POHJOIS-SAVON TERVEYSKLUSTERI JA HYVINVOINTIA TUKEVAT ELINTARVIKKEET

TOIMENPIDEOHJELMA 2014–2020

Versio 3.3./30.4.2014

Toimenpideohjelman laatijat: Kuopio Innovation Oy Marja Jaurakkajärvi, Arto Holopainen, Marja-Leena Laitinen Savonia-ammattikorkeakoulu Ritva Pirinen, Pirkko Kouri, Anna-Maria Saarela, Salla Willman

1

Tiivistelmä Tämä työ käsittää terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet -kehittämisteeman toimenpi-deohjelman vuosille 2014–2017. Toimenpideohjelma toimii Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryh-män päätöksentekoa tukevana asiakirjana. Toimenpideohjelmaa laadittaessa ja kehityskokonaisuuk-sia rajattaessa on kuultu lukuisia alan asiantuntijoita yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta sekä kerätty tietoa ja näkemyksiä Pohjois-Savon alueen toimijoilta. Toimenpideohjelmassa kuvataan kokonaisuuden nykytila, kehitysnäkymiä, arvioidaan liiketoiminnan menestystekijöitä sekä esitetään kuusi toimenpidekokonaisuutta. Esitetyillä toimenpiteillä tähdätään vuodelle 2020 asetetun tavoitetilan toteuttamiseen: ”Pohjois-Savossa on ennakkoluuloton ja kansainvälisesti houkutteleva hyvinvoinnin innovaatioympä-

ristö sekä monipuolinen ja kasvava yrityspohja.” Visiota tukevat kuusi strategista toimenpidekokonaisuutta ovat seuraavat: 1. Luodaan uuden yritystoiminnan käynnistämistä tukevia kiihdyttämöitä 2. Edistetään referenssimarkkinoiden syntymistä ja pilottituotteiden käyttöönottoa 3. Luodaan tuotteistettu, yritysten tarpeita vastaava huipputason kehitysympäristö, jossa on sujuva

palvelu 4. Edistetään merkittävästi arvoa tuottavien tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen luomista hyvin-

voinnin tukemisen tarpeisiin 5. Edistetään vientiä ja kansainvälistä toimintaa, tuetaan siten kasvuyritysten syntymistä ja vahvis-

tumista sekä hyvinvointimatkailua 6. Edistetään erikoistuneen tuotannon syntymistä, kasvua ja kustannustehokkuutta Kehittymistä varmistavat toimenpiteet vaativat toimijoiden välistä yhteistyötä, avarakatseisuutta ja riskinottoa. Toimenpiteet ovat mahdollistavia ja niillä pyritään luomaan liiketoimintaa tukevia ja kan-nustavia rakenteita, asenteita ja kokeiluja. Toimenpiteiden toivottiin olevan käytännönläheisiä, vai-kuttavia ja tukevan yrityksien omien strategioiden suoraviivaista toteutusta sekä mahdollistavan jous-tavan vuoropuhelun ja ennakkoluulottoman, nopeatempoisen, mutta samalla pitkäjänteisen yhteis-työn. Täten toimenpideohjelmassa esitetyissä toimenpiteissä keskeinen johtoajatus on: ”Ruokitaan asenteita, rakenteita ja toimia, jotka tukevat rohkeaa yrittämistä ja nopeaa kokeilemista.

Otetaan etunojaa, riskiä ja ollaan ennakkoluulottomia edelläkävijöitä.” Edellä kuvatut toimenpidekokonaisuudet ovat haastavia ja niiden läpivieminen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä. Aktivoinnin tulee olla eteenpäin ajavaa, ratkaisukeskeistä ja kohdennettua. Koh-deryhmässä ovat ensisijaisesti sitoutuneet julkiset toimijat ja valikoidut motivoituneet kasvukykyiset yritykset. Aktivointityön päätehtävänä on helpottaa yhteistyötä ja kehityskokonaisuuksien käynnistä-mistä. Toimintatapoja uudistetaan kokeilun kautta. Rahoitusinstrumentteja pyritään hyödyntämään ennakkoluulottomasti ja avomielisesti keskustellen.

2

Sisällys 1. Johdanto ......................................................................................................................................... 4

2. Toimenpideohjelman rakenne ja työprosessi ................................................................................. 5

3. Terveysklusteri ja terveyttä tukevat elintarvikkeet: nykytila 2014 ................................................. 6

Toimijat ja osaamisen keihäänkärjet .................................................................................................. 6

Verkostot ............................................................................................................................................. 8

4. Globaalit kehitysnäkymät ............................................................................................................. 10

Innovaatiotoiminta ja linjaukset ....................................................................................................... 11

5. Liiketoimintapotentiaali ja kehitysmahdollisuudet ...................................................................... 13

Vahvuudet ......................................................................................................................................... 13

Heikkoudet ........................................................................................................................................ 14

Mahdollisuudet ................................................................................................................................. 14

Uhkat ................................................................................................................................................. 14

Kansalliset haasteet .......................................................................................................................... 14

6. Kehityskohteiden rajaukset: visio 2020 ja strategia 2014–2017 .................................................. 16

7. Kehittymistä varmistavat toimenpiteet ........................................................................................ 18

Toimenpiteet (TP) ............................................................................................................................. 18

Aktivointimalli ................................................................................................................................... 24

Seuranta / mittarit ............................................................................................................................ 28

Lähteet .................................................................................................................................................. 29

Liite 1: Pohjois-Savon terveysklusterin keihäänkärjet ...................................................................... 30

Liite 2: Pohjois-Savon elintarvikeklusterin keihäänkärjet ................................................................. 31

Liite 3: Toimenpideohjelman laatimisprosessi ................................................................................. 32

Liite 4: Ohjausryhmä ja toimenpideohjelman laatijat ...................................................................... 33

Liite 5: Haastattelurunko .................................................................................................................. 34

3

1. Johdanto Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi marraskuussa 2013 maakuntasuunnitelman (2030) ja maakuntaohjelman (2014–2017). Maakuntasuunnitelmassa on määritelty viisi Pohjois-Savon innovaa-tiokärkeä, joissa yhdistyvät tiede, teknologia ja osaaminen: 1) terveysklusteri, 2) vesi ja ilma, 3) kone ja energiateknologia, 4) puunjalostus sekä 5) elintarvikkeet. Nämä viisi ovat Pohjois-Savon älykkään erikoistumisen alat, millä suunnataan rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimia yritystoiminnan uusiutumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Maakuntasuunnitelmassa kuvataan in-novaatiokärkien tavoitteet ja osoitetaan kärkien osaamis- ja kehittämisresurssit. Maakuntaohjelmassa nimetään puolestaan kärkiin kohdistettavia kehittämistoimia. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) valitsi vuosien 2014–2017 kehittämisteemoiksi kone- ja energiateknologian sekä terveysklusterin ja terveyttä tukevat elintarvikkeet. Teematyön tar-koituksena on kohdentaa kehittämispanostuksia alueen merkittävimmille aloille sekä niille aloille, joilta uskotaan syntyvän uutta kasvua ja joilla aktivoinnista on hyötyä. Näille kahdelle kokonaisuudelle laaditaan erilliset toimenpideohjelmat. Kehittämispanoksia suunnataan kaikille viidelle innovaatiokär-jelle. Tämä työ käsittää Pohjois-Savon terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet –kehittämis-tee-man toimenpideohjelman vuosille 2014–2017. Esitetyillä toimenpiteillä tähdätään vuodelle 2020 ase-tetun tavoitetilan toteuttamiseen. Toimenpideohjelma toimii Pohjois-Savon maakunnan yhteistyö-ryhmän päätöksentekoa tukevana asiakirjana. Toimenpideohjelman on laatinut Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta Kuopio Innovation Oy yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

4

2. Toimenpideohjelman rakenne ja työprosessi Toimenpideohjelmassa kuvataan aluksi Terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet - koko-naisuuden nykytila Pohjois-Savossa. Seuraavaksi tarkastellaan kokonaisuuden kehitysnäkymiä ja arvi-oidaan liiketoiminnan menestystekijöitä. Nykytilakuvauksen ja liiketoimintamahdollisuuksien arvioin-nin pohjalta on laadittu toimenpideohjelma, jonka mukaisilla rajatuilla ja kohdennetuilla kehittämis-toimenpiteillä (strategia 2014–2017) voitaisiin päästä asetettuun tavoitteiseen (visio 2020). Toimenpideohjelmaa laadittaessa ja kehityskokonaisuuksia rajattaessa on kuultu lukuisia alan asian-tuntijoita ja kerätty tietoa ja näkemyksiä Pohjois-Savon alueen toimijoilta. Taustatietoa on kerätty alan tutkimuksista, selvityksistä, raporteista ja artikkeleista. Toimenpideohjelman laatimiseksi tehtiin 61 syvähaastattelua yrityksiin ja muihin organisaatioihin sekä järjestettiin kaksi avointa kuulemistilai-suutta. Kuulemistilaisuuksiin osallistui yhteensä nelisenkymmentä henkeä. Ensimmäisessä kuulemis-tilaisuudessa 21.2.2014 työstettiin työryhmissä näkemyksiä siihen, mistä uutta liiketoimintaa voi Poh-jois-Savon alueelle synnyttää. Toisessa kuulemistilaisuudessa 28.3.2014 esiteltiin toimenpideohjel-man luonnos ja koottiin mielipiteitä toimenpidekokonaisuuksien sisällöstä ja aktivointimallista.

5

3. Terveysklusteri ja terveyttä tukevat elintarvikkeet: nykytila 2014 Terveysklusteri on määritelty maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa kattavan seuraavat osa-alueet: a) innovatiiviset lääkkeet ja henkilökohtainen lääketiede, b) terveyden teknologia, c) terveyden pal-velukonseptit ja palveluvienti sekä d) terveyden edistäminen ja ruokavalio. Elintarvikkeiden osalta tämän toimenpidesuunnitelman sisällöksi alueen innovaatiokärjistä on rajattu e) terveyttä edistävät elintarvikkeet. Seuraavassa on kuvattu tämän määritelmän pohjalta Pohjois-Savon terveysklusteri ja terveyttä tukevat elintarvikkeet -teeman nykytila 2014; sen toimijat, osaamisen keihäänkärjet ja ver-kostot.

Toimijat ja osaamisen keihäänkärjet Pohjois-Savon alueen terveys- ja elintarvikeklusterien toimijat a) kehittävät ja valmistavat uusia lääk-keitä, hoitoja ja terveydenhuollon laitteita, b) ideoivat ja tarjoavat terveyttä ja hyvinvointia tukevia palvelukonsepteja, c) kehittävät ratkaisuja terveyden edistämisen, etähoitoon ja terveellisen ruokava-lion toteutukseen sekä d) tuottavat ja jalostavat puhtaita ja turvallisia hyvinvointia edistäviä elintar-vikkeita. Kokoavana teemana kaikille klusterien toimijoille on ”hyvinvoinnin edistäminen” (Kuva 1). Terveysklusteri ja terveyspalvelut työllistävät Pohjois-Savossa n. 12 700 henkeä ja elintarvikeala n. 1800 henkeä.

Kuva 1. Pohjois-Savon terveys- ja elintarvikeklusterit sekä niitä tukevia osaamisaloja yhdistävä teema on hyvinvoinnin edistäminen

6

Alueen lääkeklusterin yritysten toiminta on monipuolista ja kattaa koko lääkekehityksen vaiheet: sai-rauden syntymekanismien selvittäminen halutun vaikutustavan määrittelemiseksi, uuden lääkemole-kyyliin kehittäminen, lääkkeen annostelumuodon kehittäminen, lääkkeiden valmistus ja lääkkeiden vaikuttavuuden arviointi terveydenhuollossa. Uuden lääkkeen kehittäminen maksaa miljardeja ja kes-tää kokonaisuudessaan keskimäärin 15 vuotta. Pohjois-Savon alueen parisenkymmentä lääkeyritystä ovat pääosin pieniä alle 50 henkeä työllistäviä ja ne keskittyvät tyypillisesti uusien lääkkeiden ja hoi-tojen kehittämisvaiheeseen. Lääkkeiden kehittämiseen liittyvät tutkimus- ja rekisteröintipalvelut työl-listävät määrällisesti eniten. Uusia lääkkeitä kehittäessä yritykset on kansainvälistä kärkiluokkaa kes-kushermostoa rappeuttavissa sairauksissa (esim. muistisairaudet), syövässä ja kansansairauksissa (esim. sydän- ja verisuonitaudit, diabetes). Ainutlaatuista teknologiaosaamista löytyy viruspohjaisista geeniterapioista ja kuvantamisesta. Tulevaisuudessa lääkeklusteriin nivoutuu kasvavassa määrin IT-alan osaamista bioinformatiikan ja henkilökohtaisen lääketieteen yleistyessä. Terveysteknologiaksi luokitellaan diagnostiikka-, hoito- ja kuntoutuslaitteet, apuvälineet, kalusteet terveydenhuollon ja laboratorioiden käyttöön, terveydenhuollon tietotekniikan (eTerveyden) ja mo-biiliteknologian sovellukset, telelääketiede sekä myös terveydenhuollon laskennan, kommunikaation, robotiikan ja 3D-tulostuksen lääketieteen sovellukset. Alueen yritysten osaamisydintä ovat terveyden-huollon ohjelmistot, kuvantamistekniikat, lääketieteellinen fysiikka ja ihmisen mittaustekniikat. Säh-köinen hyvinvointi, paikkariippumattomat palvelut ennaltaehkäisyyn ja asiakkaiden osallistamiseen omaan hoitoonsa sekä pelillisten menetelmien soveltaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ovat uusia kasvualoja. Teknologiat ovat monelta osin geneerisiä eli niitä voidaan soveltaa lääketieteen lisäksi monilla muilla asiakasaloilla. Pohjois-Savon alueella on reilu kolmekymmentä terveysteknologia yritystä. Yritykset työllistävät tyypillisesti alle 20 henkeä. Pohjois-Savon elintarvikeklusterin yritysten toiminta painottuu pääasiallisesti maidonjalostukseen, marja- ja erikoiskasvituotantoon ja tuotteisiin sekä juomien valmistukseen. Näiden lisäksi alueella on vahvaa ravitsemukseen liittyvää osaamista ja yritystoimintaa, joka linkittyy yksilöllisen ravitsemuksen kautta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ylläpitämiseen sekä kansansairauksien ennaltaeh-käisyyn. Alueen elintarvikeyrityksistä 73 % on alle viiden henkilön yrityksiä. Niiden lisäksi alueella on muutamia suuria yrityksiä ja kasvavia pk-yrityksiä. Viime vuosien aikana yritykset ovat investoineet uuteen valmistusteknologiaan ja liiketoiminnan laaja-alaiseen kehittämiseen tuoden sitä kautta uusia tuotteita ja kustannustehokkuutta liiketoimintoihinsa. Uutta kasvavaa liiketoimintapotentiaalia klus-teriin on löydettävissä eri toimialojen rajapinnoilta nousevista uusista tuotteista, teknologioista ja pal-veluista, joita ovat mm. kliiniset ravitsemusvalmisteet, erityisruokavalio valmisteet, online mittausme-netelmät, prosessiteknologiat, desinfiointiteknologiat, eNutrition ravitsemusratkaisut, pelillistämi-nen, hajautettu energiantuotanto ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Elintarvikkeita tuottavien yritysten rinnalle onkin jo noussut ja on nousemassa klusteria tukevia ja monipuolistavia teknologia- ja palvelu-yrityksiä. Yritysten lisäksi Pohjois-Savossa sijaitsevat innovaatiotoiminnan kannalta merkittävät tukijalat; alan korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Itä-Suomen yliopiston painoalojen (terveys, elintavat, ikääntymi-nen) perustutkimuksesta on syntynyt lukuisia alueen yrityksiä. Eniten kaupallista menestystä on syn-tynyt keskushermostoon liittyvästä tutkimuksesta, biolääketieteestä, kuvantamisesta ja lääketieteel-lisestä fysiikasta. Terveysteknologian palvelujen ja tekniseen kehitykseen liittyvät trendit, kuten yksi-löllistetty hoito, mobiiliteknologiat, big data, pilvipalvelut, kehittämisen ekosysteemit, avoin data ja avoimet standardit luovat uusia mahdollisuuksia yhdessä vaikuttavuuden todentamisen ja potilastur-vallisuuden kanssa. Vahvaa ravitsemusosaamista hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisessä. Tutki-muksen painoalueita ovat moderni epidemiologia, ravitsemustutkimus, vanhusten terveys, päihteet ja terveyspalvelututkimus. Savonia-ammattikorkeakoulun (Savonia) toimintaa profiloivat painoalat ovat alkutuotanto ja elintarvikkeet, energia, ympäristö ja turvallisuus, integroitu tuotekehitys ja käyt-täjälähtöiset hyvinvointipalvelut. TKI-toimintaa ohjaa näkemys siitä, että sosiaali- ja terveysalalla sekä

7

ravitsemus- ja matkailualalla tarvitaan palvelujen uudelleen muotoilua, monialaista näkemystä ja uu-sia menetelmiä asiakkaiden ja käyttäjien tarpeiden tunnistamiseen ja niiden ennakointiin. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kautta alueelle kanavoituu merkittävää optiikkaosaamista ja kuluttajatutki-musta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kehitystoiminta keskittyy hoidon vaikutta-vuuden saralle. Edellä kuvattu pohjoissavolaisten yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamiskokonaisuus mahdollistaa luovien ratkaisujen tuottamisen terveydenhuollon haasteisiin ja omakohtaiseen hy-vinvoinnin tukemiseen. Ratkaisut voivat olla tuotteita, palveluita ja teknologioita tai niiden yhdistel-miä (Kuva 2). Ne voivat olla lääkkeitä, laitteita, tuotteita, ravitsemusratkaisuja tai palvelukonsepteja ja suuntautua eri kohtiin terveydenhuollon ja omahoidon ketjua: ennalta ehkäisy, tukeva toiminta ja sai-raudenhoito. Osaamisen kirkkaimmat kärjet ovat maailmalla tunnettuja omilla erikoisaloillaan, mutta yleisesti Pohjois-Savon terveys- ja hyvinvointiosaaminen uskotaan olevan varsin tuntematonta. Ter-veysklusterin osaamisen kirjo on kuvattu tarkemmin liitteen 1 taulukossa ja elintarvikeklusterin kei-häänkärjet liitteessä 2.

Kuva 2. Pohjoissavolainen keihäänkärkiosaaminen terveysklusterissa ja hyvinvointia tukevissa elintarvikkeissa

Verkostot Terveysklusterin yritykset ovat monesti syntymästään asti kansainvälisiä. Verkostoja tarvitaan tut-kimukseen, tuotekehitykseen ja valmistukseen. Harvoin kaikki tarvittava osaaminen löytyy koti-maasta. Suomen markkinat ovat usein liian pienet, mutta toimivat parhaimmillaan referenssimarkki-noina ja ponnahdusalustana kansainväliseen markkinaan. Eurooppa katsotaan kotimarkkinaksi, mutta Euroopan ulkopuolelle tuotteiden vienti on haastavaa erilaisesta lainsäädännöstä johtuen. Euroopan alueella lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden (sis. terveydenhuollon tietojärjestelmät ja terveyspe-lit) ja ravintolisien myyntilupakäytännöt ovat pitkälti yhtenäiset ja myyntiluvan saa Suomen ohella

8

muihin Euroopan maihin. Sitä vastoin muille markkinoille suunnattaessa tulee anoa uusi myyntilupa. Euroopan, USA:n ja Japanin ulkopuolella myyntilupakäytännöt vaihtelevat huomattavasti. Suomen terveysteknologian suurimmat vientimarkkinat ovat USA, Eurooppa, Venäjä, Kiina, Kanada ja Japani. Terveysteknologia on Suomen toiseksi suurin korkean teknologian sektori, 38 prosenttia kaikesta korkean teknologian viennistä (2012). Lääkesektorilla tuotteiden vienti tapahtuu useimmiten lisensoi-malla lääke jo kehitysvaiheessa kansainväliselle lääkejätille. Tutkimus- ja asiantuntijapalveluita tarjo-taan puolestaan globaalisti, erityisesti pohjoiseurooppalaisille toimijoille. Koulutusvienti on vielä alku-vaiheessa. Pohjois-Savon elintarvikeklusterin verkostot ovat kehittyneet vahvasti lähimpiin alueellisiin ja kan-sallisiin kumppaneihin. Yhteistyötä tehdään raaka-aineiden toimittajien, muiden elintarvikeyrityksien sekä kuljetuksen ja jakelun suuntaan. Yhteistyötä tehdään myös alan kehittämiseksi linkittymällä vah-vasti sekä tutkimukseen että muuhun kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistoimintaan. Tule-vaisuudessa haasteena ovat yhteistyön ja verkoston vahvempi laajentaminen loppukäyttäjiin, kulut-tajiin sekä jatkojalostajiin, ravitsemispalveluyrityksiin, teknologiayrityksiin ja kaupan alalle. Nämä kumppanit tuottavat kuluttaja- ja tuoteinnovaatioita, tuovat kustannustehokkuutta ja avaavat mark-kinointikanavia. Elintarvikeyritysten tärkeimmät vientikohteet ovat tällä hetkellä Suomen lähialueet eli Pohjoismaat ja Baltian alue sekä tulevaisuudessa enenevässä määrin Venäjä. EU:n alueella tuottei-den vientiin liittyy vain jonkin verran kansallisia säädöksiä, joita tulee maakohtaisesti huomioida. Sen sijaan Venäjälle suuntautuvan viennin osalta viranomaistoiminnoissa, laitoshyväksynnöissä sekä lupa-käytännöissä on vielä paljon haasteita ratkaistavana, jotta sujuvaa vientitoimintaa päästään harjoitta-maan varsinkin pk-sektorin osalta ja haastavimmissa elintarvikeryhmissä, kuten maito-, kala- ja liha-tuotteissa.

Kuva 3. Pohjois-Savon kansainväliset verkostot (suuntaa antava kuva, http://bit.ly/balticseamaps)

9

4. Globaalit kehitysnäkymät Tässä kappaleessa tarkastellaan hyvinvoinnin markkinoita ja globaaleja trendejä, alan innovaatiotoi-minnan suuntauksia sekä tuodaan esiin kehitysnäkymiin vaikuttavia kansallisia ja kansainvälisiä lin-jauksia ja uudistuksia. Globaalia kysyntää luovat ajurit on koottu yhteen alla olevassa kuvassa (Kuva 4). Seuraavassa on kerrottu tarkemmin kahdesta tekijästä, jotka nousivat voimakkaimmin esille haas-tatteluissa: terveydenhuollon reformit ja arvon tuotto asiakkaalle. Nämä kaksi tekijää heijastuvat voimakkaasti alan innovaatiotoimintaan ja kansallisiin sekä kansainvälisiin linjauksiin. Merkittävin kysyntää ja muutosta ohjaava tekijä hyvinvointimarkkinoilla on väestön ikääntyminen ja ikääntyvän väestön mukanaan tuomat haasteet yhteiskunnalle. Terveydenhuollon reformeilla pyri-tään uudistamaan terveydenhuoltoa niin, että turvallista hoitoa pystytään tarjoamaan kustannuste-hokkaasti mahdollisimman suurelle osalle koko väestöä. Merkittäviä reformeja on käynnissä ympäri maailman niin USA:ssa, Venäjällä ja Kiinassa kuin myös Suomessa. Toimet kohdistuvat niin terveyden-huollon rakenteeseen, rahoituskanaviin kuin tuotteisiin kohdistuviin rajoitteisiin ja tarpeisiin. Tervey-denhuollon rakenteen uudistukset ja kustannustehokkuuteen liittyvä tarve sairauksien ennaltaehkäi-semiseksi luovat uusia markkinoita monille sekä terveys- että elintarvikeklusterin tuotteille, teknolo-gioille ja palveluille, ja siten ne osaltaan edistävät käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntymistä. Liiketoimintaympäristö peräänkuuluttaa kustannusvaikuttavuutta, kestävää kehitystä ja yhteis-työtä. Talouden kiristyessä tulevaisuudessa innovaatioiden saattaminen markkinoille on yhä haasta-vampaa. Raha on tiukassa. Rahalle vaaditaan (investoijat, ostajat) yhä enemmän näyttöä ja keskeiseksi nousee arvon tuotto asiakkaalle. Vaikka terveydenhuollon resurssien tiukentuessa katseet kääntyvät kohti terveyttä edistäviä toimia, on selkeä puute sellaisista hyvinvointia edistävistä ratkaisuista ja tuot-teista, joille löytyy maksaja ja motivoitunut käyttäjä. Lisäksi vahvasti tiedostava kuluttaja, nopeasti vaihtuvat kulutustrendit, erilaiset yhä erikoistuneemmat kuluttajasegmentit ja yksilöllisten tuotteiden ja palveluiden vaatimukset tuovat sekä haasteita, että mahdollisuuksia uudelle hyvinvointiin liittyvälle liiketoiminnalle.

10

Kuva 4. Globaalia kysyntää luovat ajurit

Innovaatiotoiminta ja linjaukset Lääkekehityksen lähtökohdaksi on nousemassa sairausmekanismien vahva ymmärtäminen ja tavoite sairauden pysyvään parantamiseen uusia hoitomuotoja hyödyntäen (mm. biologiset lääkkeet). Tule-vaisuudessa, henkilökohtaisen lääketieteen yleistyessä, uuden tyyppiset kliiniset kokeet ovat tarpeen (varhain, nopeasti, pienillä potilasmäärillä) ja satsaukset genetiikkaan ja genomiikkaan lisääntyvät. Yri-tykset keskittyvät yhä kapeammille terapia-alueille ja yritysten välisiä tiedon esteitä murretaan. Ali-hankinta lisääntyy ja tuotteita kehitetään yhdessä sekä hankintaan ulkopuolelta. Lääkekehityksen rin-nalle tulee uusien biomarkkerien etsiminen, jotta lääkehoito voidaan kohdentaa yhä tarkemmin oike-alle potilasryhmälle. Tiedon hallinta, jakaminen ja kerääminen ovat keskeisessä roolissa (mm. biopan-kit, big data) ja uudenlaisia hybridiosaajia (BIO + IT) kaivataan. Terveysteknologian kasvutekijöitä ovat lisääntyvä potilasturvan kysyntä, siirtyminen vähemmän in-vasiivisiin leikkauksiin, avohoidon ja päiväkirurgian suosiminen sekä tarve turvallisemmille ja nopeam-mille non-invasiivisille diagnosointimenetelmille ja kustannustehokkaille kuntoutusratkaisuille. Säh-köisten palvelujen hyödyntäminen on välttämätön edellytys ikääntyvien ja digitalisoituvien yhteiskun-tien terveys- ja hyvinvointipalvelujen ja vaikuttavuuden parantamisessa. Uutta tietoa, menetelmiä ja näyttöä tarvitaan erityisesti sähköisiä välineitä ja järjestelmiä tehokkaasti hyödyntävien hyvinvoinnin ylläpidon ja palvelujen uudistamisen toimintamallien kehittämiseen sekä asiakaslähtöisten hyvinvoin-tipalvelujen tiedonhallintaan. Asiakasnäkökulmasta erityisesti uusien menetelmien hyödyntäminen

11

tietojen hallinnassa ja analysoinnissa, laskennallisen älykkyyden hyödyntäminen sekä myös teknisten ratkaisujen yhteentoimivuus tuovat uusia mahdollisuuksia (mm. pelillisyys, avoin data, big data). Tek-nologian ja palveluiden kehitystyössä kansalainen on keskiössä. Tulevaisuudessa elintarvikeklusteri nähdään yhä monialaisempana kokonaisuutena, jonka liiketoi-minta on monipuolista ja laajentuu peruselintarviketuotannosta yhä erikoistuneempiin tuotteisiin, yk-silölliseen ravitsemukseen sekä tuotantoa tukeviin erilaisiin teknologioihin ja palveluihin. Kuluttajan ymmärtäminen nousee yhä enemmän keskiöön. Samalla myös laaja-alaisempi käsitys terveyteen ja hyvinvointiin liittyen tuo haasteita ja mahdollisuuksia alan ja yritysten kehitykselle. Pelkkä terveellisyys ja turvallisuus eivät enää riitä vaan moninaiset kuluttajaryhmät tulee huomioida erilaistuneiden tuot-teiden ja palveluiden kautta. Vahvasti esiin on nousemassa ravitsemuksen merkitys mielihyvätasapai-non ja sitä kautta yksilöllisen hyvinvoinnin edistäjänä. Myös elämysten ja kokemusten, pelillisyyden sekä uusien ravitsemusratkaisujen ja -palveluiden kautta voidaan odottaa uutta liiketoimintaa. Liiketoiminnan kehitysnäkymiin vaikuttavat erityisesti kansalliset/kansainväliset linjaukset TKI-kehi-tysrahoitusten kanavoimisesta, tiedon hyödyntämistä helpottavat lakiuudistukset ja reformien mu-kanaan tuomat rajoitukset. Euroopan laajuisilla tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimilla pyritään viemään Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi-innovaatioiden nopeasti kasvavilla maail-manmarkkinoilla. Elintarvikealan kilpailukykyä halutaan kohentaa ja luoda ratkaisuja turvallisten, ter-veellisten ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden tuottamiseksi kaikille. Uusi biopankkilaki laajentaa ih-misperäisten näytekokoelmien käyttömahdollisuuksia uusien hoitojen, ennustavien menetelmien ja lääkkeiden kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyttä ja tietojen hyödynnettävyyttä pyritään parantamaan uusilla lakimuutoksilla. Euroopan laajuinen potilasdirektiivi kannustaa jäsenvaltioiden yhteistyötä ja helpottaa potilaan hakeutumista terveydenhoitoon toiseen jäsenvaltioon. Potilas- ja kuluttajaturvallisuutta parantavat toimet luovat kysyntää laadukkaille suo-malaisille tuotteille ja asiantuntijaosaamiselle, mutta murroksissa oleva lainsäädäntö ja kotimaisuus-astevaatimukset vaikeuttavat markkinoille pääsyä. Terveysklusterin ja hyvinvointia tukevian elintarvikkeiden toimenpideohjelma tukee hyvin myös kan-sallista Työ- ja elinkeinoministeriön innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelma haastaa kaupunkiseutuja yhdessä luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehi-tysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Ohjelma alkaa vuonna 2014, ja sen edistyminen tarkiste-taan kauden puolivälissä vuonna 2017, jolloin arvioidaan niiden edellytykset osallistua ohjelmaan lop-pukaudella 2018 - 2020. INKA -ohjelman Tulevaisuuden terveys -painopistealueeseen työ- ja elinkei-noministeriö nimesi koordinoivaksi kaupungiksi Oulun, ja sen kumppaneiksi Kuopion, pääkaupunki-seudun (Espoo, Helsinki, Vantaa), Tampereen ja Turun. Kuopion osalta INKA -ohjelman valmistelusta vastaa Kuopio Innovation Oy.

12

5. Liiketoimintapotentiaali ja kehitysmahdollisuudet Peilatessa edellä kuvattuja globaaleja ja kansallisia kehityssuuntia Pohjois-Savon alueen kärkiosaami-siin voidaan todeta, että ne ovat hyvin linjassa. Alueen kärkiosaamisilla on mahdollista aikaansaada merkittävää liiketoimintaa ja samalla vastata yhteiskunnan haasteisiin kestävän hyvinvoinnin rakenta-miseksi. Pohjois-Savon alueen liiketoimintapotentiaalin täysmääräiseksi hyödyntämiseksi tulee alu-een vahvuudet käyttää hyväksi, kääntää heikkoudet eduksi, tarttua mahdollisuuksiin ja minimoida tunnistetut uhat. Seuraavassa on esitelty syvähaastatteluissa ja muissa valmistelun yhteydessä käy-dyissä keskusteluissa esiin nousseet alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet sekä uhat ja koottu ne alla olevaan SWOT-kaavioon (Kuva 5).

Mahdollistavat Haittaavat

Sisä

iset

Vahvuudet (S) • maailman huippuluokkaa olevia alan osaajia • korkea tiede ja koulutus • luonto, lähiruoka • olemassa olevat verkostot ja monialainen yhteistyö • ensimmäinen asiakas monesti kansainvälinen, ”pakottaa

kansainvälistymään ja löytämään kumppaneita” • terveys- ja hyvinvointiteknologia, terveydenhuollon tieto-

tekniikka, kuvantaminen, lääkekehitys- ja valmistus, vaikut-tavuus ja potilasturvallisuus, automatisointi, kuntoutustek-nologiat

• kansallisesti vahva asema useiden elintarvikeraaka-ainei-den tuotannossa, jalostusosaaminen ja investoinnit

• teknologioiden soveltaminen eri aloilta toisille • tukeva käytettävyyden ja teollisen muotoilun osaaminen • halukkuus ja tarve tiivistää yhteistyötä alueella • ala nostettu kehittämisen painopisteeksi

Heikkoudet (W) • yhteistyö yritysten, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja

terveydenhuollon organisaatioiden välillä osittain byrokra-tisoitunutta

• julkisia kehitysalustoja ei ole kunnolla tuotteistettu • pirstaleinen ja lyhytjänteinen kehittämisen rahoitus, julkis-

ten rahoitusinstrumenttien käytön haasteet • rahoituksen puute, alkavien yritysten rahoitukseen keskit-

tyvät rahastot ja osaajat puuttuvat (esim. Vigo-kiihdyt-tämö)

• ensimmäisen asiakkaan löytyminen vaatii panostuksia • heikko kansainvälinen näkyvyys, markkinointi, lobbaus • kustannusvaikuttavuus, aineeton arvonluonti, IPR • fyysisesti kaukana markkinoista • yritykset pieniä, riskinottokyky heikohkoa • invest in –toiminnot puutteelliset • rohkeat visiot ja missiot puuttuvat

Ulk

oise

t

Mahdollisuudet (O) • käyttäjälähtöisyys, kansalaisen osallisuuden lisääminen • tiedon hallinta/hyödyntäminen, big data, avoin data • yksilöllinen hyvinvointi; kuluttaja- ja wellness-markkinat • panostus yhteistyöhön, vahva verkostoyhteistyö • tuotteistetut ja helposti tavoitettavat kehitysympäristöt • referenssimarkkinoiden luonti, innovatiiviset julkiset han-

kinnat, Public-Private-Partnership (PPP) mallin hyödyntä-minen

• kansallinen yhteistyö, erikoistuminen, selkeä brändi • ulkomaisten investointien myyntityön tehostaminen • hyvinvointimatkailu (terveyspalvelut + elämykset +ruoka) • läheiset markkinat, Gateway-ideologia: Venäjä, Eurooppa • toimiva ja tehokas rahoitus, kiihdyttämö(t) • viennin/myynnin tukeminen (tuotteet, palvelut, koulutus) • erikoistuotannon lisääminen (valmistus, palvelukeskukset) • sähköinen hyvinvointi, pelillisyys

Uhat (T) • sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kestämätön

kasvu, palveluiden kasaantuminen • globaalit tai EU:n talouden ongelmat – taantuma • tiukentuva, kansainvälisesti hajanainen regulaatio • osaavan henkilöstön saatavuuden heikkeneminen • rahoituksen väheneminen • rahoitusinstrumentit eivät kehity • vähäiset resurssit alkavat hajautua; fokus häviää • liian varovainen lähestymistapa kumppanuuteen yksityi-

sen ja julkisen sektorin välillä • innovaatioita ei saada käyttöön • yhteistyö yritysten ja julkisten toimijoiden välillä ei suju-

voidu • verkostoyhteistyö vähenee • liian tiukka alueellisuus, kansalliset ja kansainväliset mah-

dollisuudet kapenevat

Kuva 5. Pohjois-Savon terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet, SWOT-analyysi

Vahvuudet Selkein vahvuus muodostuu maailman luokan huippuosaajista, kasvavasta ja elinvoimaisesta yritys-kannasta sekä korkeasta tieteen ja koulutuksen tasosta. Toimijat ovat verkottuneita ja tahtotila yh-dessä tekemiseen on kova. Julkisesta tutkimuksesta kumpuaa innovaatioita ja uutta tietoa yritysten hyödynnettäväksi ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Kehitettävä teknologia taipuu useille eri toimialoille ja tukevaa osaamista löytyy muotoiluun, markkinointiin, käytettävyyteen ja ympäristö-osaamiseen. Vetovoimaisuutta ja alueen imagoa voidaan rakentaa paitsi korkeasta erikoisosaami-sesta, myös puhtaasta luonnosta, ruuasta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

13

Heikkoudet Selvimmät heikkoudet alueella kohdistuvat pääomarahoituksen puuttumiseen, pirstaleiseen, lyhyt-jänteiseen ja vaikeasti hyödynnettävään kehittämisrahoitukseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön haasteisiin. Alueella ei ole kovin montaa kansainvälistä suuryritystä ja kotimarkkinoiden rajallisuus vaikeuttaa referenssien hankkimista. Alueelta löytyy useita kehitysympäristöjä, mutta niitä ei ole kunnolla tuotteistettu tai markkinoitu. Julkisilta toimijoilta puuttuu resursseja ja toimintamalleja asiakaslähtöisen yritysyhteistyön toteuttamiselle ja toimintaa kuvataan ”byrokratisoituneeksi”. Yrityk-sissä tarvitaan täydentävää osaamista ja resursseja kansainvälisten markkinoiden ja kohderyhmän ta-voittamiseen, arvonluontiin ja arvon osoittamiseen. Ilman näitä asiakkaiden tavoittaminen on vaikeaa, investointien saaminen haastavaa ja kasvu-uralle siirtyminen epätodennäköistä. Pohjois-Savo sijaitsee syrjässä ja liikenneyhteyksiä on karsittu. Tämä aiheuttaa niin logistisia kuin imagollisia haasteita.

Mahdollisuudet Alueen mahdollisuudet nousevat käynnissä olevasta terveydenhuollon murroksesta. Markkinat kai-paavat kipeästi yksilöllisiä ennaltaehkäiseviä hyvinvointiratkaisuja ja tehokkaita hoitoja. Alue pystyy halutessaan tukemaan innovaatioiden kaupallista ja käyttöönottoa asiakaslähtöisellä kehitysympäris-töllä (palvelut, tavoitettavuus), synnytettävillä referenssimarkkinoilla, rahoituksella sekä avomielisellä suhtautumisella julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Useat alueen yrityksistä ovat kasvuvai-heen kynnyksellä ja sopivalla ”piristysruiskeella” näistä voidaan saada aikaiseksi menestystarinoita. Tehokas kiihdyttämö ja alkuvaiheen rahastot mahdollistaisivat uuden yritystoiminnan käynnistymisen ja houkuttelisivat sijoittumisia alueelle. Vaikka Suomen kotimarkkinat ovat pienet ja hajanaiset, Suo-men läheisyydessä sijaitsee suuret markkina-alueet, kuten Eurooppa ja Venäjä. Tätä voidaan hyödyn-tää paitsi alueen yritysten vientitoiminnassa, myös toimimalla siltana Euroopan ja muiden maiden vä-lillä.

Uhkat Liiketoimintaa haittaavia uhkia on monia. Liiketoimintaa haastavana uhkana on terveydenhuollon kus-tannusten kestämätön kasvu ja resurssipula, joilla voi pahimmillaan olla monia seurannaisvaikutuksia yhteiskunnan taloustilanteelle. Tilannetta pahentaa hidas julkisten kilpailuttamiskäytäntöjen uudista-minen. Mikäli rahoitusratkaisuja ei saada toimiviksi aiheuttaa se väistämättä ongelmia, jos esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen tarvittava alkurahoitus puuttuu ja pääomaintensiivisessä kasvuvai-heessa piristysruiske jää saamatta. Kaivattu uudistuminen ja kasvu vaarantuvat, mikäli organisaatioi-den välinen yhteistyö ei helpotu eikä siten mahdollista kaivattuja rohkeita ja nopeita kokeiluja. Myyn-tilupia säätelevän lainsäädännön kiristyminen nostaisi kehityskustannuksia entisestään ja tuontirajoi-tukset vaikeuttaisivat markkinoille pääsyä.

Kansalliset haasteet Keskusteluissa nousi esiin muutamia seikkoja, joita voidaan pitää kehityksen kansallisina haasteina. Näistä ehkä merkittävin lienee rahoitusinstrumenttien vaikea hyödynnettävyys tämän päivän liiketoi-minnassa. Julkinen rahoitus soveltuu hyvin suoraviivaiseen ”seinien rakentamiseen”. Liiketoiminnan alkuvaiheessa rahoittajatahoilta kaivataan avarakatseisuutta. Uudet, ehkä jopa radikaalit, innovaatiot voivat olla vaikeasti avautuvia ja liiketoimintamallit poiketa totutusta. Näissä tilanteissa keskustelu yrittäjän ja rahoittajan välillä voi olla haastavaa ja rahoittajalta tarvitaan uskallusta ”ottaa riskiä ja hy-pätä tulevaisuuteen”. Alkuvaiheen rahoituksen jälkeen tasapainotellaan tilanteessa, jossa mietitään milloin kehitystyötä on liian varhaista rahoittaa ja milloin se on liian lähellä kaupallistamista. Tiukoista projektisuunnitelmista pitäisi päästä yhä kokonaisvaltaisempaan kehitystyöhön, joka sallii myös mark-

14

kinointitoimenpiteet kasvun vauhdittamiseksi. Valtion pääomasijoituksissa arkaillaan eikä oteta riittä-västi riskiä. Tämä luo investointikierroksilla merkittäviä ongelmia yksityisten ja mahdollisesti kansain-välisten sijoittajien vakuuttamisessa, koska ”se ensimmäinen kotimainen sijoittaja” jää puuttumaan. Julkisella sektorilla on halukkuutta yritysyhteistyölle, mutta käytännön haasteita aiheuttaa resurssi-pula asiakaslähtöisten palveluprosessien luomiseksi sekä innovatiivisten hankintojen toteuttamiseksi. Kehitysalustojen rakentaminen on sujuvaa, mutta niiden hyödyntämisvaiheessa resurssit kuivuvat. Projektirahoitus ei mahdollista palveluiden riittävää tuotteistamista, markkinointia ja myyntiä alusto-jen ylösajovaiheessa toimivien käytäntöjen aikaansaamiseksi. Asiakaslähtöistä toimintaa vaikeuttaa ”asiakaspalvelun” ja kannustimien puuttuminen organisaatioissa. Innovatiiviset hankinnat sisältävät aina riskin ja saattavat vaatia eritasoisia muutoksia organisaatiossa käyttöönottovaiheessa. Hankintoi-hin kannustamiseksi olisi tarpeen saada tukea erityisesti investointikuluihin ja lisäresursseja kaivataan koko prosessin läpiviemiseksi.

15

6. Kehityskohteiden rajaukset: visio 2020 ja strategia 2014–2017 Edellä kuvatun Pohjois-Savon alueen terveysklusteri ja hyvinvointia tukevien elintarvikkeet -teeman nykytilan, globaalien kehitysnäkymien ja liiketoimintapotentiaalin pohjalta vaihtoehtoisia liiketoimin-nan vahvistumista tukevia kehityskokonaisuuksia on hyvin monia. Tässä toimenpideohjelmassa on valittu syvähaastattelujen pohjalta sellaisia strategisia kehittämiskokonaisuuksia (strategia 2014–2017), jotka pureutuvat kipukohtien ytimeen ja sitä kautta mahdollistavat menestystarinoiden synty-misen (visio 2020) (Kuva 6). Pohjois-Savon terveys- ja elintarvikeklusterit ovat elinvoimaisia ja toimijat kilpailukykyisiä omalla ka-pealla sarallaan. Näitä kahta klusteria yhdistävä teema on hyvinvointi. Hyvinvointi on terveyden yllä-pitoa, sairauden asianmukaista hoitoa, ravitsevaa turvallista ruokaa ja aktiivista elämää. Monet alu-een yrityksistä ovat pieniä ja kansainväliset menetystarinat vielä harvassa. Tästä huolimatta, olemassa oleva yritystoiminta sekä vankka tutkimus ja koulutus mahdollistavat alueen kehittymisen monipuo-liseksi, dynaamiseksi ja kasvukykyiseksi hyvinvoinnin keskittymäksi, joka tuottaa yhä enemmän kilpai-lukykyisiä tuotteita ja palveluita globaalien markkinoiden kysyntää vastaaviin tarpeisiin ja houkuttelee sijoittumaan ja investoimaan alueelle uutta kasvua ruokkimaan. Tavoitetilan saavuttaminen vaatii valintoja ja panostuksia. Osaamiskärkien sisältä on tarve löytää yhä enemmän terävyyttä, mutta toisaalta kokonaisvaltaisempia ja monialaisia lähestymiskulmia. Yritysten osalta on olennaista pystyä turvaamaan uusien innovaatioiden ja yritystoiminnan syntyminen sekä yritysten kasvu. Uuden tiedon ja osaamisen valuminen korkeatasoinen tutkimuksesta ja koulutuksesta yritystoiminnan kasvuaineiksi mahdollistetaan sujuvalla yhteistyöllä ja tulevaisuuteen katsovalla dy-naamisella kehitysympäristöllä. Tämän toimenpideohjelman strategiaan on valittu kuusi toimenpide-kokonaisuutta. Näihin rajauksiin vaikuttaneita esiin nousseita näkökohtia on kuvattu tarkemmin toi-menpiteiden yhteydessä.

Strategia 2014–2017 TP1. Luodaan uuden yritystoiminnan käynnistämistä tukevia kiihdyttämöitä TP2. Edistetään referenssimarkkinoiden syntymistä ja pilottituotteiden käyttöönottoa TP3. Luodaan tuotteistettu, yritysten tarpeita vastaava huipputason kehitysympäristö, jossa

on sujuva palvelu TP4. Edistetään merkittävästi arvoa tuotavien tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen luomista

hyvinvoinnin tukemisen tarpeisiin TP5. Edistetään kansainvälistä toimintaa ja vientiä, tuetaan siten kasvuyritysten syntymistä

ja vahvistumista ja hyvinvointimatkailua TP6. Edistetään erikoistuneen tuotannon syntymistä, kasvua ja kustannustehokkuutta

Visio 2020 Pohjois-Savossa on ennakkoluuloton ja kansainvälisesti houkutteleva hyvinvoinnin innovaatioympäristö sekä monipuolinen ja kasvava yrityspohja.

16

Kuva 6. Visio 2020 ja sitä tukeva strategiset kehityskokonaisuudet

17

7. Kehittymistä varmistavat toimenpiteet Kehittymistä varmistavat strategian mukaiset toimenpiteet vaativat toimijoiden välistä yhteistyötä, avarakatseisuutta, riskinottoa ja loppujen lopuksi raakaa työtä. Toimenpiteet ovat pitkälti mahdollis-tavia ja niillä pyritään luomaan liiketoimintaa tukevia ja kannustavia rakenteita, asenteita ja kokeiluja. Yrityshaastatteluissa toimenpiteiden a) toivottiin olevan käytännönläheisiä, vaikuttavia ja tukevan yri-tyksen oman strategian suoraviivaista toteutusta sekä b) mahdollistavan joustavan vuoropuhelun ja ennakkoluulottoman, nopeatempoisen yhteistyön julkisen sektorin, korkeakoulujen, tutkimuslaitos-ten, julkisia tukia myöntävien viranomaistahojen ja 3. sektorin kanssa. Julkisella puolella toimenpitei-den toivottiin helpottavan yritysyhteistyötä, edistävän tutkimustiedon valumista ja kaupallistamista sekä tuovan resursseja hankintoihin ja toimintaprosessien muutokseen. Molemmilta tahoilta nousi esiin tarve pureutua rahoitukseen liittyviin haasteisiin.

Toimenpiteet (TP) Ensimmäisessä kokonaisuudessa keskitytään uuden liiketoiminnan käynnistämiseen, kokonaisuuk-sissa 2-4 helpotetaan uusien innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa, kokonaisuus 5 keskittyy va-littuihin kasvukykyisiin ja kasvuhaluisiin yrityksiin ja kokonaisuus 6 erikoistuneen tuotannon lisäämi-seen alueella. Toimenpiteitä läpileikkaava johtoajatus tiivistyy seuraavasti:

TP1. Rohkea panostus, tehokas startti - perustetaan dynaamisia Kiihdyttämöitä, joissa on a) alkuvaiheen rahasto, b) käynnistystiimi ja

c) väylä verkostoihin - pyritään ottamaan riskiä rahoituksessa ja siten aikaansaamaan positiivinen kierre

Merkittävimmäksi ongelmaksi haastatteluissa nousi rahoituksen puute. Alkuvaiheessa kaivataan rahoituksen lisäksi osaavaa ”käynnistystiimiä”. Mikäli alueelle pystyttäisiin luomaan kiihdyttämö /erikoistuneita kiihdyttämöitä, edistää se olennaisesti uuden liiketoiminnan syntymistä ja toimii alueelle sijoittuvan uuden yritystoiminnan houkuttimena. Pienellä alkuvaiheen sijoituksella saa-daan aikaan tapahtumaketju, jonka myötä mukaan tulee yhä useampia rahoittajia. ”Raha tulee rahan luo” ja menestystarinoiden syntyessä ”raha palaa kiertoon” (esim. sarjayrittäjät, business enkelit). Sillä, että alkuvaiheen sijoitus saadaan kotimaasta tai parhaimmillaan kotiseudulta, on loppukädessä merkitystä. Julkisen rahoituksen saanti alkustartin tueksi on tärkeää. Rahoittajilta kaivataan avarakatseisuutta ja neuvoja jo silloin, kun liikeidea on vasta hahmotusvaiheessa. Julki-sessa rahoituksen tulisi ottaa merkittävästi enemmän riskiä ja rahoitusinstrumentteja muokata nykypäivän liiketoiminnan tarpeisiin.

Ruokitaan asenteita, rakenteita ja toimia, jotka tukevat rohkeaa yrittämistä ja nopeaa kokeilemista.

Otetaan etunojaa, riskiä ja ollaan ennakkoluulottomia edelläkävijöitä.

18

TP1. Rohkea panostus, tehokas startti Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 • rahoituksen saaminen on haastavaa

yritystoiminnan o alkuvaiheessa o kasvuvaiheessa

• rahoitusinstrumenttien kehi-tystyö (mahdollisuuksien puit-teissa)

• luodaan kiihdyttämö /erikois-tuneita kiihdyttämöitä (esim. Vigo)

• pienimuotoiset, nopeat kokei-lut mahdollisia

• alueelle syntynyt kiihdyttä-möitä edistämään uuden liike-toiminnan syntymistä ja toimii alueelle sijoittuvan uuden yri-tystoiminnan houkuttimena

• menestystarinoita on syntynyt • rahoitusinstrumentit eivät vastaa ny-

kyliiketoiminnan tarpeeseen o myyntitoiminta haastavaa o uudenlaiset liiketoiminta-mallit

eivät sovi ”raameihin” o pienet ja nopeat projektit vai-

keita saada o pirstaleisuus, työläitä käyttää

(hakemiseen käytetty aika vs. hyöty)

o eivät ota riittävästi riskiä

• julkisen puolen toimintakult-tuurin muutos, ”virkamiesten ei pidä joutua pelkäämään päätöksiään”

• otetaan selkeämmin kantaa ja etsitään yhdessä ratkaisuja jo suunnitteluvaiheessa

• luodaan tukirakenteita pää-oman hankintaan

• uskalletaan ottaa riskejä, ote-taan etunojaa

• avoin neuvoa-antava vuoropu-helu rahoittajien ja hakijan vä-lillä

• investointeja houkutellaan jär-jestelmällisesti alueelle kansal-lisessa yhteistyössä

TP2. Ennakkoluulottomat referenssimarkkinat - lisätään innovatiivisia hankintoja; tuetaan hankintaprosessin uudistamista, hankintojen val-

mistelua ja investointeja - luodaan nopean kokeilun/testauksen rahoitus- ja toimintamalleja - tiivistetään yritysten, julkisen ja 3. sektorin vuoropuhelua sekä kansallista yhteistyötä - edistetään kansainvälisten kilpailutusorganisaatioiden hyödyntämistä

Alueella kehitetään innovatiivisia tuotteita, palveluita ja teknologioita. Ensimmäisten refe-renssimarkkinoiden saaminen on tärkeää myynnin käynnistämiseksi. Ensimmäisiä asiakkaita voi-vat halutessaan olla alueen sairaalat, palvelutalot, koulut ja yritykset. Tarvelähtöisiä kehityspro-jekteja, kokeiluja ja innovatiivisia hankintoja tulisi toteuttaa rohkeasti yksityisen, julkisen ja 3. sek-torin yhteistyönä. Resursseja tarvitaan investointikuluihin, hankintaan integroitavien toimintojen kehittämiseen ja yhteistyötä vaikeuttavien rakenteellisten pullonkaulojen ratkaisemiseen. Ensim-mäisenä asiakkaana toimiminen on aina riski. Tuota riskiä tulisi madaltaa. Hankinnat vaativat myös paljon työtä. Erityisesti julkisella sektorilla alkuvaiheessa uudistuksia tarvitaan niin organisaatioi-den rakenteissa kuin asenteissa. Suomen markkinoiden ollessa rajalliset, kansallinen yhteistyö re-ferenssimarkkinoiden synnyttämisessä on tarpeen.

19

TP2. Ennakkoluulottomat referenssimarkkinat Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 • yhteistyö yritysten ja julkisten orga-

nisaatioiden kanssa hidasta ja sitä ar-kaillaan

• kehitetään hankintaprosesseja • siirretään painopistettä han-

kinnoissa innovatiivisiin han-kintoihin

• tuetaan hankintaprosessin uu-distamista, hankintojen valmis-telua ja investointeja

• ennakkoluuloton yhteistyö toi-mii

• kansallinen yhteistyö referens-simarkkinoissa toimivaa

• tarvelähtöisiä kehitysprojek-teja, kokeiluja ja innovatiivisia hankintoja tehdään rohkeasti yksityisen, julkisen ja 3. sekto-rin yhteistyönä

• innovaatioiden kaupallistaminen ja ensimmäisten referenssien saami-nen on haastavaa

• lisätään vuoropuhelua yksityi-sen sektorin kanssa

• luodaan nopean kokeilun/tes-tauksen rahoitus- ja toiminta-malleja

• edistetään kansainvälisten kil-pailutusorganisaa-tioiden hyö-dyntämistä

• yritykset saaneet todennetusti referenssejä alueelle

• referenssimarkkinat toimivat alueelle sijoittuvan uuden yri-tystoiminnan houkuttimena (sijoittuneita yrityksiä)

• yhteistyö yritysten, yliopiston ja am-mattikorkeakoulujen välillä osittain byrokratisoitunutta

• suoraviivaistetaan toiminta-prosesseja

• resursoidaan ”asiakaspalve-luun” ja yritysyhteistyö projek-tien seurantaan

• luodaan tutkimusryhmille ka-navia yritysyhteistyön

• nopea reagointi yritysten yh-teistyöaloitteisiin

• sujuvat sopimuskäytännöt • selkeät toimintamallit

TP3. Dynaaminen ja avoin huipputason kehitysympäristö

- konseptoidaan ja tuotteistetaan kehitysalustojen palvelut - luodaan asiakaspalvelun käytännöt; läpinäkyvät ja selkeät palveluprosessit, huomioidaan asia-

kaslähtöisyys, sujuvuus ja yritysyhteistyön kannustimet - kootaan yhteen alueen kehitysalustat (esim. sivusto), luodaan linkitys kansallisiin kehitysalus-

tapalveluihin - laaditaan markkinointisuunnitelma ja resursoidaan markkinointitoimenpiteet - laaditaan kehityssuunnitelma ja toteutetaan sen mukaisia investointeja - mahdollistetaan kehitysympäristön hyödyntäminen tuotteiden/ratkaisujen myyntityötä tuke-

vana koulutus- ja markkinointipaikkana (esim. kansainväliset jakelijat)

Toiseksi merkittävimmäksi kehityskohteeksi haastatteluissa nousi alueen kehitysalustat ja niistä muodostuva kehitysympäristökokonaisuus. Alueella toimivien kehitysalustojen tuotteistus on osoittautunut haastavaksi ja hyödyntäminen on vaillinaista. Syynä ovat mm. projektirahoituksen lyhytjänteisyys ja taipumattomuus markkinointiin/myyntiin sekä yritysyhteistyötä vaikeuttavat or-ganisaatiotason esteet. Kehitysympäristö halutaan vaivattomammin yritysten käytettäväksi ja saavutettavaksi. Sille tarvitaan sujuva ”asiakaspalvelu” ja tiedon tulisi löytyä helposti. Tämä vaatii resursseja, sitoutumista ja yhteisiä pelisääntöjä. Infrastruktuurin jatkokehityksessä tulisi pyrkiä käyttämään resursseja entistä enemmän alustan hyödynnettävyyden parantamiseen liittyviin toi-miin. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että uudet perustettavat alustat vastaisivat yhä pa-remmin liike-elämän tarpeisiin. Ennakkoluuloton kehittämisympäristö ja siinä vallitseva yrittä-jyyttä tukeva yhdessä tekemisen henki tuovat merkittävää lisäarvoa yrityksissä tapahtuvalle kehi-tystyölle.

Pilotointi- ja kehittämisympäristöjä alueella ovat mm.

- Biocenter Kuopio - Digitaalisen median laboratorio

20

- Elintarvikkeiden terveysvaikutteiden tutkimuskeskus - EMC-laboratorio - Farmaseuttinen lääketutkimuskeskus - Future Food –kuluttajatutkimus ja tuotekehitysalusta - Hyvinvointitutkimuskeskus, KWRC - Itä-Suomen genomikeskus - Kansallinen virusvektorilaboratorio - Kantasolukeskus - Kliinisen lääketieteen yksikkö, Kliininen tutkimuskeskus - Koe-eläinkeskus - Kuluttaja-elintarvike -platform, neuronaaliset ja metboliset vasteet - Kuvantamiskeskus - Mikrosensorilaboratorio - Neurosencing platform - NMR/MS-metabolomiikkalaboratoriot - Promis-keskus - Pelastusopiston harjoitusalue - SIB-Labs - Simula -simulaatiokeskus

TP3. Dynaaminen ja avoin huipputason kehitysympäristö Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 • alueella on monia kehitysalustoja,

mutta niiden hyödyntäminen on vail-linaista

• kehitysalustojen ja laboratorioiden yhteiskäyttö yritysten, tutkimuksen ja koulutuksen välillä vaillinaista

• tuotteistetaan kehitysalusto-jen palvelut

• luodaan asiakaspalvelun käy-tännöt; läpinäkyvät ja selkeät palveluprosessit, huomioidaan asiakaslähtöisyys, sujuvuus ja yritysyhteistyön kannustimet

• edistetään yhteiskäyttöä • varmistetaan kehitysalustojen

ajantasaisuus ja edelläkävijyys • panostetaan harkitusti uusien

kehitysalustojen rakentami-seen, vahva linkitys liiketoimin-taan

• alueen kehitysympäristöistä on selkeä palvelutarjonta

• sujuva ja tarvetta vastaava pal-veluprosessi

• uusissa kehitysalustoissa huo-mioidaan tuotteistus ja laadi-taan markkinointisuunnitelma heti alkuvaiheessa

• kehitysalustojen yhteiskäyttö toimii ja niitä hyödynnetään tehokkaasti

• ajantasaiset, toimivat ja ainut-laatuiset kehitysympäristöt

• yritysten on työlästä käyttää kehitys-ympäristön palveluita, tunnettuus on huono

• laaditaan markkinointisuunni-telma

• kootaan yhteen alueen kehi-tysalustat (esim. sivusto), luo-daan linkitys kansallisiin kehi-tysalustapalveluihin (esim. INKA-ohjelma)

• kehitysympäristön palvelut on tunnettu ja niitä käytetään

• kehitysympäristöt toimivat alueelle sijoittuvan uuden yri-tystoiminnan houkuttimena (sijoittuneita yrityksiä)

• kansainvälisen yhteistyön aste on matala

• työstetään yhteismateriaalia markkinointiin, erityisesti säh-köisiin kanaviin

• kehitysympäristöjä hyödynne-tään tuotteiden/ratkaisujen myyntityötä tukevana koulu-tus- ja markkinointipaikkana (esim. kansainväliset jakelijat)

• selkeästi löydettävissä sähköi-sissä kanavissa (esim. Google, Bing)

21

TP4. Hyvinvoinnin edistämisestä menestyvää bisnestä - luodaan IdeaJalostamo, joka a) arvioi idean kaupallisia menestymisedellytyksiä, kustannusvai-

kuttavuutta ja arvon tuottoa asiakkaalle ja b) avustaa lupaavissa ideoissa, kunnes ne ovat kyp-siä esiteltäväksi rahoittajille

- tuetaan benchmarkkausta (mm. bisnesmalli, arvonluonti) - mahdollistetaan kehitettävän tuotteen/palvelun kokeileminen varhaisessa vaiheessa asiakas-

pinnassa - helpotetaan teknologian siirtoa tutkimuksesta liike-elämään - törmäytetään ja ajatellaan kokonaisvaltaisesti, luodaan ”wellfaremix” ja hybridituotteita yh-

distämällä lääke-hyvinvointi-ravinto-muotoilu-kulttuuri sekä palvelut ja teknologia

Hyvinvoinnin edistämisestä kumpuavan liiketoiminnan mahdollisuudet nousivat esiin suurim-massa osassa haastatteluista. Ehkä juuri siksi, että se yhdistää lähes kaikkia toimijoita. Hyvinvoin-tia edistäville tuotteille, palveluille ja ratkaisuille on globaalisti yhä kasvavampi kysyntä, mutta kaupallisesti menestyvien tuotteiden ja palveluiden aikaansaaminen on edelleen haastavaa. Par-haiten kaupallistettavissa lienee sellaiset ideat, joissa maksajana on kansalainen ja ratkaisu tuot-taa välitöntä palkintoa/hyötyä/mielihyvää. Mikäli alueen kehitysympäristö pystytään virittämään palvelemaan tätä monimuotoista hyvinvoinnin kohderyhmää, tarjoaisi se yrityksille merkittää li-säarvoa muiden kaupunkien/maiden ekosysteemeihin nähden. Jos tämän lisäksi referenssimark-kinat saataisiin kytkettyä saumattomasti tähän kokonaisuuteen, houkuttelisi tämä syntyvä dynaa-minen ekosysteemi alueelle varmasti myös kansainvälisiä toimijoita. Tukitoimia kaivataan hyvien ideoiden tunnistamiseen ja eteenpäin vientiin sekä uusien liiketoimintatapojen ja monialaisen osaamisen ennakkoluulottomaan hyödyntämiseen. Kehitysprojekteja tulisi pystyä toteuttamaan joustavasti ja mahdollisimman lähellä käyttäjiä/asiakkaita. IdeaJalostamon asiantuntijapooliin tu-lisi saada osaavat henkilöt, jotka yhdessä kattavat niin liiketoimintaosaamista, substanssia kuin markkinatarpeita.

TP4. Hyvinvoinnin edistämisestä menestyvää bisnestä Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 • kaupallisesti menestyvien tuottei-

den ja palveluiden aikaansaaminen on haastavaa

• luodaan IdeaJalostamo, joka a) arvioi idean kaupallisia menes-tymisedellytyksiä, kustannus-vaikuttavuutta ja arvon tuottoa asiakkaalle ja b) avustaa lupaa-vissa ideoissa, kunnes ne ovat kypsiä esiteltäväksi rahoittajille

• IdeaJalostamon asiantuntija-poolissa on osaavat henkilöt, jotka yhdessä kattavat niin lii-ketoimintaosaamista, sub-stanssia kuin markkinatarpeita

• kehitysympäristöt eivät palvele kunnolla monimuotoista hyvin-voinnin kohderyhmää

• tuetaan benchmarkkausta (mm. bisnesmalli, arvonluonti)

• mahdollistetaan kehitettävän tuotteen/palvelun kokeilemi-nen varhaisessa vaiheessa asia-kaspinnassa

• uusien tuotteiden/palveluiden nopeat kokeilut ovat mahdolli-sia

• referenssimarkkinat joita toimivat kehitysympäristöt mahdollistavat ei ole syntynyt

• helpotetaan teknologian siirtoa tutkimuksesta liike-elämään

• törmäytetään ja ajatellaan ko-konaisvaltaisesti, luodaan ”wellfaremix” ja hybridituot-teita yhdistämällä lääke-hyvin-vointi-ravinto-muotoilu-kult-tuuri sekä palvelut ja teknolo-gia

• dynaaminen ekosysteemi on houkutellut alueelle myös kan-sainvälisiä toimijoita

• kehitysympäristöt toimivat monialaisten hybridituottei-den synnyttämisessä ja alus-toina referenssimarkkinoille

22

TP5. Piristysruiske viennille ja kansainväliselle toiminnalle - edistetään julkisen ja yksityisen rahoituksen hankintaa kasvun mahdollistamiseksi - toteutetaan kohdennettuja yrityksen strategiaa tukevia toimia valikoiduille yrityksille (kyky,

tahtoa, oikea aika), kootaan AdvisoryBoard sparraajaksi - edistetään uusia markkina-avauksia ja yritysten yhteisponnistuksia - tuetaan markkinointia, hyödynnetään sähköisiä kanavia - tuodaan ja houkutellaan alueelle asiakkaita, suuryrityksiä, mediaa ja mielipidevaikuttajia, yh-

distetään korkea teknologia, elämykset, luonto, ruoka, tapahtumat, kehitysympäristö - rakennetaan hyvinvointimatkailulle mahdollisuuksia: a) tuotteistetaan palvelut kokonaisval-

taisiksi konsepteiksi (terveyspalvelut, ruoka, virkistys ja kulttuuri), b) kohennetaan puitteita luksuspalveluille, c) laaditaan markkinointisuunnitelma, d) otetaan osaksi kaupunkien markki-nointitoimenpiteitä ja e) resursoidaan kielitaitoisiin osaajiin

Kansainvälinen liiketoiminta on usein haastavaa ja vaatii merkittäviä panostuksia. Tukemalla yri-tysten kansainvälistymisponnisteluita ja uusia markkina-avauksia on mahdollista saada alueelle enemmän kasvuyrityksiä. Kansainvälistymistä ja vientiä vauhdittavien toimenpiteiden tulisi olla kohdennettuja ja resursseja kaivataan eritoten lisärahoituksen hankintaan, markkinointiin ja po-tentiaalisten asiakkaiden tuomiseksi alueelle. Ongelmalliseksi kansainvälisen liiketoiminnan tekee se, että nykyiset rahoitusinstrumentit sallivat panostukset markkinointiin huonosti ja yritysten yh-teisponnistuksia ei voi välttämättä toteuttaa kahden yrityksen voimin. Hyvinvointimatkailun mah-dollisuudet kiinnostavat yhä kasvavassa määrin laaja kirjoa alueen toimijoita, mutta tällä hetkellä se on vielä jäsentymätöntä ja riittävän laadukkaat puitteet puuttuvat.

TP5. Piristysruiske viennille ja kansainväliselle toiminnalle Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 • kansainvälinen liiketoiminta on usein

haastavaa ja vaatii merkittäviä pa-nostuksia

• edistetään julkisen ja yksityi-sen rahoituksen hankintaa kas-vun mahdollistamiseksi

• alueelle saadaan uusia kasvu-yrityksiä

• rahoitusinstrumentit sallivat panos-tukset markkinointiin huonosti ja yri-tysten yhteisponnistuksia ei voi vält-tämättä toteuttaa kahden yrityksen voimin

• toteutetaan kohdennettuja yri-tyksen strategiaa tukevia toi-mia valikoiduille yrityksille (kyky, tahtoa, oikea aika), koo-taan AdvisoryBoard sparraa-jaksi

• edistetään uusia markkina-avauksia ja yritysten yhteis-ponnistuksia

• tuetaan markkinointia, hyö-dynnetään sähköisiä kanavia

• tuodaan ja houkutellaan alu-eelle asiakkaita, suuryrityksiä, mediaa ja mielipidevaikuttajia, yhdistetään korkea teknologia, elämykset, luonto, ruoka, ta-pahtumat, kehitysympäristö

• AdvisoryBoard -toiminta on laajasti käytössä ja sparratta-via yrityksiä useita

• yritysten yhteistoiminta on synnyttänyt uusia markkina-avauksia

• alueella käy useita kansainväli-siä toimijoita

• hyvinvointimatkailun mahdollisuudet kiinnostavat yhä kasvavassa määrin laaja kirjoa alueen toimijoita, mutta tällä hetkellä se on vielä jäsentymä-töntä ja riittävän laadukkaat puitteet puuttuvat

• rakennetaan hyvinvointimat-kailulle mahdollisuuksia: a) tuotteistetaan palvelut koko-naisvaltaisiksi konsepteiksi (terveyspalvelut, ruoka, virkis-tys ja kulttuuri), b) kohenne-taan puitteita luksuspalveluille, c) laaditaan markkinointisuun-nitelma, d) otetaan osaksi kau-punkien markkinointitoimenpi-teitä ja e) resursoidaan kielitai-toisiin osaajiin

• alue tunnetaan hyvinvointi-matkailusta ja on haluttu kohde

• hyvinvointimatkailu on tuot-teistettu kokonaisvaltaisiksi palveluiksi

• alueelle tulee hyvinvointimat-kailijoista merkittäviä tuloja

23

TP6. Lisää erikoistunutta tuotantoa - tuetaan kilpailuetua luovien valmistusmenetelmien kehitystä ja kaupallistamista - helpotetaan uusien teknologioiden nopeaa testausta eri toimialojen sovelluksina - kannustetaan tuoteparannuksia peruselintarvikkeista hyvinvointia tukeviksi erikoistuotteiksi - tuetaan erikoistumista, tehokkuutta ja laatua tuovia investointeja - määritellään alue, jolle keskitetään hyvinvointia tukevien tuotteiden valmistusta ja houkutel-

laan sijoittumisia, mahdollistetaan valmistustoimintaan tarvittavien erikoistilojen kustannus-tehokkaampi rakentaminen/vuokraaminen

- varmistetaan tehokkaat logistiikka- ja kuljetusratkaisut syrjäisyyden vastapainoksi

Valmistustoimintaa siirretään monesti kustannussyistä halvan tuotannon maihin. Sitä on kuitenkin mahdollista lisätä sellaisilla osa-alueilla, joissa vaaditaan erityisosaamista (esim. biolääkkeet), lä-hellä oleva laadukas raaka-ainetuotanto (esim. elintarvikkeet) tai prosessien tehostaminen on mahdollista ja tarvitaan korkeaa laatua merkittävän kilpailuedun aikaansaamiseksi (esim. lääke-tuotanto, terveysteknologia, hyvinvointia tukevat elintarvikkeet ja erityisvalmisteet). Valmistus-toimintaa voidaan lisätä paitsi houkuttelemalla sijoittumisia alueelle, myös edistämällä olemassa olevien yritysten vientiä, kasvua, kustannustehokkuutta ja uutta tuotekehitystä. Tässä kehitysko-konaisuudessa tarvittavat toimet kohdistuvat valmistustoiminnalle soveltuvien tilojen rakentami-seen, logistiikkaratkaisuihin sekä uuden kilpailukykyä parantavan teknologian käyttöönottoon ja soveltamiseen eri toimialoille.

TP6. Lisää erikoistunutta tuotantoa Nykytila Tarvittava muutos Tavoitetila 2020 • valmistustoimintaa siirretään halvan

tuotannon maihin • tuetaan kilpailuetua luovien

valmistusmenetelmien kehi-tystä ja kaupallistamista

• helpotetaan uusien teknologi-oiden nopeaa testausta eri toi-mialojen sovelluksina

• kannustetaan tuoteparannuk-sia peruselintarvikkeista hyvin-vointia tukeviksi erikoistuot-teiksi

• tuetaan erikoistumista, tehok-kuutta ja laatua tuovia inves-tointeja

• alueelle on syntynyt erityis-osaamista vaativaa valmistus-toimintaa (esim. biolääkkeet)

• lähellä olevaa laadukasta raaka-ainetuotantoa hyödyn-netään enemmän

• erityisosaamista vaativat tuotteet (esim. biolääkkeet) tarvitsevat kor-keaa laatua ja erityisvaatimuksia tuo-tantotiloilta

• määritellään alue, jolle keskite-tään hyvinvointia edistävien tuotteiden valmistusta

• houkutellaan sijoittumisia, mahdollistetaan valmistustoi-mintaan tarvittavien erikoisti-lojen kustannustehokkaampi rakentaminen/vuokraaminen

• valmistustoiminnalle soveltu-via tiloja on olemassa

• uutta kilpailukykyä parantavaa teknologiaa on otettu käyt-töön ja sovellettu eri toimi-aloille

• Pohjois-Savo sijaitsee syrjässä ja liikenneyhteyksiä on karsittu

• varmistetaan tehokkaat logis-tiikka- ja kuljetusratkaisut syr-jäisyyden vastapainoksi

• logistiikka- ja kuljetusratkaisut mahdollistavat tehokaan toi-minnan

Aktivointimalli Edellä kuvatut toimenpidekokonaisuudet ovat haastavia ja niiden läpivieminen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä. Aktivoinnin täytyy olla eteenpäin ajavaa, ratkaisukeskeistä ja kohdennettua. Sen tulee tapahtua toimijoiden ”iholla”. Ensisijaisessa kohderyhmässä ovat sitoutuneet julkiset toimijat ja

24

valikoidut motivoituneet yritykset. Toimenpidekokonaisuuksista hyötyvät loppukädessä kaikki, mutta uusien käytäntöjen läpiajaminen vaatii kokeiluja ja valikoituja pilotti-caseja. Aktivointityössä olisi hyvä keskittyä muutamien valittujen kehitysprojektien käynnistämiseen. Aktivaattorin ydintehtävänä on helpottaa yhteistyötä ja monimutkaisten kehityskokonaisuuksien käynnistämistä (Kuva 7). Tärkeintä työssä on edetä pala kerrallaan ja sitouttaa. Toimintatapoja uudis-tetaan kokeilujen kautta. Rahoitusinstrumentteja pyritään hyödyntämään ennakkoluulottomasti kes-kustellen. Joskus toimivin ratkaisu voi löytyä useampien rahoitusinstrumenttien kombinaatiosta. Hy-vällä aktivaattorilla on yrittäjähenkeä ja taito viedä kokonaisuuksia käytännönläheisesti eteenpäin.

Kuva 7. Aktivaattorin tehtävät koostuvat ydintoiminnoista (punaisella) sekä työn käynnistämisestä ja projektien etenemisen seurannasta nimetyissä kehityskokonaisuuksissa (vihreä, oranssi).

Aktivaattorilta vaaditaan monipuolista osaamista useilta eri substanssialueilta. Toimivin ratkaisu saat-taisi olla aktivaattoriparin muodostaminen. Aktivaattorin tueksi voisi olla hyvä koota asiantuntija-ryhmä, joka pystyisi toiminnallaan lisäämään ydintoimijoiden sitoutumista valittuihin kehitystoimen-piteisiin sekä priorisoimaan tehtäväkokonaisuuksia. Toimenpideohjelman toteutusta edistäisi ”hanke-raati”, jossa olisi mahdollista yhteistyössä miettiä ja työstää projektikokonaisuuksia. Toimenpideohjelman toteutus vaatii resursseja ja vahvaa tahtotilaa monella tasolla (Kuva 8). Organi-saatiotasolla rahoitusta tarvitaan toimintaprosessien kehittämiseen, hankintoihin ja kehitysprojektei-hin. Tukitoimintojen osalta rahoitusta tarvitaan Kiihdyttämö, AdvisoryBoard ja IdeaJalostamo -toimin-noille. Yhteisenä laajoina poikkileikkaavina toimintona on markkinointi ja invest in -toiminnat. Näissä yhteistyötä tulisi tehdä kansallisella tasolla.

25

Kuva 8. Toimenpideohjelman resurssit ja ydintoimijat

Toimenpiteiden täydellinen onnistuminen vaatii julkisilta rahoittajaorganisaatioilta uudistumista. Tämä ei varmastikaan ole kaikilta osin rahoitusteknisistä syistä mahdollista, mutta jokainen askel vie eteenpäin. Uudistuvassa liiketoiminnassa keskiöön nousevat nopeus ja omaperäiset ratkaisut. Ra-hoittajaorganisaatioilta kaivataan avarakatseisuutta. Valitettavan usein rahoitusinstrumentit pakotta-vat ottamaan mukaan sellaisia toimia mitä yritykset eivät tarvitse ja rahoitusta ei voida myöntää juuri siihen toimintaa mitä liiketoiminnan kehittämisen kannalta tarvittaisiin kipeimmin. Julkisten tukien anominen on yrityksille työlästä. Mitä varhaisemmin pystytään näkemään onko projekti rahoitus- ja toteutuskelpoinen, sitä enemmän on siitä varmasti hyötyä molemmille osapuolille. Ennakkoluulotonta vuoropuhelua kaivataan siihen ”miten tätä voitaisiin rahoittaa”, jo silloin, kun idea on vielä hahmo-tusvaiheessa. Aktivaattorin tehtävänä on edistää yhteisymmärryksen löytymistä, toimia yrittäjien ää-nitorvena, nostaa esiin lupaavia projekteja ja uusia liiketoiminta-alueita ennakkoluulottomasti sekä tuoda esiin rahoitusinstrumenttien ongelmakohtia. Toimenpiteet onnistuessaan mahdollistavat uu-sien innovaatioiden syntymistä, uusien yritysten kasvua ja kytkennän globaaliin liiketoimintapotenti-aaliin (Kuva 9).

26

Kuva 9. Toimenpideohjelma onnistuessaan mahdollistaa vahvuuksista

Toimenpideohjelmassa 2014–2017 rahoitettavia projektikokonaisuuksia voisivat olla seuraavat:

- Kiihdyttämö-toiminnan käynnistämiseen tähtäävät - IdeaJalostamo ja AdvisoryBoard -toiminnat - julkisia innovatiivisia hankintoja tukevat projektit, jossa kehittäminen tehdään kokeilemisen

kautta (esim. hankinta-caset): hankintakäytäntöjen ja toimintatapojen uudistaminen, vuoro-puhelun lisääminen, puolueeton asiantuntijaraati kustannusvaikuttavuuden arviointiin, inves-toinnit

- kehitysalustojen ja kehitysympäristön hyödynnettävyyttä ja yritysyhteistyötä lisäävät projek-tit

- valikoidut kehitysympäristöä täydentävät hankinta-/kehityskokonaisuudet, painopisteessä hyvinvoinnin tukemisesta nousevat innovaatiot ja erikoistunut kustannustehokas tuo-tanto/toiminta sekä nykyisten alustojen viilaaminen kansainvälisen huipputason ylläpitä-miseksi/saavuttamiseksi

- monialaista törmäyttämistä lisäävät toimet (esim. tapahtumat, työpajat, seminaarit) - kansainvälistä myyntiä ja vientiä tukevat liiketoimintalähtöiset projektit - hyvinvointimatkailua tukevat monialaiset liiketoimintalähtöiset projektit - erikoistunutta ja tehokasta valmistustoimintaa luovat projektit:

o uusien teknologioiden nopea testaus o tuoteparannukset peruselintarvikkeista hyvinvointia tukeviksi erikoistuotteiksi

27

o erikoistumista, tehokkuutta ja laatua tuovat yritysten investoinnit - näkyvyys ja houkuttelu:

o kootut materiaalit, sähköinen markkinointi o kv. asiakaiden/median/mielipidevaikuttajien tuominen alueelle o invest in -toiminnat kansallisessa yhteistyössä

Pitkällä aikajänteellä alueen kehittämisessä huomioitavia kokonaisuuksia voisivat olla:

- logistiikka- ja kuljetusratkaisujen parantaminen - hyvinvointimatkailun puitteiden kohentaminen - uusien hyvinvointipalveluiden ja palvelumallien kehittäminen - teknologian siirron tehostaminen tutkimustahoilta yrityksiin - alueen kaavoittaminen valmistustoiminnalle ja palveluskeskustoiminnalle, kustannustehokas

erikoisrakentaminen

Seuranta / mittarit Toimenpideohjelman toteutumista tulee seurata erikseen määriteltävillä määrällisillä ja laadullisilla mittareilla. Mittareita voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:

- alueelle syntyy vähintään 10-20 uutta painopistealueen yritystä vuosittain - alueella toimii useita kansainvälisiä lääke- ja terveydenhuollon teknologian alan yrityksiä TKI

toiminnassa - alueen yritysten kokonaisliikevaihto kasvaa vuosittain yli 10 % (määritettävä seurattava yri-

tysjoukko terveysklusterista ja hyvinvointia tukevista elintarvikkeista) - alueen tutkimuksen ja tuotekehityksen infrastruktuuri vahvistuu ja on kansainvälisesti kilpai-

lukykyinen valituilla kärjillä (ajantasaiset ympäristöt, vertailu kansainvälisiin vastinpareihin, kansainvälisen yhteistyön määrä)

- alueelle suuntautuvien TKI -investointien määrä kasvaa vuosittain (haasteellinen seurattava, mutta parhaimmillaan esim. aktivaattori pystyy tuntiessaan hyvin toimijat koostamaan tie-toa)

- alueen kehittämisympäristöjä kokoavan toiminnan kautta on saatu käyntiin painopistealuee-seen liittyviä kansainvälisesti merkittäviä avauksia (kansainvälisen yhteistyön määrä, yhtey-denottojen lukumäärä, rahallinen panostus)

- alueen panostukset toimivat vipuna kansallisiin ja kansainvälisiin rahoituksiin (yhteisrahoitus eri rahoitusinstrumenttien kanssa, ylimaakunnalliset hankkeet, jatko toiminta, pysyvät vaiku-tukset)

28

Lähteet - Alkio Mikko, TEM raportteja 33/2012: Terveysteknologia- ja lääketutkimus Suomen kasvun

tukijalkana http://www.tem.fi/files/35509/TEMrap_33_2012.pdf

- Ernst & Young, Biotechnology Industry Report 2013, Beyond borders, Matters of evidence http://www.ey.com/Publication/vwLUAssets/Beyond_borders/$FILE/Beyond_borders.pdf

- Hartman Sanna, TEM toimialaraportti 10/2011: Terveyspalvelut. http://www.temtoimiala-palvelu.fi/files/1627/Terveyspalvelut_2011.pdf

- Hartman Sanna, Kahri Pekka, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2/2011: Hoito- ja hoiva-palvelujen kansainvälistyminen ja vienti – mahdollisuudet sekä työryhmän ehdotukset stra-tegisiksi linjauksiksi. http://www.tem.fi/files/28924/2_2011.pdf

- Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA). http://www.tem.fi/inka

- Lahtinen Markus & knit, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2012: Globaalitalouden haasteet Suomelle vuoteen 2030. http://vnk.fi/julkaisukansio/2012/j01-globaalitalou-den/PDF/fi.pdf

- Lith Pekka, TEM-raportteja 34/2013: Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Raportti yksityi-sestä palvelutarjonnasta ja yritysten kasvusta sekä julkisista hankinnoista ja toiminnan kehit-tämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa http://www.tem.fi/files/37584/TEM-rap_34_2013_30092013.pdf

- Maakuntavaltuusto 11.11.2013, Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2030 ja maakuntasuunni-telma 2014–2017 http://www.pohjois-savo.fi/fi/psl/liitetiedostot/maakuntaoh-jelma/Mako_2014_2017_VER_MKV_12_11_2013.pdf

- Mapping the full potential of the emerging health game markets. Sitran selvityksiä 72. http://www.sitra.fi/node/4998452

- Myllyniemi Sami (toim.): Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012. http://www.tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2013/05/Nuorisobarometri_2012_Verk-kojulkaisu.pdf

- Nieminen Mikko & knit (toim.): Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitys 2013. http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=115141&GUID={C14D2809-14AD-43EB-8B1E-8FAA2A60426A}

- Pohjois-Savon liitto: Aluetalouskatsaus 2013. http://www.pohjois-savo.fi/uutiskirje/Liitetiedostot/Aluetalouskatsaus_syksy2013.pdf

- Saari Juho (toim.), Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 8: Suomen sillat tulevaisuuteen. http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5762/suomen_sillat_tulevaisuuteen_saari.pdf

- SITRAn tulevaisuussivusto http://www.sitra.fi/tulevaisuus

- Tilastokeskuksen Toimiala Online-palvelu http://www2.toimialaonline.fi/

- Terveysteknologia-julkaisu 2013, http://www.teknologiateolli-suus.fi/file/16555/TT_Fihta_FI_final_lores.pdf.html

- Tulevaisuus 2030 http://tulevaisuus.2030.fi/

- Miten Suomi voi – Kansallinen hyvinvointibarometri 2012 http://www.slideshare.net/1530research/miten-suomi-voi-hyvinvointibarometri-2012-mikko-ampuja

29

Liite 1: Pohjois-Savon terveysklusterin keihäänkärjet

Lääkkeet ja uudet hoidot

- lääkekehitys (uudet lääkemolekyylit) - lääkevalmisteiden kehitys (lääkemuodot) - lääkevalmistus (pienmolekyylit, biolääk-

keet, radiolääkkeet) - lääkevalmistusprosessien kehitys ja opti-

mointi - sairauksien syntymekanismit (vaikutus-

kohteet, biomarkkerit) - sairastumisen ennustaminen, vaikuttava

hoito, bioinformatiikka - lääkkeenkaltaiset valmisteet - terapiavahvuusalueet: keskushermostoa

rappeuttavat sairaudet, diabetes, sydän- ja verisuoni, syöpä

Mikro: Medeia Therapeutics, Kasve, FKD Therapies, Aurealis Pharma, Fennopharma, Ge-nomi Solutions PK: FinVector Vision Thera-pies, Galena Pharma, Suuri: Orion

Terveys- ja hyvinvointi-teknologia

- kuvantamistekniikat - biosignaaleita mittaavat laitteet - puettavateknologiaa, älyvaatteet - terveydenhuollon tietotekniikka (eTerveys) - etäseurannan ratkaisut - mobiliiliteknologiat (mTerveys) - lääkkeiden jakelun automaatiojärjestelmät - ikääntyvien kotona asumista tukevat tekno-

logiat - kuntoutusteknologiat - pelilliset menetelmät hyvinvoinnin ja ter-

veyden edistämisessä, Games for Health - sähköisen hyvinvoinnin palvelukonseptit - laskennallinen mallintaminen - sulautetut ohjelmistot - infektioiden in vitro -diagnostiikka - terveydenhuollon kalusteet ja apuvälineet,

ennalta ehkäisevä istumaergonomia - elektroniikkasuunnittelu ja -valmistus

Mikro: Arction, Benepower, Beneway, Bone Index Finland, Easydoing, Embedtronics, Er-gorest, Fabercon, Fennogate, iClass Education Network, Infit, Megakoto, Mindcom, Neuro-tech, Perch Solutions, Sen-softia, Tactical Technologies, Telespro Finland, Wisine, Vi-sipoint, Vivia PK: Chasswheel, Delfin tech-nologies, Lewel Group Finland, Mediconsult, Medikro, Mega El-ektroniikka, Myontec, Newico, Reagena, Salli Systems, Weego Software Suuri: GE Healthcare, Tieto, Istekki, Videra

Tutkimus-pal-velut

- kliininen tutkimus (lääkkeet, ravintolisät, laitteet)

- prekliininen tutkimus (keskushermosto) - eläindiagnostiikka

Mikro: Sauloner, CNServices PK: Charles River DRS Finland, Medfiles, Foodfiles, Farenta, Movet

Terveys-ta-lous

- hoidon vaikuttavuus (hinta, hoitosuosituk-set, näyttö)

Mikro: Esior PK: Farenta, Medfiles

Hyvinvointi-palvelut

- potilasturvallisuus - sähköiset hyvinvointipalvelut (kuntoutus,

ravitsemus, ehkäisevä terveydenhuolto, lii-kunta)

- lääkitysturvallisuus - ikääntyvien palvelut, lapsiperheet - pelillisyys terveyden ja hyvinvoinnin edis-

tämisessä, Games for Health - kuntoutus (neurologinen)

Mikro: FlowDiet, Nutrinet, Oivauni, Vivia, Satucon PK: Neuron, Vetreä Terveys, Esperi, Attendo Suuri: KYS, Terveystalo, Mehi-läinen

Hyvinvointi-rakentaminen

- sairaalarakentaminen - senioriasunnot

KYS

30

Liite 2: Pohjois-Savon elintarvikeklusterin keihäänkärjet

Elintarvike-tuotanto

- Maidon tuotanto, jalostus ja liiketoiminnan kehittäminen

- Marjat ja muut erikoiskasvit, jalostus o marja-alan viljelymenetelmät o marja- ja hedelmälajikkeet, ympä-

ristömuutoksiin sopeutuminen (il-maston muutos)

- Kalan kasvatus (vesiviljely) ja jalostus o kala- ja kasvintuotannon yhdistä-

minen (aquaponics) - Juomat - Muut elintarvikkeet

Mikro: Marjavasu Oy, Fu-kopharma, Innolact Group Oy, Peltolan juustola PK: Osuuskunta Maitomaa, Pakkasmarja Oy, Kasvis Galle-ria Oy, Tuoreverkko Oy, Trube Oy, Oy Gust. Ranin/Lig-nell&Piispanen, VIP Jui-cemaker Oy, Kuopion kalatuote Oy, Malviala Oy, Suuri: Valio, Olvi Oyj, Apetit kala Oy, Atria Suomi Oy, Vaa-san Oy

Sairauksien ennalta eh-käisy

- terveysvaikutteiset elintarvikkeet, esim. marjojen terveysvaikutukset

- kuluttajavasteiden mittaaminen, tuotekehi-tys, mielihyvätasapaino

- neurologisten ja kefaalisten vasteiden mit-taaminen

- eNutrition osana eHealth -ratkaisuja - yksilöllinen ravitsemus - ravitsemus ja aktiivinen elämä, mm. urheilu

ja palautus, ikääntyminen, painonhallinta, diabetes ja muistisairaudet

Mikro: Fukopharma Oy, FlowDiet Oy PK: Foodfiles Oy, Nutrinet Oy, Osuuskunta Maitomaa, VIP Jui-cemaker Oy Suuri: Valio, Olvi Oyj Tutkimus: UEF, VTT, Savonia amk

Ravitsemus sairauksien hoidossa ja toipumisessa

- uudet tuotteet, terveysvaikutukset - terveysvaikutteiset elintarvikkeet - ravitsemus vs. lääkkeet, yhteisvaikutukset - mielihyvätasapaino - ravitsemusneuvonta - Health Games

Mikro: Fukopharma, Fenno-pharma PK: Galena Pharma, Nutrinet Oy

Uudet tekno-logiat, analy-tiikka ja diag-nostiikka

- elintarviketurvallisuusteknologiat, online-mittausmenetelmät ja prosessimallinnus

- prosessien optimointi, energian säästö, ha-jautettu energiatuotanto

- vedenpuhdistusteknologiat, uudet teknolo-giat kalankasvatuksessa

- toksisuustestaukset - pakkaus- ja nanoteknologian turvallisuus-

testaukset - uudet kasvinsuojeluaineet/torjunta-aineet

sekä niiden turvallisuustestaukset, pyrolyy-sin hyödyntäminen

- eläindiagnostiikka

Mikro: Anitest Oy PK: Arvotec Oy, Rocsole Oy, Kuava Oy, Turos Team Oy, Bi-osafe SLS Oy, Movet Oy Tutkimus: UEF, VTT, Savonia amk

Tutkimus-pal-velut

- terveysvaikutusten tutkimus - prekliininen ja kliininen ravitsemustutki-

mus - toksisuustestaukset - analytiikka ja diagnostiikka

Mikro: Anitest Oy PK: Foodfiles Oy, Biosafe SLS Oy, Movet Oy, Kasve Oy Tutkimus: UEF, VTT, Savonia amk

31

Liite 3: Toimenpideohjelman laatimisprosessi

10.2.

•aloituspalveri Pohjois-Savon liitossa•työn tavoitteet ja raamit

18.2.

•1. ohjausryhmän kokous•versio 1.0 (nykytila 2014), keskustelua visiosta ja rajauksista

21.2.

•1. kuulemistilaisuus & työpaja, Kuopio, 20 osallistujaa•nykytilan 2014 läpikäynti, työpaja kehitystoimenpiteistä

vko10-12

•syvähaastattelut 61 kpl•pullonkaulat, toimenpide-ehdotukset, liiketoimintamahdollisuudet

13.3.

• 2. ohjausryhmä• versio 2.0 (liiketoimintapotentiaali, visio 2020, strategia 2014-2017), keskustelua toimenpiteistä ja

toimeenpanosta

24.3.•toimenpideohjelmaluonnoksen esittely pohjoissavolaisten elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden

verkostolle (Savonet)

24.3.•versio 3.0 (toimenpideohjelma 2014-2017 luonnos) jakoon ohjausryhmälle, haastateltaville ja

kuulemistilaisuuksiin osallistuneille/osallistuville

28.3.

•2. kuulemistilaisuus & työpaja, Kuopio, 33 osallistujaa•toimenpideohjelman 2014-2017 luonnoksen läpikäynti, "happotestaus" työpajassa

4.4.•toimenpideohjelman 2014-2017 luovutus Pohjois-Savon liitolle

30.4.•toimenpideohjelman 2014-2017 viimeistely valmis

32

Liite 4: Ohjausryhmä ja toimenpideohjelman laatijat Työn toteutusta tukeva ohjausryhmä:

• Jorma Penttinen, Kuopion yliopistollinen sairaala • Hilkka Soininen/Paavo Honkakoski/Riitta Keinänen, Itä-Suomen yliopisto • Juha Palve/Marjukka Kolehmainen/Johanna Närväinen, VTT • Heli Vehkala, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron • Juha Yrjänheikki, Aurealis Pharma Oy • Arto Remes, Mega Elektroniikka Oy • Pekka Kärkkäinen, Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus ELY • Matti Leinonen, Pakkasmarja Oy • Jari Jääskeläinen, Pohjois-Savon liitto

Toimenpideohjelman laatijat:

• Kuopio Innovation Oy: Marja Jaurakkajärvi, Arto Holopainen, Marja-Leena Laitinen • Savonia-ammattikorkeakoulu: Ritva Pirinen, Pirkko Kouri, Anna-Maria Saarela, Salla Willman

33

Liite 5: Haastattelurunko (Taustamateriaaliksi lähetetty kuvaus nykytilasta 2014)

1. Mistä Pohjois-Savo on mielestänne tunnettu a) Suomessa ja b) kansainvälisesti?

2. Mikä on mielestänne Pohjois-Savon kärkiosaamista terveysklusterissa ja terveyttä tukevissa elintarvik-keissa?

3. Missä on mielestänne suurin liiketoimintapotentiaali terveysklusterissa ja terveyttä tukevissa elintar-vikkeissa? Miksi?

4. Miten tämä liiketoimintapotentiaali voitaisiin hyödyntää? Mitkä olisi kolme asiaa, jotka toteuttaisitte jos kaikki olisi mahdollista?

5. Mitkä on merkittävin este joka tulisi purkaa?

6. Mitä ette tekisi? Miksi?

7. Onko mielestänne mahdollista aikaansaada merkittävää liiketoimintaa seuraavissa kehityskokonai-suuksissa:

a. Hyvinvoinnin edistäminen ja kuntoutus – ennalta ehkäisy:

• esim. terveyspelit, palvelukonseptit, ravitsemus ja syömiskäyttäytymiseen vaikutta-minen

b. Terveysteknologian, palvelujen, pelien, tuotteiden, markkinoinnin: 1) toimintamallin ja palvelukonseptin kehittäminen testialustojen hyödyntämiseksi 2) referenssimarkkinoiden luominen Pohjois-Savossa, innovatiiviset hankinnat

a. Viennin tukeminen: tuotteet, palvelut, koulutus • esim. terveysteknologia, terveyttä tukevat elintarvikkeet, hyvinvointia edistävät pal-

velukonseptit, tutkimuspalvelut, koulutusvienti, terveysturismi b. Valmistustoiminnan lisääminen Pohjois-Savossa

• esim. uudet menetelmät valmistusprosesseissa, palvelutuotanto, biolääkevalmistus

8. Millä toimenpiteillä?

9. Mikä olisi mielestänne, muu lupaavampi kehityskokonaisuus?

34