someron kaupungin tyÖllisyyden edistÄmisen … · vaikeasti työllistyvät ovat hyvin suuri ja...

SOMERON KAUPUNGIN

TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEN

TOIMENPIDEOHJELMA 2018-2022

2

ESIPUHE

Someron kaupungin tehtävänä on huolehtia väestönsä peruspalveluista. Lisäksi sen tulee tar-jota asukkailleen turvallinen ympäristö, hyvät olosuhteet asumiseen ja vapaa-ajan toimin-toihin sekä luoda kilpailukykyiset edellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle. Tavoitteenaon peruspalveluiden kustannustehokkuuden ja laadun lisääminen asukaslähtöisesti eri toi-mialojen välisillä uusilla ratkaisuilla. Työllisyyden edistämisen ohjausryhmä ja työllisyyspal-velut ovat toteuttaneet näitä tavoitteita ja toimineet työllisyyden hoitoon ja edistämiseenliittyvissä toimenpiteissä eri toimialoja yhdistävästi vuodesta 2015 alkaen.

Someron kaupungin strategiassa korostetaan asiakastarpeiden mukaisten, oikea-aikaisten jaennaltaehkäisevien palveluiden painotusta kaikissa ikäryhmissä sekä syrjäytymisen ehkäise-misessä. Tavoitteena ovat toimialat ylittävän johtamisen kehittäminen koko organisaatiossatehottomuutta aiheuttavien toimialarajojen purkamiseksi sekä yhteistyön kehittäminenmyös kolmannen sektorin kanssa. Vaikka työllisyyspalvelut ovat hallinnollisesti perusturvantoimialalla, on työllisyyden hoitaminen ja edistäminen koko kaupungin asia.

Yritysmyönteisen ja yhteisöllisen Someron kaupungin elinkeinoelämä on hyvin yrittäjäri-kasta. Someron kaupungin elinkeinotoimi tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja ta-voitteena on kehittää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja sen myötä myös synnyttää kuntaanuusia työpaikkoja. Yritysten tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä positiiviset läpi Suo-men ja meri- ja autoteollisuuden kasvun ansiosta Varsinais-Suomessa on käynnissä positiivi-nen rakennemuutos: Varsinais-Suomen alueella tarvitaan arviolta 15 000–30 000 uutta työn-tekijää lähivuosien aikana.

3

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työttömien määrä on selvässä laskussaja se näkyy myös nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen kohentumisena. Somerolla työt-tömyysaste oli 9,5 % joulukuussa 2017 kun vuonna 2014 vastaavaan aikaan se oli 13,6 %.Tuoreimman tilaston mukaan Somerolla on 360 työtöntä joista 117 on pitkäaikaistyöttömiä.Somerolla pitkäaikaistyöttömyys koskettaa erityisesti yli 50 –vuotiaita työnhakijoita. Nuortenpitkäaikaistyöttömyyttä ei onneksi juurikaan esiinny, mutta työttömien nuorten saaminentyöllisyyspalveluiden piiriin on ollut haasteellista.

Jotta kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä, on pyrittävä poista-maan työllistymisen esteitä työelämään johtavilta poluilta. Tarvitaan uudenlaista yhteis-työtä yritysten ja yhteisöjen sekä Someron kaupungin välille, jolla mahdollistetaan uusientyökokeilupaikkojen syntyminen sekä palkkatuen ja palkkatukilisän monipuolinen hyödyntä-minen ja näin myös pitkäaikaistyöttömien tai osatyökykyisten työllistyminen. On tärkeää löy-tää kaupungin eri toimialoilta työtehtäviä kuntouttavan työtoiminnan työntekijöille sekä ai-toja työelämään tähtääviä tehtäviä, joihin työkokeilija voisi tulla matalalla kynnyksellä tar-vittaessa tuetusti - merkitykselliset ja aidot työtehtävät motivoivat ja luovat innostusta te-kijälleen.

Marjaana Sorokin Tanja UusitaloJohtava sosiaalityöntekijä Elinkeinoasiantuntija

4

SisällysluetteloESIPUHE............................................................................................................. 2

1. TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA ..................................................... 5

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TYÖLLISYYDEN TOIMENPIDEOHJELMAN KOKONAISUUS .. 7

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI ........................................................................... 9

3.1. MAAKUNTAUUDISTUS MUUTTAA RAKENTEITA JA LUO MAHDOLLISUUKSIA .................................. 11

3.2. SOMERON KAUPUNGIN TYÖLLISYYSPALVELUIDEN TOIMIJAT – NYKYTILANNE .............................. 12

3.3. SOMERON TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ................................................ 15

3.4. TYÖLLISYYDENHOIDON TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................................................................... 16

3.5. TYÖTTÖMYYDEN KUSTANNUKSET ................................................................................. 18

4. SOMERON TYÖLLISYYDENHOIDON PAINOTUKSET JA TOIMENPITEET 2018-2022 ................... 25

5. TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA ....................................................................... 33

5

1. TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA

TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEN OHJAUSRYHMÄNASETTAMINEN (Valtuustoaloite)24.4.2015

TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA2015-2016



Työllisyyden edistämisen ohjausryhmän kokoukset

15.2.2016 2.2.2017 8.3.201819.5.2016 4.5.201715.9.2016 18.10.20178.12.2016 13.12.2017

Someron kaupungin työllisyyden edistämisen ohjausryhmän kokoonpano on ollut vuosina 2015 –2018 seuraava:

Ø Johtava sosiaalityöntekijä (pj.)Ø Elinkeinoasiantuntija (siht.)

6

Ø Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajaØ Työtoiminnan ohjaajaØ Työllisyyspalveluiden palveluohjaajaØ Ecotekolan vastaava ohjaajaØ Tekninen johtajaØ SivistysjohtajaØ Somero-opiston kurssisihteeriØ Etsivä nuorisotyöntekijäØ Party-hankkeen projektityöntekijä (puutarhuri-työpajaohjaaja)Ø TE-toimiston edustajat

7

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TYÖLLISYYDENTOIMENPIDEOHJELMAN KOKONAISUUS

• SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS• VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN

VALMISTELU• SOMERON KAUPUNKISTRATEGIA 2025• SOMERON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA

2014-2020

TYÖLLISYYDENHOIDON MÄÄRÄLLINEN JA LAADULLINEN TILAN-NEKUVA (TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI)

8

TYÖLLISYYDEN TOIMENPIDEOHJELMA TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJEN SELKIYTTÄ-JÄNÄ

Someron työllisyyden edistämisen ohjausryhmä on kuvannut toimintakausiensa aikana työlli-syyspalveluiden nykyisen palvelurakenteen ja toimintamallit sekä tulevaisuuden kehittämis-tarpeet. Työllisyyspalveluiden toiminta on pohjautunut vahvasti Someron kaupungin perus-turvan tuottamiin työllisyyspalveluihin TE-hallinnon palvelutarjonnan roolin jäädessä pie-neksi. Työllisyyden edistämisen ohjausryhmän työskentely on tuottanut toimenpideohjelmansekä hankkeiden myötä toimialarajoja rikkovia toimintamalleja ja työllisyyden hoidosta ontullut eri toimialojen yhteinen tehtävä. Sote- ja maakuntauudistustyö lisää tarvetta tarkas-tella työllisyyspalveluita laajempana kokonaisuutena sekä kuvata tarkemmin työllisyyspalve-luiden prosesseja ja työllisyydenhoidon kokonaisuutta sekä vastuunjakoja. Laatu- ja tehok-kuusnäkökulmat tulevat korostumaan entisestään kaikissa palveluissa.

SOMERON KAUPUNGIN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA

Työllisyysvisio

Työllisyystavoitteet Jatkuvapäivitys &tarkistus

Työllisyystoimenpiteet

Mittarit, seuranta ja arviointi

TYÖLLISYYDENHOIDON TI-LANNEKUVAN PÄIVITYS

TOIMIJAVERKOSTON POTENTIAALINHYÖDYNTÄMINEN

9

Työllisyyden edistämisen toimenpideohjelma tulee rakentaa osaksi kokonaisuutta, huomioi-den valtakunnalliset linjaukset, maakunnan, seudun sekä kaupungin strategia ja muut suun-nitelmat ja toimenpideohjelmat. Kaupungin työllisyyden edistämisen toimenpideohjelmanostaa esille Someron erityispiirteet ja –tarpeet. Tavoitteena työllisyyden edistämistyöllä onalueellisen tahtotilan, päämäärien ja tavoitteiden selkiyttäminen sekä konkreettiset toimen-pide-esitykset asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Muutosten aikana tulee työllisyyden toimenpideohjelmaa tarkastella jatkuvasti päivittyvänätyökaluna, jossa huomioidaan myös sote- ja maakuntauudistustyön aikataulut. Toimenpide-ohjelmatyötä on valmisteltu sopivaan aikaan, jolloin uudistuksessa merkitykselliset alueelli-set kehittämistarpeet ja –näkökulmat saadaan nostettua esille ja keskusteluihin. Toimenpi-deohjelma ottaa väljästi kantaa tulevaisuuden rakenteisiin. Työtä tekemässä on ollut laajamoniammatillinen työryhmä koostuen Someron kaupungin työllisyyteen, yrittäjyyteen jakoulutukseen liittyvistä organisaatioista. Toimenpideohjelmatyön lähtökohtana ovat olleetalueen työnhakija-asiakkaiden ja työnantajien näkökulmat.

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

Ø Työllisyydenhoidon kokonaisuus on haastava ja toimijoiltaan moninainen kenttä, myösvastuiden ja velvollisuuksien näkökulmasta. Toisessa ääripäässä ovat suora elinvoimateh-tävään kytkeytyvä työpaikkojen tarjonnan lisääminen ja osaavan työvoiman kysymykset.Toisessa ääripäässä painitaan rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden parissa. Erityisestijälkimmäinen on se, mikä kuormittaa julkista palvelutuotantoa ja vaatii todella syvällistätoimijakentän ja asiakkaiden haasteiden tuntemista.

10

Ø Työllisyyden edistämisen toimenpiteet kietoutuvat hyvin vahvasti yhteen elinvoimakysy-mysten kanssa – elinvoimainen kunta luo uusia työmahdollisuuksia ja toisaalta työpaikatsäteilevät hyvinvointia ja elinvoimaa alueella.

Ø Kuntien kasvaneet velvoitteet työttömyydenhoidossa (työmarkkinatuen kunnan osarahoi-tusosuus) kuormittavat kuntataloutta merkittävästi.

Ø Kuntien ja muiden toimijoiden, erityisesti paikallisten järjestöjen ja yritysten yhteistyökorostuu voimakkaasti työllisyyskysymysten hoidossa.

Ø Rakennetyöttömyyden hoitaminen vaatii erityisesti panostusta, sillä valtakunnallisentyöllisyystilanteen kohentuminen ei näytä vaikuttavan vaikeasti työllistyvien työllistymi-seen. Vaikeasti työllistyvät ovat hyvin suuri ja heterogeeninen asiakasryhmä ja monetheistä tarvitsevat monialaista yhteispalvelua. Heidän palvelutarpeensa voivat liittyä kas-vupalveluiden lisäksi esimerkiksi sote-palveluihin, työeläkelaitosten tai Kelan järjestä-miin kuntoutuspalveluihin ja velkajärjestelyyn. He tarvitsevat yleensä eri palveluistaräätälöityjä ja oikea-aikaisesti toteutettavia palveluketjuja ja heidän palveluprosessinsaon usein hyvin pitkä.

Ø Vaikeasti työllistyvien palveluprosessi sisältää pääsääntöisesti julkisissa palveluissa taikolmannella sektorilla järjestettäviä kuntouttava työtoiminta-, työkokeilu- tai palkkatu-kijaksoja. Eri palvelujen yhteensovittaminen ja palveluprosessin etenemisen seurantaedellyttää ammattitaitoista koordinointia.

11

3.1. MAAKUNTAUUDISTUS MUUTTAA RAKENTEITA JA LUO MAHDOLLISUUK-SIA

Maakuntauudistus muuttaa merkittävästi työllisyyden edistämisen rakenteita vuodesta 2020alkaen. Uusi maakunta kokoaa yhteen organisaatioon sekä TE-hallinnon yritys- ja työvoima-palvelut että sote-sektorin työllisyyteen liittyvät tehtävät. Muutos tarjoaa uudenlaisen mah-dollisuuden maakunnan ja kuntien tehtävien jakamiseen ja koko työllisyyden hoidon koordi-naation parantamiseen. Yhtenä toimintamallina on nähty, että maakunnalla olisi maakunnanja kuntien yhteinen työllisyysyksikkö, jolla on kokonaiskuva alueen kehittymisestä ja tilan-teesta sekä tarvittavista toimenpiteistä. Toisaalta kunnilla olisi hyvä olla koordinoidumpaaja yhtenäisempää työllisyyttä edistävää toimintaa, joka toimisi kuntien lähtökohdista, tar-peista ja ohjauksesta käsin. Kunnilla tulee olemaan merkittävä rooli työllisyyden edistämi-sessä sekä lakisääteisten palvelujen ja velvoitteiden kautta että kuntien omaehtoisesti tuot-tamien palvelujen kautta maakuntauudistuksen jälkeenkin.

Maaseudun toimintaympäristö asettaa julkisille palveluille omia vaatimuksiaan. Palvelun-tuottajilla tulee olla valmiudet toimia jalkautuen, joustavasti ja hajautetusti lähellä asia-kasta erilaisin toimintamallein ja työkaluin. Maakunnan käyttöönsä ottamat toimintamallitantavat puitteita ja eräänlaisen toimintamallikehikon kuntien ja maakunnan yhteistyöhön jasen kehittymiseen. Kuntien päättämät linjaukset toimintamalleista ovat olennaisen tärkeitämaakunnan ja kuntien tehtävänjakoihin.

Kuntien ja maakunnan yhteistoimintaan ja palvelutuotannon yhteensovittamiseen kannuste-taan maakuntalakiluonnoksessa ja sitä myös edellytetään esimerkiksi kasvupalvelulainsää-dännössä. Maakunnan tulee huomioida kuntien elinvoimatehtävät ja sovitettava yhteen nekasvupalvelutehtäviinsä. Maakunta ei saa laajentaa palveluvalikoimaansa toimintaan, jota

12

kunnat jo tekevät. Maakunnan ja kuntien tulee yhdessä suunnitella kokonaisuus, jossa pal-velut tukevat toisiaan.

3.2. SOMERON KAUPUNGIN TYÖLLISYYSPALVELUIDEN TOIMIJAT – NYKYTI-LANNE

Someron kaupungin ja työllisyyspalveluiden näkökulmasta tulee toimintaa tarkastella ja eri-tyisesti sitä, kuinka palveluja tuotetaan jatkossa alueella. Pysyvän ja pitkäjänteisen toimin-nan edellytyksenä on riittävä resurssointi, tehottomien ja päällekkäisten toimintatapojenkarsiminen sekä uusien, innovatiivisten toimintatapojen kehittäminen. Pysyvän toimintamal-lin aikaansaamiseksi tulee elinvoimaisuuden ja työllisyydenhoidon kysymyksiä tarkastella ko-konaisuutena.

Someron kaupungin työllisyyspalvelut kuuluvat perusturvan toimialaan. Työllisyyspalveluihinvoi hakeutua työtön itse tai tulla ohjatuksi TE-toimiston, sosiaalitoimisto, työllisyyspalveluntyöntekijöiden, etsivän nuorisotyöntekijän ja muiden työikäisten palveluja tuottavien taho-jen kautta. Asiakkaan palvelutarve arvioidaan ja selvitetään, onko hänellä oikeus kuntoutta-vaan työtoimintaan tai monialaiseen yhteispalveluun, jotka järjestetään yhteistyössä TE-toi-miston kanssa.

TE-toimiston palvelut on saatavissa tällä hetkellä pääasiassa Salossa. TE-toimiston työntekijäkäy harvakseltaan Somerolla aktivointisuunnitelmien teon sekä TYP-toiminnan puitteissa.TYP-toiminta on ollut lakisääteisyydestään huolimatta hyvin pienimuotoista TE-toimiston vä-häisestä resurssista johtuen. Sähköisiä palveluita ja etäyhteyttä on tarkoitus käyttää enene-vissä määrin TE-toimiston palveluiden saatavuuden lisäämiseksi ja työllisyyspalveluiden toi-mivuuden sekä lakisääteisten palveluiden takaamiseksi.

13

Työllisyyspalveluihin liittyvistä sopimuksista ja suunnitelmista vastaa työllisyyspalveluidenpalveluohjaaja. Palveluohjaaja vastaa myös kokonaisvaltaisesti työllisyyden hoidosta tehdenpalveluohjauksen lisäksi myös eläke- ja kuntoutusneuvontaa.

Kuntouttavassa työtoiminnassa toimii kolme työpajaohjaajaa, jotka vastaavat asiakasproses-seista, työtoiminnan tavoitteellisesta sisällöstä, työkyvyn arvioinneista sekä työnsuunnitte-lusta puurakentamisen, kädentaitojen, kuljetuspalveluiden sekä kierrätysmyymälätoiminnanosalta. Yksi työpajaohjaajista on toiminut vastaavana työpajaohjaajana vuodesta 2016 al-kaen. Lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa toteuttavat erilaiset ryhmätoiminnot kuten yhteis-työssä A-klinikan kanssa toteutettava Starttiryhmä ja Somero-opiston kanssa toteutettavaDuunipolku. Nuorten ryhmätoimintaa on ollut ajoittain, mutta toiminta vaatii kehittämistä,jotta työttömänä ja palveluiden ulkopuolella olevat nuoret tavoitetaan. Vuosina 2015-2018toiminut Party –hanke on osallistunut Duunipolku -ryhmän lisäksi työ- ja toimintakykyä pa-rantavien TYKY-ryhmien kehittämiseen sekä puisto- ja puutarharyhmän toteuttamiseen ke-säaikaan. Party-hankkeen hyviä käytäntöjä ja ryhmätoimintoja on tarkoitus vakinaistaa vuo-den 2018 aikana. Pitkäaikaistyöttömien yksilövalmennusta on kehittänyt vuodesta 2017 al-kaen Salon kanssa yhteistyössä toteutettu Kaira-hanke.

Sosiaalihuoltolain mukaista kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään työpaja Ecotekolassa,mutta myös muilla kaupungin toimialoilla sekä järjestöissä ja seurakunnassa. Työkokeilu-paikkoja on pyritty löytämään yksityisiltä työmarkkinoilta, mutta työkokeilupaikkoja on edel-leen käytetty vuositasolla hyvin vähän.

Työllisyyden hoito ei ole pelkästään heikossa markkina-asemassa olevien tukemista takaisintyöelämään ja uudelleenkoulutuksiin, vaan huomio pitäisi kiinnittää myös ennaltaehkäise-vässä mielessä myös vähemmän aikaa työttömänä olleiden palveluiden kehittämiseen ja työ-kyvyn ylläpitämiseen.

14

Palkkatukityömallin kehittäminen, palkkatukityöpaikkojen kartoittaminen, työpankkitoimin-nan kehittäminen sekä palkkatukipaikoista tiedottaminen ovat tulevaisuuden tavoitteena.Palkkatukityöllistämiseen varatut määrärahat tulee tarkistaa. Lisämäärärahan tarve tuleeolemaan vuoden 2018 osalta, jotta työllistämistavoitteisiin päästään. Velvoitetyöllistettävättulee myös huomioida osana työllisyyspalveluita ja myös tämän johdosta tulee varata ene-nevissä määrin määrärahaa velvoitetyöllistettävien palkkatukikuluihin. Tiedossa on, että vel-voitetyöllistettäviä on tulossa työllisyyspalveluiden piiriin pitkäaikaistyöttömien ikäraken-teesta johtuen enenevissä määrin.

Velvoitetyöllistäminen on lakisääteinen palvelu. Työttömälle työnhakijalle turvataan mah-dollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai työvoimakoulutukseen, jos hänen oi-keutensa työttömyyspäivärahaan päättyy 500 päivän enimmäisajan johdosta hänen täytetty-ään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. Mikäli henkilö ei työllisty avoimilletyömarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa työvoimakoulutusta, kuntoutusta taipalkkatuettua työtä, muun kuin kunnan palveluksessa, on hänen kotikuntansa TE-toimistonosoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi (työllistä-misvelvoite). Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voialoittaa työn työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan täyttyessä. Velvoitetyösuhteenmyötä työllistetyn työssäoloehto täyttyy uudelleen ja työllistetty saa lisäpäiväoikeuden eliniin kutsutun eläkeputken. Lisäpäiväoikeus tarkoittaa päivärahan maksamista yli 500 päi-vältä.

15

3.3. SOMERON TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Työllisyyden edistäminen ja työllisyyspalveluiden kokonaisuus on monitahoinen ja vaikeasel-koinen sektori, jossa toimijoiden keskinäiset roolit ja työnjako eivät ole täysin selviä ja yk-siselitteisiä. Päättäjien, rahoittajien, toimijoiden ja asiakkaiden on usein vaikea muodostaakokonaiskäsitystä kaikista tarjottavista palveluista ja toimijoista. Toimijat hallitsevat omantehtäväsektorinsa, mutta oman sektorin ulkopuolinen toiminta on vaikeammin hahmotetta-vissa ja yhdistettävissä omaa toimintaa tukevaksi. Hankkeet ja muut suunniteltavat toimen-piteet jäävät usein rajatuille tehtäväalueille. Työllisyyden edistäminen kokonaisvaltaisestiyli toimiala- ja kohderyhmärajojen on haastavaa.

Moni toimijataho ja organisaatio toteuttavat työllisyyttä edistäviä palveluja. Palveluiden to-teuttajat toimivat usein verkostoissa, jotka ovat ulkopuoliselle usein vaikeasti hahmotetta-vissa. Työllisyydenhoidon vastuu hajautuu usealle taholle, jonka johdosta koordinoivana työ-ryhmänä toimiva Someron työllisyyden edistämisen ohjausryhmä on keskeinen. Maakunnassaei ole selkeää kokonaiskuvaa hallitsevaa yhtä organisaatiota, vaikkakin mahdollisuuksia yh-teiselle näkemyksen synnyttämiselle on olemassa.

Yrittäjät ovat tuoneet tiedotuksen ja yhteistyötapahtumien myötä entistä enemmän kiinnos-tustaan esille työllisyyspalveluita kohtaan. Nähtävissä on pienelle paikkakunnalle tyypillisiäennakkoluuloja sekä pelkoa työkokeilujen tai palkkatukityön epäonnistumisesta ja työllistet-tävän ohjaamisen kuormittavuudesta. Tiedotustoimintaa ja asenneilmapiiriin vaikuttamistamyönteisten kokemusten kautta tulisi tehdä entistä tiiviimmin.

Someron kaupungin elinkeinotoimi voi myöntää somerolaiselle, tai Somerolle sijoittuvalletyönantajalle, TE-palvelun myöntämän palkkatuen lisäksi lisätukea somerolaisen pitkäaikais-

16

työttömän tai alle 30 –vuotiaan ilman palkkatyökokemusta olevan tai yhteiskuntatakuun pii-riin kuuluvan nuoren työllistämiseen. Palkkatukilisää maksetaan enintään kuuden kuukaudenajan ja se on maksimissaan 500 €/kk. Kokonaistuen määrä saa olla enintään 50 % palkkakus-tannuksista. Kehittämisasiantuntija voi myöntää palkkatukilisän palkkatukiohjeistuksen mu-kaisesti.

3.4. TYÖLLISYYDENHOIDON TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Työttömien määrä on vähentynyt vuoden takaisesta valtakunnallisesti. Varsinais-Suomessatyöttömien määrä väheni -18 %, eli nopeammin kuin koko maassa. Varsinais-Suomessa työt-tömyys väheni kaikissa seutukunnissa vuotta aiemmasta. Nuorten työttömyys on vähentynytnopeasti Varsinais-Suomen seutukunnissa. Lisäksi myös yli 50-vuotiaiden työttömyys on vä-hentynyt kaikilla seuduilla.

Tammikuun 2018 lopussa ELY-keskuksen tilaston mukaisesti Somerolla työvoimaa on ollut3867 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden osuus % työvoimasta on ollut 9,3 %. Yhteensä tämäon tarkoittanut 360 työtöntä työnhakijaa. Työnhakijoista miehiä on ollut 183 ja naisia 177.Alle 20-vuotiaiden osuus on ollut 7, alle 25-vuotiaiden osuus 37, yli 50 –vuotiaita 163 ja pit-käaikaistyöttömiä 177. Vammautuneita ja pitkäaikaissairaita on ollut 41. Avoimia työpaik-koja Somerolla on ollut tammikuun lopussa 34. (ks. taulukko 1) Huomioitavaa on, että Some-rolla yli 50 –vuotiaiden työttömien osuus on noin 45 % työttömistä.

17

Taulukko 1. Työttömät työnhakijat Somerolla (Työllisyyskatsaukset)

Huomioitavaa on myös, että nuorten työttömien määrä on suurempi, kuin mitä työllisyyspal-veluiden piirissä tosiasiassa on. Työllisyyden edistämisen ohjausryhmä on pyrkinyt selvittä-mään nuorisotoimen etsivän nuorisotyöntekijän avustuksella, minkälainen asiakasryhmätyöttömät nuoret Somerolla ovat ja miten heidät tavoittaa. Nähtävissä on, että tämän het-kiset työllisyyspalvelut eivät kohtaa nuorten tarpeiden kanssa ja työttömien nuorten tavoit-taminen on haasteellista.

Työttömyys-aste

Työttömät Alle 25-vuotiaattyöttömät

Yli 50–vuotiaattyöttömät

Pitkäaikais-työttömät

01/2018 9,3 360 37 163 11712/2017 9,5 366 38 161 11711/2017 8,1 312 29 139 11410/2017 7,6 293 26 134 11009/2017 7,7 297 32 136 10808/2017 8,2 319 38 145 11507/2017 9,0 347 42 152 12606/2017 8,8 341 38 159 12405/2017 8,3 320 25 163 13204/2017 9,2 356 32 183 13703/2017 10,0 387 35 195 14302/2017 10,4 402 41 197 15601/2017 11,1 444 45 215 16212/2016 12,3 489 58 232 160

18

3.5. TYÖTTÖMYYDEN KUSTANNUKSET

Työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kokonaiskustannuksia on mahdoton arvioida.Työttömyys vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. Tämä liittyy etenkinpitkittyneeseen työttömyyteen. Selkein vaikutus työttömyydellä on henkilön toimeentuloonja pitkittyessään työttömyys lisää riskiä köyhyyteen.

Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset. Toisaalta huonoterveys ja varsinkin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiinja pidempään työttömyyden kestoon. Työttömyyden pitkittymisen ja toistuvuuden on ha-vaittu alentavan työkykyä ja lisäävän kuolleisuutta.

Työttömyys ja työn menettäminen tekevät ison aukon toimeentuloon sekä elämän sisältöön.Työttömyys saattaa ravisuttaa myös itsetuntoa, elämänarvoja sekä terveyttä. Työelämän ul-kopuolelle jäämiseen voi liittyä ahdistusta, turvattomuuden, pelon, epäonnistumisen, vihansekä häpeän tunteita. Työttömyys voi vähentää kokemusta siitä, miten paljon itse voi vai-kuttaa omaan elämäänsä. Työelämän ulkopuolelle joutuminen voi aiheuttaa huonommuudenja tarpeettomuuden kokemusta.

Palvelujärjestelmällä on myös oma vaikutuksensa hyvinvointi- ja terveyseroihin. Esimerkiksityöterveyshuollon palvelut ovat vain työssäkäyvän väestön ulottuvilla. Perusterveydenhuol-lon palvelujen saatavuus on heikompaa kuin työterveyshuollossa ja esimerkiksi lääkäripalve-lut ovat maksullisia toisin kuin työterveyshuollossa. Oikea-aikaiset, kuntouttavat ja asiakastaarvostavat sekä mielekästä työtä ja osallisuutta lisäävät työllisyyspalvelut voivat toimia hy-vinvointi- ja terveyseroja kaventavana tekijänä. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkityson suuri.

19

Sosiaali- ja terveyspalveluiden välillisten kulujen lisäksi työttömyyden hoidosta aiheutuukunnille kuukausittain maksuvelvollisuus kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen muo-dossa. Vuoden 2015 alusta kaupunki on maksanut kuntaosuuksina 300 päivää työmarkkinatukeasaaneiden 50 % työttömyyden perusteella maksetuista työmarkkinatuista ja 1000 päivää työttö-myyden perusteella maksetuista työmarkkinatuista 70 %. Someron osalta työllisyyspalvelut ovatviimeisten vuosien aikana panostaneet rahoitusosuutta pienentävien toimien kehittämiseensekä toiminnan tehostamiseen. Kuntaosuus on pienentynyt toiminnan tehostamisen myötämerkittävästi, joskin edelleen kuntaosuutta on mahdollista pienentää (ks. taulukko 2).

Taulukko 2. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki

Kuukausi Kuntaosuus € Henkilömäärä

01/2018 28 855 8912/2017 21 137 6711/2017 29 105 6610/2017 26 705 7709/2017 26 979 7308/2017 30 758 8007/2017 29 626 8206/2017 25 840 8105/2017 28 181 7604/2017 28 669 8203/2017 38 526 9202/2017 30 511 9701/2017 40 928 112

20

Ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät ovat suurin asiakasryhmä, joista kunnan osarahoitusosuusmuodostuu. Ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät ovat myös useimmiten useampien sosiaali- jaterveydenhuollonpalveluiden tarpeessa. Työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn sekä työttömienterveydenhoitoon ja kuntoutusmahdollisuuksien kartoittamiseen tarvitaan lisää resursseja jaselkeitä toimintamalleja. Työttömien järjestelmälliseen terveydenhoitoon tarvittaisiin toi-mintamalli, jossa työttömillä olisi oma terveydenhoitaja ja riittävä lääkäriresurssi käytettä-vissä. Yhteistyötä on tehty Someron yksityisen lääkäriaseman kanssa sekä Someron kaupungintyöterveyshuollon kanssa ja todettavissa on, että Someron kaupungin terveydenhuoltoon kyt-keytyvä toimintamalli on kustannustehokkain.

Kunnan osarahoitusosuuden piirissä olevien pitkäaikaistyöttömien terveydentila on yhä use-ammin esteenä työllistämistoimien aloittamiselle sekä avoimille työmarkkinoille työllistymi-selle. Keväällä 2016 on Someron työllisyyspalveluihin palkattu palveluohjaaja, joka on kar-toittanut yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden tilanteita, etenkin jos tiedossa on, ettätyöllistymiselle tai aktiivitoimenpiteisiin osallistumiselle on terveydellisiä esteitä. Asiakas-ryhmä koostuu henkilöistä, jotka ovat olleet sairaslomalla ja hakeneet mahdollisesti jo työ-kyvyttömyyseläkettä, mutta ovat saaneet eläkkeestä hylkäävän päätöksen. Työ asiakkaidenkanssa on pitkäjänteistä ja selvittelyihin menee aikaa. Nähtävissä on ollut, että työ on tu-loksellista ja asiakkaita on ohjautunut oikeiden palveluiden piiriin. Palveluohjaajan tehtäväon vakinaistettu 1.4.2018 alkaen.

21

Kuvio 1. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki ikäjakauma tammikuu 2018

Osatyökykyisille ja kuntoutusta sekä palveluita tarvitseville työttömille työnhakijoille on löy-tynyt erilaisia työllistymistä tukevia palveluita Someron kaupungin työpaja Ecotekolasta,mutta myös muista toimialoista, yhdistyksistä sekä seurakunnasta. Kuntouttava työtoimintavoi olla hyvin matalan kynnyksen sosiaalista kuntoutusta ryhmätoiminnoissa tai lähempänätyöelämää olevia työtehtäviä. Someron kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut asiakkaita jatoimintapäiviä taulukon 3. mukaisesti. Nähtävissä on resurssointi ryhmätoimintoihin sekä toi-minnan yleinen tehostaminen vuoden 2015 jälkeen, joka näkyy asiakasmäärien kasvuna.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

17-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64

Tammikuu 2018 ikäjakauma

Määrä

22

Taulukko 3. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet asiakkaat ja toimintapäivät

Someron kaupunki järjestää kuntouttavan työtoiminnan pääasiassa itse, eikä palvelua ole tuo-tettu ostopalveluin kuin yksittäistapauksissa. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä val-tio maksaa kunnalle korvausta 10,09 euroa/henkilö/toimintapäivä.

Muihin työllisyyttä edistäviin toimiin somerolaiset ovat osallistuneet seuraavien taulukoidenmukaisesti. Taulukossa 4. on kuvattu TE-toimiston aktiivitoimenpiteisiin osallistuneet toimepi-teittäin ja aktivointiaste. Taulukossa 5. on kuvattu taulukossa 4. esitetyn työmarkkinatuenaktiivitoimenpiteiden sisältö.

Aika Asiakkaat Toimintapäivät2017 133 76382016 131 68072015 101 52602014 70 53522013 82 58062012 60 50792011 42 36362010 36 22492009 30 21362008 23 16292007 26 1899

23

Taulukko 4. Aktivointiaste

Aika Työvoima-koulutus

Omaehtoinenopiskelu

Työkokei-lu

Koulutus-kokeilu

Työnhaku-valmennus

Kuntout-tava työ-toiminta

10/2017 9 15 6 2 - 809/2017 8 14 6 1 - 788/2017 7 12 5 - - 717/2017 9 9 6 - - 676/2017 10 9 3 - - 665/2017 10 10 3 - - 784/2017 11 15 3 - - 883/2017 11 15 5 - 1 892/2017 11 15 5 - - 921/2017 12 11 6 - - 8512/2016 11 12 3 - - 7011/2016 11 15 8 - - 94

Taulukko 5. * Työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteet

Aika Yh-teensä

Työttömyys-ajan työ-markkina-

tuki

Työmarkkinatuenaktiivitoimenpi-

teet*

Palkka-tuki

Startti-raha

Aktivointi-aste

10/2017 249 115 112 18 4 53,8 %9/2017 248 119 107 18 4 52,0 %8/2017 243 127 95 17 4 47,7 %7/2017 236 145 91 - - 38.6 %6/2017 274 147 88 36 3 46,4 %5/2017 253 133 101 17 2 47,4 %4/2017 261 126 118 15 2 51,7 %3/2017 280 144 121 11 4 48,6 %2/2017 284 146 125 9 4 48,6 %1/2017 280 152 115 9 4 45,7 %12/2016 289 186 97 2 4 35,6 %11/2016 283 146 128 5 4 48,4 %

24

Kuntien vastuulla olevaa työtoimintaa (kuntouttava työtoiminta, sosiaalihuoltolain mukainentyötoiminta ja vammaisten työtoiminta) koskevien lakien uudistustyö on ollut käynnissä. Työ-ryhmän esityksen mukaan uusi laki olisi tullut voimaan vuoden 2017 alussa (Sosiaali- ja ter-veysministeriön raportteja ja muistioita 2014:32), mutta lakiesitys ei ole vielä edennyt. Esi-tyksen mukaan kaikkea edellä mainittua työtoimintaa ohjattaisiin jatkossa vain yhdellä lailla.Varsinaista subjektiivista oikeutta työtoimintaan laki ei ehdotuksen mukaan tarjoaisi mille-kään asiakasryhmälle. Toisaalta esitykseen sisältyy vaatimus siitä, että toiminta tulisi jat-kossa järjestää siten, että varsinaisen ammatillisen henkilöstön tuen lisäksi toimintaan tulisisisältyä myös sosiaalihuollon tai kuntoutuksen ammatillisen henkilöstön tuki. Tämä vaatimusluonnollisesti nostaa toiminnan kustannuksia useissa nykyisissä yksiköissä. Työryhmä ehdot-taa, että jatkossa työtoiminta jaettaisiin kahteen eri toimintamuotoon – työelämävalmiuksiaedistävään sosiaaliseen kuntoutukseen sekä osallisuutta edistävään kuntoutukseen. Työelä-mävalmiuksia edistävästä sosiaalisesta kuntoutuksesta valtio makaisi jatkossakin korvaustakunnille, mutta osallisuutta edistävä kuntoutus jäisi jatkossa taloudellisesti kokonaan kun-tien vastuulle.

Vaikka lakimuutosten yksityiskohtiin ja vaikutuksiin sisältyy vielä epävarmuuksia, todennä-köistä on, että kuntien rooli, vastuu ja kustannukset työttömyyden hoidosta tulevat lähi-vuosina kasvamaan. SOTE-uudistus tulee myös omalta osaltaan muuttamaan työllistämistoi-minnan vastuita ja rakenteita, mutta tarvetta toiminnan lisäämiselle ne eivät kuitenkaantule poistamaan.

25

4. SOMERON TYÖLLISYYDENHOIDON PAINOTUKSET JA TOI-MENPITEET 2018-2022

Someron kaupungin työllisyyspalveluiden ytimen muodostaa jatkossakin erityisesti nuorilleja pitkäaikaistyöttömille suunnattu matalan kynnyksen aktivointitoiminta (kuntouttava työ-toiminta, ryhmätoiminnat ja työpajatoiminta). Toiminta perustuu nykyiseen työpajayksik-köön, työvoiman palvelukeskukseen sekä kumppaniverkostoon, jota pyritään laajentamaan.Työpajan rinnalle pyritään löytämään kaupungin eri toimialoilta entistä enemmän työtehtä-viä, joita voitaisiin hyödyntää jatkopolkuna työpajoilta kohti avoimia työmarkkinoita sekäammattiopintoja.

Kaupungin työllistämistoiminnan ennaltaehkäisevää painotusta lisätään yritysyhteistyötä jakaupungin omaa palkkatukityöllistämistä lisäämällä. Tavoitteena on, että palkkatuesta sekätyökokeilusta ja niiden myöntämisperiaatteista tiedotetaan yrittäjiä ja yksilövalmennuksenavulla pyritään saamaan onnistuneita siirtymiä kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työ-markkinoille. Tavoitteena on saada työpankkitoiminnasta toimiva käytäntö, jotta työllisyys-palveluissa olevat asiakkaat saisivat mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Ta-voitteena on tiiviimpi yritysten kanssa tehtävä yhteistyö sekä mahdollisesti kummiyritysren-gastoiminnan aloittaminen.

Työllisyyspalvelut hoidetaan keskitetysti työpaja Ecotekolassa. Yritysyhteistyötä kehitetäänja lisätään yhdessä elinkeinotoimen kanssa, jossa on jo olemassa hyvät yhteydet paikallisiinyrittäjiin. Työllistävän kolmannen sektorin ja muiden toimialojen kanssa tehtävää yhteis-työtä tiivistetään. Työllisyyspalveluiden sisäisessä organisoinnissa kehitetään uusia toiminta-malleja työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain muutostarpei-siin sekä työelämäosallisuutta koskevien lakien ja sosiaalihuoltolain muutoksiin. Sosiaalista

26

kuntoutusta vahvistetaan ja ryhmätoimintoja lisätään. Työpajatoiminnan ja kuntouttavantyötoiminnan tavoitteellisuutta lisätään määrittelemällä kaikkiin sopimuksiin asiakaskohtai-sesti räätälöidyt tavoitteet, tehdään asiakaskohtaisia väliarviointeja sekä jakson päättyessäloppuarviointeja siten, että työtoiminnan päättyessä asiakkaalla on selkeä ja toteuttamis-kelpoinen jatkosuunnitelma. Lisäksi käyttöön otetaan Party-hankkeen puitteissa kehitettyKykyviisari, jonka avulla voidaan arvioida asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä sen kehitystätyöllisyyspalveluiden piirissä olemisen aikana.

Tavoitteena on työttömien terveydenhuollon toimintamallin luominen, työttömien terveys-tarkastusten säännönmukaistaminen sekä vakiinnuttaminen. Kehitettäväksi toimintamalliksivoisi luoda esimerkiksi aikuisneuvolatoimintaa, jossa terveydenhoitajan työpanos voisi työt-tömien terveydenhuollon lisäksi kohdentua myös muuhun aikuisväestöön.

Alueella olevan työttömän työvoiman toimiva, oikea-aikainen ja ennakoiva tavoittaminen,valmennus ja tuki työllistymiseen on työllisyydenhoidon perusta. Yksilöllisyys ja palvelutar-peen kohtaaminen on tässä yhä merkittävämmässä roolissa. Erityisesti nuorten kohdalla ontärkeää varhainen tavoittaminen, työttömyysajan lyhentäminen ja palvelutarpeen kokonais-valtainen arviointi, jotta mahdollisiin työllistymisen esteitä voidaan poistaa ajoissa.

Lähikuntien oppilaitokset ovat merkittävässä asemassa tarjoamassa polkuja koulutukseen janäkymiä seudun mahdollisuuksista yhteistyössä seudun työllisyystoimijoiden kanssa. Yhteis-työtä oppilaitosten kanssa tulee tiivistää ja aloittaa keskustelut opinnollistamisen mahdolli-suuksista. Opinnollistaminen tarkoittaa sitä, että työtoiminnan piirissä oleva voi suorittaatutkintoon sisältyviä oppijaksoja esimerkiksi puutyöpajalla toteutettavat rakennusalan am-mattiopintojaksot.

27

Someron kaupungin rooli työllisyyspolitiikassa on myös tärkeä. Julkisissa hankinnoissa ja työ-tehtävissä tulee huomioida työllistämisen mahdollisuus. Työtehtävistä ja niiden toteuttami-sesta voi neuvotella työtoiminnan työntekijöiden kanssa. Tavoitteena on, että työllistetytvoisivat tehdä entistä enemmän kaupungin sisäisiä töitä.

Tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömien ja kunnan työmarkkinatukivastuun piiriin kuulu-vien henkilöiden määrä laskee edelleen vuosien 2018–2022 aikana. Tavoitteeseen pääse-miseksi Someron työllisyyden edistämisen ohjausryhmä on asettanut toiminnalle seuraavatviisi tavoitetta. Näitä ovat pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, nuorisotakuun toteutumi-nen, poikkihallinnollinen työllisyydenhoito ja koordinaatio, elinkeinopolitiikka sekä yritystenja kolmannen sektorin roolin kasvattaminen sekä työttömien työ- ja toimintakyvyn edistämi-nen. Toimenpide-esitykset on esitetty seuraavissa taulukoissa.

28

TOIMENPIDE-ESITYS 1: Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen

TOIMENPIDE VASTUUTAHO

Vuositasolla 30 työllistetyn palkkaaminenpalkkatuella (sis. yritykset)

Eri toimialat, perusturva, taloustoimisto,TE-toimisto, yritykset

Työpankkitoiminnan kehittäminen Perusturva, elinkeinotoimi

Työllistämistehtävien kartoitus eri toi-mialoilla ja pitkäaikaistyöttömien työllistä-minen työtehtäviin (kuntouttava työtoi-minta, työkokeilut)

Eri toimialat, työllisyyspalvelut

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen sekätoimivien ryhmätoimintojen vakiinnuttami-nen (Duunipolku, Startti-ryhmä, TYKY-ryh-mät)

Perusturva, Tekninen toimi, Sivistystoimi(Somero-Opisto, nuorisotoimi)

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen(esim. aikuisneuvolatoiminta)

Perusturva

29

TOIMENPIDE-ESITYS 2: Nuorisotakuu


Nuorten ryhmätoiminnan kehittäminen py-syväksi toiminnaksi nonstop –periaatteella

Nuorisotoimi, työllisyyspalvelut, aikuissosi-aalityö

Nuorten työpajatoiminnan kehittäminenvaltionapukelpoiseksi

Työllisyyspalvelut, nuorisotoimi

Yhteistyö nuorten työllisyyspalveluissa

Moniammatillinen nuorten palveluita käsit-televä työryhmä kokoontuu 1 krt/kk

Nuorisotoimi, TE-toimisto, työllisyyspalve-lut, aikuissosiaalityö, elinkeinotoimi

Opinnollistamisen kehittäminen Työllisyyspalvelut, alueen oppilaitokset

Nuorten matalan kynnyksen ohjaamotoi-minnan kehittäminen

Nuorten työttömyysajan minimoiminen

Nuorisotoimi, työllisyyspalvelut, sosiaali-toimi

30

TOIMENPIDE-ESITYS 3. Poikkihallinnollinen työllisyyden hoito ja koordinaatio


Työttömyyshankkeiden seuranta ja johta-minen

Eri toimialojen esimiehet, työllisyydenedistämisen ohjausryhmä

Työpankkitoiminnan kehittäminen Työllisyyspalvelut, eri hallintokunnat

Eri toimialojen työtehtävien kartoitus,joilla työllistää kuntouttavassa työtoimin-nassa olevia sekä palkkatukityöntekijöitä

Eri toimialat

Työllisyyden edistämisen huomioiminen jul-kisissa hankinnoissa sekä muissa kaupungintoimintasuunnitelmissa ja –strategioissa

Eri toimialat

Ecotekolan tuotteistus, brändäys, imagonkohotus ja markkinointi

Ecotekola, sosiaalitoimi, elinkeinotoimi,ympäristötoimi

Tiedottaminen ja viestintä työllisyyspalve-luista, alkavista ryhmätoiminnoista sekäavoimena olevista palkkatuki- ja työkokei-lupaikoista

Työllisyyspalvelut, elinkeinotoimi, TE-toi-misto

31

TOIMENPIDE-ESITYS 4: Elinkeinopolitiikka ja työllistämistoimet


Kummiyritysrengastoiminnan kehittäminen Elinkeinotoimi, Työllisyyspalvelut

Yrittäjien ja eri toimialojen informointikuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun japalkkatukityön sekä starttirahan periaat-teista

Yrittäjien kanssa tehtävän yhteistyön tiivis-täminen, esim. työllistämisseminaarit

Perusturva, elinkeinotoimi, TE-toimisto

Kaupungin työllistämislisä kuntouttavastatyötoiminnasta (yhdistyksille ja seurakun-nalle)

Someron kaupunki/ perusturva

Työpankkitoiminnan kehittäminen Elinkeinotoimi, työllisyyspalvelut

Yksilövalmennuksen kehittäminen Työllisyyspalvelut

32

TOIMENPIDE-ESITYS 5: Työttömien työ- ja toimintakyvyn edistäminen


Työttömien terveydenhuollon toimintamal-lin kehittäminen (esim. aikuisneuvolatoi-minta)

Perusturva, työllisyyspalvelut

TYP-toiminnan kehittäminen TE-toimisto, perusturva, alueellinen TYP-ohjausryhmä, Salon kaupunki

Moniammatilliset työryhmät Eri toimialojen väliset yhteistyöryhmät

Työllisyyspalveluissa olevien asiakkaidensuunnitelmallinen kuntoutus, tavoitteidenasettelu, arviointi ja jatkosuunnitelmientekeminen

Työllisyyspalvelut

Party-hankkeen aikana käyttöön otetun ky-kyviisarin systemaattinen käyttöönotto(työ- ja toimintakyvyn arviointi)

Työllisyyspalvelut

33

5. TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTA

Tavoiteltuja kehityssuuntia seurataan työllisyyden toimenpideohjelman toteutuksen aikanavalittujen muuttujien ja mittareiden avulla. Työllisyyttä edistävä ohjausryhmä koordinoitoimialojen välistä yhteistyötä ja seuraa ohjelman sekä erilaisten työllisyyshankkeiden ete-nemistä.

Päämittareina toimivat:• työllisyysaste (ja työllisten määrä) sekä työllisyyttä edistäviin palveluihin osallistu-

minen• työttömyysaste ja nuorisotyöttömien määrä• avoimet työpaikat• kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden määrä• kuntarahoitusosuuden määrä• työttömien sekä työllisyyspalveluissa olevien ikärakenne• Kykyviisarin käyttöönoton myötä voidaan arvioida työllisyyspalveluiden vaikutusta

asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn

Työllisyyden edistämisen ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa, kaksi kertaa syk-syllä ja kaksi kertaa keväällä. Työllisyyden edistämisen ohjausryhmän kutsuu koolle johtavasosiaalityöntekijä. Johtava sosiaalityöntekijä vastaa myös toimenpideohjelman koonnistatyöryhmän esitysten perusteella.

34

Työllisyyttä edistävä ohjausryhmä raportoi kerran vuodessa työllisyyttä edistävän toimenpi-deohjelman etenemisestä ja tavoitteiden toteutumisesta. Tilannekatsaus sekä tarvittaessauusi toimenpideohjelma päivitetään vuosittain elokuun loppuun mennessä.

someron kaupungin tyÖllisyyden edistÄmisen … · vaikeasti työllistyvät ovat hyvin suuri ja...

Documents