PoSoTeMitä saatiin aikaiseksi –hyödynnettävyys tulevaa ajatellen

Maakuntavaltuuston seminaari 24.5.2019hallintojohtaja Tarja Miettinen

Esityksen aineiston laatijat:PoSoTe valmistelun hankejohtaja (50%) Tarja Miettinen 11/2014 alkaenSote-muutosjohtaja (50%) Leila Pekkanen 2016 alkaenLAPE-muutosagentti Minna Rytkönen ja HYTE-vastuuvalmistelija Pekka Puustinen

Syksystä 2017 alkaen valmistelun rinnalla päätöstä odotettiin……..

www.pohjoissavo2019.fi

Valmistelussa edetty aikamatka

Sote- ja maku-uudistuserillinen esivalmistelu

Maakuntauudistus, pitkittynyt esivalmistelu

PoSoTe II esivalmistelu

31.5.2017

Maakunta-uudistuksen esivalmistelu (Kilma) 31.5.2017

Hyvästä Parhaaseen 2009 PoSoTe I vaihe

30.6.2016

Sosiaali- ja terveys-palvelujen

arviointiryhmän loppuraportti 2007

PoSoTe tuotanto-kuntayhtymä 2014

Maakunta-uudistuksen pitkittynyt

esivalmistelu 31.5.2018KICK-OFF

24.10.2017Päättyi 8.3.2019

Sote-uudistus

Kansallinen terveyshanke 2003

Kansliapäällikkö Välimäen malli 2008

Ministeri Risikon malli 2009

Kansanedustaja Orpon malli 2013

Ministeri Huovisen malli 2014-2015

Pääministeri Sipilän malli 2015

Pääministeri Rinteenmalli ?

?

Sote-uudistuksen vaiheet

4• Kolme kuntakategoriaa:

alle 20 000, 20 000–50 000 sekä vähintään 50 000 asukkaan /maakunnan keskuskunnat

• Maakunnan keskuskuntaperus- ja erikoistasonjärjestäjä vastuukuntamallilla

• yli 20 000 asukkaan kunnalla mahdollisuus järjestää perustasonsote

• Yhteistoiminnan suunta keskuskaupunki yhtenäisellä yhdyskunta-rakennealueella

• 18 itsehallintotason / maakunnan perustaminen

• Sote-järjestämisvastuunsiirto kunnilta maakunnille

• Rahoitusvastuu valtiolla

• Järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen (maakunta-liikelaitos)

• Laajan sote-integraation toteuttaminen

• Valinnanvapausjärjestelmä

• Omaisuus- ja henkilöstösiirtosäännökset

7

18• 19 sote-järjestäjää

kuntayhtymäpohjalta

• Yksitasoinen kuntayhtymä, jossa kuntayhtymät vastaisivat sekä järjestämisestä että tuottamisesta

• Rahoitusvastuu kunnilla kuntayhtymän päätökset

• Järjestämispäätös kuntayhtymän sisäisenä ohjauspäätöksenä

6

19• Järjestämis- ja

rahoitusvastuu 5 sote-alueella, kuntayhtymä-muodossa

• Tuottamisvastuu enintään 19 erillisellä kuntayhtymällä (vastuukunnalla)

• Kuntien kuuluttava sekä sote-alueen että tuotantovastuun kuntayhtymiin

• Rahoitusvastuu kunnillajärjestämisvastuussa olevan kuntayhtymän päätöksellä

5

53• Selvitysvelvollisuus

alle 20 000 asukkaan kunnalle 20 000 asukkaan sote-järjestäjän luomiseksi (vahvat peruskunnat)

• Kaupunkiseuduilla selvitysvelvollisuus yhtenäisellä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne-alueella

2• Kaikki sosiaalihuollon

tehtävät vähintään 20 0000 as. kuntiin /yt-alueille Paras I velvoitteen tavoin

• Velvoitteet täytettävä 2013 alusta lukien, jatkoaikamahdollisuus 2015 alkuun

• Perusterveydenhuoltoja siihen kiinteästi liittyvä sosiaalihuolto vähintään 20 000 as. kunnassa / yhteistoiminta-alueella

• Hallintomallina kuntayhtymä tai vastuukuntamalli

• Erikoissairaanhoito- ja erityishuoltopiirin yhdistämien

1

(Lähde: Auli Valli-Lintu Sote- ja kuntarakenteen pitkä kujanjuoksu Kunnallisalan kehittämissäätiö 9/2017)

2017 HE Maakunta- ja sote-uudistus

2015Sosiaali- ja terveys-valiokunnan esitys

2014 HE Sote-järjestämislaki-esitys

2014 HE Orpo-Backmanin työryhmän esitys

2013 HE Kuntauudistus

2010 HE Paras II

2007 HE Paras I

PARAS I-II toteutui, yhteistoiminta-alueet voimassa.

Maakunta ja sote-uudistus ”projekti” – keskeisimmät havainnot

• Rahaa oli riittävästi• Rahaa ei voinut käyttää

investointiluonteisiin tai pitkäaikaisluonteisiin sitoumuksiin

• Resurssien saaminen ja oikea allokaatio ontuivat

• Lakiperustaa muutettiin toistuvasti• Maali muuttui toistuvasti• Liian lyhyt aika lakien korjauksille• Eduskunnan käsittelyt pitkittyivät,

josta korjauskehotuksia hallitukselle

• Uudistuksen laajuus liian suuri

• Lakien laajat sidonnaisuudet toisiinsa (maku ja sote)

• Perustuslailliset kysymykset• 18 hyvin erilaista maakuntaa

PARAStettu muutosjohtaja Jaakko Herralan esityksestä.

Lähtökohta valmistelutyölleValmistelun periaatteet ja painopisteet • Asiakaslähtöisyys • Asiakkaiden, sidosryhmien ja henkilöstön

aktiivinen osallistaminen kehittämistyöhön• Maakunnan muutosvisio ja –strategia• Palvelukokonaisuuksien ja uusien

toimintamallien suunnittelu• Palvelulupaukset• Toimeenpanovaiheen hallinnollinen valmistelu• Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä ja

maakuntien viitearkkitehtuuri• Tietojohtaminen

Pohjois-Savon maakunnan tavoitteena on olla Suomen halutuin elämisen ympäristö, jossa tarjotaan laadukas ja turvallinen arki kaikissa elämänvaiheissa.

Sote-uudistuksen valmistelun hyödyntäminen

Tilannekuva maakunnasta yhteinen• Maakunnan kokonaiskuva

– Vahvuudet– Haasteet– Tulevaisuuden ennakointi

• Väestörakenne• Väestökehitys• Sairastavuus ja palvelutarpeet• Taloudelliset resurssit, ennusteet

• Eri palvelukokonaisuuksien / toimintojen kokonaiskuva

• Maakunnan suhde muihin maakuntiin• ERVA-alueen yhtenäisyys / epäyhtenäisyys ja

haasteet

24.5.2019 Esityksen nimi 9

Pohjois-Savo oli pilottimaakunta• Edelläkävijä kokeiluissa ja aktiivinen valmistelussa

– SOTE-tietopaketit ja järjestämisen ohjausmallin kehittely– Valinnanvapauspilotti

• Kokeilun hyödyntäminen:– Ylä-Savon SOTE hyödynsi kokeilua laajasti ja rohkeasti

» Asiakaslähtöinen palvelumalli, vastaanottomallien kehittäminen, markkinointi ja oman toiminnan kilpailukyvyn kehittäminen

» Oman toiminnan tiedonlouhinta ja hyödyntäminen toiminnassa, Synesaraportti (SITRA: selvitys vastaanottotoimintojen kehittämiseksi Ylä-Savossa)

» Muilla alueilla kokeilun hyödyntäminen ”ei kovin innokasta”» Tuloksena mm. vastaanottopalvelujen monipuolistuminen, palvelujen

saatavuuden merkittävä parantuminen jne.– HEBU- pilotti käynnissä ja siitä muotoutuu vakituinen toimintamalli kuntiin /

kuntayhtymiin

24.5.2019 Esityksen nimi 10

Valmistelun jalkautuminen maakuntaanToimintamallien yhtenäistäminen• HYTE – TYÖ

– Vakituinen toimintamalli koko maakuntaan (kts diat 12-14)• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

– Perhekeskusmallin jalkautuminen (kts diat 15-17)• Ikääntyvien palvelut

– Kunnittainen työryhmätyöskentely ja palvelujen kehittäminen• Sairaanhoitopiirin tilannearvio konkretisoitunut

24.5.2019 Esityksen nimi 11

Kansansairauksien ennaltaehkäisy• Pohjois-Savo on Suomen sairain maakunta; työkyvyssä ongelmia• Hyvä integraatio työikäisten kansansairauksien ehkäisyyn

– Maakunnallinen HYTE-ryhmä johtaa– Toiminta- ja työkyky hyvinvointisuunnitelman painopisteenä– Kuntien HYTE-koordinaattorit ja HYTE-ryhmät (ml. työterveys)– Maakunnallinen toiminta- ja työkykykoordinaattori koordinoi

• Tutkittujen ja vaikuttavien menetelmien juurruttaminen– Kansallisten ravitsemus- ja liikuntasuositusten toimeenpano

• mm. liikuntaneuvonnan tarjoaminen vähän liikkuville– StopDia– Järjestöyhteistyö– Digitaalinen omahoito

Mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy• Hyvä integraatio ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön

(empt)– Maakunnallinen HYTE-ryhmä johtaa myös emp-työtä– Empt alueellisen hyvinvointisuunnitelman yhtenä painopisteenä– Kuntien empt-koordinaattorit ja empt-ryhmät (ml. työterveys)– Maakunnallinen empt-koordinaattori johtaa verkostoa

• Tutkittujen ja vaikuttavien menetelmien juurruttaminen– Päihdeseulat / mini-interventio – Mielenterveyden ensiapu -toimintamalli– Pakka-toimintamalli– Lapset puheeksi

Työterveys-huolto / yritykset

Maakunnan poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä1. Maakunnan edustus (järjestäjä ja liikelaitos)2. Kuntakentän edustus3. Työterveyshuollon/yrityskentän sekä järjestörakenteen edustus

Ehkäisevän mt- ja päihdetyön verkosto

Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö

Maakunnan HYTE-yksikköHYTE-koordinaattorit

Toiminta- ja työkyvyn ylläpito

Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus

Hyvinvointitiedolla johtaminen(alueellinen hyvinvointikertomus)

Osallisuus- ja järjestöasiat

KuntaVarhaiskasvatus ja

opetus

Tekninen toimi

Liikunta- ja kulttuuri

Nuorisotoimi

Kunnan HYTE-ryhmä

Ehkäisevän mielenterveys- ja

päihdetyön koordinaattori

Kunnan HYTE- ja järjestö-

koordinaattori(t) Oppilashuolto jne.

HYTE-koordinaattorienverkosto

Osallisuus- ja järjestöneuvosto

Pohjois-Savon järjestöfoorumi (Jerry)

Pohjois-Savon HYTE-organisaatio 2021 (visio)

Maakunnan liikelaitoksen palvelutuotanto

SOTE-keskukset(maakunta

ja yksityiset)

Alueellinen edustus

Alueellinen edustus

Kunnan hyvinvointitoimijat

Alueellinen edustus

LAPE-ryhmä

Iäkkäiden ryhmä

jne.

Maakuntahallitus

Kunnassa toimiva järjestöfoorumi

Järjestö Järjestö Järjestö

24.5.201915

LAPE TULOKSET POHJOIS-SAVOSSA

1. Maakunnallinen perhekeskustoimintamalli = lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen viitekehys

• Sisältää näyttöön perustuvat työmenetelmät, varhaisen tuen työskentelymallin (monitoimijainen arviointimalli), työparikäytännöt, työkalut ja mallit perheen ihmissuhteiden ja osallisuuden vahvistamiseksi palveluissa sekä avoimet kohtaamispaikat lapsille ja perheille. (Laadittu työkirja käyttöönoton tueksi)

• Kunnat ovat sitoutuneet toimintamallin käyttöönottoon. Työ etenee kunnissa kunnan resurssien ja asettamien tavoitteiden pohjalta. Maakunnallinen LAPE yhteistyöryhmä edistää ja arvioi perhekeskustoimintamallin käyttöönoton edistymistä kunnissa.

• Perhekeskustoimintamallia tukeva perhekeskusrakenne määriteltiin maakuntavalmistelussa. Perhekeskusrakenteen käyttöönotosta käydään tällä hetkellä keskustelua kuntatasolla.

2. Vaikuttavien, näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönotto ja levittäminen

1. Lapset puheeksi menetelmä (7 kouluttajaa) -> henkilöstökoulutukset2. Ihmeelliset vuodet –menetelmä (2 kouluttajaa ) -> henkilöstökoulutukset3. IPC (lievien ja keskivaikeiden masennusoireiden hoito opiskeluhuollossa)-

KYS (1 kouluttaja) -> lisärahoitusta haussa

3. Lapsille ja perheille suunnattujen avointen kohtaamispaikkojen rakentaminen (Perheet keskiöön hanke jatkaa 2020 loppuun)

1. Perheentalot Siilinjärvelle ja Varkauteen2. Kohtaamispaikkatoiminnan vahvistaminen lähes kaikissa kunnissa

> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

MATALAN KYNNYKSEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN

Konsultoiva ja jalkautuva tuki

24.5.2019 16

Aikuisten päihde- ja mt palvelut

Kohtaamispaikka

Perhekeskustoimintamalli

Terveyden edistäminen

Äitiys-neuvola

Lasten-neuvola

Kotipalvelu ja perhetyö

Intensiivinen tuki ja hoito

Sosiaali-työntekijä

psykologi lääkäri

Vaihtuva konsultointi1Avoimet palvelut lapsille,

nuorille ja perheille

Yksi yhteinen suunnitelma (?)

Verkostotyö

Varhainen tuki ja hoito

Perhe-neuvola

Matalan kynnyksen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut

Kaikille avoin toiminta Varhainen tuki

ESH Vammais-palvelut

Omatyöntekijä, perhekumppani

Monialainen LAPE-tiimi

Kasvun, kehityksen, vanhemmuuden ja mielenterveydentuki

Päivähoito Koulu

Vapaa-ajan ympäristöt

Peruspalvelut

Yhteydenotto

• Perhekahvilat ja –kerhot• Vertaisryhmät• Avoimet

varhaiskasvatusp.• Pop-Up-toiminta

Lasten-suojelu

Elinkeinopalvelut

Kulttuuripalvelut

NuorisopalvelutLiikuntapalvelut

DIGI-palvelut

Yhteen sovittava johtaminen

Resurssien johtamis-malli

PUHETERAPIA

VARHAISKASVATUSPALVELUT

OPPILASHUOLLON PALVELUT*

Palveluohjaus

SeudullisetLasten ja nuorten mt palvelut

Seudullisetlastensuojeluyksiköt

Perheentalo

Nuorten palvelu-kokonaisuus

Arjen ympäristötkunnassa

Hyvinvointipalvelut

FYSIOTERAPIA

TOIMINTATERAPIA

SUUNTERVEYDENH

SEKSUAALITERVEYS

KotiRAVITSEMUSTERAP

LÄÄKÄRIPALVELUT

Paikalliset perheasemat sote-keskuksissa kunnan

alueella

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto*yd

intii

mi

KOTIPALVELU

Erityis- ja vaativan tasonpalvelut

KELA

Verkosto

KURAATTORITYÖ*

KOULUPSYKOLOGI*

PSYKOLOGIPALVELU

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluja ja toimintakulttuuria

SeudullisetPerheoikeudelliset palvelut

Maakunnan liitelaitoksen

palvelu-tarpeen arviointi

Perheet, joilla on erityistarpeita • Monimuotoiset perheet • Maahanmuuttajaperheet• Eroavat perheet• Perheet, joissa on mielenterveyden tai

päihteiden käytön ongelmia• Perheet, joissa kohdataan väkivaltaa

Kuva: pixabay

24.5.201917

LAPE TULOKSET POHJOIS-SAVOSSA

1. Erityis- ja vaativan tason palvelujen integratiiviset mallit1. Yhdistelmälaitosmallit (lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon yhteinen

hoitomalli)2. Lastensuojelun systeeminen malli (koulutettu 2 kouluttajaparia -> toimii

4 systeemistä tiimiä, tavoitteena 12 tiimiä kokomaakuntaan). Juurruttamista ohjaa systeemisen lastensuojelun projektityöryhmä.

2. Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) Osaamis- ja tukikeskuksen (OT) toimintamallin kuvaus (perustamissuunnitelma)

1. Osaamisen vahvistaminen (valmennukset ja seminaarit henkilöstölle, esimiehille ja ylimmälle johdolle)

1. Useita työpajatyyppisiä valmennusprosesseja (useita satoja osallistujia)

2. Tällä hetkellä käynnissä LAPE akatemia 2019 valmennusprosessi sivistys- ja sote johdolle sekä kuntapäättäjille

2. Yhteensovittavan johtamisen malli (jatkuu akatemiassa)

3. Pilotit ja kokeilut (kunnissa käynnistynyt pilotteja ja kokeiluja yhteensä noin 50)

> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

ERITYIS- JA VAATIVAN TASON PALVELUJEN KEHITTÄMINEN

OSAAMINENJA ARVIOINTI

24.5.201918

MUUTOSTYÖN JATKO 2020->

Toimeenpanon rakenteena kuntien LAPE ryhmät ja maakunnan yhteistyöryhmä jatkavatHYTE- ja LAPE-verkostojen ja rakenteiden yhteistyön vahvistaminen (laaja yhdyspinta)Tarve maakunnalliselle koordinaatiolle myös 2019 jälkeenKehitettävä tietojohtamista ja yhteensovittavan johtamisen rakenteita, käytäntöjä ja työkaluja (lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi)Tunnistettava vaikuttavien menetelmien käyttöönoton hyöty ja edistettävä niitä systemaattisestiHarjoiteltava hyvinvointikertomuksen toimeenpanoa eri toimijoiden yhteisenä työnä (yhteensovittava johtaminen)Kaikkien maakuntien hankkeiden tulosten tiivistelmät https://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut/maakuntahankkeet1

> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

Kokonaisarkkitehtuuri ja tiedolla johtaminenMallin jalkautuminen ja oppiminen• Toiminnan kuvausten oppiminen, kokonaisuuksien hahmottaminen ja eri

asioiden riippuvuussuhteet• Prosessien kuvauksetTiedolla johtamisen korostuminen ja tärkeys

– Raportoinnin ydin, tiedon hajanaisuus ja keskeiset ongelmat– Tiedon kirjaaminen epäyhtenäistä ja puutteellista– Sosiaalihuollon tiedon rakenteisuus puutteellinen– Yhtenäisen asiakastiedon hyödyntämisen vaikeus, asiakasrekisterit ja

lainsäädäntö

24.5.2019 Esityksen nimi 19

Tietojärjestelmäympäristö ja kehittämisen painopisteet

• Tietoisuus järjestelmäympäristön hajanaisuudesta• Tietoisuus kustannuksista• Tietoisuus yhtenäistämis- ja kehittämistarpeista• Toiminnanohjausjärjestelmä puuttuu kokonaan• Nykyiset keskeiset tietojärjestelmät ovat vanhentuneita• Robotiikan ja keinoälyn hyödyntäminen• Kehittämistyö, johon oli saatu merkittävä investointirahoitus, jäi täysin

kesken ja siihen saatu rahoitus pitää palauttaa

24.5.2019 Esityksen nimi 20

Valmistelijoiden verkostoituminen

• Maakunnan sisällä• Maakuntien kesken• Ministeriöihin ja valtakunnan tason valmisteluun• Vaikuttamisen kanavat

24.5.2019 Esityksen nimi 21

Toiminnan muutoksia• Lyhyen aikavälin toimenpiteet

– Yhdenvertaiset palvelut asiakkaille, palveluohjaus ja asiakassegmentointi– Ketterät ja uudistusta tukevat kokeilut– Yhteisten uudistettujen toimintamallien käyttöönotto esim. Etähoiva, sähköiset palvelut,

työnjaon tarkastelu (lääkäri-hoitaja jne.). Tällöin digitalisaatio ei ole vaihtoehto vaan uusi toimintatapa

– Hyödynnetään eri ammattiryhmien osaaminen ja työnjako uudella tavalla: Esim. lomitus + kotipalvelu, lääkärin ja hoitajien työnjako, etäpalvelut jne.

– Yhteistyön erilaiset toimintamallit heti käyttöön, palvelutoiminnan harmonisointi maakunnan sisällä, maakuntien välillä ja maakunnan sekä kuntien välillä

– Keskitetyt koko maakuntaa palvelevat palvelut (matkatoimisto yms.)– Toimenpiteet hallinnon digitalisaatiotavoitteen (100%) saavuttamiseksi

• Pitkän aikavälin toimenpiteet– Tehtävät, joita ei digitalisaation ja robotiikan yleistyessä enää tarvita (HR- ja Digistrategia)– Markkinoiden hyödyntäminen

Puuttuu valmisteluajan strategian keinokehikosta: Aktiivisuus kansainvälisissä toimintaympäristöissä

Esivalmisteluun valtiolta saatu rahoitus

• ESVA (70%) kp 30384 46.469 €• ESVA (90%) kp 30390 336.777 €• ESVA (90%) kp 30392 540.000 €• ESVA (90%) kp 30396 625.695 €• ESVA (95%) kp 30401 882.507 €• ESVA (100%) kp 30404 461.251 €• ESVA (100%) kp 30406 364.000 €Yhteensä 3.256.699 €

• ICT ESVA (90%) kp 30387 168.388 € • ICT ESVA (90%) kp 30391 355.000 € • ICT ESVA (100%) kp 30400 1.929.167 €• ICT ESVA (100%) kp 30403 3.858.333 €Yhteensä 6.310.888 €

Esivalmisteluun yhteensä 9.567.587 €Käyttöarvio n 3,0 – 3,5 M€Palautusarvio n 6,0 M€

Lähde: Päivi Nerg / Muutosjohtajakokous 10.4.2019

Kuntalehti14.5.2019

Loppuraportti ja muut aineistot saatavilla www.pohjoissavo2019.fi