4 kieliviesti 1.2014

S U O M E N K I E L E N T U T K I M U S T A

Pohjolan nopein traktori ja Retkibanaani

Janne Seppälä

Suom

en k

ieli

Turuilla ja toreilla tapaa päivittäin huomattavan määrän erilaisia kul-kuneuvoja, kansanomaisemmin kulkineita. Virallisemmissa yhte-yksissä saatetaan puhua vaikkapa

ajoneuvoyhdistelmästä tai Citroën 2CV:stä, mutta monille kulkineille kansa on keksinyt kuvaavamman nimen tai vääntänyt virallista nimeä suomen kieleen paremmin sopivaksi. Rekan ja Rättisitikan kaltaisista sanoista ja nimistä on nyt ilmestynyt suomen kielen tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja, joka on vapaasti luettavissa osoitteessa www.kulkine.net. Väitöskirjan tietokannan noin 4 000 nimeä ja sanaa voi selata hakutoimin-noin. Kielentutkimuksen lisäksi kyse on

myös kulttuurintutkimuksesta, sillä nimet kertovat paljon siitä, millaisina kulkineet, kulkeminen ja oikeastaan koko maailma ym-pärillä koetaan. Tässä artikkelissa kerrotaan väitöskirjan pohjalta siitä, mitä kulkineitten nimet kertovat Ruotsista, ruotsalaisista ja ruotsalaisautoista. Aluksi kerrataan kuiten-kin lyhyesti tutkimuksen päätulokset.

Perustiedot kulkineennimistä

Karkeasti hieman yli puolet nimistä on juon-nettu kulkineen virallisesta nimestä (Volk-swagenista Volkkari) ja karkeasti myös hie-man yli puolet nimistä kuvaa jotakin kulki-neen ominaisuutta, esimerkiksi vaappuvaa liikkumistapaa (Ankka ’Citroën 2CV’). Tämä

Kieliviesti 141.indd 4 2014-04-02 08:45:09

kieliviesti 1 .2014 5

Piirros: Markku Huovila

on matemaattisesti mahdollista, sillä esimer-kiksi Ladan nimi Laatokka on sekä peräisin virallisesta nimestä että kuvaa auton itäistä alkuperää itäisen paikannimen avulla. Noin 3/4 aineiston nimistä on Laatokan tavoin yk-siosaisia ja noin 1/4 kaksi- tai useampiosaisia (esim. Sämpylä/saappi).

Sitä kulkineen ominaisuutta, jota nimi kuvaa, kutsutaan nimeämisperusteeksi. Kul-kineennimistön yleisin nimeämisperuste runsaan 20 prosentin osuudellaan on siis kulkineen koko ja muoto. Tämän jälkeen yleisimpinä ja varsin tasavahvoina nimeä-misperusteina ovat käytettävyys, jokin kul-kineen osa ja alkuperä. Muita vielä varsin yleisiä nimeämisperusteita ovat ääni, kulki-

neen käyttötarkoitus, käyttäjä ja väri. Muut nimeämisperusteet (suhde, luonne, lentävä lause, tapahtuma ja ikä) ovat lähinnä margi-naalisia. Muotoa kuvaavat esimerkiksi nimet Kottikärry ’Mercedes-Benz Vito’ ja Lokinsiipi ’Mercedes-Benz W198’, käytettävyyttä taas Der Panzerwagen ’Mercedes-Benz W140’ ja Piikkilangankiristäjä ’Valmet 15 ja 20’. Ni-men aiheeksi päätyneitä osia ovat mm. keula-koristeet (Johtotähti ’Mercedes-Benz’), rekis-terikilvet, valot (Sikafiiu ’Fiat 850’; mallissa kärsän näköiset takavalot) ja etumaski (dolla-rihymy ym.). Samassa nimessä voidaan meta-foran avulla ilmentää montaakin nimenosaa kerralla, esim. nimi Roskalaatikko ’Sisu SA-150’ ilmaisee sekä väriä että kokoa ja muotoa.

Kieliviesti 141.indd 5 2014-04-02 08:45:10

6 kieliviesti 1.2014

Kulkineennimistön

yleisin nimeämispe-

ruste on siis kulki-

neen koko ja muoto.

Kulkineen aiemmasta, usein virallisesta nimestä voidaan saada uusia nimiä eri me-netelmin. Usein ääntämystä vain helpote-taan suomalaisemmaksi, eli Chevroletista tulee Servoletti. Nimiä voidaan myös typis-tää (esim. edelleen Servo) tai jättää niistä osia pois, eli puhua Alfa Romeon sijasta tuttaval-

lisemmin vain Alfasta. Nimen perään voidaan laittaa myös päättei-tä (Mersu, Volsu, Fiiu; Volkkari, Bemari, Ek-keri, Mermeri, Tanari, Scotari; Massikka, Jon-tikka, Intikka, Natik-ka). Näitten neutraa-lien väännösten lisäksi on olemassa väännök-siä, joilla tavoitellaan

eräänlaista kaksimielisyyttä, esimerkiksi Hii-vatti ( Fiat) ja Kallis Jalmari ( Allis Chal-mers). Tällaiset lisämerkityksiset väännösni-met ovat hyvin tavallisia, ja niitä on peräti neljännes kaikista aineiston nimistä.

Alkuperän ilmaisemistapoja

Kulkineen alkuperänä pidetään yleensä kul-kineen valmistusmaata. Tähän voidaan viita-ta sekä suoraan alkuperämaan tai asukkaan nimellä (Hollannin Lada ’Volvo 300-sarja’, polakki ’puolalaisvalmisteinen auto’) että metaforisesti jotakin sikäläistä henkilönni-meä, rahayksikköä, tuotetta tai tunnettua paikkakuntaa hyödyntämällä (Raisa ’eräs Lada’, ruplahymy ’venäläinen loistoauto’, Hapankaalihakkuri ’Lada’, Kölnin Ford ’sak-sassa valmistettu Ford-ka.’). Alkuperämaata voidaan ilmentää myös käyttämällä kyseisen maan kieltä: Lada Samara tunnetaan myös nimellä Samarushka, Volkswagen nimellä Fauvee ja Mercedes-Benzille on keksitty nimi Überwagen.

Kulkineen alkuperänä voidaan myös nähdä toinen merkki tai malli, esimerkiksi fuusioit-

ten, nimenvaihdosten tai lisenssivalmistuksen yhteydessä. Nissan-merkkisiä autoja voi edel-leen nimittää Datsuneiksi, koska Nissan-teh-taiden tuotteita myytiin Suomessa Datsunei-na aina vuoteen 1983 saakka. Vastaavasti Ca-se-traktoreita voidaan kutsua Natikoiksi, kos-ka tunnettu International Harvester -maa-talouskonemerkki fuusioitui Casen kanssa. Alkuperän käsite voidaan ymmärtää vieläkin laajemmin, sillä nimiä on annettu jopa trak-torin edellisen kotipaikan mukaan (Arra sa-mannimisen maatilan mukaan) tai kulkineen taloontulopäivän mukaan (Ilona). Kaiken kaikkiaan kulkineen alkuperään viittaavia ni-miä on aineistossani 404.

Ruotsi ja ruotsalaisuus kulkineennimissä

Suomi on sijainnut pitkään idän ja lännen välissä ja näin ollen erilaisia kulkineitakin on tuotu maahan molemmista suunnista. Idästä on tuotu lähinnä Ladaa ja Moskvitsia, ruot-salaisia merkkejä taas ovat olleet Volvo, Saab ja Scania. Tuotteiden laadussa on varmasti ol-lut eroja, mutta niin on nimissäkin. Merkil-le pantavaa on se, että maannimeä Ruotsi ei kuitenkaan esiinny missään nimessä.

Volvo PV:tä nimitetään hiukan etäisem-min vain Lännen Pobedaksi muotonsa mu-kaan, ja jostakin 1980–1990-lukujen taitteen Volvo-mallista käytetään nimeä Svenskalada samankaltaisen kulmikkaan muodon takia. Sitäkin enemmän Ruotsia on tuotu esiin etu-nimillä ja erilaisia ruotsalaisuuteen liittyviä stereotypioita hyödyntämällä.

Vierasperäistä henkilönnimeä on käytet-ty alkuperämaan kuvaajana erityisesti kulki-neille annetuissa yksilönnimissä oikeastaan maasta riippumatta (mm. Alfons, Boris, Igor, Raisa) – ovathan kulkineyksilötkin tavallaan henkilöitä. Joskus etunimi on päässyt koko-naisen mallin tai merkinkin nimeksi (Samara Tamara, Gomulka ’Ursus-traktori’, Sergei ’Lada’). Nimiin valikoituvat aina sellaiset etu-nimet, jotka yleisesti tunnetaan Suomessa ja

Kieliviesti 141.indd 6 2014-04-02 08:45:10

kieliviesti 1 .2014 7

Ruotsia on tuotu

esiin etunimillä

ja erilaisia ruotsa-

laisuuteen liittyviä

stereotypioita hyö-

dyntämällä.

jotka assosioituvat haluttuun alkuperämaa-han. Merkittäviä ”nimiä” vaikuttavat usein olleen poliitikot ja huippu-urheilijat – he siis edustavat maataan myös kulkineennimissä.

Ruotsalaisen henkilönnimen kautta al-kuperämaahan viittaavat tutkimusaineiston nimet Börje, Gunnel ja Vanha rouva Agneta. Nämä ovat kaikki erilaisten Volvo-merkkis-ten autojen yksilönnimiä.

Alkuperän lisäksi nimillä on muitakin motivaatioita. Vuosimallin 1996 Volvo 850 sai nimekseen Börje paitsi alkuperämaan takia myös siksi, että se omistajansa mukaan pöri-si niin kivasti käynnistäessä. Agneta on Volvo Amazon, jolloin alkukirjaimet sointuvat hy-vin yhteen. Gunnel-nimi taas kuvasi varsin monipuolisesti erään hopeanvärisen Volvo 240:n (vm. 1985) luonnetta. Omistajien mu-kaan nimi toi mieleen arvokkaasti harmaan-tuneen ruotsalaisrouvan, jollainen heidän autonsakin oli. Näiden kolmen nimen lisäksi eräs Saab 9-3-yksilö tunnetaan nimellä Alfons. Alfons on ruotsalaisen miehennimen lisäksi myös tunnettu piirroshahmo, mikä selittänee nimen valinta.

Ruotsalaisten urheilusankarien ja polii-tikkojen mukaan ei nimiä ole annettu yhtä usein kuin itäeurooppalaisten. Yksi nimi kui-tenkin löytyy: Volvoa voidaan kutsua Pal-meksi. Palme-nimi viitannee muuallekin kuin alkuperämaahan: se tuo mieleen pääministeri Olof Palmen murhan, joka on monituisista yrityksistä huolimatta edelleen selvittämättä. Voisikin ajatella, että nimi viittaisi siihen, että Volvoissakin saattaisi joskus olla salaperäisiä teknisiä vikoja, jotka eivät koskaan selviä.

Henkilönnimien lisäksi alkuperää voidaan ilmaista johonkin maahan liittyvän henki-lönnimityksen avulla. Fiat on tietysti Paavin-pulkka ja Natsivaunu Mercedes-Benz, vaikka kaikki saksalaiset eivät tietysti natseja ole-kaan. Ruotsalaisten oletettuun kansallisomi-naisuuteen taas viittaavat nimet Hinttipulkka ’Volvo’, Hinttipulkka ’Saab 96’, Homopulkka

’Saab 96’ ja Homosohva ’Volvo 240’.Alkuperää voidaan ilmentää myös tunnet-

tujen tuotteiden avulla. Epävirallisen kulki-neennimistön perusteella Italia tunnetaan makaronista, USA Coca-Colasta (Cokiscor-vette ’Chevrolet Corvette 1968–83’), Venäjä (hapan)kaalista, tupakasta ja avaruusaluk-sista (Ladan nimet Hapankaalihakkuri, Ma-horkkatoppa ja Sputnik), Ranska patongeista (ranskalaisen auton yleisnimi patonkivankku-ri), Aasia riisistä (eri autojen nimet Riisikupis-ta alkaen) ja Hollanti tulppaaneistaan (Tulp-paanipuimuri ’Hollannissa valmistettu Vol-vo’). Makaroni, kaali ja tulppaanit ovat sinänsä arkipäiväisiä asioita, mutta tässä konteks-tissa ne ottavat ovelasti kantaa kulkineen alku-perän lisäksi sen laa-tuun. Hapankaalihak-kurin ja Tulppaanipui-murin taas tekee huvit-tavaksi se, että kaikki tietävät, että moiset tavarat eivät tosiasiassa ihmisten arkeen kuulu. Merkille pantavaa on, että Ruotsia ei assosioida aineiston perusteel-la juuri mihinkään tuotteeseen: Suomessa ei siis tunneta esimerkiksi Nuuskamobiilia. Ai-noastaan yhden maininnan mukaan Saabista voidaan käyttää nimeä Jasp Grippen ’Saab’, mikä viitannee ruotsalaiseen JAS 39 Gripen -hävittäjälentokoneeseen ja sitä kautta myös Saabin lentokonehistoriaan. Jossain määrin Ruotsin vientituotteisiin viittaa myös Volvon nimitys Kiirunanrauta, joka tietysti on erään-lainen muunnos amerikkalaista autoa tar-koittavasta vanhasta amerikanrauta-sanasta.

Saab ja Volvo

Niin, miksi tämän artikkelin otsikko on Poh-jolan nopein traktori ja Retkibanaani? Tietysti

Kieliviesti 141.indd 7 2014-04-02 08:45:10

8 kieliviesti 1.2014

pikemminkin pyöreydestään (Pullopersevolvo, Munaperävolvo jne.) ja Volvo 1800 Coupé on tietysti Roger Mooren tähdittämien elokuvi-en perusteella edelleen Pyhimysvolvo.

Erilaisia epävirallisia kulkineennimiä on tuhansia, joten tässä oli mahdollista vain raapaista hiukan pintaa. Edes väitöskirjani ei ole kaikenkattava, vaan liikenteessä on jos monenmoista nimettyä kulkinetta. Joillekin kulkine on perheenjäsen ja se nimetään sen mukaisesti esimerkiksi Raisaksi tai Mustiksi, joillakin niihin ei liity mitään erityisiä tun-teita. Hekin silti puhuvat usein tutummin Volkkarista ja Mersusta, sillä sopivathan ne paremmin suuhun kuin viralliset, oikeastaan vieraskieliset nimet. Joskus suomentaminen menee sitten jo hiukan yli, kun päädytään Peugeotista Pöykämöyttiin ja Oldsmobilesta Olotsimooppeliin. Tästä on enää lyhyt matka kielellä ja mielellä leikkimiseen – ja niin To-yota Carinasta saadaan Kaarina, Narina tai Korina. Suomalaiset ovat ainakin kielellisesti luovia. -

Artikkelin kirjoittaja väitteli tohtoriksi Jyväs-kylän yliostossa elokuussa 2013 aiheenaan kul-kuneuvojen epäviralliset nimet.

siksi, että ne ovat esimerkkejä Volvon ja Saa-bin monista nimistä. Vaikka ruotsalaisuutta ei näitten autojen nimissä aina esiin tuoda-kaan, ne ovat kuitenkin olleet Suomessa hy-vin yleisiä ja saaneet hyvin monia nimiä ehkä niiden muista autoista poikkeavan luonteen ja olemuksenkin vuoksi.

Yksi nimetyimmistä autoista on virtavii-vaisesti muotoiltu Saab 96. Sen nimiä ovat muun muassa muotoa kuvaavat Banaanisor-vi, Mutakiila, Kajakki, Kanootti, Kuplasaabi, Kupoli, Kuurakyttyrä, Käpysäkki, Läskipa-la, Pässinmuna, Matikanpää, Metsäsika (vrt. mäyrän kuonon muoto), Möhkö, Peräpuikko, Päärynänpuolikas, Syöksysämpylä ja Seksisuk-kula, toisaalta enemmänkin käyntiääneen viittaavat Lampaankutsumakone, Päkätti ja Noitarumpu. Saabeilla on yleensäkin erilaisia jalkine-aiheisia nimiä, koska Saab-nimestä saadaan helposti Saapas, Saapikas, Jalkine ja vaikkapa edelleen Pyhäkenkä. Nimi Savolai-nen pornoauto taas perustuu monimieliseen hokemaan ”Suap eestä, suap takkaa”.

Volvoja taas pidetään nimien perusteel-la suurikokoisina, kulmikkaina ja kankeina. Volvon nimiä ovat mm. Kivireki, Pohjolan nopein traktori, Ruumisarkku, Kakkosnelonen ja Rautasänky. Vanhemmilla malleilla on toki toisenlainen imago: Volvo PV oli tunnettu

Kieliviesti 141.indd 8 2014-04-02 08:45:10