KERAVAN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖTIEDOTE

KASVOKKAIN3/2016 KESÄ–SYYSKUU

Kohti monialaistaoppimista

Taidetta ja liikuntaa kaikilla opinportailla

KASVOKKAIN3/2016

2 3

”Meillä on suorastaan lupa luopua vanhasta

Toimialajohtajan tervehdys

TOIMIALAN UUTISIA ASKELIA KOHTI ILMIÖ- LÄHTÖISYYTTÄ KERAVALAINEN VUORO- HOITO UUDEN EDESSÄ OSAAVA OPE -HANKE

HALLITUKSEN KÄRKI- HANKKEET KERAVALLA

UUSIA KASVOJA

YKSI MEISTÄ

KASVOKKAIN-TERVEISET

KERAVAN LAPSIPERHEETLIIKKUVAT -TAPAHTUMA

4

8

12

14

16

18

21

22

23

TÄSSÄ NUMEROSSA: Olkaamme muutoksen mahdollisuuksissa täysillä mukana

Kesälomat on taas pidetty ja työvuosi aluillaan. Toivottavas-ti olette loman aikana kerän-neet voimia, nauttineet aurin-gosta ja löytäneet uutta potkua kesälaitumilta nyt aluillaan olevan lukuvuoden työhön. Alkava toimintavuosi on meille kasvatuksen ja opetuksen pa-rissa työskenteleville historial-linen. Tänä syksynä aloitamme uusien opetussuunnitelmien mukaisen opetuksen ja var-haiskasvatussuunnitelman valmistelu on loppusuoralla.

Uudet opetussuunnitelmat muuttavat kasvatus- ja opetus-palvelujen perinteitä. Eläm-me siis jatkuvan muutoksen pyörteissä. Jatkuvassa muutok-sessa tulemme helposti oma-kohtaisesti huo-manneeksi, että jotkut muutok-set ovat meille helpompia kuin toiset. Jotkut muutokset soljuvat arjessa ohi huomaamatta, kuin itses-tään, kun taas jotkut tuntuvat vievän meidät jaksamisemme ja sietokykymme äärirajoille. Yhtä kaikki, me kasvatuksen ja opetuksen parissa työskentele-vät olemme, halusimme tai

emme, näiden kaikkien muu-tosten lähettiläitä ja läpiviejiä. Meidän keskeisin ja tärkein tehtävämme on huolehtia, että lasten elämässä arki, kaikista muutoksista huolimatta, toimii ja sujuu ongelmitta.

Uusien opetussuunnitelmien laatiminen, käyttöönotto ja toteuttaminen arjessa ovat meille iso haaste ja mittava

muutos. On-nistuaksemme tässä työssä tarvitsemme näiden muu-tosten toteut-tamisessa Teitä kaikkia, ihan

jokaista työntekijää. Organi-saation toimintaa ja muuttuvia käytäntöjä tulee päiväkodeis-sa, kouluissa ja oppilaitoksissa aktiivisesti johtaa. Usein ar-jessa toimimme niin, että asiat kuvataan teksteiksi ja kaa-vioiksi, taulukoiksi ja kuviksi,

ja sen jälkeen ajattelemme niiden siirtyvän itsestään arjen toimintaan. Kaikkihan me tie-dämme, että näin helppoa se ei suinkaan ole. Tarvitsemme suunnitelmallista ja määrätie-toista, mutta samalla lempeää ja ymmärtäväistä johtamista tavoitteiden saavuttamiseksi.Tulevaisuuteen suuntautuvat suunnitelmat tuovat positii-visen jännitteen arjen työnte-koon. Työ saa uutta merkitystä ja mieli virkistyy. Arki on kuitenkin usein tasapainoilua poisoppimisen, päivittäisten rutiinien ja visioon suuntautu-vien kehittämistehtävien välil-lä. Haasteeksi koetaan se, että päivittäiset tehtävät on tehtä-vä, kun samaan aikaan uusia asioita tulee viedä eteenpäin. Koska työpäivät ovat täynnä tekemistä, on usein vaikea tun-nistaa niitä asioita, joista olisi jo hyvä oppia pois. Poisoppi-misen tekee vaikeaksi myös se, että usein osaamme juuri ne poisopittavat asiat parhaiten. Ne pitävät meidät turvallisesti mukavuusalueemme sisäpuo-lella. Siirtyminen uuteen ja vanhasta luopumalla on juuri siksi niin vaikeaa.

On lohdullista tietää, että voi-dakseen ottaa käyttöön

uusia asioita, on samalla oltava valmis luopumaan jostain vanhasta. Meillä on suorastaan lupa luopua vanhasta. Tässä poisoppimisen ja kehittämisen tiimellyksessä meidän tulee kuitenkin varoa, ettei meille käy kuten entisajan halonhak-kaajalle: ”Niin oli halonhak-kaajalla kiire puita pilkkoessa, ettei ehtinyt kirvestä teroitta-maan.”

Hyvät työtoverit, olkaamme me niitä kasvatuksen ja ope-tuksen ammattilaisia, jotka raivaavat tilaa uudelle ja ylläpitävät kokeilevaa toimin-takulttuuria. Kokeileva yhteisö pitää kehittämisvirettä yllä ja

luo tulevaisuuteen suuntaavan toimintakulttuurin. Kokeileva yhteisö saa asioita valmiiksi eikä tukahdu kehittämispro-jektien mahdottomaan mas-saan. Nauttikaamme uusista mahdollisuuksista ja annetaan sen ihanan tunteen tarttua myös lapsiin ja nuoriin, joiden kanssa teemme työtä.

Haluan näin toivottaa Teille kaikille innostunutta, uutta luovaa ja kokeilevaa lukuvuot-ta.

KASVOKKAIN-henkilöstö- tiedotteessa toimialajohtaja Tiina Larsson kertoo henkilöstölle ja luottamushenkilöille ajankohtaisista ja valmisteilla olevista asioista.

Lehden taitto ja jakelu:Riku Heinop. 040 318 2832riku.heino@kerava.fi

KASVOKKAIN3/2016

4 5

Toimialan uutisia

Koulu- ja päiväkotitilojen kau-sivuoroihin liittyvä laskutus on muuttunut tuntiperusteiseksi ja kuukausittain tehtäväksi syk-systä 2016 alkaen. Yksittäisten käyttövuorojen laskuttaminen on toiminut saman käytännön mukaan jo aiemmin. Poikke-uksia uudesta laskutustavasta ovat Keravan Musiikkiopisto ja Keravan opisto, joiden tilojen kausivuorot laskutetaan edel-leen aiemman käytännön mu-kaisesti kaksi kertaa vuodessa.

Jatkossa toimialan tiloja käyt-tävällä asiakkaalla on oikeus peruuttaa ja saada hyvitys pe-ruutetusta vuorosta, mikäli peruutus tehdään viimeistään kaksi viikkoa ennen varattua vuoroa. Tätä myöhemmin pe-rutut vuorot laskutetaan nor-maalisti. Yksiköille tämä uusi käytäntö tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että varattuihin vuoroihin asiakkaan toimesta tehtävät muutokset täytyy kir-jata. Tätä tarkoitusta varten on V-asemalle perustettu kansio "Liikuntavuorot", josta löyty-vään Excel-taulukkoon muu-tokset kirjataan. a

Tilavarausten kausi- laskutus muuttui

Päiväkotien toimintasuunnitelmissa painotetaan liikuntaa, digiloikkaa ja osallisuutta

Osavuosikatsaus hyväksyttiin kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Varhaiskasvatuksen yksikkö-kohtaiset toimintasuunnitel-mat tulee toimittaa toimialan hallintoon 30.9.2016 mennes-sä. Toimintasuunnitelmien laadinnassa tulee kuluvana toi-mintavuonna huomioida seu-raavat painopistealueet:1. Ilo kasvaa liikkuen2. Digiloikka3. Lapsi osallistuu ja vaikuttaa

Edellä mainitut toiminnan pai-nopisteet huomioiden jokai-sessa päiväkodissa tulee valita liikuntavastaava ja tvt-vastaa-va.

Lisäksi toimintasuunnitelmia laadittaessa tulee huomioida 1.8.2015 voimaan tulleen uu-den varhaiskasvatuslain muu-

tokset. Varhaiskasvatuslain mukaan kaikkien päiväkotien tulee esimerkiksi pitää lasten-tarhanopettajien pedagogisia kokouksia.

Myös esiopetuksen lukuvuo-sisuunnitelma tulee laatia ja lähettää kasvatus- ja opetustoi-men hallintoon syyskuun lop-puun mennessä.

Varhaiskasvatusyksikön toi-mintasuunnitelma ja esiope-tuksen lukuvuosisuunnitelma laaditaan yhtenäisille lomake-pohjille, jotka löytyvät ryhmä-kirjeiden 31/2016 & 32/2016 liitteinä. Suunnitelmien laati-misesta vastaavat päiväkodin-johtajat. a

Kevään monialaiset oppimiskokonaisuudet kirjattava 30.11.2016 mennessä

Perusopetuksen lukuvuosi-suunnitelman 2016–2017 kaikkien tietojen tulee olla val-miina sähköisessä muodossa 3.10.2016 klo 8:00 mennessä. Suunnitelma laaditaan edellis-ten vuosien tapaan Wilma- ja Primus-ohjelmia käyttäen.

Lukuvuosisuunnitelmaa voi-daan täydentää kevään monia-laisten oppimiskokonaisuuk-sien osalta vielä marraskuussa. Uuteen opetussuunnitelmaan on kirjattu, että kevätlukukau-della toteutettavat monialaiset oppimiskokonaisuudet suunni-tellaan syyslukukauden aikana yhdessä oppilaiden kanssa.

Kevään monialaisten oppimis-kokonaisuuksien toteutus ja arviointi tulee kuvata koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Reh-tori toimittaa opetusjohtajalle lukuvuosisuunnitelman muu-toksen kevään monialaisten oppimiskokonaisuuksien osal-ta marraskuun loppuun men-nessä. a

Keravalla aloitti ennätysmäärä ekaluokkalaisia

Keravan hallintokunnat ovat laatineet toiminta- ja talousta-voitteiden toteutumista esit-televän osavuosikatsauksen 31.7.2016 tilanteen pohjalta. Kasvatus- ja opetustoimen osalta osavuosikatsaus hyväk-syttiin kasvatus- ja opetuslau-takunnassa 16.8.2016.

Toiminnalliset tavoitteet on saavutettu toimialalla hyvin. Kaikille hoitopaikkaa tarvitse-ville on järjestynyt toiveiden mukainen hoitopaikka ja ope-tus on järjestetty opetussuun-nitelmien mukaisesti.

Tänä syksynä Keravalla aloit-ti koulunsa 438 ensimmäisen luokan oppilasta, mikä on 25 oppilasta enemmän kuin viime vuonna. Koulunsa aloittavien määrä on ylittänyt neljänsadan oppilaan rajapyykin vasta vii-me vuosina.

Väestöennusteen perusteella Keravan oppilasmäärän ennus-

Kustannukset koko toimialalla ja sen sitovuustasoilla perus-opetusta lukuunottamatta ovat toteutuneet yli talousarvion. Varhaiskasvatuksen talousar-vioylitys johtuu lähinnä päivä-kotiryhmien täyttöastetta kos-kevien lakien muuttumisesta ja kaupunginhallituksen pää-töksen mukaisesta yksityisen päiväkotihoidon kuntalisän korotuksesta. Lukiokoulutuk-sessa arvioitua korkeampina toteutuneet kustannukset liit-tyvät ammatillisen koulutuk-sen kuraattoripalveluihin sekä ICT-palvelukustannuksiin.

tetaan kasvavan yli kahdellasa-dalla oppilaalla vuoteen 2025 mennessä. a

KASVOKKAIN3/2016

6 7

Toimialan uutisia

Tuloksellisuuserät maksuun elokuussa

Kasvatus- ja opetustoimi on kilpailuttanut tehostetun ui-maopetuksen järjestämisen lukuvuodelle 2016–2017. Tarjouskilpailun voitti Well Up Oy, jonka vetämänä tehos-tettua uimaopetusta järjes-tettiin myös viime lukuvuon-na.

Kasvossa kilpailutettiin erik-seen myös uimahallikuljetuk-set, sillä 1.–3.-luokkalaiset uivat tänä lukuvuonna poik-keuksellisesti Tuusulassa Keravan uimahallin ollessa remontissa. Kuljetuksia Tuu-sulan uimahallin ja koulujen välillä hoitaa tarjouskilpailun voittanut Finn Charters Oy. Koulut sopivat itse tarkem-mista kuljetusjärjestelyistä kuljetusyrityksen kanssa.

Uimahallikuljetukset ja uima-opetus on saatu alkaneena lukuvuonna onnistuneesti käyntiin. a

Henkilökohtaisen työsuori-tuksen arviointiin perustuvat TSA-lisät eli tuloksellisuuse-rät myönnettiin kasvatus- ja opetustoimessa elokuussa toimialajohtajan päätöksellä. Lisät ovat voimassa 1.8.16–31.7.17 ja ne tulevat mak-suun syyskuun palkanmak-supäivistä alkaen – elokuun osalta takautuvasti.

TSA-lisät ovat aina mää-räaikaisia. Työsuoritusten arvioinneissa käytetään yhtenäisiä kriteereitä ja arvi-ointiasteikkoa. Arviointikri-teerit ovat tehtäväosaaminen ja tuloksellisuus, työyhteisö-osaaminen sekä kehittämis- ja muutososaaminen. Työnte-kijä pääsee itse osallistumaan oman suoriutumisensa arvi-ointiin vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa.

Tuloksullisuuserien saamis-esta on tiedotettu kaikille asianosaisille esimiesten to-imesta. a

Asiakasperheille lähetettiin OPS-esiteKeravan kasvatus- ja opetus-toimessa laadittiin syksyllä perusopetuksen asiakasper-heille suunnattu kompakti opaslehtinen, joka selventää perusopetuksen opetussuun-nitelman keskeisimpiä sisäl-töjä ja muutoksia. Oppaasta otettiin 4000 kappaleen pai-nos, joka jaettiin perheille koulujen kautta reppupostina.

Opetussuunnitelmauudistuk-sesta on uutisoitu valtakunnal-lisesti paljon tänä vuonna. Siksi kasvatus- ja opetustoimessa koettiin tärkeäksi tiedottaa omia asiakasperheitä siitä, mitä opetussuunnitelmauudis-tus juuri Keravalla tarkoittaa. a

Ali-Keravan koulun johtaja Leena Ilmarinen jäi eläkkeel-le viime lukuvuoden lopus-sa. Hänen uraansa juhlittiin Ali-Keravan koululla 7.6. pi-detyssä tilaisuudessa.

Leena teki pitkän uran Kera-valla ja Ali-Keravan koulussa. Luokanopettajana hän aloitti Keravalla jo vuonna 1978 ja ehti toimia Ali-Keravan kou-lun johtajanakin useampana vuosikymmenenä. Lisäksi Leena työskenteli opettajana Keravan Opistossa vuosina 2009–2011. a

Leena Ilmarinen jäi eläkkeelle

Uimaopetusjärjestelyt kuluvalle lukuvuodelle

Leenan läksiäisiä vietettiin 7.6.2016

Suunnittelijoiden nimikkeet yhtenäistyvät

Kasvatus- ja opetustoimessa on aiemmin ollut käytössä ope-tuksen suunnittelijan ja var-haiskasvatuksen suunnittelijan nimikkeet. Toimialalla päätet-tiin tarkistaa näitä nimikkeitä ja tehtävänkuvia. Varhaiskas-vatuksen ja opetuksen hallin-non tehtäväkentät ovat tulleet lähemmäs toisiaan, ja siksi eri vastuualueiden suunnittelijoi-ta ei nähdä tarpeelliseksi erot-taa nimiketasolla.

Varhaiskasvatuksen suunnit-telijan ja opetuksen suunnit-telijan nimikkeet muutettiin 1.9.2016 alkaen muotoon kas-vatuksen ja opetuksen suun-nittelija. Uuden nimikkeen kat-sotaan vastaavan paremmin tehtävien sisältöön ja vaati-muksiin. a

Kasvatus- ja opetustoimessa on ollut viime keväästä alkaen käytössä mobiililaitteiden etä-hallintajärjestelmä, jonka avul-la laitteiden hankkimista, käyt-töönottoa, sovellushallintaa ja opetuskäyttöä voidaan keski-tetysti jouhevoittaa. Käytän-nössä järjestelmällä hallitaan erityisesti toimialalla käytössä olevia iPad-laitteita.

Etähallintajärjestelmän käyt-töönotto perustuu toimialan kasvavaan tieto- ja viestintä-tekniseen laitekantaan. AV-lai-tehankintoihin on varattu vuodelle 2016 investointimää-rärahoja 200 000 euroa, joka jakaantuu varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen kesken. Tästä määrärahasta esiopetukseen,

perusopetukseen ja lukiokou-lutukseen on hankittu mm. iPadeja sekä luokkahuoneiden AV-kokoonpanoja.

Päiväkotien ja koulujen digi-tiimiläisillä ja TVT-vastaavilla on avainrooli mobiililaitteiden opetuskäytön suunnittelussa. Yksiköt voivat esimerkiksi kes-kustella hankittavista iPad-so-velluksista TVT-suunnittelijan kanssa, joka koostaa ehdotus-ten perusteella hankintaesi-tyksiä toimialan johtoryhmälle. Etähallinnan ansiosta sovelluk-sia on helppo asentaa laitteille keskistetysti. Yksiköt voivat myös hankkia sovelluksia käyt-tötaloudestaan oman tarpeen-sa mukaisesti. a

Mobiililaitteiden käyttöä laajennetaan ja kehitetään kasvatus- ja opetustoimessa

KASVOKKAIN3/2016

8 9

Elokuussa 2016 käyttöönotet-tavat opetussuunnitelmat hy-väksyttiin kasvatus- ja opetus-lautakunnassa loppukeväästä. Päätös merkitsee monivuo-tisen suunnittelu- ja sidos-ryhmätyön valmistumista. Uusien opetus-suunnitelmien käyttöönoton mukanaan tuomia toimin-takulttuurin muutoksia jännitetään kaikilla opinportailla varhaiskasva-tuksesta lukiokoulutukseen. Yksi uusista opetussuunnitel-mista erityisellä tavalla esiin nouseva painotus liittyy ilmiö-lähtöisyyteen ja opetuksen eheyttämiseen. Juuri ilmiöläh-töisyyden kautta päiväkodit ja koulut ovat kuluvana keväänä lähteneet lähestymään mui-takin uuteen opetussuunni-telmaan liittyviä tavoitteita. Esimerkiksi Sompion koulussa 20.5.2016 järjestetyssä Kera-va-teemapäivässä ilmiöläh-töisyys ja monialaisuus olivat koko tapahtuman juoni. Savion koululla puolestaan järjestet-tiin 13.5. teknologiamessut,

jonka järjestelyissä uuden ope- tussuunnitelman teemat olivat selvästi läsnä.

Sompion koulun Kerava-päivän teema syntyi Suomen ympä-

ristöopiston ja Helsingin yli-opiston yhdessä järjestämässä Pelissä yhteinen kaupunki! -kou-lutuksessa, johon osallistuivat

Keravalta molemmat yläkoulut. Opettajille suunnattu koulutus tähtäsi nimenomaan monia-laisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun kullekin osallis-tuneelle koululle. Teeman tuli liittyä kaupunkisuunnitteluun. Lopputuloksena syntyneessä Ke-rava-päivässä 7. ja 8. vuosiluok-kien oppilaat suunnistivat

”Myös opettajien on valmistauduttava

uuden OPS:n vaatimuksiin

suorittaen toimeksiantoja eri-laisilla rasteilla koulussa ja sen ulkopuolella. Ysiluokkalaiset puolestaan tekivät aluesuunnitte-lua Lego-palikoilla. “Sompiossa on ajateltu, että oppimiskoko-naisuus jatkuu vuosiluokkien välillä siten, että siitä muodostuu luonteva jatkumo”, Jopo-opettaja Ari Enqvist kertoo. “Seiskaluok-illa tapahtumapäivän teema-na on ‘Kerava ennen’, kaseilla ‘Kerava nyt’ ja yseillä ‘Kerava tulevaisuudessa’. Ajatus on, että saadaan jatkuvuutta monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin”, hän selventää.

Savion koulun teknologia-messuilla ilmiölähtöisyyden ja monialaisuuden teemat näkyivät ennen kaikkea perinteisten op- piainerajojen ja oppimisroolien rikkomisessa. Uudessa ope-tussuunnitelmassa esimerkiksi koodaaminen sekä tieto- ja viestintätekninen osaaminen tulevat osiksi normaalia ope-tustoimintaa. Savion messujen taustalla oli ajatus antaa lasten itse suunnitella tapahtuma, jossa he voivat esitellä omaa osaamis-taan. Lopputuloksena syntyivät teknologiamessut, joilla eri-ikäi

Askelia kohti ilmiölähtöisyyttä

set oppilaat pitivät oman osaa-misalansa messurasteja, joissa vierailijoille esiteltiin muun muassa ohjelmointia, robotiik-kaa, 3D-mallintamista ja peliop-pimista. ”Me lähinnä tarjosimme toiminnalle fasiliteetit”, kertoo erityisopettaja Timo Hirvonen. Viime syksynä Savion koulu jär-jesti netti- ja harrasteillan, jonka asetelma oli samansuuntainen. Tuolloin oppilaat pääsivät esitte-lemään huoltajilleen ja opettajil-leen muun muassa tubettamista, lanittamista ja somettamista. Opettajien mukaan tällaiset tapahtumat auttavat kaikkia osapuolia uuteen opetussuun-nitelmaan orientoitumisessa. ”Tällainen oppiminen tukee uuden opetussuunnitel-maan kirjattuja monialaisuuden ja ilmiölähtöisyyden tavoitteita”, Timo kertoo. ”Myös opettajien on valmistauduttava uuden ope-tussuunnitelman vaatimuksiin, ja tällaisella toiminnalla voidaan purkaa siihen liittyvää jännitys-tä”, Savion messutapahtuman ideoinut erityisluokanopettaja Roy Krook täydentää.

Sompion opettajat kuvaavat järjestettyä Kerava-päivää onnistuneeksi “koeponnis-tukseksi” monialaiseen oppi-miseen. Erilaisilla ongelman-ratkaisuun, suunnitteluun ja soveltamiseen keskittyneillä rasteilla yhdistyivät paitsi eri oppiaineiden sisällöt myös erilaiset tavat hyödyntää oppi-misympäristöjä. Tapahtumapäivä onnistuikin konk-retisoimaan yhtä ilmiölähtöisyy-teen ja monialai-suuteen kytkeytyvistä merkit-tävistä teemoista, eli tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyt-töä. Sompion kahdeksasluok-kalaiset esimerkiksi selvittivät Keravan kaupunkiympäristöön sijoitettuihin suunnistusrastei-hin liittyviä tehtäviä mobiilisti Seppo-oppimispelin avulla.

”Ainekohtaisuus toteutuu opettajien omassa opetuksen

suunnittelussa

Tuloksensa oppilaat raportoi-vat paikan päältä mukanaan olleilla mobiililaitteilla reaa-liaikaisesti, jolloin Seppo-op-pimispeli projisoi heidän vastauksensa luokkahuoneen taululle opettajan tarkastetta-vaksi. Palaute puolestaan kulki samaa kanavaa pitkin toiseen

suuntaan. Tieto- ja vies-tintätekniikan opetuskäytön kehittäminen oli temaat-tisesti läsnä myös Savion

messutapahtumassa, jossa tek-nisten työkalujen käyttö yhdis-tyi luontevasti sekä oppimis-tehtäviin että niiden tulosten esittelyyn. Hyvänä esimerkki-nä tästä toimi 3D-mallintami-sen rastilla tuotettu muovinen auto, joka ensin mallinnettiin tietokoneohjelmalla ja sitten tulostettiin 3D-tulostimella. “Tämäkin auto on yhteensä noin 140 työtunnin tulos”, Timo kertoo.

Eri oppiaineiden sisältöjen järjestäytyminen osiksi monia-laisia oppimiskokonaisuuksia ei Sompion opettajien mukaan ole välttämättä kovin jäsen-tynyttä. ”Näihin suunnistus-rasteihin liittyvät tavalla tai toisella esimerkiksi maantieto, historia, äidinkieli, englanti ja

Uusien opetussuunnitelmien hyväksyminen on jo motivoinut peruskoulut kehittämään omia sovelluksiaan siitä, mitä ilmiölähtöinen opetus voi tarkoittaa. Toukokuussa saatiin seurata Savion ja Sompion koulujen järjestämiä tapahtumapäiviä, joissa oppimista lähestyttiin uusilla tavoilla. Opetuskulttuurin uudet painotukset koskevat myös varhaiskasvatusta, mutta päivä-kodeissa ilmiöpohjaisuus on jo hieman tutumpi tapa toimia.

Ari Enqvist ja Alisa Isokoski esittelevät Seppo-oppimispelin toimintaa.

3D-mallinnettu auto on yhteensä noin 140 työtunnin tulos.

Oppilaat ideoivat Keravalle tulevaisuuden keskustaa kaavojen avulla.

KASVOKKAIN3/2016

10 11

matematiikka”, opettajat kerto-vat. ”Historia ja matematiikka yhdistyvät esimerkiksi siinä, kun oppilaat laskevat Volmari Iso-Hollon keskituntivauhtia hänen juokse-millaan mat-koilla”, Ari ker-too. Kuitenkin monialaisuus on opettajien mukaan enem-män kiinni opetustavoista kuin opetustehtävistä: ”Oppiaineita ei ole lähdetty jyvittämään, vaan ainekohtaisuus toteutuu kunkin opettajan omassa ope-tuksen suunnittelussa”. Uuden opetussuunnitelman muka-naan tuomat muutokset tule-vat epäilemättä vaikuttamaan opetuksen järjestämiseen paljon. Sompiossakin opettajat ovat odottaneet uudistuksia jännittyneinä, mutta ainakin yhdellä osa-alueella uudistuk-set ovat erityisen tervetulleita. ”Arviointiin liittyviin uudistuk-siin on suhtauduttu opettajien keskuudessa varsin positii-visesti”, äidinkielen opettaja Alisa Isokoski kertoo.

Monialaisuus liittyy myös kat-somiseen oman toimintaym-päristön ulkopuolelle; yhtenä tavoitteena on luoda oppimista edistävää yhteistyötä eri sidos-ryhmien kanssa. Savion koulun teknologiamessut järjestettiin tänä keväänä oman koulun pii-rissä, mutta katse on suunnat-tu jo lähikouluihin. ”Jatkossa on tarkoitus kutsua muistakin kouluista vierailijoita messuil-lemme”, Roy sanoo. Sompion Kerava-päivän suunnittelussa

pion koulussa oppilaiden omaosallistuminen yksi tapah-tumajärjestelyjä jäsentäneistä tavoitteista. ”Oppilaat tulevat jatkossakin itse osallistumaan monialaisten oppimissuunni-telmien suunnitteluun”, Alisa kertoo.

Uudet opetussuunnitelma-painotukset ulottuvat myös varhaiskasvatuksen toiminta-kulttuuriin. Ilmiöpohjaisuuden ja monialaisuuden tavoitteet löytyvät uudesta esiopetuksen opetussuunnitelmasta, mutta niiden painotukset tulevat näkymään päiväkotien arjessa yleisemminkin. Kyse ei kuiten-kaan ole suuresta varhaiskas-vatuksen toimintakulttuurin muutoksesta. ”Tämä on jo val-miiksi päiväkotien tapa toimia, eikä kyse siis ole isosta muu-toksesta”, varhaiskasvatuksen suunnittelija Heli Söderqvist toteaa viitaten ilmiölähtöiseen oppimiseen. Joiltain osin ilmiö-lähtöisyys tuntuu tarkoittavan juuri ylemmillä opinportailla tehtävien toimintatapamuu-tosten tasoittumista suhteessa alempiin portaisiin. Näin asian näkee myös Ari Enqvist: ”Ta-vallaan yläkoulut alkavat muis-tuttaa alakouluja työmenetel-miltään”, hän sanoo viitaten uuden opetussuunnitelman mukanaan tuomiin toiminta-kulttuurin muutoksiin.

Varhaiskasvatuksessa ajankoh-tainen esimerkki monialaises-ta oppimiskokonaisuudesta nähtiin Sompion päiväkodissa, jossa järjestettiin huhti–touko-kuussa projekti, jonka tulokse-

yhteistyötä luotiin kaupungin eri toimialojen välillä. Päivän järjestelyissä olivat mukana Kaupunkitekniikka ja keskus-hallinto. Yhdeksäsluokkalaisil-

le järjestettiin esimerkiksi kaavoitukseen perustuva kau- punkisuunnit-telurasti, jota veti kaupun-

kimittausinsinööri Ossi Örn. Oppilaiden suunnitelmissa visioitiin muun muassa uusia kauppakeskuksia, viihdekes-kuksia ja parkkipaikko- ja. ”Oppilaiden suunnitelmissa näkyy myös paljon vihreää, mikä on tietenkin hyvä asia”, Ossi kertoo. ”Tosin, jotkut ideoista ovat melko villejä. Au-rinkomäelle on muun muassa suunniteltu ydinvoimalaa”, hän

nauraa. Keskushallinto puolestaan veti suunnittelu- rastia, jossa oppilaat saivat vi- sioida uusia Kerava-tuotteita. ”Ajatuksena on, että parhaat ideat saatetaan jopa toteuttaa”, Alisa kertoo. Kaikkiaan Sompi-ossa oltiin tyytyväisiä yhteis-työn onnistumiseen kaupungin sisällä. ”Yhteistyö eri instans-sien kanssa on sujunut tosi hyvin”, Ari vahvistaa. Samoin kuin Saviolla, oli myös Som-

na syntyi viisivuotiaiden hy-vinvointinäyttely. Projektissa pyrittiin luomaan leikillisiä ja osallistavia toimintatuokioi- ta, joiden avulla lasten arkista hyvinvointia voitiin kartoittaa. Tavoitteena oli saada lasten omat äänet kuuluviin toimin-nallisten tuokioiden ja kahden viikon mittaisen valokuva-usprojektin avulla. Lopulta projektin tulokset koottiin näyttelyksi. ”Pohjimmiltaan samasta asiasta on kysymys”, Heli sanoo viitaten ilmiöpoh-jaiseen oppimiseen. Ja samat elementit ovat tosiaan havait-tavissa: projektissa painottuu lasten oma osallisuus ja lasten arviointikyvyn harjaannutta-minen, asioiden lähestyminen erilaisten teemojen kautta, oppimisympäristöjen moni-puolinen hyödyntäminen sekä lasten yksilöllisten erojen havainnointi. ”Toiminnallisuus oli projektin yksi juoni”, kertoo päiväkodinjohtaja Eila Vepsä-läinen. ”Lapsilla oli mukana tabletit, joilla he ottivat kuvia omaa hyvinvointiaan tuotta-vista asioista”, hän selventää. Varhaiskasvatuksen henkilös-tön mukaan juuri tällaisessa toiminnassa tulee esiin ilmiö-pohjaisen oppimisen arvo. ”Jos lapset laitettaisiin rinkiin ja kysyttäisiin heiltä heidän hyvinvoinnistaan, tulokset oli-sivat aivan jotain muuta”, Heli toteaa. Samoilla linjoilla on Viskareiden toimintaa projek-tissa ohjannut Kaisa Suojala: ”On tärkeää, että lapsi lähtee liikkumaan ja toimimaan”. a

alueidensa (lapsi osallistuu ja vaikuttaa, ilo kasvaa liikkuen ja TVT- arjen ja oppimisen rikastuttajana) takia. Harjoit-telupaikkani löydettyä huoma-sin kuinka hyvin valitsemani opinnäytetyön aihe sopi Som-pion päiväkodin painopistea-lueisiin. Yhteinen sävel päivä-kodin johtajan kanssa löytyi heti ja sain luotua hankkeesta mielestäni päiväkodin tarpeita vastaavaksi.

Mikä projektin toteuttamisessa oli erityisen kiinnostavaa?

Minulla oli alusta asti vahva usko, että tämänkaltaisen osallistavan toiminnan avulla saadaan lasten maailmasta esiin sellaista tietoa mitä voi-daan käyttää toimipisteen työn kehittämisen välineenä. Olikin kiinnostavaa nähdä, miten lapset itse mielsivät sen mitkä asiat tukivat heidän hyvin-vointiaan ja miten he lähtivät tämän kaltaiseen toimintaan mukaan. Erityisesti erilaiset aktiviteetit, retket, luonto, lii-kunta ja ystävät osoittautuivat lasten hyvinvoinnin kannalta tärkeiksi asioiksi. Kuvista huo-kui myös lasten luonnollinen tarve ilmaista itseään esimer-kiksi hassuttelemalla. a

Miten lasten hyvinvointi vali-koitui opinnäytetyösi aiheeksi?

Osallistuin oppilaitokseni opinnäytetyö- ja hankeinfoon, jossa esiteltiin erilaisia aiheita. Yhtenä Keravan kaupungin ai-heena oli: ”Lasten hyvinvointi ja sen esiin saaminen varhais-kasvatuksessa, esim. valoku-vien avulla”. Kiinnostuin tästä oitis. Lisäksi lasten hyvinvointi aiheena tuntui suhteellisen vähän käsitellyltä varhais-kasvatuspuolella, mikä tuntui hassulta. Koinkin aiheen sekä tärkeäksi että itseäni innosta-vaksi. Lisäksi valokuvaaminen lasten itseilmaisun välineenä houkutti minua. Tieto- ja vies-tintäteknologian kehittyminen on sekä nykypäivän että tule-vaisuuden haaste ja mahdolli-suus myös varhaiskasvatuksen puolella.

Miten päädyit toteuttamaan projektin Sompiossa?

Ensisijainen toiveeni oli to-teuttaa harjoittelu päiväkodis-sa. Olen itse keravalainen, ja aloinkin selata keravan var-haiskasvatuksen sivuilta tietoa eri päiväkodeista. Sompion päiväkoti herätti mielenkiin-toni sen selkeän ulkoasun ja mielenkiintoisten painopiste-

”Tämä on jo valmiiksi päiväkotien

tapa toimia

Lasten hyvinvointi näkyväksi osallistavan toiminnan avullaSosionomiopiskelija Johanna Åhman toteutti Sompion päivä-kodissa kuukauden mittaisen projektin, joka huipentui päivä-kodin seinälle koostettuun viisivuotiaiden hyvinvointinäytte-lyyn. Johanna kertoo omin sanoin, mistä on kyse.

Sompion päiväkodissa järjestettiin viisivuotiaiden hyvinvointinäyttely.

KASVOKKAIN3/2016

12 13

Savenvalajan päiväkodin johta-jana elokuussa aloittanut Salla Kuisma esittelee viikkoaika-taulua, joka on täynnä erilaisia värikoodeja ja kellonaikoja. Päiväkodin lokikirjana toimi-vaan aikatauluun on merkitty seuraavan viikon lapsikohtai-set hoitoajat. ”Tästä käy ilmi, mitä vuorohoidon arki käytän-nössä on; tämä lista elää jatku-vasti”, Salla kertoo. Kyseinen lokikirja on yksi niistä toimin-tamalleista, jotka uusi johtaja on tuonut mukanaan Keraval-le. Sallalta löytyykin aiempaa kokemusta vuorohoidosta Tuusulan kunnasta, jossa hän toimi ennen Keravalle tuloaan vuoropäiväkodin varajohtaja-na. Visio toiminnan järjestä-misestä vaikuttaakin selvältä, vaikka päiväkoti on toiminut nykymuodossaan vasta kuu-kauden. Suunnitelmia löytyy jo esimerkiksi uusiin tilajär-jestelyihin ja päiväkodin pihan rajaamiseen liittyen.

Vuorohoidon omaleimaisuus on näkyvää Savenvalajan päiväkodin arjessa. Juuri siksi

yhtenäisinä ryhminä, jolloin lapset saavat seurakseen tuttuja kasvoja. Savenvalajan päiväkodin lapset aloittavat opintiensä itsenäisemmin, sillä vuorohoidon asiakasperheet voivat asua missä päin Kera-vaa tahansa. ”Vuorohoidon

asiakasperheet eroavat tavallis-ten päiväkotien asiakkaista täs-säkin mielessä”, Salla vahvistaa. Kysyttäessä, minkälaisia

taitoja vuorohoitopäiväkodin johtamisessa tarvitaan, on Sallan vastaus yksiselitteinen: ”Tarvitaan kykyä hallita jatku-vaa muutosta arjessa”.

Vuorohoidon tarve on lisään-tynyt tasaisesti. Ajan henki on se, etteivät asiakasperheiden työajat välttämättä noudatte-le toimistotyöaikoja. Lisäksi kauppojen aukioloaikojen vapautuminen on lisännyt vuorohoidon tarvetta entises-tään. Tämä näkyy hyvin myös Keravalla, sillä Savenvalajan

jatkuvasti elävä hoitoaikatau-lu ilmentää Sallan mielestä Savenvalajankin toimintaa niin hyvin. ”Työskentely tavallises-sa päiväkodissa eroaa vuoro-päiväkodissa työskentelystä todella paljon”, hän sanoo. Esi-merkeiksi hän nostaa varhais-kasvatuslain edellyttämät vähimmäisle-poajat ja yövuo-rojen henkilös-töjärjestelyt: ”Yövuorot ovat 11,5 tunnin pituisia. Jos sellainen vuoro peruuntuu aikataulumuu-tosten takia, on työvuorojen uudelleensovittaminen haasta-vaa. Lisäksi vaaditaan jatkuvaa suunnittelua, jotta lepoajat ja vapaapäivät hoitovuorojen välissä toteutuvat kaikkien osapuolten osalta määrätyllä tavalla”. Savenvalajan omalei-maisuus liittyy myös esiope-tuksen järjestämiseen, joka on juuri siirtynyt Keskuskoulusta Killan koulun uudistettuihin tiloihin. Tavallisesti esiope-tusryhmät siirtyvät kouluihin

Keravalainen vuorohoito uuden edessä

”Vuorohoidossa tarvitaan kykyä hallita jatkuvaa

muutosta arjessa

päiväkodin asiakasmäärä on suuri. ”Vuorohoidossa on nyt enemmän lapsia kuin kos-kaan”, vahvistaa kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija Heli Söderqvist.

Savenvalajan päiväkodin toi-minnanjärjestämisen siirryttyä Mannerheimin lastensuojelu-liiton Keravan Kalevan yhdis-tykseltä Keravan kaupungille, on päiväkotiin saatu uuden johtajan lisäksi muutamia muitakin uusia kasvoja. Muilta osin toiminta on jatkunut hy-vin tasaisena, eikä hallinnolli-set järjestelyt ole heijastuneet hoitosuhteisiin. ”Palvelun-tarjoajan vaihtuminen ei ole näkynyt asiakkaille juurikaan, eivätkä he ole kommentoineet asiaa suuremmin”, Salla vah-vistaa. Käytännön toimenpitei-tä vaihdos ei ole edellyttänyt, sillä hoitopaikkapäätökset ovat säilyneet ennallaan ja toimin-ta on jatkunut kesän jälkeen saumattomasti. a

Savenvalajan päiväkodin johtaja 1.8.2016 alkaen

Hei Salla, kerro hieman taus-tastasi.

”Siirryin Keravalle Tuusulasta, jossa olen toiminut kunnal-lisen vuoropäiväkodin vara-johtajana. Minulla on omien lapsieni kautta kokemusta myös yksityisestä vuorohoi-dosta asiakkaan näkökulmas-ta. Koulutustaustaltani olen lastentarhanopettaja ja kasva-tustieteiden maisteri”.

Miten olet kokenut työn Ke-ravalla tähän mennessä?

”Kerava on yllättänyt positii-visesti! Yhteistyö hallinnon kanssa sujuu, ja kaikki ovat kiinnostuneita käymään asioita yhdessä läpi. Lisäksi oma henkilökuntani on todella hyvä! Vuorohoidossa on Kera-valla vielä uutuuden tunnelma, nyt kun palvelunjärjestäminen on siirtynyt kunnalle. Koen, että pedagoginen osaaminen

on se asia, jonka tuomisessa osaksi keravalaista varhaiskas-vatusta voin itse auttaa”.

Kuka olet työn ulkopuolella?

”Työn ulkopuolella olen ennen kaikkea kolmen lapsen äiti. Asun perheeni kanssa Tuu-sulassa. Tyttäreni harrastaa purjehdusta, jonka parissa omaakin aikaani kuluu paljon. Olenpa kerran jäänyt tuu-liajollekin ja melkein lipunut keskelle kilpailureittiä! Harras-tamme lisäksi perheen kanssa hevosia”. a

Savenvalajan vuoropäiväkoti aloitti elokuun alussa uuden johtajan, Salla Kuisman, alaisuu-dessa. Aiemmin yksityisessä omistuksessa ollut päiväkoti aloitti lisäksi ensimmäisen toimin-tavuotensa osana kunnallista varhaiskasvatusta. Savenvalajassa puhaltavatkin uudet tuulet, vaikkakin asiakasperheille keravalainen vuorohoito näyttäytyy tuttuna ja turvallisena.

Salla Kuisma

KASVOKKAIN3/2016

14 15

Osaava OPE -hanke ja sitä edeltänyt ONNI-hanke ovat onnistuneet koordinaattorinsa Teija Leppäsen mukaan saa-vuttamaan jo jonkinasteista tunnettuutta keravalaisessa opetustoimessa. Neljättä vuot-ta toimiva hanketyö jäsentyy ennen kaikkea erityislaatuisen työparitoimintansa kautta. Työparitoiminta on lähikoulu-tusmalli, jossa perusopetuksen tai lukiokoulutuksen opettajan ja taideopettajan muodostama työpari toteuttaa opetussuun-nitelman mukaisen projektin luokkatyöskentelynä. Käy-tännössä perusopetuksen tai lukion opettaja saa parikseen esimerkiksi kuva-, musiikki-,

arvottiin ensimmäistä kertaa työpareja, oli hanketyöryhmän tavoitteena vain seurata, mitä toiminnasta lähtee syntymään. Jonkinlainen luova kaaos tuntuukin olevan sisäänra-kennettu koko toimintamallin ideaan, ja juuri tämä seikka

muodostaa keravalaisen Osaava-hanke-työn omalei-maisuuden. Työparitoimin-taa on valta-kunnallisesti

toteutettu muissakin kunnissa, ja vastaavanlaisen toiminnan suuntaviivat on annettu myös Osaava-ohjelman valtiona-vustushakemuksen ohjeessa. Aivan samanlaiseen työpa-ritoimintaan Teija ei kuiten-kaan ole törmännyt: ”Yleensä ulkopuolelta ostetuilla taide-opettajilla on omat valmiit konseptinsa, jotka he tuovat mukaan opetukseen. Keravalla opettaja-taideopettaja-työ-pari suunnittelee opetuksen aidosti yhdessä”. Koordinaat-tori muistuttaa myös, että yhteistyön toimivuus perus-tuu osaltaan paikallisuuteen. Taideopettajista suurin osa on saatu mukaan keravalaisista taideoppilaitoksista, joiden

tanssi-, teatteri-, sirkus- tai käsitaiteen ammattilaisen, ja työpari suunnittelee ja toteut-taa projektin yhteistyössä.

Se, miksi keravalaiset Osaa-va-hankkeet jäsentyvät parhai-ten nimenomaan työparitoi-minnan kautta, perustuu han-ketyön keskei-simpään aja-tukseen: ”Koko hankkeen ja koko työpa-ritoiminnan keskeinen ajatus on, että yl-lättäviäkin asioita saa syntyä”, Teija tiivistää. Kun toimintaan ilmoittautuneista opettajista

Osaava OPE -hanke jatkaa hyväksi havaittua työparitoimintaa

”Keskeinen ajatus on, että yllättäviäkin

asioita saa syntyä

Keravalla on viime vuosina kerätty kokemuksia ainutlaatuisesta opettaja-taideopettaja-työ-paritoiminnasta, jota on toteutettu osana Opetus- ja kulttuuriministeriön Osaava-ohjelman hankkeita. Vuonna 2012 alkaneen ONNI-hankkeen työtä jatkaa kuluvana syksynä Osaava OPE -hanke. Hankeverkostossa ovat nyt mukana myös kaksi muuta kuntaa – Järvenpää ja Tuusula.

kanssa opetustoimessa teh-dään paljon yhteistyötä muu-tenkin.

Nykyisenlainen lähikoulutus-malli on saavuttanut muotonsa asteittain. ONNI-hankkeen ensimmäisenä vuonna toteu-tettiin perinteisemmän mallin mukaisia yksittäisiä täyden-nyskoulutuksia ja luentoja. Kun työparitoiminta aloitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2013, ei se tuntunut istuvan opetuskulttuuriin kovinkaan luontevasti. ”Alussa oli kova homma viedä läpi sitä aja-tusta, että tällaista toimintaa tarvitaan. Nyt kun ajattelee taaksepäin, tuntuu hassul-ta kuinka vieraalta toiminta aluksi tuntuikin. Mutta mitään sellaista ei ollut aiemmin ollut; me lähdimme ihan umpimet-sään tämän mallin kanssa”, Teija kertoo. Hän haluaakin korostaa sitä, kuinka rohkeasti hankkeelle nimetty työryhmä lähti toteuttamaan rajoja rik-kovaa koulutusmallia. Vuonna 2014 muista koulutusmuo-doista luovuttiin, ja hanketyö keskittyi nimenomaan työpa-ritoiminnan ympärille. Tämä kertoo osaltaan siitä, kuinka hyvin toiminta lopulta otettiin vastaan. ”Palautteesta huomaa ainakin sen, ettei toiminta ole ollut kenenkään silmissä har-maata ja tylsää”, Teija nauraa.

Kuten sanottu, koordinaatto-rinsa silmissä Osaava OPE:n keskeisin anti perustuu mu-kavuusalueelta poistumiseen ja yllätysmomentin ylläpitä-

miseen. Mukavuusalueelta poistumiseen liittyy keskei-sesti myös opettajien valmius asettua oppijan rooliin, mikä on Teijan mukaan yksi hanke-työn onnistumisen edellytys. ”Opettaja oppijan roolissa on mielestäni hienon hieno ajatus ja ennen kaikkea uuden ope-tussuunnitelman mukainen!”, hän huomauttaa. Koordinaat-tori näkeekin selviä yhtymä-kohtia opetuksen yleisten kehityslinjojen ja Osaava OPE -hankkeessa tehdyn työn välil-lä. Tämä liittyy pitkälti monia-laisten oppimiskokonaisuuk-sien toteuttamiseen, mikä on koko Osaava OPE -hankkeen toiminta-ajatus. ”Olen kokenut, että uusi opetussuunnitelma on edesauttanut hanketyötäm-me ja luonut sille kysyntää”, Teija tiivistää. ”Hanketyömme-hän on itsessään jonkinlainen foorumi monialaisten toimin-tamallien kehittämiselle”, hän lisää.

Tänä vuonna Osaava-hanke-työtä tehdään entistä isom-massa verkostossa, johon kuu-luvat Keravan lisäksi Järvenpää ja Tuusula. Keskustelu muiden kuntien kanssa on ollut Teijan mukaan luontevaa, ja heidät saatiin todella lyhyellä aika-taululla hyvin mukaan toimin-taan: ”Muut kunnat lähtivät innokkaasti mukaan hankeha-kuun; koin, että saimme hyvin vakuutettua heidät hanke-työmme hyödyistä”. Uudet kumppanit ovat tuoneettoimintaan joitakin uusia ele-menttejä. Järvenpää ja Tuusula

ovat esimerkiksi painottaneet työparitoiminnan toteutukses-sa opettajien täydennyskou-lutustarpeita, mistä johtuen opettajat ja taideopettajat saavat tänä vuonna ensi kertaa esittää toiveen työparinsa suh-teen. Koordinaattori on kui-tenkin valppaana sen suhteen, etteivät hankkeelle ominaiset yllätyksen ja luovuuden ele-mentit pääse muuttumaan liikaa: ”Kun toiminta on jat-kunut jo monta vuotta, tulee se vaara, että löytyy liikaa esimerkkejä ja ajatuksia siitä, minkälaista toiminta voi olla. Meidän täytyy pitää huoli, että hanke säilyttää dynaamisen luonteensa, eikä jämähdä.” a

Teija Leppänen on koordinoinut Keravan Osaava-hankkeita alusta asti.

Killan koulussa toteutettiin viime syksyn projektina tarinallisia valokuvasarjoja.

KASVOKKAIN3/2016

16 17

Hallituksen Kärkihankkeet Keravalla

Taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen -hanke: Keravan taidetivoliTeksti: Kirsi Viitaila

Keravan taidetivoli on uusi tapa tutustuttaa oppilaat tai-teen perusopetukseen ja tuoda keravalaista harrastustoimin-taa päiväkoteihin ja kouluihin. Toimintaa koordinoi Keravan kasvatus- ja opetustoimi, ja opetusta järjestää Keravan musiikkiopisto, Keravan tanssiopisto, Keravan kuva-taidekoulu ja Keravan opisto. Taidetivolissa mukana olevat päiväkodit ja koulut valikoi-tuivat hankkeeseen Opetus- ja kulttuuriministeriön määrittä-mien kriteerien perusteella. Toi-minta rahoite-taan Opetus- ja kulttuuriminis-teriön myön-tämän valtio-navustuksen turvin, ja toiminta on lapsille ja nuorille maksutonta. Yhteen taidetivoliryhmään otetaan enimmillään 15 lasta/nuorta.

Päiväkodeissa ja alakouluis-sa järjestetään lukuvuoden 2016–2017 aikana taideka-ruselleja, joissa opettajina

toimivat taideoppilaitosten opettajat. Taidekaruselleissa lapset tutustuvat kolmeen eri taiteenalaan: musiikkiin, kuva-taiteeseen ja tanssiin. Päiväko-deissa taideopettajat toimivat kahden opettajan työpareina yhdistäen eri taiteenaloja. Alakoulujen taidekaruselleissa taideopettajat suunnittelevat toimintaa yhteisen teeman, Miten kasvan maailmankan-salaiseksi?, ympärille. Teema sitoo taidekarusellitoimintaa yhtenäiseksi ja tukee koulujen monialaista opetusta.

Toimintaa järjestetään Aar-teen, Keravanjoen, Lapilan, Heikkilän, Sompion ja Kes-

kustan päivä-kodeissa sekä Ahjon koulussa, Keravanjoen koulun Lapilan toimipisteessä (myös Ali-Ke-ravan koulun

oppilaille), Killan koulussa ja Savion koulussa. Päiväkodeissa toiminta järjestetään lasten päiväkotipäivän aikana, kou-luissa koulupäivän jälkeen. Alakouluissa toiminta on suunnattu pääosin 1-4 -luok-kalaisille, Killan koulussa 1-6 -luokkalaisille. Päiväkodeissa

taidekarusellit jo pyörivät. Alakouluissa toiminta alkaa pääosin viikolla 38.

Keravanjoen koulussa Jaak-kolan toimipisteessä sekä Sompion koulussa tarjotaan yläkouluikäisille taidetehtaita koulupäivän jälkeen. Kummas-sakin koulussa aloittaa yksi taidetehdasryhmä viikolla 38. Taidetehtaiden opetus jakau-tuu kolmeen osioon: Ekotuu-naus, jota opettaa kädentaito-jen ohjaaja, Riimii riipii, jota opettaa sanataideohjaaja, ja Youtube-tähdet, jota opettaa mediakasvattaja. Opettajat suunnittelevat opetuksen yh-dessä, ja taidetehtaan opetus muodostaa yhtenäisen koko-naisuuden.

Keravan liikkuvat koulut -hanke lukuvuonna 2016-2017Teksti: Kati Airisniemi

Keravan kaupungin perusope-tuksen uuteen opetussuun-nitelman mukaan Keravan kouluissa käytetään toimin-nallisia oppimismenetelmiä ja suositaan fyysistä aktiivisuutta tukevia toimintatapoja ta-voitteena liikunnallisen elä-mäntavan opettaminen. Tunti liikuntaa päivässä toteutetaan kouluissa liikunnallistamalla oppitunteja, lisäämällä liikun-tahetkiä koulu-päivän aikana esimerkiksi pitkillä välitun-neilla tai järjes-tämällä erilaisia liikuntakerhoja. Myös koulujen valinnaisainevalikoimassa huomioidaan tunti liikuntaa päivässä -tavoite.

Keravan liikkuvat koulut –hankkeen avulla tuetaan uuden opetussuunnitelman käyttöönottoa tarjoamalla opettajille täydennyskoulutus-ta toiminnallisista opetusme-netelmistä. Lisäksi hankkeessa kehitetään kaikille oppitun-

neille toiminnallisia, oppilaita aktivoivia työtapoja ja lisätään oppilaiden fyysistä aktiivisuut-ta koulupäivän aikana myös koulujen sekä urheiluseurojen välisellä yhteistyöllä.

Kussakin koulussa suun-nitellaan kyseisen koulun oppilaiden liikkumista ja toiminnallisuutta lisäävät toimenpiteet. Oppilaat osallis-tuvat hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulussa kerätään oppilaiden toiveita eri liikuntamuodoista, joihin he haluavat tutustua ja ideoita

siitä millaisilla keinoilla oppi-laiden liikku-mista saadaan lisättyä koulu-päivän aikana. Oppilaskunnat suunnittelevat

ja toteuttavat välituntiturnauk-sia kouluilla. Lisäksi oppilaat pohtivat luokkien sekä koulun pihan kalustamista ja varus-tamista toiminnallisemmaksi yhdessä opettajien kanssa.

Kaikki Keravan ala- ja yläkou-lut ovat mukana hankkeessa. Hanketta koordinoi ohjausryh-mä, johon kuuluvat opetusjoh-taja Pia Aaltonen, kasvatuksen

ja opetuksen suunnittelija Kati Airisniemi, liikuntatoimen johtaja Päivi Valtonen sekä toi-mintaan osallistuvien seurojen edustajat.

”Tavoitteena on liikunnallisen elämäntavan opettaminen

”Uusi tapa tutustuttaa oppilaat taiteen

perusopetukseen

KASVOKKAIN3/2016

18 19

Sirpa Nenonen, Keravanjoen koulu

”Pelaaminen on näkynyt melko vähän. Jos oppilaat pelaavatkin, he tekevät sen siinä määrin vaivihkaa, ettei se vaikuta koulun normaaliin arkeen. Kuulutimme kuitenkin lukuvuoden alussa, että jos oppilaat pelaavat, heidän tulee huomioida liikenneturvalli-suus ja koulun järjestyssään-nöt. Pelaaminen ei tietenkään ole kielletty, jos se otetaan tarkoituksellisesti osaksi oppi-tuntia. Eniten pelaaminen nä-kyi ihan kouluvuoden alussa, kun meillä oli yksi ’Pokéstoppi’ koulun pihalla”.

Ilari Tasihin, Kalevan koulu

”Aika vähän pelaaminen on näkynyt, oppitunneilla ei oi-keastaan ollenkaan. Kuitenkin Pokémoneista kuulee puhut-tavan koulun käytävillä, joten kyllä meidänkin oppilaamme pelaavat. Emme ole katsoneet tarpeelliseksi tehdä linjauksia yksittäiseen peliin liittyen.

Pi Yli-Penttilä, Keskuskoulu

”On näkynyt ja olemme suh-tautuneet siihen positiivisesti! Pokémon Go on ollut meillä toiminnan osana ltapäivä-kerhoissa ja liikuntatunnella. Opettajat kysyivät minulta erikseen, onko pelin hyödyn-täminen opetuksessa OK, ja minun mielestäni siinä ei ole mitään vikaa. Pokémoneja on siis metsästetty meillä ihan organisoidustikin”.

Mobiilipelaamisesta ja omien puhelimien käytöstä koulussa on erilliset ohjeistuksensa, ja mielestämme ne riittävät”.

Pertti Tuomi, Keravan lukio ja aikuislukio

”En ole huomannut, että meidän opiskelijamme etsi-sivät Pokémoneja. Ainakaan oppilaitoksen sisätiloista ei tietääkseni ole löytynyt yh-täkään täkyä. Kai opiskelijat sitten juoksevat Pokémonien perässä oppilaitoksen ulko-puolella. Tosin, tuon ikäisethän ovat niin sanotusti kasvaneet älypuhelin kädessä, joten ainahan ne puhelimet ovat ti-laisuuden tullen esillä. Mene ja tiedä, mitä he niillä kulloinkin tekevät. Saattavahan he etsiä Pokémonejakin!”

Kasvokkain-terveiset

”Pelaaminen ei tietenkään ole

kielletty, jos se otetaan tarkoituksella osaksi

oppintuntia

Pokémon Go on ollut kuluneen kesän ja alkaneen syksyn suurin peli-ilmiö.Mutta onko pelaaminen näkynyt Keravan kouluissa ja jos on, miten siihen on suhtauduttu? Rehtorit vastaavat.

Varhaiskasvatuksen liikuntatapahtuma veti Kalevan urheilupuiston täyteen lapsiperheitä

Elokuun lopussa järjestettiin Ke-ravan lapsiperheet liikkuvat -ta-pahtuma, joka syntyi kasvatus- ja opetustoimen sekä kaupungin liikuntapalveluiden yhteistyö-nä. Tapahtumajärjestelyihin osallistuivat lisäksi paikalliset urheilu- ja liikuntaseurat sekä vapaapalokunta. Tapahtumassa lapset kiersivät vanhempiensa kanssa liikuntarasteja keräten leimoja liikuntapasseihinsa. Toimintaa rasteilla ohjasivat varhaiskasvatuksen työntekijät ja paikallisyhdistykset. Päivän lop-puhuipennuksena lapset pääsivät seuraamaan Mölyapinat-yhtyeen esiintymistä urheilupuistoon kasatulla lavalla.

Liikuntatapahtuma syntyi osana kansallista Ilo kasvaa liikkuen -hanketta, jonka osana Kerava on viime vuosina pyrkinyt

lisäämään ja ideoimaan uusia liikunnanmuotoja varhaiskasva-tuksessa. Aikasempia hanketyön hedelmiä ovat olleet esimerkiksilasten jalkapallotapahtumat ja päiväkotien Vauhtivarvas-kam-panjat.

Elokuun tapahtuma oli huo-lellisen suunnittelun tulos. Tapahtuman organisoijana ja ideoijana toiminut Heli Söder-qvist kertoo, että suunnittelu aloitettiin yhdessä liikuntatoi-

men kanssa jo vuosi ennen varsinaista tapahtumapäivää. Käytännönjärjestelyjä hiottiin kuukausittaisissa palavereissa yhdessä päiväkotien liikunta-vastaavien erikseen nimetyn hanketyöryhmän voimin. Lop-putulos oli järjestäjien mukaan joka suhteessa onnistunut. ”Tapahtumassa oli kyse siitä, että lapset ja vanhemmat saa-vat kokea yhteistä liikunnan riemua”, Heli kertoo. a

Kalevan urheilupuistossa järjestettiin 23. elokuuta noin 2000 osallistujaa houkutellut Keravan lapsiperheet liikkuvat -tapahtuma. Hienosti onnistunut liikuntatapahtuma oli yli vuoden mittai-sen suunnittelutyön tulos.

Onnistuneen päivän kruunasi Mölyapinat-yhtyeen esiintyminen.

Tapahtumapäivän aikana tutustuttiin moniin erilaisiin liikunnanmuotoihin.

Tällä palstalla toimialan työntekijät voivat kertoa ajankohtaisista aiheista

Pokémoneja opinpolulla?

Kasvatus- ja opetustoimi palvelee Toimialan johto

Larsson Tiina 2160 toimialajohtaja, kasvatus ja opetus Tukipalveluiden vastuualue Immonen Katja 2255 talousjohtaja Ahomäki Marika 2512 henkilöstösuunnittelija Hallasalo-Luukkonen Marianne 4092 taloussihteeriHeino Riku 2832 suunnittelija Heinonen Sirkka 4380 toimistosihteeri Karen Maarit 2192 toimistosihteeri Karsikas Eija 3015 toimistosihteeriLeppänen Heidi 2006 toimistosihteeri Miettinen Paula toimistosihteeri (opintovapaalla 5/2017 asti)Niemi Ilkka 2433 TVT-suunnittelijaOlander Kirsi 3527 toimistosihteeriPasanen Kirsi 2238 toimistosihteeriPeltola Irmeli 2808 toimistosihteeriRainio Tuovi 2167 taloussihteeriRöntynen Antti-Pekka 2033 hallinnon erityisasiantuntijaTimonen Anne 2828 toimistosihteeri Varhaiskasvatuksen vastuualue varhaiskasvatus@kerava.fi Koskinen Hannele 2130 vt. varhaiskasvatusjohtaja Pennala Riitta 4022 kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija Söderqvist Heli 3513 kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija Opetuksen vastuualue opetus@kerava.fi Aaltonen Pia 2183 opetusjohtaja Airisniemi Kati 2728 kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija Viitaila Kirsi 2825 kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija

Kasvatus ja opetusSampolan palvelukeskusKultasepänkatu 704250 KERAVA

Puhelin: (09) 29 491 tai 040 318 XXXX (alanumerot vieressä)Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kerava.fi opetus@kerava.fi varhaiskasvatus@kerava.fi

KERAVAN KAUPUNKI