Potilashoidon vuosikertomus 2016 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos

2

Ensihoito- ja päivystys Ensihoito- ja päivystyspalveluista vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL). Ensihoito- ja päivystyspalve-luja tuotetaan Varsinais-Suomen alueella ympäri vuorokauden neljällä alueella: Tur-ku, Loimaa, Salo ja Uusikaupunki.

Päivystyskäyntejä on yhteensä noin 140 000 vuosittain, joista vajaat 100 000 on Tyksin yhteispäivystyksessä. Hoitotarpeen arvioinnissa käytetään valtakunnallista STM:n ohjetta päivystyshoidon tarpeesta. Tyksin T-sairaalassa sijaitsevassa Turun alueen yhteispäivystyksessä hoidetaan äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneita potilaita sekä mielenterveys- ja päihdepotilaita. Tiloissa on myös alueellinen suun terveydenhuollon päivystys virka-ajan ulkopuolella.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on vuosittain noin 66 000 ensihoito-tehtävää. Alueellamme toimii 34 kiireellisen ensihoitopalvelun yksikköä. Näiden lisäksi ensihoitopalvelun tuottamiseen osallistuu Rajavartiolaitoksen meripelastus-yksikkö, palokuntien ja SPR:n ensivasteyksiköitä sekä FinnHEMS20-lääkäriyksikkö.

Liikelaitoksen toimintoja ovat myös potilaiden kiireettömät hoitolaitoskuljetukset sai-raaloiden välillä ja sisäiset potilaskuljetukset Tyks kantasairaalan alueella. Ensihoi-don ja päivystyksen liikelaitos vastaa koko sairaanhoitopiirin alueen sairaalan ulko-puolisesta ensihoidosta ja kenttäjohtamistoiminnoista sekä Tyks erva-alueen VIRVE- ja ERICA -aluepääkäytöstä. Lisäksi Tyks Turun päivystyksen tiloissa on tutkimusvuodeosastotoimintaa yhteistyössä Turku CRC:n kanssa.

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tehtävänä on

Päivystyspalveluiden kokonaisuuden uudistamista jatkettiin edelleen vuonna 2016. T-sairaalan akuuttihoitokäyntien määrä jatkoi kasvuaan. Osa kasvusta selittyy vaa-tivamman hoidon keskittymisellä lähisairaaloista T-sairaalaan. Lähisairaaloiden päi-vystyksissä muutoksia tapahtui Salossa ja Vakka-Suomessa. Salossa siiryttiin yöai-kaiseen yhteispäivystykseen pilotoinnin jälkeen kesäkuussa 2016. Uudenkaupungin päivystyspotilaiden hoito on keskitetty Vakka-Suomen päivystykseen 2015 joulu-kuusta lähtien. Vakka-Suomen sairaalan päivystyksen käynnit lisääntyivät osittain sen vuoksi merkittävästi. Osa muutoksesta johtunee myös terveyskeskuksen lääkä-rivajeesta vuoden 2016 aikana. Loppu vuodesta 2016 sairaanhoitopiirin hallitus ja EPLL:n johtokunta hyväksyi muutokset yöaikaisen päivystystoiminnan lopettami-sesta Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloissa. Valmistelut muutokseen Loimaan ja Uudenkaupungin virkamiesten kanssa aloitettiin heti päätöksen jälkeen. Tyks yhteispäivystyksen tiloissa vuonna 2015 aloittanut alueellinen mielenterveys- ja päihdeyksikkö vakiinnutti paikkansa osana päivystyspotilaan hoitoprosessia.

1. Huolehtia ensihoitopalvelun järjestämisestä lain edellyttämällä taval-la koko sairaanhoitopiirin alueella.

2. Huolehtia erityisvastuualueen ensihoitokeskukselle kuuluvista tehtä-vistä.

3. Huolehtia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys-palvelujen tuottamisesta Turun yliopistollisen keskussairaalan ja perus-terveydenhuollon yksiköiden tarpeisiin sekä koordinoida ja ohjata päivystyspalvelujen tuotantoa koko sairaanhoitopiirissä.

3

Ensihoitopalvelun sisältö vuonna 2016 perustui sairaanhoitopiirin valtuuston 10.6.2014 hyväksymään 1.1.2015 voimaantulleeseen ensihoidon palvelutasopää-tökseen, jossa laskettiin ensihoidon saatavuustavoitteita ja vähennettiin yöaikaises-sa valmiudessa olevien ambulanssien lukumäärää. Lukumäärän vähentämisen vastapainoksi samanaikaisesti luovuttiin yöaikaisesta 15 minuutin lähtövalmiudesta ja kaikki jäljelle jääneet yksiköt ovat olleet 1.1.2015 alkaen aina välittömässä lähtö-valmiudessa. Ensihoitopalvelu tuotettiin monituottajamallilla seuraavin osuuksin:

Näiden lisäksi ensihoitopalveluiden tuottamiseen osallistuivat Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopteri sekä FinnHEMS20-lääkäriyksikkö.

Ensihoidon palvelualueen sitovana tavoitteena oli tuottaa ensihoitopalvelua potilas-turvallisesti ja palvelutasopäätöstä noudattaen. Koko sairaanhoitopiirin mittakaa-vassa AB-tehtävissä ei päästy tavoitteeseen riskialueluokissa 1-4 kahdeksan mi-nuutin tavoittamisen osalta.

1.TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuustoon nähden sitova tavoite oli määritelty 2015 seuraavasti:

Lähisairaaloiden päivystykset ovat osa Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitosta ja niiden toimintaa kehitetään yhteistyössä alueen kuntien kanssa.

TAULUKKO 1. ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN LIIKELAITOKSEN SITOVAT TAVOITTEET VUONNA 2016

Aluesairaaloiden yhteispäivystykset liitetään ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen alueellisen ensihoidon hyötyjen saamiseksi. -Yhdenmukainen palvelu koko shp:n alueella.

Sairaanhoitopiirin oma toiminta 6 yksikköä (18 %) Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 12 yksikköä (35 %) Ostopalvelu 15 yksikköä (44 %) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 yksikkö (3 %)

Sitova tavoite Tavoitetaso Toteuma

Ensihoitopalvelu tuotetaan sairaanhoitopiirin alueella pal-velutasopäätöstä noudattaen.

Potilaat tavoitetaan palvelu-tasopäätöksessä määritel-lyssä ajassa ainakin ris-kialueluokissa 1 – 3 .

Riskialueluokissa 1-3 ei päästy tavoitteeseen koskien AB-tehtäviä, joissa tavoitettavuusvaa-de alle 8 min.

Turvataan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mu-kainen päivystyspalvelu sai-raanhoitopiirin alueella.

Hoidon tarpeen arviointi toteutuu alle 30 minuutissa.

Turussa tilanne parani vuoden aikana. Marras-joulukuussa hoi-don tarpeen arviointi tapahtui 90,4 % potilaista alle 30 min. Lasten osalta luku oli 99,5 %

Lähisairaaloissa arviointi toteutui 100 % alle 5 min.

Väestölle turvataan yhtenäiset päivystyksen neuvontapalvelut (suomeksi ja ruotsiksi) Potilaalle vastataan välittö-

mästi.

Sairaanhoitaja on vastannut alle 5 min 35 % puheluista. Keskimää-räinen takaisinsoittoaika on ollut 14 min. Asiakasneuvoja on vas-tannut puheluihin alle 60 s.

Palvelua annetaan myös sähköisesti.

Osallistuminen omahoito ja digi-taaliset arvopalvelut -hankkeeseen 2016 – 2018. Ta-voitteena älykkäiden oirearvioiden pilotointi kesällä 2017 ja käyttöön-otto 2018.

4

Toiminnan tunnusluvut

Päivystys

Päivystyspotilaat saapuvat EPLL:n järjestämien päivystyspalveluiden piiriin yleensä soitettuaan puhelinneuvontaan, jossa on todettu tarve käyntiin päivystysalueella. Osa potilaista tulee toisesta terveydenhuollon yksiköstä lähetteellä ja joskus potilas saapuu omatoimisesti suoraan päivystysalueelle. Akuutisti tai vakavasti sairastu-neet ja vammautuneet potilaat saapuvat ambulanssilla. Kriittisesti sairastuneista tai vammautuneista potilaista saadaan ensihoidosta yleensä ennakkoilmoitus ja heidät ohjataan suoraan hätätilapotilaina akuuttihoitohuoneisiin (AKU) ja hoito aloitetaan välittömästi. Muille yhteispäivystysalueelle saapuville potilaille tehdään hoidon tar-peen arviointi ja heidät ohjataan siitä asianmukaiseen hoitoryhmään.

Vuonna 2016 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen päivystyspisteissä oli yh-teensä 144 397 päivystyskäyntiä. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 2,3 %. Akuutti- ja akuuttihälytyspotilaiden osuus verrattuna vuoteen 2015 on kasvanut 12,3 % (vuonna 2016 4 322 käynti, vuonna 2015 3 849 käyntiä). Vastaavasti hoito-yksikössä hoidettujen potilaiden käyntimäärä on kasvanut 1,1 % sekä sairaanhoita-jan ja nopean potilaan hoitolinjan vastaanottokäyntien määrä on kasvanut yhteensä 2,8 % edelliseen vuoteen verrattuna.

KUVA 1. PÄIVYSTYKSEN KÄYNNIT KUUKAUSITTAIN 2016 JA 2015.

KUVIO 1. PÄIVYTYSPALVELUIDEN JAKAUTUMINEN VUONNA 2016.

Päivystyksen palvelualueella hoidettiin vuoden 2016 aikana yhteensä 88 144 eri potilasta. Keskimääräiseksi käyntimääräksi muodostui näin ollen vuoden 2015 ta-paan 1,64 käyntiä päivystyksessä/potilas.

TAULUKKO 2. POTILAIDEN JAKAUTUMINEN HOITORYHMITTÄIN VUOSINA 2015-2016 VSSHP:N ALUEELLA.

Turku Loimaa Salo Uusikaupunki 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 Hätätilapotilaat (HÄLY) 1 332 1 564 2 0 0 0 0 0 Akuuttipotilaat (AKU) 2 743 2 752 2 1 0 3 1 2 Tarkkailupotilaat (HY) 44 251 46 319 4 757 3 818 7 061 7 129 4 195 3 549 Lääkärin vastaanotto (NO) 45 576 45 607 8 779 7 567 718 987 10 613 10 601 Sairaanhoitajan vastaanotto (SHVO) 4 199 4 879 2 222 2 031 1 815 1 677 2 866 5 706 Käynnit yhteensä 98 101 101 121 15 762 13 642 9 595 9 776 17 675 19 858 Puhelinneuvonta/sairaanhoitaja 34 107 30 488 7 158 6 720 513 1 246 1 867 2 282

5

Akuuttihoitoprosessissa hoidetaan hätätilapotilaat, peruselintoimintahäiriöistä kärsi-vät potilaat ja erikseen ohjeistetut hälytyspotilaat. Potilaasta annetaan useimmiten ennakkoilmoitus ensihoitoyksikön toimesta ja potilasta hoitamaan resursoidaan erikseen kunkin tapauksen ympärille koottu ryhmä. Akuuttihuoneessa hoidettujen tai hätätilapotilaiden yhteismäärä nousi nousi jonkin verran viime vuodesta. Muiden potilaiden hoito alkaa hoidon tarpeen arvioinnista. EPLLnoudattaa STM:n päivys-tysryhmän laatimaa ohjeistusta yhtenäisen päivystyshoidon kriteereistä.

Potilaat, jotka tarvitsevat monipuolisia tutkimuksia, selvityksiä ja seurantaa, hoide-taan tarkkailu- ja hoitoyksiköissä. Omahoitajamalli on otettu käyttöön hoitoyksiköis-sä, ja sillä varmistetaan potilasturvalisuutta. Henkilökunnan osaamista on kehitetty erilaisten koulutusten avulla. Koulutusta on järjestetty muun muassa kriittisesti sai-raan potilaan tunnistamisessa. Akuuttilääkäreiden ja erikoissairaanhoidon lääkärei-den yhteistyö on tiivistynyt ja siten on osaltaan pyritty parantamaan potilaiden hoi-toa. Hoitoyksikkö potilaiden määrä on noussut Turun päivystyksessä keskittymistä myötä.

Nopean hoitolinjan potilaan hoito toteutetaan liikelaitoksen omien virkalääkäreiden tai sijaisten vastaanotoilla lääkäri-hoitajatyöparimallia hyödyntäen tai itsenäisellä sairaanhoitajavastaanotolla. Virka-aikana hoidettaviin potilasryhmiin kuuluvat tavan-omaisten päivystyksellisten lääkärikäyntien lisäksi myös koulu- ja työtapaturmat.

EPLL:n tavoitteena on ollut lisätä sairaanhoitaja vastaanottotoimintaa jokaisessa päivystyspisteessä. Vuonna 2016 sairaanhoitajavastaanotolla hoidettiin yhteensä 14 293 potilasta, joka on selkeä nousu edelliseen vuoteen.

Ensihoito

Vuonna 2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella oli noin 65 800 ensihoi-totehtävää (2013:64 000; 2014:64 700; 2015:66 300 tehtävää), mutta teknisten syi-den vuoksi noin kuuden kuukauden osalta osa tehtävistä on jäänyt kirjautumatta järjestelmään. Suurimman osan tehtävistä (41 500 tehtävää) tuotti Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos. Tehtävien kiireellisyysjakauma oli seuraava: A 6 %, B 22 %, C 36 % ja D 35 %.

Kiireisintä ensihoitopalvelussa oli aiempaan tapaan Varsinais-Suomen aluepelas-tuslaitoksen hoitamalla Suur-Turun alueella. Kiireisimpien yksiköiden käyttöasteet olivat laskeneet tehtävämäärän lievästä kasvusta huolimatta aiempien vuosien ta-solta, mutta ne olivat valmiuden ylläpidon näkökulmasta edelleen varsin korkeita. Käyttöasteen lasku tehtävämäärän kasvusta huolimatta viittaa yksittäisen tehtävän keskimääräisen keston lyhenemiseen. Tehtävien keston lyheneminen selittyy aina-kin osin sillä, että pelastuslaitoksen hoitamista ensihoitotehtävistä enää 60 % johti potilaan kuljettamiseen (2015: 76 %). Huolestuttavaa on, että potilaiden tavoittami-nen AB-tehtävissä huononi edelleen (Taulukko 3). Tämä voi osin selittyä sillä, että kiireellisten tehtävien suhteellinen osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä.

6

TAULUKKO 3. POTILAIDEN TAVOITTAMINEN.

Tietojen lähde: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos

FinnHEMS20-lääkäriyksikön tehtävämäärä kasvoi vuoteen 2015 verrattuna (2 341 hälytystä, + 10 %), mutta potilaita yksikkö kohtasi jotakuinkin saman verran kuin edeltävänäkin vuonna (936 potilasta). Saatettujen potilaiden määrä oli aiem-paa vähäisempi (376 potilasta, - 11 %), mutta helikopterilla kuljetettujen potilaiden määrä kasvoi edelleen (31 potilasta, + 63 %). Lisäksi lääkäriyksikkö vastasi 3 096 konsultaatiopuheluun (+ 25 %).

Kenttäjohtoyksikköjen toimintaan kuului oleellisena osana sairaalan ulkopuolella tapahtuvan hoidon ja tapahtumapaikalla tehty johtaminen. Tämän lisäksi muita yk-siköitä ohjeistettiin ja tuettiin radioteitse silloin, kun pitkän välimatkan vuoksi ei ollut tarkoituksenmukaista tai mahdollista lähteä tapahtumapaikalle johtamaan toimin-taa. Johtamis- ja ohjaustyöhön kuuluivat myös saariston tehtävissä yhteydenpito meripelastuskeskukseen tarkoituksenmukaisimman yksikön löytämiseksi.

Yhteiset palvelut

Yhteiset palvelut palvelualue muodostettiin vuoden 2015 alusta. Yhteiset palvelut sisältävät potilaskuljetukset, asiointipalvelut ja tutkimusvuodeosastotoiminnan. Potilaskuljetuspalvelut

Potilaskuljetuspalveluihin kuuluvat hoitolaitoskuljetukset, sisäiset potilaskuljetukset ja vainajakuljetukset. Vuoden 2016 aikana hoidettiin yhteensä 11 606 potilaskulje-tustehtävää (vähennystä vuoteen 2015 verrattuna oli 482 83 kuljetusta, +0,6 %). TKuvassa 4 on esitetty potilaskuljetuspalvelut vuonna 2016 safir Transporter otet-tiin käyttöön 2016. Tilausohjelma vaikutti tilauskäytäntöihin, ja moni turha ambu-lanssi kuljetus siirtyi paaritaksi kuljetukseen.

KUVIO 2. POTILASKULJETUSPALVELUT ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN LIIKELAI-TOKSESSA VUOSINA 2011-2016.

AB-potilaiden tavoittaminen Kiireisimpien yksiköiden käyttöasteet 2013 7 min 05 s 49 % 48 % 48 % 46 % 38 %

2014 7 min 15 s 61 % 57 % 56 % 51 % 41 %

2015 7 min 34 s 76 % 62 % 56 % 51 % 50 %

2016 7 min 43 s 65 % 49 % 48 % 48 % 47 %

7

Sisäiset potilaskuljetukset ovat edelleen lisääntyneet T-sairaalan sisäisissä siirroissa.

KUVIO 3. ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN SISÄISET KULJETUKSET VUOSINA 2014-2016.

Asiointipalveluihin kuuluvat etäasiointipalvelut, tekstinkäsittelypalvelut ja käännöspalvelut. Sähköisten palvelujen kehittäminen käynnistyi osallistumalla kan-salliseen ODA (=Omahoito ja digitaaliset hyvinvointipalvelut) -hankkeeseen. Puhe-linjärjestelmän toimivuutta ei saatu parannettua ja päädyttiin hankkimaan uusi toi-mintavarmempi järjestelmä. Tekstinkäsittelyprosessia oli tarkoitus kehittää sanelu-prosessia hiomalla ja puheentunnistuksen käyttöönoton avulla, jolloin osastonsih-teereiden resurssi voitaisiin käyttää enemmän puhelimen asiakaspalvelijan tehtä-vässä. Tämä ei toteutunut ja tekstien ruuhkaantumisen vuoksi palkattiin 4 määräai-kaista osastonsihteeriä ja ajoittain jouduttiin käyttämään myös ulkopuolista tekstin-käsittelypalvelua. Käännöspalvelut on hankittu ulkoisena palveluna.

Tutkimusvuodeosasto on kansallinen erityisosaamiskeskus, joka palvelee koko maan tutkijalähtöisen kliinisen tutkimustoiminnan tarpeita. Samalla se tarjoaa edel-lytykset ja resursseja lääkekehitysyritysten tilaustutkimusten suorittamiselle. Tutki-musvuodeosasto toimii Tyksin T-sairaalassa yhteispäivystyksen tiloissa. Tutkimus-vuodeosastolla voidaan suorittaa uusien biologisten lääkkeiden ja muiden "pitkälle kehittyneiden hoitomuotojen" (mm. solu- ja geeniterapia) vaativia varhaisen vai-heen (faasit I ja II) kliinisiä tutkimuksia terveillä vapaaehtoisilla tutkittavilla ja potilail-la. Näiden uusien hoitomuotojen ensimmäiset kliiniset tutkimukset tulee kansainvä-lisen viranomaisohjeistuksen mukaan suorittaa olosuhteissa, joissa on riittävät val-miudet tutkittavien turvallisuuden varmistamiseen ja tutkimuksen laadukkaaseen suorittamiseen.

.

8

2. ASIAKASTULOKSET

Potilastyytyväisyys

Kokoamme systemaattisesti potilaspalautetta QPro-palautejärjestelmän avulla. Vuonna 2016 palautteita saatiin 349. Potilaspalautteiden keskiarvo asteikolla 1-5 oli 3,2. Palautteita tuli seuraavista asioista: kiitoksia yhteensä 186 (henkilökunta sekä hoito ja palvelu) ja moitteita 244 (henkilökunnasta, hoidosta ja palvelusta sekä aika-tauluista).

TAULUKKO 4. POTILASPALUTTEIDEN TULOKSET ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN LIIKELAITOKSESSA VUONNA 2016.

Perinteisten tapojen rinnalla sähköinen palautejärjestelmä (QPro) ja MoodPointer-järjestelmä ovat monipuolistaneet palautteiden antomahdollisuuksia ja myös potilai-den positiivisista kokemuksista saadaan helpommin palautetta. Näin myös henkilö-kunnalle pystytään antamaan enemmän positiivista palautetta tehdystä työstä. Kaikki saadut palautteet käsitellään ja käsittelyn pohjalta toimintakäytäntöjä jatkuvasti selkiytetään ja ohjeistuksia tarkennetaan.

Potilastyytyväisyyttä mitattiin vuonna 2016 järjestelmillä, jotka ovat nopeakäyttöisiä. Potilailla oli mahdollisuus antaa palautetta päivystyksessä MoodPointer-automaatin avulla, jotka on sijoitettu päivystyksen sisääntuloaulaan. Potilailta kysyttiin tyytyväi-syyttä palvelun laatuun, saatavuuteen ja tiedon saantiin.

Palautteiden perusteella kävellen päivystyksestä poistuvista keskimäärin 77 % poti-laista oli tyytyväisiä hoitoonsa. Jatkuva palaute on mahdollistanut tehokkaan toimi-pisteen reagoinnin ja johdolla on aina tieto palvelun laadun toteutumisesta.

Muistutukset, kantelut ja potilasvahingot

Potilasmuistutuksia sekä AVI:n ja Valviran selvityspyyntöjä tuli vuonna 2016 yhteensä 104 kpl (2015:78 2014: 34). Käyntimäärään (146 861) suhteutettuna 0,07 % (2015:0,05 %, 2014:0,03 %) potilasta tekivät muistutuksen. Potilasmuistutusten määrä on noussut viime vuosista, mikä selittyy potilaiden mata-lammasta kynnyksestä selvittää hoitonsa epäselviksi jääneet seikat.

Potilasvakuutuskeskuksen tuli 17 selvityspyyntöä (2015: 35, 2014: 23). Kadonneis-ta ja rikkoutuneista omaisuuksista tuli 5 vahingonkorvausvaatimusta (2015:13, 2014: 9). Näistä 1 vaatimus hyväksyttiin perustuen vahingonkorvauslakiin 3:1§.

EPLL käyttää potilasasiamiespalvelua n. 36 h /kk. Vuonna 2016 potilasasiamiehelle tulleita yhteydenottoja oli 387 eli noin 30 % enemmän kuin edellisenä vuonna (2015: 263, 2014: 224) . Yhteydenottojen lukumäärä ei kerro tehtyjen vahinkoilmoi-tusten, muistutusten ym. määrää, vaan ainoastaan sen, kuinka monta kertaa asia-kas on nostanut esille toimialuetta koskeneen ongelman tai palvelupoikkeaman.

Kysymys n ka. 4&5 (%)

1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää. 255 2,9 44,3 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin. 257 3,2 46 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 232 3,5 60,3 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 218 3,2 48,6 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana. 238 3,1 47

9

TAULUKKO 5. POTILASASIAMIEHEEN OTETUT YHTEYDENOTOT VUOSINA 2013-2016.

Turussa olevan päivystyspisteen yhteydenotot koskivat hoitoon pääsyä, huonokun-toisen potilaan valvontaa, lääkäreiden ammattitaitoa ja toisaalta myös hoitajien ja potilaiden välisiä kohtaamistilanteita. Usea yhteydenotto koski vajaakuntoisen tai muistamattoman vanhuksen kotiuttamista. Ensihoitoon liittyvät yhteydenotot johtui-vat usein siitä, että potilaat harmistuivat kun heidät ohjattiin hakeutumaan hoitoon joko taksilla tai omalla kyydillä.

Turussa omaisten ilmoitukset ja selvityspyynnöt ovat lisääntyneet merkittävästi. Yhteydenotot ovat liittyneet omaisen mahdollisuuteen osallistua läheisensä hoitoon ja seurantaan hoitoalueella. Potilaat ja omaiset ovat tuoneet esille, että heiltä on evätty pääsy hoitoalueelle vaikka potilas olisi sitä toivonut. Näissä yhteydenotoissa kyse oli tuntikausien odottelusta, kun potilaat läheisineen olivat tulleet päivystysvas-taanotolle lähikunnista.

Loimaan ja Vakka-Suomen osalta potilaiden tai omaisten yhteydenotot kohdentui-vat lääkäreiden tekemään hoitopäätökseen tai toteutettuun hoitoon. Potilaan siirto Turkuun olisi potilaiden mukaan pitänyt tehdä ajoissa, jotta heidän kokemaltaan vahingolta olisi vältytty. Koko liikelaitoksen alueella potilaat toivoivat potilasasiamie-hen apua vahinkoilmoituksenteossa huomattavasti useammin kuin aikaisempina vuosina.

Turussa olevan päivystyspisteen yhteydenotot koskivat hoitoon pääsyä, huonokun-toisen potilaan valvontaa, lääkäreiden ammattitaitoa ja toisaalta myös hoitajien ja potilaiden välisiä kohtaamistilanteita. Usea yhteydenotto koski vajaakuntoisen tai muistamattoman vanhuksen kotiuttamista. Ensihoitoon liittyvät yhteydenotot johtui-vat usein siitä, että potilaat harmistuivat kun heidät ohjattiin hakeutumaan hoitoon joko taksilla tai omalla kyydillä.

Turussa omaisten ilmoitukset ja selvityspyynnöt ovat lisääntyneet merkittävästi. Yhteydenotot ovat liittyneet omaisen mahdollisuuteen osallistua läheisensä hoitoon ja seurantaan hoitoalueella. Potilaat ja omaiset ovat tuoneet esille, että heiltä on evätty pääsy hoitoalueelle vaikka potilas olisi sitä toivonut. Näissä yhteydenotoissa kyse oli tuntikausien odottelusta, kun potilaat läheisineen olivat tulleet päivystysvas-taanotolle lähikunnista.

Loimaan ja Vakka-Suomen osalta potilaiden tai omaisten yhteydenotot kohdentui-vat lääkäreiden tekemään hoitopäätökseen tai toteutettuun hoitoon. Potilaan siirto Turkuun olisi potilaiden mukaan pitänyt tehdä ajoissa, jotta heidän kokemaltaan vahingolta olisi vältytty. Koko liikelaitoksen alueella potilaat toivoivat potilasasiamie-hen apua vahinkoilmoituksenteossa huomattavasti useammin kuin aikaisempina vuosina.

2013 2014 2015 Ensiapu 1 0 0 Ensihoito 20 5 37 Päivystys 204 195 220 Sairaankuljetus 15 24 2 Sisäinen kuljetus 0 0 4 Kaikki yhteensä 240 224 263

2016 0 31

349 0 4

387

10

3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS

Laatu ja prosessien toimivuus

EPLL:ssa on käytössä EFQM-laadunhallintajärjestelmä. Painopisteet laatutyössä pohjaavat perusrakenteen vahvistamiseen ja vuonna 2016 oli kaksi päivystyksen lean-hanketta; Triageja hoitoyksikkö 4-5 (Tese-yksikkö). . Perusrakenteen osalta sovittiin, että henkilökunnan toimenkuvissa on tarkentamisen tarvetta ja työtä tehtiin aktiivisesti. Lisäksi sovittiin dokumenttien hallinnan ryhtiliikkeestä, hankintaproses-sin kuvaamisesta ja siihen liittyen myös laskujen tarkastuksen ja hyväksymisen tar-kentamisesta. Myös viestinnän osalta sovittiin toimenpiteitä.

Hoitoyksikkö 4-5 lean -hanke koski omahoitajamallin käyttöönottoa ja päivystyspoti-laan jatkohoitoon pääsyä. Kotiutustiimi toiminta on koettu erittäin hyväksi ja se on nopeuttanut potilaiden siirtymistä jatkohoitoon

Hoitolaitoskuljetuspotilaiden prosessia selkiytettiin ottamalla käyttöön Safir Transporter -kuljetusjärjestelmä. Toiminnan kuvausta tehtiin yhteistyössä järjestel-mätoimittajan kanssa. Päivystyksen sisäistä kuljetusprosessia kehitettiin yhteistyös-sä päivystyksen Triage lean -hankkeen ja SAPA Kuvantamispalveluiden kanssa. Päivystykseen lisättiin yksi potilaskuljettaja klo 12-20 nopeuttamaan potilaan siirty-mistä triagesta hoitoyksikköön ja kuvantamiseen

Potilasturvallisuus

EPLLssä on nimetty potilasturvallisuusvastaavat, HaiPro-käsittelijät sekä potilastur-vallisuuskoordinaattori. Haittatapahtumailmoituksia (HaiPro) käsiteltiin yksiköissä systemaattisesti ja kehittämiskohtia ja menetelmiä suunnitellaan yhdessä. Vuonna 2016 EPLL:ssa tehtiin yhteensä 847 haittatapahtumailmoitusta, joista ensihoidossa tehtyjä ilmoituksia oli 113 (2015: 72, 2014: 71) ja potilaskuljetuspalveluissa 50. Turun päivystyksessä tehtyjä ilmoituksia oli 574 (2015: 487), Loimaan päivystyk-sessä 2016 oli 24 (2015: 13), Salon päivystyksessä 2016 oli 69 (2015: 39) ja Vakka-Suomen päivystys oli 2016 17 (2015:14). EPLLn haittatapahtumailmoitukset liittyivät enimmäkseen ongelmiin, jotka koskivat tiedonkulkua tai tiedonhallintaa, hoitoa tai seurantaa sekä lääke- ja nestehoitoa. Läheltä-piti tilanteiden ilmoituksia tulisi olla enemmän kuin tapahtui potilaalle ilmoi-tuksia. Vuonna 2016 läheltä-piti tilanteita oli 47,7 % (2015:47.5 ) ja tapahtui potilaal-le -ilmoituksia oli vastaavasti vähemmän. Haittatapahtumailmoitukset on säännölli-sesti käyty läpi kokouksessa ja tarvittavia muutoksia toimintakäytäntöihin ja tiedon-kulun parantamiseksi on tehty. Haipro-ilmoituksia tehdään aktiivisemmin, koska Potilasturvallisuuskulttuuri on vah-vistunut, mikä on positiivista potilasturvallisuuden kannalta. Tilanteita tunnistetaan ja huomioidaan yhä enemmän myös henkilöstön keskuudessa. Kynnys HaiPro-ilmoituksen tekemiseen on madaltunut. Haipro-ilmoituksia tehdään myös tilanteista, joista ei suoranaista uhkaa potilasturvallisuudelle ole. Tämä näyttäytyy siten, että esim. erilaisista haastavista tilanteista toiminnassa tai vuorovaikutustilanteissa il-moitetaan Haipro-ilmoituksen kautta. Vuoden 2015 lopussa käynnistetty Potilasturvallisuuskokous (POTTU) kokoontuu aina kuukauden 1. tiistai kokoonpanolla tiimipäälliköt, hallinnollinen osastonhoitaja, ylilääkäri, apulaisylilääkäri, kliininen aisantuntija ja jatkossa myös perehdytyskoordi-naattori. Mukaan kutsutaan tarvittaessa muita asiantuntijoita ja osallistujia kuten esim. potilasturvallisuuspäällikkö. Alueiden osallistumishalukkuutta on kartoitettu, ja päädytty siihen, että jatkossa esim. 4 kertaa vuodessa POTTU-kokouksissa keski-tytään alueiden tarpeisiin.

11

KÄYTÖSSÄ OLEVAT POTILASTURVALLISUUDEN TOIMENPITEET OMAHOITAJAMALLI: Tiedonkulku, raportointi, työnjako, hoidon ja potilastur-vallisuuden varmistaminen. Omahoitajamallia jalkautettu, korostettu perehdytykses-sä, kenttäjohtaja kiertää yksiköt ja varmistaa. ISBAR: Raportointimallin käyttöä terävöitetty. Laminoidut kortit hoitoyksiköi-hin ja taskukoko henkilökohtaiseksi. Tavoitteena struktuuri raportointiin. Koulutettu osastotunnilla, korostetaan perehdytyksessä. Haaste, että talossa käytössä erilaisia ISBAR-raportointimalleja eri osastoilla. PEREHDYTYS: Perehdytys- ja koulutuskoordinaattori aloittanut, systemaattinen perehdytysohjelma käytössä, vastuuperehdyttäjät nimetty eri tiimeistä. YHTEISTYÖ TOIMIALUEIDEN KANSSA: Aloitettu yhteistyötapaamisia toi-mialojen kanssa tavoitteena potilasturvallisuuden ja työn sujumisen varmistaminen rajapinnoissa. KOULUTUSTA LISÄTTY: Säännölliset simulaatiot, jatkuvat elvytyskoulutuk-set, tiistai koulutukset, osastotunnit.