silm

ä

PORVOONJUHLA-HUMUAValtiopäivistä on kulunut kaksisataa vuotta ja valtakunta juhlii taas.

matkailuMEKin asiakaslehti 1 | 2009

MERELLISIÄ KOKOUKSIAALANDICASSA

MAAPORTAALI AUKEAA

YOU CAN´T BRAND A COUNTRY LIKE A MOBILE PHONE

MERELLISIÄ KOKOUKSIAALANDICASSA

MAAPORTAALI AUKEAA

2 | Matkailusilmä

Päätoimittaja: Matti Linnoila | matti.linnoila@visitfinland.com | Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus PL 625, 00101 Helsinki | p. 010 6058 000, f. 010 6058 399 | www.mek.fi | Ulkoasu: OSG Viestintä, Pekka Eskelinen | p. 0207 806 853

| Kansikuva: VisitFinland | Kirjapaino: Painoprisma Oy | Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. | Kuvapankit: Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com

| Osoitemuutokset: anne.veini@visitfinland.com

Sisältö 3 Pääkirjoitus

4 Alandica kutsuu kokousvieraat saaristoon

8 Suomen brändi on heikko, mutta myönteinen

10 Uusi nettisivusto palvelee luontomatkailua

12 Elämysyrittäjät puhaltamaan yhteen hiileen

14 Palvelut paremmiksi Tekesin tuella

16 Merkkivuosi 1809

20 Matkakohteen imago syntyy pienyrityksissä

21 Matkailussa alkoi alamäki

22 Silmäiltyä

You can´t brand a country like a mobile phone

s.6

Uusi VisitFinland.com aukeaa kesäkuussa

s.9Maailmanluokan maabrändääjä Simon Anholt kirjoittaa, ettei maan mainetta kohenneta markkinointikampajoilla.

Monipuolinen maaportaali palvelee paremmin matkailuyrittäjiä.

Matkailusilmä | 3

Jaakko Lehtonen

Miksei ne tiedä meistä mitään?Kyllä Suomi-tietoa on vuosikymmenien mittaan viety maailmalle! Rahaa ja shampanjaa

säästämättä, lohesta tinkimättä. Ulkoministeriö, MEK edeltäjineen, kulttuuri-instituutit

ja monet muut ovat uurastaneet Suomi-kuvan hyväksi. Elovena-tytön kloonit ovat kei-

kailleet kaurapelloilla, totiset torvensoittajat ovat lökäpöksyissään kertoneet ulkopolitii-

kasta ja bruttokansantuotteesta, uudemmiten vaikkapa Pisa-tutkimuksista.

Eikä sittenkään juuri mitään havaintoa mualimalla! Hitsi! On nettisivuakin vaikka

muille jakaa. Mikä mättää?

Ensinnä mättää se, että Suomi on maailmalla merkityksetön paikka. Lähes 200 maa-

ta on kaikkiaan, ja siihen päälle kymmeniä maantapaisia. Mitä mekään tiedämme Suo-

men kokoisista maista vähänkään pidemmällä?

Ennen muuta: miksi meidän pitäisikään? Miksi sitten niiden asukkaiden pitäisi tie-

tää meistä jotain?

Toisekseen: totuus ei ole jännittävä, eikä jännittävä ole totta. Jos ja kun maakuvaam-

me halutaan kirkastaa ja tunnettuutta lisätä, tarvitaan strategian ja muiden suunnitel-

mien ohella symbolisia toimenpiteitä. Asioita, jotka lyövät läpi kansainvälisessä medi-

assa, ilman kolikonkaan kampanjointia.

Esimerkkinä vaikkapa Irlanti, jonka hallitus halusi kohottaa maan kulttuuriprofii-

lia. Päätettiin säätää laki, jolla kaikki yksinään itseään elättävät taiteilijat vapautetaan

tuloveroista. Mikä parasta: he eivät kuitenkaan tienanneet mitään, joten päätös ei edes

maksanut valtiolle lanttiakaan. Suuri huomioarvo!

Tai Slovenia, jolla on viisi naapurimaata. Haluttiin tuoda niissä esiin, ettei maa ole

takapajula, vaan dynaaminen, kehittyvä länsivaltio. Kymmenen miljoonan euron pr-bud-

jetista laitettiin puolet lentokentältä pääkaupunkiin johtavan moottoritien kunnostuk-

seen. Toiset viisi lahjoitettiin näyttävästi naapureille, miljoona per maa. Se loi uskotta-

vuutta kasvavaan vaurauteen ja sai massiivisen mediahuomion.

Australian matkailuviranomainen puolestaan keksi avata ”maailman parhaan työ-

paikan” globaaliin hakuun: pienen Hamilton Islandin hoitaja. Tehtävänä kalojen ruo-

kinta, saaren blogin pito ja turistien houkuttelu. Vaatimuksena, että henkilö on innokas

uimari, snorklaaja ja purjehtija. Töitä on 12 tuntia kuukaudessa, todella hyvä palkka ja

iso työsuhdeasunto uima-altaineen. Parhaat hakijat kutsutaan nelipäiväiseen haastat-

teluun saarelle.

Tuli 34 000 hakemusta 200 maasta! Ja ennen kaikkea tuli huomioarvoa!

Toivottavasti meillä vakavamielisillä suomalaisillakin riittää lennokkuutta ja roh-

keutta kytkeä maabrändityöhön myös yksi tai useampi symbolinen toimenpide, hui-

kea läpilyönti.

4 | Matkailusilmä

Projektipäällikkö Eija Pajunen toteaa toiminnan Alandicas-sa käynnistyneen onnistuneesti jo ennen virallisia vihkiäisiä, jotka pidettiin 4.–5. huhtikuuta. Ensimmäiset tapahtumat ovat osoitta-

neet, että Ahvenanmaalla on ollut tarvetta kulttuuritalolle, jossa voi jär-jestää monenlaisia tapahtumia.

– Ahvenanmaalaisilla yhdistyksillä ja organisaatioilla on ollut painetta järjestää isompia tilaisuuksia, joihin vieraat tulevat pääosin muualta kuin omasta maakunnasta. Nyt siihen on mahdollisuus, Eija Pajunen kertoo.

Alandica antaa piristysruiskeen koko Ahvenanmaan kulttuurielämälle. Monipuolisen kongressi- ja kulttuuritalon kautta pystytään myös laajenta-

ALANDICA kutsuu kokousvieraat saaristoonMaarianhaminassa avattiin maaliskuussa moni-puolinen kokous- ja kongressikeskus Alandica. Merellinen sijainti, valoisa rakennus ja mukau-tuva organisaatio luovat ainutlaatuiset puitteet tapahtumille. Varauskirja täyttyy mukavasti, ja myös mannersuomalaiset ovat jo löytäneet uutuuskohteen.

TeksTi: Johanna PelTo-TimPeri | kuvaT: alandica

maan Ahvenanmaan matkailua perinteisen kesäsesongin ulkopuolelle. – Myös saariston syksy, talvi ja kevät ovat kokemisen arvoisia, va-

kuuttavat Eija Pajunen ja myyntipäällikkö Therese Sjöblom Alandican markkinoinnista.

Eija Pajunen kertoo, että Alandican toiminnan perusperiaatteena on se, että se sopii pieniin ja suuriin tilaisuuksiin. Tilat on rakennettu niin, että esimerkiksi neuvotteluhuoneet voidaan muokata ryhmän koon mu-kaan. Jopa kahden ihmisen palaverille saadaan järjestettyä viihtyisä koko-ustila. Kaikkiaan väkeä mahtuu taloon tuhat. Isossa salissa on 600 paik-kaa. Monikäyttöisen auditorion 200-paikkainen nouseva katsomo voidaan siirtää sivuun, jolloin tilaa voidaan käyttää myös tasalattiaisena.

– Emme halua lokeroida vieraita, vaan meille kaikenlaiset tapahtumat ja ryhmät ovat potentiaaleja asiakkaita.

Oman maakunnan lisäksi vieraita odotetaan niin Manner-Suomes-ta kuin Ruotsistakin. Eija Pajunen kertoo kokousmatkatarjonnan ole-van Ruotsissa hyvin kilpailtua. Taantuma on vaikuttanut meitä voimak-kaammin ruotsalaisten yritysten mahdollisuuksiin järjestää tilaisuuksia ja koulutuksia.

– Meille on helppo tulla joko laivalla tai lentokoneella, koska satama

Matkailusilmä | 5

ALANDICA kutsuu kokousvieraat saaristoon

– Ahvenanmaa on sopivan lähellä, mutta tarpeeksi kaukana, jotta kokousvieraat voivat kokea eksoottisia elämyksiä. Yksi ehdoton etumme onkin ainutlaatuinen saaristo, jonka näkee jo Alandican ikkunoista, toteavat Therese Sjöblom (vas.) ja Eija Pajunen. Kuva on otettu Alandican maisemalämpiöstä. Taustalla näkyvä työ on Ceathy Ericsson-Joudanin Carta Alandica.

ja lentokenttä ovat lähellä. Ahvenmaalla järjestetystä yritystilaisuudesta ei esimerkiksi tarvitse maksaa työntekijöille ulkomaanpäivärahoja.

– Kokous Ahvenenmaalla on jo eksoottista, vaikka omassa maassa py-sytäänkin. Meiltä saa luksusta lähempää ja edullisemmin, tiivistää The-rese Sjöblom.

Eija Pajusen mielestä taantuma ei näy varauskirjassa. Talon ensimmäi-nen vuosi on myös budjetoitu kevyemmin. Taloudellinen tilanne halutaan Alandicassa kääntää voitoksi.

Alandican suunnittelun lähtökohtana on ollut rakennuksen si-jainti meren tuntumassa. Maisema on osa rakennusta, koska sen lasisei-näinen aula aukeaa merelle, rantapuistoon ja pienvenesatamaan. Aula soveltuu näin hienosti näyttelyiden, cocktail-tilaisuuksien ja messujen pitopaikaksi.

Eija Pajunen kertoo monta esimerkkiä, miten Ahvenanmaan perin-teisiä nähtävyyksiä ja elämyksiä voi helposti liittää Alandicassa järjes-tettävään tapahtumaan. Museolaiva Pommernilla voi järjestää illalliset tai vaihtoehtoisesti nauttia alkujuoman Pommernilla ja siirtyä läheiseen pursiseuran ravintolaan nauttimaan julkkiskokki Michael Björklundin loihtimaa illallista. Mieleenpainuva kokemus on myös vierailu Tjudön

viinitilalla, jossa voi maistella oman tarhan omenoista valmistettua vii-niä ja väkeviä. Tilalla kasvatetaan myös strutseja ja rapuja, joista valmis-tetaan juhlamenu.

– Meillä on oheispalvelut kunnossa. Alandican naapurissa on samaan konserniin kuuluva Arkipelag-hotelli, jossa on majoituksen lisäksi ravin-tola, kasino, yökerho ja saunaosasto. Vieraiden käytössä ovat myös kaikki muut maakunnan ravintolat ja kahvilat. Ahvenanmaalla on hyvät mahdol-lisuudet pelata golfia tai purjehtia ja kalastaa, luettelee Eija Pajunen.

Alandica Kultur och Kongress -monitoimitalon rakennuttaja on Ahvenanmaan maakuntahallitus. Toiminnasta vastaa monialainen Wiklöf Holding -konserni, joka omistaa myös esimerkiksi Arkipelag-hotellin.

– Suomessa ei ole toista täysin yksityisomistuksessa olevan yrityk-sen pyörittämää kongressi- ja kulttuurikeskusta. Itselläni on kokemusta eri tavalla johdetuista keskuksista, ja tässä on huomannut sen, että yksi-tyisomistus tekee toiminnasta joustavaa, päätöksenteko on nopeaa ja toi-mii ajan hermolla.

– Mielestämme kaikkiin asiakkaiden toivomuksiin voi löytää ratkai-sun. Meillä on can do -asenne ja osaamme sanoa kolmella kielellä kyllä, toteaa Eija Pajunen Alandican toimintaperiaatteesta. •

Alandica antaa piristysruiskeen

koko Ahvenanmaan kulttuurielämälle.

Avara ja valoisa aula toivottaa vieraat tervetulleeksi Alandicaan. Tila soveltuu hyvin myös cocktail-tilaisuuksien järjestämiseen.

6 | Matkailusilmä6 | Matkailusilmä

This hysteria about “nation branding” is probably my fault. In 1998, I wrote a paper about how countries depend on their ima-ges just as companies do. With a good national image, attracting

tourists, investors, immigrants, enhancing exports and winning the ap-proval of other governments and international public opinion is relatively cheap and easy; with a negative or weak image, everything is a struggle.

Today, one reads of another country launching a “branding” program-me almost every week. And that includes Finland, although some might ask why a country like Finland would want to – it’s a highly respected country, and with an overall 18th ranking in the Anholt Nation Brands Index, my annual survey of international perceptions, it even seems to punch above its weight in ‘brand image’.

Well, there are a few reasons. First, Finland is known to the West, but ask people in China, Brazil, India or America and their knowledge is patchy. Since these countries hold much of Finland’s future prosperity in their hands, it’s a worry if they can’t find Finland on a map. Second-ly, even in Europe, people don’t know that much about Finland: all they really know is that it’s “in Scandinavia”. Being part of one of the world’s most admired regions is obviously a good thing, but more real knowled-ge would be a significant competitive advantage for Finland’s people, ex-ports, government, tourism and culture.

You can´t brand a country like a mobile phoneTeksTi: simon anholT | kuvaT: visiTFinland Ja chris GloaG

So how do you improve a national image? In that 1998 paper, I spoke about “nation brand”, not “nation branding”. I wrote that national ima-ge was crucial, not that you could brand a country like a mobile phone or a bank. In 15 years I have never seen a single case study to prove that the reputation of a country can be altered by marketing communications. There have been plenty of successful tourism campaigns, but that’s diffe-rent: with tourism, you’re selling a product, and effective marketing undoubtedly helps to sell it more effectively. No, whenever a country’s overall image improves, it’s because of what the country does, not what it says: Ireland’s foreign investment miracle, South Africa’s political mi-racle, Australia’s tourism miracle, Japan’s and Germany’s postwar export miracle. When a nation “rebrands”, it’s all about governance, society, cul-ture, policy, economics, and timing.

So instead of asking “what can we say to make Finland famous?”, we should ask “what can we do to make Finland relevant?” Instead of asking how we can charm or force people to admire Finland, we should ask why people in other countries would think about Finland in the first place. What is Finland for? What is its contribution to humanity and its ro-le in the community of nations? Why should people care about Finland, now or in the future? If Finland disappeared one day, who would noti-ce, who would mind, and why? This has nothing to do with advertising,

>

You can´t brand a country like a mobile phonepublic relations or branding and everything to do with good governance and good leadership. This is not a task that can be delegated to commu-nications agencies: nothing less than a functioning coalition between go-vernment, industry and civil society can be trusted to look after Finland’s most valuable asset, its international reputation.

Finland is not Nokia, nor is it a fizzy drink or a running shoe. It is a nation, and nations need to earn their reputations, slowly and patiently, through their policies, their investments, their innovations, their people, their culture, their companies, their tourism, and their contribution to humanity. As Socrates said, the way to earn a better reputation is by en-deavouring to be the way you wish to appear. •

© 2009 Simon Anholt.

Matkailusilmä | 7

SIMON ANHOLT is the leading authority on managing and measuring national iden-tity and reputation, and the creator of the the field of nation brand and place brand. He is a member of the UK Foreign Office’s Public Diplomacy Board, and has advised the go-vernments of some 30 other countries from Chile to Botswana, Korea to Jamaica, and Bhu-tan to the Faroe Islands. He is Founding Editor of the quarterly journal, Place Branding and Public Diplomacy, and author of Another One Bites The Grass, Brand New Justice, Brand America and Competitive Identity – The New Brand Management for Nations, Cities and Regions. He publishes two major annual surveys, the Anholt-GfK Roper Na-tion Brands Index and State Brands Index. For further information, please see www.simonanholt.com.

Jutun kirjoittaja Simon Anholt on maailman kärkinimiä kansallisten identiteetti-

en ja maan maineen johtamisessa ja mittaamisessa. Hän on myös luonut käsitteet

maan ja paikan brändi. Anholt on konsultoinut noin 30 maan hallituksia brändä-

yksestä. Näihin maihin on kuulunut muun muassa Chile, Botswana, Korea ja Ja-

maica. Nyt hän konsultoi myös Suomea.

Kirjoituksessaan hän korostaa, ettei maan brändiä, mainetta, voida kohentaa

markkinointikampanjoilla. Kyse on siitä, mitä maa tekee, ei siitä, mitä se sanoo te-

kevänsä. Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa itse asiassa paremmin kuin

sillä olisi lähtökohtaedellytyksiä. Suomi hyötyy Skandinaviasta, johon sen katso-

taan kuuluvan.

Silti Suomikin voi edelleen kehittää brändiään. Brändi antaa merkittävää kil-

pailuetua ihmisille, viennille, hallitukselle, matkailulle ja kulttuurille. Lähtökoh-

takysymyksiä pohdinnassa ovat esimerkiksi ”mitä voimme tehdä, jotta Suomesta

tulisi merkityksellinen”, ”mitä varten Suomi on olemassa”, ”miksi ulkomaalaisten

tulisi kiinnostua Suomesta”.

Sokrateen sanoin ”tapa, jolla hankitaan parempi maine on pyrkimys olla oi-

keasti sellainen jollaisena haluaisit esiintyä”. •

8 | Matkailusilmä8 | Matkailusilmä

Suomen brändi on heikko, mutta myönteinen

>

Suomen maakuva on pääasiassa myönteinen, mutta heikko. Asia selviää tutkimuksesta, jonka Suomen maabrändin kehittämisestä vastaava Finland Promotion Board tilasi kansainvälisestikin arvos-

tetulta paikan brändäyksen asiantuntijakaksikolta, TkT Seppo Rannis-tolta ja KTT Teemu Moilaselta. Tutkimus toteutettiin Suomen kannal-ta 11 keskeisellä markkina-alueella vuoden 2007 aikana.

Tutkijoiden mukaan mielikuvat Suomesta ovat kehittyneet positii-viseen suuntaan kuluvan vuosikymmenen aikana. Suomi-mielikuvat liit-tyvät korkealaatuiseen hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmään, yhteiskun-nallisten ongelmien ratkaisumalleihin, puhtaaseen luontoon ja korkeaan teknologiaan. Suomeen liittyvät mielikuvat poikkeavat jossain määrin toi-sistaan eri maiden ja markkina-alueiden ihmisten silmissä.

Tutkimuksen perusteella Suomen keskeinen ongelma on, että pääosa mielikuvista on positiivisia, mutta tunnettuus on varsin vähäistä. Kehi-tystarpeiksi tutkijat luettelevatkin yleisen Suomi-tietouden levittämisen ja laajentamisen sekä prioriteettien valitsemisen, fokusoinnin ja niin sa-notun Suomen oman kertomuksen löytämisen.

Moilasen ja Rainiston ehdotuksen mukaan seuraavaksi pitäisi laatia painopisteet määrittävä strateginen maabrändäysohjelma, huolehtia re-surssien riittävyydestä, yhteistyön laajapohjaisuudesta ja yksituumaisuu-desta sekä huolellisesta koordinoinnista.

Erittäin keskeinen tehtävä on myös Suomi-maatuotteen kehittämi-nen: brändi voi rakentua vain todellisuuden varaan, joten tuotteen on ol-tava kunnossa, kaksikko muistuttaa.

Suomen maabrändin kehittämiseen halutaan satsata, sillä tutkimusten mukaan hyvä maabrändi lisää ulkomaisia investointeja, kasvattaa matkai-lua ja parantaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä maailmalla. Hyvän brändin uskotaan helpottavan myös ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

TeksTi: kaisa riikilä

Kädenkäänteessä brändiin ei voida vaikuttaa. Rainisto ja Moilanen muistuttavat, että varsinaisen toteutusvaiheen on oltava pitkä, järjestel-mällinen ja yhdenmukainen, jotta tuloksia aidosti saavutettaisiin.

– Suomelle laaditun toimintaohjelman ensimmäisen toteutusvaiheen kestoksi ehdotamme viittä vuotta. Toimenpideohjelman tuloksia alkaa tul-la näkyville varsinaisesti ohjelman loppupuolella ja sen jälkeen. Maabrän-din kehittämisen on todettu vaativan aikaa usein jopa 10–20 vuotta ennen kuin lopulliset tulokset ovat nähtävissä, tutkijat toteavat.

Paikan brändäämisestä on toistaiseksi vielä aika vähän esimerkke-jä maailmalta, vaikka kiinnostus asiaa kohtaan on koko 2000-luvun ajan noussut. Muutama hyvä esimerkki kuitenkin osoittaa, että maabrändin rakentaminen on mahdollista.

– Esimerkkeinä menestystarinoista voidaan pitää Espanjan muuntau-tumista Francon ajan köyhästä takapajulasta moderniksi eurooppalaiseksi kulttuurimaaksi, Irlannin muuntautumista reuna-alueesta IT-alan keskuk-seksi tai Kroatian muuttumista sotatoimialueesta kiinnostavaksi matkai-lumaaksi ja liiketoiminta-alueeksi, Rainisto ja Moilanen listaavat.

– Nämä esimerkit osoittavat, että maabrändin muokkaaminen voi on-nistua aika lyhyessäkin ajassa. Onnistumisen keskeisiä edellytyksiä ovat selkeän ja päämäärätietoisen kehittämisstrategian toteuttaminen ja se, että työhön osoitetaan riittävät resurssit, tutkijat muistuttavat. •

Moilasen ja Rainiston tutkimusraporttia Suomen maabrändin rakentaminen

myy Akateeminen kirjakauppa.

Samat tekijät ovat julkaisseet myös englanninkielisen teoksen How to Brand

Nations, Cities and Destinations.

Kansalaiset mukaan maabrändikeskusteluun Nettisivustolla www.mitasuomion.fi suomalaiset voivat osallis-

tua keskusteluun Suomen maabrändistä. Sivusto on tarkoitet-

tu kaikille kansalaisille, jotka voivat näin internetin välityksellä

osallistua keskusteluun siitä, mikä Suomessa on hyvää ja mikä

ei. Saitin tavoitteena on myös kerätä arvokkaita ideoita ja nä-

kökulmia Suomen maabrändivaltuuskunnan työskentelyä var-

ten. www. mitasuomion.fi tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden

vaikuttaa näkyvästi tai anonyymisti, paljon tai vähän. Saitilla

seurataan myös Suomi-aiheista keskustelua maailman medi-

oissa. Palvelun tarkoitus ei kuitenkaan ole löytää lopullista to-

tuutta, tuskin sellaista edes on. Sivusto ei ole ainoa lähde Suo-

men maabrändin kehittämiseksi. Tietoa kerätään myös muualta,

muun muassa tutkimuksista, jotka selvittävät ulkomaalaisten

käsityksiä suomalaisista ja Suomesta.

Matkailusilmä | 9 Matkailusilmä | 9

Suomen brändi on heikko, mutta myönteinen VisitFinland.com uudessa muodossaan

vie Suomen uuteen matkailuaikaan. Pitkään ja huolellisesti valmisteltu

maaportaali tuo nettimarkkinoinnin ajanmu-kaiset mahdollisuudet ja välineet koko Suomen matkailuelinkeinon ulottuville. Se on yhtei-söllinen verkkopalvelu sekä matkailijoille että matkailupalvelujen tarjoajille. Sivuston toimin-ta perustuu käyttäjien itse tuottamaan ja jaka-maan sisältöön yhdistettynä kattaviin kohde-esittelyihin ja online-varauspalveluun.

Matkailijan näkökulmasta VisitFinland.com on vaivaton väylä matkailutuotteisiin ja majoituspalveluihin, matkan suunnitteluun, varausten tekemiseen ja omien kokemusten ja-kamiseen. Ennen matkaa, sen aikana ja jälkeen, matkailija voi kirjoittaa portaaliin matkakerto-muksia, kertoa kokemuksistaan, esitellä valo-kuviaan ja videoitaan sekä arvioida suomalaisia matkakohteita antamalla niille pisteitä. Tut-kimusten mukaan jopa puolet matkapäätöksis-tä tehdään nykyään tällaisen yhteisöllisen netin sisältöjen perusteella.

Matkailupalvelujen tuottajille Visit-Finland.com on areena, jossa maailmanlaajui-set markkinat avautuvat nykyaikaisella tavalla, pienellä panostuksella kuvin ja sanoin, tarvitta-essa vaikka kymmenellä eri kielellä.

Uusi VisitFinland.com aukeaa kesäkuussaSuomen kansallinen matkailuportaali aukeaa kesäkuussa täysin uusittuna yhteisöllisenä verkkopalveluna vanhassa tutussa nettiosoitteessa visitfin-land.com. Nyt on aika varmistaa, että oma yrityksesi saa kaiken hyödyn irti tästä uudesta palvelusta alusta alkaen. Osallistumiselle on monia vaihtoehtoja maksuttomasta perusnäkyvyydestä monipuoliseen tuote-esittelyyn varaustoimintoineen.

Perusnäkyvyys portaalissa on maksuton-ta. Kaikki majoitus- ja matkailupalvelujen tar-joajat saavat halutessaan tuotteen perustiedot näkyviin VisitFinland.comissa englanniksi ja suomeksi:

Monipuolisemmat matkailutuotteiden ja -palvelujen esittelyt sekä varaukset joko suo-raan yrityksen omaan varausjärjestelmään por-taalin kautta tai portaalin tarjoaman varaustoi-minnon avulla ovat maksullisia.

Vuosimaksu vaihtelee 99 eurosta 490 eu-roon muun muassa sopimuksen laajuudesta ja yrityksen toimialasta riippuen.

Matkakohteiden (alueiden, kaupunkien, matkailu- ja hiihtokeskusten jne.) esittely on MEKin tuotantona maksullista, mutta kohteen itse portaaliin tuottamana maksutonta.

Lisätietoja palvelusta, siihen liittymisestä ja niin maksuttomista kuin maksullisista palveluista sekä hinnoista on saatavana MEKistä VisitFinland.comin päätoimittajalta: marjo.ranta-irwin@visitfinland.com. •

TeksTi: maTTi linnoila

VisitFinland.com maaportaali

sisältää muun muassa:

• matkailutuotteet

• kartat ja reitit

• majoituspalvelut

• sääennusteet

• matkakohteet

• 10 kielivaihtoehtoa

• online-varaukset

• käyttäjien arviot ja suositukset

• monipuoliset hakutoiminnot

• monipuoliset mobiilipalvelut

• työkalun matkan suunnitteluun

Perusnäkyvyys sisältää:

• kohteen tai tuotteen nimen• kohteen näyttämisen kartalla• lyhyen kuvauksen (240 merkkiä) palvelusta • kolme kuvaa• yhteystiedot

Internet yhdistää maailman ihmisiä tehokkaammin kuin mikään muu aikaisempi teknologia. Nyt voi matkailuyrittäjä houkutella asi-akkaita myös lähiluonnon avulla. Ulkomaisille luonnon harrastajille

Suomen luonto, jopa sen tavallisetkin lajit ovat eksoottisia, sivuston tuot-taja Eija Lehmuskallio toteaa.

Myös kaupungissa asuville suomalaisille luonnon ystäville varmuus jonkin tietyn lajin ja eliöyhteisön näkemisestä ja kokemisesta saattaa olla hyvinkin tärkeä houkutin juuri tietylle seudulle matkustamiseen.

Uuden nettisivuston Ahvenanmaan osuus avattiin viime kesänä ja koko suomen kattava osuus viime syyskuussa. Tällä hetkellä sivusto toi-mii suomen kielen lisäksi englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, espanjaksi, rans-kaksi, tanskaksi ja norjaksi.

Sivustoille on tähän mennessä tallennettu Suomessa ja Pohjoismaissa esiintyvistä luonnonkasveista yleisimpiä. Palvelua rakennetaan parhail-laan, joten lajisto laajenee päivittäin. Sivustoilla on jo kuvina päiväperho-set, linnut, puut ja pensaat. Näiden tunnistustyökalua rakennetaan par-haillaan. Kivet ja mineraalit, kalat ja Itämeren vedenalaiset lajit tulevat sivustoille myöhemmin kuluvana vuonna.

Palvelu tulee laajentumaan lähikuukausina maantieteellisesti ja sisäl-löllisesti. Luonto- ja kulttuurikohteita, esimerkiksi luontopolkuja, lisätään sivuille lähitulevaisuudessa. Palveluun tulee myös verkkolehti. Ensimmäi-seen NatureGate verkkolehteen on haastateltu tutkijoita ja asiantuntijoi-ta sekä Suomesta että maailmalta. Tavoitteena on saada asiantuntijoiden haastatteluja ja artikkeleita ajankohtaisista teemoista jatkuvasti.

NatureGate on ainutlaatuinen, kansainvälisesti patentoitu internet-pohjainen innovaatio, jossa on Eija ja Jouko Lehmuskallion 20 vuoden

Uusi nettisivusto palvelee luontomatkailuasystemaattisen työn pohjalta rakennettu erittäin helppokäyttöinen, luon-nossa esiintyvien lajien tunnistusmenetelmä.

Eija ja Jouko Lehmuskallio ideoivat, tuottivat ja toteuttivat aikoinaan Yleisradiolle luonnonkasveista kertovan tv-sarjan ’Kolme vuodenaikaa’. Sarja on uusittu 13 kertaa. Sarjan idea oli tuoda tietoa luonnonkasveista, niiden historiasta ja mahdollisesta käytöstä suuren yleisön tietoon haus-kasti, mutta samalla asiantuntevasti.

– Tv-sarjan tuotantoa varten yritimme tunnistaa lajeja kasvikirjoista. Vaikka olimme alan harrastajia, tiedon ymmärtäminen kasvikirjoista oli vaikeaa, Eija Lehmuskallio kertoo.

– Voimakkaasta halusta ymmärtää ja tunnistaa luonnossa esiintyviä lajeja syntyi lajintunnistamista helpottava työkalu. Tunnistamista helpot-taa myös oma laaja kuva-arkistomme, joka käsittää arviolta 400 000 eri-laista kuvaa. Kuvat on otettu siten, että lajit on helppo tunnistaa niistä eri kasvuvaiheissa. Teknologian kehittyminen tuotekehittelyn aikana on ollut huimaa. Nykyisin voimme tuottaa samalle sivustolle halutessamme vaikka luontoelokuvia, Eija jatkaa.

Alun suunnitteluvaiheessa internetistä ei puhuttu ollenkaan ja tieto-koneet laskettiin muutamissa tuhansissa. Nyt käyttäjä voi tunnistaa lajin kuvapuhelimensa avulla luonnossa ja lähettää paikkatiedon NatureGate palvelimeen. Asiantuntijoiden arvion jälkeen paikkatieto merkitään levin-neisyystietoihin. Näin jokainen voi halutessaan osallistua lajistojen tun-nistamiseen ja kartoittamiseen.

– Ongelmana on kaikkialla maailmassa luonnonlajien heikko tunte-mus ja NatureGate tuo kansalaisille kuin tilauksesta hyvän apuvälineen lajistojen tunnistamiseen. Tutkijoille tulee jatkossa kaivattua tietoa tu-tuista ja myös aiemmin tuntemattomista lajeista. Näin kaikki osapuolet hyötyvät palvelusta, Eija toteaa.

TeksTi: Pirkko soininen | kuvaT: naTure GaTe/Jouko lehmuskallio

10 | Matkailusilmä

Viime syksynä avattu NatureGate -sivusto tarjoaa maallikoille lajien tunnistukseen oivallisen, kahdeksalla kielellä toimivan työkalun.

Viime syksynä avattu NatureGate -sivusto tarjoaa maallikoille lajien tunnistukseen oivallisen, kahdeksalla kielellä toimivan työkalun.

Uusi nettisivusto palvelee luontomatkailuaNatureGate on erinomainen työkalu opetukseen, tutkimukseen, luon-non ja kestävän kehityksen ymmärtämiseen. Tärkeä yhteistyökumppani Suomessa on Helsingin yliopisto, jonka rahastot ovat mukana NatureGa-te-hankkeessa luomassa edellytyksiä elämänikäiselle luonnon monimuo-toisuuskasvatukselle.

– Tässä hankkeessa yhdistyivät monet kiinnostuksen kohteeni: kasvit, luonto, korkealaatuinen oppiminen sekä erityisesti elinikäinen luonnon monimuotoisuuskasvatus, toteaa biologian ja kestävän kehityksen didak-tiikan professori Mauri Åhlberg.

NatureGate-verkkopalvelun sivuilla on ollut ensimmäisen puolen vuo-den aikana jo noin 15 000 kävijää kuukaudessa. Tavoitteena on Luonto-Portin laajentaminen sekä Suomessa että muihin maihin.

NatureGate -verkkopalveluun on tulossa myös mahdollisuus saada yk-sittäinen matkailuyritys ja -ketju selvästi näkyviin erityisenä maksullisena palveluna. Matkailuyritykset tullaan piilottamaan sivuille siten, että vain niitä koskevaa tietoa haluavat saavat tiedon nopeasti ja helposti. Tätä kos-kevalle liiketoimintamallille on USA:ssa haussa patentti.

Lisäksi matkailuyritys voi halutessaan tilata LuontoPortti Oy:ltä oman vuorovaikutteisen sivuston omasta lähiluonnostaan. Tällainen paikalli-nen LuontoPortti on viisasta linkittää koko maan LuontoPortti-verkko-palveluun.

Mekin markkinointijohtaja Anne Lind on erittäin iloinen sivuston olemassaolosta. Erityisesti häntä ilahduttavat kieliversiot.

– Sivusto toimii hienosti kiinnostuksen herättäjänä ja edistää Suomen tunnettuutta maailmalla, Anne Lind toteaa.

MEK on linkittänyt sivuston omille sivuilleen. Parhaillaan neuvotel-leen mahdollisesta yhteistyöstä, muun muassa kuvien käytöstä. •

HämeenkylmänkukkaPulsatilla patens

KarhunlaukkaAllium ursinum

Puna-apilaTrifolium pratense

MukulaleinikkiRanunculus ficaria

Matkailusilmä | 11

Tutustu sivuihin www.naturegate.net

12 | Matkailusilmä

Melontamatkailuyrittäjä on juuri ennen haastattelua soit-tanut MEKin Terhi Hookille ja kysynyt, miten hän voisi hyö-tyä kesäaktiviteettien kehittämiseen tähtäävästä Outdoors–

hankkeesta.– Olin niin iloinen hänen soitostaan. Toivon, että ohjelma auttaa pie-

niä ohjelmapalveluyrittäjiä kehittämään yhteisiä tuotteita ja hyödyntä-mään hankkeen tuottamaa tietoa. Siitä on heille todellista hyötyä, toteaa hankkeen projektipäällikkö Terhi Hook.

MEKin hallinnoima kesäaktiviteettien kehittämisen koordinointi-hanke käynnistyi helmikuun alussa. Rahoitus saadaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Hankkeen tarkoituksena on valtakunnallisen koordinaation kautta koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään luon-tomatkailuaktiviteetteja kansainvälisille markkinoille. Kesäaktiviteeteis-ta mukaan on valittu pyöräily, vaellus ja sauvakävely, melonta, luonnon katselu ja kuvaus, kalastus sekä hevosmatkailu. Hanke toteuttaa osaltaan kansallista Outdoors Finland -ohjelmaa, jonka Matkailun teemaryhmä ja MEK ovat panneet alulle.

– Minulle soittaneelle yrittäjälle sanoin, että heidän kannattaa ensim-mäiseksi ottaa yhteyttä omaan alueelliseen matkailun kehittämisorganisaa-tioonsa. Sitten neuvoin heitä kääntämään omat nettisivunsa englanniksi. Kolmanneksi heidän kannattaa syöttää omat tietonsa Suomen kesäkuus-sa avattaville maaportaali-sivustoille, jonne teemme kunkin kesäteeman alle omat teemasivustot.

– Kun ulkomaalaiset matkailijat saapuvat maaportaaliimme etsimään tietoa esimerkiksi melontareiteistä ja -lomista, ei riitä, että portaalissa on lyhyt englanninkielinen esittely palvelusta. Matkailija lähtee toivon mu-kaan etsimään lisätietoa yrityksen omilta nettisivuilta tai tekee lomava-rauksensa suoraan portaalissa.

Luontoa on perinteisesti pidetty Suomen matkailun ykkösvetovoi-matekijänä. Kauniit maisemat eivät kuitenkaan yksin riitä, sillä nykypäi-vän matkailija haluaa kokea luontoa oman tekemisen kautta – ja on valmis siitä myös maksamaan. Luonto on raaka-ainetta, joka oikein jalostettuna tarjoaa matkailijalle mieleenpainuvia elämyksiä ja palveluntarjoajalle kil-pailukykyistä liiketoimintaa.

– Aktiviteettien kehittäminen kansainväliseen myyntiin edellyttää verkostomaista toimintatapaa, jota tulisi toteuttaa erityisesti tuotekehi-tyksessä ja paketoinnissa, toteaa Terhi Hook.

– On kaikkien etu, että esimerkiksi tutkimustietoja levitetään mah-dollisimman laajalle. Kukaan ei voita mitään sillä, että kyhnää omassa nur-kassaan loistavan ideansa kanssa. Verkostoituminen tuo lisävoimia.

MEKin toteuttama Outdoors-hanke kokoaa yhteen kesäaktiviteetteja tarjoavia ohjelma-palveluyrittäjiä. Se tuottaa yrittäjille hyödyllisiä arjen ja tuotekehityksen työkaluja.

Hankkeen päätavoite on, että yksittäiset ohjelmapalveluyrittäjät muo-dostaisivat verkostojen kautta palvelukokonaisuuksia, joita olisi helpom-pi markkinoida ja myydä ulkomaalaisille.

– Kun takana on tarpeeksi iso verkosto yrittäjiä, saadaan vähitellen nostettua Suomen imagoa kesäaktiviteettimaana. Eihän Suomea tunneta tällä hetkellä maailmalla melontamatkailumaana, vaikka asumme tuhan-

Elämysyrittäjät puhaltamaan yhteen hiileenTeksTi: Pirkko soininen | kuvaT:visiTFinland

Matkailusilmä | 13

sien järvien maassa. Meillä on mahtavat edellytykset kehittää tarjontaam-me, sillä luontomme tarjoaa hienon toimintaympäristön.

Hankkeen tavoitteena on nostaa kesäaktiviteettimatkailijoiden mää-rää. Mukaan yhteistyöhön pyritään saamaan kolmekymmentä alueellis-ta hanketta ja tuloksena olisi viitisenkymmentä kriteerit täyttävää ohjel-mapalveluyritystä.

Tällä hetkellä kesäaktiviteettien tarjonta on hajanaista ja laadul-taan vaihtelevaa:

– Meillä ei ole riittävästi laadukkaita ja oikeanlaisia tuotteita. Hy-viä on, muttei tarpeeksi. Monet eivät vastaa ulkomaalaisten matkailijoi-den odotuksia.

Kullekin teemalle on laadittu työryhmissä valtakunnalliset kehit-tämisstrategiat, jotka löytyvät netistä MEKin internet-sivuilta kohdas-ta Tutkimukset.

– Ei ulkomaiselle matkailijalle voi vain ojentaa polkupyöräilyreitti-karttaa ja toivottaa hyvää matkaa. Hän tarvitsee matkan varrella lukuisia palveluita, joista täytyy löytyä tietoa helposti. Asiakastyypistä riippuen palvelut pitäisi pystyä ostamaan samalla kertaa samasta paikasta tai antaa asiakkaalle välineet omatoimisesti koota ne.

Hankkeessa määritellään parhaillaan tarkasti teemakohtaiset tuote- ja laatukriteerit, jotka yrittäjän on täytettävä päästäkseen mukaan mark-kinointiin. Esimerkiksi turvallisuuden takia pyöräreitiltä vaaditaan sitä, ettei reitin varren teillä ole autoliikennettä yli 1500 autoa vuorokaudes-sa ja että kymmenen kilometrin välein on mahdollisuus käydä vessassa ja juomassa.

Miksi yrittäjän sitten kannattaa lähteä mukaan hankkeeseen?– Mitä enemmän yrittäjiä saamme mukaan, sitä parempia palvelu-

kokonaisuuksia saamme rakennettua. Hyviä paketteja taas on helpompi markkinoida ja myydä. Siksi on tärkeää tulla mukaan verkostoon raken-tamaan paketteja.

Yrittäjät saavat esimerkiksi ohjenuorat tuotteidensa kehittämiseen tuote- ja laatukriteerien muodossa. Oman toiminnan ja tuotekehityksen tueksi he saavat käyttöönsä lisäksi erilaisia toimintaa ohjaavia apuvälinei-tä, esimerkiksi tuotteistamispolun mallin, infrastruktuurin ja palveluva-rustuksen ohjeistuksen, tutkimustuloksia, tuotekehitystyökaluja ja tietoa oikeista jakelukanavista. Hanke tulee järjestämään myös erilaisia infoti-laisuuksia, joihin yrittäjät voivat osallistua. Markkinointiponnistelut ul-komaille kanavoidaan Matkailun edistämiskeskuksen koordinoimien toi-menpiteiden kautta.

Yrittäjän kannattaa ottaa yhteyttä alueelliseen organisaatioon tai hank-keeseen. Sitä kautta hän pääsee hyötymään valtakunnallisesta hankkeesta. Valtakunnallinen hanke ei korvaa alueellisia hankkeita, joiden avulla pys-tytään yksityiskohtaisemmin toteuttamaan juuri tietyn alueen tarpeita.

– Jollei tiedä, mikä taho omalla alueella tekee matkailun kehittämis-työtä, voi ottaa yhteyttä paikalliseen matkailuorganisaatioon, joka pys-tyy neuvomaan oikean tahon. Myös minä neuvon mielelläni, vinkkaa Ter-hi Hook. •

Kysy lisätietoja: Terhi Hook, Projektipäällikkö, MEK Puh. 050 5970 999 terhi.hook@visitfinland.com

Elämysyrittäjät puhaltamaan yhteen hiileen

Suomella on hyvät edellytykset kehittää kesäaktiviteettitarjontaa. Verkostoitumisen kautta voidaan muodostaa palvelukokonaisuuksia, joita on helpompi markkinoida ja myydä ulkomaalaisille.

Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma tarjoaa tukea palvelujen kehittämiseen myös matkailualan yrittäjille. – Kannattaa ehdottomasti hakea, sanovat jo mukana olevat.

PALVELUT PAREMMIKSI TEKESIN TUELLA

TeksTi: maiJa rauha i kuva: huimala

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes rahoit-taa ja aktivoi yritysten ja tutkimuslaitosten haastavia kehityshank-keita. Parhaillaan Tekesillä on meneillään Vapaa-ajan palvelut -oh-

jelma, johon toivotaan hakijoita nimenomaan matkailualalta ja sitä lähellä olevilta toimijoilta. Ohjelman painopisteitä ovat uudet palvelutuotteet ja palvelujen tuottamisprosessien uudistaminen.

– Tavoitteiden saavuttamiseksi kannustamme erityisesti tutkijoiden ja yritysten väliseen yhteistyöhön, kertoo ohjelman johtaja Risto Mäki-kyrö Lapin TE-keskuksesta.

Ohjelmaan etsitään uusia, ainutlaatuisia ideoita, jotka palvelevat asi-akkaita ja parantavat samalla hakijan liiketoimintaa. Tavoitteena on pal-velun tai sen tuotantoprosessin konseptointi siten, että se voidaan tois-taa ja monistaa.

– Palvelun osittainenkin vakiointi parantaa tuottavuutta ja vähentää laatuvaihteluja, perustelee ohjelman koordinaattori Pauli Santala.

Ohjelmaan on jatkuva haku. Tähän mennessä se on rahoittanut 39 hanketta, joista matkailuhankkeiksi voi tunnistaa 15. Mukana on myös tutkimusprojekteja sekä liikuntaan ja muuhun vapaa-aikaan liittyviä hankkeita. Niiden yhteenlaskettu budjetti on yli 10 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on vajaat 6 miljoonaa euroa.

Mäkikyrö muistuttaa, että matkailuyritys voi olla Tekesin asiakkaa-na muutenkin kuin ohjelman kautta. Ohjelma tarjoaa kuitenkin valmiit raamit esimerkiksi verkottumiseen ja yhteistyöhön. Rahan ohella tarjol-la on myös tietoa ja koulutusta. Ohjelma on avoin kaikenkokoisille yri-tyksille.

– Tekes pystyy rahoittamaan isojakin hankkeita, jos idea on hyvä ja yrityksellä on oma rahoitus kunnossa. Toisaalta myös pieni yritys kelpaa asiakkaaksi, jos sillä on halu kehittää toimintaansa edelläkävijöiden jouk-koon, Mäkikyrö sanoo.

Tekes on mielletty teknologian rahoittajaksi. Mäkikyrö korostaa, että ohjelmaan kannattaa hakea myös puhtaasti palvelun kehittämiseen liit-tyvän idean kanssa. Tekesin nettisivuilla voi testata ideansa alustavan Te-kes-kelpoisuuden.

– Toivomme yhteydenottoa TE-keskusten yhteyshenkilöihin tai oh-jelman koordinaattoreihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan katsoa, sopiiko kehitysidea Tekesin rahoituksen piiriin. Olemme valmiita auttamaan palvelujen konseptoinnissa, Pauli Santala sanoo.

Pauli Santala toivoo yritysten löytävän itsestään uuden kehittä-misen nälkää. Hän myöntää, että Tekesin rima on suhteellisen korkealla eikä sitä olla aikeissa laskea. Erityisen kiinnostunut Tekes on hankkeista,

14 | Matkailusilmä

Matkailusilmä | 15

PALVELUT PAREMMIKSI TEKESIN TUELLA

Mukana olevat kertovat

Huimala on Espoossa sijaitseva, ympäri vuoden toimiva koko perheen reip-

pailuhalli. Yrittäjät ja isät Kimmo Stude ja Oskari Lehtonen huomasivat pari vuotta

sitten, että Suomesta puuttuu paikkoja, joissa lapsiperheet voivat irrottautua arjes-

ta. Huimala avautui perusteellisen kehitystyön jälkeen pääsiäisenä 2008.

– Perehdyin seikkailuhalleihin ja niiden toimintaan asuessani Saksassa. Kuulin

Tekesin ohjelmasta TE-keskuksessa ja tutustuin siihen tarkemmin netissä. Huoma-

sin heti, että suunnitelmamme vastasivat hyvin hakukriteerejä. Hakeminen sujui

suhteellisen juohevasti, osittain ehkä siksi, että Oskarilla oli aiempaa kokemusta

vastaavasta, Kimmo Stude kertoo.

Ohjelman kautta saadun tuen turvin Kimmon ja Oskarin yritys GrandeFun De-

velopment Oy verkostoitui parhaiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Te-

kesin ohjelma ohjasi heitä asettamaan selkeät tavoitteet ja tuotteistamaan palve-

lun huolellisesti.

– Kaikki, mitä menestykselliseen toimintaan ja kasvuedellytysten luomiseen

tarvitaan, alkaa olla nyt kunnossa. Huimalan idea toimii ja keräämme jatkuvasti

asiakkailta palautetta, jonka turvin kehitämme toimintaa. Tästä on hyvä ponnah-

taa eteenpäin, kun sopiva tilaisuus tulee.

– Hakeminen Tekesin ohjelmaan kannatti ehdottomasti. Taloudellinen tuki

kannattaa ottaa ja sen eteen kannattaa nähdä vähän vaivaakin. Ohjelma auttaa

suunnitelmien jalostumista ja toteutumista, mutta vahva oma idea on ehdoton

edellytys, Kimmo Stude sanoo. •

Tallink Silja on mukana Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskes-

kuksen Synergoksen hankkeessa, jossa kehitetään palvelukonsepteja osallistamal-

la asiakkaita ja henkilöstöä. Idea tuli Synergokselta. Ensimmäiset kyselylomakkeet

on jo lähetetty Siljan kanta-asiakkaille ja henkilöstölle.

– Meille avautuu tutkimusyhteistyön kautta aivan uudenlainen ikkuna lähestyä

risteilyalaa ja löytää konkreettisia toimia toimintamme parantamiseen sekä kanta-

asiakaspuolella että henkilöstön keskuudessa. Synergoksen mukanaolo takaa, että

tutkimus tehdään akateemisella ammattitaidolla ja tulokset analysoidaan perus-

teellisesti. Näin saamme niistä mahdollisimman suuren hyödyn, kertoo Tallink Sil-

jan kanta-asiakasohjelman päällikkö Hanna Michelsson.

Kanta-asiakkaita lähestytään kyselytutkimuksella, jonka jälkeen tehdään pu-

helimitse teemahaastatteluja. Lopuksi muodostetaan asiakasraateja tai -paneeleja

uusien tuote- ja palveluideoiden testaamista varten. Asiakkailta selvitetään muun

muassa tyytyväisyyttä ja kokemuksia palvelusta ennen matkaa ja matkan aikana.

Henkilöstöltä haetaan tietoa siitä, miten palveluhenkilökunnan ja asiakkaiden aja-

tukset kohtaavat. •

– Projektin alkumetrit ovat sujuneet hyvässä yhteistyössä. Odotamme innol-

la, millaisia tuloksia saamme ja miten pääsemme jalkauttamaan niitä käytännön

tasolle, Michelsson sanoo.

joilla on potentiaalia lisätä ulkomaalaisten asiakkaiden kiinnostus-ta Suomea kohtaan.

– Kaikki mukaan otetut ovat huippuhankkeita. Mukana on usei-ta epätyypillisiä matkailualan toimijoita ja jopa alan ulkopuolelta tulleita. Vakiintuneen yrittäjän aika voi kulua niin tarkasti olemas-saolevassa liiketoiminnassa, että uusien avausten synnyttäminen on haasteellista, Santala pohtii.

Ohjelman tavoitteena on lisätä vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten määrää ja kannattavuutta. Risto Mäkikyrön mukaan mat-kailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta on moniin muihin mai-hin verrattuna pieni. Ajatuksena on saada tuota osuutta kasvamaan tukemalla uusien palveluiden kehittämistä.

– Kannustamme yrityksiä kehittämään toimintaansa systemaat-tisesti ja käyttämään apuna tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Toi-vomme, että hankkeissaan onnistuneet asiakkaamme näyttävät muil-le hyvää esimerkkiä, Mäkikyrö sanoo. •

Lapset reippailevat Huimalassa esimerkiksi labyrintissä, pelaavat joukkuepelejä tai pomppivat trampoliineilla. Aikuisille on muun muassa kuntolaitteita. Huimalassa on myös esiintyjiä ja teemata-pahtumia ja siellä voi järjestää juhlia, kuten synttäreitä, urheiluseurojen tapahtumia sekä yritysten henkilöstö- ja asiakastilaisuuksia.

C 1ase

C 2ase

16 | Matkailusilmä

Kahdeksasta ruotsalaisesta läänistä tuli Suomen suuriruhti-naskunta. Suomen säädyt vannoivat uskollisuutta Venäjän kei-sarille. Keisari puolestaan antoi hallitsijavakuutuksen ja nosti

Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Kuusisataa vuotta kes-tänyt napanuora Ruotsiin katkesi. Porvoo onkin oikeastaan Suomen en-simmäinen korkean tason kokous- ja kongressikaupunki. Venäjän keisari Aleksanteri I pelasi uhkapeliä 1800-luvun alussa keskellä Euroopan suu-ria sotia ja vielä ratkaisematonta Suomen sotaa, jossa venäläiset toki oli-vat voitolla, ja määräsi Suomen säädyt kokoontumaan valtiopäiville maa-liskuussa 1809 Porvooseen.

Riskinä oli, että sota jatkui vielä koko kesän eikä sen lopputuloksesta ollut tietoa. Tilanne selkiintyi vasta syksyllä, kun Haminassa solmittiin 17.9.1809 rauha ja Ruotsi luovutti kahdeksan suomalaista lääniä venäläi-sille. Suomen 600 vuotta vanha valtioyhteys Ruotsiin päättyi.

Porvoon ohella valtiopäivien pitopaikaksi olivat ehdolla Turku ja Ha-mina. Turku oli liian lähellä Tukholmaa ja Haminassa oli ruotsalainen lin-noitus, joten valinta osui Porvooseen, kun siellä oli vielä hyvät kokous- ja juhlatilat ja kaupunki oli sopivan lähellä Pietaria.

Keisarin päätös tiesi pienessä Porvoossa melkoista vilskettä. Valtio-päivämiehille, heidän perheenjäsenilleen ja virkamiehille oli järjestettä-vä kokoustilat, majoitustilat ja huolehdittava ruokahuollosta sekä muis-ta palveluista.

Taloja korjattiin, erityisesti raatimies Erik Solitanderin talossa teh-tiin mittava remontti saleja myöten, keisarin kun oli määrä majoittua juuri tähän kaupungin komeimpaan rakennukseen. Talon edestä kirkon-mäelle rakennettiin puinen jalkakäytävä, jotta keisarin saappaat eivät li-kaantuisi matkalla juhlamenoihin.

Porvoon valtiopäivistä on kulunut kaksisataa vuotta. Vuonna 1809 Porvoossa muokattiin Suomen historiaa monella tavalla. Nyt kaupungissa juhlitaan taas.

TeksTi: markku marTTinen | kuvaT: visiTFinland Ja Porvoon maTkailuToimisTo

Merkkivuosi 1809

Palvelusväkeä värvättiin ja komennettiin paikalle naapurikuntia ja -kartanoita myöten. Kaikille palveluille määrättiin Pietarissa hinnat. Il-maisia palveluita ei ollut silloinkaan. Kaupunkilaiset siis hyötyivät ra-hallisestikin valtiopäivävieraiden neljän kuukauden mittaisesta oleske-lusta Porvoossa.

Maaliskuussa 1809 Porvooseen kokoontuivat neljän säädyn, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikien 135 valtiopäivämiestä valtiopäiville tai jos aivan pilkun tarkkoja ollaan niin maapäiville. Neljän kuukauden ajan säädyt pohtivat autonomisen Suomen hallinnon perustamista, raha-laitosta, verotusjärjestelmää ja Suomen armeijaa.

Valtiopäivät aloitettiin 25.3.1809 valtakirjojen tarkastamisella, ne jat-kuivat jumalanpalveluksella 28.3. ja 29.3. säädyt vannoivat uskollisuuden-valan hallitsijalle ja tämä puolestaan antoi hallitsijan vakuutuksen. Val-tiopäivien päättäjäiset olivat 19. heinäkuuta. Silloin keisari piti kuuluisan puheensa, jossa hän ylensi Suomen muiden kansakuntien joukkoon.

Valtiopäivien juhlamenoissa törmättiin ensimmäiseen kulttuurien eroon. Avajaisissa Porvoon kirkossa keisari seisoi valtaistuimensa vieressä juhlamenojen ajan. Tämä tiesi sitä, että myös juhlaväen oli seisottava ja se oli suomalaisille uutta ja outoa.

Miksi keisari siis seisoi? Oliko kyse siitä, että hän oli ortodoksi ja or-todoksikirkoissa kirkkoväki seisoo? Vastausta ei tiedetä.

Valtiopäivätanssiaiset pidettiin 28.3. kymnaasin juhlasalissa. Täältä lähti liikkeelle legenda keisari Aleksanterin ja aatelistyttö Ulla Möller-svärdin lyhyestä lemmensuhteesta. Mika Waltari kirjoitti aiheesta kirjan Tanssi yli hautojen. Kirjasta tehtiin myös 1950-luvun alussa samanniminen elokuva. Vasta ilmestyneessä teoksessaan professori Matti Klinge ampuu koko tarinan alas. Hänen mielestään se ei pidä paikkaansa.

>Matkailusilmä | 17

Valtiopäivien avajaisissa Aleksanteri I tapasi aate-listyttö Ulla Möllersvärdin. Juhlavuoden tapahtumissa Aleksanteri ja Ulla ovat jälleen kohdanneet.

18 | Matkailusilmä

Kuitenkin myytti 18-vuotiaan aatelistytön ja keisarin suhteesta elää vieläkin. Porvoon juhlallisuuksissakin Ulla Möllersvärd on edelleen mu-kana.

Porvoossa juhlavuoteen on valmistauduttu pitkään ja huolelli-sesti. Ensimmäinen juhlatoimikunta perustettiin jo vuonna 2006. Toimi-kunnan tuottaja ja sihteeri Sari Hilska on toiminut tehtävässään puo-litoista vuotta.

Kaupungissa on pistetty paikkoja kuntoon niin kuin 200 vuotta ai-kaisemminkin. Raatihuone on restauroitu komeasti, kymnaasi eli nykyi-nen tuomiokapituli on sekin korjattu paloturvallisuusmääräyksien mu-kaisesti.

Matkailutoimistossa on jaossa erinomainen opaslehtinen, jossa esi-tellään vuoden 1809 tärkeät henkilöt, heidän tehtävänsä ja heidän asuin-paikkansa. Kartan mukaan on helppo etsiä keisarin kortteeri, raatihuone, jossa kokoontuivat sekä aateli että porvarissääty, kymnaasi, jossa kokous-ti papisto sekä talonpoikien kokouspaikka, Orreuksen talo. Kartassa on myös – tietysti – Ulla Möllersvärdin asuintalo.

Porvoossa vuoden 1809 valtiopäiviä juhlitaan eri tavoin melkein ko-ko vuosi.

Viralliset tapahtumat ajoittuivat maaliskuun lopun päiviksi juhla-kulkueineen ja 28.3. Porvoon tuomiokirkossa esitettyyn valtioneuvos-ton tilaaman juhladraaman “Laulu Suomelle” -esitykseen, joka myös te-levisioitiin.

– Kaikissa kouluissa, päiväkodeissa ja taideoppilaitoksissa valtiopäiviä on esitelty ja käsitelty. Historiasta kiinnostuneille on erilaisia luento- ja esitelmätilaisuuksia. Niidenkin suosio näyttää ylittävän kaikki ennakko-odotukset, kertoo juhlatoimikunnan tuottaja, maisteri Sari Hilska.

– Ohjelmassa ovat myös lasten valtiopäivätanssiaiset, joissa on tanssi-massa lähes 600 lasta. Eikä mukaantulijoita ole ollut vaikea saada, Hils-ka jatkaa.

Porvoossa viralliset juhlat osuivat maaliskuun loppuun, mutta tapah-tumia kaupungissa on kautta koko vuoden.

– Mielenkiintoista on se, että yhdistykset, eri järjestöt, seurakunnat ja liike-elämä ovat aktiivisesti olleet kiinnostuneita juhlavuodesta. Kesän mittaan on esimerkiksi lukuisia tanssiaisia valtiopäivien nimissä. Monis-sa ravintoloissa on valtiopäivämenuita ja kaupat somistavat ikkunoitaan valtiopäiväteemaan sopivalla rekvisiitalla, kertoo puolestaan Porvoon mat-kailupäällikkö Pipsa Kyöstiö.

Kesällä Raatihuoneen torilla järjestetään kulttuurivartteja, joissa soi-tetaan, lauletaan ja esitetään katkelmia historiasta. Porvoo on myös va-rautunut kasvavaan oppaiden kysyntään.

– Nyt meillä on noin 60–70 ammattitaitoista opasta, mutta kevääl-lä valmistuu vielä uusi opaskurssi, jolla on kymmenen opiskelijaa, Kyös-tiö kertoo.

Virallisesti juhlallisuudet aloitettiin tammikuun 15. päivänä. Tasa-vallan presidentti Tarja Halonen, eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja pääministeri Matti Vanhanen olivat läsnä merkkivuoden virallisissa avajaisissa Ruotsin valtiopäivillä Tukholmassa.

Vuoden 1809 valtiopäivät eivät ole vain Porvoon juhlat. Valtioneuvos-to on asettanut aikanaan toimikunnan organisoimaan Merkkivuosi 1809

-tapahtumia. Myös kouluissa kautta maan vuoden tapahtumia ja tapahtu-mien merkitystä on käsitelty.

Merkkivuosi 1809 -nimi valittiin vuoden teemaksi siksi, että näin ha-luttiin saada myös ruotsalaiset kiinnostumaan asiasta. Ja ruotsalaiset ovat

>

Merkkivuoden tilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea, Ruotsia ja Venäjää.

Matkailusilmä | 19

olleetkin yllättävän kiinnostuneita teeman tapahtumista. Suomen suurlä-hetystö Tukholmassa on tehnyt mittavan työn asian eteen. Myös lähetys-tön internetsivujen kautta löytyy paljon hyvää ja hyödyllistä tietoa vuo-desta 1809, ja tämän vuoden tapahtumista.

Venäjän puolella Porvoon valtiopäivät eivät ole herättäneet yhtä suur-ta kiinnostusta kuin Ruotsissa. Pietarin Suomen konsulaatti järjestää vuo-den nimissä erilaista kulttuuriohjelmaa ja vuosi huipentuu Suomi-talon vihkiäisiin kesällä.

Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus on panostanut sekin voimakkaasti Merkkivuoteen 1809.

– Meillä on ollut teeman liittyen työllistettyinä yksi päätoiminen pro-jektikoordinaattori ja yksi päätoiminen assistentti. Heillä on ollut apunaan 11 henkilöä, kertoo Hanasaaren ohjelmajohtaja Kaarlo Hilden.

Erilaisia seminaareja ja yleisötapahtumia onkin syntynyt eri puolille maata runsaasti ja alusta asti ne ovat kiinnostaneet yleisöä.

– Mekin aluksi ajattelimme, että keitä nyt historia kiinnostaa, sanoo Hanasaaren historian erityisneuvonantaja Henry Rask, mutta olimme väärässä.

– Historia tuntuu todella kiinnostavan. Suomalaisten mielenkiinnosta emme ole olleet niinkään ihmeissämme, mutta ruotsalaisten suuri kiin-nostus on ollut yllätys. Tosiasiahan on, että suomalaiset tietävät enemmän Ruotsin asioista kuin ruotsalaiset Suomesta, Henry Rask jatkaa.

Hänen näkemykseensä yhtyy myös ohjelmajohtaja Kaarlo Hilden. – Tässä vaiheessa on tullut jopa mietittyä, miksi vuodesta 1809 ei teh-

ty suurta matkailutapahtumaa, hän sanoo.

Porvoossa puolestaan ei uskota matkailijamäärien vain valtiopäivä-juhlallisuuksien vuoksi juurikaan kasvavan entisestä. Matkailupäällikkö Pipsa Kyöstiön mukaan kaupungissa kävi viime vuonna noin 800 000–1 000 0000 matkailijaa. Melkein kaikki heistä ovat päiväkävijöitä.

– Porvooseen tullaan päiväksi kävelemään ja katselemaan vanhaa idylliä, tekemään ostoksia pikkupuodeissa ja syömään. Pikkukauppoja ja ravinto-loita kaupungissa on yllin kyllin. Majoitustilat ovat ongelma. Nyt suun-nitelmat oikeita kokous- ja kongressitiloja varten ovat valmiina. Sellaiset kaupunkiin saadaan suunnitelmien mukaan muutaman vuoden sisällä. Sa-massa suunnitelmapaketissa on myös kongressihotelli. Hanke odottaa vain lopullisia päätöksiä, matkailupäällikkö Pipsa Kyöstiö jatkaa. •

Porvoossa vuoden 1809 valtiopäiviä juh-litaan eri tavoin melkein koko vuosi. Mat-kailutoimiston opaslehtisen avulla voi etsiä historiallisia paikkoja, kuten keisarin kort-teerin, raatihuoneen, kymnaasin, Orreuksen talon ja Ulla Möllersvärdin asuintalon.

Valtiopäivät Porvoossa1809

Suomen sota oli vielä käynnissä, kun Venäjän keisari Aleksanteri I määräsi Suomen säädyt kokoontumaan valtiopäiville Porvooseen. Kaupunki oli sopivan lähellä Venäjän pääkaupunkia Pietaria, ja täältä löytyi hyvät kokous- ja juhlatilat.

Porvooseen saapui 135 valtiopäivämiestä, jotka edustivat neljää säätyä: aatelia, papistoa, porvareita eli ammatinharjoittajia ja talonpoikia. He kokoontuivat teke-mään maan tulevaisuuteen liittyviä esityksiä keisarille. Tärkeimmät asiat koskivat autonomisen Suomen hallinnon perustamista, rahalaitosta, verotusjärjestelmää ja Suomen armeijaa. Valtiopäivät olivat koolla Porvoossa lähes neljä kuukautta.

Valtiopäivät avattiin juhlallisessa jumalanpalveluksessa 28. maaliskuuta. Seu-raavana päivänä keisari antoi hallitsijanvakuutuksensa. Siinä hän lupasi säilyt-tää maan uskonnon, vanhat perustuslait sekä säätyjen ja kaikkien asukkaiden oikeudet. Säätyjen edustajat puolestaan vannoivat koko kansan puolesta uskollisuudenvalan keisarille. Valtiopäivät päätettiin 19. heinäkuuta ansio-merkkien ja muistolahjojen jakoon.

Kunniaportti/ Piika”Tästä kaupungin rajalle rakennetusta portista näimme keisarin saapuvan kau-punkiin ratsain ja kunnianlaukausten ter-vehtimänä. Portissa oli kahdeksan pyl-västä ja kauniit koristemaalaukset. Väkeä tungeksi kaduilla, ja kaulaa kurkotellen näin keisarin. Hänen viittansa hulmusi, ja hattua koristi mahtava sulka. Torilta kei-sari jatkoi matkaansa majapaikkaansa kauppias Solitanderin taloon.”

Kymnaasi/ Piispa Jacob Tengström”Ymmärsin heti, että maamme kehityk-selle on eduksi ponnistella keisarin luot-tamuksen saavuttamiseksi. Nyt, kun olemme saaneet kokoontua päättämään autonomisen suuriruhtinaskunnan hal-linnosta, näen vahvasti, kuinka työmme Armfeltin, Mannerheimin ja Sprengt-portenin kanssa on kantanut hedelmää. Olen Turun piispa ja johdan pappissää-dyn kokouksia täällä koulurakennuksen yläsalissa. Meitä on yhteensä yhdeksän. Porvoota edustaa tuomiorovasti Magnus Alopaeus. Kymnaasin sali saa toimia sekä valtio- että tanssiaissalina.”

Tuomiokirkko/ Keisari Aleksanteri I”Vaikka tämä kaupunki on Pietariin näh-den vaatimaton, on täällä osattu valmis-tautua valtiopäiviin. Minua kyllä jännit-ti, kuinka sotaa käyvä kansa ottaa minut vastaan. Ratkaisuni Suomen asioiden järjestämiseksi on kohdannut vastarin-taa maanmiesteni keskuudessa, onhan meillä eri uskonto ja tavat suurella Venä-jän maalla. Minua kiinnostaa tämä hallin-tokokeilu. Tosiasiassa vanhat lait antavat suuriruhtinaskunnan hallitsijalle suuren vallan. Vastaanotostani on helppoa pää-tellä, että olen päätökselläni voittanut kansalaisten suosion ja uskollisuuden.”

Orraeuksen talo/ Petter Klockars”Meidän talonpoikien kokoustila on laa-manni Orraeuksen talon sali. Hän toi-mii kokoustemme kirjurina, ja minä pu-heenjohtajana 30 talonpoikaisveljeni edessä. Olen maanviljelijä ja herastuo-mari Uudestakaarlepyystä Pohjanmaal-ta. Siellä minulla on vauras tila. Talonpo-jille on järjestetty huvitukseksi biljardia, ja kyllä melkoista kisailua vapaa-ajalla käydäänkin.”

Vanha Raatihuone/ Kristian Trapp”Tässä minä odottelen porvarisäädyn muita edustajia Raatihuoneen pieneen kokoussaliin saapuvaksi. Minä olen pu-heenjohtaja. Meitä on 19, ja edustamme pääasiassa kauppiaita ja käsityöläisiä eri kaupungeista. Kotona Turussa olen var-sin merkittävä kauppias. Kolmikerroksi-nen taloni Aurajoen penkereellä on yksi kaupungin suurimpia.”

Holmin talo/ Robert Wilhelm de Geer”Aateli valitsi minut maamarsalkaksi eli säätymme puhemieheksi. Tehtäväni on myös ohjata valtiopäivien seremonioi-ta. Olen kotoisin Pernajasta Tervikin kar-tanosta. Kokoonnumme Raatihuoneen suuressa salissa, meitä on 74 edustajaa. Saamme nähdä suuren muutoksen ta-pahtuvan; maassamme alkaa uusi, itse-hallinnollinen aika keisarin suojelukses-sa. Osa meistä on jo pitkään haaveillut autonomiasta. Onneksi sain majoituksen aivan kokouspaikan vierestä kauppias Holmin vieraanvaraisesta talosta.”

Välikatu 9/ Ulla Möllersvärd”Isäni on maaherra Möllersvärd Mäntsä-lästä. Hän osallistuu valtiopäiville, kun taas äitini, sisareni ja minä olemme tul-leet keisaria katsomaan. Eilen pidettiin suuret tanssiaiset Kymnaasissa. Keisari tanssitti kohteliaasti naisväkeä, minua-kin, vaikka olin varmasti yksi nuorimpia. Aivan häkeltyneenä pudotin viuhkani keisarin jalkoihin, ja pelästyin, että hän suuttuu. Mutta keisari vain poimi viuh-kani ja painoi sen rinnalleen. Silloin sa-lissa kohahti, ja jollei hän olisi niin ystä-vällisesti hymyillyt, olisin varmasti kuollut häpeästä.”

Jokikadun Linna/ Raatimies Erik Solitander”Talossani on yöpynyt aikoinaan myös kuningas Kustaa III, mutta nyt ryhdyim-me aivan erikoisiin järjestelyihin. Kun-nostimme salit ja huoneet parhaamme mukaan keisarin ja tämän seurueen käyt-töön. Keisari ilmaisi myös halunsa järjes-tää talossani mahtavat päivälliset kaikille säätyjen edustajille. Kadulle rakennettua puista jalkakäytävää pitkin keisari saattoi astella ylös kirkonmäelle juhlajumalan-palvelukseen kuivin ja kiiltävin saappain.”

Kunniaportti sijaitsi kaupungin rajalla, ja se purettiin valtiopäivien jälkeen. Kymnaasirakennus on nykyään Tuomio-kapituli, ja Orraeuksen talo (Kirkkotori 4) on yksityiskäytössä. Vanhassa Raatihuoneessa ja Holmin talossa toimii Porvoon museo. Ulla Möllersvärd asui Välikatu 9:ssä vuosina 1846-61. Linna (Jokikatu 12) on yksityiskäytössä. T

ea I

tkon

en 20

09

12

34

5

6 7

8

1

2

3

4

5

6

7

8

20 | Matkailusilmä

Pakettimatka tai matkailijan itse suunnittelema

ja järjestämä matka sisältää pelkistetyimmillään kulje-

tuksen matkakohteeseen ja majoituksen. Matkailutuote

kokonaisuudessaan sen sijaan sisältää paljon muutakin:

matkailija ruokailee, harrastaa erilaisia aktiviteetteja, käyttää opas-

palveluita, vuokraa auton ja käy ostoksilla, museoissa tai vaikkapa

konsertissa. Matkailutuote on lukemattomien palvelutilanteiden ja

kohtaamisten summa. Se on elämys, jonka onnistumista voi arvioida

vasta matkan päätyttyä.

Koska ”tuotteen” osat syntyvät vasta palvelutilanteissa, joutuu

matkailija tekemään matkan ostopäätöksen ainoastaan mielikuvi-

ensa ja odotustensa varassa. Mielikuva matkakohteesta on hänelle

voinut syntyä mainonnan tai lehtiartikkelin vaikutuksesta tai vaikka-

pa internetistä löytyneestä informaatiosta. Uskottavimpia mielikuvia

matkaa suunnittelevalle välittävät kuitenkin ystävät ja tutut. Suomes-

sa vierailevien eurooppalaisten matkapäätökseen on Rajahaastatte-

lututkimuksen mukaan omalla kokemuksella ja ystävien ja tuttavien

suosituksella jopa ratkaisevan suuri merkitys.

Pienet, alle kymmenen työntekijän matkailuyritykset,

hallitsevat matkailualaa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopas-

sa. Pienyrityksen omistaja palvelee usein asiakkaitaan henkilökoh-

taisesti ja pystyy siten reagoimaan nopeasti asiakkaiden tarpeisiin ja

toiveisiin. Asiakastyytyväisyyttä ei yrittäjä mittaa niinkään lomakkein

vaan keskustelemalla asiakkaitten kanssa ja puuttumalla mahdolli-

siin epäkohtiin heti.

Pienten matkailuyritysten henkilökunta on myös tärkeä linkki

matkakohteen ja matkailijoiden välillä. Matkailija voi pienen yrityk-

sen asiakkaana helpommin saada kosketuksen paikalliseen kulttuuriin

ja elämäntapaan. Tällaiset autenttiset kokemukset vaikuttavat siihen,

miten elämykselliseksi ja onnistuneeksi matkailija ostamansa matkan

kokee. Pienten matkailuyritysten palveluilla on siten suuri merkitys

siihen mielikuvaan, joka asiakkaalle matkakohteesta syntyy. Matkai-

lupalveluiden tuottajat kantavatkin joka hetki vastuuta siitä, että asi-

akkaan mieleen jää positiivinen kuva koko matkakohteesta.

Pienten matkailuyritysten toiminnalla on merkitystä koko matka-

kohteen menestykselle, sillä heidän asiakkaansa kertovat joko myön-

teisistä tai kielteisistä kokemuksistaan kotiin palattuaan. Uusia mat-

kapäätöksiä tehdään näiden kertomusten perusteella. Tyytyväiset

matkailijat tulevat ehkä paikkakunnalle toistamiseen ja mahdolli-

sesti samojen yritysten asiakkaiksi. Heistä myös muodostuu verkos-

to, joka välittää uskottavaa, positiivista mielikuvaa matkakohteesta

edelleen. Parhaimmillaan mielikuva vastaa, tai ainakin tukee, sitä

kuvaa, mitä matkailukohde itsestään muun markkinointinsa keinoin

haluaa välittää.

Pieni ja ehkä tuntematon matkakohde harvoin onnistuu te-

kemään itsensä maailmalla tunnetuksi perinteisiä kaupallisia mark-

kinointikanavia käyttämällä. Suurin este sille on tarvittavien resurs-

sien puute. Kaupallisten viestien välittäminen edellyttää riittävän

suurta budjettia, markkinointiosaamista ja pitkäjänteisyyttä. Yhdel-

lä markkinalla hyvät tulokset tuonut mainos voi toisessa maassa olla

hukkaan heitetty investointi. Markkinoinnista vastuussa olevien kan-

nattaisikin miettiä, miten ne voisivat hyödyntää, ainakin välillises-

ti, paikallisten yritysten palveluihin tyytyväisiä asiakkaita koko mat-

kailukohteen tai -alueen markkinoinnissa. Pienten matkailuyritysten

markkinoinnin tukeminen esimerkiksi tarjoamalla heille neuvoja ja

välineitä asiakassuhdemarkkinointiin on yksi mahdollinen keino tu-

kea positiivisen viestin kulkua mahdollisimman monille uusille, po-

tentiaalisille asiakkaille.

Markkinoilla matkailupalvelujen myynnistä vastaavat henkilöt

niin matkatoimistoissa kuin matkanjärjestäjienkin palveluksessa voi-

vat hekin toimia positiivisen viestin välittäjinä, matkailukuvan multip-

likaattoreina, vahvistajina. He suosittelevat matkatuotetta joko oman

kokemuksensa tai asiakkailta saamansa palautteen perusteella. Kos-

ka kilpailevia matkakohteita on kaikilla merkittävillä markkinoilla

kymmeniäkin tuhansia, on näiden henkilöiden positiivista asennetta

vahvistettava ja yhteistyöllä hyödynnettävä tätäkin verkostoa markki-

nointiviestin välittäjänä.

Matkailupalveluiden tuottajien – jotka useimmiten ovat pk-yri-

tyksiä – merkitystä matkailullisen mielikuvan syntymisessä ei ole juu-

rikaan tiedostettu. Heidän roolinsa markkinoinnin ketjussa, aivan sen

alkupäässä, on käyttämätön voimavara, jota systemaattisesti voidaan

hyödyntää koko matkailukohteen markkinoinnissa. •

Kirjoittaja, tohtori Raija Seppälä-Esser, oli kaksikymmentä vuotta MEKin palveluksessa ulkomailla. Viime vuodesta alkaen hän on toiminut matkailun professorina Kemptenin ammattikorkeakoulussa Baijerissa (Hochschule Kempten).

MATKAKOHTEEN IMAGO SYNTYY PIENYRITYKSISSÄ

kolu

mn

iRaija Sep

pälä-E

sser

Matkailusilmä | 21

silmäiltyä

Koonnut Matti Linnoila

Vuoden 2008 alkupuoli sujui matkailussa mallikkaasti. Mukava kasvukuukausi seurasi toistaan, kunnes kesällä alkoi alamä-ki. Loppuvuosi meni sinnitellessä. Hyvän alkuvuoden ansiosta ulkomaiset rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat kuitenkin noin 3 %. Rekisteröimättömistä yöpymisistä tiedot saadaan vasta kevään korvalla. Rekisteröimättömien kokonaismäärä on huomatta-

vasti suurempi kuin rekisteröityjen.Globaali matkailu kasvoi noin 2 %. Parhaiten meni Amerikoilla ja Afrikalla, kasvut 4–5 %, ja heikointa oli kehitys Euroopassa ja

Aasiassa, noin 1 %.Pohjoismaista Tanska ja Norja kirjasivat miinusta vuodelta 2008, Ruotsi piti niukin naukin nenän vedenpinnan yläpuolella, eli Suo-

mi menestyi varsin hyvin, paljolti kiitos venäläisten, joiden rekisteröity yöpymismäärä ensimmäistä kertaa rikkoi miljoonan rajan. Muis-ta naapureistamme Viro sai puolisen prosenttia kasvua vuodelta 2008, eli Viron imu alkaa olla takanapäin.

Vuoden 2009 alku on odotetun kolkko. Suomi jatkaa parhaana Pohjoismaana, mutta nelisen prosenttia vajosimme mekin viime tam-mikuusta. Norja ja Ruotsi kumpikin kirjasivat noin -8,5 % ja Tanska miltei järkyttävät -14,5 %. Matkailuaan jarruttavat liki kaikki, ranskalaiset, saksalaiset, britit, espanjalaiset. Suomea tukee vielä kasvava matkailu Venäjältä. Nähtäväksi jää, miten kauan.

Yleisesti uskotaan, että kotimaanmatkailu kasvaa tai ainakin kestää taipumatta lamassa. Suomessa kotimaanmatkailu kasvoi 2 % vuonna 2008.

Nyt on tärkeää kehittää toimintaa, prosesseja, laatua ja houkuttelevuutta. Matkailu ei lopu, ellei tapahdu jotain niin musertavaa, et-tä koko kysymys muuttuu sivuseikaksi. Näin emme ajattele.

Siksi kirvestä ei pidä heittää kaivoon eikä pyyhettä kehään. Mutta erilaisia merkittäviä laajennusvetoja tulee peilata käytettävissä ole-van oman rahan määrään ja sen suhteeseen velkarahaan. Jos parikin vuotta on nyt kovin hiljaista ja velat painavat kuitenkin raskaina, voi tulla hankala tilanne. Investoiminen on toisaalta tässä taloustilanteessa edullista.

Kyllä tästä notkosta läpi mennään!

TeksTi: Jaakko lehTonen

Matkailussa alkoi alamäki

22 | Matkailusilmä

silmäiltyä

Matkamessuilla vuosittain juhlallisesti annettavan Laatutonni-diplomin sai tänä vuonna kaikkiaan 23 matkailualan toimijaa, jotka ovat menestyksellisesti käyneet läpi koulutuksen ja ryhtyneet aktiivisesti syöttämään tietoja LaatuVerkkoon.

Lieksassa sijaitseva Ruunaan retkeilyalue on valtakunnallinen vuoden retkikohdeMetsähallituksen ylläpitämä alue voitti Vuoden Retkikohde 2009 -kilpailun keräten yli neljän-neksen yleisöäänestyksessä annetuista äänistä. Ruunaan kuohuvien koskien ympärille perustet-tu retkeilyalue on valtakunnallisesti merkittävä virkistyskohde, jossa voi harrastaa muun muassa koskenlaskua, melontaa, kalastusta ja patikointia.

Kilpailu järjestettiin nyt viidettä kertaa. Voitto täydentää oivallisesti pohjoiskarjalaisten retki-kohteiden menestystä Koli–Ruunaa alueella; voittihan kilpailun vuonna 2007 Kolin kansallispuis-ton kupeessa Herajärven ympäri kiertävä Herajärven kierros. Kilpailun tavoitteena on parantaa retkeilykohteiden tunnettuutta ja auttaa luonnossa liikkujia löytämään uusia retkireittejä.

Ruunaan 3 100 hehtaarin laajuinen retkeilyalue perustettiin vuonna 1987 Lieksanjoessa si-jaitsevan Ruunaan koskireitin ympärille. Kosket ovat maan eteläosan viimeisiä luonnontilaisia koskia.

Retkeilyalueelle on rakennettu varsin kattava ja alueen ulkoilukäyttöä hyvin palveleva palve-luvarustus, joka sisältää muun muassa noin 50 kilometriä maastoon merkittyjä, vaativuusluokitel-tuja polkuja, kaksi Lieksanjoen ylittävää riippusiltaa, 12 laavua ja 18 tulentekopaikkaa.

Vuosittain Ruunaan retkeilyalueella on arvioitu vierailevan noin 80 000 – 90 000 asiakas-ta pääasiassa sulan maan aikaan. Alueella kävijöitä opastetaan Metsähallituksen Ruunaan luon-totalolla, josta saa tietoa Ruunaan retkeilyalueen ja muiden Pohjois-Karjalan virkistys- ja suoje-lualueiden luonnosta sekä retkeilypalveluista. Ruunaan alueella toimii useita matkailuyrityksiä, joiden tarjoamia palveluja huomattava osa kävijöistä hyödyntää.

Välittömästi retkeilyalueen itäpuolella on valtakunnan itärajalle saakka ulottuva Ruunaan luonnonsuojelualue. Tiettömällä suojelualueella yhdistyvät erämainen rajakarjalainen luonto ja kahden valtakunnan välinen pitkä rajahistoria. Yhdessä nämä alueet muodostavat Ruunaan Na-

tura 2000 -alueen. •

Suomen parasta palvelua tarjoavat Saslik ja Gustav WasaSuomen parasta palvelua tarjoavat ravintolat on palkittu.

Helsinkiläisten ravintoloiden sarjassa voittajaksi nousi ravin-

tola Saslik ja muun Suomen ravintoloista ykköseksi valittiin

vaasalainen Gustav Wasa. American Express -kortinhaltijoi-

den äänestykseen perustuva vuotuinen Service Award -pal-

kinto jaettiin maaliskuun alussa jo 15. kerran.

Helsingissä kolmen kärki oli tiukka, Saslikin jälkeen toi-

seksi ylsi viime vuoden voittaja Demo ja kolmanneksi sijoit-

tui ravintolaklassikko Savoy. Muun maan sarjassa toiseksi ki-

ri turkulainen Rocca.

– Ravintolapalvelu on kokonaisuus ja siinä onnistumi-

nen on kiinni koko henkilökunnasta. Hyvällä palvelulla on

suora vaikutus myös myyntiin. Haluamme palkinnolla kiin-

nittää huomiota palvelukulttuuriin sekä edistää palvelu-

henkilökunnan arvostusta, asiakkuuspäällikkö Liisa Tapa-

nainen American Expressiltä sanoo.

– Kärkisijoilla on varsin erityyppisiä ravintoloita. Se ker-

too siitä, että hyvä palvelu on avainasemassa riippumatta

ravintolan konseptista ja iästä, Tapanainen lisää.

Tärkeimmäksi hyvän palvelun tekijäksi äänestykseen

osallistuneet nostavat ystävällisyyden. He ovat aktiivisia ravin-

tolapalveluiden käyttäjiä, joilta suomalainen ravintolapalvelu

keskimäärin sai kouluarvosanaksi tyydyttävän 7,5. •

Matkailusilmä | 23

Koonnut Matti Linnoila

Nimityksiä

NINA KNOOPSSenior Tourism ConsultantFinpro, Finland Trade Center Groot Hertoginnelaan 162517 EG The Hague,The Netherlands Phone: +31 70 302 3935Fax: +31 70 302 3939 Mobile: +31 (0)6 21 876 413Email: nina.knoops@finpro.fi

Uusia matkailunedistäjiä maailmallaSANNA TUONONEN Marketing Coordinator, Tourism Visit Finland Finpro France, Finland Trade Centre, 23 rue Vernet, FR-75008 Paris, France Phone: +33 1 58 56 53 00Fax: +33 1 40 74 03 04 email: sanna.tuononen@finpro.fi

NEW DELHI: Papori Bharati jatkaa MEKin edus-tajana, mutta toimii nyt VisitFinland-tiimissä Fin-prossa.PAPORI BHARATI Marketing Manager - India Visit Finland Finpro India, Finland Trade Centre, Embassy of Finland 1/13, 1st Floor, Shanti Niketan New Delhi 110021, India Phone: +91 11 46092400, 46092417 (Direct) Fax: +91 11 46092420 Email: papori.bharati@finpro.fi

JAY SHAH Marketing Coordinator, Tourism Visit Finland Finpro India, Finland Trade Centre Y.B. Chavan Centre, 3rd Floor Gen. J. Bhosale marg Mumbai 400021, India Phone: +91 22 22852385, 22876013 Fax: +91 22 22854564 E-mail: jay.shah@finpro.fi

HELENA NISKANEN Marketing Representative Visit Finland 297 York Street Jersey City, New Jersey 07302 USA Phone: +1 917 863 5484 E-mail: helena.niskanen@visitfinland.com

Kalastusmatkailuinnovaatio 2008 -palkinto TärppidiplomilleMatkailusilmässäkin viime syksynä esitelty kalastusmatkailuinnovaatiokilpailu on

ratkennut. Sähköisen ilmoittautumisprosessin kävi läpi yli sata henkilöä ja perus-

teltuja kirjallisia ehdotuksia saatiin 24 kappaletta, erilaisista kalastustekniikoista

kalalampiin, ruokiin ja kalakilpailuihin, varausjärjestelmistä kestävän kalastuk-

sen eri muotoihin.

Arviointiraati kiinnitti erityistä huomiota ehdotetun innovaation ainutlaatui-

suuteen, liiketoiminnalliseen toteutettavuuteen ja hyödynnettävyyteen.

Kilpailun voitti ja 3000 euron palkintostipendin sai Tärppidiplomi, monimedi-

aalinen konsepti/innovaatio, joka hyödyntää tietotekniikkaa. Asiakkaan saadessa

mieleisensä kalan ohjelmisto kertoo senhetkisen ilmanpaineen, tuulen suunnan ja

voimakkuuden, pilvien määrän, veden lämpötilan ja syvyyden, pohjan muodon se-

kä kellonajan. Ja tietenkin: millä vieheellä kala saatiin iskemään.

Tärppidiplomiin tulee myös aina oppaan ottama valokuva. Se antaa asiakkaalle

mukavan muiston ja elämyksen, lisäten ohjelmapalvelun sisältöä ja kysyntää, pe-

rustelee palkintoraadin puheenjohtaja Hannu Salovaara Kalastusmatkailun osaa-

miskeskuksesta voittajan valintaa. •

Hiihtolomaviikot keräsivät Suomen rinteisiin jälleen ennätysmäärän asiakkaitaTalouden taantuma ei nakertanut tulosta hiihtolomaviikoilla. Kahtena edel-lisvuotena asiakkaat ovat suunnanneet talvisten olosuhteiden perässä pohjoi-sen hiihtokeskuksiin, nyt myös Etelä- ja Keski-Suomen keskukset houkuttelivat asiakkaat rinteisiin ja ne sivuavat kaikkien aikojen ennätystulosta.

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toimialabarometrin mukaan laskettelun suosio vahvistuu. Hissilippujen myynti kasvoi Keski-Suomen hiihtolomaviikol-la 19 prosenttia ja kävijämäärät nousivat koko maassa 14 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Barometrin 10 hiihtokeskusta edustavat toimialaa sekä kooltaan että alueelliselta sijainniltaan.

– Suomalaiset perheet ovat yhä hiihtokeskusten suurin asiakasryhmä. Eri ikäiset ja taidoiltaan eri tasoiset perheen jäsenet voivat olla yhdessä rintees-sä ja kaikki viihtyvät, perustelee harrastuksen suosiota Suomen Hiihtokeskus-yhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Tollet.

Vuokraamoissa, shopeissa ja hiihtokouluissa asiakkaiden lisääntynyt mää-rä näkyy merkittävänä kysynnän kasvuna. Myös urheiluvälinekauppa on vil-kasta.

– Toimialan palveluverkostolle on tärkeää, että saamme harrastajat liik-keelle. Urheilukauppojen hiihto- ja lasketteluvälineet on myyty loppuun, sa-maan aikaan hiihtokeskuksissa kaikki lasten vuokravälineet ovat vilkkaassa käy-tössä ja hiihtokouluryhmät pyörivät maksimimiehityksellä, iloitsee Tollet.

Hiihtokeskuksista on syntynyt ympärivuotisia lomakohteita. Investoinnit uusiin hisseihin ja kattavaan lumetukseen perustuvat realistisiin kasvuodo-tuksiin. Pääasiassa suomalaisten asiakkaiden lisäksi noin 5 prosenttia asiak-kaista tuli hiihtolomaviikoilla ulkomailta.

– Hiihtokeskuksilla on merkittävä työllistämisvaikutus. Yrittäjät pyrki-vät taloudellisesti tiukkoinakin aikoina pitämään vakinaisen henkilökuntan-sa ympärivuotisessa työsuhteessa. Tällöin ammattikoulutettu henkilöstö py-syy alalla ja asiakkaille suunnattu palvelutuote säilyy laadukkaana, painottaa

Tollet. •

HAAG Finpro, Finland Trade Center Groot Hertoginnelaan 16NL-2517 EG The Hague, The Netherlands Fax: +31 70 302 3939 Ms. Nina Knoops, Senior Tourism Consultant +31 70 302 3935Email: firstname.lastname@finpro.fi

HONG KONGFinpro Hong Kong, Finland Trade CenterConsulate General of FinlandRoom 1010, Wing On Plaza, 62 Mody Road,Tsim Sha Tsui East, Kowloon, Hong KongFax + 852 2525 0420 Ms. Yuen Sze (Aster) Lai, Senior Tourism Consultant +85 2 2521 3316 Email: aster.lai@finpro.fi, www.visitfinland.com.hk

LONTOOFinpro Region Europe, UKVisit Finland177-179 Hammersmith Road, London W6 8BSFax: +44 20 8600 7261Ms. Riitta Balza, Marketing Manager UK & Ireland +44 20 8600 7282Ms. Marika Finne, Tourism Marketing Coordinator +44 20 8600 7283Email: firstname.lastname@finpro.fiwww.visitfinland.com/uk

MADRIDFinpro, Finland Trade Center, Oficina Comercial de Finlandia,C/Fernando el Santo, 27, 2 A, E-28010 Madrid, SpainFax: +34 91 319 4886Mr. Sami Auvinen, Senior Tourism Consultant +34 91 308 4715Ms. Kirsi Vienola, Tourism Marketing Coordinator +34 91 308 4715Email: firstname.lastname@finpro.fiwww.visitafinlandia.com

MILANOFinpro West & South Europe, Finland Trade CenterUfficio CommercialeVia Francesco Ferrucci 2, I-20145 Milano, ItalyFax: +39 02 34 53 81 66Ms. Mari Hongisto, Senior Tourism Consultant +39 02 319 107 202Ms. Maija Loikkanen, Tourism Marketing Coordinator+39 02 319 107 203Email: firstname.lastname@finpro.fiwww.visitfinland.com/it

MOSKOVAFinpro, Finland Trade Center, Kropotkinski Pereulok 7, office 2, 119034 Moscow, The Russian Federation.Mail Address: PL 294, FI-53101 LappeenrantaFax: +7 499 766 4849Ms. Sari Lammensalo, Senior Tourism Consultant +7 499 255 37 35Ms. Anna-Mari Valtonen, Tourism Marketing Coordinator +7 499 255 76 16Email: firstname.lastname@finpro.fiwww.visitfinland.ru

MUMBAI Finpro, Finland Trade Centre, Y.B. Chavan Centre, 3rd Floor, Gen. J. Bhosale Marg, Mumbai 400 021, India Fax: +91 22 22854564 Mr. Jay Shah, Marketing Coordinator, Tourism +91 22 22852385, +91 22 22876013 Email: firstname.lastname@finpro.fi

MÜNCHEN Finpro, Finnisches Aussenhandelsbüro, Nymphenburger Strasse 20 a, DE-80335 Munich, Germany Fax: +49 89 527 180 Ms. Tanja Brunnhuber, Senior Tourism Consultant +49 89 54 26 4713 Mr. Tobias Schulz, Tourism Marketing Coordinator +49 89 54 26 4733 Email: firstname.lastname@finpro.fi www.visitfinland.de

NEW DELHI Finpro, Finland Trade Centre, Embassy of Finland, 1/13, 1st Floor, Shanti Niketan, New Delhi 110021, India Fax: +91 11 4609 2420 Ms Papori Bharati, Marketing Manager - India +91 11 4609 2400, +91 11 4609 2417 (Direct) Email: firstname.lastname@finpro.fi

PARIISI Finpro France, Finland Trade Centre, 23 rue Vernet, FR-75008 Paris, France Fax: +33 1 4074 0304 Ms. Annaleena Soult, Senior Tourism Consultant +33 1 5856 5308 Ms. Sanna Tuononen, Marketing Coordinator, Tourism +33 1 5856 5304 Email: firstname.lastname@finpro.fi www.visitfinland.com/fr

PEKINGFinpro, Finland Trade and Technology Center, Embassy of Finland, Kerry Centre, South Tower, Level 14,1 Guanghua Road, Chaoyang District,Beijing 100020, People’s Republic of ChinaFax: +86 10 8529 8654Ms. Danye Liu, Senior Tourism Consultant +86 10 8529 8625 Email: firstname.lastname@finpro.fiwww.visitfinland.com.cn

PIETARIFinpro Russia, Finland Trade Center,B.Konushennaya str. 29, 191186 St. Petersburg, Russia. Mail Address: P.O.Box 338, FIN-53501 LappeenrantaFax: +7 812 325 4482Ms. Elisa Karvonen, Tourism Marketing Coordinator +7 812 571 8733Email: firstname.lastname@finpro.fiwww.visitfinland.ru

SHANGHAIFinpro, c/o Consulate General of FinlandRoom 2501, CITIC Square, Shanghai 200041Fax: +86 21 5292 8597Ms. Helen Sun, Senior Tourism Consultant +86 21 5292 8595Email: firstname.lastname@finpro.fiwww.visitfinland.com.cn

SOULFinpro, Finland Trade Center, Embassy of Finland, Room 1403, Daeyungak Center Building, 25-5, 1-Ka,Chungmu-ro, Chung-Ku, Seoul, 100-706, Republic of KoreaFax: +82 2 737 3107Ms. Michelle Kang, Senior Tourism Consultant +82 2 725 2076 Email: firstname.lastname@finpro.fi

TOKIOFinpro Japan, Finland Trade Center, Tengenji Square 6 F, 4-2-34,Minami Azabu, Minato-ku. Tokyo 106-0047, JAPANMr. Shigeyoshi Noto, Senior Tourism Consultant +81 3 6859 6804Ms. Saeko Komaki, Tourism Marketing Coordinator +81 3 6859 6809Email: firstname.lastname@finpro.fiwww.moimoifinland.com

NEW YORK Ms. Helena Niskanen 297 York Street Jersey City, New Jersey 07302 USA Puh: +1 917 863 5484 E-mail: firstname.lastname@visitfinland.com www.visitfinland.com/us

OSLO Ms. Riitta Helgestad Seminargatan 15 NO-2317 HAMAR NORWAY Puh: +47 915 16 576 E-mail: firstname.lastname@visitfinland.com www.visitfinland.com/no

SYDNEY Ms. Satu Raunola P.O.Box 1427 North Sydney NSW 2059 AUSTRALIA Puh: +61 2 9929 6044 Fax: +61 2 9929 6344 E-mail: firstname.lastname@visitfinland.com www.visitfinland.com/au

TUKHOLMA Mr. Karl-Erik Strand Puh: +46 8 643 16 10 Ms. Karin Voltaire Puh: +46 8 643 16 11 Visit Finland Hornsgatan 15 SE-11846 STOCKHOLM SWEDEN Fax: +49 8 642 26 41 E-mail: firstname.lastname@visitfinland.se www.visitfinland.se

FINPRO - VISIT FINLAND

MARKKINOINTIEDUSTAJAT - VISIT FINLAND