Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä

40/2017Solmupaikkojen kehittäminen osana liikennejärjestelmätyötä ja asemanseutujen suunnitteluaKoontiraportti kehittämishankkeesta

2

Vahvalla yhteistyöllä vahvoja asemaseutuja

Asemanseudut ovat kaupunkiseutujen tärkeimpiä liiken-nejärjestelmäsolmuja, joissa eri kulkutavat ja kuljetus-muodot kohtaavat. Asemista halutaan sujuvia matkaketju-jen solmukohtia, kaupunkikeskustan kehityksen vetureita ja vireitä palvelukeskittymiä. Asemaseutujen kehittä-miseen liittyy tavoitteita matkustamisen helppoudesta, toimivasta liikennejärjestelmästä, kaupunkien keskusta-kehittämisestä ja palveluista sekä kestävän liikkumisen ja kuljettamisen edistämisestä. Toimivat asemanseudut edistävät vähähiilistä kulkumuotojakaumaa ja näin vaikut-tavat osaltaan päästötavoitteiden saavuttamiseen.

Solmupaikkojen kehittäminen osana liikennejärjestel-mätyötä ja asemanseutujen suunnittelua -kehittämis-hankkeessa on keskitytty pohtimaan yhteisiä toimintamal-leja sekä eri osapuolten tavoitteita ja tehtäviä. Hankkeessa on pyritty löytämään uusia mahdollisuuksia ja toiminta-tapoja asemanseutujen kehittämisessä entistä toimivam-miksi kaikille käyttäjille. Asemanseutujen kehittäminen on monialaista verkosto- ja suunnitteluyhteistyötä. Tavoittee-na on yhteistyön jatkuva parantaminen ja eri osapuolien roolien selkeyttäminen asemanseututyössä.

Tässä koontiraportissa on esimerkinomaisesti ja vali-koiden kuvattu muutamia osaselvityksessä esitettyjä keskeisiä asioita. Koontirapotti ei ole kattava tiivistelmä, vaan pikemminkin esite, jonka tavoitteena on houkuttaa lukemaan itse raportit.

Asemanseutujen kehittämistyön toimintamallit, A-osa: 35/2017 -selvityksessä asemanseudun kehittämispro-sessia tarkastellaan kokonaisuutena. Selvitettävänä ovat olleet asemaseututyön kehittämistarpeet, joiden pohjalta on laadittu ehdotuksia toimintamallien kehittämisestä. Työ on keskittynyt erityisesti Liikenneviraston ja kau-punkien yhteistoimintaan. Tarkastelunäkökulmana on ollut asemaseudut liikennejärjestelmän osana. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-35_asemanseutujen_kehittamistyon_web.pdf

Maankäytön suunnitteluun liittyvä yhteistyö ja sen uudistaminen ratapiha- ja asemakeskusalueilla, B-osa: 36/2017 -selvitys keskittyy maankäytön suunnitteluun ja muutostarpeisiin asemanseudun kehittämisprosessissa. Työssä on laadittu ehdotus Liikenneviraston roolista asemakaavaprosessissa sekä maankäytön suunnitteluun liittyvien toimintatapojen kehittämisestä. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-36_maankayton_suunnitteluun_web.pdf

Matkaketjujen palvelutason kehittäminen kauko liikenteen solmupisteissä, C-osa: 37/2017 -selvitykses sä tarkastellaan matkaketjujen palvelutason kehittämiseen liittyviä eri osa-puolten tehtäviä ja vastuita solmupisteissä. Selvityksessä on keskitytty solmupaikkoihin, jotka yhdistävät alueet valtakun-nalliseen ja kansainväliseen verkostoon. Työssä on laadittu katsaus solmupisteiden palvelutasoon vaikuttavista tekijöistä matkaketjun jatkuvuuden näkökulmasta sekä tutkittu eri palvelutasotekijöiden edistämiseen liittyviä vastuita ja yhteis-työmalleja. Osaselvityksessä C näkökulma on asemaseutuja laajempi. Selvityksessä on käsitelty kaikkia kaukoliikenteen matkaketjuja. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-37_matkaketjujen_palvelutason_web.pdf

Uusi lähestymistapa asemanseutuhankkeiden hallintaan, D-osa: 38/2017 on Senaatti-kiinteistöjen tilaama selvitys, ja täydentää osaltaan alun perin kolmeosaista Liikenneviraston projektikokonaisuutta. Selvityksen tavoitteena on luoda ase-makeskushankkeiden suunnittelun ja kehittämisen lähesty-mistapa, jolla kaupunkikehityksen ja liikenneinfrastruktuurin kehittämistä voidaan tarkastella ja viedä kokonaisuutena eteenpäin. Uusi lähestymistapa on laadittu erityisesti valtion-hallinnon toimijoiden yhteistyön tueksi. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-38_asemanseutuhankkeiden_web.pdf

3

Asemaseutuja kehittää monipuolinen toimijajoukko

Elinkeinopoliittinen näkökulma Asuntotuotannon toimija

Kaavoitus ja kaupunkikuva

Maanomistus Kunnallistekniikka

Liikennejärjestelmän kehittäminen

Kokonaisuuden toiminnallisuus Ennakkorakentamisen edellytykset

Kaupunki

MAL-sopimukset

Liikenneviraston ohjaus Senaatin ohjaus Valtion väylien rahoitus

Valtion maaomaisuuden kaavakehitys Valtion kiinteistöomaisuuden myynti

Valtion kiinteistöomaisuuden operointi

Senaatti-kiinteistöt

Liikenne-

virasto

Rataverkon hallinta ja kehittäminen Ratalain viranomaistoiminnot

Valtakunnallinen liikennejärjestelmä Matkaketjut

Kiinteistökehitys Varikkoalueiden ja asemien operointi

Raideliikenteen operointi

VR-Yhtymä

Oy

ELY-

keskukset / Maakunnat

Tieliikenteen ratkaisut Joukkoliikenteen ratkaisut Maakunnallinen liikennejärjestelmä

Tuleva kiinteistökehitys Toteutuksen rahoitus

Kiinteistöomistus

Muut yksityiset

kiinteistön-omistajat

Muut

liikenne-operaattorit

Julkisen henkilöliikenteen palvelut

Asukkaat, käyttäjät Muut kaupunkilaiset

Elinkeinotoiminta

Aseman-seudun

nykyiset ja tulevat toimijat

Matkailijat

KasvusopimuksetMinisteriöt(LVM/YM/VM/

TEM)Matkaketjut

Matkaketjut

Asemaseututyöhön osallistuu useita julkisen sektorin ja kaupallisia toimijoita useilla erilaisilla rooleilla. Kaupunki-en rooli asemaseututyössä on keskeinen. Asemaseutujen kehittämishankkeet käynnistyvät yleensä kaupunkien int-resseistä kehittää asemanseudun maankäyttöä. Kunnalla on alueellaan kaavoitusmonopoli ja maakunnalla mono-polin ohjausvalta maakuntakaavoituksen kautta. Kaupunki vastaa myös useista asemaseudun kehittämiseen liittyvis-tä luvista ja muista hallinnollisista käsittelyistä.

Liikenneviraston intresseissä ovat valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittäminen, raideliikenteen ja radanpidon suunnittelu, kunnossapito, ylläpito ja raken-taminen, rautatieliikenteen tarvitsemien järjestelmien (kuten asetinlaitteet, sähkörata ja turvalaitteet) sijoitus-paikat, omistajahallinnassaan olevan valtion kiinteistöva-rallisuuden kehittäminen Liikenneviraston ydintoimintoja varten sekä edistämistehtävät muun kiinteistöomaisuuden keskittämisessä Senaatti-kiinteistöille. Liikennevirasto myös osallistuu asemanseuduilla liikenteen ja maankäy-tön intressien yhteensovittamiseen kaikkien käyttäjien näkökulmasta. Liikenneviraston ohjaus ja rahoitus tulee liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Senaatti-kiinteistöt toimii asemanseuduilla valtion kiinteistöomaisuuden kehittäjänä. Senaatin toimintaa ohjaavan kiinteistöstrategian mukaisesti valtiolle tarpeet-tomista ei strategisista omistuksista luovutaan pääoman vapauttamiseksi valtion muihin tarpeisiin. Ennen omaisuu-den luovuttamista sen kehittämismahdollisuudet selvite-tään ja omaisuutta mahdollisuuksien mukaan kehitetään. Omassa hallinnassaan olevan maaomaisuuden lisäksi Senaatti voi kehittää myös Liikenneviraston hallinnassa olevaa kiinteistöomaisuutta, joka voidaan tietyin edelly-tyksin hallinnansiirroin siirtää Senaatin kehitettäväksi.

VR-Yhtymä Oy on liiketaloudellisin periaatteiden mukaan toimiva osakeyhtiö, jolla on useimmissa asemaseutuhank-keissa kaksi eri roolia: maanomistaja ja matkapalvelujen tuottaja.

Tulevaisuudessa toimijakenttää muokkaavat maakunta- ja virastouudistukset, mikä luo uusia mahdollisuuksia mat-kaketjujen ja asemaseutujen kehittämisyhteistyöhön sekä rautatieliikenteen kilpailun avautuminen, joka tuo omat haasteensa kehittämistyöhön.

Kuva muokattu osaselvityksen D pohjaltahttp://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-38_asemanseutuhankkeiden_web.pdf

4

Yhteistyömallit vaativat jatkuvaa kehittämistä

Asemaseututyön haasteet liittyvät yhteistoiminnan menet telyihin, joilla asemanseutujen kokonaisuutta halli-taan sekä toimijoiden hallinnollisiin, toiminnallisiin, talou-dellisiin ja rahoituksellisiin edellytyksiin ja reunaehtoihin. Muun muassa seuraavat asiat tunnistettiin asemaseutujen kehittämisen haasteeksi. Teksti on muodostunut kaikkien osaselvitysten tuloksista. Lisää kehittämistarpeita voi lukea osaselvityksistä.

O Lyhytjänteinen liikennehankkeiden rahoitus ja epätietoisuus Liikenneviraston rahoitusperiaat-teista tuovat epävarmuutta asemanseutuhankkeiden toteuttamiseen. Asemanseutuhankkeiden rahoitus on epävarmaa eikä alueilla pystytä ennakoimaan, saadaanko tai milloin kehittämiseen saadaan valtion rahoitusta. Osa rahoituspäätöksistä voi olla poliittisia, joten valtion poisjääntiä ei aina voida linjata suoraan hankkeen alkuvaiheessa, vaikka suoria edellytyksiä kehittämiselle ei olisikaan. Kaupunkien asemaseutujen kehittäminen viivästyy, kun valtionhallinnosta ei voida antaa selkeitä linjauksia eikä sitoutumista kehittämi-seen. Kaupungeilla ei ole myöskään riittävästi tietoa siitä, mitkä ovat Liikenneviraston periaatteelliset ra-hoituksen kohdentamismahdollisuudet asemaseudulla rata-alueen ulkopuolella esimerkiksi liityntäpysäköin-nin suhteen.

O Valtio ei voi kohdistaa maankäytön muutoksen synnyttämää arvonnousua ja maaomaisuuden myyntituloja liikennejär-jestelmän kehittämiseen. Valtion omaisuu-den luovutusta ja budjetointia koskevasta periaatteesta johtuen asema-alueiden maakaupoista saatuja myyntituloja ei voida kohdentaa asemaseudun rahoittamiseen. Tilanne on sama riippumatta siitä, saadaanko myyn-titulot Senaatin kaavakehittämises-tä vai Liikenneviraston myymistä maista.

O Suunnitteluratkaisut viipyvät, joka hidastaa asemaseutujen kehittä-mistä kaupungeissa. Liikennevirasto kohdistaa suunnitteluresurssit niihin hankkeisiin, joissa rahoitus ja toteutus ovat näköpiirissä. Alueet voivat kuiten-

kin tarvita suunnitteluratkaisuja omaa kaavoitustaan varten myös silloin, kun alueella ei edes odoteta Liikenneviraston rahoitusta. Ratkaisujen viipyminen on kaupungeille usein isoin ongelma, koska kaupungeilla on asemanseutujen kehittämishalua.

O Tiedonvaihtoa ja viestintää on tarpeen lisätä eri pro-sessien välillä. Asemaseudun kehittämistyö tapahtuu usein melko irrallaan alueellisesta liikennejärjestel-mätyöstä tai valtakunnallisesta kehittämisprosessista. Tiedonvaihtoa myös asemaseutuhankkeiden välillä on tarpeen tiivistää. Tieto eri alueiden hyvistä koke-muksista kotimaassa ja erityisesti maailmalla ei leviä riittävästi.

O Asemaseudun kehittämiseen liittyy useiden eri toimijoiden erityyppisiä tavoitteita: raideliikenteen ja rata-alueen, asemaseudun liikennejärjestelmän sekä kaupunkikehittämisen tavoitteita. Lisäksi osalla maanomistajista voi olla muita omia tavoitteita. Ke-hittämisvisioiden luominen monen toimijan kesken on haasteellista. Yhteinen tahtotila on kuitenkin tärkeä, jotta kehittämistyössä päästään eteenpäin. Ongelma-na on usein myös tavoitteiden vieminen toteutukseen vaikka yleisistä periaatteista oltaisiinkin samaa mieltä.

5

O Matkustajien ja kuljetustarpeiden näkökulma jää helposti liian vähälle huomiolle. Käyttäjänäkökulmaa on syytä tuoda vahvemmin esille ja löytää sopivia menettelyjä kytkeä käyttäjät mukaan suunnitteluun. Esimerkiksi palvelumuotoilusta eri asemanseutujen kehittämisessä on hyviä kokemuksia. Erilaisia osallis-tamistapoja tulisi kehittää edelleen.

O Kehittämistyöhön tarvitaan tekijöitä rohkeasti usealta eri osapuolelta. Elinkeinoelämää ja palveluntarjoajia ei aina pystytä riittävästi kytkemään mukaan yhtei-seen suunnitteluun.

O Strategisella tasolla matkaketjujen toimivuus tunnus-tetaan tärkeäksi, mutta käytännössä solmupisteiden kehittämistä ohjaavat usein vahvemmin kiinteistö- ja kaupunkikehityksen intressit kuin matkustajatarpeet.

O Asemaseututyössä joudutaan sopimaan asioista, jotka ovat osapuolille uusia ja ainutkertaisia. Asiat ovat mo-nimutkaisia ja osapuolia voi olla monia, joten sopimus-ten laatiminen on haastavaa.

O Asemanseuduilta puuttuu kokonaiskuva matka-ketjuista eikä asiakkaan matkaketju ole kenenkään hallussa. Matkaketjuille tarvitaan kokoava vastuutaho tai toimija yli kulkumuotojen, mutta tehtävä ei kuulu lähtökohtaisesti kenenkään vastuulle. Yhteistyökysy-myksiä on haastava ratkaista, koska mukana on laaja joukko viranomaisia ja yrityksiä omine tavoitteineen. Matkaketjujen parantumisesta yksittäiselle toimijalle kohdistuvaa hyötyä on vaikea osoittaa, vaikka hyöty matkustajalle on kiistaton.

O Matkaketjujen kehittämiseen ja palvelutasotekijöihin liittyvää tietoa on runsaasti. Yleispiirteiset kuvaukset ja eri tyyppisissä tilanteissa ketterästi hyödynnettävät ohjeet matkaketjujen kehittämisen prosesseista sen sijaan puuttuvat.

O Kaupungit, Liikennevirasto ja VR järjestävät liityntäpy-säköintiä asemanseuduilla omistamillaan maa-alueilla. Liityntäpysäköinnin kehittämisen haasteina ovat olleet toimijoiden yhteisen tahtotilan puute sekä epäselvyy-det toteutuksen rahoituksessa ja vastuunjaossa. Koska yleispiirteisiä pelisääntöjä ei ole pystytty luomaan, selkeää yhteistä prosessia liityntäpysäköinnin kehit-tämiseen ei ole muodostunut, vaan kehittäminen on tapahtunut tapauskohtaisesti.

O Ratapihoja ja rata-alueita kehitetään tulevaisuuden tarpeisiin, mutta tätä ei aina osata nähdä. Ratapiho-jen kehittäminen edellyttää liikennöintiselvityksiä ja tulevaisuuteen katsomista liikennetarpeiden selvittä-miseksi.

Tunnistetuista haasteista huolimatta toistaiseksi on ole-massa vain vähän kehittämistyötä ja suunnitelmia, joissa yhteistoiminnan haasteita ja ratkaisuja olisi tarkasteltu kokonaisuutena.

Matkustajan näkökulma solmupisteeseen http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-37_matkaketjujen_palvelutason_web.pdf

6

Selkeä kehittämisprosessi sujuvoittaa yhteistyötä

Asemaseutuhankkeelle tarvitaan kuvaus kehittämistyön etenemisestä helpottamaan toimijoiden ennakointia. Selkeä kehittämisprosessi koostuu osavaiheista, joilla on tavoite ja lopputulos. Kun kehittämisprosessin läpiviemi-sen kokonaisuus on yhteisesti kuvattu ja ymmärretty, on prosessia helpompi johtaa, ja hankkeita voidaan edistää

sujuvammin. Osaselvityksessä A http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-35_asemanseutujen_kehittamistyon_web.pdf

on kuvattu yleispiirteinen asemaseudun kehittämisproses-si menettelyineen ja sopimuksineen. Osaselvityksessä D http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-38_asemanseutuhankkeiden_web.pdf

kuvausta on tarkennettu ja havainnollistettu yksityiskoh-taisemmin.

TEHTÄVÄRakentaminen ja toteutus

MENETTELYT • Toteutuksen kilpailutus • Hankkeen rakennuttaminen suunnitelmien sekä kustannus ja aikataulutavoitteiden mukaisesti. • Varmistetaan, että yhdessä sovitut tavoitteet välittyvät toteutukseen

SOPIMUKSET • Toteutussopimukset (yhdessä asemakaavan kanssa varmistavat tavoitteiden siirtymisen toteutukseen) • Rahoitussopimukset • Hankekohtaiset sopimukset, urakkasopimukset

TEHTÄVÄValmistelu ja järjestäytyminen, tahtotilan määrittäminen

MENETTELYT • Hallittu projektin käynnistys: Sovitaan osapuolista. Nimetään eri osapuolten edustajat ja sovitaan yhteistyötavoista. • Kaupunki toimii projektin vetäjänä • Kirjataan eri osapuolten tavoitteet ja sovitaan mitä tavoitteita päätetään yhdessä edistää. • Ryhmitellään ja aikataulutetaan tavoitteet. Tunnistetaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. • Liikennejärjestelmätavoitteiden ja kaupunkikehittämisen tavoitteiden vuoropuhelu • Liikennejärjestelmän näkökulmasta kuvataan sitä, millaista liikkumisen tulisi olla. • Varmistetaan yhteenkytkentä valtakunnalliseen ja alueelliseen liikennejärjestelmätyöhön ja kaupunkikehittämiseen. • Nivotaan asemaseudun kehittämistyö alueen olemassa oleviin työryhmiin: liikennejärjestelmä, maankäyttö

TEHTÄVÄSuunnitellaan mitä ja miten tekemällä tavoitteisiin päästään (prosessi ja sisältö)

MENETTELYT • Määritetään resurssit, laaditaan aikataulu ja budjetti. Liikennejärjestelmätavoitteiden ja kaupunkikehitystavoitteiden vuoropuhelu. • Hankkeen tulojen ja menojen määrittäminen sekä hankkeen kokonaisrahoituksen varmistaminen • Laaditaan kehityssuunnitelma, jonka pohjalta osapuolet käynnistävät keskustelun hankkeen toteuttamismalleista. • Etenemisvaihtoehtojen tarkastelu • Yritysten ja elinkeinoelämän kytkeminen mukaan, yhteinen strategia • Esisuunnittelu ja konseptointi

SOPIMUKSET • Suunnittelusopimus

TEHTÄVÄSuunnitellaan toiminnalliset ja tekniset ratkaisut

MENETTELYT • Yleissuunnittelu ja toiminnallinen määrittely • Tekninen suunnittelu ja kehitys • Asemakaavoitus • Mahdolliset suunnittelukilpailut • Asukkaiden kuuleminen, palvelumuotoilu

SOPIMUKSET • Hankekohtaiset sopimukset • Sopimusten skaalautuminen suunnittelun tarkentuessa

TEHTÄVÄArviointi ja jatkuva seuranta

MENETTELYT • Eri osapuolten tavoitteiden toteutumisen arviointi • Tarpeellisten korjaavien toimenpiteiden suorittaminen • Sopimusten toteutuksen seuranta • Osana jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä

SOPIMUKSET • Kunnossapidon/ylläpidon sopimukset

1.VISION

MUODOSTAMINENJA TOIMINTA-

TAVOISTA SOPIMINEN

2.SELVITYKSETJA ANALYYSI

3.STRATEGIA

4.SUUNNITTELU

6.SEURANTA

5.TOTEUTUS

TEHTÄVÄAsemoidaan asemaseutu osana valtakunnallista kehittämistä ja tunnistetaan etenemisen reunaehdot mm. rahoituksen ja aikataulujen suhteen.

MENETTELYT • Priorisointi: Liikennevirastolta selkeä näkemys asemaseutujen valtakunnallisesta kehittämisjärjestyksestä. • Selvitetään reunaehdot • Rata-alueen suunnittelun ja kehittämisen tavoitteet, aikataulut, rajoitteet • Maanomistuksen rajoitteet • Resurssit • Määritetään erillistavoitteita

SOPIMUKSET • Sovitaan suunnitteluaikatauluista ja kustannustenjakoperiaatteista • MAL-sopimukset, Kasvu-sopimukset • Alueellinen asemakehittämisen aiesopimus: kaupunki, Liikennevirasto, muut maanomistajat.

Kuva muokattu osaselvityksen A pohjaltahttp://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-35_asemanseutujen_kehittamistyon_web.pdf

7

Systemaattisesta sopimusmenettelystä tukea hankehallintaan

Asemanseutujen kehittämistyössä sovitut asiat kannattaa kirjata sopimuksiin. Strategisen tason sopimuksessa tulee julkilausua yhteinen tahtotila ja tavoitteet asemanseudun kehittämissä, mikä toimii suunnittelun lähtökohtana. Sopimuksissa edetään aiesopimuksista suunnittelu- ja toteutussopimuksiin. Tarkkuustaso kasvaa, mutta aiesopi-musvaiheen tavoitteet on saatava välittymään sopimusvai-heeseen. Uudessa sopimusvaiheessa on otettava huo-mioon kokonaisuudessaan edellisellä suunnittelutasolla sovitut asiat. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-35_asemanseutujen_kehittamistyon_web.pdf

Sopimusten systemaattisella hallinnalla voidaan edistää, ohjata ja valvoa asemanseutuhankkeen kokonaisuuden to-teuttamista. Sopimushallinta ohjaa prosessia ja vähentää henkilövaihdoksiin liittyviä riskejä. Onnistuneella sopi-mushallinnalla voidaan jaksottaa ja ohjata prosessia, kun kussakin vaiheessa ratkaistavat ja sovittavat asiat ovat etukäteen yhteisesti mietitty. Tehdyt sopimukset toimivat myös hankevaiheen muistilistana. Sovittujen asioiden

kirjaaminen hankevaiheittain toimii myös riskien hallinnan menettelynä henkilömuutosten varalta.

Paras lähtökohta toimivalle sopimusstrategialle on tulevaisuuden tarpeet huomioon ottava ja häiriötilanteita ehkäisevä asenne. Hyvän sopimustenhallinnan tehtävänä on tukea muuta hankehallintaa.

Sopimukset laaditaan hankkeen keskeisissä vaiheissa. Sopimuksen tulee sitouttaa tavoitteisiin. Rahoituksen haasteet ja seuranta tulee viedä sopimuksiin ja osaksi hankehallintaa. Virallisten sopimusten lisäksi on hyvä teh-dä yhteisiä linjauksia ja seurata tavoitteiden toteutumista hankevaiheen aikana.

Sopimukset tulee laatia sellaisiksi, että hanke ja kehittä-misprosessi voidaan keskeyttää vähintään hankkeen alkuvaiheessa, mikäli toimivaa kehittämisyhtälöä ei synny. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-38_asemanseutuhankkeiden_web.pdf

Sitoumus kehittämis-tarkastelusta

Sitoumus selvitysten laatimiseksi

Yhteistyö-sopimus

Yhteistyö-sopimuksen täydennys

Toteutus-sopimus

Valmistelu Järjestäytyminen SelvityksetHankesuunnittelu

ja konseptointi

Yleissuunnittelu ja toiminnallinen

määrittely

Tekninen suunnittelu

Aiesopimus

Eri tahojen tavoitteet ja lähtökohdat

Hankkeen ja tarkastelualueen laajuus

Seuraavan vaiheen toimenpiteet ja aikataulu

Järjestäytymis-vaiheen organisointi ja toimijoiden vastuut

Järjestäytymisvaiheen kustannustenjako

Eri tahojen tavoitteet ja lähtökohdat

Toimijoiden alustavat kehittämisroolit ja intressit

Yhteinen linjaus kehittämisen visiosta ja tavoitteista

Seuraavan vaiheen selvitykset ja muut toimenpiteet

Seuraavan vaiheen aikataulu

Selvitysvaiheen kustannustenjako

Vastuunajon periaatteet

Koko hankkeen hankehallinta

Seuraavan vaiheen hankehallinta

Yhteiset tavoitteet ja lähtökohdat

Toimijoiden roolit ja intressit kehittämisessä ja rahoituksessa

Yhteinen linjaus kehittämisen strategisista tavoitteista

Seuraavan vaiheen viitesuunnitelma

kilpailuiden tavoitteet ja menettelyt

Seuraavan vaiheen toimenpiteet ja aikataulu

Kehittämistä koskevien kustannusten, tulojen ja arvonnousun periaatteet

Hallinnolliset menettelyt

Koko hankkeen hankehallinta

Seuraavan vaiheen hankehallinta

Valitut suunnittelu-, liiketoiminta-, hallinto-, toteutus-, ylläpito- ja rahoituskonseptit

Kaavoituksen ja yleissuunnittelun käynnistäminen ja tavoitteet

Tarvittavat investoinnit ja hallinnolliset menettelyt

Vastuu ja kustannustenjako

Toteuttajien hakeminen, kilpailutus ja toimijoiden vastuut

Kiinteistöjen myyntejä koskevat periaatteet

Kokonaisuuden pilkkominen erilliseksi hankkeiksi

Seuraavan vaiheen toimenpiteet ja tavoiteaikataulu

Seuraavan vaiheen hankehallinta

Valitut suunnittelu-, liiketoiminta-, hallinto-, toteutus-, ylläpito- ja rahoitusratkaisut

Toteutusmallin valinta ja kilpailutus

Toteutuksen vaiheet ja tavoiteaikataulu

Toteutus- ja ylläpitovastuiden periaatteet

Kiinteistöjen myyntejä koskevat periaatteet

Seuraavan vaiheen toimenpiteet ja tavoiteaikataulu

Seuraavan vaiheen hankehallinta

Valitut tarkennetut suunnittelu-, liiketoiminta-, hallinto-, toteutus-, ylläpito-ja rahoitusratkaisut

Toteuttajan valinta

Rakentamisen vaiheet ja tavoiteaikataulu

Rakentamis- ja ylläpitovastuut

Kiinteistöjen myyntejä koskevat yksityiskohdat

Seuraavan vaiheen toimenpiteet ja tavoiteaikataulu

Seuraavan vaiheen hankehallinta

TEHTÄVÄRakentaminen ja toteutus

MENETTELYT • Toteutuksen kilpailutus • Hankkeen rakennuttaminen suunnitelmien sekä kustannus ja aikataulutavoitteiden mukaisesti. • Varmistetaan, että yhdessä sovitut tavoitteet välittyvät toteutukseen

SOPIMUKSET • Toteutussopimukset (yhdessä asemakaavan kanssa varmistavat tavoitteiden siirtymisen toteutukseen) • Rahoitussopimukset • Hankekohtaiset sopimukset, urakkasopimukset

TEHTÄVÄValmistelu ja järjestäytyminen, tahtotilan määrittäminen

MENETTELYT • Hallittu projektin käynnistys: Sovitaan osapuolista. Nimetään eri osapuolten edustajat ja sovitaan yhteistyötavoista. • Kaupunki toimii projektin vetäjänä • Kirjataan eri osapuolten tavoitteet ja sovitaan mitä tavoitteita päätetään yhdessä edistää. • Ryhmitellään ja aikataulutetaan tavoitteet. Tunnistetaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. • Liikennejärjestelmätavoitteiden ja kaupunkikehittämisen tavoitteiden vuoropuhelu • Liikennejärjestelmän näkökulmasta kuvataan sitä, millaista liikkumisen tulisi olla. • Varmistetaan yhteenkytkentä valtakunnalliseen ja alueelliseen liikennejärjestelmätyöhön ja kaupunkikehittämiseen. • Nivotaan asemaseudun kehittämistyö alueen olemassa oleviin työryhmiin: liikennejärjestelmä, maankäyttö

TEHTÄVÄSuunnitellaan mitä ja miten tekemällä tavoitteisiin päästään (prosessi ja sisältö)

MENETTELYT • Määritetään resurssit, laaditaan aikataulu ja budjetti. Liikennejärjestelmätavoitteiden ja kaupunkikehitystavoitteiden vuoropuhelu. • Hankkeen tulojen ja menojen määrittäminen sekä hankkeen kokonaisrahoituksen varmistaminen • Laaditaan kehityssuunnitelma, jonka pohjalta osapuolet käynnistävät keskustelun hankkeen toteuttamismalleista. • Etenemisvaihtoehtojen tarkastelu • Yritysten ja elinkeinoelämän kytkeminen mukaan, yhteinen strategia • Esisuunnittelu ja konseptointi

SOPIMUKSET • Suunnittelusopimus

TEHTÄVÄSuunnitellaan toiminnalliset ja tekniset ratkaisut

MENETTELYT • Yleissuunnittelu ja toiminnallinen määrittely • Tekninen suunnittelu ja kehitys • Asemakaavoitus • Mahdolliset suunnittelukilpailut • Asukkaiden kuuleminen, palvelumuotoilu

SOPIMUKSET • Hankekohtaiset sopimukset • Sopimusten skaalautuminen suunnittelun tarkentuessa

TEHTÄVÄArviointi ja jatkuva seuranta

MENETTELYT • Eri osapuolten tavoitteiden toteutumisen arviointi • Tarpeellisten korjaavien toimenpiteiden suorittaminen • Sopimusten toteutuksen seuranta • Osana jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä

SOPIMUKSET • Kunnossapidon/ylläpidon sopimukset

1.VISION

MUODOSTAMINENJA TOIMINTA-

TAVOISTA SOPIMINEN

2.SELVITYKSETJA ANALYYSI

3.STRATEGIA

4.SUUNNITTELU

6.SEURANTA

5.TOTEUTUS

TEHTÄVÄAsemoidaan asemaseutu osana valtakunnallista kehittämistä ja tunnistetaan etenemisen reunaehdot mm. rahoituksen ja aikataulujen suhteen.

MENETTELYT • Priorisointi: Liikennevirastolta selkeä näkemys asemaseutujen valtakunnallisesta kehittämisjärjestyksestä. • Selvitetään reunaehdot • Rata-alueen suunnittelun ja kehittämisen tavoitteet, aikataulut, rajoitteet • Maanomistuksen rajoitteet • Resurssit • Määritetään erillistavoitteita

SOPIMUKSET • Sovitaan suunnitteluaikatauluista ja kustannustenjakoperiaatteista • MAL-sopimukset, Kasvu-sopimukset • Alueellinen asemakehittämisen aiesopimus: kaupunki, Liikennevirasto, muut maanomistajat.

Osaselvitys D http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-38_asemanseutuhankkeiden_web.pdf

Yhteistyö asemakaavaprosessissa

Liikennevirastossa maankäytön kehittämistä ja kiinteis-töomaisuuden luovuttamista ohjaavat lainsäädäntö ja valtioneuvoston laatimat maanluovutusperiaatteet sekä valtakunnallisen rataverkon kehittämistarpeet.

Liikenneviraston toimenpiteitä tie- ja rautatiealueiden suunnittelemisessa ovat

O Kaavoituksen ja väyläsuunnitelmien yhteensovittaminen

O Mahdollinen raide- tai tieliikenteestä vapautuneiden maiden hallinnan siirto Senaatti-kiinteistöille

O Tie- ja rautatiealueiden lakkauttaminen, toimintojen tiivistäminen.

Liikenneviraston tarkastelee asemaseutujen paikallisia muutoksia asemanseutua laajemmin, sillä paikallisella tasolla tehtävillä muutoksilla voi olla vaikutusta paitsi rataverkolla, myös seudullisen liikennejärjestelmän kehit-tämismahdollisuuksissa.

Asemanseutujen kehittämisessä ja kaavoituksessa valtion eri toimijoiden rooli on merkittävä. Liikenneviraston tehtävänä on tuoda kaavoitusprosessiin tietoa rataverkon ja raideliikennejärjestelmän kehittämiseen, kuntoon ja toi-mivuuteen liittyvistä reunaehdoista. VR vastaa junaliiken-teen suunnitteluun ja tarjontaan liittyvistä asioista ja voi olla myös merkittävä maanomistaja. Senaatti-kiinteistöt vastaa valtion kiinteistöomaisuuden hallinnasta.

Liikennevirasto

AloitusvaiheOAS ja kaavan vireilletulo

Valmistelu- ja ehdotusvaihekaavaluonnoskaavaehdotus

HyväksymisvaiheKaavan

hyväksyminen

KuntaPäätös kaavan laatimisestaOASKaavan tavoitteet

Kaavan hyväksymiskäsittely

Valtion toimijoiden ”pelikentän” avaaminen

Liikenneviraston tavoitteet

Aseman rooli henkilö-tai tavaraliikenteen paikkana

Rataverkon pitkän ja lyhyen aikavälin kehittämistarpeet

Asemakaavoitustaedeltävä suunnittelu

Kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville

Kaavaehdotuksen asettaminen nähtäville

Vis

io, s

trat

egia

, yht

eist

en t

avoi

ttei

den

mää

ritt

ely,

vas

tuuh

enki

löid

en m

ääri

ttel

y

Tied

on k

ulku

, rii

ttäv

ät r

esur

ssit

, läh

töti

etop

anki

n ja

yht

eise

n (p

aikk

a)ti

etoa

lust

an lu

omin

en

Ait

o yh

teis

suun

nitt

elu,

to

imiv

at k

okou

skäy

tänn

öt

Ain

eist

o va

ltak

unna

llise

en (

paik

ka)t

ieto

alus

taan

,ti

edon

jaka

min

en ja

jalo

stam

inen

Suunnittelun ohjaaminen- ratainfrastruktuurin ja siihen liittyvien maa- alueiden sekä radanpidon rasitteet ja tarpeet- ratapihoihin, raiteisiin, laiturialueisiin, liikenteen ohjaus- ja turvalaitteisiin ja informaatio järjestelmiin liittyvät tilatarpeet

Luonnosvaiheenlausunnot

Ehdotusvaiheenviranomaisneuvottelu,lausunnot

O Asemakaavaprosessin alussa eri osapuolet määrit-tävät näkökulmansa asemanseudun kehittämiseen, jotta liikenteelliset ja maankäytölliset tarpeet voidaan yhteensovittaa:

h Rataverkon pitkän ja lyhyen aikavälin kehittä-mistarpeet ja niiden merkitys asemanseudulla. Liikenneviraston tehtävänä on varautua rataverkon pitkän aikavälin kehittämistarpeisiin ja tuoda raide-liikenteen ja radanpidon asiantuntemus kaavoitus-prosessiin: oikeat lähtötiedot, lisäselvitystarpeiden tunnistaminen ja niiden teettämisestä sopiminen. Asemakaavoituksessa kunnan tarpeiden aika-akseli voi olla merkittävästi lyhempi.

h Aseman rooliin henkilö- tai tavaraliikenteen paik-kana vaikuttavat raideliikenteen nykyiset ja tulevat tarpeet, esim. mikä on aseman merkitys henkilökau-ko- tai lähiliikenteen solmukohtana.

] http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-36_maankayton_suunnitteluun_web.pdf

O Asemakaavan valmisteluvaiheessa Liikennevirasto osal-listuu aktiivisena toimijana yhteissuunnitteluun ja ohjaa asemakaavan suunnittelua.

O Liikennevirasto tuo asiantuntemusta ratainfrastruktuu-rin ja siihen liittyvien maa-alueiden sekä radanpidon rasitteista ja tarpeista

Osaselvitys B http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-36_maankayton_suunnitteluun_web.pdf

8

9

Paremmilla solmupisteillä houkuttelevampia matkaketjuja

Toimivat matka- ja kuljetusketjut ovat liikennejärjes-telmän keskeinen kehittämistavoite. Solmupisteiden saavutettavuutta ja palvelutasoa kehittämällä pystytään sujuvoittamaan matkaketjuja ja lisäämään julkisen liiken-teen houkuttelevuutta.

Keskeisen haasteen matkaketjujen kehittämisessä muodostaa mahdollisesti nopeastikin muuttuvat runko-yhteydet. Markkinaehtoisen liikenteen tarjonta ja pysäh-tymispaikat muotoutuvat bussiliikenteessä jo nykyisinkin kysynnän mukaan ja muutokset voivat olla nopeita. Myös junaliikenteessä kilpailun vapautumisen myötä tarjon-taan voi tulla muutoksia. Solmupisteiden erilaisuus ja toimijoiden moninaisuus muodostavat matkaketjujen kehittämisen toisen haasteen. Lähtökohtaisesti lähes jokaisen matkaketjun palvelutasotavoitteen yksittäisenkin osatekijän toteuttaminen vaatii solmupisteissä useamman toimijan yhteistyötä ja erilaisten tavoitteiden ja suunnitel-mien yhteensovittamista.

Keskeiseksi kysymykseksi nousee jatkossa viranomaisen rooli uusien palveluiden syntymisen mahdollistajana ja kytkennällä jo olemassa oleviin palveluihin. Siirtymät eri solmupisteiden välillä kaupungin sisällä on oltava sau-mattomia. Vaihdot kulkumuodosta toiseen voidaan saada sujuvammaksi esimerkiksi uusien liikkumispalveluiden avuilla.

Matkaketjujen sujuvuuden ja eri liikennemuotojen yhteensopivuuden on oltava asemaseutujen/solmupisteiden kehittämisen lähtökohta ja päämäärä. Strategiatasolla matkaketjujen toimivuus tunnustetaankin tärkeäksi, mutta käytännössä solmupisteiden kehittämistä ohjaavat usein vahvemmin kiinteistö- ja kaupunkikehityksen intressit kuin matkus-tajatarpeet..

Matkaketjujen kokonaisvaltainen kehittä-minen edellyttää pitkäjänteistä ja organi-soitua solmupisteyhteistyötä. Parhaiten tämä toteutuisi todennäköisesti asemakoh-taisen yhteistyöryhmän avulla. Ryhmässä olisivat edustettuina asemanseudun keskeiset toimijat ja sen tehtävänä olisi huolehtia mat-kaketjujen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Yhteistyöryhmänä voi toimia jokin olemassa oleva ryhmä tai ainakin toiminta tulisi yhteenkytkeä alueel-

listen liikennejärjestelmä- ja julkisen henkilöliikenteen työryhmien työhön. Uusi maakuntahallinto voisi tulevai-suudessa ottaa roolia valtakunnallisen solmupisteverkon yhdistämisessä ja kehittämisessä.

Asemien käyttö monipuolistuu ja asemanseuduilla liikkuu useita käyttäjäryhmiä erityistarpeineen. Turvallisuuden, helppouden, esteettömyyden ja viihtyisyyden vaatimuk-set korostuvat. Toimijoiden välistä työnjakoa on tarpeen selkeyttää matkustajainformaatioon, viitoitukseen, opastukseen, palveluihin, liityntäpysäköintiin sekä jatko-yhteyksien toteutumiseen liittyen. Solmupisteen esteet-tömyys ja helppokäyttöisyys on tärkeää ottaa huomioon kaavoituksessa, rakennussuunnittelussa, rakentamisessa sekä ylläpidossa ja kehittämisessä.

Liikennepalvelulaki kokoaa yhteen liikennemarkkinoiden lainsäädännön ja luo edellytykset liikenteen digitalisaa-tiolle ja uusille liiketoimintamalleille. Lailla on merkittävät vaikutukset matkaketjujen ja solmupisteiden kehittämi-seen ja se mahdollistaa saumattomat ja multimodaaliset matkaketjut. Tiedot ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimi-via ja rajapinnat avoimia. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-37_matkaketjujen_palvelutason_web.pdf

10

Yhteistoiminnalla tehoa kehittämiseen

Keskeiset kehittämistarpeet asemaseututyössä liittyvät eri osapuolten roolien selkeyttämiseen, yhteistyömallien ke-hittämiseen ja tiedonkulun parantamiseen. Suunnitteluun on tarpeen saada pitkäjänteisyyttä. Yhteisesti sovittuihin kehittämistavoitteisiin eteneminen vaatii sitoutumista eri osapuolilta. Tiedonvaihtoa ja yhteenkytkentää muiden liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämisen proses-sien kanssa on syytä lisätä. Seuraavassa on esimerkkejä osaselvityksissä tunnistetuista kehittämistoimenpiteistä. Lisää kehittämistoimenpiteistä voi lukea osaselvityksistä. (linkit osaselvityksiin A, B, C ja D)http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-35_asemanseutujen_kehittamistyon_web.pdf

http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-36_maankayton_suunnitteluun_web.pdf

http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-37_matkaketjujen_palvelutason_web.pdf

http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-38_asemanseutuhankkeiden_web.pdf

Selkeytetään valtio-osapuolten roolejaValtion kehittämisintresseistä, tavoitteista ja valtionhal-linnon toimijoiden yhteistyöstä asemaseuduilla tarvitaan yhteinen linjaus. Linjaus koskee valtionhallinnon yleisiä ja asemaseutukohtaisia intressejä asemaseututyössä lyhy-ellä ja pitkällä aikavälillä. Yhteisesti sovitaan ja tarkenne-taan valtionhallinnon toimijoiden rooleja, toimintamah-dollisuuksia ja yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Valtiohallinnon toimijoiden vastuista ja vaikutusmahdol-lisuuksista informoidaan kuntia. Erityisesti Liikenneviras-ton rahoituksen mahdollisuuksista ja reunaehdoista tiedottamista tulee selkeyttää. Liikennevirasto kir-jaa rahoitusperiaatteet, eli ainakin sen, millaisiin kohteisiin Liikennevirasto pystyy asemaseuduil-la osallistumaan ja millaisilla reunaehdoilla. Yhteyshenkilöt tiedottavat periaatteista alueita.

Laaditaan asemaseutujen kehittämisohjelmaAsemaseutujen kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Tavoitteena on laatia nelivuotiskautta pidempi valtakunnallinen asemaseutujen kehittämisen toimenpide-ohjelma.

Asemaseutujen priorisointia varten laaditaan selkeät kriteerit. Asemaseutujen kehittämiseen tarvitaan liikennejärjestelmänäkökulman lisäksi laajempaa yhteiskunnalliset vaikutukset huomioon ottavaa näkökulmaa. Priorisoinnissa otetaan huomioon

eri asemanseutujen profiilit ja liikennejärjestelmäkoko-naisuus. Lisäksi alueiden omalla kehittämispanoksella on merkitystä. Priorisointi toteutetaan mahdollisesti kahdessa korissa: valtakunnallisesti merkittävät hankkeet ja alueille tärkeät, pienet hankkeet, jolloin mahdollistetaan myös pie-net, tehokkaat toimet.

Kehittämisohjelman avulla kaupungit saavat tarvitsemaansa tietoa asemanseutunsa merkityksestä valtakunnallisessa raideliikennejärjestelmässä. Tietoa auttaa kaupunki- ja kiin-teistökehityksen edistämistä keskustoissa.

Tarkastellaan vaihtoehtoisia rahoitusmalleja Ennakoitavampi rahoitus mahdollistaisi paremmin seudull-isen sopimisen ja asemanseutuhankkeiden hyötyjen saamisen. Vaihtoehtoisten rahoitusmallien löytämiseksi selvitetään, millaisia rahoitusmalleja on muualla maailmassa käytetty asemanseutujen ja aluerakennuskohteiden rahoit-tamiseksi. Erilaisten rahoitusmallien sopivuus ja rajoituk-set käyttää niitä Senaatin ja Liikenneviraston toiminnassa tutkitaan. Lisäksi tarkastellaan, miten erilaiset rahoitusmallit voidaan ottaa huomioon kehittämisprosessissa.

11

Valtakunnallinenliikennejärjestelmän

kehittäminen, liikennepolitiikka

Eri liikkumis- jakuljetusmuotojenvaltakunnallisetstrategiatyöt, yhteensovitus

Kilpailukyky-tavoitteet, 

kärkihankkeet

Toimenpide-ohjelmat, 

hankekorit, määrärahat

Ohjelmointi, rahoitus

Asemanseudunkehitystarve VISIO

ANALYYSIT,  STRATEGIAT JA SUUNNITTELU

Vision  konkretisointi  ja konseptointi

Toiminnalliset ja   tekniset tavoitteet,   liiketoimintamallit, 

tiedonvaihto ja koordinointi

Toteutus-suunnittelu, 

rahoitusmallit

Kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kasvuvyöhykkeiden

kehittäminen

Visio  osana  seutu-ja kaupunki-strategioita

Maakunta- ja yleiskaavatason

selvitykset, liikennejärjestelmä

Yleiskaavoitus ja   liikennejärjestelmä,

 liikenne-suunnittelu

 ja hanke-

suunnittelu, rahoitusmallit

Osa-alueittainentavoitteiden

toteutumisenseuranta

Asemakaavoitus

Vuorovaikutusta eri prosessien välillä tiivistetäänAsemanseutujen kehittäminen on luonteeltaan valtiohal-linnon toimintoja läpileikkaavaa. Tästä syystä tarvitaan toimintatapoja, jotka tukisivat poikkileikkaavuutta. Osa-selvityksessä Bhttp://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-36_maankayton_suunnitteluun_web.pdf

yhtenä kehitysehdotuksena esitetään, että valtiohallinnon tulisi linjata poikkihallinnollisia intressejä ja toimintaa asemanseuduilla.

Lisäksi rinnakkaisten prosessien yhteenkytkentää ja tie-donvaihtoa tulee kehittää erityisesti liikennejärjestelmän ja maankäytön näkökulmasta. Asemaseutujen alueellinen kehittämistyö tulee kytkeä tiiviimmin alueelliseen liiken-nejärjestelmätyöhön ja valtakunnalliseen kehittämiseen. Käyttäjien, yritysten ja palveluntarjoajien kytkeminen mukaan suunnitteluunKehitetään osallistamisen (asukkaat, matkustajat, elin-keinoelämä) menettelyjä asemaseuduilla. Edesautetaan yhteiskehittämistä tulevien yritysten ja palveluntarjoajien kanssa. Tavoitteena on kytkeä aseman käyttäjät mukaan yhteiseen ratkaisujen suunnitteluun. Palvelumuotoilu- tai vastaavat yhteissuunnitteluprojektit ovat kaupunkien vastuulla, mutta Liikennevirasto tuo niihin oman asiantun-temuksensa.

Valmistellaan valtakunnalliset sopimusmallipohjatValmistellaan valtakunnalliset sopimusmallipohjat asemaseututyöhön ja testataan niitä jossain sopivassa hankkeessa. Kuhunkin prosessin vaiheeseen tarvitaan siihen sopivia malleja ja ohjeistusta. Sopimuksissa ede-tään aiesopimuksista suunnittelu- ja toteutussopimuksiin. Tarkkuustaso kasvaa ja uudessa sopimusvaiheessa on otettava huomioon aina kokonaisuudessaan edellisellä suunnittelutasolla sovitut asiat.

Matkaketjujen parempi koordinointiKokonaisvaltainen matkaketjujen palvelutason parantami-nen solmupisteissä edellyttää asemakohtaisesti koottua, jatkuvasti toimivaa yhteistyöryhmää, jossa ovat edustet-tuina asemanseudun keskeiset toimijat. Ryhmän tehtävä-nä on vastata matkaketjujen kokonaisvaltaisesta kehit-tämisestä ja vaikuttaa kulkutapavalintoihin vähähiilisen liikkumisen toteuttamiseksi. Käytännössä ryhmä koordinoi eri osapuolten toimia ja tarjoaa yhteistyöfoorumin kehittä-miseen. Yhteistyöryhmän toiminta voidaan kytkeä olemas-sa olevien liikennejärjestelmätyöhön tai henkilöliikenteen kehittämiseen liittyvien ryhmien toimintaan. Ryhmän koollekutsujana toimii kaupunki. Yritykset ja matkustajat kytketään mukaan matkaketjujen kehittämiseen. Erityi-sesti viranomaisten ja liikenteenharjoittajien välisessä tiedonkulussa on myös tarpeen täsmentää tiedonkulkuun liittyviä vastuita ja velvollisuuksia.

Osaselvitys A http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-35_asemanseutujen_kehittamistyon_web.pdf

8/2017

Kehittämishankkeen osaselvitykset:

] Asemanseutujen kehittämistyön toimintamallit, A-osa: 35/2017

] Maankäytön suunnitteluun liittyvä yhteistyö ja sen uudistaminen ratapiha- ja asemakeskusalueilla, B-osa: 36/2017

] Matkaketjujen palvelutason kehittäminen kaukoliikenteen solmupisteissä, C-osa: 37/2017

] Uusi lähestymistapa asemanseutuhankkeiden hallintaan, D-osa: 38/2017

Lähteet

Kehittämishankkeen analyysit ja tulokset perustuvat Hämeenlinnan, Joensuun, Kajaanin, Lahden, Oulun ja Seinäjoen asemaseutujen kehittä-jille keväällä 2017 tehtyihin haas-tatteluihin ja kyselytutkimukseen sekä alueellisille ja valtakunnallisille toimijoille järjestettyyn yhteiseen, laajaan työpajaan.

Tait

to: H

anna

Aal

to /

Val

okuv

at R

eijo

Hel

aako

ski p

aits

i s. 4

Att

e M

anti

la