pohjolan voima vuosikertomus 1999...p o h j o l a n v o i m a 2 sisÄltÖ konsernin avainluvut 1999...

Vu o s i k e r t o m u s 1 9 9 9P O H J O L A N V O I M A

2

P o h j o l a n V o i m a

S ISÄLTÖ

Konsernin avainluvut 1999 4

Yhtiörakenne 1.4.2000 5

Tuotanto ja palvelut 6

Toimitusjohtajan katsaus, Pohjolan Voima Oy 8

Toimitusjohtajan katsaus, PVO-Palvelut Oy 10

Strategiakatsaus 12

Pohjolan Voima, ympäristö ja yhteiskunta 14

Vuoden 1999 tapahtumia 17

Tuotanto 18

Palvelukonserni 25

Ympäristövuosi 1999 32

Hallintoelimet 34

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus 36

Konsernituloslaskelma 39

Konsernitase 40

Konsernin rahoituslaskelma 41

Emoyhtiön tuloslaskelma 42

Emoyhtiön tase 43

Emoyhtiön rahoituslaskelma 44

Tilinpäätösperusteet 45

Tuloslaskelman liitetiedot 46

Taseen liitetiedot 48

Tilintarkastuskertomus 58

Osakkaat ja osuudet 59

Avainhenkilöt 60

Yhteystiedot 62

Varsinainen yhtiökokous

Pohjolan Voima Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 27.4.2000 klo 10.00

osoitteessa Mikonkatu 15A, 00100 Helsinki.

P o h j o l a n V o i m a 3

TOIMINTA-AJATUS

Pohjolan Voima on yksityinen energia-alanyrityskokonaisuus, joka tuottaa ja hank-kii sähköä ja lämpöä osakkailleen. Se tuot-taa myös toimialansa palveluita asiak-kailleen Euroopassa, ensisijaisesti Suo-messa ja sen lähialueilla.

Vastuullinen ja pitkäjänteinen toiminta ener-gia-alalla edellyttää kykyä ja tahtoa varmis-taa toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.

Vuonna 1999 Pohjolan Voiman energi-an tuotantotoiminta ja energia-alan palve-luliiketoiminta jaettiin erillisiksi liiketoimin-takokonaisuuksiksi, mikä luo hyvät edelly-tykset kustannustehokkuuden jatkuvalle pa-rantamiselle, osaamisen kehittämiselle jahenkilökunnan motivoinnille. Kasvuodotuk-set ovat molemmilla liiketoiminta-alueillamyönteiset.

Pohjolan Voiman ja TXU Europen vä-lillä käynnistettiin yhteistyö, mikä avaa mer-kittäviä uusia mahdollisuuksia pohjoismai-silla ja EU:n kehittyvillä energiamarkkinoilla.

MUUTOS ON MAHDOLL ISUUS .MUUTTUMINEN ON EL INEHTO .

Kokonaisuudessaan Pohjolan Voimaakehitetään kansainväliseksi toimijaksi, jokamonipuolisia sähkönhankintalähteitä hallit-semalla kykenee tarjoamaan osakkailleen jamuille asiakkailleen edullisia ja kilpailuky-kyisiä energiaratkaisuja.

Haasteemme on, miten pidämme huol-ta henkilökunnan oppimisesta ja osaamisenkehittymisestä sekä valmiuksien hankkimi-sesta. Tarjoamme energisille ihmisille mah-dollisuuden kehittyä, kasvaa ja luoda moni-puolista uraa.

4


Kemijärven Voima Oy

JumiskoJolmankoskiKaaranneskoski

Portimokoski

Maalismaa

Pahkakoski

Haapakoski

KierikkiOulun Voima Oy

Isohaara

Raasakka

Veitsiluodon Voima Oy

Seinäjoki

Vaskiluoto

Kristiina

Tahkoluoto

OlkiluotoHarjavalta

Nokia

Melo

Mussalo

1999 1998 1997 1996

Liikevaihto milj.€ 518,5 568,1 583,3 679,0

Liikevoitto milj.€ 65,9 89,5 76,9 112,7

Korolliset nettovelat milj.€ 758,2 873,6 942,2 1 006,3

Osuus liikevaihdosta % 146 154 162 148

Omavaraisuusaste % 49 46 42 40

Taseen loppusumma milj.€ 2 220,0 2 300,7 2 346,7 2 422,4

Investoinnit milj.€ 36,8 74,7 233,8 123,6

Henkilöstö keskimäärin 1 454 1 421 1 419 1 397

KONSERNIN AVA INLUVUT 1999

POHJOLAN VOIMAN KAPASITEETTI 1999 – 3 360 MW

Prosessi-

voima 12,4 %

Tuonti 3,0 %

Ydinvoima 28,4 %

Vesivoima 11,9 %

Lauhdevoima36,8 %

Kaukolämpö-voima 7,5 %

Vesivoimalaitos

Ydinvoimalaitos

Turvevoimalaitos

Biopolttoainevoimalaitos

Maakaasuvoimalaitos

Hiilivoimalaitos

Öljyvoimalaitos

Omien voimalaitosten

nimet merkitty punaisella

V O I M A L A I T O K S E TPOHJOLAN VOIMAN SÄHKÖNHANKINTA 1999 – 15 716 GWh

Prosessi-voima 10,2 %

Tuonti 4,3 %

Tilapäishankinta 5,5 %

Ydinvoima 51,4 %

Vesivoima 10,5 %

Lauhdevoima11,4 %



YHT IÖRAKENNE 1 .4 .2000

POHJOLAN VOIMA OY

PVO-Vesivoima Oy100 %

Tornionlaakson Voima Oy50 %

Länsi-Suomen Voima Oy19,9 %

Teollisuuden Voima Oy56,8 %

Posiva Oy60 %

PVO-Lämpövoima Oy100 %

Voimalohi Oy50 %

Nokian Lämpövoima Oy80,1 %

Vaskiluodon Voima Oy50 %

Kemijärven Voima Oy100 %

Kokkolan Voima Oy100 %

Oulun Voima Oy100 %

Veitsiluodon Voima Oy100 %

Mussalon Voima Oy100 %

PVO-Huippuvoima Oy100 %

Oy Alholmens Kraft Ab49,9 %

Fingrid Oyj25,1 %

PVO-Palvelut Oy77 %

Länsi-Suomen Yhteiskäyttö Oy100 %

PVO-Engineering Oy100 %

RAMSE Consulting Oy55 %

Suomen Voimatekniikka Oy30 %

TXU Nordic Energy Oy19 %

Alueverkko

Power-OM Oy100 %

Power-IT Oy100 %

Powertechnics ConsultingEngineers Oy 58,5 %

TVO Nuclear Services Oy100 %

Jämsänkosken Voima Oy100 %

Eesti Elektrivõrkude Ehituse AS59 %

6


TUOTANTO JA PALVELUT

SÄHKÖN SI IRTO

Pohjolan Voima käyttää omistamaansa vesivoimaa muun tuotantokapasiteetinja sähkön tarpeen vuorokausivaihtelun tasapainottamiseen. Vesivoimalla ontärkeä asema tuotannon ja kulutuksen sopeuttajana. Tämä säätötehtävä ko-rostuu nykyisessä sähkökauppatilanteessa.

VESIVOIMA

YDINVOIMA

LÄMPÖVOIMA

SÄHKÖKAUPPAJA TUONTI

Pohjolan Voiman alueverkkotoiminnan tavoitteena on hallita omien voima-laitosten siirtoyhteydet ja siirtää alueverkkoon liittyneiden asiakkaiden säh-köä.

Avoimilla sähkömarkkinoilla tarjonta ja kysyntä määräävät markkinahinnan.Markkinahinta ohjaa tuotantoyksiköiden käyttöjärjestystä. PohjoismaisessaNord Pool -sähköpörssissä käydään kauppaa sekä vuorokausi- että johdan-naismarkkinoilla. Sähkömarkkinoilla on ohjaava vaikutus Pohjolan Voimansähkön hankinnan vaihtoehtoihin. Pohjolan Voima hyödyntää tehokkaastisähkömarkkinoiden tuotteita osana tuotannon optimointia.

Lämpövoiman tuotanto hyödyntää polttoaineita tehokkaasti yhdistetyssä sähkönja lämmön tuotannossa sekä erillisessä lauhdevoiman tuotannossa. Tuotetta-essa höyryä teollisuusprosesseihin tai kaukolämpöä yhdyskunnille tuotetaansamalla myös sähköä. Suuret, hyötysuhteeltaan tehokkaat lauhdevoimalai-tokset takaavat vapaiden sähkömarkkinoiden tehokkaan toiminnan kaikissaolosuhteissa.

Ydinvoimalla tyydytetään jatkuvaa ja tasaista sähköntarvetta. Ydinvoimallatuotetun sähkön hinnassa kiinteät kustannukset ovat suuret ja muuttuvat kus-tannukset pienet.


Suomalaisen kansainvälistyvän teollisuuden konsulttipalvelujen kysyntä onvoimakkaassa kasvussa ja konsultoinnin kohteet muutoksessa. Yritysostojenja fuusioiden seurauksena liiketoimintoja pilkotaan uudella tavalla, ja yrityk-set hakevat toimintojen tehostamisella parempaa kannattavuutta.

URAKOINTI JAASENNUS

KONSULTOINTI

ENGINEERING

SÄHKÖKAUPPA-PALVELUT

TIETOJÄRJESTELMÄT

KÄYTTÖ JAKUNNOSSAPITO

Voima-, jakelu- ja telejohtojen sekä sähköasemien rakentaminen ja kunnos-sapito vahvistavat asiakaspalvelukykyä erityisesti avaimet käteen -toimituk-sissa. Laaja verkosto-osaaminen antaa valmiudet tarjota asiakkaille räätälöi-tyjä ratkaisuja ja kokonaistaloudellisia toimituksia.

Käytön ja kunnossapidon toimintoja kehitetään osana energiantuotannon te-hokkuuden parantamista vastaamaan omistajayritysten vaatimuksia. Palveluidentoteutuksessa otetaan huomioon asiakasyritysten tarpeet ja yhteistyömahdol-lisuudet.

Energia-alan muutokset ja tehokkuusvaatimukset lisäävät tietojärjestelmäpal-veluiden kysyntää. Uudet tietotekniikan sovellukset tekevät mahdolliseksi kehittäänopeasti käyttöön otettavia palvelukonsepteja.

Sähkömarkkinoiden muutos on vauhdittanut sähkökaupan palveluja tuote-kehitystä. Muutoksia tapahtuu fyysisessä sähkökaupassa ja ennen kaikkea sähkönjohdannaiskaupassa. Sähkökauppa laajentuu myös yhä enemmän ulkomais-ten toimijoiden kanssa tehtävään kauppaan. Kehitys asettaa uudenlaisia vaa-timuksia paitsi henkilöstölle myös käytettäville tietojärjestelmille.

Engineering-toiminta tuottaa kaikki voimalaitosprojektien ja verkostoteknii-kan tarvitsemat suunnittelu- ja toteutuspalvelut sekä teknisen konsultoinnin.”Ympäristö ja uusiutuva energia” on uusin toimiala. Yhdistämällä konserni-yhtiöiden osaamista ja hankkimalla partnereita luodaan paremmat mahdolli-suudet kilpailla kansainvälisillä markkinoilla ja saada aikaan uutta kasvua.

8


Pohjolan Voiman valmiuksia vastata toimin-taympäristön ja sähkömarkkinoiden nopei-siin muutoksiin vahvistettiin edelleen vuonna1999. Konsernin strategiaa kehitettiin joh-donmukaisesti ja toteutettiin aktiivisesti yh-dessä omistajien kanssa toimintaympäristönmuutoksia vastaavasti. Muutosprosessin hal-linnassa on tukeuduttu pitkäjänteisyyteen,luotettavuuteen ja vastuullisuuteen pohjau-tuviin toimintaperiaatteisiin.

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden hin-tatilanne jatkui epäterveenä vuonna 1999.Markkinasähkön hinta pysyi alhaisena. Ky-synnän kasvua kattaville uusille tuotannol-lisille investoinneille ei toistaiseksi ole ta-loudellisia perusteita. Hintataso on niin al-hainen, ettei tuotantokäytöstä poistuvan ka-pasiteetin korvaamisesta ole takeita. Mark-kinasähkön hintaan ei ole pääomittunut säh-kön saatavuuteen ja kapasiteetin riittävyy-teen liittyvää pitkän aikavälin riskiä.

Vastuullinen ja pitkäjänteinen toimintaenergia-alalla edellyttää kykyä ja tahtoa var-mistaa toimintaedellytykset myös tulevaisuu-dessa.

ORGANISAATIO JA STRATEGIAT

Konsernin toiminnan organisoinnissa toteu-tettiin merkittäviä tulevaisuuteen tähtääviäuudelleenjärjestelyjä. Energian tuotantotoi-minta ja energia-alan palveluliiketoimintajaettiin erillisiksi liiketoimintakokonaisuuk-siksi. Tämä luo hyvät edellytykset tuotan-non kustannustehokkuuden jatkuvalle paran-

tamiselle, osaamisen kehittämiselle ja hen-kilökunnan motivoinnille. Kasvuodotuksetovat molemmilla liiketoiminta-alueilla myön-teiset. Palvelusektorin odotetaan kaksinker-taistavan liikevaihtonsa lähivuosina.

Toinen merkittävä uudelleenjärjestelykoski Pohjolan Voiman teollisuusosakkaidensähköliiketoimintaa. Päävastuu sähkön myyn-nistä siirtyi osakekauppojen yhteydessä Poh-jolan Voiman ja TXU Europen omistamal-le yhteistyöyhtiölle TXU Nordic EnergyOy:lle, josta tuli myös Pohjolan Voimankolmanneksi suurin omistaja. Pohjolan Voi-man ja TXU:n välinen yhteistyö avaa mer-kittäviä uusia mahdollisuuksia pohjoismai-silla ja EU:n kehittyvillä energiamarkkinoilla.

I LMASTOPOLIT I IKKA OHJAASUOMEN JA EU :N

ENERGIAPOLIT I IKKAA

Teknologiakehityksessä Pohjolan Voimanpäähuomio kohdistuu uusiutuviin, biopolt-toainepohjaisiin voimantuotantoratkaisuihinsekä ydinvoiman kehittämiseen. Tämä onperusteltua varauduttaessa järkevällä tavallaKioton pöytäkirjaan pohjautuviin kasvihuo-nepäästöjen mahdollisiin rajoittamisvelvoit-teisiin.

Suomen hallitus kirjasi ohjelmaansa il-mastopolitiikan toimeenpanoa koskevan toi-mintasuunnitelman laatimisen. EU ilmoit-ti pyrkivänsä ratifioimaan Kioton pöytäkir-jan vuonna 2002. Pöytäkirjan kansainväli-sistä tulkinnoista pyritään löytämään yhteis-

TO IMITUSJOHTAJAN KATSAUSPOHJOLAN VO IMA OY


ymmärrys vuoden 2000 aikana. Kioto-pro-sessin eteneminen on vauhdittanut uusiutu-vien energialähteiden tutkimusta ja käyttöön-ottoa, energian käytön tehostamista, muitapäästöjen vähentämistä koskevia kehittämis-hankkeita ja markkinamekanismien sovel-tamista niihin.

POLTTOAINEET

Pohjolan Voiman osakaspiirissä oleva puunteollisen käytön maailmanluokan osaaminensekä toimiva logistinen perusrakenne luo-vat erinomaiset puitteet puuperäisten polt-toaineiden hyödyntämiselle. Toimintavuodenaikana käynnistettiin rakennustyöt Alholme-nin voimalaitostyömaalla Pietarsaaressa sekätehtiin periaatepäätökset Kokkolan VoimaOy:n ja Jämsänkosken Voima Oy:n biopolt-toaineisiin perustuvista voimalaitosinvestoin-neista.

Monipuolisen tuotantorakenteen ylläpi-to ja sen edellyttämä kattava polttoainevali-koima ovat Pohjolan Voimalle tärkeitä. Polt-toaineiden saatavuuden on oltava hyvä ja hin-nanmuodostuksen aitoa ja markkinaperus-teista. Näitä kriteereitä maakaasu ei ole täyt-tänyt. Kaasun sisämarkkinadirektiiviä ei Suo-messa todennäköisesti tulla saattamaan voi-maan miltään olennaisilta osin. Eduskun-nalle annettuun esitykseen kaasumarkkina-laiksi on tehty työryhmän esitykseen verrat-tuna heikennyksiä. Ne edellyttävät jatkos-sakin kaasun käyttäjiltä harkittua pidättyvyyttälisäkäyttöön sitoutumisessa. Yksityisenä ener-

giasektorin toimijana on syytä seurata tar-kasti maakaasumarkkinoiden kehitystä jatarvittaessa turvautua vaihtoehtoisiin ratkai-suihin.

Vuodelle 1999 asetetut toiminnalliset jataloudelliset tavoitteet saavutettiin koko kon-sernissa. Esitän kiitokseni konsernin hen-kilökunnalle, omistajille sekä yhteistyökump-paneille.

Timo Rajalatoimitusjohtaja

10


Pohjolan Voima teki viime vuonna merkit-tävän päätöksen konsernin palvelutoimintojeneriyttämisestä omaksi alakonsernikseen. Ra-kenteen selkiyttämisen tuloksena syntyiPVO-Palvelut Oy. Eriyttäminen antaa en-tistä laajemman ja lujemman ponnistuspohjanvastata uusiin haasteisiin energia-alalla. Tär-kein tavoite on tuottaa lisäarvoa paitsi asi-akkaille myös omistajille kannattavalla kas-vulla ja tehostuneella toiminnalla.

EMPOWER - MERKKI UUDESTAPALVELUSTA

Palvelutoimintojen kehittäminen on ollutaikaa ja kovaa työtä vaativa hanke. Palvelu-konserniin kuuluvien yritysten avainhenki-löt kartoittivat liiketoiminta-alueiden mark-kinat, osaamisen ja kehittämiskohteet. Pal-veluliiketoiminnalle määriteltiin strategia.Rinnan tämän prosessin kanssa kulki mis-sion, vision ja arvojen laatiminen. Vuoden2000 alussa päälinjat oli lyöty lukkoon. Nytkeskitymme kasvuun ja kansainvälistymiseen.Tämän teemme yhdessä valikoitujen kump-paneiden kanssa.

Vuosituhat käynnistyi uudistetulla orga-nisaatiolla, johon kuuluu kahdeksan palve-luyritystä, niistä pääosa tytäryhtiöitä. Esiin-nymme nyt Empower-tuotemerkin alla.Empower tarkoittaa valtuuttamista ja mah-dollistamista. Tämä nimi sopii hyvin tavoit-teisiimme tuodessamme uuden erilaisen toi-mijan energiamarkkinoille.

HAASTEENA HENKILÖSTÖNKEHITTÄMINEN

Haasteemme on, miten pidämme huolta hen-kilökunnan oppimisesta ja osaamisen kehit-tymisestä sekä valmiuksien hankkimisestamyös kansainvälisiin projekteihin. Tarjoammeenergisille ihmisille mahdollisuuden kehit-tyä, kasvaa ja luoda monipuolista uraa. Ky-vykkäiden henkilöiden rekrytointi onkinmeille tulevaisuudessa entistä merkityksel-lisempää.

Suomessa energia-alan osaaminen onkorkeatasoista. Meillä on myös erikoisosaa-mista, jolla on mahdollisuus menestyä ny-kyistä laajemmin ja paremmin maailmalla.Tämän osoitti ETLAn Energia-klusteri-sel-vitys. Haluamme ja uskallamme tehdä uu-sia avauksia ja ratkaisuja, jotka mahdollista-vat innovatiivisia toimintatapoja. Muutos tuomeillekin mahdollisuuksia.

Verkottuminen, partnereiden hankkimi-nen on tärkeä osa Empower-toimintatapaa.Alamme nopea kansainvälistyminen edellyt-tää myös uusien kumppaneiden hankintaa.Yksin olemme liian pieni.

Viime vuonna aloitettu Empower-yhti-öiden kehitystyö on saatu hyvään alkuun jaesitän kaikkien palveluyhtiöiden henkilös-tölle kiitokset tähän asti tehdystä työstä.Vuonna 2000 tarvitsemme samanlaista in-nostusta ja sisua viedä asioita eteenpäin ase-tettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Aappo Kontutoimitusjohtaja

TO IMITUSJOHTAJAN KATSAUSPVO-PALVELUT OY

12


SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JASKENAARIOT KOHTI TULEVAISUUTTA

Pohjolan Voimassa on kolmen vuoden ai-kana suunniteltu ja otettu käyttöön konser-nin tarpeisiin kehitetty suunnittelu- ja oh-jausjärjestelmä. Järjestelmä toimii johtamis-välineenä sekä strategisilla tasoilla että myösvuosisuunnittelussa ja toiminnan ohjauksessa.

Vuonna 1999 toteutetut muutokset Poh-jolan Voiman toimintamallissa perustuivatsuunnittelujärjestelmän puitteissa laadittuunpitkän aikavälin kehitysskenaarioon. Senmukaan Pohjolan Voimaa kehitetään kan-sainväliseksi toimijaksi, joka hallitsemalla mo-nipuolisia sähkönhankintalähteitä kykeneetarjoamaan osakkailleen ja muille asiakkail-

leen edullisia ja kilpailukykyisiä energiarat-kaisuja.

POHJOLAN VOIMAN KAKSIKONSERNIA

Pohjolan Voiman toimintamallissa toteutettiinkaksi oleellista uudistusta. Konsernin toimintajaettiin kahteen osaan siten, että emoyhtiönomistamissa tuotantoyhtiöissä harjoitetaansähkön tuotantoa. Tässä toiminnassa jatke-taan haasteellisten tehokkuusvaatimustentoteuttamista tavoitteena tuottaa asiakkaillesähköä mahdollisimman edullisesti ja kilpai-lukykyisesti.

Uuteen alakonserniin sijoitettiin kaikkiPohjolan Voiman palvelufunktiot. Tämän

konsernin tavoitteena on markkina-asemanvahvistaminen ja sijoitetun pääoman tuot-tovaatimuksiin perustuvien tulostavoitteidensaavuttaminen. Ansaintaansa palvelukonsernikehittää erityisesti Pohjolan Voiman ja senomistajien ulkopuolisilla markkinoilla.

Pohjolan Voimalla on suunnitteilla stra-tegisen tason hankkeita konsernin kansain-välistymisen edistämiseksi Pohjoismaissa jaBaltian alueella.

Kuluvana vuonna Pohjolan Voima jatkaastrategiansa kehittämistä laadittujen skenaa-rioiden pohjalta. Myös toiminnallisten ris-kien hallintaan käytettävää järjestelmää ke-hitetään edelleen. Koko konsernin toimin-nalle leimaa antava piirre tulee olemaan uu-

“MAISEMA NÄYTTÄÄ AUTON TUUL I LAS ISTAER I LA ISELTA KU IN S IVU IKKUNASTA” *


* Pohjolan Voima Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tauno Matomäki arvioi teollisuuden energian käyttöä ja muuttuvaa toimintaympäristöä PVO:n energiapäivän puheessaan 2.11.1999.

sien liiketoimintaulottuvuuksien täysimää-räinen hyödyntäminen ja sen edellyttämätoiminnan hallittu kehittäminen.

SÄHKÖN HANKINTA SUOMESSA 199977 890 GWh

Tuotanto 85,7 %

Nettotuonti 14,3 %

Vesivoima 16,2 %

Yhteistuotanto CHP 32,2 %

Ydinvoima 28,3 %

Lauhdutusym. 8,9 %

Tuulivoima 0,1 %

SÄHKÖN KÄYTTÖ SUOMESSA 199977 890 GWh

Palvelut ja

julkinen kulutus

17,2 %

Teollisuus ja

rakentaminen 54,6 %

Koti- ja maa-

taloudet 24,7 %

Siirto- ja jake-luhäviöt 3,5 %

14


Toimintojaan kehittämällä Pohjolan Voimahuolehtii jatkuvasti kaikkien taloudellisestikäyttökelpoisten tuotantomuotojen hyväk-syttävyydestä myös yhteiskunnan arvojenmuuttuessa. Konserni seuraa toimintaympä-ristössään tapahtuvia muutoksia ja ottaa netoiminnassaan huomioon.

Eri sähköntuotantomuotojen yhteiskun-nallinen hyväksyttävyys on vaihdellut pal-jon vuosikymmenien saatossa. Pohjolan Voi-ma rakentaa sellaista sähköntuotantoa, jokaon sopusoinnussa yhteiskunnassa vallitsevi-en arvojen ja poliittisten päätösten kanssa.

Investoinnit voimalaitoksiin ovat suuria.Voimalaitosten käyttöikä on vähintään 30–40 vuotta. Yhteiskunnan arvot eri vuosikym-menien ajalta näkyvät Pohjolan Voiman tuo-tantorakenteen monipuolisuudessa. Pohjo-lan Voima kehittää voimalaitoksiaan ja toi-mintatapojaan niin, että ajanmukainen vaa-timustaso voidaan jatkuvasti täyttää.

POHJOLAN VOIMA KANTAASOSIAALISEN, TALOUDELL ISEN JA

EKOLOGISEN VASTUUNSA

Vakaus, vastuullisuus ja luotettavuus kuulu-vat Pohjolan Voiman perusarvoihin. Ne mää-rittävät yrityksen sosiaalista suhdetta sidos-ryhmiin ja ympäröivään yhteiskuntaan.

Kestävän kehityksen taloudellisen ulot-tuvuuden mukaisesti Pohjolan Voiman toi-minta on tehokasta ja kilpailukykyistä. Mitäparemmin tässä onnistutaan, sitä paremmintuetaan osakkaiden kilpailukykyä. PohjolanVoima pystyy vastaamaan sähkömarkkinoi-den muuttuviin tarpeisiin ja sitä kautta va-kauttamaan markkinoiden hintatasoa.

Yhteiskunnallisen aseman ja vastuun tun-nistaminen on luonut perustan PohjolanVoiman ympäristönsuojelun tason paranta-miseen. Ympäristörasitus on pienentynyt,vaikka tuotanto on moninkertaistunut. Poh-jolan Voima on toteuttanut vuonna 1998 laa-

Ympäristöpolitiikka ja ympäristöjohtaminen ovat tärkeä osa Pohjolan Voimanjohtamisjärjestelmää. Järjestelmä sisältää toiminta-ajatuksen, toimintaperiaatteetja niitä toteuttavat suunnitteluelementit. Kaikkien toimintojen tulee noudattaaPohjolan Voiman arvoja.

POHJOLAN VO IMA , YMPÄRISTÖJA YHTE ISKUNTA

TOIMINTA-AJATUS

Pohjolan Voima (PVO) on yksityinen energia-alanyrityskokonaisuus, joka tuottaa ja hankkii sähköä jalämpöä osakkailleen. Se tuottaa myös toimialansapalveluita asiakkailleen Euroopassa, ensisijaisesti

Suomessa ja sen lähialueilla.

TOIMINTAPERIAATTEETYMPÄRISTÖ

PVO ottaa vastuullisesti ja ennakoivasti huomioontoiminnassaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuus-näkökohdat ja kehittää toimintaansa näillä alueilla.

PVO arvostaa sidosryhmäsuhteissaan pitkäjänteisyyttäja luotettavuutta

YMPÄRISTÖPOLIT I IKKA

- PVO tuntee toimintansa ympäristövaatimukset- Tehokas ympäristönsuojelu perustuu

kokonaisuuden hallintaan- Henkilöstön asema on ympäristön suojelussa

keskeinen- PVO ottaa huomioon sidosryhmät

- PVO kehittää toimintaansa jatkuvasti

www.pvo.fi

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT

YMPÄRISTÖOHJELMAT- Päämäärät- Tavoitteet

- ToimenpidesuunnitelmatYMPÄRISTÖTARKASTUKSETV

AK

AU

S J

A L

UO

TETT

AVU

US

AIK

AA

NS

AAV

A H

ENK

ILÖ

STÖ

VA

STU

UL L IS

UU

S T U

L OK

SE L L IS

UU

S


POHJOLAN VOIMAN UUSIMMAT VOIMALAHANKKEET

Hanke Käyttövoima Sijainti Sähköteho MW Käyttöönotto

Raasakka, 3. kone vesi Iijoki 21 1997Melo, koneistojen uusinta vesi Kokemäenjoki 7 1999Veitsiluodon Voima puu, turve Kemi 93 1996Oulun Voima puu, turve Oulu 77 1997Nokia, muutos maakaasu Nokia 100 1998Vaskiluoto, tehon korotus kivihiili Vaasa 35* 1998Vaskiluoto, huippuvoimal. öljy Vaasa 160 1998Olkiluoto, modernisointi ydin Eurajoki 140* 1998

*Pohjolan Voiman osuus

dittua energiapoliittista tavoiteohjelmaa, jonkatavoitteena on lisääntyvän sähköntarpeen jahiilidioksidipäästöjen rajoittamisen yhteen-sovittaminen.

KIOTO-PROSESSI SUUNTAATULEVAISUUTTA

Vuonna 1998 laaditun teknologiastrategianpohjalta Pohjolan Voima on käynnistänytuseita tutkimus- ja kehityshankkeita, joidentavoitteena on lisätä uusiutuvien energialäh-teiden käyttöä. Pietarsaareen rakenteilla olevavoimalaitos on maailman suurin biopoltto-ainelaitos. Sen polttoaineen hankintaa var-ten on käynnistetty mittava ja monipuoli-nen bioenergiaohjelma. Lisäksi on aloitettulaaja tutkimus merituulivoiman käyttökel-poisuudesta teollisena energialähteenä.

Energiatehokkuus on tärkeää ilmastoso-pimuksen toimeenpanossa. Voimalaitostenhyötysuhteen parantaminen on keskeinen osaenergiansäästösopimuksen ja ympäristöjär-jestelmien ylläpitoa. Pohjolan Voimalla onhyvät valmiudet osallistua Kioton pöytäkir-jassa sovittujen joustomekanismien käyttöön,jos pöytäkirjan tulkinnoista syntyy kansain-välinen yhteisymmärrys.

Pohjolan Voima on viime vuosina toteuttanut useita voimalaitoshankkeita, jotka tukevat kestävän kehityksen periaatetta.Päätetyt ja valmistellut investoinnit jatkavat samaa linjaa.

16



Pohjolan Voima on mukana pohjoismaisessakonsortiossa, joka tutkii maakaasuputkenrakentamismahdollisuuksia NorjanHaltenbankenista Keski-Ruotsin poikkiSuomen länsirannikolle. Tavoitteena onrakentaa länsirannikon kattava kaasu-verkosto, joka myöhemmin yhdistetäänVenäjältä tulevaan kaasuputkeen.

VUODEN 1999 TAPAHTUMIA

Pietarsaareen rakennettavan maailmansuurimman biovoimalaitoksen polttoaineestayli puolet on puuta. Polttoaineen vuosikulutuson noin 3,5 terawattituntia. Päätehakkuuntähteistä tehdään risutukkeja. Yhden noin 0,6kuutiometrin kokoisen risutukin energiasisältöon noin 1,1 megawattituntia.Vastaava energiamäärä on:- 1,2 kuutiometrissä jyrsinturvetta- 160 kilogrammassa kivihiiltä- 100 kilogrammassa raskasta polttoöljyä- 1100 kuutiometrissä maakaasua- 0,6 pinokuutiometrissä koivuhalkoja- 3,7 grammassa uraania.

Palvelukonsernin Empower-brandlanseerattiin Energia 99 -messuilla.

Länsi-Suomen Yhteiskäyttö Oy:n Harjavallanuusi keskusvalvomo vihittiin käyttöön kesäkuunalussa. Henkilöstön työviihtyvyys paranimodernin tekniikan ja uuden työympäristönansiosta.

Vuoden alussa käynnistettiin palvelutoiminnankehittämisprojekti “Myötätuuli”. Projektipäätettiin purjehduksella, johon osallistuivatkaikki kehitystyössä mukana olleet.

Pohjolan Voiman Energiapäivä herättikiinnostusta. Paikalla oli 300 energia-alanpäättäjää.

18


POHJOLAN VOIMAN SÄHKÖNHANKINTA 1999 – 15 716 GWh

Vesivoima

10,5 %

VES IVO IMAPVO-Vesivoima Oy on vesivoiman tuotan-toon keskittynyt yhtiö, jonka tehtävänä onmyös säilyttää ja kehittää vesivoiman käyn-nissäpidon ja ympäristöhoidon osaamista.PVO-Vesivoiman osuus Pohjolan Voimansähkön tuotannosta on 10 prosenttia ja kokoSuomen vesivoimakapasiteetista noin 15 pro-senttia.

Vesivoiman koneistojen yhteenlaskettuteho oli vuoden 1999 lopussa 410 megawattiaja tuotanto 1 653 gigawattituntia. Se vastasilähes keskivesivuoden tuotantoa, mutta oli406 gigawattituntia runsassateista edellisvuot-ta pienempi.

PERUSKORJAUKSILLA L ISÄÄVARMUUTTA

Vaikka vesivoiman suosio puhtaana energi-an tuotantotapana on lisääntynyt, uuden ve-sivoiman rakentamiseen ei Suomessa juuri-kaan ole mahdollisuuksia. Kapasiteettia onvoitu lisätä jonkin verran voimalaitosten pe-ruskorjausten yhteydessä. Vuoden 1999 ai-kana valmistui Nokianvirrassa sijaitsevanMelon voimalaitoksen kummankin koneis-ton peruskorjaus. Tämän ansiosta teho nou-si seitsemän megawattia 67 megawattiin.

Iijoessa sijaitsevan Pahkakosken voima-laitoksen toisen koneiston kunnostustyö käyn-nistyi tammikuussa 2000. Turpiinin siipienuusimisen tuloksena teho nousee kaksi me-gawattia 35 megawattiin.

KOKENUTTAVESIVOIMAVÄKEÄ

PVO-Vesivoiman henkilökunnan määrä onnoin sata. Yhtiön henkilöstöllä on laaja ko-kemus vesivoiman tuotannon eri tehtävistä.Tällä osaamisella on kysyntää myös Pohjo-lan Voima -konsernin ulkopuolella.

Toukokuussa tehdyn palvelusopimuksenmukaan PVO-Vesivoima hoitaa Kokemäen-joessa sijaitsevien Länsi-Suomen Voima Oy:n,Tyrvään Voimaosakeyhtiön ja UPM-Kym-mene Oyj:n vesivoimalaitosten sekä Koke-mäenjoen Säännöstely-yhtiön käynnissäpi-totoiminnot. Keväällä 2000 palvelusopimuk-seen liitetään myös Länsi-Suomen VoimaOy:n ja Kokemäenjoen Säännöstely-yhtiöntalous- ja hallintotoiminnot.

YMPÄRISTÖNHOITO ONMONIPUOLISTA

Pohjolan Voiman aktiivisen ympäristöpoli-tiikan mukaisesti PVO-Vesivoima toteuttiyhteistyössä kuntien ja ympäristökeskustenkanssa yhteistyöohjelmaa jokiluonnon säilyt-tämiseksi ja parantamiseksi. Ohjelma sisäl-tää muun muassa vesistöjen monimuotoistakäyttöä edistäviä hankkeita.

Osana ympäristönhoitoa PVO-Vesivoi-ma huolehtii osakkuusyhtiönsä VoimalohiOy:n kautta voimalaitosrakentamisen ja ve-sistön säännöstelyn kalastolle aiheuttamienhaittojen korjaamisesta. Voimalohi istuttiPVO-Vesivoiman velvoitteena Kemijoen jaIijoen vesistöihin sekä merialueelle yhteen-sä 4,6 miljoonaa lohen, taimenen, siian jaharjuksen poikasta. Pääosa PVO-Vesivoimanistuttamista poikasista viljellään Voimalohenomissa kalanviljelylaitoksissa.



Ydinvoima

51,4 %

YD INVO IMAPohjolan Voiman sähkön hankinnasta ylipuolet on peräisin sen tytäryhtiön Teollisuu-den Voima Oy:n Olkiluodon voimalaitok-selta. Olkiluodon tuotanto oli ennätykselli-set 14 203 gigawattituntia, joka oli 768 gi-gawattituntia edellisvuotta enemmän. Lai-tosyksiköiden teho kasvoi toteutetun moder-nisointihankkeen ansiosta 710 megawatista840 megawattiin. Myös käyttökertoimet oli-vat korkeita: 96,9 ja 96,6 prosenttia.

Avoimilla sähkömarkkinoilla ydinvoimantuotanto säilyttää kilpailukykynsä, kun yk-siköt pidetään uuden veroisina ja tuotanto-häiriöt minimissä.

KÄYTETYN POLTTOAINEEN HUOLTO

Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti Teol-lisuuden Voiman ydinjätehuollon vastuumää-räksi 3,8 miljardia markkaa. Ydinjäterahas-toa on kerätty 3,7 miljardia markkaa eli lä-hes koko vaadittu summa.

Käytetyn ydinpolttoaineen käsittelystävastaa Teollisuuden Voiman ja Fortum Po-wer and Heat Oy:n yhteisesti omistama Po-siva Oy. Posiva jätti valtioneuvostolle peri-aatepäätöshakemuksen käytetyn polttoaineenloppusijoituslaitoksen rakentamisesta Eura-joen Olkiluotoon. Eurajoen kunta antoi hank-keesta hyväksyvän lausunnon. Eduskunnanodotetaan tekevän päätöksen periaatepäätös-hakemuksesta kevään 2000 aikana.

20




Prosessi-voima 10,2 %

Lauhdevoima11,4 %


LÄMPÖVOIMAPohjolan Voima -konsernilla on lämpövoi-malaitoksissa sähkön tuotantokapasiteettiayhteensä 1 906 megawattia. Lämpövoimal-la tuotettiin sähköä 4 457 gigawattituntia.Polttoaineina voimalaitoksissa käytetään ki-vihiiltä, maakaasua, turvetta, biopolttoaineitaja vähäisissä määrin öljyä.

TEOLL ISUUDENPROSESSIVOIMA JAKAUKOLÄMPÖVOIMA

Yli puolet sähkön ja lämmön yhteistuotan-nosta kehitettiin teollisuusprosessien läm-möntuotannon yhteydessä. Tuotannosta vas-taavat prosessivoimayhtiöt ja Nokian maa-kaasukombilaitos. Prosessivoiman tuottamalämpö myydään laitospaikan teollisuudelleja sähkö luovutetaan kunkin osakesarjan omis-tajille.

Yhdyskunnille toimitettavan kaukoläm-mön tuotannon yhteydessä kehitettyä säh-köä tuotetaan Kotkassa, Nokialla, Vaasassaja Seinäjoella. Laitoksilla on mahdollisuustuottaa lisäsähköä myös lämmön toimituk-sista riippumatta.

Yhteistuotantolaitoksilla tuotettiin säh-köä saman verran kuin edellisenä vuonna.Tämä oli noin 17 prosenttia Pohjolan Voi-man sähkön hankinnasta. Sähkön ja läm-mön yhteistuotantoon käytettiin turvetta,kivihiiltä ja maakaasua sekä kasvavassa määrinbiopolttoaineita.

Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannonlaitokset olivat tuotannossa koko vuodenvuosihuoltoaikaa lukuun ottamatta.

LAUHDEVOIMA

Erillinen lauhdetuotanto muodosti 12 pro-senttia Pohjolan Voiman sähkön hankinnasta.Tuotanto oli kivihiilipohjaista. Maakaasuvoi-malaitos Kotkan Mussalossa seisoi lähes kokovuoden.

Pohjoismaisen sähkömarkkinatilanteentakia hiililauhteella tuotettiin sähköä alku-vuodesta huomattavasti ennakoitua vähem-män. Pakkasjaksoista huolimatta laitoksetpysäytettiin jo helmikuun lopussa. Seisok-kien aikana voimalaitosten vuoromiehitys oliosittain purettuna ja henkilökuntaa siirret-tynä kunnossapitotöihin. Vuosihuoltojen jäl-keen tuotanto käynnistettiin elo - syyskuussa.

POLTTOAINEIDENHINTAKILPAILUKYKY

Maakaasulla tuotettu sähkö ei polttoaineenkorkean hinnan takia ollut edelleenkään kil-pailukykyistä. Yhdistetyssä sähkön ja läm-mön tuotannossa maakaasua sen sijaan käy-tettiin. Pohjolan Voimalla on maakaasuunperustuvaa sähkön tuotantokapasiteettia 300megawattia.

Kivihiili säilytti lähes koko vuoden hin-takilpailukykynsä myös Pohjoismaiden voi-makkaasti vaihtelevilla sähkömarkkinoilla.

TUHKAN HYÖDYNTÄMISTÄEDISTETTI IN

Pohjolan Voiman ja muiden suurimpien voi-mayhtiöiden käynnistämä tutkimus kivihii-lituhkan maarakennuskäytöstä julkaistiinEnergia-alan keskusliitto Finergyn tuhka-rakentamisohjeena (“Tuhkarakentamisohjetie-, katu- ja kenttärakenteisiin”). Ohje koskeetuhkarakenteiden suunnittelua, mitoitusta jarakentamista.

Tuhkan merkittävät hyötykäyttökohteetovat edelleen luvanvaraisia. Tämän takia tuh-kantuottajien tavoitteena on luotettava jahelppokäyttöinen ympäristövaikutusten mää-rittämismenetelmä, jota voitaisiin käyttäätuhkarakenteiden ympäristölupia haettaes-sa. Samalla kehitetään laadunvalvontamene-telmä. Selvitystyöt valmistuvat keväällä 2000ja niiden tulokset liitetään Finergyn tuhka-rakentamisohjeeseen.

22



Tuonti 4,3 %

Tilapäis-hankinta 5,5 %

TILAPÄISHANKINTA

Sähköä hankittiin sekä kahdenkeskisillä sopi-muksilla että Nord Poolin sähköpörssin spot-markkinoilta noin 30 prosenttia enemmänkuin edellisvuonna. Tilapäiskaupan osuus oliyli viisi prosenttia sähkön kokonaishankin-nasta.

Pohjoismaissa koko vuoden 1998 kestä-nyt sateinen kausi lisäsi vesivoiman tuotan-toa Ruotsissa ja Norjassa, mikä heijastui vielävuoden 1999 alkupuolen markkinoihin.Suunniteltua lauhdevoiman tuotantoa voi-tiin korvata ostamalla sähköä edullisesti.Kesän jälkeen tilanne muuttui. Loppuvuo-den aikana lauhdevoimalaitokset kävivätsuunnitellusti.

Lämpövoimaa ei ole järkevää tuottaa ly-hytaikaisesti markkinahinnan vaihdellessa.Erityisen hankalia ovat tilanteet, joissa mui-den maiden siirtoverkkojen rajoitukset vai-kuttavat hetkellisesti Suomen hintatasoon.

Säätökapasiteettina olevan vesivoiman lisäksitulevaisuudessa käytetään yhä enemmän säh-köpörssin erikoistuotteita.

TUONTI VENÄJÄLTÄ

Sähköä tuotiin Venäjältä 670 gigawattitun-tia 100 megawatin teholla. Tuonti säilyi edel-lisen vuoden tasolla. Se oli noin neljä pro-senttia koko Pohjolan Voiman sähkönhan-kinnasta. Vuoden lopulla päivitettiin vuon-na 1996 laadittua sopimusta sähkömarkki-noita ja tuontikapasiteettia vastaavaksi. Tuon-titeho nousee 100 megawatista 400 mega-wattiin vuoden 2001 alusta.

SÄHKÖKAUPPA JA TUONT I


Vuonna 1999 siirretty sähkömäärä oli 1,9terawattituntia eli 20 prosenttia vähemmänkuin edellisenä vuonna. Alueverkkotoimin-nan liikevaihto oli 3,3 miljoonaa euroa. Vuo-den aikana myytiin alueverkkoa 20 kilometriäsekä keskeneräinen 400 kilovoltin Kymi -Vainikkala -johtohanke. Vuoden lopussaverkon laajuus oli 250 kilometriä.

Alueverkkotariffien rakennetta päätettiinmuuttaa vuoden 2000 alusta lukien. Tarkis-tettu tariffi vastaa aikaisempaa paremminalueverkon kustannusrakennetta ja helpot-taa voimalaitosten ajosuunnittelua.

Pohjolan Voima on kantaverkkoyhtiöFingrid Oyj:n merkittävä osakas 25,1 pro-sentin osuudella. Fingrid alensi tariffejaanseitsemän prosenttia vuoden 2000 alusta.Alennuksen vaikutus siirretään sellaisenaanalueverkkotariffeihin.

Noin 160 kilometrin mittainen 110 ki-lovoltin voimajohto Jumiskosta Taivalkos-

SÄHKÖN S I IRTO

kelle korvataan uudella johdolla Pirttikos-kelle. Uuden johdon pituus on 40 kilomet-riä, josta 30 kilometriä rakennetaan vanhallejohtokadulle. Johdon rakentaminen ajoittuuvuosille 2000 ja 2001. Investoinnin arvo onneljä miljoonaa euroa.

Lähde: Sähkömarkkinakeskus

VEROTTOMAN SIIRTOHINNAN KEHITYS

KotitaloudetKeskisuuri

teollisuus

1/19981/1997 1/1999 1/2000

110

105

100

95

90

85

80

100 = vuoden 1997 alun hintataso

24



PALVELUKONSERNI

Palvelukonserni tuottaa energian tuotantoon,käyttöön ja hankintaan liittyviä lisäarvorat-kaisuja ja palveluja ensisijaisesti energiasek-torille ja energiaintensiiviselle teollisuudel-le.

Lähtökohtana on ollut luoda toiminta-ympäristö, joka takaa tulevaisuuden vaati-mukset täyttävän palvelukehityksen konserninnykyisille ja tuleville asiakkaille. Konserniinkuuluvat yritykset ovat yhteistyössä käynnis-täneet Empower-kehitysohjelman, jonka ta-voitteena on uusien palvelukokonaisuuksi-en suunnittelu ja osaamisen aikaisempaa asia-kaslähtöisempi hyödyntäminen. Tässä työssämyös konsernin ulkopuoliset yhteistyökump-panit ovat tärkeässä asemassa. Palvelutoimin-toihin liittyvän kehitystyön taustalla on Poh-jolan Voiman pääomistajien fuusioiden ja yri-tysostojen kautta tapahtunut kehitys kansain-välisiksi suuryrityksiksi.

Palvelukonsernin emoyhtiön omistustajärjesteltiin vuoden 1999 lopussa niin, ettäPohjolan Voiman lisäksi omistajiksi tulivat

Pohjolan Voiman osakkaat. Palvelutoimin-tojen keskittämisprosessin yhteydessä perus-tettiin kaksi uutta yhtiötä, Power-IT Oy jaPower-OM Oy. Lisäksi ostettiin osake-enem-mistö Powertechnics Consulting EngineersOy:stä.

Uudelleen organisointiin liittyi myös ta-loushallinnon, markkinoinnin, kiinteistöhal-linnon ja henkilöstöhallinnon keskittäminenkonsernitasoiseksi Yrityspalvelut-yksiköksi.

PVO-Palvelut -konserniin kuuluvat ty-täryhtiöt Ramse Consulting Oy, Länsi-Suo-men Yhteiskäyttö Oy, Power-IT Oy, Power-OM Oy, PVO-Engineering Oy sekä sentytäryhtiö Powertechnics Consulting Engi-neers Oy.

Näissä yhtiöissä työskenteli vuoden 1999lopussa yhteensä 239 henkilöä. Palvelukon-sernin liikevaihto oli 40,4 miljoonaa euroa.Lisäksi PVO-Palvelut omistaa osuuksia Suo-men Voimatekniikka Oy:stä, TXU NordicEnergy Oy:stä ja Fincopower Oy:stä.

26


KONSULTO INT I KONSULTOINTIMUUTOKSESSA

Sähköisen kaupankäynnin ja asioinnin ase-ma kasvaa samalla kun toiminnanohjausjär-jestelmien käyttöä tehostetaan. Riskien- javaatimustenhallinnasta on tullut uusia kil-pailutekijöitä. Näihin kehityskaariin vastaa-minen on johtava teema konsultointipalve-lujen kehittämisessä.

Yritys- ja liikkeenjohdon konsultointipal-velut toteuttaa Ramse Consulting Oy. Osaa-minen kattaa liiketoimintaprosessien ja ope-ratiivisen toiminnan tehostamiseen sekä tie-tohallintoon, riskienhallintaan ja investoin-tiprojekteihin liittyvän konsultoinnin. Yri-tys on yksi Suomen edistyksellisimpiä ryh-mä- ja kumppanuustoimintamallia toteut-tavia konsulttitoimistoja. Omilla osaamisalu-eillaan Ramse kuuluu markkinajohtajiin Suo-messa. Asiakkaat edustavat pääasiassa ener-gia- ja metsäsektoria. Yhtiön liikevaihto vuon-na 1999 oli 4,3 miljoonaa euroa, josta noinneljännes tuli kansainvälisestä liiketoimin-nasta. Henkilökunnan määrä oli vuoden lo-pussa 35.

LAAJAT PROJEKTITPÄÄTÖKSEEN

Mennyt vuosi oli laajojen projektien val-mistumisen vuosi. Pohjolan Voiman ja UPM-Kymmenen suuret tietojärjestelmäprojektit,joissa Ramse toimi käyttöönottokonsultti-na, saatiin pääosin valmiiksi. Myös NorskeSkogin Golbeyn uuden paperitehtaan käyn-nissä- ja kunnossapidon valmistautumiseensekä tietojärjestelmien käyttöönottoon liit-tyvä projekti Ranskassa valmistui.

Vuoden 1999 lopulla Ramsen omistus-rakenne muuttui ABB Service Oy:n tulles-sa osakkaaksi 43 prosentin osuudella. Tämäedistää uusien konsultointipalvelujen ja -kon-septien kehittämistä sekä käyttöönottoa esi-merkiksi metsäteollisuuden kunnossapitokon-sultoinnin osalta.

Ramse ohjaa toimintaansa myös entistäkansainvälisemmäksi asiakkaiden ja omista-jien globalisoitumisen myötä.


ENG INEER ING

UUTTA TOIMINTAA, UUSIATUOTANTOMUOTOJA

Engineering-toiminnoista vastaa PVO-En-gineering Oy. Yrityksellä on vankka asemaSuomessa ja se on laajentamassa toimintaan-sa. Merkittävimpiä muutoksia oli tietotek-niikkatoimintojen eriyttäminen Power-ITOy:öön. Samaan aikaan aloitti toimintansaYmpäristö ja uusiutuva energiatoimiala, jokakeskittyy biopolttoaineiden, tuulen ja pien-vesivoiman käyttöön liittyvään osaamiseensekä ympäristöpalveluihin.

PVO-Engineering osti osake-enemmis-tön Powertechnics Consulting EngineersOy:stä. Yritys on erikoistunut lämpövoima-prosesseihin ja erityisesti voimalaitostekniik-kaan. PVO-Engineeringin liikevaihto oli 15,7miljoonaa euroa. Henkilökunnan määrä olivuoden lopussa 94.

SUURTEN SOPIMUSTEN VUOSI

Suomessa on meneillään useita biopolttoai-nevoimalaitoshankkeita, joiden esisuunnit-telussa PVO-Engineering on mukana. Yh-tiöllä on myös päävastuu Oy AlholmensKraft Ab:n Pietarsaaren monipolttoainevoi-malaitoksen suunnittelu- ja rakennuttamis-palveluista. Lisäksi hankkeen vaatimat ym-päristöselvitykset sekä luvitukset on hoidettukiinteässä yhteistyössä Pohjolan Voiman kans-sa. PVO-Engineeringin ja Oy AlholmensKraft Ab:n välinen sopimus kattaa myösBalance of plant -laitetoimitukset.

PVO-Engineering sai Fingrid Oyj:n Fors-san 400 kilovoltin muuntoaseman muutos-työurakan, jonka arvo on noin 4,8 miljoo-naa euroa. Yhtiö myös vastaa Pohjolan Voi-man käynnistämän, Suomen olosuhteissamittavimman, merituulivoimaselvityksenkoordinoinnista sekä teknisistä ja taloudel-lisista selvityksistä. Hankkeen ympäristösel-vitykset tuotetaan Insinööritoimisto PaavoRistola Oy:n kanssa.

Vuonna 1999 tehtiin avaus Latvian ener-giasektorille. Projektissa selvitetään puupe-räisiä polttoaineita ja turvetta polttoainee-naan käyttävän kaukolämpövoimalaitoksenrakentamista Valmieraan.

Virossa PVO-Engineeringin johtamakonsortio voitti kansainvälisen tarjouskilpai-lun. Lähes 6,7 miljoonan euron avaimet kä-teen -toimitus kattaa 330 kilovoltin voima-johdon rakentamisen Eesti Energialle.

28


SÄHKÖKAUPPAPALVELUTENERGINEN PALVELUTALO

Palvelukonsernin sähkökauppapalveluista vas-taa Länsi-Suomen Yhteiskäyttö Oy. Palve-lut koostuivat vuonna 1999 verkoston käy-tönvalvonnasta ja voimalaitosten ohjauksestasekä energiayhtiölle ja teollisuusyrityksillemyytävistä sähkötaseen hallintaan, tasesel-vityksiin, raportointiin ja laskutukseen liit-tyvistä palveluista. Yrityksellä on Suomessayli 50 asiakasta.

Länsi-Suomen Yhteiskäyttö on Suomenjohtava energia-alan palvelutoiminnan ke-hittäjä. Sillä on jo pitkään ollut vastuu muunmuassa Pohjolan Voiman ja sen osakkaidenvoimalaitosten ohjaukseen, sähkönhankin-takustannusten optimointiin ja verkostonvalvontaan liittyvistä palveluista. Yritys vas-taa Pohjolan Voiman voimalaitosten ajosuun-nittelusta sekä tekee hankinnan optimoin-tiin liittyvät pörssi- ja muut sähkökaupat.Palveluihin kuuluvat myös sähkön tuontiinVenäjältä liittyvät käyttötoimet. Länsi-Suo-men Yhteiskäytön liikevaihto kasvoi vuon-na 1999 22,5 miljoonaan euroon. Henkilö-kunnan määrä oli 72.

Kesällä otettiin käyttöön uusi keskusval-vomo Harjavallassa ja joulukuussa täysin uu-

distettu käytönvalvontajärjestelmä. Kolmevanhaa erillistä järjestelmää korvattiin yh-teisellä hajautetulla järjestelmällä, jonka avullakäytönvalvontapalvelut voidaan toteuttaajoustavasti mistä tahansa kolmesta valvomos-ta.

TOIMINTA KANSAINVÄL ISTYY

Vuoden aikana Länsi-Suomen Yhteiskäyt-tö sai uuden asiakkaan, kun TXU NordicEnergy Oy:stä tuli Pohjolan Voiman omis-taja. Länsi-Suomen Yhteiskäyttö hoitaa TXUNordic Energyn tasehallintaa ja kapasitee-tin operatiivista käyttötoimintaa.

PVO-BLOKIN SÄHKÖNJAKELU 1999 – 26 451 GWh

Tase- ja säätösähkön myynti 0,1 %

Sähkökaup-

piaat 40,3 %

Teollisuuskuluttajat 54,3 %

Markkinasähkön

myynti 5,3 %


IKÄ ISEKSEEN KEHITTYNYT

Palvelukonsernissa on laajaa energia-alantietojärjestelmäosaamista. TietotekniikkayhtiöPower-IT Oy perustettiin toukokuussa 1999.Informaatioteknologiaan liittyvä osaaminenkeskitettiin yhteen yritykseen vuoden 2000alusta. Power-IT tuottaa järjestelmäpalve-luita, käytönvalvonnan, energianhallinnan jaenergianmittausten vaatimia palveluja pait-si Pohjolan Voimalle ja sen osakkaille, myösmuille alan yrityksille.

Oleellista informaatioteknologiatoimin-nassa on kehittää yhteistyössä uusia palve-luja valikoitujen kumppaneiden kanssa.

PROJEKTIT TÄYDESSÄVAUHDISSA

Pohjolan Voiman tuotannon käynnissäpidonImmpower-tietojärjestelmäprojektissa Power-IT vastasi järjestelmän teknisen arkkitehtuu-rin toteuttamisesta, koulutuksesta ja käyt-täjätuen järjestämisestä. Vastaavalla tavallatoteutettiin myös Pohjolan Voiman talous-hallinto- ja toimistojärjestelmät.

Kolmas vuoden 1999 merkittävä hankeoli Länsi-Suomen Yhteiskäytön käytönval-vontajärjestelmä KVJ 2000 -projekti.

T I ETOJÄRJESTELMÄTPower-IT:n henkilökunnan määrä vuo-

den 2000 alkaessa oli 57. Heistä 40 siirtyiLänsi-Suomen Yhteiskäytöstä ja 17 PVO-Engineeringistä.

Liiketoimintaan liittyvä käyttöomaisuusostettiin PVO-Engineeringiltä, Länsi-Suo-men Yhteiskäytöltä ja Pohjolan Voimalta.

30


KUNNOSSAPIDONOSAAMISTA

JA T IEDONHALLINTAA

Sähkömarkkinoiden muutoksen seuraukse-na alhaiset sähkönhinnat ovat tuoneet te-hostamis- ja muutospaineita tuotantotoimin-taan. Palvelujen tuottamisesta ja kehittämi-sestä palvelukonsernissa vastaa kesäkuussa1999 perustettu Power-OM Oy.

Käyttö ja kunnossapitopalvelut paranta-vat asiakkaiden energiantuotannon tehok-kuutta. Power-OM kehittää, tuottaa ja so-veltaa osaamiseen sekä tiedon hallintaan pe-rustuvia ratkaisuja. Sen tehtävänä on ensi-sijaisesti Pohjolan Voiman tuotannon kun-nossapitotoiminnan kehittäminen.

KÄYTTÖ JA KUNNOSSAP ITO

YHTEISTYÖTÄJA UUSIA

TOIMINTAMUOTOJA

Olennaisena osana Power-OM:n kehittämis-tä on yhteistyöverkoston luominen kehitet-täessä kunnossapidon kokonaispalveluita.Verkosto tulee kattamaan sekä kunnossapi-topalveluiden toimittajia että laitetoimitta-jia.


UUSIA NÄKYMIÄVERKONRAKENTAMISEEN

Suomen Voimatekniikka Oy:n asennus-,urakointi- ja kunnossapitotoiminta on jakau-tunut neljään liiketoiminta-alueeseen, jotkaovat Voimajohdot, Sähköasemat, Jakelujohdotsekä vuonna 1999 hankittu Telejohdot. Toi-minta ostettiin Porin Puhelin Oy:ltä ja Län-nen Puhelin Oy:ltä. Kaupan yhteydessä hen-kilöstömäärä lisääntyi 45 hengellä. SuomenVoimatekniikan liikevaihto oli 19 miljoonaaeuroa ja henkilökunnan määrä 230.

Sähköasemat-toimialalla oli vuoden 1999aikana meneillään kaksi suurta hanketta Fin-grid Oyj:lle. Voimajohdot-toimialalla Suo-men Voimatekniikka teki Fingrid Oyj:n kans-sa kolmevuotisen kunnossapitosopimuksen.Yhteensä Suomen Voimatekniikalla on kun-nossapidettävää voimajohtoa 6 500 kilometriä,josta vajaa puolet on Fingridin verkkoa.

MARKKINAT KASVUSSA

Noin 30 prosenttia liikevaihdosta tulee Ja-kelujohdot-toimialalta. Markkina kasvaa, kos-ka energiayhtiöt ulkoistavat yhä enemmänjakeluverkkojensa rakentamista ja kunnos-sapitoa.

URAKOINT I JA ASENNUS

Kasvua on odotettavissa myös Telejoh-dot-toimialalla, koska myös puhelinyhtiötulkoistavat verkonrakentamistaan aikaisempaaenemmän.

PALVELU YL ITTÄÄ RAJAT

PVO-Palvelut laajensi toimintaansa Balti-aan ja osti 28.3.2000 allekirjoitetulla kau-palla osake-enemmistön (59 prosenttia) vi-rolaisesta Eesti Elektrivõrkude EhituseAS:stä. Se on Viron suurin voimajohto- jateleverkoston rakentamiseen erikoistunut yri-tys. Yritysosto toteuttaa kansainvälistymis-tavoitteita valikoiduilla alueilla.

32


YMPÄRISTÖVUOS I 1999

Pohjolan Voiman ympäristönsuojelutyö edis-tyi hyvin. Päästöt ilmaan pienenivät edel-leen. Vesiympäristöjen kunnostustöitä jatket-tiin. Voimalaitosorganisaatiot saivat valmiiksiympäristöjärjestelmänsä ja niille myönnet-tiin sertifikaatit.

KIOTO HALLITSI OTSIKOITA

EU ilmoitti Suomen puheenjohdolla pyrki-vänsä ratifioimaan Kioton pöytäkirjan vuon-na 2002. Lukuisat käytännön toimet ovatvielä ratkaisematta. Eteneminen riippuu olen-naisesti siitä, millaisia tuloksia saavutetaanHaagin osapuolikokouksessa vuonna 2000.

Suomen uuden hallituksen ohjelmaankirjattiin kansallisen toimenpidesuunnitel-man laatiminen. Eri ministeriöt ryhtyivätvalmistelemaan sektorikohtaisia ohjelmiakauppa- ja teollisuusministeriön koordinoi-mana.

UUSI YMPÄRISTÖN-SUOJELULAKI VALMISTUI

Vuodesta 1994 valmisteltu ympäristölainsää-dännön uudistus valmistui. Uudistuksen läh-tökohtana on EU:n IPPC-direktiivi, jokaedellyttää ympäristön eri elementteihin koh-distuvien vaikutusten yhdennettyä tarkaste-lua ympäristölupaa käsiteltäessä. Kaikki pääs-töjä koskevat lupasäännökset sisältyvät nytuuteen ympäristönsuojelulakiin. Vesioikeu-det lakkaavat ja tilalle perustetaan kolme ym-päristölupavirastoa. Lupaviranomaisina jat-kavat alueelliset ympäristökeskukset ja kunnat.Pääperiaatteena luvituksessa on ns. yhdenluukun periaate.

POHJOLAN VOIMA -KONSERNINSERTIF IKAATIT KATTAVAT 30 %

SUOMEN SÄHKÖN TUOTANNOSTA

Pohjolan Voiman ympäristöjärjestelmät val-mistuivat vuonna 1997 asetetun tavoitteenmukaisesti. DNV Certification OY/ABmyönsi PVO-Vesivoima Oy:lle ja PVO-Lämpövoima Oy:lle sertifikaatit standardinISO 14 001 mukaisen ympäristöjärjestelmän

noudattamisesta. Nokian Lämpövoima Oysai lisäksi erillisen sertifikaatin. Sitoutumi-sen kannalta on tärkeää, että voimalaitosor-ganisaatiot ovat rakentaneet järjestelmänsäitse. Kun myös Pohjolan Voima Oy:n tytär-yhtiö Teollisuuden Voima Oy sai oman ser-tifikaattinsa, Pohjolan Voima -konsernin kokotuotanto noudattaa nyt sertifioitua ympäris-töjärjestelmää.

Laitosten ympäristöohjelmat koostuvatPohjolan Voiman konsernitasoisista tavoit-teista ja linjauksista sekä laitosten omistapäämääristä ja tavoitteista, Ne perustuvatmerkittävien ympäristönäkökohtien kartoi-tukseen. Ympäristöohjelmien toimeenpa-no ja ylläpito varmistetaan eri tasoisten ym-päristökatselmusten avulla. Sertifikaattienvoimassa pysyminen edellyttää toiminnanjatkuvaa parantamista.

HYVÄ VUOSI YMPÄRISTÖNKANNALTA

Pohjolan Voiman vuosi 1999 oli ympäris-tön kannalta myönteinen.Voimalaitostenkokonaispäästöt alenivat edelleen vuodesta1998 ja olivat noin 60 prosenttia vuosien 1996ja 1997 tasosta.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä voitiinjo toisena vuonna peräkkäin välttää omassatuotannossa huomattavasti korvaamalla suun-niteltua lauhdevoiman tuotantoa markkinoiltaostetulla sähköllä.

Lentotuhkan hyödyntämisessä esiin nous-seet ongelmat lisäsivät kaatopaikalle toimi-tetun tuhkan määrää. Tämä käänsi lämpö-voiman tuotannon ympäristöindeksin pitkäänjatkuneen positiivisen trendin lievästi nega-tiiviseksi.

Vesivoiman tuotannon vaikutusalueillajatkettiin vesiympäristön kunnostustöitäsuunnitelmien mukaisesti yhteistyössä alu-eellisten ympäristökeskusten kanssa. Ka-lanistutusvelvoitteeseen edellisenä vuonnajäänyt istutusvaje saatiin täytetyksi. Kemi-jokisuun kalastusmatkailukeskus aloitti toi-mintansa PVO-Vesivoima Oy:n tiloissa.

LÄMPÖVOIMAN YMPÄRISTÖ-INDEKSI 1990-1999

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

090 91 92 93 94 95 96 97 98 99

Lämpövoiman tuotannon ympäristöindeksi sisältäähiilidioksidin, rikkidioksidin, typen oksidien jahiukkasten ominaispäästöt sekä läjitettyjensivutuotteiden määrän, kaikki samallapainoarvolla.


TUTKIMUKSIA UUSIUTUVISTAENERGIALÄHTEISTÄ

Uusiutuvien energialähteiden käyttöä edis-tetään voimakkaasti sekä EU-tasolla että kan-sallisesti.

Pohjolan Voima päätti parantaa valmiuk-siaan uusiutuvien energialähteiden käytönlisäämiseen käynnistämällä kaksi laajaa tut-kimusta. Bioenergiaohjelman tavoitteena onparantaa bioenergian kilpailukykyä ja var-mistaa sen tekniset käyttömahdollisuudet.Hankkeessa selvitetään alueellista potenti-aalia, vaihtoehtoisia korjuumenetelmiä, kor-juuteknologian kehittämistä, polttoaineidenvastaanottojärjestelmiä voimalaitoksella sekäviherhakkeen polttoteknisiä kysymyksiä.

Merituulivoiman hyödyntämismahdolli-suuksia koskevassa tutkimuksessa tarkastel-laan teollisen mittakaavan (100–400 MW)tuulipuiston oikeudellisia, ympäristöllisiä, tek-nisiä ja taloudellisia edellytyksiä. Tavoittee-na on saada laajasti hyödynnettävää tietoamerituulivoiman rakentamisedellytysten ar-viointiin. Pohjolan Voima kehittää lisäksi tuu-livoimateknologiaa erillisenä hankkeena.

HIILIDIOKSIDIN OMINAISPÄÄSTÖT 1997

g/kWh (sähkö)

DN

K

GE

R NL

GB

R

EU

FIN

97

FIN

98

FR

A

SW

E

Lähde: Eurelectric Unipede: Eurprog Report

800

700

600

500

400

300

200

100

0

SO2-päästöt Tuotanto

PVO:N RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT

8

7

6

5

4

3

2

1

0

16

14

12

10

8

6

4

2

0

Tuhatta tonnia SO2

(sähkö ja lämpö) Tuotanto tuhatta GWh

90 95 96 97 9998

PVO:N HIILIDIOKSIDIN OMINAISPÄÄSTÖT

800

700

600

500

400

300

200

100

0

g/kWh (sähkö)

90 95 96 97 98 99

PVO:N HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT

6

5

4

3

2

1

0

16

14

12

10

8

6

4

2

0

Milj. tonnia CO2


90 95 96 97 9998

CO2-päästöt Tuotanto

PVO:N HIUKKASPÄÄSTÖT

1400

1200

1000

800

600

400

200

0

16

14

12

10

8

6

4

2

0

Tonnia Tuotanto tuhatta GWh

90 95 96 97 9998

Hiukkaset Tuotanto

Tuotanto

12

10

8

6

4

2

0

16

14

12

10

8

6

4

2

0

Tuhatta tonnia NO2


90 95 96 97 9998

NO2 -päästöt

Pohjolan Voima julkaisee erillisenympäristöraportin. www.pvo.fi

PVO:N TYPENOKSIDIEN PÄÄSTÖT

34


VARSINAISET JÄSENET

Tauno MatomäkiPuheenjohtajaHallituksen puheenjohtajaUPM-Kymmene Oyj

Jukka HärmäläVarapuheenjohtajaPääjohtajaStora Enso Oyj

Rauno HakkilaToimitusjohtajaEtelä-Pohjanmaan Voima Oy

Heimo KarinenPääjohtajaKemira Oyj

Antti OksanenPääjohtajaMetsäliitto-Yhtymä

Heikki SaraJohtajaUPM-Kymmene Oyj

Sven SohlströmToimitusjohtajaPerhonjoki Oy

Martin StanleyPresidentTXU Europe Energy Trading

HALLITUS

Takarivi vasemmalta: Timo Rajala (toimitusjohtaja), Erkki Varis, Juhani Pohjolainen, Rauno Hakkila,Arto Piela (hallituksen sihteeri), Esa Tirkkonen. Edessä vasemmalta: Sven Sohlström, Tauno Matomäki,Martin Stanley.

VARAJÄSENET

Juha Niemelä

ToimitusjohtajaUPM-Kymmene Oyj

Juhani Pohjolainen

Diplomi-insinööriStora Enso Oyj

Veikko LeivonniemiToimitusjohtajaVaasan Sähkö Oy

Esa TirkkonenVaratoimitusjohtajaKemira Oyj

Erkki VarisToimitusjohtajaOy Metsä-Botnia Ab

Martin GranholmVaratoimitusjohtajaUPM-Kymmene Oyj

Juhani PaananenJohtajaKokkolan Energialaitos

Richard MairManaging DirectorTXU Nordic Energy Oy

TIL INTARKASTAJA

KHT-yhteisöSVH Pricewaterhouse Coopers Oy


Ylärivi vasemmalta: Mauno Paavola, Jukka Kiviluoto, Aappo Kontu, Minna Korkeaoja, Arto Piela, Jussi Kivimäki (johtoryhmän sihteeri). Edessä vasemmalta: Matti Kaisjoki, Timo Rajala.

VARSINAISET JÄSENET

Timo RajalaToimitusjohtajaPohjolan Voima Oy

Matti KaisjokiJohtaja, toimitusjohtajan varamiesSähkön hankinta ja lämpövoima

Jukka KiviluotoToimitusjohtajaPVO-Vesivoima Oy

Aappo KontuJohtajaPalveluyhtiötoiminta ja teknologia

Minna KorkeaojaJohtajaTalous ja verotus

Arto PielaJohtajaStrategiat, laki ja ympäristö,viestintä, osto

Mauno PaavolaToimitusjohtajaTeollisuuden Voima Oy

VARAJÄSENET

Risto VesalaJohtajaTietohallinto, verkkojärjestelmät

Paavo OnkaloJohtajaYrityssuunnittelu

Risto MäkinenJohtajaVenäjän ja Baltian liiketoiminta

Timo VäisänenJohtajaRahoitus

Kauko RelanderJohtajaOstotoiminta, yhteiskuntasuhteet

JOHTORYHMÄ

36


TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LÄHIAJAN NÄKYMÄTVuonna 1999 Suomen sähkönkulutus oli 77,9 terawattituntia. Kas-vua edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6 prosenttia. Teollisuuden jarakentamisen osuus käytetystä sähköstä oli 42,5 terawattituntia eli54,6 prosenttia. Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi kaksi prosenttia.

Pohjolan Voima -konsernin sähkönhankinta kertomusvuonna oli22,2 terawattituntia eli lähes kolmannes kotimaisesta kulutuksesta.Pohjolan Voima Oy toimitti osakkailleen sähköä 15,7 terawatti-tuntia ja Teollisuuden Voima Oy muille osakkailleen kuin Pohjo-lan Voimalle 6,5 terawattituntia. Konsernin sähkönhankinta vuon-na 1998 oli 21,6 terawattituntia ja toimitus osakkaille 15,5terawattituntia.

Kysynnän voimistuminen vauhdittaa teollisuustuotannon ja vien-nin kasvua. Teollisuuden sähköntarpeen arvioidaan lisääntyvän 3prosenttia vuonna 2000, metsäteollisuuden 3,5 prosenttia.

MUUTOKSET LIIKETOIMINNASSA JA KONSERNIRAKENTEESSAPVO-Palvelut Oy aloitti toimintansa vuoden alussa. Sen omistuk-seen siirrettin Pohjolan Voima - konsernin muun kuin voimantuo-tannon tai -siirron osakkeet. PVO-Palvelut yhtiöitti tietotekniik-katoimintansa Power-IT Oy:öön, joka aloitti operatiivisentoimintansa vuoden 2000 alussa. Sen palvelukseen siirtyi noin 60henkilöä konsernin sisältä. PVO-Palvelut perusti erillisen kunnos-sapitoyhtiön Power-OM Oy:n.

PVO-Engineering Oy osti maaliskuussa osake-enemmistön ener-gia-alan suunnitteluyhtiö Powertechnics Consulting EngineersOy:stä.

Pohjolan Voima perusti elokuussa teollisuuden prosessivoimayhti-ön Jämsänkosken Voima Oy:n.

KONSERNIN TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEETVuonna 1999 käynnistettiin useita teknologiastrategian mukaisiatutkimus- ja kehityshankkeita. Kehitystyöhön saatiin rahoitustaEU:sta, KTM:stä ja TEKES:sta.

Tuotantorakenteen kehittämisen kannalta merkittävin hanke onbioenergiaohjelma. Tavoitteena on parantaa bioenergian kilpailu-kykyä ja varmistaa sen käyttötekniset edellytykset.

Pohjolan Voima käynnisti laajan tutkimuksen merituulivoiman käyt-tökelpoisuudesta. Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioidatuulivoiman rakentamisedellytyksiä. Tuulivoimateknologiaa kehi-tetään erillisenä hankkeena.

Käynnissäpidon tietojärjestelmien modernisointiprojekti lämpö- javesivoimalaitoksilla saatiin päätökseen.

Vuosituhannen vaihtumisen mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiinvarauduttiin päivittämällä ja uusimalla tietojärjestelmiä tarvittavil-ta osin. Vuoden vaihtuessa oli tuotantoyksiköiden ja valvomoidenhenkilöstöä tehostetussa toimintavalmiudessa. Automaatio- ja tie-tojärjestelmissä ei esiintynyt ongelmia.

KÄYNNISSÄ OLEVAT OIKEUSPROSESSITPVO-Vesivoima Oy:n korvauskanne Suomen valtiota vastaan oliedelleen Helsingin käräjäoikeuden käsiteltävänä. Kanteessa vaadi-taan korvausta Iijoen lisärakentamisen estymisen johdosta mene-tetyistä sähkönmyyntituloista.

Korkein oikeus päätti 1.3.2000, että valtion on maksettava PVO-Vesivoimalle koskiensuojelulain säätämisen vuoksi hyödyttömäksikäyneistä investoinneista korvausta noin 100 miljoonaa markkaa.

PVO-Vesivoiman ja PVO-Lämpövoima Oy:n valitukset valtioneu-voston Natura-päätöksestä ovat ratkaisematta korkeimmassa hal-linto-oikeudessa.

LÄHIAJAN KEHITYSHANKKEETViime vuosina päätetyt ja valmistellut hankkeet tukevat kestävänkehityksen periaatetta ja YK:n ilmastosopimuksen tavoitteita.

Puuta, kuorta, metsähaketta ja turvetta pääpolttoaineena käyttä-vän voimalaitoksen rakentaminen UPM-Kymmene Oyj:n Pietar-saaren tehtaiden yhteyteen jatkui. Hankkeen toteuttaa Oy Alhol-mens Kraft Ab. Voimalaitos valmistuu lokakuussa 2001.

Pohjolan Voiman ja Rautaruukki Oyj:n selvitystyö RautaruukinRaahen tehtaiden yhteyteen rakennettavasta voimalaitoksesta päät-tyi eikä investointia aloitettu.

Kokkolan Voima Oy:n suunnittelema kaukolämpöä ja sähköä tuot-tava voimalaitos odottaa investointipäätöstä. Laitos käyttäisi polt-toaineena kotimaisia biopolttoaineita, metsähaketta ja turvetta.

UPM-Kymmene Oyj ja Pohjolan Voima ovat suunnitelleet Jäm-sänkosken tehtaiden voimantuotannon laajennusinvestointia. Uu-den voimalaitoksen polttoaineena olisi kuori, metsähake, turve jabiolietteet. Sen sähköteho olisi 52 ja lämpöteho 185 megawattia.Laitos valmistuisi syksyllä 2002. Investoinnin toteuttaisi Jämsän-kosken Voima Oy.

Kouvolan Seudun Sähkö Oy, Kuusankosken Aluelämmitys Oy,Pohjolan Voima, UPM-Kymmene Oyj, ja Kouvolan kaupungin kau-kolämpöyhtiö sopivat kesäkuussa Kuusankoskelle suunniteltavanvoimalaitoksen kehitystyöstä. Uusi voimalaitos tuottaisi 80 mega-wattia sähköä ja 100–150 megawattia prosessihöyryä sekä 60–70megawattia kaukolämpöä. Pääpolttoaineena olisivat tehtailla syn-tyvä biopolttoaine, metsähake ja turve. Laitoksen kaupallinen käyttövoisi alkaa vuoden 2002 lopussa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS


Estlink-projekti Viron ja Suomen sähköjärjestelmien yhdistämi-seksi tasasähköyhteydellä jatkui. Hankkeessa ovat mukana EestiEnergia, Helsingin Energia ja Graningeverkens AB (publ). Selvi-tystyö valmistuu keväällä 2000.

Teollisuuden Voiman tytäryhtiö Posiva Oy jätti valtioneuvostolleperiaatepäätöshakemuksen Eurajoen Olkiluotoon rakennettavastakäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilasta. Eurajoen kunta onantanut hankkeesta hyväksyvän lausunnon.

Teollisuuden Voima pitää yllä valmiutta käynnistää uutta ydinvoi-malaitosyksikköä koskeva lupamenettely. Olkiluotoon mahdollisestirakennettavan voimalaitosyksikön ympäristövaikutukset on arvioitu.Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi lausuntonsa YVA-selostuk-sesta helmikuussa 2000.

TUOTANTOSähkön tuotanto väheni kertomusvuonna Suomessa vajaan prosen-tin, koska sähkömarkkinoilta oli saatavissa kotimaista tuotantoa hal-vempaa sähköä. Sähkön nettotuonti kasvoi lähes 20 prosenttia.

Olkiluodon ydinvoimalaitos kävi ensimmäisen täyden vuoden ko-rotetulla tehotasolla. Laitoksen tuotanto oli ennätyksellinen. Sa-teisen alkuvuoden ja markkinasähkön alhaisen hintatason vuoksilauhdevoimalaitokset tuottivat sähköä vähemmän kuin edellisenävuonna.

Kivihiilen hankinnassa oli tavoitteena varmistaa käyttövarastojenriittävyys yli talvikauden 2000. Normaalia pienemmäksi jääneenkulutuksen vuoksi hankintatarve oli vain 0,5 miljoonaa tonnia,kun se vuonna 1998 oli 1,3 miljoonaa tonnia. Hiilen hankinta-hinta oli kertomusvuoden kesäkaudella poikkeuksellisen alhainen.Hankinnat tehtiin pääasiassa Venäjältä sekä lisäksi Etelä-Afri-kasta ja Puolasta. Varastotaso oli vuoden vaihteessa tavoitteen mu-kainen.

Koko tuotantotoimintaa koskevat ympäristöjärjestelmät sertifioi-tiin asetetun tavoitteen mukaisesti.

Merkittäviä poikkeamia lupaehdoista ei tapahtunut. Lämpövoima-laitosten päästöt pienenivät hieman edellisestä vuodesta. Myös omi-naispäästöt alenivat. Toteutuneet päästöt olivat 20–75 prosenttiasallituista. Eurooppalaisessa päästövertailussa Pohjolan Voimantuottama sähkö menestyy hyvin.

Pohjolan Voima julkaisee erillisen tuotantoa ja sen kehittämistä kos-kevan ympäristöraportin. Teollisuuden Voima tekee oman ympä-ristöraporttinsa ydinvoimatuotannon osalta.

Pohjolan Voimalla tai sen tytär- tai osakkuusyhtiöillä ei ole tiedos-sa olevia kattamattomia ympäristövastuita.

INVESTOINNITKONSERNIYHTIÖTPohjolan Voima -konsernin investoinnit olivat yhteensä 36,8 mil-joonaa euroa. Ne olivat pääasiassa korvaus- ja perusparannusinves-tointeja.

PVO-Lämpövoima Oy ja Mussalon Voima Oy myivät tammikuussaTahkoluodon, Kristiinankaupungin ja Tolkkisten kaasuturpiinitFingrid Varavoima Oy:lle. 400 kilovoltin voimajohtotyö KymistäVainikkalaan myytiin Fingrid Oyj:lle keskeneräisenä.

OSAKKUUSYHTIÖTVaskiluodon Voima Oy:n uuden turpiinilaitoksen vastaanotto vii-västyi. Turpiinitoimitus ei täytä tehotakuita ja ylittää ääni- sekä ku-lutussuhdetakuuarvot. Lisäksi generaattorilla on värinäongelmia.Neuvottelut toimittajan kanssa jatkuvat.

TALOUS JA RAHOITUSKonsernin liikevaihto oli lähes yhdeksän prosenttia pienempi kuinedellisvuonna. Osakkaille toimitettu energiamäärä kasvoi kolme pro-senttia. Koska konserni toimii energian tuotannossa omakustan-nusperiaatteella, tarkoittaa liikevaihdon aleneminen ja tuotantomää-rän samanaikainen kasvu lopputuotteen yksikköhinnan alenemista.

Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Korollinen nettovelka aleni115,4 miljoonalla eurolla ja oli vuoden lopussa 758,2 miljoonaa eu-roa. Tästä 99,5 prosenttia oli euroissa ja loput ulkomaan valuutois-sa. Korkokulut laskivat 24,3 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta,mikä johtui nettovelan vähenemisestä sekä korkotason laskusta. Kor-kotuotot ja valuuttakurssivoitot alenivat 1,6 miljoonaa euroa.

Likviditeetin hoitamiseen konsernilla oli käytössä yhteensä 233 mil-joonan euron kotimaiset yritystodistusohjelmat ja 100 miljoonan dol-larin ECP-ohjelma. Vuoden lopussa nostamattomia valmiusluottojaoli 230 miljoonaa dollaria ja 50 miljoonaa Saksan markkaa.

Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 49,2 prosenttia.Omavaraisuutta laskettaessa laskennallisen verovelan ei oleteta rea-lisoituvan.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKEANNITTILIKAUDEN AIKANA MERKITTIIN SEURAAVAT ANNIT:• G-sarjan osakepääoman korotus (28.4.1999) 29 940 kappaletta

merkintähintaan 9,98 miljoonaa markkaa (1,68 miljoona euroa)suunnattuna UPM-Kymmene Oyj:lle, Perhonjoki Oy:lle, Kok-kolan kaupungille ja Päijät-Hämeen Voima Oy:lle.

UPM-Kymmene Oyj:n omistus Pohjolan Voimasta säilyi 46,1prosenttina. G-sarjasta se omisti annin jälkeen 55,9 prosenttia,kun omistus aiemmin oli 0 prosenttia.

38


Perhonjoki Oy:n omistus Pohjolan Voimasta säilyi 1,7prosenttina. G-sarjasta se omisti annin jälkeen 36,6 prosenttia,kun omistus aiemmin oli 0 prosenttia.

Kokkolan kaupungin omistus Pohjolan Voimasta säilyi 2,0prosenttina. G-sarjasta se omisti annin jälkeen 3,8 prosenttia,kun omistus aiemmin oli 0 prosenttia.

Päijät-Hämeen Voima Oy:n omistus Pohjolan Voimasta säilyi1,3 prosenttina. G-sarjasta se omisti annin jälkeen 1,3 prosent-tia, kun omistus aiemmin oli 0 prosenttia.

• D7-osakesarjan perustaminen (15.12.1999) 60 000 kappalettamerkintähintaan 20,0 miljoonaa markkaa (3,36 miljoonaa euroa)suunnattuna UPM-Kymmene Oyj:lle. Osakeannin jälkeenUPM-Kymmenen omistus Pohjolan Voiman koko osakepää-omasta oli 46,1 prosenttia ja D7-sarjasta 100 prosenttia, kunomistukset aiemmin olivat 46,1 ja 0 prosenttia.

• G-sarjan osakepääoman korotus (15.12.1999) 59 880 kappa-letta merkintähintaan 19,96 miljoonaa markkaa (3,36 miljoo-naa euroa) suunnattuna UPM-Kymmene Oyj:lle, PerhonjokiOy:lle, Kokkolan kaupungille ja Päijät-Hämeen Voima Oy:lle.

UPM-Kymmene Oyj:n omistus Pohjolan Voimasta säilyi 46,1prosenttina ja G-sarjasta 55,9 prosenttina.

Perhonjoki Oy:n omistus Pohjolan Voimasta säilyi 1,7prosenttina ja G-sarjasta 36,6 prosenttina.

Kokkola kaupunki omisti Pohjolan Voimasta ennen antia 2,0prosenttina ja annin jälkeen 2,1 prosenttia. G-sarjassa sen omis-tus säilyi 3,8 prosenttina.

Päijät-Hämeen Voima Oy:n omistus Pohjolan Voimasta säilyi1,3 prosenttina ja G-sarjasta 1,3 prosenttina.

Syyskuussa Pohjolan Voiman osakkaat UPM-Kymmene Oyj, StoraEnso Oyj, Kemira Oyj ja sen eläkesäätiö Neliapila, Etelä-Pohjan-maan Voima Oy sekä Oy Metsä-Botnia Ab myivät osuutensa (81prosenttia) Teollisuuden Sähkönmyynti Oy:stä Eastern Groupplc:lle (nyk. TXU Europe plc) ja luopuivat samalla sähkön sopi-musmyynnistä. Tämä myynti siirtyi Teollisuuden Sähkönmyyn-nin vastuulle, joka aiemmin toimi myyntiagenttina. Järjestelyyn liit-tyen Teollisuuden Sähkönmyynti osti em. osakkailta PohjolanVoiman C-sarjan osakkeita. Kaupan jälkeen TXU Nordic EnergyOy:n (aik. Teollisuuden Sähkönmyynti Oy) omistus Pohjolan Voi-masta oli 14,7 prosenttia.

Ruotsalainen Graningeverkens AB (publ) osti Ahlström EnergiaOy:n. Muutos omistuksessa velvoitti Ahlström Energia Oy:n tar-

joamaan Pohjolan Voiman osakkeet muiden osakkaiden lunastetta-viksi. Pohjolan Voiman hallitus päätti heinäkuussa lunastushinnas-ta. Oy Metsä-Botnia Ab, Metsä-Serla Oyj, Myllykoski Oyj ja UPM-Kymmene Oyj lunastivat osakkeet ja rekisteröivät omistuksensamarraskuussa.

HENKILÖSTÖKoko tuotantohenkilöstölle annettu koulutus ympäristöasioiden pe-rusteista saatiin päätökseen vuonna 1998. Vuonna 1999 koulutustasyvennettiin ympäristöjärjestelmien rakentamisen ja käyttöönotonedellyttämällä tavalla. Siihen käytettiin 740 henkilötyöpäivää.

Konsernissa otettiin vuoden aikana käyttöön uudet taloushallinnonja voimalaitosten käynnissäpidon tietojärjestelmät sekä uusittiin työ-ryhmä- ja toimisto-ohjelmistoja. Käyttökoulutusta annettiin yhteen-sä 2 000 henkilötyöpäivää.

Käynnissäpidon tietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä toteu-tettiin PVO-Vesivoimassa Muutospaja-hanke. Sillä parannettiinuuden järjestelmän käyttöönoton asiakaslähtöisyyttä.

Työilmapiirin ja yhteistoiminnan kehittäminen on tärkeää, kun kon-sernin rakenteita on muutettu ja muutetaan tulevaisuudessa. Viimevuonna toteutettiin kolme työkyvyn hallintaan liittyvää projektia.Niiden tavoitteena oli auttaa henkilöstöä selviytymään muutosti-lanteissa.

Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 1 454 henkilöä (1 421).Heistä 1 215 henkilöä työskenteli tuotantoyhtiöissä ja 239 henki-löä palvelukonsernissa.


1.1.–31.12.1999 1.1.–31.12.19981 000 € 1 000 €

LIIKEVAIHTO ( 1 ) 518 502 568 094

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -1 406 -15Valmistus omaan käyttöön -66 1 581Liiketoiminnan muut tuotot ( 2 ) 21 103 2 994

Materiaalit ja palvelut ( 3 ) -212 228 -211 962Henkilöstökulut ( 4 ) -65 680 -64 243Poistot ja arvonalentumiset ( 5 ) -101 491 -88 915Liiketoiminnan muut kulut ( 6 ) -92 794 -118 005

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 65 940 89 529

Rahoitustuotot ja -kulut ( 7 ) -37 798 -53 138

VOITTO (TAPPIO) ENNENTILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 28 142 36 391

Tuloverot ( 8 ) -10 513 -9 345

Vähemmistön osuus -2 393 -9 796

TILIKAUDEN VOITTO 15 236 17 250

KONSERNITULOSLASKELMA

40


KONSERNITASE

VASTAAVAA 31.12.1999 31.12.19981 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet ( 9 ) 59 721 64 910Aineelliset hyödykkeet ( 10 ) 1 517 707 1 590 359Sijoitukset ( 11 ) 280 659 254 549

1 858 087 1 909 818

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus ( 12 ) 207 367 231 148Pitkäaikaiset saamiset ( 13 ) 37 968 39 735Lyhytaikaiset saamiset ( 14 ) 93 264 81 769Rahat ja pankkisaamiset ( 15 ) 23 334 38 275

361 933 390 927

2 220 020 2 300 745

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA ( 16 )Osakepääoma 57 379 57 106Osakeanti 6 721 16 429Ylikurssirahasto 306 120 287 126Arvonkorotusrahasto 218 644 218 644

Edellisten tilikausien voitto 160 909 143 659Tilikauden voitto 15 236 17 250

765 009 740 214

VÄHEMMISTÖOSUUS 164 088 160 198

VIERAS PÄÄOMALaskennallinen verovelka ( 17 ) 162 132 151 635Pitkäaikainen vieras pääoma ( 18 ) 887 365 1 040 364Lyhytaikainen vieras pääoma ( 19 ) 241 426 208 334

1 290 923 1 400 333

2 220 020 2 300 745


1999 19981 000 € 1 000 €

LIIKETOIMINTALiikevoitto 65 940 89 529Oikaisut liikevoittoon1 58 122 74 572Käyttöpääoman muutos2 2 380 -6 571Korot -38 009 -56 045Saadut osingot 273 180Muut rahoituserät -62 2 726Maksetut verot -16 -1 345Liiketoiminnan rahavirta 88 628 103 046

INVESTOINNITOsakkeiden ostot -6 876 -19Muun käyttöomaisuuden ostot -29 967 -66 056Osakkeiden myynnit 2 882 1 651Muun käyttöomaisuuden myynnit 28 595 7 143Konsernirakenteen muutos 7 698 -Myönnetyt lainat -7 225 -12 277Investointien rahavirta -4 893 -69 558

RAHOITUSPitkäaikaisten lainojen nostot 7 159 21 778Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -135 281 -98 610Korollisten saamisten lisäys(-) tai vähennys(+) 1 767 362Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäys(+) tai vähennys(-) 18 120 -9 962Maksullinen osakeanti 9 559 23 291Rahoituksen rahavirta -98 676 -63 141

Rahavarojen muutos -14 941 -29 653Likvidit varat 1.1. 38 275 67 928Likvidit varat 31.12. 23 334 38 275

1 Oikaisut liikevoittoonPoistot ja arvonalentumiset 101 491 88 915Pysyvien vastaavien myyntivoitot(-) tai -tappiot(+) -18 500 -866Osuudet omistusyhteysyritysten tuloksista -24 869 -13 477

58 122 74 5722 Käyttöpääoman muutos

Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+) 23 781 2 731Korottomien saamisten lisäys(-) tai vähennys(+) -11 496 6 724Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+) tai vähennys(-) -9 905 -16 026

2 380 -6 571

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA

42


1.1.–31.12.1999 1.1.–31.12.19981 000 € 1 000 €

LIIKEVAIHTO ( 1 ) 358 806 406 483

Liiketoiminnan muut tuotot ( 2 ) 5 587 1 354

Materiaalit ja palvelut ( 3 ) -139 093 -163 728Henkilöstökulut ( 4 ) -4 182 -4 119Poistot ja arvonalentumiset ( 5 ) -1 737 -1 617Liiketoiminnan muut kulut ( 6 ) -221 844 -235 242

LIIKETAPPIO (-VOITTO) -2 463 3 131

Rahoitustuotot ja -kulut ( 7 ) 2 960 -573

VOITTO (TAPPIO) ENNENTILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 497 2 558

Tilinpäätössiirrot Poistoeron vähennys 817 1 722

Tuloverot ( 8 ) -549 -1 637

TILIKAUDEN VOITTO 765 2 643

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA


VASTAAVAA 31.12.1999 31.12.1998

1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet ( 9 ) 1 105 1 576Aineelliset hyödykkeet ( 10 ) 7 858 11 512Sijoitukset ( 11 ) Osuudet saman konsernin yrityksissä 647 232 631 905 Muut sijoitukset 287 030 336 602

943 225 981 595

VAIHTUVAT VASTAAVATPitkäaikaiset saamiset ( 13 ) 35 479 39 443Lyhytaikaiset saamiset ( 14 ) 47 581 47 058Rahat ja pankkisaamiset 17 362 35 230

100 422 121 731

1 043 647 1 103 326

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA ( 16 )

Osakepääoma 57 379 57 106 Osakeanti 6 721 16 429 Ylikurssirahasto 301 491 283 656Arvonkorotusrahasto 218 644 218 644

Edellisten tilikausien voitto 35 739 33 094 Tilikauden voitto 763 2 645

620 737 611 574

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄPoistoero 4 899 5 715

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen vieras pääoma ( 17 ) 294 570 402 746Lyhytaikainen vieras pääoma ( 18 ) 123 441 83 291

418 011 486 037

1 043 647 1 103 326

EMOYHTIÖN TASE

44


1999 1998 1 000 € 1 000 €

LIIKETOIMINTALiikevoitto -2 465 3 133Oikaisut liikevoittoon 1 -2 603 1 040Käyttöpääoman muutos 2 618 -27 754Korot 1 143 -3 994Saadut osingot 2 531 3 050Muut rahoituserät -714 371Maksetut verot -549 -1 637Liiketoiminnan rahavirta -2 039 -25 791

INVESTOINNITOsakkeiden ostot -18 364 -8 573Muun käyttöomaisuuden ostot -957 -839Osakkeiden myynnit 5 651 1 095Muun käyttöomaisuuden myynnit 4 573 1 734Myönnetyt lainat -3 740 -6 085Lainasaamisten takaisinmaksut 53 811 19 315Investointien rahavirta 40 974 6 647

RAHOITUSPitkäaikaisten lainojen nostot 12 175 14 417Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -81 179 -53 966Korollisten saamisten lisäys(-) tai vähennys(+) 3 964 2Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäys(+) tai vähennys(-) -162 -5 883Maksullinen osakeanti 8 399 23 291Rahoituksen rahavirta -56 803 -22 139

Rahavarojen muutos -17 868 -41 283Likvidit varat 1.1. 35 230 76 513Likvidit varat 31.12. 17 362 35 230

1 Oikaisut liikevoittoonPoistot ja arvonalentumiset 1 737 1 617Pysyvien vastaavien myyntivoitot(-) tai -tappiot(+) -4 340 -556

-2 603 1 0612 Käyttöpääoman muutos

Korottomien saamisten lisäys(-) tai vähennys(+) -523 -6 378Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+) tai vähennys(-) 1 141 -21 376

618 -27 754

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA


MUUTOKSET TILINPÄÄTÖSPERIAATTEISSAKonsernin tilinpäätös on tehty uudistetun kirjanpitolainsäädännönmukaisesti. Tuloslaskelman, taseen ja liitetietojen esitysmuoto poik-keaa edellisestä vuodesta. Vertailutiedot on muutettu vastaavasti.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAAJUUSKonsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhtiön lisäksi ne yhtiöt,joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti enemmän kuin puoletkaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai jossa sillä muu-toin on osakeyhtiölain 1. luvun 3 §:n mukainen määräysvalta.

Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät tilinpäätökseenhankintahetkestä lähtien ja myydyt myyntihetkeen asti.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSENLASKENTAPERIAATTEETKESKINÄINEN OSAKKEENOMISTUSKonsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaan.Tytäryhtiöiden osakkeista maksettu oman pääoman ylittävä hintaon kokonaan kohdistettu käyttöomaisuuteen. Kohdistettu konser-niaktiiva poistetaan ao. käyttöomaisuuserän poistosuunnitelmanmukaisesti.

SISÄISET LIIKETAPAHTUMAT JA KATTEETKonserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat, sisäis-ten palvelujen katteet sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu.

VÄHEMMISTÖOSUUSVähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta javapaaehtoisista varauksista ja esitetty taseessa omana eränään.

OSAKKUUSYRITYKSETOsakkuusyritykset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. Tu-loslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuusosakkuusyrityksen tuloksesta ja poistoerojen muutoksesta verove-lalla vähennettynä. Taseessa esitetään osakkeiden arvona osuus osak-kuusyrityksen omista pääomista ja verovelalla vähennetyistä kerty-neistä poistoeroista.

Osakkuusyritysten tulos esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄTUlkomaanrahan määräiset velat ja saamiset sekä vastuusitoumuk-set on arvostettu Suomen Pankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaankurssiin tai sopimuskurssiin. Velkojen ja saamisten muuntamisestasyntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu kurssieroiksi tuloslas-kelmaan.

PYSYVÄT VASTAAVATKäyttöomaisuus on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintame-noon suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettynä. Vesivoiman

rakennusten ja patorakenteiden arvonkorotukset sisältyvät tasear-voihin.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu arvioidun taloudelli-sen pitoajan mukaan. Pitoajoiksi on määritelty:• vesivoimalaitoksille 40–50 vuotta• ydinvoimalaitoksille 10–40 vuotta• lauhdevoimalaitoksille 25 vuotta• prosessivoimalaitoksille 4–40 vuotta• voimajohdoille 30 vuotta• muulle käyttöomaisuudelle 5–15 vuotta

Poistosuunnitelmaa toteutettaessa on lisäksi otettu huomioon lai-tosten vuotuiset käyttömäärät.

VAIHTO-OMAISUUSVaihto-omaisuus on arvostettu FIFO-periaatteella alkuperäiseenhankintamenoon. Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankin-tameno on tilinpäätöspäivänä alkuperäistä hankintamenoa pienem-pi, erotusta ei omakustannusperiaatteesta johtuen kirjata kuluksi.

VAPAAEHTOISET VARAUKSETVapaaehtoiset varaukset mukaan lukien kertynyt poistoero on jaettuvapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Tili-kauden aikana tapahtunut vapaaehtoisten varausten muutos on jaet-tu tilikauden tulokseen ja laskennallisen verovelan muutokseen.

LIIKEVAIHTOLiikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista vähennetään välillisetverot ja myönnetyt alennukset. Myyntitulot kirjataan tuotoiksi luo-vutushetkellä.

ELÄKEJÄRJESTELYTKonsernin yhtiöissä eläketurva on järjestetty kotimaisessa vakuu-tusyhtiössä.

TULOVEROTVeroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavatarvioidut verot tai osingonjaon perusteella määräytyvät verot, ai-kaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisen verovelanmuutos. Laskennalliset verovelat on laskettu käyttäen tilinpäätös-hetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Sisäiseen osin-gonjakoon perustuva yhtiöveron hyvitys on eliminoitu välittömis-tä veroista.

TILINPÄÄTÖSPERUSTEET

46


1999 1998 1999 19981 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

(1) LIIKEVAIHTOSähkön myynti 402 508 464 134 304 306 351 120Lämmön myynti 55 952 56 567 45 760 46 142Muu myynti 60 042 47 393 8 740 9 221

518 502 568 094 358 806 406 483

(2) LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOTKäyttöomaisuuden myyntivoitot 18 500 866 4 396 577Vuokratuotot 1 082 1 728 892 931Muut tuotot ja kulut 1 521 400 299 -154

21 103 2 994 5 587 1 354

(3) MATERIAALIT JA PALVELUT Polttoaineet 129 618 124 938 - - Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat 32 353 64 742 136 347 163 187Ostot tilikauden aikana 161 971 189 680 136 347 163 187Varastojen muutos 22 308 482 - -Ulkopuoliset palvelut 27 949 21 800 2 746 541

212 228 211 962 139 093 163 728

(4) HENKILÖSTÖKULUTPalkat ja palkkiot Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat 1 061 1 093 361 322 Muut palkat 51 960 50 854 3 194 3 133

53 021 51 947 3 555 3 455Eläkekulut 7 687 7 115 359 502Muut henkilösivukulut 4 972 5 181 268 162

12 659 12 296 627 664Henkilöstökulut yhteensä 65 680 64 243 4 182 4 119

Henkilöstö keskimäärin Toimihenkilöt 936 678 71 75 Työntekijät 518 743 7 12Yhteensä 1 454 1 421 78 87

Konserniyhtiöiden toimitusjohtajien eläkeiät ovat 60–65 vuotta.

(5) POISTOTSuunnitelman mukaiset poistot Perustamis- ja järjestelymenot 6 125 1 409 - - Muut pitkävaikutteiset menot 4 305 3 805 427 370 Rakennukset ja rakennelmat 10 406 9 402 224 112 Koneet ja kalusto 78 542 72 802 639 688 Muut aineelliset hyödykkeet 2 113 1 497 - - Sijoitukset - - 447 447

101 491 88 915 1 737 1 617

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

Konserni Emoyhtiö


1999 1998 1999 19981 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

(6) LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Energiat ostot 24 998 28 062 214 208 227 159 Osuus omistusyht.yr:n tuloksista -24 869 -13 477 - - Vuokrat 11 625 9 664 1 799 1 418 Kiinteistöverot 5 376 4 781 9 9 Muut 75 664 88 975 5 828 6 656

92 794 118 005 221 844 235 242

(7) RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTOsinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä - - - 865 Omistusyhteysyrityksiltä - - 2 529 2 137 Muilta 273 180 2 48

273 180 2 531 3 050

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Saman konsernin yrityksiltä - - 14 886 19 437 Muilta 7 953 12 102 1 289 1 469

7 953 12 102 16 175 20 906

Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä - - 174 107 Muilta 1 366 6 254 242 2 821

1 366 6 254 416 2 928

Korkotuotot yhteensä 9 319 18 356 16 591 23 834

Muut korko- ja rahoituskulut Saman konsernin yrityksille - - -9 469 -1 019 Muilta -47 390 -71 674 -6 693 -26 438

-47 390 -71 674 -16 162 -27 457

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -37 798 -53 138 2 960 -573

Erään korko- ja rahoitustuototsisältyy kurssivoittoja netto -62 2 726 -666 -371

(8) TULOVEROTTilikauden verot 51 1 057 584 1 349Edellisten tilikausien verot -35 288 -35 288Laskennallisen verovelan muutos 10 497 8 000 - -

10 513 9 345 549 1 637

Konserni Emoyhtiö

48


(9) AINEETTOMAT HYÖDYKKEET1 000 €

KONSERNIHankintameno 1.1. 58 106 106 56 377 0 114 589Lisäykset 10 2 5 693 681 6 386Vähennykset - -662 -600 -1 262Hankintameno 31.12. 58 116 108 61 408 81 119 713

Kertyneet poistot 1.1. -27 426 -28 -22 100 - -49 554Vähennysten kertyneet poistot - -299 - -299Tilikauden poistot -6 153 -11 -3 975 - -10 139Kertyneet poistot 31.12. -33 579 -39 -26 374 - -59 992Kirjanpitoarvo 31.12.1999 24 537 69 35 034 81 59 721Kirjanpitoarvo 31.12.1998 30 680 78 34 152 - 64 910

EMOYHTIÖHankintameno 1.1. - 6 2 084 - 2 090Lisäykset - 451 - 451Vähennykset - -650 - -650Hankintameno 31.12. - 6 1 885 - 1 891

Kertyneet poistot 1.1. - - -514 - -514Tilikauden poistot - - -272 - -272Kertyneet poistot 31.12. - - -786 - -786Kirjanpitoarvo 31.12.1999 - 6 1 099 - 1 105Kirjanpitoarvo 31.12.1998 - 6 1 570 - 1 576

(10) AINEELLISET HYÖDYKKEET1 000 €

KONSERNIHankintameno 1.1. 39 479 351 934 1 728 267 253 684 9 332 2 382 696Lisäykset 209 1 515 25 674 584 2 272 30 254Vähennykset -149 -175 -4 833 -12 -10 336 -15 505Hankintameno 31.12. 39 539 353 274 1 749 108 254 256 1 268 2 397 445

Kertyneet poistot 1.1. - -114 280 -664 752 -13 308 - -792 340Vähennysten kertyneet poistot - 62 3 590 4 - 3 656Tilikauden poistot - -10 365 -78 576 -2 113 - -91 054Kertyneet poistot 31.12. - -124 583 -739 738 -15 417 - -879 738Kirjanpitoarvo 31.12.1999 39 539 228 691 1 009 370 238 839 1 268 1 517 707Kirjanpitoarvo 31.12.1998 39 480 237 654 1 063 517 240 376 9 332 1 590 359Hankintamenoon sisältyvät arvonkorotukset 31.12. 66 296 198 849

Tuotannon koneet ja laitteet 31.12. 865 188

TASEEN LIITETIEDOT

YhteensäPerustamis-

menotAineettomat

oikeudetMuut pitkävai-kutteiset menot

Ennakko-maksut

Maa- javesialueet

Rakennuksetja rakennelmat Koneet ja kalusto

Ennakko-maksut

Muut aineellisethyödykkeet Yhteensä


EMOYHTIÖHankintameno 1.1. 171 3 462 6 498 - 2 761 12 892Lisäykset 0 0 310 - 196 506Vähennykset - -111 -455 - -2 844 -3 410Hankintameno 31.12. 171 3 351 6 353 - 113 9 988

Kertyneet poistot 1.1. - -395 -985 - - -1 380Vähennysten kertyneet poistot - - - 0Tilikauden poistot - -113 -638 - - -751Kertyneet poistot 31.12. - -508 -1 623 - - -2 131Kirjanpitoarvo 31.12.1999 171 2 843 4 730 - 113 7 857Kirjanpitoarvo 31.12.1998 171 3 066 5 513 - 2 761 11 512

Tuotannon koneet ja laitteet 31.12. 4 006

(11) SIJOITUKSET1 000 €

KONSERNIHankintameno 1.1. 34 927 36 827 186 329 258 083Lisäykset 28 519 1 504 3 691 33 714Vähennykset -10 694 -444 -11 138Hankintameno 31.12. 52 752 37 887 190 020 280 659Kirjanpitoarvo 31.12.1999 52 752 37 887 190 020 280 659Kirjanpitoarvo 31.12.1998 34 927 36 827 182 795 254 549

EMOYHTIÖHankintameno 1.1. 631 905 306 784 29 031 786 968 507Lisäykset 16 440 0 1 931 0 18 371Vähennykset -1 113 -50 071 -981 -450 -52 615Hankintameno 31.12. 647 232 256 713 29 981 336 934 263Kirjanpitoarvo 31.12.1999 647 232 256 713 29 981 336 934 263Kirjanpitoarvo 31.12.1998 631 905 306 784 29 031 787 968 507

Maa- javesialueet

Rakennuksetja rakennelmat

Koneetja kalusto

Ennakko-maksut

Muut aineellisethyödykkeet Yhteensä

Osuudet omistus-yhteysyrityksissä Muut saamiset

Muut osakkeetja osuudet Yhteensä

Osuudetsaman konsernin

yrityksissä Yhteensä

Saamisetsaman konsernin

yrityksiltä

Osuudetomistusyhteys-

yrityksissäMuut osakkeet

ja osuudet

50


1999 1998 1999 1998 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

(12) VAIHTO-OMAISUUSAineet ja tarvikkeet 2 919 2 817Polttoaineet 203 162 225 639Keskeneräiset työt 1 286 2 692

207 367 231 148Polttoaineet (kivihiili ja raakauraani) Jälleenhankintahinta 57 892 65 729 Kirjanpitoarvo 32 448 78 104

25 444 -12 375

(13) PITKÄAIKAISET SAAMISETMyyntisaamiset 279 - - -Lainasaamiset 4 051 6 071 1 841 5 778Pääomalainasaamiset 33 638 33 664 33 638 33 665

37 968 39 735 35 479 39 443Saamiset saman kons. yr:ltä Pääomalainasaamiset 1 1

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lainasaamiset 1 564 1 346 1 564 1 346 Pääomalainasaamiset 33 638 33 664 33 638 33 664

35 202 35 010 35 202 35 010

(14) LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 70 987 49 596 37 498 29 527 Lainasaamiset 505 59 - - Osakeantisaamiset 6 721 16 429 6 721 16 429 Siirtosaamiset 12 739 15 289 3 320 899 Muut saamiset 2 312 396 42 203

93 264 81 769 47 581 47 058Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset - - 1 431 2 861 Muut saamiset - - 23 169

0 0 1 454 3 030Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Myyntisaamiset 2 136 1 463 117 779 Siirtosaamiset 412 - - - Muut saamiset 564 2 153 20 6

3 112 3 616 137 785

TASEEN LIITETIEDOT

Konserni Emoyhtiö


1999 1998 1999 1998 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Lyhytaikaisiin siirtosaamisiin sisältyvätolennaiset erät Jaksotetut henkilöstökulut 127 188 - - Jaksotetut korkotuotot 6 747 11 019 250 319 Jaksotetut korkokulut 743 798 - - Jaksotetut tuloverot 513 32 132 7 Jaksotetut välilliset verot 161 236 - - Kauppahintasaatava 1 791 - 1 791 - Muut 2 657 3 016 1 147 573

12 739 15 289 3 320 899Korolliset saamiset Pysyvät vastaavat 190 020 216 460 256 713 307 625 Vaihtuvat vastaavat 61 527 44 405 52 842 73 833

251 547 260 865 309 555 381 458

(15) RAHOITUSARVOPAPERITRahoitusarvopaperit sisältävät sijoitusrahasto-osuuksia. Jälleenhankintahinta 114 259 Kirjanpitoarvo 109 253

5 6

(16) OMA PÄÄOMAOsakepääoma 1.1. 57 106 56 518 57 106 56 518 Siirto osakeanneista 273 588 273 588Osakepääoma 31.12. 57 379 57 106 57 379 57 106

Osakeanti 1.1. 16 429 - 16 429 - Siirto osakepääomaan -273 -588 -273 -588 Siirto ylikurssirahastoon -17 834 -6 273 -17 834 -6 273 Osakeannit tilikauden aikana 8 399 23 290 8 399 23 290Osakeanti 31.12. 6 721 16 429 6 721 16 429

Ylikurssirahasto 1.1. 287 126 280 853 283 656 277 383 Emissiovoitto osakeanneissa 18 994 6 273 17 835 6 273Ylikurssirahasto 31.12. 306 120 287 126 301 491 283 656

Arvonkorotusrahasto 1.1. 218 644 218 644 218 644 218 644Arvonkorotusrahasto 31.12. 218 644 218 644 218 644 218 644

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 160 909 143 659 35 739 33 094Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 160 909 143 659 35 739 33 094

Tilikauden voitto 15 236 17 250 763 2 645

Oma pääoma yhteensä 765 009 740 214 620 737 611 574

Konserni Emoyhtiö

52


1999 1998 1999 1998 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.Edellisten tilikausien voitto 160 909 143 659 35 739 33 094 Tilikauden voitto 15 236 17 250 763 2 645 • Aktivoidut perustamismenot -24 517 -30 635 - - • Omien osakkeiden hankintameno -3 - - - • Poistoerosta omaan pääomaan merkitty osuus -172 216 -166 026 - -

-20 591 -35 752 36 502 35 739 • josta osakkuusyhtiötulosta, joka on syntynyt poistoeron omaan pääomaan merkitystä osuudesta -32 335 -10 048 - -

-52 926 -45 800

OSAKEPÄÄOMA OSAKELAJEITTAIN kpl á mk 1 000 €A-sarja 13 350 077 10,00 22 454- oikeus saada PVO-Vesivoiman Oy:ntuottamaa tai hankkimaa sähköäB-sarja 6 534 572 10,00 10 990- oikeus saada 49,6% osuudellaTeollisuuden Voima Oy:ntuottamaa tai hankkimaa sähköäC-sarja 8 314 455 10,00 13 984- oikeus saada PVO-Lämpövoima Oy:n tuottamaa taihankkimaa sähköä ja lämpöäD3-sarja 100 000 10,00 168- oikeus saada Kokkolan Voima Oy:n tuottamaa sähköä ja lämpöäD4-sarja 232 000 10,00 390- oikeus saada Veitsiluodon Voima Oy:n tuottamaasähköä ja lämpöäD5-sarja 100 000 10,00 168- oikeus saada Kemijärven Voima Oy:n tuottamaasähköä ja lämpöäD6-sarja 300 000 10,00 505- oikeus saada Oulun Voima Oy:n tuottamaa sähköä ja lämpöäE-sarja 4 654 743 10,00 7 829- oikeus saada Mussalon Voima Oy:n tuottamaasähköä ja lämpöä sekä 7,2 % osuudella TeollisuudenVoima Oy:n tuottamaa tai hankkimaa sähköäG-sarja 29 940 10,00 50- oikeus saada Oy Alholmens Kraft Ab:n tuottamaasähköä ja lämpöäH-sarja 500 000 10,00 841- oikeus saada PVO-Huippuvoima Oy:n tuottamaasähköä ja lämpöä

57 379

Kunkin osakesarjan omistajat vastaavat ao. sarjan kiinteistä kustannuksista osakemäärien suhteessa riippumatta siitä, onkoteho- tai energiaosuutta käytetty vai ei ja muuttuvista kustannuksista otettujen energiamäärien mukaisessa suhteessa.

TASEEN LIITETIEDOT

Konserni Emoyhtiö


1999 1998 1999 1998 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

(17) LASKENNALLINEN VEROVELKALaskennallinen verovelka Tilinpäätössiirroista 162 132 151 635

(18) PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMAJoukkovelkakirjalainat 153 095 205 466 - -Lainat rahoituslaitoksilta 282 097 388 249 44 295 164 647Eläkelainat 8 177 9 812 - -Muut pitkäaikaiset velat 443 996 436 837 250 275 238 099

887 365 1 040 364 294 570 402 746

Velat saman konsernin yrityksille Muut pitkäaikaiset velat - - 250 275 237 877

Pitkäaikaiset lainat ja niiden lyhennysohjelmaVuosina 2005– (2004–) Lainat rahoituslaitoksilta 59 080 86 503 - 20 670 Eläkelainat 1 635 1 635 Velat saman konsernin yrityksille - 237 868 Muut pitkäaikaiset velat 4 357 6 721

65 072 94 859 - 258 538Joukkovelkakirjalainat Val. % 1992–1999 DEM 8,375 - 51 129 Lyhennys - -51 129 1991–2001 CHF 7,250 62 301 62 198 1993–2000 JPY 5,100 48 671 37 649 Lyhennys -48 671 - 1993–2003 JPY 5,300 97 343 75 298 1997–2004 FIM 5,800 11 773 11 773 1990–2000 USD 9,590 11 945 20 570 Lyhennys -11 945 -10 286

171 417 197 202 Swap-velkojen ja saatavien oikaisu -18 322 8 264

153 095 205 466

Konserni Emoyhtiö

54


1999 1998 1999 1998 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

( 19 ) LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMAJoukkovelkakirjalainat 52 372 61 165 - -Lainat rahoituslaitoksilta 62 272 23 977 51 463 12 290Eläkelainat 1 635 1 635 - -Muut pitkäaikaiset velat 1 104 5 727 - -Saadut ennakot 669 1 812 - -Ostovelat 38 708 35 605 50 878 37 934Siirtovelat 57 639 69 504 12 806 22 619Muut lyhytaikaiset velat 27 027 8 909 8 294 10 448

241 426 208 334 123 441 83 291

Saman konsernin yrityksille Ostovelat 48 362 36 161 Siirtovelat 8 774 14 007 Muut lyhytaikaiset velat 2 700 5 803

59 836 55 971

Omistusyhteysyrityksille Saadut ennakot - 1 737 - - Ostovelat 2 266 2 001 656 320 Siirtovelat 463 120 - -

2 729 3 858 656 320

Lyhytaikaisiin siirtovelkoihin sisältyvätolennaiset erät Jaksotetut henkilöstökulut 9 774 10 499 509 676 Jaksotetut korkokulut 23 071 38 706 11 941 20 264 Jaksotetut tuloverot 14 346 - - Jaksotetut välilliset verot 159 1 111 155 22 Muut 24 621 18 842 201 1 657

57 639 69 504 12 806 22 619

Koroton ja korollinen vieras pääomaPitkäaikainen Korollinen 887 365 1 040 364 294 570 402 746

887 365 1 040 364 294 570 402 746Lyhytaikainen Koroton 119 085 114 294 64 321 63 180 Korollinen 122 341 94 040 59 120 20 111

241 426 208 334 123 441 83 291

TASEEN LIITETIEDOT

Konserni Emoyhtiö


1999 1998 1999 1998 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

(20) VASTUUSITOUMUKSETKiinnitykset Omasta velasta 61 401 65 225

Takaukset Lainatakaukset Omistusyhteysyritysten puolesta 80 318 60 986 80 121 60 775 Muiden puolesta 699 729 699 729 Muut takaukset Omien sitoumusten puolesta 193 193 5 359 - Konserniyhtiöiden puolesta - - 44 707 42 045

81 210 61 908 130 886 103 549

Leasing-vastuut Maksut vuodelta 2000 / 1999 8 193 8 764 Maksut seuraavilta vuosilta 122 672 139 313

130 865 148 077

Muut vastuut 604 1 140 336 336

Ydinjätehuoltovastuut Ydinjätehuollon vastuumäärä 645 404 627 005 - Varat ydinjätehuoltorahastossa (31.3.) 623 304 587 060 - Ydinenergialain 44 §:n mukainen takaus 104 144 111 559 59 150 63 362 Valtion ydinjätehuoltorahastolle pantatut ydinjätehuoltosaamiset 190 020 180 609 -

(21) JOHDANNAISSOPIMUKSETValuutta- ja korkoriskin suojaamiseski tehtyjenjohdannaissopimusten pääoma- arvot olivat:Korkojohdannaiset Optiosopimukset Ostetut 113 638 172 847 - - Asetetut 80 000 0 - - Koronvaihtosopimukset 285 166 397 901 119 322 126 141

Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset 0 4 209 - - Valuutanvaihtosopimukset 393 032 516 422 39 642 111 888

Konserni Emoyhtiö

56


TASE 31.12.1999 31.12.1998 31.12.1999 31.12.19981 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

VASTAAVAA VASTATTAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet Laskennallinen pääoma 2 838 2 838 Muut pitkävaikutteiset menot 893 1 144 Edellisten tilikausien voitto 1 989 363

Tilikauden voitto 1 901 1 626Aineelliset hyödykkeet 6 728 4 827 Verkosto 3 659 4 423 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 83 2 758 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

4 635 8 325 Poistoero 3 659 4 423VAIHTUVAT VASTAAVATLyhytaikaiset saamiset VIERAS PÄÄOMA Myyntisaamiset 649 858 Lyhytaikainen Siirtosaamiset 1 888 151 Ostovelat 608 219Rahat ja pankkisaamiset 4 764 1 476 Siirtovelat 941 1 341

7 301 2 485 1 549 1 560

11 936 10 810 11 936 10 810

TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.1999 1.1.–31.12.19981 000 € 1 000 €

Liikevaihto 3 273 4 880

Liiketoiminnan muut tuotot 776 -338

Materiaalit ja palvelut -1 287 -2 902Henkilöstökulut -102 -159Poistot ja arvonalentumiset -492 -586Liiketoiminnan muut kulut -390 -285

Liikevoitto 1 778 610

Rahoitustuotot ja -kulut 92 78

Voitto ennen tilinpäätös- siirtoja ja veroja 1 870 688

Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 770 1 573

Tuloverot -739 -635

Tilikauden voitto 1 901 1 626

VERKKOTOIMINTAVerkkotoiminta sisältää Pohjolan Voima Oy:n alueverkko-toiminnan.

YHTEISTEN ERIEN JAKOYhteiset kuluerät on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan.Taseen pääomarakenne on johdettu Pohjolan Voiman kon-serniyhtiöilleen asettamista omavaraisuusvaatimuksista.

KÄYTTÖOMAISUUDEN ARVOSTUSKäyttöomaisuus on arvostettu konsernissa noudatettavienperiaatteiden mukaisesti.

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOSijoitetun pääoma tuotto oli 23 prosenttia.

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti=

voitto ennen satunnaisia eriä + rahoitustuotot ja -kulutsijoitettu pääoma (keskimäärin vuoden aikana)

HENKILÖSTÖVerkkotoiminnan palveluksessa oli keskimäärin 0,5 henki-löä. Tarvittavat kunnossapitopalvelut ja osin hallintopalve-lut ostettiin ulkopuolelta.

INVESTOINNITVerkostoon investoitiin 167 tuhatta euroa.

SÄHKÖMARKKINALAIN EDELLYTTÄMÄT TIEDOT POHJOLAN VOIMA OY:STÄ

100 x


Omistusosuus Äänivaltaosuus KirjanpitoarvoKotipaikka % % 1 000 €

TYTÄRYHTIÖOSAKKEET

EMOYHTIÖN OMISTAMAT:Jämsänkosken Voima Oy Helsinki 100,0 100,0 8Kemijärven Voima Oy Helsinki 100,0 100,0 1 682Kokkolan Voima Oy Helsinki 100,0 100,0 3 364Mussalon Voima Oy Helsinki 100,0 100,0 40 972Oulun Voima Oy Helsinki 100,0 100,0 15 810PVO-Huippuvoima Oy Helsinki 100,0 100,0 3 498PVO-Lämpövoima Oy Helsinki 100,0 100,0 1 682PVO-Palvelut Oy Helsinki 77,0 98,5 1 699PVO-Vesivoima Oy Helsinki 100,0 100,0 266 827PVO-Voimaverkko Oy Helsinki 100,0 100,0 3Raahen Voima Oy Helsinki 100,0 100,0 8Rouhialan Voimansiirto Oy Helsinki 100,0 100,0 3Teollisuuden Voima Oy Helsinki 56,8 49,9 300 476Veitsiluodon Voima Oy Helsinki 100,0 100,0 10 710Muut 489

647 231TYTÄRYHTIÖIDEN OMISTAMAT:

Länsi-Suomen Yhteiskäyttö Oy Helsinki 100,0 100,0 329Nokian Lämpövoima Oy Helsinki 80,1 80,1 3 071Posiva Oy Helsinki 60,0 60,0 1 009Posivia Oy Helsinki 100,0 100,0 3Power Contractor Oy Espoo 100,0 100,0 8Power-IT Oy Helsinki 100,0 100,0 1 000Power-OM Oy Helsinki 100,0 100,0 100Powertechnics Consulting Engineers Oy Espoo 58,5 58,5 169PVO-Engineering Oy Helsinki 100,0 100,0 336Ramse Consulting Oy Helsinki 55,0 55,0 357Synton Oy Helsinki 100,0 100,0 3TVO Nuclear Services Oy Eurajoki 100,0 100,0 8

6 393

OSUUDET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ

EMOYHTIÖN OMISTAMAT:Fingrid Oyj 25,1 33,4 28 054Oy Alholmens Kraft Ab 49,9 49,9 1 795Muut 132

29 981TYTÄRYHTIÖIDEN OMISTAMAT:

Tornionlaakson Voima Oy 50,0 50,0 84Vaskiluodon Voima Oy 50,0 50,0 848Voimalohi Oy 50,0 50,0 168Suomen Voimatekniikka Oy 30,0 30,0 1 606Muut 113

2 819MUUT OSAKKEET JA OSUUDET

Länsi-Suomen Voima Oy 19,9 19,9 33 685Muut 4 316

38 001

OSAKE-ERITTELY

58


TILINTARKASTUSKERTOMUS

EHDOTUS VUOSITULOKSEN KIRJAAMISEKSIKonsernissa ei ole voitonjakokelpoisia varoja.

Emoyhtiö Pohjolan Voiman tuloslaskelma osoittaa voittoa 763 187,64 euroa, minkä jälkeen voitonjakokelpoiset varat ovat yhteensä36 502 308,90 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitto siirretään edellisten tilikausien voitto -tilille ja että osinkoa ei jaeta.

TILINTARKASTUSKERTOMUSPohjolan Voima Oy:n osakkeenomistajille.

Olemme tarkastaneet Pohjolan Voima Oy:n kirjanpidon, tilin-päätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.-31.12.1999. Hallituksenja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuk-sen sekä konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen ja liite-tiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lau-sunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esit-tämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen totea-miseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita.Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja toi-mitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännös-ten perusteella.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpi-tolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännös-ten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissatarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emo-

yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpää-tös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapausmyöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tar-kastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystäon osakeyhtiölain mukainen.

Olemme tutustuneet tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyyn verk-kotoiminnan eriytettyyn tuloslaskelmaan, taseeseen ja lisätietoihin.Lausuntonamme esitämme, että ne on laadittu sähkömarkkinalainsekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

Helsingissä 4. päivänä huhtikuuta 2000

SVH Pricewaterhouse Coopers OyKHT-yhteisö

Pekka NikulaKHT

Helsingissä 16. päivänä maaliskuuta 2000

Tauno Matomäki Jukka Härmälä Rauno Hakkilapuheenjohtaja varapuheenjohtaja

Heimo Karinen Antti Oksanen Heikki Sara

Sven Sohlström Martin Stanley Timo Rajalatoimitusjohtaja


OSAKKAAT JA OSUUDET

OMISTAJAT 1.4.2000

%

Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 4,3Helsingin kaupunki 1,4Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4,4Kemira Oyj + Eläkesäätiö Neliapila 4,5

Kokkolan kaupunki 2,0Kotkan Energia Oy 1,4Kymppivoima Oy 2,1Kyro Oyj Abp 0,2

Oy Metsä-Botnia Ab 1,5Metsä-Serla Oyj 2,5Myllykoski Oyj 1,5Oulun kaupunki 0,1

Perhonjoki Oy 1,7Porin kaupunki 1,2Päijät-Hämeen Voima Oy 1,3Stora Enso Oyj 16,5

TXU Nordic Energy Oy 14,7UPM-Kymmene Oyj 38,2Vantaan Energia Oy 0,5

Yhteensä 100,0

60


POHJOLAN VOIMA OY

Timo RajalaToimitusjohtaja

Sähkön hankinta ja lämpövoimaMatti KaisjokiJohtaja

Palveluyhtiötoiminta ja teknologiaAappo KontuJohtaja

Talous ja verotusMinna KorkeaojaJohtaja

Strategiat, laki ja ympäristö,viestintä, ostoArto PielaJohtaja

HenkilöstöJuhani MäkiJohtaja

YrityssuunnitteluPaavo OnkaloJohtaja

Tietohallinto ja verkkojärjestelmätRisto VesalaJohtaja

RahoitusTimo VäisänenJohtaja

PVO-VESIVOIMA OY

Jukka KiviluotoToimitusjohtaja

Käyttö ja talousHeikki SylanderKäyttö- ja talouspäällikkö

KäynnissäpitoRiku OinonenKunnossapitopäällikkö

YmpäristöJorma AutioYmpäristöpäällikkö

AVA INHENKILÖT

PVO-LÄMPÖVOIMA OY

Matti KaisjokiToimitusjohtaja

Martti TalsioTuotantojohtaja

Hallinto ja talousAimo TenkulaTalouspäällikkö

Kristiinan voimalaitosJari GrönvallVoimalaitospäällikkö

Mussalon voimalaitosPauli YlinenVoimalaitospäällikkö

Nokian voimalaitosHeikki TuominenVoimalaitospäällikkö

Seinäjoen voimalaitosMatti TiilikkaVoimalaitospäällikkö

Tahkoluodon voimalaitosJari GrönvallVoimalaitospäällikkö

Vaskiluodon voimalaitosMauri BlombergVoimalaitospäällikkö

PVO-PALVELUT OY

Aappo KontuToimitusjohtaja

Yrityspalvelut-yksikköReijo TikkalaJohtaja

Länsi-Suomen Yhteiskäyttö OyOrvo LaurilaToimitusjohtaja

Power-IT OyAntti RuokonenToimitusjohtaja

Power-OM OyEero HakalaToimitusjohtaja

Powertechnics Consulting Engineers OyJukka RahkonenToimitusjohtaja

PVO-Engineering OyVeli-Matti JääskeläinenToimitusjohtaja

Ramse Consulting OyJuhani VanhalaToimitusjohtaja

Eesti Elektrivõrkude Ehituse ASAndres VainolaToimitusjohtaja

62


PVO-Huippuvoima OyFrilundintie 765170 VAASAPuhelin (06) 3234 211Telefax (06) 3234 300

PVO-Lämpövoima OyFrilundintie 765170 VAASAPuhelin (06) 3234 211Telefax (06) 3234 300

PVO-Vesivoima OyVirkkulantie 20791100 IIPuhelin (08) 5508 033Telefax (08) 5508 616

Teollisuuden Voima Oy27160 OLKILUOTOPuhelin (02) 83 811Telefax (02) 8381 2109

Teollisuuden Voima OyMikonkatu 15 A(1.7.2000 Töölönkatu 4)PL 40, 00101 HELSINKIPuhelin (09) 61 801Telefax (09) 6180 2570

Veitsiluodon Voima Oy94800 KEMIPuhelin 02046 125Telefax 02046 34403

Pohjolan Voima OyMikonkatu 15 A(1.7.2000 Töölönkatu 4)PL 40, 00101 HELSINKIPuhelin (09) 693 061Telefax (09) 6930 6335

Pohjolan Voima OyLaakeritie 2290630 OULUPuhelin (08) 5508 011Telefax (08) 5508 380

Kemijärven Voima OyPL 10098101 KEMIJÄRVIPuhelin 02046 126Telefax 02046 35200

Kokkolan Voima OyMikonkatu 15 A(1.7.2000 Töölönkatu 4)PL 40, 00101 HELSINKIPuhelin (09) 693 061Telefax (09) 6930 6545

Mussalon Voima OyJänskäntiePL 108, 48101 KOTKAPuhelin (05) 2299 111Telefax (05) 2299 210

Nokian Lämpövoima OyKerhokatu 10PL 49, 37101 NOKIAPuhelin (03) 3408 700Telefax (03) 3408 552

Oulun Voima OyPL 196, 90101 OULUPuhelin 02046 124Telefax 02046 33898

YHTEYST I EDOT


Powertechnics Consulting Engineers OyKeilaranta 802150 ESPOOPuhelin (09) 613 288Telefax (09) 613 287001.7.2000Töölönkatu 4PL 40, 00101 HELSINKIPuhelin (09) 693 061Telefax (09) 6930 6335

PVO-Engineering OyMikonkatu 15 A1.7.2000Töölönkatu 4PL 40, 00101 HELSINKIPuhelin (09) 693 061Telefax (09) 6930 6557

Ramse Consulting OyMikonkatu 15 A(1.7.2000 Töölönkatu 4)PL 40, 00101 HELSINKIPuhelin (09) 693 067Telefax (09) 6930 6547

Eesti Elektrivõrkude Ehituse ASHermanni 8 A10121 TALLINNAVIROPuhelin +372 6 252 700Telefax +372 6 252 852

PVO-Palvelut OyMikonkatu 15 A(1.7.2000 Töölönkatu 4)PL 40, 00101 HELSINKIPuhelin (09) 693 061Telefax (09) 6930 6537

Länsi-Suomen Yhteiskäyttö OyVoimalaitoksentie 50PL 13, 29201 HARJAVALTAPuhelin (02) 5355 022Telefax (02) 5355 355

Länsi-Suomen Yhteiskäyttö OyLaakeritie 2290630 OULUPuhelin (08) 5508 011Telefax (08) 5508 380

Länsi-Suomen Yhteiskäyttö OyVanha Hämeenlinnantie 2106100 PORVOOPuhelin (019) 54 881Telefax (019) 5488 305

Power-IT OyMikonkatu 15 A(1.7.2000 Töölönkatu 4)PL 40, 00101 HELSINKIPuhelin (09) 693 061Telefax (09) 6930 6557

Power-OM OyTahkoluoto28900 PORIPuhelin (02) 6286 800Telefax (02) 6384 149

64


www.pvo.fi PV

O-P

alve

lut /

F.G

. Lön

nber

g

2

000/

P ape

ri: G

aler

ie A

rtIS

O 9

002

pohjolan voima vuosikertomus 1999...p o h j o l a n v o i m a 2 sisÄltÖ konsernin avainluvut 1999...

Documents