-mänä sairaanhoitajana en varsi-naisesti koskaan ole ollut”, hän sanoo.

Sairaanhoitajan työtä hän pi-tää ihmisläheisenä ja mielenkiin-toisena. ”Yliopistosairaalat ovat hoitotyön ja lääketieteen osaa-misen vetureita. Muutostenkin

keskellä tarvitaan aina osaavaa hoitohenkilökuntaa. Hyvä ja mo-tivoitunut työntekijä on työnan-tajalle kullan arvoinen”, hän to-teaa.

Yhteistyötä monipuolisesti

Potilaat eivät sote-uudistuksessa mihinkään katoa. Tehtävät ja sairaudet säilyvät pitkälti sa-manlaisina. Osittainen valinnan-vapaus muuttaa joitakin raken-teita, mutta erityisen vaativaa tai harvinaista hoitoa ei ministerin mukaan voida jatkossakaan laa-jentaa valinnan vapauden piiriin. Tällainen hoito pysyy yliopistos-airaaloissa, jotka ovat koulutuk-sen, tutkimuksen ja tieteenteke-misen etujoukoissa.

Pienet maakunnat tekevät terveydenhuollossa jo nyt maa-kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Työnjako tulee jatkossa varmas-ti olemaan yhä monipuolisem-paa.

Vaikka ikäluokat pienenevät, uskoo Pirkko Mattila terveyden-huoltoalan ja lääketieteen veto-voimaisuuteen koulutusaloina.

Hän luottaa siihen, että motivoi-tuneita opiskelijoita tullaan näil-le aloille tulevaisuudessakin saa-maan.

Uudet hoitomuodot ja tekno-logia ovat muuttaneet hoitotyötä ja -aikoja, jos ajatellaan vaikkapa ennen Päivärinteelläkin hoidet-tuja reuma- tai tuberkuloosipo-tilaita, joiden hoito saattoi sai-raalassa kestää useita kuukausia.

On myös maita, joissa väestön ikääntymisen vuoksi on saman tyyppisiä ongelmia kuin Suo-messa. Meillä Suomessa on oltu etujoukoissa ja kehitetty terveys-teknologiaa ikääntyvien hoidon tarpeisiin. Näistä uusista inno-vaatioista ministeri uskoo löyty-vän vientipotentiaalia ikääntyvi-en ja sairaiden avuksi maamme rajojen ulkopuolella.

Muutosjohtaminen haastaa

Vuonna 2010 Pirkko Mattila oli sairaanhoitajana Haitin maanjä-ristysalueella Punaisen Ristin avustustyössä viisi viikkoa. Hoi-totyö siellä oli karulla tavalla in-

novatiivista. ”Kun jalka murtu-man hoitamiseksi oli vedossa, käy-tettiin painona henkilövaa`assa pussissa punnittuja kiviä”, hän muistelee.

Punaisella Ristillä on selkeä auttamiskonsepti, johon on hä-nen mukaansa suhteellisen help-po sujahtaa sisälle. Katastrofi-alueilla on aina niitä, jotka ovat kokeneita ja olleet vastaavanlai-sissa tilanteissa aiemminkin. Luonnonkatastrofit eivät maail-masta lopu ja siksi on hyvä, että vapaaehtoisia aina löytyy.

Mitään muutosta ei tehdä il-man osaavaa henkilöstöä. Tämä pätee niin avustustyöhön kuin vireillä olevaan sote-uudistuk-seen. ”Muutos on johtamisen ko-etinkivi. Muutosjohtaminen val-takunnan tasolta aivan lähiesi-miestasolle asti on haasteellista. Vaikka henkilöstö, on se joka ter-veydenhuollon uudistukseen lo-pulta kuitenkin toteuttaa.” n

Osaavaa henkilökuntaa

Nykyiselle sosiaali- ja terveysministerille

terveydenhuolto on tuttua hoitotyön,

kouluttamisen ja kansainvälisen avustustyön

kautta. Työura alkoi Pohjois-Pohjanmaan

sairaanhoitopiirissä.

tarvitaan jatkossakin

TEKSTI L i isa A h lstén KUVA L au ra Kot i la , Va lt ioneuvoston k a nsl ia



J os ja kun sote-uudistus toteutuu aikataulussaan, Pohjois-Pohjanmaan sai-raanhoitopiiri julkaisee

enää kaksi toiminta- ja talous-suunnitelmaa. Vs johtajaylilää-käri Aino-Liisa Oukka sanoo, että suunnittelijoille tilanne on haastava. Toiminta on järjestet-tävä siten, että muutosta tuetaan ja valmistellaan mahdollisimman hyvin. Samaan aikaan pitää var-mistaa, että palveluita kehitetään pitkäjänteisesti siirtymäkauden yli. Tähän on varauduttu muun muassa sairaanhoitopiirin strate-gian uudistamisella.

Palvelujen turvaamisen suu-rimpia haasteita ovat väestön määrän ja palvelutarpeen kasvu. Mikäli nykyinen kasvu jatkuu ta-saisesti, PPSHP:n alueen kunti-en väkiluku kasvaa 1 000–3 000 hengellä vuosittain ja on 419 000 vuonna 2020. Koko OYS:n eri-tysvastuualueen väkiluvun en-nustetaan olevan silloin 750 000. Kasvu keskittyy Ouluun ja sen lä-hikuntiin.

”Tähän liittyy ikärakenteen muutos. 65 vuotta täyttäneiden

määrä lisääntyy PPSHP:n alueel-la vuodesta 2015 vuoteen 2025 mennessä yli 22 000:lla. Heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin 15 000 henkeä. Vanhus-väestön suhteellinen kasvu aset-taa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita”, Oukka sanoo.

Taloudellinen tilanne hyvä

Helpotusta koviin suunnittelu-paineisiin tuo talouden suotuisa kehitys. Talousjohtaja Jarkko Raatikainen kiittää siitä erityi-sesti kilpailukykysopimusta eli Kikyä.

”Ei palkankorotuksia, loma-rahaa leikataan, työaikaa piden-netään, työnantajan sosiaaliva-kuutusmaksut alenevat. Kaikki tämä leikkaa henkilöstökuluja noin 2,6 prosenttia verrattuna vuoden 2016 käyttösuunnitel-maan. Kukaan ei muista, milloin viimeksi, jos koskaan, sairaan-hoitopiirin henkilöstökulut ovat alentuneet”, Raatikainen sanoo.

Vuoden 2017 toimintatuo-toiksi on arvioitu 606,4 miljoo-

naa euroa. Tämän vuoden käyt-tösuunnitelmaan verrattuna kas-vua on 0,5 prosenttia. Ensi vuo-den menoiksi on budjetoitu 575,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,4 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden käyttösuunni-telmassa. Vuoden 2017 tulok- sen on laskettu muodostuvan 3,7 miljoonaa euroa ylijäämäi-seksi.

Uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alusta. Silloin sairaanhoitopiirit lakkau-tetaan. Silloin myös tasataan ti-lit. Jos on ylijäämää, se palaute-taan omistajakunnille. Jos on ali-jäämää, kunnille lähtee ylimää-räinen lasku.

PPSHP:llä on vanhoja alijää-miä 12 miljoonaa euroa. Uuden kuntalain mukaan ne pitäisi kat-taa vuoteen 2020 mennessä. Sitä varten on olemassa suunnitelma. Jarkko Raatikaisen mukaan ali-jäämät pyritään kuitenkin katta-maan nopeammin, jo vuoden 2018 loppuun mennessä, jotta tasattavaa kuntien kanssa ei oli-si, kun siirrytään uuteen palvelu-järjestelmään.

”Vuoden 2016 tilinpäätökses-tä tulee noin 10 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Se helpottaa pai-netta alijäämien kattamisessa ja helpottaa muutenkin talouden suunnittelua, kun ei tarvitse teh-dä vaikeita sopeuttamistoimia”, hän sanoo.

Hoito prosessijohtoisemmaksi

Sairaanhoitopiiri valmistautuu tulevaisuuteen laatimalla osaa-miskeskusselvityksen. Siinä tut-kitaan tarpeita ja mahdollisuuk-sia ryhmitellä toisiaan tukevia toimintoja ja tiloja sairaalan si-sällä uudella tavalla hoitokoko-naisuuksiksi. Osaamiskeskus voi toimia laajemmallakin pohjalla kuin oma sairaanhoitopiiri. Ta-voitteena on nopea hoitoon pää-sy ja paremmat hoitotulokset.

Aino-Liisa Oukan mukaan se tarkoittaisi toiminnan muutta-mista linjaorganisaatiosta pro-sessiorganisaatioksi

”Mutta tarkoitus ei ole panna koko organisaatiota uusiksi vaan siirtyä prosessiorganisaatioon

TEKSTI Ma r t t i A h lstén KUVA Pek k a Huov i nen

Hallitusti kohti uutta PALVELUJÄRJESTELMÄÄPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelee parin seuraavan vuoden toimintaa siten,

että siirtyminen uuteen sote-järjestelmään sujuu mahdollisimman kivuttomasti.


siellä, missä se selvästi tuottaisi hyötyjä sekä potilaalle että hoi-don tuottajalle. Linjaorganisaa-tiossa mietitään esimerkiksi, on-ko selkävaivoista kärsivä potilas kirurginen vai fysiatrinen. Pro-sessiorganisaatiossa hän on sel-käpotilas, jonka hoitoprosessi määräytyy ongelman, ei organi-saation kautta.”

Avohoidon kehittäminen jatkuu

PPSHP:n hoidossa olleista poti-laista jo noin 75 prosenttia hoide-taan avohoidossa, ja avohoitoa lisätään edelleen. Avohoitoa lisä-tään esimerkiksi kehittämäl - lä päiväsairaalatoimintaa. Ensi vuonna avohoitokäyntien määrä tosin laskee, mutta syynä on tilas-toinnissa tapahtuvat muutokset.

Vuoden 2017 alussa sairaan-hoitopiirillä on 848 sairaansijaa. Niiden määrä laskee Visalassa, jossa on jouduttu sulkemaan kaksi osastoa. Potilaiden hoidon turvaamiseksi on kuitenkin suunniteltu vaihtoehtoisia toi-mintatapoja. Operatiiviselle tu-losalueelle on suunnitteilla kuu-si uutta vuodeosastopaikkaa. Vs johtajaylilääkäri Kari Hauki-puro sanoo, että kyse ei ole toi-mintalinjan muutoksesta. Avo-hoidon kehittäminen jatkuu myös leikkauspotilaiden kohdal-la.

”Erityisen vaikeita hoitoja tar-vitsevien potilaiden määrä ope-ratiivisella tulosalueella kuiten-kin kasvaa. Heidän hoitonsa kes-tää pitkään, ja heitä varten tarvi-taan lisää vuodepaikkoja.”

Haukipuron mukaan leikka-usten määrä kasvaa vuonna 2017 noin 1,6 prosenttia. Synnytysten määrän arvioidaan laskevan. Vuonna 2017 synnytyksiä odote-taan olevan OYS:ssa 3 750 ja Ou-laskankaan sairaalassa 1 000.

”Kehitysvammahuollon tu-losalueella pitkäaikainen laitos-hoito supistuu edelleen. Palvelu-ja pyritään tuottamaan enene-vässä määrin avopalveluina ja polikliinisesti. Laitoshoidon hoi-topäivien arvioidaan vähenevän noin 38 prosenttia. Ensihoidon palvelutasoa parannetaan lisää-mällä Ouluun uusi yksikkö ja laa-jentamalla Oulaisten yksikön toi-minta-aikaa”, Kari Haukipuro kertoo.

Yhteistyö lisääntyy

Sairaanhoitopiirillä on käynnis-sä yhdessä perusterveydenhuol-lon toimijoiden kanssa erilaisia toimenpiteitä ja selvityksiä, joi-den tarkoituksena on hillitä omistajakuntien terveydenhuol-lon kustannusten kasvua. Tällai-sia ovat esimerkiksi Oulun seu-dun yhteispäivystyksen toimin-nan kehittäminen sekä lasten januorten psykiatrisen toiminnan yhteistyöselvitys yhdessä Oulun kaupungin kanssa.

Eteläisen alueen mielenter-veystyön ja psykiatrisen hoidon järjestämistä on pohtinut työ-ryhmä. Sen työn tuloksena on syntynyt JokiMieli-raportti, jos-sa esitetään kokonaissuunnitel-ma toiminnan järjestämisestä. Visalan sairaalan psykiatrisen hoidon järjestäminen käsitellään ensi vuoden aikana yhdessä Jo-kiMieli-suunnitelman kanssa.

Oulun kaupungin kanssa PPSHP on perustanut työter-veyshuollon palveluita tuottavan yhtiön, jonka toiminta käynnis-tyy vuoden 2017 alussa. Oulun kanssa suunnitellaan myös yh-teisen yksikön perustamista ravintohuoltoon.

Välinehuollolle valmistuu uu-si rakennus OYS:n alueen etelä-päähän. Sen valmistuttua Oulun ja Kempeleen välinehuolto siir-

tyy sairaanhoitopiirin toimin-naksi. Kehitysvammahuollon asumispalveluiden ryhmäkoti-kilpailutuksen kautta sairaan-hoitopiiriltä siirtyy asukkaita ja henkilöstöä yksityiselle palvelu-tuottajalle.

Investoinnit reippaaseen kasvuun

PPSHP:n investoinnit alkavat kasvaa ensi vuodesta alkaen, kun Tulevaisuuden sairaalan raken-nusvaihe käynnistyy.

”Lasten ja naisten sairaalan rakentaminen lykkääntynee hie-man, mutta käynnistynee kuiten-kin ensi vuoden syksyllä. Ydinsai-raalan konseptisuunnitelma on valmistunut. Ydinsairaalan suun-nittelu ja rakentaminen on bud-jetoitu vuosille 2017–2023”, Jarkko Raatikainen sanoo.

”Investointien kokonaismää-rä ensi vuonna on 78 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sairaalaan tästä summasta käytetään 39,9 miljoonaa euroa. Lasten ja nais-

ten sairaalan ja ydinsairaalan li-säksi mukana on kehitysvamma-huollon suunnittelu ja rakenta-minen, tukipalvelukeskuksen suunnittelu ja rakentaminen, jä-teaseman rakentaminen, pysä-köintitalon suunnittelu sekä eri-laisia purkutöitä.”

Koneisiin ja laitteisiin inves-toidaan 13 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen hankinta, 2,2 miljoonaa, on kolmen teslan magneettikuvauslaitteen han-kinta kuvantamiseen. Ohjelmis-toihin investoidaan 3,8 miljoo-naa euroa.

Vuonna 2016 käynnistyi vaa-tivien hoitoalan ammattitehtävi-en vaativuuden arviointi, jota jatketaan ensi vuoden aikana. Samoin jatketaan palkkausjär-jestelmän uudistamista. Tavoit-teena on saada järjestelmä val-miiksi vuoden 2017 aikana. Hoi-totyön lähiesimiestyön rakentei-den ja tehtävien päivityksen toimeenpanoa jatketaan, lisäksi selvitetään esimiestyön käytän-teet eri työvuoroissa. n

Erittäin vaativien hoitojen kysyntä kasvaa. Sairaanhoitopiiri joutuu lisäämään operatiivisen tulosalueen vuodepaikkoja, koska tällaiset hoidot myös kestävät pitkään. Kuvassa HIPEK-syöpäleikkaus (hyperterminen intraperitoneaalinen kemoterapia), jotka on Suomessa keskitetty HUSiin ja OYS:iin.

Seminaari syövän hoidon tulevaisuudesta Pohjois-Suomessa päättäjille ja

terveydenhuollon asiantuntijoille.

Maanantai 6.2.2017 klo 12.00–16.00

Auditorio Medipolis, Kiviharjuntie 11

Seminaarin avaa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Ilmoittautumiset: www.ppshp.fi/koulutus/alueellinen_koulutus

SYÖPÄ POHJOIS-SUOMESSA -seminaari

FI/R

OCH/161

1/01

58


Siikajoenkunta

www.siikajoki.fi

Utajärvenkunta

www.utajarvi.fi

Sievinkunta

www.sievi.fi

Merijärvenkunta

www.merijarvi.fi

Oulaistenkaupunkiwww.oulainen.fi

Nivalankaupunkiwww.nivala.fi

Ylivieskankaupunkiwww.ylivieska.fi

Kuusamonkaupunkiwww.kuusamo.fi

Iinkuntawww.ii.fi


Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2017!

Muhoksenkunta

www.muhos.fi

mimmin kunta


Pudasjärvenkaupunki

www.pudasjarvi.fi

SiikalatvaHaapavesi Pyhäntä

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUTUKUNTA

www.haapavesi-siikalatva.fi


Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2017!

Jouluiloa!

Pohjanpiiri-lehti toivottaa lukijoilleen

Rauhallista Joulua sekä menestystä ja terveyttä

vuodelle 2017!


TEKSTI L i isa A h lstén KUVAT T i ina Mä k i

A ivan palkitsemistilai-suuden aluksi vs. joh-tajaylilääkäri Kari Haukipuro kuiten-

kin nosti esille jo vuonna 2008 palkitut kehittämishankkeet.

Miksi – siksi, että silloin en-simmäisen palkinnon saanut hanke, on hyvä esimerkki siitä, mihin laatukilpailulla pyritään. Nimittäin siihen, että kehitys-

Kuudestoista kisa LAATUPALKINNOISTATänä vuonna sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailussa kahdeksan hankeryhmää kisasi laatupalkinnoista.

Vuoden 2016 laatupalkinto-kilpailuhankkeiden arvi-ointiryhmään kuului dosentti, kliinisen hoitotieteen asiantun-tija Tarja Pölkki (LaNa), arvi-ointiylilääkäri Miia Turpeinen (OYS erva) ja suunnittelija/pro-jektipäällikkö Sanna Salmela (Yhtymähallinto).

Miia Turpeisen mukaan arvi-ointiryhmä totesi laatupalkinto-kilpailuun tuotujen hankkeiden täyttävän hyvin arviointikriteerit ja arviointiryhmän olleen yksi-mielinen arvioinneissaan. n

Laatupalkintojen jaossa ensimmäiset tulivat areenal-le vasta viimeisenä. Osas-tonhoitaja Ulla Heikkinen (vas.) ja osaston ylilääkäri Timo Saarela ottivat vastaan ensimmäisen palkinnon, jota jakamassa olivat talousjohta-ja Jarkko Saarela, vs. johta-jaylilääkäri Kari Haukipuro, laatupäällikkö Leena Lang ja hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen.

2. Palkinto: PKS-leikkaus-yksikön ja tukipalveluiden yhteistyön kehittäminen

Yleisarvio hankkeesta: Käytän-nönläheinen ja ajankohtainen hanke, jonka avulla on voitu konkreettisesti kehittää leik-kaustoiminnan, hankinta- ja logistiikkapalvelujen sekä vä-linehuoltopalvelun sujuvaa yh-teistyötä. Toimenpiteet ovat lin-jassa tavoitteiden kanssa ja ta-loudellinen arviointi on tehty huolellisesti. Toiminnan vakiin-nuttaminen on onnistunut hyvin ja hankeen tuloksia voidaan hyö-dyntää myös laajemmin.

Toista palkintoa vastaan-ottamassa olivat vastuualue-johtajat Juha Putkonen ja Sirpa Aittola ja erikoisham-maslääkäri Simo Lohi.

3. Palkinto: Primaariin pallolaajennukseen tulleen STEMI-potilaan hoitoketjun toimivuus Oulun yliopistolli-sessa sairaalassa 2011–2013

Yleisarvio hankkeesta: Selkeä ja perusteltu, lääketieteellisesti tär-keä hanke, jonka tavoitteet on määritelty hyvin suhteessa kan-sallisiin velvoitteisiin. Toiminta-mallin käyttöönotto on tuonut positiivisia muutoksia toiminta-tapaan. Kehittämistarpeet ja epävarmuustekijät on kuvattu selkeästi.

Työryhmä: Medisiininen tulos-alue, Kardiologian vastuualue, kardiologian osasto: Marja Kil-peläinen, Tuula Määttä, Seija Mölsä, Matti Niemelä, Tanja Parkkila, Emilia Ve-sikukka.

Kolmas palkinto luovutettiin sairaanhoitaja Seija Mölsälle ja osastonhoitajille Marja Kilpe-läiselle ja Tuula Määtälle.

PALKITUT HANKKEET

1. Palkinto: Perhekeskeisen hoitotyön kehittäminen sairaan vastasyntyneen ja keskosen hoidossa

Yleisarvio hankkeesta: Laadu-kas ja tärkeä hanke, jonka tausta ja perustelut on kuvattu järjestel-mällisesti ja kattavasti. Hanke-kokonaisuus on toteutettu joh-donmukaisesti ja tavoitteellises-ti. Suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa on kunnioitettu ja osallistettu sekä asiakkaita että työntekijöitä. Toimenpiteillä on ollut hyvä vaikuttavuus, ja toi-minnassa on saavutettu konk-reettisia, tavoitteiden mukaisia muutoksia.

Työryhmä: Lasten ja naisten tu-losalue, Lapset ja nuoret, Vasta-syntyneiden hoitoyksikkö, osas-to 55: Ulla Heikkinen, Timo

hanke jää elämään, sitä päivite-tään ja auditoidaan niin, että se kantaa pitkälle. Näin juuri on käynyt tuolloin palkitun Kriitti-sesti sairaan tai vammautuneen potilaan hoitoketjulle.

”Kehittämisprojektit eivät syn-ny itsestään, niiden eteen tehdään töitä. Siksi niitä on syytä palkita, mutta myös odottaa, että niistä on hyötyä pitemmällä tähtäimellä”,

Haukipuro huomauttaa. Kehittämistyöllä pyritään

laadun parantamiseen. Laatu-palkintokilpailu on myös tapa laatutiedon tuottamiseen ja näkyväksi saattamiseen.

Saarela, Virpi Körkkö, An-na-Kaija Patomaa, Sirkka-Liisa Kurkela, Monica Rau-tiala, Anne Sankari, Anita Aittola.

Työryhmä: Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue, Sairaala- ja välinehuolto, Välinehuoltokes-kus. Yhteistyöorganisaatiot: Sai-raanhoidolliset palvelut, Potilas-hoidon palvelut, Keskusvarasto Operatiivinen tulosalue, Pään ja kaulan sairaudet, PKS leik-kausyksikkö: Kai Sundquist, Simo Lohi, Anitta Tanhua, Soile Paasovaara, Lilja Moi-lanen, Outi Hakala, Pauliina Pätsi, Elina Pennanen, Tui-re Pulkkinen, Juho Tolonen, Hannu Vattanen, Juha Put-konen, Anne Latva, Sirpa Aittola.


TEKSTI Ma r t t i A h lstén KUVAT Tiina Mäki

Ppshp:n valtuusto hy-väksyi marraskuussa sairaanhoitopiirin uu-distetun strategian.

Uudistettu versio on nimeltään Tavoitteena Terveyttä 2016 –. Vs. sairaanhoitopiirin johtaja Aino-Liisa Oukka sanoo, että väliin jäänyt ”strategiaton vuosi” johtuu sote-uudistuksen sekä sisällöstä että aikatauluista.

”Strategiatyöskentelyn kan-nalta oli tärkeää, että meillä oli kohtalainen käsitys ja varmuus tulevan palvelujärjestelmän suuntaviivoista. Koska uuden järjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta, emme pitäneet enää perusteltu-na ryhtyä tekemään kokonaan uutta strategiaa”, hän sanoo.

”Uudistaminen oli kuitenkin välttämätöntä, koska meidän on vielä jatkettava toimintaa van-halla organisaatiolla. Muutos on valtava ja se täytyy tiedostaa jo-

kapäiväisessä toiminnassa. Muutos tarvitsee suuntaviivat, jotka on nyt kirjattu strategiaan. Muutoksen kanssa yhtä aikaa pi-tää kuitenkin pystyä kehittä-mään omaa toimintaa ja huoleh-timaan, että OYS pärjää myös tu-levaisuudessa.”

Uudistetussa strategiassa on yksi kokonaan uusi osio – Tule-vaisuuden sairaala. Kehitysjoh-taja Pasi Parkkilan mukaan 2010–2015 strategian tekemi-sen aikana tiedettiin, että tä-mänkaltainen ohjelma on tulos-sa, mutta sitä ei vielä siinä vai-heessa pystytty viemään strate-giatekstiin.

”Tämä kuvaa hyvin sitä, kuin-ka nopeita muutokset alalla ovat. Noin 500 miljoonan euron suu-ruisen Tulevaisuuden sairaalan suunnittelu on kuuden vuoden aikana edennyt jo pitkälle ja to-teutuskin on käynnistymässä”, Parkkila sanoo.

Toteutunut kohtuullisen hyvin

Pasi Parkkilan työnä on ollut seurata strategian toteutumista. Joidenkin osa-alueiden kohdalla se on helppoa. Talous on tällai-nen, sillä mittarit ovat selkeät. Joidenkin muiden osa-alueiden kohdalla se on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Tällainen euroissa vaikea arvioitava on esimerkiksi teknologian hyödyntäminen. Sii-nä hyödyt realisoituvat vasta pit-kä aikavälillä. Lyhyellä aikavälil-lä on vaikea sanoa, kuinka hyvin on onnistuttu.

”Arviomme kuitenkin on, että 2010–2015 strategia kokonai-suudessaan on toteutunut koh-tuullisen hyvin ja joka tapauk-sessa paremmin kuin vuosien varrella sitä ennen laaditut stra-tegiat. Näitä aikaisempia on ollut työlästä käyttää toiminnan ja ta-louden suunnittelussa. Ne ovat

Sairaanhoitopiiri uudisti STRATEGIANSAAsiakaslähtöisyys nousee esiin entistä voimakkaammin.

Strategia 2016 – on laadittu pyrkien aiempaa tiiviimpään esitystapaan. Siinä korostuu voimakkaasti asiakaslähtöisyys, toiminnan turvaaminen lainsäädännön muutosvaiheessa, henkilökunnan osaamisesta huolehtiminen ja uuden teknologian tuomien mahdolli-suuksien hyödyntäminen. Strategiaan 2016 – ei liity erillistä omistajastrategiaa kuten aiemmin, mutta omistajaohjauksen keskeiset periaatteet on kirjattu myös uuteen strategiaan.

myös olleet liian organisaa-tiokeskeisiä. Viimeisimmässä strategiassa ja sen nyt tehdyssä uudistuksessa on nostettu poti-lasta keskiöön ja otettu valmiste-luprosessiin mukaan sidosryh-miä”, Parkkila kertoo.

Aino-Liisa Oukka yhtyy Park-kilan näkemykseen siitä, että asiakaskeskeisyys toiminnassa on lisääntynyt, mutta siitä huoli-matta se on alue, jota pitää kehit-tää edelleen. Tämä näkyy myös strategiadokumentin painotuk-sissa. Muilta osin hän arvioi, että palveluntuottajien välisen yh-teistyön kehittäminen on toteu-tunut erityisen hyvin ja henkilös-töpolitiikkakin on mennyt stra-tegisesti hyvään suuntaan. n


K liinisen mikrobiologi-an ylilääkäri, profes-sori Sohvi Hörkkö oli useita vuosia tut-

kijana San Diegossa ja akatemia-tutkijana Suomessa. Kliiniseen mikrobiologiaan hän erikoistui mm. Helsingissä, mutta lääkä-riksi hän on valmistunut Oulun yliopistosta. NordLabissa hän aloitti viime kesäkuussa.

Terveydenhuollon tulevai-suuden Pohjois-Suomessa hän näkee hyvin positiivisena. ”Tällä on tietynlaista ketteryyttä ja vä-littömyyttä, kommunikointi on usein jollain tavalla helppoa. Täällä on myös sellainen positii-vinen yrittäjyysilmapiiri”, hän kuvailee kokemuksiaan paluun-muuton jälkeen.

”Täällä pohjoisessakin terve-ydenhuollossa on haasteita, mut-ta potilasturvallisuus on kuiten-

kin mahdollista toteuttaa hyvin siitä huolimatta. Osaaminen on homogeenista ja ihmisiin voi luottaa. Pitkiä välimatkoja voi-daan lyhentää tietotekniikkaa hyödyntämällä.”

Alkuraskauden seulontatutkimus vauhdilla pystyyn

Hyvänä esimerkkinä ketteryy-destä on alkuraskauden lakisää-teisen infektioseulonnan nopea käynnistäminen NordLabissa. THL oli tehnyt seulontoja Oulus-sa keskitetysti 80-luvun alusta lähtien, mutta ilmoitti yllättäen, että toiminta lopetetaan.

”Meillä NordLabissa oli muu-tama kuukausi aikaa reagoida, kun toiminnan ilmoitettiin lop-puvan 1.11.2016. Pystytimme seulontaradan ja toiminta on

lähtenyt marraskuussa hienosti käyntiin. Hepatiitti B, HIV ja kuppa -seulonta koskee kaikkia äitejä. Pohjois-Suomessa se tar-koittaa noin 8 000–10 000 äitiä vuodessa.”

Tämä on tyypillisesti sellaista analytiikkaa, joka on järkevä teh-dä radalla keskitetysti. Se ei ole niin kiireellinen tutkimus, mutta seulonnan pitää olla varma ja luotettava riippumatta siitä, on-ko asiakkaan kotipaikka Utsjoel-la vai Oulussa. Kun kysymykses-sä on akuutti infektio, jossa tais-tellaan aikaa vastaan, vastaus pi-tää saada nopeasti. Silloin on parasta, että analyysi tehdään potilaan lähellä, aluelaboratori-ossa.

”Minulla on haasteellinen tehtävä, jossa voin vaikuttaa sii-hen, miten mikrobiologinen diagnostiikka Pohjois-Suomessa

toteutetaan väestön vanhetessa ja asutuksen keskittyessä tietyil-le alueille. Se, miten työnjako yliopistosairaalan laboratorion ja aluelaboratorioiden välillä saadaan mielekkäästi toteutet-tua, on varmasti minun suurin haasteeni tässä työni alkutaipa-leella”, Sohvi Hörkkö toteaa.

Saumatonta yhteistyötä

”Mikrobiologian laboratoriossa meillä on tavoitteena palvella kliinikkolääkäreitä parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän tehtävänämme on antaa baktee-reille nimi ja antibioottiherk-kyys, jotta lääkärit voivat hoitaa potilaita oikeilla antibiooteilla, juuri niillä jotka parhaiten tehoa-vat kyseiseen bakteeriin. Nopeus ja ketteryys diagnostiikassa vai-kuttaa mm. siihen, ettei tarvitse käyttää turhan laajakirjoisia an-tibiootteja”, Sohvi Hörkkö sa-noo.

”Me olemme laboratoriossa aitiopaikalla ja pystymme seu-raamaan, minkä tyyppisiä bak-teerikantoja Pohjois-Suomessa esiintyy. Pyrimme näin olemaan etunenässä informoimassa niistä kliinikkolääkäreitä”.

Resistenttien bakteerien li-sääntyminen kasvattaa paineita laboratoriodiagnostiikkaan, joka on yhä nopeammassa tahdissa menossa kohti PCR-pohjaista diagnostiikkaa. Siinä analyysi pystytään tekemään hyvin pie-nistä bakteerimääristä. Se ke-ventää ja nopeuttaa diagnostiik-kaa ja sillä varmasti saadaan ter-veydenhuoltoon myös kustan-nussäästöjä. n

Ketteryys helpottaa KLIINIKKOLÄÄKÄRIN TYÖTÄ

Mikrobiologian laboratoriossa on kolme näytteiden lukupistettä. Ylilääkäri Sohvi Hörkkö ei lue niitä niin usein kuin laboratorion muut lääkärit, mutta tarvitta-essa hänen pitää pystyä se tekemään. Syys-lomaviikolla tällainen tarve oli ja hän kävi lukupisteellä katsomas-sa tuloksia yhdessä la-boratoriohoitaja Teresia Kiemungin kanssa.

Kaukaa näkee monesti selvemmin. Vuodet Yhdysvalloissa opettivat

näkemään, mitä hyvää suomalaisessa terveydenhuollossa on,

vaikka kehitettävää toki riittää.

TEKSTI & KUVA L i isa A h lstén


OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAAN ERITYISVASTUUALUEESEEN ELI ERVAAN KUULUVAT Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi- Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja perus palvelukuntayhtymä Kiuru. OYS:n ervalla asuu noin 741 000 henkeä ja se kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta.

erva

Länsi-Pohjan oma sote-projekti täydessä vauhdissa

R i it t a Luosujä r v i sairaanhoitopiir in johtaja ervan kuulumisia

L änsi-pohjan alueen asukkaille halutaan turvata kustannus-tehokkaasti tarkoituksenmu-kaiset ja tasavertaiset sote-

palvelut, jotka osaltaan ylläpitävät alu-een elinvoimaa ja kilpailukykyä. Tavoit-teen toteuttamiseksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kemi, Keminmaa, Si-mo, Tornio ja Ylitornio ovat muodosta-massa alueelle omaa sote-palvelujen -organisaatiota, joka myöhemmin tulee osaksi maakunnallista sote-tuotantoa. Tervola on mukana hankkeessa erikois-sairaanhoidon tuottamien palvelujen osalta.

Kunnat ja sairaanhoitopiiri käynnis-tivät marraskuun alussa projektin, joka valmistelee sote-palvelujen järjestämis-suunnitelman kuntien valtuustojen hy-väksyttäväksi vielä ensi kevään aikana. Projektia hallinnoi ja koordinoi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin perustervey-denhuollon yksikkö.

Marraskuun alussa työnsä käynnis-täneillä neljän palvelulinjan alatyöryh-mällä on edessään paljon tehtävää. Per-he- ja sosiaalipalvelujen, ikäihmisten

palvelujen, terveyden ja sairaanhoidon palvelujen sekä kuntoutuksen palveluja suunnittelevat alatyöryhmät tekevät työtä erityisesti rajapintojen tunnista-miseksi ja ratkaisemiseksi palvelulinjan sisällä ja niiden välillä.

Ennaltaehkäisy, palvelujen digitaali-suus ja innovatiiviset palvelumallit tuo-vat omat haasteensa suunnitteluun, sa-moin kuin tarvittavien toimitilojen tai henkilöstöresurssien määrittely. Stra-tegiset tukipalvelut ovat oma palvelu-linjansa. Henkilöstötyöryhmä on ollut ja on työn edetessä tiiviisti valmistelus-sa mukana.

Työryhmien työ valmistuu maalis-kuun loppuun mennessä. Uuden toimi-jan on määrä aloittaa vuoden 2018 alus-ta. Tehtävä ei ole mahdoton, sillä omaa tuotantoaluetta on suunniteltu vaka-vasti vuodesta 2014 lähtien.

Prosessiin liittyviä taustaselvityksiä on valmiina useita. Maakunnan sote-uudistuksen valmisteluun liittyvän, La-pin liiton koordinoiman EAKR-rahoit-teisen maakunnallisen Sote-savotan, asiantuntija- ja muita selvityksiä voi-

Tuu la L e sk inen Länsi-Pohjan sote-integraatioprojektin tiedottaja

daan hyödyntää Länsi-Pohjan sote-pro-jektissa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopii-rin alueella kunnat ja sairaanhoitopiiri ovat jo vuosia tehneet tiivistä yhteistyö-tä yli hallintorajojen. Aito integraatio alueella on jo totta monessa asiassa.

Kuntien ja sairaanhoitopiirin kun-tayhtymän valtuustot päättävät tavoit-teen mukaan ensi keväänä yhteisen sote-tuottajan perustamisesta. Vielä ratkaisematon suuri kysymys on tuotta-jaorganisaation muoto: laajennetaanko sairaanhoitopiirin perussopimusta, pe-rustetaanko uusi kuntayhtymä vai kun-tien yksin omistama osakeyhtiö, vai pe-rustettaisiinko kuntien ja jonkin alan yrityksen tai yritysten yhteistyritys.

Osana projektia ja uuden toimijan tunnetuksi tekemistä järjestetään lähi-aikoina avoin nimikilpailu, jolla hae-taan Länsi-Pohjan sote-projektille ja perustettavalle organisaatiolle nase-vampi nimi.

Projektin nettisivut avautuvat loppu-vuoden aikana Länsi-Pohjan sairaan-hoitopiirin sivujen alle osoitteeseen www.lpshp.fi > Ajankohtaista. n

Kuntoutuksen palveluja suunnitteleva alatyöryhmä koolla, vasemmalta Anne Pulk-kinen, Raija Keloneva, koordinaattori Marja-Leena Viinamäki, Outi Rämö, ryhmän vetäjä Tuomo Hokkinen ja Annika Vaaramaa.

kuva

Tuu

la L

eski

nen


Pohjanpiir i 6/2016ristikko



Pohjanpiiri-lehden 5/2016 ristikon ratkaisu:

TEKNISAVUSTEISTAERIKOIS-KUNTOUTUSTATehokasta, virikkeellistä ja turvallistaharjoittelua uusinta teknologiaahyödyntäen.

www.tutorisfysio.fi

O ulunkaaren kunta-yhtymässä on kokei-lujen kautta synty-nyt kolme uuttaa

asiakaslähtöistä toimintamallia, kehitysvammaisten asiakkaiden asiakasfoorumit, Simon raksa-ryhmä sekä Iloinen Viesti -lehti.

Mallien kautta kehitysvam-maisille asiakkaille on voitu tuot-taa heidän hyvinvointiaan ja ar-jen mielekkyyttä tukevia palvelu-ja. Myös osallisuutta heitä koske-viin palveluihin on pystytty parantamaan.

Oulunkaaren kuntayhtymä palkittiin matalan kynnyksen chat-palvelusta

Oulunkaaren perhepalvelui-den päällikkö Mirva Salmelan mukaan kehitysvammaiset asi-akkaat ovat olleet todellisia toi-mijoita asiakasfoorumeissa.

”Kunnan edustajat eivät ole keskusteluun osallistuneet, vaan toimineet lähinnä kirjurina. Asi-akkaat ovat olleet mukana myös mm. rekrytoimassa työntekijöitä kehitysvammaisten palveluihin”, hän sanoi puhuessaan Uskalla kokeilla -foorumissa Kuntata-lolla.

Matalan kynnyksen chat-pal-velussa asukkaat viiden kunnan alueelta ovat saaneet nopeaa ja helppoa neuvontaa suoraan sote-ammattilaisilta

”Halusimme tarjota julkisella sektorilla harvinaista anonyymiä palvelua. Esimerkiksi päihde-kuntoutuksesta asiakkaat ja asi-akkaiden omaiset voivat kysyä neuvontaa chatin kautta”, Sal-mela sanoo.

Kuntaliiton palkitsemispe-rusteiden mukaan Oulunkaaren molemmat kokeilut parantavat palvelujen käyttäjien osallisuutta yhteiskunnassa.

”Toivomme, että asiakasfoo-rumi laajenee valtakunnalliseksi, ja että chat-toimintaa tullaan li-säämään kuntayhtymän netti-sivuilla, Mirva Salmela toteaa.

Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluvat Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. n

Oulunkaaren kuntayhtymä sai Kuntaliiton

Vuoden kokeiluteko -palkinnon kehitysvammais-

ten asiakkaiden osallisuuden vahvistamisesta

sekä matalan kynnyksen chat-palvelusta.


n MS-taudin ilmaantuvuus on yleistynyt Pohjois-Suomessa

Väitöskirjatutkimuksen mukaan MS-taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt Pohjois-Pohjanmaalla viimeisten 20 vuoden ai-kana. Tämä ilmiö näkyy etenkin naisilla, kun taas miesten osalta MS-taudin ilmaantuvuudessa ei ole tapahtunut muu-toksia. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että MS-tautia sai-rastavilla oli kohonnut riski luunmurtumiin jo aivan sairau-den alkuvaiheessa ja riskin lisääntyminen ei liittynyt heiken-tyneeseen liikuntakykyyn.

Suomessa MS-taudin esiintyvyys on maailman korkeim-pia, mutta esiintyvyys vaihtelee Suomen sisällä alueittain. Väitöstutkimus käsitteli MS-taudin esiintyvyyttä ja tautiin sairastuneiden eliniän ennustetta Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi tutkittiin MS-tautia sairastavien potilaiden muuta neurologista sairastavuutta.

Tutkimus on ensimmäinen MS-taudin esiintyvyydestä teh-ty tutkimus Pohjois-Suomessa. Tutkimus tuo myös uuttaa tie-toa MS-tautia sairastavilla esiintyvien muiden neurologisten liitännäissairauksien esiintyvyydestä ja niiden vaikutuksesta eliniän ennusteeseen. Tutkimuksen mukaan liitännäissaira-uksiin ja luuston terveyteen tulisi kiinnittää enempi huomi-oita MS-tautia sairastavilla.

VÄITTELIJÄ: Lääketieteen lisensiaatti Olga KrökkiTIEDEKUNTA JA LAITOS: Lääketieteellinen tiedekunta, neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia

n Tervekudoshaittojen pienentäminen eturauhasen sädehoidossa

Väitöskirjassa on kehitetty uusi menetelmä ja laitteisto neu-lojen asettelemiseen eturauhasen sisäisessä sädehoidossa. Työssä tutkittiin myös DuraSeal geelin käyttöä välikemateri-aalina eturauhasen ja peräsuolen välissä sekä geelin vaiku-tusta peräsuoliannoksiin ulkoisessa ja sisäisessä sädehoidos-sa. Geelin käyttö pienentää selkeästi peräsuoliannoksia ja si-ten myös mahdollisesti haittavaikutuksia molemmissa säde-hoitotekniikoissa.

Työssä kehitetyllä laitteistolla voidaan sisäisessä sädehoi-dossa asettaa kaikki neulat samanaikaisesti eturauhaseen, kun normaalisti ne asetellaan yksi kerrallaan. Menetelmällä nopeutetaan toimenpidettä, jolloin eturauhasen turpoaminen ei ehdi vaikuttaa radioaktiivisten jyvien asettelutarkkuutta heikentävästi. Samassa yhteydessä rakennettiin myös laitteis-to laadunvalvontaa ja harjoittelua varten.

VÄITTELIJÄ: Filosofian lisensiaatti Vesa-Pekka HeikkiläTIEDEKUNTA JA YKSIKKÖ: Lääketieteellinen tiedekunta, lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö

n Ketoasidoosin esiintyminen tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla lapsilla taudin toteamishetkellä

Väitöstutkimuksessa on tutkittu merkittävää sairastavuutta ja jopa kuolleisuutta aiheuttavan ”happomyrkytyksen” eli dia-beettisen ketoasidoosin esiintymistä alle 15-vuotiailla lapsil-la tyypin 1 diabeteksen toteamisvaiheessa.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää tiettyjen lapsen ominaispiirteiden vaikutusta ketoasidoosin esiintymiseen. Lisäksi väitöstutkimuksessa haluttiin selvittää onko ketoasi-doosin esiintyvyys vähentynyt 33 seurantavuoden aikana.

Tutkimuksessa havaittiin ketoasidoosin esiintymisen ole-van matala alle 15-vuotiailla lapsilla tyypin 1 diabeteksen diagnoosihetkellä Oulun yliopistollisessa sairaalassa tutki-musjakson aikana, kun esiintyvyyttä verrattiin muiden mai-den tilanteeseen. Ketoasidoosin esiintymisessä nähtiin vähe-nemistä kahden ensimmäisen 10-vuotisjakson aikana (1982–1991 ja 1992–2001), minkä jälkeen esiintyvyys vakiintui alle 20 prosentin tasolle.

Erittäin myönteisenä tuloksena havaittiin, että pienillä, al-le 2-vuotiailla lapsilla ketoasidoosin esiintyminen diabetek-sen toteamisvaiheessa väheni huomattavasti tutkimusjakson aikana Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Samanlainen las-keva suunta havaittiin tuona ajanjaksona myös alle 5-vuoti-ailla lapsilla. Sen sijaan ketoasidoosiriski pysyi huomattavan korkeana yli 10-vuotiailla lapsilla koko tutkimusjakson ajan.

VÄITTELIJÄ: Lääketieteen lisensiaatti, lastentautien erikoislääkäri, lasten hematologi ja onkologi Anne HekkalaTIEDEKUNTA JA YKSIKKÖ: Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO-tutkimusyksikkö, lastentaudit0294 480 000

n Aorttaläpän ahtauman leikkaustulokset

Aorttaläpän ahtauma on etenevä sairaus, joka yleensä johtaa vakaviin henkeä uhkaaviin haittatapahtumiin.

Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että ompeleettoman bio-logisen Perceval-läppäproteesin käyttö vähensi merkittäväs-ti leikkauksen kestoa, oli mahdollista asentaa vähemmän ka-joavasta avauksesta, ja oli yhteydessä parantuneisiin lyhyen ja pitkän aikavälin tuloksiin leikkauksen jälkeen.

Katetriteitse asennettuun biologiseen keinoläppään (TAVI) verrattuna ompeleeton biologinen Perceval-läppäpro-teesi oli yhteydessä parempaan laitteen toimimiseen ja pie-nempään paravalvulaariseen vuotoon.

Tutkimus osoitti, että aorttaläppäleikkaukseen ompeleet-tomalla biologisella Perceval-läppäproteesilla liittyi erin-omainen hemodynamiikka levossa ja korkean työkuorman aikana.

VÄITTELIJÄ: MD Antonino Salvatore RubinoTIEDEKUNTA JA LAITOS: Lääketieteellinen tiedekunta, kirurgia

Väitöksiä Oulun yliopistossa



A lueella on pitkät etäi-syydet ja joskus syn-nytys etenee niin no-peasti, että se käyn-

nistyy tien päällä ambulanssissa. Ensihoitajien koulutukseen ei rutiinisti kuulu synnytyksissä avustaminen. Ehkä juuri siksi aloite täydennyskoulutuksen jär-jestämisestä tulikin nimen-omaan ensihoidon puolelta” osastonhoitaja Tiina Kemp-painen toteaa.

Kun synnytys käynnistyy am-bulanssissa, onkin yhden sijasta

kaksi, sekä äiti että lapsi, joiden hyvinvoinnista on huolehdittava. Koulutus on suunniteltu niin, et-tä ensin on luento synnytyksen hoidosta, syntyvän maailmaan saattamisesta ja vastasyntyneen elvytyksestä.

Sitten harjoitellaan. Osa ryh-mästä harjoittelee lantiomallin kanssa ja osa elvyttää pientä po-tilasta. Ensihoidon lääkäreille on suunniteltu oma koulutus, jossa he ovat mukana myös ennak-koon suunnitellussa keisarin-leikkauksessa.

Täydennyskoulutusta ensihoitoon

Synnytys sairaalan ulkopuolella

Osa harjoittelee pienen potilaan elvytystä.

Oulu-Koillismaan ensihoitajat ovat syksyn aikana saaneet täydennyskoulutusta

synnytysten hoitamisesta ja vastasyntyneen elvyttämisestä sairaalan ulkopuolella.

Koulutus järjestettiin ensimmäisenä ensihoidon kenttäjohtajille, tarkoitus on

järjestää sitä myös ensihoidon lääkäreille.

Osa ryhmästä harjoittelee lantiomallin kanssa vauvan vastaanottamista.

” ”Koulutuksessa ohjeistetaan synnyttäjän ja vastasyntyneen hoitoa ihan käytännön asioista. Puhutaan siitä, milloin ambu-lanssin on pysähdyttävä niin, et-tä synnytys hoidetaan tien päällä tai milloin voidaan ajaa perille asti yksikköön, jossa synnytys voi tapahtua”, Tiina Kemppainen kertoo.

Koulutus on vuorovaikutteis-ta, ensihoidossa eteen nousseista kysymyksistä keskustellaan käy-tännön harjoitusten yhteydessä. Koulutusten aikana on jo myös

herännyt ideoita jatkokoulutuk-seen. Suunnitelmissa on mennä harjoittelemaan ambulanssin paareille. Olosuhteet siellä ovat kokonaisuudessaan hieman eri-laiset kuin sairaalan harjoitusti-loissa.

”Koulutettavat ovat olleet mo-tivoituneita ja innostuneita. On ollut mukava kouluttaa ihmisiä, jotka kokevat aiheen tärkeäksi. Kaikkiaan on koulutettu vajaat 200 henkilöä” Tiina Kemppai-nen sanoo. n

TEKSTI L i i sa A h lstén KUVAT T i i na Mä k i


Kliinisten lääketutkimusten ammattilaiset valitsivat vuoden 2016 tutkijalääkärin, tutkimushoitajan ja CRA:n (Clinical Research Associate) neljättä kertaa

Suomessa. Kolmikko muodostaa lääketutkimuksessa tutki-mustiimin, jossa kunkin rooli on merkittävä turvallisen ja on-nistuneen lääketutkimuksen kannalta.

Voittajat valittiin kliinisen lääketutkimuksen ammattilais-ten antamien äänten perusteella. Keväällä toteutettuun ää-nestykseen osallistuivat sekä lääkeyrityksissä että terveyden-huollon tutkimuskeskuksissa työskentelevät henkilöt. Palki-tut saivat ehdokkaista selvästi eniten ääniä.

Vuoden tutkijaksi valittiin Oulun yliopistollisen sairaalan lääketieteen ja kirurgian tohtori, sisätautien professori Mark-ku Savolainen. Kollegat kuvasivat Markku Savolaista hienok-si ihmiseksi ja ammattitaitoiseksi lääketutkimuksen syvä-osaajaksi. Savolainen aloitti lääketutkimukset vuonna 1987. Silloin alkoi 4S-tutkimus, jonka tulokset vuonna 1994 muut-tivat kolesterolilääkityksen käytäntöjä.

1990-luvun lopulta lähtien Savolainen on tehnyt omassa ryhmässään laihdutuslääketutkimuksia, mm. rimonabantti-tutkimuksia. Viime vuosina hänen tutkimuksensa ovat koh-distuneet pääasiassa diabetekseen sekä uudelleen kolestero-liin PCSK9-vasta-ainetutkimuksissa.

Vuoden tutkimushoitajaksi valittiin jo 80-luvulta asti ak-tiivisesti lääketutkimuksia toteuttanut tutkimushoitaja Arja Retsu Oulun Terveystalon Diapolis-klinikalta. Retsua on luonnehdittu monipuoliseksi, joustavaksi ja erittäin empaat-tiseksi tutkimushoitajaksi.

Vuoden CRA:ksi valittiin ICON plc:lla työskentelevä CRA Satu Ruusuvuori. Kollegat kuvaavat Ruusuvuorta muka-vaksi persoonaksi, joka tekee erittäin huolellista tutkimusyh-teistyötä tutkimuskeskuksen henkilökunnan kanssa.

Voittajat julkistettiin ja palkittiin kunniakirjoin Lääketie-tokeskuksen järjestämässä Kliinisten tutkimusten foorumis-sa Helsingissä. n

Lääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtoreiksi vihitään

Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu LeskinenHannu Leskinen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja toimii tällä haavaa myös Pohjois-Pohjanmaan sosiaa-li- ja terveydenhuollon järjestämismallin selvityshenkilönä. Hannu Leskinen on ollut keskeisesti edistämässä kliinistä opetusta ja tutkimusta sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteis-työnä. Hän oli mm. perustamassa kliinisen tutkimuksen kes-kusta, Medical Research Centeriä.

Professori Leena Bruckner TudermanLeena Bruckner Tudermanin tutkimusalana on mm. ihon si-dekudoksen ja sen sairauksien molekyylibiologinen ja kliini-nen tutkimus. Hän on ihotautiklinikan ja -osaston professori ja johtaja Freiburgin Albert-Ludwigs -yliopistossa. Hän on Oulun yliopiston alumni.

Toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Heikki KyöstiläHeikki Kyöstilä toimii perustamansa hammaslääketieteellisiä instrumentteja ja laitteita valmistavan Planmeca Groupin toi-mitusjohtajana. Planmeca on yksi maamme menestyksek-käimmistä terveysteknologian vientiyrityksistä. Yritys on teh-nyt kehitys- ja tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston kanssa aina hammaslääketieteen koulutuksen alkamisesta lähtien.

Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomion-osoitus, jonka yliopisto voi henkilölle osoittaa. Kun-niatohtoreiksi on kutsuttu henkilöitä, jotka ovat kan-sainvälisesti ansioituneita Oulun yliopistossa edustet-tuina olevilla tieteenaloilla. Useat heistä ovat tehneet merkittävää tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa.

Lisäksi kunniatohtoreiksi on kutsuttu henkilöitä, jotka ovat muilla tavoin yhteiskunnallisesti ja Oulun yliopiston toiminnan kannalta merkittävästi ansioitu-neita. n

Kliinisen lääketutkimuksen vuoden 2016 tutkijan ja tutkimushoitajan palkinnot OuluunOYS:n Markku Savolainen valittiin vuoden

tutkijaksi. Vuoden tutkimushoitajaksi

valittiin lääketutkimuksia toteuttanut

tutkimushoitaja Arja Retsu Oulun

Terveys talon Diapolis-klinikalta.

Oulun yliopiston kymmenennessä, kaikkien

tiedekuntien yhteisessä tohtoripromootiossa

19.–21.5.2017 vihitään 23 kunniatohtoria.

Oulun yliopisto vihkii promootiossaan kunniatohtoreita Hannu Leskisestä kunniatohtori


TEKSTI Ma r t t i A h lstén KUVAT Kirsi Paasovaara

S ote- ja maakuntauudis-tusta koskevan halli-tuksen esitysluon-nokseen tuli 700 lau-

suntoa. Lakipaketti sisältää luonnokset maakuntalaiksi, sote-järjestämislaiksi sekä laiksi näiden voimaanpanosta. Siitä annetut lausunnot ovat julkisia ja ne ovat luettavissa valtioneu-voston verkkosivuilla hankere-kisterissä.

Lausuntoja hyödynnetään laajasti lakiesityksen jatkoval-mistelussa ja viimeistelyssä. Lausuntojen perusteella saadaan tietoa esitysluonnoksen ongel-makohdista ja mahdollisesti jat-kovalmistelua edellyttävistä asi-oista.

Lisäksi lausunnoissa on to-dettu korjaamista edellyttäviä asia- tai teknisiä virheitä, jotka käydään läpi hallituksen esityk-sen viimeistelyvaiheessa. Yh-teenveto sote- ja maakuntauu-distukseen liittyvistä lausunnois-ta valmistui marras-joulukuun vaihteessa. Pohjanpiiriin yhteen-veto ei ehtinyt ennen lehden pai-noon menoa. Seuraavaksi halli-

tus päättää lopullisesta esityk-sestä ja antaa sen eduskunnalle.

Rahoituksessa otettava huomioon yliopistolliset sairaalat

Pohjois-Pohjanmaan sote-selvi-tyshenkilö Hannu Leskinen sanoo, että vaikka Pohjois-Poh-janmaan toimijoiden lausunnot olivat sävyltään myönteisiä, kri-tiikkiäkin esitettiin.

”Yksi kritiikin kohde oli val-tion ohjaus. Sen pitäisi pysyä strategisella tasolla, mutta nyt si-tä kaavaillaan tuotavaksi opera-tiiviseen päätöksentekoon. Jos tämä linjaus toteutuu, tulee epä-selvyyttä siitä, mistä päättää maakunta ja mistä valtio.”

”Rahoitusjärjestelmän perus-teita pidettiin hyvinä, mutta yli-opistollisia sairaaloita ylläpitä-ville maakunnille tulee raskaam-mat velvollisuudet, mikä pitäisi ottaa rahoituksessa huomioon”, Leskinen kuvaa palautetta.

”Lisäksi oltiin vahvasti sitä mieltä, että jos tukipalveluita varten perustetaan kansallisia

palvelukeskuksia, maakunnilla ja kunnilla pitäisi silti olla mah-dollisuus tuottaa tiettyjä tukipal-veluita. Myös kaavailtu maakun-nallinen palvelulaitos herätti ky-symyksiä. Sen myötä syntyisi kaksi maakuntatason juridista yksikköä, mikä vaikuttaa monen mielestä epätarkoituksenmukai-selta.”

Työryhmien väliraportit valmistuneet

Pohjois-Pohjanmaan sotea val-mistelevan PoPSTer-hankkeen työryhmien väliraportit ovat val-mistuneet. Kaikkiaan 14 työryh-mää on analysoinut palveluiden nykytilaa ja pohtinut, mikä ei toi-mi asiakkaan näkökulmasta. Li-säksi ryhmät ovat keränneet da-taa siitä, miten Pohjois-Pohjan-maa erottuu muista alueista.

Väliraportit ovat luettavissa PoPSTerin verkkosivuilta. Nii-den yhteenvedossa on todettu muun muassa, että ennakoiva työote ja ennaltaehkäisy on nos-tettava sairauden hoitamisen rinnalle. Nykyinen järjestelmä

SOTE-LAKIPAKETTI kohtuullisen hyväPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Pohjois-Pohjanmaan liiton, alueen kuntien

ja yhteistoiminta-alueiden yleisvaikutelma sote-uudistuksen lakipaketista on pääosin

myönteinen. Annetuissa lausunnoissa sitä pidetään hyvänä pohjana lähteä

rakentamaan uutta palvelujärjestelmää.

on asiakkaan kannalta järjestel-mälähtöinen ja toiminta on on-gelma- ja huolikeskeistä. Ennal-taehkäisevä työ on tällä hetkellä jäsentymätöntä eikä sitä arvoste-ta riittävästi.

Väliraporttien jälkeen on käynnistynyt vaihe, jossa työryh-mät pohtivat muun muassa, mil-lainen on alueen palveluverkko, millaisia toiminta-alueet, mitkä ovat lähipalveluita ja mitkä digi-taalisia palveluita. Aikaa on helmikuun loppuun, minkä jäl-keen työryhmät kirjoittavat työs-tään loppuraportit. Ohjausryh-mä tekee niiden pohjalta loppu-raportin, joka on kokonaisesitys Pohjois-Pohjanmaan palvelu-mallista.

”Me emme maakunnassa kes-kity pohtimaan hallintorakentei-ta vaan ehdotusta toiminnalli-seksi rakenteeksi: Miten toimin-nan pitää muuttua ja kehittyä ja mitä me Pohjois-Pohjanmaalla tavoittelemme. Uskomme, että kun lainsäädäntö valmistuu, mallimme saadaan sovitettua sii-hen”, Hannu Leskinen sanoo. n

Työryhmätyöskentelyä. Välillä askarreltiin oikein konkreettises-ti maakunnan eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden roolien parissa.


TIESITHÄN, ETTÄ SINÄKIN OLET VAPARILAINEN!

Vaparin jäseniä ovat kaikki PPSHP:n

työntekijät, eläköityneetkin. Lisää tietoa

toiminnasta ja eduista löytyy intranetistä:

henkilöstöasiat/Vapari kansio.

Vaparin seniorien työryhmä vuodelle 2016Marja-Liisa Pylväs ................. pj 0400 297 396Seija Haikola siht ................... 0400 317 627Päivyt Antikainen. .................040 737 6403Maija Kuivalainen .................. 040 772 3557Marja-Liisa Huoviala .............044 237 2684Ritva Kärkkäinen ...................044 050 4451Seija Raappana ......................0400 800 035Laila Rantsi ............................040 506 4031Paula Halonen .......................050 511 0686Aulikki Inkamo .....................040 746 307

SEURAA ILMOITUKSIAMME

OULU-LEHDEN SEURATOIMINTA-

PALSTALTA.

Vapari järjesti marraskuun alussa Halloween-teemaisen juhlan jäsenistölleen.

Osallistujia oli lähes kaksi-sataa. Juhlan tavoitteena oli lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja me- henkeä.

Illan aikana esiintyi kaksi bändiä ja kulttuurinautintoa saatiin Ilon pillerit teatteriesityksen kautta.

Juhlassa nähtiin mahtavia pukuja ja selvästi väki oli panostanut iltaan. Ylei-sön äänestyksellä valittiin kaksi parasta ”halloween” pukeutujaa, joita olivat Star Rex ja Sheikki ali Hassan. n

Vaparin HalloweenTEKSTI & KUVAT Minna Ke sit a lo


Alamme lähestyä joulunaikaa ja näin ollen

virittäydymme joulun tunnelmaan.

Edellisten vuosien tapaan kauneimmat

joululaulut kajahtavat luentosalissa 10

tiistaina 13.12.2016 klo 14–15.

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita

virittäytymään joulun tunnelmaan.

Lämpimin jouluterveisin, Katja Kåhlman-Lukin &

Heidi Pöyskö

OULUN YLIOPISTOLLISEN

SAIRAALAN KAUNEIMMAT

JOULULAULUT 13.12. KLO 14-15

n Välähdyksiä Halloween-juhlasta.

KAKSI PARASTAPUKEUTUJAA:STAR REX JA

SHEIKKI ALI HASSAN.


Tervetuloa, muutos!

henkilöstöedustajan mietteitä Rei ma Hau k i lehto Pääluottamusmies Jyty

kuva

Rei

m H

auki

lehd

on a

lbum

i

K aikki me tiedämme edessä ole-vista muutoksista, jotka koskettavat meitä jokaista. Maakuntamme tasolla se

tarkoittaa noin 22000 työntekijää. Edessä on valtava muutos, jonka ensim-mäiset merkit on jo nähty. Nykyinen työnantajamme Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri lakkaa olemasta reilun kahden vuoden kuluttua. Sen jälkeen siirrymme (vielä nimettömään) uuteen organisaatioon, jonka perustukset ovat vielä suunnitteilla. Suurin osa työnku-vista jatkuu niin samankaltaisina, että muutos näkyy ainoastaan palkkalaskel-massa maksajan uutena nimenä.

Usean työntekijän kohdalla tämä maakunta- ja sote-uudistus tarkoittaa sitä, että pienempiä yksiköitä keskite-tään yhdeksi isommaksi kokonaisuu-deksi. NordLab on jo toteutunut hyvä esimerkki. Samankaltainen muutos on edessä muillakin tukipalveluilla, esi-merkiksi kuvantamisessa, tietohallin-

nolla, välinehuollossa, ravintohuollos-sa, hankinta- ja logistiikkapalveluissa. Muutoksen tarkoituksena on uudistaa ja tehostaa toimintaa.

Työyhteisömme uudistuu nopeasti. Hyväksi havaitut, aiemmin vain yksityi-sellä puolella käytössä olleet menettely-tavat on hiljattain neuvoteltu myös mei-dän käyttöömme. Esimerkkinä mainit-takoon etätyön tekemisen mahdolli-suus, asia, joka oli vielä pari vuotta sitten mahdotonta. Työntekijän arkea helpottaa myös omailmoitussairaus-poissaolojen jatkuminen viiteen päi-vään.

Muutosten keskellä on tärkeää huo-lehtia omasta ja työyhteisön hyvinvoin-nista. Jotta jokainen meistä jaksaa ja pystyy nauttimaan työnteosta, tarvitaan siihen hyviä ystäviä ja työkavereita, per-hettä ja tukiverkostoa.

Millainen on mielestäsi hyvä työka-veri? Arvostava, luotettava, kannustava ja aito. Hyvälle työkaverille voi sanoa

kiertelemättä. Hyvä työkaveri ei puhu perättömyyksiä selkäsi takana. Hyvä työkaveri kehittää työtä kanssasi, eikä kilpaile paikasta auringossa.

Työkaverin laadun mittaamiseksi voi tehdä ns. etätyöpäivätestin. Jos puoles-savälissä etätyöpäivää alkaa miettiä, et-tä olisivatkohan ne työkaverit siellä toi-mistolla, asiat ovat hyvin.

Mieltä askarruttavista asioista kan-nattaa kysyä esimieheltä. Muutoksessa tukea saat luottamusmieheltäsi ja työ-suojeluvaltuutetuilta. n

HYVÄÄ JOULUA JA TYÖVUOTTA

2017!

Niin kuin aalto uittaa aallonyli valtameren,niin selviydymme mekin,toinen toisiamme tukien.

-Risto Rasa



Rei ma Hau k i lehto Pääluottamusmies Jyty

Terhi tapiainen on työs-kennellyt Oulun yliopis-tollisen sairaalan Lasten

ja nuorten klinikassa vuodesta 1997. Tällä hetkellä hän toimii OYS:ssa ja Oulun yliopistossa lasten infektiolääkärinä, kliinise-nä opettajana ja lasten infektio-tutkimusryhmän johtajana.

Dosentti Tapiainen on väitel-lyt vuonna 2002 aiheenaan Ksy-litoli lasten korvatulehdusten eh-käisyssä. Väitöskirjan jälkeen hän työskenteli post doc -tutkija-na Sveitsissä, Baselin lastensai-raalassa rokoteturvallisuuspro-jektissa.

”Olen kiitollinen saamastani tunnustuksesta. Tutkimme uusia keinoja ehkäistä ja hoitaa ylei- siä ja paljon antibioottihoitoja vaativia lasten infektiotauteja, pienten lasten korvatulehdusta ja virtsatieinfektioita. Pyrimme tutkimusryhmässä löytämään potilaita hyödyttäviä, merkittä-viä ratkaisuja”, hän sanoo.

Terhi Tapiaisen tutkimusryh-mässä on nyt viisi väitöskirja-opiskelijaa. Vuodesta 2013 tutki-musryhmä on tutkinut korvatu-lehdusten ja virtsatieinfektioi-

Helena ja Niilo Hallman -palkinto oululaiselle tutkimukselle

Lastentautien tutkimussäätiö myönsi viiden-

nentoista Helena ja Niilo Hallman -palkinnon

dosentti Terhi Tapiaiselle. Palkinnon suuruus on

15 000 euroa. Terhi Tapiainen on lastentautien

erikoislääkäri ja hän tekee merkittävää kliinistä

ja translationaalista tutkimusta lasten infektio-

sairauksista.

den lisäksi normaalien suolen ja nenänielun bakteerien, ihmisen mikrobiomin, merkitystä lasten terveydelle ja antibioottihoitojen vaikutusta mikrobiomiin.

Uusimpaan tutkimukseen värvätään yhteensä 500 vasta-syntynyttä, joiden avulla tutki-taan jo ennen syntymää mahdol-lisesti tapahtuvia sikiön ja bak-teerien yhteyksiä ja niiden mer-kitystä lapsen myöhemmälle terveydelle.

Helena ja Niilo Hallman-pal-kinto jaetaan joka toinen vuosi nuorelle kansainvälistä tunnus-tusta saaneelle suomalaiselle las-tentautien alan tutkijalle. Palkin-toja on jaettu vuodesta 1984 läh-tien.

Lastentautien tutkimussäätiö on apurahoja jakava yleishyödyl-linen säätiö, jonka toiminta alkoi 1962. Se tukee lasten sairauksiin, terveyteen ja hyvinvointiin koh-distuvaa tieteellistä tutkimus-ta. Apurahat jaetaan vuosittain, jakosumma on ollut noin 1,5 mil-joonaa euroa. Lisätietoja osoit-teesta www.lastentautientutki-mussaatio.fi. n

POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TUKISÄÄTIÖ

Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö on nyt Terttu. Terttu-säätiön lahjoittajana tuet erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää

tutkimusta ja kehitystyötä.

www.terttusaatio.fi

LAHJOITA JA TUE POHJOISSUOMALAISTATERVEYDENHUOLTOA JA TUTKIMUSTA

Väitöksiä Oulun yliopistossan Zirkonia-runkoisten hammaskruunujen ja -siltojen kestävyys

Zirkonian käyttö kiinteän hammasprotetiikan materiaalina on lisääntynyt merkittävästi. Väitöstutkimuksessa selvitettiin Oulun kaupungin opetusterveyskeskuksessa vuosina 2007–2010 tehtyjen zirkonia-runkoisten kruunujen ja siltojen me-nestymistä. Tutkimuksen mukaan potilaat olivat tyytyväisiä rakenteisiin, rakenteet kestivät hyvin ja vaikeat komplikaa-tiot olivat vähäisiä.

Tutkimustulosten perusteella zirkonia on käyttökelpoinen materiaali kiinteässä protetiikassa. Zirkonian tuomat hyödyt verrattuna muihin kokokeraamisiin materiaaleihin korostu-vat erityisesti taka-alueen rakenteissa sekä korvattaessa useampia puuttuvia hampaita siltaproteesilla.

VÄITTELIJÄ: Hammaslääketieteen lisensiaatti Juha PihlajaTIEDEKUNTA JA LAITOS: Lääketieteellinen tiedekunta, suun terveyden tutkimusyksikkö, hammasproteesioppi ja kliininen purentafysiologia


kuva

Stu

dio

PSV

Toivon soinnit

Sa muel Sa l m iOulun hiippakunnan piispa piispan joulutervehdys

K ellojen kumina on säestänyt maailman syksyä iltojen pi-mentyessä vuoden loppua kohti. Avaruuksiin kohoa-

valla kumulla ne ovat muistuttaneet ih-miskuntaa sen vertavuotavista haavois-ta ja tuskasta. Syvällä itsessämme tun-nemme voimattomuutta ja turvatto-muutta niiden ilmiöiden edessä, joissa ihminen on toista vastaan ja kaiken kes-kellä tavallinen ihminen on yksin kysy-mystensä kanssa. Syyrian ja Irakin kär-simykset ovat tulleet osaksi elämääm-me, vaikka etäisyydet ovat pitkät. Alep-pon kirkonkellot ovat kuitenkin olleet yhteistä rukoustamme, että Jumala kuulisi hätämme. Rukouksen viesti on-kin ollut yhdistävä side toivoa etsivien ihmisten keskellä. Vaikka rukous ei näyttäisi tuovan välitöntä apua huuta-vaan avun tarpeeseen, kristitty elää tie-toisuudesta, että sen voima vaikuttaa ja vie kohti toivottua päämäärää joskus sa-latullakin tavalla.

Klassiseksi tullut filosofi John Don-nen ajatus on kaiken keskellä tänään enemmän kuin totta: ”Kun kuulet kel-lojen soivan, älä kysy, kenelle ne soivat, ne soivat sinulle.” Kellot muistuttavat näin siitä, että kannamme osaltamme ihmiskunnan samaa tuskaa. Kehotus kuuluukin, että tekisimme sen, mikä omalla paikallamme on mahdollista.

Kellojen kumu ei kohoa ylöspäin vain Aleppon ja muun sodan keskeltä. Sa-maan soittoon liittyy myös tuhansien ja taas tuhansien pakolaisten hätä. Emme pääse pakoon ihmisenä olemisen haas-teista ja eettisestä vastuustamme laati-malla kiintiöitä, kiristämällä lainsää-däntöä, maksamalla toiselle osapuolelle ongelman ”hoitamisesta”, rakentamalla muureja ja sulkemalla silmämme tosi-asialta. Elämme muutosten maailmas-sa, mikä merkitsee perusluonteista ar-vojen ja asenteiden uudelleen muokka-usta. Kellot soittavat myös uutta aikaa.

Joulun tutut kellot soivat taas pian ylle maan. Niiden ensimmäinen sointi kuului vertaus-kuvallisesti kerran pi-meän ajan keskellä. Siellä, missä oli paimenten yksinäinen nuotio, uuvutta-va työ ja halveksittu asema, koettiin muutoksen hetki, joka muutti koko maailman. Yön hiljaisuuden rikkoi en-kelten laulu, joka oli tarkoitettu koko maailmalle: ”Jumalan on kunnia korke-uksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Sanomassa asui toi-vo. Ihmiskunta ei ole yksin. Sillä on ole-massa mahdollisuuksien tulevaisuus, koska maailma on Jumalan. Hänen tah-tonsa on rauhan ja turvallisen huomi-sen tahto.

Pelon ja yksinäisyyden rikkoi kerran jouluyön viesti: ”Älkää pelätkö! Minä il-

moitan teille ilosanoman, suuren ilo ko-ko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa ka-paloituna seimessä.”

Kärsimysten kellojen sanoman kes-kelle soivat tänä armon vuonna jälleen joulun kellot. Ne soivat hiljaa, kuten pe-rinteinen laulu kuuluttaa: ”Hiljaa, hil-jaa, joulun kellot kajahtaa. Kautta ava-ruuksien kaikuu laulu riemuinen, Jee-sus tullut on!”

Kellojen sanoma tulee kohti ja haluaa tavoittaa kuulijan. Syvimmäl-tään joulun kellojen viesti tahtoo synnyttää vastaanottajassaan havahtu-misen uuteen näkökulmaan elämässä, minullekin on syntynyt Vapahtaja. Enkelten sanoma tunkeutuu meidän-kin elämäämme ja yöhömme:” Älkää pelätkö! Kristus-lapsi on keskelläm-me.” n

Vapahtajan siunaamaa joulunaikaa toivottaen,

Adventin alla a.D. 2016Samuel SalmiOulun hiippakunnan piispa



Rauhallista joulua jamenestystä vuodelle 2017

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

kuva

Tiin

a M

äki

O u l u n K e s k u s p e s u l a O y Kiviharjuntie 7, 90220 Oulu, asiakaspalvelu p. 044 315 8230

TÄYDENNYSKOULUTUKSIA

www.oulu.fi/taydennyskoulutus

Uudella osaamisella tulevaisuuteen

• Perhe- ja paripsykoterapeuttikoulutus Oulu, Tampere, 2017–2020

• Ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus Oulu, 2017–2020

• Ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikouluttajakoulutus Helsinki, Oulu, 2017–2019

Seuraa haun avautumista ja hakuohjeet: www.oulu.fi/taydennyskoulutus/psykoterapia

Sairaanhoitajapäivät 201723.–24.3.2017, Messukeskus, Helsinki

Ilmoittaudu

nyt, säästät

100 euroa!

EarlyBird voimassa

31.12.2016 asti

Yli 80 ajankohtaista luentoa, yhteensä lähes 60 tuntia!

Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan!sairaanhoitajapaivat.fi

pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiiri pohjanpiiri › dokumentit › tiedotus... · 2016...

Documents