NAKKILAN YHTEISKOULU 2007-2012

Perusopetuksen opetussuunnitelman

8.-9. lk:n tavoitteet ja sisällöt

aihekokonaisuuksien oppipajoina

P O P P I P A J A

2

SISÄLLYS 1. POPPIPAJAT-HANKKEEN TAUSTA ............................................................................... 3

1.1 Miten kaikki alkoi? ...................................................................................................... 3 1.2 Aihekokonaisuuksissa toteutetaan ilmiöpedagogiikkaa .............................................. 4 1.3 Aihekokonaisuuksien mukainen opiskelu ................................................................... 5

2. TOIMINTA POPPIPAJOISSA .......................................................................................... 8 2.1 Prosessi pähkinänkuoressa ....................................................................................... 8 2.2 Aihekokonaisuustoteutukset ..................................................................................... 10

Koko koulu osallistuu .................................................................................................. 10 7. luokat osallistuvat ................................................................................................... 11 8. luokat osallistuvat ................................................................................................... 12 9. luokat osallistuvat ................................................................................................... 15

2.3 Monenlaisia menetelmiä ........................................................................................... 18 2.4 Monenlaisia oppimistehtäviä .................................................................................... 18 2.5 Oppimateriaalin muodot ........................................................................................... 19

3. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ............................................................... 20 3.1 Jatkuva arviointi ja kehittäminen............................................................................... 20 3.2 Muutokset toimintaympäristössä .............................................................................. 20 3.3 Poppipajat-oppimisympäristöuudistuksen perusteet ................................................ 24

3

MIKÄ IHMEEN POPPIPAJA?

Nimi tulee perusopetuksen oppipajoista

Osa opetuksesta järjestetään oppipajamaisesti eli jotenkin muuten kuin pelkkänä tuntiopetuksena: urakkana, teemapäivänä, projektina tms.

Oppilaan rooli oppimisessa on aktiivinen!

1. POPPIPAJAT-HANKKEEN TAUSTA

1.1 Miten kaikki alkoi?

Vuosi 2007

Elämässä tarvitaan monipuolisia tiedon hankinta- ja hallintataitoja, osallistumis- ja vuorovaikutustaitoja sekä kokonaisuuksien hallintaa

Aihekokonaisuuksien toteuttamiseen tarvitaan uusia toimintatapoja

Tavoitteena on parantaa oppilaan opiskelumotivaatiota ja jatko-opiskeluvalmiuksia

Tavoitteena on kehittää perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamista enemmän kokonaisvaltaisempaan suuntaan

Ne oppiaineiden sisällöt, jotka voidaan toteuttaa oppiainerajat ylittävien aihekokonaisuuksien oppipajoissa, kytketään enemmän työpainotteiseen opiskeluun

Vuodet 2008 - 2011

Kehitetään ja vakiinnutetaan käytännöksi uusia opetusjärjestelyjä ja toimintamuotoja erilaisten oppipajojen (oppimistapahtumien) muodossa, ks. Toiminta poppipajoissa

Kytketään eri oppiaineiden opetus aihekokonaisuuksien opettamiseen mm. erilaisten teemojen avulla

Lisätään työskentelyyn mahdollisimman paljon toiminnallisia elementtejä

Jopo-ryhmän urakoita kehitetään ja levitetään koko koulun toiminnaksi eri oppiaineisiin soveltuvin osin

Oppilaiden Unelma-ryhmä (Dream Team) aloittaa toimintansa -> vuosilukuteemaviikko syksyllä 2011 ensimmäinen toteutus

4

1.2 Aihekokonaisuuksissa toteutetaan ilmiöpedagogiikkaa

Ilmiöpohjainen opetus motivoi, koska

oppiminen on tarvelähtöistä

oppijalle teorioilla ja tiedolla on käyttöarvo jo oppimistilanteessa

oppijat voivat itse asettaa mielenkiinnon kohteita ja ongelmia oppimisprosessin lähtökohdaksi

oppiminen lähtee tavoitteesta ymmärtää reaalimaailman ilmiöitä

opetus on oppijakeskeistä, oppijat ovat aktiivisia toimijoita ja tekijöitä

opeteltavat teoreettiset asiat on ankkuroitu käytännön tilanteisiin ja ilmiöihin

oppimistilanteessa käytetään aitoja menetelmiä, lähteitä ja työkaluja

oppiminen on tietoista ja tavoitteellista toimintaa, oppija tietää tavoitteet

oppiminen tapahtuu aidossa kokonaisvaltaisessa kontekstissa

Lähde: Aiheesta puhuneet koulutuksissa mm. Taru Kekkonen, Mauri Laakso ja Tuija Salminen, ks. myös http://ilmiopohjaisuus.wikispaces.com/Ilmi%C3%B6pohjaisuus

llmiöpohjaisen oppimisen tavoitteena on ymmärtää!

Esimerkkinä 8. luokan kierrätyspaja Nakkilan yhteiskoulussa

Ongelma: Koulun pihalla lojuu tyhjiä pulloja ja tölkkejä Tarvitaan pullojen ja tölkkien keräyspisteet koululle Aloitus: Keräyspisteet (pullopöntöt) pitää suunnitella ja tehdä ympäristöystävällisestä halvasta materiaalista ja markkinoida käyttäjille eli muille oppilaille Toteutus: aihekokonaisuus Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja

kestävästä kehityksestä pöntöt pitää suunnitella luontoa säästävästä materiaalista

(kemiasta teoriatieto ja suunnittelu aineista) pöntöt pitää rakentaa käyttäjäystävällisiksi ja toimiviksi (tekninen

työ, tekninen piirustus, tuotesuunnittelu) niiden pitää olla ulkonäöltään kierrättämiseen houkuttelevia

(kuvataide, tuotesuunnittelu, maalaus) tuote ja käyttö pitää markkinoida ja ohjeistaa (äidinkieli, mainonta)

Pönttöihin palautuneet pullot viedään pullokeräykseen ja rahat käytetään oppilaskunnan toimintaan (Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys).

5

1.3 Aihekokonaisuuksien mukainen opiskelu

Opetushallituksen painotukset

Aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa.

Aihekokonaisuudet eheyttävät opetusta ja tarjoavat mahdollisuuden luoda oppiainerajat ylittäviä teemoja ja opintokokonaisuuksia.

Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt kannattaa käydä läpi ja poimia niistä esiin asiat, joiden yhteydessä luontevimmin voidaan käsitellä kutakin aihekokonaisuutta.

Asioista voidaan rakentaa eri oppiaineita yhdistäviä, oppimisen kannalta mielekkäitä kokonaisuuksia opetuksen eri vaiheisiin.

Koulussa tarvitaan selkeitä sopimuksia, miten aihekokonaisuudet sijoittuvat eri luokka-asteille ja millaista työnjakoa niiden käsittelyssä tehdään eri oppiaineiden kesken.

Aihekokonaisuuksien opetus vaatii järjestelyjä oppimisympäristöissä. Tavoitteena on luoda oppimiselle mahdollisimman optimaalinen, merkityksellinen ympäristö. – Oppilaat osallistuvat keskusteluun konstruoimalla aktiivisesti tavoitteita, ongelmia, merkityksiä, informaatiota ja onnistumisen kriteereitä. Oppiminen on tutkivaa ja ongelmanratkaisuun perustuvaa ja oppijat työskentelevät projektien toteuttamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi.

Lähde: Marja-Leena Loukola (toim.) 2004, Aihekokonaisuudet perusopetuksen opetussuunnitelmassa

6

Aihekokonaisuuksien painotukset ja tavoitteet Nakkilan yhteiskoulussa

IHMISENÄ KASVAMINEN Oppilas oppii

toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä

tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana

KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Oppilas oppii

tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin

valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä

ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä

VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Oppilas oppii

ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää

käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Oppilas oppii

ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä

kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti

tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle

7

VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Oppilas oppii

ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme

toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta

TURVALLISUUS JA LIIKENNE Oppilas oppii

edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti

toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä

IHMINEN JA TEKNOLOGIA Oppilas oppii

käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin

käyttämään teknologiaa vastuullisesti

8

2. TOIMINTA POPPIPAJOISSA Aihekokonaisuuksien organisointi on kolmivaiheinen prosessi: ensin aihekokonaisuudet

suunnitellaan yhdessä, tämän jälkeen seuraa toteutusvaihe, ja lopuksi tulee

arviointivaihe, jossa varmistetaan, että kaikki on mennyt, kuten pitikin.

2.1 Prosessi pähkinänkuoressa

Aihekokonaisuusteema/oppiaineen sisältö Päätetään aihekokonaisuus ja osallistuvat oppiaineet ed. keväänä (opet). Tavoite, päämäärä Aihekokonaisuuden ja oppiaineen tavoite yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti tiedoksi oppilaille ja opettajille heti syksyllä. Aikataulu Tarkka aikataulu varmistuu joko keväällä tai heti syksyllä; suunnitteluun ja opetapaamisiin pitää varata aikaa yt-ajasta. Toimijat Opettajat määrittelevät tavoitteen ja oppiaineiden välisen yhteistyön, ohjeistavat oppilaat alkuun; muu mahdollinen yhteistyötaho. Oppilaat toimivat aktiivisina tiedonhakijoina ja toiminnan toteuttajina aikataulun mukaisesti, muodostavat tarvittavia ryhmiä ja jakavat vastuut. Materiaalit Eri tietolähteet (oppikirjat, ohjekirjat, haastattelut, kyselyt, netti jne.), opettajat, oppilaat, yhteistyötahot. Toteutus Valmiit tuotokset aikataulun mukaisesti sovitussa muodossa, työmenetelmä esim. projekti. Arviointi Ks. sivu 20.

Seuraava sivu: Nakkilan yhteiskoulu ja lukio, takana Nakkilan kirkko. Kuva Juha Kopio

9

10

2.2 Aihekokonaisuustoteutukset

Koko koulu osallistuu

OPPIMIS- TAPAHTUMA

AJOITUS

KUVAUS

YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI

OPETUS- JA TYÖ- MENETELMÄT

OPPIMISTEHTÄVÄT

OPPIMATERIAALI

Keskiaikapäivä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Koko päivä keväällä, kerran kolmessa vuodessa

Keskiaikaiset asut Keskiaikasisältö oppiaineittain

Kaikkien aineiden opettajat, rehtori Suunnittelua koko lukuvuosi

Tekemällä oppiminen, luokan sisäinen projekti, draama

Kirjalliset ja suulliset esitykset, ohjeet, muut tuotokset

Erilaiset pelit, kilpailut, testit, käännöstehtävät, tietokirjat

Käytöspajat Ihmisenä kasvaminen

Koko päivä syksyllä, kerran kolmessa vuodessa

6 erilaista pajaa, joissa opetellaan käytöstapoja: tanssi-, puhe-, tapa-, puku-, malja- ja juhlapaja

Kaikkien aineiden opettajat Tarkka aikataulutus, koko koulu kiertää Suunnittelu opettajaryhmässä

Tekemällä oppiminen

Joka pajassa oma tehtävä: puhepajassa puhe, tanssipajassa tanssi jne.

Ohjeet, puhekortit

Lukuvuoden satoa l. työnäyttely Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Yksi päivä keväällä joka vuosi/ kerran kolmessa vuodessa

Opiskellut ja opitut asiat näkyviin oppilastöiden avulla Fysiikan ja kemian ihmeet (pääsee kokeilemaan) Muotinäytös

Vastuuopettajien kokoukset (painotukset vaih- televat vuosittain) Suunnittelu ja materiaalin tuotto vuoden aikana

Tekemällä oppiminen, raportin kirjoittaminen

Tehtävämoniste, joka täytetään päivän aikana

Oppilastyöt

11

7. luokat osallistuvat

OPPIMIS- TAPAHTUMA

AJOITUS

KUVAUS

YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI

OPETUS- JA TYÖ- MENETELMÄT

OPPIMISTEHTÄVÄT

OPPIMATERIAALI

Ryhmäytymis-ilta Ihmisenä kasvaminen

Keväällä

Illalla vanhemmat ja tulevat seiskat koululla Koulusuunnistusta Luokkanäytelmät Tukioppilasinfo

Luokanvalvojat, tukioppilaat, vanhemmat, Mll:n paikallisosasto

Yhteistoiminnallinen oppiminen, tekemällä oppiminen, draama

Erilaiset tukioppilaiden vetämät pelit ja leikit

Pelit, leikit

12

8. luokat osallistuvat

OPPIMIS- TAPAHTUMA

AJOITUS

KUVAUS

YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI

OPETUS- JA TYÖ- MENETELMÄT

OPPIMISTEHTÄVÄT

OPPIMATERIAALI

Kierrätys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä

Esim. 3. jakso

Aiheena saastuminen, jätteet, ympäristötietoisuus, vastuullinen kuluttaminen, vaikuttaminen Jokaisella luokalla oma tuotos, esim. pullopalautuspönttö

Kemia, äidinkieli, tekninen työ, kuvataide Suunnittelu yt-aikana, vastuuopettajat

Projekti luokkakohtainen, tekemällä oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen

Projektipäiväkirja Kierrätysohjeet Tuotesuunnittelu Mainos, ohjeistus Tuotoksena kierrätyspönttö tms.

Ennalta valmistettu: esitelmän mallisivu, esityksen ohjeet Tilanteessa syntyvä: kierrätysohjeet

Juhlapajat Ihmisenä kasvaminen

Kevät Oppilaat omissa vastuu- ryhmissään: ohjelma-, koristelu-, siivous-, tekniikka- ja vastaanottoryhmä Ryhmillä oma toimenkuva

Yhteyshenkilö meidän koulussamme äidinkielen lehtori N. kuukausi suunnitteluaikaa

Tekemällä oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen

Järjestää koulun juhla: laatia ja esittää ohjelma, huolehtia omasta vastuualueesta

-

13

OPPIMIS- TAPAHTUMA

AJOITUS

KUVAUS

YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI

OPETUS- JA TYÖ- MENETELMÄT

OPPIMISTEHTÄVÄT

OPPIMATERIAALI

Liikenne- turvallisuus- paja eli mopo- kurssi Turvallisuus ja liikenne

Keväällä

Liikennerata koulun pihalla, ajo-opetusta

Liikenneopisto, poliisi, terveystiedon opettajat

Tekemällä oppiminen, asiantuntijaohjeistus

Liikenneopiston testit Ajokoe

Liikennesäännöt, liikenneopettajien luennot

Runopaja Young Poets Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Esim. 2. jakso

Runoja englanniksi ja suomeksi Esillä kirjastossa ja netissä

Kirjasto, englannin kielen opettajat, äidinkielen opettajat

Kirjoittamalla oppiminen, tekemällä oppiminen

Runot ja käännökset Key English 8:n kpl 1, nuoria eurooppalaisia runojen harrastajia. Kirjastossa nuorten runoilijoiden tekstit

Yrittäjäpäivä, työelämätiedot ja -taidot Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Koko lukuvuosi Huipennus keväällä= kesätyötori

Erilaiset ammatit, työelämätaidot esillä Yrittäjät vierailevat koulussa, esittelevät toimialaansa ja vastaavat oppilaiden kysymyksiin

Yrittäjät, Yes-keskus, opo, opettajat, pankki Syksyllä opo ja opettajat päättävät ammatti- alat ja aikataulun

Luennointi, esittely Haastattelu Keväällä TET-informaatio seuraavaa syksyä varten, päätettävä TET ajankohta,

Kysymykset yrittäjille Raportit opolle Tet-paikkojen haku, sopimusten tekeminen

Eri työnhakusivustot, esim. mol.fi ja kuntien sivut, yrittäjien asiantuntijatietous

14

OPPIMIS- TAPAHTUMA

AJOITUS

KUVAUS

YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI

OPETUS- JA TYÖ- MENETELMÄT

OPPIMISTEHTÄVÄT

OPPIMATERIAALI

Kestävän kehityksen aamunavaukset Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Esim. 2. jakso

Ympäristöön, kuluttamiseen ja hyvinvointiin liittyvät oppilaiden valmistamat aamunavaukset

Fysiikka, kemia, matematiikka, äidinkieli

Kirjoittamalla oppiminen

Vaikuttamaan pyrkivä aamunavausteksti ja esitys

Oppikirjat, media

Elokuvapaja Viestintä ja mediataito

Esim. 4. jakso

Lyhytelokuva, dokumentti

Äidinkieli, Villilä Korporaatio

Projekti, asiantuntijaluennot

Käsikirjoitus, kuvaustekniikka, viimeistely, valmis cd

Villilä Korporaation Nakkilan yhteiskoululle valmistama tietopaketti

Oppilaasta opettajaksi

Esim. 3. jakso

Yksilö- tai parityönä kemian esitelmä jostain syventävästä aiheesta (jota ei yhteisesti käsitellä tunnilla), asian opettaminen äidinkielen tunnilla annettujen esittämisohjeiden mukaan havaintovälineitä apuna käyttäen

Kemia, äidinkieli Kemiassa tiedon etsiminen itsenäisesti eri lähteistä, yksilötyö Äidinkielessä esiintymisohjeiden luennointi Kokonaisuutena kyse on yhteistoiminnallisesta oppimisesta

Kirjallinen esitelmä kemian aiheesta Asian opettaminen muille eli pääasioiden selkeä hahmottaminen ja esiintyminen Havainnollistaminen

Lähteenä oppikirjat, tietokirjat, Internet

15

9. luokat osallistuvat

OPPIMIS- TAPAHTUMA

AJOITUS

KUVAUS

YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI

OPETUS- JA TYÖ- MENETELMÄT

OPPIMISTEHTÄVÄT

OPPIMATERIAALI

Juhlapajat Ihmisenä kasvaminen

Joulu Oppilaat omissa vastuu- ryhmissään: ohjelma-, koristelu-, siivous-, tekniikka- ja vastaanottoryhmä Ryhmillä oma toimenkuva

Yhteyshenkilö meidän koulussamme äidinkielen lehtori

Tekemällä oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen

Järjestää koulun juhla: laatia ja esittää ohjelma, huolehtia omasta vastuualueesta

-

Punaisen Ristin työpaja Ihmisenä kasvaminen

Keväällä

Toiminta- ja infopisteet koululla

SPR:n paikallisosasto, vastuuopettajat (vuosittain)

Tekemällä oppiminen, asiantuntijaluennot

Ensiaputaidot, elvytys, ehkäisy

Erilaiset oppaat

Nettiturvapäivä Ihminen ja teknologia

Avoimien ovien päivä koulussa Oppilaiden vetämää nettikoulutusta vanhemmille

Tukioppilaat, terveystiedon opettajat, tietotekniikan opettaja

Tekemällä oppiminen

Oppilaiden valmistamat nettiharjoitukset

Internet

16

OPPIMIS- TAPAHTUMA

AJOITUS

KUVAUS

YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI

OPETUS- JA TYÖ- MENETELMÄT

OPPIMISTEHTÄVÄT

OPPIMATERIAALI

Yrittäjäpäivä, työelämätiedot ja -taidot Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Yksi päivä keväällä

Erilaiset ammatit, työelämätaidot esillä Yrittäjät vierailevat koulussa, esittelevät toimialaansa ja vastaavat oppilaiden kysymyksiin

Yrittäjät, Yes-keskus, opo

Luennointi, esittely Haastattelu

Kysymykset yrittäjille Raportit opolle

Eri työnhakusivustot, esim. mol.fi ja kuntien sivut, yrittäjien asiantuntijatietous

Nettivaalit Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Vaalien aikaan

Vaalipaneeli koululla Osallistuminen nettiäänestykseen

Yhteiskuntaoppi, äidinkieli, vaaliehdokkaat

Tutkiva ja toiminnallinen oppiminen

Kysymykset panelisteille, haastattelut

Puolueiden nettisivut ja muu materiaali, oppikirjat

Ydinvoimala- vierailu Ihminen ja teknologia

Yksi päivä keväällä

Tutustuminen ydinvoimalaan

Olkiluodon ydinvoimala, luonnontieteiden opettajat

Opintokäynti Monisteet, esitykset Esitteet, oppikirjat, media

17

OPPIMIS- TAPAHTUMA

AJOITUS

KUVAUS

YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI

OPETUS- JA TYÖ- MENETELMÄT

OPPIMISTEHTÄVÄT

OPPIMATERIAALI

Sisustus ja ruoka (valinnaisaineet) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Messujen aika (vaihtelee)

Tekstiilityö, kotitalous

Opintokäynti, messut

Kirjalliset tehtävämonisteet, sisustus- ja ruokasuunnitelmat

Sisustuslehdet, ruokalehdet, messujen anti

Kesätyötori Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Keväällä Työelämätietoutta Tehdään aitoon kesätyöpaikkaan aidot hakemukset ja haastattelut, tavoitteena kesätyöpaikka

Opo, äidinkieli, muut kielet, yrittäjä, luokanvalvojat

Oppilaitosvierailut, opintokäynnit Luennot

Työnhaku: hakemus ja ansioluettelo, esitteleminen ja esiintyminen haastattelu- tilanteessa

Erilaiset asiakirjat

18

2.3 Monenlaisia menetelmiä

esittävä opetus (perinteinen opetus)

opetuskeskustelu

käsitekartta

kirjoittamalla oppiminen

aktiivinen kirjoittaminen

prosessikirjoittaminen

raporttien ja ohjeiden kirjoittaminen

haastattelu

kysymällä oppiminen

väittely

tekemällä oppiminen

yhteistoiminnallinen oppiminen

ongelmalähtöinen oppiminen

tutkiva oppiminen

draama

ennakkojäsentäjä (ks. liite 1)

Lähde: http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Opetusmenetelmat06a/

2.4 Monenlaisia oppimistehtäviä

esitelmä

essee

raportti

tutkielma

hakemus

kysymykset

haastattelu

juliste

aamunavaus

keskustelu

väittely

juhla

esitys

power point –esitys tms.

jokin tuote tms.

19

Oppimistehtävien ohjauksessa huomioitavaa:

1. mitä on tarkoitus oppia, tavoite tarkasti ja konkreettisesti 2. miten opitaan 3. miksi tehtävät tehdään

perehtyminen aihealueeseen

valmistautuminen oppimisprosessiin

ongelman hahmottaminen

uusien käsitteiden oppiminen

uusien tietojen oppiminen

kokemuksen saaminen

ongelman ratkaiseminen

aineiston kerääminen

4. miten annetaan (suullisesti, kirjallisesti) 5. ajoitus 6. tekijät (yksilö-, pari-, ryhmätyö; samat vai eri tehtävät) 7. menetelmät (teksti, ääni, kuva, animaatio) 8. ohjaus 9. arviointi

Lähde: www.averko.fi/tiedostot/.../Leppisaari_oppimistehtavatjapalaute.pdf

2.5 Oppimateriaalin muodot

kirjallinen

visuaalinen

auditiivinen

audiovisuaalinen

ennalta valmistettu

tilanteessa syntyvä

20

3. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

3.1 Jatkuva arviointi ja kehittäminen

Aihekokonaisuuksien kehittämisen ja arvioinnin tulee olla jatkuvaa, säännöllistä ja

monipuolista, ja niiden on oltava sidoksissa koulun strategiaan, tavoitteisiin ja

opetussuunnitelmaan. Poppipajat-hankkeessa kehitettyjen aihekokonaisuuksien tavoitteena

on ensisijaisesti parantaa opiskelijoiden oppimisedellytyksiä ja koko kouluyhteisön

hyvinvointia sekä työn laatua. Siksi on säännöllisesti arvioitava, miten hyvin toiminta tukee

näitä tavoitteita.

Aihekokonaisuuksien arviointiin osallistuvat kaikki toiminnassa mukana olevat opettajat

sekä myös opiskelijat.

ARVIOINTI

aihekokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta arvioidaan opettajien kesken

puolivuosittain

tavoitteena on lisätä oppimistapahtumien, niiden suunnittelun ja arvioinnin laatua

tavoitteena on myös vahvistaa jatkuvan kehittämisen kulttuuria koulussa

arviointitilaisuuksissa vedetään yhteen, mikä oli hyvää, mikä kaipaa kehittämistä

arvioidaan, miten aihekokonaisuudet ovat lisänneet yhteisöllisyyttä ja

kouluviihtyvyyttä

oppilaat antavat palautteen yksittäisestä oppimistapahtumasta sen päätyttyä

toinen vaihtoehto on kerätä palautetta useammasta oppimistapahtumasta

kerrallaan

opettajat arvioivat pajan toteutusta, joko sitä varten kehitetyllä palautekyselyllä tai

yhdessä keskustelleen oppimistapahtuman jälkeen

varmistetaan, että erilaiset oppijat huomioidaan työskentelyssä

varmistetaan, että kaikki saavat oppimistapahtuman suoritettua

3.2 Muutokset toimintaympäristössä

Koulun kehittäminen on jatkuvaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä vahvistavaa toimintaa.

Tavoitteena on ensisijaisesti parantaa opiskelijoiden oppimisedellytyksiä ja koko

kouluyhteisön hyvinvointia sekä työn laatua. Kehittämiseen tulee koko kouluyhteisön

sitoutua. Aihekokonaisuuksia suunniteltiin ja kehiteltiin ilmiöpedagogiikan viitekehyksellä

21

oppimistapahtumiksi, jotka integroivat eri oppiaineita yhdeksi kokonaisuudeksi. Oppiminen

vietiin aitoihin toimintaympäristöihin, autenttisiin oppimisympäristöihin, jotka ovat ”todellisen

elämän” ilmiöitä. Oppimistapahtumissa opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita, eivät vain

opetuksen kohteita. Oppiminen tapahtuu ongelmalähtöisesti, esim. ihmisenä kasvamista

pohdittiin käytöstapojen näkökulmasta: siinä yhdistyivät tanssikulttuuri, puheiden pitäminen,

ihmisten käytös- ja toimintatavat sekä erityiset malja- ja juhlapuheet. Tavoitteena oli

esteettisten ilmiöiden tunnistaminen mm. historian ja äidinkielen oppimissisältöjä

yhdistämällä. Toiminnallisilla pajoilla pyrittiin teorian ja käytännön, oppiaineiden ja

oppilaiden arjen yhdistäviin kokonaisuuksiin. Oppimistapahtumat suunniteltiin oppilaiden

kiinnostusten pohjalta sellaisiksi, että jokainen voisi kokea oppimistapahtuman itselleen

merkitykselliseksi.

Aihekokonaisuuksien toteutus edellyttää oppiaineiden ja opettajien välistä yhteistyötä,

paikallisuuden ja alueen tuntemista sekä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa.

Aihekokonaisuuksia kehittämään lähtevän opettajan ei tarvitse olla mikään yli-ihminen, joka

hallitsee kaikki pedagogiikan ja vuorovaikutuksen niksit. Riittää, kun on ennakkoluuloton

asenne ja haluaa oppia uusia asioita. Aihekokonaisuuksien parissa työskentely tuo sitä

vastoin osaamista, jota opettaja voi hyödyntää kaikessa opetuksessaan – kehittäminen

opettaa.

Poppipajat-hankkeessa havaittiin, että prosessin aikana opettajan osaaminen lisääntyy

monella tavalla:

oppimistilanteiden organisointitaidot lisääntyvät

vuorovaikutusosaaminen syvenee

yhteistyötaidot vahvistuvat

kehittämisosaaminen paranee

arviointitaidot kehittyvät

oppilaskeskeinen opetus- ja ohjaustyyli vahvistuu

tiedonhankinta ja -hallintataidot monipuolistuvat

omaksutaan uusia tiedonlähteitä

opitaan käyttämään uusia tietotekniikan välineitä

uskoa siihen, että oppimista tapahtuu muuallakin kuin koulutunneilla

tietoa kunnan toiminnasta, yrityksistä ja alueen ajankohtaisista tapahtumista

22

23

Tästä lähdettiin… Tämä opittiin…

2007

2008 - 2011

2011 ->

yhteistyössä ongelmakohtia

liikaa yksinäistä työskentelyä

kokonaisuuksien hallinta osin heikkoa

kaipuuta yhteisöllisempään kouluun

opetellaan hahmottamaan kokonaisuuksia

oppiminen toisin kuin tavallisesti

mielekästä toimintaa

merkityksellistä toimintaa

työtyytyväisyys lisääntyy

taidot kehittyvät

vuorovaikutustaidot kehittyvät

joustavuus lisääntyy

vastuunkanto lisääntyy

työn sisällöt ja säännöt pitää määritellä

suunnittelu ja aikataulutus tehtävä huolella

hyväksytään rutiineista irtaantuminen

työtehtävien vaihtelevuus kasvaa

hyväksytään, että lopputulosta kohti voi edetä monin tavoin

yhteistyökyky ja -halu lisääntyy

YHÄ HARVEMMIN TÖITÄ TEHDÄÄN YKSIN! Edellinen sivu: tunnelmallinen hetki koulun tanssiaisissa

24

3.3 Poppipajat-oppimisympäristöuudistuksen perusteet

Hallinto: Myönteinen ja kannustava suhtautuminen uudistukseen ja kehitystyöhön. Koulun johto: Koulun johdon tuki uuden kokeilussa. Opettajakunta: Nähtävä oppimisympäristöuudistus mahdollisuutena, ei pelkkänä lisätyönä

ja perinteisen opettajuuden negatiivisena arviointina.

Onnistumisen edellytykset

1. AIKAA

- uudistuksen läpivienti n. kolme vuotta - palautetta saatava jokaisesta lukuvuodesta ja tehdyistä muutoksista - riittävä ja ajoissa tehty jaksosuunnittelu välttämätöntä - opettajien yhteistyö erittäin tärkeää - palavereita viikoittain ja tarpeen mukaan vaikka päivittäin - pedagogiset keskustelut nousevat arvoonsa

2. RAHAA

- hankkeen koordinointiin ja johtamiseen - itse kehitystyöhön eli uuden oppimisympäristön luomiseen - opiskelijoiden ohjaukseen - hankehenkilökunnan koulutukseen - arviointiin - materiaalihankintoihin - koulun ulkopuolisten sidosryhmien toimintaan - tiedotukseen ja tulosten levitykseen

3. VERKOSTOT

- opetushallitus - huoltajat - yrityselämä - koulutusorganisaatiot, täydennys- ja opettajainkoulutus - muut koulut - sosiaalisen median toimijat mm. lehdistö

4. MIELIKUVITUSTA

- opettajien ja oppilaiden motivointiin - uuden toimivan oppimisympäristön hahmottamiseen - uuden toimivan oppimisympäristön konkretisointiin koulun tasolla - vaihtoehtojen avoimeen vertailuun - aihekokonaisuuksien sisällön konkretisointiin - tulevaisuuden luomiseen

25

Koulun talous ja resurssit

Toiminta: Opetussuunnitelma määrittelee oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällön, joita opettajan tulee virkavelvollisuudella noudattaa.

Talous: Kunta varaa resurssit opetussuunnitelman toteuttamiseen eli materiaalit, välineet ja tilat sekä opetukseen tarvittavat opettajat, muun henkilökunnan ja muut tukitoimet.

Yhteiskunta: Valtio tukee kuntaa valtionosuudella (n. 32 % ) perusopetuksen menoja ja rahoittajana se voi myös odottaa ja vaatia tiettyjä asioita mm. oppivelvollisuuteen liittyen oppiaineiden sisällöistä.

Uudistukset: 1. Koska yhteiskunta kehittyy ja uudistuu

Innovaatiot 2. Myös koulutuksen ja opetuksen pitää uudistua

Ops:n sisällöt 3. Ops ja tuntijako uudistuu n. 10 vuoden välein

Uudistusten poliittiset huipentumat 4. Hankerahoitus pilotoi uudistusta Oppimisympäristöuudistukset

esim. POPPIPAJAT

TEORIAA JA TEKOJA, OIVALTAMISEN ONNEA! Käsikirjatyöryhmä: Pirjo-Riitta Krannila, vararehtori, käsikirjoittaja ja hankkeen koordinaattori Pekka Varheensalo, sivistysjohtaja Kaisa Lindgren, jopo-opettaja Juha Oulujärvi, arviointiasiantuntija Pasi Rantala, rehtori